Muotoilun uusi rooli Päivi Hietanen, Workplace Manager, Aalto-yliopisto Suomen Kulttuurirahasto, Kulttuurijournalismin mestarikurssi 10.10.2013

Mitä sana muotoilu tuo

mieleen?

M U O T O I L L U T R A T K A I S U T 2 0 1 2

›  Poliisiauto työympäristönä ›  LOFT Helsinki – yhteisöllinen työtila yrittäjille ›  Kouluruokailu rokkaamaan ›  Kadotetut paikat näkyviksi nuorille ›  Hyvän mielen pihapolku palvelutaloon

Aalto-vaasi, Fiskarsin sakset ja Marimekko – näitä vahva teollisen muotoilun perinteemme ohjaa meitä ajattelemaan, kun muotoilusta puhutaan. Tänä päivänä muotoilua käytetään kuitenkin yhä enemmän palvelujen, vuorovaikutuksen, informaation, työympäristöjen ja kaupungin muotoiluun. Pelkästään designvuoden “Muotoillut ratkaisut”–ohjelman viisi hanketta osoittavat, miten erilaisissa ympäristöissä muotoilua voidaan hyödyntää. Esimerkiksi Satakunnassa pohdittiin, miten unohdettuja kulttuurikohteita voitaisiin elävöittää muotoilun keinoin - Vantaalla taas muotoiltiin kouluruokailua yhdessä koululaisten kanssa. Näitä muotoilun uusia teemoja ja käyttöalueita esitykseni käsittelee.

Käyttäjä-

lähtöisyys

Unto Rautio

Muotohiomo

Muotohiomo

Muotoilussa käyttäjä tuodaan suunnitteluprosessin keskiöön. Ilman käyttäjätarpeen ymmärrystä emme voi suunnitella toimivia palveluja ja ympäristöjä. Osallistavaa suunnittelua on ollut Pohjoismaissa 70-luvulta asti, mutta muotoilussa on nyt siirrytty “osallistamisesta” “osallistumiseen”. Kansalainen ei ole enää pelkkä suunnittelun kohde tai tarpeidensa kertoja, vaan aktiivinen toimija ja sisällöntuottaja. Parhaimmillaan käyttäjät osallistuvat itse tiedonkeruuseen ja oman ympäristönsä havainnointiin. Osallistava suunnittelu tuo käyttäjän äänen kuuluviin – se innostaa ja voimauttaa. Se myös mahdollistaa vuoropuhelun palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä: tämä on avain parempien palvelujen ja ympäristöjen luomiseen. Muotoilijan rooli muuttuu suunnittelijasta fasilitaattoriksi, joka ohjaa käyttäjiä ja yhteiskehittelyprosessia kohti ratkaisua.

Kyseen-alaistaminen ja kekseliäisyys

Kitten Scanner, Philips

Proof Points – What do our customers say Installed base survey-100 customers interviewed - 27 countries (excl.NA) in September 2011

76% see increase in staff satisfaction – 2 out of 3 say staff find it easier to focus

on the patient – 3 out of 5 say staff prefers to work in

Ambient Experience room.

4% (3min/hr) overall decrease in procedure duration – 1 out of 8 saw a reduction of procedure

time, as less repeat exams are needed.

6% (5 patients/week) overall patient

increase – 1 out of 5 saw an increase in the number

of patients since Ambient Experience was installed. (For those respondents only, patient increase is 29%.)

Muotoilussa uutta luodaan kyseenalaistamalla nykyinen. Tästä esimerkki on Philipsin KittenScanner, jonka muotoilijat kehittivät lasten magneettikuvaukseen. Lapsi voi sairaalan odotustilassa valitsemansa lelun avulla tutkia, mitä magneettikuvauksessa tapahtuu, ja leikki hälventää toimenpiteeseen liittyviä pelkoja ja epätietoisuutta. Tämän kokeilun tuloksena sairaalat ovat pystyneet käsittelemään enemmän pieniä potilaita päivän aikana, hoitoprosessi on nopeutunut ja lasten lääkityksen tarve vähentynyt. Tutkimusten mukaan myös henkilökunnan työtyytyväisyys on parantunut. Muotoilu voi tuoda hyvinvointia ja iloa arkeen - jopa pelottavasta toimenpiteestä saadaan elämyksellinen. Samalla syntyy mahdollisuus toiminnan tehostumiseen ja taloudellisiin säästöihin. Muotoilu voi myös tarjota alustan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle, synnyttäen uutta liiketoimintaa.

Muotoilu katsoo kokonaisuutta

Muotohiomo

Muotohiomo

Tila

Brändi Arvot ja asenteet

Viestintä

Teknologia

Toiminta

Tyypillinen ongelma organisaatioissa on osaoptimointi. Yritys tilaa esimerkiksi graafisen ilmeen päivityksen ja uudistaa nettisivut ja lomakkeet, mutta uutta ilmettä ei viedä tilaan tai toimintaan – tai prosesseja kehitetään miettimättä tilaa. Kun vain yhtä kulmaa katsotaan, jää brändi tai palvelu keskeneräiseksi. Muotoilu katsoo kokonaisuutta. Esimerkiksi kouluruoka-hankkeessa tunnistettiin palvelupolku ja sen kontaktipisteet ja kehitettiin yhtäaikaisesti tilaa, kalustusta, ilmettä ja viestintää. Kokkien rooli ja koko ruokailun arvoketju tuotiin näkyviin. Tuloksena syntyi kouluruokamanuaali, joka on monistettavissa muihinkin kouluihin. Ratkottavat kysymykset ympäristössämme ovat monimutkaisia: meidän pitää ymmärtää kokonaisuus ja eri tekijöiden riippuvuussuhteet. Tällainen lähestymistapa edellyttää monialaisuutta ja eri alojen yhteistyötä: moniammatillista suunnittelua pitää osata myös ostaa.

Muotoilu ratkoo yhteiskunnallisia

haasteita

Smart Highway, Daan Roosegaarde, INDEX: Award 2013 Winner

Kiehtovimmillaan muotoilu ratkoo sosiaalisia haasteita ja globaaleja kysymyksiä, kuten ikääntyminen tai ilmastonmuutos. Nämä teemat ovat nyt vahvasti nousussa, ja designvuodenkin monet hankkeet pohtivat ikääntymiseen liittyviä haasteita. Kestävän kehityksen saralla tutkitaan jätteiden käyttöä raaka-aineena. Droog Design muotoilee kauppojen ylijäämätavaroista uusia tuotteita: näin niihin sitoutuneet luonnonvarat saadaan uudelleen kiertoon, ja kaupat löytävät kenties uusia asiakkaita. Daan Roosegaardin älytie-konseptissa tien pinta lataa sähköautoa. Tällaiset innovaatiot voivat muuttaa elin-ympäristöämme radikaalisti, jos esimerkiksi sähköautoilun tieltä poistuu esteitä niin, että puhtaat kaupungit ovat ulottuvillamme. Olemme siirtymässä massakulutuksen maailmasta elämystalouteen, jossa ihmissuhteet ja aika ovat tavaraa tärkeämpiä. Tätä muutosta muotoilu voi tukea.

Muotoilu rakentamisessa

? Suunnit-telu

Rakenta-minen Ylläpito

Käyttäjälähtöisyys ei ole suomalaisen rakentamisen vahvuus. Insinööreillä ja arkkitehdeilla ei ole työkaluja osallistavaan suunnitteluun, eikä heitä myöskään kouluteta siihen. Usein asiakas joutuu kuvaamaan tarpeensa itse ja laatimaan jopa tilaohjelman. Koska käyttäjä ei ole tilasuunnittelun ammattilainen, päädytään helposti kopioimaan vanhaa. Kiinnostavinta on se, mitä tapahtuu ennen rakennushanketta: miten asiakkaan todellinen tarve selvitetään? Muotoilu tarjoaa työkalut uusien sisältöjen konseptointiin sekä mahdollisuuden testata prototyyppien avulla ratkaisuja ennen rakentamista. Koska rakennukset tehdään kestämään vuosikymmeniä, kannattaa puolen vuoden aikalisä sisällön konseptointiin ottaa. Siihen kannattaa myös investoida: suunnittelukulut ovat isossa rakennushankkeessa muutaman prosentin luokkaa, joten muotoiluhanke uppoaa investointikuluihin helposti.

Verstas Arkkitehdit

Työympäristön muotoilu?

Otaniemessä käynnistyvää kirjaston peruskorjausta tuetaan muotoilulla. Hankesuunnittelussa on mukana sisustusarkkitehti ja palvelumuotoilija, joka auttaa kirjastoa ja sen käyttäjiä luomaan uudenlaisen palvelu- ja toimintakonseptin. Tätä monialaista verkostoa meidän pitää osata johtaa. Myös Aallon tulevaa uudishanketta suunnitellaan osallistaen. ARTSissa konseptoidaan toimistotiloja ja etsitään työpajojen, benchmarkkauksen ja joukkoistamisen keinoin tulevaisuuden tapaa tehdä tietotyötä. Tässä työympäristömuotoilussa tullaankin mielenkiintoisille rajapinnoille – käytetään muotoilun menetelmiä muttei välttämättä muotoilijoita. Onko tämä silloin muotoilua? Ja kuka ylipäätään omistaa muotoilun menetelmät? Muotoilun pitäisi tulla osaksi kaikkia isoja julkisia hankkeita: esimerkiksi sote-sektorilla olisi tässä valtavat mahdollisuudet. Tervetullut oli siksi uutinen Lastensairaalan suunnittelusta käyttäjälähtöisesti. Jäämme odottamaan maailman parasta lastensairaalaa.

Miksi muotoilua ei käytetä?

Muotoilun haasteet hallinnossa

1.  Muotoilua ei tunneta 2.  Palveluja ei osata ostaa 3.  Palveluja ei osata tarjota

Ø  Mitä myydään?

Miksei muotoilua sitten laajasti käytetä? Julkishallinnossa muotoilun hyötyjä ei nyt tunneta eikä palveluja osata ostaa. Muotoilijat taas eivät tunne julkista hankintaa. Muotoilun viestiä pitäisi viedä sinne, missä päättäjät liikkuvat, ja tarvitaan pilottihankkeita, joissa veroeurojen säästöt voidaan osoittaa. Britanniassa Design Council tukee julkishallintoa muotoilun hankinnassa: tällainen elin tarvittaisiin Suomeenkin. Muotoilijat taas tarvitsevat hankintakoulutusta ja tukea verkottumiseen, jotta voivat tarjota monialaista osaamista isoihin hankkeisiin. Keskeistä on myös se, miten muotoilua myydään. Ostaako kassakriisissä painiva virkamies muotoilua vai esimerkiksi “käyttäjälähtöistä toiminnan kehittämistä”, jolla voidaan tehostaa palveluja tai tehdä ne jopa tarpeettomiksi? Meidän pitää löytää oikeat argumentit lähestyä hallintoa.

Muotoilua vastustetaan

Dan Perjovschi

Muotoilu tuo mukanaan muutoksen. Se pyrkii etsimään ongelman ja löytämään siihen ratkaisun - siten se ravistelee totuttua. Asiakkaan näkökulma muuttaa palvelun tarjoajan toimintaa ja voi tuoda radikaalinkin muutoksen, jos jokin palvelu jää tarpeettomaksi tai viedään digitaaliseen muotoon. Lisäksi asiakkaan palvelupolku ylittää usein virastojen rajat. Siksi hallinnossa tarvitaan poikkialaista yhteistyötä ja halua siilojen murtamiseen. Myös monet luovan alan toimijat vastustavat muotoilua. Itseään ilmaisevasta taiteilijasta yhteiskehittely ja muiden ideat voivat tuntua vieraalta - suunnittelija taas haluaa päästä suoraan konkretiaan ilman konseptoinnin vaivaa. Kääntäen on kuitenkin niin, että muotoilu tarjoaa työkalut sille, joka haluaa uudistua ja pyrkiä parempaan.

“Maailmassa on miljoona erilaista

valkoista teekuppia. Älkää tehkö yhtään

lisää!” Kigge Hvid

Maailma hukkuu tavaraan. Emme tarvitse sitä enää lisää. Sen sijaan voimme muotoilla paremmaksi toimintaa ja palveluja, ja rakentaa parempaa elinympäristöä ottamalla käyttäjät ja kansalaiset mukaan. Tähän lauseeseen kiteytyy muotoilun uusi rooli. KIITOS!

Lue lisää Muotoillut Ratkaisut 2012 http://muotoillutratkaisut.fi/ INDEX http://designtoimprovelife.dk/ Design Council http://www.designcouncil.org.uk/ MindLab http://www.mind-lab.dk/en Kouluruokailun hankinta http://www.ptcs.fi/