musiikkiala 2009 - siba.fi · mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla...

Musiikkiala 2009

Digital Media Finland Oy

Timo argillander ja Virpi Martikainen

kesäkuu 2009

Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien suomalaisten elämässä ja se on tuhansien ja taas tuhansien suomalaisten leipäpuu. Musiikki on Suomessa 700 miljoonan euron kokoinen toimiala.

Musiikin kuluttamisen tavat ovat digitalisoituvassa maailmassa voimakkaassa muutok-sessa. Muutoksen keskellä musiikin suosio ja kuuntelu jatkaa kasvuaan. Miten tässä tilanteessa varmistetaan suomalaisen musiikin ja musiikkialan toimijoiden menestyminen?

Suomessa panostetaan jo tänään paljon rahaa ja työtä musiikkialan kehittämiseen. Panostukset kuitenkin jakautuvat suureen määrään usein pieniä toimenpiteitä, joilla ei ole yhteistä suuntaa.

Tämän selvitystyön alkusysäyksenä on ollut halu saada suomalaiselle musiikkialalle vaikuttava ja kilpailukykyinen strategia, joka auttaa suuntaamaan musiikkialan kehitys-toimet yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti ja joka edistää laajalla skaalalla suomalaisen musiikin menestymistä maailmalla. Selvityksen tehtävänä on ollut koota suunnitellun strategiatyön pohjaksi hajallaan olleita tietoja musiikkialan toimijoista, mahdollisuuksista, uhkista ja kehitysnäkymistä.

Työryhmä uskoo selvityksen antavan panoksensa myös työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään luovien alojen strategiatyöskentelyyn, maabrändityöryhmän työhön sekä eduskunnan kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun. Selvitys palvelee musiikki-alan lisäksi myös musiikkialan kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita ja toimialoja.

Selvitystyön toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko suomalaisen musiikkialan ammattilaisia. Koko ohjausryhmän puolesta haluan kiittää kaikkia workshopeihin osallistuneita ja selvitystyöhön tietoja antaneita henkilöitä.

Työryhmän mielestä suomalainen musiikkiala tarvitsee yhtenäisen kehittämisstrategian. Tämä selvitys antaa selkeän lähtökohdan strategiatyölle. Työryhmä kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön strategiatyön käynnistämiseksi jo tämän vuoden aikana.

Paulina AhokasSelvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaJohtaja, Music Export Finland

EsipuhE

1. TiiVisTElMä 5

2. JOhDanTO 6

2.1. Selvityksentausta 6

2.2. Selvityksentavoitteet 6

2.3. Rajaukset 6

2.4. Prosessijatyömenetelmät 7

3. Musiikkialan TilannE suOMEssa 8

3.1. MusiikkialaSuomessa 8

3.2. Musiikinkulutus 9

3.2.1. Musiikin kuuntelu 9

3.2.2. äänitteiden hankinta 10

3.2.3. konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen 10

3.2.4. Musiikin harrastaminen 11

3.3. Musiikkialantoimijat 11

3.3.1. Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt 11

3.3.2. äänite- ja kustannustoiminta 11

3.3.3. Elävä musiikki ja konserttitoiminta 13

3.3.4. Musiikin tuotantopalvelut 14

3.3.5. Radio, tv, elokuvat, internet 14

3.3.6. Musiikkivideopelit 15

3.3.7. laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat 16

3.3.8. Oheistuotteet 16

3.3.9. avustukset ja julkinen rahoitus 17

3.3.10. kuluttajat musiikin tuottajina 18

3.4. Musiikkialankoulutus 19

4. Musiikkialan kEhiTys Ja näkyMäT 20

4.1. Musiikkialaanvaikuttavattrendit 20

4.2. Mahdollisuudetjauhatsuomalaisellemusiikkialalle 23

5. JOhTOpääTöksiä 24

liite: selvityshankkeeseen osallistuneet asiantuntijat 25

sisällys

4

Musiikki on osa kaikkien suomalaisten elämää. Musiikki on monipuolinen luovan toiminnan kenttä sekä liiketoiminnan alue ja työllistäjä.

Seitsemän suomalaista kymmenestä kuuntelee musiikkia päivittäin ja joka seitsemäs suomalainen harrastaa jonkin instrumentin soittamista. Konserttien ja musiikki-tapahtumien suosio on tasaisessa kasvussa, kun taas cd-äänitteiden myynti laskee ja korvautuu vähitellen digitaalisella myynnillä.

Musiikin kuuntelu ja kuluttaminen voivat hyvin, mutta musiikkialalla on käynnissä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nuorten kuluttajien muuttuva musiikin käytön tapa sekä internetin ja digitaalisen jakelun kehitys muuttavat musiikkialan toiminta-malleja ja tuovat alalle uusia toimijoita. Muutos merkitsee musiikkialalle ja musiikin tekijöille merkittäviä uhkia ja mahdollisuuksia.

Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomen musiikkialan taloudellinen volyymi alan koulutus mukaanlukien on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 400 miljoonaa on julkista ja 300 miljoonaa yksityistä rahoitusta.

Suomalainen musiikki on menestynyt hyvin maailmalla ja suomalaisella musiikkialalla on paljon potentiaalia vielä suurempaankin menestykseen niin taiteellisessa kuin kaupallisessakin mielessä. Musiikki on myös keskeinen Suomi-brändin osatekijä. Kansainvälinen menestyminen edellyttää alan muutokseen sopivaa osaamista sekä huipputason taiteellista ja liiketoiminnallista työtä sekä määrätietoista strategista yhteistyötä alan tekijöiden ja toimijoiden kesken.

1. TiiVisTElMä

5

2. JOhDanTO

2.1. sElViTyksEn TausTa

Musiikilla on oleellinen merkitys nykyajan ihmisten elämässä, oli kyse sitten aktiivisesta musiikin harrastajasta tai taustamusiikista nauttivasta kadunmiehestä.

Musiikki on myös merkittävä elinkeinotoiminnan alue, jonka vaikutus näkyy erityisesti mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla aloilla, kuten teknologiatuotteiden alueella. Musiikin kuluttamista ja musiikkitoimialaa leimaa tällä hetkellä käynnissä oleva digitaalinen murros, joka muuttaa olemassa olevia rakenteita ja tuo kuluttajille uusia tapoja kuluttaa musiikkia sekä musiikkialalle uusia mahdolli-suuksia mutta myös uhkia.

Suomalaisesta musiikin perinteestä on noussut ajan saatossa lukuisia maailmanmai-neen saavuttaneita musiikin tekijöitä ja esittäjiä. Viime vuosina kasvava määrä uusia suomalaisia musiikin tekijöitä ja esittäjiä on tehnyt kansainvälisiä läpimurtoja.

Suomella ja suomalaisilla on musiikin alalla merkittäviä menestymisen mahdollisuuksia myös jatkossa niin kulttuuri- kuin kaupallisinkin arvoin tarkasteltuna.

Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhdessä Suomalaisen musiikin tiedotus-keskus Fimicin suunnittelevat strategiantyön käynnistämistä suomalaisen musiikkialan menestymisen mahdollisuuksien edelleen parantamiseksi ja hyödyntämiseksi. Strate-giahankkeen valmistelemiseksi on laadittu tämä selvitys, joka kuvaa suomalaisen musiikkialan nykytilanteen, kilpailuedut ja keskeiset kehityssuunnat. Itse strategiatyössä laadittaisiin musiikkialan kehittämisen strategia toimenpideohjelmineen.

Musiikkialan strategia palvelisi toisaalta alan kehittämistoimenpiteiden oikeansuun-taista suunnittelua ja resursointia ja toisaalta toimisi musiikkialan tahtotilan kuvaajana yhteydenpidossa julkisen vallan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

2.2. sElViTyksEn TaVOiTTEET

Tämän selvityksen tavoitteena on antaa selkeä, faktoihin perustuva kokonaiskuvaus musiikkialan liiketoiminnan ja viennin nykytilasta, kehitysnäkymistä ja ongelmakohdista musiikkialan strategiatyötä sekä musiikkialan kehittämishankkeiden suunnittelua varten.

2.3. RaJauksET Selvityksen näkökulmana on suomalaisen musiikkialan toimijoiden ja toimintaympä-ristön kuvaaminen erityisesti musiikin liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkastelu kattaa myös musiikin koulutustoiminnan.

2. JOhDanTO

6

2. JOhDanTO

Selvitys kattaa kaikki musiikin lajityypit klassisesta kevyeen musiikkiin.

Koska merkittävä osa musiikkialan toimijoista toimii kansainvälisesti, selvityksessä on mukana myös kansainvälisen markkinan näkökulma.

Selvityksen johtopäätöksiä lukiessa on otettava huomioon, että musiikilla on myös oleellisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia merkityksiä, joiden tarkempaan analyysiin tämän työn puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta. Laajat musiikkikulttuurin osat ovat myös julkisen tuen piirissä ja näin suurelta osin liiketoiminnan lainalaisuuksien ulko-puolella. Kulttuuripolitiikka toteutuu viime kädessä julkisen ja kaupallisen toiminnan yhteisvaikutuksesta.

2.4. pROsEssi Ja TyöMEnETElMäT

Selvityshankkeen ja asiantuntijatyöskentelyn puheenjohtajana on toiminut johtaja Paulina Ahokas Music Export Finlandista ja hankkeen rahoituksesta ja hallinnoinnista on vastannut projektipäällikkö Sanna Takala Sibelius-Akatemiasta.

Selvityksen ovat laatineet Timo Argillander ja Virpi Martikainen Digital Media Finland Oy:stä. Taustatietojen keruutyöhön on osallistunut myös Mikko Pietinen Sibelius-Akatemiasta.

Selvityksen sisältö perustuu kirjallisiin ja internet-tietolähteisiin sekä alan asiantuntijoiden kuulemiseen. Käytetyt tietolähteet on ilmoitettu kunkin markkinatiedon kohdalla; mikäli tietolähdettä ei ole mainittu, kyse on selvityksen laatijoiden omasta arviosta.

Selvityksen laadintaa varten järjestettiin internet-kysely ja kaksi workshop-tilaisuutta musiikkialan vaikuttajille. Workshopien ohjaamisesta ja internet-kyselyn toteutuksesta on vastannut Hannele Piipari Trainers’ House Oyj:stä.

Lisäksi selvityksen sisältöä on tarkasteltu useiden musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Luettelo kaikista työssä mukana olleista asiantuntijoista on selvityksen liitteenä.

Markkinavolyymitiedot on ilmoitettu kuluttajahinnoin ilman arvonlisäveroa, ellei toisin ole mainittu.

Rahamääräiset tiedot on ilmoitettu euroina tai dollareina alkuperäisen lähteen mu-kaan. Muut valuutat on muunnettu euroiksi tai dollareiksi kontekstin mukaan. Muunto-kertoimina on käytetty

EUR/USD 1,30 USD/GBP 0,69

7

Musiikkiala koostuu useista alasektoreista ja monessa kohdin rajanveto musiikin ja muiden alojen välillä on käymässä koko ajan häilyvämmäksi. Tässä selvityksessä esitetään useita karkeita arvioita taloudellisista volyymeistä, jotka perustuvat tekijöi-den ja työhön osallistuneen asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että esitettyjä arvioita ei ole selvitystyön puitteissa voitu todentaa kunnollisin tilastollisin menetelmin.

3. Musiikkialan TilannE suOMEssa

3.1. Musiikkiala suOMEssa

Musiikkiala käsittää laajan kirjon luovaa ja liiketaloudellista toimintaa, joilla on keskeinen vaikutus myös muille aloille. Musiikilla on keskeinen rooli monilla media- ja viihdeteolli-suuden, tietoja viestintätekniikan, palveluiden ja kaupan alan alueilla. Musiikkialalla on myös oleellinen työllistävä vaikutus.

Alla oleva kuva esittää yhteenvedon suomalaisesta musiikkialasta sekä musiikkialan taloudellisista volyymeistä. Nuolet kuvaavat rahavirtojen suuntia ja numerot kuvaavat eri osa-alueiden taloudellista volyymiä miljoonina euroina. Kuva on kehitetty Veijo Pönnin ja Arto Tuomolan tutkimuskokoelmassa Anna mulle tähtitaivas (2003) esittämän kaavion pohjalta.

Kuva 1. Yhteenveto suomalaisen musiikkialan toimijoista ja musiikkitoiminnan taloudellisista volyymeistä.

2. JOhDanTO

8

Nuolet kuvaavat rahavirtoja.Numerot arvioita taloudellisista volyymeistä miljoonina euroina.


Kaavion eri toimijaryhmiä tarkastellaan tämän luvun alakohdissa.

Suomalaisen musiikkialan taloudelliseksi kokonaisvolyymiksi voidaan arvioida 700 miljoonaa euroa, josta n. 400 miljoonaa euroa muodostuu julkisen vallan rahoituksesta ja avustuksista ja n. 300 miljoonaa euroa yksityisiltä markkinoilta. Julkisen vallan osuudesta suurimman osan muodostaa musiikin koulutus.1

Suomalaisen musiikkialan kansainväliset tuotot vuonna 2007 olivat n. 20 miljoonaa euroa. Luku koostuu tekijänoikeuskorvauksista (6,1 milj. €), tavaramyynnistä (8,8 milj. €) ja palvelumyynnistä (4,9 milj. €).2

3.2. Musiikin kuluTus

Musiikki liittyy käytännössä kaikkien suomalaisten elämään. Musiikki voi olla aktii-vinen harrastamisen kohde, satunnaista kuunneltavaa tai osa jotain muuta elämystä, kuten vaikkapa elokuvamusiikki.

3.2.1. Musiikin kuuntelu

69 % suomalaisista kuuntelee musiikkia päivittäin ja vain 2 % ei kuuntele musiikkia lainkaan.3

Kuluttajille tärkeimmät musiikin kuuntelutavat ovat radion kuuntelu kotona (27 % nimeää tärkeimmäksi), CD- tai DVD-soittimen kuuntelu kotona (25 %) ja autosoittimen kuuntelu (15 %).4

Vuonna 2008 kaikista internetin käyttäjistä 39 % käytti tietokonetta musiikin lataamiseen tai kuunteluun. 16-29-vuotiaiden ikäryhmässä osuus oli 64 %.5

46 %:lla suomalaisista on radiovastaanottimella varustettu matkapuhelin. 7 % suoma-laisista kuuntelee viikoittain radiolähetyksiä matkapuhelimella.6

1 Luvut ovat selvityksen tekijöiden yhteenveto selvitykseen kootuista arvioista. Alan sisäiset hankinnat on eliminoitu. 2 Musex: Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2007; luvut eivät sisällä tv-ohjelmien, musiikki-instrumenttien ja musiikkisoitinominaisuuksin varustettujen matkapuhelinten vientiä 3 Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta 2002 4 Taloustutkimus: Äänitetutkimus 2006 5 Tilastokeskus: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008, www.stat.fi/til/sutivi/2008/index.html6 Finnpanel: Radion kuuntelu Suomessa 2008

9

3.2.2. äänitteiden hankinta

15-79-vuotiaista suomalaisista 59 % ostaa musiikkiäänitteitä tai lataa maksullisia musiikkitiedostoja internetistä vähintään kerran vuodessa7. Nuoremmat ikäluokat ostavat enemmän musiikkia kuin vanhemmat ikäluokat. Äänitteitä ostetaan noin kymmenen miljoonaa kertaa vuodessa8.

Vuonna 2006 10 %:lla kuluttajista on ostettuja musiikkitiedostoja. 38 %:lla on kopioituja musiikkitiedostoja.9 Nämä luvut ovat varmuudella tänä päivänä selvästi suurempia.

CD-levyjen yleisin ostopaikka on tavaratalo10.

3.2.3. konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen

Alla olevassa taulukossa on tietoja konserttien ja muiden tapahtumien suosiosta. Taulukon prosenttiluku kertoo osuuden suomalaisista, jotka käyvät vähintään kerran vuodessa kussakin tapahtumassa.

Taulukko 1. Eri tapahtumien suosio.11

tapahtumavähiNtääN kerraN vuodessa käyvieN osuus, %

klassisen musiikin konsertit 16

Rock-konsertit 28

Jazz-konsertit 12

Viihde- ja iskelmämusiikkikonsertit 25

Musikaalit 19

klubit 34

Tanssiravintolat 41

Musiikkifestivaalit 29

karaoke 25

Elokuvat 66


7 Taloustutkimus: Äänitetutkimus 20068 ÄKT9 Taloustutkimus: Äänitetutkimus 200610 Taloustutkimus: Äänitetutkimus 200611 Taloustutkimus: Äänitetutkimus 2006

10

3.2.4. Musiikin harrastaminen

Noin 14 % suomalaisista harrastaa jonkin instrumentin soittamista ja 5 % laulamista. Suosituimmat instrumentit ovat piano ja kitara.12

3.3. Musiikkialan TOiMiJaT

3.3.1. Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt

Musiikkialan ytimen muodostavat musiikin tekijät ja esittäjät, jotka voivat toimia yksityishenkilöinä, pieninä yrityksinä tai vaikkapa sinfoniaorkesterina. Säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustaa tekijänoikeusjärjestö Teosto; esittäjiä ja äänitetuottajia Gramex.

Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien keskeiset ansainnan lähteet ovat tekijänoikeus-korvaukset, kustannussopimukset sekä erilaiset apurahat.

Teostolla on kaikkiaan 20.000 suomalaista tekijä- ja kustantaja-asiakasta, joista 9.000 sai Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksia vuonna 2008. Kotimaiset tekijät ja kustantajat sai-vat tekijänoikeuskorvauksia Teoston kautta yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Ulkomai-sille tekijöille tilitettiin 19,9 miljoonaa euroa. Teoston tilityksistä kohdistui kotimaisille tekijöille 45 %. Lisäksi Teosto tilitti 3 miljoonaa euroa korvauksia teosten ulkomaisista esittämisistä, 6 miljoonaa euroa pohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun tallennus-korvauksia ja 1,9 miljoonaa ns. hyvitysmaksukorvauksia (entinen kasettimaksu).13

Esittävien taiteilijoiden keskeiset ansainnan lähteet ovat esiintymispalkkiot, levytyssopi-mukset sekä tekijänoikeuskorvaukset. Erityisesti klassisella puolella tuilla ja avustuksilla on oleellinen merkitys.

Gramexin jäsenjärjestöjen piirissä on n. 40.000 esittävää taiteilijaa ja tuottajaa. Gramex tilitti vuonna 2007 kotimaisille artisteille ja tuottajille 10,4 miljoonaa euroa (82 % kaikista tilityksistä).14

3.3.2. äänite- ja kustannustoiminta

Maailmanlaajuinen äänitemyynti vuonna 2008 oli 18,4 miljardia dollaria tukkuhinnoin laskettuna. Laskua edellisestä vuodesta on 8 %. Digitaalisesti toimitetun musiikin osuus rahamääräisestä volyymistä oli 21 % (2007 osuus oli 15 %).15 Digitaalisen jakelun rahamää-räisen volyymin odotetaan ohittavan fyysisen jakelun volyymin vuonna 201116 tai 201217.


12 Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta 200213 Teosto: Vuosikertomus 200814 Gramex: www.gramex.fi, vierailtu 18.5.200915 IFPI16 PriceWaterhouseCoopers: Media and Entertainment Outlook, 200817 Forrester Research: The End of the Music Industry as We Know It, 2008 11

Digitaalisen myynnin volyymistä 48 % muodostuu internet-latauksista, 5 % internet-tilaus-palveluista ja 47 % mobiililaitteisiin hankitusta musiikista.18

Suomen äänitemyynnin markkinavolyymi vuonna 2006 vähittäismyyntihinnoin laskettuna oli 99 miljoonaa euroa ilman matkapuhelinten soittoääniä19. Vuoden 2008 volyymiksi arvioimme 90 miljoonaa euroa. Digitaalisen musiikin myynnistä kanavoitui vuonna 2008 musiikin oikeudenomistajille 2,6 miljoonaa euroa. Luku sisältää 0,6 miljoonaa euroa mobiilipalve-luista tuloutuneita tuottoja.20 Arvioimme kuluttajahinnoin laskettuna digitaalisen musiikin markkinaksi ilman soittoääniä 5 miljoonaa euroa ja soittoäänimarkkinan volyymiksi 5 miljoonaa euroa.21 Soittoäänet mukaan lukien digitaalisen jakelun osuus äänitemarkkinasta on hieman yli 10 %, eli selvästi kansainvälistä tasoa vähemmän.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu liikevaihdoltaan Suomen suurimmat levy-yhtiöt. Näiden ohella Suomessa toimii aktiivinen independent-levy-yhtiöiden joukko. Indie-kenttää edustuvalla IndieCo ry:llä on kaikkiaan noin 50 jäsenyhtiötä22.

Taulukko 2. Suomen suurimmat levy-yhtiöt.

yhtiö lv. 2007, milj. € lv. 2008, milj. €

universal Music 16,5 16

sony BMG 15,7 19,8*

EMi Group Finland 13,7 12,1

Warner Music Finland 9,2 13*

*Sony BMG:n luku sisältää Popgeen, tilikausi 15 kk; Warner emo 9,8 milj. €

Äänitealan kattojärjestön ÄKT:n jäseninä on kaikkiaan 23 yhtiötä, jotka edustavat järjes-tön ilmoituksen mukaan 86 % äänitealan markkinavolyymistä.

Äänitteiden suurimmat digitaaliset vähittäismyyntikanavat ovat iTunes, NetAnttila, Musiikki-lataamo, MTV3 Download, cdon.com sekä soittoäänien osalta Zed, Jamba, Mixmobile, MTV3 ja Elisa. Yli miljoonalla suomalaisella oli musiikkisoittimella varustettu matkapuhelin vuonna 200623.

Uusien tilauspohjaisten palveluiden, kuten Nokian Comes With the Music –konseptin käyttäjämääristä ei ole käytettävissä luotettavia arvioita.


18 IFPI Digital Music Report 200919 ÄKT20 ÄKT: www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti/2008/21 Ks. myös www.lvm.fi/fileserver/Julkaisuja%2022_2006.pdf22 www.indieco.fi, vierailtu 11.6.200923 Liikenne- ja viestintäministeriö: Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa, 200612

Musiikkikustantamisen maailmanlaajuinen volyymi oli vuonna 2006 n. 6-7 miljardia dollaria.24 Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli n. 7 miljoonaa euroa25. Arvioimme musiikkikustannuksen markkinan suuruudeksi Suomessa kaikkiaan 10 miljoonaa euroa.

Musiikkikustantamisella on paljon käyttämätöntäkin potentiaalia musiikkiteosten hyödyntämisessä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uusia potentiaalisia alueita ovat mm. videopelit, elokuvat sekä markkinointi ja yritysviestintä. Kustantaminen on kansain-välistä liiketoimintaa – erityisesti klassisessa musiikissa kustannusoikeudet ovat usein ulkomaisilla yhtiöillä.

Suomen suurimpia kustannustoimintaan keskittyviä yhtiöitä ovat F-Kustannus (liike-vaihto 1,7 milj. €), Warner/Chappel Music (1,6 milj. €), Fennica Gehrman (1,2 milj. €, 2007 tilikausi) ja Universal Publishing.

3.3.3. Elävä musiikki ja konserttitoiminta

Elävän musiikin alueella toimii useita erilaisia toimijoita, jotka tarvitaan artistin ja yleisön kohtaamiseen, esimerkiksi konsertti- ja festivaalijärjestäjiä, ohjelmatoimistoja, keikkamyyjiä, promoottoreita sekä esiintymistilojen tarjoajia.

Äänitemyynnin laskiessa livetoiminnasta on tullut keskeinen musiikkialan kasvualue. Maailmanlaajuisesti elävän musiikin liiketoiminnan volyymi vuonna 2007 oli vähittäishin-noin 26 miljardia dollaria26, joten kyseessä on jo saman suurusluokan markkina kuin ääniteliiketoiminta.

Suomen elävän musiikin rahallinen kokonaisvolyymi on rajauksesta riippuen luokkaa 150-200 miljoonaa euroa, eli selvästi äänitetoimintaa suurempi. Volyymistä merkittä-vän osan muodostavat klassisen musiikin konserttitoimintaan kohdistettava julkinen rahoitus ja avustukset. Konserttitoiminta saa myös jonkin verran tuottoja sponsoroinnista. Musiikkitapahtumiin kohdistuvan yrityssponsoroinnin vuosivolyymi on noin 15-20 miljoonaa euroa27.

Suomen festivaalikentän kokonaisvolyymi vuonna 2007 oli luokkaa 50 miljoonaa euroa. Musiikkifestivaalien osuus on tästä noin kolme neljännestä. Festivaalikentän volyymis-tä noin kolmannes tulee avustuksina tai julkisena rahoituksena28. Festivaalijärjestäjä voi olla myös omarahoitteinen voittoa tavoittelematon taho, kuten esimerkiksi Provinssirock ja Ilosaarirock. Festivaalitoimintaan liittyy myös paikallisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia festivaaliyleisölle tarjottavien palveluiden kautta.


24 IFPI25 Suomen Musiikkikustantajat ry26 Live Nation27 Kuulas Millward Brown, Kari Tervonen, puhelinhaastattelu 1.6.200928 Finland Festivals: Festivaalien taloudellisia avainlukuja, 2009

13

Alla olevassa taulukossa on lueteltu merkittäviä alan toimijoita.

Taulukko 3. Esimerkkejä elävän musiikin toimijoista.

yhtiö/toimijatoimiNNaN volyymi, milj. €

toimiNta eläväN musiikiN alueella

live nation Finland lv 2008: 34,0tuottaa, markkinoi ja myy livetapahtumia

Eastway lv 2008: 28,2 (konserni) konserttijärjestäjä, musikaalituottaja

Dex Viihde lv 2008: 3,7 ohjelmatoimisto

popgee lv 2008: 2,3 ohjelmatoimisto

Vantaan Festivaalit lv 2007: 4,1 ohjelmatoimisto

Fullsteam Records lv 2007: 2,5 ohjelmatoimisto

piikkikasvi agency lv 2007: 2,3 ohjelmatoimisto

sinfoniaorkesterit bruttomenot 2008: 66,5 konserttitoiminta

kansallisooppera tuotot 2008: 48 ooppera-, baletti- ja tanssituotantoa

sibelius-akatemia rahoitus 2008: 36,2konserttijärjestäjä (konserttien lkm 2008 n. 800)

lahden sibeliustalo lv 2007: 1,8 konserttikeskus

lippupalvelu lv 2007: 5,7 tapahtumien lipunvälitys

lippupiste lv 2007: 3 tapahtumien lipunvälitys

Elävän musiikin kenttään liittyvät myös livetapahtumien edelleenlähetykset internetissä tai televisiossa. Näitä käsitellään edempänä kohdassa 3.3.5.

3.3.4. Musiikin tuotantopalvelut

Musiikin tuotantopalveluihin kuuluvat studiot, monistamot ja muu musiikkituotantoja palveleva toiminta lukuun ottamatta laitemyyntiä ja –vuokrausta. Tuotantopalveluita tarjoaa suuri määrä keskimäärin pieniä yrityksiä. Arviomme mukaan alueen vuosivo-lyymi on 20 miljoonaa euroa.29

3.3.5. Radio, tv, elokuvat, internet

Radio, televisio, elokuvat ja kasvavassa määrin myös internet-mediat ovat keskeisiä musiikin jakeluteitä. Nämä mediat tilittivät vuodelta 2007 musiikin tekijänoikeuskor-vauksia Teostolle ja Gramexille yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli puolta musiikin tekijänoikeustuotoista.


29 Ks. myös Pönni, Tuomola: Anna mulle tähtitaivas, 2003

14

Mediat tekevät panostuksia musiikkiin myös musiikkiohjelmien tuotannon muodossa. Televisiokanavat tilaavat vuosittain kotimaisilta tv-tuotantoyhtiöiltä ohjelmia 75 miljoonan euron arvosta, tästä joidenkin miljoonien osuus on musiikkiohjelmia.

Erityisesti television musiikkisisällöt luovat taloudellista toimintaa myös muuten – esimerkiksi musiikkikilpailuiden tekstiviestiäänestyksillä on jo oleellinen rahallinen merkitys.

Myös internetissä on tarjolla suomalaislähtöisiä musiikkipalveluita, kuten esimerkiksi konserttien edelleenlähetyksiä ja taltiointeja tarjoavat palvelut30. Näiden palveluiden taloudellinen volyymi on vielä vähäinen. Kansainvälisesti internet-television isot pelurit YouTube ja Hulu ovat aktivoituneet musiikkitapahtumien edelleenlähettäjinä ja esimerkiksi Hulun arvellaan tuovan palveluunsa täysmittaisia musiikkivideoita31.

Suomalaisen musiikin tuotot ulkomaisen median esityskorvauksista ja toimeksian-noista ovat toistaiseksi vähäisiä. Teosto peri vuonna 2007 korvauksia ulkomailta 3 miljoonaa euroa.

Musiikin alueella toimivia medioita ovat edellä mainittujen, musiikkia esittävien medioiden ohella myös musiikkialan lehdet ja tapahtumat.

3.3.6. Musiikkivideopelit

Musiikki liittyy videopeleihin kahdella tavalla: peli voi perustua kokonaan musiikin esittämiseen tai tekemiseen, tai sitten musiikkia lisensioidaan peliin elokuvamusiikin tavoin.

Videopeliliiketoiminta on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Pelien kansainvälisen markkinan arvo oli vuonna 2008 n. 45 miljardia dollaria, Suomessa pelejä myytiin noin 100 miljoonalla eurolla32 – pelimyynti on siis kasvanut äänitemyyntiä suuremmaksi. Pelialan kaupan järjestö FIGMAn TOP 10 –listalla on kevään 2009 aikana ollut useina viikkoina jopa viisi musiikkipeliä. Musiikkipelien osuudeksi Suomen pelimyynnistä arvioimme 10 miljoonaa euroa.

Suuri osa Suomen peliliikevaihdosta muodostuu tuontipeleistä, joiden musiikkisopi-mukset tavallisesti tehdään jo pelin alkuperämaassa. Toisaalta Suomessa toimii useita kansainvälisesti operoivia pelikehittäjiä, jotka lisensioivat musiikkia peleihinsä.


30 Ks. esim. www.classiclive.com ja www.e-concerthouse.com31 newteevee.com/2009/05/21/im-with-the-band-hulu-to-live-stream-dave-matthews-show/, vierailtu 29.5.200932 FIGMAn arvio 86,5 miljoonaa euroa, www.figma.fi, vierailtu 18.5.2009

15

Musiikin ja soittamisen ympärille rakentuvat pelit, kuten Guitar Hero, Rock Band ja Singstar ovat olleet suuria kansainvälisiä menestyksiä. Musiikkiaiheiset pelit ovat nopeimmin kasvavia peligenrejä.

Peliyhtiöiden tapa lisensioida musiikkikappaleet näihin ns. play-along-peleihin tausta-musiikin tariffilla on aiheuttanut närää musiikkiteollisuuden piirissä. Toisaalta soitto-pelejä voidaan pitää merkittävänä jakelu- ja promootiotienä ainakin tunnetuille artis-teille. Musiikkikappaleiden lisensiointi peleihin alkaa olla jo merkittävää liiketoimintaa ainakin kansainvälisesti tunnetuille artisteille.33

3.3.7. laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat

Musiikin tuottamisessa, kuuntelemisessa ja jakamisessa tarvitaan erilaisia laitteita, instru-mentteja ja teknologioita. Tämän alueen liiketoimintaa havainnollistavat seuraavat tiedot:

• Musiikki-instrumentteja myydään Suomessa 70 miljoonalla eurolla vuodessa34

• Vuonna 2008 Suomessa myytiin 185.000 MP3-soitinta (laskua edellisestä vuodesta 40 %), yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta (laskua 57 % - pudotusta selittää kännyköiden musiikkiominaisuuksien yleistyminen)35

• Vuonna 2008 Suomessa myytiin 2,0 miljoonaa matkapuhelinta (kasvua 4 %), joista merkittävässä osassa on mahdollisuus musiikin tallentamiseen ja kuunteluun; myynnin rahallinen arvo oli 365 miljoonaa euroa (laskua 6 %)36

• Vuonna 2008 Suomessa myytiin 91.000 kotistereolaitetta (kasvua 8 %) yhteensä 22,2 miljoonan euron arvosta (kasvua 8 %)37

3.3.8. Oheistuotteet

Musiikin oheistuotteita – eli musiikkialueen ulkopuolelle kuuluvia tuotteita, joissa jollain tavalla hyödynnetään musiikkibrändejä – löytyy useissa kategorioissa, kuten esimerkiksi vaatteissa ja toimisto- ja koululaistarvikkeissa.

Koska oheistuotteet jakautuvat useisiin tuoteryhmiin, kokonaismarkkinasta ei ole käytettävissä kunnollista arviota. Oman arviomme mukaan musiikin oheistuotteet kokoavat Suomessa 15 miljoonan euron liikevaihdon, josta noin 2 miljoonaa euroa tuloutuu kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkibrändejä edustaville yhtiöille.


33 www.wired.com/culture/culturereviews/magazine/17-03/st_essay, vierailtu 18.5.200934 Tilastokeskus, Aku Alasen esitys 19.5.200935 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi36 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi37 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi

16

3.3.9. avustukset ja julkinen rahoitus

Valtio, kunnat, yksityiset säätiöt ja muut vastaavat tahot myöntävät erilaisia avustuksia musiikin ja musiikkiin liittyvän toiminnan kehittämiseen sekä maksavat orkestereiden tai tapahtumien toimintamenoja. Keskeisin osin avustukset ja toimintamenojen maksaminen perustuvat musiikin kulttuuriarvoihin ja niiden tarkoituksena on edistää monipuolisen ja korkeatasoisen musiikin, musiikkituotantojen ja musiikkielämysten syntymistä.

Kokonaisuudessaan musiikin alalle kohdistettavien julkisen ja avustusrahoituksen määräksi voidaan arvioida noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskeisiä musiikkialalle suunnattuja avustusmuotoja on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 4. Keskeisiä musiikkialan avustuksia ja julkisen rahoituksen muotoja 38.

avustukseN tairahoitukseN myöNtäjä

avustukseN tai rahoitukseN määrä musiikiN alueelle v. 2008 milj. euroa

avustukseN tai rahoitukseN kohteet

kunnat35,539

4,4sinfoniaorkesteritkansallisooppera

Valtio15,240

33,8sinfoniaorkesteritkansallisooppera

Taiteen keskustoimikunta 3,4apurahat, avustukset, palkinnot, taiteilijaprofessoreiden ja läänintaiteili-joiden palkkiot

suomen kulttuurirahasto 3,2 avustukset säveltaiteille

svenska kulturfonden 2,4

Työskentelytuki, tuki keskusliitoille ja organisaatioille, isoille festivaaleille, tutkimukselle ja yleisesti suomenruot-salaiselle toiminnalle

EsEk – Esittävän säveltai-teen edistämiskeskus

2,3

äänitetuotanto, alan markkinointi ja vienti, esiintymistilaisuudet, kuoromat-kat, työskentelytuki, audiovisuaalinen musiikkituotanto (yhdessä lusEsin kanssa), alan koulutustoiminta

Teosto 1,9

kotimaisen musiikin edistäminen (Fimic 625 300, tuki jäsenjärjestöille 665 500, muu musiikin edistäminen 588 000)


38 Tiedot saatu avustuksen tai rahoituksen myöntäjältä ellei toisin ole mainittu.39 Suomen Sinfoniaorkesterit ry40 Suomen Sinfoniaorkesterit ry

17

avustukseN tairahoitukseN myöNtäjä

avustukseN tai rahoitukseN määrä musiikiN alueelle v. 2008 milj. euroa

avustukseN tai rahoitukseN kohteet

lusEs – luovan säveltai-teen edistämissäätiö

0,8

äänitetuotantotuki, äänitteiden markkinointi, työskentelytuki, nuottien julkaisutuki, matka-avustus, konsertti-tuki, markkinointi ja vienti, koulutustuki, musiikkikulttuurin tutkimustuki

Jenny ja antti Wihurin rahasto

0,7”suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen, kohdealoina kult-tuurin eri alat”

alfred kordelinin säätiö 0,5Tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen

Työ- ja Elinkeinoministeriö ja opetusministeriö

0,841 Music Export Finlandin toiminta ja kansainvälistymishankkeet

Musiikkialalle avustuksia myöntävät myös mm. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska Folkskolans vänner, Pohjola Norden sekä useat yksityiset säätiöt. Myös EU-rahoitusta kohdistuu musiikin alalle.

Lisäksi jotkut musiikin alan yritykset saavat toiminnalleen julkisia yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Tämän tuen määrästä ei ole käytettävissä luotettavaa arviota. Yleisesti ottaen musiikkialan kuten muidenkin luovien alojen yhtiöiden on ollut vaikeampi päästä yrityskehittämisen avustusten piiriin, kuin esimerkiksi teollisten yritysten42.

3.3.10. kuluttajat musiikin tuottajina

Musiikin harrastajat ovat perinteisesti esittäneet ja joskus tehneetkin omia musiikkikap-paleita. Digitaaliset kanavat tuovat mahdollisuuden levittää omaa musiikkia ja omia esityksiä verkkoyhteisöjen jäsenille maailmanlaajuisestikin. Itse tehdyn musiikin välitön taloudellinen merkitys musiikkialalle on ainakin tällä hetkellä melko vähäinen, mutta internetillä on merkittävä rooli yksittäisten musiikinharrastajien työn levittämi-sessä ja promootiossa yleisöjen ja musiikkialan yhtiöiden suuntaan. Kynnys levittää harrastuspohjalta tehtyä musiikkia maailmalle on laskenut merkittävästi.


41 Music Export Finland, luku sisältää edelleen jaettavan julkaisukiertuetuen42 Ks. esim. Pekkarinen, H.: 100 solmua – Kartoitus luovan alan kehittämisen haasteista ja esteistä, Diges ry, 2008

18

3.4. Musiikkialan kOuluTus

Musiikkialan ammattiin valmistavaa koulutusta annetaan konservatorioissa, ammattikor-keakouluissa ja yliopistoissa. Konservatorioita on 15 ja useat niistä toimivat läheisesti yhteistyössä korkeamman asteen tutkintoihin valmentavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopistokoulutusta annetaan musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja kuudessa muussa yliopistossa. Sibelius-Akatemiassa on noin 1.400 musiikin opiskelijaa.

Konservatorioiden ohella tavoitteellista, taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppi-määrän mukaista koulutusta tarjoavat musiikkiopistot sekä yksityiset musiikkikoulut. Näitä täydentävät omalla musiikkikoulutustarjonnallaan vapaan sivistystyön oppilai-tokset eli kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot. Myös seurakunnissa anne-taan jossain määrin musiikin opetusta.

Kaiken kaikkiaan valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia toimi lukuvuonna 2007-2008 yhteensä 187 kappaletta, joista 110 antoi laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta. Valtionapuja saavissa musiikkioppilaitoksissa opiskeli kaikkiaan 67.164 opiskelijaa.43

Musiikkia opetetaan lisäksi peruskouluissa ja lukioissa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimärän mukaisesti. Joissakin kouluissa on erillisiä musiikkiluokkia ja jotkut lukiot ovat erityisiä musiikkilukioita. Oppilaitoksissa järjestettävän musiikkiopetuksen lisäksi musiikkia opiskellaan myös yksityisopetuksena.

Musiikkikoulutus painottuu itse musiikin opiskeluun, musiikkitoiminnassa tarvittavia kaupallisia, johtamis- tai juridisia sisältöjä ei ole ollut kovin laajassa määrin näissä oppilaitoksissa tarjolla.

Suomalaista musiikkikoulutusta pidetään yleisesti laadukkaana ja kattavana, mutta koulutusjärjestelmän tehtäväksi ei ole otettu huippuyksilöiden kehittämistä kohti kansainvälistä kärkeä.

Musiikkialan koulutuksen rahamääräinen volyymi vuonna 2007 oli 261 miljoonaa euroa44. Volyymiä koulutusasteittain on tarkasteltu alla olevassa taulukossa.


43 Opetushallitus: Taiteen perusopetus 2008, 200844 Tilastokeskus, Aku Alasen esitys 19.5.200945 Tilastokeskus, Aku Alasen esitys 19.5.2009

19

Taulukko 5. Musiikkialan koulutuksen rahamääräisiä volyymejä (miljoonaa euroa)45.

palkat muut yhteeNsä

peruskoulu 64 9 73

lukio 6 0,5 6

Muu koulutus 115 15 130

sibelius-akatemia 27 17 44

Muut yliopistot 7 1 8

yhteensä 219 42,5 261


20

45 Tilastokeskus, Aku Alasen esitys 19.5.2009

4. Musiikkialan kEhiTys Ja näkyMäT

4.1. Musiikkialaan vaikuttavat trendit

Tässä selvityksessä esitettyjen markkinatietojen pohjalta sekä selvitystyön yhteydessä järjestettyjen asiantuntijatyöpajojen perusteella tunnistettiin kahdeksan keskeistä musiikkialaan vaikuttavaa tulevaisuuden kehityssuuntaa, jotka esitetään seuraavassa.

TREnDi 1:

Musiikin kuluTus kasVaa Ja MuuTTaa MuOTOaan

Musiikkia kuunnellaan ja kuullaan koko ajan enemmän. Musiikin käytön tapa kuitenkin muuttuu: yhä useammat – erityisesti nuoret – kuluttajat olettavat musiikkia olevan saatavilla joka paikassa, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Perinteisestä mallista, jossa kuluttaja ostaa tietoisesti haluamansa albumin, siirrytään ympäristöön, jossa kuluttaja tilaa musiikkivirtaa tai muut tahot, kuten kaupat ja muut liikkeet, järjestävät tarjolle musiikkia. Tämä muuttaa myös musiikin hinnoittelua, sillä musiikin hinta piilottuu osaksi muita tuotteita ja palveluita. Huomattakoon, että melko monet kuluttajat ovat edelleen aktiivisesti kiinnostuneita musiikista ja artisteista ja ovat valmiita käyttämään ja käyttävät rahaa haluamansa musiikkisisällön ja siihen liittyvien oheistuotteiden hankintaan. Tämä kuluttajaryhmä muodostaa jatkossakin tärkeän alasegmentin.

TREnDi 2: DiGiTaalinEn JakElu OhiTTaa FyysisEn, uuDEnlaisia palVEluiTa synTyy, ääniTTEiDEn liikETOiMinTaVOlyyMi käänTyy nOusuun

Digitaalisen jakelun rahamääräinen volyymi ohittaa fyysisen jakelun volyymin kansain-välisesti vuoden 2011 tienoilla. Tämän jälkeen fyysisen jakelun putoaminen ei enää vaikuta niin voimakkaasti alan kokonaisvolyymiin ja digitaalisten palveluiden kasvu nostaa koko äänitealan nousuun. Digitaalisen jakelun nousua vauhdittavat laajakaista-yhteyksien määrän voimakas kasvu ja käyttökokemusta vaikeuttavien kopiosuojausten käytön väheneminen. Uusia tilauspohjaisia palveluita tulee markkinoille ja mobiililait-teiden merkitys musiikin ostamisessa ja kuluttamisessa kasvaa merkittävästi.


21


22

TREnDi 3:

uusiEn TuOTERyhMiEn MERkiTys kasVaa, TulOViRTa haETTaVa usEisTa ansainTakanaVisTa

Äänitemyynnin, konserttituottojen ja tv-esitysoikeuksien rinnalle tulee uusia ansainta-kanavia, kuten pelit ja oheistuotteet. Musiikin liiketoimintaympäristö muuttuu moni-mutkaisemmaksi ja musiikkialan yhtiöiden painopiste muuttuu musiikin tekemisestä useiden ansaintakanavien ja tulovirtojen hallintaan. Television merkitys musiikin ansainta- ja promootiokanavana vahvistuu edelleen television laajan yleisön vuoksi niin perinteisessä kuin internet-pohjaisessa on-demand-televisiossakin.

TREnDi 4:

piRaTisMi säilyy EDEllEEn suuREna

OnGElMana, kOpiOsuOJauksisTa luOVuTaan,

TEkiJänOikEuslainsääDännön kEhiTTyMisEssä

EpäVaRMuusTEkiJöiTä

Laiton kopiointi niin digitaalisessa kuin fyysisessäkin jakelussa pysyy jatkossakin suuren kokoluokan ongelmana musiikkialalle. Ilmiö on pahimmillaan Aasiassa ja Latinalai-sessa Amerikassa, mutta sillä on vaikutusta kaikilla markkinoilla. Kopiosuojauksista ja kontrollista siirrytään vähitellen kuluttajaystävällisempiin tapoihin musiikin ostamisessa, minkä uskotaan nostavan digitaalisen myynnin kokonaisvolyymiä. Tekijänoikeusjär-jestelmää kohtaan esiintyy kasvavassa määrin kritiikkiä, kun laajat kuluttajajoukot eivät sisäistä järjestelmän merkitystä.

TREnDi 5:

TElEyhTiöT siiRTyVäT sOiTTOääniJakElusTa

Musiikin MyynTiin

Musiikilla on keskeinen asema kuluttajien arjessa, mistä syytä musiikki kiinnotaa myös muiden alojen toimijoita. Erityisesti tietoliikenne- ja telealalla musiikki on strategisessa asemassa osana uusien palveluiden kehittämistä. Matkapuhelinten soittoäänet ovat olleet hyvää liiketoimintaa teleoperaattoreille, ja musiikkipalveluiden uskotaan olevan keskeinen tekijä uusien mobiili- ja internet-palveluiden kehittämisessä. Soittoäänet ovat olleet musiikkialan kannalta sivutuotealue, mutta operaattorien uudet musiikki-palvelut tarjoavat kuluttajille samoja musiikkikappaleita kuin musiikkialan omat kanavat. Tämä kehitys tuo musiikkialalle uusia investointeja ja tuottoja sekä myös uusia, eri pelisäännöillä pelaavia toimijoita.


23

TREnDi 6:

liVEsEkTORin MERkiTys kasVaa EDEllEEn

Elävän musiikin merkitys ja liiketoimintavolyymi jatkavat kasvuaan. Kuluttajien elämyshakuisuuden lisääntyminen auttaa konserttitoiminnan menestymistä, samoin konserttitoiminta on vähemmän altis piratismin vaikutuksille. Konserteilla on olen-nainen merkitys artistibrändien rakentamisessa ja oheistuotemyynti ja muu palvelutar-jonta tarjoavat kasvavia ansainnan mahdollisuuksia.

TREnDi 7:

pROMOOTiOiDEn pERusTaksi aRTisiBRänDiEn

kEhiTTäMinEn Ja inTERnET-yhTEisöJEn

hyöDynTäMinEn

Musiikin myymisessä erottuvien ja omaperäisten artistibrändien merkitys kasvaa ja musiikin kehittäminen muuttuu selvästi nykyistä brändi- ja markkinointivetoisemmaksi. Artistibrändejä markkinoidaan useissa eri kanavissa, merkittävimpänä kasvavana alueena on internet-yhteisöt. Internet tukee myös nopeiden yhden hitin ihmeiden syntymistä. Internet-kanavan periaatteessa alhaiset kustannukset mahdollistavat myös marginaalisempien artistien markkinoinnin. Periaatteessa artisti voisi olla suoraan yhteydessä yleisöönsä ilman levy-yhtiöitä ja muita välikäsiä, mutta tällaisen mallin läpilyönnin mahdollisuuksista ei ole vielä näyttöä.

TREnDi 8:

ManaGERiTOiMinnan ROOli kasVaa

Musiikkialan ammattimaistuminen, kansainvälistyminen ja toimintaympäristön muut-tuminen monimutkaisemmaksi lisäävät musiikin tekijöitä ja artisteja palvelevan mana-geritoiminnan tarvetta. Manageritoiminta yleistyy tämänhetkisestä ammattiorkesterien ja yksittäisten artistien hyödyntämästä palvelusta laajasti musiikkikenttää palvelevaksi ammattimaiseksi toiminnaksi.

24

4.2. MahDOllisuuDET Ja uhaT suOMalaisEllE

MusiikkialallE

Seuraavassa tarkastellaan tunnistettujen kahdeksan trendin tuomia mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisen musiikkialana kannalta.

Taulukko 6. Suomalaisen musiikkialan mahdollisuuksia ja uhkia.

mahdollisuuksia uhkia

Musiikin kasvava kysyntä ja kulutus sekä uusien ansaintamallien ja tulonlähteiden ansiosta musiikkialan liiketoiminnan volyymi kasvaa. Toiminnan skaalautuvuus useisiin kanaviin ja kansainvälistyminen tuovat musiikkialalle aiempaa paremmin kansallista innovaatio-rahoitusta. kumppanuudet uusien toimijoiden, kuten pelinkehitysyhtiöiden kanssa tarjoavat uusia mahdollisuuksia musiikkialalle. Myös muiden toimialojen, kuten tietoliikenteen, kiinnostus musiikkialaa kohtaan lisää panostuksia alalle.

kasvava määrä kuluttajia kuuntelee musiikkia taustaviihdykkeenä, mikä johtaa musiikin keskiarvoistumiseen ja köyhtymiseen. Vanhat musiikin ansaintamallit toimivat koko ajan huonommin ja uusissa ansaintamalleissa suurin osa rahaa menee muille kuin musiikin tekijöille. Merkittävimmät digitaaliset pal-velut ovat suuria kansainvälisiä palveluita, jotka jättävät vain vähän tilaa vaihtoehtoi-sille palveluille. suuruuden voima vaikuttaa myös internetissä ja marginaalimusiikki jää digitaalisessakin maailmassa helposti piiloon. piratismi pysyy merkittävänä ongel-mana ja musiikin uudet jakelutavat edelleen madaltavat kuluttajien kynnystä luvatto-maan kopiointiin.

Digitaaliset jakelukanavat puolestaan auttavat myös marginaalimusiikkia menestymään kan-sainvälisesti ja musiikintekijät voivat olla suorassa kontaktissa yleisöihinsä internetin kautta. yleisön internetiin tuottama sisältö voi puoles-taan merkittävästikin palvella musiikin tekijöiden ja esittäjien promootiota.

konserttitoiminnassa lippujen hinnat ovat nousseet rajusti, eikä nousu välttämättä enää voi jatkua. konserttijärjestämiseen liittyy myös suuria taloudellisia riskejä. suomalainen konserttitoiminta on hyvin paikallista ja kansainvälinen toiminta lähinnä artistien tuomista suomeen, kokemus konserttiviennistä on varsin vähäistä.

kuluttajien lisääntyvä vapaa-aika ja kasvava elämyshakuisuus antavat hyvän pohjan livesek-torin kasvulle. konserttituottojen lisäksi elävä musiikki tarjoaa ansaintamalleja oheistuote-myynnin, palveluiden sekä taltiointien ja edel-leenlähettämisten muodossa. konserttitoiminta houkuttelee myös sponsoripanostuksia.

yleinen median viihteellistyminen vähentää korkeatasoista musiikkijournalismia, mikä edelleen heikentää korkeatasoisen musiikin menestymisen mahdollisuuksia. internet-yhteisöt musiikin promootiokanavana ovat arvaamattomia ja niiden vaikutus voi olla myös kielteinen.

Voidaan sanoa musiikkialaan kohdistuvan merkittäviä mahdollisuuksia ja vakavia uhkia. Kaavaillun musiikkialan strategiatyön sekä musiikkialan toimijoiden omien strategiatöiden tehtävänä on määrittää oikeat valinnat mahdollisuuksien hyödyntämi-seen ja uhkien välttämiseen.


25

Musiikkialan MERkiTys suOMEllE Ja suOMalaisillE

Musiikin vahvuus perustuu sen laajaan suosioon: kaikki kuuntelevat musiikkia. Musiikkia on tarjolla monia lajeja ja tyylejä ja kuluttajilla on lukuisa määrä tapoja nauttia musiikista ja kuluttaa musiikkia. Musiikki merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, musiikki on jokaiselle ihmiselle omalla tavallaan merkittävä asia.

Musiikki on myös ollut keskeinen ja pitkävaikutteinen Suomi-kuvan muodostaja kansainvälisesti aina Sibeliuksen ajoista alkaen. Urheilutähtien ohella kansainvälisesti tunnetuimmat suomalaiset ovat juuri musiikin edustajia: Matti Salminen, Esa-Pekka Salonen, Kaija Saariaho, Ville Valo.

Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomalaisella musiikkialalla voi sanoa olevan merkittävää potentiaalia myös kansainvälisesti katsoen.

Musiikkiala on kuitenkin tänä päivänä keskellä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä, siirtyminen digitaaliseen jakeluun, uudenlai-set ansaintamallit ja aiemmin selkeiden toimialarajojen kaatuminen muuttavat koko alan toiminnan perusteita ja osaamistarpeita. Kokonaisuudessaan musiikin kulutus ja musiikki liiketoimintana kasvavat, mutta kasvu tapahtuu eri tavoin, kuin mihin on totuttu.

Hyvän, korkeatasoisen musiikin tekeminen säilyy edelleen musiikkialan ytimessä. Hyvän musiikin tekeminen on välttämätön, mutta ei riittävä osakokonaisuus musiik-kialalla menestymisessä. Musiikkialan toiminnan kannalta kuitenkin muut toiminnot – jakelu, markkinointi, kustantaminen, oheistuotteet – kasvattavat merkitystään. Mikäli näihin alueisiin ja näiden alueiden osaamiseen ei kunnolla panosteta, suomalaisen mu-siikin tekijän asema kutistuu kansainvälisen musiikkibisneksen pieneksi alihankkijaksi.

Suunnitteilla olevan suomalaisen musiikkialan strategiatyön keskeiseksi tehtäväksi voidaan suositella kaikkien musiikkialan osa-alueiden kehittämistä yhteen pelaavana ekosysteeminä kohti kansainvälistä kärkeä. Suomalaisella innovaatiorahoituksella ja laajalla osaamispohjalla musiikin, liiketoiminnan ja teknologian alueilta on oikein toi-mien merkittävä potentiaali isoihin kansainvälisiin läpimurtoihin.

5. JOhTOpääTöksiä

liiTE

sElViTyshankkEEsEEn OsallisTunEET asianTunTiJaT

Ohjausryhmä:Paulina Ahokas, puheenjohtajaJutta JaakkolaWemppa KoivumäkiSanna Takala, sihteeri ja hallinnointi

Strategiatyöryhmät 1 ja 2:Paulina Ahokas, Music Export FinlandGustav Djupsjöbacka, Sibelius-AkatemiaJori Hulkkonen, musiikin tekijä, esittäjä, muusikko, DJJutta Jaakkola, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FimicReijo Kiilunen, OndineWemppa Koivumäki, EMI Music Finland, ÄKT, Music Export Finlandin pjLasse Kurki, musiikin tekijä, tuottaja, muusikkoPekka Lehti, Aito RecordsJanne Murto, Pop & JazzkonservatorioJarkko Nordlund, Universal Music FinlandJonna Paananen, Jelmu ry, Tanssisali LutakkoAnnamaija Saarela, VAKA-hankeTuomo Saikkonen, SakaraAila Sauramo, Suomen Sinfoniaorkesterit rySanna Takala, Sibelius-AkatemiaRiikka Talvitie, säveltäjä, Suomen säveltäjät ryLauri Toivio, UusintaTommi Tuomainen, Elements Music Tiina Vihtkari, SublimeSami Ylisaari, Sibelius-Akatemia

Asiantuntijalausunnot:Aku Alanen, TilastokeskusPekka Sipilä, Suomen Musiikkikustantajat ry

26

Tämä selvitys on osa ”Musiikkiviennin liiketoiminnan strateginen kehittäminen 2009” -projektia, jonka toteuttivat Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhteistyössä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin kanssa.

selvitystä ovat tukeneet:

selvityksen julkaisua ovat tukeneet:

musiikkiala 2009 - siba.fi · mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla...

Documents