muuttoliike & elinvoima
DESCRIPTION
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.TRANSCRIPT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Kiinteistöarvioinnin asiantuntijaseminaari 15.5.2014
Hotelli Scandic Park, Helsinki
MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUS PAIKALLISEEN ELINVOIMAAN
Muuttoliike
Muutot Asuinvaihdot
Liike Liikkuvuus
Asuntomarkkinat
Asuminen
Asuin- ja elinympäristö
Kuntien väliset muutot
Maasta- ja maahanmuutot
Kuntien sisäiset muutot
Muuttovirrat
Asuntopolitiikka
ESITYKSEN SISÄLTÖ
1. Muu&oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet
2. Muu&oliikkeen voi&aja-‐ ja häviäjäseudut
I Muu.oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet
2010-‐luvun alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen muutosvoimat
1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutu-‐lähtöisyys: Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-‐Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyn>alue&a
2. ”Aluekehityksen ekonomisaaKo”: Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla.
3. Muu.oliikkeen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muu&ojen lisääntyminen sekä maahanmuuton kasvava merkitys
4. (Suur)kaupunki-‐ ja kilpailukykypoliKikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipoli>ikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä.
5. Kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu henkisistä resursseista kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaa>ot, osaajat, investoinnit ja luovuus
6. Mainekuva, ero.autuminen ja profiloinK: Mieli-‐ ja mainekuvan merkitys ihmisten valinnoissa, kovat tekijät versus pehmeät tekijä
MUUTTOLIIKE ”PIRULLLISENA ONGELMANA”
Ø Muu&oliike on luonteeltaan polarisoitumista eli eriytymistä lisäävä tekijä sekä alueiden sisällä e&ä alueiden välillä: aiheu&aa merki&äviä kerrannaisvaikutuksia alueiden elinvoimaan.
Ø Muu&oliike heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita
Ø Muu&oliikkeen syy-‐ ja seuraussuhteita vaikea todentaa, koska muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Ø 2000-‐luvun muu.oliikekehityksen erityispiirteet: Ø Samanaikainen keski&ymis-‐ ja
au>oitumiskehitys: 93 % koko maan pinta-‐alasta jo muu&otappioalue&a
Ø Valikoiva muu&oliike suurilla kaupunkiseuduilla keskuskaupungin ja kehyskun>en välillä
Ø Lisääntynyt maahanmuu&o: kasvanut viisin-‐kertaiseksi 2000-‐luvun aikana
Uusi aluehierarkia?
① Metropolialue
② 12 suurta kaupunkia / kaupun-kiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut/työssäkäynti-alueet)
③ Noin 50 seutukaupunkia (seutukuntien tai talousalueen keskuksia tai keskuspareja, maakuntien 2- ja 3-keskukset)
④ Muut kunnat
Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma/kunta- ja aluekehitys
Todellinen aluehierarkia?
MIKSI SUURET KAUPUNKISEUDUT OVAT AVAINASEMASSA?
68,5 % BKT:sta
356 000 väestönlisäys 2000-‐2012
90 % TKI-‐menoista
61 % väestöstä
67 % työpaikoista
93 % väestöstä asuu taajamissa
11,5 miljoonaa muuttoa vuosina 2000-2012
2/3 kuntien sisäisiä muuttoja
1/3
kuntien välisiä muuttoja
70%
600 000 - 700 000 muuttajapotentiaali
4/5 muuttajista alle 35-vuotiaita
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
Vuos
i 19
87
1988
19
89
1990
19
91
1992
19
93
1994
19
95
1996
19
97
1998
19
99
2000
20
01
2002
20
03
2004
20
05
2006
20
07
2008
20
09
2010
20
11
2012
Prom
illea
tuha
tta a
suka
sta
kohd
en
Nuorten muuttoalttius 1987-2012
20-24-vuotiaiden muuttoalttius kaksinkertaistunut 1987-2012
15-19-vuotiaiden muuttoalttius kolminkertaistunut 1987-2012
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Vuos
i 19
87
1988
19
89
1990
19
91
1992
19
93
1994
19
95
1996
19
97
1998
19
99
2000
20
01
2002
20
03
2004
20
05
2006
20
07
2008
20
09
2010
20
11
2012
Prom
illea
100
0 as
ukas
a ko
hden
Aktiivi-ikäisten muuttoalttius 1987-2012
25-29-vuotiaat
30-34--vuotiaat
35-39-vuotiaat
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Vuos
i 19
87
1988
19
89
1990
19
91
1992
19
93
1994
19
95
1996
19
97
1998
19
99
2000
20
01
2002
20
03
2004
20
05
2006
20
07
2008
20
09
2010
20
11
2012
Prom
illea
100
0 as
ukas
ta k
ohde
n 60-64-vuotiaiden muuttoalttius 1987-2012
60-64-vuotiaiden muuttoalttius
kaksinkertaistunut vuosina
1987-2012: osuus muuttovirroissa marginaalinen
20-24-vuotiaiden muuttotoalttius on
11 kertainen 60-64-
vuotiaisiin verrattuna
ESIMERKKI MAAHANMUUTON KASVAVASTA MERKITYKSESTÄ METROPOLIALUEELLA
9,1 % 1980-‐1984
9,5 % 1985-‐1989
26,7 % 1990-‐1994
7,4 % 1995-‐1999
18,5 % 2000-‐2004
41,4 % 2005-‐2009
57,4 % 2010-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐>lasto>etokanta
HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2013
• Helsinki sai muu&ovoi&oa kun>en välisestä muu&oliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-‐2013
• Helsingin seudun muu.ovoitot maan sisältä ovat laskeneet astei.ain koko 2000-‐luvun ajan
• Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muu&o-‐totappiota kun>en välisistä muutoista vuosina 2002-‐2007, mu&a sen jälkeen muu&ovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta
• ISO KYSYMYS: Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitu-‐miseen ja asumis-‐preferensseihin lii&yvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihte-‐luihin lii&yvästä väliaikaisesta ilmiöstä?
-‐3500
-‐3100
-‐2700
-‐2300
-‐1900
-‐1500
-‐1100
-‐700
-‐300
100
500
900
1300
1700
2100
2500
2900
3300
3700
4100
4500
4900
5300
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐>lasto>etokanta
Työllisten nettomuutot kunnittain 2001-2010
Ø Työllisten muuttovoitot keskittyvät Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti väliselle vaikutusalu- eelle Ø Työllisistä muuttovoittoa saivat muilta alueilta vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat Ø Työllisistä saivat muuttotappiota Itä- ja Pohjois-Suomi ja suuri osa ns. Väli-Suomesta
Lähde: Kytö & Kral-Lezcyzynska 2013
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys muuttoliikkeessä?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Kaikkien tulomuuttajien kohdalla keski-määräiset tulot ovat korkeim-millaan 35-64-
vuotiaiden ikäryhmissä
ESIMERKKI 19 SUURIMMAN KAUPUNGIN MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUKSISTA KUNNALLISVERONALAISIIN TULOIHIN
Keskuskaupungin Työssäkäyntialueen nettomuuton kunnallis-‐ nettomuuton kunnallis-‐veronalaiset tulot veronalaiset tulotv. 2001-‐2010, milj. € v. 2001-‐2010, milj. €
Helsinki -‐370 893*)Espoo 228Vantaa 93Tampere -‐144 504Salo 57 2Turku -‐206 315Pori 7 -‐14Hämeenlinna 94 54Kotka -‐1 6Lahti 50 85Kouvola -‐27 4Lappeenranta -‐5 17Kuopio -‐37 36Joensuu -‐44 36Jyväskylä -‐23 85Seinäjoki 61 -‐2Vaasa -‐53 51Oulu -‐5 126Rovaniemi -‐7 -‐7Yhteensä -‐646 2 511*) Muut paitsi Espoo ja Vantaa
Lähde: Kytö & Lezczynska 2103
19 suurinta kaupunkia menebvät maan sisäisessä ne.omuu-‐tossa yhteensä noin
0,6 mrd €
19 suurimman kaupun-‐gin kehyskunnat saivat maan sisäisessä ne.o-‐muutossa yhteensä noin
2,5 mrd €
METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ (euroa asukasta kohden per vuosi) VUOSINA 2000-‐2011
117
-‐43
49 75 81 90
400
342
293
341
396
294
44
327
60
-‐100
-‐50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
Lähde: Tilastokeskus, muu&aneiden tausta>edot –>lasto>etokanta 2000-‐2011
Kehyskuntien tulokertymä oli
asukasta kohden
20 kertainen verrattuna
alueen kolmeen keskuskaupunkiin
II Muu.oliikkeen voi.ajat ja häviäjät
Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä
§ Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana
§ Väkiluku kasvoi merkittävästi seuraavilla kaupunkiseuduilla § Helsingin seutu + 445 000 § Tampereen seutu + 102 500 § Oulun seutu + 89 000 § Turun seutu + 61 500 § Jyväskylän seutu + 46 500 § Kuopion seutu +21 700
§ Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä
767 000 henkilöllä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; ALLI-kartasto
Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-2040 1 (2)
Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosikymmeneltä… - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna ? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentunut noin 25 km vuosikymme-nessä 1970-2010
Lähde: http://www.hsy.fi
34
Kehitys muissa Pohjoismaissa 2000-‐luvulla
Ø NordRegion tuore tutkimus Pohjoismaiden kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Ø Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia
Ø Punaisella viivalla kuvatuille alueille keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Ø Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla (mm. Pori, Luvia ja Eurajoki Satakunnassa)
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
665
2336
949
686
516
425
379
364
293
259
219
133
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
…
Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi
MäärällisesK muu.ovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muu.oliikkeessä vuosina 2009-‐2013
Kuopion kaupunki oli määrällisesti
5:nneksi vetovoimaisin kunta vuosina 2009-2013
88 kuntaa sai
muuttovoittoa maan sisäisestä muutto-liikkeestä vuosina
2009-2013
Muu.ovetovoimaisimmat kunnat (320) suhteessa asukaslukuun maan sisäisessä muu.oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 (promillea 1000 asukasta kohde per vuosi)
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
4
1,6
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Pirkkala
Jomala
Kittilä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
….
Kuopio (26.)
Pori (60.) Pirkkala oli asukaslukuun suhteutettuna
muuttovetovoimaisin kunta vuosina 2009-2013
Seinäjoki, Nokia ja Tampere olivat
ainoita kaupunkeja 20 suhteessa
vetovoimaisimman kunnan joukossa
6,5
4,4 4,1
3,9 3,6 3,6
3,3 2,9
2,2
1,6
0
1
2
3
4
5
6
7
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
Muu.ovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muu.oliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013
Kovat tekijät
• Työpaikkakehitys • Koulutustarjonta • Palkkataso • Saavutettavuus, yhteydet
Pehmeät tekijät
• Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli
Kolmannet tekijät
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen:
1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
