näin saat hyväntaimikon

Hoida taimikko ajoissase parantaa metsätaloutesi

kannattavuutta

Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014.

Teksti ja kuvat: Annikka Selander Taitto: Katarina Maris

Taulukot, graafit ja piirrokset: Hyvän metsänhoidon suositukset – METSÄNHOITO, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2014.

Lisätietoja saat Metsäkeskuksen neuvojilta

asiakastuki@metsakeskus.fi | puh 0294 32 409

Johdanto

Omat tavoitteesi ratkaisevat sen, miten hoidat ja käytät metsääsi. Siksi päätät miten näitä taimikonhoitosuosituksia sovelletaan sinun metsässäsi. Sinulla voi myös olla erilaiset tavoitteet eri met-sikkökuvioille ja metsäsi eri osille.

Puuntuotannon tavoitteena on olla kannattavaa toimintaa. Yksi metsän-hoitosuositusten päätavoitteista on parantaa yksityismetsätalouden kan-nattavuutta. Useimmiten on varaa te-hokkuuden lisäämiseen.

Metsänuudistaminen ja taimikko-vaihe vaikuttavat metsän kehitykseen aina kiertoajan loppuun saakka ja näin ollen myös metsästä saataviin tuloihin. Oikea toimenpide oikeaan aikaan on metsätalouden kannattavuuden perus-ta.

Taimikonhoidon laiminlyöminen pienentää puumyyntituloja, mutta myös siirtää tuloja tuonnemmaksi.

Mänty, kuusi ja kivennäismailla rauduskoivu ovat taloudellisesti kas-vatuskelpoisimmat puulajimme. Eri puulajit viihtyvät erilaisilla kasvupai-koilla kehittyäkseen toivotusti. Käytä kasvupaikalle parhaiten sopivaa puu-lajia. Kun tiedät eri puulajien ominai-suudet ja kasvupaikkavaatimukset voit helpommin tehdä oikeita päätöksiä.

Tässä käsikirjassa keskitytään uuden metsikön perustamiseen ja tasaikäisten metsiköiden taimikonhoitoon. Taimi-konhoitoon kuuluvat heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Esittelemme ne menetelmät, jotka suu-rimmalla varmuudella antavat toivotun tuloksen. Saat tietoosi uusimmat tutki-mustulokset täydennettynä käytännön kokemuksilla.

Hyvän tamikon resepti

Metsän uudistamisen tavoitteena on löytää kullekin kasvupaikalle sopivia nopeasti kasvavia ja kustannustehokkaita puulajeja. Tee päätöksesi kasvupaikan ja uudistet-tavan puuston perusteella.

Valitse puulaji, joka hyödyntää parhaiten kasvupaikan mahdollisuudet (ravinteet ja vesivarat).Mänty on valopuu. Mänty sopii pääpuulajiksi kuiville ja kuivahkoille kankaille, kar-keille tuoreille kankaille sekä rämeille ja ravinneköyhille korville. Hyvälaatuisen männyn kasvattaminen edellyttää, että puusto kasvaa nuoruusvaiheessaan riittä-vän tiheänä ja hitaasti. Kuusi kestää varjostusta ja se menestyy sekä vallitsevana puulajina että sekapuuna. Kuusi kasvaa hyvin lehdoissa, lehtomaisella kankaalla sekä keskikarkeilla ja hieno-jakoisilla tuoreilla kankailla. Se sopii myös ruohoturvekankaille ja mustikkaturve-kankaille. Rauduskoivu menestyy lehtomaisilla kankailla ja sekapuuna tuoreilla kankailla. Hieskoivu soveltuu soistuneille kankaille, savimaille ja turvemaille.

Valitse sopiva maanmuokkausmenetelmäÄestys tai laikutus sopii karkeajakoisille ja vettäläpäiseville kuivahkoille ja kuiville kankaille. Menetelmät soveltuvat männyn luontaisessa uudistamisessa, kylvössä ja istutuksessa.Laikkumätästys tai kääntömätästys soveltuu keskikarkeille ja hienojakoisille maille. Paras menetelmä kuusen istutuksessa.Naveromätästys maille, joilla on tarvetta johtaa pois pintavettä.Ojitusmätästys kun kuivatustarve edellyttää ojien kaivamista.

Valitse varma uudistamismenetelmäIstutus ja kylvö ovat nopeampia ja varmempia kuin luontainen uudistaminen. Luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla sopii kuivahkoille ja kuiville kankail-le. Jätä tarpeeksi hyvälaatuisia siemenpuita, käsittele maanpinta äestämällä tai lai-kuttamalla ja poista siemenpuut 2–3 vuoden päästä.Koneellinen kylvö äestyksen yhteydessä on hyvä vaihtoehto. Tavoitteena onvähintään 4 000 kylvökohtaa hehtaaria kohti.

Istuta tarpeeksi monta tainta hehtaarille, vähintään 1 600–2 000. Istuta mätäste-tyllä alueella taimi mättäälle. Istuta taimi tarpeeksi syvään niin, että juuripaakku yltää kivennäismaan läpi humuskerrokseen.

Polje heinät (heinäntorjunta)Tarkista heinäntorjunnan tarve jo istutusta seuraavana syksynä, ja sen jälkeenvielä kahtena seuraavana vuonna.Heinä lisää tukkimiehentäin ja myyrien aiheuttamien tuhojen riskiä ja se voi jopa tappaa taimen.

Poista taimia uhkaava lehtipuusto (varhaisperkaus)Taimikon perkaus 3–5 vuotta istutuksen jälkeen, viimeistään kun vesakko on yhtä pitkää kuin havupuun taimet. Havupuun taimet ovat tällöin noin metrin mittaisia.Reikäperkaus on vaihtoehto kuusentaimikoissa. Männyntaimikoissa kaikki vesak-ko poistetaan hirvituhoriskin vähentämiseksi.

Harvenna taimikko oikeaan aikaan (taimikonharvennus)Taimikon harvennus kannattaa. Taimikonhoidon jälkeen kasvu ja järeytyminen kes-kittyvät parhaisiin puihin. Työ maksaa itsensä takaisin ensiharvennuksessa. Suositeltava ajankohta: kun kuuset ovat 3–4 metrin mittaisia ja männyt 5–7 metrin mittaisia. Harvenna aikaisemmin jos lehtipuut uhkaavat piiskata kuusta ja mäntyä. Taimikonhoidon oikea ajankohta säästää aikaa ja kustannuksia.

Säästä luontokohteetJätä reunavyöhykkeet ja muut erityiskohteet raivaamatta.Säästä ekologisesti arvokkaat pensaat ja puut (esimerkiksi paatsama, kuusama, metsälehmus).Säästä puumaiset raidat ja pihlajat, jos ne eivät kilpaile taimien kanssa.

Mikä on metsätaloutesi tavoite?

Riippumatta siitä, teetkö itse metsän-hoitotöitä vai teetätkö ne ammattilaisil-la, sinun pitää selvittää itsellesi mihin pyrit. Oikeiden toimenpiteiden valinta on helppoa, kun tavoite on selvillä. Met-säammattilaisen tehtävä on esitellä eri vaihtoehdot ja niiden todennäköiset vaikutukset metsikön kehitykseen. Kes-kustellen löytää yhteiset ratkaisut.

Metsänhoitoon kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joilla ohjataan metsikön kehitystä metsänomistajan toivomaan suuntaan. Metsänhoitosuositukset pe-rustuvat uusimpiin tutkimustuloksiin ja käytännön metsätaloudesta saatuihin kokemuksiin. Suositusten tarkoitukse-na on minimoida epäonnistumisen ris-ki.

Hyvä lopputulos edellyttää töiden huolellista suunnittelua ja toteuttamis-ta. Metsän olosuhteet saattavat poiketa yleisesti kuvatusta, minkä vuoksi on tärkeää perehtyä kyseessä olevaan met-sikköön.

Metsikön kasvattaminen taimista tukkipuiksi muodostaa ketjun, jossa edellinen toimenpide vaikuttaa seuraa-van toimenpiteen onnistumiseen ja sen kustannuksiin. Metsänhoidon tavoit-teena on vähentää seuraavassa kehitys-vaiheessa tarvittavaa työpanosta ja no-peuttaa hyvälaatuisen puun tuotantoa. Puiden nopea järeyskehitys aikaistaa puunmyynnistä saatavia tuloja.

Eri puulajeilla on erilaiset kasvu-paikkavaatimukset. Tuottava taimikko syntyy kullekin kasvupaikalle sopi-vasta puulajista. Taimikko on täystiheä ja se hyödyntää kokonaan maaperän puuntuotantomahdollisuudet. Tarvit-tavat taimikonhoitotyöt on tehty eikä välitöntä hoitotarvetta ole.

Mieti tätä:

voit lisätä pääoman tuottoa käyttämällä jalostettua siementä, joka antaa nopea-kasvuisen ja korkealaatuisen metsikön

voit lisätä metsätalou-den tuloja tekemällä tai teettä-mällä metsänhoitotyöt ajallaan

voit vähentää menoja perustamalla uusi metsikkö vä-littömästi päätehakkuun jälkeen. Näin saat paremman uudistamis-tuloksen, jolloin heinäntorjunnan, varhaisperkauksen ja taimikon-harvennuksen kustannukset vähenevät.

Istutus, kylvö tai luontai-nen uudistaminen?

Luontainen uudistaminen on edulli-sin uudistamismenetelmä. Luontainen uudistaminen sopii männyn uudista-miseen kuivilla ja karuilla kankailla. Onnistuminen edellyttää tarpeellista määrää hyvälaatuisia siementäviä pui-ta. Useimmissa tapauksissa tarvitaan kevyt maanmuokkaus, jotta taimikosta tulee täystiheä ja tasainen. Siemenpuut

hakataan heti, kun uudistusalalla on tarpeeksi taimia. Maalajiltaan hienoja-koiset kasvupaikat eivät sovellu uudis-tettaviksi luontaisesti tai kylvämällä, koska näille maille luonteenomainen voimakas rouste nostaa sirkkataimet maasta.

Kylvö on istutusta edullisempi vaih-toehto uudistettaessa karkeita ja keski-karkeita kuivia ja kuivahkoja kankaita männylle. Sopivilla kohteilla ja oikein käytettynä kylvöllä on myös muita

KasvupaikkaLehtomainen kangas tai

sitä viljavampiTuore kangas Kuivahko kangas

Kuiva kangas tai sitä karumpi

Maalaji

Hie

no

Kes

ki-

Kar

kea

Hie

no

Kes

ki-

kark

ea

Kar

kea

Hie

no

Kes

ki-

kark

ea

Kar

kea

Kes

ki-

kark

ea

Kar

kea

Mänty, istutus P/K P K

Mänty, kylvö P P P P

Mänty, siemenpuu P P P P/0 0

Kuusi, istutus K K K K K K K/P

Kuusi, kaistale P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0

Kuusi, suojuspuu 0 0 0 0 0 0 0

Rauduskoivu, istutus P K/P

Rauduskoivu, kylvö P

Rauduskoivu, siemenpuu P

Kasvupaikka ja maalaji ovat ratkaisevia puulajin ja uudistamismenetelmän valinnalle kivennäismailla. Taulukossa esitetään männyn, kuusen ja koivun suositeltavat uudis-tamismenetelmät.

Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla eteläisessä ja keskisessä Suo-messa. Selite: vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin, 0 = muokkaamaton, P= maanpintaa paljastava maanmuokkaus, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus.

etuja. Kylvöä käyttämällä saat todella tiheän taimikon, jossa taimia on 4 000 – 5 000 hehtaaria kohti. Näin tiheä tai-mikko tarvitaan korkealaatuisen tukki-puun tuottamiseksi. Taimikkovaiheessa tiheässä kasvaneiden männyntaimien oksat jäävät ohuiksi ja alaoksien kuivu-minen alkaa varhaisessa vaiheessa.

Paras männynsiementen kylvöajan-kohta on heti lumen sulamisen jälkeen kun maa on vielä kostea. Kylvö ei onnis-tu rehevillä mailla eikä hienojakoisilla mailla.

Kylvössä ja istutuksessa voit käyt-tää jalostettua siementä, minkä ansiosta puut kasvavat nopeammin ja niiden laa-tu on parempi. Istutus on kallein uudis-tamismenetelmä, mutta samalla nopein ja vähiten riskialtis. Rehevillä kasvu-paikoilla istutus on myös varmin mene-telmä. Kuusen uudistamisessa istutus on yleisin menetelmä. Vaadi taimien ostajana myyjältä tiedot taimierästä. Taimien ja siementen pitää olla hyvä-laatuisia, ja niiden alkuperän on oltava uudistusalallesi sopiva.

Tarkista taimien kunto ja laatu en-nen istutusta. Pakastetut taimet pitää sulattaa hitaasti ennen istutusta. Tai-met eivät saa kuivua kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Taimi on sopivan kostea silloin, kun juuripaakkua puris-taessa siitä tippuu vettä. Suurin osa tai-mista istutetaan käsin, mutta koneelli-nen istutus lisääntyy. Kun kone istuttaa taimen, se päätyy aina oikeaan syvyy-teen ja tuoreeseen muokkausjälkeen.

Mänty

Mänty on valoa vaativa puulaji eikä se menesty muiden puiden varjossa. Män-ty on sopeutunut pärjäämään vähällä vedellä ja vähillä ravinteilla. Siitä kas-vaa hyvälaatuinen tukkipuu kuivah-koilla ja sitä karummilla kankailla sekä rämeillä ja vähäravinteisissa korvissa. Näillä kasvupaikoilla mänty on sopivin pääpuulaji. Mänty sopii pääpuulajiksi myös tuoreilla kankailla ja sekapuuksi kuusen ja koivun kanssa. Mäntytukin laatu riippuu oksaisuudesta, oksien jä-reydestä ja vuosirenkaiden leveydes-tä. Männikön pitää taimikkovaihees-sa kasvaa tiheänä jotta oksat pysyvät hentoina ja luontainen karsiutuminen tapahtuu varhain. Kun mänty kasvaa harvassa tai rehevällä kasvupaikalla sii-tä tulee oksainen.

Viljeltäessä mänty uudistetaan yleensä kylvämällä. Kylvö tehdään useimmiten koneellisesti äestyksen yh-teydessä.

Luontainen uudistaminen sopii karkearakeisille kuivahkoille ja sitä karuimmille kankaille. Lajittunut maa ja ohut kunttakerros antavat parhaat onnistumisen edellytykset. Siemen-puuhakkuussa jätetään 50–100 tervettä puuta, joilla on elinvoimainen latvusto. Maanmuokkaus parantaa merkittäväs-ti siementen itämistä ja sirkkataimien juurtumista. Kivennäismailla maan-muokkaus tehdään äestyksenä tai lai-kutuksena ja turvemailla laikkumätäs-

tyksenä tai kääntömätästyksenä.Kylvämällä siemenpuiden alle voit

hyödyntää jalostetun kylvösiemenen paremman kasvun ja laadun ja samalla parantaa uudistamistulosta.

Istutusta suositellaan hienojakoisille kuivahkoille kangasmaille sekä keski-karkeille ja karkeille tuoreille kankaille. Äestyksessä ja laikutuksessa kivennäis-maa pitää paljastaa ja muokkausjäljen on oltava vähintään puoli metriä leveä, jotta se antaa tarvittavan suojan tukki-miehentäitä vastaan.

Kuusi

Kuusi on puolivarjopuu ja se kasvaa hyvin sekä vallitsevana puuna että alikasvoksena. Kuusi on veden ja ra-vinteiden suhteen vaateliaampi kuin mänty. Maan pitää olla ravinteikasta ja pohjaveden liikkuvaa. Puuntuotantoa ajatellen sopivammat kasvupaikat ovat keskikarkeat ja hienot tuoreet kankaat sekä lehtomaiset kankaat. Kuusi menes-tyy myös ruohoturvekankailla, mustik-katurvekankailla ja puolukkaturvekan-kailla, kunhan niiden ravinnetalous on kunnossa. Karuilla vettäläpäisevillä kasvupaikoilla kuusen kasvu on selväs-ti heikompaa kuin männyn. Taloudel-lisesta näkökulmasta katsottuna kuusi soveltuu näillä kasvupaikoilla ainoas-taan sekapuuksi.

Kuusen puutavaran laatu on tasai-sempaa kuin männyn. Oksaisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä sahatavaran laadulle kuin männyn kohdalla.

Istutus on nopea ja varma tapa uu-distaa kuusta. Laikkumätästys tai kään-tömätästys on osoittautunut parhaaksi maanmuokkausmenetelmäksi varmis-tamaan taimien alkukehitys ja selviyty-minen kilpailussa heinää ja lehtipuuve-sakkoa vastaan.

Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen tuottaa varmimmin täystiheän ja terveen taimikon.

Rauduskoivu

Rauduskoivu on valoa vaativa puulaji ja sen kasvu on nuoruusvaiheessa no-pea. Rauduskoivu menestyy lehdoissa, lehtomaisilla kankailla ja tuoreilla kan-gasmailla, kun vesitalous on kunnossa. Näillä kasvupaikoilla se tuottaa järeää tukkipuuta.

Korkealaatuisen koivutukin kasvat-taminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Koivu-kuusisekamet-sän koivut karsiutuvat tyviosastaan oksattomiksi, ja niiden tekninen laatu on muutoinkin parempi kuin puhtais-sa koivikoissa. Myös koivun terveyden ja vähävikaisuuden kannalta kasvatus sekapuuna on hyödyllistä, koska rus-kotäpläkärpästen aiheuttamat vioi-tukset ovat sekametsissä vähäisem-piä. Suurimmat puunmyyntitulot saat korkealaatuisten oksattomien tai hie-no-oksaisten koivutukkien myynnistä. Korkealaatuiset järeät tyvitukit ovat kaikkein arvokkaimpia.

Rauduskoivu uudistetaan yleensä istuttamalla. Uudistusalan raivaus on syytä tehdä huolellisesti niin, ettei sin-ne jää koivuntaimia varjostavaa alikas-vospuustoa. Maa muokataan laikkumä-tästyksellä tai laikutuksella.

Hieskoivu

Hieskoivu sietää märkiä ja vähähappi-sia olosuhteita ja menestyy siksi myös soistuneilla kivennäismailla ja turve-mailla. Kivennäismailla on taloudelli-sesti kannattavaa kasvattaa hieskoivua vain havupuita täydentävänä puulaji-na. Kasvu hidastuu jo nuorella iällä ja järeyskehitys on paljon heikompi kuin rauduskoivulla, eikä se parane vaikka hieskoivulle annetaan lisää kasvutilaa. Hieskoivun kasvatuksessa joudutaan tavallisesti tyytymään pääosin kuitu-puuhun heikomman kasvun ja laatuvi-kojen vuoksi.

Heikon taloudellisen tuoton takia hieskoivua ei yleensä aktiivisesti uudis-teta. Se uudistuu helposti luontaisesti siementen ja kantovesojen kautta.

Tunnistatko rauduskoivun ja hieskoivun?

Rauduskoivun lehti on kol-miomainen ja siinä on kapea kärki. Lehden reunat ovat toiskertaan sahalaitaiset ja versot ovat kar-heanystyiset.

Hieskoivun lehdet ovat lyhytkärkiset ja vain kertaalleen sahalaitaiset. Versot ovat sileitä ja hienon nukan peittämiä.

Kasvupaikkaluokat

Lehto ja lehtomainen kangas

Reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas ruoho- ja heinäkasvil-lisuus. Maaperä on usein ruskomaata ja ohuen kangashumuk-sen alta löytyy multamainen kerros. Maalaji on hienojakoinen.

Tuore kangas Tuoreet kankaat ovat seinäsammal- ja varpukankaita. Kangas-humuskerros on vain osittain hajonnut ja se on kivennäismaas-ta selvästi erillään. Mustikka on vallitseva kenttäkerroksessa. Tuoreet kankaat ovat keskihyviä, kohtalaisesti hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita.

Kuivahko kangas Maanpintaa peittää paksuhko, alustastaan selvästi erottuva raakahumuskerros. Seinäsammal ja puolukka muodostavat yhtenäisen pohjakerroksen. Kuivahkot kankaat ovat laihoja, vain vähän hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita.

Kuiva kangas Kuivat kankaat ovat jäkälä- ja varpukankaita. Kenttäkerrokses-sa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hiekkaa tai someroa.

Tarkista istutustiheys ja taimikon tiheys taimikonhoidon jälkeen

Voit tarkistaa istutustiheyden 3,99 metrin pituisen kepin avulla. Rajaa ympyrä pyörittämällä keppiä merkityn keskipisteen ympäri ja laske säteen sisäpuolelle jäävät kehityskelpoiset taimet. Yksi taimi koealalla vastaa 200:a tainta hehtaarilla. Jos koealalla on 10 tainta se tarkoittaa 2 000:ta tainta per hehtaari. Mittaa useita koealoja ja laske niiden keskiarvo. Käytä samaa menetelmää varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen työn jäljen seurantaan.

Istutustiheys, taimia per hehtaari

Mänty Kuusi Rauduskoivu

2 000-2 400 1 600-2 000 1 600

Oikea maanmuokkaus tärkeä

Maanmuokkaus on yhdessä puulajin ja uudistamismenetelmän valinnan kans-sa uudistamisketjun tärkeimpiä lenkke-jä. Muokkausmenetelmä valitaan maan ominaisuuksien perusteella. Maan-muokkaus vaikuttaa metsikön kehi-tykseen monta vuotta eteenpäin. Yksi maanmuokkauksen tavoite on nostaa maan lämpötilaa. Paljastettu kivennäis-maa ja erityisesti kohoumat lämpiävät aikaisemmin keväällä ja ne ovat lämpi-mämpiä myös kesällä verrattuna muok-kaamattoman maan istutuskohtiin.

Juuret kehittyvät nopeammin, mikä edistää ravinteiden ja veden ottoa maas-ta, jolloin taimi kasvaa nopeammin.

Voit merkittävästi vähentää pin-takasvillisuuden kilpailua valitsemal-la maanmuokkausmenetelmän, jossa syntyy kohoumia. Mättäillä kasvavat taimet saavat etumatkaa suhteessa pintakasvillisuuteen ja ne pärjäävät paremmin valosta, ravinteista, vedestä ja kasvutilasta käytävässä kilpailussa. Laikkumätästyksessä kivennäismaa-kerroksen alle muodostuu kaksinker-tainen humuskerros ja näin ollen kom-postointivaikutus: ravinteita vapautuu taimien käyttöön sitä mukaa kun hu-mus hajoaa.

Lajittuneilla ja vettäläpäisevillä mailla männyn luontainen uudistaminen onnistuu jättämällä hyvälaatuisia siemenpuita. Jätä siemenpuuhakkuussa 50–100 tervettä siemenpuuta, joilla on elinvoimainen latvus. Kevyt maanmuokkaus, kuten kuvan osoittama äestys, varmistaa tasaisen taimettumisen.

Kivennäismaata paljastetaan vain sen verran mitä uudistaminen vaatii. Jos muokkauksessa paljastetaan liikaa kivennäismaata, siitä seuraa runsaasti heinää ja vesakkoa. Lyhyellä tähtäyk-sellä edullinen menetelmä, esimerkiksi äestys rehevällä kasvupaikalla, tulee pidemmällä aikavälillä kalliiksi. Äes-tysjälkeen istutetut taimet kasvavat huonommin kuin mättäälle istutetut taimet, ja heinäntorjunnan ja varhais-perkauksen tarve on suurempi verrat-tuna laikku- ja kääntömätästettyihin alueisiin.

Oikein valitun maanmuokkausme-netelmän avulla voit säädellä uudistus-alan vesitaloutta.

Pienten istutettujen havupuu-taimien vakavin tuhonaiheuttaja on tukkimiehentäi. Taimet suojataan tai-

mitarhalla torjunta-aineella. Tuhoris-kin vähentämiseksi on tärkeä käyt-tää maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa kivennäismaata. Erityisesti laikkumätästyksestä on saatu hyviä tu-loksia. Tukkimiehentäi karttaa avoimia pintoja. Etäisyys taimesta humuksen reunaan on ratkaiseva. Istutustaimen ympärillä on oltava paljastettua kiven-näismaata vähintään 15 senttimetrin säteellä. Turve suojaa yhtä hyvin kuin kivennäismaa. Koholla olevat istutus-kohdat suojaavat taimia myös myyrätu-hoja vastaan.

Maanmuokkaus voidaan tehdä 15–20 prosenttia nopeammin jos hakkuu-tähteet, eli oksat ja latvukset, on korjat-tu energiapuuna.

Metsänomistaja osoittaa parasta istutuskohtaa. Se on keskellä mätästä missä tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen ja kilpailevan pintakasvillisuuden riski on pienin. Mättään alla on kaksinkertainen humuskerros ja humuksen päällä on 5–10 cm paksu kivennäismaa- tai turvekerros. Taimi saa mättään päältä kunnon etumatkan vedestä ja ravinteista käytävässä kilpailussa.

Äestyksessä kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta. Äesjälkeä tarvitaan 4 000–5 000 metriä hehtaarille, jotta syntyy riittävästi hyviä itämiskohtia.

Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä kankailla äestys ja laikutus ovat sopivia maanmuokkausmenetelmiä. Äestyksessä istutusta varten muokkausjäljen tulee olla niin syvä, ettei sen pintaan jää humusta. Hyviä istutuskohtia syntyy äestyksessä paljon. Paras istutuskohta on korkea kohta muokkausjäljen keskellä. Taimen ympärillä on oltava vähintään 15 senttimetriä paljastettua kivennäismaata tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen torjumiseksi.

Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaata paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta.

Laikutuksessa tavoitteena on 4 000–5 000 laikkua hehtaaria kohti. Laikutuksessa istutusta varten laikun pintaan ei saisi jäädä humusta.

Maanmuokkausmenetelmät

Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä äestys

Istutusta edeltävä äestys

Istutusta edeltävä laikutus Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä laikutus

Kääntömätästyksessä mätäs on laakea, alle 10 senttimetriä korkea ja ensimmäisen talven jälkeen se painuu lähes maanpinnan tasoon.

Laikkumätästyksessä pintamaa käännetään niin, että muodostuu kaksinkertainen humuskerros. Mättäät pitää tiivistää. Istutuksessa taimipaakun tulee ylettyä humukseen. Riittää, että puolet taimen vihreästä osasta on maanpinnan yläpuolella.

Oikeamaanmuokkaus

antaa taimelle hyvät eväät kasvulle.

Laikkumätästys Naveromätästys

Kääntömätästys

Mätäs tehdään matalasta vaosta eli naverosta saatavasta maasta. Naveron syvyys on 30–50 senttimetriä. Mättäät tehdään laakeiksi, 10–20 senttimetriä korkeiksi ja 60–80 cm levyisiksi, eikä niitä tarvitse tiivistää.

Tee heinäntorjunta ajoissa

Heinän torjunnalla varmistat taimien selviytymisen pintakasvillisuuden kanssa käytävässä kilpailussa. Mekaa-nisessa heinäntorjunnassa voit polkea heinän taimien ympäriltä tai leikata sen. Vapauta taimen ympäriltä niin iso alue, ettei heinä lakoontuessaan yllä tai-men päälle.

Kevät ja myöhäissyksy ovat hyviä ajankohtia tarkistaa kuusen- ja män-nyntaimikoiden kunto ja tarvittaessa torjua taimia uhkaava heinä. Silloin tai-met näkyvät hyvin ruskean pintakas-villisuuden seassa.

Varhaisperkaus ratkaisee taimikon jatkokehityksen

Varhaisperkaus on tärkein hoitotyö taimikossa. Varhaisperkauksessa pois-tetaan kasvatettavien puiden kanssa kilpaileva lehtipuuvesakko. Perkaus

varmistaa havupuiden kasvun ja estää ylitiheyden seurauksena syntyviä me-kaanisia vaurioita. Oikea ajoitus on erit-täin tärkeä. Varhaisperkaus tehdään kun taimet ovat noin metrin mittaisia, eli 3–5 vuotta istutuksen jälkeen. Oikein ajoitettu työ takaa, että istutettu puulaji säilyy metsikön pääpuulajina. Varhais-perkaus voidaan tehdä reikäperkaukse-na tai täysperkauksena.

Männyntaimikot saavat alussa kas-vaa tiheinä, 4 000–5 000 tainta per heh-taari, jotta syntyy hieno-oksaista puuta. Poista mäntyjen kanssa kilpailevat leh-tipuut mutta jätä luontaisesti syntynei-tä kuusia ja koivuja aukkoihin.

On tärkeä seurata uudistamisen onnistumista ja tarpeen mukaan torjua taimia uhkaavaa pintakasvillisuutta. Heinä estää taimen kasvua ja pahimmassa tapauksessa se voi tappaa taimen. Tarkista istutustaimikko vähintään kerran vuodessa 2–3 vuoden ajan istutuksen jälkeen.

Poista kuusentaimikoista kanto- ja juurivesoista syntyneet lehtipuut sekä ne siemensyntyiset lehtipuut, jotka kas-vavat liian lähellä kuusia. Jätä seimen-syntyisiä koivuja aukkoihin.

Voit vähentää uuden vesakon muo-dostumista tekemällä varhaisperkaus kesällä. Vuodenaika ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin se, että työ tulee teh-tyä. Taimikot, joihin syntyy voimakas vesakko, pitää perata kaksi kertaa. Ko-neellinen perkaus, jossa kone kitkee ve-sakon maasta juurineen, vähentää mer-kittävästi uuden vesakon syntymistä. Tästä varhaisperkausmenetelmästä on saatu hyviä tuloksia.

Taimikon harvennus on kannattava investointi

Taimikonharvennuksessa päätät tai-mikon jatkokehityksestä ja mahdol-lisuuksista tuottaa ainespuuta. Tai-mikonharvennus on yksi parhaita mahdollisuuksia parantaa metsätalou-den kannattavuutta. Taimikonharven-nuksessa jätetään metsänhoitosuositus-ten mukainen määrä taimia ja samalla järjestellään puulajisuhteita.

Taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jäävät taimet saavat enem-män kasvutilaa, valoa, vettä ja ravin-teita. Sairaat ja paksuoksaiset puut poistetaan, samoin ne puut jotka voivat vahingoittaa kasvatettavia puita. Suosi laadullisesti parhaita, hyväkasvuisia

puita. Ne voivat olla joko viljeltyjä tai-mia tai luontaisesti syntyneitä taimia. Muista, että koivu nuorella iällä kasvaa paljon nopeammin kuin mänty ja kuusi.

Jätä havupuutaimikon aukkoihin mieluummin rauduskoivua kuin hies-koivua. Sopiva osuus rauduskoivua on 10–15 prosenttia. Jätettävien koivujen pitää olla mäntyjä ja kuusia lyhyempiä.

Taimikonharvennus oikeaan aikaan varmistaa taimikon nopean kehityksen ja se säästää silkkaa rahaa. Työ maksaa itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa. Taimikonharvennuksen tavoitteena on puuston järeytyminen niin, että ensi-harvennuksessa metsikössä on myytä-vää ainespuuta. Jos taimikonharvennus viivästyy, ajanhukka ja kustannukset voivat olla kaksinkertaiset. Laiminlyö-ty taimikonharvennus tarkoittaa myö-hempää ensiharvennusta ja pienempiä tuloja.

Ilman varhaisperkausta taimikon pää-puulaji helposti vaihtuu vastoin suun-nitelmia.

Hoidataimikkosi

ajoissa

Taimikon varhaisperkaus ja harvennus varmistavat taimikon toivotun kehityksen. Parhaat puut jätetään kasvamaan ja järeytymään ennen ensiharvennusta. Ammattilaiselta kuluu 6–10 tuntia yhden hehtaarin taimikonharvennukseen.

Taimikon harvennus: ajankohta ja taimikon tiheys harvennuksen jälkeen

Puulaji Kasvupaikka Valtapituus, m Runkoluku kpl/ha

Mänty Tuore ja kuivahko kangas 5-7 2 000-2 200

Kuivahko kangas, tiheät kylvötaimikot

3-4 2 500-3 000

Kuiva kangas 3-5 2 000-2 200

Kuusi Lehtomainen kangas ja tuore kangas

3-4 1 800-2 000

Rauduskoivu Lehtomainen kangas ja tuore kangas

4-5 1 600

Hieskoivu Viljavat turvemaat 4-7 2 000-2 500

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Äestys Laikkumätästys

Taimikonharvennus

Varhaisperkaus

Istutus

Maanmuokkaus

Laikkumätästys tai kääntömätäs-tys on paras maanmuokkausmene-telmä kuusen istutuksessa. Edulli-sempi äestys on uudistamisketjun kokonaistarkastelussa kalliimpi, koska uudistusalalle syntyy enem-män vesakkoa ja taimikonhoito maksaa enemmän.

Männyntaimikot on kasvatettava tiheinä, jotta rungoista kehittyy hieno-oksaisia ja jotta oksakulma on mahdollisimman lähellä 90 astetta. Kuivahkolla kankaalla männyllä on hyvät edellytykset tuottaa korkealaatuista sahatavaraa.

Uudistamiskulut, euro/ha

Koivu kasvaa nuorella iällä paljon nopeammin kuin kuusi. Tässä on taimikon harven-nuksessa jätetty koivuja liian lähelle kuusia ja koivu on piiskannut irti kuusen neula-set. Jätä aukkoihin vain siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat selvästi lyhyempiä kuin kuuset.

Älä säästä väärässä pai-kassa

Puunmyynnistä saatuja tuloja kan-nattaa investoida nopeaan ja varmaan uudistamismenetelmään. Yleisimpien uudistamismenetelmien kokonaiskus-tannukset ovat 5–15 prosenttia pääte-hakkuusta saatavista puunmyyntitu-loista.

Metsän uudistamisessa on hyvä miettiä kokonaisuutta ja metsikön kehi-tystä aina ensiharvennukseen asti. Uu-distamisen tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopivia puulajeja kasvava uusi metsikkö mahdollisimman nopeas-ti ja kustannustehokkaasti. Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen on paras tae siitä, että saat täystiheän ja terveen taimikon.

Väärät valinnat, kuten maanmuok-kauksen laiminlyöminen tai taimikon-hoidon viivästyttäminen kustannus-säätöjen toivossa, voivat myöhemmin aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi tästä seuraa puunmyyntitulojen me-netyksiä. Halvimmat vaihtoehdot voi-vat merkitä suurempia kokonaiskuluja verrattuna siihen, että investoit vähiten riskialttiisiin uudistamisketjuihin.

Kaikki toimenpiteet vaikuttavat metsikön seuraaviin kehitysvaiheisiin, sekä kasvuun että tuhoriskiin. Esimerk-ki: Kun istutat kuusentaimet mättäisiin heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve vähenee. Myös tukkimiehentäin aiheuttamien vahinkojen riski vähenee.

Turvaa luontoarvot

Turvaa luonnon monimuotoisuus niin, että myös sinun metsästäsi löytyy mo-nipuolisia ja lajirikkaita elinympäristöjä ja että myös erikoistuneilla ja vaateliail-la lajeilla on hyvät elinolot. Metsikkö-kohtaisilla toimenpiteillä voit sekä tur-vata että lisätä monimuotoisuutta.

Suojaa vedet jättämällä vesistöjen ja pienvesien varrelle suojavyöhyke ilman maanmuokkausta.

Jättämällä vähätuottoisia metsik-kökuvioita tai osia niistä metsänhoidon ulkopuolelle voit vähentää kustannuk-sia ja samalla edistää luonnon moni-muotoisuutta. Säästä taloudellisesti vä-häarvoisempia puita säästöpuina.

Näin ajankohta vaikuttaa tai-mikonhoidon kustannuksiin

Taimikon varhaishoidon ja taimikonharvennuksen viivästymi-nen yhdellä vuodella nostaa kus-tannuksia noin 10 prosenttia. Jos lykkäät työtä 4–5 vuotta, kustan-nukset siis nousevat 50 prosenttia.

Jätä katajat, pihlajat ja marjovat pen-saat kasvamaan. Säästä myös pökkelöt ja maapuut. Monet linnut, sammalet ja käävät ovat riippuvaisia lahopuusta. Jätä kosteat painanteet ja kivikot rai-vaamatta. Metsän, suon, veden ja pellon vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä pienriistalle.

Minimoi tuhoriski

Tukkimiehentäin aiheuttamia vahin-koja voi torjua käyttämällä maanmuok-kausmenetelmää, joka paljastaa tar-peeksi kivennäismaata.

Haavanvesakko toimii väli-isäntä-nä ruostesienelle, joka aiheuttaa laatua alentavaa versoruostetta männyntai-milla. Kaulaamalla tai taskutuksella 2–3 vuotta ennen uudistushakkuuta voidaan ehkäistä haavan juurivesojen syntymistä. Myös tekopökkelöiden te-keminen voi vähentää juurivesoja.

Vältä tyvikaarnaisten männyntai-mien harvennusta talvella ja keväällä, jolloin on vaarana, että kaadetut män-nyt toimivat ytimennävertäjän lisään-tymispaikkana.

Tarpeeksi tiheät ja hyvin hoidetut taimikot kestävät parhaiten hirvituho-ja. Männyn ja rauduskoivun uudistami-sessa kannattaa suosia kylvöä ja luon-taista uudistamista, jos kasvupaikka on sopiva. Istutetuissa koivuntaimikoissa tarvitaan usein suojaustoimenpiteitä.

Nuorissa ja pienialaisissa männyn-

taimikoissa varhaisperkaus estää hir-vituhoja tehokkaasti. Männyn taimia haittaavan lehtipuuvesakon perkaami-nen vähentää taimikon kiinnostavuutta hirvien ruokailupaikkana. Varhaisper-kaus on suositeltavaa tehdä mäntyjen ollessa alle metrin mittaisia.

Hirvien talvehtimisalueilla ja muualla missä esiintyy paljon tuhoja mänty- tai lehtipuuvaltaista taimikkoa on syytä kasvattaa vähintään viiden metrin pituuteen asti ennen taimikon-harvennusta.

Hirvet syövät mielellään ensihar-vennuksessa syys- ja keskitalvella maa-han jätettäviä männyn latvuksia. Jos on mahdollista ajoittaa hakkuu taimikon lähistöllä, se vähentää osaltaan taimik-koon kohdistuvaa syöntiä.

Lahovikaisen kuusikon alikasvos-kuusia ei kannata käyttää metsän uu-distamisessa, sillä taimet ovat toden-näköisesti juurikäävän saastuttamia. Jos tartunnan saaneiden puiden osuus on yli 10 prosenttia uudistettavan met-sikön runkoluvusta, on syytä harkita puulajin vaihtamista.

Mene metsään- tarkista mitä

taimikoillesi kuuluu.

Metsänhoitotöiden tilaajan ABC

Määrittelee tavoitteesi ja kerro ne toimijalle.

Pyydä kustannusarvio ja kysy aikataulusta.

Pyydä selkeitä vaihtoehtoja ja vertaa niitä kesken.

Laadi etukäteen muistilista. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?

Kysy omavalvonnasta ja pyydä raportti sen tuloksista.

Kysy myös takuusta.

Kyseessä on sinun metsäsi.