NÄKÖKULMIA EHEYTTÄVÄÄN OPETUKSEEN

Inkeri Ruokonen HIMO, Ateneum-sali

to 24.10.2005

EHEYTTÄVÄ

Eheä:1. vahingoittumaton, rikkoutumaton,

kokonainen2. osittamaton, yhtenäinen, kokonainenEheyttää: tehdä eheämmäksiEheytyä: tulla eheämmäksiEheyttäminen: tasapainoista, selväpiirteistä,

yhtenäisyyttä ja kokonaisuutta korostavaa toimintaa

Dewey, eheyttävän opetuksen oppi-isä

Deweyn kasvatusfilosofian perusperiaatteet:1. Ihmisen kehitystä ja kasvua tapahtuu koko ajan2. Kaikki inhimillinen elämä on luonteeltaan sosiaalista

Kasvavalla on 4 perustarvetta:1. Sosiaalisuuden tarve2. Itsensä toteuttamisen tarve tekemällä, luomalla ja

rakentamalla3. Tarve taiteelliseen toimintaan4. Tarve tutkia ja keksiä asioita

Keskeistä lapsen omakohtainen kokemus

1. Lapsen kokemukset ovat merkittäviä. Tämä hetki on lapselle tärkeä. Kokemukset ovat yhteydessä tähän, ne ovat todellisia ja arvokkaita lapselle

2. Kasvatus ei ole valmistautumista elämää varten vaan se on sitä

3. Mielenkiinto on motivaatiotekijä oppimisessa

4. Opetussuunnitelman pitää pohjata lapsuuden todellisiin kokemuksiin sosiaalisessa ympäristössä

5. Lapsi oppii tekemällä (learning by doing).

Eheyttävä opetus tavoitteena opetussuunnitelmissa

• Varhaiskasvatussuunnitelma 2003

• Esiopetussuunnitelma 2000

• Valtioneuvoston asetus 2001

• Perusopetussuunnitelma 2003

• Lukion opetussuunnitelma 2003

• Muut ops:t

• Eheyttävä koulupäivä

Varhaiskasvatussuunnitelma(Stakes 2003)

• Eheyttävät toiminnan areenat oppimisen ydintä:

- Leikki –Liikunta – Taide –Kieli (dialogi) –Tutkiminen- Taiteellisen asiantuntemuksen laatua voidaan rikastuttaa yhteistyöllä paikallisen

kulttuuritoimen tai lastenkulttuuria muutoin edistävien tahojen asiantuntijoiden kanssa

• Sisällölliset orientaatiot:• Esteettinen orientaatio• Esteettiset kokemukset ja prosessit ovat kulttuurisidonnaisia, yksilöllisiä ja

moniulotteisia. Varhaislapsuudessa alkava taidekasvatus on kasvatusta taiteeseen, esteettisyyteen sekä taiteen avulla kohti humaania ihmisyyttä. Draamallinen, runollinen, kuvallinen, kädentaidollinen, liikunnallinen, musiikillinen ja tanssillinen orientaatio yhdistyneenä toisiinsa sekä luovaan mielikuvitukseen ja leikkiin ovat eheyttävän taidekasvatuksen keskeisiä sisältöjä.

Esiopetuslaki 2000 (OPH)

• Eheyttävän opetuksen periaate paikallis-ops:ssa• Taide ja kulttuuri:• Monipuolinen taiteellinen toiminta, kädentaitojen

harjaannuttaminen ja liikunta integraatiossa• aistiherkkyys, havaintokyky, avaruudellinen

hahmottaminen, esteettisyyden kehittyminen• luovuus ja leikki• tutkiva ja kokeileva toiminta• eri taidemuodot ja elämäntaidot

Perusopetuksen suunnitelma (OPH)-tulee voimaan asteittain vuoteen 2006

• OPS:ssa tulee ilmetä:

- opetuksen mahdollisen eheyttämisen suunnitelma- yhteistyö koulun, kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa- vapaaehtoisen kerhotyön järjestämisen periaatteet

- EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET:

1.Ihmisenä kasvaminen

2.Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

3. Viestintä ja mediataito

4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Lukion opetussuunnitelma(voimassa paikallistasolla 1.8.2005 alkaen)

• AIHEKOKONAISUUDET:- lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja

oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys2. Hyvinvointi ja turvallisuus3. Kestävä kehitys4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus5. Teknologia ja yhteiskunta6. Viestintä ja mediaosaaminen- lisäksi muita paikallisen koulutuksen järjestäjän ops:aan

hyväksymiä aihekokonaisuuksia

EHEYTTÄMISEN ERI MUOTOJA OPETUSSUUNNITELMASSA

1. Tiedon ja oppimisprosessin eheyttäminen

2. Tiedon ja tunteen eheyttäminen

3. Tiedon ja suorituksen eheyttäminen

4. Kouluoppimisen eheyttäminen oppilaan todelliseen elämään

(Unesco)

OPETUSSUUNNITELMAA EHEYTTÄVÄT SELLAISET TAVOITTEET, JOTKA

1. koskevat useita oppiaineita2. joissa on kysymyksessä ajattelun avulla

muodostettavat laajat kokonaisuudet3. jotka vaativat opittujen seikkojen käyttöä

ongelmanratkaisussa ja erilaisissa elämäntilanteissa

4. joihin sisältyy enemmän kuin pelkkä suoritus (esim. tunteet)

5. jotka vastaavat oppilaiden kykytasoa ja muita edellytyksiä

EHEYTTÄMISEN MUODOT

1. VERTIKAALINEN

- samaan kokonaisuuteen liittyvien oppimiskokemusten peräkkäisyys

- tavoitteiden tulee tukea vertikaalisen eheyttämisen suuntia:

- loogisuus- tutusta tuntemattomaan- konkreetista abstraktiimpaan

EHEYTTÄMISEN MUODOT

2. HORISONTAALINEN EHEYTTÄMINEN- eri oppiaineissa toisiinsa liittyvien oppiainesten

rinnakkaista, likipitäen samanaikaista opettamista- oppimiskokemusten, oppimistilanteiden ja oppiaineksen

liittäminen mielekkäiksi laajoiksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja oppimista

- erilaisten oppiainesten keskinäistä tai oppimistilanteiden liittymistä koulun ulkopuolisiin käyttötilanteisiin

Horisontaalinen eheyttäminen edellyttää:

1. sisällön kokonaisvaltaista (ei ainejakoista) lähestymistä opetussuunnitelmassa ja toteutuksessa

2. oppimaan oppimisen ja ongelmaratkaisutaito – tavoitteiden tuomista opetussuunnitelmaan

3. kognitiiviseen oppimiseen affektiivisia aspekteja, joilla luodaan positiivisia asenteita saavutettuihin taitoihin

4. tasapainoista jakoa oppimistehtäville koulussa ja koulun ulkopuolella, jotta oppija saatetaan tilanteisiin, jotka ovat mahdollisimman vaihtelevia ja lähellä todellisuutta

5. kulttuurien välistä kohtaamista: koulu –ulkopuolinen elämä- yhteiskunta – taide jne.

Horisontaalisen eheyttämisen muotoja

1. Rinnastaminen: eräät aineet keskusaineita, joihin muut rinnastetaan

2. Jaksottaminen: esim. periodisoimalla3. Keskittäminen: sulautetaan samansukuiset

aineet toisiinsa4. Kokonaistaminen: hylätään oppiainerajat,

oppiaines saadaan oppilaiden harrastuksista, luonnosta, kulttuurista, ympäröivästä yhteiskunnasta

5. Läpäiseminen: tietyt keskeiset periaatteet ”läpäisevät” eri aineiden opetusta

Eheyttävän opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitava:

1. jokaisen lapsen yksilöllinen kyky oppia2. jokaisen lapsen yksilölliset

mielenkiinnonkohteet3. lasten elämänkokemukset4. tutkimiseen, omakohtaisiin havaintoihin

ja ongelmanratkaisuun perustuvat toimintatavat

5. sosiaalisten suhteiden ja oikeudenmukaisuuden vaaliminen

Projekti eheyttävänä työtapana (Kilpatrick)

1. lähtökohtana oppilaan harrastukset, jotka ovat osa todellista elämää

2. opetuksen aiheet saadaan oppilaiden mielenkiinnon kohteista

3. oppimisella on suunta; yhteinen tavoite ja päämäärä ohjaa projektia

4. oppilaat opiskelevat laajoja kokonaisuuksia (ei oppiaineita)

5. oppilaat oppivat sellaista mikä kiinnostaa heitä6. yhteistyössä tehty projektisuunnitelma toimii motivoivana

tekijänä (toiminta oman suunnitelman mukaan)

Opettajan kasvatustehtävät (Dewey)

1. Opettaja löytää keinoja kokemuksen rikastuttamiseen, tasapainottamiseen ja selvittämiseen

2. Opettaja suunnittelee monipuolisen ja motivoivan oppimisympäristön

3. Opettaja ohjaa oppilaan huomion olennaiseen.

4. Opettaja löytää keinoja käsitellä kokemuksia oppilaan elämän ja kulttuuriperinnön kannalta

Opettajan didaktisen ajattelun taitoja opetuksen eheyttämisessä

1. taito hankkia hyvä oppilaantuntemus ja toimia sen pohjalta ja ohjata oppimistapahtumaa kunkin oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaisesti

2. taito hallita vuorovaikutustilanteet3. taito suunnitella ja toteuttaa laajoja

oppimiskokonaisuuksia 4. taito arvioida oppilaiden oman työn tuloksia ja

hyödyntää saadut tulokset5. taito tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen

kanssa (Röman 1989, Ruokonen 2005)

Eheyttävän opetuksen malli (Ruokonen 2005)

Yhteistyö-taho:

kulttuuritaho,taiteilija,palaute

Opettaja:pedagogiikka,

ohjaus,arviointi

Opetus-suunnitelma:

tavoitteet

Oppilas:kehitys,

kiinnostus,arviointi

Eheyttävä opetus:

työsuunntelma, projekti,teema

Sisällöllinen eheyttäminen

YLT

Liikunta

Kuvataide

Käsityö

Uskonto/Et

Musiikki

Matematiikka

Äidinkieli

TEEMA:keskusaihe

Eheyttävän opetuksen merkitys

1. kehittää ja monipuolistaa oppilaan käsitteenmuodostusta (useita tarkastelutapoja)

2. oppimisen mielekkyys lisääntyy (kiinnostuksen kohteet ja ajankohtaisuus)

3. motivaatio lisääntyy ja viriää (tuetaan oppimista ja lapsen harrastuksia)

4. kouluahdistus vähenee, myönteinen suhtautuminen oppimiseen lisääntyy (Kyröläinen 1994)

5. sosiaaliset taidot ja minäkuvan myönteisyys kasvavat

6. eheyttäminen tukee uutta tiedonkäsitystä

Ehdotuksia persoonallisuuden eheyttämistä tukevalle kasvuympäristölle (Kyröläinen)

1. lapsi aktivoidaan työskentelemään (projektimenetelmä)

2. leikki, tutkiminen ja taiteen tekeminen ovat opiskelua parhaimmillaan (oppilas- ja ryhmäkeskeiset toimintatavat)

3. lapsen sallitaan valita toimintojaan (Dewey, Kilpatrick)

4. tunteiden näyttäminen on sallittua

5. lapsi tarvitsee turva-, normi- ja taparajat

6. lapsen kekseliäisyyttä, ehdotuksia ja toimintaa arvostetaan

7. ympäristö aktivoi lasta toimintaan (kotiseutukeskeisyys)

8. tarjotaan mahdollisuuksia eläytymiseen ja innostuneisuuteen (elämyksellisyyden ja motivaation periaatteet)

9. opettaja uskoo lapsen mahdollisuuksiin

10. lasta kunnioitetaan

Eheyttävä opetus opettajankoulutuksen taito- ja taideaineissa (HY, SOKLA)

A. Integroitu teemaopetus:

- musiikki+liikunta;musiikki+kuvataide; musiikki+käsityö;musiikki+kirjallisuus,draama

B. Eheyttävä praktikum

- esim. päiväkodin tai alkuopetuksen teemaopetus, Simberg-näyttelyn sävellystyöpaja

C. Eheyttävät projektit:- esim. Villi Pohjola, Falling Star, Seurasaaren

joulupolku, Kikatusta ja kulttuuria, Korvat kävelyllä, Neothemi (virtuaalipedagoginen museo),

- sivuaineen produktiot

D. Poikkitaiteelliset päivät

Lähdekirjallisuutta:Dewey,J. 1956. The child and the curriculum. Chicago: University Press.D’Hainaut, L. 1981. Interdiciplinary and integration. Teoksessa

Unesco:Curricula and lifelong education.Kilpatrick, W.H. 1956. Philosophy of Education. New York: MacmillanKyröläinen, K. 1994. Eheyttävä opetus ja eräät alkuopetuksen

sosioemotionaaliset tavoitteet. Turun yliopiston julkaisuja A:169.Logan, L. 1960. Teaching the young child. Boston: Houghton Mufflin Company.Puurula, A. (toim.) 1999.Moni- ja interkultuurinen taidekasvatus. Taito- ja

taideaineiden opetuksen integrointiseminaari 19.3.1999. Studia Pedagogica 21. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos

Ruokonen 1997. Eräiden kuusivuotiaiden lasten empaattisuus ja prososiaalisuus sekä eheyttävään taidekasvatusohjelmaan liitetyn musiikin yhteydet lasten empaattisuuteen ja prososiaalisuuteen. Lisensiaatin tutkielma. Sibelius-Akatemia.

Röman, K. 1989. Alkuopetus ja siihen tähtäävä koulutus. Teoksessa E.Koppinen, E.Tiihonen & P. Tuomi (toim.) Koulu elämän paikkana. Jyväskulän yliopisto.Kasvatustieteiden tutkimuksia B:34.