O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I

Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen

NÄKÖKULMIA MIKROYRITTÄJYYTEEN

Tiivistelmiä Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen (MikroY) –hankkeen

keskeisistä tuloksista

Sisällys

Lukijalle

Onnistuneen innovaation taustalla itseopiskelu, omatoiminen tuotekehitys sekä luottamukselliset henkilösuhteet

Mikroyrityksen innovaatio – tapauskohtaisiin tarpeisiin vastaaminen on erityishaaste julkisille toimijoille

Yritysten kyvykkyys- ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla

Mikroyrityksissä oleva potentiaali näkyväksi tilastoanalyysin avulla

Mikroyrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi

Halu tehdä töitä itselle on tärkein yrittäjyyteen kannustava ja yritystoimintaa ylläpitävä tekijä

Yrittäjien mukaan yrityksen alkuvaiheeseen kohdistuva ja tarpeisiin räätälöity palvelu on tärkein yrityspalvelutuote

Onnistunut yrityspalvelu edellyttää asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä

Yrityspalveluiden rooli välittäjäorganisaationa korostuu harvaan asutuilla alueilla

”Kyllä mä oon sitä uskaltanu suositella myös muille.” Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi

Yrittäjyystutkimus Pohjoismaissa ja Itämeren alueen EU-maissa

Yliopiston ja yritysten yhteistyö pohjoisella harvaan asutulla alueella

Lukijalle

Tähän koosteeseen on tiivistetty Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen -hankkeen aikana tehdyn tutkimustyön keskeisiä tuloksia. Kunkin lyhyen selostuksen lopussa on viittaus julkaisuihin, jotka on tehty hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteena oli mikroyrittäjyyden tutkimustoiminnan käynnistäminen. Tämä kooste kokoaa käynnistysvaiheen työtä. Tutkimusaiheet ja aineistot on koottu alueen yrityksistä tai yritysrajapinnan TKI-toimijoilta. Tutkimustietoa ja tuloksia on levitetty ja sovellettu yrityskohtaisesti ja alueellisesti. Tärkeimmiksi tulevaisuuden tutkimus- ja kehitysteemoiksi ovat valikoituneet pohjoisten harvaan asuttujen alueiden mikroyritysten kasvu- ja kansainvälistymismekanismit. Käynnistetty tutkimustoiminta on nostanut mikroyrityksiä koskevan tiedon tarpeen esille. Mikroyrityksiltä ei kysytä tietoja moniin tilastollisiin tutkimuksiin, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta.Tietoa tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Tietoa tarvitsevat päättäjät, aluekehittämisen toimijat ja yritysrajapinnassa toimivat organisaatiot. Kv. vertailutiedon kokoaminen on osoittanut, että Suomen naapurimaissa (erityisesti Ruotsissa) mikroyritysten kansainvälinen kasvu on ollut laajempaa Suomeen verrattuna. Tietoa tarvitaan lisää siitä, mitä esim. Ruotsissa on tehty toisin, jotta siellä mikroyritysten osuus viennistä on kasvanut viidessä vuodessa 6 %:sta 13 %:iin. Samaan aikaan Suomen vastaava osuus on muuttunut 2 %:sta 3 %:iin Tutkimustoiminnan käynnistymisen myötä tietoisuus mikroyrityksistä on lisääntynyt. Tavoitteena oli, että alue profiloituu mikroyrittäjyyttä kehittäväksi ja hyödyntäväksi. Hankkeen toiminnan ansiosta Oulun Eteläisen alue on voimakkaasti sitoutunut mikroyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Oulun Eteläisen uuden osaamisstrategian keskeiseksi päämääräksi on valittu: ”Vuoteen 2020 mennessä Oulun Eteläinen muodostaa menestyvien mikroyritysten kasvualustan, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille.” Tämä strategia on myös Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen puitesopimuksen uudistamisen perusta. Alueen TKI-toimijat ovat mukana toiminnassa, mikroyrittäjyyden yhteistyöverkoston perusta on valettu. Yhteistyöhalukkuus yritysrajapinnassa toimivien organisaatioiden edustajien keskuudessa on lisääntynyt ja toiveita tutkimuksen liittämisestä kiinteämmin yritysneuvontaan on tullut hankkeen loppuessa. Yhteisen kasvualustan edellytykset on luotu MikroY-hankkeessa. Tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyön vieminen seuraavalle tasolle on välttämätön askel mikroyritysten uuden kasvun ja kansainvälisen liiketoiminnan mahdollistamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Mikroyritysten kasvualustan rakentaminen on vastaus tähän haasteeseen. Hankkeen toteuttamisen on mahdollistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta saatu EAKR-rahoitus sekä alueen tuki, joka on kanavoitunut Kerttu Saalasti säätiön, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kautta. Hankkeen toteuttamisesta on vastannut Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä, joka on muotoutunut hankkeen myötä. Nivalassa 26.10.2014 Matti Muhos Eija-Riitta Niinikoski Martti Saarela Harri Jokela Leena Eskola Eija Korjonen

Onnistuneen innovaation taustalla itseopiskelu, omatoiminen tuotekehitys sekä luottamukselliset henkilösuhteet Tutkimalla yhtä toteutunutta innovaatiota, saatiin tietoa siitä, mistä ja miten mikroyritys haki osaamista omiin tarpeisiinsa sekä minkä tyyppiset tietovirrat ovat sille luontaisia ja mieluisia. Metsäkoneen ohjaus- ja etähuoltojärjestelmä – innovaatio Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin yhden toteutuneen innovaation kehitysprosessi ja siihen liittyvät tietovirrat. Analysoitu innovaatio on Metsäkoneen pc-vapaa ohjausjärjestelmä kaukohallintamahdollisuuksin. Avainhenkilö kehitti järjestelmän omasta ideastaan itsenäisen tutkimus- ja kehitystyön kautta vuosina 1996–2005. Ohjausjärjestelmän ohjelmaan on mahdollista tehdä muutoksia etäyhteyden kautta. Etäyhteyden avulla voidaan myös säätää konetta monipuolisesti. Mahdollisuus vikakoodien etälukuun vähentää huoltokäyntejä. Järjestelmän edistyksellisyyttä kuvaa hyvin myös se, että konetta on jopa mahdollista ohjata etäyhteydellä, esim. tietyissä vaaratilanteissa. Analysoidun innovaation onnistuminen pohjautui avainhenkilön laajaan itseopiskeluun ja omatoimiseen tuotekehitykseen sekä siihen, että hänellä oli luottamukselliset henkilösuhteet innovaation kannalta tärkeimpiin asiantuntijoihin. Itseopiskelu kohdistui sähkö- ja elektroniikka-alaan sekä automaatioon, joista avainhenkilöllä on myös laajaa käytännön kokemusta. Analysoidussa innovaatioprosessissa julkisten toimijoiden rooli jäi vähäiseksi mm. siksi, että niillä ei ollut tietoa ko. prosessin olemassaolosta. Avainhenkilö ei etsinyt prosessissa tarvittavaa osaamista julkisten toimijoiden kautta, koska hänellä oli aiemman yrittäjätoimintansa aikana syntyneet suorat kontaktit ko. alan asiantuntijoihin. Tietovirtojen ymmärtäminen auttaa kehittämään julkisia palveluja Paikalliselle innovaatiojärjestelmälle tällainen hyvin itsenäisesti toimiva mikroyrittäjä on erittäin haasteellinen saavutettava. Tulosten pohjalta voidaankin todeta, että julkisten toimijoiden tulisi innovaatiopalvelujensa kehittämisessä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota aloittavien yritysten tapauskohtaisiin tarpeisiin. Lisäksi julkisten toimijoiden on tärkeää kehittää ymmärrystään siitä, millaisista palveluista on eniten hyötyä mikroyrityksille. Tulokset osoittavat hyvin myös sen, kuinka tehokkaasti mikroyritys voi toimia rajallisista talous- ja henkilöstöresursseistaan huolimatta. Tulosten avulla julkiset toimijat voivat kehittää palveluistaan mikroyrityksille houkuttelevampia ja hyödyllisempiä. Tämän tutkimuksen tulokset vaikuttivat merkittävästi siihen, että Oulun Eteläisen alueelle lähdettiin hakemaan laajempia resursseja mikroyrittäjyyden tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimuksen yhteydessä kehitettyä metodia, jolla saadaan kohtuullisen nopeasti selville tutkittavan innovaation tietovirrat sekä eri osaamistekijöiden vaikutukset toisiinsa, on kehitetty eteenpäin ja hyödynnetty myös muissa tutkimuksissa. Journal –artikkeli: Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. Knowledge dynamics and innovation: a case study. Int. J. Innovation and Learning (IJIL), Special issue on: Moving Forward with Synergy from Innovation and Learning: Sustainability Perspective, Vol 15, No 4. pp. 383-398. Konferenssiartikkeli: Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2012. Knowledge Dynamics in Innovation – from idea to product, In: Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2012), Lublin, Poland, 22-25 May 2012. pp. 346-354.

Mikroyrityksen innovaatio – tapauskohtaisiin tarpeisiin vastaaminen on erityishaaste julkisille toimijoille Tutkimalla neljää mikroyrityksissä toteutunutta innovaatiota, saatiin tietoa mm. siitä mitä eri tapoja mikroyrityksillä on ankkuroida tärkeä osaaminen omiin toimintoihinsa sekä mikä on julkisten toimijoiden rooli mikroyritysten innovaatioprosesseissa. Neljä toteutunutta innovaatiota Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin neljää mikroyrityksissä toteutunutta innovaatiota. Analysoidut innovaatiot ovat:

1. Ylöslaskostuva kangasnosto –ulko-ovi 2. Menetelmä, jolla voimalaitostuhka muutetaan jätteestä sivutuotteeksi (end-of-waste –tuotteeksi) 3. Sähkön sopimusluokitukseen ja hinnanmuodostuksen kuvaamiseen erikoistunut nettiohjelmisto 4. PC-vapaa metsäkoneen ohjausjärjestelmä kaukohallintamahdollisuuksin.

Kehitysprosessin vaiheiden ja tietovirtojen lisäksi innovaatioista selvitettiin millä tavoin mikroyritykset varmistavat sen, että innovaation kannalta tärkeä osaaminen on pysyvästi niiden käytettävissä sekä miten tärkeässä roolissa julkiset toimijat ovat mukana innovaatioprosesseissa. Kaikissa neljässä innovaatiotapauksessa:

- Sekä idea että innovaatio perustui vahvasti avainhenkilöiden osaamiseen ja työkokemukseen - Avainhenkilöt tekivät kehitystyötä hyvin itsenäisesti innovaatioprosessin alkuvaiheissa - Yhteistyö oman vaikutusalueensa ulkopuolisten tahojen kanssa oli mikroyritykselle hyvin luontaista - Prosessin eteneminen pohjautui vahvasti luottamuksellisiin henkilösuhteisiin - Pääosa innovaation kannalta tärkeästä osaamisesta ankkuroitui avainhenkilöihin itseensä.

Avainhenkilöiden lisäksi tärkeää osaamista ankkuroitui myös mikroyrityksen muihin työntekijöihin ja omistajiin sekä alihankkijayritysten ja partneriyritysten henkilöstöön.

Enemmän huomiota mikroyritysten tarpeisiin Analysoiduissa innovaatioprosesseissa julkisten toimijoiden rooli oli pienempi kuin mitä tarjolla olevan julkisen palvelutarjonnan määrän perusteella voisi olettaa. Tulosten pohjalta voidaankin todeta, että julkisten toimijoiden tulisi innovaatiopalvelujensa kehittämisessä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota mikroyritysten tapauskohtaisiin tarpeisiin. Mikroyritysten innovaatiot tarjoavat alueelliselle innovaatiojärjestelmälle haasteen erityisesti siinä miten saadaan yhteys innovaation avainhenkilöihin jo prosessin alkuvaiheessa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan kysyä, millaiset valmiudet julkisilla toimijoilla on tehdä yhteistyötä innovaatioprosessia läpikäyvän mikroyrityksen partnereiden kanssa. Ja erityisesti silloin, kun partneriyritys sijaitsee ko. julkisen toimijan toiminta-alueen ulkopuolella. Journal –artikkeli: Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 201x. Knowledge Dynamics and Innovation: Case Studies in a Sparsely Populated Area. Int. J. Innovation and Learning (IJIL), Special Issue on: Value Creation for Sustainable Innovation and Learning, Vol x, No x. pp. xxx-xxx (in press). Konferenssiartikkeli: Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2013. Knowledge Dynamics and Innovation: Case studies. In: Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2013), Phuket, Thailand, 29 - 31 May 2013. pp. S6- 257-268.

Yritysten kyvykkyys- ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla

Yhteistyössä yritysten kanssa arvioitiin ja tehtiin kehitysehdotuksia siitä mihin toimintoihin yritys voi kiinnittää erityishuomiota menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla. Samalla arvioitiin mitkä yrityksen toiminnoista sisältävät suurimman kehittymispotentiaalin. Tutkimus tukee Oulun Eteläisen alueen yrityksen strategiatyötä nostamalla esille hiljaista tietoa sekä antoi käyttöön vertailutietoa suhteessa muihin alalla toimiviin yrityksiin. Oulun Eteläisen instituutin yrittäjyyden tutkimusryhmän, Vaasan yliopiston Tuotantotalouden yksikön ja VTT:n kanssa yhteistyössä toteutettiin vertaileva tutkimus kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kyvykkyydestä- ja kilpailukyvystä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kyvykkyys- ja kilpailukykytutkimus käynnistettiin Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän ja Vaasan yliopiston tuotantotalouden osaston yhteistyönä keväällä 2012. Mukana olleet yritysten kanssa käytiin sekä konsultoivien haastattelujen että palautekeskustelujen kautta kansainvälisen toiminnan osa-alueita ja kehittämiskohteita. Lisäksi osallistuneille yrityksille tuotettiin yrityskohtaiset raportit, jotka mahdollistivat vertaisarvioinnin samalla toimialalla olevien yritysten vertailuaineistoon. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kyvykkyys- ja kilpailukykytutkimuksen kautta arvioitiin ja tehtiin kehitysehdotuksia siitä mihin toimintoihin yritys voi kiinnittää erityishuomiota suhteessa alan verrokkiyritysten tasoon. Samalla arvioitiin mitkä yrityksen toiminnoista sisältävät suurimman kehittymispotentiaalin. Tutkimus tukee Oulun Eteläisen alueen yrityksen strategiatyötä nostamalla esille hiljaista tietoa sekä antaa vertailutietoa suhteessa muihin alalla toimiviin yrityksiin. Konsultatiivinen haastattelututkimus pohjautui yritysten kansainvälistymiseen vaikuttavien makro- ja mikrotalouden tekijöiden tutkimiseen ja kartoittamiseen. Tutkimukseen osallistuvia yrityksiä verrattiin samalla toimialalla toimivien yritysten tapaan toimia sen neljällä osa-alueella, jotka ovat yrityksen kansainvälistymisoperaatioiden onnistuminen, dynaamisuus, yrityksen kykyyn tuottaa teknologisia innovaatioita ja yrityksen yleiseen kilpailukykyyn. Tutkimus koostui neljästä osasta, joista keskeisimmät ovat Balanced Critical Factor Index ja DEA-analyysi. Menetelmällisestä osuudesta vastasi Vaasan yliopiston tuotantotalouden osasto. Takala, J., Muhos, M. Tilabi, S., Tas, S., Yan, B. 2013. Using Sustainable Competitive Advantages to Measure Technological Opportunities. Management and Production Engineering Review (MPER), Vol 4, No 3. pp. 55-64 Takala, J., Koskinen, J., Yang, L., Tas, M., Muhos, M. 2013. Validating Knowledge and Technology Effects to Operative Sustainable Competitive Advantage. Management and Production Engineering Review (MPER), Vol 4, No 3. pp. 45-54 Shi, Z., Takala, J., Muhos, M., Poikkimäki, J., Chen, Y. 2013. SMEs’ Performance Evaluation and Optimization Based on DEA and CFI. Management and Production Engineering Review (MPER), Vol 4, No 1. pp. 57-64 Takala, J., Koskinen, J., Liu, Y., Tas, M., Muhos, M. 2013. Validating Knowledge/technology Effects to Operative Sustainable Competitive Advantage. In: Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2013), Phuket, Thailand, 29 - 31 May 2013. pp. S6 88-102 [FFLS listed] Takala, J., Muhos, M., Tas, S., Tilabi, S., Yan, B. 2013. Using Sustainable Competitive Advantages to Measure Technological Opportunities. In: Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2013), Phuket, Thailand, 29 - 31 May 2013. pp. S2 142-163 Zhao, S. Takala, J. Muhos, M. Poikkimäki, J. Chen, Y. Muhos, M. 2012. SMEs’ Performance Evaluation and Optimization Based on DEA and CFI method, 13th Management International Conference (MIC 2012), Budapest, Hungary, 22-24 November 2012. Tilabi, S., Takala, J., Muhos, M., Jokela, H., Saarela, M. 2013. Investigating Seven Case Companies from the Oulu South Region of Finland—SCA and DEA Methods. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 2/2013, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management/ Oulu Southern Institute (Paperback and on-line).

Mikroyrityksissä oleva potentiaali näkyväksi tilastoanalyysin avulla Tilastoaineistoa analysoimalla saatiin lisätietoa mm. siitä, millaisen osan mikroyritykset muodostavat Oulun Eteläisen alueen yritystoiminnasta sekä miten yritystoiminta jakautuu Oulun Eteläisen alueella. Yritysaineistossa tietoja 10 712 Y-tunnuksesta Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin tilastotietojen pohjalta Oulun Eteläisen alueella toimivien yritysten ja erityisesti mikroyritysten. Mikroyrityksiä ovat kaikki ne yritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Raportti pohjautuu vuoden 2011 tietoihin ja sen tietolähteet ovat Kaupparekisteri, YTJ-tietokanta ja Tilastokeskus. Yritysaineisto sisältää yhteensä 10 712 yritysmuotoisen (Ay, Osk, Ky, Oy tai Tmi) Y-tunnuksen tietoja, mutta analyysi kohdistettiin vain niihin 4 597 Y-tunnukseen, joista oli saatavissa kattavat tiedot. Mikroyritykset – oletettua suurempi merkitys ja potentiaali Oulun Eteläisen alueen yritysten yleisimpiä yhtiömuotoja ovat toiminimi, joita on noin 53 % yrityksistä sekä osakeyhtiö, joita on noin 30 % yrityksistä. Osakeyhtiöistä yli 84 % on mikroyrityksiä. Lähes 95 % yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Noin 74 %:lla yrityksistä liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yli miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä lähes 44 % on mikroyrityksiä. Yritysten yleisin toimialaluokka on erikoistunut rakennustoiminta (TOL 43), johon luokiteltu noin 10 % yrityksistä. Aineiston tietojen mukaan Oulun Eteläisen alueella tuontia harjoittaa 241 yritystä ja vientiä 80 yritystä. Vientiyrityksistä lähes 34 % ja tuontiyrityksistä yli 64 % on mikroyrityksiä. Yritysten keski-ikä on noin 13 vuotta. Oulun Eteläisen alueen seutukunnissa on hyvin samankaltainen yritysrakenne. Yritysten henkilöstö-, liikevaihto- ja toimialaluokkien seutukunnittainen vaihtelu on vähäistä. Kuntatasolla vaihtelua on selvästi enemmän. Mikroyrityksissä olevaa potentiaalia voidaan havainnollistaa esimerkiksi tarkastelemalla yrityskokoluokittain niiden yritysten määrää, jotka eivät aineiston mukaan harjoita vientiä tai tuontia (kts. taulukko 1). Vuonna 2011 Oulun Eteläisen alueella oli yhteensä vain 59 kpl vähintään 20 henkilöä työllistävää yritystä, jotka eivät harjoittaneet vientiä.

Taulukko 1. Niiden yritysten määrä, jotka eivät harjoita vientiä ja tuontia

Työntekijöiden

määrä

Yrityksiä kpl, jotka

eivät harjoita

vientiä

Yrityksiä kpl, jotka

eivät harjoita

tuontia

0–9 4324 4196

10–19 134 118

20–49 49 32

50–99 7 7

100–249 2 2

250–499 1 1

Yhteensä 4517 4356

Raportti: Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. Oulun Eteläisen alueen yrityskuva. Tuotantotalouden osaston työpapereita 1/2014, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti. Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789526203942/isbn9789526203942.pdf

Mikroyrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi

Mikroyritysten hyvinvointi kytkeytyy kiinteästi yrittäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, myös työntekijöiden työpaikat ovat vaarassa. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joilla ei useinkaan ole riittävää työttömyysturvaa. Mikroyritysten hyvinvointi ja jaksaminen -tutkimuksen kautta selvitettiin miten mikroyrittäjät ja jaksavat ja miten yrittäjillä menee. Haastateltavat olivat julkisuudessa vähemmän esille nostettuja mikroyrittäjiä. Mikroyrityksiä ovat alle kymmenen hengen yritykset, joilla on liikevaihtoa enintään kaksi miljoonaa euroa. Yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä on mikroyrityksiä. Mikroyritykset työllistävät neljänneksen työllisistä ja ovat merkittävästi paikanneet suurten yritysten rakennemuutosten kautta heikentynyttä työllisyyttä. Yksinyrittäjät muodostavat oman erityisen ryhmänsä mikroyrittäjien joukossa. Itsensä työllistäminen sijoittuu palkkatyön ja työnantajayrittäjyyden välimaastoon. Yhden hengen yritysten määrä on viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla. Haasteltavia viehätti yrittäjyydessä erityisesti siihen liittyvä itsenäisyys, ja vapaus päättää omista asioista. Myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskentely oli antoisaa. Lisäksi yrittäjyys tarjosi innostavia haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Vapaa-aikaa vietettiin mieluiten perheen ja harrastusten parissa. Tyytyväisimmiltä työn ja vapaa-ajan suhteeseen vaikuttivat ne yrittäjät, joiden työ mahdollisti suhteellisen säännölliset työajat. Mikrotyritysten hyvinvointi kytkeytyy kiinteästi yrittäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, myös työntekijöiden työpaikat ovat vaarassa. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joilla ei useinkaan ole riittävää työttömyysturvaa. Yrittäjyyden varjopuoliksi haastateltavani kertoivat alituisen kiireen ja pitkät työpäivät. Työllistymisen muotona yrittäjyys on hyvin sitova ja lyhyidenkin lomien järjestäminen voi olla hankalaa. Taloudellista epävarmuutta haastatellut pyrkivät hallitsemaan säästämällä pahan päivän varalle ja minimoimalla omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä. Ajanhallinta ja työtehtävien priorisointi olivat kriittisen tärkeitä yrittäjän oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Monella yrittäjällä olisi halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Kynnys uuden työntekijän palkkaamiseen on kuitenkin korkea. Erityisesti yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on usein liian iso riski. Voitaisiinko esimerkiksi työnantajavelvoitteita keventää kaikkein pienimpien yritysten osalta määräajaksi? Useimpia mikroyrittäjiä yhdistävä piirre oli vastenmielisyys ylimääräisiä paperitöitä kohtaan. Olisiko yrittämiseen liittyvää byrokratiaa mahdollista keventää joiltain osin? Haastattelujen lisäksi tehtiin kysely, johon osallistui lähes 150 mikroyrittäjää. Vastaajien tarmokkuus, työlle omistautuminen ja työhön uppoutuminen olivat rutkasti keskimääräistä korkeampia verrattaessa samalla menetelmällä tehtyihin tutkimuksiin työntekijäryhmissä. Yrittäjän oma ammatillinen osaaminen sekä taito laittaa asiat tärkeysjärjestykseen näyttäisi olevan tasapainossa. Heikoimmalla tolalla olivat politiikan, lainsäädännön ja verotuksen vaikutukset. Mikroyrittäjien tilannetta tulisi parantaa, mikä tarkoittaa yrittäjyyden esteiden raivaamista sekä yrittäjäystävällisen toimintakulttuurin rakentamista käytännön tekojen kautta. Sinisammal, J. Muhos, M. Eskola, L. Niinikoski, E-R. 2014. Oulun Eteläisen alueen mikroyrittäjien hyvinvointi – kysely- ja haastattelututkimus. Tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja 1/2014. Oulun Eteläisen instituutti, Oulu. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0384-3 Sinisammal, J. Kauppila, O. Muhos, M. 2014. Mikroyrittäjien työhyvinvointi haastattelujen ja työn imun valossa. Työelämän tutkimus. (in press)

Halu tehdä töitä itselle on tärkein yrittäjyyteen kannustava ja yritystoimintaa ylläpitävä tekijä

Yrittäjien uravalintaan liittyy olennaisesti halu tehdä itselleen työtä. Yrityksen toiminnan aikana kysynnän koetaan olevan vahva kannustin ja ulkopuolelta tulevan avun sekä kannustuksen edistävän yritystoimintaa. Myös rohkeus, periksi antamattomuus ja positiivisuus ovat sellaisia piirteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti yrittäjyyteen. Tällaisia tuloksia saatiin Oulun Eteläisen instituutin ohjauksessa toteutetussa diplomityössä, jossa tutkittiin pääosin jokilaaksojen alueella toimivia, korkeintaan kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena haastattelemalla 18 Jokilaaksojen koulutusyhtymän oppilaitoksista sekä Centria ammattikorkeakoulusta valmistunutta yrittäjää. Yrittäjähaastattelujen avulla pyrittiin selvittämään millaiset tapahtumat olivat vaikuttaneet yrittäjän uravalintaan, yrityksen perustamiseen ja sen kehitykseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Myös yrittäjyyttä tukeneet piirteet sekä ominaisuudet olivat tutkimuskohteena. Lisäksi oppilaitokset halusivat työn kautta tietoa siitä, miten he voisivat tarjoamissaan opinnoissa tukea opiskelijoita yrittäjyyden polulle. Oppilaitoksella on tärkeä rooli yritystoiminnan luomisessa, minkä vuoksi yrittäjyys ja sen oppiminen pitäisi olla olennainen osa ammatillista koulutusta. Oppilaitoksen toiminta voi merkittävästi kasvattaa opiskelijan itsevarmuutta sekä uskoa omaan osaamiseen oikeanlaisen opetuksen ja kannustamisen myötä. Myös yrittäjyyteen liittyvä tietämys kasvaa yrittäjyyttä koskevan opetuksen myötä ja eliminoi epävarmuutta ja pelkoa, mitä liittyy yritystoiminnan perustamiseen ja yritystoimintaan. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa tuntuu mielekkäämmältä, jos opiskelija tuntee saavansa oppilaitoksen puolesta kannustusta ja laadukasta opetusta. Oppilaitos voisi edesauttaa yhteistyötä opiskelijan ja muiden yritysten välillä jo opiskeluaikana esimerkiksi harjoitteluiden ja yrityksiin tutustumisten myötä. Tutkimuksen tuloksi voidaan hyödyntää Oulun Eteläisen alueen oppilaitoksien opetusta suunniteltaessa, jotta yrittäjyyteen valmentavia apuja olisi valmistuvalla opiskelijalla mahdollisimman paljon. Yrityksen perustaminen ja kasvu: ammattiopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden yrittäjien näkökulma Huttunen, Mira, Julkaistu 2014 http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201402121082.pdf

Yrittäjien mukaan yrityksen alkuvaiheeseen kohdistuva ja tarpeisiin räätälöity palvelu on tärkein yrityspalvelutuote

Yrityspalveluiden tarpeellisuus on suurimmillaan jo ennen yrityksen perustamista ja vähenee yrityksen kehityksen mukana. Yrittäjille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan tapauskohtaisesti räätälöitäviä palveluita pidetään tärkeimpinä palveluina. Julkinen sektori kuten kunnat tukevat alueensa elinkeinotoimintaa monesti merkittävillä panostuksilla erilaisin palveluiden kautta. Yrityspalveluiden tarpeesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on kuitenkin hyvin ristiriitaisia käsityksiä ja mielipiteitä. Oulun Eteläisen instituutin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yrityksen näkökulmasta harvaan asutulla alueella toimivan julkisen yrityspalveluorganisaation tarjoamien palveluiden tärkeyttä sekä palvelun laatua. Nivala-Haapajärven seutukunnan yrityksille suunnatussa kyselytutkimuksessa yrityspalveluiden tärkeyttä ja onnistumista arvioitiin sekä palvelukohtaisesti yrityksen kehitysvaiheittain. Kyselyyn vastasi yhteensä 129 yrittäjää. Yrityskohtaiset palvelut tärkeimpiä Yrittäjien mukaan tärkeintä on, että palvelut voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti yritysten tarpeisiin. Räätälöityjen palvelujen lisäksi liikeidean arviointia, liiketoiminnan suunnittelua sekä yrityksen perustamiseen liittyviä palveluita pidettiin myös tärkeinä palvelukokonaisuuksina. Vähiten tärkeimpinä palveluina pidettiin sijoittautumispalveluita, toimitilapalveluita sekä kehittämisstudioita. Määrällisessä tutkimuksessa tämä onkin ymmärrettävää, koska tämän luonteiset palvelut koskettavat todennäköisemmin määrällisesti vain pientä osaa yrityksistä. Nämä palvelut voivat kuitenkin olla ratkaisevan tärkeitä niille yrityksille, jotka tarvitsevat juuri näitä omassa tilanteessaan. Palveluiden tarjonnassa on onnistuttu hyvin Tulosten mukaan Nivala-Haapajärven seutukunnassa yrityspalveluita tuottava NIHAK on onnistunut hyvin palveluiden tarjonnassa. Tärkeimmäksi koetun vaiheen palvelut, eli ennen yrityksen perustamista kohdistetut palvelut, arvioitiin myös onnistuneimmiksi palveluiksi. Puolet vastanneista yrittäjistä piti erittäin tärkeänä yrityspalveluiden kohderyhmänä yrittäjiä, jotka ovat vasta perustamassa yritystä. Kehittämiskohteiksi voidaan tuloksista nostaa se, että julkisten yrityspalveluiden tuottajilta kaivataan vielä proaktiivisempaa otetta yritysten suuntaan sekä kattavampaa markkinointia saatavilla olevista palveluista. Konferenssiartikkeli: Saarela, M. Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2013. Public Business Services in Sparsely Populated Area – Case Nivala-Haapajärvi Subregion. In:Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2013), Phuket, Thailand, 29 - 31 May 2013. pp. S4 238-251.

Onnistunut yrityspalvelu edellyttää asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä

Harvaan asutuilla alueilla toimivien julkisten yrityspalveluiden organisoinnissa olennaista on toimiva työnjako sekä tarkoituksenmukainen verkostoituminen. Joustavuus sekä matalan kynnyksen palvelut leimaavat onnistunutta toimintaa. Tarkastelussa kolmen harvaan asutun seutukunnan yrityspalvelut Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän toteuttama tutkimus kohdistuu Oulun Eteläisen kolmen seutukunnan, Nivala-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan sekä Ylivieskan seutukuntien alueella toimiviin kuntataustaisiin julkisiin yrityspalveluihin. Tutkimus selvittää harvaan asutuilla alueilla toimivien julkisten yrityspalveluiden organisointitavat sekä yrityspalveluiden parhaat käytänteet. Parhaita käytänteitä tarkasteltiin tarjoajanäkökulmasta. Tutkimus toteutettiin haastatteluihin perustuvana tapaustutkimuksena. Tutkimus osoittaa, että palvelut on järjestetty usean erilaisen hallinnollisen ratkaisun kautta, joiden johdosta kaikkien tutkittujen seutukuntien alueella palveluiden organisointi on toteutettu toisistaan poikkeavasti. Siitä huolimatta, että kunnat jakavat yhteisen intressin kehittäessään oman seutunsa yritys- ja elinkeinoelämää, julkisten yrityspalvelujen organisoinnin ja hallinnan ratkaisut vaihtelevat alueiden välillä mm. erilaisten historiallisten taustojen vuoksi. Työnjaolla ja verkostoitumisella varmistetaan palveluiden saavutettavuus Useita parhaita käytänteitä löytyi tutkimuksen kohteena olevista yrityspalveluista. Haastattelujen perusteella hyväksi ja käytössä olevaksi toimintatavaksi nähtiin palveluiden joustavuus ja asiakkaan liiketoiminnan kehityksessä olevan prosessin ja lähestyttävyyden ymmärtämystä. Toimiva työnjako ja tarkoituksenmukainen verkostoituminen, sekä sisäisesti että ulkoisesti, kuuluvat myös parhaiden käytänteiden pääpiirteisiin. Harvaan asutuilla alueilla toimittaessa yrityspalveluiden saatavuus nouseekin tärkeäksi kysymykseksi. Alueellinen työnjako sekä verkostoituminen palveluiden järjestämisessä ovat haastateltujen asiantuntijoiden mukaan onnistuneita tapoja turvata palveluiden saatavuus. Palveluiden laadun näkökulmasta kaikki kolmen seutukunnan yrityspalvelujen tuottajat korostivat yrityspalveluissa tarvittavia monialaisia taitoja, jotta vastaaminen paikallisten yrittäjien moniin eri tarpeisiin on mahdollista. Journal –artikkeli: Saarela, M. Muhos, M. Niinikoski, E-R. 2013. Best Practices in Public Business Services –Three Regional Cases. Journal of US-China Public Administration, Vol. 10, No. 4, pp. 388-397. Konferenssiartikkeli: Saarela, M.,Muhos, M., Niinikoski, E., Jokela, H. 2012. Public Business Services – Best Practices in Sparsely Populated Area. Managing transformation with creativity, 13th Management International Conference (MIC 2012), Budapest, Hungary, 22-24 November 2012. Tutkimusraportti: Saarela, M., Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. Julkiset yrityspalvelut Oulun Eteläisen alueella - Rakenne ja parhaat käytänteet. Tuotantotalouden tutkimusraportteja 1/2014, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti. (Saatavilla:http://herkules.oulu.fi/isbn9789526205441/isbn9789526205441.pdf

Yrityspalveluiden rooli välittäjäorganisaationa korostuu harvaan asutuilla alueilla Oulun Eteläisen instituutin MikroY -hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan yrityspalveluiden tuki yrittäjälle yritysrahoituksen etsinnässä ja hankinnassa on suuressa roolissa palveluiden tarjonnassa. Palveluiden onnistumisessa korostetaan myös henkilökohtaisten yhteyksien tärkeyttä, sillä yritysneuvojien ja yrittäjien väliset henkilötason kontaktit ovat olennainen osa palveluiden onnistumista. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa Suomen tutkimus- ja innovaatiosysteemi todetaan olevan monimutkainen ja hajanainen. Tämä koskee myös yrityspalvelujärjestelmää, joiden päällekkäisten tehtäväkenttien ja epäselvien roolijakojen kautta näyttäytyy etenkin seudullisella tasolla pk-yrityksille ja start-up -yrityksille ongelmallisena. Palvelujen tarjoaminen tälle yritysryhmälle on kuitenkin tärkeä haaste julkisille yritys- ja elinkeinopalveluille, sillä yritysten alkuvaiheet ovat ratkaisevaa aikaa olemassaolon jatkumisen ja menestyksen kannalta. Huomattava osa yrityksistä epäonnistuu ensimmäisten olemassaolovuosiensa aikana. Tehty tutkimus kuvaa ja luokittelee Nivala-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan sekä Ylivieskan seutukunnan alueilla olevien kuntataustaisten julkisten yrityspalveluiden teknologiaintensiivisille varhaisen kehitysvaiheiden pk-yrityksille suunnattujen palveluiden palvelurakenteen. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on tapaustutkimus. Aineiston kerääminen tapahtui yrityspalveluita edustavien asiantuntijoiden haastatteluilla, kyselyillä ja julkisia tietokantoja hyödyntäen vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alkupuolella. Maaseutumaisten ja harvaanasuttujen alueiden yrityspalvelut kohtaavat toimintaympäristöön liittyviä haasteita tuottaessaan palveluita asiakkailleen. Pitkät etäisyydet, logistiset haasteet sekä haastava ilmasto synnyttävät erityisiä haasteita alueen yrityksille, kuten myös heitä palveleville organisaatioille. Haastattelujen perusteella julkisten yrityspalveluiden järjestämistä Oulun Eteläisen alueella voidaan kuvailla muutamalla pääpiirteellä. Palveluiden onnistumisessa korostetaan henkilökohtaisten yhteyksien tärkeyttä, vuorovaikutus yrittäjään henkilökohtaisella tasolla rakentaa luottamusta. Palvelujen räätälöinti ja tuotteistaminen ovat myös olennainen osa tutkittujen yrityspalveluiden tarjontaa. Lisäksi julkisilla yrityspalveluilla on tärkeä rooli välittäjäorganisaatioina, etenkin julkisen yritysrahoituksen hankinnan näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. kehitettäessä yrityspalveluiden tarjontaa kohti täsmällisempiä palvelukokonaisuuksia. Journal-artikkeli: Saarela, M., Niinikoski, E-R. and Muhos, M. (2014) Public business services fostering growth – case studies in northern sparsely populated areas’, Int. J. Innovation and Regional Development, Vol. 5, Nos. 4/5, pp.367–383. Konferenssiartikkeli: Saarela, M., Niinikoski, E-R., Jussila, E., Muhos, M. 2012. Public Business Services of Technology Parks in Rural Areas. In: Proceedings of The 29th IASP Annual World Conference on Science and Technology Parks (IASP 2012), Tallinn, Estonia, 17-20 June 2012. Tutkimusraportti: Saarela, M., Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. Julkiset yrityspalvelut Oulun Eteläisen alueella - Rakenne ja parhaat käytänteet. Tuotantotalouden tutkimusraportteja 1/2014, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti. Saatavilla:http://herkules.oulu.fi/isbn9789526205441/isbn9789526205441.pdf

”Kyllä mä oon sitä uskaltanu suositella myös muille” Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi Leader-yritystuki on maaseutualueelle kohdennettu ja paikallisesti pienille yrityksille suunnattu tukimuoto. Oulun Eteläisen instituutin tekemän vaikuttavuusarvioinnin perusteella voidaan todeta, että Leader-tuki on toimiva yritystukimuoto. Se täydentää onnistuneella tavalla muuta julkista yritysrahoitusta. Yrittäjät kokevat, että vaikka tukisummat ovat olleet pääsääntöisesti verrattain pieniä, niiden avulla on voitu toteuttaa onnistuneita investointeja ja kehittämishankkeita ja niiden avulla on synnytetty uutta liiketoimintaa. Arviointi kohdistettiin vuosina 2005-2009 yritystukea saaneisiin yrityksiin. Ajanjaksoon sisältyy kaksi eri ohjelmakautta, 2000-2006 ja 2007-2013. Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sekä kyselytutkimuksena että henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuvana tapaustutkimuksena hyödyntäen molempien lähestymistapojen vahvuuksia (nk. mixed methods research). Tutkimuksessa haastateltiin 25 yritystukea saanutta yrittäjää. Vaikuttavuusarvioinnin tulosten mukaan Keskipiste-Leaderin yritystukiprosessia pidettiin onnistuneena. Tuensaajat olivat tyytyväisiä Keskipiste-Leaderin palveluun ja asiakaslähtöisyyteen. Vähiten positiivisia kokemuksia liitettiin hakuprosessin vaatimaan paperityöhön ja asiakirjoihin. Yritystuelle hakuvaiheessa asetetut tavoitteet oli tuensaajien näkemyksien mukaan saavutettu hyvin. Lisäksi suurin osa yrittäjistä piti yritystukea kokonaisuutena hyvin tai erittäin hyvin onnistuneena. Tulosten perusteella yritystuen tärkein ominaisuus tuen saajille on ollut sen rohkaiseva, kannustava ja täydentävä merkitys. Suurimmat vaikutukset saadulla yritystuella koettiin olleen motivaatioon yrittäjänä toimimisessa sekä yrittäjän tulevaisuudenuskoon. Tuki on poistanut epävarmuutta ja esim. madaltanut kynnystä aloittaa yritystoimintaa. Arviointi nostaa esille useita suosituksia Leader-rahoittajan toimintojen kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Leader-toiminnassa uuden ohjelmakauden toiminnan painopisteiden suuntaamisessa. Tutkimus antaa lisätietoa ajankohtaiseen keskusteluun julkisten yritystukien ja yrityspalveluiden tarpeellisuudesta sekä niiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi tutkimus antaa uutta tietoa julkisten yrityspalveluiden roolista mikroyritysten kehitykselle. Leader-yritystukea voidaan pitää tärkeänä tukimuotona, koska useimmat tuki- ja rahoitusmuodot on suunniteltu suuremmille yrityksille. Leader-yritystuki on suunnattu alle 10 henkeä työllistäville yrityksille. Journal -artikkeli: Saarela, M., Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M., Leviäkangas, P. The Firm-level Impacts of Local Public Funding to Microenterprises. International Journal of Innovation and Learning, Special Issue on: Innovation and Knowledge Management: Global Perspectives on Concepts and Practices for Business Development, 201n, Painossa. Konferenssipaperi: Saarela, M., Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. The Firm-Level Impacts of Local Action Group Funding to Microenterprises. In:Proceedings of Technology Innovation and Industrial Management conference (TIIM 2014), Seoul, South Korea, 28 - 30 May 2014. pp. S1 93-108. Tutkimusraportti: Saarela, M., Jokela, H., Niinikoski, E-R., Muhos, M. 2014. Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi. Tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja 2/2014, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti. (Saatavilla: http://herkules.oulu.fi/isbn9789526203928/isbn9789526203928.pdf

Yrittäjyystutkimus Pohjoismaissa ja Itämeren alueen EU-maissa

Pohjoismaissa yrittäjyystutkimusta on enemmän kuin Baltian alueen maissa. Ruotsissa yrittäjyyteen liittyvä tutkimus on laajinta. Missään tutkitusta 162 yksiköstä ei löytynyt mikroyrittäjyyttä tutkimuksen fokuksena.

Yrittäjyystutkimus laajinta Ruotsissa Tutkimuksessa selvitettiin Pohjoismaiden ja Itämeren alueen EU-maiden kaikkien merkittävien yliopistojen tekemä yrittäjyystutkimus yliopistojen julkisten Internet-sivujen avulla. Tutkittuihin alueisiin sisältyvät Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksan viisi pohjoisinta aluetta. Yliopistollisten yksiköiden tekemän yrittäjyystutkimuksen merkittävyyttä arvioitiin tutkimuksesta kerrotun fokuksen avulla. Yksiköt luokiteltiin kolmeen eri ryhmään. Ryhmä 1 tarkoittaa yliopistojen tutkimuskeskuksia, yksiköitä tai osastoja, joilla on selkeä yrittäjyystutkimuksen fokus. Ryhmässä 2 ovat yliopistot, joissa yrittäjyys on mainittu osana yksiköiden tutkimusteemoja. Yliopistot, joissa ei ole yrittäjyystutkimusta tai tietoa siitä ei ollut saatavissa, ovat ryhmässä 3. Tutkimuksessa käytiin läpi 162 yliopiston tutkimusta koskevat tiedot. Ryhmään 1 kuuluvia yksiköitä löytyi 52. Ryhmän 2 yksiköitä löytyi 44. Aineistossa oli 87 yliopistoa, joista ei löytynyt yrittäjyystutkimusta. Ryhmään 1 kuuluvia yksiköitä oli Ruotsissa 17, Tanskassa ja Pohjois-Saksassa 8, Suomessa 7, Norjassa ja Puolassa 4, Virossa 2, Islannissa ja Liettuassa 1. Latvian yliopistoyksiköistä ei löytynyt yrittäjyystutkimuksen fokusta. Baltian alueen maissa yrittäjyystutkimusta on vähemmän kuin Pohjoismaissa. Ruotsissa yrittäjyyteen liittyvä tutkimus on laajinta. Case-tutkimuksessa katsottiin viittä yrittäjyystutkimusyksikköä – mikroyrittäjyydestä ei mainintaa Lähemmin tarkasteltiin viittä merkittävää yrittäjyystutkimusyksikköä. Valinta tehtiin professorien ja akateemisten julkaisujen määrän perusteella. Tutkitut yksiköt harjoittivat tutkimusta melko monialaisesti. Laajimmat yksiköt olivat erityisen monialaisia. Niissä T&K, innovaatiot, tietotalous, oppiminen yms. aiheet olivat yhdessä yrittäjyyden kanssa. Pienemmät yksiköt olivat hieman keskittyneempiä. Yksi niistä keskittyi perheyritystutkimukseen, yhdellä ryhmällä oli liiketoimintamallin kehittämiseen keskittyvää tutkimusta ja yksi painotti pk-sektoria. Kaikissa yksiköissä suurin painotus oli yritystason tutkimuksessa (organisaatio, prosessit). Tutkituissa yksiköissä painotettiin vähemmän yrittäjyystutkimuksen ympäristöllisiä näkökulmia (talouskasvu, yrittäjyys sosiaalisessa kontekstissa yms.). Mikroyrittäjyystutkimusta tai mikroyritystutkimusta ei mainittu missään case-yksiköiden julkaisuissa. Konferenssiartikkeli: Johansson, H., Muhos, M., Niinikoski, E., Kess, P. Entrepreneurship research in Nordic countries and the EU Baltic Sea Region. The Association of Private Enterprise Education Annual Conference, Maui, Hawaii, April 14 - 16, 2013.

Yliopiston ja yritysten yhteistyö pohjoisella harvaan asutulla alueella Halu ymmärtää paremmin yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä ja luoda edellytyksiä sen kehittämiselle on ohjannut pohtimaan asiaa pohjoisen harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Kirjallisuuden pohjalta on luotu viitekehys, joka selittäisi yliopiston ja yritysten välisiä tietämyksen virtoja. Teoreettinen viitekehys on tarkoitus myöhemmin testata Oulun Eteläisen alueen yritysten ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Neljä keskeistä elementtiä Kirjallisuuden perusteella on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden avulla voidaan kuvata yritysten ja yliopiston väliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Tietovirtojen ja tietämyksen dynamiikan (knowledge dynamics) ohella yhtenä osa-alueena on akateeminen sitoutuminen (academic engagement). Sillä tarkoitetaan niitä toimintamuotoja, joita yliopisto käyttää yritysten kanssa tekemässään yhteistyössä. Tärkeä osa-alue on yritysten kilpailuetu (firms’ competitive advantage) ja siihen liittyvä tarve yliopiston tuottamalle tietämykselle. Pohjoisen harvaan asutun alueen erityispiirteet (challenges of Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) ovat neljäntenä ulottuvuutena. Tietovirtojen ja tietämyksen dynamiikkaa voidaan lähestyä tiedonsiirtomekanismien avulla. Ne voidaan luokitella julkaisuihin, tapahtumiin, asiantuntijaverkostoihin, ihmisten liikkuvuuteen, epämuodollisiin kontakteihin, T&K yhteistyöhön, tilojen jakamiseen, koulutukselliseen yhteistyöhön, tutkimussopimuksiin, IPR-oikeuksiin sekä spin-off –yrityksiin ja yrittäjyyteen. Yliopistojen kaksi keskeisintä tehtävää ovat tutkimus ja opetus. Lisäksi niillä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävä. Akateemista sitoutumista kuvataan viitekehyksessä neljän osa-alueen avulla: ihmisten koulutus, ongelmien ratkaisu yrityksille, julkisen tilan tarjoaminen keskusteluille ja kohtaamisille sekä tutkitun (codified) tiedon/ tietämyksen varaston kasvattaminen. Lisääntynyt paine jatkuvalle kasvulle on yritysten arkea. Eri yritykset hyödyntävät eri keinoin akateemisen tutkimuksen tuloksia. Yritysten ja yliopistojen yhteistyötä voidaan hahmottaa yritysten tarpeiden näkökulmasta seuraavien muuttujien avulla: investoinnin takaisinmaksun aika, yhteistyötarpeen luonne yksittäisen ongelman ratkaisemisesta strategiseen kehittämiseen. Myös yrityksen koko vaikuttaa merkittävästi yliopistoyhteistyöhön. Pohjoisen harvaan asuttuja alueita luonnehditaan väkimäärän, ilmaston ja etäisyyksien kautta. NSPA-alueita koskee globalisaatio, energian saanti, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Viitekehyksessä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuomaa vaikutusta yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön arvioidaan väestöllisestä, taloudellisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Jatkoa tulossa Tämän teoreettisen tarkastelun perusteella tehdään haastattelututkimus pohjoisen harvaan asutun alueen yrityksille. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on kehittää yliopiston tutkimusryhmien yhteistyötä ko. alueella toimivien yritysten kanssa. Tärkeää on ymmärtää yliopiston ja yritysten yhteistyössä yrittäjyysaktiivisuuden vahvistamisen mahdollisuuksia suurten metropolialueiden ulkopuolellakin. Samalla saadaan lisää tutkittua tietoa NSPA-alueilta. Journal –artikkeli: Niinikoski, E-R., Iskanius, P., Muhos, M., Jokela, H., 2014. A theoretical framework for university-industry collaboration in northern sparsely populated areas. Journal of the Knowledge Economy (JKEC), 201x. Vol x, No x. pp. xxx-xxx (in review). Konferenssiartikkeli: Iskanius, P., Niinikoski, E-R., Jokela, H., Muhos, M. 201x. University-Industry Knowledge Dynamics in Northern

Sparsely Populated Areas. In: International Conference on Innovation and Entrepreneurship (ICIE 2014), Bangkok, Thailand, 6-7

February 2014 (in review).