naiset katsovat tulevaisuuteen · 2017. 9. 28. · naiset kohtaavat sukupuoleensa pohjautuvaa...

CHANGEMAKER-LEHTI · 2/2017

NAISET KATSOVATTULEVAISUUTEENRUNOUDELLA MAAILMAA MUUTTAMAAN S. 6

HYVIÄ UUTISIA S. 18

ASENNEMUUTOKSELLA SILPOMISTA VASTAAN S. 24

Kädessäsi olevan naiset ja kehitys -teemaisen Globalis-tin tekijöitä mietitytti lehteä suunniteltaessa yksi iso kysy-mys: Miten kertoa ihmisryh-mästä, johon kuuluu puolet maailman väestöstä? Varsin usein naisista pu-hutaan lukuina: 49 prosent-tia maailman väestöstä, 60 prosenttia maailman luku-taidottomista. Yksi kolmesta naisesta on väkivallan uhri. 200 miljoonaa naista on käy-nyt läpi sukupuolielinten sil-vonnan. Naisille on jaettu 49 Nobel-palkintoa ja yksi par-haan ohjaustyön Oscar-pat-sas. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset käyttävät 16 miljoonaa tuntia päivässä ve-denhakumatkoihin.

Luvut ovat toki tärkeitä. Tästä Globalistista voit lukea paljon numeroihin ja tilastoi-hin perustuvaa hyödyllistä tietoa naisten asemasta maa-ilmalla. Yhteiskunnallisten ongelmien ja toisaalta niihin vaikuttamisen laajuus käy hyvin ilmi numeroista. Maa-ilmaa ei kuitenkaan opi tun-temaan vain laskutoimituksia tekemällä. Tilastojen ohella tässä leh-dessä onkin paljon tarinoita ihmisistä. Globalistin sivuil-la kohdataan muun muassa opiskelija Hani, lavarunoilija Laura, parlamenttiedustaja Lyazzat ja asiantuntija Solo-

mie. Kannessa hymyilee si-kafarmari Ganga. Heitä ei en-sinäkemältä yhdistä melkein

mikään. Samaan aikaan kaik-ki tietävät, millaista on elämä naisena maailmassa. Lehden tekijät halusivat antaa pu-heenvuoron näille naiseuden asiantuntijoille. Vaikka jokainen lehden nainen kertoo itselleen lä-heisestä ja tärkeästä aihees-ta, heidän tarinansa kertovat paljon myös naisten elämästä yleensä. Hanin kertomus ei jää yhden ihmisen henkilöhisto-riaksi, vaan hänen kokemuk-sensa elämästä pakolaisena jakaa moni muukin nainen. Lyazzatin tarina on esimerkki tuhansien muiden vammais-ten naisten pyrkimyksistä itsenäiseen ja arvokkaaseen elämään. Gangan kokemukset osoittavat, mitä tapahtuu, kun

naiset saavat taloudellista tu-kea ja tekevät rohkeita valinto-ja. Yksi ääneen päässyt nai-nen antaa äänen usein myös monille muille naisille. Yksi rohkea ihminen voi muuttaa maailmaa – kunhan hän saa äänensä kuuluville.

PÄÄTOIMITTAJA: Saara-Maria Pulkkinen

KU

VA

: Tim

o-P

ek

ka

He

ima

PUHEENVUORO NAISILLE

PÄÄKIRJOITUS

Olen Katja Räsänen-Vesala ja vähän kaikenlaisesta vaikuttamis-, muutos- ja parannustyöstä kiinnostunut teologian kandidaatti Joensuusta. Globalistia lukiessa olen saanut paljonkin tietoa maailman tilasta ja siitä, kuinka sen epäkohtia pystyy muuttamaan ihan omalla toiminnalla ja aktiivisuudella. Tällä kertaa pääsin antamaan oman panokseni Globalistille kertomalla naisten tilanteiden parantamismahdollisuuksista maailmalla, tekstin ja kuvituksien kautta.

TEKIJÄLLE KASVOT

3

GLOBALISTI 2/20172 Sarjakuva3 Pääkirjoitus6 Henkilöhaastattelu: Ajatukset esille taiteella ja aktivismilla8 Ajankohtaista10 Teemaryhmät14 Naiset sodassa ja rauhassa18 Hyviä uutisia20 Irti eriarvoisuuden kahleista23 Puheenvuoro: Sankaritarina24 Asennemuutoksella naisten silpomista vastaan26 Lähi-idän naisten aika on tullut28 Ilmastonmuutos ja kolme muuta kehitysmaiden naisten elämän uhkaajaa29 Koulutus ja kolme muuta kehitysmaiden naisten elämän parantajaa30 Naiset erillisissä metrovaunuissa32 Ikkuna maailmaan: Slovakia - pieni suuri maa36 Maailmanmuuttaja: Maailmaa muuttamassa Changemakerin sisällä38 Hans Rosling in memoriam39 Changementor: Changemaker jättää pysyvän jäljen40 Arvostelut42 Toimintavinkki

På Svenska:43 Personlig intervju44 Hans Rosling in memoriam45 Världsförändrare46 Klimatförändringen och tre andra hot mot kvinnors välmående i utvecklingsläner47 Utbildning och tre andra sätt att förbättra kvinnors liv

6 AJATUKSET ESIIN

Painettu kierrätyspaperille, joka

valmistetaan 100% uusiokuidusta.

Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0032

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitys-maihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme päätee-moja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.

4 TÄSSÄ NUMEROSSA

Päätoimittaja: Saara-Mari Pulkkinen

Toimitussihteeri: Iida Silfverhuth

Toimituskunta: Miina Heikkinen, Minna Aitola, Anna-Maria Hiltunen,Katja Räsänen-Vesala, Riina Laurila, Mandi Säilä, Petronella Lehtelä, Timo-Pekka Heima, Sofia Marin,

Riikka Rautiainen, Lauri Lind, Riikka Piri, Helmi Boren

Sarjakuva: Jasmi Kimpimäki

Muut kirjoittajat:

Amu Urhonen (Kynnys ry)

Taittaja-graafikko: Mikael Björkman

Painopaikka: Erweko

Kannen kuva: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

ISSN-L 2323-5128

ISSN 2323-5128 (painettu)

ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

LEHDEN TOIMITUSEteläranta 8, 00130 Helsinki, [email protected], www.changemaker.fi

KannessaFarmariksi pienlainalla

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii aina uskallusta, ehkä myös hullunrohkeutta. Nepalilaisen Ganga Tamangin kohdalla se vaati vielä enemmän. Toimeentulon hank-kiminen kotikylässä Bhardeaussa vaikutti päivätyöläi-selle pitkään mahdottomalta. Tamangin mieskin lähti siirtotyöläiseksi Malesiaan vain kahdeksan kuukautta häiden jälkeen. Tamangin elämä muuttui, kun hän sai Naisten Pan-kilta pienlainan ja hankki kolme sikaa. Hän sai myös koulutusta sikojen hoitoon. Nyt sikalassa röhkii 60 yli sadan kilon emakkoa ja pieniä possuja. ”Paitsi että minulla on nyt rahaa, Naisten Pankilta saamani koulutukset ovat antaneet minulle monia tai-toja ja itsevarmuutta. Uskallan nykyään kertoa oman mielipiteeni.”

Kuva ja teksti: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

32 Ikkuna maailmaan: Slovakia - pieni suuri maa

38 Hans Rosling: in memoriam

HENKILÖHAASTATTELU

Laura Eklund Nhagan kanssa on helppo jutella. Nuoren nai-sen eloisa ja puhelias luonne loistaa läpi ensisanoista. Eklund Nhaga on 20-vuotias helsinkiläinen lavarunotaiteilija, näytte-lijä ja kirjoittaja. Hän kirjoittaa ja esittää paljon spoken word - eli lavarunoja pitkin Helsingin lavoja. Lisäksi Eklund Nhaga on mukana kirjoittajana, tuottajana ja näyttelijänä nettisarjas-sa Project Green Cables, joka on moderni versio Lucy Maud

Montgomeryn klassikkokirjasta Annan nuoruusvuodet. Taiteen tekemisen ohella Eklund Nhaga on mukana politiikassa: hän istuu Feministisen puolueen hallituksessa ja oli myös puolueen ehdokkaana kevään kuntavaaleissa.

Tavoitteena kuulijoiden inspiroiminen ajattelemaan

Eklund Nhaga kertoo kirjoittaneensa runoja pienestä pitäen. La-varunouden hän löysi, kun kävi lukiossa puheilmaisun kurssin. ”Lavarunoudessa pystyin yhdistämään vuosien kokemuksen runojen kirjoittamisesta sekä sen fiiliksen, kun oli jotain sanot-tavaa”, Eklund Nhaga kertoo. Hän ei erityisemmin valitse aiheitaan, vaan runous ja taide on luontainen tapa ilmaista ja navigoida omassa elämässä olevia asioita. Usein Eklund Nhagan tekstit käsittelevät yhteiskunnal-lisia aiheita, mutta eivät ole rajattuja vain niihin. Eklund Nhaga toivoo runojensa herättävän kuulijoissa aja-tuksia. Jos hän esimerkiksi esittää runon rasismista, hän toivoo, että se saa valkoiset kuulijat ajattelemaan.

AJATUKSET ESILLE TAITEELLA JA

AKTIVISMILLA20-vuotias helsinkiläinen Laura Eklund Nhaga on lavarunoilija, joka yhdistää teoksissaan taiteen ja aktivismin.

TEKSTI & KUVA: Miina Heikkinen

”Jos joku ei-valkoinen on eksynyt baariin missä esiinnyn, toivon, että pystyn välittämään hänelle sellaisen fiiliksen, että rodullistetut eivät ole näkymättömiä”, Eklund Nhaga kertoo. Hänen mukaansa Suomen valtamediassa rodullistettujen olemassaolo on vielä piilossa. Sen takia on tärkeää, jos joku voi häneltä saada tunteen rodullistettujen näkyvyydestä.

Taide rikkoo rajoja

Eklund Nhagan mukaan taide ja media ovat ihmisten elämän-katsomusten ytimessä. Niiden kautta muokkaantuvat myös mielikuvat normeista. Sen takia vähemmistöjen edustus suo-malaisessa mediassa on tärkeää. ”Silloin jokainen ymmärtää näiden väestöjen olemassaolon ja pystyy näkemään ne uudella ja inhimillisellä tavalla – eten-kin jos kyseinen henkilö ei tunne henkilökohtaisesti ketään vä-hemmistön edustajaa eikä pysty samaistumaan vähemmistöjen kokemuksiin.” Vaikka Suomessa on paljon rodullistettuja taiteentekijöitä, heitä ei silti näe televisiossa tai teatterissa. Eklund Nhagan mie-lestä olisi tärkeää luoda aidon tuntuisia rooleja marginalisoitu-jen ryhmien edustajille, ja näin lisätä representaatiota oikeilla ihmiskuvilla. Taide on läsnä kaikessa sisällössä, jota kulutamme päivittäin etenkin nyt some- ja älypuhelinkaudella. Sillä on oikeata voi-maa vaikuttaa asioihin. ”Taide vaikuttaa ihmisten käsitykseen asioista, tapaan jolla he näkevät ja käsittelevät maailmaa”, Eklund Nhaga sanoo. Siksi erityisesti nuorille on todella tärkeää antaa resursseja, intoa ja kannustusta tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. ”Nuoret ovat jo lähtökohtaisesti voimavara. Stereotypia nuo-resta, joka ei tee aivokapasiteetillaan mitään, on täysin fiktiivi-nen. Se, että nuoret saadaan ymmärtämään, että he voivat tehdä taidetta on jo iso juttu”, Eklund Nhaga kertoo. Millä tavoilla aktivismin ja taiteen sitten voi yhdistää? ”Kai-killa tavoilla”, Eklund Nhaga vastaa. ”Taiteen pointti on joka tapauksessa se, että rikkoo rajoja.”

6

HENKILÖHAASTATTELU

“Toivon, että pystyn välittä-mään sellaisen

fiiliksen, ettärodullistetut

eivät olenäkymättömiä.”

- Laura Eklund Nhaga

AJANKOHTAISTA

Haluaisitko saada lisää kokemusta järjestötoiminnasta ja päästä myös vaikuttamaan Changemakerin tulevaan toimin-taan? Siinä tapauksessa kannattaa hakea mukaan tiimiiin! Tiimi on Changemakerin toimintaa ohjaava, kehittävä ja tukeva toimikunta, joka valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Tii-missä on monenlaisia vastuualueita, kuten kampanja-, jäsen-, tapahtuma- ja tiedotusvastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu Chan-gemakerin puheenjohtaja, joka edustaa verkostoa esimerkiksi mediassa, sekä varapuheenjohtaja. Vai oletko sittenkin kiinnostunut lehtityöstä? Voisit olla sopiva Globalisti-lehden seuraavaksi päätoimittajaksi tai toi

mitussihteeriksi! Päätoimittaja kehittää lehden sisältöä sekä ohjaa ja innostaa vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaa. Toimitussihteeri toimii päätoimittajan apuna lehden juttujen ja kuvien toimittamisessa sekä pitää myös yhteyttä toimitus-kuntaan. Kaikkiin näihin tehtäviin voi hakea kuka tahansa Chan-gemakerin jäsen, myös vasta hiljattain verkostoon liittyneet! Lähde siis rohkeasti mukaan ja hae sinua kiinnostavaa pestiä!Tiimin jäsenet sekä päätoimittaja ja toimitussihteeri valitaan syksyn jäsenkokouksessa lokakuun lopussa.Lue lisää: www.changemaker.fi.

KU

VA

: Ch

an

ge

ma

ker Fin

lan

d

HAE VERKOSTON VASTUUTEHTÄVIIN!

8 VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

Tiimi viettää tällä hetkellä kesälomaa kokouksista, mutta toi-mii aktiivisesti kuitenkin kesän tapahtumissa vapaaehtoisten kanssa. Changemaker oli mukana mm. Porin Suomi Areenalla, sekä Loviisan Rauhanfoorumissa. Kesän tapahtumissa voi tava-ta niin vapaaehtoisia, työntekijöitä, kuin tiimiläisiäkin. Tiimi kokoontui elokuussa strategiapäivään, jossa oli tarkoi-tus miettiä Changemakerin vuoden 2018 strategiaa. Seuraavak-

si katseet kohdistetaan syksyn viikonloppuun. Onko sinulla ideoita siitä, mihin suuntaan Changemakerin toimintaa pitäisi suunnata? Laita sähköpostia tiimin puheenjohtajalle Matias

Uusisillalle osoitteeseen [email protected] ja ker-ro ideasi!

LIITY JÄSENEKSI!Changemakerin jäseneksi voivat liittyä kaikki 13–35-vuotiaat maailman muuttamisesta kiinnostuneet. Jäsenyys on ilmaista ja tarjoaa paljon erilaisia etuja. Esimerkiksi kaikki verkostomme koulutukset ja tapahtumat ovat jäsenille ilmaisia ja lisäksi Changemaker korvaa myös tapahtumiin osallistuvien matkakulut.

Liity jäseneksi nettisivuillamme www.changemaker.fi ja valitse itsellesi sopivin tapa tulla mukaan!

KU

VA

: Ch

an

ge

ma

ker Fin

lan

d

TIIMIN KUULUMISET

9VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

TEEMARYHMÄT

Changemakerin Talousryhmän tavoitteena on tehdä globaalista taloudesta oikeudenmukaisempi. Syksyllä pääfokus on eri ta-voissa estää verovälttelyä ja sulkea veroparatiiseja. Talousryh-män uudet vetäjät ovat Jessica Salmivuori ja Yusuf Mohamud. Syksyn aikana Talousryhmä järjestää ohjelmaa ja toimintaa, ja siihen pääsee mukaan kuka tahansa. Talousryhmä pyrkii tapaa-

maan säännöllisesti. Syksyn leirillä on hyvä tilaisuus päivittää talousryhmän toimintaa ja miettiä uusia lähestymistapoja glo-baalin talouden oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Liity Talousryhmän sähköpostilistalle ja Facebook-ryhmään saadak-sesi ajankohtaisesti tietoa.

KU

VA

: Sin

i Tyv

i

TALOUSRYHMÄN KUULUMISETTEKSTI: Jonas Biström

10 VAIKUTTAMISTOIMINTA

Rauharyhmä on keskittynyt kesän Pakkomatkat-kampanjaan ja viemään sitä erilaisiin tapahtumiin. Kampanja vastustaa tur-vapaikanhakijoiden pakkopalautuksia Irakiin ja Afganistaniin ja on saanut paljon hyvää palautetta. Kampanjan tiimoilta on syntynyt hyviä keskusteluja. Pyrkimyksemme on saada kesän loppuun mennessä kerättyä vähintään 1000 allekirjoitettua pos-tikorttia, ja toimittaa ne henkilökohtaisesti ministeri Risikolle. Syksyllä aiomme jatkaa pakolaisuus-teemaista kampanjointia, mutta menetelmät ovat vielä avoinna. Tule ihmeessä mukaan suunnitteluun! Syksyn Changemaker-viikonlopussa pidämme esillä pako-laiskampanjaamme, mutta suuntaamme katseemme myös tule-vaan eli ensi vuoden pääkampanjaan, jonka teemana on ruoka-turva. Viikonloppu järjestetään Kuopiossa 6.-8.10.

Ympäristöryhmä valmistautuu ruokaturvakampanjaan. Ruo-kaan liittyvät kysymykset ovat olleet viime aikoina vahvasti ympäristöryhmän mielessä. Alkuvuodesta lähestyimme kirjeit-se Euroopan komissiota liikakalastuksen tiimoilta, järjestimme dokumenttielokuvanäytöksen reilusta suklaasta Jyväskylässä sekä laadimme ruokaturvaan liittyvän kampanjaehdotuksen, jonka jäsenkokous valitsi ensi vuoden pääkampanja-aiheeksi. Tulevan kampanjan suunnittelu ja valmisteleminen tulee pitä-mään ympäristöryhmän aktiivisena myös syksyllä. Ensi vuoden pääkampanjan tekemiseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kiinnostuneet: mukaan toivotetaan riemulla niin vanhat kuin uudetkin aktiivit! Ruokaturva on laaja käsite, joka liittyy niin ilmastonmuutok-seen, yhteiskunnalliseen vakauteen, maailman talousjärjestel-mään kuin ympäristökysymyksiinkin. Näin massiivisen aiheen paketoiminen tiiviiseen kampanjapakettiin on ympäristöryh-män loppuvuoden toiminnan päätehtävä. Uusia näkökulmia olemme jo hakeneet yhteisistä keskustelutilaisuuksista muiden aiheen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, ja syksyn Changemaker-viikonlopussa tapaamme lisää mielenkiintoisia ruokaturva-alan vaikuttajia ja tutkijoita. Kaikissa ympäristöryh-mään, tulevaan kampanjaan ja ruokaturvaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä ympäristöryhmän vastaavaan Jaro Karki-seen ([email protected]). Hyvää syksyä kaikille ympäristönmielisille!

KIINNOSTUITKOTEEMOISTAMME?Tule mukaan vaikuttamistoimintaan! Ennakkotie-toa teemoista ei tarvita, innostus ja halu muuttaa maailma riittävät. Liity teemaryhmien sähköpos-tilistoille nettisivuillamme tai Facebook-ryhmiin: Changemakerin ympäristöryhmä, Changemake-rin rauharyhmä ja Changemakerin talousryhmä.

WWW.CHANGEMAKER.FI

RAUHARYHMÄN KUULUMISET

YMPÄRISTÖ RYH-MÄN KUULUMISET

TEKSTI: Matias Uusisilta TEKSTI: Jaro Karkinen

KU

VA

: Ch

an

ge

ma

ker

Fin

lan

d

11VAIKUTTAMISTOIMINTA

NAISET & KEHITY

NAISET & KEHITYSNaiset kohtaavat sukupuoleensa pohjautuvaa sortoa ja syrjintää ympäri maailmaa. Monissa kehittyvissä maissa naisilla on miehiä vähemmän poliittista tai taloudellista valtaa. Naisten oikeuksia rajoitetaan niin kulttuurisiin perinteisiin kuin poliittisiin päätöksiin vedoten. Naisten asemaa voidaan kuitenkin parantaa. Monet rohkeat edelläkävijät ovat alkaneet purkaa sortavia rakenteita pala kerrallaan. Teemanumeron artikkeleissa kerrotaan naisia koskevista kehityskysymyksistä ja siitä, miten niitä ratkaistaan.

KUVA: Paul Jeffrey / ACT-allianssi / Kirkon Ulkomaanapu

TEEMA: NAISET & KEHITYS

NAISET SODASSA JA

RAUHASSA

Viattomia uhreja tai miesten kannustusjoukkoja. Vaiko sittenkin aktiivisia toimijoita? Naiset eivät suostu seuraamaan sivusta

konflikteja ja niiden ratkaisua. Sen sijaan he pyrkivät mukaan neuvottelupöytiin tai tarttuvat itse aseisiin.

GRAFIIKKA: Kajta Räsänen-Vesala

14


RAUHA RAKENTUU NAISTEN VOIMIN

Miten rakentaa kestävä rauha ja yhteiskunta sitä koetelleiden konfliktien jälkeen? Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 1325:n mukaan vastaus on naisten osallistamisessa ja sukupuolen välisen tasa-arvon edistämisessä.

TEKSTI: Anna-Mari Hiltunen

Sodan vaikutukset naisiin ja tyttöihin ovat aivan erityiset: seksuaalinen väki-valta, lapsiavioliitot ja muut ihmisoi-keusloukkaukset ovat heitä koskettavia yleisiä ilmiöitä konfliktialueilla. Syk-syllä 2000 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi päätös-lauselma 1325:n aiheena ’Naiset, rauha ja turvallisuus’. Sen tavoitteena on ollut turvata naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä kasvattaa heidän määräänsä muun muas-sa väkivaltaa ehkäisevässä toiminnassa, rauhanneuvottelutehtävissä ja politiikas-sa erilaisten instituutioiden edustajina. Pian 17 vuotta täyttävä päätöslauselma 1325, jota on vuoteen 2015 saakka täy-dennetty seitsemällä uudella päätöslau-selmalla, koostuu kolmesta pääpilarista. Ne painottavat sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä, naisten ja tyttöjen osallistamista päätöksenteon eri vaihei-siin konfliktitilanteissa sekä heidän suo-jelunsa ja ihmisoikeuksiensa takaamista. Päätöslauselma tunnustaa, ettei puoli-kasta väestöstä ole oikeutettua jättää sitä

koskevan päätöksenteon tai rauhanpro-sessien ulkopuolelle. Sukupuolten ta-sa-arvo täytyy päätöslauselman mukaan tunnustaa myös avaimena kestävään yhteiskuntaan, jonka rakennukseen sekä miehillä että naisilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet. Useat tutkimukset osoittavat, että naisten osallistaminen suurentaa rau-han kestävyyden todennäköisyyttä sekä vähentää väkivallan syntymistä ja ihmis-ten sitoutumista ääriliikkeiden toimin-taan konfliktiherkillä alueilla. Esimer-kiksi Pakistanissa ja Libyassa naisia on koulutettu puuttumaan syrjäytymisen riskitekijöihin ja auttamaan nuoria in-tegroitumaan takaisin yhteiskuntaan. YK:n operaatiot puolestaan todistavat, että naisrauhanturvaajien rooli on tärkeä erityisesti konfliktialueiden naisten luot-tamuksen saavuttamisessa ja operaatioi-den kehittämisessä sukupuolten tarpeet huomioivaan suuntaan.

Sanoista tekoihin Päätöslauselman toimeenpanoa on pyrit-ty vauhdittamaan vuodesta 2004 lähtien YK:n jäsenvaltioiden julkaisemilla kan-sallisilla toimintaohjelmilla. Yksittäisten valtioiden lisäksi useat kansainväliset järjestöt, kuten EU, Nato ja Etyj ovat si-toutuneet päätöslauselman toteuttami-seen omien ohjelmiensa ja työryhmien-sä avulla. Kansallinen toimintaohjelma, jonka yhteensä 63 valtiota on tähän mennessä laatinut, koostuu maiden yk-

silökohtaisista suunnitelmista ja toimis-ta päätöslauselman toteuttamiseksi. En-simmäiset maat, jotka julkaisivat oman toimintaohjelman, olivat Tanska, Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt Kuningaskunta vuo-sina 2005 ja 2006. Suomi puolestaan jul-kaisi ohjelmansa syksyllä 2008, jonka jäl-keen se päivitettiin vuonna 2012. Uuden ohjelman on määrä tulla voimaan vielä vuonna 2017. Suomen kohdalla päätöslauselma kyt-keytyy valtion ulko- ja turvallisuuspoli-tiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteisiin ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämi-sessä. Naisten määrän kasvattaminen ja tasa-arvoasiantuntijoiden koulutus eri-laisissa kriisinhallintaoperaatioissa ovat olleet Suomen kansallisia vahvuuksia päätöslauselmaa toteuttaessa. Suomi on ollut mukana myös tukemassa päätös-lauselman laadintaa ja toimeenpanoa Ke-niassa, Afganistanissa ja Nepalissa sekä osallistunut kyseisissä kumppanimais-saan naisten koulutusta ja voimaannut-tamista edistäviin hankkeisiin.

Maltilliset edistysaskeleet

Päätöslauselmalla on ollut myönteisiä vaikutuksia erityisesti naisten poliitti-seen osallistumiseen. YK:n vuonna 2010 julkaiseman päätöslauselman arviointi-raportin mukaan tämä näkyy parhaiten naisäänestäjien ja -edustajien kasvuna. Naisedustusta politiikassa on pyritty

“Päätöslauselmalla on ollut myönteisiä

vaikutuksia erityises-ti naisten poliittiseen

osallistumiseen.”

15


vahvistamaan myös erillisillä kiintiöillä valtioiden kansallisissa parlamenteissa ja senaateissa, kuten esimerkiksi Ruandassa vuodesta 2003 lähtien. Siellä lainsäädäntö velvoittaa parlamentin ala- ja ylähuoneelle 30 prosentin naisedustuksen. Ruanda on myös tämänhetkinen naiskansanedustajien kärkimaa, jossa heidän määränsä on 64 pro-senttia kaikista edustajista. Edistysaskelista huolimatta päätöslau-selman toteutus on kuitenkin ollut hidasta, sillä ainoastaan kolmasosa YK:n jäsenmais-ta on laatinut oman kansallisen toimintaoh-jelman. Sen toteutusta jarruttavat yleisesti valtioiden rahoitusongelmat ja puutteet tarvittavista asiantuntijoista. Päätöslausel-man toimeenpanoa ei myöskään valvota riittävästi ja sen tuottamat tulokset jäävät usein arvioimatta. Näiden haasteiden li-säksi naiset ovat edelleen aliedustettuina varsinkin rauhanneuvotteluissa ja naisten määrä sotilaallisissa tehtävissä on esimer-kiksi YK:n operaatioiden osalta vain muuta-man prosentin luokkaa. Töitä sukupuolisen tasa-arvon saavuttamiseksi vielä riittää.

NAISSISSIT TAISTELEVAT

ISISIÄ VASTAANKurdien sissijärjestö PKK vetää puoleensa naisia, jotka ovat valmiita lähtemään vuorille ja tarttumaan aseisiin vapauden puolesta. Nyt PKK:n naiset käyvät sotaa myös terroristijärjestö Isisiä vastaan.TEKSTI: Minna Aitola

Sotaisista naisista mieleen tulevat ensimmäisenä antiikin amazonit. Lähihistoriasta muistetaan myös pu-na-armeijan maineikkaat naissotalen-täjät. Ei kuitenkaan tarvitse mennä menneisyyteen löytääkseen sotivia naisia. Naissotilaita palvelee tälläkin hetkellä kansallisissa armeijoissa, Na-to-joukoissa sekä rauhanturvaajan teh-tävissä. Heitä on myös sissijoukoissa, esimerkiksi PKK:ssa Kurdistanissa. Kurdistaniksi kutsutaan kurdikan-san asuttamia alueita Armeniassa, Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Ira-kissa. Kurdit ovat kansanryhmä, jolla ei ole omaa itsenäistä valtiota. PKK (Partiya Karkerên Kurdistan, suomek-si Kurdistanin työväenpuolue) ajaa Kurdistanin alueen itsenäistymistä ja kurdien oikeuksia. PKK on taistellut kurdien itsenäi-syyden puolesta sekä Kurdistanin alueiden miehitystä vastaan jo vuo-desta 1978. Aseellisia yhteenottoja on käyty vuodesta 1984. Yhdysvallat ja EU tulkitsee PKK:n terroristijärjestök-

si. Toisaalta joitakin järjestön joukkoja on tuettu taisteluissa Isis-terroristijär-jestöä vastaan. PKK:n riveissä Isisiä vastaan taistelee Irakissa, Iranissa, Syyriassa ja Turkin rajalla myös jouk-ko naispuolisia sissejä. PKK:n naisosasto on ollut olemassa vuodesta 1993. Naiset ovat lähteneet vuorille sissijoukkoihin saadakseen oikeutta. Järjestön naiset tarttuivat aseisiin, koska vastustavat perheväki-valtaa, pakkoavioliittoja, kurdien vai-noa ja kidutusta sekä puolustivat oi-keuttaan itsenäisyyteen. PKK:n naiset taistelivat aluksi Turkin miehitystä vastaan kurdialueilla, mutta nykyään PKK:n päävihollinen on Isis. Kun taistelut ovat muuttuneet so-daksi islamilaista valtiota vastaan, PKK:n naisosaston etninen tausta on monimuotoistunut, ja siihen liittynyt myös yezidinaisia. Yezidejä on Isisin vallan alla tapettu, kidutettu ja pidet-ty seksiorjina. Nyt yezidinaiset taiste-levat kurdien kanssa rinta rinnan va-pauden puolesta.

16


Naisten uusi maailma

Tutkija Zara Järvinen on haastatellut PK-K:n riveissä taistelleita naisia. Järvisen ansiosta myös Globalistin lukijoilla on tilaisuus tutustua kahden sissin, vuonna 1993 järjestöön liittyneiden Jiyanin ja Dersamin tarinoihin. Jiyan on noussut PKK:n naisten osas-tossa vanhemmaksi komentajaksi. Hän kertoo tarttuneensa aseisiin, koska kurdit kokivat sortoa kaikilla tavoilla ja miehit-täjät olivat laajentaneet sortotoimet kos-kemaan koko kansaa. Jiyan halusi taistella kurdien ja etenkin kurdinaisten aseman puolesta. Naiset kokevat kurdiyhteisössä syrjintää kahdesta suunnasta: miehittä-jiltä sekä kurdimiehiltä. Naiset elävät poliittisesta päätöksenteosta syrjässä ja he elävät ikään kuin yhteiskunnan ulko-puolella. ”Naiset on tuomittu yhteiskun-nallisiin perinteisiin”, summaa Jiyan. Jiyanin mukaan PKK:n ideologiassa naisten yhdenvertaisuuteen suhtaudut-tiin jo alusta alkaen vakavasti. Vapautus-liikkeen oli ajateltava yhteiskuntaa ko-konaisuutena, josta naisia ei voi sulkea ulos. Naiset saivatkin ison roolin PKK:ssa kansan vapauden puolesta, kertoo Jiyan. Jiyan kertoo olevansa valmis taiste-lemaan, kunnes yhteiskunnallinen ta-sa-arvo on saavutettu. Hänen mielestään myös miehet ovat sorrettuja yhteiskun-nallisten normien takia: ”Miehilläkään ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään vapaasti.” Sissitaistelija Dersam ei osaa kertoa tarkkaa ikäänsä, mutta arvelee olevansa noin 40-vuotias. Hän tulee perheestä, jossa molemmat vanhemmat ovat luku-taidottomia. Siksi hän ei tiedä edes omaa syntymäaikaansa. Dersam liittyi PKK:hon parikymppi-senä, koska koki naisten olevan sorret-tuja yhteiskunnassa. Myös turkkilaisten ja kurdien eriarvoisuus sai hänet tarttu-maan aseisiin. Dersam janosi tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Osa Dersamin sukulaisista oli aktiivi-sia puolueessa, ja hän sai tukea heiltä liit-tyessään PKK:n riveihin. Osa taas karsasti hänen valintaansa irrottautua yhteiskun-nallisista normeista. Sissiliikkeessä Dersamille avautui täy-sin uusi maailma: maailma, jossa naisia kohdeltiin yhdenveroisina miesten kans-sa. Naiset pystyivät liikkumaan vapaas-ti, taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta ja toteuttamaan itseään. Dersam alkoi opiskella PKK:ssa myös tieteitä ja filosofiaa. Kaikki mistä hän on haaveil-lut naisena, on saavutettu sissiliikkeessä, Dersam sanoo.

Paremman elämän toivossa

PKK:hon liittyneet naiset kokevat pääse-vänsä sissijärjestössä käyttämään omaa osaamistaan ja omia voimavarojaan. Naiset valitsevat mieluummin elämän ”vuorilla”, kuten he itse sissielämää kutsuvat, kuin alistuvat yhteiskunnan määräämiin normeihin. Myös PKK:n sisällä on eriäviä käsi-tyksiä naisten asemasta. Kaikki eivät hyväksy naisia sotilaina. Toiset miehet ajattelevat, että taisteleminen on vain miesten hommaa. Toisinaan naiset har-joittelevat myös miesten kanssa, mutta usein he ovat omina joukkoinaan. Tark-kaa lukumäärää taisteluihin osallistu-vista naisista ei ole. Monet sissijärjestön riveihin liitty-neet kurdinaiset ovat tehneet raskaita uhrauksia: he ovat joutuneet jättämään kotinsa ja perheensä – jotkut jopa omat lapsensa. Vuorilla naiset saavat nukkua vain muutamia tunteja yössä ja raskaat harjoitukset aloitetaan aamuvarhain. Taistelijan elämä on kovaa ja vaaroja täynnä. Silti naistaistelijat kokevat saa-neensa paremman elämän ja ovat valmii-ta jatkossakin taistelemaan omien arvo-jensa puolesta.

17

Jo parin kuukauden mittaisella yrittäjyyskoulutuksella ja pienellä yrityslainalla pystytään tarjoamaan pakolaisnaisille uusi mahdollisuus työllistyä ja tienata. Näin he voivat elättää perheensä ja maksaa koulutuksen.

Koulutus ja omat tulotvaikuttavat positiivisesti naisen omaan

elämään. Taloudellisesti itsenäinen nainenpystyy vaikuttamaan paremmin ihmisarvonsa

toteutumiseen sekä turvallisuuteensa jahyvinvointiinsa. Naisten työllistymis-

mahdollisuudet hyödyntävät myösmuita – työllistyminen ehkäisee

nälkää ja köyhyyttä.

Antamalla konkreettiset työkalut itsensä työllistävälle naiselle heille taataan elanto ja paremmat työl-listymismahdollisuudet. Työnteko helpottuu ja aikaa säästyy oikean-laisilla työkaluilla – olipa kyseessä aura maanviljelijälle tai ompelukone ompelijalle.

HYVIÄ(NAIS)UUTISIA!

TEKSTI & GRAFIIKKA: Katja Räsänen-Vesala

TEEMA: NAISET & KEHITYS18

Henkilöllisyystodistuksen avullanaisille avautuu mahdollisuuskoulutukseen, terveydenhuoltoonja äänestämiseen. Äänioikeusparantaan naisen yhteiskunnallistaasemaa antaen heille mahdollisuudenosallistua päätöksentekoon.

Naisjohtajia tarvitaan kaikilla aloilla ja parhaiten heitä luodaan koulutuksella. Johtajuus- ja vaikuttamiskoulu-tuksen avulla naiset pystyvät saavuttamaan asemia, joissa he pääsevät vaikuttamaan maidensa ja yhteisö-jensä toimintaan. Olemalla itse parhaimpia asiantuntijoi-ta he jatkuvasti todistavat naisten kykeneväisyyttä pesteihin, joita miehet perinteisesti pitävät hallussaan. Parhaimmillaan naiset pääsevät vaikuttamaan poliittis-esti korkeissa asemissa, pääministereinä ja president-teinä.

Naisten aktiivinen osallistuminen kriisi- ja katastrofi-tilanteissa lievittää aseellisten konfliktien jaluonnonkatastrofien aiheuttamaa tuhoa ja kärsimystä.Naisten kokemus ja asiantuntijuus perheen ja yhteisönhuolehtimisesta vaikeiden olosuhteiden keskellä onarvokasta tietoa katastrofitilanteissa. Näillä taidoillavoidaan rakentaa vakaita ja rauhallisia yhteiskuntia.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvia väkivallantekoja voidaanehkäistä! Tällä hetkellä joka kolmas nainen joutuuväkivallan uhriksi. Poliiseja voidaan kouluttaa puuttumaanasianmukaisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuviinväkivaltatilanteisiin. Miehiä ja poikia kouluttamalla heidätvoidaan sitouttaa väkivallattomaan elämään. Väkivallanuhreille tarjotaan kriisiapua ja vähitellen väkivaltaanliittyvät tabut murtuvat.

TEEMA: NAISET & KEHITYS 19

Kun Hani Soltazande, 28, saapui kahden siskonsa kanssa kiintiöpakolaisena Ou-luun lokakuussa 2012, olivat kyyneleet herkässä. Vaikka uusi alku tuntui vaikean elämän uuvuttamista siskoksista helpot-tavalta, ikävä taakse jääneitä rakkaita kohtaan väritti ensimmäisiä kuukausia Suomessa. Hanin elämä pakolaisena al-koi kuitenkin jo kauan ennen Suomeen saapumista. Nuori afgaaninainen syntyi ja kasvoi Iranissa, Shirazin kaupungissa. Afganistanin sodan alettua vuonna 1979 Hanin vanhemmat päätyivät miljoonien muiden tavoin etsimään vakaampaa elä-mää Lähi-Idän sydämessä sijaitsevasta Iranista. Pakolaisuudessa sukupuolella on vä-liä. Miehet saattavat lähteä kauemmaksi, mutta perheistä ja pakolaisnaisista suu-rin osa hakee turvaa kotimaan sisällä tai sen läheltä. Salakuljettajien hallitsemat, fyysisesti vaativat pakoreitit Eurooppaan eivät houkuttele naisia, joiden tehtävänä lankeaa usein huolehtia perheestä. Yksin ja ilman suojelua matkustavat pakolais-naiset ovat myös alttiimpia esimerkiksi hyväksikäytölle. Kehitysmaat vastaanot-tavat yleisesti ottaen ylivoimaisesti eni-ten sotaa tai vainoa pakenevia ihmisiä

samalla kun länsimaiden osuus yli 60 miljoonasta pakolaisesta on vain muuta-man prosentin luokkaa. Kehitysmaaolo-suhteet tekevät pakolaisen arjesta kuiten-kin entistäkin haastavampaa.

Pakolaisena Iranissa

Iranissa asuessaan Soltazanden perhe sai vähäisen toimeentulonsa isän harjoit-tamalla epävirallisella laukkukaupalla samalla kun äiti huolehti arjen pyörittä-misestä. Lasten koulunkäynti oli katko-naista, sillä lupa koulunkäyntiin evättiin useampana vuonna Iranin hallituksen toimesta. Perheen lapsen paikkasivat puutteellista koulutusta opiskelemalla itse kotona sekä osallistumalla laittomil-le oppitunneille, joita jotkut paikalliset opettajat järjestivät pakolaisille. Epävar-muus huomisesta oli arkinen seuralai-nen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan afgaanipakolaisiin koh-distuu Iranissa edelleen avointa rasismia ja heidän toimintaansa ja vaikutusmah-dollisuuksiaan vaikeutetaan rajoittamal-la pääsyä koulutukseen ja työhön. Pako-

laisten ihmisoikeuksia laiminlyödään, eikä esimerkiksi terveydenhuoltomeno-jen kattamiseksi tarvittavaa vakuutusta tai ajokorttia ole mahdollista saada. Hanin perheelle ongelmia synnytti edellisten lisäksi perheen paikallista val-tavirtaa vapaamielisempi suhtautumi-nen islaminuskoon. Hani käytti naisille pakollista huivia ainoastaan julkisilla paikoilla sakkorangaistusuhan alla, mut-ta kieltäytyi peittämästä päätään suku-laisten seurassa paheksunnasta huoli-matta. Ateistiksi hänellä ei ollut koskaan mahdollista tunnustautua, sillä islamin arvostelemisesta ja muslimin uskonnol-listen velvollisuuksien laiminlyönnistä voidaan Iranissa tuomita kuolemaan. Naiseus asettaa pakolaisuudelle omat haasteensa. Miestä pidetään useimmis-sa muslimi- ja kehitysmaissa perheen päänä, ja monissa maissa nainen tarvit-see avio- tai sukulaismiehen luvan kou-luttautuakseen, työskennelläkseen tai matkustaakseen. Naiset ovat alttiimpia hyväksikäytöille ja väkivallalle ja vain pieni osa pakolaisnaisista pääsee kou-luun. Lisäksi afgaaninaisen avioitumista toimeentulon takaavan iranilaisen mie-hen kanssa ei pidetä hyväksyttävänä.

IRTI ERIARVOISUUDEN

KAHLEISTAVastoin yleistä ennakkokäsitystä turvapaikkaa shoppailevista miehistä, puolet maailman pakolaisista on naisia. Suomeen viisi vuotta sitten saapunut Hani Soltazande tietää, millaista on naispakolaisen arki.

TEKSTI & KUVAT: Riina Laurila

20 TEEMA: NAISET & KEHITYS

KUVA: Hugh Rutherford

“Suurin osapakolaisnaisista

hakee turvaakotimaan sisällä tai sen läheltä.”

- Hani Soltazande

21TEEMA: NAISET & KEHITYS

Näköalaton tulevaisuus Hanin ollessa lukioikäinen perheen toi-meentulosta huolehtinut isä menehtyi äkillisesti sydäntautiin. Voimavarojen äärirajoilla jo entuudestaan kamppaillut perhe ajautui kriisiin. Kulttuurin vaa-timusten mukaan perheen ainoa poika otti elatuksen vastuulleen ja jatkoi isän aloittamaa laukkukauppaa. Suru syveni entisestään, kun kaksi vuotta myöhem-min myös perheen äiti kuoli. Pian äidin kuoleman jälkeen Hanin veli muutti pois perheen yhteisestä kodista avioituakseen iranilaisen naisen kanssa morsiamen perheen vastustuksesta huolimatta. Veli pyrki mahdollisuuksiensa mukaan tu-kemaan orvoiksi jääneitä sisaruksiaan, mutta varat eivät lopulta riittäneet kah-den talouden tukemiseen. Hani alkoi valmistaa leivonnaisia sekä muovailuvahasta tehtyjä koriste-esineitä myyntiin, mikä toi siskoksille jonkin ver-ran tuloa. Uusi takaisku oli kuitenkin jo nurkan takana. Hani sai selville, ettei af-gaaninaiselle sallittaisi opiskelua korkea-koulussa. Haave farmaseutin ammatista romuttui. Iranilaisia miehiä, jotka olisi-

vat valmiita avioitumaan varattomien, orvoiksi jääneiden afgaanipakolaisen kanssa oli mahdotonta löytää. Hiekalle rakennetulta tulevaisuudelta alkoi vää-jäämättä vajota pohja. Siskokset ymmärsivät, että selviy-tyäkseen heidän olisi pakko saada ulko-puolista apua. Toivon kipinä heräsi, kun Hani kuuli YK:n pakolaisjärjestö UN-HCR:stä, joka kuuleman mukaan lähetti Iranissa asuvia afgaanipakolaisia turvaan toisiin valtioihin. Hani suuntasi empi-mättä pakolaisjärjestön toimistoon, jossa kerrottiin, että siskosten olisi mahdollista hakea pakolaisstatusta toisesta valtiosta. Kiintiöpakolaishakemukset hyväksyttiin puolitoista vuotta kestäneen prosessin ja lukuisten haastattelujen jälkeen. Loka-kuussa 2012 siskokset lennätettiin Suo-meen.

Uusi elämä pohjolassa

Vaikka tuloaan tekevä pimeä ja pitkä tal-vi oli shokki nuorille naisille, uusi elä-mä pohjolassa tuntui vapauttavalta. Hani luopui välittömästi huivin käytöstä ja tunnusti ensimmäistä kertaa elämässään

julkisesti olevansa ateisti. Myös Hanin haave lääkärin tai farmaseutin ammatista heräsi eloon, ja hän alkoi ahkerasti opis-kella suomen kieltä parantaakseen kou-luttautumismahdollisuuksiaan. ”Täällä kaikki on itsestä kiinni, ja jo-kainen saa tavoitella haluamiaan asioita”, Hani toteaa. Viisi vuotta Suomeen tulon jälkeen Hani puhuu erinomaista suomea ja auttaa siskojaan kielen opiskelussa. Peruskoulun valmistujaisia juhlittiin kesällä. Aihetta juhlaan oli myös toisesta syystä, sillä Hani ja suomen kielen kurssilta löytynyt Irakin kurdi viettivät häitä kesäkuussa. Hanin suurin unelma on elää maail-massa, jossa uskontojen ja sukupuolten välillä ei ole raja-aitoja, ja jossa jokainen saa ajatella ja uskoa haluamallaan tavalla. Hani haluaa toimia esimerkkinä muille pakolaisnaisille ja osoittaa, että myös hei-dän on mahdollista kouluttautua, käydä töissä, päättää elämästään ja tavoitella omia unelmiaan. ”Älkää jääkö kotiin, täällä kaikki on mahdollista”, hän kehottaa. ”Elämän tarkoitus on elää onnellisena. Sillä, oletko mies, nainen, muslimi, juuta-lainen vai ateisti ei ole mitään väliä.”


SANKARITARINANoin vuonna 2000 tapasin Ly-

azzatin ensimmäistä kertaa. Hän oli ujo, vammainen nainen Kazakstanista. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta meillä oli tulkki. Lyazzat kertoi olevansa koulutukseltaan opettaja, mutta vammaisuutensa takia hän oli päässyt vain avustaviin töihin pankkiin, missä mahdollisim-man harva ihminen näki hänet. Emme puhuneet paljon, sillä puhumisen hoiti vammaisjär-jestön johtaja, tietysti mies. Aloimme tehdä yhteistyötä Lyazzatin kanssa. Hän perusti kotikaupunkiinsa, Kazakstanin neuvostoaikaiseen pääkaupun-kiin Almatyyn vammaisten naisten järjestön. Siten varmis-tettiin, että vammaisille naisil-le tarkoitettu rahoitus tosiaan päätyi naisille – yleisten vam-maisjärjestöjen miesjohtajien oli Keski-Aasiassa huomattu ohjaavan naisten hankkeisiin tarkoitetut rahat aivan muualle ja siirtävän naiset sivuun omien hankkeidensa toteutuksesta. Lyazzat tunsi vammaisia naisia myös muista Keski-Aa-sian maista: Kirgisiasta, Tadži-kistanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista. Yhdessä he perustivat verkoston, jonka avulla alettiin levittää tietoa vammaisten naisten ihmis-oikeuksista ja seksuaalioike-uksista. Verkosto merkitsee monille myös vertaistukea. Keski-Aasian maissa vammai-set naiset ovat perinteisesti ol-leet eristettyjä ja syrjittyjä.

Lyazzat opetteli puhumaan englantia, että yhteydenpito suomalaisten yhteistyökump-paneiden kanssa sujuisi parem-min. Ei mennyt montaa vuotta kun hän puhui sitä jo paljon paremmin kuin minä, vaikka minäkin puhun sitä mielestä-ni oikein sujuvasti. Ja kyllä me puhummekin! Yhteisinä vuosi-namme olemme ystävystyneet, ja käyneet läpi hyvin yksityisiä-kin asioita. Meitä yhdistää myös se, että molemmat ovat mukana poli-tiikassa. Joitakin vuosia sitten Lyazzat lähti ehdolle vaaleissa. Kazakstanissa demokratiassa on melkoisia puutteita, joten muun kuin presidentin puo-lueessa on vaikea menestyä. Mutta Lyazzat on menestynyt: hänet on valittu alueelliseen parlamenttiin. Ennen niin hil-jainen pankkivirkailija pitää va-kuuttavia puheita itsevarmasti mille tahansa yleisölle. Mikä parasta, Lyazzat ei ole muuttunut pönöttäjäksi, joka esittelee tavatessamme kuvia itsestään kättelemässä toinen toistaan tärkeämpiä miespäät-täjiä. Hän haluaa tehdä töitä. Hän pursuaa edelleen ideoita siitä, miten vammaisten naisten ja tyttöjen asenteita voitaisiin parantaa. Hän ei ole unohtanut olevansa osa vammaisten nais-ten yhteisöä, vaan hän muis-taa ne kokemukset jotka siinä yhteisössä on jaettu. Lyazzatin ansiosta maailma on parempi ja muuttuu vielä paremmaksi.

PUHEENVUORO

Amu Urhonen on teologian maisteri, joka työskentelee Vammaisuuden vaiettu historia –hankkeessa. Hän on Kynnys ry:n puheenjohtaja, Abilis-säätiön hallituksen jäsen ja tamperelainen kunnallispoliitikko.

KU

VA

: Ch

arl

ott

a B

ou

ch

t

“Hän ei ole unohtanutolevansa osa vammaistennaisten yhteisöä, vaan hän muistaa ne kokemukset jotka siinä yhteisössä on jaettu.”

23


ASENNEMUUTOKSELLA NAISTEN SILPOMISTA VASTAAN

Mitä silpomisen vastainen työ on? Avainasemassa ovat ennaltaehkäisevä työ ja asenteiden muutos. Kerron ihmisil-le faktoja ympärileikkauksesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Perinnettä harjoitta-vissa maissa aihe on usein tabu. Erityises-ti maaseudulla, jossa ei ole minkäänlaista koulutusta, ympärileikkaukseen liittyviä riskejä ei tunneta. Asennemuutostyön lisäksi avoimuus on tärkeää. Kannustamme ihmisiä kerto-maan omista kokemuksistaan esimerkik-si ryhmäkeskustelussa. Pyrimme myös edistämään jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia täällä Suomessa kertomalla esimerkiksi avausleikkauksen mahdol-lisuudesta. Tarvittaessa konsultoimme ammattilaisia. Ympärileikkaus on otettava puheeksi jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkodissa asiasta pitäisi keskustella vanhempien kanssa, jolloin tärkeää on, että syntyy aito dialogi ja luottamus. Jos ollaan jo lento-kentällä viemässä tyttöä pois maasta, on liian myöhäistä.

Kenelle silpomisen vastainen työ on suunnattu? Nuoret, vanhat, naiset, miehet – kaik-ki, joita perinne koskee, ovat kohderyh-mää. Moni ympärileikattu nainen kärsii traumoista, eikä ole puhunut asiasta edes miehensä kanssa. Miehet pitääkin ottaa mukaan keskusteluun: mies voi tukea ympärileikattua vaimoa ja vastustaa tu-levan lapsen ympärileikkaamista. Suomikin on nykyjään monikulttuu-rinen, ja ympärileikkaukset koskettavat täälläkin. Yhden koulutuksen lopussa luokseni tuli raskaana oleva nainen, joka ei ollut tiennyt, että miehen kotimaassa silpomisperinne elää. Nainen pelkäsi, että mies veisi tytön ympärileikattavaksi kotimaahansa. Kehotin naista puhumaan avoimesti miehensä kanssa. Myöhem-min hän soitti ja kertoi helpottuneena, että mies vastustaa perinnettä. Miten asenteita muutetaan? Seksuaalisuus on useissa maissa tabu, eikä tyttöjen ympärileikkauksista puhuta ollenkaan. Siksi perinne yhä elää. Asia

kannattaa ottaa puheeksi kunnioittavalla tavalla, hyväksymättä kuitenkaan väki-valtaista perinnettä. Ei kukaan halua, että omat lapset kärsivät. Hienovaraisuus on tärkeää, koska aihe on herkkä ja vaikea. Haastavinta on asennemuutostyö kou-luttamattomien ja vasta Suomeen muut-taneiden kanssa. Jotkut ovat saattaneet menettää kaiken: perheen, omaisuuden ja luottamuksen toisiin ihmisiin. Asen-teiden muuttaminen vie tällöin enem-män aikaa, ja tärkeintä on luottamuksen rakentaminen. Tavoitteena on, että ympä-rileikkaukset loppuvat kokonaan jonain päivänä. Mikä kannustaa sinua jatkamaan työ-täsi? Antoisinta on nähdä, kuinka asenteet muuttuvat. Hienoa on myös se, kun ihmi-set haluavat olla osaltaan vähentämässä tai lakkauttamassa tyttöjen ympärileik-kausta myös kotimaassaan. Nämä asiat kannustavat jatkamaan tätä työtä!

Solomie Teshome on Ihmisoikeusliiton asiantuntija, joka saapui pakolaisena Suomeen Etiopiasta vuonna 1995. Muutaman vuoden kuluttua hän näki dokumentin, jossa kerrottiin tyttöjen ympärileikkauksesta. Hän järkyttyi tajutessaan, että raaka perinne elää vahvana myös Etiopiassa. Syntyi halu vaikuttaa ensin vapaaehtoisena omassa yhteisössä ja myöhemmin asiantuntijana.

TEKSTI & KUVA: Mandi Säilä

24

FAKTAA - Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. - Silpominen voi aiheuttaa muun muassa verenvuotoa, tulehduksia, kuukautis- ja yhdyntäkipuja, virtsaamisongelmia, synnytyskomplikaatioita ja psyykkisiä ongelmia. Verenvuoto ja tulehdukset voivat johtaa kuolemaan. - Perinne elää erityisesti monissa Afrikan maissa, mutta myös paikoin Lähi-idässä ja Aasiassa. - Yli 200 miljoonaa naista on ympärileikattu, ja 3 miljoonaa on vuosittain vaarassa joutua silvotuksi. - Väkivaltainen perinne loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia.

Lähteet: Ihmisoikeusliitto, Unicef, WHO

“Erityisesti maaseudulla, jossaei ole minkäänlaista koulutusta,

ympärileikkauksen liittyviäriskejä ei tunneta”

- Solomie Teshome

!

LÄHI-IDÄN NAISTEN AIKA ON TULLUT

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten uhriuttamisen tulisi olla osa menneisyyttä. Alueen naiset ovat jo ottaneet tukevan jalansijan yhteiskunnallisina vaikuttajina myös niissä valtioissa, joissa naisten vapauksiin liittyy merkittäviä rajoitteita.

TEKSTI & KUVA: Petronella Lehtelä


Eroja sukupuolten välisissä valtasuhteissa esiintyy kaikkialla maailmassa. Lähi-idän naisten asemasta kohistaan kuitenkin erityi-sen paljon. Alisteista asemaa surkutellessa jää usein huomaamatta esimerkiksi se, että viime vuosina naiset ovat enenevissä määrin saaneet jalansijaa alueen yhteiskunnissa – sellaisissakin, joissa naisten vapauksiin liit-tyy merkittäviä rajoitteita. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla erot naisten vaikutusmahdollisuuksissa ovat mit-tavia. Länsimaissa alueet kuitenkin usein kä-sitetään yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi, jossa naiset ovat uhreja. Tällaisen vähättelevän ajattelun tulisi olla historiaa. Viime vuosina naiset ovat ottaneet paikkansa niin yhteis-kunnallisina kuin yritysmaailman vaikutta-jina yhä useammassa alueen valtiossa.

Miesten valta koetuksella

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden yh-teiskunnan kehitystä ja lainsäädäntöä ovat hallinneet pitkälti miehet. ”Myös uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Laki on miesten tulkinnan alla muodostunut tiukaksi nai-sia kohtaan. Vasta nyt naiset alkavat päästä osaksi sen tulkintaa ja toimeenpanoa”, sanoo Khouloud Wattar Kassem, Women Political Leaders Global Forumin vanhempi erityis-asiantuntija sekä naisaktivisti.Usein länsimaisessa keskustelussa Lähi-idän naiset näyttäytyvät heikkoina toimijoina, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassa jää hy-vin rajalliseksi. Alisteista asemaa selitetään länsimaissa egyptiläistaustaisen professorin Leila Ahmedin mukaan yksipuoleisella kä-sityksellä islaminuskosta naisia riistävänä uskontona. Kassemin mukaan aidolla us-konnolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä epätasa-arvon kanssa. ”Epätasa-arvo on muo-dostunut miesten tehdessä omiin tarpeisiin-sa sopivia ratkaisuja.” Uskonto ja traditiot on hyvä pitää erillään. Naisten yhteiskunnallisia vaikutusmah-dollisuuksia on hidastanut vallan keskitty-minen miehille. Lähi-idän ja Pohjois-Afri-kan naisten tilanne ei siis poikkea muusta maailmasta vaan naisten kohtaamat haasteet saada vaikutusvaltaa ovat universaaleja. Val-

lan ulottuessa hiljalleen naisille, nousee kes-kiöön yhteiskunnan sisäiset jakolinjat, jotka luovat eroja naisten keskelle. Vauraan naisen vaikutusmahdollisuudet ovat heikommassa asemassa olevaa kanssasisartaan suuremmat niin länsimaissa kuin Lähi-idässäkin.

Naiset yhteiskunnallisina vaikuttajina

Viime vuosina naiset ovat ottaneet valtavia askelia Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiois-sa. Yksi merkittävä läpimurto tapahtui vuon-na 2015, kun Saudi-Arabia myönsi naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle vaaleis-sa. Pian lainmuutoksen jälkeen järjestetyissä kunnallisvaaleissa naiset onnistuivatkin heti saamaan valtuustopaikkoja. Tämä on hyvin merkityksellistä valtiossa, jossa naisten toi-mintaa rajoitetaan muun muassa mieshuolta-jajärjestelmällä. Saudi-Arabian mieshuolta-jajärjestelmän mukaisesti jokaisella naisella tulee olla miespuolinen lähisukulainen, joka myöntää luvan esimerkiksi työntekoon, kou-lutukseen ja matkusteluun. Naisten osallistumista on alettu viime vuosina edistää kiintiöillä esimerkiksi Alge-riassa, Marokossa ja Tunisiassa. Kiintiöt ovat osittain vielä melko vaatimattomia, mutta jo niiden olemassaolo on suuri edistysaskel. Naisia tulee tosin valituiksi myös ohi kiinti-öiden. Esimerkiksi Jordaniassa, jossa on säädetty 15 naisen kiintiö 130-paikkaiseen parlament-tiin, ottivat naiset vuoden 2016 vaaleissa yl-lättäen jopa 20 paikkaa. Jordanian menestystä varjostaa kuitenkin vaalien jälkeinen ehdo-kasjärjestely, jonka myötä osa naisedustajis-ta vaihtui. ”Parlamentin jäseniksi jäivät ne naiset, jotka mukautuvat miesten tahtoon”, sanoo Khouloud Wattar Kassem. Muuallakin naiset ovat menestyneet vaa-leissa hyvin. Vuonna 2016 järjestettiin vaalit Iranissa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Marokossa ja Omanissa. Kuwaitia lukuun ottamatta nai-set voittivat ennätysmäärät paikkoja kussa-kin vaalissa. Vaikka naisvaikuttajia on nyt määrällisesti enemmän, vielä ei voida puhua yhtäläisistä vaikutusmahdollisuuksista miesten kanssa. ”Naisilla ei ole suurta sisällöllistä valtaa. Täs-

sä vaiheessa olennaista on kuitenkin se, että naiset ylipäätään ovat päässeet osaksi poliit-tista elämää, eivätkä joudu enää tyytymään sivustaseuraajan asemaan”, Kassem arvioi.

Talouselämänvaikuttajanaisetsuunnannäyttäjinä

Poliittisen vaikuttamisen ohella naiset osal-listuvat enenevissä määrin talouselämään. Vuonna 2016 naisten roolia työmarkkinoil-la ja yritysmaailmassa korostettiin aikai-sempaa enemmän. Algeriassa ja Palestii-nalaisalueella luotiin ohjesääntöjä naisten työelämään osallistumisen helpottamiseksi, ja Saudi-Arabia nosti naisten työllisyyden kansallisen kehitysohjelmansa keskiöön. Vastaavasti Omanissa rahoitettiin yli 6 000:tta naisten aloittamaa yritystä. Tällai-nen yhteiskunnan tuki on naisille tärkeä kannustin valtioissa, jotka Maailmanpan-kin raportin mukaan rajoittavat naisten ta-loudellista osallistumista kaikkein eniten. Naisia on noussut myös talouselämän vaikutusvaltaisimpien joukkoon. Forbesin Lähi-idän toimituksen päätoimittaja Khu-

loud Al Omian on havainnut naisten määrän selvän nousun yritysmaailman korkeimmis-sa tehtävissä. ”Tällainen kehitys rohkaisee ja inspiroi yhä useampia naisia rikkomaan normeja ja menestymään omalla sektoril-laan”, Omian ennustaa haastattelussa Trade Arabialle. Tulevaisuudessa naisia tullaan todennäköisesti näkemään yhä useammin johtavissa asemissa.

Naisten aika on nyt

Vaikka miehet ovat yhä tiukasti vallan kah-vassa, naisten mahdollisuudet vaikuttaa oman asemansa kehittymiseen ovat parem-mat kuin koskaan – niin talouselämässä kuin yhteiskunnan muillakin osa-alueilla. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaa-tii vielä pitkäjänteistä työtä. Naisaktivisti Kassem näkee tulevaisuuden silti valoisana: ”Naiset tulevat saamaan nykyistä enemmän valtaa, koska he pyrkivät päättäväisesti koh-ti parempaa valta-asemaa.”

“Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten tilanneei poikkea muusta maailmasta, vaan naisten

kohtaamat haasteet saada vaikutusvaltaaovat universaaleja.”


ILMASTONMUUTOS JA KOLME MUUTA KEHITYSMAIDEN NAISTEN ELÄMÄN

UHKAAJAA1. LapsetRaskaus ja synnytys ovat yleisin syy 15-19-vuotiaiden naisten kuolemiin kehitysmaissa. Kaikkiaan 287 000 naista kuoli raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin vuonna 2010. Väestöliiton mukaan 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Yleisiä kuolemansyitä ovat verenvuoto, infektiot, korkea verenpaine, komplikaatiot ja vaarallinen abortti sekä malaria ja aids. Muita korkean äitiyskuollei-suuden aiheuttajia ovat pitkät välimatkat, tilojen vähyys ja osaavan henkilökunnan puute.

2. VäkivaltaYK kertoi vuonna 2013 joka kolmannen naisen maailmassa joutuvan väkivallan uhriksi. Esimerkiksi Afri-kan maaseudulla jopa seitsemän naista kymmenestä kokee väkivaltaa. WHO:n arvion mukaan maailmanlaa-juisesti naisiin kohdistuneista murhista 38 prosentissa tekijä onnaisen nykyinen tai entinen miespuolinen kumppani. Yli 600 miljoonaa naista elää maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos.

3. IlmastonmuutosVäestöliiton mukaan luonnonkatastrofien aiheuttaman inhi-millisen hädän taakkaa kantavat etenkin naiset. Ilmastonmuu-tos näkyy ruuantuotannon ongelmina veden laadun ja poltto-puun saatavuuden heikentyessä. Naiset ovat usein vastuussa perheidensä ruuan valmistamisesta sekä veden ja lämmittämi-seen tarvittavan polttopuun hankkimisesta. Afrikassa naiset tuottavat 80 prosenttia maanosan ruuasta, vaikka omistavat viljelysmaista vain muutaman prosentin. Maailman köyhistä valtaosa on naisia.

4. RuuanlaittoMaailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosittain 265 000 ihmistä menehtyy palo-vammojen vuoksi. Selkeä enemmistö kuole-mista sattuu kehitysmaissa tai kehittyvissä maissa. Naisille palovammoja aiheutuu var-sinkin heidän laittaessaan ruokaa avotulella tai huonokuntoisilla liesillä. Palovammojen riskiä lisää avotulen käyttö lämmitykseen ja valaistukseen.

TEKSTI: Timo-Pekka Heima

KU

VA

: Pa

ul

Jeff

rey

/ A

CT-

all

ian

ce

KU

VA

: La

uri

So

ini /

KU

A


KOULUTUS JA KOLME MUUTA KEHITYSMAIDEN NAISTEN ELÄMÄN

PARANTAJAA1. Unicef edistää terveyspalveluiden tavoittavuuttaKun terveyspalveluiden saatavuus paranee, sekä köyhimpien äitien että lasten kuolleisuus vähenee. Unicef on yksi järjestöistä, joka edesauttaa äitien ja lasten mahdollisuuksia tukemalla kumppanimaidensa terveys-viranomaisia, jotta nämä voivat kehittää haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja äitejä tavoittavia terveyspalveluita.

2. Tasa-arvojärjestö taistelussa väkivaltaa vastaanYK:n tasa-arvojärjestö UN Women pyrkii suojelemaan naisia ja tyttöjä väkivallalta. UN Womenin mukaan jo 10 eurolla on mahdollista tarjota terapiaa ja neuvontaa jopa kuudelle väkivallan uhriksi joutuneelle naiselle Afrikassa ja Aasiassa. Järjestö puolustaa naisten oikeuksia yli sadassa maassa, varsinkin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Päämääränä on tuoda naisille mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja omien tulojen hankkimiseen.

3. Ilmastonmuutoksen seurauksia voi lievittää koulutuksellaVäestöliiton mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ongelmia eh-käistäisiin, jos entistä useammalla naisella olisi mahdollisuus päät-tää perheen lapsiluvusta ja lastensaannin ajoittamisesta. Ilmaston-muutoksen vaikutusta voidaan siis vähentää muun muassa tyttöjen koulutuksella ja riittävillä ehkäisymahdollisuuksilla.

4. Aurinkovoima palovammoja vähentämässäPalovammojen syntymistä voi torjua paikoin yksinkertaisillakin parannuksilla. Planin kummiohjelmassa hankittiin vuonna 2016 yli 14 000 aurinkovoimalla toimivaa lamppua Sambian terveysasemille. Niiden avulla voidaan korvata käytössä olevia parafiinilamppuja, jotka aiheuttavat usein tulipaloja. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee parempien liesien ja turvallisempien poltto- ja sytytysnesteiden käyttöä. Järjestön suosituksiin lukeutuvat myös kuuman veden lämpötilan alentaminen tarvittaessa ja palovaroit-timien hankinta.

TEKSTI: Timo-Pekka Heima

KU

VA

: Ra

mi K

ole

hm

ain

en

/ K

UA

KU

VA

: Pa

ul

Jeff

rey

/ A

CT-

all

ian

ce


Naisten kokema seksuaalinen häirintä julkisissa tiloissa ja liikenteessä on globaali ongelma. Meksikon pääkaupungin metrossa tapahtuvaa häirintää on yritetty poistaa perustamalla vain naisille tarkoitettuja metrovaunuja ja kampanjoimalla seksuaalista häirintää vastaan.

NAISET ERILLISISSÄMETROVAUNUISSA

TEKSTI: Sofia Marin KUVAT: Matthew Henry / Unsplash, Eutah Mizushima / Unsplash, Kuvakaappaus UN Womenin kampanjavideolta

Kello on seitsemän aamulla Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. 23-vuotias Leticia valmistautuu tavalliseen tapaan työpäiväänsä varten. Hän saapuu metro-asemalle aamun ruuhkatuntien aikaan, ja asema kuhisee ihmisiä, jotka ovat matkal-la töihin eri puolille kaupunkia. Naisille varatut vaunut ovat aivan täynnä, joten Letician täytyy nousta sekavaunuun. Hän ei pidä sekavaunuissa matkustamisesta, koska niissä hän voi joutua kärsimään joidenkin miesmatkustajien vihjailevista katseista. Matkan aikana Leticia tuntee, kuin-ka vieressä seisova mies lähestyy häntä hitaasti. Mies käyttää hyväkseen metron jarrutusten ja kiihdytysten hetkiä painau-tuakseen niiden ajaksi kiinni Leticiaan, mikä tuntuu Leticiasta todella vastenmie-liseltä. Hän voi vain odottaa, että matka loppuisi pian ja että hän pääsisi ulos vau-nusta. Letician tarina on keksitty, mutta se voisi hyvin olla tottakin. Yhdeksän kym-

menestä naisesta Méxicossa on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää päi-vittäisillä metromatkoillaan. Meksiko-laisen tilastoinstituutin (INEGI) kyselyn mukaan tyypillisin häirinnän muoto ovat loukkaavat tai seksuaaliset kommentit, joita oli kokenut 74 % tutkimukseen vastanneista. Seuraavaksi yleisimmät muodot ovat ei-toivottu koskettelu, jota oli kokenut 58 % vastaajista, sekä pelko seksuaalisesta väkivallasta, josta oli kär-sinyt 14 % vastaajista.

Naisille omat metrovaunut Useiden satojen raportoitujen häirintä- tai hyväksikäyttötapausten takia Méxi-con kaupunginhallitus päätti vuonna 2007 panna toimeen Viajemos Seguras (suom. Matkustamme turvassa) -nimisen ohjelman. Sen seurauksena metroista va-rattiin tietyt vaunut ainoastaan naisille. Naisten lisäksi vaunuun voivat tulla alle

12-vuotiaat lapset, henkilöt, joilla on liik-kumisvaikeuksia sekä vanhukset. Aluksi naisten ja miesten erilliset metrovaunut olivat käytössä vain ruuhka-aikoina, mut-ta keväästä 2016 lähtien naisten vaunut ovat olleet varattuina naisille kello 5–24.Viajemos Seguras -ohjelman tavoittee-na on parantaa naisten turvallisuutta metrossa. Sen myötä metroissa liikkuu myös julkisia turvallisuusviranomaisia, joiden tehtävänä on suojella naisia ja auttaa seksuaalisen häirinnän kohteiksi joutuneita. Vuonna 2016 El Universal -lehden haastattelussa eräs naismatkustaja kom-mentoi, että miesten ja naisten matkus-tuspaikkojen erottelulta vältyttäisiin, jos Meksikossa vallitsisi parempi liikenne-kulttuuri ja koulutustaso ja jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan enemmän. Hän kertoi erillisten vaunujen olevan hyvin tärkeitä, sillä sekavaunuissa naiset ovat jatkuvasti loukkausten tai häirinnän uhan alla.


Myös haastateltu miesmatkustaja oli sitä mieltä, että erilliset vaunut ovat hyvä asia naisten turvallisuuden kannalta. Toi-sia kunnioittava kulttuuri on omaksutta-va, jotta samassa vaunussa matkustami-nen onnistuisi ongelmitta. México ei ole ainut kaupunki, jossa tapahtuu seksuaalista häirintää. Kysees-sä on maailmanlaajuinen ongelma. Mé-xicon lisäksi ainakin Tokiossa, Osakassa, Dubaissa, Rio de Janeirossa, Kairossa, Teheranissa sekä useissa Intian kaupun-geissa on ryhdytty toimiin seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi perustamalla nai-sille omat metrovaunut.

Kampanjoimalla häirintää vastaan Koska naisten erilliset metrovaunut eivät ole ongelman juurisyihin puuttuva ratkai-su, on yritetty löytää ihmisten ajatusmaa-ilman tasolla vaikuttavia ratkaisuja. YK:n

tasa-arvojärjestö UN Women on aloittanut tänä keväänä yhdessä Méxicon kaupun-ginhallituksen kanssa kampanjan #NoEs-DeHombres (engl. This is not what being a man is about), jonka tavoitteena on poistaa seksuaalinen häirintä Méxicon julkisesta liikenteestä ja edistää miesten kunnioitus-ta naisia kohtaan. Kampanja on suunnattu 20–50-vuotiaille miehille, jotka käyttävät julkista liikennettä päivittäin. Kampanja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa Méxicon metros-sa tehtiin sosiaalisia kokeita. Yhdessä niistä sekavaunun penkkiin muotoiltiin miehen alaston vartalo, jotta siihen is-tuvat miehet kokisivat samankaltaisen tilanteen, johon naiset joutuvat heihin kohdistuvan lähentelyn seurauksena. Lattialla penkin edessä oli kyltti, jossa luki: ”Metrossa on epämukavaa matkus-taa, mutta se epämukavuus ei ole mitään verrattuna seksuaaliseen häirintään, jota naiset joutuvat kokemaan päivittäisillä matkoillaan.”

Toisessa kokeessa metroasemalla kuvattiin miesten takapuolia, ja kuvaa näytettiin aseman televisioista. Videota seurasi viesti: ”Tuhannet naiset kärsivät tästä päivittäin.” Tempausten tarkoi-tuksena oli lisätä miesten ymmärrystä ja empatiaa naisia kohtaan laittamalla miehet samanlaisiin epämiellyttäviin tilanteisiin, joita monet naiset joutuvat kokemaan päivittäin. Sosiaaliset kokeet videoitiin ja niitä levitettiin sosiaalisen median kautta. Kampanjan toisessa osassa miehet pyrittiin tavoittamaan levittämällä julis-teita, joissa kerrotaan naisten kokemas-ta seksuaalisesta häirinnästä. Julisteissa kerrotaan myös rangaistuksista, joita seksuaaliseen häirintään syyllistynyt voi saada. Kampanjan tavoitteena on muuttaa miesten käsitys miehisyydestä tasa-arvoisemmaksi suhteessa naiseu-teen. Näin Leticiakin saisi matkustaa metrolla rauhassa.

“Sekavaunuissa naiset ovat jatkuvasti loukkausten tai häirinnän uhan alla.”

Keskieurooppalaisen Slovakian talous kasvaa ja lapset kansainvälistyvät. Pääsiäisaikaan naiset saavat yhä kylmää vettä niskaansa.

SLOVAKIA -PIENI SUURI MAA

TEKSTI & KUVAT: Riikka Rautiainen

“Slovakiassa on tehtySuomen tavoin

koulutusleikkauksia,jotka ovat ajaneet osan

nuorista opintojen pariin esimerkiksi Tšekin

puolelle.”

32 IKKUNA MAAILMAAN

Vaikka nopeasti katsottuna Suomi ja Slovakia vaikuttavat toisistaan varsin etäisiltä valtioilta, on mailla myös kiin-nostavia yhdistäviä piirteitä. Väkiluku on kummassakin maassa samaa luokkaa. Jääkiekkoa pidetään kansallislajina suu-ressa arvossa. Kummankin naapurissa on se suurempi ja paremmin tunnettu maa, Suomella Ruotsi ja Slovakialla Tšekki, jonka kanssa on paljon yhteistä historiaa ja jota ainakin vähän kadehditaan. Vietin kevään 2017 Slovakian pääkau-pungissa Bratislavassa vaihto-opiskelu-jen merkeissä. Opiskelin Comenius-yli-opistossa slovakin kielen ja kulttuurin opintoja sekä yhteiskuntatieteitä. Olin ennen vaihtojaksoani käynyt Bratislavas-sa edeltävänä kesänä slovakin kielikurs-silla, joten kaupunki ja maa olivat jo en-nestään hieman tuttuja. Keväällä pääsin tutustumaan maahan ja sen kulttuuriin entistä syvemmin opintojen ja vapaa-ajan aktiviteettien sekä maan sisällä reissaa-misen myötä.

Markkinatalous kukoistaa, samoin korruptio

Slovakian itsenäisyyden ajan historia al-kaa vuodesta 1993, jolloin samettieroksi kutsutun prosessin myötä Slovakia ja Tšekki erkaantuvat omiksi valtioikseen. Pian 25 vuotta täyttävä valtio on kom-munismin jälkeen lipunut hiljalleen kohti länttä. Markkinatalous kukoistaa ja erilaiset kansainväliset yhtiöt perustavat toimipisteitään Slovakiaan. Suomalaisena minut yllättää avointen työpaikkojen määrä. Työntekijöitä etsi-tään perinteisten katu- ja nettimainosten lisäksi sympaattisten itse tulostettujen mainosten ja flaijerieiden avulla bussi-pysäkeillä, ilmoitustauluilla ja kauppo-jen ovissa ja ikkunoissa. Palkkataso ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä slova-kialaisten keskipalkka liikkuu noin 900

euron tienoilla ja kavereideni mukaan tyypillisestä opiskelijan osa-aikatyöstä esimerkiksi tarjoilijana tai kaupan kassa-na saa 3–4 euroa tunnilta. Ei siis ihme, että moni matkustaa Itävallan puolelle töiden perässä. Virallisissa tilastoissa maan työttömyysluvut ovat kahdeksan prosentin luokkaa. Itsenäisyyden ajan talous on perustu-nut pääasiassa teollisuuteen. Slovakias-sa on mjjn muassa paljon autoteollisuut-ta: maassa tuotettiin yli miljoona autoa vuonna 2016. Talouskasvu piilottaa al-leen kuitenkin myös epäkohtia. Korrup-tio on maassa varsin yleistä. Slovakia on sijoittunut Transparency Internationalin listauksessa euroalueen seitsemänneksi eniten korruptoituneimmaksi maaksi. Korruptioita piilee erityisesti politiikan ja liike-elämän kentillä. Poliitikkojen ajamiin asioihin voidaan vaikuttaa lah-jonnalla ja kiristämällä. Yleinen kuva on, että poliitikot pyrki-vät kasvattamaan omaa varallisuuttaan ja

Slovakian kylät ovat pullollaan herttaisia kaupunkinäkymiä. Trnavan kaupungintornista näkee pitkälle.

33IKKUNA MAAILMAAN

ajavat omaa etuaan sen sijaan, että pyr-kisivät kansan etuun. Lisäksi valtion toi-mielinten toimintaa voi nopeuttaa suh-teiden ja lahjusten avulla, eikä luottamus oikeusjärjestelmän toimivuuteen ole aina kovin korkea. Huhtikuussa 2017 Bratisla-vassa pidettiin opiskelijoiden järjestämä mielenosoitus korruptiota vastaan, johon osallistui tuhansia nuoria.

Eväitä kansainvälisyyteen koulutuksesta

Nuorten tilanne Slovakiassa tuntuu varsin samantyyppiseltä kuin Suomessa. Työn saaminen korkeakouluopintojen jälkeen mietityttää, vaikka yleinen työllisyysti-lanne on finanssikriisin ajoista parantu-nut. Myös koulutuksen suhteen Slovakian tilanne kuulostaa tutulta. Vaikka poliitikot sanovat haluavansa panostaa koulutuk-seen, käytännön poliittiset toimenpiteet tuntuvat kuitenkin keskittyvän teollisuu-

den edistämiseen. Slovakiassa on tehty Suomen tavoin koulutusleikkauksia, jotka ovat ajaneet osan nuorista opintojen pa-riin esimerkiksi Tšekin puolelle. Suomalaisesta näkökulmasta katsot-tuna koulun ulkopuolisten kielikurssien suosio pistää silmään. Selitys löytyy his-toriasta: Kommunismin aikana kouluissa oli pakko opiskella venäjää, ja englannin opiskelu oli kovin harvinaista. Nyt van-hemmat haluavat tarjota lapsilleen eväät kansainvälistyvään tulevaisuuteen, mikä näkyy esimerkiksi saksan, espanjan ja englannin kielikurssien mainonnassa ja tarjonnassa. Kursseja järjestetään sekä lapsille että aikuisille, mutta yleinen kiel-

ten taitotaso maassa ei silti ole erityisen korkea, mikä voi aiheuttaa kielimuureja erityisesti Bratislavan ulkopuolella reis-satessa. Läheiset perhesuhteet ovat slovakeil-le hyvin tärkeiltä. Kun Suomessa suurin osa nuorista muuttaa omilleen lukio- tai ammattikouluopintojen jälkeen, asuvat useat slovakialaisnuoret korkeakouluo-pintojen aikana vanhempiensa luona. Tätä selittää myös se, että vaikka koulutus onkin maassa pääsääntöisesti ilmaista, ei opintojen ajaksi ole tarjolla samankaltai-sia tukia kuin Suomessa. Perhesuhteiden läheisyys näkyy myös siinä, että omillaan asuvat nuoret matkustavat usein viikon-

“Työntekijöitä etsitään kauppojen ovissa ja

ikkunoissa. Palkkataso ei kuitenkaan päätä

huimaa.”

Jääkiekkoa pidetään Slovakiassa kansallislajina. Kuvassa vastakkain pelaavat Bratislavan Slovan ja Kroatian Medvescak Zagreb.

34 IKKUNA MAAILMAAN

lopuksi vanhempien luo ja perhettään lähellä asuvilla on usein perinteinen sunnuntailounas koko perheen kanssa.

Piiskaa pääsiäisenä

Slovakialainen työelämä jakaantuu Suomen tavoin naisten ja miesten aloi-hin. Esimerkiksi opetusala ja tervey-denhuolto ovat tyypillisesti naisten suosimia aloja, kun taas miesten osuus tuotannossa ja rakennusalalla on suu-ri. Naiset ovat aliedustettuja yhtiöiden hallituksissa, mutta aiempaan verrattu-na tilanne on parantunut jonkin verran 2000-luvulla. Palkkaero miesten ja nais-ten välillä on 20,5 %. Kuten monissa muissakin slaavilai-sissa kulttuureissa, myös Slovakiassa vallitsee eräänlainen 'ladykulttuuri'. Miesten hyviin käytöstapoihin kuuluu muun muassa pitää naiselle ovea auki ja päästää nainen kulkemaan ovesta ensimmäisenä. Suomalaiseen kaupun-kikulttuuriin verrattuna Slovakian ka-tukuvassa näkyy selkeästi enemmän laittautuneita naisia ja korkeita korkoja. Sukupuolikysymys näkyy mielestäni kiinnostavalla ja ajatuksia herättävällä tavalla slovakialaisessa pääsiäisperin-teessä, jonka juuret ovat pakana-ajoissa. Kun Suomessa pikku trullit kulkevat palmusunnuntaina ovelta ovelle vir-pomisvitsojen ja karkkikorien kanssa, kuuluu slovakialaiseen perinteeseen miesten kiertää ovelta ovelle heittämäs-sä naisten päälle kylmää vettä ja antaa 'piiskaa' pajunoksista punotulla kepillä. Tavoite on sama kuin virpomisessa: toi-voa hyvää terveyttä tulevalle vuodelle. Palkinnoksi piiskauksesta ja kastelusta naisen tulee tarjota jonkinlainen palk-kio miehelle. Yleensä se on karkkia, ryyppy tai silkkisen lettinauhan sito-minen pajukeppiin ikään kuin voiton merkiksi suoritetusta työstä.

“Kuten monissa muissakin

slaavilaisissakulttuureissa, myös Slovakiassa vallitsee

eräänlainen’ladykulttuuri’.”

35IKKUNA MAAILMAAN

“Maailmaa muuttuupienilläliikkeillä, jotka kasvavatsuuremmiksi ja suuremmiksi muutoksiksi.”- Jaana Rissanen

MAAILMANMUUTTAJA

KU

VA

: Ja

ak

ko H

aa

pa

ne

n

36

Kuka olet ja miten olet osallisena Changemakerissa?

Olen Jaana Rissanen, helsinkiläinen teologian opiskelija. Toi-min toista vuotta tapahtumavastaavana Changemakerin tiimis-sä.

Mikä on tiimi, miten sinne haetaan ja miten tiimin kautta pääsee vaikuttamaan?

Changemakerin tiimi on verkoston toimintaa ohjaava ja tukeva toimikunta. Tiimi kokoontuu yhteiseen kokoukseen joka toinen viikko päättämään ja keskustelemaan verkoston ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä meitä on tiimissä kuusi ja jokaisella tii-min jäsenellä on verkostossa oma vastuualueensa. Tiimiin voivat hakea kaikki Changemakerin jäsenet vapaa-muotoisella kirjallisella hakemuksella ja valinta tehdään syk-syn jäsenkokouksessa. Itse hain tiimiin melkein heti, kun olin liittynyt verkoston jäseneksi. Tiimissä toimiminen on ollut to-della antoisaa ja opettavaista. Tiimin kautta pääsee parhaiten vaikuttamaan koko verkostoa koskevissa asioissa ja pysyy hyvin perillä siitä, mitä kaikkea verkostossa tapahtuu.

Mitä tiimin tapahtumavastaava tekee? Tapahtumavastaava järjestää kahdesti vuodessa Changema-ker-viikonlopun yhdessä työntekijöiden ja muiden vapaaehtois-ten kanssa. Lisäksi tapahtumavastaava järjestelee Changema-kerin osallistumista erilaisiin tapahtumiin, joissa esittelemme toimintaamme. Viime kesänä minulla oli järjestettävänäni usei-ta erilaisia tapahtumia, esimerkiksi Maailma Kylässä -festareille osallistuminen sekä työryhmän kanssa toteutettu Changemake-

rin ympärivuorokautinen roolipeli Säihke-partioleirillä heinä-kuussa. Nyt suunnittelemme jo syksyn Changemaker-viikon-loppua, joka pidetään 6.-8. lokakuuta Kuopiossa.

Mikä on parasta Changemakerissa? Mitä se on tuonut elämääsi? Changemakerissä pääsee yhdessä muiden vapaaehtoisten kans-sa suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri omannäköistä toimin-taa. Toiminta on muutenkin matalakynnyksistä: kaikkeen on helppo tulla mukaan ja jokainen vapaaehtoinen otetaan ilolla vastaan. Tällaisessa ympäristössä on helppo oppia ja kokeilla uutta. Changemaker on antanut minulle uusia ystäviä, onnistumi-sen kokemuksia ja intoa puuttua rohkeasti maailman epäkoh-tiin.

Milloin viimeksi koit muuttaneesi maailmaa? Kun keskustelin muutama viikko sitten naapureideni kanssa kierrättämisestä ja jälkeenpäin kuulin, että he olivat sen seu-rauksena alkaneet kierrättää monenlaista materiaalia – jopa muovia, vaikka sen keräyspiste sijaitsee pidemmän matkan päässä. Maailmaa muuttuu pienillä liikkeillä, jotka kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi muutoksiksi.

Terveisiä muille Changemakereille? Toivottavasti nähdään loppuvuoden tapahtumissa, joista voi lu-kea esimerkiksi Changemakerin uutiskirjeistä. Tapahtumiin et-sitään aina paljon vapaaehtoisia mukaan kertomaan muillekin maailman muuttamisesta. Tulossa on monia ihania tapahtumia, syksyn kohokohtana erityisesti Changemakerin syysleiri!

MAAILMAA MUUTTAMASSA CHANGEMAKERIN SISÄLLÄ

TEKSTI: Iida Silfverhuth

MAAILMANMUUTTAJA

Changemakerin toiminnasta ja sen sujuvuudesta vastaa tiimi. Tämän vuoden tiimin tapahtumavastaavan toimea on hoitanut Jaana Rissanen.

37

HANSROSLINGIN MEMORIAM

TEKSTI: Lauri Lind

Keski-ikäinen ruotsalaismies nosti toi-sen jalkansa pöydän reunalle ajankoh-taisohjelmassa ja läksytti tanskalaista toimittajaa: ”Voitte valita näyttää vain kenkäni, joka on todella ruma, mutta se on ai-noastaan pieni osa minusta. Jos valitset-te näyttää kasvoni, ne ovat toinen pieni osa. Näytätte uutisissa vain pienen ja synkän palan mutta kutsutte sitä koko maailmaksi. Suuri ero on siinä, että ny-kyisin tytöt käyvät koulua, lapset roko-tetaan, suurimmalla osalla maailman väestöä on sähköä, ihmiset ovat kyke-neviä ja yritteliäitä ympäri maailmaa. Nämä ovat olennaisia asioita, mutta kos-ka ne tapahtuvat hitaasti ne eivät päädy uutisiin.” Kun toimittaja kysyi, mihin Rosling väitteensä perusti, hän totesi lakonises-ti: ”Aivan tavallisiin tilastoihin. Nämä faktat eivät ole mitään väittelyn aiheita – minä olen oikeassa ja sinä väärässä!” Vuoden alussa haimasyöpään me-nehtynyt Karoliinisen instituutin kan-sainvälisen terveyden professori Hans Rosling tunnettiin tarkkanäköisistä ja hauskoista puheistaan. Rosling perusti vuonna 2005 perheenjäsentensä kans-sa säätiön nimeltä Gapminder, jonka

tarkoitus oli koota valtioiden, YK:n ja erilaisten järjestöjen keräämää dataa kat-tavasti yhteen paikkaan, helposti saata-vaan ja helppokäyttöiseen visuaaliseen muotoon. Roslingia motivoi ennen kaikkea turhautuminen ihmisten tietämättö-myyteen ja vanhentuneeseen maail-mankuvaan. Tämä tietämättömyys erityisesti länsimaissa johtui ihmisten ennakko-oletuksista. Oletukset syntyi-vät ja vahvistuivat, kun kouluissa käy-tettiin vanhentuneita oppikirjoja, oma elinympäristö näytti vain yhdenlaisen maailman ja samaan aikaan uutiset toi-vat tarinoita ainoastaan kurjuudesta, konflikteista, nälänhädästä ja sodista. Vääristynyt maailmankuva sai helposti uskomaan, että asiat olivat huonommin kuin mitä ne todellisuudessa ovat Hans Rosling myös osoitti tämän kuuntelijoille. Hänen esittäessään moni-valintakysymyksiä kehityksestä yleisöl-le niihin vastattiin useimmiten väärin – pessimistisemmin kuin asiat oikeasti olivat. Ihmisten mielissä maailma oli edelleen kaksijakoinen: me ja muut, länsimaat ja kehitysmaat. Tilastot kehi-tyksestä kuitenkin osoittivat, että tämä maailmankuva oli noin 50 vuotta vanha. Hansin huomio oli, että simpanssit pär-

jäsivät yleisöä paremmin monivalinta-kysymyksissä – ihmisapinat kun vasta-sivat oikein keskimääräisesti useammin. Roslingin mukaan suuri tragedia oli siinä, että kaikkein suurimman köyhyy-den kanssa kamppailevien ihmisten lu-kumäärä, noin kaksi miljardia ihmistä, ei ollut juurikaan muuttunut 1960-luvulta tähän päivään tultaessa. Uutta kuitenkin oli se, että suurin osa maapallon väestös-tä, noin kolme miljardia ihmistä, eli ma-talan keskitulon maissa. Nämä ihmiset olivat suhteellisen terveitä, suhteellisen hyvin koulutettuja, ja heidän lapsilu-kunsa oli laskenut. Näin ollen maailmo-jen välillä ei ollut samanlaista kuilua kuin ennen, joskin kaikkein köyhimpi-en ja kaikkein rikkaimpien välinen ero oli jatkuvasti kasvanut. Rosling painotti ennen kaikkea, että mikäli jätämme ti-lastotiedon huomioimatta ja ajattelem-me intuition varassa, aliarvioimme ne valtavat muutokset, joita maailmassa on parempaa kohti tapahtunut. Hans Rosling totesi, ettei ole optimis-ti. Sen jälkeen hän kielsi olevansa pessi-misti. Hän nimesi itsensä possibilistiksi. Se oli uusi kategoria, joka sivuutti tun-teet ja jossa maailman kehitykseen suh-tauduttiin analyyttisesti. Rosling osoitti, että muutos on todellista.

KU

VA

: Jö

rge

n H

ild

eb

ran

dt

Lääkäri ja tilastotaikuri turhautui ihmisten tietämättömyyteen maailman kehityksestä ja päätti muuttaa tilanteen.

Hans Rosling 1948–2017.

38

CHANGEMAKER JÄTTÄÄ

PYSYVÄN JÄLJENJos olisi olemassa Changema-ker-onnenkeksejä, niiden sisäl-tä paljastuisi varmasti kolmen-laisia lauseita. Sellaisia, jotka jopa ärsyttävyyteen asti jäisivät päähän soimaan. Lauseet saat-taisivat ärsyttää esimerkiksi siksi, että ne kertoisivat jotain itsestään selvää, jonka toteu-tumista olisi kuitenkin vaikea nähdä automaattisesti. Siitä huolimatta lauseet varastoisi ehkä aivan erityisellä tavalla jääkaapin oveen tai kalenterin väliin, sillä ne ovat täyttä totta ja myös Changemakeria itseään. Seuraavaa kolmea lausetta minä kannan mukanani aivan kuin perintönä aktiivisista, Change-makerissa toimimistani vuosis-ta. Ensimmäinen onnenkeksistä putkahtava lause olisi tieten-kin toteamus Tietysti voimme

muuttaa maailmaa! Tulin mu-kaan Changemakerin toimin-taan keväällä 2012 ja saman vuoden Rauhantekijä-kam-panjassa soineen biisin sanat ”tekemättä mitään ei voi saa-vuttaa rauhaa” soivat edelleen päässäni aika ajoin. Muutos on usein turhauttavan hidasta eikä sitä aina pysty näkemään edes omassa elämässään. Changema-kerissä toimiminen on kuiten-kin muuttanut pysyvästi jotain minussa itsessäni. Onnenkek-sin ennustukselta tai toiveelta kuulostava lause on totta myös minun kohdallani. Muutos ja

halu parantaa maailmaa lähte-vät ensin minusta itsestäni. Onneksi emme ole yksin yrit-tämässä. Siksi toinen onnenkek-sin lause olisi: Tehdään muutos

yhdessä! Changemakerissa pa-rasta on aina ollut uusien ih-misten kohtaaminen. Jokainen vapaaehtoinen on yhtä arvokas ja tuo oman osaamisensa sekä panoksensa järjestön hyväksi. Jokainen vastuuta haluava saa myös laittaa itsensä todella li-koon ja oppia mielettömän pal-jon. Changemakerin vahvuus ovat sen jäsenet, jotka luovat koko verkoston, ottavat vastuu-ta ja todella toimivat. On tärkeää, että Changema-ker näyttää aina sen hetkisiltä jäseniltään, jotka vaikuttavat ympäri Suomea ja maailmaa, eikä verkosto toista vanhoja malleja turhaan. Kolmas lause, joka onnenkeksistä tipahtaisi, olisi: Toimi paikallisesti, vaiku-

ta globaalisti! Asuin yhden syk-syn Oulussa ja aluksi oli vaikea totutella uuteen ympäristöön Helsingin vilskeen jälkeen. Ou-lun paikallisryhmässä toimimi-nen toi pimeään syksyyn ihania valon pilkahduksia. Huomasin, että vaikutitpa missä tahansa, muutokselle on aina tarvetta. Koin samanlaisen ahaa-elämyk-sen asuessani Tansaniassa. Nämä kolme lausetta ku-vaavat hyvin sitä jälkeä, jonka Changemaker jättää jäseniinsä mutta myös koko maailmaan.

CHANGEMENTOR

Riikka Piri on helsinkiläinen teologi, joka on toiminut vuodesta 2012 Changemakerissa mm. varapuheenjohtajana ja velkaryhmän vastuuhenkilönä. Hän osallistui myös Changemaker-akatemiaan. Tällä hetkellä Riikka mukana Kirkon ulkomaanavun hallituksessa.

“Changemakerissa toimiminen on muuttanut pysyvästi jotain minussa itsessäni.”

KUVA: Heikki Hietanen

39

ARVOSTELUT

KAUKOMAAT KOHTAAVAT VALKOKANKAALLA JA KIRJALLISUUDESSAENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA – kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kulttuurivallankumouksenaikaisen sanonnan mukaan naiset kannattelevat puolta taivasta. Laadukas ja palkittu yhteistoimitettu ja -tuotettu monialainen tietopaketti käsittelee kiinalaisen naisen yhteiskunnallisia rooleja historian saatossa myös kodin ulkopuolella, toimijoina. Teoksessa korostuvat naisten aikaansaamat muutokset ja järjestäytyneisyys. Kirjan jakautuminen teemoihin, kuten naistutkimus, koulutus ja uskonto, tarjoaa mahdollisuuden keskittyä kiinalaisen naisen historiaan tietystä näkökulmasta. Tutkijoiden kirjoittamien tietolaatikoiden avulla voi syventyä eri aihei-siin, esimerkiksi naistenlehtien ajamiin naisten oikeuksiin ja siihen, miten turismi on muovannut matriarkaalista mosuo-vähemmistöä.

KIRJOITTAJA: Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen, Minna Valjakka (Toim.) KUSTANTAJA: Arthouse, 2017

ÜÜÜÜÜ

YHDEN LAPSEN KANSA – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. Kiinan yhden lapsen politiikan aiheuttama inhimillinen kärsimys ja tarinat pakkoa-borteista ja työpaikkojen kuukautisseurannasta ovat kuin toisesta maailmasta. Syntyvyydensääntelypolitiikan hyötyjä suuremmiksi kohonneet yhteiskunnalliset ongelmat tulevat iholle, kun Manninen vie lukijan paperittomien liikalapsiperheiden kotisohville ja ainoan lapsensa menettäneiden vanhempien sängynlaidoille. Kirja murtaa myyttejä adoptiopolitiikasta ja tyttöjen hylkäämisestä. Teosta voisi erehtyä luulemaan novellikokoelmaksi perhesuunnittelullisesta dystopiasta, mutta enemmän se muistuttaa kuitenkin laadukkaiden lehtijuttujen kokoelmaa.

KIRJOITTAJA: Mari Manninen KUSTANTAJA: Atena, 2016

ÜÜÜÜÜ

TEKSTI: Pyry Mikkonen

40

#BKKY (2016, 75 MIN) Häshtäg BKKY kuvaa bangkokilaisnuorten elämää. Dokumentaarista haastattelua ja näyteltyä draamaa yhdistelevästä elokuvasta välittyy kuva, että se on ensisijaisesti elokuva nuorilta nuorille. Alussa etäiset ja tuntemattomat yksilöt tulevat tutuiksi kas-votusten käytyjen kohtaamisten kautta. Keskusteluissa nousevat esille rakkauden ja romantiikan teemat sekä seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta koskevat identiteettiky-symykset. Unelmien, tunteiden ja arvojen välitön jakaminen ja eläytyminen drama-turgisten kohtausten henkilöhahmoihin päästää katsojan lähelle. Sopii katsojille, jotka ylitsepursuavan visuaalisen elämyksen sijaan ovat kiinnostuneita käsiteltävistä tee-moista. Yhteneväisyydet Changemakerin Omin sanoin -videoihin ovat huomattavia.

OHJAUS: Nontawat Numbenchapol PÄÄOSISSA: Ploiyukhon Rojanakatanyoo, Anongnart Yusananda, Jeff Watson Kiatmontri

ÜÜÜÜÜ

THE ROAD TO MANDALAY (2016, 108 MIN, K12) Burmankiinalainen Lianqing saapuu Burmasta Thaimaahan paremman elämän toivossa ihmissalakuljettajien saattamana. Töitä keittiössä, töitä tehtaassa, vai töitä toisten tyttöjen kanssa myyjänä? Lianqingin mukana matkannut komea nuorimies Guo tarjoaa miehistä apua ja ratkaisuja nuoren naisen kohtaamiin haasteisiin. Guon intressit ovat kuitenkin enemmän kuin mitä päältä päin näyttää. Elokuva on länsi-maisen romantiikan siivittämä, inhimillisellä otteella dramatisoitu, mutta välittö-mään kokemukseen perustuva, osaltaan inhorealistinen kuvaus burmankiinalaiselta, taiwanilaistuneelta ohjaajalta. Elokuva on elävä esimerkki siitä, mitä kansainvälisellä hedelmällisellä yhteistyöllä voi saada aikaan. Elokuvan jälkeen Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoi ihmisoikeuksien valvonnasta tuotemerkkien takana.

OHJAUS: Midi Z PÄÄOSISSA: Kai Ko, Ke-Xi Wu

ÜÜÜÜÜ

ARVOSTELUT

Nuorten, naisten ja siirtotyöläisten oikeudet olivat osana viidettä kertaa järjestettävää Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaalia. Elokuvien ohella festivaali tarjosi myös kirjavinkkejä ja mielenkiintoisia keskusteluja. Globalisti kävi tutustumassa festivaalin tarjontaan.

KU

VA

: He

lsin

ki C

ine

Aa

sia

KU

VA

: He

lsin

ki C

ine

Aa

sia

41

TOIMINTAVINKKI

EDISTÄ RAUHAA – JÄRJESTÄ LEFFAILTAMaailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Muualla tapahtuvat konfliktit näkyvät meillä Suo-messakin: pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on kasva-nut. Pakolaisten tukeminen uudessa ympäristössä on yksi tapa teh-dä rauhantyötä. Tutustuminen voi alkaa siitä, että näkee ja kuulee turvapaikanhakijoina saapuneiden tarinoita. Sinä voit toimia jär-jestämällä Omin sanoin -leffaillan. Changemakerin Omin sanoin -hankkeessa turvapaikanhakijoi-na Suomeen saapuneet nuoret ovat tehneet lyhytelokuvia heil-le itselleen tärkeistä aiheista. Videot löytyvät netistä osoitteesta www.ominsanoin.fi Järjestä Omin sanoin -leffanäytös itse tai ehdota näytöksen jär-jestämistä harrastusporukassa tai koulussa. Paikalle voi myös pyy-tää leffojen tekijöitä kertomaan omista kokemuksistaan.

Kysymyksiä, joita voi miettiä leffan katsomisen jälkeen ovat esimerkiksi: • Mitä ajatuksia heräsi? • Mitä itse ajattelisit, jos joutuisit hakemaan turvapaikkaa toisesta maasta? • Mikä oli videon henkilölle tärkeää, mikä on sinulle tärkeää? • Millä tavoilla voisit tukea videoita tehneitä turvapaikanhakijoita Suomeen tutustumi-sessa? Voisitko kutsua turvapaikanhakijoita tutustumaan harrastukseen tai esitellä heille kotikuntaasi uudesta näkökulmasta?

TEKSTI: Jonas Biström KUVA: Satu Blomquist

42

PERSONLIG INTERVJU

Det känns lätt att prata med Laura Eklund Nhaga. Den unga kvinnans livliga och pratsamma person skiner igenom vid förs-ta orden. Eklund Nhaga är en 20-årig spoken word konstnär, skådespelare och skribent. Hon skriver och uppträder med spo-ken word poesi över hela Helsingfors poesiscener. Därutöver är Eklund Nhaga manusförfattare, producent och skådespelare i serien Project Green Cables som visas på internet. Project Green Cables är en modern filmatisering av Lucy Maud Montgomerys klassisker Anne på Grönkulla. Utöver konst är Eklund Nhaga med i politiken. Hon sitter med i Feministiska partiets styrelse och kandiderade i vårens kommunalval.

Målsättningen är att inspirera åhöraren till att tänka till

Eklund Nhaga berättar att hon skrivit poesi sedan hon var liten. Spoken word poesin fann hon när hon gick en kurs i talkonst i gymnasiet. “I spoken word poesi kunde jag kombinera år av poesierfa-renhet och känslan av att jag har något att säga”, berättar Eklund Nhaga. Hon väljer inte ut teman för poesin på förhand, utan poesin och konsten är hennes naturliga sätt att utrycka sig om det som sker i hennes liv. Eklund Nhagas texter handlar ofta om sam-hälleliga frågor, men är inte begränsade till dessa. Eklund Nhaga hoppas att hennes dikter väcker tankar i åhö-

FÖR TANKARNA FRAM MED KONST OCH

AKTIVISM20-åriga Helsingforsaren Laura Eklund Nhaga är en spoken word artist som kombinerar konst och aktivism i sina verk.

TEXT & BILD: Miina Heikkinen ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

raren. Om hon till exempel läser en dikt om rasism, önskar hon att det får vita åhörare att tänka till. ”Om någon icke-vit har råkat komma till baren som jag up-pträder i, hoppas jag att jag lyckas kommunicera känslan av att rasifierade inte är osynliga”, säger Eklun Nhaga. Hon påpekar att i finska media är rasifierade inte synliga. Därför är det viktigt att personen kan få känslan av synlighet av henne.

Konsten bryter gränser

Enligt Eklund Nghaga är konst och media i centrum av männis-kors livssyn. Via dessa formas uppfattningen av normer. Därför är representationen av minoriteter i finska media viktigt. “Då förstår var och en att dessa människogrupper existerar, och kan se dem på ett nytt och humant sätt - speciellt om perso-nen i fråga inte känner någon dylik person från en minoritet och därför inte kan identifiera sig med minoriteternas upplevelser.” Även om det i Finland finns rasifierade konstnärer, syns des-sa inte i på TV eller på teaterscenen. Eklund Nhaga lyfter fram att det skulle vara viktigt att skapa realistiska roller åt personer från marginaliserade grupper, och därmed öka representationen med riktiga personporträtt. Konst är med i allt innehåll som vi konsumerar dagligen, spe-ciellt i sosiala mediernas tidevarv. Den har makt att påverka. “Konsten påverkar människors uppfattning av saker och ting, det påverkar sättet som människor uppfattar och behandlar vär-lden”, säger Eklun Nhaga. Därför är det speciellt viktigt att ge unga resurser, inspiration och stöd att göra sådant som de brinner för. Ungdomar är en stor resurs. Stereotypin av ungdomen som inte gör något med sin hjärnkapacitet är helt fiktiv. Det att unga inser att de kan skapa konst är en stor grej”, påpekar Eklund Nhaga. Hur kan man kombinera konst och aktivism?“På alla olika sätt”, svarar Eklund Nhaga.“Konstens påäng är i varje fall att bryta gränser.”

43

HANSROSLINGIN MEMORIAM

TEXT: Lauri Lind ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

En svensk medelålders man lyfte sin fot upp på bordskanten i ett aktualitetspro-gram och tillrättvisade danska journa-listen: “Ni kan välja att visa bara min sko, som är mycket ful, men det är bara en liten del av mig. Om ni väljer att visa mitt ansikte är det också bara en liten del. Ni visar i nyhteterna bara en liten och mörk del men kallar den hela värl-den. Största skillanden är att flickor går i skola, barn blir vaccinerade, största de-len av världens population har tillgång till elektricitet, människor är driftiga och skickliga över hela världen. Dessa är re-levanta fakta, men de sker så långsamt att de inte skildras som nyheter.” När journalisten frågade, vad Rosling grundar sina påståenden på svarade han lakoniskt: “Helt vanlig statistik. Dessa fakta är inte omtvistade - jag har rätt och du har fel!” Hans Rosling, professor i internatio-nell hälsa vid Karolinska institutet, dog i början av året av cancer i bukspottskör-teln. Han blev känd för sina skarpsynta och roliga tal och föredrag. Rosling grun-dade 2005 tillsammans med familje-medlemmar Gapmider, vars målsättning

var att sammanställa data från organisa-tioner, stater och Förenta Nationerna på ett lättillgängligt ställe i en lättillgänglig och användbar visuell form. En av Roslings starkaste drivkrafter var frustrationen som Rosling kände över människors okunnighet och föråldrade världsbild. Denna okunskap, speciellt i rika länder i globala nord berodde på människors förutfattade meningar. Upp-fattningarna byggdes upp av föråldrade skolböcker, en ensidig bild som omgiv-ningen målar upp och media som endast presenterar konflikter, hungersnöd, krig och misär. Den förvrängda världsbilden gav uppfattningen att situationen var sämre än den egentligen var. Hans Rosling hade ett finurligt sätt att visa åt människor deras egna missupp-fattningar. Under presentationen bad han publiken svara på flervalsfrågor om utveckling - och allt som oftast gick det fel. Människor hade en mer pessimis-tisk bild av världen än vad situationen var på riktigt. I människors tankar är världen fortsättningsvis tudelat, vi och dom, väst och utvecklingsländerna. Sta-tistiken kring utveckling visar att den-na världsbild är ungefär 50 år gammal. Hans konstaterade att schimpanser kla-

rade flervalsfrågorna bättre än publiken, aporna svarade i medeltal oftare rätt. Rosling ansåg att den största tragedin var att mängden människor som käm-par med den värsta fattigdomen, un-gefär två miljarder, har inte förändrats sedan 60-talet. Det som har förändrats är att största delen av jordens befolkning, cirka tre miljarder människor, lever i länder med lägre medelinkomst. Dessa människor är förhållandevis väl utbil-dade, har förhållandevis god hälsa, de föder mindre mängd barn per kvinna än förut. Det finns alltså inte en lika stor klyfta mellan världarna längre, även om klyftan mellan de allra rikaste och de allra fattigaste har vuxit kontinuerligt. Rosling poängterade speciellt att om vi förbiser statistisk information och li-tar på vår intuition, underskattar vi de massiva förändringar mot det bättre som skett i världen. Hans Rosling konstaterade att han inte är en optimist. Efter det sade han att han inte är en pessimist. Han kallade sig själv en possibilist. Det är en ny ka-tegori som förbiser känslor och i vilken en förhåller sig analytiskt till världens utveckling. Rosling visade att förändrin-gen är verklig.

BIL

D: J

örg

en

Hil

de

bra

nd

t

Läkare och statistiktrollkarl fick nog av människors felaktiga uppfattningar om världen och arbetade för att förändra situationen.

Hans Rosling 1948–2017.

44

Vem är du och vad gör du i Changemaker?

Jag är Jaana Rissanen, teologistuderande från Helsingfors. Jag är evenemangsansvarig för andra året i Changemakers team.

Vad är teamet, hur kan man ansluta sig och vad får man vara med och bestämma om?

Changemakers team är en arbetsgrupp som styr och stöder nät-verkets verksamhet. Teamet samlas till möte varannan vecka. På mötet diskuterar och besluter teamet om aktuella frågor. För tillfället är vi seks personer i teamet, och var och en har sitt eget ansvarsområde. Till teamet kan alla Changemakers medlemmar söka, med en fritt formulerad ansökan. Teamet väljs på höstens medlems-möte. Själv sökte jag till teamet nästan genast efter att jag blivit medlem. Det har varit mycket lärorikt och givande att vara med i teamet. I teamet får man påverka i frågor som angår hela Chan-gemaker, och hålls ajour om vad som pågår i nätverket.

Vad gör teamets evenemangsansvariga? Evenemangsansvariga ordnar två gånger i året Changemaker-ve-ckoslutet tillsammans med koordinatorerna och andra frivilli-ga. Därutöver arrangerar evenemangsansvariga Changemakers deltagande i olika evenemang, i vilka Changemaker presenterar sin verksamhet. Förra sommaren hade jag flera evenemang som jag ordnade, som t.ex. deltagande i Världen i byn -festivalen och ett 24-timmars rollspel på scouternas Säihke-läger. Nu plane-rar vi redan höstens Changemaker-veckoslut, som ordnas 6.-8. oktober i Kuopio.

Vad är det bästa med Changemaker?

I Changemaker får man tillsammans med andra frivilliga plane-ra och genomföra just sådan verksamhet som man är intresserad av. Verksamheten har en låg tröskel, det är enkelt att komma med i all verksamhet och alla välkomnas. I den här typens verksam-het är det lätt att lära sig och prova nya saker. Changemaker har gett mig nya vänner, känsla av att lyckas och entusiasm till att våga ingripa i världens orättvisor.

När upplevde du senast att du förändrade världen? När jag för några veckor sedan diskuterade om återvinning med mina grannar, och senare hörde att de påbörjat återvinning av flera olika material - t.o.m. plast, även om insamlingspunkten är en bit bort. Världen förändras via små rörelser, som växer sig till större och större förändringar.

Vad har du för hälsningar till andra Changemakers? Jag hoppas att vi ses på evenemangen under resten av året, kolla upp dem till exempel i Changemakers nyhetsbrev. Till evene-mangen söks alltid frivilliga, för att sprida ordet om förändring av världen. Det är på kommande många härliga evenemang, som höjdpunkt Changemakers höstläger!

FÖRÄNDRA VÄRLDEN INOM CHANGEMAKER

TEXT: Iida Silfverhuth ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

VÄRLDSFÖRÄNDRARE

Teamet ansvarar för Changemakers verksamhet. Jaana Rissanen har ansvarat för evenemang i årets team.

“Världen förändras via små rörel-ser, som växer sig till större och större förändringar.”- Jaana Rissanen

45

KLIMATFÖRÄNDRINGEN OCH TRE ANDRA HOT MOT KVINNORS VÄLMÅENDE I UTVECKLINGSLÄNER

1. BARNAtt vänta och föda barn är den vanligaste orsaken till att 15-19 år gamla kvinnor dör i utvecklingsländer. År 2010 dog 287 000 kvinnor av komplikationer under graviditet och förlossning. Enligt Befolkningsförbundet sker 99 procent av mödradödligheten i utvecklingsländer. Allmänna dödsorsaker är förblödning, infektio-ner, högt blodtryck, komplikationer, farlig abort samt malaria och aids. Andra orsaker är långa avstånd, och dåliga utrymmen inom hälsovård, samt avsaknad av kunnig personal.

2. VÅLDFN berättade år 2013 att var tredje kvinna upplever våld. På afrikanska kontinentens landsbygd upplever sju av tio kvinnor våld. Enligt världshälsoorganisationen WHOs uppskattning är 38 procent av mord på kvinnor gjorda av nuvarande eller tidigare manliga partner. Över 600 miljoner kvinnor lever i länder i vilka våld inom familjen inte är ett brott.

3. KlimatförändringEnligt befolkningsförbundet är det till en stor del kvinnor som bär bördan av mänskligt lidande som naturkatastrofer orsakar. Klimatförändringen syns i form av försvagad matproduktion, sämre vattenkvalitet och sämre tillgång på brännved. Kvinnor ansvarar ofta för matlagningen, samt vatten- och vedförsörjnin-gen i familjen. I Afrika producerar kvinnor 80 procent av maten även om de endast äger några procent av odlingsmarken. Största delen av världens fattiga är kvinnor.

4. MatlagningVärldshälsoorganisationen WHO uppskattar att 265 000 människor årligen dör av bränns-kador. En klar majoritet av fallen sker i ut-vecklingsländer eller medelinkomstländer. Kvinnor får brännskador speciellt vid mat-lagning på öppen eld eller vid dåliga spisar. Risken för brännskador ökar när öppen eld används för belysning och värme.

TEXT: Timo-Pekka Heima ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

BIL

D: P

au

l Je

ffre

y /

AC

T-a

llia

nc

e

BIL

D: L

au

ri S

oin

i / K

UA

TEMA: KVINNOR OCH UTVECKLING

46

UTBILDNINGOCH TRE ANDRA SÄTT ATTFÖRBÄTTRA KVINNORS LIV

1. Unicef erbjuder hälsovård åt människor som inte tidigare hade sådan.När allt fler människor får hälsovård minskar dödligheten bland mödrar och barn. Unicef är en av organisationerna som stödjer kvinnor och barn genom samarbete med ländernas hälsomyndigheter. Det gör det möjligt för hälsomyndigheterna att utveckla hälsovårdsservice för de allra sårba-raste grupperna av barn och kvinnor.

2. Jämställdhetsorganisationsom kämpar mot våldFN:s jämställdhetsorganisation UN Women strävar till att skydda kvinnor och barn från våld. Enligt UN Women kan de redan med 10 euro erbjuda terapi och stöd till sexs kvinnor som blivit offer till våld i Afrika och Asien. Organisationen försvarar kvinnors rättigheter i över hundra länder, speciellt i Afrika, Asien och Sydamerika. Målsättningen är att ge kvinnor möjlighet till jobb med hyggliga arbetsförhållanden och egen inkomst.

3. Klimatförändringens följder kan mildras via utbildning. Enligt befolkningsförbundet skulle klimatförändringens följder kunna förebyggas om flera kvinnor hade möjlighet att besluta om mängden barn samt tidpunkten för barn födslarna. Klimatförändrin-gen kan med andra ord mildras genom att erbjuda utbildning åt flickor och genom att öka tillgången till preventivmedel.

4. Solenergi för minskning av brännskadorBrännskador kan minskas med enkla medel. I Plans gudbarns-program anskaffades år 2016 över 14 000 lampor som fungerar med solenergi. Lamporna distribuerades till hälsovårdsstationer i Sambien. De kan användas istället för paraffinlampor, som ofta orsakar bränder. Världshälsoorganisationen WHO rekom-menderar säkrare bränsle- och tändvätskor. Sänkning av heta vattnets temperatur samt anskaffning av brandalarm hjälper också.

TEXT: Timo-Pekka Heima ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

BIL

D: R

am

i Ko

leh

ma

ine

n /

KU

A

BIL

D: P

au

l Je

ffre

y /

AC

T-a

llia

nc

e

TEMA: KVINNOR OCH UTVECKLING 47

Changemaker-viikonloppu 6.-8.10.2017 Tule osallistumaan mielenkiintoisiin koulutuksiin, opettelemaan maailman muuttamista ja tutustumaan uusiin ihmisiin!

Changemakerin syksyn koulutusleirillä on luvassa kiinnostavia puhujavieraita ainakin ruokaturvaan liittyvistä kysymyksistä sekä nuoret, rauha ja turvallisuus -teemasta. Viikonlopun aikana otetaan haltuun myös somekanavia ja opitaan kouluttajana toimimista. Changemaker-viikonloppu järjestetään Poukaman leirikeskuksessa Kuopiossa. Tapahtuma on tarkoitettu 13-35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia lisää kehityskysymyksistä ja keinoista, miten maailmaa voidaan muuttaa Suomesta käsin. Osallistuaksesi viikonloppuun et tarvitse ennakkotietoa, tervetulleita ovat kaikki, sekä aiemmin toiminnassa olleet että aivan uudet aiheesta innostuneet! Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen:

Changemakerin jäsenille tapahtuma on täysin ilmainen ja heille korvataan myös matkakulut juna- tai bussilippuja vastaan. Muille kuin jäsenille Changemaker-viikonlopun osallistumismaksu on 20 euroa sisältäen ruokailut ja majoituksen. Jäseneksi liittyminen on ilmaista.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan täyttämällä nettilomake viimeistään 20.9. Ilmoittautumislomakkeen sekä lisätietoa tapahtumasta löydät osoitteesta www.changemaker.fi/viikonloppu Nähdään Kuopiossa!

naiset katsovat tulevaisuuteen · 2017. 9. 28. · naiset kohtaavat sukupuoleensa pohjautuvaa...

Documents