nivalan kaupunki perusopetuksen opetussuunnitelma › ... › 16538_uusi_perusopetuksen_ops.pdf ·...

NIVALAN KAUPUNKI

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Siv.ltk. 9.6.2004 § 87 (Siv.ltk. 18.11.2004 § 127, tarkennus) (Siv.ltk. 30.12.2004 § 138, tarkennus) (Siv.ltk. 25.8.2005 § 89, tarkennus)

(Siv.ltk. 21.6.2006 § 64) (Siv. ltk. 28.10.2009/Kv. 17.12.2008, tuntijako)

(Siv.ltk. 15.1.2009 § 7) Siv.ltk. 28.6.2011 § 59

TOIMINTA‐AJATUS: Nivalan koulut kasvattavat ja opettavat oppilaita toimintakykyisyy‐teen, vastuullisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen.

SISÄLLYSLUETTELO

1. OPETUSSUUNNITELMA ................................................................................................ 1

1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN ................................................................................... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ......................................................................................... 2

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT .............................................................. 3

2.1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA, TOIMINTA‐AJATUS SEKÄ YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET ................................................................................................................................ 3 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ ............................................................................................... 4 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ...................................................................................... 4 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE ............................................................................................... 5 2.5 TUNTIJAKO ..................................................................................................................... 6 2.6 KIELIOHJELMA ................................................................................................................. 7 2.7 TIETOSTRATEGIA .............................................................................................................. 8

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ................................................................................... 10

3.1 OPPIMISKÄSITYS ............................................................................................................ 10 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ ....................................................................................................... 10 3.3 TOIMINTAKULTTUURI ...................................................................................................... 11 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT ................................................................................... 11

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ...................................................................... 13

4.1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN VISIO NIVALASSA ........................................................ 14 4.2 YLEINEN TUKI ................................................................................................................ 14 4.3 TEHOSTETTU TUKI .......................................................................................................... 15 4.3.1 Pedagoginen arvio ................................................................................................... 16 4.3.2 Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ..................................................................... 17

4.4 ERITYINEN TUKI ............................................................................................................. 18 4.4.1 Pedagoginen selvitys ja muut lausunnot ennen erityisen tuen päätöstä ............... 19 4.4.2 Tehostetusta tuesta erityiseen tukeen.................................................................... 19

4.5 VARHAINEN PUUTTUMINEN JA HUOLEN HAVAINNOINTI .......................................................... 21 4.6 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ........................................................................................... 21 4.6.1 Oppimissuunnitelma ............................................................................................... 21 4.6.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ......................... 24

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT ....................................................... 27

5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI................................................................................. 27 5.1.1 Eriyttäminen ............................................................................................................ 27 5.1.2 Joustavat opetusjärjestelyt ..................................................................................... 28 5.1.3 Tukiopetus ............................................................................................................... 28 5.1.4 Osa‐aikainen eritysopetus ....................................................................................... 29 5.1.5 Erityisopetus ............................................................................................................ 31 5.1.6 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ............ 31 5.1.7 Pidennetty oppivelvollisuus ..................................................................................... 33 5.1.8 Toiminta‐alueittain opiskelu .................................................................................... 36

5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI ......................................................................................... 43 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ........................................................................... 43 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen ......................................................................................... 46

5.2.3 Tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden järjestäminen ................................................. 47 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta ...................................................................... 50

5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA ........................................................................... 51 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN............................................................. 53 5.4.1 Oppilashuolto .......................................................................................................... 53 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen .................................................................................... 54 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ........................... 56 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen ....................................................... 57 5.4.5 Tiedonsiirto nivelvaiheissa ...................................................................................... 58

6. KIELI‐ JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ...................................................................... 61

6.1 ROMANIT .................................................................................................................... 61 6.2 VIITTOMAKIELISET ......................................................................................................... 61 6.3 MAAHANMUUTTAJAT ..................................................................................................... 61

7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ......................................... 62

7.1 AIHEKOKONAISUUDET .................................................................................................... 62 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS .............................................................................................. 64 7.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI; B1 RUOTSI .............................................................................. 83 7.4 VIERAAT KIELET; A1 ENGLANTI ......................................................................................... 86 7.5 MATEMATIIKKA ............................................................................................................ 93 7.6 YMPÄRISTÖ‐ JA LUONNONTIETO ..................................................................................... 109 7.7 BIOLOGIA .................................................................................................................. 117 7.8 MAANTIETO ............................................................................................................... 125 7.9 FYSIIKKA JA KEMIA ....................................................................................................... 131 7.10 TERVEYSTIETO ............................................................................................................. 141 7.11 USKONTO .................................................................................................................. 147 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO .............................................................................................. 160 7.13 HISTORIA ................................................................................................................... 165 7.14 YHTEISKUNTAOPPI ....................................................................................................... 170 7.15 MUSIIKKI ................................................................................................................... 172 7.16 KUVATAIDE ................................................................................................................ 179 7.17 KÄSITYÖ .................................................................................................................... 186 7.18 LIIKUNTA ................................................................................................................... 195 7.19 KOTITALOUS ............................................................................................................... 203 7.20 VALINNAISET AINEET .................................................................................................... 206 7.21 OPPILAANOHJAUS ....................................................................................................... 207

8. OPPILAAN ARVIOINTI .............................................................................................. 218

8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA ....................................................................................... 218 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI ....................................................................................................... 223 8.3 TODISTUKSET .............................................................................................................. 224

LIITTEET Liite 1 Kirjainmallit numerot ja matemaattiset merkit Liite 2 Kielitaidon taitotasojen kuvausasteikot Liite 3 Todistuskaavakkeet 1‐6 luokat Liite 4 Todistuskaavakkeet 1‐9 luokat pidennetty oppivelvollisuus sanallinen arviointi Liite 5 Todistuskaavakkeet pidennetty oppivelvollisuus (opetus järjestetty toiminta‐alueittain) Liite 6 Arviointikriteerit Liite 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen lomake (kysely huoltajalle ja oppilaalle) Liite 8 Pedagoginen arvio Liite 9 Oppimissuunnitelma Liite 10 Pedagoginen selvitys Liite 11 HOJKS; ei yksilöllistämisiä Liite 12 HOJKS; oppiaineiden yksilöllistäminen Liite 13 HOJKS; toiminta‐alueittain opetus Liite 14 Toiminta‐alueittain opiskelun osatavoitteet Liite 15 Tiedonsiirtolomake oppilaan siirtyessä 7. luokalle Liite 16 Hakemus henkilökohtaisen avustajapalvelun saamiseksi oppilaalle Liite 17 Yhteenveto aihekokonaisuuksista oppiaineittain

1

1. OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuun‐nitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja ke‐hittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus‐ ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjes‐tämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kun‐nassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat

‐ perusopetuslaki ja ‐asetus ‐ valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ‐ esi‐ ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ‐ opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma ‐ opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen

suunnitelma Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunni‐telmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen ope‐tussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasva‐tustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyö‐hön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali‐ ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nivalassa opetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaisena. Opetussuunnitelma on laadittu perusteiden ohjeiden mukaan ja käyttöönotettu 1.8.2004. Opetussuunnitelmaan on tehty lukuisia tarkennuksia ja Opetushallituksen määräyksistä johtuvia muutoksia (ks. kansilehti). Lukuvuoden 2010‐11 aikana Nivalan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on uu‐distettu vastamaan Opetushallituksen määräystä 50/011/2010 .

2

1.2 Opetussuunnitelman sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin ope‐tuksen järjestäminen edellyttää:

‐ arvot ja toiminta‐ajatus ‐ yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ‐ kieliohjelma ‐ noudatettava paikallinen tuntijako ‐ toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset ‐ opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus ‐ opetuksen mahdollinen eheyttäminen ‐ aihekokonaisuuksien toteuttaminen ‐ opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonai‐

suuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa ‐ valinnaisaineiden opetus ‐ tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ‐ yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa ‐ yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ‐ oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjei‐

den mukaisesti ‐ eri kieli‐ ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus ‐ oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioin‐

nin kriteereihin ‐ opinnoissa etenemisen periaatteet ‐ todistukset ‐ tietostrategia ‐ toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

3

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1. Perusopetuksen arvopohja, toiminta-ajatus sekä yleiset kasva-tuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa‐arvo, demokratia, luonnon monimuo‐toisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväk‐syminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja va‐pauksien kunnioittamista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 16.1.2004) Tämä arvopohja ja siitä johdettu toiminta‐ajatus välittyvät opetuksen tavoitteisiin ja sisäl‐töön sekä koulujen jokapäiväiseen toimintaan. Toiminta‐ajatuksen toteutuminen ja sen poh‐jana olevien arvojen jatkuva pohtiminen ja uudelleenarviointi on tärkeää. Koulutyön olosuh‐teiden ja ilmapiirin tulee mahdollistaa ja edistää toiminta‐ajatuksen toteutumista. Toiminta‐ajatus velvoittaa jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. Toiminta‐ajatus: Nivalan koulut kasvattavat ja opettavat oppilaita toimintakykyisyyteen, vastuullisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Toimintakykyisyys tarkoittaa, että oppilas

• omaa monipuolisia tietoja ja taitoja • kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn • arvostaa elämäänsä ja työtänsä • sietää omia ja toisten epäonnistumisia • pystyy tunnistamaan tunteitaan ja toimintamotiivejaan • ajattelee kriittisesti, kysyy ja keskustelee • kykenee toimimaan arvostelukykyisesti, luovasti ja rohkeasti erilaisissa tilanteissa ja

ympäristöissä • haluaa ja osaa vaikuttaa omaan ympäristöönsä demokraattisia keinoja käyttäen.

Vastuullisuus tarkoittaa, että oppilas

• ymmärtää, että teoilla on seurauksia itselle ja lähimmäisille sekä ympäristöön ja yh‐teiskuntaan

• huolehtii terveydestään ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan • kantaa vastuuta turvallisesta elinympäristöstä • ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa yhteisön jäsenenä • ymmärtää hyvien tapojen merkityksen • pitää lupauksensa ja noudattaa tehtyjä sopimuksia.

Erilaisuuden hyväksyvä tarkoittaa, että oppilas

• tuntee omat juurensa • ymmärtää erilaisuuden olemassaolon pitäen kaikkia ihmisiä arvokkaina ja tasavertai‐

sina

4

• pystyy eläytymään erilaisten ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja pyrkimyksiin • käsittää, että totuus voi merkitä ihmisille eri asioita • hyväksyy, että jokaisella on oikeus omaan elämänkatsomukseen • ymmärtää esteettisten kokemusten moninaisuuden • osaa ratkaista ristiriitatilanteita sovittelevasti.

Toiminta‐ajatuksen toteutuminen edellyttää sellaista pedagogista toimintaa, jossa oppilaan kokemus on tärkeä. Inhimillinen kasvu perustuu arvokkaisiin kokemuksiin, joihin kaikilla op‐pilailla on mahdollisuus. Koulukohtaisesti toiminta‐ajatusta voidaan täsmentää ja tavoitteita painottaa lukuvuosittai‐sissa toimintasuunnitelmissa.

2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus‐ että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppi‐velvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa‐arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko‐opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yh‐teiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen op‐pimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavois‐ta. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu‐ ja toimintatapoja.

2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yh‐teistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäris‐töön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista ope‐tusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase‐maan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydenti‐lan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut

5

kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämis‐tä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvalli‐sesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toi‐mintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteis‐työtä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu‐ ja iltapäivätoiminnan, muiden pe‐rusopetusta antavien koulujen, jatko‐opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali‐ ja terveys‐toimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.

2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1−2 opetuk‐sessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiu‐det. Esi‐ ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpi‐en vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työs‐kentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko‐opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yh‐teiskunnassa ja työelämässä. Nivalassa perusopetusta annetaan kouluissa, joissa on oppilaita 1‐6 luokilta, Niva‐Kaijan koululla 7‐9 luokilta ja Kyösti Kallion koululla 1‐10 luokilta. Erityisopetuksen luokkia (pienryhmiä) on Kyösti Kallion koululla (esiopetuksesta lisäopetukseen) ja Niva‐Kaijan koululla 7‐9 luokilla. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään tässä opetussuunnitelmassa. Perusopetuksessa 1‐6 luokilla sekä Kyösti Kallion koulun ja Niva‐Kaijan koulun pienryhmissä voi olla yhdysluokkaopetusta. Alakoulussa (1‐6 luokilla) yhdysluokkaopetus voidaan järjestää joko vuosikurssi‐ tai vuorokurssiopetuksena. Vuosikurssiopetusta järjestetään matematiikan ja vieraiden kielten opetuksessa. Muut oppiaineet voidaan järjestää vuorokurssiperiaatteella. Ensimmäinen vuorokurssi toteutetaan lukuvuonna joka päättyy parittomaan vuosilukuun ja toinen vuorokurssi lukuvuonna, joka päättyy parilliseen vuosilukuun. Ensimmäisen vuorokurssin muodostavat ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuosiluokan tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Toisen vuorokurssin muodostavat toisen, neljännen ja kuudennen vuosiluokan tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

6

Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppi‐aineiden opetustunnit.

2.5 Tuntijako

NIVALAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Vuosiluokat

Aineet 1 2 3 4 5 6 1‐6 yht 7 8 9 YhtÄidinkielli ja kirjallisuus 7 7 5 5 5 5 34 3 3 3 43

A‐Kieli 2 2 2 2 8 2 3 3 16

B‐Kieli 2 2 2 6

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 3 3 4 32

Ympäristö‐ ja luonnontieto 2 2 3 3 10 10

Biologia ja maantieto 1,5 1,5 3 2 3 2 10

Fysiikka ja kemia 1 1 2 2,5 2,5 2 9

Terveystieto 1 1 1 3

Uskonto / ET 1 1 1 1 2 2 8 1 1 1 11

Historia ja yhteiskuntaoppi 1,5 1,5 3 2 3 2 10

Taito‐ ja taideaineet yht. 6 6 8 8 8 7 43 56

Musiikki 1 1 1 1 1 1 6 1 1 8

Kuvataide 1 1 1 1 1 1 6 2 8

Käsityö 1 1 2 2 2 2 10 3 13

Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 2 2 2 18

Koulukohtainen taito‐ ja taide

1 1 2 2 2 1 9 9

Kotitalous 3 3

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Valinnaiset aineet 1 1 6 6 13

Oppilaan viikkotuntimäärä 19 19 23 23 25 25 134 30 30 30 224

Oppilaan vähimmäistun‐timäärä

19 19 23 23 24 24 132 30 30 30 222

A2‐ kieli, poistuu

2 2 2 6

7

TUNTIJAKO (PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS) VuosiluokatAineet 1 2 3 4 5 6 1‐6 yht 7 8 9 Yht

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 7 7 6 6 40 4 4 4 52

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 4 4 4 34

Ympäristö‐ ja luonnontieto 2 2 3 3 10 10

Elämäntiedot ja ‐taidot 5 5 10 8 8 8 34

Uskonto/ET 1 1 1 1 2 2 8 1 1 1 11

Taito‐ ja taideaineet yht. 6 6 7 7 7 7 40 7 7 7 61

Musiikki 2 2 2 2 2 2 12 1 1 1 15

Käsityö 1 1 2 2 2 2 10 2 2 2 16

Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 2 2 2 18

Kuvataide 1 1 1 1 1 1 6 2 2 2 12

Kotitalous 3 3 3 9

Valinnaiset aineet 1 1 1 1 4 3 3 3 13

Oppilaan viikkotuntimäärä 19 19 23 23 25 25 134 30 30 30 224

2.6 Kieliohjelma A1‐kieli Oppilaiden ensimmäinen vieras kieli on englanti ja se aloitetaan viimeistään perusopetuksen kolmannella luokalla. Kielenopetus voidaan aloittaa jo alkuopetuksessa koulun resurssien mukaan. Vapaaehtoinen A2 ‐kieli Neljännellä luokalla alkava kieli on voinut olla saksa. Uusia ryhmiä ei ole perustettu enää vuoden 2009 jälkeen. Vanhat ryhmät jatkavat niin kauan kun vähintään 10 oppilasta jatkaa kyseisen kielen opiskelua. B1 ‐kieli Seitsemännellä luokalla alkava yhteinen kieli on ruotsi. Valinnainen B2 ‐kieli Kahdeksannella luokalla voi aloittaa valinnaisen kielen. B2 ‐kieli voi olla saksa, ranska, venäjä tai joku muu kieli.

8

2.7 Tietostrategia Koulut laativat omat tieto‐ ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa, jotka päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman tarkoituksena on taata tieto‐ ja viestintätekniikan mielekäs opetuskäyttö sekä valmiudet käytön toteuttamiseksi. Siinä linja‐taan myös tietotekniikan hankintoihin, opettajien täydennyskoulutukseen sekä tukeen liitty‐vät asiat. Tietostrategiassa tulee näkyä koulun tieto‐ ja viestintätekniikan opetuskäytön visio. Sen pe‐rusteella tietostrategiaan kirjataan, miten siihen päästään. Koulun tvt‐strategiaan tulisi kuu‐lua ainakin seuraavat osa‐alueet:

1. Tietotiimin perustaminen - kuka tai ketkä laativat (päivittävät) koulun tvt‐strategian?

2. Suunnitelma tieto‐ ja viestintätekniikan opettamisesta ja hyödyntämisestä koulun pedagogisessa kehittämisessä

- miten varmistetaan koulukohtaisesti 6. luokan tavoitetason saavuttaminen - tietotekniikan hyödyntäminen eri oppiaineissa?

3. Henkilöstön koulutussuunnitelma 4. Luettelo koulun tieto‐ ja viestintäteknisistä laitteista, ohjelmistoista, tiloista ja kalus‐

teista 5. Laitehankintasuunnitelma 6. Koulun tietotekniikan käyttösäännöt

- esim. netiketti, Nivalan kaupungin tietoturvaohjeistus 7. Tekninen ja pedagoginen tuki koulun tieto‐ ja viestintätekniikassa

- määritellään tuen tarve, vastuuhenkilöt, tehtävät, työnjako 8. Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen

- miten tiedottaminen tapahtuu koulun sisällä - miten tiedotetaan koulun toiminnasta ulkopuolisille tahoille - vastuuhenkilöt

9. Arviointi - vuosittain päivityksen yhteydessä

Oppilaiden tieto‐ ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso 6.luokan päättyessä: (Koulukohtaisesti päätetään, miten sisällöt käydään läpi). Oppilas osaa

• sammuttaa ja käynnistää tietokoneen • käyttää hiirtä ja näppäimistöä • käyttää Windows‐ympäristön perusohjelmia • luoda ja poistaa tiedostoja • tuottaa ja muokata tekstiä • leikata, kopioida ja liittää tekstiä • käyttää oikolukua • tulostaa • käyttää sähköpostia • käyttää Internetin hakukoneita

9

• etsiä www‐sivu URL‐osoitteen perusteella • käyttää digitaalikameraa • käyttää skanneria.

10

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilai‐sissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis‐ ja työs‐kentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän ai‐empien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimi‐sen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentunees‐ta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis‐ ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktii‐vinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitet‐tävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten teki‐jöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvä‐lineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja ‐välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat mo‐nipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden ak‐tiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokonei‐den ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyy‐sisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykki‐sesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee oh‐

11

jata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäis‐tä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukai‐sesti tukemaan kasvatus‐ ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta‐ ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toi‐mintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, tee‐mapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekoko‐naisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakult‐tuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilai‐siin oppimistehtäviin ja ‐tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetel‐mien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuu‐tensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto‐ ja viestintä‐tekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdolli‐suuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

‐ virittävät halun oppia ‐ ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ‐ ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoit‐

teet ‐ aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti

12

‐ edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niis‐sä harjaantumista

‐ kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja ‐ tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ‐ edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vas‐

tuun kantamista toisista ‐ kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia

palautetta oman toiminnan reflektointia varten ‐ auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa

siihen ‐ kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominai‐siin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien op‐pilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryh‐män toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asian‐tuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etene‐misnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja ‐menetelmiin, työtapoihin sekä koulu‐ ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdolli‐suuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen koh‐teet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimin‐tamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

13

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestämi‐nen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin visio Nivalassa ja tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2, 4.3 ja 4.4. Luvussa 5 esitetään tar‐kemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on ollut perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle Nivalassa. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis‐ ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimi‐sessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritaus‐ta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehit‐tymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tar‐peen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi to‐teutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongel‐mien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea‐aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen tur‐vaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täy‐dentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asi‐antuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatilli‐sessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mah‐dollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirty‐

14

essä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyes‐sä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja kouluko‐deissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppi‐laalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsis‐ta ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on sää‐detty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion kou‐lussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.

4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen visio Nivalassa Jokaisella oppilaalla on tasa‐arvoinen oikeus saada yleistä, tehostettua ja erityistä tukea omassa ryhmässään ja koulussaan. Jokainen opetushenkilöstöön kuuluva vastaa laadukkaan tuen toteuttamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tiedonkulku erityisesti nivelvaiheissa on sujuvaa. Mikäli oppilaan tuen järjestäminen edellyttää pienryhmäopetusta, opetus järjes‐tetään Kyösti Kallion koululla tai Niva‐Kaijan koululla.

4.2 Yleinen tuki Yleisen tuen tavoitteet Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja ‐kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voi‐daan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kou‐

15

luyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opetuksen ja tuen jär‐jestämisessä otetaan huomioon sekä opetusryhmän, että kunkin oppilaan vahvuudet ja op‐pimis‐ ja kehitystarpeet. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin on‐nistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Yleisen tuen järjestäminen Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tar‐peiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävä‐nä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuuten‐sa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelus‐ta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppi‐maan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden ar‐viointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuen tarpeen arvioinnin ja seurannan tekee ensisijaisesti luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yh‐teistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Yleisen tuen toimintatavat Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voi‐daan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa‐aikaista erityisopetusta tai avustajan työ‐panosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Opettajan tulee kirjata muistiin antamansa yleisen tuen. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoimin‐nan ja aamu‐ ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli niitä koululla tarjotaan. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa Luokanopettaja/luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja hänen huoltajansa arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelussa täytetään oppimisen ja koulunkäynnintuen lomake (liite 7).

4.3 Tehostettu tuki Tehostetun tuen tavoitteet Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

16

Tehostetun tuen järjestäminen Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai saman‐aikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon (liite 8) perustuen annettava tehos‐tettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman (liite 9) mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki.

4.3.1 Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arvioinnissa kuvataan

‐ oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena ‐ oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista ‐ oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ‐ arvio siitä, millaisia pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla

tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen arvion (liite 8) laatimisesta päätetään koulussa moniammatillisesti. Ennen pe‐dagogisen arvion laatimista oppilas ja huoltaja yhdessä täyttävät tuenlomakkeen (liite 7), joka sellaisenaan liitetään pedagogiseen arvioon. Lomake on voitu täyttää jo aikaisemmin oppilaan ja huoltajan kanssa käydyssä arviointikeskustelussa. Jos lomake on jo täytetty, an‐netaan se oppilaalle ja huoltajalle tarkistettavaksi. Luokanopettaja, erityisluokanopettaja tai luokanvalvoja laatii yhdessä oppilaan muiden opettajien kanssa pedagogisen arvion. Tarvit‐taessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimis‐suunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä, johon sekä huoltajat että oppilas kutsutaan paikalle. Pedagoginen arvio annetaan kaikille asian käsittelyyn osallis‐tuville tutustuttavaksi ennen oppilashuoltoryhmän käsittelyä. Oppilashuoltoryhmässä sovi‐taan pedagogisen arvion pohjalta oppilaan tehostetun tuen aloittamisesta.

Tehostetun tuen toimintatavat Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun otta‐matta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa‐aikaisen erityisope‐tuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvin‐voinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.

17

Nivalan kaupungissa käytetään mm. seuraavia tukimuotoja: ‐ tukiopetus ‐ eriyttäminen ‐ koulunkäyntiavustajat ‐ oppilashuoltotyö ‐ osa‐aikainen erityisopetus ‐ joustavat opetusjärjestelyt ‐ terapiapalvelut.

Oppilaalla käytössä olevat tukimuodot kuvataan tarkemmin luokanopettajan, erityisluokan‐opettajan tai luokanvalvojan yhdessä muiden opettajien kanssa laatimassa oppimissuunni‐telmassa (liite 9). Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnitte‐lun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta entistä tärkeämpää. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Rehtori on vastuussa tehostetun tuen järjestämi‐sestä. Luokanopettaja/luokanvalvoja on vastuussa tehostetun tuen antamisesta (oppimis‐suunnitelma) yhteistyössä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Työnjako ja vastuut tehoste‐tun tuen järjestämisestä ja antamisesta määritellään tarkemmin oppimissuunnitelmassa. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettajan tulee kirjata muistiin antamansa tehostetun tuen. Siirtyminen takaisin yleiseen tukeen Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppi‐lashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyös‐sä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (perusopetuslaki 31a§ 4 mom.).

4.3.2 Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen Kun yleinen tuki ei riitä

‐ havainnon yleisen tuen riittämättömyydestä voi tehdä oppilas, huoltaja, oppilasta opettava opettaja tai joku muu oppilaan kanssa työskentelevä henkilö

‐ havainnot käsitellään moniammatillisesti (esim. oppilashuoltoryhmä) yhdessä oppi‐laan ja huoltajan kanssa ja päätetään yhdessä pedagogisen arvion teosta

‐ oppilas ja huoltaja täyttävät Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ‐lomakkeen (liite 7) ‐ luokanopettaja, erityisluokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa pedagogisen arvion

(liite 8) ‐ oppilashuoltoryhmässä sovitaan tehostetun tuen aloittamisesta ‐ luokanopettaja, erityisluokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa kuukauden kuluessa

oppimissuunnitelman (liite 9) ‐ opettaja toimittaa valmiin oppimissuunnitelman rehtorille arkistointia varten

18

‐ rehtori huolehtii, että huoltajat ja oppilaalle tehostettua tukea antavat henkilöt saa‐vat tiedon oppimissuunnitelmasta.

4.4 Erityinen tuki Erityisen tuen tavoitteet Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle pe‐ruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kan‐nustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen järjestäminen Erityistä tukea annetaan jokaisella Nivalan kaupungin peruskoululla. Mikäli erityinen tuki vaatii pienryhmäopetusta alakoulu aikana, oppilaan lähikouluna on Kyösti Kallion koulu. Mi‐käli oppilaalla on pidennetty oppivelvollisuus eikä hänen opetustaan voida järjestää Niva‐Kaijan koululla 7‐9 vuosiluokilla, järjestetään hänen opetuksensa Kyösti Kallion koululla. Erityisen tuen toimintatavat Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoittei‐den saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen päätöksen tekeminen ja erityisen tuen aloittaminen Oppilas voi saada erityistä tukea, kun erityisen tuen päätös on tehty. Ennen päätöksen tekoa oppilaan tulee olla tehostetun tuen piirissä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä en‐nen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppi‐laan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsään‐töinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis‐ ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat pal‐velut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllis‐täminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi‐ tai perusopetuksen alkamista taikka esi‐ tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppi‐laan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne‐elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppi‐laan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seu‐rauksena. Erityisen tuen päätöksen Nivalassa tekee hallintosäännössä mainittu viranhaltija tai toimielin.

19

4.4.1 Pedagoginen selvitys ja muut lausunnot ennen erityisen tuen päätöstä Ennen erityistä tukea koskevaa päätöksen tekemistä oppilaasta tehdään liitteen 10 mukai‐nen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja, erityis‐luokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa moniammatillisena yhteistyönä

a. selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä oppilaan opetuksesta vastaavilta opet‐tajilta

b. selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella oppilashuoltoryhmässä tehdään arvio oppilaan erityisen tuen tar‐peesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonai‐suutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi, jossa kuvataan

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla

tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea • perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksi‐

löllistetyn oppimäärän. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa muilla lausunnoilla kuten psykologisella tai lääketieteellisellä lausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan prosessin aikana kaksi kertaa. Ennen pedagogisen selvityksen laatimista he täyttävät yhdessä Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ‐lomakkeen (liite 7), joka liitetään pedagogiseen selvitykseen. Pedagogisen selvityksen valmistuttua oppilasta ja huol‐tajaa kuullaan oppilashuoltoryhmän käsittelyn yhteydessä. Kuuleminen kirjataan pedagogi‐seen selvitykseen. Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistaminen Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa (toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle siirtymistä) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saa‐maan tehostettua tukea.

4.4.2 Tehostetusta tuesta erityiseen tukeen Kun tehostettu tuki ei riitä

‐ havainnon tehostetun tuen riittämättömyydestä voi tehdä oppilas, huoltaja, oppilas‐ta opettava opettaja tai joku muu oppilaan kanssa työskentelevä henkilö

‐ huoli käsitellään moniammatillisesti (mukana oppilas ja huoltaja)

20

‐ päätetään yhdessä pedagogisen selvityksen tekemisestä ja mahdollisten muiden lau‐suntojen hankkimisesta

‐ oppilas ja huoltaja yhdessä täyttävät Oppimisen ja koulunkäynnintuen lomakkeen (lii‐te 7)

‐ luokanopettaja, erityisluokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa tiedot pedagogista selvitystä varten

‐ pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ‐ rehtori toimittaa pedagogisen selvityksen ja muut lausunnot sivistysjohtajalle ‐ sivistysjohtaja tai sivistyslautakunta tekee päätöksen.

Päätöksen jälkeen ‐ luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja kokoaa oppilaalle HOJKS:n

(valmis viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä tai syyslukukauden alus‐ta lukien)

‐ opettaja toimittaa valmiin HOJKS:n rehtorille arkistointia varten ‐ rehtori huolehtii, että huoltajat ja oppilaalle erityistä tukea antavat saavat tiedon

HOJKS:sta ‐ opettaja huolehtii, että HOJKS:n toteutumista arvioidaan lukuvuosittain ‐ opettaja toimittaa arvioinnin rehtorille arkistoitavaksi ja edelleen jaettavaksi asian‐

osaisille.

Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (toisen vuosiluokan jälkeen, kuudennen vuosiluokan keväällä tai tuen tarpeen muuttuessa)

Toisen vuosiluokan jälkeen

‐ oppilashuoltoryhmässä tehdään viimeistään maaliskuussa aikataulu päätöksien tar‐kistamisesta

‐ oppilashuoltoryhmässä päätetään muiden lausuntojen hankkimisesta ‐ luokanopettaja tai erityisluokanopettaja kokoaa pedagogisen selvityksen ‐ pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ‐ rehtori toimittaa pedagogisen selvityksen sivistysjohtajalle ‐ sivistysjohtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta tai tuen lopettamisesta.

Kuudennella vuosiluokalla

‐ oppilashuoltoryhmässä tehdään tammikuussa aikataulu päätöksien tarkistamisesta ‐ oppilashuoltoryhmässä päätetään muiden lausuntojen hankkimisesta ‐ luokanopettaja tai erityisluokanopettaja kokoaa pedagogisen selvityksen ‐ pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ‐ rehtori toimittaa pedagogisen selvityksen ja muut lausunnot sivistysjohtajalle ‐ sivistysjohtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta tai tuen lopettamisesta ennen luku‐

vuoden päättymistä ‐ rehtori toimittaa asiakirjat (HOJKS, pedagoginen selvitys, lausunnot yläkoululle) huh‐

ti‐/toukokuulla.

21

Tuen tarpeen muuttuessa ‐ tarpeen tuen muuttamisesta voi ottaa esille oppilas, huoltaja, opettaja, oppilaan eri‐

tyiseen tukeen osallistuva ‐ oppilashuoltoryhmässä tehdään päätös pedagogisen selvityksen tekemisestä ja pää‐

tetään muiden lausuntojen hankkimisesta ‐ luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja kokoaa selvityksen. ‐ selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ‐ rehtori toimittaa selvityksen sivistysjohtajalle, joka tekee päätöksen.

4.5 Varhainen puuttuminen ja huolen havainnointi Varhainen puuttuminen tarkoittaa vaikeuksien ennaltaehkäisemistä. On tärkeää, että oppi‐lasta tarkastellaan kokonaisuutena tukien sekä koulunkäyntiä että oppimista. Tavoitteena on auttaa oppilasta mahdollisimman varhain. Siten estetään ongelmien kasautuminen ja mah‐dollinen syrjäytyminen. Tukitoimet perustuvat kehitysriskien tuntemiseen, kehityksen, op‐pimisen ja koulunkäynnin havainnointiin ja arviointiin. Ensisijaisesti arviointia tekevät luo‐kanopettaja, aineenopettaja ja vanhemmat. Lisäksi tässä työssä käytetään koko ikäluokkaa koskevia seulontoja, joita tekevät kaikki opettajat. Kun tarvitaan perusteellisempaa tietoa, erityisopettaja ja / tai psykologi tekevät tarkempia yksilökartoituksia. Alkuopetus

• ensimmäisen luokan alussa erityisopettajat tekevät oppimisvalmiuksien alkutestit • syys‐ ja kevätlukukauden lopussa tehdään luku‐ ja kirjoitustestit • matematiikan oppimisen seurantaan käytetään oppikirjojen kokeita ja tarvittaessa

tehdään matematiikan alkutesti tai jokin muu testi.

3‐6 lk • luetunymmärtämistestit tehdään kaikilla vuosiluokilla • tarvittaessa tehdään kirjoitustestit lukuvuosittain • matematiikan perustaidot testataan jokaisen lukuvuoden alussa.

7‐9 lk • seitsemännen luokan alussa tehdään matematiikan ja äidinkielen lähtötestit kaikille

oppilaille tuen tarpeen kartoittamiseksi • eri oppiaineissa tehdään tarvittaessa lähtötasotesti • erityisopettaja voi tehdä tarkempia testejä.

4.6 Yksilölliset suunnitelmat

4.6.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn

22

opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnois‐saan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yh‐teistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuu‐ta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuo‐tettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suun‐nittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • oppilaan oppimiseen, työskentely‐ ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liit‐

tyvät tavoitteet • opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa • pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene‐

telmät, • opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, op‐

pimateriaalit ja muu tuki • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolli‐

set, ohjaukselliset tai muut ratkaisut • moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri ta‐

voin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi • suunnitelman laatimiseen osallistuneet.

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadit‐tua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen op‐pimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunni‐telmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus‐suunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluok‐kiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto‐ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hal‐lintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto‐ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.

23

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan jol‐takin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos pe‐rusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7‐9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimin‐taan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa‐alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunni‐telma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää sovel‐tuvin osin samoja osa‐alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma (liite 9). Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja, erityisluokan‐opettaja tai luokanvalvoja. Oppimissuunnitelma laatimiseen osallistuvat oppilas ja huoltajat. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman yhteydessä ei tarvitse tehdä pedagogista arvioita. Oppimissuunnitelman jakelusta asianosaisille vastaa suunnitelman laatinut opettaja. Oppi‐missuunnitelman arkistoinnista vastaa koulun rehtori. Yleisen tuen aikana tehdyn oppimis‐suunnitelman seurannasta ja arvioinnista vastaa oppimissuunnitelman tehnyt opettaja. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai saman‐aikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuun‐nitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan (liite 9). Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunni‐telma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja, erityisluo‐kanopettaja tai luokanvalvoja. Oppimissuunnitelma perustuu moniammatillisesti laadittuun pedagogiseen arvioon (liite 8), jonka liitteenä on oppilaan ja huoltajan täyttämä Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ‐lomake (liite 7). Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaava opettaja kerää oppimissuunnitelmaan liittyvät tiedot muilta oppilasta opettavilta opettajilta ja tehos‐tettuun tukeen osallistuvilta henkilöiltä. Kun huoltajat ja opettajat ovat allekirjoittaneet op‐pimissuunnitelman, opettaja toimittaa sen koulun rehtorille. Rehtori huolehtii oppimissuun‐nitelman jakelusta asianosaisille ja sen arkistoinnista. Luokanopettaja, erityisopettaja tai luo‐kanvalvoja on vastuussa oppimissuunnitelman lukuvuosittaisesta arvioinnista ja tarkistami‐sesta.

24

Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henki‐lökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

4.6.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökoh‐tainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (liitteet 11, 12 ja 13). Suunni‐telmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetus‐suunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tar‐vittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkä‐jänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis‐ ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogi‐sista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet • oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppi‐

aineiden vuosiviikkotuntimäärät • opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppi‐

määrä • oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liit‐

tyvät tavoitteet • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri ta‐

voin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi • pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene‐

telmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuväli‐neet, oppimateriaalit ja muu tuki

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolli‐set, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki‐ ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai eri‐tyisopetuksen ryhmässä

• kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

25

• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet • kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan

oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta • oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu‐ ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteis‐

työstä toiminnan järjestäjän kanssa • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki • suunnitelman laatimiseen osallistuneet.

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri ta‐voin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

Mikäli oppilas opiskelee toiminta‐alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

• kuvaus toiminta‐alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisis‐tä sisällöistä toiminta‐alueittain

• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri ta‐voin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta‐alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynne‐tään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvi‐tystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS‐asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksi‐löidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksen‐hakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuo‐dessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kir‐jata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. HOJKS:n laadinnan työnjako ja vastuut Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatii oppilaan luokan‐opettaja, erityisluokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä oppilaan, huoltajien, oppilaan mui‐den opettajien ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa. HOJKS tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksestä. HOJKS:n tarkistaminen tulee tehdä lukuvuo‐sittain lokakuun loppuun mennessä. Opettaja, oppilas, huoltajat ja mahdollisesti muut tarvit‐tavat henkilöt pitävät HOJKS‐palaverin. Oppilas, huoltaja ja laatimiseen osallistuneet opetta‐jat allekirjoituksillaan hyväksyvät HOJKS:n.

26

Laadittuaan HOJKS:n opettaja toimittaa sen rehtorille arkistointia varten. Rehtorin tehtävänä on huolehtia, että oppilas, huoltaja ja kaikki oppilaan erityisen tuen antamiseen osallistuvat henkilöt saavat tiedon HOJKS:sta. HOJKS säilytetään koulun arkistossa oppilaan oppivelvolli‐suusajan jälkeen kymmenen vuotta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma arvioidaan oppilaan, huolta‐jan ja opettajan yhteisessä arviointipalaverissa. Opettaja toimittaa HOJKS:n arvioinnissa kir‐jatut asiat rehtorille arkistointia ja tiedottamista varten.

27

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

5.1.1 Eriyttäminen Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominai‐siin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien op‐pilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryh‐män toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asian‐tuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etene‐misnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja ‐menetelmiin, työtapoihin sekä koulu‐ ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilai‐den osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmit‐telemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilan‐teita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa ote‐taan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppi‐laille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. ”On tuhat tapaa lähestyä opittavaa asiaa ja tuhat tapaa oppia se.” Eriyttäminen on koulun ensisijainen muoto tukea oppilasta. Eriyttämisellä voidaan tukea kunkin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä huomioimalla hänen yksilölliset tarpeensa. Opet‐taja eriyttää opetustaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden puitteissa. Eriyt‐tämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin.

28

Tavoite on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Eriyttämisen erilaisia keinoja käytetään kaikilla tuen tasoilla.

5.1.2 Joustavat opetusjärjestelyt Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin voidaan vastata opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Joustavia ryhmiä voidaan käyttää yleisen, tehostetun tai erityisen tuen vaiheissa. Joustavien opetusryhmien käyttö vaatii opettajien yhteistyötä ryhmien muo‐dostamisessa ja opettamisessa. Ryhmittelyn perusteita eri oppiaineissa voivat olla oppimistyylit, oppimisen tarpeet, sosiaali‐set tarpeet, motivaatio, tila, ryhmän koko, käytettävissä olevien aikuisten määrä, yleisope‐tuksen luokkien ja pienryhmien yhteistyö. Ryhmiä muunnellaan lukuvuoden aikana tarpeen mukaan. Myös tukiopetuksen toteuttami‐sessa voidaan käyttää erilaisia joustavia ryhmittelyjä.

5.1.3 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimises‐saan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle on ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. ennakoivasti esimerkiksi silloin, kun oppilaalla tiedetään olevan vaikeuksia uuden asian omaksumisessa. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voi‐daan antaa tuen kaikilla tasoilla. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja arvion sen tarpeellisuudesta tekee ensisijaisesti opettaja. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä myös oppilas ja huoltajat. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mah‐dollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voi‐daan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen to‐teuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiope‐tusta voi antaa luokanopettaja, aineenopettaja tai joku muu opettaja, jolle tämä tehtävä on

29

annettu. Tukiopetuksen järjestämiseksi voidaan tehdä yhteistyötä opettajien kesken. Rehtori vastaa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Heil‐le annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja kou‐lunkäynnille. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta voidaan antaa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Tukiopetuksen määrää ja vaikutuksia oppimiseen seurataan säännöllisesti kirjaamalla ne muistiin. Tukiopetus tapahtuu joko yksilö‐, pienryhmä‐ tai samanaikaisopetuksena. Kes‐keisin periaate opetuksen järjestämisessä on yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai kou‐lunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetusta annetaan välittömästi tuen tarpeen ilmet‐tyä. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen ai‐kana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehos‐tetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiope‐tus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Kirjallisen oppimissuunnitelman avulla seurataan sään‐nöllisesti tukiopetuksen vaikutusta ja sitä, että opettajan lisäksi myös oppilas itse ja van‐hemmat sitoutuvat koulunkäyntiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tehostetun tuen aikana tukiopetus on säännöllisesti järjestettyä. Tukiopetuksen rinnalla voidaan käyttää myös muita tukimuotoja. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityi‐sen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tila‐päisiin tuen tarpeisiin.

5.1.4 Osa-aikainen eritysopetus Tavoitteet Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa‐aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa‐aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa‐aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, jolla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestä‐

30

jän tulee huolehtia, että osa‐aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityis‐pedagogista osaamista. Toimintatavat opetuksen järjestämisessä Osa‐aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pien‐ryhmissä tai yksilöopetuksena. Osa‐aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa‐aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa‐aikaista erityisopetusta voidaan antaa kai‐killa tuen tasoilla. Yhteistyö, tiedottaminen, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Osa‐aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoitteista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa‐aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteutuksessa on keskeinen. Osa‐aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppi‐lashuollon palveluista vastaavien kanssa. Nivalassa laaja‐alaiset erityisopettajat kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvää tukea. Erityisopettajat konsultoivat tiiviisti opettajia, huoltajia ja eri yhteistyötahoja oppilaan asioissa. Erityisopettajat seuraavat oppimisen kehi‐tystä (havainnot, haastattelut, testit) ja ohjaavat tarvittaessa laajempiin tutkimuksiin. Osa‐aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa‐aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa‐aikaista erityisopetusta. Osa‐aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat, opetuksen järjestäminen, yhteistyö, vastuu ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedottamiseen liittyvät toimin‐tatavat voidaan määritellä oppimissuunnitelmassa. Osa‐aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa‐aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvis‐tuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osan pedagogista arvioita, arvioidaan oppilaan ylei‐sen tuen aikana saama osa‐aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa‐aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunni‐telmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa‐aikainen erityisopetus, sen tavoitteet, järjestämi‐nen, yhteistyö, vastuu ja työjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedottamiseen liittyvät toimintatavat. Osa‐aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa‐aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa‐aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa‐aikaiseen erityisopetuk‐seen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa‐aikainen erityisope‐tus, sen tavoitteet ja järjestäminen, yhteistyö, vastuu ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedottamiseen liittyvät toimintata‐vat kirjataan HOJKSiin.

31

5.1.5 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetus‐lain mukaan annettavasta tuesta 33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa‐alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty eri‐tyisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuk‐sen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisope‐tuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppi‐misympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhtey‐dessä luvussa 4.6.2 on ohjeistettu. Oppilaan luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokan‐opettaja on vastuussa HOJKSin laatimisesta. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan opettaji‐en kanssa. Laatimiseen osallistuvat myös oppilas ja huoltaja aina kun se on mahdollista. Tar‐vittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Erityisopetuksen järjestäminen Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon otta‐en muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltu‐vassa paikassa. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetus‐ryhmä. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edusta‐jaa. Erityisopetusta annetaan oppilaan lähikoulussa. Jokainen opettaja vastaa omalta osal‐taan erityisopetuksen antamisesta ja toteuttaa sitä yhteistyössä esimerkiksi erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan kanssa. Mikäli oppilaan tuen järjestäminen edellyttää pienryhmä‐opetusta, opetus järjestetään Kyösti Kallion koululla tai Niva‐Kaijan koululla. Erityisopetuk‐sessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mu‐kaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaes‐sa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asete‐tut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuk‐sessa.

5.1.6 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tu‐en avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikis‐sa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskitty‐mällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavutta‐minen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli‐ ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppi‐määrän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko‐opintoihin.

32

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoi‐tetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuiten‐kin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagogi‐nen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvi‐tyksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiainees‐sa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilölliste‐tään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistet‐tävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi peda‐goginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisäl‐löt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiai‐neen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka‐asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiske‐lumateriaaleilla, ‐välineillä ja ‐menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiai‐neen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättö‐arvioinnissa. Todistuksen lisätietoja ‐kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista op‐pimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen pai‐navat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee jär‐jestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.7. Pedagogisen selvityksen yhteydessä tehdään esitys oppiaineiden yksilöllistämisestä ja ope‐tuksesta vapauttamisesta. Sivistysjohtajan tekemässä erityisen tuen päätöksessä päätetään yksilöllistettävät oppiaineet. Koulun rehtori tekee hallintopäätöksen oppiaineen opetuksesta vapauttamisesta. Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.

33

5.1.7 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta pe‐rusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö‐ ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vam‐maiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennet‐tyyn oppivelvollisuuteen. Päätöksen tekeminen pidennetystä oppivelvollisuudesta Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi on tavallisesti ollut jo ennen esiopetuk‐sen alkamista lääketieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa. Kuntoutuksen aloittaminen niiden pohjalta mahdollisimman varhain on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Lääketie‐teelliset ja/tai psykologiset arviot tarvitaan myös, jotta sivistysjohtaja voi tehdä päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta ilman tehostetun tuen antamista ja pedagogista selvitystä. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Mikäli lääketieteellisessä tai psykologisessa selvityksessä suositellaan pidennettyä oppivel‐vollisuutta, järjestetään yhteinen neuvottelu, joka koskee lapsen koulupolkua esiopetuksesta perusopetukseen. Mikäli lapsi on päivähoidossa ennen oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen alkamista, kutsuu erityislastentarhanopettaja tai lastentarhanopettaja koolle neuvotteluun lapsen huol‐tajat, opetuksen järjestäjän ja erityisopetuksen edustajan ja muut tarvittavat lapsen kuntou‐tukseen ja hoitoon osallistuvat henkilöt (esimerkiksi kehitysvammahuollon palveluohjaajan, terveydenhoitajan, lapsen kuntoutusohjaajan ja/tai lapsen terapeutin). Mikäli lapsi ei ole päivähoidossa, on koollekutsujana lastenneuvolan terveydenhoitaja tai kehitysvammaisten palveluohjaaja. Neuvottelun tarkoituksena on huoltajien tiedottaminen opetuksen järjestämisen vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Lisäksi neuvottelussa suunnitellaan lapsen esiopetuksen ja perusopetuksen aloittamista lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lapsen erityistarpeet kartoitetaan ja sen pohjalta arvioidaan sitä, millaisilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenee edellä mainitut asiat sekä huoltajien mielipide. Huoltajat toimittavat muistion allekirjoituksineen sivistysjohtajalle lääketieteellisen tai psykologisen lausunnon lisäksi. Sivis‐tysjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta. Opetuksen järjestämisen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pi‐dennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslu‐kukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huolta‐jalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan

34

vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetuk‐seen. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityis‐opetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoeh‐toisesti seuraavilla tavoilla:

1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorit‐tamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen en‐simmäisen luokan.

2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jäl‐keen hän aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan seitsemänvuotiaana.

3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyt‐tää 8 vuotta. Sivistysjohtaja tekee tällöin päätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta psykologisten ja/tai lääketieteellisten selvitysten perusteella.

IKÄ VUOSILUOKKA VUOSILUOKKA VUOSILUOKKA

18 jatko‐opinnot, työ

jatko‐opinnot, työ

17 10 (lisäopetus)

16 10 (lisäopetus) 10 (lisäopetus) 9

OPPVELVO

LLISUUS

15 9 9 8 14 8 8 7 13 7 7 6 12 6 6 5 11 5 5 4 10 4 4 3 9 3 3 2 8 2 2 1 7 1 1 esiopetus 6 esiopetus esiopetus esiopetus 5 esiopetus Kaavio opetuksen järjestämisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista

Lisäopetus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorelle, joka on saanut perusopetuksen päättö‐todistuksen samana tai edellisenä vuonna, voidaan järjestää sivistyslautakunnan päätöksellä yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta, ”kymppiluokka”. Lisäopetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, vahvis‐

35

taa itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemusta, kehittää opiskelutaitoja sekä parantaa jatko‐opintoihin pääsyn edellytyksiä ja opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Opetuksen järjestämispaikat Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus järjestetään pääsääntöisesti Kallion peruspalvelukuntayhtymän päiväkotien lapsiryhmissä. Oppivelvollisuuteen sisältyvä esiopetus järjestetään pääsääntöisesti koulujen esiopetusryh‐missä. Mikäli oppilaan tuen järjestäminen edellyttää pienryhmäopetusta, opetus järjestetään Kyösti Kallion koulun pienryhmissä. Esipetusta voidaan antaa oppivelvolliselle lapselle opetuksen järjestäjän päätöksellä myös päiväkodissa, mikäli huoltajien ja lapsen hoitoon, kuntoutukseen sekä opetukseen osallistu‐vien henkilöiden näkemyksen mukaan arvioidaan, että se on oppilaan kokonaistilanteen pe‐rusteella paras vaihtoehto. Esiopetuksen jälkeen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee joko lähikoulussaan tai Kyösti Kallion koulun pienryhmässä. Lisäopetusta annetaan Kyösti Kallion koulussa yhdysluokkaopetuksena perusopetuksen pien‐ryhmässä HOJKS:n laatiminen Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Op‐pilaan opettajat laativat sen yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. HOJKS:n laatimisesta vastaa lapsen opettaja eli päiväkodissa lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja ja koulussa esiluokanopettaja, erityisluokanopettaja, luokan‐opettaja tai luokanvalvoja. Tarvittaessa HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Tiedonsiirto nivelvaiheissa Lapsen siirtyessä päivähoidosta tai kotihoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusope‐tukseen, perusopetuksesta lisäopetukseen tai jatko‐opintoihin sekä aina opetuspaikan vaih‐tuessa huolehditaan tarpeellisen tiedon siirtymisestä. Kodin, koulun, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen yhteistyötä eri nivelvaiheissa toteutetaan tutustumiskäynneillä ja yhtei‐sillä keskusteluilla, joihin kutsutaan tarvittaessa myös muita yhteistyökumppaneita. Lapsen HOJKS ja muut tarpeelliset asiakirjat siirtyvät oppilaan mukana opetuksen järjestäjältä toisel‐le. Opetettavat oppiaineet ja oppiainekokonaisuudet Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjes‐tää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Oppiaineita, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä, voidaan yhdistää oppiainekokonai‐suuksiksi seuraavalla tavalla:

36

1.‐2. lk: matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto tai elämänkatsomustieto, mu‐siikki, kuvataide, käsityö ja liikunta

3.‐4. lk: matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto tai elämänkatsomustieto, ympä‐

ristö‐ ja luonnontieto, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta 5.‐6. lk: matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto tai elämänkatsomustieto, elä‐

mäntiedot ja ‐taidot (historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantieto, fysiikka, kemia), valinnaiset aineet

7.‐10. lk: matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto tai elämänkatsomustieto, elä‐mäntiedot ja ‐taidot (historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto, oppilaanohjaus), valinnaiset aineet

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan noudatettavasta tuntijaosta pääte‐tään erityisen tuen päätöksessä. Oppilaan opiskelemat oppiaineet ja oppiainekokonaisuudet sekä niiden tuntimäärät kirja‐taan HOJKS:an. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, mutta tarvitsee edelleen eri‐tyistä tukea, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seit‐semännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkista‐mista varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Samalla tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden lopettamisesta. Tällöin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden ja tehos‐tetun tuen piiriin.

5.1.8 Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta‐alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta‐alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta‐alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Toiminta‐alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti Kyösti Kallion koulun pienryhmissä. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilas‐ryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppi‐misympäristön kehittämiseen.

37

Toiminta‐alueet Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta‐alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaa‐tio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 1. Motoriset taidot Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauk‐sen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa‐alueita. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais‐ ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuoli‐sesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Kehon tuntemus on motoristen taitojen perusta. Kehityksen edetessä lapsi kokee kehonsa näkö‐, lihas‐ ja kosketusaistien välityksellä. Hän oppii eri aistikanavien ja motoriikan kehitty‐misen kautta hahmottamaan itsensä muusta ympäristöstä erillisenä olentona. Hän oppii tie‐dostamaan kehonsa eri osat ja niiden toiminnan ja liikkumaan tarkoituksenmukaisella taval‐la. Kehon tuntemuksen alueen päätavoitteet:

‐ oppilas hahmottaa kehonsa ja sen osat ‐ oppilas tiedostaa kehonsa liikkeet ja erilaiset liikkumistavat ‐ oppilas kykenee liikkumaan tarkasti ja noudattaa varovaisuutta.

Hienomotoriikan alueella opetuksen kohteena ovat käsien toiminta ja liikkeet, jotka ovat tarpeen esimerkiksi syömisessä ja pukemisessa tarvittavien taitojen oppimisessa. Hienomotoriikan alueen päätavoitteet:

‐ oppilas tavoittelee esineitä, tarttuu niihin ja osaa irrottaa otteensa ‐ käyttää käsiään ja sormiaan lelujen ja muiden esineiden käytössä.

Karkeamotorinen kehitys huipentuu lapsen kykyyn säilyttää tasapainonsa ja asentonsa sekä kykyyn siirtyä asennosta toiseen. Karkeamotoriikan alueen päätavoitteet:

‐ oppilas hallitsee kehon eri osien liikkeet ‐ oppilas säilyttää tasapainonsa istuessaan ‐ oppilas säilyttää tasapainonsa seistessään ja kävellessään ‐ oppilas oppii leikeissä tarvittavia motorisia taitoja.

Keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä:

‐ sensomotorinen liikunta ‐ erilaiset tuntoaistin ja kehonhahmotuksen harjoitteet ‐ perusliikuntataidot kuten kävely, juoksu, hypyt, ryömiminen, konttaaminen, keinu‐

minen kieriminen ja kiipeäminen

38

‐ tasapaino‐ ja koordinaatioharjoitteet ‐ voiman säätelyn harjoituksia (puristaminen, tavaroiden kantaminen, nostaminen,

koskettaminen) ‐ musiikki‐ ja ilmaisuliikunta ‐ pallottelu (mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniotto, pompottaminen) ‐ motorinen rata ‐ KKK ‐ohjelma (kehontuntemus‐, kontakti‐ ja kommunikaatioharjoituksia)

‐ Marianne ja Christoffer Knillin laatimat neljä asteittain vaikeutuvaa harjoitusohjel‐maa sensoristen ja motoristen taitojen kehittämiseksi, havaintojen tekemisen harjoit‐tamiseksi ja kommunikaatiotaitojen vahvistamiseksi

‐ Sherborne ‐menetelmä (SDM Sherbone Developmental Movement): ‐ kehon tiedostaminen ‐ liikkeen tiedostaminen tilassa ‐ ajan ja rytmin tiedostamien ‐ voiman tiedostaminen ja sen säätely ‐ luontoliikunta ‐ liikunnalliset leikit ‐ vedessä liikkuminen ja rentoutuminen ‐ askartelu ja kuvataide ‐ leikki ja toiminta erilaisilla välineillä ‐ toimintaperusteinen opetus: päivittäin toistuvat arjen tilanteet.

2. Kieli ja kommunikaatio Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kommunikoinnin arviointi ja puhetta tukevan ja korvaavan kommunikointikeinon valinta tapahtuu oppilaan, huoltajien ja kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden välisenä yhteistyönä. Huolellinen arvi‐ointi muodostaa pohjan, jolle puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi voi rakentua.

Vaihtoehtoisia ja puhetta tukevia kommunikaatiokeinoja ovat esimerkiksi eleet ja olemuskieli, esineil‐lä kommunikointi, kuvilla kommunikointi ja tukiviittomat. Olemuskielellä tarkoitetaan muun muassa eleitä, ilmeitä, äännähdyksiä, äänensävyjä, asentoja ja toimintaa. Olemuskieltä voi hyödyntää puheen rinnalla, mutta jollakin oppilaalla se saattaa olla jopa tärkein kommunikointikeino. Esineil‐lä kommunikoitaessa apuna käytetään konkreettisia esineitä, materiaaleja ja pienoismalleja. Esineet voivat symboloida esimerkiksi jotain toimintaa: lusikka syömistä ja rytmisoitin musiikkituokiota. Vies‐tinnässä käytettävä kuva voi olla mikä tahansa graafinen merkki: valokuva, piirros, PCS‐kuva, Picto‐kuva, väri, sanahahmo. Tukiviittomia käytetään puheen rinnalla puheen tuottamisen ja ymmärtämi‐sen tukena. Puheesta viitotaan keskeisimmät eli niin kutsutut avainsanat. Käytössä voivat olla myös sormiaakkoset.

Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite‐ ja sanava‐rastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä

39

ajattelua kehittäviä osa‐alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäi‐vän aikana. Kielen ja kommunikaation alueen päätavoitteet:

‐ oppilas kiinnittää huomionsa näkemäänsä ja kuulemaansa ‐ oppilas käyttää ääntä ja eleitä vuorovaikutuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen ‐ oppilas ymmärtää eleitä, esineitä, kuvia, symboleja, sanoja ja lauseita ‐ oppilas käyttää äänteitä, eleitä, signaaleja, sanoja ja lauseita merkitysten ilmaisemi‐

seen ja sosiaalisessa kommunikaatiossa. Keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä:

‐ aktiivinen kuunteleminen ja katseleminen ‐ suualueen motoriikan aktivointi ja harjoittelu ‐ oman kommunikaatiokeinon käyttäminen ja vahvistaminen eri tilanteissa ‐ käsitteiden harjoittelu, ylä‐ ja alakäsitteet ‐ kuvakirjat ‐ runot, lorut, riimittely, sadut ‐ vuorovaikutus‐ ja ilmaisulliset leikit ja harjoitukset ‐ PECS (Picture Exchange Communication System), vuorovaikutuksen oppimiseen täh‐

täävä menetelmä ‐ Glenn Domanin kokosanamenetelmä ‐ tietokoneavusteinen opetus.

3. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sekä sosiaalisen että esineympäristön kanssa. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus‐ ja tunne‐taitojen harjoittelua tukevia osa‐alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaa‐lisen oppimisen ilmapiiriä. Sosiaalisten taitojen opettaminen tapahtuu huomioimalla kaiken opetuksen yhteydessä so‐siaalisten taitojen kehittymiseen liittyvät periaatteet esineympäristön, kokemuspiirin ja sosi‐aalisen vuorovaikutuksen laajentamisesta. Sosiaalisten taitojen alueen päätavoitteet:

‐ oppilas tutkii aktiivisesti ympäristöään ‐ oppilas kykenee kontaktiin ja kommunikatiiviseen vuorovaikutukseen ikätovereiden

ja aikuisten kanssa ‐ oppilas osallistuu vakiintuneisiin sosiaalisiin käytäntöihin ‐ oppilas kykenee tyydyttämään fyysiset tarpeensa sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla.

Keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä: ‐ vuorovaikutusharjoitteet, ‐leikit ja ‐pelit ‐ leikkiterapia‐alusta kaikulauta: ääni‐ ja värinäpalautteen saaminen omasta ja toisen

henkilön toiminnasta

40

‐ ryhmätilanteissa toimiminen (istuminen paikoillaan, odottaminen, toisen huomioon‐ottaminen)

‐ koulun sosiaalisiin tilanteisiin osallistuminen(välitunnit, juhlat, ruokailut) ‐ erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja ympäristöissä toimiminen ‐ oikean toimintatavan tunnistaminen ja harjoitteleminen ‐ hyvät käytöstavat (kiittäminen, anteeksipyytäminen ja tervehtiminen) ‐ yhteisten sääntöjen noudattaminen ‐ tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ‐ laulut, laululeikit, musiikin kuuntelu, yhdessä ja yksin soittaminen ‐ ”Musiikilla mukaan”: Britt‐Marie Adolfsonin kokoama kirja lauluista, jotka on ryhmi‐

telty teemoittain ‐ Sherborne ‐menetelmä: pari‐ ja ryhmätyöskentely.

4. Kognitiiviset taidot Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy‐seuraussuhteen oppimista edistäviä osa‐alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Kognitiivisten taitojen opetussuunnitelma perustuu pääasiassa Piaget´n teoriaan lapsen sen‐somotorisesta kehityksestä. Kognitiivisten taitojen alueen päätavoitteet:

‐ oppilas reagoi ympäristön aistiärsykkeisiin (aistien stimulaatio) ‐ oppilas ymmärtää pysyvyyden käsitteen (esineiden ja ihmisten olemassaolo) ‐ oppilas jatkaa toimintaa toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi (syy‐seuraussuhde) ‐ oppilas toistaa ääniä ja toimintoja (jäljittely) ‐ oppilas tuottaa tai muokkaa toimintaa haluamansa päämärän saavuttamiseksi (on‐

gelmanratkaisukyky) ‐ oppilas osaa ryhmitellä, luokitella ja löytää toisiaan vastaava esine ja kuva (käsittei‐

den hallinta) ‐ osaa käyttää erilaisia esineitä.

Keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä:

‐ basaalistimulaatio: keholle tuotetaan erilaisia aistikokemuksia eri tuntuisilla materi‐aaleilla ja kosketuksilla

‐ multisensorinen toiminta: eri aistikanavien kautta tulevien miellyttävät aistikokemuk‐set ja ‐elämykset siihen tarkoitukseen luoduissa tiloissa

‐ aistiharjoitukset ‐ muistin harjoittaminen ‐ jäljittelytaidon harjoittaminen ‐ asioiden yhteyden opettelu ja ymmärtäminen liittämällä ne arjen kokemuksellisiin ti‐

lanteisiin ‐ äänen/esineen/toiminnan/kuvan yhdistäminen ‐ vuodenaikojen vaihtelu ja niiden vaikutus ympäröivään luontoon

41

‐ ajan jäsentäminen (päiväohjelma kuvin/esinein, kalenteri) ‐ sään havainnointi ‐ esineiden luokittelua, vertailua ja järjestämistä toiminnallisin menetelmin ‐ rakentelu ja kokoaminen ‐ avaruudellisten suhteiden hahmottaminen ‐ numeron tunnistaminen, lukumäärien harjoittelu ja lukujonon hahmottaminen arjen

toiminnoissa ‐ koko, muodot, värit ‐ tutustuminen lähiympäristöön: rakennettu ympäristö, kasvit, eläimet, aineet, ilmiöt ‐ leikkivälineillä leikkiminen ‐ esineiden tarkoituksenmukainen käyttö ‐ tietokoneavusteinen opetus.

Kognitiivisten taitojen kehitys liittyy läheisesti myös muiden toiminta‐alueiden, ennen kaik‐kea motoriikan ja kommunikaation kehitykseen. 5. Päivittäiset taidot Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liik‐kumista sekä vapaa‐ajan viettoa käsitteleviä osa‐alueita.. Omatoimisuuden oppimiseen kuuluu ruokailuun, henkilökohtaiseen hygieniaan ja pukemi‐seen liittyviä tavoitteita. Jokapäiväisten toimintojen edellyttämien taitojen opettaminen ei rajoitu vain tiettyihin ope‐tustilanteisiin, vaan se tapahtuu koko lapsen päiväohjelman läpäisten. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivit‐täisten taitojen hallintaa. Kyky tyydyttää henkilökohtaisia tarpeita vahvistaa lapsen itsear‐vostusta ja tuottaa hänelle iloa siitä, että hän kykenee tekemään asioita mahdollisimman itsenäisesti. Päivittäisten taitojen alueen päätavoitteet:

‐ oppilas ruokailee mahdollisimman itsenäisesti ‐ oppilas osaa huolehtia itsestään: vessassa käyminen ja peseytyminen ‐ oppilas osaa riisua ja pukea vaatteitaan ‐ oppilas on omatoiminen lähiympäristössään: liikkuminen, kodin ja koulun työt ‐ oppilas toimii yhteisön jäsenenä ‐ oppilaalla on taitoja ja mieltymyksiä mielekkääseen vapaa‐ajan viettämiseen.

Keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä: ‐ taidoissa harjaantuminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis‐, ruo‐

kailu‐, pukeutumis‐ ja siisteyskasvatustilanteisiin ‐ päivärytmin hahmottaminen ‐ kodin ja koulun askareisiin ja arjen tilanteisiin osallistuminen, yhdessä tekeminen ‐ lähiympäristön hahmottamien ja siinä liikkuminen

42

‐ turvallisuus kaikessa toiminnassa ‐ eläminen ja toimiminen yhteisössä; valintojen tekeminen sekä omien tarpeiden ja

mielipiteiden ilmaiseminen, sosiaalinen kanssakäyminen, osallistuminen asioimiseen ja palvelujen käyttöön

‐ vapaa‐aika; erilaisiin vapaa‐ ajan viettotapoihin tutustuminen ja omien mieltymysten osoittaminen.

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Toiminta‐alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta‐alueen tavoitteet ja keskeiset sisäl‐löt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestä‐mistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti kehitystason arvioinnin perusteella siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen apuna voidaan käyttää VARSUN, Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelman (Bricker 2004) liitteenä olevia lomakkeita (liite 14). Oppilaalle soveltuviin ta‐voitteisiin pääseminen edellyttää yleensä niiden jakamista osatavoitteisiin tehtäväanalyysin avulla. VARSUA voidaan hyödyntää myös ohjauksen suunnittelussa. Toiminta‐alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta‐alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta‐alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Oppilas voi myös saada erilaisia terapioita (puhe‐, fysio‐, musiikki‐ ja toimintaterapia) koulupäivän aikana koulun tiloissa, jolloin yhteis‐työ terapeuttien ja koulun henkilöstön välillä on saumatonta. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Päivittäin toistuvat arjen tilanteet muodostavat oppilaan tärkeimmän oppimisympäristön. Oppilaalle tarjoutuu arkisissa tilan‐teissa mahdollisuuksia oppimiseen ja samalla kehittyvät tarkoituksenmukaiset elämäntaidot, joita oppilas tarvitsee toimiessaan yhteisön jäsenenä. Strukturoitu opetus on rakenteiltaan selkeäksi suunniteltua opetusta. Strukturoidun opetuk‐sen toimintatavat, kuten ympäristön visualisointi, ovat avuksi monelle toiminta‐alueittain opiskelevalle oppilaalle. Opetusta suunniteltaessa arvioidaan, mitä on tarpeen strukturoida kullekin oppilaalle. Strukturoitua oppimista ja opetusta suunniteltaessa huomioidaan seuraavat rakenteelliset puitteet:

‐ yhteistyö: ketkä osallistuvat oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan? ‐ opetuksen sisältö: mitkä ovat oppimistavoitteet? ‐ menetelmä: miten oppija oppii? mihin oppimisen perusvalmiuksiin voidaan nojau‐

tua? ‐ kommunikointi: miten oppija ymmärtää ja miten hän viestii? ‐ fyysinen tila: missä paikassa oppimistilanne järjestetään? ‐ aika: milloin oppimistilanne alkaa, milloin loppuu ja miten usein toistuu? ‐ henkilöt: ketä oppimistilanteeseen osallistuu?

43

‐ välineet ja toiminta: millä välineillä ja miten toimien oppimistilanne toteutetaan? ‐ seuranta ja palaute: miten oppimista arvioidaan ja miten oppija saa tiedon siitä? ‐ emotionaalinen ilmapiiri: miten oppimisen innostus herätetään ja ylläpidetään?

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyötä huoltajien, terapeuttien, aamu‐ ja iltapäi‐vähoitajien, kehitysvammaisten palveluohjaajien ja muiden oppilaan opetukseen, kuntou‐tukseen ja hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa tehdään tiiviisti. Arviointi Toiminta‐alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta‐alueittain. Arvioin‐ti annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta‐alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoit‐teita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

”Porttien kautta kuljetaan. Ne ovat väyliä ja reittejä kun yhdistetään kaksi erillistä aluetta toisiinsa. Portti on myös Nivalan koulutoimen kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sopiva

44

kielikuva, kun pohditaan yhteyksien rakentamista erilaisten kotien ja niissä toimivien oppi‐laiden, vanhempien ja erilaisten oppimisympäristöjen välille. Nivalan yhteistyöporttia voi‐daan tarkastella toimintamallina ja kulttuurisena resurssina. Millainen tämä portti voisi olla? Mistä materiaalista se olisi hyvä rakentaa? Kodin ja koulun välisen ja oppimista edistävän portin rakentamiseen tarvitaan syvällistä ym‐märrystä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä sekä mielekkäästä oppimisesta ja sen tukemisesta kodin ja koulun voimin. Suunnittelu‐ ja rakennustyössä tarvitaan kasvatustieteellistä ja psy‐kologista tietotaitoa, tietoa elämänkaaren eri vaiheista, kykyä hallita tieto‐ ja viestintätekno‐logiaa (uudet ulottuvuudet vuorovaikutukselle, yhteistyölle ja oppimiselle) ja pedagogista ymmärrystä. Oppimisen pysyvyys, mieli ja ilo vähenevät jos emme pysty luomaan yhteyksiä oppilaiden, opettajien ja vanhempien vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukemiseksi.” Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteis‐työssä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja kou‐lun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyö‐tä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaiku‐tus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppi‐velvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suun‐nitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyös‐sä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö‐ että yksilötasolla. Kou‐lun yhteiset tapahtumat, kuten vanhempainillat, luovat pohjaa huoltajien keskinäiselle vuo‐rovaikutukselle, mikä tukee koulun kasvatustyötä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoittee‐na on edistää lasten ja nuorten oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että koulun yhteistyöverkosto voi auttaa per‐heitä oppilaiden koulunkäynnissä ja hyvinvoinnissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtö‐kohtana tulee olla eri osapuolien tasa‐arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin ja vaikuttaa koulun kasvatustavoitteisiin. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli‐ ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huolta‐

45

jan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista il‐moitetaan oppilaan huoltajalle. Koulut antavat huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma‐, onnet‐tomuus‐ ja kriisitilanteissa. Tarvittava tieto voidaan antaa esim. toimintasuunnitelmassa tai syystiedotteessa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salas‐sapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi esimerkiksi huoltajan yksi‐löidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteis‐työn merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityi‐sesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto‐ ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle annetaan tietoa ja mahdollisuus keskus‐tella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppi‐laanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä järjestetään seuraavissa asioissa:

‐ vähintään yksi vanhempainilta (luokkakohtainen/ koulukohtainen) lukuvuosittain ‐ Arviointikeskustelu lukuvuosittain. Luokanopettaja, erityisluokanopettaja tai

luokanvalvoja kutsuu oppilaan sekä hänen huoltajansa arviointikeskusteluun (arviointikeskustelussa täytetään Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ‐lomake (liite 7) )

‐ koulutiedote (sisältää tietoa mm. opetuksen järjestämisestä ja oppilashuollosta) ‐ opettajat osaltaan vastaavat tiedottamisesta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa ‐ mahdolliset juhlat, retket, teemapäivät, tapahtumat ‐ TET (työelämään tutustuminen) ‐ jatkokoulutuksen mahdollisuuksista laitetaan koteihin tiedote tai asiasta tiedotetaan

vanhempain illassa ‐ vanhempain yhdistyksen jäsen tai jäseniä kutsutaan osallistumaan koulujen arviointi‐

iltapäivään ‐ luokanopettaja tai luokanvalvoja tai aineenopettaja tai erityisluokanopettaja seuraa,

valvoo ja kirjaa oppilaan poissaolot ‐ luvattomista ja aiheettomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle ‐ ongelma‐ ja kurinpitotilanteissa oppilasta kuullaan ja tapauksista tiedotetaan

huoltajaa. Tarvittaessa kuullaan myös huoltajaa. Päätös jälki‐istunnosta toimitetaan oppilaalle ja huoltajalle aina kirjallisena.

‐ jälki‐istunnon sijasta voidaan käydä kasvatuskeskustelu, jossa myös eri yhteistyötahot voivat olla mukana.

46

Koulun yhteistyötahoja ovat mm. sosiaali‐ ja terveysviranomaiset, seurakunta, jne. Koulut tarkentavat kodin ja koulun yhteistyömuotoja vuosittain työsuunnitelman yhteydessä.

5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheis‐sa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyö‐taitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa‐arvoa. Oppi‐laanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuot‐tamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Nivalassa lähiohjausta ja tukea an‐tavat luokanopettaja, luokanvalvoja ja aineenopettaja. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa‐alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevai‐suudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edus‐tajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opis‐kelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvi‐en ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunni‐telmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tu‐keen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan

47

yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaa‐vasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja ‐taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisäl‐töihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryh‐mässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadit‐tavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu‐ ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumoti‐vaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko‐opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilös‐tön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Opettajan tehtävät ja vastuut ohjauksessa:

‐ oppilaan opiskelutekniikan ja työtapojen kehittäminen ‐ opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen ‐ oppilaan yksilöllisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen ‐ tiedonsiirrosta huolehtiminen läpi perusopetuksen, erityisesti nivelvaiheissa ‐ tiedottaminen oppilaalle ja huoltajalle:

o koulun ja luokan toimintatavoista o koulunkäynnin sujumisesta o ohjauksen järjestämisestä o oppilashuollosta o valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tule‐vaisuudelle.

Opinto‐ohjaajan tehtävät ja vastuut:

‐ oppilaan yksilöllisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen ‐ tiedonsiirrosta huolehtiminen erityisesti nivelvaiheissa ‐ oppilaan tukeminen ja ohjaaminen jatko‐opiskeluihin ja ammatin valintaan liittyvissä

asioissa ‐ valinnaisaineisiin liittyvä ohjaus ‐ työelämään tutustumisjakson ohjaus (TET).

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis‐ ja avustajapalvelut. Tul‐

48

kitsemis‐ ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäyn‐nin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilai‐sia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovai‐kutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosi‐aalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tun‐teiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimisti‐lanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoi‐met, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi‐ ja opetusmateriaalit ja op‐pilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea op‐pimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppi‐laita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa‐ tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvit‐taessa tuensuunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis‐ tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea‐aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymis‐tä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan te‐hostetun tai erityisen tuen tarve.

49

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkit‐semis‐ ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis‐ ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadit‐tavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis‐ ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis‐ ja avustamispalveluiden tarve saat‐taa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvit‐tavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis‐ ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa sel‐vityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis‐ ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjes‐tettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen mää‐rä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aika‐na oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. Tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden järjestäminen Nivalassa Kaikilla kouluilla tulee olla mahdollista saada tarpeellisia tulkitsemis‐ ja avustajapalveluja. Pienryhmissä on oltava tarvittava määrä koulunkäyntiavustajapalveluja. Kouluilla voi olla koulu‐, luokka‐ ja henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. Koulun oppilashuoltoryhmä tekee joka kevät esityksen sivistysjohtajalle koulun seuraavana lukuvuonna tarvitsemista tulkitsemis‐ ja avustajapalveluista. Kuultuaan rehtorien kokousta, sivistysjohtaja päättää koulujen seuraavana lukuvuonna käytössä olevista avustajapalvelu‐resursseista ennen edellisen lukuvuoden päättymistä. Jos lukuvuoden aikana koululla tulee tarvetta avustaja‐ ja tulkitsemispalveluissa, tekee koulun oppilashuoltoryhmä sivistysjohta‐jalle esityksen ko. palvelujen tarpeesta. Sivistysjohtaja ratkaisee asian ja hoitaa tarvittavan rahoituksen sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta, mikäli kaupungin talousar‐vioissa varattu resurssi ei riitä. Mikäli huoltaja haluaa lapselleen henkilökohtaista avustajapalvelua koulussa, tulee hänen tehdä liitteen 16 mukainen hakemus sivistysjohtajalle. Hakemuksessa tulee olla aina mukana lääkärin, psykologin, psykiatrin tai muun viranomaisen lausunto avustajapalvelun tarpeesta. Koulun oppilashuoltoryhmä antaa oman lausuntonsa henkilökohtaisen avustajapalvelun tar‐peesta yleisen tuen piirissä erillisellä lausunnolla, tehostetun tuen piirissä pedagogisen arvi‐on yhteydessä ja erityisen tuen piirissä pedagogisen selvityksen yhteydessä. Lausunnossa voidaan todeta myös, että tarvittava tuki voidaan hoitaa esim. luokka‐ tai koulukohtaisella avustajapalvelulla. Sivistysjohtaja päättää oppilaan tarvitsemasta henkilökohtaisesta avusta‐japalveluista erityisen tuen päätöksen yhteydessä tai yleisen ja tehostetun tuen piirissä ole‐van oppilaan kohdalla erillisellä päätöksellä.

50

5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla on mahdollisuus lisätä oppilaiden osallisuutta, edistää eettistä kasvua ja tukea yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuk‐siin. Lisäksi kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elin‐tapojen ja liikunnan lisääminen. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoli‐seen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitun‐neilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tun‐temiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppi‐laiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu‐ ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu‐ ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu‐ ja iltapäivätoiminnan pe‐rusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaan. Kerhotoimintaa järjestetään lukuvuosikohtaisesti koulujen omien resurssien puitteissa. Kou‐lut tarkentavat kerhotoimintaa koskevat käytänteet toimintasuunnitelmaansa tai erilliseen kerhosuunnitelmaansa. Koulun järjestämät kerhot ovat oppilaille maksuttomia. Koulun tulee tiedottaa kerhotoiminnastaan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Koulu voi tarjota esimerkiksi liikunta‐, luonto‐, taide‐, tiede‐, musiikki‐, kokki‐, kieli‐ ja luovan ilmaisun kerhoja. Kerhoja voidaan järjestää yhteistyössä erilaisten järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakunnan kanssa. Kerhonvetäjinä voivat koulun henkilökunnan lisäksi toimia esimerkiksi oppilaiden vanhem‐mat. Tällöin tulee varmistua henkilön kelpoisuudesta toimia lasten ja nuorten kanssa. Kerhotoiminnan tavoitteena valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastuksiin ja mielekkääseen yhdessäoloon. Kerhoissa lapset voivat muo‐dostaa positiivisia suhteita aikuisiin sekä muihin ikätovereihin.

51

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7‐9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa.

Niva‐Kaijan koululla tarjotaan joustavaa perusopetusta. Niva‐Kaijan koululla JOPO‐ryhmä on tarkoitettu lähinnä 8.‐9. ‐luokkien oppilaille.

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki‐ ja neuvontapalveluita käyttäen.

Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7‐9 ‐luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. JOPO‐toimintaan valituilla oppilailla voi olla ongelmia koulunkäynnissä ja käyttäytymisessä. He voivat olla myös selkeästi alisuoriutuvia tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Myös opettaja tai muu oppilaan opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvä henkilö voi suositella hakeutumista JOPO‐ toimintaan. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. JOPO‐toiminnassa käytetään joustavia ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä.

Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. JOPO‐toimintaan valittujen oppilaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa.

52

Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki‐ ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.

JOPO‐toiminnan oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, jossa kuvataan hänen tarvitsemansa yksilölliset tukitoimet.

Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. JOPO‐toimintaa järjestetään pääsääntöisesti pienryhmässä, mutta oppilasta voidaan myös tarvittaessa integroida yleisopetuksen ryhmiin.

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki‐ ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.

53

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.4.1 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen ter‐veyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetus‐suunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterve‐yslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppi‐lashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämi‐sessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis‐ ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luok‐kien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuol‐lossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä las‐tensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeen‐mukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnis‐tamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnitte‐lussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuol‐lon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toiminta‐ohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoi‐tusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista

54

tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilas‐ta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali‐ ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvin‐voinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistä‐vää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yh‐teistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3. Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjes‐tetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Koulu‐ruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokai‐lun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus‐ ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henki‐löstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.

5.4.2 Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun hen‐kilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kai‐kessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyy‐sistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma‐, onnettomuus‐ ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kou‐lussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla ediste‐tään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunni‐

55

telma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille koulu‐yhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyy‐sistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työs‐kentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryh‐mään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiu‐saajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaa‐minen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei‐toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiin‐tyä myös muuta ei‐toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus‐välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppi‐misympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön tur‐vallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikai‐sesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kulje‐tusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja ta‐paturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huol‐tajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa ope‐tussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain‐ ja asetuksen

56

edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaoh‐jeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viran‐omaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteis‐sa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopetta‐ja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto‐ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityönteki‐jä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perus‐teella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille‐panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitä‐mistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisis‐ta oloista, kuten elintavoista, vapaa‐ajan harrastuksista, perhe‐elämästä, poliittisesta va‐kaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoi‐mintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidet‐täviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeukselli‐

57

sesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on sa‐lassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjes‐tämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluk‐sessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil‐taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuk‐sesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestä‐misen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovu‐tettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetusti‐lanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjäl‐lä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestä‐miseksi välttämättömät tiedot sosiaali‐ ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaali‐palvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenki‐löltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään ope‐tukseen tai aamu‐ tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapi‐tosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen Kouluilla on käytössä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeiden pohjalta laadittu alueellinen Oppilashuollon käsikirja. Oppilashuollon käsikirjassa on kuvattu mm.

1) Oppilashuollon järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toiminta 2) Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka‐ vaaratilanteissa 3) Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirin‐

nältä Oppilashuollon käsikirja löytyy jokaiselta koululta ja Nivalan kaupungin kotisivuilta.

58

Kaikki koulut ovat mukana KiVa‐koulu ‐ohjelmassa (koulukiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma). Jokaisella koululla on oma turvallisuuskansio, jonka sisältö on:

1) Sivistystoimen turvallisuusohjeet 2) Sivistystoimen työsuojelun toimintaohjelma 3) Kiinteistön pelastussuunnitelma 4) Sivistystoimen tulokasopas/perehdyttämissääntö 5) Nivalan kaupungin yleinen työsuojelun toimintaohjelma 6) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7) Nivalan kaupungin tasa‐arvosuunnitelma 8) Hoitoonohjauksen menettelytapaohje / lasten ja nuorten ehkäisevä päihde‐

toimintamalli 9) Tietoturvaohjeet 10) Koulun järjestyssäännöt

Koulut tarkentavat oppilashuoltotyön käytännön organisointiaan toimintasuunnitelmassaan lukuvuosittain. Koulut antavat tietoa oppilaille ja huoltajille oppilashuoltoon, turvallisuuden edistämiseen sekä henkilötietojenkäsittelyyn, salassapitoon ja tietojen luovuttamiseen liittyen vuosittain koulutiedotteessa, koulujen kotisivuilla, vanhempainilloissa, oppitunneilla.

5.4.5 Tiedonsiirto nivelvaiheissa Nivelvaiheessa pyritään mahdollisimman avoimeen vuorovaikutukseen, tiedonsiirtoon ja joustavaan yhteistyöhön lapsen parhaaksi salassapitosäännöt huomioonottaen. Tiedonsiir‐ron rungon läpi esi‐ ja perusopetuksen muodostaa Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ‐lomake (liite 7), joka täytetään yhdessä huoltajan, lapsen ja opettajan kesken käydyn vuosit‐taisen keskustelun pohjalta. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta on jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Ohjaus on oppilaan kasvun ja kehi‐tyksen tukemista, opiskelun ohjausta ja uranvalinnan ohjausta. Ohjauksen toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opin‐topolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Lähiohjausta ja tukea antavat luokanopettaja, luokanvalvoja ja aineenopettaja. Koulun sisäisiä ohjauksen asiantuntijoita, jotka myös osin osallistuvat opetukseen ovat opinto‐ohjaaja, erityisopettaja, apulaisrehtori ja rehtori. Koulun ulkopuolisia ohjauksen asiantuntijoita ovat esim. terveydenhoitaja, koululääkäri, kuraattori. Esiopetus‐alkuopetus

‐ erityisopettaja kerää siirtotiedot esiopetuksen oppilaista ja toimittaa tiedot tulevalle opettajalle ja/tai

‐ esiluokanopettajan ja luokanopettajan palaveri

59

‐ esiopetuksen oppilaiden kouluun tutustuminen yhdessä huoltajiensa kanssa ‐ esiluokanopettaja täyttää tiedonsiirtolomakkeen yhdessä huoltajien kanssa ja toimit‐

taa sen koululle maaliskuun loppuun mennessä ‐ tulevien koululaisten huoltajille voidaan järjestää vanhempainilta. Tämä voidaan to‐

teuttaa yhteistyössä esi‐ ja alkuopettajan kesken. ‐ esiluokanopettaja toimittaa koululle esioppilaiden oppimissuunnitelmat ‐ erityisopettajat selvittävät tuen tarpeita ja välittävät tiedot luokanopettajille.

Alkuopetus ‐ aamu‐/iltapäivätoiminta ‐ tiedonsiirto iltapäivätoiminnan vastuuhenkilön, esiopettajan, luokanopettajan ja eri‐

tyisopettajien kesken ‐ alkusyksystä yhteinen palaveri aamu‐/iltapäivätoiminnan ohjaajan ja luokanopettajan

välillä ‐ erityisopettaja antaa aamu‐/iltapäivätoiminnan ohjaajalle toiminnan ohjaamisen

kannalta oleelliset tiedot ‐ yhteistyö aamu‐/iltapäivätoiminnan ohjaajan, luokanopettajan ja erityisopettajan vä‐

lillä lukuvuoden aikana. Opettajan vaihtuessa koulun sisällä

‐ opettajat ja erityisopettaja ‐ käyvät yhdessä läpi oppilaan tiedot oppimisesta ja koulunkäynnistä ‐ viimeisin oppimisen‐ ja koulunkäynnin tuki ‐lomake uudelle opettajalle.

Alakoulu ‐ alakoulu

‐ palaveri opettajien kesken ‐ toimitetaan uuteen kouluun viimeisin oppimisen ja koulunkäynnin tuki ‐lomake ja

muut opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat. Alakoulu ja yläkoulu ‐ toinen kunta

‐ erotodistus, tuntijako ja selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista ‐ tarvittaessa kirjallisesti annettua tietoa täydennetään puhelimitse.

Alakoulu ‐ yläkoulu

‐ opettaja täyttää Tiedonsiirtolomakkeen (liite 14) ja toimittaa sen yläkoululle ‐ oppilas, huoltaja ja luokanopettaja täyttävät oppimisen koulunkäynnin tuki ‐

lomakkeen (liite 7) ‐ palaveri yläkoulun edustajan kanssa ‐ oppilaat vierailevat Niva‐Kaijan koululla ‐ koulukuraattori huolehtii osaltaan tarvittavan tiedon siirtymisestä.

Yläkoulu ‐ toinen aste

‐ Niva‐Kaijan koulu siirtää oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseen, sekä oppi‐laan kasvun ja kehityksen tukemiseen tarvittavan tiedon kirjallisesti kesällä siihen op‐pilaitokseen, josta oppilas on saanut opiskelupaikan yhteishaussa. Siirrettävä tieto kootaan tiedonsiirtolomakkeelle. Tiedonsiirrot postitetaan vasta siinä vaiheessa, kun toisen asteen oppilaitoksesta saadaan tieto, että oppilas on vastaanottanut opiskelu‐paikan. Tarvittaessa kirjallista tietoa voidaan täydentää suullisesti.

60

‐ tiedonsiirron mukana postitetaan saatekirje, jossa pyydetään vastaanottavaa oppilai‐tosta palauttamaan siirtotieto Niva‐Kaijan koululle, mikäli oppilas ei aloita syksyllä opiskelua kyseisessä oppilaitoksessa

‐ tarvittaessa kirjallisesti annettua tietoa voidaan täydentää suullisesti.

61

6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

6.1 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kult‐tuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muo‐dostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroo‐pan merkittävistä vähemmistöistä. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielen mediaa.

6.2 Viittomakieliset Viittomakielisen opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus‐ ja oppimis‐tavoitteita soveltaen niitä viittomakielen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viitto‐makieli. Sen rinnalla käytetään suomea luku‐ ja kirjoituskielenä. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuria tasa‐arvoisena enemmistökielen ja ‐kulttuurin rinnalla.

6.3 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus‐ ja oppimistavoit‐teita oppilaiden taustat ja lähtökohdat (äidinkieli, kulttuuri, maahanmuuton syy, maassaolo‐aika) huomioiden. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli‐ ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

62

7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET

SISÄLLÖT

7.1 Aihekokonaisuudet Vuosittain koulussa otetaan työsuunnitelman yhteydessä tarkasteluun kaksi aihekokonai‐suutta (kaikilla kouluilla samat). Liitteenä 17 on yhteenveto, miten aihekokonaisuudet esiin‐tyvät eri oppiaineissa. Ihmisenä kasvaminen Oppilasta ohjataan oikeanlaiseen toimintaan ja käyttäytymiseen (esim. järjestyssäännöt, ohjeita turvalliseen liikkumiseen; toisten huomioiminen; erilaisuuden hyväksyminen; em‐paattisuus; hyvät tavat eri tilanteissa; täsmällisyys ja siisteys). Luokille ja ryhmille voidaan laatia omia sopimuksia. Kouluissa voi olla kummioppilas‐, kummiluokka‐, oppilaskunta‐ ja tukioppilastoimintaa. Oppilaita ohjataan myös pienempien tai heikompien auttamiseen. Koulu osallistuu ja järjestää erilaisia teemapäiviä, tapahtumia, juhlia, vierailuja ja retkiä re‐surssiensa puitteissa. Oppilasta kannustetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys Nivalalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin, merkittäviin vaikuttajiin ja eri alojen taiteilijoihin voidaan tutustua päivänavauksissa, koulun juhlissa, projekteissa, teemapäivinä. Koulut voi‐vat vierailla Katvalassa, Kyösti ja Kalervo Kallio ‐museossa, Kyösti Wilkunan työhuoneessa, Tillarigallerian näyttelyissä ja osallistua resurssiensa mukaan muuhun kulttuuritarjontaan. Kouluilla huomioidaan kansallisesti merkittäviä päiviä (esim. suomalaisen kirjallisuuden päi‐vä, Runebergin päivä, Kalevalan päivä, YK:n päivä, itsenäisyyspäivä) ja kirkollisia juhlapyhiä. Kansainvälisyyteen kasvattamisessa pyritään korostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa‐arvoisuutta sekä ohjaamaan oppilaita suvaitsevaisuuteen. Kouluille voidaan kutsua vie‐railemaan esimerkiksi vaihto‐oppilaita tai lähetystyöntekijöitä, koulut voivat hankkia ystä‐vyyskouluja ja oppilaille kirjeenvaihtotovereita ulkomailta. Viestintä‐ ja mediataito Kouluille on laadittu omat tieto‐ ja viestintästrategiat. Oppilasta ohjataan monipuoliseen ja vastuulliseen itsensä ilmaisuun. Oppilaille annetaan mahdollisuus ja heitä rohkaistaan mieli‐piteidensä asialliseen ja vastuulliseen ilmaisuun. Tiedonhankintaa harjoitellaan eri oppiai‐neissa eri välineillä. Kouluilla on omat nettisivunsa, joiden päivityksestä oppilaat voivat opet‐tajan valvonnassa vastata ainakin osittain. Koulut toteuttavat harkintansa mukaan erilaisia viestintäpainotteisia teemaviikkoja (esim. sanomalehtiviikko). Paikallisen median kanssa tehdään yhteistyötä tekemällä lehteen omia juttuja ja pyytämällä toimittajia tekemään juttu‐ja koulun tapahtumista ja vierailemaan koululla kertomassa lehden teosta. Kouluilla tehdään myös koulun ja luokkien omia lehtiä. Esiintymiset koulun juhlissa ja eri oppiaineiden tunneil‐la kehittävät oppilaiden itseilmaisua.

63

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kouluissa tuetaan oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi (sisäinen yrittäjyys). Annetaan oppilaalle perustietoja yrittäjyydestä ammattina (ulkoinen yrittäjyys: vierailukäynnit paikallisissa yrityk‐sissä, yritysvierailijat koululla, kutsutaan vanhempia tai isovanhempia luokkaan kertomaan työstään tai työurastaan, TET‐jaksot). Tuetaan oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta. Annetaan op‐pilaalle mahdollisuus harjoitella osallistumista ja vaikuttamista omassa koulussa esim. oppi‐laskunnan vaalit ja tukioppilastoiminta. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Kouluissa opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, talou‐dellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Opetuksessa korostetaan yksi‐lön ja yhteisön vastuuta elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa otetaan huomioon eri oppiaineissa. Toivottava tulevaisuus ja sen edel‐lyttämät valinnat ja toiminta ovat olennainen osa tämän aihekokonaisuuden opetuksellista toteuttamista. Kestävä kehitys huomioidaan koulun käytänteissä esim. käyttämällä kierrä‐tys‐ ja uusiomateriaaleja ja toteuttamalla kierrätystä (paperinkeräys yms.). Turvallisuus ja liikenne Fyysinen turvallisuus ja liikenne Kouluissa järjestetään suunnitelmien mukaiset poistumisharjoitukset vuosittain. Valistustoi‐minnassa tehdään yhteistyötä palo‐, poliisi ja pelastustoimen kanssa. Yhteistyö poliisin kans‐sa toteutetaan liikennekasvatuksen kuntakohtaisen suunnitelman mukaan. Ensiavun perus‐taitoja voidaan opetella tapaturma‐ ja vaaratilanteita varten. Oppilaita ohjataan turvalliseen ja oikeaan liikennekäyttäytymiseen esim. retkien, koulumatkojen ja eri opetuspaikoille siir‐tymisen yhteydessä. Henkinen turvallisuus Kouluilla on kriisisuunnitelmat, joista ilmenee toimintatavat erilaisten kriisitilanteiden varalle (esim. kiusaamistapauksien selvittämiseksi). Kummi‐ ja tukioppilaiden sekä oppilaskunnan työ on osaltaan suunnattu henkisen turvallisuuden parantamiseksi. Aihetta korostetaan esim. päivänavauksissa ja mahdollisilla teemapäivillä. Ihminen ja teknologia Teknologia on tekniikan taustalla olevan tieteellisen tiedon sekä siihen liittyvien toimintata‐pojen ja järjestelmien ymmärtämistä. Eri oppiaineissa ohjataan oppilasta ihmettelemään ja hämmästelemään asioita, huomaamaan teknologian merkitys arkipäivän elämässä (esim. kodin teknologia). Eri oppiaineiden opetuksessa kehitetään välineiden, laitteiden, koneiden ja mallien toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opetetaan niiden käyttöä. Tietotekniikkaa käytetään opetusvälineenä tarkoituksenmukaisesti.

64

7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen asema on hyvin keskeinen, koska se on sekä opittava aine että oppimisen väline. Opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen perustuvia opiskelu‐ ja vuorovai‐kutustaitoja. Opetuksen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemi‐seen ja kirjoittamiseen. Näiden avulla oppilas voi rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kult‐tuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oman ajattelun kehittymisen kautta saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uu‐sia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Työtavat Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiminen on kokonaisvaltaista, ja eri osa‐alueet integroituvat toisiinsa. Lukutaitoa kartutetaan lukemalla tekstejä itsekseen ja ääneen. Ääneenlukumene‐telminä voidaan käyttää esim. parilukua ja porinalukua. Lukuvuoden aikana luetuista koko‐naisteoksista laaditaan esim. kirja‐arvostelu, kuvitetaan huippukohta, kirjoitetaan juoni tai pidetään lukupäiväkirjaa. Oppilaille annetaan mahdollisuus suorittaa lukudiplomi lukuvuo‐den aikana. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen. Koulut voivat itse valita sopivat teokset diplomiin. Ilmaisutaitoa harjoitetaan esim. pari‐, pienryhmä‐ ja luokka‐keskusteluilla, luennalla, kerronnalla sekä draama‐ ja ilmaisuharjoituksilla. Opetusmenetel‐minä käytetään myös leikkiä ja ulkoa opettelua. Oikeinkirjoitusta tarkkaillaan saneluilla ja parisaneluilla. Tavoitteena on kirjoittaa paljon erilaisia tekstejä. Kirjoittaminen on pääasiassa käsialakirjoitusta, tekstinkäsittelyohjelmalla voidaan kirjoittaa esim. pienimuotoinen tutki‐mus tai sitä voidaan käyttää kirja‐arvostelun, kirjoitelman, runon tai muun kirjallisen tuotok‐sen viimeistelemiseen. Äidinkielen opetukseen soveltuvat kirjasto‐ ja kirjailijavierailut, teat‐teriesityksen seuraaminen ja sanomalehteen tutustuminen. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• kirjallisuudessa runsaasti esimerkkejä moninaisista ihmissuhteista, hyvän ja pahan kamppailusta ja erilaisista inhimillisistä selviytymistarinoista

• monipuolisilla työtavoilla tuetaan toisten huomioonottamista ja yhteistoiminnalli‐suutta

• lukemisen ja kirjoittamisen kautta oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana.

Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• omaan kulttuuriin perehtyminen esim. murteet ja tavat • kansanperinne esim. arvoitusten, lorujen ja sananlaskujen avulla • vierailut Katvalassa ja Kyösti ja Kalervo Kallion museossa • eri kansallisuuksiin tutustuminen kirjallisuuden kautta.

Viestintä‐ ja mediataito

• modernit viestintävälineet; tutustuminen ja käyttö mahdollisuuksien mukaan • mediakriittisyys • sanoma‐ ja aikakausilehtiviikkojen hyödyntäminen.

65

Tavoitteet 1.lk Oppilas

• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen ko‐konaisilmaisunsa kehittyy

• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan • osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia

tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten,

äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti

• oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen em. taitojen kehittymisessä

• oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään • tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tot‐

tuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja • saa mahdollisuuksia kehittää luku‐ ja kirjoitustaitojaan, myös medialukutaitoaan sekä

kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä • oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan kirjoitetun kielen sopimuksia

ja sääntöjä • kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen

sana‐ ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatte‐luunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnel‐lessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma

• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1. lk

Puhuminen ja kuunteleminen

• keskittyminen puhe‐ ja kuuntelutilanteissa • keskustelutaidon kehittäminen • selkeän puheilmaisun harjoitteleminen • sana‐ ja käsitevaraston laajentaminen • kuullunymmärtämisen kehittäminen • lukuharrastuksen herättäminen • esiintyminen ja luova ilmaisu • lisäksi voidaan tutustua Nivalan murteeseen, opetella

runoja ja loruja myös ulkoa sekä osallistua koulun juhli‐en esitykseen

Lukeminen ja kirjoittaminen

• kielellisen tietoisuuden harjaannuttaminen ja vah‐vistaminen äänne‐, kirjain‐, tavu‐, sana‐ ja lausetasolla

• lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikoiden mo‐nipuolista harjoittelua päivittäin

• isojen ja pienten tekstauskirjainten opetteleminen • ymmärtävään lukutapaan ohjaaminen • oikeinkirjoittamisen systemaattista harjaannuttamista

66


sanatasolla ja tutustumista lausetason oi‐keinkirjoitukseen

• sanaväli ja sanan jakaminen eri riveille • lyhyt ja pitkä vokaali • kaksoiskonsonantti • äng‐äänne • iso alkukirjain • lauseen lopettaminen • oppilaan omissa kirjoituksissa päähuomio sisällössä ja

luomisen ilossa! • tietoteknisen ympäristön huomioonottaminen luku‐ ja

kirjoitustaitoa harjoiteltaessa mahdollisuuksien mukaan Kirjallisuus • monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen kirjojen ja

kerronnan avulla • lukuharrastukseen ohjaaminen • kirjoista keskusteleminen • kirjasto‐ ja kirjastoautokäyntejä



• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan • osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia

tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten,

äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti

• oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen em. taitojen kehittymisessä

• oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään • tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tot‐

tuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja • saa mahdollisuuksia kehittää luku‐ ja kirjoitustaitojaan, myös medialukutaitoaan sekä

kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä • oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan kirjoitetun kielen sopimuksia

ja sääntöjä • kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen

sana‐ ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatte‐luunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnel‐lessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma

• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.

67

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 2. lk Puhuminen ja kuunteleminen

• keskittyminen puhe‐ ja kuuntelutilanteissa • keskustelutaidon kehittäminen • selkeän puheilmaisun harjoitteleminen • sana‐ ja käsitevaraston laajentaminen • kuullunymmärtämisen kehittäminen • lukuharrastuksen herättäminen • esiintyminen ja luova ilmaisu • mahd. mukaan voidaan tutustua Nivalan murteeseen,

opetella runoja ja loruja myös ulkoa sekä osallistua kou‐lun juhlien esitykseen

Lukeminen ja kirjoittaminen • lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikoiden vah‐vistaminen erilaisia työtapoja käyttäen

• ymmärtävään lukutapaan ohjaaminen • oikeinkirjoittamisen systemaattista harjoittelua lau‐

setasolla • iso alkukirjain lauseen alussa ja erisnimissä • lauseen lopettamismerkit • isojen ja pienten tyyppikirjainten opetteleminen • oppilaan omissa teksteissä kiinnitetään vähitellen huo‐

miota oikeinkirjoitukseen kunkin oppilaan edellytysten mukaan

• päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa! • tietoteknisen ympäristön huomioonottaminen luku‐ ja

kirjoitustaitoa harjoiteltaessa mahdollisuuksien mukaan Kirjallisuus • monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen lukemisen ja

kerronnan avulla • lukuharrastuksen tukeminen • keskustelua kirjoista tutkimalla käsitteitä päähenkilö,

tapahtuma‐aika ja ‐paikka sekä juoni • kirjaston käytön harjoittelua

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle ha‐vainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa

• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

• osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku‐ ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän

• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta

68

• on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo te‐kemään päätelmiä lukemastaan

• osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoitta‐mistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

• osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella

• osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän

• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa

• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen media‐lukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen

• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu eritte‐lemään sanojen tavu‐ ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen mer‐kityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

• on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Tavoitteet 3. lk Oppilas


• osallistuu ja kehittää keskustelutaitoaan • laajentaa keskustelemalla ja lukemalla sana‐ ja käsitevarastoaan • harjoittelee viestintätaitojaan ja kehittää niitä eri viestintävälineiden avulla • kehittää tietokirjojen monipuolista käyttöä ja tutustuu tiedonhakuihin tietoverkossa • vahvistaa lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikoita sekä niihin liittyviä käsitteitä • oppii sanojen luokittelua, yleis‐ ja erisnimiä, yksikkö‐ ja monikkomuotoja • harjoittelee sanaluokkia • harjoittelee toteamus‐, kysymys‐ ja käskylausetta sekä harjoittelee yksinäis‐ ja yhdys‐

lausetta • oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään arvioimalla • opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia

kirjoja kehittäen samalla lukuharrastustaan • oppii kirjoittamalla ilmaisemaan itseään ja vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun

kielen sopimuksia ja sääntöjä.

69

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3. lk Lukeminen ja kirjallisuus • lukemisen perustekniikoiden vahvistaminen

• luetun ymmärtämisen kehittäminen: kuvien, otsikointien ja oppilaan aikaisempien tietojen hyödyntäminen

• lukuharrastuksen tukeminen • lukutottumusten ja ‐kokemusten arviointiin ohjaaminen • sadut, lasten‐ ja nuortenkirjat, sarjakuvat, tietokirjat • nykykirjallisuuteen ja klassikoihin tutustuminen, esim.

Astrid Lindgren, Tittamari Marttinen • Lasten Kalevala: Väinämöinen, Sammon ryöstö

Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus • kieliopillisesti oikein tuotettu lause • pilkku luettelossa • yhdyssanat • vierasperäisten kirjainten käyttäminen

Tekstien kirjoittaminen • oman tekstin tuottaminen • juonellisen kertomuksen tuottaminen • oikeinkirjoituksen huomioonottaminen omassa tekstissä

vähitellen • oman runon tuottaminen

Käsialaharjoituksia

Kielitieto Äänteet ja kirjaimet • vokaalit ja konsonantit • äng‐äänne • diftongit • aakkostaminen

Sanat • sanojen luokittelu ylä‐ ja alakäsitteisiin • yleis‐ ja erisnimet • yksikkö ja monikko

Sanaluokat • substantiivit, adjektiivit, verbit, persoonapronominit

Lause • lausetyypit: toteamus‐, kysymys‐, ja käskylause • tutustuminen yksinäislauseeseen ja yhdyslauseeseen

70

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3. lk Vuorovaikutustaidot puheviestintä mediataito

Puhe‐ ja keskustelutaitojen kehittäminen • keskustelutaidon kehittäminen • sana‐ ja käsitevaraston laajentaminen • esiintyminen ja luova ilmaisu • viestintävälineisiin tutustuminen

Tiedonhankintataidot • tietokirjojen käyttöön tutustuminen

• kirjastovierailut • tiedonhakuihin tutustuminen tietoverkossa

Tavoitteet 4. lk Oppilas

• varmentaa sujuvaa lukutaitoa ja kehittää luetun ymmärtämistä • kartuttaa tietojaan lukemalla • tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja lastenkirjallisuuden klassikoihin • oppilas tottuu valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa sekä vahvistaa

vapaaehtoista lukemisen harrastusta • oppilas kehittää ajatteluaan ja itseilmaisuaan kirjoittamalla erilaisia tekstejä • syventää tietoaan omasta kielestä • harjaantuu muotorakenteiden opiskelun lisäksi tarkastelemaan ja analysoimaan kie‐

len eri ilmiöitä ja rakenteita • kehittää erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja • rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja perustelemaan mielipiteensä sekä pyrkii

ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään • oppilas harjaantuu etsimään tietoa erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä.


Lukeminen ja kirjallisuus • sadut, tarinat, runot, tietotekstit, lasten‐ ja nuortenkirjat, lehdet, sarjakuvat

• suomalaisia arvoituksia, sananlaskuja ja uskomuksia • Kalevala; Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulanta,

Lemminkäisen tarina • kirjastovierailut • pohjoismaista lastenkirjallisuutta esim. H.C. Andersen,

Astrid Lindgren, Roald Dahl • nykylastenkirjallisuutta esim. Sinikka ja Tiina Nopola, Pauli

Matikainen • kaksi yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta • luetun ymmärtämisen kehittäminen

71


Kirjoittaminen

Oikeinkirjoitus • alkukirjain • päättövälimerkit • yhdyssanat ja yhdysmerkki • päiväyksen kirjoittaminen

Tekstien kirjoittaminen • otsikointi, aloitus, juoni, lopetus • ajatuskartta • kertomus, ilmoitus, uutinen, runo • oman tekstin suunnittelu sekä muokkaaminen ja viimeis‐

teleminen palautteen pohjalta Käsialaharjoitukset

Kielitieto • verbin persoonamuodot • erisnimet, yleisnimet • sanaluokat • lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun

käyttö yksinkertaisissa tapauksissa • synonyymit • vastakohdat

Vuorovaikutustaidot • puheviestintä • mediataito

• lausunta • kerronta • esitys/esitelmä • ilmaisun ryhmä‐ ja yksilöharjoituksia • ilmeet, eleet, liikkeet • teatteri/näytelmä • vuorosanojen keksiminen ja esittäminen

Tiedonhankintataidot • tietoverkko

• monipuoliset tietokirjat • kirjastovierailut


• osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa viestintä‐tilanteissa sekä harjaantuu mielipiteensä ilmaisussa, perustelussa ja havaintojensa arvioinnissa

• oppii erilaisten viestintävälineiden käyttöä ja mediakriittisyyttä • oppii tiedonhakua tietokirjoista ja ‐verkoista • oppii arvioimaan ja vertailemaan erilaisia tekstejä ja valitsemaan itselleen kiinnosta‐

vaa ja sopivaa luettavaa • vahvistaa lukuharrastustaan ja kehittää luetun ymmärtämistään erilaisin lukuteknii‐

koin

72

• tutustuu kertomakirjallisuuden eri lajeihin • harjoittelee kirja‐ tai kirjailijaesitelmän pitämistä • kirjoittaa säännöllisesti ja harjaantuu rakentamaan erilaisia tekstejä • harjaantuu oikeinkirjoituksessa • harjaantuu luokittelemaan sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluok‐

kiin, tutustuu verbin aikamuotoihin ja lauseenjäseniin. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5. lk

Lukeminen ja kirjallisuus

• lukuharrastuksen vahvistaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen

• kuvien, otsikon, aikaisempien lukukokemusten ja ennak‐kotietojen hyödyntäminen sisällön ymmärtämisessä

• vähintään kaksi yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta • lukutottumusten ja ‐kokemusten arviointi ja vertailu • lukutekniikat → opiskelutekniikat • sadut, nuortenkirjat, sarjakuvat, tietokirjat • nykykirjallisuuteen ja klassikoihin tutustuminen esim.

Enid Blyton, Tuula Kallioniemi, • tutustumista kirjallisuuden eri lajityyppeihin • Kalevala: Ainon ja Marjatan tarina • kirja‐ tai kirjailijaesitelmä

Kirjoittaminen

Oikeinkirjoitus

• johtolause ja vuorosanat, vuorosanaviiva ja /tai lainaus‐merkit

• alkukirjain • yhdyssanat ja yhdysmerkki

Tekstien kirjoittaminen • tukisanat • ajatuskartan käytön harjoittelu • rakenne: jäsennys, otsikointi, kappalejako • oman tekstin suunnittelu, muokkaaminen ja viimeistely

palautteen pohjalta • mielipiteen ilmaisu ja perustelu • juonellinen kertomus, runo • tietoteksti: tekstin tiivistäminen ja väliotsikointi


73

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5. lk Kielitieto

Sanaluokat

• verbi: perusmuoto, myönteiset ja kielteiset persoona‐muodot, aktiivi ja passiivi, aikamuodot

• muiden sanaluokkien kertaus Lause

• päälause ja sivulause • sivulauseen aloittavan konjunktion tunnistaminen ja pil‐

kun käyttö • subjekti, predikaatti ja objekti

Puhutun ja kirjoitetun kielen ero

Vuorovaikutustaidot • puheviestintä • mediataito

Puhe‐ ja keskustelutaitojen kehittäminen

• kontaktin otto, äänenkäyttö • kertominen, selostaminen, asioiminen ja puheenvuoron

käyttäminen, kysymysten tekeminen • mielipiteen ilmaisu ja perustelu • aktiivinen ja toiset huomioonottava kuuntelu

Oman ilmaisun kehittäminen • monipuoliset ilmaisuharjoitteet ja suulliset esitykset

Viestintävälineiden käytön harjoittelu • mediakriittisyys

Tiedonhankintataidot • tietokirjojen käytön harjoittelua ja tekstien avaamista

• kirjastovierailut ja kirjaston tietopalveluiden käyttö • yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun

vaiheiden harjoittelua

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

• rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja ha‐luaa kehittää ilmaisu‐ ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa

• kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten ha‐vaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja ‐välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärret‐tävä ja saavuttaa vastaanottajan

• osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

• osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä

74

• pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

• on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon • osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita • tuntee tiedonhankinnan päävaiheet • on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuis‐

ta ja sähköisistä lähteistä • löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia • erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja

merkitystä itselleen • käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

• osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen

• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kir‐joittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto

• ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaes‐saan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

• osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala • osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla • hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yh‐

dyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttä‐mään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämi‐sessä ja tuottamisessa

• on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja tai‐vutuksen perusteella sanaluokkiin

• tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa • hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa

lauseen tekstin osaksi • tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo

omassa ilmaisussaan • on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia va‐

linnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin • pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän

laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

75

• on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fikti‐oon.

Tavoitteet 6.lk. Oppilas

• osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteis‐sa, osaa käyttää puheenvuoroja keskusteluissa, kehittää omaa persoonallista ilmaisu‐aan, vertailee ja arvioi omia havaintojaan ja ajatuksiaan

• pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään pienen puheen • oppii erilaisten viestintävälineiden käyttöä ja niiden sisältöjen kriittistä arviointia • tiedostaa omat lukumieltymykset ja ‐tyylit ja osaa arvioida ja vertailla niitä, vahvistaa

lukuharrastustaan ja kehittää luetun ymmärtämistään • tutustuu kertomakirjallisuuden eri lajeihin • osaa pitää kirja‐ tai kirjailijaesitelmän • kertaa sanaluokkia • tutustuu sijamuotoihin sekä kertaa lauseenjäseniä • syventää lauseen ja virkkeen muodostamisen taitoja, harjoittelee pää‐ ja sivulauseen

sekä pilkun käyttöä • tunnistaa puhutun ja kirjoitetun kielen eron ja tutustuu paikalliseen murteeseen • syventää kirjoitetun kielen perussääntöjä • osaa tuottaa juonellisen kertomuksen suunnittelemalla rakennetta ja tekstiä • osaa tuottaa erilaista tekstityyppiä.


Lukeminen ja kirjallisuus • lukuharrastuksen vahvistaminen • omien lukumieltymysten ja tyylien löytäminen • vähintään kaksi yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta • luetun ymmärtämisen kehittäminen • kertomakirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen, esim. sci‐

fikirjallisuus, päiväkirjaromaanit jne. • nykykirjallisuuteen ja kirjallisuuden klassikoihin tutustu‐

minen, esim. Jukka Parkkinen, Tuija Lehtinen, Tuula Kal‐lioniemi, Jorma Kurvinen

• Kalevala: Maailman synty, Kullervon tarina • kirja‐ tai kirjailijaesitelmä

Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus

• kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä esim. alkukirjain, yhdyssanat

Tekstien kirjoittaminen • juonellinen kertomus • rakenne: otsikointi, jäsennys, kappalejako • tekstin suunnittelu ja viimeistely • erilaisten tekstityyppien tuottamista • puhutun ja kirjoitetun kielen ero

76



Kielitieto Sanaluokkien kertaus Sijamuotoihin tutustuminen

• nominatiivi • genetiivi • partitiivi

Lause • lauseenjäsenten kertaus • lause‐ ja virketajun syventäminen • pää‐ ja sivulause sekä pilkun käyttö

Kieli • puhutun ja kirjoitetun kielen ero • murteita

Vuorovaikutustaidot Puhe‐ ja keskustelutaitojen kehittäminen

• puheviestintä • puheen rakenne • mediataito • esim. onnittelu‐, kiitos‐ tai tervetulopuheen pitäminen

• palautteen antaminen ja vastaanottaminen • väittely

Aktiivisesti toiset huomioiva kuuntelu Oman persoonallisen ilmaisun kehittäminen

• roolin esittäminen Viestintävälineiden käytön harjoittelu

• mediakriittisyys Elokuvan tarkastelu

Tiedonhankintataidot Tiedonhankinnan harjoittelu • suunnittelu ja arvioiminen • muistiinpanojen tekeminen • yksinkertaisten lähdeviittausten harjoitteleminen

Kirjastovierailut • kirjaston tietopalveluiden käytön varmentaminen

Tietokirjojen käyttöä

Vuosiluokat 7‐9; tavoitteet ja sisällöt Tavoitteet 7. lk Oppilas

• kehittyy lukijana. Hän osaa tulkita ja arvioida lukemaansa yhä paremmin sekä käyttää lukutaitoaan paitsi elämysten myös tiedon hankintaan. Hänen tietonsa kirjallisuudes‐ta lisääntyy ja hänen lukuharrastuksensa monipuolistuu.

• kehittyy persoonallisena kirjoittajana ja oppii tuottamaan erilaisia asiatekstejä.

77

• kertaa ja oppii keskeiset kieliopilliset käsitteet. Hän tiedostaa, että kieli vaihtelee ja muuttuu. Oppilaan tietämys äidinkielen rakenteesta kasvaa.

• osaa ilmaista itseään suullisesti mutta myös kuunnella muita. Oppilaan vuorovaiku‐tustaidot kasvavat. Hän aktivoituu myös medioiden käyttäjänä ja oppii mediakriitti‐syyttä.

• osaa hankkia tietoa eri lähteistä. Lukeminen ja kirjallisuus Tunneilla käsitellään erilaisia asiatekstejä ja harjoitellaan myös erilaisia lukutapoja silmäilystä syventävään lukemiseen. Tavoitteena on, että oppilas osaa suhteuttaa lukutapansa luetta‐vaan tekstiin ja etsittävään asiaan. Luetaan monipuolisesti kaunokirjallisuuden eri lajeja. Seitsemännellä luokalla painotetaan erityisesti nuorille kirjoitettuja tekstejä ja nuortenkirjoja. Lukemista harjoitellaan myös ää‐neen. Oppilas ohjataan lukemaan omaehtoisesti ja suorittamaan lukudiplomia. Kaikki lukemistehtävät prosessoidaan. Yhteisistä kirjoista voidaan pitää yhteinen kuulustelu, kirjoittaa kirjallisuusaine tai järjestää keskustelutilaisuus. Oppilasta kannustetaan esittämään lukemastaan perusteltu mielipide. Teoksesta ja sen tapahtumista tulee kaikilla olla kokonais‐kuva. Oppilas ohjataan lukemaan myös kuvia ja käyttämään niitä oman tekstin tuottamisen lähtö‐kohtana. Tarinat ja kaikki fiktiivinen kirjoittaminen voidaan asettaa opetuksessa vastakkain uutisen kanssa, jotta oppilas kykenee hahmottamaan faktan ja fiktion käsitteitä. Oppilas tuntee ainakin seuraavat kirjallisuuden peruskäsitteet: juoni, tapahtuma‐aika ja ‐paikka, miljöö ja päähenkilö. Oppilas osaa pitää lukupäiväkirjaa. Kaunokirjallisuus jaotellaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan. Oppilas hahmottaa eri lajien rakenteita ja tunnistaa ne. Luetaan runoja ja näytelmätekstiä ja voidaan tehdä seinälehti oppilaiden runoista tai kirjoittaa näytelmää. Oppilas tunnistaa keskeisiä kirjailijoita ja teoksia maailmankirjallisuudesta. Kirjoittaminen Ainekirjoituksessa ensimmäisiä kerrattavia ja harjoiteltavia asioita on jaksottelu ja sen merki‐tys. Jaksottelua havainnollistetaan ajatuskartan, sarjakuvan tai muun sopivan tavan avulla. Aineissa suositaan tarinamuotoa. Pyritään siihen, että oppilaan aineissa sisältö, jaksottelu ja virkerakenne ovat tasapainossa. Oppilas ohjataan kirjoittamaan tekstiä, jossa käytetään vuo‐ropuhelua ja kuvailua sopivassa suhteessa. Puhekieliset ilmaukset ohjataan vuorosanoihin. Oppilas ohjataan kirjoittamaan myös runoja tai draamaa. Opittavia käsitteitä ovat ainakin runon puhuja tai ”minä”, säe, säkeistö ja loppusointu.

78

Kielitieto Oppilas ohjataan hallitsemaan tekstiä jo sanatasolta lähtien. Sanaluokkien, sijamuotojen ja virkkeen rakenteiden hallinnan tavoitteena on kuitenkin hahmottaa annettu tai itse tuotettu teksti jäsenneltynä kokonaisuutena. Kielitiedossa syvennetään tietoja sanaluokista. Suoran esityksen merkitseminen kerrataan. Käydään läpi tavallisimmat yhdyssanojen muodostamis‐ ja kirjoitustavat. Kerrataan yksinäis‐lause ja pää‐ ja sivulause. Oppilaan tulee hahmottaa persoonamuotoinen verbi lauseesta. Muista verbimuodoista op‐pilas tunnistaa verbin perusmuodon. Substantiivien yhteydessä käsitellään ylä‐ ja alakäsitteet, abstraktit ja konkreettiset substan‐tiivit ja eris‐ ja yleisnimet. Käsitellään adjektiivin vertailumuotojen yhteydessä yleisimpiä se‐kaannuksia ja kirjoitusvirheitä. Opetetaan pronominiryhmät ja korrelaatti. Harjoitellaan pe‐ruslukujen ja järjestyslukujen välistä eroa ja sen vaikutusta päätteen merkitsemiseen. Partikkelit jaotellaan ryhmiin ja harjoitellaan konjunktioiden käyttöä lauseessa. Käsitellään kaikki sijamuodot. Vuorovaikutus (puheviestintä ja mediataito) Haastatteluja ja pari‐ ja ryhmätöitä tehdään tunneilla säännöllisesti, jotta opitaan toimimaan vertaisryhmässä ja saamaan oma ääni kuuluville. Esiintymistottumusta harjoitellaan tekemällä pieni esitelmä. Oppilaita kannustetaan valitse‐maan esitelmiensä aiheiksi myös mielikirjoja tai ‐kirjailijoita. Opettajan palautteen myötä keskustellaan ja haastetaan sekä esittäjä että yleisönä toimivat oppilaat miettimään omia esiintymistekniikoitaan ja tilannetajuaan. Oppilas tietää faktan ja fiktion eron. Median tekstilajeista pääkohteena on uutinen. Oppilas tutustuu erilaisiin kirjoitettuihin uutisiin ja tietää, mitä hyvä uutinen sisältää. Oppilas kirjoit‐taa myös oman uutisen tai luokka voi koostaa oman keksityn radiouutislähetyksen. Tutustu‐taan sanomalehtien eri osastoihin. Lehtiä käytetään omien töiden materiaalina. Oppilaalle muodostuu kuva lehdistä ja mediasta vuorovaikutuksen kenttänä, johon hän itsekin voi ottaa osaa. Muita mahdollisia käsittelykoh‐teita ovat sarjakuva ja elokuvailmaisu. Tiedonhankintataidot Oppilas pystyy käyttämään kerättyä aineistoa kirjoitelmansa, tutkielmansa tai esitelmänsä pohjana. Kun oppilasta ohjataan keräämään aineistoa, painotetaan itse tekemisen, haastat‐telujen ja kirjastojen merkitystä. Oppilasta rohkaistaan käyttämään myös tietoverkkoja ja arvioimaan kaikenlaisen tiedon luotettavuutta. Ajatuskartan käyttöä muistiinpanovälineenä ja aineen tai esitelmän jäsentelykeinona harjoi‐tellaan.

79



• kehittyy persoonallisena kirjoittajana ja oppii tuottamaan erilaisia asiatekstejä. • kertaa ja oppii keskeiset kieliopilliset käsitteet. Oppilaan tietämys äidinkielen raken‐

teesta kasvaa. Hän tiedostaa, että kieli vaihtelee ja muuttuu. • osaa ilmaista itseään suullisesti mutta myös kuunnella muita. Oppilaan vuorovaiku‐

tustaidot kasvavat. Oppilas aktivoituu myös medioiden käyttäjänä ja oppii mediakriit‐tisyyttä.

• osaa hankkia tietoa eri lähteistä. Lukeminen ja kirjallisuus Luetaan muutamia kokonaisteoksia. Tavoitteena on, että oppilas pystyisi muodostamaan teoksen sisällöstä kokonaiskuvan. Luetuista kirjoista voidaan pitää kirjallinen kuulustelu, kir‐joittaa kirjallisuusaine tai järjestää keskustelutilaisuus. Mahdollisuutena on myös suullisen tai kirjallisen arvostelun tekeminen, jossa korostetaan perustellun mielipiteen ilmaisua. Oppilaille korostetaan omaehtoisen lukemisen merkitystä ja heitä kannustetaan lukudiplo‐min suorittamiseen. Myös ääneen lukemista harjoitellaan edelleen mahdollisuuksien mu‐kaan. Suorasanaisessa kertomakirjallisuudessa keskitytään viihdekirjallisuuden lajityyppeihin. Op‐pilaita ohjataan myös viihdekirjallisuuden puolella aikuisten kirjallisuuden pariin. Mahdolli‐suuksien mukaan tehdään kirjastovierailuja. Erilaisia novelleja pyritään lukemaan runsaasti. Novellien analysoinnissa keskitytään raken‐teeseen ja kerrataan myös peruskäsitteet eli teema, aihe ja motiivi. Lyriikan peruskäsitteiden eli säkeen, säkeistön ja loppusoinnun kertaamisen lisäksi perehdy‐tään erityisesti runouden kielikuviin. Kirjoittaminen Tunneilla ja kotitehtävänä tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia. Perinteisen ainekirjoituksen rinnalla pyritään kirjoittamaan myös novelli ja runoja. Näiden yhteydessä tulee esille myös runouden käsitteet ja novellin rakenne. Sanomalehden tekstityyppien opetukseen liittyen yksi kirjoitettavista aineista on mielipide‐kirjoitus. Tässä kirjoitusharjoituksessa perehdytään perustelemisen taitoihin. Kielitieto Kielentuntemuksessa keskitytään lauseenjäsennyksen syventämiseen ja moduksiin. Välimer‐keistä ajatusviiva, kaksoispiste ja puolipiste kuuluvat oikeakielisyydessä käytäviin asioihin, samoin lyhenteiden merkitseminen.

80

Lisäksi oppilaat perehdytetään esimerkiksi mainosten ja mielipidekirjoitusten avulla kielen vaikuttamiskeinoihin. Vuorovaikutustaidot (puheviestintä ja mediataito) Puheviestintätaitoja harjoitellaan pitämällä monipuolisia esitelmiä sekä pareittain että yksin. Aiheet voivat olla vapaavalintaisia oppilaan oman mielenkiinnon mukaan. Yhtenä vaihtoeh‐tona voi olla esitelmä viihdekirjallisuudesta. Tunneilla tehdään myös erilaisia ryhmätöitä, joissa oppilaat pääsevät kehittämään vuorovai‐kutustaitoja sekä ryhmätöitä purettaessa myös esiintymistaitoja. Mediataidon osa‐alueesta keskeisenä on suomalaiseen lehdistöön perehtyminen. Tunneilla käsitellään sanomalehden eri tekstityyppejä ja syvennytään mielipidekirjoituksiin sekä mai‐noksiin ja niiden kielellisiin ja kuvallisiin vaikuttamiskeinoihin. Myös uutinen ja uutiskriteerit ovat keskeisenä tarkastelun kohteena. Tiedonhankintataidot Pyritään siihen, että oppilas pystyy käyttämään kerättyä aineistoa kirjoitelmansa, tutkiel‐mansa tai esitelmänsä pohjana. Kun oppilasta ohjataan keräämään aineistoa, painotetaan itse tekemisen, haastattelujen ja kirjastojen merkitystä. Myös sanomalehdistön merkitystä tiedonhankinnassa korostetaan. Oppilasta rohkaistaan käyttämään myös tietoverkkoja sekä arvioimaan kaikenlaisen tiedon luotettavuutta. Tavoitteet 9. lk Oppilas


• kehittyy persoonallisena kirjoittajana ja oppii tuottamaan erilaisia asiatekstejä. • kertaa ja oppii keskeiset kieliopilliset käsitteet. Oppilaan tietämys äidinkielen raken‐

teesta kasvaa. Hän tiedostaa, että kieli vaihtelee ja muuttuu. • osaa ilmaista itseään suullisesti mutta myös kuunnella muita. Oppilaan vuorovaiku‐

tustaidot kasvavat. Oppilas aktivoituu myös medioiden käyttäjänä ja oppii mediakriit‐tisyyttä.

• osaa hankkia tietoa eri lähteistä. Lukeminen ja kirjallisuus Oppilas lukee sekä proosaa, lyriikkaa että draamaa. Kirjallisuuden valinnassa painotetaan suomalaisia klassikkoja. Oppilas tutustuu myös suomalaisen kansanperinteen ja nykyperin‐teen teksteihin. Asiatekstien lukutaitoa harjoitellaan, kun niitä käytetään tiedonlähteenä ja oman kirjoittamisen pohjana. Kaikkia luettuja teoksia ja tekstejä voidaan käsitellä ryhmätöi‐nä, esitelminä tai kirjallisina kuulusteluina. Historiallinen kirjallisuustieto korostuu. Oppilas tuntee Suomen 1800—1900‐luvun kirjalli‐suuden pääpiirteet ja lukee eri aikakausien ja tyylisuuntien kaunokirjallisuutta. Hän tunnistaa kirjallisuuden tyylisuunnista romantiikan ja realismin. Näitä voidaan harjoitella esim. kirjoit‐

81

tamalla eri tyylisuuntien mukaisia tekstejä. Oppilas tutustuu keskeisiin suomalaisiin kirjaili‐joihin, joita ovat mm. Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Aho ja Leino, ja lukee heidän tekste‐jään. Kirjailijoista voidaan laatia esitelmiä tai tutkielmia. Oppilas syventää Kalevala‐tietämystään siten, että hän tuntee sen keskeiset hahmot ja tari‐nat ja Kalevalan kielen tehokeinoja. Hän ymmärtää Kalevalan ja kansanperinteen kulttuuri‐sen merkityksen. Kalevalan pohjalta voidaan tehdä pienoisnäytelmiä tai ryhmätöitä. Oppilasta kannustetaan lukemaan kaunokirjallisuutta ja suorittamaan lukudiplomi. Oppitun‐neilla luetaan myös ääneen. Kirjoittaminen Asiatekstin kirjoittaminen korostuu. Oppilas kirjoittaa pohtivan aineen ja aineistoaineen. Fiktiota harjoitellaan kirjoittamalla vähintään yksi fiktiivinen aine, esim. novelli tai satu. Oppilas tunnistaa tekstistä vierassanat ja osaa niiden keskeiset oikeinkirjoitussäännöt. Hän tuntee tavallisimpien vierassanojen merkityksen. Mahdollisuuksien mukaan kerrataan tuttu‐ja oikeinkirjoitussääntöjä, kuten välimerkkien käyttöä (suora lainaus, pilkku) ja yhdyssanoja. Kielitieto Oppilas erottaa nominaalimuotoisen verbin persoonamuotoisesta verbistä ja osaa käyttää nominaalimuotoja lauseenvastikkeissa. Oppilas tunnistaa tavallisimmat lauseenvastikkeet ja tietää, että lauseenvastiketta ei eroteta muusta virkkeestä pilkulla. Kielioppia kerrataan mahdollisimman paljon. Oppilas tutustuu suomen puhekielen piirteisiin: murteisiin ja slangeihin. Hän tuntee kirjakie‐len kehityksen pääpiirteet. Hän tietää suomen kielen ominaispiirteet sekä keskeiset sanan‐muodostustavat (yhdistäminen ja johtaminen) ja tutustuu suomen kielen nimistöön. Hän tietää, että kielet jaetaan sukulaisuutensa perusteella eri kielikuntiin ja suomi kuuluu uralilai‐seen kielikuntaan. Hän osaa nimetä suomen sukukieliä ja tietää, missä niitä puhutaan. Näitä yleissivistävän kielitiedon aiheita voidaan käsitellä mm. erilaisin ryhmä‐ tai paritöin ja kirjal‐listen tehtävien avulla. Vuorovaikutustaidot Puheviestintää harjoitellaan erilaisin pari‐ ja ryhmätöin. Sopivia aiheita ovat esim. kansanpe‐rinteen lajit, Kalevala tai suomen sukukielet. Oppilas harjoittelee puhetilanteen arviointia. Hän osaa ottaa palautetta vastaan, mutta myös antaa sitä rakentavasti. Oppilas laatii esitelmän, jonka pohjana on pitkäjänteinen valmistelu. Sen aiheeksi sopii esim. joku suomalainen kirjailija. Oppilas etsii esitelmäänsä materiaalia eri lähteistä. Oppilas osallistuu mahdollisuuksien mukaan sanomalehti‐ ja aikakauslehtipäivään. Tiedonhankintataidot Oppilas hankkii tietoa kirjoitelmaansa, esitelmäänsä tai tutkielmaansa eri lähteistä, kuten artikkeleista, tietokirjoista ja internetistä. Oppilaan oma‐aloitteisuus ja lukutaito korostuvat tiedonhankinnassa. Oppilas osaa arvioida hankkimansa tiedon luotettavuutta.

82

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä et‐tä yksin esiintyessään

• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa • osaa ottaa ideointi‐ ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintäti‐

lanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon vies‐tintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palau‐tetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin ko‐kemuksiinsa ja ajatuksiinsa

• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyt‐täen

• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista • tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja • osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perus‐

telut • pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraa‐

maan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä • osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia • tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja

ilmaisuun • pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista kei‐

noista • pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,

käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havain‐noidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

83

• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto‐ ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

• tuntee puhe‐esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan teks‐tejä tuottaessaan

• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olen‐naisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa ku‐vauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, ylei‐sönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tar‐peen mukaan tiivistää tekstiään

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskei‐noista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen • löytää itseään kiinnostavaa tieto‐ ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa

perustella valintojaan • on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja,

tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kaleva‐lan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yh‐teisesti sovitun määrän

• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

• pystyy jakamaan luku‐ ja katselukokemuksensa muiden kanssa • osaa puhua kielen äänne‐, muoto‐ ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on

tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen kes‐keisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiin‐sa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan • tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten jou‐

kossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hä‐nellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

7.3 Toinen kotimainen kieli; B1 ruotsi Ruotsin kielen opetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön toisen kotimaisen kielen osalta. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyt‐tämään kielitaitoaan.

84

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• oma oppimistyyli ja sen kehittäminen; työskentely yksin, pareittain, ryhmässä • toisten huomioiminen.


• suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri‐identiteetti • suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus • tutustutaan ruotsia puhuvien kulttuuriin äänitteiden, videoiden, kuvien ja tekstien

avulla.

Viestintä ja mediataito • osallistuva ja vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä • tiedon hankinta, vertailu ja valikointi

Tavoitteet 7. lk

• pyrkiä herättämään kiinnostus ruotsin kieltä ja ruotsalaista/pohjoismaista kulttuuria kohtaan

• oppia kommunikoimaan tavallisissa tilanteissa ja käyttämään erilaisia kielenoppimis‐menetelmiä

• oppia arvioimaan tulostaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin.


Tilanteet ja aihepiirit • lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henki‐

löt, asiat ja toiminnot (koti, perheenjäsenet ja ystävät) • harrastukset ja vapaa‐ajan vietto • ostoksilla käynti

Rakenteet • substantiivin taivutus • adjektiivin taivutus • sanajärjestys • tärkeimmät pronominit ja prepositiot • apuverbit • verbin preesens

Tavoitteet 8. lk

• laajennetaan kykyä toimia monipuolisemmissa asiointitilanteissa • oppilas tuntee kielialueen kulttuurisääntöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja • oppilas oppii tarkkailemaan ja korvaamaan tuotostaan.

85


Tilanteet ja aihepiirit • arkielämän laajentaminen kodin ja koulun

Rakenteet • verbin aikamuodot • pronomineja • rinnastuskonjunktiot • kertausta


• osaa käyttää ruotsia erilaisissa yhteyksissä ja erilaisiin tarkoituksiin • ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin ja puheen

keskeisimmän sisällön ja osaa kirjoittaa vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin • oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria sekä arvostamaan muiden Pohjoismai‐

den kulttuureja ja niiden edustajia • oppii erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, omien viestien laatimista ja tie‐

donhankintavälineiden käyttöä.


Tilanteet ja aihepiirit • ympäristönsuojelu • monikulttuurisuus • ammatinvalintasanasto • Pohjoismaat

Rakenteet • Sivulause

• konditionaali • kertausta

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Ruotsi A2.1 Peruskielitai‐donalkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskie‐litaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe


Viestintästrategiat

• kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • oman kielenkäytön tarkkailu

86

• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä pa‐lautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö.

Kulttuuritaidot Oppilas

• tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisten sekä muiden pohjoismaisten elämän‐muotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä

• tuntee maamme suomen‐ ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutus‐muotoja

• ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas

• käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoitte‐

lun merkityksen.

7.4 Vieraat kielet; A1 englanti Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilan‐teissa. Opetuksen tehtävänä on myös totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan. Vieras kieli oppiaineena on taito‐ ja kulttuuriaine. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• oma oppimistyyli ja sen kehittäminen • tavoitteellinen itsensä kehittäminen • toisen huomioiminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä (erilaiset yhteistoiminta‐

tavat) • vastuu omasta ja ryhmänsä oppimista


• oma kulttuuri‐identiteetti suomalaisena ja eurooppalaisena • valmiuden kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen (tilanteet ja

aihepiirit) Viestintä ja mediataito

• osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä • tiedon hankinta • kriittinen suhtautuminen englanninkieliseen mediaan.

87

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • aiheeseen liittyvät tekstit (tilanteet ja aihepiirit)

Viestintästrategiat

• (Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis‐, tuottamis‐ ja vuorovaikutus‐strategiat)

Vastaanottaminen Kuullun ymmärtäminen

• tiedotukset (kuulutukset, ohjeet, varoitukset jne) • tiedotusvälineiden käyttö (radio, TV, nauhoitteet, elokuva) • kuuntelu sivullisena

Luetun ymmärtäminen

• lehtien luku • sanakirjojen käyttö • ohjeiden lukeminen • kaunokirjallisuus, viihde (esim. musiikki)

Tuottaminen Puhuminen

• ohjeiden antaminen • valmiiksi kirjoitetun tekstin lukeminen • muistiinpanojen, kaavion tms. perusteella puhuminen • harjoitellun roolin esittäminen • spontaani puhuminen

Kirjoittaminen

• lomakkeiden täyttö • julisteiden tekeminen • muistiinpanojen tekeminen • viestien tms. kirjoittaminen sanelusta • henkilökohtaisten kirjeiden kirjoittaminen.

Vuorovaikutus Kasvokkainen vuorovaikutus

• asiointitilanteet • satunnainen tai epämuodollinen keskustelu • väittely.

Kirjallinen vuorovaikutus

• haastattelu • kirje, sähköposti

88

VUOSILUOKAT 1‐2 Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmär‐tämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista. Tavoitteet Oppilas

• tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä • rohkaistuu puhumaan sana‐ ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä • saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille • kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

Keskeiset sisällöt

• jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu • ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit • kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa.

VUOSILUOKAT 3‐6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestin‐tää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoi‐sia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet Kielitieto Oppilas oppii

• kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi aut‐taa

• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön

• kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin.


• tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroi‐hin

• tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoides‐saan

• viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla.

89

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa • käyttämään lähinnä pari‐ ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä har‐

joittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä

• käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä • arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoittei‐

siin.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3. lk Tilanteet ja aihepiirit • tervehtiminen ja tutustuminen

• koti ja perhe • koulu • lähiympäristö • harrastuksia • lemmikkejä, maatilan eläimiä ja villieläimiä • ruokia ja juomia • kehonosia • luonto ja sää • kellonaikoja (tasatunnit) • viikonpäivät • kulkuneuvoja, vaatteita, ammatteja • värit

Ääntäminen Rakenteet • lukusanat 1‐100

• yksikkö/monikko • be‐ ja have‐verbien preesens (myönteinen ja kielteinen) • can • käskyjä ja kieltoja • kysymyksiä • persoonapronominien yksikkö (perus‐ ja omistusmuodot) • s‐genetiivi (yksikkö) • prepositioita

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 4. lk Tilanteet ja aihepiirit • kerrataan 3. lk asioita

• aakkoset • maiden nimiä ja matkailua • sairauksia • kellonajat • kuukaudet ja vuodenajat • henkilön kuvailua

90

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 4. lk Rakenteet • kerrataan 3. lk asioita

• artikkelin käyttöä • yleis‐ ja kestopreesensiä • persoonapronominien monikko (perus‐ ja omistusmuodot) • be‐verbin imperfektiin tutustuminen

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5. lk Tilanteet ja aihepiirit • kerrataan ja laajennetaan 3.‐4. lk asioita

• ruokailua • ostostilanteita • luonnon‐ ja ympäristönsuojelua

Rakenteet • kerrataan ja laajennetaan 3.‐4. lk asioita

• adjektiivien vertailua • koko yleispreesens • järjestysluvut • päiväyksiä • persoonapronominien objektimuodot • there is/ there are • imperfektiä

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk Tilanteet ja aihepiirit • kerrataan ja laajennetaan 3.‐5. lk asioita

• englanninkielisiin ja muihin maihin tutustumista

Rakenteet • kerrataan ja laajennetaan 3.‐5. lk asioita • syvennetään imperfektiä

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:



Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitai‐don alkuvaihe


A2.1 Peruskielitai‐don alkuvaihe


91


• tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja • pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän ti‐

lanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas

• käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työta‐poja kuten parikeskustelua sekä oppi‐ ja sanakirjaa

• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työs‐kentelyään.

VUOSILUOKAT 7‐9 A1‐kielen opetus jatkuu vuosiluokilla 3‐6 hankitun kielitaidon pohjalta. Tavoitteet Kielitaito Oppilas

• ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä laajempaa yleistietoa sisältä‐vää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä

• selviytyy vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja osaa kertoa vastaa‐vanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.


• oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria sekä viestimään ja toimimaan kohdekult‐tuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

• oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja arvostamaan omaa ja kohdekulttuu‐ria.

Opiskelustrategiat Oppilas

• hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita • osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä, käyttää hyväksi äidinkielessä oppimaansa

sekä korvata kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin • oppii hyödyntämään tieto‐ ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan • osaa arvioida omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttaa työskentelytapojaan.

92

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 7. lk Tilanteet ja aihepiirit • lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt,

asiat ja toiminnot (koti ja perheenjäsenet, koulu ja oppilas‐toverit sekä opettajat)

• asuminen maalla ja kaupungissa • ikäkauteen liittyvät vapaa‐ajan toiminnot • asioiminen tutuissa paikoissa (kauppa, posti jne.)

Rakenteet • kerrataan ja syvennetään 3.‐6. lk asioita

• preesens ja imperfekti • substantiivin genetiivi ja monikko • artikkelin käyttö • persoonapronominien eri muodot • prepositiot ajan ja paikan ilmaisussa

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 8. lk Tilanteet ja aihepiirit • koulu eri kulttuureissa

• koulukiusaaminen • urheilulajeja • terveys • seurustelu • asuminen ja eläminen tulevaisuudessa • matkailu

Rakenteet • aikamuodot • konditionaali • relatiivi‐ ja refleksiivipronominit • sanajärjestys • adverbit • epäsuora kysymyslause • liitekysymykset

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk Tilanteet ja aihepiirit • perustiedot omasta ja kohdekulttuurista

• ympäristötietous • työelämä • viihde

93

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk Rakenteet • aikamuodot

• passiivi • toinen konditionaali • maantieteelliset nimet • infinitiivi ja ing‐muoto • apuverbit • paljoussanat

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:



Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskie‐litaito

A2.2 Kehittyvä perus‐kielitaito

B1.1 Toimiva peruskie‐litaito

A2.2 Kehittyvä perus‐kielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas

• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoitte‐

lun merkityksen.

7.5 Matematiikka

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetel‐mien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista

94

ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto‐ ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Matematiikka on välineoppiaine, jonka päämääränä on saada kaikille oppilaille matemaattiset perustiedot ja ‐taidot jokapäiväistä elämää varten ja valmiudet ammatillisiin jatko‐opintoihin. Opetuksen perustan luovat suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri, kansainvälisyys, didaktinen tutkimus ja yleinen tiedonkäsitys. Oppimismotivaation ylläpitämiseksi on käytettävä arkipäivän tilanteisiin ja havaintoihin perustuvia opetusmenetelmiä ja kunkin oppilaan on omista kyvyis‐tään riippumatta saatava kokea onnistumisen tunteita. Luontainen kiinnostus matematiikan oppimiseen koko oppivelvollisuuskoulun ajan on suomalaisessa tietoyhteiskunnassa koululle suuri haaste. Opetuksen keskeisiä periaatteita ovat:

• järjestelmällisyys ja loogisen ajattelukyvyn kehittäminen • ongelmakeskeisyys ja ratkaisuun pääseminen • sosiaalisuus ja yhteistoiminnallisuus • arkielämän oman kokemusmaailman korostaminen • ongelmien ja saatujen ratkaisujen luonteva kommunikointi • kokeellisuus ja johtopäätösten teko • terminologian hallinta.

Työtapoina käytetään vaihtelevia, käsiteltävään aiheeseen sopivia työtapoja kuten opettajajoh‐toisuus, toiminnallisuus ja oppilaskeskeisyys. Työtapaa valittaessa on syytä huomioida perustei‐siin sisältyvät ajattelutaitojen ja eri menetelmien keskeisimmät sisällöt. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen

Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys • tilastotulkintoja eri maiden elinoloista • kansainvälinen merkkikieli, si‐lyhennejärjestelmä.

Viestintä ja mediataito

• matemaattisen merkkikielen hallinta • tilastojen laadinta ja kriittinen tulkinta • tietokoneiden monipuolinen käyttötaito: valmiit opetusohjelmat sekä esimerkiksi

diagrammien laadinta taulukkolaskentaohjelmalla.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • kustannusten arviointi ja laskeminen (kauppalaskut, sähkönkulutus jne.) • kauppojen hintaseuranta.

Turvallisuus ja liikenne

• aiheeseen liittyvien tilastojen tutkimista sekä diagrammien laatimista niistä

95

Ihminen ja teknologia

• tieto‐ ja viestintätekniikan käyttö • kodin teknologian hyötyjä ja haittoja numeroin • teknologia eri kulttuureissa ja eri aikakausina.

VUOSILUOKAT 1‐2 Opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuun‐telemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaat‐tisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Tavoitteet Oppilas

• oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

• saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit

• oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita • ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja • oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein,

kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy‐seuraussuhteita

• harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.lk Luvut ja laskutoimitukset • lukumäärä, lukusana ja numeromerkintä luvuilla 0‐100

• lukujen vertailu, järjestäminen, luokittelu, hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein ja lukumerkinnöin

• lukujonotaidot • kymmenjärjestelmän rakentuminen, paikkakaavio • yhteen‐ ja vähennyslasku ja niiden välinen yhteys,

laskutoimituksen kirjoittaminen kuvasta, päässälaskua • eri laskutapojen ja välineiden käyttöä esim. palikat,

laskuhelmet, lukusuora, satataulu, harjoittelua päässälaskuna ja kirjallisesti

• erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista piirtämällä ja värittämällä

Algebra • erilaisten kuvien, kuvioiden ja pylväsdiagrammien tulkintaa• yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä

Geometria • vasemmalla, oikealla, yläpuolella, sisäpuolella, ulkopuolella, eri suunnilta katsottuna

• etsitään, tunnistetaan, kuvaillaan, luokitellaan ja nimetään muotoja

96

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.lk • kaksiulotteisten (monikulmio, ympyrä) muotojen

tunnistaminen ja nimeäminen sekä kolmiulotteisten muotojen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö, ympyräkartio) tunnistaminen ja kuvaileminen

• kaksiulotteisten muotojen piirtäminen ja jäljentäminen, kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen

Mittaaminen • mittaamisen periaate, kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan

• pituus senttimetreinä • kellonaika tunteina ja puolina tunteina • hinta euroina • mittavälineiden käyttö: viivain, kello • mittaustulosten arviointia vertaamalla

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

• tietojen etsiminen, kerääminen ja esittäminen (esim. palikkapylväänä)

• yksinkertaisten taulukoiden, hinnastojen ja pylväsdiagrammien lukeminen

• koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina esim. palikoilla tai värittämällä


Luvut ja laskutoimitukset • lukumäärä, lukusana ja numeromerkintä luvuilla 0‐1000 • lukujen vertailu ja järjestäminen • lukujonotaidot • kymmenjärjestelmän ja paikkajärjestelmän ominaisuudet • yhteen‐ ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain • kertolaskun käsite, kertotaulut 0‐5 • tutustuminen jakolaskuun konkreettisilla välineillä (ei

merkitsemistä) • eri laskutapojen ja välineiden käyttöä esim. palikat,

laskuhelmet, lukusuora, tuhattaulu, harjoittelua päässälaskuna ja kirjallisesti

• erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista piirtämällä ja värittämällä

• murtolukukäsitteen pohjustaminen välineillä ja suullisesti Algebra • erilaisten kuvien, kuvioiden ja pylväsdiagrammien

tulkintaa • yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä

Geometria • katsotaan ja tutkitaan esineitä eri suunnilta, havainnointi ja kuvailu

• monikulmion tunnistaminen, piirtäminen ja nimeäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio)

• muotojen vertailua, tunnistamista ja nimeämistä

97


• tunnistetaan ja piirretään piste, suora, jana, kulma, puolisuora ja murtoviiva

• kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon, omien kuvioiden tuottaminen. Kolmiulotteisten kappaleiden tunnistamista ja rakentamista esim. pakkauslaatikoiden purkaminen ja kokoaminen

• peilikuvan tunnistaminen ja helpon peilikuvan piirtäminen, symmetria‐akseleiden etsiminen

Mittaaminen • mittaamisen periaatteen varmentaminen • pituus metreinä ja senttimetreinä • massa grammoina ja kilogrammoina • pinta‐ala laatoilla peittämällä • tilavuus litroina ja desilitroina • kellonaika tunteina ja minuutteina (kellonaika viiden

minuutin tarkkuudella pistemerkintänä) • hinta euroina ja sentteinä ja desimaalimerkintänä • mittavälineiden käyttö: viivain, kello, litran ja desilitran

mitta‐astiat, vaaka • helppoja muunnoksia (esim. metri‐senttimetri, euro‐

sentti, litra‐desilitra) • mittaustuloksen suuruusluokan ja sopivan mittayksikön

arviointia Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

• tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista, kuvista • tietojen kerääminen esim. havainnoimalla ja laskemalla • tietojen tallentaminen esim. tukkimiehen kirjanpidolla • yksinkertaisten taulukoiden kaavioiden ja diagrammien

lukeminen • koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

piirtämällä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas

• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle

• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti

• osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.

98

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas

• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen

• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut

• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä • ymmärtää yhteen‐, vähennys‐, kerto‐ ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä

arkitilanteissa • osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa • tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi

kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Oppilas

• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin

• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas

• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika

• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

VUOSILUOKAT 3‐5 Matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, mate‐maattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Tavoitteet Oppilas

• saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa • oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja

käsitejärjestelmiä • oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä • oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy‐

seuraussuhteita • perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille

99

• oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta • oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita • oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.


Luvut ja laskutoimitukset • kymmenjärjestelmän varmentaminen • luvut 0‐9 999 • kellonaika pistemerkintänä varmennetaan • lukujen luokittelua ja järjestämistä • yhteen‐ ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisella

luvuilla, nollan yli lainaaminen • kertotaulut 0‐10 • kertalaskua allekkain (1‐numeroinen kertoja) • sisältöjako ja ositusjako • jakolaskua kertolaskun avulla • murtoluvun ja sekaluvun käsite • samannimisten murtolukujen suuruusvertailu • desimaaliluvun käsite • kymmenes‐ ja sadasosa • murto‐ ja desimaaliluvun välinen yhteys • laskutoimituksen vastauksen tarkistaminen • pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen esim.

piirtämällä Algebra • lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen

• helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

Geometria • suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun ja pienennetyn ruudukon avulla

• peilauksia suoran suhteen • symmetria • yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat • erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu,

nelikulmioiden luokittelua • monikulmion piiri • kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja

luokittelu • mittaamisen periaatteen vahvistaminen • pituuden yksiköt mm, cm, m ja km • massan yksiköt g ja kg • tilavuuden yksiköt dl ja l • ajan yksiköt min, h, d, vk, kk, a • mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen

100



• tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista, kuvista ja diagrammeista

• pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen • taulukoiden tulkintaa (esim. välimatkataulukko)

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 4. lk Luvut ja laskutoimitukset • kymmenjärjestelmän varmentaminen

• luvut 0 – 99 999 • lukujen luokittelua ja järjestämistä • yhteen‐ ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain

sovellusten yhteydessä • kertolaskua allekkain (2‐numeroinen kertoja) • jakolaskualgoritmi, 1‐numeroinen jakaja (jakokulma) • samannimisten murtolukujen yhteen‐ ja vähennyslaskua • desimaalilukujen yhteen‐ ja vähennyslaskua päässä ja

allekkain • pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi • lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen jollain

systemaattisella menetelmällä Algebra • lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen

• helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

• lausekkeen käsite • lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen • sulkeiden käyttö • lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain • helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisu etsiminen

päättelemällä Geometria • suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla

• symmetria suoran suhteen • peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistammalla • ympyrä ja sen osat • kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan • kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen,

suorakulmainen, terävä‐ ja tylppäkulmainen) • kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen • mittaamisen periaatteen vahvistaminen • massan yksiköt (tonni) • ajan yksiköt (sekunti) • mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen



101


• pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen • viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen • lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen • koordinaatistoon tutustuminen


Luvut ja laskutoimitukset • kymmenjärjestelmän varmentaminen • luvut 0 – 100 000 000 • 60‐järjestelmä (aikojen yksikkömuunnoksia) • lukujen luokittelua ja järjestämistä • yhteen‐ ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain

sovellusten yhteydessä • kertalaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain

sovellusten yhteydessä • jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi) • jakolaskualgoritmi, 2‐numeroinen jakaja • murtoluvun supistaminen • murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella

luvulla • desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella

luvulla • tuhannesosat • prosenttiluvun käsite ja yhteys murtolukuun ja

desimaalilukuun • pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi • desimaaliluvun pyöristäminen • negatiivisen luvun käsite (koordinaatiston käytön

yhteydessä) • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen esim.

taulukoimalla tai laatimalla lista

Algebra • lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien

etsimistä, päättelyä ja tulkitsemista • harjoittelua lausekkeiden käytöstä • yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen

päättelemällä Geometria • yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava

• yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin • ympyrän piirtäminen harpilla • kulman yksikkö, aste • kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua • kolmion ja nelikulmion kulmien summa

102


• nelikulmion ja kolmion pinta‐ala • mittaamisen periaatteen vahvistaminen • pituuden yksikköjärjestelmä (mm, cm, dm, dam, hm, km) • massan yksikköjärjestelmä (myös mg, cg, dg, g, dag, hg,

kg, tonni) • tilavuuden yksikköjärjestelmä (ml, cl, dl, l) • pinta‐alan yksiköt mm2, cm2, dm2, m2,a, ha ja km2 • mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen



• diagrammien piirtämistä ja tulkitsemista • viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen • lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen • koordinaatistoon tutustuminen

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas

• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä on‐gelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla

• pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla

• osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla

• osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia‐ ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

• osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

• osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra

Oppilas • ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä

varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla

103

• osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

• osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria

Oppilas • osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan

yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

• tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

• ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

• osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta‐aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Oppilas • osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea

yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja • osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä

mahdottoman ja varman tapauksen.

VUOSILUOKAT 6‐9

Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtä‐mistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattis‐ten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteet Oppilas oppii

• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään

matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja

päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

104


Ajattelun taidot ja menetelmät

• loogista ajattelua vaativia toimintoja: vertailu, järjestäminen, mittaaminen, rakentaminen, mallintaminen

• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, matemaattisten tekstien ratkaisu ja tuottaminen

• kombinatoristen ongelmien ratkaisua • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö

Luvut ja laskutoimitukset • peruslaskutoimitusten varmentaminen • luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut • suhde • jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin) • murtoluvun laventaminen ja supistaminen • erinimisten murtolukujen yhteen‐ ja vähennyslaskua • murtoluvun kertominen murtoluvulla • desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla • kombinatoristen ongelmien tutkiminen • prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku • potenssikäsite • laskimen käyttö • ajan yksiköiden koonti • pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen

Algebra • lausekkeen sieventäminen • moninkertaiset sulkeet • yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen

päättelemällä Funktiot • lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria • mittaamisen periaatteen vahvistaminen

• kartan mittakaava • mittakaavan laskeminen • yksinkertaisia geometrisia konstruointeja • suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus • tilavuuden yksiköt mm3, cm3, dm3, m3 • tilavuus‐ ja vetomittojen yhteys



• sektoridiagrammin tulkitseminen • klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen

105





• kombinatoristen ongelmien ratkaisua • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö • matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • lukujoukot • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • peruslaskutoimitusten varmentaminen • murtolukujen sieventäminen ja desimaaliluvun

esittäminen murtolukuna • kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja

murtoluvuilla • lausekkeiden sieventäminen • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö • potenssi, eksponenttina kokonaisluku • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

Algebra • lauseke ja sen sieventäminen

• potenssilauseke ja sen sieventäminen • polynomin käsite • samanmuotoisten termien yhdistäminen

Geometria • kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä • säännölliset monikulmiot; • ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet • yhtenevyys • geometrista konstruointia • symmetria suoran ja pisteen suhteen • kierto ja siirto tasossa • kulmien välisiä yhteyksiä • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 8. lk Ajattelun taidot ja menetelmät



106


• kombinatoristen ongelmien ratkaisua • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö • matematiikan historia

Luvut ja laskutoimitukset

• peruslaskutoimitusten varmentaminen • luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä • lausekkeiden sieventäminen • suhde ja verrannollisuus • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö •

Algebra • lauseke ja sen sieventäminen • polynomin käsite, polynomien laskutoimitukset • muuttuja‐käsite, lausekkeen arvon laskeminen • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen • verranto • lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Geometria • tasokuvioiden piirin ja pinta‐alan laskeminen • yhdenmuotoisuus • Pythagoraan lause





• kombinatoristen ongelmien ratkaisua • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö • matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • lausekkeiden sieventäminen • prosenttilaskenta • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

Algebra • lauseke ja sen sieventäminen • muuttuja‐käsite, lausekkeen arvon laskeminen • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti

Geometria • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kappaleen tilavuuden ja pinta‐alan laskeminen • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

107


Funktiot • riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttuji‐en avulla

• funktion käsite • lukuparin esittäminen koordinaatistossa • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaa‐

jien piirtäminen koordinaatistoon • funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja

väheneminen • lineaarinen funktio • suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Todennäköisyys ja tilastot • todennäköisyyden käsite

• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, moodin ja mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta • tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttö‐

kelpoisessa muodossa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8


Oppilas • huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,

ei ole olemassa • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esi‐

tysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkis‐taa tuloksen oikeellisuuden

• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa • osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu‐, pol‐

ku‐ tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänel‐lä on luotettava peruslaskutaito

• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jaka‐maan luvun alkutekijöihinsä.

• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta • käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tule‐

vien ongelmien ratkaisemisessa.

108

Algebra Oppilas osaa

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön • sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita • potenssien laskutoimitukset • muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista

sen algebrallisesti tai päättelemällä • käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen • arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot Oppilas

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta • osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan • osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan • osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti ylei‐

sen säännön annetun lukujonon muodostumisesta • tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää

kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet • soveltaa oppimiansa piirin, pinta‐alan ja tilavuuden laskutapoja • käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemi‐

seen • löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan

tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa • soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa • käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkai‐

semiseen • suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mit‐

tayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuu‐den merkityksen arkielämän tilanteissa

• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvens‐sit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

109

7.6 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö‐ ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tie‐donaloista koottu integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen nä‐kökulma. Opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapah‐tumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyk‐sellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö‐ ja luontosuhde. Opetus‐ta toteutetaan sekä luokassa että luonnossa. Ympäristö‐ ja luonnontiedon opetukselle tyypillisiä työtapoja ovat kasvien ja muiden eliöiden keräily, luontoretket, kasvien kasvattaminen, tutustumiskäynnit, monentyyppiset luokassa tapahtuvat tutkimustehtävät (kasvien kasvattaminen ja erilaiset mittaukset), rakenteleminen sekä monipuolinen karttaopetus. Nivalassa ympäristö‐ ja luonnontiedon opetukseen soveltuvia vierailukohteita ovat mm. kou‐lujen lähiympäristöt, pellot, metsät, maatilat, luontopolut (Kivenhakkaajan polku), Pyssymä‐ki, vesitorni, museot. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• kaikki oppisisällöt, erityisesti Ihminen, terveys ja turvallisuus –osio • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnis‐

taminen ja käsittely • vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa‐arvo • opiskelutaidot ja itsensä pitkäjännitteinen ja tavoitteellinen kehittäminen • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • toisen huomioon ottaminen • velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaiset yhteistoimintatavat.

Kulttuuri‐identiteetti ja kansanvälisyys • oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana • oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, muita kulttuu‐

reja sekä monikulttuurisuus • ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja on‐

nistuneen yhteistyön edellytykset • kansainvälisyys eri elämänalueilla sekä tapakulttuurien merkitys.

Viestintä ja mediataito • karttaopetus ja opetusmenetelmissä erityisesti tiedonhankintaan perustavat mene‐

telmät: esitelmät, projektit yms. • omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu • median rooli, mediakriittisyys, yhteistyö median kanssa • viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö.

110

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• ympäristön aineita, eliöt ja elinympäristöt • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa kou‐

lussa ja elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen

elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus sekä sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

Turvallisuus ja liikenne • ihminen, terveys ja turvallisuus • lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen • suojautuminen omassa elinympäristössä onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudel‐

ta • työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus • terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja • väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä.

Ihminen ja teknologia • ympäristön ilmiöitä ja ympäristön aineita • teknologia arkielämässä; lämpöön liittyvät perusasiat ja käsitteet, mekaniikkaan liit‐

tyvät perusasiat • vesi, valo, magneettiset ja sähköiset ilmiöt • teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen ja arviointi.

Tavoitteet 1.‐2. lk Oppilas oppii

• tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elä‐myksiä, tekemällä havaintoja, tutkimalla ja kokeilemalla sekä hankkimalla tietoja myös muilla tavoilla

• käyttämään apuna yksinkertaisia havainto‐ ja muita opiskeluvälineitä sekä erilaisia kuvallisia, kirjallisia ja sähköisiä tiedonlähteitä

• vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä luokittelemaan niitä

• arvioimaan hankkimaansa tietoa • pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristös‐

tään ja toimimaan siinä vastuullisesti • ryhmässä toimimalla ja harjoittelemalla myönteisiä vuorovaikutuksen taitoja • psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua

ja toimintamalleja • toimimaan turvallisesti liikenteessä • arvostamaan omia juuriaan ja kokee nivalalaisuuden elämän voimavarana.

111

Ympäristö‐ ja luonnontietoon liittyvät tutkimusretket keskittyvät koulun lähiympäristöön, jossa tarkastellaan luontoa ja ihmisen muovaamaa ympäristöä. Kotikaupunki Nivala sijoite‐taan Suomen kartalle ja Kalajokilaaksoon. Tutkitaan luokan, koulun, koulun pihan, mahdolli‐sesti lähialueiden karttoja ja alustavasti karttamerkkejä. Tutustutaan lähialueen liikentee‐seen, liikennemerkkeihin ja opetellaan turvallista liikennekäyttäytymistä. Oppilaat harjoittelevat tekemään havaintoja luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäris‐töstä. Suhde ympäröivään kulttuuriin ja sen perintöön alkaa Nivalasta. Pyritään vahvista‐maan oppilaiden kiinnostusta ja vastuuta kotikaupungistaan ja herättämään kasvavassa pol‐vessa myönteinen kuva itsestään myös nivalalaisena. Viihtyisäksi ja eläväksi kotikaupungin tekevät ihmiset. SISÄLTÖALUEET KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk

Eliöt ja elinympäristöt • eliö: kasvi, eläin, sieni • eloton, elollinen • erilaisia elinympäristöjä (esim. piha, pelto, metsä, niitty, jo‐

ki) • lähiympäristön tavallisimpien kasvi‐, eläin‐ ja sienilajien

tunnistaminen • luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina • ruuan alkuperä ja tuottaminen

Oma lähiympäristö, koti‐seutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

• luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö • maapallo, avaruus, aurinko, aurinkokunnan planeetat • vuorokaudenajat • vuosi ja vuodenajat • kuu ja kuukaudet

Ympäristön aineita • tuttujen materiaalien tutkiminen säästävää käyttöä ja kier‐rätystä painottaen (esim. muovi, lasi, puu, paperi, metalli, tekstiili)

• vesi (olomuodot, ominaisuudet) • ilma (olomuoto, ominaisuudet, liike)

Ympäristön ilmiöitä • valo ja varjo • sää, säätila • lämpötilan mittaaminen • oppilaan elinympäristöön kuuluvaan teknologiaan tutus‐

tuminen, esim. sähkö Terveys ja turvallisuus • hyvät tavat

• ihmisten samanlaisuus ‐ erilaisuus • keho ja kehon osat • terveydestä huolehtiminen (ravinto, hygienia, ulkoilu, pu‐

keutuminen, ryhti, levon tarve) • sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet • kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy • turvallinen koulumatka

112

Nivalan alkuopetuksen opinrinki ympäristö‐ ja luonnontietoon

Oppilaat toimivat ympäristössä, harjoittelevat tekemään havaintoja (TUNNE), saavat tietoa ympäristöstä (TIETO – tiedon lähteenä luonto itse) ja haluavat toimia ympäristön hyväksi (TAHTO).

113

Tavoitteet 3. lk Oppilas oppii

• tuntemaan pihan ja puiston luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia

• hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan ha‐vaintojaan

• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita • lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia lähiympäristöä, Nivalaa ja Suomea esittäviä

karttoja sekä käyttämään kartastoa • esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttäen niitä käsit‐

teitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja se‐litetään

• suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja • psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista

osaamista • terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja

sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja • toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan an‐

nettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3. lk

Eliöt ja elinympäristöt Erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen • pihan ja puiston kasvi‐ ja eläinlajien tunnistaminen, luokit‐

telu ja kuvailu • niiden sopeutuminen kasvuympäristöönsä

Ruuan alkuperä ja tuottaminen • puutarhaviljely, ruuan alkuperä

Oma lähiympäristö, koti‐seutu

Luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havain‐noiminen ja jäsentäminen sekä ympäristön muutosten tarkaste‐leminen

• rakennettu ympäristö, luonnonmaisema Maaston keskeisimpien piirteiden hahmottaminen ja kartan ilmai‐suun tutustuminen

• maisema kartaksi: erilaiset kartat, karttamerkit, värit • janamittakaava, ilmansuunnat

Kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustuminen • Nivalan kartta ja nimistö • Keski‐ ja Pohjois‐Pohjanmaa • Oulun lääni

Suomen tarkasteleminen • Suomen kartta ja nimistö • elinolosuhteet ja ihmisen toiminta eri alueilla Suomessa • alueiden ominaispiirteet

114


Ympäristön ilmiöitä Yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaate • esim. vipu, pyörä, jousi

Erilaisten rakenteiden lujuuteen tutustuminen • esim. kolmio‐ ja putkirakenteet

Lämpöilmiön tutkiminen • lämpötilan mittaaminen, • lämmön siirtyminen, • lämmittäminen

Ympäristön aineita Arkielämään kuuluviin aineisiin tutustuminen • muovi, lasi, paperi, kankaat, metallit yms. • kierrättäminen ja uusiokäyttö

Vesi • ominaisuudet, • olomuodot, • kiertokulku • säästäväinen käyttö

Ihminen ja terveys Turvalli‐suus

• luokan ja koulun säännöt, • sopimuksista kiinnipitäminen • terveellinen ruokailu • säänmukainen pukeutuminen • toiminta hätätilanteissa: avun hälyttäminen • koulun turvallisuussuunnitelma • jalankulkijana ja pyöräilijänä liikenteessä


• tuntemaan metsän, pellon ja niityn luontoa sekä rakennettua ympäristöä ja havait‐semaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia

• hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan ha‐vaintojaan

• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita • tulkitsemaan Suomea, Pohjoismaita ja Baltiaa kuvaavia karttoja ja käyttämään kartas‐

toa • esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttäen niitä käsit‐

teitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja se‐litetään

• suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja • psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista

osaamista • terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja

sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja • toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan an‐

nettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.

115


Eliöt ja elinympäristöt Erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen • metsän, pellon ja niityn kasvi‐, eläin ja sienilajien tunnista‐

minen, luokittelu ja kuvailu • sopeutuminen kasvuympäristöönsä

Ruuan alkuperä ja tuottaminen • peltoviljely • viljalajit • ruuan alkuperä

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen • Pohjoismaiden ja Baltian kartta nimistöineen • elinkeinot • kulttuuri • elinolosuhteet • ihmisen toiminta eri alueilla • alueiden ominaispiirteet

Ympäristön ilmiöitä Ääneen ja valoon liittyvien ilmiöiden tutkiminen ja havainnointi • eteneminen, heijastuminen • varjon muodostuminen • valon ja äänen lähteet • kuulon ja näön suojeleminen

Magneettiset ja sähköiset ilmiöt • kompassin toiminta ja käyttö • hankaussähkö • virtapiiri • kodin ja koulun sähkölaitteet sekä niiden turvallinen käyttö

Ympäristön aineita Ilma • ilman ominaisuudet ja merkitys • palamisilmiö • paloturvallisuus

Ihminen ja terveys Turvallisuus

• luokan ja koulun säännöt • sopimuksista kiinnipitäminen • terveellinen ruokailu • säänmukainen pukeutuminen • toiminta hätätilanteissa • yksinkertaiset ensiaputoimet • avun hälyttäminen • koulun turvallisuussuunnitelma

116

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin

• osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella

• osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön

• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa • osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen,

kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas

• ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnis‐taa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

• tietää mistä ruoka‐aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan • osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostus‐

ta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, moni‐muotoisuutta ja viihtyisyyttä

• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan kou‐lun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa • oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää

näiden alueiden maisemallisen rikkauden • ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmär‐

tää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas

• osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina • osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömit‐

taria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä • osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä

osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta • osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tun‐

tee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

117

• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa ku‐vailla veden kiertokulkua luonnossa

• ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaes‐sa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tie‐tää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu‐ ja puhdistusainei‐ta sekä liuottimia, tupakka‐ ja alkoholituotteita

• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas

• osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

• tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentely‐asennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tun‐nistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

Turvallisuus Oppilas

• osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oi‐keuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei‐toivotun kos‐ketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei • tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikutta‐

essa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

7.7 Biologia Biologian opetuksessa 5.‐6. luokalla korostuu eliölajien tunnistaminen, eliöiden ja niiden elinympäristöjen välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja vaaliminen. Opetuksella pyritään myös ohjaaman oppilas tuntemaan itsensä ihmisenä ja osaksi luontoa. Opetuksen tulee lisäksi painottaa vastuullisuutta, luonnonsuoje‐

118

lua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi kestävään elämän‐tapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologian opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Tavoitteena on, että oppi‐las oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystä monipuolisena prosessina sekä itsensä ja ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian opetus perustuu tutkivaan opetukseen. Opetusta toteutetaan sekä luokassa että luonnossa. Biologian opetukselle tyypillisiä työtapoja ovat kasvien ja muiden eliöiden keräily, luontoretket, tutustumiskäynnit sekä monentyyppiset luokassa tapahtuvat tutkimustehtävät (kasvien kasvattaminen ja erilaiset mittaukset). Useisiin aihealueisiin on myös melko vaiva‐tonta liittää asiantuntijavierailuja (mm. lintuharrastajat, metsänhoitajat, terveydenhoitaja). Nivalassa biologian opetukseen soveltuvia vierailukohteita ovat mm. koulujen lähiympäris‐töt, pellot, metsät, maatilat, Kivenhakkaajan polku. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• kaikki oppisisällöt, erityisesti ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys ‐osio • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä • tunteiden tunnistaminen ja käsittely • vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä.


• opetusmenetelmissä erityisesti tiedonhankintaan perustavat menetelmät: esitelmät, projektit yms.

• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, mediakriittisyys. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• luonnon ja ympäristön suojeleminen • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa kou‐

lussa ja elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen

elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus sekä sen edellyttämät valinnat ja toiminta.


• tuntemaan eri metsätyypeille ominaisia eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista elinympäristöihinsä

• liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa

119

• kehittämään ympäristönlukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehti‐maan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa

• tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista • arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnista‐

maan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta • pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaiku‐

tukseen liittyviä kysymyksiä • ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset.


Eliöt ja elinympäristöt Lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja kasvien keräily• maaselkärankaiset, maaselkärangattomat, linnut • kasvit ja niiden rakenne • ravintoketjuja

Eliöiden elinympäristöjen tutkiminen, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö

• metsätyypit ja eliöiden sopeutuminen erilaiseen kasvuym‐päristöön

• metsien hyötykäyttö: talousmetsät/suojelualueet Kasvien kasvu sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen

• yhteyttäminen • kasvien lisääntyminen • kasvien kasvun tutkiminen • eläinten lisääntyminen

Sienien tunnistaminen Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehi‐tys ja terveys

Ihmisen kehon rakenne, keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu Oman kehon arvostaminen ja suojeleminen sekä tervettä kasvu ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät

• henkilökohtainen hygienia • kuulon ja näön suojeleminen • päihteiden välttäminen • terveellinen ravinto ja ravintoaineet • liikunnan merkitys

Läheisyyden tarve, ihmissuhteisiin ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeu‐det ja vastuu

• hyvien ihmissuhteiden merkitys • tapakasvatus • erilaiset lapset ja oppijat • ensiaputaitoja ja hätäilmoitus

120


• toiminta koululla vaaran uhatessa

Luonnon monimuotoisuus Ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitte‐leminen, luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

• jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet • luonnon huomioiva liikkuminen luonnossa • kierrätys • materiaalien säästäväinen käyttö


• tuntemaan soille ominaisia eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista elinympäristöihinsä

• hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä • liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa • ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luon‐

nosta • kehittämään ympäristönlukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehti‐

maan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa • pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaiku‐

tukseen liittyviä kysymyksiä • ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk Eliöt ja elinympäristöt Eliöiden elinympäristöjen tutkiminen ja ravintoketjut

• suo elinympäristönä, • suon eliöiden tunnistamista ja keräilyä • ravintoketjuja

Elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutar‐han antimet

• maidon‐ ja lihantuotanto elinkeinona • viljan viljely • tuotteiden jalostaminen • puutarhaviljely

Eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitte‐leminen

• eliöiden elinehdot • eliöiden luokittelu eli taksonomia

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

Oman kehon arvostaminen ja suojeleminen sekä tervet‐tä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät

• henkilökohtainen hygienia

121

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk • monipuolinen ravinto • päihteiden ja huumausaineiden välttäminen ja

vaarat • liikunnan merkitys

Läheisyyden tarve, ihmissuhteisiin ja tunteiden sääte‐lyyn liittyvät sosiaaliset tekijät sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

• hyvien ihmissuhteiden merkitys • tapakasvatus • erilaiset lapset ja oppijat • ensiaputaitoja ja hätäilmoitus • toiminta koululla vaaran uhatessa

Luonnon monimuotoisuus Ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen, luonnon monimuotoisuuden merkitys

• ympäristön tutkiminen erilaisilla mittauksilla ja havainnoinneilla,

• kierrätys koulussa ja kotona, • materiaalien säästäväinen käyttö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa • osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tut‐

kimuksia sekä selostaa niiden tuloksia • tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukai‐

sesti. Eliöt ja elinympäristöt Oppilas

• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, lin‐nut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla • osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla • ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen

luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja

suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas

• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

122

• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerk‐kejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, mi‐ten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esi‐merkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. VUOSILUOKAT 7‐9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden ympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilas saa myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppii havainnoimaan ympäristöä. Opetus perustuu tutkivaan oppimiseen; oppimisen iloon ja oivaltamiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Oppi‐misympäristö tukee tutkivaa oppimista ja myönteistä asennoitumista biologian harrastami‐seen. Maastossa työskentelyn tulee olla myös retkeilynomaista ja luonnosta nauttimiseen ohjaavaa. Sitä järjestetään myös erilaisten teemapäivien, retkien tai leirikoulujen yhteydes‐sä. Oppimisympäristöjä ovat biologian luokkien ja luokkahuoneiden lisäksi mm. koulun lä‐hiympäristö, metsät, puistot, Pidisjärvi ja Malisjoki. Opetus painottaa vastuullisuutta, luonnonsuojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Se tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Oppilaita tutustutetaan luonnontieteelliseen ajatteluun ja kulttuuriin. Tavoitteena on kehittää kykyä ymmärtää luonnontieteellistä informaatiota. Asioita ja ilmiöitä otetaan esille eri näkökulmis‐ta myös fysiikan ja kemian opiskelussa siten, että ne tukevat toisiaan. Oppimisympäristöt ja niissä suunniteltu toiminta tukevat myönteistä asennoitumista luonnosta nauttimiseen, ym‐päristönsuojeluun ja ‐säilyttämiseen. Tavoitteet Oppilas oppii

• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta‐ ja tutkimusmene‐telmiä

• kuvaamaan elämän perusilmiöitä • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautu‐

maan myönteisesti sen vaalimiseen • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kas‐

vattamisesta • tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään

seksuaalisuuden biologisen perustan • tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä

123

• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia

• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet.


Luonto ja ekosysteemit Vesiekosysteemien opiskelu • järviekosysteemi • virtaavan veden ekosysteemi • lajintuntemus • maastoretket • mikroskopointi • maastosta tuodun materiaalin käsittely


Luonto ja ekosysteemit Metsäekosysteemi • lajintuntemus • maastoretket • mikroskopointi • maastosta tuodun materiaalin käsittely

Elämä ja evoluutio

Elämän edellytykset • solu • kasvu ja lisääntyminen • energian sitominen ja käyttö (fotosynteesi, hengitys) • eliökunnan synty ja kehitys (evoluutio)


Ihminen • ihmisen perusrakenne ja toiminnot • ihmisen lisääntyminen ja perinnöllisyyden perusteet

Yhteinen ympäristö

• ympäristönsuojelun sisältö • oman elinympäristön tila ja vastuu siitä

124

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa

• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan • työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa ke‐

rätä kasveja ohjeiden mukaisesti • toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa

• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähi‐luonnon kasvi‐, eläin‐ ja sienilajeja

• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan • nimetä ja kuvata metsä‐ ja järvityyppejä • tehdä pienimuotoisia metsä‐, vesi‐ tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia • selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä • kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekolo‐

gisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa

• kuvata pääpiirteet kasvi‐ ja eläinsolun rakenteesta • selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta • kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä • selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet • jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

Ihminen Oppilas osaa

• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja • selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, ras‐

kauden kulun ja synnytyksen • käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa

• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä

• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta • kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukai‐sesti.

125

7.8 Maantieto VUOSILUOKAT 5‐6 Maantiedon opetuksessa viidennellä luokalla tarkastellaan Eurooppaa ja sen erilaisia alueita. Kuudennella luokalla käsiteltävä alue laajenee Euroopan ulkopuolelle. Kuudennella luokalla painopisteenä ovat maapallon eri ilmasto‐ ja kasvillisuusvyöhykkeet ja ihmisen elinolot ja sopeutuminen niihin. Maantiedon opetuksen tavoitteen on laajentaa oppilaan maailmanku‐vaa Suomesta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus pyritään järjestämään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppi arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Maantiedon opetuksessa tärkeässä asemassa on karttaopetus ja erilaisiin karttaesityksiin tutustuminen ja niiden tulkinta. Erilaisten viestimien ja tiedonhankintatapojen käyttö on olennainen osa opiskelua. Monentyyppiset ryhmätyöt, projektit ja oppilasesitykset ovat käyttökelpoisia työmuotoja tavanomaisen luokkaopetuksen rinnalla. Myös mahdollisia vie‐railijoita voidaan käyttää. Tällöin avautuu myös integrointimahdollisuus moniin eri oppiainei‐siin (esim. uskonto, musiikki, kuvataide). Aihekokonaisuudet Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• kaikki aihepiirit. Viestintä ja mediataito

• opetusmenetelmissä erityisesti tiedonhankintaan perustavat menetelmät: esitelmät, projektit yms. sekä karttojen ja muiden tietolähteiden tutkiminen.


• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan ai‐heuttamat muutokset ympäristössä

• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista; toivotta‐va tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.


• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Tavoitteet 5.lk Oppilas oppii

• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä

• hahmottamaan Euroopan kartan, sijoittamaan kartalle Euroopan valtiot ja tuntee nii‐den pääkaupungit ja muun keskeisen nimistön

• ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdolli‐suuksista Euroopassa

126

• oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.


Eurooppa osana maailmaa Euroopan tarkasteleminen maailman kartalla sekä Eu‐roopan karttakuvan hahmottaminen

• Euroopan rajat, korkokuva, vesistöt, valtiot, pää‐kaupungit

• mittakaavan käyttö, janamittakaava, maapallon asteverkkoon tutustuminen

Euroopan ilmasto‐ ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmi‐sen toiminta

• ilmaston vaikutus kasvillisuuteen, • ilmaston vaikutus ihmisen elämään, • korkeuserojen vaikutus ilmastoon ja kasvillisuu‐

teen sekä ihmisen elämään, • Euroopan selkärankaisiin tutustuminen

Erilaisten karttojen, kartastojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön sekä tiedon havainnollistamisen harjoittelu

• kartan ja muiden tietolähteiden antaman infor‐maation verbalisointi,

• ilmasto‐ ja elinolosuhteiden päättely sijainnin pe‐rusteella ja päinvastoin,

• erilaisten tiedonjulkistamistapojen käytön har‐joittelua (posterit, kaaviot, diagrammit, kartat, kuvat ja mallit ja niiden yhdistelmät)


• oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, ku‐via ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä

• oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeistä nimistöä • oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdol‐

lisuuksista maapallolla • perehtyy maapallon Euroopan ulkopuolisiin alueisiin ja oppi arvostamaan ja suhtau‐

tumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

127

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

Maailmakartan keskeinen nimistö ja karttataitojen har‐joittelu

• maanosat, meret, suurimmat joet ja järvet, kor‐kokuva,

• mittakaavan käyttö, maapallon asteverkon käyt‐tö

Erilaisten karttojen, kartastojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön sekä tiedon havainnollistamisen harjoittelu

• kartan ja muiden tietolähteiden antaman infor‐maation verbalisointi,

• ilmasto‐ ja elinolosuhteiden päättely sijainnin perusteella ja päinvastoin,

• erilaisten tiedonjulkistamistapojen käytön har‐joittelua (posterit, kaaviot, diagrammit, kartat, kuvat ja mallit ja niiden yhdistelmät)

Sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisen monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä

• kartaston antaman monipuolisen informaation tutkiminen,

• eri ilmiöiden välisten syy‐ ja seuraussuhteiden päätteleminen,

• eri alueiden ominaispiirteiden selittäminen, • valtioita, kansoja, kulttuuria, kasvillisuutta ja

eläimistöä Luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallol‐la sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ym‐päristössä

• tuotantoa ja elinkeinoja maapallon eri osissa, • ihmisen toiminnan vaikutus mm. eroosioon, aa‐

vikoitumiseen, kasvihuoneilmiöön, • ihmisen kulttuurinen sopeutuminen erilaisissa

olosuhteissa, • kestävän kehityksen näkökulma eri alueilla

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Karttataidot Oppilas

• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen kartta‐merkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

128

• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa Oppilas

• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas

• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä‐ ja aavikkoalueet

• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto‐ ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto‐olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmi‐sen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa ku‐vata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat ai‐heuttaneet muutoksia ympäristössä

• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. VUOSILUOKAT 7‐9 Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetus auttaa oppi‐lasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välisiä vuoro‐vaikutuksia eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailman‐kuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailman. Oppilas saa käsityksen luonnonympä‐ristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan nii‐tä. Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus; tarkkaillaan, miten käsiteltäviä asioita uuti‐soidaan tiedotusvälineissä. Maantiedon opetus luo pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Maantiedon opetuksessa käytetään hyväksi oppi‐laiden kokemuksia ja tietämystä eri maista. Ilmiöitä tutkitaan myös kokeellisesti ja mallinta‐malla. Opetukseen sisällytetään oivaltavaa toiminnallisuutta. Myös maantiedon opetuksessa painotetaan elämyksellisyyttä. Tavoitteet: Oppilas oppii

• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa

129

• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä

• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristön‐sä suunnitteluun ja kehittymiseen

• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö‐ ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mu‐kaisesti.


Maa ‐ ihmisen kotiplaneet‐ta

• maapallon ulkoiset ja sisäiset tapahtumat • maailman luonnon‐ ja kulttuurimaantieteelliset alueet • Pohjois‐ ja Etelä‐Amerikan maanosien luonnon ja ihmisen

toiminnan vertailu


Eurooppa • Euroopan karttakuva ja maisemien muotoutuminen • ihmisen toiminta ja vuorovaikutus Euroopan eri alueilla • Euroopan tulevaisuus


Suomi maailmassa • Suomen karttakuvan ja luonnonmaisemien muotoutuminen• luonnon ja ihmisen vuorovaikutus eri alueilla • monikulttuurisuus Suomessa

Yhteinen ympäristö • globaalit ympäristöongelmat • kuluttajan vastuu ympäristöstä

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa

• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi kartta‐merkkejä ja kartan mittakaavaa

• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

130

• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla • vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmas‐

todiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa

• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon‐ ja kulttuuri‐maantieteelliset peruspiirteet

• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartal‐le.

Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa

• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Eu‐roopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuk‐sessa muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminen Oppilas osaa

• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa

• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri‐ ja perinnemaisemat

• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäris‐tönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistö‐kulttuurit

• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa

• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö‐ ja kehitysongel‐mat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympä‐ristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys‐ ja nälkäongelma

• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan paranta‐miseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö‐ ja kehi‐tyskysymyksiä voidaan ratkaista.

131

7.9 Fysiikka ja kemia Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilas luonnontieteille ominaiseen ajat‐teluun, tiedonhankintaan, kokeelliseen työskentelyyn ja tietojen käyttämiseen opetussuun‐nitelman perusteiden mukaisesti. Opetus ja opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden ke‐hittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jo‐kapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Fysiikan ja kemian opetus perustuu oppilaiden aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuk‐siin sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin. Omakohtaisen tekemisen, tutkimisen ja havainnoinnin kautta edetään kohti fysiikan ja kemi‐an peruskäsitteitä ja periaatteita. Tällöin tutustutaan fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden mallintamiseen, tutkimusten ja mittausten suunnitteluun ja tekemiseen sekä mittausten tulkitsemiseen. Fysiikan ja kemian opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Oppilaan toimin‐taa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• kansainvälinen merkkikieli.

Viestintä ja mediataito • opetusmenetelmissä erityisesti tiedonhankintaan perustavat menetelmät: esitelmät,

projektit yms. • tiedonhankinta, vertailu, valikointi, lähdekritiikki ja tutkimustulosten esittäminen.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

• energia ja sähkö, aineet ympärillämme, luonnon rakenteet, lämpö • ympäristöhaitat • alkoholivalistus.


• energia ja sähkö • aineet ympärillämme • mekaniikka, liike ja voima.


• kaikki oppisisällöt • työturvallisuusnäkökohdat.

132

VUOSILUOKAT 5‐6 Tavoitteet 5.lk Oppilas oppii

• työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita

• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä poh‐timaan tiedon luotettavuutta

• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luon‐nonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy‐seuraussuhteita

• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eli‐öiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelus‐sa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä.


Energia ja sähkö Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla

• yksinkertainen virtapiiri • paristo ja akut jännitelähteenä • sähköllä toimivat laitteet

Sähköturvallisuus • verkkovirta • muuntaja • sähköjohto • lampun vaihto • oikosulku, sulake • ukkoselta suojautuminen • kodinkoneiden turvallinen käyttö

Luonnon rakenteet Maan vetovoima • painovoima • massa, paino • massan mittaaminen

Voimasta aiheutuvia liike‐ ja tasapainoilmiöitä • erilaisia liikeilmiöitä ja kappaleen tasapaino • liikettä vastustavat voimat • voiman ja massan vaikutus kappaleen liikkee‐

seen ja muotoon Liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvalli‐sessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisyssä

• liikenneturvallisuus: polkupyöräilijänä ja jalan‐kulkijana liikenteessä

133


Aineet ympärillämme Ilman koostumus ja ilmakehä • ilmakehän merkitys • kemiallisia merkkejä • ilmansuojelu • ilman saastumisen havaitseminen

Veden ominaisuudet ja merkitys liuottimena: • veden ominaisuudet • liukeneminen • kylläinen liuos

Luonnon vesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen• vesien saastuminen • biologinen puhtaus • vesinäytteen kerääminen: kirkkaus, vaahtoami‐

nen • mekaaninen vedenpuhdistus

Tavoitteet 6.lk Oppilas oppii

• työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita

• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä poh‐timaan tiedon luotettavuutta

• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luon‐nonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy‐seuraussuhteita

• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eli‐öiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelus‐sa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

• ymmärtämään päihde‐ ja vaikuteaineiden haitallisuuden. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk

Energia ja sähkö Maapallon energiavarat • energia • energian alkuperä • energian lähteitä • energian säästäminen

Sähkön ja lämmön tuotantotapoja • siirtyminen ja varastoituminen

134


Luonnon rakenteet

Maan ja kuun liikkeet sekä näistä johtuvat ilmiöt • maapallo • kuu, kuun vaiheet • auringon pimennys, kuun pimennys • vuorokauden ajat • vuodenajat • aikavyöhykkeet

Aurinkokunnan rakenne • tähtitaivaan havainnointi

Aineet ympärillämme Maaperän ja elinympäristön aineet

• alkuaineiden kemiallisia merkkejä • aineiden käyttö ja kierrätys • tuotteen elinkaari • elinympäristön aineet, luokittelu ja tutkiminen

(happamuus) • turvallisen elinympäristömme vaaralliset aineet • vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa ai‐

neissa ja niiden haitat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä nou‐dattaa annettuja ohjeita

• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdis‐taa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpö‐tilaan ja niiden muutoksiin

• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksi‐aan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappalei‐den ominaisuuksiin liittyviä syy‐seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinte‐än aineen liukenemiseen

• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempi‐en tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö Oppilas

• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa säh‐köä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen

135

• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet Oppilas

• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman‐ ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä

• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liik‐kumisessa ja liikenteessä

• tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuoden‐ajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta

• osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme Oppilas

• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan • osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemialli‐

sia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suoda‐tusta, kiteytystä ja seulomista

• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elin‐kaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happa‐muutta

• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

VUOSILUOKAT 7‐9 Fysiikan opetuksen tavoitteet Oppilas oppii

• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa • luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottami‐

nen • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin

esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto‐ ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen

• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä se‐kä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysi‐kaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

136

• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennus‐

teiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, eri‐

laisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmi‐öiden syy‐seuraussuhteita.

SISÄLTÖALUEET KESKEISET SISÄLLÖT 7. lk

Luonnontutkimisen taidot • työturvallisuus • mittaamisen perusteet • havainnoinnin perusteet

Lämpöoppi

• lämpötila, • lämpöenergia, • lämpölaajeneminen, • lämpeneminen, • olomuodon muutokset, • siirtyminen

Äänioppi • äänen synty • äänen eteneminen • taajuus • voimakkuus • resonanssi • huojunta

Valo‐oppi • valon synty • valon eteneminen • kuvan syntyminen • optisia laitteita


Mekaniikka Liike ja voima • nopeus ja kiihtyvyys • massa, paino, voima • tiheys • noste • paine • kitka

Energia • energialajit • energian säilymislaki • liike‐energia • asema‐energia • työ • teho

137


• yksinkertaisia koneita • tasapaino

Sähköoppi

Sähkö • varaus, jännite, virta, • sarjaankytkentä, rinnankytkentä • Ohmin lait • työ, teho • hinta • sähköturvallisuus

Magnetismi • kestomagneetti, sähkömagneetti,

alkeismagneetti • induktio • muuntaja

Luonnon rakenteet

Atomifysiikka • atomin rakenne • fissio, fuusio • säteily

Tähtitiede • planeetta • kiintotähti • galaksi • universumi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa • osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitel‐

la yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukko‐jen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tie‐donhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

138

Liike ja voima Oppilas

• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus‐ ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suurei‐ta, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustulok‐sista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennus‐teiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemi‐seen

• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaat‐teen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

• tuntee työn ja energian välisen yhteyden • ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys‐ ja aaltoliike Oppilas

• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominai‐sia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyt‐täen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä

• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tar‐kastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käy‐tön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökus‐tannuksia

• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vas‐tuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä

139

• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voima‐laitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas

• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuo‐rovaikutus ja säteily

• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamises‐sa.

Kemian opetuksen tavoitteet Oppilas oppii

• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen • käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmene‐

telmiä, myös tieto‐ ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia • aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden mer‐

kityksen luonnolle ja ympäristölle • tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja

käyttämään niitä • aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja • kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla • soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa • tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteis‐

kunnalle. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 7. lk

Kemian työtapoja • laboratoriotyöskentely ja turvallisuus • aineiden luokittelu ja erottaminen • palaminen ja paloturvallisuus

Aine ja reaktio • atomin rakenne • alkuaineet • kemiallinen reaktio • reaktionopeus

140


Ilma ja vesi • ilmakehä • vesi • veden ominaisuuksia


Epäorgaaninen kemia • jaksollinen järjestelmä • hapot • emäkset • suolat

Orgaaninen kemia • hiilivedyt • alkoholit • karboksyylihapot • ravintoaineet

Metallien kemia • metallijalostus • jännitesarja • sähkökemiaa • elektrolyysi

Reaktioyhtälöistä • tasapainottaminen • tulkinta

Kemian teollisuutta Esimerkkejä kemian hyödyntämisestä • puunjalostus • öljynjalostus • kosmetiikka • tekstiilit • lasit

Ympäristöongelmat PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutki‐

taan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuok‐sen happamuutta

• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäris‐

tössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esi‐

merkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä kor‐

141

roosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuu‐dessa

• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuot‐teita ja raskasmetalleja

• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli‐ ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuot‐teita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja ku‐luttujana

• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia il‐miöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreak‐

tion yhtälön • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren

rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

7.10 Terveystieto Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvalli‐suutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaali‐sia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohta‐na on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Ope‐tuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elä‐mänkulku. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä pyritään edistämään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Opetus toteutetaan oppilaan kasvun ja kehityksen eri osa‐alueet huomioiden itsenäisenä oppiaineena vuosi‐luokilla 7‐9. Vuosiluokilla 3‐4 terveystietoa opetetaan osana ympäristö‐ ja luonnontieto ‐oppiaineryhmää ja vuosiluokilla 5‐6 osana biologia/maantietoa sekä fysiikka/kemiaa. Terveystiedon keskeiset sisältöalueet ovat: Oma kehitys ja hyvinvointi, voimavarat ja selviy‐tymisen taidot, terveys arkielämän valintatilanteissa (ravinto, liikunta, päihde‐ ja vaikuteai‐neet, seksuaalisuus, tapaturmat ja ensiapu, sairaudet) ja turvallisuus ja liikenne.

142

1. Oma kehitys ja hyvinvointi Tavoitteet Oppilas

• tuntee kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä • ymmärtää nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä • ymmärtää murrosiän merkityksen itsenäistymiselle • ymmärtää itseään ja ihmisten erilaisuutta • oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä ja ymmärtää niiden merki‐

tyksen • osaa huolehtia hygieniastaan ja terveydestään • tietää yhteiskunnan tarjoamia terveys‐ ja hyvinvointipalveluja • pohtii ympäristön ja työympäristön merkitystä terveydelle.

Keskeiset sisällöt 7. lk 8. lk 9. lk

• terveys voimavarana • murrosiän fyysiset, psyyk‐

kiset ja sosiaaliset muu‐tokset

• yksilöllisyys, erilaisuus • henkilökohtainen hygienia

• väsymys, lepo ja uni• elämäntapojen ja

valintojen vaikutus terveyteen

• itsestä huolehtimi‐nen

• ihmisen elämänkaari • terveellinen ympäristö • työhyvinvointi • terveydenhuolto‐ ja

hyvinvointipalvelut

2. Voimavarat ja selviytymisen taidot Tavoitteet Oppilas

• tietää itsetuntoon vaikuttavia tekijöitä • tietää positiivisen palautteen merkityksen itsetunnon vahvistamisessa • harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa • harjoittelee vuorovaikutustaitoja • tietää psyykkisen kasvun ja kehityksen vaiheita • pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä • ymmärtää yksilön vastuun, välittämisen ja huolenpidon merkityksen • tietää keinoja oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä • pohtii omia vastuita ja velvoitteita.


• itsetuntemus, itsearvostus • tunteiden ilmaiseminen,

tunnistaminen ja niihin

• sosiaaliset suhteet • ongelmien ratkai‐

seminen

• jaksaminen • stressi • kriisitilanteet ja selviy‐

143

7. lk 8. lk 9. lk suhtautuminen

• vuorovaikutustaidot

• vastuut ja velvolli‐suudet

tyminen • sosiaalinen tuki ja tur‐

vaverkosto • kansalaisjärjestötyö

4. Terveys arkielämän valintatilanteissa A. Ravinto Tavoitteet Oppilas

• tietää terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen perusteet • ymmärtää ravinnon merkityksen terveydelle • tietää ravinnon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä • tietää ali‐ ja yliravitsemuksen vaikutuksia terveydelle • tutustuu erityisruokavalioihin • osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan • oppii arvioimaan kriittisesti ravintoa koskevaa tiedonvälitystä.


• ravitsemussuositukset • aterioinnin päivärytmitys • energiantarve

• lihavuus, laihuus • syömishäiriöt • osteoporoosin eh‐

käisy • rasvat

• erityisruokavaliot • henkilökohtaiset ruo‐

kailutottumukset • vitamiinit ja kivennäis‐

aineet • ajankohtainen ravin‐

toon liittyvä viestintä

B. Liikunta Tavoitteet Oppilas

• tietää liikunnan vaikutuksia terveyteen • ymmärtää terveysliikunnan merkityksen • tietää, miten fyysistä kuntoa kohotetaan, arvioidaan ja seurataan • osaa laatia oman kunto‐ohjelman • ottaa liikunnan elämäntavaksi.

144


• liikunnan vaikutuksia eli‐mistöön ja terveyteen

• fyysisen toimintaky‐vyn kehittäminen

• oman kunnon seuranta• terveysliikunta • henkilökohtainen lii‐

kuntaohjelma C. Päihde‐ ja vaikuteaineet Tavoitteet Oppilas

• pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä ja seurauksia • etsii keinoja vastustaa sosiaalista painetta kokeiluun ja käyttöön liittyvissä tilanteissa • tietää tupakoinnin, passiivisen tupakoinnin ja nuuskan käytön välittömiä ja pitkäaikai‐

sen käytön vaikutuksia elimistöön ja terveyteen • tietää alkoholin käytön vaikutuksia elimistöön ja terveyteen • tietää huumaavien aineiden vaikutuksia elimistöön ja terveyteen • tietää mielihyvän tunteen merkityksen riippuvuuden syntymisessä • pohtii näiden aineiden ja muun riippuvuuden vaikutuksia yksilön, lähiympäristön ja

yhteiskunnan näkökulmasta • tuntee tupakka‐, alkoholi‐ ja huumelait • pohtii median merkitystä päihdyttävien aineiden käytössä.


• tupakoiminen, nuuskaa‐minen, imppaaminenen ja alkoholin käyttö

• lähiympäristön merkitys • kieltäytyminen • riippuvuus ja mielihyvä • lainsäädäntö

• huumausaineet • lääkkeiden päihde‐

käyttö • huumausainelaki

• päihde‐ ja vaikuteai‐neiden käytön merki‐tys kansanterveydelle

• median merkitys mieli‐kuviin ja päihdeainei‐den käyttöön

D. Seksuaalisuus Tavoitteet Oppilas

• ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen • tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muutokset murrosiässä • pohtii seurusteluun liittyviä kysymyksiä ja ymmärtää vastuullisen seksuaalisen käyt‐

täytymisen merkityksen • tietää nuorille sopivat ehkäisymenetelmät ja niiden käyttöön liittyviä kysymyksiä • tuntee seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä • tietää aborttilain ja pohtii raskauden keskeytykseen liittyviä kysymyksiä

145

• tietää yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoitomahdollisuudet • osaa tarvittaessa hakea apua seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä.


• seksuaalisuuden kehitty‐minen

• ihastuminen, rakastumi‐nen

• läheiset ihmissuh‐teet ja seurustelu

• nuoren seksuaaliset oikeudet

• raskauden ehkäisy • nuoria koskeva sek‐

suaalirikoslaki • alkoholi ja seksi

• sukupuolitaudit ja eh‐käisy

• abortti • erilaisuus seksuaali‐

suudessa

E. Tapaturmat ja ensiapu Tavoitteet Oppilas

• tietää ennaltaehkäisyn merkityksen tapaturmien synnyssä • osaa perustietoja ja ‐taitoja välittömästä ensiavusta.


• auttamisvelvollisuus • hätäensiapu

• ensiapua eri tilan‐teissa

• ensiaputaitojen har‐joittelua

• onnettomuustilanteen arvioiminen

F. Sairaudet Tavoitteet Oppilas

• osaa tunnistaa tavallisimpia nuorten tauteja, ennaltaehkäistä ja hoitaa niitä • tietää yleisimpiä suomalaisia kansantauteja, niiden oireita ja hoitokeinoja sekä osaa

ennaltaehkäistä niitä • pohtii omia elämäntapojaan ja terveysriskejään.


• nuorten tavallisia tauteja • itsehoito

• nuorten tavallisia sairauksia

• oireiden tunnista‐minen ja hoito

• yleisimmät kansantau‐dit ja ennaltaehkäisy

• lääkkeiden tarkoituk‐senmukainen

146

4. Turvallisuus ja liikenne Tavoitteet Oppilas

• oppii tunnistamaan turvallisuuteen liittyviä valintoja • oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita • oppii toimimaan erilaisissa vaara‐ ja kriisitilanteissa • oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteissa • oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä.


• turvallisesti kotona, koulussa, vapaa‐aikana ja liikenteessä

• koulukiusaaminen

• turvallisesti kevyessä liikenteessä, vesillä ja jäällä

• päihteet ja liikenne

• toiminta vaaratilanteis‐sa

• psyykkinen ja fyysinen turvallisuus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerk‐kejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikun‐nan terveysvaikutuksia

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään • osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata nii‐

den mahdollisia ratkaisuja. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituk‐senmukaisen käytön perusteet

• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvi‐oida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

147

Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja me‐netelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

• osaa kuvata ja pohtia päihde‐ ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein nii‐den ehkäisyä pääpiirteissään

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilai‐sissa vaara‐ ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas

• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä • osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistä‐

vistä keinoista omassa lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys‐ ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeu‐

tua niihin ja kuvata esimerkein miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksen‐mukaisesti

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraa‐muksia koskevaa lainsäädäntöä.

7.11 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota rakennusaineita oman elämänkatsomuksen muo‐dostamiseen. Raamatunkertomukset ovat oppiaineen perusaines, joka on mukana kaikilla luokka‐asteilla. Oikean ja väärän toiminnan pohdinta on keskeistä uskonnon eettistä ainesta. Kirkkovuoden tapahtumat esiintyvät joka vuosi joko luokan toiminnassa tai koko koulun ta‐pahtumissa. Virret ja muu hengellinen musiikki kuuluvat olennaisesti uskonnon opetukseen. Nivalassa olennaista on yhteistyö seurakunnan kanssa (koululaisjumalanpalvelukset, juhlat, päivänavaukset). Aihekokonaisuudet Kaikkia aihekokonaisuuksia käsitellään uskonnossa eettiseltä kannalta tai arvokysymyksinä. Tavoitteet 1.‐2. lk Oppilas

• Tutustuu kristinuskon perusteisiin ja evankelisluterilaisen kirkon toimintaan lähiym‐päristössään. Hän tutustuu kirkkovuoden juhliin, perhejuhliin ja seurakunnan työ‐

148

muotoihin. • tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin arkikokemuksiensa ja lähiympäristön tarjo‐

amien konkreettisten esimerkkien avulla • pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän eri ti‐

lanteissa • tutustuu Raamatun kertomuksiin • eettisyyteen kasvaminen ja terveen itsetunnon kehittyminen

Toisella luokalla syvennetään ensimmäisellä luokalla opittuja asioita. Lisäksi toisella luokalla sisältöalueena on Raamattuun tutustuminen kristittyjen pyhänä kirjana. Mahdollisuuksien mukaan käsitellään nivalalaisia erityissisältöjä (esim. seuraperinne, kinkerit, kuorot). SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk Yhdessä toimiminen kotona ja koulussa • pyydän ja annan anteeksi

• ystäväni • kotini

Taivaan Isä • Jumala • Jumalan luomistyö • rukous

Kirkko ja seurakunta • kirkon toiminta • oma seurakunta

Joulu • joulun odotus • jouluperinteet • ensimmäisen joulun tapahtumat

Jeesus • Jeesuksen lapsuus • opetuslapset • Jeesuksen tekoja • Jeesuksen kotimaa

Pääsiäinen • pääsiäisen odotus • ensimmäisen pääsiäisen tapahtumat

Lauluja ja virsiä • laulaminen, veisaaminen • kuunteleminen • opeteltava virsi 135 (Jumala loi)


• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä nä‐kemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

• tutustuu Vanhan Testamentin keskeisiin kertomuksiin • oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä

kristillisen etiikan soveltamista.

149

SISÄLTÖALUE SKEISET SISÄLLÖT 3. lk Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden omat elämänkysymykset

• Herran siunaus Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun perheeni

• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Vanhan Testamentin alkukertomukset

• patriarkkakertomukset Eettisyyteen kasvaminen • kymmenen käskyä Luterilaisen kirkon elämä • oppilaan elämä kotiseurakunnassa Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

• oppilaiden kohtaamat uskonnot

Virret • opeteltavat virret (vrt. musiikki) • virsi 21 (Enkeli taivaan)



• tutustuu Uuteen Testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin • tutustuu Vanhan Testamentin keskeisiin kertomuksiin • oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä

kristillisen etiikan soveltamista. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 4. lk Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden omat elämänkysymykset

• Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta • Isä meidän ‐rukous

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • kristilliset perhejuhlat • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus

Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Egyptistä luvattuun maahan Eettisyyteen kasvaminen • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky Luterilaisen kirkon elämä • kotikirkkoon tutustuminen

• kirkkotaide Oppilaita ympäröivä uskonnollien maailma

• oppilaiden kohtaamat uskonnot

Virret • opeteltavat virret (vrt. musiikki) • virsi 571 (Jo joutui armas aika)

150



• tutustuu Uuteen Testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin • oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei‐uskonnollisiin

katsomuksiin • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä

kristillisen etiikan soveltamista.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5. lk Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden omat elämänkysymykset

• Jumala Isänä ja Luojana Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni

• suvun arvot ja perinteet • valintojen tekeminen ja vastuullisuus • suvaitsevaisuus; alustava tutustuminen niihin

kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Jeesuksen elämä ja opetukset Eettisyyteen kasvaminen • ihmisen arvo luomisen näkökulmasta Luterilaisen kirkon elämä • jumalanpalvelus

• kirkolliset toimitukset • diakonia

Oppilaita ympäröivä uskonnollien maailma

• oppilaiden kohtaamat uskonnot ja uskonnolli‐set katsomukset

• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

Virret • opeteltavat virret (vrt. musiikki) • virsi 30 (Maa on niin kaunis)

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evanke‐lisluterilaisesta kirkosta. Oppilas

• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia • ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat • tuntee Suomen evankelis‐luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseu‐

rakunnan

151

• tuntee Suomen evankelis‐luterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas

• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta • tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia • näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas

• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta • osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä • pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

• kykenee eettiseen pohdintaan • tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon

omassa elämässään. Tavoitteet 6. lk Oppilas

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana, erityisesti Uuden tes‐

tamentin evankeliumien jälkeiseen osaan • perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

• oppilaiden omat elämänkysymykset • minäkuva

Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen pääpiirteet Raamattu • Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja

kristinuskon synnyn ilmentäjänä Kirkko • kristinuskon synty ja kehitys

• kirkkokunnat • kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittymi‐

en seurakunnan elämään Suomalainen katsomusperinne • kirkkokunnat Suomessa

• uskonnonvapaus Ihminen eettisenä olentona • Jeesuksen vertauksia

• Apostolien teot

152

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 6. lk Virret • opeteltavat virret (vrt. musiikki)

• virsi 581 (Kiitos Jumalamme) Tavoitteet 7. lk Uskonnon opetuksen tavoitteena on muihin suuriin maailmanuskontoihin ja maailmankat‐somukselliseen ajatteluun tutustuminen. Oppilas

• tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja

yhteiskunnan elämässä maailmanlaajuisesti ja paikallisesti • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä eli oppii tulemaan toimeen

eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 7. lk Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

Oppilaan omat elämänkysymykset

Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja elämän pääpiirteet Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu Raamatun synnyn pääpiirteet • Raamatun tulkinta, käyttö ja kulttuurivaiku‐

tus • Vanha Testamentti Israelin kansan ja vaihei‐

den ilmentäjänä • Psalmit ja sananlaskut • Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja

kristinuskon synnyn ilmentäjänä

Suomalainen katsomusperinne Suomalainen muinaisusko

Tavoitteet 8. lk Uskonnonopetuksen tavoitteena on omaan uskontoon ja sen kulttuuriperintöön perehtymi‐nen ja virikkeiden saaminen oman elämänkatsomuksen muodostamiseen. Oppilas

• tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

153

• ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä

• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä maailmanlaajuisesti ja paikallisesti

• perehtyy luterilaiseen kirkkoon sekä muihin kirkkokuntiin ja niiden uskonkäsityksiin • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä eli oppii tulemaan toimeen

eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 8. lk Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

• oppilaan omat elämänkysymykset

Kirkko • kristikunnan synty ja kristikunnan historian keskeisimmät vaiheet

• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskun‐nallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne • kristinuskon tulo Suomeen, katolilainen keski‐aika, reformaatio ja Mikael Agricola

• uskonnonvapaus yleiskuva Suomen uskontoti‐lanteesta, erityisesti luterilainen ja ortodoksi‐nen kirkko, sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä esim. helluntailaisuus

8. luokalla toteutetaan yhteistyötä Nivalan seurakunnan kanssa esim. rippikoulutyön puit‐teissa. Tavoitteet 9. lk Oppilas kehittää omaa eettisesti vastuullista elämänasennettaan ja oppii ymmärtämään te‐kojensa seurauksia, kykenee tekemään henkilökohtaisia arvovalintoja ja vaikuttamaan yh‐teiskunnassa tehtäviin ratkaisuihin. Oppilas

• tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä • perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä

maailmanlaajuisesti ja paikallisesti • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä eli oppii tulemaan toimeen

eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa so‐

veltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa

154

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

• elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde • oppilaan omat elämänkysymykset

Ihminen eettisenä olentona • kristillisen etiikan keskeiset käsitteet ja peruspai‐notukset

• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan aset‐tuminen

• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tun‐nistaminen, pohdinta ja soveltaminen sekä etii‐kan erityiskysymysten kuten eutanasian, abortin (tai geenimanipulaation) analysointia kristillisen etiikan näkökulmasta

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta Oppilas

• tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumi‐

sen keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luteri‐

laisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas

• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas

• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa oman maailmankatsomuksensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

155

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitel‐lään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa koros‐tetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identi‐teetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnol‐linen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnolli‐nen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on

• perehdyttää omaan uskontoon • perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen • tutustuttaa muihin uskontoihin • auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä • kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunni‐telmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontokuntasidonnaisille ryhmille laa‐dittuja tavoitteita. Kaikkia uskontoja koskevat arvioinnin pääperiaatteet Uskonnon opetuk‐sessa arviointi kohdistuu uskonnollisten perustietojen sekä ajattelutaitojen osaamiseen. Ar‐viointi kohdennetaan 5. vuosiluokan päättyessä uskonnon perusasioihin, uskontoon ilmiönä sekä eettiseen ymmärrykseen. Perusopetuksen päättyessä arvioinnissa on, edellä mainittu‐jen tietojen ja taitojen lisäksi, keskeistä arvioida oppilaan tietoja uskonnoista, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Päättöarvioinnissa otetaan huo‐mioon oppilaan työn määrä ja laatu sekä yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa oppi‐lasta oman oppimisensa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. vuosiluokan päätyessä Oppilas tuntee keskeiset asiat oman uskonnon pyhistä kirjoituksista ja opista siten, että voi käyttää oppimaansa tiedon hankkimiseen. Oppilas

• tuntee Pyhien kirjoitusten keskeistä sisältöä • tietää oman uskonnon keskeisimmän opin • ymmärtää pääpiirteissään uskonnon syntytapahtumat • tuntee jumalanpalvelemisen merkityksen osana uskonnollista elämää

156

• tuntee oman uskonnon uskonnollisia juhlia ja niiden sisältöjä ja tapoja. Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä. Oppilas

• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta • tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia • näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Oppilas

• hahmottaa alustavasti uskonnon ja tiedon perusluonnetta • osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä • pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Oppilas

• kykenee eettiseen pohdintaan • tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon

omassa elämässään. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa omasta uskonnostaan. Oppilas

• tuntee Pyhien kirjoitusten keskeistä sisältöä ja uskonnon perustajan / keskeisesti vai‐kuttaneiden henkilöiden opetuksia

• tuntee uskonnon syntytapahtumat ja hallitsee uskonnon muotoutumisen keskeisiä vaiheita

• tuntee oman uskontonsa opin ja elämän keskeisiä asioita • tietää suomalaisesta uskonnollisuudesta ja katsomusperinteestä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä. Oppilas

• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

• tunnistaa uskontojen vaikutuksia Suomessa ja maailmassa • tuntee maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Oppilas

• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

157

• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Oppilas

• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Islam uskonto Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään. Oppilasta autetaan ymmärtämään islamin us‐konnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Oppilasta autetaan kohtaamaan ja ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ja käyttäytyviä ihmisiä sekä omassa yhteiskunnassaan että maailmassa. Opetuksen tavoite on uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttaminen. VUOSILUOKAT 1‐5 Islamin opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemusten kaut‐ta aineksien tarjoaminen oppilaan oman maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeistä on Koraaniin perehtyminen. Oppilaita ohjataan eettiseen arviointiin ja moraaliseen vastuulli‐suuteen. Tavoitteet Oppilas

• tutustuu islamin keskeisiin opillisiin peruspiirteisiin • perehtyy Koraanin lyhyihin lukuihin (suurat) • perehtyy profeettojen elämään • perehtyy profeetta Muhammedin perimätietoon (Hadith) • perehtyy Profeetta Muhammedin luonteeseen • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä is‐

lamin uskonnon etiikan soveltamista • oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmär‐

tämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja mui‐den elämässä

• oppii hyväksymään ja kunnioittamaan erilaiseen uskon‐ ja elämännäkemykseen si‐toutuneita ihmisiä omassa lähipiirissään

• tutustuu elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa.

158

Keskeiset sisällöt Jumalan hyvyys ja huolenpito

• Jumala Luojana • Jumala elämän antajana • uskonnon tarpeellisuus ihmiselle • ihmisen vastuu • rukous • luottamus ja turvallisuus • oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä

asioita. Koraanin opetuksiin tutustuminen

• Koraani on pyhä kirja • lyhyitä Koraanin lukuja (suurat) Salat ‐rukouksen suorittamista varten.

Islamin pilarit

• uskon pilarit (Arkan Al‐Iman) • islamin pilarit (Arkan Al‐Islam) • teon sisäinen tarkoitus (Al‐Niyya).

Profeetta Muhammedin esimerkki (Al‐Sunnah)

• perimätieto (Hadith) • islamin alkuvaiheita Mekassa • profeetta Muhammedin muutto Mekasta Medinaan (Al‐Hijjra) • profeetta Muhammedin perheen (Ahl‐lolBeit) ja seuraajien tunteminen.

Eettisyyteen kasvaminen

• ymmärrys ja tieto Jumalan lahjana • islamin käyttäytymistavat (Al‐Akhlaq Al‐Islami)

• käsitys oikeasta ja väärästä • vastuullisuus • rehellisyys • toisten huomioon ottaminen, vanhempien kunnioittaminen, köyhien ja

heikkojen auttaminen • vieraanvaraisuus, vihan ja suuttumuksen tunteiden hallitseminen, op‐

pimisen kunnioittaminen. Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

• perheeni ja minä • sukuni perinteitä ja arvoja • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus.

159

Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa

• puhtaus (Tahara) • moskeija rakennuksena, käyttäytyminen moskeijassa • perjantairukous • ruokailutavat • islamin uskonnollisia juhlia ja tapahtumia, joista ainakin paaston päättymisjuhla (Eid

Al‐Fitr) ja pyhiinvaelluksen päättymisjuhla (Eid Al‐Adha), näiden juhlien merkitys sekä juhliin liittyviä tapoja.

• islamin taide ja nashid. Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

• alustava tutustuminen eri uskontoihin ja vähemmistöihin • islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden yhteisiä ja erilaisia piirteitä • suvaitsevaisuus.

VUOSILUOKAT 6‐9 Islamin opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmär‐tämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Tavoitteet Oppilas

• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy islamin syntyyn, uskonkäsitykseen ja elämään uskonnollisissa yhdyskunnissa

Suomessa ja maailmassa • perehtyy Koraaniin pyhänä kirjana • perehtyy islamiin sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin sekä suomalaiseen katsomusperinteeseen

pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee islamilaisen moraaliopetuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa niitä eettiseen

pohdintaansa ja toimintaansa. Keskeiset sisällöt Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

• elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde.

160

Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän

pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.

Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset

• Koraani pyhänä kirjana • Koraanin keskeisiä opetuksia tutustumalla erilaisiin lukuihin (suurat) sekä niiden sisäl‐

löllistä pohdintaa • islamin laki (Sharia), erityisesti perhe‐ ja yhteiskuntaelämässä • rukous.

Islamin historiaa ja erityispiirteitä

• keskeiset asiat islamin synnystä ja varhaisista vaiheista • islamin kehitys, leviäminen ja islam tänään • islamin pääsuunnat ja niiden tunnusomaisia piirteitä, yhtenäisyys (wahdat) • islamin uskonopin ja etiikan pääpiirteitä • islamilainen kulttuuri, taide, arkkitehtuuri ja nashid • islamin inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys.

Suomalainen katsomusperinne

• yleiskuva suomalaisesta uskonnollisuudesta; muinaisusko, katolinen keskiaika, us‐konpuhdistus ja sen jälkeinen aika.

• uskonnot ja uskonnoton ajattelu Suomessa tänään, monikulttuurisuus ja uskonnon‐vapaus.

Ihminen eettisenä olentona

• islamilaisen etiikan peruspainotukset • islamilainen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltami‐

nen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana.

7.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtö‐kohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta‐ ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon ope‐tuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimilli‐siä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperin‐

161

nön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vas‐tuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu‐ ja toimintakyvyn kehittämistä, nii‐hin liittyviä laaja‐alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa‐arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. VUOSILUOKAT 1−5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja raken‐taa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä • etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmotta‐

maan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista it‐seään

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan koh‐taamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityk‐sen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. Keskeiset sisällöt Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen • hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys • ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä • oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,

rikkaus ja köyhyys maailmassa • ajattelun vapaus, uskonnon‐ ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä • hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä. Itsetuntemus ja kulttuuri‐identiteetti • kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet • erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus • suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

162

• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän‐ ja maailmankat‐somuksia.

Yhteisö ja ihmisoikeudet • yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kul‐

tainen sääntö • lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet • tasa‐arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma • etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni

eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Ihminen ja maailma • ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa • elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,

elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmis‐

ten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas

• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraa‐lista oikeutusta

• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita • kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy eri‐

laisten toimintalähtökohtien olemassaolon • ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri‐identiteetti Oppilas

• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä • osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähem‐

mistö) • rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perus‐

tella • pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään • osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuut‐

ta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita • ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen • ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöi‐

hin.

163

Ihminen ja maailma Oppilas

• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä • ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle • osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaat‐

teita. VUOSILUOKAT 6−9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maail‐mankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä • etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmot‐

tamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taito‐jaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oi‐keudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vas‐tuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksel‐lisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

Keskeiset sisällöt Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri‐identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta • yhteiskuntateorian perusteet, demokratia • politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys. Katsomusten maailma • katsomusten historiaa, katsomusvapaus • maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus • tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen • uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.

164

Kulttuuri • kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto • kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luonto‐

keskeinen.

Etiikka ja hyvä elämä • etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu • ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka • monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. Tulevaisuus • tulevaisuuden tutkiminen • luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö • minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä • tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen,

teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat • kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen

eettisen ratkaisun • kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai

muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri‐identiteetti Oppilas

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomuspe‐rinteisiin

• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron • osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa

erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

• tuntee ihmis‐ ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

165

• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön • pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden • tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä • tunnistaa ihmis‐ ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa‐

arvo‐ ja oikeusvaatimusten perusteita • tuntee nyky‐yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pes‐

simistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita • tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia • osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön • ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtä‐mään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Ope‐tuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppi‐laalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyy‐teen. Paikallishistoriaan tutustutaan tekemällä retkiä mm. Kyösti ja Kalervo Kallion museoon, koti‐seutumuseoon Katvalaan ja Kyösti Wilkunan työhuonemuseoon. Paikallishistoriaa löytyy museoiden lisäksi Nivalan kirjasta, Suur‐Kalajoen historiasta I ja II, eri kylien perinnetarinois‐ta esim. Tarua ja totta Sarjankylältä ja www.kirjastovirma.net ‐sivuilta. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• oikeudet, velvollisuudet ja vastuut yhteisössä • oppiminen aikaisempien sukupovien toiminnasta.


• oman perheen historia, omat juuret • kotiseudun historiaa

166

• suomalaisuus, eurooppalaisuus. Viestintä ja mediataito

• tiedonhankinta • mediakriittisyys.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• yksilö yhteisön jäsenenä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

• kotitaloudet kuluttajina Ihminen ja teknologia

• teknologia eri kulttuureissa ja eri aikakausina Tavoitteet Oppilas oppii

• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsittei‐tä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika

• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä

• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa • esittämään muutoksille syitä.

Keskeiset sisällöt 5. lk SISÄLTÖALUE Suomen historia Paikallishistoria Omat juuret ja historiallinen tieto

oman perheen historia vanhojen esineiden kertomaa museokäynti Nivalan historiaa

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit

esihistorialliset kaudet Suomessa Nivalan historiaa

Keskiaika ja uuden ajan murros

Suomen liittäminen Ruotsiin Nivalan historiaa

Suomi Ruotsin valtakunnan osana

Ruotsista suurvalta suomalaiset suurvallan asukkaina Suomi Venäjän ja Ruotsin välissä suomalaisen kulttuurin muotou‐tuminen

Nivalan historiaa

167

Keskeiset sisällöt 6. lk SISÄLTÖALUE Yleinen historia Esihistoriallinen ja historial‐linen aika sekä ensimmäi‐set korkeakulttuurit

kivikausi, pronssikausi ja rautakausi maanviljelyksen synty valtioiden synty kirjoitustaidon keksiminen

Eurooppalaisen sivilisaa‐tion synty

antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään

Keskiaika ja uuden ajan murros

uskontojen vaikutus ihmisten elämään eurooppalaisen ihmisen maailmakuvan ja arvojen muutos (renes‐sanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartu‐minen tieteessä)

Vapauden aate voittaa alaa Ranskan vallankumouksen vaikutukset Lisäksi viidennellä ja/tai kuudennella luokalla käsitellään koulukohtaisesti valittuna yksi seu‐raavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800‐luvulle saakka: jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri

• kaupankäynnin kehitys • kulttuurin kehitys • liikkumis‐ ja kuljetusvälineiden kehitys • väestössä tapahtuneet muutokset.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

• osaa erottaa faktan mielipiteestä • osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas

• tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeä‐mään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä

• tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien nä‐kökulmasta

• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy‐ ja seuraussuhteen merkityk‐sen.

168

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta

• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

VUOSILUOKAT 7‐8 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 ja 8 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedonluonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Paikallishistorian lähteinä voi museoiden lisäksi käyttää esim. Nivalan kirjaa, Suur‐Kalajoen historiaa I ja II sekä eri kylien perinnetarinoita esim. Tarua ja totta Sarjankylältä ja www.kirjastovirma.net ‐sivuja. Tavoitteet Oppilas oppii

• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun

mielipiteensä niiden pohjalta • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin ja vaikka historiatie‐

teessä pyritään objektiivisuuteen, se ei aina ole mahdollista • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oi‐

keutensa ja vastuunsa kansalaisena • tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset • arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koske‐

vaa tietoa. Keskeiset sisällöt 7. lk

SISÄLTÖALUE Yleinen historia Suomen historia Paikallishistoria Elämää 1800‐luvulla ja kansallisuusaate

• 1800‐luvun alun kes‐keiset valtiolliset muutokset ja kansalli‐suusaatteen vaikutuk‐set Euroopassa

• elämää 1800‐luvun Suomessa

• kulttuuri kansallisuus‐aatteen heijastajana Suomessa

Nivalan kunnan perustaminen

Teollinen vallankumous

• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään

• kaupungistuminen

Maaseudun muu‐tos

Suurvaltojen kilpailu

• suurvaltojen kilpailu – imperialismin aika

• imperialismi ja sen vai‐kutukset Euroopan suurvalloille ja siirto‐

http://www.kirjastovirma.net/

169

SISÄLTÖALUE Yleinen historia Suomen historia Paikallishistoria maille

Murrosten aika Suomessa

• sääty‐yhteiskunnan mureneminen

• Suomen venäläistämi‐nen ja sen vastustus

Suuri adressi ja yleislakon tapah‐tumat

Keskeiset sisällöt 8. lk

SISÄLTÖALUE Yleinen historia Suomen historia Paikallishistoria Ensimmäinen maailmansota seurauksineen

• Ensimmäinen maail‐mansota, sen syyt ja seuraukset

• Venäjän keisarikun‐nan romahtaminen ja 1917 vallankumoukset

• Suomen itsenäistymi‐nen ja sisällissota

Sisällissodan aika Nivalassa

Laman ja totalitarismin aika

• maailmantalouden romahtaminen ja vai‐kutukset Euroopassa

• elämää demokratiassa ja diktatuureissa

• Suomi 1930‐luvulla Konikapina

Toisen maailmansodan aika

• Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

• YK:n toiminta • ihmisoikeuksien julis‐

tus • ihmisoikeudet, holo‐

kausti yms.

• Suomi toisessa maail‐mansodassa ja sodasta selviäminen

Kyösti Kallion presidenttikausi

Suomi 1950‐luvulta nykypäivään

• elinkeinorakenteen muutos ja vaikutukset ihmisten elämään

• suomalaisen nyky‐yhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakohtaisuuksiin

• Kylmä sota • kolmas maailma ja

sen ongelmat

Elämää 1900‐luvun lopussa ja 2000‐luvun alussa

• länsimainen kulutusyhteiskunta ja sen vaikutukset

Lisäksi seitsemännellä ja/tai kahdeksannella luokalla käsitellään koulukohtaisesti valittuna yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800‐luvulta nykyaikaan saakka:

170

• jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri • tasa‐arvoisuuden kehitys • kulttuurin kehitys • teknologian kehitys; esim. liikkumis‐ ja kuljetusvälineiden kehitys • Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

• osaa erotella asiaa selvittävät tärkeät tekijät vähemmän tärkeistä • kykenee lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niiden tietoja

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas

• oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja nii‐den avulla aikajärjestykseen

• oppilas osaa selvittää, minkä vuoksi jollakin elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään

• oppilas osaa selvittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota

• osaa muodostaa tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

7.14 Yhteiskuntaoppi VUOSILUOKKA 9 Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiivi‐seksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa pe‐rustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuk‐sista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja de‐mokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• oikeudet, velvollisuudet ja vastuut yhteisössä

171

• oppiminen aikaisempien sukupovien toiminnasta.

Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys • suomalaisuus, eurooppalaisuus


• kansalaisen vaikutusmahdollisuudet • tiedonhankinta • mediakriittisyys.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • yksilö yhteisön jäsenenä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

• kotitaloudet kuluttajina • valtion talouden vastuu suhdannevaihteluiden aikana.


• turvallisuuspolitiikka Tavoitteet Oppilas

• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää tietoa

kriittisesti sekä toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii käyttämään julkisia palveluja • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen • oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hy‐

vinvoinnissa • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta • oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteis‐

kunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk Yksilö yhteisön jäsenenä • perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit

• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion ja EU:n kansalaisena

• lapsen oikeuksien sopimus

Yksilön hyvinvointi • hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa‐arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin

edistämiseksi

172

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk • Euroopan ihmisoikeussopimus

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnalli‐

sella ja EU:n tasolla

Kansalaisen turvallisuus • oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeu‐dellinen vastuu

• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

Taloudenpito • yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys

Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina sekä talouden toimijoina

• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys

Talouspolitiikka • talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin

• julkinen talous ja verotus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas

• kykenee tulkitsemaan median välittämää tietoa, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaih‐

toehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas

• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja

• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

7.15 Musiikki Musiikin opetuksen lähtökohtana on monipuolinen mahdollisuus vaikuttaa eheyttävästi oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. Oppilasta rohkaistaan laulamaan ja soit‐tamaan sekä autetaan häntä löytämään musiikin alueelta oma kiinnostuksen kohteensa. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä harjoittelulla. Yhteismusisointi kehittää sosiaa‐

173

lisia taitoja ja vastuullisuutta. Opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Näin oppilas kykenee suhtautumaan arvosta‐vasti ja uteliaasti eri musiikkikulttuureihin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Musiikinopetuksen keskeisiä työtapoja ovat:

• laulaminen • soittaminen • kuunteleminen • liikkuminen • musiikillinen keksintä ja ilmaisu.


• yhteismusisointi tukee sekä itsetuntemusta että yhteisöllisyyteen kasvua Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• suomalainen ja eurooppalainen musiikkiperinne ja tapakulttuuri • muiden kulttuurien musiikkiperinteet ja tavat, huomioiden koulun monikulttuurisuus


• kriittisyys musiikkivalintojen perusteena Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• musiikki ammattina • pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa.


• melu ja sen haitat, kuulonhuolto • vastuullisuus ääni‐ ja musiikkiympäristöstä sekä omasta käyttäytymisestä musiikin ku‐

luttajana • tietoisuus tekijänoikeuksista.


• musiikkiteknologian käyttöön tutustuminen Tavoitteet Oppilas

• oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen

• ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin • saa musiikin tekemisen kautta iloa ja elämyksiä • kuuntelee aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia havaintoja tehden • toimii vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä ja musiikin kuuntelijana • keksii omia melodia‐ ja rytmisommitelmia

174

• oppii musiikin peruskäsitteitä • tutustuu erilaisiin rytmi‐ ja melodiasoittimiin • tutustuu musiikin eri tyylilajeihin • hallitsee osan tärkeistä juhlalauluista ulkoa • tutustuu oman paikkakunnan musiikkielämään • tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin kulttuurin kielenä • saa innostusta jatkaa musiikkiharrastusta.

SISÄLTÖALUE

KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk

Laulaminen ja laululeikit • ikäkauteen ja ajankohtaan sopivat laulut

Musiikin kuunteleminen • musiikin kuuntelemiseen keskittyminen • kuuntelukokemusten kuvailua esim. kertoen, piirtäen

ja liikkuen

Musiikkiliikunta • musiikin ja liikunnan leikinomainen yhdistäminen

Soittaminen • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia keho‐, rytmi‐ ja melodiasoittimin

Musiikin peruskäsitteitä Rytmi • perussyke • hidas‐nopea

Dynamiikka • hiljaa ‐ voimakkaasti

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3.‐4. lk

Laulaminen • ikäkauteen ja ajankohtaan sopivat laulut

• kaanonit • opeteltavat virret (virsi 21 ja 571; vrt. uskonto) • ulkoa opeteltavat laulut (Maamme‐laulu ja maakunta‐

laulu)

Musiikin kuunteleminen • musiikin aktiivista kuuntelua • kuuntelukokemusten kuvailua esim. kertoen, piirtäen

ja liikkuen • mahdollisten konserttien hyödyntäminen

Musiikkiliikunta • musiikillista ilmaisua liikunnan keinoin

Soittaminen • yhteissoittoa keho‐, rytmi‐ ja melodiasoittimilla • tutustuminen 5‐kieliseen kanteleeseen ja nokkahuiluun

Musiikin peruskäsitteet Dynamiikka

175


• voimistuen ‐ hiljentyen • pp, p, f. ff • (soittaen, laulaen, liikkuen)

Sointiväri • soittimiin tutustuminen esim. pianoon, viuluun, hui‐

luun ja trumpettiin • äänimaisemien toteuttaminen

Rytmi ja tempo • sanarytmi, perussyke • rytmimerkit I Π Ζ • tasa‐ ja kolmijakoinen rytmi • tahti • hidas‐nopea • pitkä ‐ lyhyt • Melodia • tutustuminen nuottikirjoitukseen • Harmonia • erilaiset äänitaustat • duuri‐ ja mollisävyjen erottaminen

Muoto • soolo ‐ tutti • säe ‐ säkeistö • kertausmerkit

Kuvaus hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas • osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun • hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitte‐

luun ja yhteissoittoon • osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet • hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa • osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia

musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku‐, kysymys/vastaus‐ ja soolo/tutti‐harjoituksissa • tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,

kuvallisesti tai liikkeen avulla. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5.‐6. lk

Laulaminen • ikäkauteen sopivat laulut

• kaanonit • virsiä (virsi 30 ja 581; vrt. uskonto) • ulkoa opeteltavat laulut (Lippulaulu ja maakuntalaulu)

176


Musiikin kuunteleminen • kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa suomalaiseen, eri maiden ja aikakausien musiikkiin

• kuuntelukokemusten kuvailua esim. kertoen, piirtäen ja liikkuen

• mahdollisten konserttien hyödyntäminen Musiikkiliikunta • musiikillista ilmaisua liikunnan keinoin Soittaminen • yhteissoittoa keho‐, rytmi‐ ja melodiasoittimilla

• nokkahuilun soittoa • kitaraan tutustuminen

Musiikin peruskäsitteet Dynamiikka • crescendo ‐ diminuendo • mp, mf

Sointiväri • sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustuminen • äänimaisemien toteuttaminen • ihmisäänityypit: sopraano, altto, tenori ja bassobasso

Rytmi ja tempo • sanarytmi, perussyke • nuottien aika‐arvoja: puolinuotti, • neljäsosanuotti ja kahdeksasosanuotti • tauko • tasa‐ ja kolmijakoinen rytmi • tahti • hidas‐nopea

Melodia • nuottiviivasto, nuottinimet ja nuottien paikat viivastol‐

la G‐avainta käyttäen c1‐d2

Harmonia • duuri‐ ja mollisointu

Muoto • soolo‐tutti • säe‐säkeistö • kertausmerkit • tutustumista musiikin muotorakenteisiin esim. AB,

ABA

177

SISÄLTÖALUE 7. lk 8. lk

Ääni Ihmisääni • äänenkäyttö • äänialat, kuorotyypit Soittimet • sinfoniaorkesteri Kuulonhuolto

Ääni fysikaalisena ilmiönä Sähkösoittimien toiminta‐periaatteet

Kansanmusiikki Suomalainen kansanmusiikki Kansanmusiikkia Euroopan maista ja Etelä‐ Amerikasta

Kansanmusiikkia Afrikasta ja Aasiasta

Aikamme musiikki Afroamerikkalainen musiikki • blues • rock & roll

Suomalainen viihdemusiikki

Esittävä säveltaide Tutustuminen klassisen musiikin säveltäjiin ja teoksiin

• erilaiset sävellysmuodot, esim. sinfonia, konsertto, sonaatti

Musikaali Tutustuminen oopperaan, operettiin tai balettiin

Musiikki ja uskonto Kirkollisten juhlapäivien musiik‐kia

Nuorten hengelliset laulut

Musiikki elämänurana Koulun ja kaupungin tarjoamat harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan musiikkielämään liittyvät tapahtumat

Musiikkialan ammatit ja koulutus Musiikkipalvelut

Musiikin peruselementit rytmi, melodia, harmonia, muoto ja sointiväri sisältyvät sisältöaluei‐siin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntai‐sesti

• hallitsee jonkin rytmi‐, melodia‐ tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon

• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittämään perusteltuja nä‐kemyksiä kuulemastaan

• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy mu‐sisoimaan yhdessä muiden kanssa

• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja aikakausien ja kulttuurien musiikkia • tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

178

• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä • osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja

ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. MUSIIKIN KUUNTELEMINEN Aihe‐esimerkkejä 3.‐4. luokat Aihe‐esimerkkejä 5.‐9. luokat Musiikkisatuja

• Prokofjev: Pekka ja susi • Smetana: Moldau • Melartin: Prinsessa Ruusunen • Grieg: Peer Gynt • Malmsten: Mikkihiiri ja Vuorenpeikko

Vivaldi: Vuodenajat Händel: Vesimusiikkia Saint‐Saëns: Eläinten karnevaali Tsaikovski: Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi Mozart: Taikahuilu Mozart: Koska meitä käsketään –muunnelmat Beethoven: Sinfonia nro 9, Ilon hymni Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5 Rimski‐Korsakov: Kimalaisen lento Musorgski: Näyttelykuvia; Kuoriutuvien ka‐nanpoikien tanssi Sibelius: Finlandia, Vesipisaroita Waldteufel: Luistelijat Ihmemaa Oz Maija Poppanen Sonninen: Pessi ja Illusia A. Tikanmäki: Tuusulan moottoritie

Eri aikakausien sävellyksiä: Händel: Concerto Grosso op 3 B‐duuri 1. Osa Beethoven: Sinfonia nro 5 Bizet: Carmen Ravel: Bolero Tsaikovski: Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä Dvorak: Slaavilainen tanssi nro 8 Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5 Smetana: Moldau Sibelius: Tuonelan joutsen Elgar: Pomp and Circumstance, marssi nro 1 Rautavaara: Cantus Arcticus Merikanto: Kesäillan valssi R. Rodgers: The Sound of Music A.L. Webber: The Phantom of the Opera, Cats R. Rodgers: The Sound of Music A.L. Webber: The Phantom of the Opera, Cats Lennon Mc Cartney: Yesterday Louis Armstrong: What a Wonderful World (säv. Weiss & Douglas)

179

7.16 Kuvataide

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteet‐tisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmai‐suun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuoto‐ja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvos‐tamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kes‐tävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavain‐not, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään op‐pilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppi‐aineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsi‐tellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireet‐tömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.


• pitkäjänteinen työskentely • toisen huomioiminen eri työtapoja käytettäessä.


• media‐ ja kuvaviestinnän sisällöt Ihminen ja teknologia

• ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu • ihmisen muotoilema ja rakentama ympäristö.

VUOSILUOKAT 1‐4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustai‐dot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussi‐sältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. Tavoitteet Oppilas oppii

• kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettis‐ten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

180

• kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta • tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen

kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taitees‐ta ja kuvallisesta viestinnästä

• tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kult‐tuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua

• arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta • kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen

maailman eroja. VUOSILUOKAT 1‐4 Sisältöalueet: toisella luokalla syvennetään ensimmäisellä luokalla opittuja asioita. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

• piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentaminen eri materiaaleja käyttäen

• tarinasta kuvaksi • kuvitus • väri, viiva, muoto, valo ja varjo, tila ja liike ilmaisussa • kirjain kuvailmaisussa • omien ja muiden töiden arviointia

Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen

• taideteosten tarkastelua • taiteilijan työhön ja museoihin tutustumista • myytit, kuvat ja esineet

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

• luonnonympäristö, esineympäristö ja rakennettu ympäristö

• kestävän kehityksen huomioiminen Media ja kuvaviestintä • erilaisten kuvien tarkastelua

• grafiikan, valokuvan ja tietotekniikan välineisiin tutustuminen



• ilmaisun kehittäminen • värioppia: päävärit, välivärit, kylmät ja lämpimät värit • vesi‐/peitevärien käyttö • sivellintekniikoita • erilaisten piirtimien käyttöä • erilaisia viivoja ja pintoja

181



• luonnostelua; luonnosvihkon käyttö suositeltavaa • yksinkertaisia painomenetelmiä esimerkiksi peruna‐

ja muu materiaalipainanta, monotypiat, tarttumapiirrokset

• muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla ja massoilla

• savityöskentelyn perusteita • viiva, väri, tila, liike ja aika • omien ja muiden töiden arviointikeskustelut

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

• taidenäyttelykäynti; esim. Kyösti ja Kalervo Kallion museo ja Tillarigalleria

• taidekuvien tarkasteleminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

• lähiympäristön havainnointi • esineet, esineiden suunnittelu ja valmistaminen • kolmiulotteinen rakentaminen • lähellä olevan ympäristön viihtyisyyttä parantava

suunnitelma Media‐ ja kuvaviestintä • kuvakerronnan perusteita (lähikuva ja yleiskuva)

• kuvitus, sarjakuva, mainoskuva • kriittisyys kuvaviestinnässä • valokuvauksen ja tietotekniikan välineisiin

tutustuminen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas

• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista • osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa • osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja

rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas

• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi

• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia

• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna.

182

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas

• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä

• tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas

• tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa • tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät ja tuntee joitakin arkkitehtien ja

muotoilijoiden töitä. Media ja kuvaviestintä Oppilas

• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan

• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja • osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä.

VUOSILUOKAT 5‐7 Kuvataiteen opetuksessa 5‐7 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallin‐taa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkin‐tataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuu‐reista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuoro‐vaikutukseen sekä yhteisiin taide‐elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työsken‐tely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ym‐märrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.

Tavoitteet

Oppilas oppii

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tek‐niikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmai‐sussaan

183

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaise‐misesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmi‐öitä

• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskente‐lynsä kulkua

• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvalli‐sia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä

• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä

• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä ku‐vaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkö‐kulmasta

• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5.‐6 lk Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

• erilaisten tekniikoiden ja työtapojen syventämistä: viiva rytmin ja liikkeen ilmaisijana, pintarakenne, tila, valo ja varjo sekä sommittelu

• luonnostelua; luonnosvihkon käyttö suositeltavaa • värioppia: vastavärit, varoitusvärit ja huomiovärit • grafiikassa erilaisia painomenetelmiä esimerkiksi eristys‐

vedokset, sabluunapainanta • muotoilu: monipuolista materiaalien käyttöä, esimerkiksi

saven, valmismassojen, luonnonmateriaalien ym. käyt‐töä

• pienoismallien rakentelua


• oman työn tarkastelua ja arviointia • omien näyttelyjen järjestäminen • oman alueen taidenäyttelyiden hyödyntäminen • tutustutaan taidehistoriaan ja nykytaiteeseen esim. in‐

ternetin kulttuurisivujen kautta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

• luonnon ja kulttuuriympäristön huomioiminen • kotiseudun arkkitehtuuria, julkisia rakennuksia • suomalaisiin käyttöesineisiin tutustuminen

184

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5.‐6 lk Media ja kuvaviestintä • harjoitellaan ja pohditaan kuvakokojen ja kulmien merki‐

tystä omissa töissä • tutustutaan valokuvaan viestinnän välineenä • harjoitellaan tekstausta sekä tekstin ja kuvan yhdistämi‐

sen perusasioita • käytetään kuvan tekemisessä digi‐ ja videokameraa,

skanneria ja kopiokonetta mahdollisuuksien mukaan • median viestien kriittistä tarkastelua



• piirustus, maalaus: erilaisten värien ja välineiden käyttö soveltaen ja entistä tietoa syventäen

• luonnostelua; luonnosvihkon käyttö suositeltavaa • grafiikka: soveltuvat grafiikan työtavat entistä tietoa ri‐

kastaen ja soveltaen • keramiikka: jatketaan edellisten vuosiluokkien aikana

opitun soveltamista vaikeusastetta lisäten • kuvanveisto: jatketaan mahdollisuuksien mukaan edellis‐

ten vuosien aikana opitun soveltamista vaikeusastetta li‐säten

• tilataide ja taide ympäristössä: sovelletaan mahdolli‐suuksien mukaan edellisten vuosien aikana opittua ja koettua

• kaikissa edellisissä pyritään oman ilmaisun hakemiseen ja vahvistamiseen

Sommittelu • rikastetaan sommittelun eri elementtien käyttöä

• perspektiiviopissa keskus‐ ja kulmaperspektiivi • väriopissa jatkuvaa opitun kertausta; valööriharmonia,

värien symboliikka


• tutustutaan Suomen taiteen kultakauden tuotoksiin • tutustutaan Tillarigallerian näyttelyihin • kuva‐analyysissä käytetään subjektiivisen tulkinnan me‐

netelmiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus ja ym‐päristön esteettisten piirteiden tarkastelua ja arviointia

• tutustutaan harkinnan mukaan omaan ympäristöön apuna vihkonen, jonka avulla tutkitaan oman kirkonkylän julkisia rakennuksia ja taideteoksia

• perinteiden osalta tutustutaan esimerkiksi Katvalan alu‐eeseen

• edellisiin perustuen voidaan suunnitella arkkitehtonisia

185


ratkaisuja esim. pienoismallien avulla • tutustutaan suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun

tärkeimpiin edustajiin

Kuvaviestintä ja mediateknologia

• tutustutaan kuvan käyttötarkoituksiin mediassa • mahdollisuuksien mukaan digikuvia tai musta‐

valkokuvien ottaminen ja kehittäminen • graafista suunnittelua ja taittoharjoituksia • tutustutaan kuvakerrontaan ja tehdään erilaisia kuvitus‐

tehtäviä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas • osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin • osaa käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskei‐

siä materiaaleja ja työskentelytekniikoita • osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita • osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin • tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuri‐

seen yhteyteen • osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia • osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely‐ tai museokäyntejä ja Internetin kulttuu‐

ripalveluja • osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja

ekologisia ominaisuuksia • tuntee suunnittelu‐ ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskente‐

lyssään • tunnistaa kulttuuri‐ ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä • osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta

ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua • osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta • osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautet‐

ta omassa työskentelyssään • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa • pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen

yhteistyöhön muiden kanssa • osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon‐ ja rakennettua ympä‐

ristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten läh‐teinä.

186

7.17 Käsityö Käsityön opetuksen tehtävä vuosiluokilla 1‐4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja ‐taitoihin. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille. Vuosiluokilla 5‐9 käsi‐työnopetuksen tehtävä on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja ‐taitoja. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• toisen huomioiminen vuorottelussa Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• kulttuuriperinnön siirtäminen; vanhojen suomalaisten käsityötapojen tunteminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• työvälineiden ja materiaalin asianmukainen käyttö • työskentelyjätteiden lajittelu • materiaalin kierrättäminen ja oikea säilyttäminen • materiaalien säästäväinen käyttö.


• työturvallisuus ja oikeaoppiset työtavat Ihminen ja teknologia

• välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö VUOSILUOKAT 1‐2 Tavoitteet Oppilas

• oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä

• oppii kädentaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa • oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotet‐

taan • oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita • oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muo‐

toihin • oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on

elinkaari • opettelee tarkastelemaan omaa työskentelyään käsityön parissa.

187

Toisella luokalla syvennetään 1. luokalla opittuja asioita. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk. Käsityön keskeisiin ja arkielämässä hyödyllisiin materiaaleihin,

työvälineisiin ja työtapoihin

tutustuminen

Askartelu

• repiminen • rypistäminen • leikkaaminen • liimaaminen • taittelu • rakentelu

Tekstiilityö • solmu • langan pujottaminen neulansilmään • pujottelu • helppoja pistoja • virkkauksen alkeet • kankaanmaalaus ja/tai ‐painanta • lisäksi voidaan tutustua muihin tekstiilityön sisäl‐

töihin (esim. tupsut, nyörit, palmikot, ryijysolmu)

Tekninen työ • työkaluihin tutustuminen • sahaaminen • naulaaminen • hiominen • pintakäsittely • lisäksi voidaan tutustua muihin teknisen työn si‐

sältöihin (esim. höylääminen, poraaminen, ruu‐vaaminen)

Tuotteiden suunnittelu ja kuvaaminenKäytetään vaihtelevia tekniikoita

• esim. piirtäminen, kirjoittaminen, tietokoneavus‐teinen suunnittelu

Työturvallisuus Työturvallisuuden merkitys

Käsityön opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan nivalalaisten yritysten ja käsi‐työn taitajien asiantuntemusta ja osaamista. VUOSILUOKAT 3‐4 Kolmannella ja neljännellä luokalla oppilaat työskentelevät puoli lukuvuotta sekä teknisellä että tekstiilipuolella. Neljännen luokan keväällä oppilaat suorittavat valinnan jatkosta tekni‐sen ja tekstiilityön välillä.

188

Tavoitteet Oppilas

• oppii tuntemaan käsityöhän liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä

• oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyt‐tämissä taidoissa, jolloin myös hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät

• oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotet‐taan

• oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muo‐toihin

• oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita • oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on

elinkaari • tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisis‐

sa oppimisympäristöissä • oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin • tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan • omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden

ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä • oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

TEKSTIILITYÖ 3‐4. LK SISÄLTÖALUE

KESKEISET SISÄLLÖT 3.‐4. lk

Ompelu Koneompelun perusteet ylälangan pujotus, alalangan puolaus, suoraommel ja siksak‐ommel, koneompelun aloittaminen ja lopettaminen, päärme ja sauma, silittäminen Käsin ompelu Napinompelu

Kankaan koristelu

Oman suunnitelman toteuttaminen • esim. kankaan painanta, konekirjonta, käsinkirjonta,

vohvelipujotus, applikointi

Materiaalina lanka Oman työn toteuttaminen eri menetelmin

• esim. virkkaamalla, neulomalla, kutomalla, solmimalla

Kuluttajakasvatus Kierrätys ja uusiokäyttö

• vaatteen korjaus • vanhasta uutta ‐työ

189

TEKNINEN TYÖ 3.‐4. LK SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT 3.‐4. lk Työ valmistetaan puusta

Mittaaminen ja tuloksen merkitseminen • yksinkertaisia mitoitustehtäviä viivaimella ja suora‐

kulmalla Sahaaminen

• poikkisahaaminen käsi‐, selkä tai lehtisahaa käyttäen Liimaaminen

• vesiliukoinen liima, askartelu tai ruuvipuristin Naulaaminen

• erilaisten kappaleiden liittäminen toisiinsa naulaamalla sekä naulan irrottaminen

Viilaaminen • muotoilu litteällä ja puolipyöreällä viilalla

Hiominen ja höylääminen • erilaisten hiekkapaperien ja hiomatuen käyttö • pinnan höylääminen

Poraaminen käsiporalla • läpiporaus

Vuoleminen • materiaalina kaarna tai muu pehmeä puuaines

Talttaaminen • tasa‐ ja kourutaltta

Liittäminen • naulaaminen, ruuvaaminen, liimaaminen

Pintakäsittely (lto 0) • esim. maalaus: lateksimaali • petsaus: vesipetsi • lakkaus: vesiohenteinen lakka • öljyäminen: parafiiniöljy • vahaus: autovaha

Työ valmistetaan metallista

Leikkaaminen • ohut lanka, ohkolevy, sakset

Taivutus • hehkutettu lanka, ohkolevy

Valaminen • muotti, tina

Viilaaminen • sulkaviila

Liittäminen • peltiruuvi, pultti ja mutteri

190

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT 3.‐4. lk Sähköopin peruskäsitteet Avoin ja suljettu virtapiiri

• virtalähde • katkaisin • valo tai muu laite

Mekaniikka

Rakentelu • työ valmiista osista kokonaiseksi ohjeiden mukaan

Huolto ja korjaus

Polkupyörän huolto • voitelu • säätäminen: ohjaustanko, satula jne.

Työturvallisuus ja kestävä kehitys

Työvälineiden oikea käyttö • silmien ja korvien suojaus

Materiaalien taloudellinen ja ympäristöystävällinen käyttö KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas

• osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella • toteuttamiskelpoisen tuotteen • työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja • työturvallisuuden huomioon ottaen • hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa • perusmateriaaleja • työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä

• ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita • arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia • suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

VUOSILUOKAT 5‐7

Neljännen luokan keväällä suoritetusta valinnasta huolimatta 5.‐6. luokan oppilailla on lisäksi lyhyt jakso tekstiili‐ tai teknistä työtä (esim. 12h). Tavoitteet Vuosiluokkien 3‐4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet: Oppilas

• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteetti‐siä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot

• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu‐, käsityö‐ ja teknologiskulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

191

• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko‐opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuk‐sissa

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yh‐teiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. TEKSTIILITYÖ 5.‐7. LUOKAT SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 5.‐6. lk

Ompelu Yksinkertaisen ala‐ tai yläosavaatteen valmistus • mittojen otto • kaava: käsitteet ja käyttäminen • leikkuusuunnitelman tekeminen

Neulonta Silmukoiden luominen

• oikea ja nurja silmukka • kaventaminen/leventäminen • perusneulemerkit ja lyhenteet (silmukka s, kerros krs, oikea

silmukka o, nurja silmukka n) • suljettu neule

Virkkaus • pylväs, aloitussilmukka, ketjusilmukka, kiinteä silmukka Materiaalitietous • erilaisiin kangaslaatuihin ja lankoihin tutustumista

Erikoistekniikat Erikoistekniikan käyttö

• esim. huovutus, kankaan painanta, lauta‐ ja pirtanauhat, kir‐jonta, marmorointi, ryijy‐solmu, helminauha, solmeilut, pit‐sinvirkkaus

Kuluttajakasvatus Kierrätys ja uusiokäyttö • vaatteen korjaus / vanhasta uutta ‐työ

Ompelu

Vaatteen ompelu • ylä‐ tai alaosa • kerrataan mittojen ottaminen • kaavan käsitteet ja käyttäminen • kaavojen muuttaminen • vaatteen sovitus • napinläven tekeminen • vetoketjun ompeleminen

Neulonta / virkkaus Aikaisemmin opittujen tietojen ja taitojen syventäminen • mallitilkku

192


Ompelu Yksinkertaisen ala‐ tai yläosavaatteen valmistus • mittojen otto • kaava: käsitteet ja käyttäminen • leikkuusuunnitelman tekeminen

Neulonta Silmukoiden luominen

• oikea ja nurja silmukka • kaventaminen/leventäminen • perusneulemerkit ja lyhenteet (silmukka s, kerros krs, oikea

silmukka o, nurja silmukka n) • suljettu neule

Virkkaus • pylväs, aloitussilmukka, ketjusilmukka, kiinteä silmukka Materiaalitietous • erilaisiin kangaslaatuihin ja lankoihin tutustumista

Erikoistekniikat Erikoistekniikan käyttö

• esim. huovutus, kankaan painanta, lauta‐ ja pirtanauhat, kir‐jonta, marmorointi, ryijy‐solmu, helminauha, solmeilut, pit‐sinvirkkaus

Kuluttajakasvatus Kierrätys ja uusiokäyttö • vaatteen korjaus / vanhasta uutta ‐työ

Kirjonta • kankaan koristelutaitojen syventäminen • käsin‐ ja/tai konekirjontaa

Erikoistekniikat Tutustuminen johonkin erikoistekniikkaan

Materiaalitieto Tekstiilikuitujen joko luonnonkuituihin ja tekokuituihin

• puuvilla, pellava, silkki, villa, muuntokuidut ja synteettiset kuidut

Huolto ja korjaus • ompelukoneen huoltamisen perusteet

TEKNINEN TYÖ 5.‐7. LUOKAT SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT 5.‐6. lk Suunnittelu Luonnos ja sen mitoittaminen

Perustietoa materiaalin rakenteesta ja toiminnasta

Käyttötarkoituksiin sopivien materiaalien valinta ja yhdistely

193

Työn valmistaminen puusta Mittaaminen • työntömitan käyttö

Sahaaminen • muotosahaaminen, kulmasahauslaite, halkisahaus

Poraaminen • pylväs‐, sähkö‐ tai akkuporakoneen käyttö

Vuoleminen • kaarna tai pehmeä puu

Hiominen • hiomakoneen käyttö

Liittäminen • pyörötappiliitos, loviliitos

Heloitukset

Työn valmistaminen metallista

Taivuttaminen • rautalanka, metallilevy

Liittäminen • niittaaminen, pehmytjuotos

Leikkaaminen • peltisakset

Lävistäminen • poraus pylväs‐, sähkö‐ tai akkuporakoneella

Sahaaminen • poikkisahaus rautasahalla

Takominen • metallin pakotus

Pintakäsittely • patinointi kaasulla tai rikkimaksalla • hiominen, kiillotus

Virtapiirien sovelluksia Elektroniikan peruskomponentteja • valmis rakennussarja

Rakentelu Valmiin rakennussarjan kokoaminen • esim. lennokki, legosarja tms.

Huolto ja korjaus Polkupyörän korjaus • pyörän renkaan kumin paikkaus

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT 7. lk Tekninen suunnittelu • piirtäminen ja piirustusten oikeaoppinen tuottaminen

• ATK:n hyväksikäyttö soveltuvin osin • materiaalin valinta ja luova käyttö

Työn valmistaminen puusta • käsityövälineiden kertaus • yleiset puuntyöstökoneet: pyörösaha, oiko‐ ja tasohöylä,

194

vannesaha, käsiyläjyrsimet, sorvi, hiomakoneet, porako‐neet

• koneistus‐ ja kokoonpanotyöt • pintakäsittely • heloitukset

Työn valmistaminen metallista

• tutustuminen käsityövälineisiin • konetyöskentely: kylmävannesaha, hiomakoneet, pora‐

koneet, hitsauslaitteet, sorvi • sepäntyöt • pintakäsittely • kuumakäsittelyt

Muut materiaalit sekä sähkö

• muovien käyttö ja kuumamuotoilu lämmön ja alipaineen avulla soveltuvin osin (esim. nahka, tuohi)

• yleisen sähköturvallisuuden perusasiat • sähköopin perusteet • laiterakentelu

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas

• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohja‐tusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, väli‐neet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismal‐

lin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu‐, käsityö‐ ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen Oppilas

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudatta‐en sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeis‐telty, ekologinen ja esteettinen

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian

käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

195

Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan • havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa • osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti • arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmu‐

kaisuuskriteerein • ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

7.18 Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edel‐lyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimisko‐kemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvalli‐suutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikal‐liset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityis‐tarpeet ja terveydentila. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä • tunteiden tunnistaminen ja käsittely • vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa‐arvo • opiskelutaidot ja itsensä pitkäjännitteinen tavoitteellinen kehittäminen • toisen huomioiminen; vastuut ja velvollisuudet ryhmässä • käyttäytyminen kilpailutilanteissa.


• viestintä ja ilmaisukieli erilaisissa kilpailutilanteissa

196

Turvallisuus ja liikenne • turvallisuusasiat pelitilanteissa; säännöt

VUOSILUOKAT 1‐4 Vuosiluokkien 1‐4 liikunnan opetuksessa tulee huomioida oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Tavoitteet 1.‐2. lk Oppilas

• kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen • harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissa • oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä • tottuu peseytymään ja hoitamaan hygieniaansa • saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen

kilpailun korostamista. Toisella luokalla syvennetään ensimmäisellä luokalla opittuja asioita. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk Pallonkäsittely • perustaitojen harjoittelua erilaisilla ja

erikokoisilla palloilla • pallonkäsittelytaitojen varmentamista ja

kehittämistä leikeillä ja viitepeleillä Yleisurheilu • juoksu‐ ja liikuntaleikkejä

• juokseminen • erilaisia hyppyharjoituksia • pallonheitto

Voimistelu • perusvoimistelu ja kuntovoimistelu • välinevoimistelu • telinevoimistelua (esim. permanto, penkki,

puomi, hyppytelineet, köydet, renkaat, rekki) Musiikkiliikunta • laululeikit

• liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta

• luovan ilmaisun ja improvisoinnin kehittäminen

Maastoliikunta • ympäristön hahmottamista kartalta • suunnistuksen alkeita (esim. luokkasuunnistus

ja pihasuunnistus) • retkeily ja luonnossa liikkuminen

197

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk Hiihto • totuttautumisharjoitteita

• hiihtotekniikoiden alkeita • mäenlaskun harjoitteita • hiihtoleikit

Luistelu • totuttautumisharjoitteita • luistelutaidon alkeita (liukuminen, luistelu

eteenpäin ja taaksepäin, jarrutukset) • luisteluleikit

Uinti • veteen totuttautuminen • uintiharjoitteet • vesileikit

Tavoitteet 3.‐4. lk Oppilas

• oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa • oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon • harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman

keskinäisen kilpailun korostumista • oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä • kokee liikunnan ja oppimisen iloa • oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa • oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtimaan

puhtaudestaan • oppii ottamaan vastuuta itsestään ja muista oppilaista.

KUVAUS OPPILAAN HYBÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas • hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa • osaa juosta, hypätä ja heittää • osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä • osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan • osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä • osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen • osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen • pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti • pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä • toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa • osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan • toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu

vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.

198

VUOSILUOKAT 5−9 Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa koros‐tuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisölli‐syyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa an‐netaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. Tavoitteet Oppilas

• kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja • oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä • oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään • kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja • oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa • oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä • opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta • tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamis‐

mahdollisuuksista. • 5‐6 luokilla noudatetaan Nivalan kaupungin laatimia koululaispelisääntöjä • kokee liikunnan ja oppimisen iloa • oppii suhtautumaan realistisesti onnistumisiin ja epäonnistumisiin.

Lajikohtaiset sisällöt 3.‐6. lk 3.‐4. luokka 5.‐6. luokka

Voimistelu: Teline‐voimistelu

Permanto: kuperkeikka, kärrynpyörä, niskaseisonta, silta Hypyt: tasajalkaponnistus, jännehyppy, kynttilähyppy, X‐hyppy Rekki: myötäotteinen perusheilunta, hyppy taakse alas, oikonoja, kaato ja taittokaato eteen Penkki / Puomi: käynti, tasapainohar‐joitukset, hypyt, nousu puomille / pen‐kille

Permanto: käsinseisonta tukea vasten, kuperkeikka takaperin, eri‐laiset yhdistelmät sarjoina Hypyt: kyykkyhyppy, haarahyppy. Rekki: käännökset, kaarihyppy, kieppi maasta, yhdistelmät sarjoinaRenkaat/Köydet: neulansilmä, turmariipunta, pesäriipunta, oi‐konoja

Voimistelu: Perus‐voimistelu ja kunto‐voimistelu

Käynti, juoksu, vaaka, erilaiset hypyt Perus‐ ja kuntovoimisteluliikkeitä väli‐neillä tehostaen (esim. herne‐pussi, pallo, hypinnaru, vanne, huivi, keila) Kuntoradat

Perus‐ ja kuntovoimisteluliikkeitä erilaisissa lämmittely ja verryttely‐harjoituksissa Istumaan nousu, eteen taivutus istuen, leuanveto vastaotteella (pojat), vauhditon pituus, selän ojennus, ketteryys‐ ja kuntoradat, pallonheitot

199

3.‐4. luokka 5.‐6. luokka

Voimistelu: Musiikki‐liikunta

Luova musiikkiliikunta, rytmiliikunta Luovaa tanssillista ilmaisua, musiik‐ki‐ ja ilmaisuliikuntaa

Yleisurheilu: Juoksut

Juoksuleikit, pystylähtö, reaktioharjoi‐tukset, pikajuoksu, kestävyysjuoksuhar‐joitteita

Kyyrylähtö, viestiharjoitteita, tutus‐tuminen juoksurataan Reaktiokykyä kehittäviä harjoitteita Juoksutekniikka

Yleisurheilu: Hypyt

Korkeushyppy: ponnistus yhdellä jalal‐la, flopin alkeet, alastuloharjoitteita, ponnistusjalan määrittely Pituushyppy: ponnistusjalan määrittely, ponnistusalueen käyttö, vauhditon pi‐tuushyppy, alastulo

Korkeushyppy: hyppyjä pidemmäl‐lä vauhdilla, floppauksen kehittä‐minen Pituushyppy: ponnistus lankulta, hyppyjä pidemmällä vauhdilla

Yleisurheilu: Heitot

Pallonheitto: vauhditon pallonheitto, pallonheitto lyhyellä vauhdilla Keihäs: tutustuminen turbokeihääseen tms. keihäänomaiseen harjoitteluväli‐neeseen, alkeisharjoitteita

Keihäs: turbokeihäs tms. kei‐häänomainen harjoitteluväline, vauhditon heitto, heittäminen ly‐hyellä vauhdilla, heittoasento. Tu‐tustuminen keihääseen. Kuula: työntäminen vauhditta, työntäminen askelvauhdilla, työn‐täminen pakittamalla

Palloilu: Koripallo

Pallon käsittely ja kuljettaminen, syöt‐täminen ja syötön vastaanotto, viitepe‐lejä esim. seinäpallo, syöttöpallo, maa‐livahtikoripallo

Rannesyöttö, erilaiset radat, yh‐denkäden yläheitto, syöttäminen maan kautta, yläsyöttö kahdella kädellä, perussäännöt (kaksoiskul‐jetus, sivurajat, askelvirheet)

Palloilu: Lentopallo

Pallonkäsittelyharjoitteita, viitepelejä, pienpelejä

Koululentopallon pienpelejä, sormi‐lyönti, hihalyönti, alakautta syöt‐täminen, syötönvaihdot, pelipaikat ja niiden kierto

Palloilu: Salibandy

Mailan ja pallon käsittelyharjoituksia, viitepelejä, pienpelejä

Syöttäminen, syötön vastaanotto, rannelaukaus, mailankäsittely.

Palloilu: Jalkapallo

Pallonkäsittelyharjoitukset, sisäte‐räsyöttö, sisäteräpotku, kuljetus, hal‐tuunotto, kuoletukset, tekniikkaradat, pienpelit

Pääpusku, sivurajaheitto, rintapot‐ku, liikkuminen vapaaseen paik‐kaan

Palloilu: Pesäpallo

Heitto, kiinniotto, syöttäminen, näpäy‐tys, peruslyönti, peliajatus, viitepelit, kahden pesän peli

Sisäpeli, ulkopeli, säännöt, perus‐lyönnin kehittäminen, peruspeli

Uinti Uinnin opetus järjestetään Nivalan kau‐pungin liikuntatoimen suunnitelmien mukaisesti

Uinnin opetus järjestetään Nivalan kaupungin liikuntatoimen suunni‐telmien mukaisesti

Luistelu Lähdöt, liukuminen, eteenpäin luistelu, Takaperin luistelu, kääntyminen

200

3.‐4. luokka 5.‐6. luokka

kaarreluistelu eteenpäin, jarrutukset, taitoradat Turvallinen kaatuminen

etuperin luistelusta takaperin luis‐teluun ja päinvastoin, pysähtymi‐nen takaperin luistelusta, kaarre‐luistelu takaperin

Jääpelit Erilaisia jääpelejä pienpeleinä, perus‐tekniikoiden harjoittaminen Syötön ja kuljetuksen alkeet

Jääpelin perusteet: syötöt, vas‐taanotto, kuljetus, kiekon / pallon riistäminen, harhautukset, ranne‐ ja rystylaukaus

Hiihto Perinteinen ja luisteluhiihto, suksien hallintaan liittyvien taitojen harjoittelu, mäkien nousut ja laskut, jarrutus, pelit ja leikit

Tekniikoiden vahvistaminen, yksi‐ ja kaksivaiheinen luisteluhiihto, kuntohiihto

Suunnistus Valokuvasuunnistus, karttamerkkeihin ja kartan väreihin tutustuminen, pääil‐mansuunnat, kartan suuntaaminen maaston mukaan, lähikartan käyttö

Suunnistusta koulun lähiympäris‐tössä, kompassin käyttöön tutustuminen, kuljetun matkan arviointi maastos‐sa, suunnistuskarttaan tutustumi‐nen (päämerkit ja värit), reittivalin‐nan alkeet

Retkeily Hiihto‐, patikka‐ tai polkupyöräretki Hiihto‐, patikka‐ tai polkupyöräretki

Lajikohtaiset sisällöt 7.‐9. lk

TYTÖT POJAT

Voimistelu:

Perus‐ ja kuntovoi‐mistelu

• lihashallinta‐ ja liikkuvuusharjoit‐teita

• lihaskunnon vahvistaminen • hyppelyitä, hyppyjä • lihashuolto ja rentoutusharjoituk‐

sia • välineillä luonteenomaisia käsitte‐

lytaitoja ja harjoitteita • kuntopiiri, circuit, aerobic • kuntosalityöskentely (9. lk) • fyysisen kunnon kehittäminen ja

seuranta • lihaskuntotestit (koululiikuntates‐

tistö)

• kuntopiiri‐ ja telinerataharjoituk‐sia

• kuntopalloharjoituksia • voimaharjoittelun perusperiaat‐

teet • oikeat nostotavat • voimanhankinta levytangolla (9.

lk) • kuntosalityöskentely (9. lk) • lihaskuntotestit

Voimistelu: Musiikki‐ liikunta ja tanssi

• luova ilmaisu • vakio‐ ja seuratansseja

• vakio‐ ja seuratansseja

201

TYTÖT POJAT

Voimistelu: Teline‐ voimistelu

Permanto: erilaiset vaa’at, kuperkeik‐ka, käsinseisonta, käsinseisontakuper‐keikka, kärrynpyörä, silta, liikesarjat Puomi: käynnit ja käännökset, hypyt, vaa’at, kulmaistunta, nousut ja alastu‐lot, liikesarjat

Rekki: oikonoja, neulansilmät, heilunta ja alastulot, päin istunta, kieppi, kaari‐hyppy maasta ponnistaen, kiintopyö‐rähdys

Hyppy: kyykkyjännehyppy, kyykkyhyp‐py, haarahyppy, jänisloikka, kissanloik‐ka, kuperkeikkahyppy, päin kään‐nesivuhyppy, trampoliinilla jänne‐, kerä‐, X‐, haara‐ ja haarataittohyppy

Renkaat/ Köydet: heilunta, kohonta, kuperkeikka, turmariipunta, kulmarii‐punta, linnunpesä, köysillä kiipeily

Permanto: tasapainoliikkeet (mm. erilaiset vaa`at), käsinseisonta tukea vasten, puolivoltti eteenpäin, kär‐rynpyörä molempiin suuntiin, käsin‐seisontakuperkeikka eteenpäin, volt‐ti minitrampoliinilta, liikesarjoja Nojapuut: nojakävely, heilunta, si‐vuhyppy alas, haarakippi, sivuhyppy alas kääntyen, olkakippi Rekki: kieppi maasta, kiintopyöräh‐dys taakse, polvikippi, kippi, kieppi riipunnasta, heilunta, heilunta kään‐tyen, liikesarjoja Hyppy: haarahyppy pukilta, kyykky‐jännehyppy, kyykkyhyppy poikittai‐selta ja pitkittäiseltä hyppyarkulta, haarahyppy poikittaiselta ja pitkittäi‐seltä hyppyarkulta, varashyppy, ur‐honhyppy Renkaat: heilunta, taittoriipunnasta heilautus taakse ja takaisin, neulan‐silmävoltti, kieppi maasta ponnista‐en

Palloilu: Jalkapalloilu

Kuljetus, syöttö, potku, haltuunotto, kuoletus, pallon suojaaminen, harhau‐tus, pallon riisto, maalivahdin toimin‐ta, koulupelin säännöt

Kuljetus, syöttö, potku, harhautuk‐set, pallon riisto, peliä ja pelinomai‐sia harjoitteita, keskeiset koulupelin säännöt

Palloilu: Lentopallo

Sormilyönti, liikkuminen, ala‐aloitus, yläaloitus, hihalyönti, syötön vastaan‐otto, iskulyönti, torjunta, sijoittuminen eri tilanteissa, kolmenkosketuksen peli, pienpeliä, koulupelin säännöt

Sormilyönti, hihalyönti, liikkuminen, ala‐ ja yläaloitus, syötön vastaanot‐to, iskulyönti ja torjunta, ‐ sijoittumi‐nen eri tilanteissa, kolmen kosketuk‐sen peli, pelipaikat ja pelipaikkojen kierto, pistelasku ja keskeiset koulu‐pelin säännöt

Palloilu: Pesäpallo

Heitto ja kiinniotto, lyönnit, vastaantu‐lo ja kiinniottaminen, syöttö, lyönnin suunta, kärkkyminen ja pesältä lähtö, eteneminen, sisä‐ ja ulkopelitilanteet, koulupesäpallon säännöt

Heittäminen, kiinniotto, peruslyön‐nit, syöttö, kärkkyminen ja etenemi‐nen, lukkarin toiminta, erilaiset sisä‐ ja ulkopelitilanteet, peliä ja pe‐linomaisia harjoitteita, keskeiset koulupelin säännöt

Palloilu: Koripallo

Syöttö, tukijalan käyttö ja syöttöhar‐hautus, kuljetus ja pallon suojaaminen, koriin heitto, lay up, heitto ja kuljetus‐harjoitukset, pelinomaisia harjoitteita,

Syöttö, kuljetus, heitto, tukijalan käyttö, harhautukset, suojaaminen ja pallon riisto, levypallopeli, hyök‐käys ja puolustus eri tilanteissa, pal‐

202

TYTÖT POJAT

pienpelejä, levypallon ottaminen, hyökkäys ja puolustus eri tilanteissa, koulupelin säännöt

loleikkejä, pienpeliä, pelinomaisia harjoitteita ja peliä, keskeisimmät koulupelin säännöt

Palloilu: Salibandy

Kuljetus, syöttö ja syötön vastaanotto, laukaisu, harhautukset, pallon riisto, pelinomaisia harjoitteita ja peliä, kou‐lupelin säännöt

Kuljetus, syöttö, syötön vastaanotto, laukaisu, harhautukset, pallon riisto, peliä ja pelinomaisia harjoitteita, keskeiset koulupelin säännöt

Yleisurheilu: Juoksut

Koordinaatioharjoituksia, reaktiohar‐joituksia, pika‐ ja kestävyysjuoksu, viestijuoksu, pysty‐ ja kyyrylähtö, aita‐juoksu, intervalliharjoitteet, erilaisia juoksuharjoitteita, leikkejä ja pelejä (esim. salamapallo ja ultimate), kunto‐testijuoksut 50m ja 1500m

Reaktio‐, pysty ja kyyrylähdöt, pika‐juoksu, kestävyysjuoksu, tarkkuus‐juoksu, aitajuoksu, viestijuoksu, in‐tervalli‐harjoitteet, 50 m, 2000 m ja Cooperin testijuoksut

Yleisurheilu: Hypyt

Pituushyppy, moniloikat, korkeushyp‐py, 3‐loikka, vauhditon hyppy

Pituushyppy, korkeushyppy, sei‐väshyppy, vauhdittomat hypyt, moniloikat

Yleisurheilu: Heitot

Keihäänheitto, kuulantyöntö, kiekonheitto

Keihäänheitto, kuulantyöntö, kiekonheitto Lisäksi yleisurheilun merkkisuorituk‐sia (9. lk)

Uinti Rintauinti, krooliuinti, selkäkrooli, su‐kellukset, hyppyjä, käännökset, vedes‐tä pelastaminen, vesileikkejä, pelejä, vesivoimistelu, matkauinti, mahdolli‐suus uimakandidaatin‐ ja maisterin tutkinnon suorittamiseen (9. lk)

Krooliuinti, rintauinti, selkäkrooli, käännökset, hypyt veteen, sukelluk‐set, vedestä pelastaminen, vesipelit, matkauinti, mahdollisuus uimakan‐didaatin‐ ja maisterin tutkinnon suo‐rittamiseen (9. lk)

Suunnistus Yleisimmät karttamerkit, mittakaava, kartan suuntaaminen, oma sijainti kar‐talla, reitinvalinta, suunnassa kulku, matkan mittaaminen ja arviointi, suunnistusratoja ja ‐harjoitteita, kom‐passin käyttö (8. / 9. lk)

Yleisimmät karttamerkit, kartan suuntaaminen, oma sijainti kartalla, mittakaava, reitinvalinta, suunnanot‐to kartalta ja suunnassa kulkeminen, kartanlukutaidon harjoittaminen, matkan mittaaminen ja arviointi, kompassin käyttö (8. ja 9. lk)

Hiihto Hiihtotavat, matkahiihtoa Tekniikkaharjoituksia, matkahiihto

Luistelu ja jääpelit

Perusluistelutaitoja, matala luistelu‐asento, kehänkierto eteen ja taakse, pujottelu, suunnanvaihdokset, jarru‐tukset (aura‐ ja hockeyjarrutukset) Ringette: kuljetus, syöttö, syötön vas‐taanotto, suojaaminen, harhautus, riisto, maalivahdin toiminta, peliajatus, koulupelin säännöt

Luisteluasento, liukuminen ja pysäh‐tyminen, kaarreluistelu eteen ja taaksepäin, pallon käsittely paikal‐laan ja liikkeessä, syöttö, syötön vas‐taanotto, suojaaminen ja harhautuk‐set, syöttämisen korostaminen, peli‐paikat, pienpeliä, pelinomaisia har‐joitteita ja peliä, keskeiset koulupelin säännöt

203

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa • osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä • osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssis‐

sa • osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan • osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oi‐

keuksista ja velvollisuuksista • osaa luistella sujuvasti • hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat • hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja • tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä • osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään • osoittaa oppimis‐ ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan • toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia,

sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.

7.19 Kotitalous VUOSILUOKAT 7‐9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilan‐teissa. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• toisen huomioiminen • toimiminen ryhmässä tasa‐arvoisesti • vastuun kantaminen omista tehtävistä.


• suomalainen ruokakulttuuri ja sen muuttuminen Suomen kansainvälistyessä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• oman rahankäytön suunnittelu • kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet • tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö • kulutuksen ympäristövaikutukset.

204

Ihminen ja teknologia • kodin teknologia (koneet ja laitteet)

Tavoitteet

Oppilas • osoittaa hyvällä käytöksellään huomaavaisuutta toisia kohtaan • harjaantuu toimimaan ryhmässä tasa‐arvoisesti • uskaltaa työskennellä itsenäisesti vastuuta ottaen käyttäen oppimiaan taitoja • ymmärtää ravinnon merkityksen terveydelle • harjoittelee käytännön taitoja arvostaen ruokaa ja ruokakulttuuria • tutustuu kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomiin mahdollisuuksiin • harjoittelee käytännön valmiuksia kodin ja tekstiilien hoidossa • osaa valita tarkoituksen mukaisia ja turvallisia puhdistus‐ ja työtapoja • oppii tiedostamaan kulutuksen monipuolisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia • pohtii omaa rahankäyttöään ja hankintojen tarpeellisuutta • huomioi ympäristönsä kulutusvalintoja tehdessään.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Perhe ja yhdessä eläminen Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat

• hyvät pöytätavat • vuotuiset juhlat • kattaminen • ruokien tarjoileminen

Sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri • opetusryhmään tutustuminen • erilaisuuden hyväksyminen • toisten kuunteleminen • toisten auttaminen ja huomioiminen työskentelyssä

Tasa‐arvo ja ajankäyttö perheessä • tasapuolinen työnjako ryhmässä • osallistuminen kotitöihin (esim. siivoukseen liittyviä koti‐

tehtäviä)

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka • ruokaympyrä • lautasmalli

Ruoan laatu ja turvallisuusasiat • keittiöhygienia • elintarvikkeiden käsittely ja säilytys

Perusruoanvalmistusmenetelmät • käytännön työskentely • työturvallisuus • perusruoka‐aineet tutuiksi eri ruoanvalmistusmenetelmiä

käyttäen Aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa

205

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT • ateriasuunnittelu • kattaminen ja tarjoilu • erilaiset ruokailutilanteet

Ruokakulttuurin muuttuminen • suomalainen perusruoka • perinne leivonnaisia • suomalaisen ruokavalion arviointi

Kuluttaja ja muuttuva yh‐teiskunta

Oman rahankäytön suunnittelu • teenkö itse vai ostanko?

Kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet • pakkausmerkinnät • kuluttajaviraston palvelut

Tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö • tutustuminen yrityksiin mahdollisuuksien mukaan

Kulutuksen ympäristövaikutukset • hyötykäyttö • kierrätys veden ja sähkön järkevä kulutus

Koti ja ympäristö Asunnon ja tekstiilien hoito • keittiön puhtaanapito • vaatehuolto (hoito‐ohjemerkit, aineet, esikäsittely, pese‐

minen ja jälkikäsittely) • kodinhoito ja siivous (aineet, menetelmät, välineet) • siivoustalkoot

Kotitalouden jätehuolto • lajittelu • ympäristömerkit

Kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö

• turvallisuusasiat • puhdistus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaidot Oppilas

• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä

• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa

Käytännön työtaidot Oppilas

• tuntee ruoka‐aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa

206

• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen

• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja ‐väli‐neitä turvallisesti

• osaa tulkita tekstiilien hoito‐ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä • osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä • osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu‐ ja puhdistusai‐

neita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta‐ ja käsittelytaidot Oppilas

• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote‐ ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta

• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman ra‐hankäyttösuunnitelmansa

• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

7.20 Valinnaiset aineet Siv.ltk 30.12.2004 § 138 Valinnaisten aineiden tehtävänä on laajentaa ja syventää perusopetuksen yhteisten oppiai‐neiden, erityisesti taito‐ ja taideaineiden sekä aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaiset aineet tukevat perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa (1435/2001 § 6) on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen

- oppiaineiden syventäviin ja soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin sekä - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.

Nivalan kaupungin perusopetuksen tuntijakosovelluksessa valinnaisille aineille on varattu 5. vuosiluokalla yksi viikkotunti ja 8. ja 9. vuosiluokalla, molemmilla kuusi viikkotuntia. Tähän ei lasketa vapaaehtoisena 4. luokalla alkavaa A2–kieltä, joka on tämän valinneilla yhteisten aineiden ja muiden valinnaisaineiden lisäksi ylimääräisenä aineena. Vuosiluokka 5, 1 vh Kukin 1 – 6 vuosiluokan koulu laatii toimintasuunnitelmassaan suunnitelman 5. luokan valin‐naisuuden toteuttamisen. Vuosiluokat 8 – 9, 6 + 6 vh, Niva‐Kaijan koulu Valinnaisissa aineissa on tarjolla laajuudeltaan kahden vuosiviikkotunnin valinnais‐kursseja, joita voidaan järjestää seuraavissa aineissa: Äidinkieli, biologia/maantiede, historia, yhteis‐kuntaoppi, musiikki, kuvataide, kotitalous, käsityö, liikunta, B2‐kielet (saksa, ranska, venäjä), tietotekniikka, konekirjoitus/tekstinkäsittely sekä kieliä ja matematiikkaa lukioon valmenta‐vasti.

207

Koulu laatii lukuvuosittain yksityiskohtaisen esitteen tarjolla olevista valinnaiskursseista. Esit‐teessä on kuvattu jokaisen kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Tämän opetussuunnitelman mukainen valinnaisuus koskee lukuvuonna 2005 – 06 ensimmäi‐sen kerran 8‐luokkia; 9‐luokilla toteutetaan vielä edellisen opetussuunnitelman valinnaisuut‐ta. Tuntijakosovelluksessa oppilaan viikkotuntimäärästä molemmilla luokka‐asteilla (8. ja 9.) on valinnaisten osuus 6 vh. Oppilaan valinnoissa molemmilla luokka‐asteilla on aina kolme 2 vh:n valintaa; Valinnoissa voi olla jatkuvia (kaksivuotisia) tai vain yhden luku‐vuoden kestä‐viä kursseja; Oppilaan valinnat ovat sitovia, ts. harkinnan jälkeen valittu kurssi on yhtä pakollinen kuin muutkin aineet; kaksivuotiset valinnat ovat todella kaksivuotisia. Valinnoilla tulee olla huol‐tajan vahvistus. Kurssien laajuudesta johtuen oppilaiden suoritukset kaikilla kursseilla arvioidaan numeroar‐vosteluna ja siinä sovelletaan tämän opetussuunnitelman oppilaan arviointiperusteita (luku 8).

7.21 Oppilaanohjaus

VUOSILUOKAT 1‐6

Oppilaanohjausta annetaan opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä eikä siihen ole varattu erilisiä oppitunteja. Oppilaanohjauksen avulla tuetaan oppilaiden itsenäistymistä ja tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä sekä koulutyön kitkatonta sujumista. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi tulee kehittää oppilaan opiskelun taitoja ja opettaa tarkoi‐tuksenmukaista opiskelutekniikkaa. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiske‐lunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaanohjauksen teh‐tävänä on ohjata myös vastuulliseen suhtautumistapaan koulutyötä ja tehtäviä kohtaan. Oppilasta totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan. Oppilaskeskeisten, itsenäisten ja toiminnallisten työmuotojen lisääntyessä oppilaalle on hyö‐tyä sujuvasta tietotekniikan ja kirjaston käytön taidosta. Ohjauksen tehtävänä on estää op‐pimisvaikeuksien syntymistä ja auttaa oppilasta syntyneiden vaikeuksien poistamisessa. Ta‐voitteena on kehittää oppilaan perusvalmiuksia tavoitteellisena oppijana siten, että hän ky‐kenee mahdollisimman hyvin käyttämään omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa. Opiskeluvalmiuksien edistämisen avulla luodaan pohjaa elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumiselle. Oppilaita ohjataan käyttämään vapaa‐aikaansa tarkoituksenmukaisella tavalla esimerkiksi koulun järjestämässä harrastus‐ tai iltapäivätoiminnassa. Itsetuntemuksen alueella kiinnite‐tään huomiota omaan oppimiseen, itsearviointiin, päätöksenteko‐ ja vuorovaikutustaitojen

208

kehittymiseen. Ohjauksessa korostuu yksilöllisen kehittymisen lisäksi oppilaan kasvu ryhmän jäsenenä. Itseilmaisun ja yhteistyötaitojen oppimisessa painottuu taito‐ ja taideaineiden merkitys. Oppilaille tulee luoda mahdollisuuksia tutustua alustavasti erilaisiin työtehtäviin ja ammatteihin.

Tavoitteet 1.‐2. lk

Oman työskentelyn arvioinnin oppiminen tähtää tavoitteiden asettamisen oppimiseen ja itsetuntemuksen kehittymiseen. Opettaja ohjaa oppilasta ryhmässä ja ryhmän avulla muiden ja itsensä hyväksymiseen. Oppilas

• tutustuu opettajan ohjauksessa monipuolisesti erilaisiin työ‐ ja tiedonhankintatapoi‐hin

• hankkii perustaitojen oppimisen (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen) kautta opis‐keluvalmiuksia ja kehittyy itsenäisen työskentelyn ja päätöksentekoon

• oppii ottamaan vastuuta omista tehtävistään. SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 1.‐2. lk Uusi kouluyhteisö ja kou‐lumatkat

• kummioppilaat • kouluun ja henkilökuntaan tutustuminen • koulun toimintatavat • luokan/koulun säännöt • luokan yhteishenkeä kehittävät pelit ja leikit • turvallinen liikkuminen koulumatkoilla

Itsetuntemus • itseilmaisu (taito‐ ja taideaineet, äidinkieli)

• itsearviointiin ohjaaminen eri oppiaineissa • erialisuuden hyväksyminen • oman ja toisen työn arvostaminen • palautteen saaminen ja antaminen

Opiskelutaidot ja viestintä • perustaitojen oppiminen (lukeminen, kirjoittaminen, las‐keminen)

• vastuun ottaminen omista tehtävistä • erilaiset työtavat oppitunneilla • tietokoneen käyttöön tutustuminen • tiedonhankinta erilaisista lähteistä (atk, kirjasto)

Vastuu ympäristön hyvin‐voinnista

• vastuun kantaminen omista ja yhteisistä tavaroista • jälkien siivoaminen

Tavoitteet 3.‐6. lk Opettaja huolehtii yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa oppilaan ohjauksellisista yksilöl‐lisistä tarpeista. Ohjaukselle varataan aikaa helpottamaan oppilaiden siirtymistä luokalta

209

toiselle, erityisesti 7. luokalle siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas saa henkilökohtaista ohjaus‐ta, esimerkiksi tehdessään ainevalintoja.

• oppilas harjoittelee valintojen tekemistä ja oppii arvioimaan valintoihin vaikuttavia tekijöitä

• oppilaan oma vastuu ja itsenäisyys koulutehtävien tekemisessä lisääntyvät • hän oppii uusia tiedonhankinta‐ ja opiskelutapoja • yhteistyökyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan kehittyvät toimimalla toisten

kanssa turvallisessa ympäristössä • oppilaan oma vastuu ja itsenäisyys koulutehtävien tekemisessä lisääntyvät.

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 3.‐6. lk Ihmisenä kasvaminen ja itsetuntemus

• harrastukset ja ajankäyttö • itsearviointi

Luokkayhteisö • luokan yhteishengen lujittaminen erilaisten harjoitteiden ja tapahtumien avulla

• vuorovaikutustaitojen tukeminen • luonteva käytös erilaisissa arkipäivän tilanteissa • konfliktitilanteiden selvittely sekä erilaisten roolien tunnis‐

taminen (esim. kiusaaja, kiusattu, seurailija)

Oppimisen tukeminen • erilaiset työtavat ja tekniikat • vastuu omista tehtävistä • kokeisiin valmistautuminen • kirjasto / atk‐taitojen tukeminen • kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin

Vastuu ympäristön hyvinvoinnista

• ekologisesti järkevät valinnat • materiaalien säästäminen, kierrätys

Valinnaisuus ja työelämään tutustuminen

• asiantuntijavierailut • työelämään ja erilaisiin ammatteihin tutustuminen

VUOSILUOKAT 7‐9

Oppilaanohjauksen tehtävä ja tavoitteet Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kyke‐nee edistämään opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulu‐työn tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti yh‐teisöllisyys ja sen tukeminen luokka‐ ja kouluyhteisössä on tärkeää. Oppilaanohjauksen avul‐la edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa‐arvoa.

210

Oppilaanohjauksen keskeinen tehtävä on tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ja vastuunsa tuntevaksi sekä vastuunsa ottavaksi ihmiseksi. Oppi‐laanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kan‐nalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen avulla oppilas itsenäistyy ja oppii tuntemaan itseään yksilönä. Ohjauksen tuella oppilas kykenee tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuk‐siinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen keskeisiä tavoitteita ovat oppilaan itsetuntemuksen parantaminen sekä yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Oppilaan tulee oppia tuntemaan erilaiset oppimistyylit sekä kehittämään omia opiskelutaitojaan. Oppilasta ohjataan tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteisiinsa. On tärkeää ohjata ja tukea oppilasta kehittämään oman toimintansa arviointi‐ ja päätöksentekotaitoja sekä toteutta‐maan että arvioimaan tulevaisuuden suunnitelmia. Oppilas oppii etsimään tietoa ja hankki‐maan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto‐ ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedonhankintatai‐tojen ohella oppilas kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Erityisesti ammatilli‐sessa suuntautumisessa oppilaan tulee saada tukea ja ohjausta. Koulutuksen eri nivelvaiheis‐sa, kuten perusopetuksen sisällä 6‐luokalta 7‐luokalle siirryttäessä sekä perusopetuksen päättövaiheessa ja koulunvaihdoksen yhteydessä ohjauksen toteutukseen on paneuduttava huolella. Oppilaanohjauksen lähtökohdat Oppilaanohjaus on oppilaan kokonaisvaltaista elämäntilanteen huomioimista ja tukemista ja se toteutuu prosessina. Oppilaanohjausta toteutetaan henkilökohtaisena, pienryhmä‐ ja luokkamuotoisena ohjauksena. Oppilaanohjauksessa oppilaat saavat reaaliaikaiset tiedot yhteiskunnan ja koulutuksen muu‐toksista. Oppilaita rohkaistaan suuntautumaan tulevaisuuteen toiveikkaasti ja luomaan myönteistä tulevaisuudenkuvaa. Oppilaanohjauksen periaatteisiin kuuluvat jatkuvuus, hyväksyntä, luottamuksellisuus, jous‐tavuus, ymmärrys, empatia, avoimuus sekä oppilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittami‐nen. Lähtökohtana on, että ohjaaja on ohjauksen asiantuntija, nuori oman elämänsä asian‐tuntija. Oppilaanohjauksen ilmapiirin pyritään rakentamaan kaikissa toteutumismuodoissa tasa‐arvoiseksi, rohkaisevaksi ja innostavaksi. Tavoitteet 7. lk

• oppilaan perehdyttäminen kouluyhteisöön ja sen toimintatapoihin sekä luokan jäsen‐ten ryhmäyttäminen

• oppilaan omien opiskelutaitojen tarkasteleminen sekä niiden kehittäminen • oppilasta tutustutetaan työelämään ja perehdytetään valinnaisuuteen • pohditaan myös oppilaan minuutta ja pyritään itsetuntemuksen kehittämiseen • kiinnitetään huomiota oppilaan ajankäyttöön sekä tehdään tutuksi paikkakunnan

harrastusmahdollisuudet.

211

Luokkamuotoisena ohjauksena (0,5 h/vko) toteutetaan seuraavat sisällöt: SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 7. lk Niva‐Kaijan koulu ja uusi kouluyhteisö

• kouluyhteisön jäsenet ja heidän tehtävänsä • tukioppilas‐ ja oppilaskuntatoiminta • koulun toimintatavat ja pelisäännöt • luokan säännöt ja ryhmäytyminen • perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi

Opiskelutaitojen tukemi‐nen

• keskeiset opiskelutekniikat • opiskelu eri aineissa, erityishuomio kotitehtäviin ja kokei‐

siin • omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen • motivaation ja tavoitteiden merkityksen ymmärtäminen • arviointiperusteisiin tutustuminen ja itsearviointiin ohjaa‐

minen Valinnaisuus • valinnaisaineiden esittely ja valintakortin täyttämisen oh‐

jeistaminen • mahdollisuus vierailla valinnaisaineiden tunneilla (valinto‐

jen merkityksen pohtiminen) Minä ja itsetuntemuksen kehittäminen

• minäkuvan selkeyttäminen (omat vahvuudet, kehittämis‐alueet ja kiinnostuksen kohteet)

• harrastukset ja ajankäyttö • itsearviointi

Työelämään tutustuminen • yksi päivä koulussa esim. siivoojan mukana tai vanhem‐man työpaikalla (tutustuminen työn tekemiseen ja työ‐elämän sääntöihin, esim. työaikoihin ja käyttäytymiseen)

Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan tarpeen mukaan, mutta kaikille 7‐luokkalaisille sitä osoi‐tetaan tutustumishaastattelun muodossa. Sen keskeisenä tarkoituksena on nuoren koko‐naistilanteen hahmottaminen:

• suhde opiskeluun ja kouluun • suhde kavereihin (koulukiusaaminen) • harrastukset, läheiset ihmissuhteet • itsearviointi • arvot ja arvostukset • vastuuntunto • ajankäyttö (kotiläksyt/ muu).

212

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

• Oman opiskelutyylin ja opiskelutapojen löytäminen tukee oppilaan omaa kasvua. Yh‐teisöllisyyteen kasvamiseen pyritään ryhmäyttämällä ja käsittelemällä omassa luo‐kassa/ kouluyhteisössä toimimista sekä laatimalla luokan omat säännöt.


• Korostetaan kielten opiskelun merkitystä koulussa ja kielitaitoa työelämässä, moti‐voidaan toisen kotimaisen kielen, ruotsin opiskeluun.


• harjoitellaan viestintää ja vuorovaikutustaitoja luokassa esim. pari‐ ja ryhmätyösken‐telynä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• TET‐päivä on ensimmäisiä tuntuma työelämään ja yrittäjyyteen. Osallistuvaan kansa‐laisuuteen tutustutetaan oppilaskuntavaalien ja niissä äänestämisen avulla.

• ohjataan tukioppilastoimintaan. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• Luokan pelisääntöjen avulla oppilaita vastuutetaan oman luokan hyvinvoinnista. Tu‐levaisuusajattelu on ohjauksessa keskeisellä sijalla: pyritään herättämään oppilaiden ammatillisia tulevaisuushaaveita ja ‐ajatuksia sekä pohtimaan niitä suhteessa esim. valinnaisainevalintoihin.


• TET:een liitettynä keskustellaan työturvallisuudesta. Ohjauksessa käsitellään myös päihteiltä suojautumista sekä väkivallattomuutta, erityisesti koulukiusaamisen näkö‐kulmasta.


• Pohditaan teknologian etuja, haittoja ja oikeaa käyttöä eri elämänalueilla. Esitellään myös internetopiskelua lähinnä opintoluotsi‐palvelimen avulla.

Tavoitteet 8. lk

• oppilaan oppimisen tukeminen • tiedonhankintaan harjaannuttaminen • toimintavalmiuksien kehittäminen • murrosikään liittyvien muutosten pohtiminen • uusien valintojen tekemiseen ohjaaminen • työelämätietouden lisääminen (TET) sekä Suomen koulutusjärjestelmän esittelemi‐

nen.

213

Luokkamuotoisena ohjauksena (0,5 h/vko) toteutetaan seuraavat sisällöt: SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 8. lk Oppimisen tukeminen • opiskelutaitojen kartoitus ja oman opiskelun käytänteet

• muistin toiminnan periaatteet (keskeisiä asioita oppimi‐sesta ja unohtamisesta)

• motivaation, tavoitteiden ja itsearvioinnin merkityksen ko‐rostaminen

• tiedonhankintatapojen esittely ja harjoitteleminen (esim. internet ja kirjasto)

Valinnaisuus • ainevalintojen tekeminen 9‐luokalle ja niiden pohtiminen suhteessa jatko‐opintoihin

Työelämään tutustuminen • TET‐jakso (1 viikko); tutustuminen Nivalan työ‐ ja elinkei‐noelämään

• tietoa ammateista, virikkeitä yrittäjyyteen • työn arvostus

Suomen koulujärjestelmä • toisen ja korkea‐asteen opinnot

• koulutusalat

Tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot

• itsetuntemus (persoonallisuus, omien kykyjen ja taitojen kartoitus sekä toimintavalmiudet)

• ”Mitä elämältä haluan?” • päätöksenteko‐ ja ongelmanratkaisutaitoja

Henkilökohtaista ohjausta käytetään ja tarjotaan tarpeen mukaan. Pienryhmäohjausta hyö‐dynnetään TET‐paikan valintaan ja yksilöllisiin TET‐tehtäviin liittyvissä kysymyksissä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

• Pyritään oman oppimistyylin löytymiseen ja sen kehittämiseen. Tarkoituksena on ta‐voitteellinen itsensä kehittäminen omia päämääriä kohti ja vastuunottaminen omas‐ta elämästä. Yksilöllisyyteen kiinnitetään huomiota erityisesti ryhmätyöskentelyssä ja TET:een ohjaamisessa. TET:ssa harjoitellaan lisäksi työntekijän oikeuksia ja velvolli‐suuksia työpaikalla.


• tutustutaan kotiseudun yrityskulttuuriin ja ammattikulttuuriperinteeseen.

214

Viestintä ja mediataito • tutustutaan erialisiin tiedonhankintakanaviin, vertaillaan niitä sekä arvioidaan tiedon

luotettavuutta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• tutustutaan elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen sekä luodaan alustavia suhteita työ‐elämän.

• aktivoidaan oppilaskuntatoimintaan.


• vastuutetaan oppilasta ja luokkaa oppimisesta ja työrauhasta. Turvallisuus ja liikenne

• huomioidaan työturvallisuusnäkökulmat TET:ssa. • kiinnitetään huomiota turvalliseen käyttäytymiseen koulussa.


• ohjataan teknologian merkityksen ymmärtämiseen työelämässä ja jatko‐opiskelussa

Tavoitteet 9. lk

• oppilaan päätöstentekotaitojen kehittäminen ja vahvistaminen • omasta elämästä vastuunottaminen • eri ammattialojen tutuksi tekeminen • lähialueen koulutusmahdollisuuksien esitteleminen sekä oppilaan omiin valintoihin

ohjaaminen ja tukeminen yhteishaussa • oppilaan perehdyttäminen yrittäjyyteen ja työelämään, työnhakuun sekä ohjaus‐ tie‐

dotus‐ ja neuvontapalveluihin. . Luokkamuotoisena ohjauksena (1h/vko) toteutetaan seuraavat sisällöt: SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk Tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot

• päätöksenteko‐ ja ongelmanratkaisutaitojen syventämi‐nen

• menetelmien soveltaminen omaan päätöksentekoon

Ammattialat • ammattialojen ja niihin liittyvän koulutuksen esittelemi‐nen sekä korkea‐asteen opintomahdollisuudet ko. aloilla

Tasa‐arvo yhteiskunnassa • rohkaiseminen perinteisiin vastakkaisen sukupuolen am‐

matteihin • työelämässä vallitsevien sukupuolierojen tarkasteleminen

Jatko‐opiskelumahdollisuudet

• toinen aste (lukio, ammatillinen koulutus, oppisopimus‐koulutus, yhdistelmäopinnot)

• korkea‐aste (ammattikorkeakoulu, yliopisto)

215

SISÄLTÖALUE KESKEISET SISÄLLÖT 9. lk • tutustumisvierailut lähialueen oppilaitoksissa ja asiantunti‐

javierailut oppitunneilla

Itsetuntemus • Itsetuntemuksen syventäminen nimenomaan jatko‐opintoihin ja ammatilliseen suuntautumiseen ja niihin liit‐tyvien ratkaisujen tekemiseen

• elämänlaajuinen urapolku ja elämänkartan hahmottami‐nen

Yhteishaku / hakeutumi‐nen jatko‐opintoihin

• yhteishaun esitteleminen ja toteuttaminen • yhteishaun ulkopuolella olevien vaihtoehtojen esittelemi‐

nen ja niihin hakeutuminen Yrittäjyys • ”Minustako yrittäjäksi?”, orastavia ideoita yrittäjyyteen

liittyen • sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys

Kansainvälisyys, opiskelu ja työ ulkomailla

• vaihto‐ohjelmien ja kielikurssien esitteleminen ja työhar‐joittelu ulkomailla

• kansainvälisyyden pohtiminen (esim. lähialueen kansain‐välisten yritysten kautta)

Ohjaus‐, tiedotus‐ ja neu‐vontapalvelut

• työvoimahallinnon palveluihin tutustuminen • avo‐psykologille ohjaaminen tarvittaessa

Työnhaku • työpaikan hakeminen • CV • työhaastattelu • nuori työmarkkinoilla

Työelämään tutustuminen • yksi viikon mittainen TET‐jakso • tietoa ammattialoista, ammateista, koulutusmahdollisuuk‐

sista ja työelämästä sekä yrittäjyydestä • asiantuntijavierailut oppitunneilla

Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan erilaisten tarpeiden vaatiessa, mutta erityisesti sitä tar‐jotaan oppilaan tulevaisuuden suunnittelun tueksi. Henkilökohtaisessa tulevaisuuden ohja‐uksessa keskeisiä sisältöjä ovat:

• taustatekijät • kiinnostuksen kohteet • vahvuudet ja heikkoudet • toiveet ja uhat • arvot.

Pienryhmäohjausta voidaan käyttää koulutuksellisten ja ammatillisten suunnitelmien ideoimiseen ja selkiyttämiseen. Pienryhmäohjausta tarjotaan myös TET:iin liittyvissä kysy‐myksissä.

216

Aihekokonaisuudet


• oman urapolun löytäminen • työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien selvittäminen • oppilaasta opiskelijaksi; toisen asteen opiskelijan oikeuksien ja velvollisuuksien tar‐

kasteleminen. Kulttuuri‐identiteetti ja kansainvälisyys

• opiskelumahdollisuudet ulkomailla ja kansainväliset työharjoittelumahdollisuudet • suomalainen työkulttuuri.


• jatko‐opintoihin liittyvän tiedon etsiminen verkosta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjyyden monien muotojen pohtiminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• oppilaan vastuuttaminen oman ja luokan oppimisesta • vastuun ottamisen harjoitteleminen työskentelyssä TET‐jaksolla.


• työturvallisuus‐ ja terveysriskien esitteleminen eri ammateissa ja työelämässä Ihminen ja teknologia

• teknologian ja tietotekniikan merkityksen pohtiminen eri ammattialoilla sekä tulevai‐suuden työelämässä

Työelämään tutustumissuunnitelma (TET) Yhteiskunnallinen kehitys, elinkeinojen ja ammattien rakenteissa tapahtuvat muutokset edellyttävät yhteistyötä koulun ja työelämän välillä. Työelämään tutustumisen tavoitteena on antaa kuvaa nykypäivän työelämästä ja toisaalta toimia nuoren mahdollisuutena tarkas‐tella omia unelma‐ammatteja tai ammatillisia tulevaisuuden kuvia. Oppilas oppii työelämään tutustuessaan ymmärtämään työn arvon, vastuullisuuden työpaikalla sekä hyvän käytöksen ja yhteistyön merkityksen. Parhaimmillaan työelämään tutustuminen ohjaa myös nuorta hänen ammatillisissa suunnitelmissaan. 1.‐2. luokat

• vanhempien ammatteihin tutustuminen (vanhempien vierailuja) 3.‐4. luokat

• vanhempien ammatteihin tutustuminen (vanhempien vierailuja, vierailuja työpaikal‐la)

217

5.‐6. luokat • vanhempien ammatteihin tutustuminen, kouluun tuloalueen yrityksiin tutustumista

(vanhempien vierailuja, vierailuja työpaikalla, yrittäjän vierailu) 7. luokka

• koulun henkilökunnan työhön tutustuminen (1 päivä) tai päivä vanhempien työpai‐kalla

8. luokka • viikon tutustumisjakso • oppilas hankkii itse • työ‐ ja elinkeinoelämässä tai toisen asteen oppilaitoksessa • ei perheen oma yritys.

9. luokka • eri paikka kuin 8‐luokalla • oppilas hankkii itse • työ‐ ja elinkeinoelämässä tai toisen asteen oppilaitoksessa • ei perheen oma yritys • ei kahta kertaa samassa työpaikassa.

Koulut voivat tarkentaa TET‐suunnitelmaansa vuosittaisessa toimintasuunnitelmassaan.

218

8. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset teh‐tävät.

8.1 Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Arvioinnin yleiset periaatteet Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyt‐töön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa‐alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaa‐misesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansalli‐sesti sen tieto‐ ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytet‐täessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppi‐laan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut ta‐voitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päät‐teeksi tuntijaon nivelkohtaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuosittain tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Vuosiluokalta siirtyminen:

‐ oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetus‐suunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot

‐ oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suori‐tuksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opin‐noista hyväksytysti

‐ Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammas‐sa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Luo‐kalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan

219

oppimäärän osa‐alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuo‐siluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyt‐tömahdollisuuksia. Erillinen koe järjestetään koulutyön päätyttyä.

‐ Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos si‐tä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

‐ vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä ‐ vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

ARVIOINTI; 9‐VUOTINEN OPPIVELVOLLISUUS

Luokka‐aste/ arviointitapa/ arviointikohde

Arvioinnin muoto Arvioinnin suorittaja

Arvioinnin ajankohta

1.‐2. lk TODISTUS Käyttäytyminen Työskentely ja osaaminen • äidinkieli • matematiikka • muut oppiaineet

(hyväksytty/ hylätty) Arviointikeskustelu/ HOJK

Käyttäytyminen

Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi

Itsearviointi

ks.edellä

Sanallinen todistus Keskustelu Kirjallinen/ suullinen

Opettaja Oppilas, huolta‐ja, opettaja Oppilas

Kaksi kertaa lukuvuodessa • välitodistus • lukuvuositodistus Kerran lukuvuodessa HOJKS kaksi kertaa Väh. kaksi kertaa lukuvuodessa

3.‐4. lk TODISTUS Käyttäytyminen Työskentely ja osaaminen • äidinkieli • matematiikka • ympäristö‐ ja luonnontieto • A1 –kieli

(ei 3. luokan syksyllä) • muut oppiaineet

(hyväksytty/ hylätty)

Sanallinen todistus

Opettaja

Kaksi kertaa lukuvuodessa • välitodistus • lukuvuositodistus

220

Luokka‐aste/ arviointitapa/ arviointikohde



Arviointikeskustelu/ HOJKS

Käyttäytyminen Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi Itsearviointi ks.edellä

Keskustelu Kirjallinen/ suullinen

Oppilas, huoltaja, opettaja Oppilas

Kerran lukuvuodessa, HOJKS kaksi kertaa Väh. kaksi kertaa lukuvuodessa

5.‐6. lk TODISTUS Käyttäytyminen Työskentely ja osaaminen • kaikki oppiaineet Arviointikeskustelu/ HOJKS Käyttäytyminen Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi Itsearviointi ks. edellä

Sanallinen

• käyttäytyminen • työskentely Numeroarviointi • osaaminen Keskustelu Kirjallinen/ suullinen

Opettaja Oppilas, huoltaja, opettaja Oppilas

Kaksi kertaa lukuvuodessa • välitodistus • lukuvuositodistus Kerran lukuvuodessa, HOJKS kaksi kertaa Väh. kaksi kertaa lukuvuodessa

7.‐9. lk TODISTUS

Käyttäytyminen Työskentely ja osaaminen • kaikki oppiaineet

Arviointikeskustelu/ HOJKS

Käyttäytyminen Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi Itsearviointi ks. edellä

Numeroarviointi Keskustelu Kirjallinen

Opettaja Oppilas, huoltaja, luokanvalvoja Oppilas

Kaksi kertaa lukuvuodessa • välitodistus • lukuvuositodistus Kerran lukuvuodessa, HOJKS kaksi kertaa Väh. kerran lukuvuodessa

221

ARVIOINTI; PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Luokka‐aste/ arviointitapa/ arviointikohde



1.‐9. lk TODISTUS Käyttäytyminen Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi HOJKS Käyttäytyminen Työskentely Edistyminen Oppimisprosessi Itsearviointi ks. edellä

Sanallinen todistus Keskustelu Kirjallinen, sanallinen

Opettaja Oppilas, huoltaja, opettaja/ luokanvalvoja Oppilas

Kerran lukuvuodessa lukuvuositodistus Kaksi kertaa lukuvuodessa Väh. kerran lukuvuodessa

Arviointikeskustelut Arviointikeskustelut käydään vähintään kerran lukuvuodessa. Keskusteluun osallistuvat oppi‐las, huoltaja(t) ja opettaja. Keskusteluissa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja/tai osaamis‐ta ja/tai työskentelyä ja/tai edistymistä ja/tai oppimisprosessia. Keskustelut voivat perustua oppilaan itsearviointiin. Keskustelupohjana käytetään Oppimisen ja koulunkäynnin tuen lo‐maketta (kysely huoltajalle ja oppilaalle) LIITE 7. Kuudennella vuosiluokalla oppilas, huoltaja ja vanhemmat täyttävät yhdessä arviointikeskus‐telussa tiedonsiirtolomakkeen Niva‐Kaijan koulun käyttöön. Erityisopetuksessa HOJKS ‐palaverit (2 kertaa/ lukuvuosi) korvaavat arviointikeskustelut. Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi‐taitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaito‐jen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asetta‐maan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessi‐aan sekä arvioimaan oppimis‐ ja työskentelytaitojaan. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Itsearviointia tehdään 1.‐6. luokilla ja erityistä tukea tarvitsevien opetuksessa 1.‐9. luokilla vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa joko kirjallisesti tai suullisesti. Vuosiluokilla 7‐9 itsearvi‐ointi toteutetaan vähintään kerran vuodessa kirjallisesti kaikkien oppiaineiden ja käyttäyty‐

222

misen osalta. Muutoin itsearviointia voi tehdä kussakin oppiaineessa sopivalla tavalla. Itsear‐viointia voidaan toteuttaa myös portfoliona tai arviointivihkona. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa ope‐tuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioi‐daan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mu‐kaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtai‐sessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetus‐suunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen op‐pimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta‐alueittain, arviointi perustuu oppilaan henki‐lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta‐alueittain. Arvioitavia toi‐minta‐alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimin‐tojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis‐ ja oppimis‐prosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoit‐tamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahan‐muuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

223

8.2 Päättöarviointi Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saa‐vuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Arvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasaver‐taisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaami‐seen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaami‐nen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyt‐töön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto‐ ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kah‐deksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylit‐täminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilö‐kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksi‐löllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta‐alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoit‐teisiin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, ke‐mia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskun‐taoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus ‐oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä,

224

jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusai‐neesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

8.3 Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten omi‐naisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso‐opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liit‐teenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista paino‐tuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto‐ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työsken‐tely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merki‐tään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroar‐vostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arvi‐ointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todis‐tuksen ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

225

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numero‐arvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja ‐kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todis‐tuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilö‐tunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä – erinomainen) ja numeroin (5‐10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, us‐konto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppi‐laan opinto‐ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välit‐tömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhtei‐seen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotunti‐määrä sekä merkintä ”hyväksytty”. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihin‐kään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset ai‐neet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä nu‐meroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todis‐tukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työs‐kentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista.

226

Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistuk‐seen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdys‐kunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistuk‐seen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppi‐aineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mu‐kaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja ‐kohtaan tulee merkintä siitä, että op‐pilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppi‐laan, jonka opetus on järjestetty toiminta‐alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko‐opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistukses‐sa. Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

• Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta • Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä • Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnos‐sa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todis‐tuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan mer‐kitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppi‐määrästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta pe‐rusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tut‐kinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yh‐teiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

LIITE 1

Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit

LIITE 1

LIITE 2

Kielitaidon taitotasojen kuvausasteikot Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikosta, jotka sisältyvät Euroopan neuvos‐ton toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppa‐laiseen viitekehykseen. Tässä liitteessä on tasot A1.1‐B1.1 (tasot B1.2‐C1.1 löytyvät opetus‐suunnitelman perusteista). Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaTaitotaso Kuullun

ymmärtäminen Puhuminen Luetun

ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

• Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, käskyjä) arkisissa yhteyksissä. • Ei edes ponnistel‐len ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta • Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, kään‐nöstä.

• Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhe‐kumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. • Puheessa voi olla pal‐jon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. • Ääntäminen voi aihe‐uttaa suuria ymmärtä‐misongelmia. • Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. • Puhuja ei kykene va‐paaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa har‐vat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheet‐tömiä.

• Tuntee kirjain‐järjestelmän, mut‐ta ymmärtää teks‐tistä vain hyvin vähän. • Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. • Kyky ymmär‐tää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin enna‐koitavassa yhtey‐dessä on erittäin rajallinen.

• Osaa viestiä välit‐tömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. • Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja nu‐merot kirjaimin, merki‐tä muistiin henkilökoh‐taiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. • Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja • Ei kykene vapaa‐seen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muu‐tamia sanoja ja ilmauk‐sia. Vähänkin vieraam‐pien sanojen kirjoitta‐minen virheellistä.

A1.2

Kehittyvä alkeiskieli‐ Taito

• Ymmärtää rajalli‐sen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysy‐myksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilö‐kohtaisiin asioihin tai välittömään tilantee‐seen. • Joutuu ponniste‐lemaan ymmärtääk‐seen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. • Tarvitsee paljon apua: puheen hidas‐tamista, toistoa, näyt‐tämistä ja käännöstä.

• Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilö‐kohtaisia perustietoja käsit‐televissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekump‐panin apua. • Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. • Ääntäminen voi aihe‐uttaa usein ymmärtä‐misongelmia. • Osaa hyvin suppean sanavaraston, joitakin ti‐lannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. • Alkeellisessakin va‐paassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

• Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. • Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäi‐sen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. • Kyky ymmär‐tää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennus‐tettavassa yhtey‐dessä on rajalli‐nen.

• Osaa viestiä välit‐tömiä tarpeita lyhyin lausein. • Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). • Osaa joitakin pe‐russanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. • Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

LIITE 2

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaTaitotaso Kuullun



A1.3 Toimiva alkeiskieli‐taito

• Ymmärtää yksin‐kertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäi‐väisiä ohjeita, pyyntö‐jä ja kieltoja) ru‐tiinimaisissa keskuste‐luissa tilanneyhteyden tukemana. • Pystyy seuraa‐maan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemuk‐seensa liittyviä kes‐kusteluja. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleis‐kielistä puhetta.

• Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinker‐taisimmista vuoropuheluis‐ta ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhe‐kumppanin apua. • Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. • Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämison‐gelmia. • Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sa‐nastoa ja perustason lause‐rakenteita. • Alkeellisessakin pu‐heessa esiintyy paljon pe‐ruskielioppivirheitä.

• Pystyy luke‐maan tuttuja ja joitakin tuntemat‐tomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja ru‐tiinitapahtumia tai annetaan yksinker‐taisia ohjeita. • Pystyy löytä‐mään tarvitseman‐sa yksittäisen tie‐don lyhyestä teks‐tistä (postikortit, säätiedotukset). • Lyhyenkin tekstipätkän luke‐minen ja ymmär‐täminen on hyvin hidasta.

• Selviytyy kirjoitta‐malla kaikkein tutuim‐missa, helposti ennakoi‐tavissa arkisiin tarpei‐siin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. • Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen posti‐kortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). • Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät oman elämään tai tai konkreetteihin tarpei‐siin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. • Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Taitotaso Kuullun



A2.1 Peruskieli‐taidon alkuvai‐he

• Pystyy ymmärtä‐mään yksinkertaista puhetta tai seuraa‐maan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. • Pystyy ymmär‐tämään lyhyiden, yksinkertaisten, itse‐ään kiinnostavien keskustelujen ja vies‐tien (ohjeet, kuulutuk‐set ) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepii‐rin vaihdokset tv‐uutisissa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeäs‐ti puhuttua yleiskielis‐tä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

• Osaa kuvata lähi‐piiriään muutamin lyhyin lausein. Selviy‐tyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaa‐misista ja tavallisim‐mista palvelutilanteis‐ta Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuo‐ropuhelun, mutta kykenee harvoin yllä‐pitämään pitempää keskustelua. • Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jakso‐ja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloi‐tuksia. • Ääntäminen on ymmärrettävää, vaik‐ka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ään‐tämisvirheitä voi koi‐

• Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomai‐sinta sanastoa sisäl‐täviä tekstejä ( yksi‐tyiskirjeitä, pikku‐uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). • Ymmärtää teks‐tin pääajatukset ja joitakin yksityiskoh‐tia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertai‐seen päättelyyn kontekstin avulla • Lyhyenkin teks‐tipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

• Selviytyy kirjoit‐tamalla kaikkein rutiininomaisista arkitilanteista. • Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökoh‐taiset kirjeet, lappu‐set), jotka liittyvät arkisiin sekä yksin‐kertaisia, luettelo‐maisia kuvauksia hyvin tutuista aiheis‐ta (todellisista tai kuvitteellisista henki‐löistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). • Osaa käyttää perustarpeisiin liitty‐vää konkreettia sa‐nastoa ja perusaika‐muotoja sekä yksin‐kertaisin sidossanoin

LIITE 2

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Taitotaso Kuullun



tua satunnaisia ym‐märtämisongelmia. • Osaa helposti ennakoitavan perus‐sanaston ja monia keskeisimpiä rakentei‐ta (kuten menneen ajan muotoja ja kon‐junktioita). • Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy paljon perusrakenteis‐sakin.

(ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. • Kirjoittaa kaik‐kein yksinkertaisim‐mat sanat ja raken‐teet melko oikein, mutta tekee toistu‐vasti virheitä perus‐asioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

A2.2 Kehittyvä pe‐ruskieli‐taito

• Ymmärtää tar‐peeksi kyetäkseen tyydyttämään konk‐reetit tarpeensa. Pys‐tyy seuraamaan hyvin summittaisesti selvä‐piirteisen asiapuheen pääkohtia • Pystyy yleensä tunnistamaan ympä‐rillään käytävän kes‐kustelun aiheen. Ym‐märtää tavallista sa‐nastoa ja hyvin rajalli‐sen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittele‐vässä tilannesidonnai‐sessa puheessa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhe‐kieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan mel‐ko usein.

• Osaa esittää pienen, luettelomai‐sen kuvauksen lähipii‐ristään ja sen jokapäi‐väisistä puolista. Pys‐tyy osallistumaan rutiininomaisiin kes‐kusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihe‐piirejä. • Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilai‐set katkokset ovat hyvin ilmeisiä. • Ääntäminen on ymmärrettävää, vaik‐ka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämis‐virheitä esiintyy. • Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, joka‐päiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisu‐ja. Osaa useita yksin‐kertaisia ja myös joi‐takin vaativampiakin rakenteita. • Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aika‐muodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

• Ymmärtää pää‐asiat ja joitakin yksi‐tyiskohtia muuta‐man kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaati‐vassa arkisissa yhte‐yksissä (mainokset, kirjeet, ruokalista, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyt‐töohjeet, pikku‐uutiset). • Pystyy hankki‐maan helposti enna‐koitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennel‐lyistä teksteistä. Osaa päätellä tun‐temattomien sano‐jen merkitystä nii‐den kieliasusta ja kontekstista. • Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä teks‐tikappaleen ymmär‐tämiseksi.

• Selviytyy kirjoit‐tamalla tavanomai‐sista arkitilanteista. • Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksin‐kertaisen kuvauksen tapahtumista , men‐neistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristöstä arkipäiväisistä puolis‐ta ( lyhyet kirjeet, muistilaput, hake‐mukset, puhelinvies‐tit) . • Osaa arkisen perussanaston, ra‐kenteet ja tavalli‐simmat sidoskeinot. • Kirjoittaa yksin‐kertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muo‐doissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

LIITE 2

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Taitotaso Kuullun ymmärtä‐

minen Puhuminen Luetun ymmärtämi‐

nen Kirjoittaminen

B1.1 Toimiva peruskieli‐taito

• Ymmärtää pää‐ajatukset ja yksityis‐kohtia puheesta, joka käsittelee kou‐lussa, työssä tai vapaa‐aikana sään‐nöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerron‐ta. Tavoittaa radio‐uutisten, elokuvien, tv‐ohjelmien ja sel‐keiden puhelinvies‐tien pääkohdat. • Pystyy seuraa‐maan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perus‐tuvaa puhetta. Ym‐märtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. • Pitemmän vies‐tin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selke‐ämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

• Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksi‐tyiskohtia. Selviytyy kielialu‐eella tavallisimmista arkiti‐lanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. • Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksi‐tyiskohtia. Selviytyy kielialu‐eella tavallisimmissa arkiti‐lanteissa ja epävirrallisissa keskusteluissa. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. • Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy tauko‐ja ja epäröintiä. • Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. • Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. • Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikke‐leita ja päätteitä puutuu) , mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.

• Pystyy luke‐maan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkelit, esit‐teet, käyttöohjeet, yksinkertainen kau‐nokirjallisuus) hank‐kiakseen tietoa ja oppiakseen kieltä sekä myös lukunau‐tinnon vuoksi. Selvi‐ää myös jonkin ver‐ran päättelyä vaati‐vista teksteistä. • Pystyy luke‐maan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraa‐maan tekstin pää‐ajatuksia, avainsano‐ja ja tärkeitä yksi‐tyiskohtia myös valmistautumatta. • Pystyy seuraa‐maan tuttua aihetta käsittelevän pa‐risivuisen tekstin pääajatuksia, avain‐sanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. • Arkikokemuksis‐ta poikkeavien ai‐heiden ja tekstin yksityiskohtien ym‐märtäminen voi olla puutteellista.

• Pystyy kirjoitta‐maan ymmärrettävän, jonkin verran yksityis‐kohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiin‐nostavista todellisista tai kuvitelluista aiheis‐ta . • Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidos‐teisen tekstin liittä‐mällä erilliset ilmauk‐set peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit) Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. • Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiin‐tyy interferenssejä ja ilmeisiä kiertoilmaisu‐ja. • Rutiininomainen kieliaines ja perusra‐kenteet ovat jo suh‐teellisen virheettömiä, mutta jotkut vaati‐vammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat .

LIITE 3

Todistuskaavakkeet 1-6 luokat NIVALAN KAUPUNKI TODISTUKSEN NIMI (väli‐, lukuvuosi‐ tai erotodistus) Koulun nimi lukuvuosi päivämäärä Oppilaan nimi 1. tai 2. vuosiluokka syntymäaika Käyttäytyminen (ei erotodistukseen) Noudatat hyviä tapoja __________________. Toimit oppimisympäristösi parhaaksi __________________. Huolehdit tavaroistasi ja tehtävistäsi __________________. Äidinkieli ja kirjallisuus

Lukeminen __________________ Kirjoittaminen __________________ Suullinen ilmaisu __________________

Matematiikka peruslaskutoimitukset __________________ ongelmanratkaisutaidot __________________

Oppilas on lisäksi saavuttanut opetussuunnitelman tavoitteet seuraavissa oppiaineissa TAI Oppilas on saavuttanut henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyt yksilölliset tavoitteensa seuraavissa oppiaineissa: luettelo oppiaineista, joita oppilas on opiskellut ko. lukuvuonna Lisätietoja: Siirretään seuraavalle vuosiluokalle / kertaa vuosiluokan (lukuvuositodistus) Nähnyt: _____________________________ _____________________________ opettajan nimenselvennys huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa Käyttäytyminen Työskentely Osaaminen säännöllisesti A Työskentelet tunnollisesti ja vireästi. erinomainen useimmiten B Työskentelet yleensä moitteettomasti. hyvä vaihtelevasti C Et yritä parastasi. kohtalainen harvoin D Laiminlyöt tehtäväsi. epävarma Opetushallituksen 16.1.2004 antamien perusteiden mukainen todistus.

LIITE 3

NIVALAN KAUPUNKI TODISTUKSEN NIMI (väli‐, lukuvuosi‐ tai erotodistus) Koulun nimi lukuvuosi päivämäärä Oppilaan nimi 3. tai 4. vuosiluokka syntymäaika Käyttäytyminen (ei erotodistukseen) Noudatat hyviä tapoja __________________. Toimit oppimisympäristösi parhaaksi __________________. Huolehdit tavaroistasi ja tehtävistäsi __________________. Äidinkieli ja kirjallisuus

Lukeminen __________________ Kirjoittaminen __________________ Suullinen ilmaisu __________________

Matematiikka peruslaskutoimitukset __________________ ongelmanratkaisutaidot __________________

Englannin kieli, A1‐oppimäärä __________________ Ympäristö‐ ja luonnontieto __________________ Oppilas on lisäksi saavuttanut opetussuunnitelman tavoitteet seuraavissa oppiaineissa TAI Oppilas on saavuttanut henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyt yksilölliset tavoitteensa seuraavissa oppiaineissa: luettelo oppiaineista, joita oppilas on opiskellut ko. lukuvuonna Lisätietoja: Siirretään seuraavalle vuosiluokalle / kertaa vuosiluokan (lukuvuositodistus) Nähnyt: _____________________________ _____________________________ opettajan nimenselvennys huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa Käyttäytyminen Työskentely Osaaminen säännöllisesti A Työskentelet tunnollisesti ja vireästi. erinomainen useimmiten B Työskentelet yleensä moitteettomasti. hyvä vaihtelevasti C Et yritä parastasi. kohtalainen harvoin D Laiminlyöt tehtäväsi. epävarma Opetushallituksen 16.1.2004 antamien perusteiden mukainen todistus.

LIITE 3

NIVALAN KAUPUNKI TODISTUKSEN NIMI (väli‐, lukuvuosi‐ tai erotodistus) Koulun nimi lukuvuosi päivämäärä Oppilaan nimi 5. tai 6. vuosiluokka syntymäaika Käyttäytyminen (ei erotodistukseen) Noudatat hyviä tapoja __________________. Toimit oppimisympäristösi parhaaksi __________________. Huolehdit tavaroistasi ja tehtävistäsi __________________. Äidinkieli ja kirjallisuus ______ Matematiikka ______ Englannin kieli, A1‐oppimäärä ______ Biologia ja maantieto ______ Fysiikka ja kemia ______ Uskonto/ Elämänkatsomustieto ______ Historia ______ Musiikki ______ Kuvataide ______ Käsityö ______ Liikunta ______ Lisätietoja: Siirretään seuraavalle vuosiluokalle / kertaa vuosiluokan (lukuvuositodistus) Nähnyt: _____________________________ _____________________________ opettajan nimenselvennys huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa Käyttäytyminen Työskentely Osaaminen säännöllisesti A Työskentelet tunnollisesti ja vireästi. 10 erinomainen useimmiten B Työskentelet yleensä moitteettomasti. 9 kiitettävä vaihtelevasti C Et yritä parastasi. 8 hyvä harvoin D Laiminlyöt tehtäväsi 7 tyydyttyvä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 heikko

Opetushallituksen 16.1.2004 antamien perusteiden mukainen todistus

LIITE 4

Todistuskaavakkeet 1-9 luokat, pidennetty oppivelvollisuus

NIVALAN KAUPUNKI Koulun nimi

LUKUVUOSITODISTUS (luokat 1‐9) Oppilaan nimi syntymäaika

pvm vuosiluokka

KÄYTTÄYTYMINEN JA TYÖSKENTELY Noudatat hyviä tapoja Asenteesi koulutyöhön on myönteinen Noudatat sääntöjä Tulet toimeen toisten kanssa Pidät yllä työrauhaa Kykenet työskentelemään ryhmässä

Kykenet työskentelemään itsenäisesti Keskityt tehtäviisi Osaat odottaa vuoroasi Kuuntelet ja seuraat opetusta Huolehdit tehtävistäsi ja tavaroistasi Toimit ohjeiden mukaisesti

Oppilas on saavuttanut henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyt yksilölliset tavoitteensa seuraavissa oppiaineissa ja oppiainekokonaisuuksissa: luetellaan opiskellut oppiaineet EDISTYMINEN

Vanhempien palaute:

Lisätietoja: Oppilas siirtyy . luokalle. ________________________ erityisluokanopettaja

Seuraava lukuvuosi alkaa ________________________ huoltaja

Käyttäytyminen ja työskentely säännöllisesti useimmiten vaihtelevasti harvoin


LIITE 4


PÄÄTTÖTODISTUS

pvm . luokka

Koko nimi ja hetu

Oppilas on saavuttanut henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyt yksilölliset tavoitteensa seuraavissa oppiaineissa ja oppiainekokonaisuuksissa: luetellaan opiskellut oppiaineet Taito‐ ja taideaineet Vuosiviikkotunnit Valinnaisaineet Vuosiviikkotunnit 1) EDISTYMINEN

Lisätietoja: _________________________ nimi rehtori 1) Päättötodistukseen merkitään opiskeltujen viikkotuntien määrä valinnaisaineiden osalta seitse‐männeltä luokalta ja taito‐ ja taideaineiden osalta viidenneltä luokalta alkaen.


LIITE 5

Todistuskaavakkeet, pidennetty oppivelvollisuus (opetus järjestetty toiminta-alueittain)


LUKUVUOSITODISTUS (luokat 1‐9) Oppilaan nimi syntymäaika

pvm vuosi luokka

Motoriset taidot:

Kieli ja kommunikaatio:

Sosiaaliset taidot: Päivittäisten toimintojen taidot: Kognitiiviset taitot:

Vanhempien palaute:

Lisätietoja: Oppilaan opetus on järjestetty pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja hänen arviointinsa perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin ta‐voitteisiin. Oppilas siirtyy . luokalle. ________________________ erityisluokanopettaja

Seuraava lukuvuosi alkaa ________________________ huoltaja


LIITE 6

Arviointikriteerit siv.ltk 15.1.2009 § 7 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 1‐6 LUOKAT Noudatat hyviä tapoja Oppilaalla on omaehtoinen halu hyvään käytökseen oppilaita, opettajia ja muita aikuisia kohtaan: • tervehtiminen, kiitos, oven avaaminen yms. kohteliaisuudet • toisten huomioonottaminen • asiallinen käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa • ruokailussa käyttäytyminen. Toimit oppimisympäristösi parhaaksi • oppilas on avulias ja reilu kaikkia kohtaan • oppilaalla on oma‐aloitteista viihtyvyyttä ja turvallisuutta edistävää toimintaa (esim. huolehtii

luokan järjestyksestä ja siisteydestä) • oppilas tuntee vastuuta toisten oppilaiden tavaroista ja töistä sekä koulun omaisuudesta • oppilas noudattaa koulun sääntöjä • oppilas asennoituu ja osallistuu myönteisesti yhteistyöhön • oppilas toimii rakentavasti ja sovittelevasti. Huolehdit tavaroistasi ja tehtävistäsi • oppilaalla on kotitehtävät tehtynä • oppilas ei myöhästele • oppilas huolehtii omista tavaroistaan. Arvioidaan asteikolla: säännöllisesti, useimmiten, vaihtelevasti, harvoin KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 7‐9 LUOKKA siv.ltk 18.11.2004 § 127 Oman ja toisten työn

arvostaminen Ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen

Sääntöjen tunteminen ja noudattaminen

10 erinomainen

Arvostat omaa ja toisten työtä ja saavutuksia, ponnistelet saavuttaaksesi tavoitteesi.

Olet rehellinen, aidosti kohtelias ja ystävällinen, pystyt ilmaisemaan näkemyksiäsi toisia loukkaamatta, luot positiivista luokkahenkeä ja työskentelyilmapiiriä, tuet heikompia, hyväksyt erilaisuuden.

Ymmärrät sääntöjen merkityksen, tunnet säännöt ja noudatat niitä, rikkeitä ei esiinny, olet poikkeuksellisen mallikelpoinen oppilas.

LIITE 6

Oman ja toisten työn arvostaminen

Ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen

Sääntöjen tunteminen ja noudattaminen

9 kiitettävä

Suhtaudut työhösi vastuullisesti ja innostuneesti, annat arvoa muiden työlle, et laiminlyö tehtäviäsi.

Olet rehti ja reilu, pystyt asettumaan toisen ase‐maan ja auttamaan tarvittaessa, tuet positiivista luokkahenkeä ja oppimisasennetta luokassa.

Tunnet säännöt ja noudatat niitä hyvin, olet esimerkillinen oppilas

8 hyvä

Huolehdit tehtävistäsi yleensä hyvin, annat useimmiten arvoa toisten työlle.

Käyttäydyt asiallisesti ja sopeudut hyvin luokkaan, annat työrauhan muille luokassa.

Tunnet vastuusi sääntöjen suhteen, pyrit korjaamaan rikkeesi, olet varsin kunnollinen oppilas.

7 tyydyttävä

Huolehdit tehtävistäsi vaihtelevasti, sinulla on ajoittaisia motivaatio‐ongelmia ja laiminlyöntejä silloin tällöin, sinulla on vaikeuksia arvostaa toisten työtä.

Olet ajoittain yhteistyökykyinen, häiritset toisinaan opetusta ja toisten työskentelyä.

Tiedät kyllä vastuusi, muttet aina tahdo muistaa sitä, et aina noudata yhteisiä sääntöjä, olet jossain määrin ailahteleva, mutta keskivertoa kuitenkin.

6 kohtalainen

Laiminlyöt tehtäviäsi melko usein, et kykene pitkäjänteiseen työskentelyyn, sinulla on turhia poissaoloja, et arvosta toisten työtä.

Olet usein levoton, saatat jopa lietsoa negatiivista ilmapiiriä, häiritset opetusta ja toisten työskentelyä, saatat kiusata muita.

Kotiisi joudutaan ottamaan yhteyttä, asenteessasi on välinpitämättömyyttä, et yllä keskivertoon.

5 välttävä

Suhtaudut tehtäviisi välinpitämättömästi, laiminlyöt tehtäväsi toistuvasti, sinulla on runsaasti turhia poissaoloja, suhtaudut vähättelevästi toisten työhön.

Suhtaudut muihin ja ympäristöösi välinpitämättömästi, vaikutat luokan ilmapiiriin murentavasti, kiusaat muita, saatat käyt‐täytyä aggressiivisesti

Rikkeesi ovat toistuvia, et tiedosta vastuutasi, vain ulkonainen kuri tehoaa jonkin aikaa, olet ilmeisessä syrjäytymisvaarassa.

LIITE 6

OSAAMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI 1‐2 LUOKILLA Ensimmäisellä ja toisella luokalla arvioidaan ÄIDINKIELI (lukeminen, kirjoittaminen ja suullinen ilmaisu) ja MATEMATIIKKA (peruslaskutoimitukset ja ongelmanratkaisutaidot). Muut oppiaineet periaatteella hyväksytty/hylätty eli on saavuttanut ops:ssa mainitut tavoitteet. ÄIDINKIELEN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 1‐2 LUOKAT 1.lk LUKEMINEN (syksy) Erinomainen ‐lukee sujuvasti lauseita ‐ymmärtää lukemansa. Hyvä ‐”liukuu” johdonmukaisesti ‐lukee sanoja lähes virheettömästi ‐ymmärtää sisältöä. Kohtalainen ‐tunnistaa kirjaimet ‐lukee 2‐3 kirjaimisia tavuja ‐lukee helppoja sanoja. Epävarma ‐kohtalaista heikompi 1.lk LUKEMINEN (kevät) Erinomainen ‐lukeminen on sujuvaa ja selkeää kertomustasolla ‐rytmi on oikea ‐ymmärtää lukemansa ‐on kiinnostunut lukemisesta. Hyvä ‐lukee sujuvasti helppoa tekstiä ‐ymmärtää helppoa tekstiä. Kohtalainen ‐rauhallista liukumista, pitkissä sanoissa voi olla tavukatkoja ‐lukee sanoja ja lauseita lähes virheettömästi ‐ymmärtää helppoa tekstiä kohtalaisesti. Epävarma ‐kohtalaista heikompi 2.lk LUKEMINEN (syksy) Erinomainen ‐lukeminen on sujuvaa ja eläytyvää ‐ymmärtää lukemansa ja pystyy tekemään lukemastaan päätelmiä ‐käyttää lukutaitoa oma‐aloitteisesti tiedonhankintaan ‐etsii itselleen mieluista luettavaa ja nauttii lukemastaan. Hyvä ‐ lukeminen on sujuvaa, mutta osin mekaanista vielä ‐ymmärtää yleensä lukemansa ja pystyy tekemään helpoista teksteistä päätelmiä ‐ käyttää lukutaitoa tiedonhankintaan ohjatuissa tilanteissa.

LIITE 6

Kohtalainen ‐ lukutekniikka on mekaanista ja luetun ymmärtäminen vaikeaa ‐ ei kykene käyttämään lukutaitoa tiedonhankintaan ‐ ei ole erityisen innostunut lukemisesta. Epävarma –kohtalaista heikompi 2.lk LUKEMINEN (kevät ) Erinomainen ‐lukeminen on erittäin sujuvaa ja eläytyvää ‐luetun ymmärtäminen erinomaista (esim. Allu‐testien tasot 8‐9). Hyvä ‐lukeminen on sujuvaa ja ymmärtää hyvin lukemansa ‐ymmärtää lukemansa ja kykenee tekemään päätelmiä (esim. Allu‐testien tasot 5‐7). Kohtalainen –lukutekniikka on vahvistunut, mutta lukeminen ei ole sujuvaa ‐luetun ymmärtämisessä on vielä puutteita (esim, Allu‐testien tasot 2‐4). Epävarma ‐kohtalaista heikompi 1.lk KIRJOITTAMINEN (syksy) Erinomainen ‐osaa kirjoittaa sanoja lähes virheettömästi ‐hallitsee jopa pitkiä ja vaikeita sanoja ‐käsiala on selkeää. Hyvä ‐kirjoittaa helppoja sanoja virheettömästi ‐kirjoittaa kolmikirjaimisia tavuja. Kohtalainen ‐osaa kirjoittaa helppoja sanoja ‐virheitä saa tulla, mutta ei sanaraunioita. Epävarma ‐kohtalaista heikompi 1.lk KIRJOITTAMINEN (kevät) Erinomainen ‐sanojen kirjoittaminen varmaa ‐kirjoittaa sujuvasti ja lähes virheettömästi lauseita ‐keksii itse lauseita ‐käsiala on selkeää. Hyvä ‐sanojen oikeinkirjoitus lähes virheetöntä ‐kirjoittaa lyhyitä lauseita lähes virheettömästi ‐keksii itse lyhyitä lauseita. Kohtalainen ‐helpot ja lyhyet sanat onnistuvat ‐lauseenmuodostamisessa ja pidemmissä sanoissa vielä vaikeuksia.

LIITE 6

Epävarma ‐kohtalaista heikompi 2.lk KIRJOITTAMINEN (syksy) Erinomainen ‐ sanatason kirjoittaminen varmaa ‐ lausetason kirjoittaminen lähes virheetöntä ( alkaa käyttää isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkke‐jä) ‐ osaa tuottaa pienen tarinan esim. kuvasarjan avulla. Hyvä ‐ sanatason kirjoittaminen lähes virheetöntä ‐ osaa kirjoittaa lauseita melko virheettömästi ‐ isojen alkukirjainten ja lopetusmerkkien käyttö vaatii vielä harjoitusta. Kohtalainen ‐ sanatasolla jonkin verran virheitä ( ei sanaraunioita ) ‐ harjoittelee lausetason kirjoittamista ‐ käyttää isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkejä ohjatusti. Epävarma ‐kohtalaista heikompi 2.lk KIRJOITTAMINEN ( kevät ) Erinomainen ‐ osaa kirjoittaa pienen tarinan ‐ lausetason kirjoittaminen on virheetöntä ‐ on nähtävissä luovaa kirjoittamista ‐ käsialakirjoitus on selkeää. Hyvä ‐ osaa kirjoittaa lähes virheettömiä kokonaisia lauseita ‐ tarinan kirjoittamisessa voi esiintyä virheitä. Kohtalainen ‐ kirjoittaa sanatasolla lähes virheettömästi ‐ lauseet ovat luettavia. Epävarma ‐ kohtalaista heikompi 1.lk SUULLINEN ILMAISU (syksy ja kevät) ‐osallistuu keskusteluun ‐ilmaisee itseään ‐kuuntelee toisia ‐ymmärtää kuulemansa. Taitoja arvioidaan arvosanoilla erinomainen, hyvä, kohtalainen ja epävarma. 2.lk SUULLINEN ILMAISU (syksy ja kevät) ‐osallistuu keskusteluun ‐ilmaisee itseään ‐kuuntelee toisia ‐ymmärtää kuulemansa ‐hallitsee luovaa ilmaisua. Taitoja arvioidaan arvosanoilla erinomainen, hyvä, kohtalainen ja epävarma.

LIITE 6

MATEMATIIKAN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 1‐2 LUOKAT Erinomainen • oppilas hallitsee asiat erinomaisesti • hän omaksuu ja oivaltaa asiat • hän pystyy soveltamaan tietojaan ja taitojaan • oppilas hallitsee tiedot ja taidot niin tunneilla kuin kokeissakin. Hyvä • oppilas osaa opiskellut asiat hyvin • hän pystyy soveltamaan oppimiaan asioita. Kohtalainen • oppilaan perustiedoissa ja ‐taidoissa on puutteita • asioiden soveltaminen on vaikeaa. Epävarma • oppilaalla on suuria puutteita ja vaikeuksia osaamisessaan • hän ei hallitse kuin joitakin perustietoja ja –taitoja. ÄIDINKIELEN JA MATEMATIIKANTYÖSKENTELYN ARVIOINTIKRITEERIT 1‐2 LUOKAT A Työskentelet tunnollisesti ja vireästi. • oppilas työskentelee tunnollisesti ja vireästi jatkuvasti • hän kuuntelee ohjeet ja toimii niiden mukaisesti • oppilas suoriutuu tehtävistään ja töistään hyvin itsenäisesti • oppilas on kiinnostunut oppiaineesta, hän on esimerkki muille oppilaille. B Työskentelet yleensä moitteettomasti. • oppilaan työskentely on yleensä moitteetonta • hänen tehtävänsä ovat yleensä tehtynä • oppilas ei häiritse muiden työskentelyä • hän työskentelee melko itsenäisesti. C Et yritä parastasi. • oppilas työskentelee, koska pitää työskennellä • hänen tehtävänsä ovat silloin tällöin tekemättä • hän tekee usein tehtävät huolimattomasti • oppilas ei aina anna toisille työrauhaa • hän turvautuu hyvin herkästi opettajan tai muiden oppilaiden apuun eikä edes yritä itse en‐

sin. D Laiminlyöt tehtäviäsi. • oppilaan tehtävät ovat monesti tekemättä • hän häiritsee usein muiden työskentelyä • hän ei halua työskennellä itsenäisesti.

LIITE 6

OSAAMISEN JA TYÖSKENTYLYN ARVIOINTI 3‐4 LUOKALLA Kolmannella ja neljännellä luokalla arvioidaan ÄIDINKIELI (lukeminen, kirjoittaminen ja suullinen ilmaisu), MATEMATIIKKA (peruslaskutoimitukset ja ongelmanratkaisutaidot), ENGLANTI (kolman‐nen keväästä alkaen) ja YMPÄRISTÖ‐ ja LUONNONTIETO. Muut oppiaineet periaatteella hyväk‐sytty/hylätty eli on saavuttanut ops:ssa mainitut tavoitteet OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 3‐4 LUOKAT Erinomainen • oppilas hallitsee asiat erinomaisesti • hän omaksuu ja oivaltaa asiat • hän pystyy soveltamaan tietojaan ja taitojaan • oppilas hallitsee tiedot ja taidot niin tunneilla kuin kokeissakin. Hyvä • oppilas osaa opiskellut asiat hyvin • hän pystyy soveltamaan oppimiaan asioita. Kohtalainen • oppilaan perustiedoissa ja ‐taidoissa on puutteita • asioiden soveltaminen on vaikeaa. Epävarma • oppilaalla on suuria puutteita ja vaikeuksia osaamisessaan • hän ei hallitse kuin joitakin perustietoja ja –taitoja. TYÖSKENTELYN ARVIOINTIKRITEERIT 3‐4 LUOKAT A Työskentelet tunnollisesti ja vireästi. • oppilas työskentelee tunnollisesti ja vireästi jatkuvasti • hän kuuntelee ohjeet ja toimii niiden mukaisesti • oppilas suoriutuu tehtävistään ja töistään hyvin itsenäisesti • oppilas on kiinnostunut oppiaineesta, hän on esimerkki muille oppilaille. B Työskentelet yleensä moitteettomasti. • oppilaan työskentely on yleensä moitteetonta • hänen tehtävänsä ovat yleensä tehtynä • oppilas ei häiritse muiden työskentelyä • hän työskentelee melko itsenäisesti. C Et yritä parastasi. • oppilas työskentelee, koska pitää työskennellä • hänen tehtävänsä ovat silloin tällöin tekemättä • hän tekee usein tehtävät huolimattomasti • oppilas ei aina anna toisille työrauhaa • hän turvautuu hyvin herkästi opettajan tai muiden oppilaiden apuun eikä edes yritä itse en‐

sin. D Laiminlyöt tehtäviäsi. • oppilaan tehtävät ovat monesti tekemättä • hän häiritsee usein muiden työskentelyä • hän ei halua työskennellä itsenäisesti.

LIITE 6

OSAAMISEN JA TYÖSKENTYLYN ARVIOINTI 5‐6 LUOKALLA Viidennellä ja kuudennella luokalla arvioidaan kaikki oppiaineet TYÖSKENTELYN ARVIOINTIKRITEERIT 5‐6 LUOKAT Erinomainen • oppilas hallitsee asiat erinomaisesti • hän omaksuu ja oivaltaa asiat • hän pystyy soveltamaan tietojaan ja taitojaan • oppilas hallitsee tiedot ja taidot niin tunneilla kuin kokeissakin. Hyvä • oppilas osaa opiskellut asiat hyvin • hän pystyy soveltamaan oppimiaan asioita. Kohtalainen • oppilaan perustiedoissa ja ‐taidoissa on puutteita • asioiden soveltaminen on vaikeaa. Epävarma • oppilaalla on suuria puutteita ja vaikeuksia osaamisessaan • hän ei hallitse kuin joitakin perustietoja ja –taitoja. OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 5‐6 LUOKAT 10 (erinomainen) • oppilas hallitsee opiskellut asiat erinomaisesti • hän omaksuu ja oivaltaa asiat helposti • oppilas kykenee opitun soveltamiseen • hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan. 9 (kiitettävä) • oppilas hallitsee opiskellut asiat keskimääräistä paremmin • hän omaksuu ja oivaltaa asiat helposti • oppilas osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja. 8 (hyvä) • oppilas osaa opiskellut asiat hyvin • hän pystyy soveltamaan joitakin asioita. 7 (tyydyttävä) • oppilas on saavuttanut useimmat oppiaineen tavoitteet • oppilaalta onnistuu joidenkin opittujen asioiden soveltaminen. 6 (kohtalainen) • oppilaan perustiedoissa ja ‐taidoissa on puutteita • opitun soveltaminen tuottaa vaikeuksia. 5 (välttävä) • oppilaalla on suuria puutteita ja vaikeuksia osaamisessaan • hän ei hallitse kuin joitakin perustietoja ja –taitoja. 4 (hylätty) • oppilaalla ei ole perusasiat hallinnassa • hän ei ole saavuttanut tavoitteita.

LIITE 6

OPPIAINEIDEN YKSILÖLLISTÄMINEN Jos oppilaalle on yksilöllistetty jonkin oppiaineen oppimääriä (sisällöt ja tavoitteet) tulee ko. ai‐neen arviointi merkitä tähdellä *. Oppiaineen yksilöllistäminen määritellään oppilaan erityisen tuen päätöksessä.

NIVALAN KAUPUNKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

LIITE 7

Ohje: Täyttäkää lomake yhdessä oppilaan kanssa keskustellen.

Opettaja rastittaa käyttötarkoituksen: A) arviointikeskustelu ___ B) pedagogisen arvion teko ___ C) pedagogisen selvityksen teko ___

Syntym

Oppilas

Nimi

äaika

Koulu

Luokka

Oppilaan vahvuudet

Missä asioissa koet olevasi hyvä? Mitkä asiat onnistuvat hyvin?

Kokemus saadusta yleisestä, tehostetusta, erityisestä tuesta

Kokemollut a

us saadusta yleisestä/tehostetusta/erityisestä tuesta (mistä on pua/ei ollut apua)

Kokemus tuen tarpeesta

Kerro lyhyesti seuraavista asioista (mikä tuntuu helpolta, hyvältä, vaikeal‐ta, huonolta, pelottavalta, mitä toivot). (1) Työskentelytaidot (tehtävien teko oppitunneilla, läksyt, kokeet) (2) Opettajien ja luokkatovereiden kanssa toimiminen, yhteistyö (3) Oppiaineet (4) Viih

tyminen luokassa ja oppimisympäristössä

Allekirjoitukset oppilas

huoltaja(t) Nimi

Nimi

Palauttakaa kysely oppilaan omalle luokanopettajalle tai luokanvalvojalle.

NIVALAN KAUPUNKI SALAINEN PEDAGOGINEN ARVIO(PoL 16 a §)

LIITE 8

Päivämäärä: mi

Synty

Oppilas

Ni

mäaika

Koulu

Luok

ka

Oppilaan vahvuudet

Oppilaan saama yleinen tuki ja sen vaikutukset

Oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

(1) eisto (havainnot, seulat, testit, pedagoginen keskustelu, terveystiedot) Ain

(2) Oppimisvalmiudet (3) Koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet (4) Työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen, ylläpito, joustavuus, jaksaminen) (5) Sos

iaaliset taidot

(6) Op

piaineet

(7) apiiri‐ ja oppimisympäristötekijät Ilm

Muut asiantuntija‐arviot ja laatimisessa hyödynnetyt asiakirjat

LIITE 8

Opettajien arvio tehostetun tuen tarpeesta

Oppilas tarvitsee tehostettua tukea kyllä ei. (1)Mis

sä asioissa/ oppiaineissa oppilas tarvitsee tehostettua tukea?

(2) Miten tehostettu tuki toteutetaan? Mitä aiotaan tehdä toisin ja mitä enem‐

uin ennen tehostettua tukea? Tarvittavat pedagogiset ja oppilashuollolliset elyt.

män kjärjest (3) iointi, seuranta ja vastuuhenkilöt Arv

Oppilaan ja huoltajien kuuleminen

MitenMillain

oppilas ja huoltaja ovat osallistuneet pedagogisen arvion tekemiseen? en mielipide heillä on tehostetun tuen aloittamisesta?

Liitteenä oppilaan ja huoltajan yhdessä täyttämä kysely.

Oppilashuolto‐ ryhmän käsittely

Milloinaloitta

käsitelty, ketkä olivat läsnä, mitä päätettiin tehostetun tuen misesta?

Päivämäärä: Läsnäolijat:

Opettajan rehtorin allekirjoitus ja nimenselvennys

NIVALAN KAUPUNKI Oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten

Opetuksen järjestäjän arkistointiohje Oppivelvollisuusaika + 10 vuotta

Salassa pidettävä

LIITE 9

PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Koulu Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot

Huoltaja/t Huoltajan/huoltajien yhteystiedot

Tehostetun tuen antaminen käsitelty oppilashuoltoryhmässä tai muussa oppilashuoltotyössä Käsittelypäivämäärä (pp.kk.vvvv) Opetuksen järjestäjä Koulunkäyntihistoria/esiopetus

OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Oppimissuunnitelma laadittu (pp.kk.vvvv)

Laatimisesta vastanneet opettajat

Muut oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuneet

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärä/t (pp.kk.vvvv)

LIITE 9

OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla) Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppilaan oppimiseen, työskentely‐ ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

Opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustra‐tegiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

LIITE 9

Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (Asiakirjoja ei liitetä oppimissuunnitelmaan) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadit‐

tu (pp.kk.vvvv) Yleisen tuen aikana laadittu oppimissuunnitelma,

laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagoginen arvio, laadittu (pp.kk.vvvv)

Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv)

Mahdolliset muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)

ARVIOINTIA OPPIMISSUUNNITELMAN TARKISTAMISTA VARTEN Oppimissuunnitelman toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)

Arviointiin osallistuneet

Oppilaan edistyminen oppimissuunnitelmassa hänelle määritellyissä tavoitteissa

Arvio oppimissuunnitelmaan kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudes‐ta ja riittävyydestä

Oppimissuunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

NIVALAN KAUPUNKI PEDAGOGINEN SELVITYS

SALAINEN

LIITE 10

PEDAGOGINEN SELVITYS (PoL 17 §) erityisen tuen päätöksen tekoa varten

(A) tuen aloittamiseen pvm:

(B) seurantaan pvm:

(C) tuen lopettamiseen pvm:

LIITE 10

Oppilas

Nimi

Syntymäaika

Koulu Luokka

Selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä

Selvitys oppilaan koulunkäynnistä kokonaisuutena

Psykologin tai muun asiantuntijan arvio/ lausunto oppilaan koulunkäynnistä

Annetun tehostetun tuen arviointi

Oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista Milloin oppilas on siirtynyt tehostettuun tukeen? Tavoitteet Toteuttaminen (mitä tukimuotoja on ollut käytössä ja niiden laajuus) Arvio t

ehostetun tuen vaikutuksista:

Oppilaan oppimisvalmiudet

LIITE 10

Arvio erityisen tuen tarpeista

(1) Pedagogiset järjestelyt (2) Oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt (3) Oppilashuollolliset järjestelyt (4) Avustaja‐ ja tulkitsemispalvelut (5) Muut tukijärjestelyt

Oppianieden yksilöllistäminen

Perusteltu arvio oppiaineiden yksilöllistämisestä:

Selvityksen tekoon osallistuneet

Opettajan allekirjoitus, nimen selvennys

Oppilashuoltoryhmän käsittely, pvm, rehtorin allekirjoitus

Liitteet: pedagoginen arvio

oppimissuunnitelma HOJKS oppilaan ja huoltajan täyttämä tuen –lomake

LIITE 10

Oppilaan ja huoltajien kuuleminen/ oppilaan ja huoltajien kommentit

Oppilaan ja huoltajien allekirjoitukset, nimen selvennys, päiväykset

NIVALAN KAUPUNKI Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Oppilaalla ei yksilöllistettyjä oppimääriä

Opetuksen järjestäjän arkistointiohje: Oppilaan oppivelvollisuusikä + 10 vuotta

Salassa pidettävä

LIITE 11

PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka


Huoltaja/t Huoltajan/huoltajien yhteystiedot Erityisen tuen päätös

Päätöspäivämäärä (pp.kk.vvvv)

Päätöksen tekijä

Opetuksen järjestäjä Oppivelvollisuus

Yleinen oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)

Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)

Kouluhistoria/esiopetus

HOJKSIN LAATIMINEN HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)


LIITE 11

Muut HOJKSin laatimiseen osallistuneet

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä


Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuo‐siviikkotuntimäärät

Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoit‐teet Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arvioin‐titavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opis‐kelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjauksel‐liset tai muut ratkaisut

LIITE 11

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden, muiden ope‐tuspalveluiden sekä tuki‐ ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

‐ kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskele‐va oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu‐ ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toimin‐nan järjestäjän kanssa Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)

Oppimissuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv)

Pedagoginen selvitys, laadittu (pp.kk.vvvv)


Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)

Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)

LIITE 11

ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN (Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran luku‐vuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi) HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)


Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa

Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä

HOJK

S tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

NIVALAN KAUPUNKI Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Oppilaalla yksilöllistettyjä oppimääriä

Opetuksen järjestäjän arkistointiohje: Oppivelvollisuusaika + 10 vuotta

Salassa pidettävä

LIITE 12

PERUSTIEDOT

Oppilaan nimi

Syntymäaika

Vuosiluokka



Erityisen tuen päätös



Opetuksen järjestäjä Oppivelvollisuus’



Koulunkäyntihistoria/esiopetus

HOJKSIN LAATIMINEN HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)


LIITE 12

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärä/t (pp.kk.vvvv)

OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla) Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat,työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki‐ ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

LIITE 12

Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

‐ kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä


Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta

Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu‐ ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa


OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN Luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kuvataan, miten oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

‐ oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin

‐ arviointitavat ja ajankohdat

‐ oppilaan itsearviointi

LIITE 12

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)






ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN (Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppi‐laan tarpeiden mukaiseksi) HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv) Arviointiin osallistuneet Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä

HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

NIVALAN KAUPUNKI Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Toiminta‐alueittain opiskeleva oppilas

Opetuksen järjestäjän arkistointiohje: O ivelvollisuusaika + 10 vuotta

Salassa pidettävä pp

LIITE 13

PERUSTIEDOT Oppilaan nimi

Syntymäaika

Vuosiluokka



Erityisen tuen päätös



Opetuksen järjestäjä Oppivelvollisuus



Koulunkäyntihistoria/esiopetus

HOJKSIN LAATIMINEN HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv) Laatimisesta vastanneet opettajat

Muut HOJKSin laatimiseen osallistuneet

LIITE 13

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä


Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustra‐tegiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis‐ ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalve‐luiden sekä tuki‐ ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmäs‐sä


Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauk‐sesta ja valvonnasta

Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu‐ ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

LIITE 13


OPISKELU TOIMINTA‐ALUEITTAIN Kuvaus toiminta‐alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toimin‐ta‐alueittain

Kuvataan, miten oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan toiminta‐alueittain

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)






LIITE 13

ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN (Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodes‐sa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi) HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)


Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa

Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyy‐destä

HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

Toiminta-alueittain opiskelun osatavoitteet

LIITE 14

HIENOMOTORIIKKA

Osa‐alue A: Tavoitteleminen, tarttuminen ja otteen irrottaminen Osatavoite 1.2

Tekee kummallakin yläraajal‐la kohdentamattomia liikkei‐tä

Osatavoite 1.1 Tavoittelee esinettä kummal‐lakin kädellä

Päätavoite 1.0 Vie kädet yhtä aikaa vartalon keskilinjaan

Osatavoite 2.3 Tavoittelee ja kosket‐taa esinettä kummal‐lakin kädellä

Osatavoite2.2 Pitelee esinettä kummassakin kädes‐sä

Osatavoite2.1 Vaihtaa esineen kä‐destä toiseen

Päätavoite 2.0 Vie kaksi esinettä yhteen vartalon kes‐kilinjassa tai sen lä‐hellä

Osatavoite 3.3 Tarttuu käteen sopi‐vaan esineeseen käyt‐täen koko käden pu‐ristusotetta

Osatavoite 3.2 Tarttuu pitkänomai‐seen esineeseen pu‐ristamalla sormet sen ympärille

Osatavoite 3.1 Tarttuu esineeseen tukin sen peukalolla sekä etusormella kämmentä vasten

Päätavoite 3.0 Tarttuu käteen sopi‐vaan esineeseen jommallakummalla kädellä

Osatavoite 4.3 Pyydystää herneen kokoisen esineen kaikkia sormia käyt‐täen

Osatavoite 4.2 Tarttuu peukalolla ja etusormella herneen kokoiseen esinee‐seen

Osatavoite 4.1 Tarttuu peukalon ja etusormen pinset‐tiotteella herneen kokoiseen esinee‐seen käsi tuettuna

Päätavoite 4.0 Tarttuu peukalon ja etusormen pinset‐tiotteella herneen kokoiseen esinee‐seen kättä tukematta

Osatavoite 5.2 Pudottaa pitelemänsä esi‐neen kummallakin kädellä

Osatavoite 5.1 Pudottaa kädessä pitelemän‐sä esineen isomman esineen päälle ja/tai sisään

Päätavoite 5.0 Asettaa jommallakummalla kädellä esineen toisen päälle

Osa‐alue B: Hienomotoristen taitojen toiminnallinen käyttö Osatavoite 1.1 Kääntää esinettä käsivartta ja rannetta kier‐tämällä

Päätavoite 1.0 Kiertää rannetta vaakatasossa

Osatavoite 2.2 Laittaa esineen sille tarkoi‐tettuun paikkaan

Osatavoite 2.1 Laittaa erimuotoisia esineitä tai osia niitä vastaaviin muo‐toalustoihin

Päätavoite 2.0 Kokoaa osien yhdistämistä vaativan lelun ja/tai esineen

Osatavoite 3.1 Käyttää ja/tai käynnistää esineitä painamalla niitä kädellä

Päätavoite 3.0 Käyttää ja/tai käynnistää esineitä painamalla niitä etusormella

Osatavoite 4.2 Osatavoite 4.1 Päätavoite 4.0

LIITE 14

Piirrustelee Piirtää ympyröitä ja viivoja Kopioi mallista yksinkertaisia piirrettyjä muotoja

KARKEAMOTORIIKKA

Osa‐alue A: Liikkeet ja liikkuminen päin‐ ja selinmakuulla Osatavoite 1.3 Heiluttaa käsivarsia

Osatavoite 1.2 Potkii jaloilla

Osatavoite 1.1 Kääntää päätä yli 45° oikealle ja vasem‐malle keskiasennosta

Päätavoite 1.0 Kääntää päätä, liikut‐taa käsivarsia ja potkii jaloilla, liikkeet ovat toisistaan riippumat‐tomia

Osatavoite 2.2 Kääntyy päinmakuulta selin‐makuulle

Osatavoite 2.1 Kääntyy selinmakuulta päin‐makuulle

Päätavoite 2.0 Kääntyy vaiheittain päinma‐kuulta selinmakuulle ja se‐linmakuulta päinmakuulle

Osatavoite 3.6 Nostaa pään ja rinta‐kehän lattiasta käsiin nojaten

Osatavoite 3.5 Kannattelee paino‐aan toisella käsivar‐rella ja kädellä tavoi‐tellessaan vastakkai‐sella kädellä

Osatavoite 3.4 Kääntyy vatsallaan

Osatavoite 3.3 Ryömii eteenpäin

Osatavoite 3.2 Nousee konttausasentoon

Osatavoite 3.1 Heijaa eteen ja taakse kont‐tausasennossa

Päätavoite 3.0 Konttaa eteenpäin vuorotah‐tia

Osa‐alue B: Tasapaino istuessa Osatavoite 1.6 Istuu tuettuna pitäen pään pystyssä

Osatavoite 1.5 Istuu tasapainossa käsiin tukien

Osatavoite 1.4 Istuu tasapainossa ilman tukea

Osatavoite 1.3 Palaa tasapainoiseen, pystyyn istuma‐asentoon nojattuaan vasemmalle, oikealle ja eteenpäin

Osatavoite 1.2 Palaa tasapainoiseen, pys‐tyyn istuma‐asentoon kurko‐tettuaan vartalon puolelta toiselle sekä vasemmalle että oikealle puolelle

Osatavoite 1.1 Nousee istumasta käsien ja polvien varaan

Päätavoite 1.0 Löytää tasapainoisen istuma‐asennon

Osatavoite 2.2 Istuu tuolissa

Osatavoite 2.1 Istuutuu tuoliin

Päätavoite 2.0 Istuutuu tuoliin ja nousee ylös tuolista

LIITE 14

Osa‐alue C: Tasapaino ja liikkuminen seisten ja kävellessä Osatavoite 1.5 Siirtyy sivuaskelin tukea vas‐ten

Osatavoite 1.4 Seisoo ilman tukea

Osatavoite 1.3 Kävelee molemmista käsistä tuettuna

Osatavoite 1.2 Kävelee yhdestä kädestä tu‐ettuna

Osatavoite 1.1 Kävelee ilman tukea

Päätavoite 1.0 Kävelee esteitä väistäen

Osatavoite 2.3 Vetää itsensä polvil‐leen

Osatavoite 2.2 Vetää itsensä seiso‐maan

Osatavoite 2.1 Nousee istumasta seisomaan

Päätavoite 2.0 Kumartuu ja pääsee takaisin tasapainoi‐seen seisoma‐asentoon ilman tukea

Osatavoite 3.3 Kiipeää matalalle korokkeelle ja las‐keutuu siltä alas

Osatavoite 3.2 Kiipeää ylös ja alas portaita

Osatavoite 3.1 Kulkee ylös ja alas portaita molemmin käsin tukien

Päätavoite 3.0 Kulkee ylös ja alas portaita

Osa‐alue D: Taidot leikeissä Osatavoite 1.2 Hyppää alas matalalta korok‐keelta

Osatavoite 1.1 Hyppää ylöspäin

Päätavoite 1.0 Hyppää eteenpäin

Osatavoite 2.2 Istuu ajettavassa lelussa tai kärryissä aikuisen työnnettä‐vänä

Osatavoite 2.1 Ohjaa ja työntää ajettavaa lelua jaloilla

Päätavoite 2.0 Polkee ja ohjaa kolmipyöräis‐tä

Osatavoite 3.2 Kävelee nopeasti

Osatavoite 3.1 Juoksee

Päätavoite 3.0 Juoksee esteitä väistäen

Osatavoite 4.4 Vierittää pallon maaliin

Osatavoite 4.3 Heittää pallon tai muun sopi‐van esineen maaliin

Osatavoite 4.2 Potkaisee palloa tai muuta sopivaa esinettä

Osatavoite 4.1 Ottaa pallon tai muun sopivan esineen kiinni

Päätavoite 4.0 Ottaa kiinni, potkaisee, heittää ja vierittää palloa tai muuta sopivaa esinettä

Osatavoite 5.2 Kulkee esteiden ali, yli ja läpi

Osatavoite 5.1 Kulkee ylös ja alas kaltevalla alustalla

Päätavoite 5.0 Kiipeää ylös ja alas leikkiväli‐neitä

OMATOIMISUUS

Osa‐alue A: Syöminen Osatavoite 1.4 Nielee juomaa

Osatavoite 1.3 Nielee kiinteää ja puolikiin‐

Osatavoite 1.2 Käyttää huulia ottaessaan

LIITE 14

teää ruokaa ruokaa lusikasta tai haaru‐kasta

Osatavoite 1.1 Käyttää huulia juodessaan mukista tai lasista

Päätavoite 1.0 Käyttää kieltä tai huulia vastaanottaakseen ja nielläkseen juoma ja kiinteää ruokaa

Osatavoite 2.2 Mutustelee pehmeää, rape‐aa ja mureaa ruokaa

Osatavoite 2.1 Haukkaa ja pureskelee peh‐meää, rapeaa ja mureaa ruo‐kaa

Päätavoite 2.0 Haukkaa ja pureskelee kovaa tai pureskelua vaativaa ruo‐kaa

Osatavoite 3.2 Juo aikuisen pitelemästä mu‐kista tai lasista

Osatavoite 3.1 Juo mukista tai lasista hie‐man läikyttäen

Päätavoite 3.0 Juo mukista tai lasista

Osatavoite 4.3 Syö lusikalla syötet‐tynä

Osatavoite 4.2 Syö sormin

Osatavoite 4.1 Vie ruokaa suuhun ruokailuvälineellä

Osatavoite 4.0 Syö haarukalla tai lusikalla

Osatavoite 5.2 Ottaa ruokaa tarjoiluvälineil‐lä

Osatavoite 5.1 Kaataa juomaa

Päätavoite 5.0 Ottaa ruokaa ja kaataa juo‐maa

Osa‐alue B: Puhtaudesta huolehtiminen Osatavoite 1.2 Ilmaisee että housut tai vai‐pat ovat likaiset tai märät

Osatavoite 1.1 Hallitsee suolen ja virtsara‐kon toimintaa

Päätavoite 1.0 Tekee aloitteen WC:llä käy‐misestä

Osatavoite 2.1 Pesee kädet

Päätavoite 2.0 Pesee ja kuivaa kädet

Osatavoite 3.1 Tekee yhteistyötä hampaiden pesussa

Päätavoite 3.0 Harjaa hampaat

Osa‐alue C: Riisuminen Osatavoite 1.6 Riisuu hatun

Osatavoite 1.5 Riisuu kengät

Osatavoite 1.4 Riisuu sukat

Osatavoite1.3 Riisuu paidan

Osatavoite 1.2 Riisuu housut

Osatavoite 1.1 Riisuu takin

Päätavoite 1.0 Riisuutuu

KOGNITIIVINEN KEHITYS

Osa‐alue A: Reagointi ympäristön ärsykkeisiin Osatavoite 1.4 Reagoi kuulo‐, näkö‐ ja tun‐toärsykkeisiin

Osatavoite 1.3 Suuntautuu tuntoärsykkeisiin

Osatavoite 1.2 Suuntautuu näköärsykkeisiin

LIITE 14

Osatavoite 1.1 Suuntautuu kuuloärsykkeisiin

Päätavoite 1.0 Suuntautuu kuulo‐, näkö‐ ja tuntoärsykkeisiin

Osa‐alue B: Kohteen pysyvyyden ymmärtäminen Osatavoite 1.2 Kiinnittää katseen esinee‐seen tai ihmiseen

Osatavoite 1.1 Seuraa katseella vaaka‐ ja pystysuoraan liikkuvaa ja kehää kiertävää esinettä

Päätavoite 1.0 Seuraa katseella esinettä tai ihmistä kunnes tämä katoaa näkyvistä

Osatavoite 2.3 Reagoi esineen tai ihmisen katoamiseen näkyvistä

Osatavoite 2.2 Löytää esineen tai ihmisen, joka piilote‐taan tai piiloutuu osittain lapsen kat‐sellessa

Osatavoite 2.1 Löytää esineen tai ihmisen joka piilote‐taan tai piiloutuu lapsen katsellessa

Päätavoite 2.0 Löytää esineen tai ihmisen piilosta

Osatavoite 3.1 Etsii esinettä sen tavallisesta säilytyspaikasta

Päätavoite 3.0 Jatkaa etsimistä, jos esinettä ei löydy san tavallisesta paikasta

Osa‐alue C: Syy‐seuraussuhteen ymmärtäminen Osatavoite 1.3 On kiinnostunut le‐luista

Osatavoite 1.2 Käsittelee mekaanis‐ta ja/tai yksinkertais‐ta lelua jollakin taval‐la

Osatavoite 1.1 Käyttää yksinkertais‐ta, toimivaa lelua

Päätavoite 1.0 Käynnistää/käyttää mekaanista lelua

Osatavoite 2.1 Haluaa jatkaa tuttua leikkiä tai toimintaa

Päätavoite2.0 Toistaa osan vuorovaikutteisesta leikistä tai toiminnasta halutessaan jatkaa leikkiä tai toimintaa

Osa‐alue D: Jäljittely Osatavoite 1.1 Jäljittelee usein käytettyä motorista toimin‐taa

Päätavoite 1.0 Toistaa motorista toimintaa

Osatavoite 2.2 Jäljittelee usein käyttämiään sanoja

Osatavoite 2.1 Jäljittelee äänteitä, joita ei yleensä käytä

Osatavoite 2.0 Jäljittelee sanoja, joita ei yleensä käytä

Osa‐alue E: Ongelmanratkaisukyky Osatavoite 1.2 Pitää esineen hallussaan

Osatavoite 1.1 Pitää esineen hallussaan ottaessaan uuden esineen

Päätavoite 1.0 Pitää esineitä hallussaan ot‐taessaan uuden esineen

Osatavoite 2.1 Käyttää esineen osaa ja /tai alustaa toisen esineen ottamiseen

Päätavoite2.0 Käyttää esinettä saadakseen toisen esineen

LIITE 14

Osatavoite 3.2 Kiertää esteen vaihtaakseen paikkaa

Osatavoite 3.1 Siirtää estettä tai menee sen ohi ottaakseen esineen

Päätavoite 3.0 Kuljettaa suuren leikkiväli‐neen esteiden ohi

Osatavoite 4.1 Yrittää ratkaista yksinkertaisen ongelman useammalla kuin yhdellä tavalla

Päätavoite 4.0 Ratkaisee yksinkertaisia ongelmia

Osa‐alue F: Käsitteiden hallinta Osatavoite 1.2 Pinoaa esineitä

Osatavoite 1.1 Asettaa esineitä riviin

Päätavoite 1.0 Asettaa riviin ja pinoaa esi‐neitä

Osatavoite 2.3 Yhdistää kuvia ja esineitä

Osatavoite 2.2 Ryhmittelee esineitä koon, muodon ja/tai värin mukaan

Osatavoite 2.1 Ryhmittelee toimin‐nallisesti toisiinsa liittyviä esineitä

Päätavoite 2.0 Luokittelee samankal‐taisia esineitä

Osatavoite 3.1 Ymmärtää lukukäsitteen yksi

Päätavoite 3.0 Käyttää yksi yhteen –vastaavuutta tarkoituk‐senmukaisesti

Osa‐alue G: Esineiden käyttö Osatavoite 1.4 Käyttää eri aisteja esineiden tutkimiseen

Osatavoite 1.3 Käyttää yksinkertaisia moto‐risia toimintoja leikeissä

Osatavoite 1.2 Käyttää esineitä tarkoituk‐senmukaisesti

Osatavoite 1.1 Käyttää esineitä toimintaa jäljittelevissä lei‐keissä

Päätavoite 1.0 Käyttää leikeissä mielikuvitusesineitä

SOSIAALISEN KOMMUNIKAATION KEHITYS

Osa‐alue A: Esikielellinen kommunikointi Osatavoite 1.2 Kääntyy ja katsoo ääntä tuot‐tavaa esinettä

Osatavoite 1.1 Kääntyy ja katsoo esinettä ja puhuvaa ihmistä

Päätavoite 1.0 Kääntyy ja katsoo puhuvaa ihmistä

Osatavoite 2.2 Katsoo esinettä

Osatavoite 2.1 Seuraa toisen ihmisen osoit‐tavaa elettä ja kiinnittää huomionsa samaan kohtee‐seen

Päätavoite 2.0 Seuraa toisen ihmisen katset‐ta kiinnittäen huomionsa samaan kohteeseen

Osatavoite 1.1 Osallistuu keskusteluun ääntelemällä

Päätavoite 1.0 Osallistuu keskusteluun jokeltelemalla

LIITE 14

Osa‐alue B: Ensimmäiset sanat Osatavoite 1.4 Käyttää eleitä ja/tai ääntelyä vastustaakseen toimintaa ja/tai torjuakseen esineitä ja ihmi‐siä

Osatavoite 1.3 Tervehtii tavatessaan eleillä ja ääntelyllä

Osatavoite 1.2 Osoittaa esinettä, ihmistä tai tapahtumaa

Osatavoite 1.1 Vastaa yksinkertaisiin kysy‐myksiin ääntelyllä ja eleillä

Päätavoite 1.0 Kiinnittää toisen ihmisen huomion ja ilmaisee kiinnos‐tuksensa esineeseen, ihmi‐seen tai tapahtumaan

Osatavoite 2.2 Käyttää vaihtelevia konso‐nantti‐vokaali –yhdistelmiä ja/tai ”siansaksaa”

Osatavoite 2.1 Käyttää säännöllisesti konso‐nantti‐vokaali –yhdistelmiä

Päätavoite 2.0 Käyttää toistuvasti yksinker‐taisia sanahahmoja

Osa‐alue C: Sanojen ja lauseiden ymmärtäminen Osatavoite 1.3 Löytää tuttuja esinei‐tä asiayhteyteen liittyvien vihjeiden avulla

Osatavoite 1.2 Löytää aiemmin nä‐kemistään kuvista tuttuja esineitä, ih‐misiä ja tapahtumia

Osatavoite 1.1 Löytää kuvista tuttu‐ja esineitä, ihmisiä ja tapahtumia

Päätavoite 1.0 Löytää esineet, ihmi‐set tai tapahtumat ilman asiayhteyteen liittyviä vihjeitä

Osatavoite 2.3 Toimii yksivaiheisen ohjeen mukaan asiayhteyteen liitty‐vien vihjeiden avulla

Osatavoite 2.2 Toimii yksivaiheisen ohjeen mukaan il‐man asiayhteyteen liittyviä vihjeitä

Osatavoite 2.1 Toimii kaksivaiheisen ohjeen mukaan il‐man asiayhteyteen liittyvien vihjeiden avulla

Päätavoite 2.0 Toimii kaksivaiheisen ohjeen mukaan ilman asiayhteyteen liittyviä vihjeitä

Osa‐alue D: Signaalien, sanojen ja lauseiden tuottaminen sosiaalisessa kommunikaatiossa Osatavoite 1.5 Käyttää kolmea erisnimeä

Osatavoite 1.4 Käyttää 15 esineen tai tapah‐tuman nimeä

Osatavoite 1.3 Käyttää kahta pronominia

Osatavoite 1.2 Käyttää viittä verbiä

Osatavoite 1.1 Käyttää viittä adjektiivia

Päätavoite 1.0 Käyttää 50 yksittäistä sanaa

Osatavoite 2.6 Käyttää kahden sa‐nan ilmauksia kielto‐na

Osatavoite 2.5 Käyttää kahden sa‐nan ilmauksia tois‐tamisessa

Osatavoite 2.4 Käyttää kahden sa‐nan lauseita kuvaa‐maan esineitä, ihmi‐siä tai tapahtumia

Osatavoite 2.3 Käyttää kahden sana ilmauksia sijainnista

Osatavoite 2.2 Käyttää kahden anan lauseita ilmaisemaan omistamista

Osatavoite 2.1 Käyttää kahden sanan lausei‐ta ilmaisemaan tekijä ja toi‐mintaa, toimintaa ja kohdet‐ta sekä tekijää ja kohdetta

Päätavoite 2.0 Käyttää kahden sanan lausei‐ta

LIITE 14

Osatavoite 3.4 Käyttää kolmen sanan teki‐jää, toimintaa ja kohdetta ilmaisevia lauseita

Osatavoite 3.3 Käyttää kolmen sanan toi‐mintaa, kohdetta ja sijaintia ilmaisevia lauseita

Päätavoite 3.2 Esittää kysymyksiä

Osatavoite 3.1 Käyttää kolmen sanan kiertoilmausta

Päätavoite 3.0 Käyttää kolmen sanan lauseita

SOSIAALINEN KEHITYS

Osa‐alue A: Vuorovaikutus aikuisten kanssa Osatavoite 1.2 Hymyilee tutulle aikuiselle

Osatavoite 1.1 Vastaa tutun aikuisen äänen‐sävyyn

Päätavoite 1.0 Osoittaa kiintymyksensä tut‐tua aikuista kohtaan

Osatavoite 2.2 Vastaa tutun aikuisen sosiaa‐liseen toimintaan

Osatavoite 2.1 Aloittaa yksinkertaisen sosi‐aalisen leikin tutun aikuisen kanssa

Päätavoite 2.0 Aloittaa ja ylläpitää vuoro‐vaikutusta tutun aikuisen kanssa

Osatavoite 3.2 Vastaa tutun aikuisen kom‐munikaatioon

Osatavoite3.1 Tekee aloitteen kommuni‐kaatioon tutun aikuisen kanssa

Päätavoite3.0 Aloittaa kommunikaation ja ylläpitää sitä tutun aikuisen kanssa

Osa‐alue B: Vuorovaikutus ympäristön kanssa Osatavoite 1.1 Tyydyttää nälän ja janon tarpeet

Päätavoite 1.0 Tyydyttää fyysiset tarpeet sosiaalisesti hy‐väksytyllä tavalla

Osatavoite 2.1 Vastaa jokapäiväiseen tapahtumaan

Päätavoite 2.0 Osallistuu vakiintuneeseen sosiaaliseen käy‐täntöön

Osa‐alue C: Vuorovaikutus ikätovereiden kanssa Osatavoite 1.5 Leikkii yksin käyttäen leluja toimintaan sopivalla tavalla

Osatavoite 1.4 Tarkkailee ikätovereita

Osatavoite 1.3 Leikkii yhden tai kahden ikä‐toverin rinnalla

Osatavoite 1.2 Vastaa sopivalla tavalla ikä‐toverin sosiaaliseen toimin‐taan

Osatavoite 1.1 Tekee aloitteen sosiaalisesta toiminnasta ikätoverin kans‐sa

Päätavoite 1.0 Aloittaa ja pitää yllä vuoro‐vaikutusta ikätoverin kanssa

Osatavoite 2.2 Vastaa ikätoverin kommuni‐kaatioon

Osatavoite 2.1 Tekee aloitteen kommuni‐kaatioon ikätoverin kanssa

Päätavoite2.0 Aloittaa ja pitää yllä kommu‐nikaatiota ikätoverin kanssa

LIITE 15

NIVALAN KAUPUNKI TIEDONSIIRTOLOMAKE Salainen

1

Tiedonsiirto 7-luokan rakentamista varten oppilas __________________________________ lähtökoulu __________________________________ Perusopetuksen oppimäärä yleinen tuki oppimissuunnitelma tuetut oppiaineet ___________________________ tehostettu tuki oppimissuunnitelma tuetut oppiaineet ___________________________ erityinen tuki HOJKS muut tuetut op.aineet ___________________________ Jatkossa tarvittava oppimisen ja koulunkäynnin tuki__________________________________________________________________________________ oppilas: noudattaa hyviä tapoja säännöllisesti useimmiten vaihtelevasti harvoin toimii oppimisympäristönsä parhaaksi säännöllisesti useimmiten vaihtelevasti harvoin huolehtii tavaroistaan ja tehtävistään säännöllisesti useimmiten vaihtelevasti harvoin oppilaineissa menestyminen erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä kohtalainen välttävä heikko työskentely A) työskentelee B) työskentelee C) ei yritä D) laiminlyö tunnollisesti ja yleensä parastaan tehtäviään vireästi moitteettomasti oppilas on valinnut 7. luokalle tekstiilityön teknisen työn muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ opettajan nimi ja puhelinnumero __________________________________________________________________________________________

LIITE 16

Hakemus henkilökohtaisen avustajapalvelun saamiseksi oppilaalle

Huo

ltaja

täyt

tää

Oppilaan nimi

Syntymäaika

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Huoltajien nimet

puh. Sähköpostiosoite

Koulu

Lk

Opettaja / luokanvalvoja

Anomme lapselle henkilökohtaista koulunkäyntiavustajapalvelua ajalle

Perustelut Liite (pakollinen) Lääkärin lausunto

Psykologin/psykiatrin lausunto Muun viranomaisen lausunto mikä? Päiväys ja allekirjoitus

Aikaisemmat tukitoimet

Kou

lun

esity

s jä

rjest

elyi

ksi

Toimintaehdotus, tukitoimien laajuus, seuranta, muut jatkotoimenpiteet

Liite (pakollinen) Opettajan lausunto Erityisopettajan lausunto Rehtorin lausunto

Muu (mikä?) Päiväys ja allekirjoitus

1

LIITE 17

Yhteenveto aihekokonaisuuksista oppiaineittain ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

AIHEKOKONAISUUS OPPIAINEESSA TOTEUTUVAT AIHEKOKONAISUUDEN KES‐KEISET SISÄLLÖT

Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kansainväli‐syys Viestintä ja mediataito

Kirjallisuudessa runsaasti esimerkkejä moninaisista ihmissuh‐teista, hyvän ja pahan kamppailusta ja erilaisista inhimillisistä selviytymistarinoista; monipuolisilla työtavoilla tuetaan tois‐ten huomioonottamista ja yhteistoiminnallisuutta; lukemisen ja kirjoittamisen kautta oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana Omaan kulttuuriin perehtyminen esim. murteet ja tavat; kansanperinne esim. arvoitusten, lorujen ja sananlaskujen avulla; vierailut Katvalassa ja Kyösti ja Kalervo Kallion muse‐ossa Modernit viestintävälineet; tutustuminen ja käyttö mahdolli‐suuksien mukaan; mediakriittisyys; sanoma‐ ja aikakausileh‐tiviikkojen hyödyntäminen

RUOTSI


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kansainväli‐syys Viestintä ja mediataito

Oma oppimistyyli ja sen kehittäminen; työskentely yksin, pa‐reittain, ryhmässä; toisten huomioiminen Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri‐identiteetti; suoma‐laisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus; tutustutaan ruotsia puhuvien kulttuuriin äänitteiden, videoiden, kuvien ja tekstien avulla Osallistuva ja vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä; tiedon hankinta, vertailu ja valikointi

ENGLANTI



Oma oppimistyyli ja sen kehittäminen; tavoitteellinen itsensä kehittäminen; toisen huomioiminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä (erilaiset yhteistoimintatavat); vastuu omasta ja ryhmänsä oppimista

LIITE 17

Kulttuuri‐identiteetti ja kansainväli‐syys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnis‐ta ja kestävästä tulevaisuudesta

Oma kulttuuri‐identiteetti suomalaisena ja eurooppalaisena; valmiuden kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kan‐sainvälisyyteen (tilanteet ja aihepiirit) Osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä; tiedon hankinta; kriittinen suhtautuminen englanninkieliseen mediaan Aiheeseen liittyvät tekstit (tilanteet ja aihepiirit)

MATEMATIIKKA


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kansainväli‐syys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittä‐jyys Turvallisuus ja liikenne

Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen Kansainvälinen merkkikieli on taito toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Matemaattisen merkkikielen hallinta, tilastojen laadinta ja kriittinen tulkitseminen Kustannusten arviointi ja laskeminen Tilastotulkinnat

YMPÄRISTÖ‐ JA LUONNONTIETO

AIHEKOKONAISUUS

OPPIAINEESSA TOTEUTUVAT AIHEKOKONAISUUDEN KESKEISET SISÄLLÖT

Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vai‐kuttavia tekijöitä, oikeudenmukaisuus, tasa‐arvo; opiskelutaidot ja itsensä pitkäjännitteinen tavoitteellinen kehittäminen; esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta; toiseen huomioon ottaminen, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoi‐mintatapoja Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalai‐suus; muita kulttuureja ja monikulttuurisuus; ihmisoikeudet ja ih‐misryhmien välisen luottamuksen, keskinäisenarvostuksen ja onnis‐tuneen yhteistyön edellytyksiä; kansainvälisyys eri elämänalueilla; tapakulttuurien merkitys

LIITE 17

Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu; median rooli, median kuvaa‐man maailman suhde todellisuuteen; yhteistyö median kanssa; viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö, karttaope‐tus Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä; yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista; ympäristö‐arvot ja kestävä elämäntapa; ekotehokkuus tuotannossa ja yhteis‐kunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari; oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamis‐keinot; toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toi‐minta Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen Ympäristön ilmiöitä ja aineita, sähköön ja mekaniikkaan liittyvät sisällöt, kodin teknologia, teknologisten ratkaisujen mallintaminen

BIOLOGIA

AIHEKOKONAISUUS OPPIAINEESSA TOTEUTUVAT AIHEKOKONAISUUDEN KESKEI‐SET SISÄLLÖT

Ihmisenä kasvaminen Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tulevai‐suudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia teki‐jöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuu‐teen vaikuttavia tekijöitä Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä; yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista; ympä‐ristöarvot ja kestävä elämäntapa; ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari; oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot; toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä; työturvallisuus ja ympäristöturvalli‐suus; terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja; väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisös‐sä ja yhteiskunnassa Ympäristön ilmiöitä ja aineita

LIITE 17

MAANTIETO

AIHEKOKONAISUUS OPPIAINEESSA TOTEUTUVAT AIHEKOKONAISUUDEN KESKEISET SISÄLLÖT

Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Oikeudenmukaisuus, tasa‐arvo Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalai‐suus ja eurooppalaisuus; muita kulttuureja ja monikulttuurisuus; ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä; kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuk‐sessa; tapakulttuurien merkitys Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen; viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvin‐voinnista; toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen Teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuu‐reissa, eri elämänalueilla; tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö

FYSIIKKA JA KEMIA


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta Turvallisuus ja liikenne

Velvollisuudet ja vastuut eri kokoisissa ryhmissä Kansainvälinen merkkikieli on taito toimia kansainvälisessä vuo‐rovaikutuksessa Tiedonhankinta, vertailu, valikointi, lähdekritiikki ja tutkimustu‐losten esittäminen Ympäristöhaitat, alkoholivalistus Vaaratilanteiden ennakointi

LIITE 17


Laitteiden toimintaperiaatteita luonnonilmiöihin perustuen; sähköön ja mekaniikkaan liittyvät oppisisällöt; arkipäivän tekno‐logia

USKONTO Kaikkia aihekokonaisuuksia käsitellään uskonnossa eettiseltä kannalta tai arvokysymyksinä. HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI

AIHEKOKONAISUUS OPPIAINEESSA TOTEUTUVAT AIHEKOKONAISUUDEN KESKEI‐SET SISÄLLÖT

Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrit‐täjyys Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tulevai‐suudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Oikeudet, velvollisuudet ja vastuut yhteisössä, oppiminen aikai‐sempien sukupolvien virheistä Oman perheen historia, omat juuret, kotiseudun historiaa, suomalaisuus, eurooppalaisuus Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet, tiedonhankinta, media‐kriittisyys Yksilö yhteisön jäsenenä, vaikuttaminen ja päätöksenteko yh‐teiskunnassa, yritystoiminta Kotitaloudet kuluttajina, valtion talouden vastuu suhdannevaih‐telujen aikana Turvallisuuspolitiikka Teknologia eri kulttuureissa ja aikakausina

MUSIIKKI

AIHEKOKONAISUUS


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys

Vireys‐ ja luovuustekijöihin vaikuttaminen, yhteisöllisyyteen kasvaminen (yhteismusisointi), oman oppimistyylin löytämien ja sen pitkäjänteinen kehittäminen Oman maan musiikin tunteminen, kuuntelu, esittäminen ja ar‐vostus, muiden maiden musiikkiin tutustuminen, juhlatilaisuuk‐siin kuuluvan musiikin tuntemus ja käyttäminen

LIITE 17

Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta Ihminen ja teknologia

Musiikin kriittinen kuunteleminen ja monipuolinen valinta, tun‐teiden ilmaisu musiikin avulla Kulttuuriperinnön siirtäminen: vanhojen suomalaisten käsityö‐tapojen tunteminen ja arvostaminen Koulun ja oman paikkakunnan musiikkitilaisuuksiin osallistumi‐nen, varojen kerääminen musiikkiesityksin Meluntorjunta ja kuulonhuolto, vastuu ääni‐ ja musiikkiympäris‐töstä ja omasta käyttäytymisestä musiikin kuluttajana

Musiikkiteknologian käyttöön tutustuminen.

KUVATAIDE

AIHEKOKONAISUUS


Ihmisenä kasvaminen Viestintä ja mediataito Ihminen ja teknologia

Pitkäjänteinen työskentely; toisen huomioiminen eri työtapoja käytettäessä Media‐ ja kuvaviestinnän sisällöt Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu; ihmisen muotoi‐lema ja rakentama ympäristö

KÄSITYÖ

AIHEKOKONAISUUS


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta

Oma oppimistyyli ja sen kehittäminen, toisten huomioon otta‐minen vuorottelussa, oikeudet ja velvollisuudet Kulttuuriperinnön siirtäminen: vanhojen suomalaisten käsityö‐tapojen tunteminen ja arvostaminen Esteettinen ilmaisu käsityön avulla Vastuu materiaalien säästäväisestä käytöstä ja ympäristön ros‐kaamisesta ja saastumisesta, omien valintojen merkitys, oman ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen

LIITE 17

Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Työturvallisuus ja tarkoituksenmukaiset toimintamallit Välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö

LIIKUNTA


Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri‐identiteetti ja kan‐sainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvin‐voinnista ja kestävästä tule‐vaisuudesta Turvallisuus ja liikenne

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöi‐tä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä, oikeudenmukaisuus, tasa‐arvo; itsensä pitkä‐jännitteinen tavoitteellinen kehittäminen; toiseen huomioon ot‐taminen, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimin‐tatapoja; pelitilanteet Kilpaurheilu Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu; erilaiset ilmaisukielet ja nii‐den käyttö eri tilanteissa Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvin‐voinnista; toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Turvallisuus asiat oppitunneilla ja pelitilanteissa

nivalan kaupunki perusopetuksen opetussuunnitelma › ... › 16538_uusi_perusopetuksen_ops.pdf ·...

Documents