nuorisoseurat 03/2011

2011 • 3

Jyri Siimes: Mafi a on purett ava

Ohjaajakoulutus antaa hyvät eväät

Kuinka kehitt yy kultt uurinen

nuorisotyö

Pirkko-liisa OllilaJärjestöneuvos Saarikylien Nuorisoseurasta

2

Sisällysluettelo

Ala

ker

ta

8

12

16

Kesä on kukkinut nuorisoseuratapahtu-mia, kesäjuhlia, kursseja, kisoja ja lei-

rejä.Sukumme sankari on kuusivuoti as Aatos,

joka voitti Saarikylien Nuorisoseuran Talent-kisan interakti ivisella lauluesityksellään Pit-kä-Bill ja Pätkä-Ben. Taiteilija oli pukeutunut merirosvoasuun ja suosio oli taatt u. Palkin-tosti pendillä ostetti in Lego-pakkaus.

Aatoksen mielestä Nuorisoseura on hie-no aate.

Tarina on hieno esimerkki nuorisoseura-aatt een voimasta. Itsetunto ja esiintymistai-to kasvoivat kohisten. Se on myös esimerkki perinteen siirrosta ja siitä, millainen voima-vara on nuorisossa.

Tunnemmeko me vanhemmat harrasta-jat samaa ylpeytt ä yhteisöstämme? Usein vähätt elemme toimintaa ja tyydymme jär-jestön vähän vanhoilliseen leimaan. Se lei-ma ei ole tott a. Olemme uusiutuneet läpi vuosikymmenten ja lähett äneet maailmaan hyvillä eväillä varustett uja kansalaisia.

Emme aina näe kokonaisuutt a. Yksi pu-

tikkuristi ä ja risti pistoaro on pieni, mutt a kaikki toiminta yhdessä saa aikaan valtaisan verkoston. Kun vuosi-kertomuksessa listataan koko toiminnan kir-jo, hämmästyy välillä itsekin, miten paljon on saatu aikaan. Ja, kun sitt en kootaan pii-rien tapahtumat ja koko maan toiminta, niin olemme voimaannutt aneet tuhansien ih-misten elämää.

Ihaillen olen seurannut Martt ajärjestön rohkeutt a brändäytyä ja pukeutua uuteen kuosiin.

Vanhat martat kutovat sukkaa ja mat-toa saaden sisältöä ja ystäviä elämäänsä. Nuoret martat ovat heitt äneet huivin hiuk-siltaan ja rynnistävät kutrit hulmuten uu-teen aikaan. Ryhdytään mekin vähän mart-tailemaan ja kehitetään uusi ajanmukainen brändi. Toimintamallia ei voi vain päällelii-mata. Siihen täytyy uskoa itse, jott a saadaan muutkin uskomaan.

Voisiko brändimme olla vaikutt ava kansa-laisjärjestö? Voimme puhua asioiden puo-lesta. Miten Nuorisoseura-aate vastaa ky-symyksiin maahanmuutosta, sosiaalisesta

eriarvoisuudesta tai syrjinnästä?Pois turha kainous. Rinta rotti ngille ja

eteenpäin. Meillä on hieno aate ja hienot perinteet. Sovitetaan ne tähän päivään ja otetaan käytt öön uudet ideat, aseet ja tek-nologia.

Risti nä ei saa olla risti pistot eikä ti kkuristi . Vanhoista harrasteista on jo kehitt ynyt vah-voja taidelajeja. Tanhu on synnytt änyt upe-an modernin tanssimuodon, kansanmusii-kista on kuoriutunut korkeatasoista etnoa, Tanssimania, Pispalan Sotti isi ja Folklandia-purjehdus ovat verkott umisen ja festi vaali-en mallitapahtumia.

Me vaikutamme tekemällä ja puhumalla tärkeiden asioiden puolesta.

4 Jyri Siimes: Mafia on purettava6 Puheenjohtajalta7 Tekemisen Riemua Rajalla 8 Kesäteattereista aitoja taide-elämyksiä10 Tanssipidot 2012 Tampereella 11 Pelko pois raakalaudalla12 DÄÄNS!13 Hollo ja Martta -kansantanssifestivaali 2011 14 Ohjaajakursseilta vahvat eväät 16 Torintäydeltä MM-mölkkyä17 Väärinoppimisen päivät, poikkitaiteellista törmäilyä 18 Majanrakennuskilpailu 2011 oli menestys19 Honkalammen Nuorisoseura toimii!20 Kuinka kehittyy kulttuurinen nuorisotyö?22 Kilpailuttaminen tappaa paikallisen aktiivisuuden23 Ansiomerkit ja tunnustusmerkit23 Hermanskat ja Hermannit24 Lyhyesti26 Terveisiä BARNLEKista!27 Kolumni28 Tapahtumakalenteri

3

Julkaisija: Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry

Päätoimittaja: Antti Kalliomaa, puh. 040 5477 157

Taitto: Viestintätoimisto Mageena

Toimituskunta: Antti Kalliomaa, Fanny Vilmilä,

Juha Jämsä, Seppo Huhta

Yhteystiedot: Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa

Fax (09) 5840 6200

Painopaikka: Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

ISSN 1458-6479

Kansi: Rodeo.fi

Nuorisoseuroilla menee hyvin. Kuluneen kesän lukuisat tapahtumat, kesäteatt e-

rit ja tempaukset, joista on kerrott u tämän-kin lehden sivuilla, ovat oiva esimerkki seu-rojen monipuolisesta tekemisen kirjosta ja tekemisen riemusta. Toimintamme ti lastot todistavat, ett ä järjestömme vetovoima ei ole hiipunut. Monipuolinen toiminta ja sen taustalla olevat akti iviset ja innokkaat seu-ratason toimijat ovat se voimavara, joka on kantanut ajan haasteiden ja muutosten vir-rassa yhteistä järjestöämme jo 130 vuoden ajan.

Kaksi vuott a sitt en Helsingin Nuorisoseu-rakokous linjasi nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012. Nuorisoseu-rakokous nosti yhdeksi päätavoitt eeksem-me organisaati on kehitt ämisen niin, ett ä se mahdollistaa resurssien kohdentamisen ai-empaa paremmin seuratoimintaan. Teke-misen riemua! -kolmivuoti sohjelma myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa, nuor-ten omaa toimintaa ja vaikutusmahdolli-suuksia.

Paljon on jo tehty. Toiminnan sisältöjä on päivitett y ja kehitett y. Visuaalinen ilme on uudistett u, uusi jäsenrekisteri ja koti sivut ovat jo käytössä. Organisaati on kehitt ämi-sen suuret linjat ovat selkeytyneet ja periaa-tepäätökset niistä on tehty. Valtakunnalliset liitot yhdistyvät ja paikallisen seuratoimin-nan tueksi luodaan aluetoimistojen ja osaa-miskeskusten verkosto. Päällekkäisestä hal-

linnosta luovutaan ja painopiste siirretään sisältöihin ja toimintaan.

Tämän lehden ilmestyessä on juuri pidet-ty ensimmäinen strategiaseminaari, jonka myötä on aloitett u vuoteen 2020 ulott u-van nuorisoseurastrategian työstäminen. Millaista on tulevaisuuden nuorisoseuratoi-minta, missä sitä on ja mitkä ovat sen ar-vot? Muun muassa nämä ovat niitä kysy-myksiä, joihin meidän on yhdessä etsitt ävä ja löydett ävä vastaukset. Samalla meidän on konkreti soitava organisaati on kehitt ä-mistyö seuratoimintaa palveleviksi osaa-misverkostoiksi ja -keskuksiksi. Jott a nuo-risoseuroilla menisi jatkossakin hyvin, on puheet ja päätökset muutett ava yhdessä teoiksi ja toiminnaksi.

Olemme uuden kynnyksellä. Seuraavaan Nuorisoseurakokoukseen on aikaa reilu vuosi ja uuden organisaati omme on määrä olla toiminnassa vuoden 2013 alkaessa. Nyt on aika kääntää katseet organisaati okaavi-oista ja hallinnon laati kkoleikeistä toimin-taan ja tulevaisuuden nuorisoseuraliikkeen rakentamiseen. Yhteisössämme on voimaa ja tekemisen riemua, joka kantaa meidät tä-mänkin kynnyksen yli.

antti Kalliomaavt. pääsihteeriantti [email protected]

Pääk

irjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Puh. (09) 5840 610

[email protected]

Vuosikerran hinta 10 euroa.

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2011:

Aineisto lähetetään osoitteella:

[email protected]

Nro 4, aineisto 30.10., ilmestyy 7.12.

Uuden kynnyksellä

2011 • 3

Jyri Siimes: Mafi a on purett ava

Ohjaajakoulutus antaa hyvät eväät

Kuinka kehitt yy kultt uurinen

nuorisotyö

Jyri Siimes:Mafia on purettava

Nimi: Jyri Antero SiimesIkä: 34 vuottaSääty ja perhe: Naimisissa, yksi lapsi, toinen tulossaSyntymä- ja asuinpaikka: Tampere ja TampereElinkeino: Ohjaaja, ilmaisutaidon opettaja

Jyri Siimes haaveilee uudenlaisesta teatte-rikoulusta, jonka voima olisi ennen muu-ta vaihdannassa, verkostoitumisessa ja nuorissa teatterinharrastajissa ja teatterin-tekijöissä itsessään. Uusi teatterikoulu oli-si suunnattu ensisijaisesti kaikille nuorille teat terintekijöille. Se antaisi mahdollisuu-den esimerkiksi tutustua nykyistä laajem-min kansainväliseen toimintaan. Myös ohjaajat ja teatteripedagogit saisivat sieltä kohtauspaikan. Se olisi sekä keskustelufoo-rumi että paikka oppia ja se mahdollistaisi kokemusten vaihtamisen ja kokeilemisen.

Jyri Siimeksen visioima Uusi teatteri-koulu korostaisi myös nuorten teatterin-tekijöiden ja opiskelijoiden yksilöllisyyttä. Koulusta nuoret saisivat eväät niin harras-tajateatteritoimintaan kuin ammattinäyttä-möillekin.

Koulun tulisi Siimeksen mielestä olla mahdollisimman edullinen tai mieluiten il-mainen. Uuden teatterikoulun rahoittajina voisivat olla sekä säätiöt, järjestöt ja julki-nen valta että yksityiset tahot.

Nuorisoseurat ”tulenkantajina”Nuorisoseuroilla voisi Uudessa teatterikou-lussa olla merkittävä rooli luoda kohtaa-mispaikka nuorten ehdoilla. Uuden teatte-rikoulun motto voisi olla: ”Kenellekään ei voi opettaa mitään, mutta ihmisiä voi opet-taa oppimaan”.

– Uusi teatterikoulu – vaikka se olisi

Tässä henkilöhaastatt elussa ohjaaja, ilmaisutaidon opett aja vaati i mafi an purkamisen lisäksi yhteiskunnalta lisää rahaa harrastajateatt eritoimintaan ja moitti i teatt eriopetuksen tytt ölähtöisyytt ä.

vahvasti verkostoitunut – tarvitsisi kiinteät tilat, oman kampuksen. Koska siellä opit-taisiin oppimaan, niin siellä olisi myös voi-tava harrastaa tutkimusta. Tilat tarvittaisiin myös siksi, että näyttelemistä ei netissä opi-ta, vakuuttaa Jyri Siimes. Sitä paitsi mah-dollisuus oikeasti oppia toisilta ymmärret-tävästi vaatii fyysisiä tiloja, läsnäoloa.

Uusi teatterikoulu voisi tarjota intensii-vijaksoja, viikonloppukursseja, loma-ajan kuukauden mittaisia syventymisiä ja vaik-ka vuoden peruskurssin. Luontevaa olisi myös, että Uudessa teatterikoulussa vierai-lisi runsaasti ulkomaisia teatteriryhmiä.

Suomen Nuorisoseurojen Liitto voi-si ottaa omakseen idean Uudesta teatteri-koulusta ja aloittaa hankkeen eteenpäin viemisen yhdessä muiden teatterialan toi-mijoiden kanssa.

Mafi a?Tarkoitan sitä, että suunnittelijat ja stra-tegit eivät välttämättä tunne tai edes ha-lua tuntea harrastajateatterikenttää: Usein on esimerkiksi niin,sanoo Siimes, että tuo-daan ulkomailta jokin systeemi kentälle sellaisenaan, ymmärtämättä, että tarvitaan ymmärtämistä molemmin puolin. Yläta-so ei ymmärrä, että kentällä ei välttämät-tä ymmärretä. Tästä taas seuraa, että alata-so kokee tulleensa hylätyksi ja uudet keinot jäävät käyttämättä. Nyt järjestöt Jyri Sii-meksen mielestä syöttävät kentälle samaa

puuroa, eikä se oikein maistu kellekään.Pahantahtoisuudesta ei ole Siimeksen

mukaan kysymys, vaan siitä, ettei harras-tajien näkökulma ole ainakaan vielä saanut sille kuuluvaa asemaa.

Irti tytt ölähtöisyydestä!Siimes vaatii, että harrastajateatteritoimin-nassa ja -opetuksessa irrottaudutaan kou-lutuksellisesta, tyttö ja nuori nainen -for-maatista.

Teatteriharrastuksen piiriin hakeutu-neet pojat turhautuvat, kun heiltä odote-taan samoja kykyjä ja taitoja kuin ikäisil-tään tytöiltä, ja psykofyysinen tosiasia on, että poikien henkinen ja fyysinen kehitys ei murrosiässä anna myöden tässä asiassa. Tyttöjä pidetään Siimeksen mielestä mah-dollisuuksina, kun taas teatteria harrastavat pojat ovat ongelmia.

Ilmaisutaidon opettajana ja teatterioh-jaajana toimiva Jyri Siimes sanoo, että draamaopetuksessa on poikien suhteen ol-tava aivan erityisen herkkänä. Hänen arvi-onsa on, että useimmat pojat ovat valmii-ta draamaopetukseen vasta 16-vuotiaina ja siksi:”Pakkodraaman opetuksella ei pi-dä tappaa poikien myöhemmin mahdolli-sesti heräävää kiinnostusta teatteriin jo ala-asteella”.

Seppo Huhta

”Uusi teatterikoulu olisi ensisijaisesti suunnattu nuorille teatterintekijöille.”

4

Miksi luulet, ett ä haastatt elemme sinua?– Koska olen nuorisoseura- ja nuorisoteatt eri-ihminen.

Mikäs olet miehiäs, kerro jotain henkilökohtaista?– Kengännumero on 42. Olen sosiaalinen ääneenajatt elija ja pohdiskelija. Minusta yksinään tekeminen ummehdutt aa. Muissa ihmisissä ahdistaa huono itsetunto.

Mitä haluaisit tehdä, jos saisit valita ihan mitä tahansa ja miksi?– Perustaisin uuden teatt erikoulun, joka perustuisi kaikenlai-seen vaihtamiseen ja verkostoitumiseen. Se olisi unelmien täytt ymys.

Olet poikasesta asti ollut teatt erin parissa, miksi teatt eri, mik-sei esimerkiksi lätkä?– Suvussa on vahva teatt erin ja tarinankerronnan kultt uuri. Teatt erissa olin ensimmäisen kerran kaksivuoti aana.

Millä keinoin Suomessa voisi teatt eriharrastusta vielä lisätä vai onko se jo tapissa?– Nyt harrastajateatt erijärjestöt esimerkiksi puhuvat aivan eri kieltä harrastajien kanssa. Näiden koulutuksellinen mafi a pitäi-si purkaa. Kunti en tulisi tukea harrastajateatt eritoimintaa ny-kyistä enemmän. Haitt ana on myös se, ett ä teatt eriopetus on nykyisellään liian tytt ölähtöistä, pojatkin on saatava mukaan. Kouluissa pitäisi opett aa draamaa vapaaehtoisuuden pohjalta, mutt a ei pakkodraamaa.

Mikä sinulle on se jutt u, miksi haluat tehdä teatt eria ja edis-tää esitt ävää taidett a?– Teatt eri on magiaa. Teatt eri pystyy yhdistämään kaikki muut taidemuodot itseensä.

Mikä tekee ihmisestä taiteilijan?– Intohimo taiteeseen ja nöyryys itsensä kehitt ämiseen, myös harrastajateatt erilainen voi olla taiteilija.

Oletko sinä taiteilija?– Olen sekä taiteilija ett ä opett aja.

Mikä on parasta mitä olet koskaan tehnyt tai missä olet ollut mukana?– Illat ystävien kanssa, jolloin syntyy uusia ajatuksia.

Kerro terveisiä teatt erinharrastajille?– Olkaa rehellisiä itsellenne ja yleisöillenne.

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

Jyri Siimekselle

12

34

56789

105

Jälleen kesän jälkeen alkoi koulutyö. Lä-hes 60 000 lasta aloitti koulunkäynnin

peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Kou-lun merkitys on lapsen kasvulle suuri ja opitt avat taidot tärkeitä, mutt a ne ovat vain osa koulun tarjoamasta annista lap-selle.

Tietojen ja taitojen hyödyntäminen elä-mässä edellytt ää aina onnistumisen ko-kemuksia taitoja harjoiteltaessa. Koulun tehtävänä on tarjota onnistumisen ja pär-jäämisen mahdollisuuksia kaikille.

Koulunkäynnin aloitt aminen on pienel-le lapselle iso askel elämässä ja se varmas-ti jännitt ää. Siksi on tärkeää, ett ä koulutyö alkaa leppoisasti ja sujuu häiriöitt ä. Mitkä voisivat olla näitä häiriöitä? Niitä on usei-ta, mutt a yksi on ihan varmasti koulukiu-saaminen.

Suomessa kiusataan vuositt ain tuhan-sia koululaisia. Kiusaaminen on ikävä asia ja sen kohteeksi ei haluaisi kukaan joutua. Valitett avasti suuri osa ummistaa silmänsä siltä tai ei yksinkertaisesti tunnista sitä.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan teko-ja, jotka kiusatt u lapsi kokee fyysiseksi tai psyykkiseksi kiusanteoksi. Mieti tt äessä mi-kä on kiusaamista, voidaan mitt ariksi lait-taa kiusatun oma kokemus. Se mikä on toiselle hauskaa pilaa tai viatonta leikkiä,

saatt aa toisesta tuntua jopa väkivallalta.Kiusaaminen voi olla pilkkaamista, ni-

mitt elyä tai uhkailua. Se voi olla fyysistä käsiksi käymistä, tönimistä tai potkimista. Se on usein myös kiusatun eristämistä luo-kan sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Kiusaaminen aiheutt aa uhrille usein ah-distusta, koulupelkoa ja masennusta. Seu-raukset ovat vakavia ja voivat heijastua pitkälle kiusatun henkilön tulevaisuuteen. Kiusaaminen heikentää työilmapiiriä sekä luokassa ett ä koko koulussa. Koska koulus-sa opetellaan sosiaalisia yhteiskuntataito-ja ja menett elytapoja, niin välinpitämätön suhtautuminen koulukiusaamiseen antaa lapsille ja nuorille väärän esimerkin siitä, miten yhteiskunnassa voi toimia.

Koulussa on vaikea havaita kiusaamista. Arviolta jopa puolet tapauksista voi jäädä huomaamatt a. Erityisen hankalaa on ha-vaita ns. epäsuoraa kiusaamista kuten ryh-mästä eristämistä, tavaroiden piilott elua tai selän takana juoruilua, ilkeitä puheita. Opett ajien onkin paljon helpompi puutt ua suoraan kiusaamiseen, kuten fyysiseen vä-kivaltaan, nimitt elyyn, uhkaamiseen tai ta-varoiden rikkomiseen.

Koulukiusaamisesta on puhutt u Suo-men kouluissa varsin laajalti jo usean vuo-den ajan, mutt a se ei ole siitä huolimatt a

vähentynyt. Jokaisessa luokassa on keski-määrin yksi oppilas, jota kiusataan.

Opetusministeriössäkin on todett u asi-an vakavuus. Koulukiusaaminen halutaan kuriin ministeriön vuonna 2006 käynnis-tämällä valtakunnallisella ohjelmalla. Tä-mä ohjelma koulutt aa opett ajia sekä lisää koulun ja kodin yhteistyötä. Ohjelmaan on otett u mallia Norjasta, jossa kiusaami-nen on vähentynyt kolmanneksella. Usean vuoden ohjelman myötä kouluun tuodaan uusia toimintatapoja.

Koulukiusaaminen on saatava kuriin, jott a koulu voi tarjota kasvavalle lapsel-le onnistumisen mahdollisuuksia sekä va-rustaa oppilaan terveellä itsetunnolla. Jos kouluissa kiusaamista ei saada kuriin, niin se voi jatkua aikuisiällä työ-paikkakiusaamisena.

Hyvää ja lämmintä syksyä kaikille!

6

Koulukiusaaminen kuriin

Esko ahonenSuomen Nuoriso-seurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja

Pu

hee

njo

hta

jalt

a

T i l a a e d u l l i s e e n e n n a k k o h i n t a a n : w w w. n u o r i s o s e u r a t / y h t e i s o n v o i m a .

S U U R K E R T O M U S K A N S A N L I I K K E E N M A H D I S T A V A L M I S T U U !

J a a k k o N u m m i s e n Y h t e i s ö n v o i m a 1 — 5 .

N u o r i s o s e u r a l i i k k e e n h i s t o r i a 1 8 8 1 — 2 0 0 6

i l m e s t y y l o k a k u u s s a .Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakan-

nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti taka-

kannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti

takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti

Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakan-







takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen

teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakan-

YHTEISÖN VOIMA

YHTEISÖN VOIMA 19

45 2

006

5K A N S A N L I I K E E L Ä Ä

J A A K KO N U M M I N E N J A A K K O N U M M I N E N N U O R I S O S E U R A L I I K K E E N H I S T O R I A

5

EDITA PUBLISHING OY

ASIAKASPALVELU p. 020 450 05 [email protected]

www.edita.fi/netmarket














YHTEISÖN VOIMA

YHTEISÖN VOIMA

1906

194

4

4K A N S A L A I S K A S VAT U S


4

EDITA PUBLISHING OY

ASIAKASPALVELU

p. 020 450 05

[email protected]















YHTEISÖN VOIMA

YHTEISÖN VOIMA

1906

194

4

3S E U R ATO I M I N TA


3

EDITA PUBLISHING OY

ASIAKASPALVELU

p. 020 450 05

[email protected]















YHTEISÖN VOIMA

YHTEISÖN VOIMA

2J Ä R J E ST Ö

J A A K KO N U M M I N E N J A A K K O N U M M I N E NN U O R I S O S E U R A L I I K K E E N H I S T O R I A

2

1906

194

4

EDITA PUBLISHING OY

ASIAKASPALVELU

p. 020 450 05

[email protected]















YHTEISÖN VOIMAS Y N T Y J A K A S V U

J A A K K O N U M M I N E NN U O R I S O S E U R A L I I K K E E N H I S T O R I A

1

1881

19

05

EDITA PUBLISHING OY

ASIAKASPALVELU

p. 020 450 05

[email protected]


YHTEISÖN VOIMA

1

J A A K KO N U M M I N E N

77

Unelmat ja haaveet ovat monen nuoren arkipäivää. Länsimaisten lasten haaveammatteja ovat esimerkiksi palomies, astronautti tai eläinlääkäri. Varttuessaan lapset saavat esikuvia sukulaisistaan ja muista tutuista. Kirjallisuudesta, mediasta ja elokuvista lapset am-mentavat idoleita, joihin samaistua. Lapset unelmoivat rokkista-ran urasta, hyvän puolesta taistelevan sankarin roolista, häikäisevän kaunottaren ulkonäöstä, hyvin menestyvän näyttelijän kuuluisuu-desta tai muista yhteiskunnan ylistämistä hahmoista.

Yhteiskunta ihannoi tietynlaisia elämäntyylejä ja lapset altistuvat näille ihannekuville kaikkein helpoiten. Lapsen mielikuvituksella ei ole rajoja eikä mikään ole mahdotonta. Mitä menestyvämpi yhteis-kunta, sitä enemmän mahdollisuuksia lapsilla on valittavanaan. On tärkeää pohtia, millaiset tekijät lopulta vaikuttavat lapsen tai nuoren valintoihin. Onko takana ohjailemassa media, perinteet ja kulttuu-ritausta; millainen on vanhempien rooli? Länsimaisessa yhteiskun-nassamme on totuttu siihen, että menestys ja onnellisuus tulevat hyvän koulutuksen kautta. Se ei aina pidä paikkaansa, kuten olem-me voineet nähdä monien julkisuuden henkilöiden kohdalla. Onko nuorilla sitten kykyä suunnitella omaa tulevaisuuttaan miettimättä perhetaustoja, vanhempien odotuksia tai yhteiskunnallista painetta?

Tässä dokumenttielokuvassa perehdymme nuorten tulevaisuuden

Tekemisen Riemua Rajalla -projektin dokumenttielokuva

näkymiin ja tekijöihin, jotka niihin vaikuttavat. Vaikutteita saadaan muun muassa uskonnosta, perheestä, koulusta tai kavereilta. Eloku-vassa tarkastellaan kahden nuoren tytön elämää, heidän taustojaan ja unelmiaan. Haastattelemme nuorten läheisiä ja jututamme hei-dän kanssaan työskenteleviä ihmisiä ja vertailemme kulttuurisia ero-ja. Toinen tytöistä asuu Venäjällä ja toinen Suomessa. Molemmat ovat peruskoulu-/lukioikäisiä. Pohdimme, onko heillä samankaltai-sia näkymiä omasta tulevaisuudestaan? Vaikuttaako perhetausta sa-malla tavoin suomalaisen ja venäläisen nuoren valintoihin ja mikä on kulttuurin painoarvo? Tarkastelemme myös sitä, miten harrastukset vaikuttavat tyttöjen haaveisiin? Kaikkia näitä kysymyksiä pohditaan haastattelujen ja tilastojen pohjalta.

Kuvauspaikkoina toimivat Pohjois-Karjala ja Sortavalan alue. Elo-kuvan on arvioitu valmistuvan ensi talveksi. Dokumenttielokuva on osa Tekemisen Riemua Rajalla -projektia. Projekti on Suomen Nuo-risoseurojen Liiton koordinoima ja saa rahoituksensa Suomen Ul-koasianministeriön lähialueyhteistyöstä. Projekti pyrkii edistämään Venäjän ja Suomen nuorten lähialueyhteistyötä. Lisätietoja löydät si-vuilta: www.trr.fi .

Leo Kaipiainen

TRR-projekti n nuoret aloitti vat dokumentti elokuvan kuvaamisen elokuussa 2011. Kuvausryhmä otti haasteekseen tutkia nuorten unelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Dokumentti elokuvassa kerrotaan, mistä nuoret saavat vaikutt eita ja millaiset asiat kannustavat heitä tekemään valintoja elämässään.

Ukkosenjumalan poika

Lempäälän Nuorisoseuran kesäteatterin Ukkosenjumalan poika oli ai-van uskomattoman hieno esitys. Olen arvostellut ammattiteattereiden tuotoksia kuusi vuotta ja tällä esityksellään Lempäälän Nuorisoseuran amatöörit voitaisiin aivan hyvin laittaa laitosteatterin estradille.

Ukkosenjumalan pojan on Arto Paasilinnan ratkiriemukkaasta kirjasta dramatisoinut Jorma Kairamo ja Lempäälän Nuorisoseuran näyttämölle ohjannut Anne Helminen.

Helmisen ohjaus on selkeästi ollut määrätietoista ja päämääräha-kuista; aivan kuin Helminen olisi osin harjoittanut armeijan joukko-osastoa. Se liike, jota näyttämöllepanossa tapahtuu, on äärimmäisen huolellista. Näyttelijöiden paikat vaihtuvat, risteytyvät ja elävät, mut-ta kuitenkin suunnitellusti ja kokonaisuutta palvellen. Esimerkiksi juuri tässä koreografi assa on sellainen kohta, jossa ammattiteatterilai-setkaan eivät usein onnistu tai välitä onnistua.

Yleisölle, jota oli paikalle saapunut täysi katsomo, tuo toimivuus ja jatkuva elo heidän edessään aiheutti sen, että näytelmän seuraamiseen oli keskityttävä, muutoin jäi paljosta paitsi.

Esimerkiksi koko näytelmän ajan pihanäyttämöllä soitti ”Vartetti Vispilä”, joka myös osin näytteli. Soittamiseen osallistui myös näytel-män päähenkilö, Ukkosenjumalan poika, antiikkikauppias ja pienvil-jelijä Jukka Peräkivi, alias Rutja. Peräkiven & kumpp. näyttelijäntyötä

Kesäteattereista aitoja taide-elämyksiäSuomalainen kesäteatt eriharrastus kumpuaa iloisesta yhteistoiminnasta. Harrastajateatt ereilla

ympäri suvisen Suomen on aina riitt änyt mukavasti katsojia. Menneen kesän näytelmissä

saati in iloita sydämen pohjasta ja nautti a ammatti taitoisista roolisuorituksista. Kansantaidett a

oli tarjolla moneen makuun kesä-Suomen suloisuudessa.

seuratessani ajattelin, että monissa heistä olisi ainesta ”ihan aikuisten oikeiksi” näyttelijöiksi.

Tosin, jos jotakin pitää kaivamalla kaivaa, niin ehkä ajoittaista yli-näyttelemistä näkyi, mikä on tyypillinen ”vamma” harrastajilla, am-mattilaisilla tauti on päinvastainen.

Minua viehätti myös se, kuinka näytelmässä oli paneuduttu puvus-tukseen, lavastukseen, maskeeraukseen, ääniin ja pyrotekniikkaan: sa-lamointi, jyrähtely ja ukonilman seuraukset totisesti kuuluivat ja nä-kyivät, vain sade puuttui.

Ukkosenjumalan pojassa pääasiana oli hullujen parantaminen. Tervettä oli se, kuinka Lempäälän versiossa oli otettu mukaan tämän päivän yhteiskunta: naurua riitti niin poliitikkojen kökköpuheille kuin terveysrahastuksellekin.

Ja vielä on mainittava Lempäälän Nuorisoseuran puheenjohtajan Harri Toivolan tulkitsema kirkkoherra, joka ryhtyi Ukkosenjumalan palvelijaksi. Hän oli niin vakuuttava, että tavallinen syntinen uskoisi tuollaista sananlevittäjää roolista riippumatta.

Hyvän taide-elämyksen tunnistaa siitä, että se kantaa pitkälle. Vielä viikkojenkin jälkeen jyrähtää sydänalassa, kun Ukkosenjumalan poi-ka välähtää mieleen. Esitys oli todella mukava yllätys.

Ukkosenjumalan VI käsky: ”Suomalaisen täytyy olla hyvä ja hy-vyydessään vankkumaton. Periksi ei saa antaa, vaikka väsymys, lais-kuus, sairaus tai kuolema uhkaisivat”.

8

Kesäteatt eri kasvatt aa yhteistyöhön

Vuonna 1895 perustetun Hämeenkyrön Nuorisoseuran puheenjoh-taja Ritva Kujanpää sanoo, että kesäteatteritoiminta on ennen muuta iloista yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Sama ajatus on pääl-limmäisenä Kuningasjätkän näyttelijöillä. Hämeenkyrössä yh-teistyökumppanina on kansalaisopisto, joka tuotti tämänkesäi-sen näytelmän.

Ensimmäistä, muttei viimeistä, kesää teatteria tekevää, Ku-ningasjätkän rakastettua näyttelevää Laura Santalaa viehättää Kuningasjätkässä se, että kuninkaallisia ovat joukon herkimmät, eivät kovaäänisimmät alfaurokset. ”Jätkä” Juhani Tuomiselle ke-säteatterin tekemisessä tärkeintä on yhteishenki.

– Täällä ei riidellä. Mies puhuu kokemuksen rintaäänellä, me-neillään kun on jo 40. teatterikesä.

Hämeenkyrön, niin kuin liki kaikkien kesäteatterintekijöi-den, näyttelijöistä tekniikkaan on ”uudesta luotava maa” joka ikiseen esitykseen, eli on laitettava paikat kuntoon: kannettava näyttämötarvikkeet paikoilleen, jopa pystytettävä katsomo, ra-kennettava tekniset, niin audio- kuin visuaalisetkin, elementit. – Mutta tätä tekee mielellään, kun se kuuluu kesäteatterissa asi-aan, sanoo Teatterikorkeakouluun tähtäävä, Kuningasjätkän isää näyttelevä ja Pikku Kakkosestakin tuttu Ville Mononen.

– Vaikeinta on ollut vuorosanojen muistaminen, kertoo it-se Kuningasjätkä, 12-vuotias Taave Keskinen. Joka tapauksessa hän aikoo pyrkiä näyttelijäksi myös ensi kesänä.

Markku Väre, eläkkeellä oleva työnantajakeskusjärjestön po-mo, on löytynyt mitä sopivimmalle paikalle; hän on itse ollut nuornamiesnä tukkilainen ja nyt on roolina toimia kymppinä.

– Olen tykännyt hirveästi, porukka on loistavaa, Väre sanoo. Myös hän aikoo jatkaa uutta harrastustaan ensi kesänä.

Parinsadan katsojan joukosta löytyi pariskunta, joka harras-taa vain kesäteatteria. Parkanolaiset Raija ja Martti Äijälä naut-tivat joka kesä noin kymmenestä kesäteatteriesityksestä ympä-ri Satakuntaa, Pirkanmaata ja Hämettä. – Saa nauttia taiteesta ulkosalla ja on kuin olisi itsekin osa esitystä, Martti perustelee sitä, miksi kesäteatteri maistuu, mutta laitosteatteri ei. Raijan ovat kesäteatteriesitykset vieneet mennessään, koska kesäteatte-riesitykset ovat hänen mukaansa aina vauhdikkaita ja niissä on mukana rakkautta.

Suomessa oli menneenä kesänä tarjolla yli neljäsataa kesäte-atteriesitystä. Maassamme on väkilukuun suhteutettuna eniten harrastajateatterilaisia koko maailmassa. Pian on selvillä, miten kävi kesällä 2011 – saavutettiinko yli miljoonan katsojan raja?

Seppo Huhta

Kuva

t: Ja

ri Ke

urul

aine

n

9

10

taNSSIPIDOt 2012 taMPEREElla 13.-17.6.2012

MaKIaa MaNIaa! Hurmureita ja huviveroa – Pirtalitt aKimppaa ja Palturia

Suomalaisvirolainen kansantanssi ja musiik-kitapahtuma Tanssipidot järjestetään Tam-pereella 13.-17.6.2012. Se tulee olemaan yksi vuoden 2012 merkittävimmistä kult-tuuritapahtumista Suomessa. Tapahtumaan osallistuu 5000 tanssijaa, soittajaa ja laula-jaa Suomesta, Virosta ja muista Euroopan maista. Se on osa Suomen ja Viron valtioi-den välistä kulttuuriyhteistyötä ja maiden välistä folklore-vaihtoa. Festivaalin suojeli-joiksi on kutsuttu molempien maiden pre-sidentit.

Velisinfonia Kalevi–Kalev-tanssiteos kahdesta kansasta

Kansainvälinen folklore-festivaali tarjoaa silmäniloa, elämyksiä, konsertteja ja kou-lutusta niin turuilla kuin toreillakin. Koko viikon kestävä tapahtuma huipentuu suo-

Kymmenettä kertaa Tampereella 29.9.-2.10.2011 järjestettävä Tanssimania esittelee kan-santanssin tämän hetken kiinnostavimmat makupalat. Ohjelmasta löytyvät muun muassa ammattitanssiteatterit Tsuumi ja Rimpparemmi. Tsuumilta nähdään yhteispohjoismainen Salaisuuksia-projekti ja Rimpparemmiltä Ari Nummisen koreografi a Sahara sekä Tanssior-kesteri Laulavan Simpukan tarina. Mukana Maniassa ovat myös kansantanssin mestaruus-sarjalaiset Hannat ja Heikit, Kärri, Siepakat ja Motoran Sähäkät. Esiintyjävieraita saapuu myös Virosta ja Pohjoismaista.

tanssimania keskustelutt aa ja koulutt aa

Nuorten tanssileiri DÄÄNS järjestetään ensimmäistä kertaa Maniassa. Leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tanhujalostamo puolestaan pureutuu tanssin arvioimiseen, ja Koreogra-fi akilpailussa nähdään uusimmat kansantanssit estradilla. Tampereella tapaavat myös tans-sintutkijat NOFOD -seminaarissa.

malaisten ja virolaisten yhdessä esittämään tanssiteokseen Tampereen Ratinan stadio-nilla 17.6.2012.

Velisinfonia on Tanssipidot 2012 Tam-pere -tapahtuman pääteos, tuhansien tans-sijoiden yhteinen juhla. Teos peilaa veljes-kansojen ystävyyttä ja samankaltaisuutta. Velisinfonian keskiössä on kahden nuoren miehen tarina. Kalevi Suomesta ja Kalev Vi-rosta ovat tämän päivän arjen sankareita, in-himillisiä ja haavoittuvia.

Velisinfonian konseptista, koreografi ois-ta ja ohjauksesta vastaavat taiteelliset johta-jat Petri Kauppinen Suomesta ja Kalev Jär-velä Virosta. Heidän lisäkseen mukana on myös muita koreografeja, muusikoita ja lau-lajia sekä Suomesta että Virosta. Musiikin sovitus ja sävellykset ovat Jari Komulaisen ja Jaan Sommerin. Teoksen lavastuksesta ja vi-sualisoinnista vastaa Minna Kauhanen.

Kuva

: Jus

si Ka

ijank

anga

s

11

taNSSIPIDOt 2012 taMPEREElla 13.-17.6.2012

Pelko pois raakalaudallaVantaan Tanssiopistossa 90-luvulla opettanut ja samaan aikaan läänintaiteilijana toimi-nut Isto Turpeinen kohtasi paljon oppilaita ja sai huomata käytännössä opetuksellisten lähtökohtien vaikeudet. Näistä kokemuksista sai alkunsa raakalautametodi.

– Opetuksen lomassa huomasin, että siinä on jotakin, mikä perinteisessä tanssiope-tustavassa ei toimi. Varsinkin poikaryhmien kanssa piti opetuksen näkökulmaa kään-tää. Purin sen ikään kuin itseni ulkopuolelta kokonaan ja lähdin siitä paradoksista, että ei lähdetäkään tarkasta rakentamisesta, vaan karkearakenteesta ja toiminnasta liikkeelle, jolloin toiminnan ja fyysisyyden kautta syntyy kokemusta ja fyysisiä elämyksiä, Turpei-nen määrittelee raakalautametodin alkumetrejä.

Monesti tanssiin annetaan valmiina liikesarjat ja kuviot, joita toistetaan. Turpeisen mukaan raakalautametodissa vapauksia on enemmän.

– Ei tukahduteta liian nopeasti tai lyödä heti suitsia suuhun ja sanota, että näin se on tehtävä ja piste! Tällöin voi käydä niin, että ryhmässä puolet esimerkiksi putoaa kyydistä saman tien. Lähdetään voimakkaasta fyysisestä intensiteetistä, johon tulee mahdollisuus myös henkisesti sitoutua. Kokonaisvaltainen näkemys tekemisestä, Turpeinen kuvailee.

Vaikka raakalautametodista puhutaankin usein vain tanssin yhteydessä, muistuttaa Turpeinen metodin olevan paljon laajempi kokonaisuus.

– Metodi on sinänsä universaali, jota voi käyttää mihin tahansa. Lähdetään aina liik-keelle toiminnasta ja luodaan sen kautta kokemuksia, joista voidaan sanallistaa ja poimia jotain arvokasta, Turpeinen korostaa.

Osaavatko kaikki sitten tanssia?– Näkökulma, josta minä lähden, niin kyllä. Ihmisen

fyysinen arkiliike on jo tanssia. Arkiliike, kuten kävelyä, juoksua, hyppyä, pyörimistä tai muuta sellaista. Juoksu on tanssia, kun se sulautetaan jonkinlaiseen ekspressiiviseen tilaan, Turpeinen näkee.

Turpeinen ei koe mitään suurta muutosta tapahtuneen 70-luvulta tähän päivään siinä, miten ihmiset suh-tautuvat tanssin kautta itsensä ilmaisuun.

– Se, mihin raakalauta-ajattelu lähinnä juuri iskee, on tämä väärin tekemisen maailma. Esimerkiksi en puhu ruot-sia ollenkaan, koska ensimmäises-sä lauseessa olisi virhe. Sen sijaan pitäisi puhua vaikka virheillä ja tulla ymmärretyksi. Tanssin puolella tämä voi tarkoittaa sitä, että kokee liikkumisen tärkeäksi itselleen, Turpei-nen muistuttaa.

Virheitä ei siis tulisi pelä-tä, vaan olennaisinta on liik-kumisen kokemus ja pelotto-muus.

– Pelottomuuden ilmapiiri liittyy raakalauta-työskentelyyn siinä, että lähdetään tarpeeksi karkeasta yleisestä tasosta liikkeelle, jolloin kaikki voivat osallistua, Turpeinen uskoo.

Ossi Arvela

tanssipitojen järjestäjät

Tanssipidot 2012 -tapahtuman järjestä-jinä ovat Folklore Suomi Finland ry. se-kä Eesti Rahvatantsu ja Rahvamuusika Selts. Yhteistyössä ovat mukana Viros-ta ovat myös Viron lauluja tanssijuhli-en säätiö ja CIOFF Estonia sekä Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja kaikki Suomen keskeisimmät folklorealan järjestöt. Ta-pahtuman isäntä ja käytännön toteuttaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimis-to Tampereella, joka tuottaa festivaalille myös muita kansainvälisiä ja kotimaisia esiintyjiä.

www.tanssipidot.fi www.sottiisi.net

Leirille osallistujilla tuntuu olevan yksi suuri yhteinen tekijä, joka on yhdessäolon ja yh-dessä tekemisen riemu, sekä ennen kaikkea tietysti tanssi!

Annoissa ja Anteissa tanssiva Petra Komo-nen (16) on 11 vuoden tanssikokemuksel-laan ehtinyt näkemään tanssileirejä jo useita.

– Onhan niitä aika paljon tullut. Tark-kaan en nyt osaa yhtään sanoa. Parasta lei-reillä on, kun saa olla iltaisin kavereiden kanssa.

Leiriltä Komonen odottaa hyvin perus-asioita.

– Uusia kavereita ja jos jotain uutta oppi-si tanssista, Komonen kiteyttää tiivistetysti.

Motoran Pelmakat ryhmän Samu Kotilai-nen (14) on Komosen tavoin tanssinut val-taosan elämästään. Toisin sanoen kohta jo kymmenen vuotta.

– Kovasti odotan harkkoja ja erityisen paljon keikkoja, joita siellä varmaan jonkin verran onkin. Uusiin asioihin tanssiin liitty-

en olisi kiva tutustua myös, Kotilainen ker-too.

Leirejä on tanssin parissa Motoran muka-na tullut Kotilaiselle siinä, missä muitakin tanssitapahtumia.

– Jonkin verran on tullut käytyä kilpai-luissa, Motoran omilla leireillä ja tietysti Pis-palan Sottiisissa ja Folklandialla, Kotilainen listaa.

Leirillä parasta on Kotilaisen mukaan alan ihmisten kanssa yhdessäolo.

– Yhdessäolo ja hauska ilmapiiri, kun on saman harrastuksen harrastajia yhdessä lei-rillä, Kotilainen kuvailee leirin tunnelmaa.

Mitä tanssin parissa Kotilainen haluaisi oppia?

– Nyt pistit pahan. Ehkä ihan vaan uusia koreografi oita ja askelsarjoja ja mitä nyt on-kaan, Kotilainen naurahtaa.

Kinnulan Nuorisoseuran Raika-ryhmän Veera Piispanen (11) on tanssinut kuusivuo-tiaasta asti, mutta leirejä ei vielä kovinkaan

Ensimmäistä kertaa järjestett ävä DÄÄNS-tanssileiri kerää suuren joukon 12-17-vuoti aita nuoria kansantanssijoita oppimaan uutt a ja nautti maan yhdessäolosta Tampereelle 30.9.-2.10. Koulutt ajina leirillä toimivat Jussi Kaijankangas, Susanna Kivinen, Jouni Pritti nen ja Piia Semeri sekä leirin johtajana Hannu Nipuli.

Ensimmäistä kertaa järjestett ävä DÄÄNS-tanssileiri kerää suuren joukon 12-17-vuoti aita nuoria kansantanssijoita oppimaan uutt a ja nautti maan yhdessäolosta Tampereelle 30.9.-2.10. Koulutt ajina leirillä toimivat Jussi Kaijankangas, Susanna Kivinen, Jouni Pritti nen ja Piia Semeri sekä leirin johtajana

DÄÄNS!

montaa takana ole.– Uskon, että hauska leiri on tulossa, kun

melkein koko Raika-ryhmä on leirille läh-dössä, niin uskon, että kavereiden kanssa meillä on varmasti hauskaa, Piispanen us-koo.

Yhdessäolo kavereiden kanssa on Piispa-sen mukaan myös tanssissa mukavinta.

– Ehkä se, kun saa kavereiden kanssa teh-dä mitä haluaa ja kun on vielä kiva opettaja-kin, Piispanen pohtii.

Mikä tanssissa on sitten Piispaselle vai-keinta?

– Kun oli ensimmäisiä esityksiä, niin eh-kä se jännitti kaikista eniten, mutta nyt ei enää niin paljon jännitä, kun on kuitenkin jo sen verran paljon esiintynyt. Ehkä sitten, jos on joku uusi tanssi, jota ei paljon ole esi-tetty, niin sitten saattaa jännittää, Piispanen myöntää.

Ossi Arvela

Kuva

t: Ju

ssi K

aija

nkan

gas

ja P

etra

Kom

onen

12

13

Festivaali alkaa 30.10. Lahden kaupungin-teatterin Juhani-näyttämöllä avajaiskonser-tin merkeissä. Tällä kertaa vieraiksi saapuu kansantanssi- ja -musiikkiryhmiä Suomen lisäksi Kroatiasta, Liettuasta, Saksasta, Tse-keistä ja Venäjältä.

Tsekin tasavaltaa edustaa ilmavoimien kansantanssi- ja musiikkiryhmä Ondras. Ryhmä on mielenkiintoinen ja upea ko-konaisuus asuineen ja tansseineen, jollaista Suomessa on harvoin nähty.

Vuoden 2011 Hollo ja Martta -festivaa-lilla korostuu professionaalisuus, festivaali antaa taidokkaille vieraille aiemmasta poi-keten enemmän esiintymisaikaa niin ava-jais- kuin päätöskonserteissa.

Hollo ja Martt a -festi vaali kehitt ää lähialueyhteistyötä Venäjän suuntaanVenäjältä Pietarista, kansankulttuurin me-kasta, saapuu vieraiksi Petersburg Souvenir. Ryhmä antaa taatusti sen ohjelmallisen pa-noksen festivaaleilla, mitä yleisö odottaa ve-näläisiltä tanssiryhmiltä.

Ohjelma ja lisätiedot:www.hollojamartta.fi

Hollo ja Martt a - kansantanssifesti vaali 2011 Hollolan ja Lahden seudulla jo kahdeksatt a kertaa järjestett ävä Hollo ja Martt a -festi vaali tarjoaa tänä vuonna aikuisryhmien kansainvälisen kansantanssikatt auksen.

Kuva

: Jus

si Ka

ijank

anga

s

14

Nuorisoseurojen ja Kalevan Nuorten järjestämille ohjaajakursseille osallistuneet opiskelijat kertovat olevansa

tyytyväisiä saamaansa oppiin ja suositt elevat käymiään kursseja kaikille ennen muuta lasten ja nuorten ohjaamisesta

kiinnostuneille.

”Voin suositella … OHjaajaKURSSEIlta

VAHVAT EVÄÄT

15

SIRKUSKERHO-OHjaajaKOUlUtUSNuorisoseuroissa sirkustoimintaa järjestetään monella eri tasolla ja laajalla kattauksella. Sirkusharrastus lähtee usein liikkeelle sirkus-, temppu- tai sporttikerhoista tai vaikkapa tapahtumassa järjestetys-sä sirkustyöpajassa, jossa pääsee tutustumaan sirkuksen perusteknii-koihin ja välineisiin. Sirkus tempaisee mukaansa, mutta lisäksi tar-vitaan osaavia ohjaajia, joita Nuorisoseurat kouluttavat.

Eija Kainulainen, Pornaisten Pohjoinen NS:1. Olin vetänyt kolme vuotta Tempoa tenaviin -ryhmää ja sirkus-koulutus tuntui luontevalta jatkolta. Sitä paitsi sirkus kiinnostaa myös poikia.2. Varmistauduin siitä, että sirkuskoulutus on vetovoimaista lapsi- ja nuorisotyötä. 3. Se käy kaikille, mutta varsinkin niille, jotka haluavat jotakin ai-van uutta. Sirkuskoulutus haastaa myös ohjaajat, koska sirkus on hyvin toiminnallista.

tEattERIKaSVatUKSEN OHjaajaKOUlUtUSNuorisoseurojen teatteritoiminta perustuu paikallisuuteen ja yh-teisöllisyyteen. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia teatte-rin harrastamiseen niin ilmaisutaito- tai teatterikerhoissa, taiteen perusopetuksen mukaisessa Young Art - Nuori Taide -teatteritoi-minnassa, teatteriesityksessä esimerkiksi näyttelijänä, ohjaajana, la-vastajana tai yleisönä kuin erilaisilla kursseilla, koulutuksissa, ta-pahtumissa ja katselmuksissa. Kaikissa näissä teatteritoiminnoissa tarvitaan osaavia ohjaajia.

Jan Enlund, Luhtikylän NS:1. Ennen teatteriohjaajakurssia olin harrastanut teatteria yli kym-menen vuotta. Olen ollut mukana kahdessa eri harrastajateatterissa ja siksi lähdin mukaan.2. Kurssi oli tosi hyvä: opettajat olivat oivallisia ja kurssilla oli hyvä fiilis. Innostuin niin paljon, että hain ammattikorkeakoulu Metro-poliaan ja pääsin sisään. Opiskelen nyt seuraavat neljä vuotta Teat-teri-ilmaisun ohjaajakoulutusohjelmassa.3. Koulutus sopii sellaisille, joilla on pedagoginen halu vetää teat-teriryhmää.

KaNSaNtaNSSIN OHjaajaKOUlUtUSNuorisoseurojen tavoitteena on kehittää kansantanssia sekä esit-tävänä taidemuotona, sosiaalisena harrastuksena että nuorisotyön menetelmänä. Valtakunnalliset liitot tukevat kansantanssin harras-tustoimintaa sekä ohjaajien työskentelyä laajasti muun muassa kou-lutuksen, materiaalien ja tapahtumien muodossa. Näin ollen Nuo-risoseurat panostavat kansantanssin koulutustoimintaan.

Milla Sorsa, NS Harmonikka, Lappeenranta:1. Olen tanssinut pienestä pitäen kansantansseja. Nyt koin, että on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ohjaajaksi.2. Opin uutta tekniikkaa ja uusia tanssilajeja sekä varmuutta lasten ja nuorten ohjaamiseen.3. Suosittelen kurssia kaikille tanssista kiinnostuneille ja tietysti ennen muuta tanssin opettamisesta kiinnostuneille.

Anja Siekkeli, NS Tirva, Kouvola:1. Olen tanhunnut aikoinaan kymmenen vuotta ja nyt, kun oma seu-ra pyysi osallistumaan, niin lähdin mukaan.2. Kurssin anti oli hyvä ja ennen muuta innostava. Opettajat olivat asiansa osaavia ja valoivat uskoa omiin kykyihimme.3. Kansantanssin ohjaajakurssia voi suositella kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten ohjaamisesta yleensä, ei vain tans-sin ohjaamisesta, sillä kurssi sisälsi paljon muutakin kuin tanhuoppia.

tEMPOa tENaVIIN -OHjaajaKURSSIKoulutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajaksi aikovalle hyvä pohja-tuntemus pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaiku-tuksen tukemisesta ja aikuinen-lapsiryhmän ohjaamisesta sekä aineis-toa tuntisuunnitelmien tekoon. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä harrastajien sitoutta-mista toimintaan.

Pia Lund, Ylivieskan NS:1. Olen töissä päiväkodissa ja lähdin hakemaan uusia ajatuksia arjen työhön.2. Sain todella uusia ideoita ja virikkeitä niin päiväkotiin kuin omille lapsillenikin ja vetämääni Tempoa Tenaviin -kerhoon.3. Tätä voi suositella kaikille niille, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä sekä myös äideille ja isille.

KNOPPI-OHjaajaKOUlUtUSKaikille Nuorisoseurojen aloitteleville ohjaajille suunnattu ohjaajan peruskurssi on laajuudeltaan kolmen viikonlopun mittainen. Knoppi -kurssi on mitä mainioin ensiaskel nuorten ja lasten ohjaamisen tiellä.

Jani Riiki, Runnin NS, Iisalmi:1. Nuorisoseuramme ohjaaja muutti toiselle paikkakunnalle, mutta tarve ei, joten joidenkin oli otettava homma hanskaan. 2. Sain sieltä ohjaajakokemusta ja varmuutta ohjaamiseen.3. Koulutusta voin suositella niille, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten tai ylipäätään ryhmien ohjaamisesta.

Seppo Huhta

Nuorisoseura-lehti tiedusteli Sirkuskerho-, Teatterikasvatus-, Kansantanssi-, Tempoa tenaviin - ja Knoppikursseille osallistuneilta ohjaajaopiskelijoilta heidän kokemuksiaan saamastaan koulutuksesta seuraavien kysymysten pohjalta:1. Miksi hakeuduit koulutukseen?2. Mikä oli koulutuksen anti?3. Kenelle suosittelisit saamaasi koulutusta?

Katso lisätietoja koulutuksista www.nuorisoseurat.fi ja tule mukaan!

16

Mölkyn Maailmanmestaruuskisat keräsivät jälleen suuren joukon mölkkyharrastajia Lahteen elokuun viimeisenä viikonloppuna mitt elemään paremmuudesta. Tällä kertaa mukaan oli ilmoitt autunut 211 joukkuett a ja edustett una oli peräti 12 kansallisuutt a. Nyt tapahtuma järjestetti in ensimmäistä kertaa Lahden kauppatorilla.

Elokuun lopun upea loppukesän sää yh-dessä Lahden kauppatorin kanssa takasivat upeat puitteet Mölkyn MM-kisojen pitoon. Tapahtumapäällikkö Ossi Arvelan mukaan osanottajilta saatu palaute oli erittäin posi-tiivista.

- Tavoitteena oli tehdä tämän vuoden ta-pahtumasta hienoin kisojen historiassa ja näin myöskin tapahtui. Parannettavaa jää aina, mutta saimme sen mitä halusimmekin näkyvyyden ja tapahtuman saaman yleisen huomion kautta, Arvela listaa.

Tapahtuman aikana tuotettiin runsaasti videomateriaalia, jota tullaan Arvelan mu-kaan hyödyntämään runsaasti myös talven aikana.

- Meillä on tuntikaupalla videomateriaa-lia tapahtumasta, jota tullaan käyttämään sosiaalisessa mediassa paljon. Facebook ja YouTube ovat olleet ja tulevat olemaan tär-keässä roolissa tulevaisuudessa, kun markki-noimme tapahtumaa ja yritämme rakentaa kansainvälistä yhteisöllisyyttä lajin ympäril-le, Arvela maalailee.

Vuodesta 1997 ensin Suomenmesta-ruus-turnauksena käynnistynyt tapahtuma

muuttui 2004 MM-kisaksi, jonka jälkeen osallistujamäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Suomen suosituimmaksi kesäseurapeliksi valittu mölkky saattaa hyvinkin kasvattaa suosiotaan entisestään. Lahden Tanhuujat vastasivat kisan tuomaroinneista.

Samaan aikaan Mölkyn MM-kisojen ai-kana järjestetty Tanssiva Lahti puolestaan keräsi alatorille yhteensä 400 esiintyjää, jot-ka tarjosivat viikonlopun aikana lähes 5000 katsojalle kattavan kattauksen päijäthämä-läisiä taitajia. Tanssiva Lahti -tapahtuma toimii Päijät-Hämeessä tanssin-, musiikin- ja lauluharrastuksen näyteikkunana. Tanssi-van Lahden kaikkiin tilaisuuksiin oli vapaa pääsy.

Tanssiva Lahti edesauttaa tanssin eri la-jien yhteistyötä. Esittäjistö koostui nuoris-ta taitajista, jotka dynaamisella ja värikkäällä tavalla toivat iloa katsojille. Venäläinen tans-siryhmä Petersburg Souvenir Pietarista osal-listui tapahtumaan ja keräsi konsertteihin-sa alatorin täyteen väkeä. Tanssivan Lahden ohjelman tuotti Hollolan Nuorisoseura.

Sari Kiiski

Torintäydeltä -mölkkyäMM

17

FAKTAA

• MM-mölkky 2011• 211 joukkuett a • yli 1000 heitt äjää• osallistujia 12 eri maasta• Lahden kauppatorilla 12 mölkky-

kentt ää• kisayleisöä ja kannustajia lähes

3000 henkilöä• Yli 50 talkoolaista• järjestäjänä on Etelä-Hämeen

Nuorisoseurat.

tUlOKSEt

1. Nassu: Ismo Ristolainen, Raimo Kaulio, Tero Nikki, Risto Tuiskula, Ville Sappinen, Jarkko Kallio

2. Möysän Mesut: Martti Lohtander, Tomi Helminen, Harri Vouti lainen, Jarmo Loikkanen, Tarmo Kohonen, Sirkku Soikkeli

3. Vett ynyt Halko: Ilkka Hortt anainen, Sanna Koskimaa, Timo Hiltunen, Obi Kaukanen, Keijo Sappinen

Väärinoppimisen päivät on taidekasvatuksesta ja kasvatuksen taiteesta kiinnostuneiden yhteinen oppimisseikkailu. Marraskuinen merenrantaviikonloppu tarjoaa yhdessäoloa, yllätt äviä käänteitä, puheita ja porinoita. Valoisien verstaiden voimavirtaa tanssin, draa-man, musiikin, sirkuksen, sosiaalisen median ja ohjaajuuden hehkussa. Päivien katt ava-na teemana on Taidelähtöiset menetelmät vertaisoppimisessa.

Oman ohjaajaosaamisen jakamista ja päivitt ämistäItselle tutuimman harrastusalan verstaassa ainoat ”oikeat” tavat oppia ja ohjata saa-vat kyyti ä. Alan uusimpia suuntauksia ja osallistujien vuosien varrella kertynytt ä hiljais-ta ti etoa yhdistelemällä lisätään iloa oppimiseen ja luodaan uutt a ohjaamiskultt uuria.

Kurkistuksia naapuriverstaisiin Lisäsytykkeitä omien ohjaamis- ja oppimisruti inien kulott amiseen hankitaan vieraile-malla kahdessa itselle vieraamman harrastusalan verstaassa. Poikkitaiteellisen törmäi-lyn jälkeen palataan omaan tutt uun koti pesään sulatt elemaan nähtyä, kuultua ja koet-tua. Ynnä muutaVerstastyöskentelyn ohessa kokoonnutaan kuuntelemaan punnitt ua puhett a Isoon pajaan ja viett ämään iltaa Syltt ytehtaalle.

Osallistumismaksu on 70 € ja majoitus 30 €. Houkutt ele mukaasi kolme muuta, saat itsellesi tai ryhmällesi 70 € alennuksen.

Lisäti etoja ja ilmoitt autumiset 14.10. mennessä:htt p://vaarinoppimisenpaivat.blogspot.compuh. (09) 5840 6250htt p://www.kansalaisfoorumi.fi /vaeaerinoppimisen-paeivaet.html

Tapahtuman järjestää Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

Väärinoppimisen päivät, poikkitaiteellista törmäilyä

TULE MUKAAN19.- 20.11.2011 Hotelli Rantapuisto,

Helsinki

Kuva

t: M

M M

ölkk

y 201

1

18

Majanrakennuskilpailu 2011 oli menestysValtakunnallinen 6-12 -vuoti aiden Majanrakennuskilpailu keräsi laajaa huomiota niin majanrakentajissa kuin mediassakin. Ensimmäinen kilpailun toteutusvuosi sujui niin menestyksekkäästi , ett ä kilpailusta kaavaillaan jokavuoti sta.

Majanrakennuskilpailu sai alkunsa viime syksynä nurmijärveläisten lasten aloittees-ta. Toimeliaat majanrakentajat Anna ja Va-lentina toimittivat ex-pääministeri Matti Vanhaselle toiveen valtakunnallisen majan-rakennuskilpailun järjestämisestä. Vies-ti kulkeutui sitä kautta järjestöille ja päätyi Mun Vuoro! -lasten osallisuushankkeelle to-teutettavaksi. Kilpailun säännöt ja toteutus suunniteltiin yhdessä kilpailualoitteen teh-neiden tyttöjen kanssa. Majanrakennuskil-pailu toimii oivallisena esimerkkinä lasten kuulemisesta. Kilpailu suunniteltiin yhteis-työssä lasten kanssa juuri sellaiseksi kuin lapset itse toivoivat.

Valtakunnallinen Majanrakennuskilpai-lu 2011 käynnistyi huhtikuussa, kun Nur-mijärven Lepsämän koulun oppilaat näyt-tivät mallia majanrakentamisessa. Kilpailun avajaisiin osallistui koulun oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi joukko kutsuvierai-ta, mukaan lukien Matti Vanhanen ja eu-roviisuedustaja Paradise Oskar. Tapahtu-ma kiinnosti myös valtakunnallista mediaa. Majanrakennuskilpailusta kerrottiin aina TV-uutisissa saakka.

Kilpailuun saattoi osallistua rakentamas-taan majasta otetulla valokuvalla syyskuun puoliväliin saakka. Kuvien mukaan liitetyt tarinat elävöittävät kuvien sisältöä ja kerto-vat lasten majanrakentamisesta sekä majo-jen tarinaa.

Majanrakennuskilpailuun osallistui kym-meniä toinen toistaan mielikuvituksellisem-pia majoja. Osallistujia kilpailussa on ympä-ri Suomen. Majoja rakennettiin erityisesti

kesämökeillä ja -leireillä, mutta myös kou-luissa ja takapihoilla. Majojen rakentami-sessa suosittiin luonnonmateriaaleja. Valta-osa majoista maastoutui majalle ominaisella tavalla ympäristöönsä. Myös muutama kek-seliäs kierrätysmateriaalista rakennettu ma-ja osallistui kilpailuun. Mukaan mahtui tai-dokkaita rakennelmia niin puun latvoissa kuin niiden allakin.

Valokuvanäyttely kilpailuun osallistu-neista kuvista kiersi syyskuun aikana Helsin-gissä Suomen Rakennustaiteen Museolla ja Allianssin Nuorisotiedon kirjastossa (avoin-na 28.9. saakka). Kilpailun päätyttyä näytte-ly jatkaa matkaansa järjestöjen toimitiloissa.

Vaikka kilpailun ensisijainen tarkoitus oli kannustaa lapsia toimimaan yhteistyössä ja liikkumaan luonnossa, ei kilpailu ole mitään ilman voittajaa.

Majanrakennuskilpailun fi nalistit vali-koituvat 28.9. saakka avoimena olevassa nettiäänestyksessä – vielä ehdit siis äänes-tää! Kilpailun tuomaristo valitsee ja palkit-see yleisön suosikeista voittajat, jotka julkis-tetaan syyskuun viimeisenä päivänä.

Majanrakennuskilpailusta kaavaillaan jo-kavuotista, joten ensi keväänä kannattaa pi-tää korvat ja silmät auki. Ja, jos kilpailuun ei ehtinyt osallistua tänä vuonna, voi majan ehostaa ensi vuotta varten!

Äänestys avoinna 28.9. saakka osoittees-sa: www.munvuoro.fi /majanrakennuskilpai-lu. Tutustu samassa osoitteessa majojen vir-tuaalinäyttelyyn.

Hanna Falck

Kuva

t Han

na F

alck

19

”…harrastusryhmissä toimivien lasten ja nuorten vanhemmat halusivat, että jäsenmaksua nostetaan.”

Honkalammen Nuorisoseura toimii!

Seura on perustettu vuonna 1985 ja jäse-niä siinä on tällä hetkellä 66, joista yli puo-let on alle 16-vuotiaita. Honkalammel-la harrastetaan erityisesti kansantanssia ja ryhmät osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja luokitteluihin. Honkalam-men Nuorisoseura oli myös yksi Kisällistä osaajaksi -hankkeen pilottiseuroista vuosi-na 2007–2009.

jäsenrekisteri kuntoon nuoren avulla

Vuonna 2011 Liperin kunta jakoi palk-kausavustusta yhdistyksille ja yrityksille nuorten työllistämiseen. Myös Honkalam-mella tartuttiin tähän mahdollisuuteen ja Honkalammen Nuorisoseura työllisti yh-dessä Liperi-seuran kanssa yhden paikal-lisen nuoren kahden viikon ajaksi kesällä. Nuoren tehtäviin Nuorisoseuran puolella kuului erityisesti jäsenrekisterin kuntoon laittaminen. Työllistetty päivitti seuran jä-senten tietoja ja syötti ne jäsenrekisteriin.

laadukasta toimintaa arvostetaan

Honkalammella on toteutettu aktiivisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa koko seuran olemassaolon ajan. Kerhoja vetävät koulutetut, kokeneet ja innokkaat nuori-soseura-aktiivit, jotka ovat tuttuja kasvoja myös piirin ja liiton luottamustehtävistä – oikeita Avaintoimijoita ovat nämä naiset!

Honkalammen Nuorisoseuran vuosi-kokouksessa keväällä käytiinkin melko poikkeuksellista keskustelua jäsenmaksus-ta, sillä harrastusryhmissä toimivien las-ten ja nuorten vanhemmat halusivat, että jäsenmaksua nostetaan. Selvä viesti oli, et-tä laadukkaasta toiminnasta haluttiin seu-ralle maksaa sen ansaitsema korvaus.

Paljon on käyty keskustelua jäsenmak-sujen suuruudesta, mutta ainakin tämä esimerkki osoittaa, että laadukasta, luo-tettavaa, pitkäjänteistä ja tekemisen rie-mua sisällään pitävää toimintaa arvoste-taan!

Kesätapahtumissa mukana

Kesällä Honkalammen Nuorisoseuran ryh-mät ovat esiintyneet mm. Komperon mu-seon juhannusjuhlassa. Nuorisoseura järjesti myös Liperin museolla museovastuupäivän, jossa seuran nuoret vanhempineen olivat opastamassa museovieraita, pitämässä kant-tiinia sekä kirpputoria, ja olipa ohjelmassa tilaa myös laululeikeille ja harmonikkamu-siikillekin. Fesukkaat -ryhmä ylpeänä kantoi kesän keikoilla uusia pukujaan, sillä keväällä valmistuivat uudet Taipale -feresit, jotka syn-tyivät kankaiden kutojan, mummien, kum-mien, äitien ja ohjaajien yhteistyöllä. Tämä syksy käynnistyy Honkalammella Jyrin har-rastusmessuilla, joissa seura on esittelemässä omaa toimintaansa.

Henna LiiritoiminnanjohtajaPohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry

Kuva

t Han

na F

alck

Honkalammen Nuorisoseura ry on Liperissä toimiva aktiivinen nuorisoseura Pohjois-Karjalasta.

Kuva

t: H

onka

lam

men

Nuo

risos

eura

20

Kuinka kehittyy kulttuurinen nuorisotyö?Aktiivisilla yhdistystoimijoilla on paljon osaamista, intoa ja tietotai-toa, jota he kuluttavat yhteiseksi hyväksi vapaaehtoistyön merkeis-sä. Kun toiminta kehittyy ja vapaaehtoisten panos ei riitä lisäänty-neeseen työmäärään, toimijoiden puute voi rasittaa harrastamista. Voimallinen ja kehittyvä yhdistys hyödyntää proaktiivisen yrityksen mallia ja hankkii lisäresursseja esimerkiksi eri työllistämistoimen-piteillä. Tämä tuettu toiminta helpottaa parhaimmillaan yhdistystä hoitamaan rutiinitehtäviä ja suo vapaaehtoistoimijoille keveän osal-listumisen mielekkääseen harrastustoimintaansa.

Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeiden tavoitteena on vah-vistaa työtä vailla olevien sosiaalista osaamista ja työvoimapoliitti-sia valmiuksia sekä löytää työtä kulttuurisen nuorisotyön parista. Nuorisoseurajärjestöllä on mahdollisuus päästä hyötymään tästä kuviosta. Kokemuksemme mukaan Nuorisoseurat omaavat monia toimintoja, jotka olisivat myös työtä tai ammattia etsivälle arvokas-ta kokemusta ja mahdollisuus työtaitojen kehittymiseksi. Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa työllisyyspoliittisen hankkeen kautta muutamat nuorisoseurat ja muut yhdistykset ovat löytäneet työllis-tämisen osaksi omaa toimintaa.

luovasti luovien yhteisössä

Työskentelyssä 3. sektorilla on omat erityispiirteensä. Työ on usein hyvin itsenäistä. Hankkeessa mukana olleet työntekijät ovat koke-neet hyvänä asiana saamansa vastuun sekä siitä seuraavan vapauden ja mahdollisuuden omien tietojen ja luovuuden käyttöön työtehtä-vien tekemisessä. Monet ovat kokeneet haasteeksi järjestöjen jäh-meän hallinnon ja organisaation, varsinkin jos sisäinen tiedonkulku johtokunnan ja työntekijän välillä ei toimi.

Hankkeen aikana on ollut tilaisuus seurata eri yhdistysten ja jär-jestöjen toimintaa. Ilmeistä on, että yhdistyksen toiminta tai kehit-tyminen ei ole jatkuvaa, mikäli siinä mukana olevat vapaaehtoiset eivät ole omaehtoisesti mukana. Silloin lisäresurssien hankkiminen toimintaan esimerkiksi palkkatukityöllistämisen kautta saattaa tun-tua oman yhdistyksen kannalta vieraalta ja enemmän rasittavalta kuin kehittävältä toiminnalta. Jos Nuorisoseuran toiminnassa to-teutuu yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen tuntuu mukavalta, niin todennäköisesti myös hyvinvointi näkyy jäsenistössä. Nämä arvot ovat nykyään hyvin kysyttyjä, mutta ne eivät ole itsestään selvyyk-siä. Vastavuoroisuus eri-ikäisten toimijoiden välillä ja ennen kaik-kea aikuisten valmius yhteistoimintaan edellyttävät erityisiä taitoja. Nuorisoseurajärjestöllä on tässäkin oivalliset mahdollisuudet, kun esimerkiksi teatteriharrastus tukee ilmaisutaidon ja vastavuoroisen toimintatavan kehittymistä.

Leipää ja kulttuuria -työllisyyshankkeista tarkemmin: www.nuorisoseurat.fi > järjestöpalvelut

Riina Kylmälahti ja Aimo Walamies

Ville KoskinenVille on töissä Kalevan Nuorten Keski-Suomen Piirissä toimistosih-teerinä. Hän päätyi edelliseen toimistotyöpaikkaan Leipää ja kult-tuuria -hankkeen kautta. Sen päätyttyä hanke ilmoitti uudesta avoi-mesta työpaikasta ja Ville haki. Vuoden määräaikaisen sopimuksen jälkeen työsuhde vakinaistettiin.

– Minulle on hankkeen nimestä aina jostain syystä tullut mieleen muinaisroomalainen sanonta ”leipää ja sirkushuveja”, mutta kun si-tä miettii enemmän, niin kyllähän se henkii työstä kulttuurialalla.

– Tulevaisuuden suunnitelmina minulla on opintojen loppuun-saattaminen tietotekniikan linjalla, Jyväskylän yliopistossa ja omal-le alalle työllistyminen. Ideat haaveiden toteuttamiseksi ovat vielä hämärän peitossa, tavoitteena on aktiivinen työnhaku. Jos tämä ei toimi, niin aina voi vaihtoehtoisesti tehdä kitarakeikkaa. On kuiten-kin aina houkuttelevampaa ottaa sellainen henkilö töihin, joka on jo palkkatöissä, kuin sellainen joka vain istuu kotona.

Pekka j. lainePekka toimii tällä hetkellä yhteisöohjaajana kahdessa Nuorisoseu-rassa. Mies päätyi nykyiseen työhön, kun Leipää ja kulttuuria -hank-keen projektipäällikkö ”sieppasi” miehen avoinna olevaan tehtä-vään tämän ollessa matkalla työvoimatoimistoon työnhakuun.

– Välillä pitää katsoa peilistä, kuka olen – se riippuu tilantees-ta. Muina aikoina toimin viihdyttäjänä lapsiperheiden tapahtumis-sa taikurina, pellenä, merirosvona…

Hyviä puolia 3. sektorilla työskentelyssä on työn itsenäisyys. Sa-malla se Laineen mukaan voi olla myös työn huono puoli.

– Tässä työssä saa toteuttaa omia ideoita. Tosin, kaikki kasaantuu helposti myös yksille harteille. Yhteisön hyvä yhteishenki vie asioi-

Kuva

t Jus

si Ka

ijank

anga

s

21

ta paljon eteenpäin. Pekan haaveena on saada tulevaisuudessa Petäjäveden Nuoriso-

seuran toiminta viriämään. – Ehkä jotkin läheiset Nuorisoseurat voisivat yhdistyä… Haavei-

den saavutt amiseksi pitää tehdä töitä, ott aa itseä niskasta kiinni ja katsoa välillä peiliinkin.

janne OstonenJanne toimi Kalevan Nuorten iltapäivätoiminnan ohjaajana sekä nuoriso-ohjaajana Kintauden Nuorisoseuralla pitäen nuorten peli-iltoja.

– Leipä tuo mieleen ruuan ja työn. Kultt uuri tuo mieleen taiteen, ihmiset ja tavat. Kultt uuri on rikkaus.

– Olen saanut uusia kokemuksia ja taitoja töissä Leipää ja kult-tuuria -hankkeen aikana. Minua on avustett u siirtymään uusiin työ-tehtäviin, eikä ole jätett y yksin.

– Toivon löytäväni hyvän ja pysyvän työn, jossa saan tehdä sitä, mitä osaan tehdä parhaiten. Jos jään tyött ömäksi, ti edän, ett ä en-ti siin työpaikkoihin kannatt aa olla yhteyksissä. Siellä muistetaan si-nut ja ti edetään, ett ä olet vastuuntuntoinen. Olen akti ivinen, en jää paikoilleen seisomaan, vaan tuon omaa persoonaa ja vahvuuksiani esille. Jatkuva pätkätyö alkaa pidemmän päälle syödä miestä ja työ-moti vaati ota. 6 kk:n työllistämisjakso on aivan liian lyhyt, jott a työ-hön pääsee kiinni. Olisi parempi, jos palkkatukea saisi kaksi vuott a. Silloin työssä ennätt ää kehitt yä ja verkott ua jatkotyöllistymiseksi.

– Olen saanut hyvää oppia työskentelystä nuoriso-ohjaajana Nuorisoseurassa, toivott avasti se näkyy myös työtodistuksessa. En pelkää tehdä asioita itsenäisesti ja olen vastuuntuntoinen. Toivon, ett ä minulla olisi tulevaisuudessa töitä ja pysyisin terveenä.

topi SaarikoskiTopi tuli Kalevan Nuorille töihin TE-toimiston työkokeilun kautt a.

– Aloiti n vuonna 2008 yhden kuukauden kokeilujaksolla. Sen jäl-keen pääsin ohjaajaksi koululaisten iltapäivätoimintaan. Opiske-lin oppisopimuksella lastenohjaajaksi ja olen ollut nyt töissä kolme vuott a.

Määräaikaisen työsuhteen jälkeen Topi aloitti 1.2.2011 vastuuoh-jaajan sijaisena.

– Sain koulutuksen ja vakituisen työn syksyllä 2011. Olin silloin töissä Leipää ja kultt uuria -hankkeessa. Tämä on parantanut ase-maani työmarkkinoilla.

Sanat ”leipää” ja ”kultt uuria” tuovat mieleeni perustyön ja las-ten parissa työskentelyssä pienen ekstran. Ihminen ei elä pelkästä leivästä, vaan muutakin sisältöä pitää olla – henkistä ja fyysistä ruo-kaa. Leipää ja kultt uuria on kuvannut työuraani hyvin. Sen aikana on tehty perusduunia ja koetett u löytää työhön kultt uuria eri muo-doissaan.

Nyt kun Topilla on tutkintopaperi taskussa, on työ muutt unut haastavammaksi. Kaiken kukkuraksi vakituinen työ on ti edossa.

– Toivon saavani tehdä jonkin aikaa käytännön työtä. On hienoa, ett ä olen saanut vastuuta ja itseluott amusta. Matkan varrella on ol-lut isoja haasteita ja niistä selvitt yäni tunnen olevani ammatti lainen.

– Meillä on rento työilmapiiri ja teemme työmme hyvin. Työ on viihtyisää ja mielekästä. Voimme vaikutt aa toiminnan sisältöön toi-mintasuunnitelmien raamien sisällä.

Topia kiinnostaa sosionomin koulutus ja hän voisi jatkaa opiskelu-ja vähän myöhemmin.

– Sitt en kun olen perheellinen. Haluan edetä työssäni eteenpäin - vastuu kiinnostaa jatkossa.

Ketkä ovat mukana tämän päivän yhteiskunnallisissa toiminnoissa ja haasteissa?

Onko osallisuus osa toimintakultt uuria?

Voiko ja kannatt aako Nuorisoseuran vastata palvelun tuott amisesta?

Leipää ja kultt uuria Keski-Suomessa hankkeen vetäjiä ja hankkeen kautt a töitä löytäneitä tunnelmallisessa miljöössä. Ylärivissä: Hankekoordinaat-tori Aimo Walamies, ATK-Tukihenkilö Juha Heikkola,Kiinteistövastaava Mika Luostarinen ja Talonmies Mikko Jurvanen. Alarivissä: Projekti päällikkö Riina Kylmälahti , Yhteisöohjaaja Pekka J. Laine ja toimistosihteeri Ville Koskinen.

Lisätietoja ja tilaukset: SNL puh. (09) 584 0610 tai [email protected]

22

Pu

hee

nvu

oro tehdään nuorisoseurajärjestön strategia yhdessä

HINNAT:

Vuosiohjelmien tanssien ohjeet ja nuotit 22,00 e

Vuosiohjelmien CD 25,00 e

Vuosiohjelmien DVD 30,00 e

Koko vuosiohjelmapaketti (ohjeet, nuotit, CD ja DVD) 72,00 e

Hintoihin lisätään postikulut.

Strategia on perusta ja tienviitta järjestön toiminnalle. Se on tavoitetila, järjestön perimmäisen tarkoituksen toteuttamisen väline. Strategia on sanoja. Se on tekoja. Se on henkeä. Se on realismia ja unelmia.

Nuorisoseurajärjestö käynnistää strate-giatyön osana järjestön mittavaa koko-naisuudistusta. Ajankohta on mitä so-pivin. Organisatoriset ratkaisut ovat tärkeitä. Vielä olennaisempaa on kuiten-kin se, mitä tavoitellaan, mitä tehdään ja mille arvopohjalle työ rakentuu. Kaikista näistä päätetään strategiassa.

Seuraavassa on muutama ajatus omista kokemuksistani ja strategiakirjallisuudes-ta poimittuina siitä, miten strategia kan-nattaa laatia.

Strategiatyö on hyvä pitää yksinkertai-sena. Kukaan ei jaksa olla mukana pro-sessissa, joka on työläs ja monimutkai-nen. Innon hiipuminen kesken prosessin on pahinta mitä voi tapahtua. Riittävän yksinkertainen strategiatyö pysyy asian ytimessä, ja te kiireiset luottamushenki-

lötkin voitte paneutua työhön riittävällä panoksella.

Työ kannattaa aloittaa oman tilan analyy-sillä. Pitää olla rehellinen, mutta ei etsiä vain ongelmia ja heikkouksia. Nuoriso-seuraliike ei olisi elävä ja näin voimakas järjestö, jos järjestön työssä ei olisi paljon vahvuuksia ja onnistuneita kokemuksia.

Toimintaympäristö ja sen muutokset kan-nattaa ymmärtää. Ne antavat järjestölle mahdollisuuksia, mutta ne tuovat myös sopivia haasteita. Toimintaympäristön muutos pitää kartoittaa nimenomaan nuorisoseurajärjestön näkökulmasta. Se on erilainen kuin vaikkapa Marttaliiton osalta. Epäolennaisuudet kannattaa si-vuuttaa, muuten hukkuu tietomassaan ja harhautuu sivupoluille.

Kerätty tietomassa tulee jalostaa ensin in-formaatioksi ja sitten tiedoksi. Vain jalos-tettu tieto on merkityksellistä. Se kertoo tärkeimmän tulevaisuuden suunnittelua varten.

Riittävän monien ihmisten tulee olla si-toutunut prosessiin kaikilla järjestötasoil-la. Olennaista on, että keskeiset toimijat ovat kiinnostuneita järjestön strategia-työstä ja ovat valmiit antamaan siihen pa-noksensa niin nuorisoseura-, piiri- kuin liittotasollakin. Näin jäsenistön mielipi-teet tulevat riittävän hyvin kartoitettua ja jäsenistön näkemykset ohjaavat stra-tegiatyötä keskeisimpien toimijoiden, jä-senten, haluamaan suuntaan.

Strategiatyö on prosessi, ei projekti. Pro-sessi sitouttaa, tuo vuorovaikutteisuuden ja lähentää toimijoita keskenään. Sillä on merkitystä strategian toteuttamisen kan-nalta. Keskustelu, kuuntelu ja ajatusten yhdessä jalostaminen ovat ydinasioita prosessissa.

Strategiatyötä tulee johtaa, sillä kaptee-niton laiva haaksirikkoutuu. Demokraatti-nen prosessi ei tarkoita johtajuuden puu-tetta, vaan osaavaa johtajuutta. Järjestön luottamus- ja palkatun johdon tulee joh-taa hanketta.

VUOSIOHJELMISTOTVuoden 2012 yhteisohjelmapaketit ovat valmistuneet

ja niitä voi tilata Suomen Nuorisoseurojen Liitosta.

Vuosiohjelmapaketit sisältävät Tanssipidot 2012 Tampere –

tapahtuman ja NORDLEKIN tanssiohjeet, nuotit, CD:n ja DVD:n.

23

ansiomerkit ja tunnustusmerkit

Hermanskat ja Hermannit

Kosken tl. NsAimo Suikkanen

luhalahden NsTimo Vähä-Eskeli

Petäjäskosken NsEija MäkeläErkki Mäkelä

Riihimäen KansantanssijatAnita Piho

Ulasoorin Karhut NsJukka Kivi

tehdään nuorisoseurajärjestön strategia yhdessä

Kultaiset tunnustusmerkit

Vaskion Ns ja Varsinais-Suomen H-kilta

Tertt u Laakso

Hopeiset ansiomerkit lehvillä

Moinsalmen NsMatti KaskinenPetäjäskosken NsReijo MyllykangasHilkka Suomalainen

Hopeiset ansiomerkit

Iso-Kalajan NsEero Paananen

Moinsalmen NsEino KaskinenArto Lahti nenTeijo Turti ainen

Pajupuron kylä- ja nuorisoseura

Anu KinnunenPetäjäskosken Ns

Antti MäkeläSeppo Sallmén

Riihimäen KansantanssijatLeena Kostamo

Hopeiset tunnustusmerkit

Riihimäen KansantanssijatJorma KostamoTarja Lumme-Virtanen

Kupariset ansiomerkit lehvillä

Petäjäskosken NsJuha HautamäkiOili KangasniemiSirpa KortetRaija MyllykangasAini Mäkelä

Kupariset ansiomerkit

Moinsalmen NsPirjo KaskinenMika KokkonenEemeli Lahti nenJohanna Lahti nenAnu Wuorio

Petäjäskosken NsJari Röytt ä

Kupariset tunnustusmerkit lehvillä

Pajupuron kylä- ja nuorisoseura

Asko RossiJuhani RossiKaino Tarvainen

Riihimäen KansantanssijatPäivi Latt u

Kupariset tunnustusmerkit

Pajupuron kylä- ja nuoriso-seura

Kari AhoTertt u AhoJyrki HänninenHannu JakoahoAaro Laiti nenAnita Laiti nenEila MinkkinenMarja PiesanenEila RimmiJarmo RimmiRaili SvanMaija Tarvainen

Riihimäen kansantanssijatRaija Nieminen

aaro Harjufi losofi an tohtori

Kirjoitt aja toimii Sivistysliitt o Kansalaisfoorumin pääsihteerinä ja vetää nuorisoseurastrategian valmistelua.

Kun pohjatyö on tehty kunnolla ja väki sitoutettu mukaan, missi-on, arvojen ja vision työstäminen käyvät laatuisasti. Lopputulos miellyttää kaikkia, koska kaikki olennaiset ihmiset ovat voineet osallistua sen tekemiseen. Näin työ ei jää pölyttymään hyllylle, vaan vaikuttaa todellisesti tulevien vuosien käytännön toimin-taan.

Tärkeää on kuitenkin innostuminen, sitoutuminen ja oman pa-noksen antaminen strategiaan. Näin siitä tulee nuorisoseura-järjestön jäsenten ja toimijoiden mukainen – sellainen, jonka viitoittamaa tietä on valmis tekemään entistä laadukkaampaa nuorisoseuratyötä kylissä, kaupunginosissa, maakunnissa ja val-takunnallisesti.

J.H. ERKON KIRJOITUSKILPAILU 2012

Kilpailulajina on lyhytproosa. Osallistua voivat vuonna 1982 syntyneet tai sitä nuoremmat

kirjoittajat, jotka eivätvielä ole julkaisseet omaa

esikoisteostaan.

Palkintosummat ovat 2500, 1700 ja 1000 euroa.

Lisätietoja:www.erkonkilpailu.net

24

Lyhyesti

Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry:n uutena toiminnan-johtajana on 1.8.2011 alkaen aloitt anut FM Henna Lii-ri. Liiri on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa jo lapsuudestaan lähti en, erityisesti kansantanssitoimin-nassa niin tanssijana kuin ohjaajanakin. Aiemmin Liiri on toiminut piirijärjestöillä tapahtumatuott ajana sekä projekti koordinaatt orina. Hän on ollut myös erilaisissa luott amustehtävissä nuorisoseurajärjestössä niin pai-kallis-, piiri- kuin liitt otasollakin.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton hallitukset ovat kutsuneet Hannu Ala-Sankolan liitt ojen yhteiseksi kehitt ämispäälliköksi. Hannu siir-tyi tehtävään 1.9.2011 alkaen Lahden NMKY:n toimin-nanjohtajan toimesta. Aiemmin Hannu on toiminut muun muassa SNL:n järjestöpäällikkönä ja järjestö-työn suunnitt elijana sekä KN-piirin toiminnanohjaaja-na Etelä-Hämeessä.

Kehitt ämispäällikön toimenkuvaan kuuluvat ensisi-jaisesti ti etojärjestelmien (rekisterit, koti sivut, intra-net jne.) kehitt äminen sekä organisaati ouudistukseen liitt yvät tehtävät. Tehtävä on organisaati ouudistuk-sesta johtuen määräaikainen 1.9.2011-31.12.2012.

Valtakunnallinen teatt eritapahtuma Seinäjoen Harrasta-jateatt erikesä keräsi elokuun viimeisenä viikonloppuna jo 38. kerran teatt erin tekijöitä ja kokijoita Seinäjoelle ympä-ri maan. Katselmukseen haki kaikkiaan lähes 50 ryhmää, joista näytt elijä Laura Jurkka valitsi 10 esitystä teatt erikat-selmukseen. Lisäksi mukana oli esitys Japanista. Harrasta-jateatt erikesään valikoituneet ryhmät katt oivat katsojil-le mielenkiintoisen ja puhutt elevan katsauksen maamme harrastajateatt erikentän osaamisesta. Esityksiä oli ryhmi-en omista teksteistä klassikoihin. Teatt eriryhmät saivat pa-lautt een esityksestään raadilta, johon kuuluivat ohjaaja-dramaturgi Vesa Tapio Valo ja näytt elijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahti . Kaikki katselmuksessa olleet esitykset nähti in Seinä-joen kaupunginteatt erin ja Nuorisokeskuksen näytt ämöillä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä pidetti in Nuoren Kultt uurin järjestämiä työpajoja, jotka veti näytt elijä Simo Routarinne.

Mun Vuoro! -hankkeen kesä ja alkusyksy on ollut akti ivista. Kesä oli majojen raken-telun täyteistä. Syksyn kynnyksellä lasten osallisuuteen tutustutti in verkkokurssin avulla.

Hanke vieraili kesän aikana yhteensä kahdellatoista hankett a toteutt avien jär-jestöjen leirillä. Vierailuilla vaihdetti in kuulumisia ja käyti in keskusteluja lasten osallisuudesta ohjaajien kanssa. Leireillä rakennetti in runsaasti majoja, jotka osal-listuivat Majanrakennuskilpailuun. Kaksi vierailua tehti in myös Kalevan Nuorten lei-reille.

Hanke tutustui Uudenmaan piirin Sir-kusleirin hulinaan 16.-17.6. Leirillä lapset tutustuivat sirkuksen saloihin, rakensivat majoja ja nautti vat kesästä. Lapset pääsi-vät kertomaan mielipiteitään päivitt äisissä leirineuvostoissa.

Jutajaisten yhteydessä 30.6. lasten mie-lipidett ä kysytti in Rovaniemen keskustan liikennejärjestelyistä. Lapset kertoivat kes-kusta-alueen hyvistä puolista ja antoivat ehdotuksia vaarallisten asioiden korjaami-seksi. Lasten mielipiteet huomioidaan Ro-vaniemen kaupunkisuunnitt elussa.

Laajemmat uuti set vierailuista hankkeen netti sivuilla: www.munvuoro.fi /uuti set.

Pohjois-Karjalassa uusi toiminnanjohtaja

ala-Sankola kehitt ämispäälliköksi

Seinäjoen Harrastajateatt erikesä 26.- 28.8.2011

Mun Vuoro! -kuulumisia

Kuva

: Esa

-Matti

Åk

erbe

rg

25

Kausti sen Nuorisoseuran kansantanssi-ryhmä Ott oset, sekä ryhmän pelimannit suuntasivat tänä kesänä Italian Riccioneen festi vaaleille nimeltä Internati onal Festi -val for Folklore and Contemporary Arts jo-ka järjestetti in 2.-9. heinäkuuta. Lämpöä piisasi kansallispukuihin pukeutuneilla

Kuudett a kertaa järjestett y yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena kiinnosti runsaslukuista yleisöä. Viikon mitt aista ta-pahtumaa seurasi kaikkiaan yli 20 000 osallistujaa. MTV3:n ja Po-rin kaupungin järjestämä SuomiAreena 2011 koostui kaikkiaan noin 90 keskusteluti laisuudesta, jotka levitt äytyivät Porin ohella myös muualle Satakuntaan. Nuorisoseurajärjestökin oli näytt ävästi esillä SuomiAreenan Kansalaistorilla Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton osastolla. Tapahtumasta saadun positi ivisen kokemuksen ja palaut-teen perusteella on selvää, ett ä Nuorisoseurat näkyvät SuomiAree-nalla myös 16–20.7. kesällä 2012.

Folklorefesti val Jutajaiset Ro-vaniemellä täytt ää ensi kesä-nä 40 vuott a. Lapin Nuorison Liitt o ja Kalevan Nuorten Lapin piiri uskovat lappilaisen mu-siikkitapahtuman tulevaisuu-teen ja tavoitt eena on jutail-la (jutaaminen=matkantekoa) kohti viidenkympin villitystä. Musiikkitapahtuma on vuosi-en varrella laajentunut moni-taidefesti vaaliksi, joka käsitt ää perinteisen kansanmusiikin ja -tanssin lisäksi kansainvälisen fol-kin sävyjä sekä vallitsevaa suositt ua nykymusiikkia. Kokonaisyleisö-määrä oli tänä kesänä noin 15 000. Festi vaali työllisti noin sata hen-kilöä ja tarjosi 30 nuorelle kesätyöpaikan.

Hollolalaisen Matti en ja Maijojen nuoriso-ryhmä vietti kesäkuussa viikon Espanjan Ca-lellassa kansainvälisillä festi vaaleilla, joihin osallistui kansantanssijoita ja kuoroja eri puolilta Eurooppaa. Mati t ja Maijat oli 5th Internati onal Folk Festi val “City of Calella” -nimisen festi vaalin ainoita nuorisoryhmiä ja se saikin runsaasti huomiota ja ihastelua osakseen.

8.11.2011 on loistoti laisuus päästä tutustumaan uuden Musiikkita-lon joka kolkkaan, sillä Kansanmusiikin isompi ilta täytt ää Musiikki-talon salien lisäksi myös sen aulat ja ravintolati lan. Ohjelmassa on luvassa kansanmusiikin huippunimiä, joita harvoin, jos koskaan, on mahdollisuus saman illan aikana nähdä.

Ison salin konsertti a tähditt ävät muun muassa maailmalla jo kultti maineessa oleva huuliharppukvartetti Sväng ja maailmanlaa-juisesti vähintään yhtä ainutlaatuinen Pole Polen yhtyekonsepti . Vanhempaa muusikkopolvea edustaa mestaripelimanni, mando-liinimestari Heikki Lahti , jonka soitt oon yhtyvät muun muassa Ris-to Hotakainen ja Antti Järvelä. Illan suurin kombo on varsin tuore muusikkoyhteenliitt ymä Siba Folk Big Band ja sooloiluakin on luvas-sa, kun lavalle nousee Kristi ina Ilmonen puhalti mineen.

Konsertti sekä Jatkot kuullaan suorana lähetyksenä YLE Radio 1:n Kansanmusiikin illassa ja tapahtuma striimataan suorana yle.fi /klassisessa. YLE Teema -kanavalla tapahtumasta koostett u ohjel-ma lähetetään TV:n juhlakaudella joulun ja uuden vuoden aikaan.

Illan järjestävät yhteistyössä Maailman musiikin keskus/ Etnosoi!, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Kansanmusiikin ja -tans-sin edistämiskeskus, Suomen Kansanmusiikkiliitt o, Kanteleliitt o sekä Perinnearkku ry. Lisäti etoja löydät sivuilta: www.etnosoi.fi .

Ott oset Riccionen festi vaaleilla

Nuorisoseurat Suomiareenan Kansalaistorilla

jutaaminen kohti juhlavuott a alkakoon

Mati t ja Maijat hurmasi Calellassa

Etnosoi! ja Kansanmusiikin isompi ilta

Kuvssa svengaa Sväng.

Kuva

: Juh

a Re

unan

en

tanssijoilla, kun ensimmäinen esiintymi-nen Riccionen kaupungissa järjestetyssä kulkueessa tanssitti in ja lauletti in lävitse. Tunnelma oli viritt äytynyt hilpeäksi, keik-ka vedetti in läpi hyvällä fi iliksellä ja muka-vaa oli myös se, ett ä yleisökin tuntui pitä-vän esityksestä.

– Tanssiminen kuuman auringon alla Vä-limeren rannalla oli varmasti monelle nuo-relle unohtumaton elämys, totesi tans-sinopett aja Salla Korja-Paloniemi. Ryhmä käveli hotellilta esiintymispaikoille aina pa-rijonossa esiintymisasuissa. Hotellien teras-seilla ja kauppojen edustoilla pysähtyi liike lähes paikoilleen, kun upea tanssiryhmä kä-veli ohi.

26

Terveisiä BARNLEKista!Matkapäiväkirja BARNLEK 2011 -tapahtumasta11.–18.7.2011

Maanantai Tänään lähdimme matkalle klo 13.30, mitä ennen oti mme ryhmä-kuvan. Kun lähdimme matkaan, kaikilla oli hauskaa. Saavuimme sa-tamaan ajoissa ja saimme liput melko pian. Laivalta löytyikin vaikka mitä hytti en ja kannen lisäksi. Oli erilaisia kauppoja, show-näytök-siä, lasten leikkipaikkoja, joista löytyi tekemistä vanhempaankin makuun, ravintoloita ja paljon muuta. Klo 21 oli mahdollista katsoa Peter Pan -perheshowta.

TiistaiAamulla porukka heräsi omaan tahti in ja pääsimme syömään aa-mupalaa. Tarjolla oli pekonia, leipää, jogurtti a, hedelmäsalaatti a, muroja, nakkeja, juomista, lihapullia, muffi neja ja paljon muuta. Oi-kea herkkuaamiainen siis! Pian laiva oli satamassa ja bussimatka saatt oi alkaa. Matkalla saatt oi katsoa elokuvia, lukea lehti ä tai teh-dä jotain muuta. Päiväruokana oli hampurilaisia tai hot dogeja. Saa-vuimme lautalle, joka oli oikeastaan laiva. Lautt amatkan jälkeen oli-kin taas vaihteeksi bussimatka ja koululla olti in aamuyöstä.

KeskiviikkoTänään heräsimme omaan tahti in. Aamupalalla sai tehdä eväät päi-väksi. Sitt en oli taas vapaata: sai käydä uimassa upeassa sisävesi-puistossa tai oleilla koululla. Päiväunien ja harjoitusten jälkeen oli herkullinen ruoka ja avajaiset. Niiden jälkeen sai jäädä tanssimaan tai lähteä takaisin koululle.

TorstaiLEGOLAND-päivä! Heräsimme ja söimme hyvissä ajoin, sillä kult-tuuritalolla piti olla 8.30 hakemassa meille liput Legolandiin. Rei-

lu ntunnin bussimatka meni nopeasti . Kertakäytt ösadetakit päällä lähdimme porti sta sisälle sateiseen Legolandiin. Pikkuryhmät sai lii-kuskella alueella vapaasti , käydä syömässä, laitt eissa ja myymälöis-sä. Takaisin lähdetti in ajoissa, jott a ehditti in syömään. Jotkut olivat katsoneet elokuvia bussissa kastumisen sijasta, mutt a useimmat olivat olleet Legolandissa loppuun asti .

PerjantaiTänään oli aikainen herätys, koska suomalaisten harjoitukset alkoi-vat 8.00 stadionilla. Harjoitusten jälkeen oli aikaa jäädä kaupungil-le, mennä uimaan tai koululle lepäämään. Iltapäivällä oli pajoja. Karkkipajaan meni yli puolet, mutt a musisointi pajaankin tuli 10 + ohjaajamme Minna. Pajojen jälkeen meillä oli harjoitukset, joihin karkkipajalaiset tulivat myöhässä, mutt a muuten harjoitukset me-nivät tosi, tosi hyvin! Illemmalla käyti in kultt uurikeskuksessa syö-mässä, konserti ssa ja tanssimassa. Konsertti kesti noin tunnin ja sii-nä erimaalaiset ryhmät ja ruotsalainen musiikkipaja esiintyi.

LauantaiTänään onkin esityspäivä. Aamulla puetti in feresit, leti tetti in ja päästi in lähtemään esiintymispaikkaamme torille. Pääsimme esiin-tymään ja hyvin se esitys menikin! Esityksen jälkeen oli aikaa olla kaupungilla ja ostella matkamuistoja. Pian järjestäydyimme letkaan ja lähdimme kulkueeseen laulaen lauluja. Kulkueen jälkeen oli Suo-men yhteisesitys. Sen jälkeen oli aika katsoa muiden maiden tans-seja ja tanssia itsekin. Sitt en menimme kultt uuritalolle syömään ja tanssimaan. Viimein lähdimme bussilla koti a kohti . Yön nukuimme bussissa.

SunnuntaiTänään lautt a lähti klo 4.00 Tanskasta Ruotsiin. Lautalla sai nukkua, käydä syömässä, kaupassa ja tehdä jotain muuta. Lautt a oli Ruotsis-sa 7.00. Lähdimme bussilla ja pysähdyimme päivällä syömässä. Tuk-holmassa olimme noin klo 17. Laivalla oli aikaa käydä syömässä tai vaikka tutkia paikkoja. Useimmat olivat katsomassa perheshowta, joka oli Aladdin ja taikalamppu. Sen jälkeen sai jäädä tanssimaan.

MaanantaiAamupalalla oli taas tarjolla vaikka mitä herkullista. Laiva saapui Helsingin satamaan ja viimeinen bussimatka saatt oi alkaa. Matka ei ollut kovin pitkä, noin puolitoista tunti a. Saavuimme Lahteen ja oli viimeisten halien aika, jonka jälkeen jokainen lähti kohti koti a. Kirjoitt anut: Janita Rintala, Meeri Turunen, Veera Kronqvist, Aliisa Hieti kko, Ida Salmela, Ada Salmela ja Nea Rintala. Kirjoitt ajat tans-sivat Lahden Tanhuujien 10-13 -vuoti aiden Kirpakat ja Ripakat-ryh-mistä.

27

Kolu

mn

i

Koko kaupungin nuorisoseura

Lehtevien koivujen juurella seisoo talkoil-la pystytett y seuratalo, joka on koko ky-

län ylpeys. Niin nuoret kuin vanhat käyvät talolla harrastamassa tanhua ja teatt eria. Tä-tähän nuorisoseuratyö on. Entä, kun kylässä on toista miljoonaa asukasta?

Helsingissä toimii vain joitakin nuoriso-seurajärjestöön kuuluvia yhdistyksiä. Eikä muissakaan suurissa kaupungeissa nuoriso-seurat ole samanlaisessa monopoliasemassa kuin joissakin kylissä. Ehkä nuorisoseuratyön toiminta-ajatus ei yksinkertaisesti mahdu kaupunkien kaduille.

Kaupungissa nuorisoseura joutuu kilpaile-maan jäsenistä ja harrastajista toisella tavalla kuin maaseutumaisissa kylissä. Millä aseilla tässä kilpailussa voi pärjätä? Ehkä pitäisi kek-siä uusia toimintatapoja, pohti a tavoitt eita uudestaan, tehdä asioita siten kuin muutkin kaupungissa tekevät. Kuulostaako hyvältä?

Ehkä. Mutt a matkimalla muita ei synny mitään kovin kestävää. Kaupungissakin nuo-risoseuran valtti on liikkeen oma resepti . Vain omalla toimintatavalla voimme erott ua ja kilpailla huomiosta. Useat liikkeen keskei-sistä ajatuksista toimivat myös täällä ruuhka-Suomessa.

Yksi kauneimmista periaatt eista nuori-soseuroissa on, ett ä toiminta on tarkoitett u kaikenikäisille. Kun eri-ikäisiä ei myöskään eristetä omiin ryhmiinsä, vaan toimitaan ai-dosti yhdessä, on seuralla jo yksi kilpailuvalt-ti , joka kaupungissakin on kultaa kalliimpi. Perheet etsivät jatkuvasti enemmän sellaisia harrastuksia, joihin koko perhe voi osallistua.

Nuorisoseurajärjestö ei ole erikoistunut mihinkään yhteen harrastusalaan. Tämä voi-daan nähdä ongelmallisena kaupungissa missä harrastamisen erikoistuminen ja am-mati llistuminen on edennyt vielä pidemmäl-le kuin muualla. Seurassa voi harrastaa mitä haluaa. Tehdään sitä, mitä osallistujat osaa-vat ja haluavat. Tämä on äärimmäisen osal-listavaa ja siten sitoutt avaa.

Kaupunkilaisetkin etsivät omia lähiyhtei-söjään ja ti lojaan. Helsingissä tämä näkyy jatkuvasti lisääntyvinä kaupunginosatapah-tumina. Osa tapahtumista kulkee kyläjuhlien nimellä. Kaupunki on jo pitkään tukenut kau-punginosien omien identi teetti en löytymistä kehitt ämishankkein ja esimerkiksi kaavoitus-ratkaisuin.

Lähiyhteisöjen luomisessa nuorisoseura-järjestö on asiantunti ja. Jos kyläyhteisöt saa-

ti in kerätt yä yhteisen toiminnan äärelle sa-ta vuott a sitt en, miksei nytkin nykyaikaisissa Käpylän ja Kontulan kaltaisissa kylissä. Ihmi-sen perustarpeet ovat kuitenkin edelleen sa-mat.

Kiinnitt yminen johonkin ti ett yyn kau-punginosaan ja sen identi teetti in voi olla kaupunkilaiselle nuorisoseuralle yksi me-nestystekijä. Ehkä tämän päivän Töölössä seurantalo ei nouse talkoilla, vaan toimin-ta pitää järjestää kaupunkimaisissa ti loissa. Oma nimikkoti la voi toimia samaan tapaan kuin seurantalo, mutt a jos seuran yhteisölli-syys on vahvaa, se on konkreetti nen ”paikka” ilman omaa konkreetti sta ti laakin.

juha jämsä Uudenmaan Nuorisoseurojen ja Kalevan Nuorten toiminnanjohtaja

SUOMEN NUORISOSEUROjEN lIIttOVernissakatu 8 A01300 VANTAApuh. (09) 5840 610fax (09) 5840 6200www.nuorisoseurat.fi [email protected] [email protected]

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteys-ti edot sekä piirijärjestöjen yhteys ti edot löydät osoitt eesta: www.nuorisoseurat.fi

KalEVaN NUORtEN lIIttOVernissakatu 8 A01300 VANTAApuh. (09) 5840 6230fax (09) 5840 6200www.kalevannuoret.fi [email protected] [email protected]

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteysti edot sekä piirijärjestöjen yhteys ti edot löydät osoitt eesta:www.kalevannuoret.fi

Nuorisoseurat Facebookissawww.nuorisoseurat.fi

SIVIStYSlIIttO ja OPINtOKESKUSKaNSalaISFOORUMIVernissakatu 8 A01300 VANTAApuh. (09) 5840 6250fax (09) 5840 [email protected]@kansalaisfoorumi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteysti edot löydät osoitt eesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Ota yhteyttä

Tekemisen riemuaSyyskuu-lokakuu

23.–24.9. Teatt erilaiva, Silja Europa

29.9.–2.10. Tanssimania, Tampere

29.9. NOFOD –Pohjoismainen tanssintutkijoiden seminaari, Tanssimania, Tampere

30.9.–2.10. DÄÄNS-tanssileiri, Tanssimania, Tampere

29.9.–2.10. SALAISUUKSIA – Yhteispohjoismainen workshop, Tanssimania, Tampere

1.10. Koreografi akilpailu, kansantanssikoreogra- fi oiden uusimmat työt, Tanssimania, Tampere

1.10. Tanhutaisto, 1. osakilpailu, Tanssimania, Tampere

2.10. Kalevi ja Kalev kilvoitt elevat. Ennakkotunnelmia Tanssipidot 2012 Tampere -tapahtumasta ja Koreografi akilpailun tulokset.

Lokakuu 1.10. Piilometsän tansseja -kurssi, Tanssimania Tampere

1.–2.10. Teatt erikasvatuksen ohjaajakoulutus: Teatt erikasvatuksen perusteet, Helsinki

1.–2.10. Teatt erikasvatuksen ohjaajakoulutus: Senioriteatt erin ohjaaminen, Lahti

10.10. Yhteisön voima -nuorisoseuraliikkeen historiateoksen julkaisu, Helsinki

15.–16.10. Teatt erikasvatuksen ohjaajakoulutus: Teatt eritekniikka, Helsinki

22.–23.10. Kansantanssin ohjaajakoulutus: perusopinnot, Lappeenranta

29.–30.10. Teatt erikasvatuksen ohjaajakoulutus: Draamakasvatuksen perusteet, Helsinki

30.10.–6.11. Hollo ja Martt a - kansainvälinen kansantanssi- ja -musiikkifesti vaali, Hollola

Marraskuu

19.–20.11. Väärinoppimisen päivät - Poikkitaiteellista törmäilyä, Helsinki

26.–27.11. Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton valtuustojen kokoukset, Kuopio

26.–27.11. Kansantanssin ohjaajakoulutus / perusopinnot, Lappeenranta

26.–27.11. Teatt erikasvatuksen ohjaajakoulutus: Dramaturgian perusteet, Helsinki

Lisäti etoja: www.nuorisoseurat.fi

Tekemisen riemuaSyyskuu-lokakuu

29.9. NOFOD –Pohjoismainen tanssintutkijoiden

29.9.–2.10. SALAISUUKSIA – Yhteispohjoismainen workshop,

1.10. Koreografi akilpailu, kansantanssikoreogra-

nuorisoseurat 03/2011

Documents