nuorisotakuun valtakunnallinen esittely pori.pptx eh

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Satakunta - näkökulmia

www.nuorisotakuu.fi 2

Tarina saatavuudesta

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Perheeni käyttää tiettyä esim. kahvimerkkiä/kauarapuuro/suklaa jne. Kauppiaan hyllyssä on yleensä 100 erilaista kahvimerkkiä, mutta yhtenä päivänä yksi merkki puuttuu hyllystä. Kauppiaan näkökulmasta tarjonta on 99 % eli erinomainen, mutta tilanne on toinen, kun se puuttuva merkki onkin minun perheeni käyttämä kahvimerkki. Minun näkökulmasta menetys on 100 %. Ja tämä sama asia pätee myös julkisiin palveluihin. -> jatkokysymys kuuluu, kuinka monta kertaa pitää suostua kompromissiin ja jäädä vaille sitä palvelua, joka itselle parhaiten sopisi ja jolla tulisi autetuksi.


Yhteiskuntatakuun taustoja


• 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta.

• 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto.

• Noin 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.


Yhteiskuntatakuun taustojaVarsinais-Suomi


• Satakunnassa työttömiä ja ulkopuolella olevia pelkällä peruskoululla olevia nuoria 2010 1783 nuorta, YO-pohjalla 492

• Satakunnassa ulkopuolella olevia nuoria arvioitu varovasti noin 3500.

• 6,8 % alle 25-vuotiaista työttömiä.



Arviotyöelämän

ja koulutuks

enulkopuolell

a2011

Satakunta


Kunta 1:0,5 1:1 1:1,2 1:1,5Eura 66 88 97 110Eurajoki 29 38 42 48Harjavalta 63 84 92 105Honkajoki 12 16 18 20Huittinen 81 108 119 135Jämijärvi 9 12 13 15Kankaanpää 114 152 167 190Karvia 17 22 24 28Kiikoinen 11 14 15 18Kokemäki 59 78 86 98Köyliö 14 18 20 23Lavia 14 18 20 23Luvia 20 26 29 33Merikarvia 17 22 24 28Nakkila 48 64 70 80Pomarkku 17 22 24 28Pori 1058 1410 1551 1763Rauma 282 376 414 470Siikainen 9 12 13 15Säkylä 27 36 40 45Ulvila 107 142 156 178Satakunta 2069 2758 3034 3448Valtakunta 44952 59936 65930 74920


Työttömien nuorten osuus ikäryhmästä


Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KriisiEura 5,61 4,47 3,46 3,20 5,57 5,98 4,46Eurajoki 5,97 5,78 3,57 2,97 4,97 4,48 4,57Harjavalta 8,05 6,82 5,04 5,63 8,28 9,26 7,69 2Honkajoki 7,29 5,71 3,13 3,57 6,58 5,23 5,41Huittinen 5,24 4,04 3,66 3,87 6,62 6,16 5,61Jämijärvi 7,48 5,56 5,16 5,06 6,21 5,76 3,90Kankaanpää 8,55 7,37 5,61 5,93 8,08 8,45 6,79 2Karvia 8,37 6,63 4,76 4,52 7,73 8,47 6,63 2Kiikoinen 4,55 2,54 1,82 2,73 5,79 5,56 5,51Kokemäki 6,35 5,82 4,84 4,01 8,82 7,34 6,04 2Köyliö 3,74 2,79 2,76 2,25 2,58 4,93 4,05Lavia 9,28 4,47 3,59 4,52 9,70 6,94 6,67 2Luvia 6,17 5,56 4,13 4,55 8,80 8,37 5,88Merikarvia 6,16 11,25 3,23 3,69 6,17 7,53 5,42Nakkila 8,68 2,78 5,17 4,98 9,38 6,97 6,93 2Pomarkku 7,35 5,39 4,15 4,98 10,59 8,52 6,92 2Pori 9,31 8,14 6,90 6,00 8,99 8,91 8,39 1Rauma 8,06 5,63 4,49 3,86 6,20 5,80 5,06Siikainen 7,84 8,33 6,32 6,19 9,89 6,98 6,19 2Säkylä 4,36 3,10 2,82 2,09 4,22 5,09 4,57Ulvila 6,88 5,05 5,15 4,04 7,86 8,54 7,47 2


Koulutusaste nuori työvoima


22,4 20,3 22,619,2

26,7 26,3 23,618,8

31,3 35,124,4 33,9

39,9

24,3

20,323,2

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

FIN VARSU SATAKUNTA PIRKANMAA UUSIMAA HÄME KYMI ET-KARJALA

Ylioppilas

Vain peruskoulu


Taustatiedot ja monialainen ohjaus- ja neuvontaverkosto


• Tiedontuottajana lasten ja nuorten tilanteesta kunnissa

• Tieto lasten ja nuorten hyvinvointi ohjelmien perustaksi

• 0-29-vuotiaat kaikki kohderyhmä• Koko nuorisotyöllinen kenttä mukaan• Lasten ja nuorten kanssa toimivien

foorumi (vrt Pori)



Yhteiskuntatakuu 2013 -määritelmä


Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.



Yhteiskuntatakuu - ”Suomen malli”

• Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu- viranomaisten- elinkeinoelämän ja- järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä.

Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta.

PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus


”Nuorten ääni” -verkkokysely


Eräitä havaintoja kyselyistä

(6 350 nuorta)Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret

toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen koulutus-neuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä

työpajoista.

Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös

palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se,

ettei niitä ole saatu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä.

Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät

ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis

kouluttautumaan tätä reittiä.

Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa.


Nuorisotakuun painopisteet ja rahoitus


1. Koulutus-

takuu(24 M€/vuosi)

2. Työllisyys-takuu

(28 M€/vuosi)

3. Etsivä

nuorisotyö ja työpaja-toiminta(8 M€/vuosi)

2013 esitys 27 milj euroa

Hallitusohjelmassa linjattu (60 M€/vuosi):

4. Nuorten aikuisten osaamis-ohjelma (27-52 M€/

vuosi, voimassa

2013-2016)

Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty:

Nuorten yhteiskuntatakuu

Koulutustakuu


Perusasteen päättävät n. 60 000

Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa

n. 55 000

Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa

n. 5 000

Koulutustakuu: tilanne nyt


• Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen

Tavoite:KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA



Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä-luokkaan nähden on muita vähemmän.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa (aiemmin 100-300€).

Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppi-sopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Koulutustakuu 2013 alkaen


Työllisyystakuu


Työllisyystakuu: Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään


• vakinaistetaana Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki

Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta

vailla olevia vastavalmistuneita

nuoria.

Edistetään nuorten työmarkkinoille

sijoittumista työhönvalmennuk-sella, joka tukee sekä nuorta

että työnantajaa.

• Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.

Työharjoittelun tulee olla vahvasti

urasuunnittelua tukevaa.

• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona

• Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, osa-työkykyisten palveluihin sekä verkko- ja puhelin-palveluihin.

Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta


Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta


Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan.

Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään.• Oppilaitosyhteistyötä ja

starttivalmennusta vahvistetaan.

Yhteiskuntatakuu: Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta



Etsivän nuorisotyön rahoitus


ELY-keskus 2008 2009 2010 2011 2012

Lappi 117 000,00 € 152 000,00 € 472 200,00 € 605 500,00 € 766 700,00 €

Pohjanmaa 717 000,00 € 645 000,00 € 1 733 000,00 € 2 172 000,00 € 2 890 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa 260 000,00 € 295 000,00 € 800 000,00 € 1 000 000,00 € 1 320 000,00 €

Pohjois-Savo 365 000,00 € 370 000,00 € 1 112 000,00 € 1 279 700,00 € 1 407 500,00 €

Uusimaa 671 000,00 € 700 000,00 € 2 000 300,00 € 1 948 800,00 € 2 828 000,00 €

Varsinais-Suomi 370 000,00 € 338 000,00 € 749 000,00 € 903 700,00 € 1 113 000,00 €

Koko maa 2 500 000,00 € 2 500 000,00 € 6 866 500,00 € 7 909 700,00 € 10 325 200,00 €


Työpajarahoitus 2008 - 2012


Työpajarahoitus 2008 - 2012Ely-keskus 2008 2009 2010 2011 2012Lappi 415 000,00 € 450 000,00 € 490 000,00 € 462 000,00 € 750 000,00 €Pohjanmaa 1 518 000,00 € 1 678 000,00 € 2 360 000,00 € 2 220 000,00 € 2 785 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa 935 000,00 € 1 080 000,00 € 1 110 000,00 € 1 043 000,00 € 1 360 000,00 €

Pohjois-Savo 925 000,00 € 1 100 000,00 € 1 185 000,00 € 1 115 000,00 € 1 422 000,00 €

Uusimaa 1 925 000,00 € 2 070 000,00 € 2 955 000,00 € 2 775 000,00 € 3 470 000,00 €

Varsinais-Suomi 782 000,00 € 872 000,00 € 1 150 000,00 € 1 085 000,00 € 1 436 000,00 €

Koko maa 6 500 000,00 € 7 250 000,00 € 9 250 000,00 € 8 700 000,00 € 11 223 000,00 €


Työpajatoiminnan tehtävä


Nuorten työpajatoiminnan päätehtävä on tukeanuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista,varhaista tukea ja omatahtista yhteisöllistäkasvua sekä tekemällä oppimista. Työpaja tarjoaanuorille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn polkuun koulutukseen, sen loppuun suorittamiseenyhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa taiavoimille työmarkkinoille työllistymiseen


Työpajan asema palvelukentässä


• Nuorten työpajatoiminta sijoittuu työhallinnon, koulutusjärjestelmän, sosiaali- ja terveystoimen, kuntoutuksen sekä nuorisotoimen väliseen maastoon; se tarjoaa palveluja kaikille näille toimialoille. Työhallinto on pisimpään ollut pajojen yhteistyökumppani, koulutuksenjärjestäjien kanssa 95 % maamme pajoista tekee yhteistyötä ja uusin yhteistyö on syntynyt ase- tai siviilipalvelusta suorittavien nuorten tarpeista. Pajatoiminnan kyky nopeasti vastata myös työmarkkinatilanteen muutoksiin on merkki sen vahvuudesta ja joustavuudesta.

• Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan työpajatoiminnan nuoresta lähtevä toimintatapa ja sen sijainti eri toimialojen välisellä alueella ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat ja turvaavat toiminnan tuloksellisuuden.


Nuorten aikuisten osaamisohjelma


Kaudella 2013-2016 yhteensä

n. 36 000 aloittajaa

Nuorten aikuisten osaamisohjelma


Vuosittain n. 5 000

aloittajaa

• Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat

Vuosittain n. 2 500

aloittajaa

• Oppilaitos-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Vuosittain n. 1 500

aloittajaa

• Oppisopimus-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

20-29 -vuotiaatvailla perusasteen

jälkeistä koulutusta n. 110 000


Edellytyksiä nuorisotakuun onnistumiselle


Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla

koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden

toimijoiden palveluissa

Opetuksen tuki sekä oppilas- ja

opiskelijahuolto oppilaitoksissa

Oppisopimus-koulutuksen ja

työssä oppimisen lisääminen

Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen

ja aktiivitoimiin osallistumiseen

Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen

KAIKKI MUKAAN!Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien,

työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan

toimijoiden sekä nuorten kanssa.

Jatkotyössä tarkastellaan

nuorten palvelujärjestelmän

toimivuutta.


Miten tästä eteenpäin?


Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden ja paneutuu jatkossa toimin-tatapoihin, yhteistyöhön, hyviin käytäntöihin• Hyvien käytäntöjen käsikirja

syksyllä 2012 päivitetään koko ajan

• Paikalliset nuorten työllisyyttä edistävät käytännöt

• Kansainväliset esimerkit hyvistä käytännöistä

Hallitus toteuttaa NYT Roadshow -kiertueen viiden ministerin voimin• Tuetaan alueiden

valmistautumista takuun voimaantuloon 2013

• Kampanjamateriaalia paikallisiin tilaisuuksiin ja verkkoon, mm. video, jolla levitetään tietoa ja jota voidaan hyödyntää nuorisotalolta kunnanvaltuuston kokouksiin

Kuntia rohkaistaan perustamaan omat Nuorisotakuu-työryhmät• Mukaan alueen toimijat:

työnantajat, järjestöt, oppilaitokset, nuorisotoimi, TE-hallinto, oppilaitokset, yrittäjät… oman alueen tilanne ja tarpeet toimintaohjelma TAVOITE: meidän kunnasta nuorten yhteiskuntatakuun malli!


Miten tästä eteenpäin? Varsinais-Suomessa


Nuorten yhteiskuntatakuu –työ tulee jatkaa koko hallituskauden myös Varsinais-Suomessa ja panostaa toiminnankehittämiseen Varsinais-Suomessa• Päivitetään lasten ja nuorten

elinolot tilannekatsaus• Varsinais-Suomen lapsi- ja

nuorisopolitiikan foorumin kananotto syksy 2012

• Muut maakunnalliset ryhmät

Hallitus toteuttaa NYT Roadshow -kiertueen viiden ministerin voimin• Turussa 25.10• Toimintaviikko vko 43• Kampanjamateriaalia paikallisiin

tilaisuuksiin ja verkkoon, mm. video, jolla levitetään tietoa ja jota voidaan hyödyntää nuorisotalolta kunnanvaltuuston kokouksiin

Muut meneillään olevat toimenpiteet• Valmisteilla laajampi kannanotto

nuorisotakuuseen liittyen , kolme ryhmää

• Käsitterluun MYR koulutusjaosto sekä Varsinais-Suomen Lapsi ja nuorisopolitiikan foorumi loppuvuosi 2012

www.nuorisotakuu.fi

Kiitos!

nuorisotakuun valtakunnallinen esittely pori.pptx eh

Documents