nuorten maailmaa on ymmÄrrettÄvÄ · tivät järjestön strategiasta. aiesopimus uudesta...

S U O M E N P O L I I S I J Ä R J E S T Ö J E N L I I T O N J Ä S E N L E H T I

Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi

NUORTEN MAAILMAA ON YMMÄRRETTÄVÄ

P I N N A L L A

Heidin hyväksi keräys

34

T Y Ö S S Ä

Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa

42

A J A S S A

Rahaa ja raameja

2822O15

LapsenTAPATURMAVAKUUTUS

NOIN 3 €/kk

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

010 19 19 19

JÄRJESTÖSI

NEUVOTTELEMA

jäsenetu

Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuu-

tuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

Ryhtyisikö uhkapelaajaksi ja lottoaisi kesälo-man kunnaksi. Ajatus tuli mieleen, kun tör-mäsin suomalaisen lottovoittajan lausah-

dukseen: ”On ihanaa, kun nyt voi tehdä töitä tekemisen ilosta.” Jos lottovoittaja tuumaa näin miljoo-nat taskussaan, niin onhan sen ol-tava lähellä totuutta. Joka tapa-uksessa jotain piristysruisketta kaipaisi työhönsä aika moni muu-kin. Näin päättelen, kun luen Par-dian tutkimusta henkilöstön mahdollisuudesta osal-listua muutoksia koskevaan päätöksentekoon.

Työpaikkojen uudelleen organisoinnin Euroopan mestarina komeilevat suomalaiset, ja valtionhallinto on häärinyt aktiivisimmin orga nisaatiomuutosten toteuttamisessa.

Tyytyväisyys osallistua muutoksia koskevissa päätöksenteoissa vaihteli eri hallinnonaloilla. Vä-hintään puolet oli tyytyväisiä muutoksen vaikutuk-siin OKM:ssä, UM:ssä, OM:ssä ja YM:ssä. Yksi hal-linnonala poikkeaa selvästi yleisestä linjasta. Lähes 70% SM:n vastaajista koki muutosten vaikutukset kielteisenä. OM:ssä vastaava prosenttiluku oli reilu 45%. Tutkimustuloksissa on pureskeltavaa sisämi-nisteriön johdolle ja uudelle poliisiylijohtajallekin.

Muutoksessa tavoitteiden ja visioiden yhdistä-misen taito muodostavat yhden elementtiparin, jol-la luodaan toiminnalle suunta.

Professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistos-ta hakee muun muassa strategiatyön ja johtamis-

taidon oppeja nykypäivän lisäksi historiasta. Hän toteaa AEE:n nettiartikkelissa ”Johtaja, katso men-neeseen!”: ”Kun mennään ihmisten johtami-

seen, astuvat voimaan suuremmat lainalaisuu-det. Silloin historiasta-kin voidaan oppia. Näen paljon yhtäläi-syyttä historiasta nykypäivään.”

Mielenkiintoinen esimerkki on ensimmäisessä maail-mansodassa laivastojohtami-nen Britannian ja Saksan vä-lillä. Kilpavarustelu oli näyt-tävää, mutta lopulta britti-laivasto oli tositoimissa ylivoimainen. On kiinnos-tavaa analysoida, miksi toista laivastoa johdettiin paremmin.

Vaikkei historiastakaan mitään ehdottomia totuuksia johtamisoppeihin löydy, voisi ke-säkirjoihinsa lisätä sotahisto-riaan liittyvän teoksen. Ehkäpä suu-rista sotakertomuksista kumpuaisi vii-sautta jaettavaksi myös kesäisiin mökki-elämän pakollisiin työnjakoihin, joista ai-ka-ajoin räjähtää myrskypilven kaltaisia sanasotia. Rentouttavaa kesää!

Jotain piristysruisketta

kaipaisi työhönsä moni muukin.

Rastia ruutuun

H A N N E L E L O T S A R I - C O F F E N G

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Katja

Alm

gren

pääk ir jo i tus

3 2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

POLIISI & OIKEUS

86. vuosikerta

Julkaisija

Suomen Poliisi–järjestöjen Liitto

Toimitus

Asemamiehenkatu 200520 [email protected]

Päätoimittaja

viestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 [email protected]

Toimitussihteeri

viestintäsuunnittelijaKatja Almgren09 3484 [email protected]

Osoitteenmuutokset

JäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

Ilmoitukset

Olli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

Viestintätoimikunta

Pekka Heikkinen Pirkko Kauppinen Henna KelloniemiIlari KulmanenMikko SalokannelEero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen

Taitto

Kaaripiste Oy

Paino

Lönnberg Print & Promop. 09 751 1811

ISSN 1238-5387

Aikakausmedian jäsen

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta.

Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40, aineistot viimeistään 31.8.

Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 13.11.

K ANNESSA

T YÖSSÄ

42

12PINNALL A

34

A JASSA

28

tässä numerossa

4 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2015

16 34

Pääkirjoitus – Rasti ruutuun 3Puheenjohtaja – Uusi voima 6Lyhyesti 8Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi:Nuorten maailmaa on ymmärrettävä 12Eläkeuudistus etenee eduskuntaan 16Työpari 18Henkilökunta ja joustavuus muutoksen voimavarana 20Kulmanen – Avautumisen ankeudesta alkaa asennemuutos 23Pykälän pyörteissä 24Raskaanliikenteenvalvontaa kehitettävä 27Rahaa ja raameja – valtuusto kevätkokouksessa 28

Lennossa työtä ja harrastusta 30Ei enää 32Heidin hyväksi 34Mättöä vai pupunruokaa 36Esa Syrjälä – 41 vuotta töitä pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa 38Raamitellaan ja sovitaan 40Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa 42Dansk polis upplever extrem press 46Muistamiset 48Pulmanurkka 49Repe 50Kokkonen – Kevättä ilmassa 51


Palkansaajakeskusjärjestöt ovat muutoksessa ja

murroksessa. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot ovat aloittaneet

hankkeen uuden ja suuren järjestön luomiseksi.

Akavalaisista on saatu vain pientä lisävahvistusta.

Viimeistään vuoden kuluttua näemme, tuleeko tästä

hankkeesta totta vai tarua.

UUSI VOIMA

puheenjohtaja l ta


[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Y R J Ö S U H O N E N

Uudistuksen tavoitteena on saada lisävoi-maa työantajaa vastaan. Työnantaja on tässä yhtä kuin Elinkeinoelämän keskusliit-

to, EK. Toteutuessaan uuden keskusjärjestön riveis-sä olisi noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa.

Miten tämä lisävoima sitten näkyisi ja mihin si-tä käytettäisiin? Kun vertaa tällä hetkellä SAK:n ja STTK:n liittoja, on helppo löytää eroja. Lakkoherk-kyys on yksi selkeä ero. Lakkoasioissa STTK:n väki näyttäisi olevan lähes koomassa, kun sitä vertaa muutamiin SAK:n avainliittoihin. STTK:n liitoista lä-hinnä vain Ammattiliitto Pro on profiloitunut työ-taistelujen tai niiden uhkien käyttäjänä.

Lakkouhkan pitäisi toimia vähän samaan ta-paan kuin maanpuolustuksen. Uskottava puolustus toimii ennalta estävästi, kukaan ei uskalla hyökätä. Näinhän sen pitäisi olla myös työelämässä. Työnan-tajan hyökkäysten pitäisi pysyä kurissa lakkopelot-teella. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tästä asees-ta on panokset lopussa. Tai ne ovat korkeintaan paukkupanoksia.

Miten voima tulisi esille rauhanomaisemmissa tilanteissa? Takaisiko suuruus nykyistä paremman näkyvyyden ja sitä kautta vetovoiman, jolla jäsen-määrä saataisiin nousuun? Onko mahdollista, että massiivisuus kääntyisikin itseään vastaan? Häviää-kö koon mukana viimeinenkin ketteryys? On paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.

Uskon että monta kiveä ja kantoa on vielä raivat-tava yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääse-vän kompastumatta paikalle. Yksi keskeinen este on nykyinen poliittinen sitoutuneisuus, joka iskee lei-maa erityisesti SAK:n kylkeen. STTK:n puheenjohta-ja Antti Palola totesi Suomen Kuvalehden nume-rossa 20/2015 että ay-liikkeen ja demareiden on teh-tävä pesäero. Ei kovin helppo rasti, uskoisin.

Uudistusta kasaavista jotkut haluavat korvata poliittisen sitoutumattomuuden termillä moniarvoi-

suus. Tämä vaikuttaa savuverhon levittämiseltä. Poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat vuosisataisella yhteisellä taipaleellaan hyötyneet toisistaan monin eri tavoin. Taloudellinen hyö-ty ei ole niistä vähäisin. Napanuora saat-taa osoittautua liian sitkeäksi katkaista.

Ne Liitot, jotka edellyttävät täydel-listä sitoutumattomuutta, joutuvat sel-vittämään tarjolla olevat vaihtoeh-dot. Sitoutumattomuus ei ole ainoa selvitettävä asia. Yksi tärkeä ky-symys on, millä hinnalla mah-dollinen uusi järjestelmä tarjoaa uutta voimaansa. Jäsenmaksut eivät voi nousta, kun eivät sitä tee palkatkaan. Pysytäänpä siis hereillä!

Hyvää kesää kaikille!

Monta kiveä ja kantoa on vielä

raivattava yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääsevän kompastumatta

paikalle.

2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

Katja

Alm

gren

7

Tuossa sloganissa on aika hyvä lause: Me turvaamme

selustasi. Se on tänä päivänä raakatotuus, että sitä tarvitaan”

PALAUTE JÄSENELTÄ.

LUOTTAMUSMIESTÄ ON SPJL:N

JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ.

(LÄHDE: SPJL:N

VUOSI KERTOMUS 2014)

87

Jäsenkortilla etuja SPJL:n jäsenenä sinulla on voimassa vapaa-ajan matkus-

tajavakuutus. Jäsenkortti on siis samalla matkustajava-kuutus. Vakuutusturvan hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden mittaisilla vapaa-ajan kotimaanmatkoilla ja Suomesta alkavilla ulko-maanmatkoilla.Osa jäsenyhdistyksistä on vakuuttanut jäsenensä myös yh-distyskohtaisella Liittovakuutuksella, johon sisältyy vapaa-ajan tapaturmavakuutus (if.fi/spjl).

Teboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alennusta koko kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Kampanja on voimassa 1.6.–31.8.2015 välisen ajan. Alen-nuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiase-milta Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta.

Jäsenedut.fi-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuk-sia ja tarjouksia ammattiliittojen jäsenille ja heidän per-heenjäsenilleen. Voit rekisteröityä palveluun käyttäjäksi.

Verkkokauppaedut ovat heti käytettävissä sekä mobiili-näyttökortilla myymälöissä (löytyy kohdasta asiakaskortit). Näyttökortin voi tallentaa puhelimeen taikka kirjautua kau-passa palveluun ja näyttää korttia.

Mökille

Haku liiton Keskusrakkaan, Marakkaan ja Tirakkaan on käynnissä viikoille 1–26/2016

Mökkien hakuaika on 15.6.–31.8.2015. Varaukset tehdään varauskalenterin kautta SPJL.fi -jäsensivuilla. Eläkeläiset voi-vat tehdä varaukset soittamalla Spjl:n toimistoon Asta Ja-

kobssonille p. 09 3484 2426 tai laittamalla sähköpostia [email protected].

Hakuajan jälkeen suoritetaan mökkiviikkojen arvonnat ja majan saaneille ilmoitetaan 11.9.2015 mennessä. Va-paaksi jääneet mökkiviikot ovat tämän jälkeen varattavissa kalenterista.

Jos olet vuosina 2013, 2014 tai 2015 mökkeillyt Levin niin kutsutuilla sesonkiviikoilla 8–18, et voi jättää hakemus-ta sesonkiviikolle 2016.

Jos kotisivulle kirjautumisessa on ongelmia tai salasana-si on hukassa, ota yhteyttä toimistoon Anne Rakkaan sähköpostitse [email protected].

Pankajärven, Vierumäen, Telkänpesän ja Rauhamäen haku vuodelle 2016 alkaa 15.10.2015.

l yhyest i


Twitterissä: Luottamukseen kuuluu,

että tehdyistä sopimuksista pidetään

kiinni #vaalit2015

#yhteiskuntasopimus

FB kommentti: Sisäinen turvalli-

suus ei ollut missään muodossa

esillä Sipilän eduskuntaryhmille

lähettämissä 15 kysymyksessä.:

Kuinka moni niistä 7 kansanedus-

tajasta, joka on poliisi, muistaa

puolustaa poliiseja.

Poliisitaustaiset kansanedustajat SPJL:n vieraanaEduskuntaan valittiin 7 poliisitaustaista kansanedustajaa. SPJL kutsui poliisitaustai-set kansanedustajat tutustumaan liiton toimintaan. Tapaamisessa tuotiin esille muun muassa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuuden näkymiä.

Keskustelua käytiin ammatillisesta eläkeiästä, kielikysymyksestä, laillisuusvalvon-nasta ja yksityisestä turva-alasta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta katsottuna.

Esille nousivat myös oikeusministeriön hallinnonalan ja hätäkeskuksen resurssit ja tehtävien lisääntyminen. Lainsäädäntöön liittyvät muutokset puhututtivat. Lisäksi kes-kusteltiin palkanmaksuun liittyvistä ongelmista SM:ssä. Paikalla maanantaina 2.6.2015 olivat kansanedustajat Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Veera Ruoho ja Kari

Kulmala. Spjl:n toimistosta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Yrjö Suhosen lisäksi

järjestöpäällikkö Mika Nygård, neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen, lakimies Rita

Ridanpää ja pääluottamusmiehet Pirjo Lappalainen ja Pekka Lassila.

Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämääUuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoon-tuivat 25.5. Helsingissä. Tapaamisessa liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päät-tivät järjestön strategiasta.

Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toi-mintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa.


Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi:NUORTEN MAAILMAA ON YMMÄRRETTÄVÄ

kannessa


TEKSTI JA KUVAT

Katja Almgren

Poliisipartio ajaa jalkakäytävälle ja pysäyttää

ryhmän nuoria. Leppoisasti jutustellen selvitetään

kuulumisia ja illan suunnitelmia, sitten pyydetään

avaamaan reput ja kassit. Leijona-pullon ja parin

pussikaljan kohtalo on selvä, poliisit nappaavat ne

takakonttiin ja nuoret puhallutetaan. Vanhempien

yhteystiedot kirjataan ylös. Riihimäen Ankkuri-tiimin

ilta koulujen päättäjäispäivänä on vasta alussa.


Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat?


Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa apuun ohjaaminen on Riihimäen Ank-kuri-tiimin ydin. Työssä kiteytyy uu-

denlainen monialainen yhteistyö, jossa poliisi-kaan ei ole enää pelkkä poliisi. Se tuo työhön haastetta, mutta myös mielenkiintoa.

Ennalta estävää työtä lasten ja nuorten hyväksi ovat tekemässä vanhempi rikoskons-taapeli Pauliina Laukko-Kemppi, sosiaali-työntekijä Jonna Niemelä, psykiatrinen sai-raanhoitaja Sari Seppänen sekä erityisnuo-risotyöntekijä Sari Lähdenniemi.

Ankkurilaisten asiakkaina ovat usein ta-valliset perheet, tavalliset nuoret, joille ensim-mäinen rike voi jäädä viimeiseksi.

– Vanhemmat saattavat joskus kysyä, mil-loin otamme heidän lapset huostaan, mutta

siitähän ei ole kyse, sosiaalityöntekijä Jonna Niemelä sanoo.

Vaikka kaikista alle 18-vuotiaiden rikkeistä tehdään lastensuojeluilmoitus, yleensä yksi käynti poliisiaseman Ankkuri-tiimin juttusilla riittää.

Ankkurilaiset puhuttelevat lapsia ja nuo-ria ja heidän vanhempiaan toisinaan myös ryhmässä. Se on helppo ja hyvä tapa esimer-kiksi kotibileiden jälkipuinnissa, kun kaikki saadaan koolle yhtä aikaa. Silloin vanhem-pien toivotaan myös vaihtavan yhteystietoja.

Perusperheiden ohella kulkevat toki vaka-vamman huolen tapaukset, kuten mielenter-veysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja väki-valtatapaukset, välillä yhden rikkeen tultua päivänvaloon, taustalta löytyy enemmänkin

Uhreille löytyy yleensä paikkoja saada apua,

mutta tekijöille ei. Ankkurilaiset huolehtivat

molemmista. Päättäjäisiltana sosiaalityön-

tekijä Jonna Niemelän ja vanhempi rikos-

konstaapeli Pauliina Laukko-Kempin tiimiä

täydensi some-poliisi Pekka Laitinen

Hämeen linnan pääpoliisiasemalta.

puututtavaa. Tiimin työhön kuuluvat alaikäis-ten ohella myös perhe- ja lähisuhdeväkivalta-tapaukset.

Alaikäisten laaja reviiri

Lapsilla ja nuorilla on usein väärää tietoa, jo-ta Ankkuri-tiimi haluaa korjata oikeaksi. Vaik-


Riihimäen Ankkuri

Lasten asiakkuudet 2013

0–9v 16

10–11v 13

12–13v 36

14–15v 74

16–17v 62

18v– 58

Vastaanotetut lasten-suojeluilmoitukset

285*

Ankkurissa käsitellyt lastensuojelu-ilmoitukset

233*

Ankkurissa tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset

94*

* sis. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi.

Koulujen päättymisviikonlopun päihdevalvonta

Hävitetty ja takavarikoitu Rikoksiin syyllistyneet Rikosilmoitus Sakko Rikesakko Lastensuojelu- Valvontaanalkoholi alle 15v 15–17v 18–20v ilmoitukset käytetty aika (h)

Häme40,3 litraa

(Riihimäki 25 l)3 26 2 3 (Riihimäki 1) 1 17 35 (Riihimäki 16) 129

Koko maa 2 117,9 litraa 75 763 46 51 60 442 714 3 509

Tilastot: Poliisi


Pauliina Laukko-Kemppi pitää yhden oven

periaatetta perheen auttamiseksi hyvänä.

Koulukiusaaminen on levinnyt teinien

keskuudesta 2. luokkalaisiin asti.

ka vasta 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa, myös sitä nuorempien rikkeistä jää poliisin rekisteriin merkintä.

Huolestuttavaa rikoskonstaapeli Pauliina Laukko-Kempin mielestä on se, että lasten vä-lisissäkin pahoinpitelyissä täyttyvät rikostun-nusmerkistöt: käydään käsiksi, aiheutetaan ruumiillisia vammoja, piinataan ja uhataan.

Koulukiusaaminen on levinnyt teinien kes-kuudesta jo 2.-luokkalaisiin saakka. Eikä kiu-saaminen rajoitu koulun alueelle, se leviää myös vapaa-aikaan.

Sosiaalinen media on avannut uudenlai-sen maailman; siellä missä vanhemmat näke-vät vaarat ja uhat, nuoret näkevät mahdolli-suudet. Alastonkuvia ja tappouhkauksia leviää WhatsApp:ssa, lasten keskuudessa.

Laukko-Kemppi ja Niemelä nostavat esiin vanhempien vastuuttamisen ja yhteisöllisyy-den merkityksen. Kaveriporukan vanhemmat eivät useinkaan pidä yhteyttä keskenään, ei-kä nuorille aseteta rajoja, puhelin kulkee mu-kana yötä päivää.

Vanhemmat saattavat soittaa Ankkuri-tii-mille ja kysyä, voiko lapsen puhelimen tai tieto-koneen käyttöä seurata, voiko viestejä lukea.

– Vanhemmat pelkäävät seurauksia. Meil-tä saatetaan myös kysyä voiko lapsen jättää kotiin yksin pikaisen kaupassakäynnin ajaksi, Laukko-Kemppi kertoo.

Lasten ”kalja”

Merkittävä nykyajan ilmiö on sosiaalisen me-dian ohella energiajuomien varastaminen jo

alakouluiässä. 8–10 -vuotiaat lapset saatta-vat saada ensikosketuksen virkavaltaan eri-laisten energiajuomien näpistelystä.

– Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat? Pystyn oleen ilman, jos haluun, Niemelä luet-telee lasten suusta kuultuja kommentteja.

Laukko-Kemppi myöntää, että energiajuo-mien kulttuuri kuulostaa siltä kuin puhuttai-siin kaljasta. Yllättävää kyllä vanhemmat-kaan eivät aina osaa olla huolissaan asiasta, vaikka juuri 8–10 -vuotiaiden Ankkuri-asiak-kaiden osuus on nousussa; 2015 alkuvuonna ikäryhmän tapauksia on ollut lähes saman verran kuin vuonna 2013 yhteensä.

Ankkurilaiset pitävät tärkeänä ymmärtää nuorten maailmaa. Kehitystä ei voi pysäyt-tää, sen mukana on kuljettava mieli avoime-na. Ennakkoluulottomuus ja asioista kiinnos-tuminen ovat tärkeitä niin Laukko-Kempille kuin Niemelällekin.

Vaikka vanhempien piittaamattomuus toisinaan ihmetyttää, useimmiten ankkuri-laisten asiakkaat suhtautuvat tiimin toimin-taan myönteisesti.

– Usein perheissä ollaan huojentuneita, että asiat hoidetaan. Anteeksipyytäminen on

yllättävän vaikeaa, mutta me olemme sitä varten, että autamme pääsemään näistä ti-lanteista yli, mahdollisimman helposti. Nuo-rista näkee, että heitä harmittaa. Samoin sen, kuinka paljon he kunnioittavat vanhempiaan ja meitä, Laukko-Kemppi miettii.

Nuorten pariin

Kuten päättäjäispäivän iltana, ankkurilaisten ajatuksissa on yhä enemmän jalkautua sinne missä lapset ja nuoret ovat. Suunnitelmissa on elokuinen Beach Party, 7-luokkalaisten ryh-mäytys, käynti nuorisotiloissa, jouluglögit.

Riihimäen Ankkuri-tiimillä riittäisi vientiä, mutta kaikkialle ei ennätä; täysipäiväisinä ankkurilaisina toimivat vain Laukko-Kemppi ja Niemelä Riihimäen poliisiasemalla. Lauk-ko-Kemppi auttaa tarvittaessa myös tutkin-nan puolella. Psykiatrinen sairaanhoitaja on puolet ajastaan Nuorten palvelupisteellä Nupissa, erityisnuorisotyöntekijän panos on 25 %.

2,75 HENKEÄ TYÖSKENTELEE RIIHIMÄEN

ANKKURI-TIIMISSÄ VAKITUISESTI 50 000

ASUKASTA AUTTAEN.


olivat ikiä, jolloin oli viimeistään erot-tava palveluksesta. 58 vuoden amma-tillisen erityiseläkeiän valinneilla on oi-keus jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana, mutta heillä on mahdollisuus jatkaa eroamisikään asti. Työryhmän erimie-lisen selvityshankkeen pohjalta, mihin SPJL jätti eriävän mielipiteen, säädet-tiin uusi laki, jossa poliisimiehen eroa-misiäksi säädettiin 68 vuotta. Eläkeikä sidottiin yleiseen eläkeikään eli tällä hetkellä 63 vuoteen. Eli poliisimiehellä on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaa-na, mutta hänen tulee jäädä viimeis-tään 68-vuotiaana.

Uusi eroamisikä ei koskenut ennen vuotta 1960 syntyneitä, joiden eroami-sikä on 60 vuotta. Samoin ulkopuolel-le jäivät 58 vuoden valinnan tehneet. Uudella eroamisiällä noudatettiin Jyr-

ki Kataisen hallituksen tavoitteita pi-dentää työuria ja parantaa julkisen sektorin taloutta.

Jyrki Kataisen aikana aloittanut hallitus käynnisti laajemman hank-keen, koskien ammatillisia erityiseläke-ikiä julkisella sektorilla. Ammatillisia erityiseläkeikiä on muun muassa opet-tajilla, sairaanhoitajilla ja poliiseilla. Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt katsovat erityisten eläkeikien olevan perustuslain omaisuudensuojan piiris-sä ja päätös muuttaa ammatillisia elä-keikiä olisi perustuslain vastainen.

Sosiaali- ja terveysministeriön työ-

ryhmä on neuvotellut ammatillisista erityiseläkeikien tulevaisuudesta. Työ-ryhmässä ei ole Suomen Poliisijärjes-töjen Liitolla edustajaa, vaan Pardian edustaja on neuvotellut Pardiaan jär-jestäytyneiden puolesta. Työryhmässä on edustettuina muun muassa Keva ja sosiaali- ja terveysministeriö. Yleinen henki on ollut työnantajapuolella tah-to olla noudattamatta valinnan teh-neiden valintaa ammatillisista erityis-eläkeiäistä ja vastaavasti työntekijä-puolen tahto noudattaa valinnan teh-neiden valintaa. Ammatillisia erityis-eläkeikiä on julkisella sektorilla noin 10 500 henkilöllä. Poliiseja näistä on noin 1 000 henkilöä.

Työryhmältä lähtee erimielinen lausunto eduskuntaan, joka tulee to-dennäköisesti säätämään uuden lain lausunnon pohjalta. Lain lopullisesta sisällöstä ei ole tällä hetkellä tietoa.

Lausunnossa ehdotetaan erityisis-tä eläkeiäistä luopumista nopeutetulla aikataululla. Tämä tarkoittaisi sitä, et-tä heillä, joilla ammatillinen eläköity-misikä täyttyisi vuonna 2018, tulisi kol-me kuukautta lisää työuraan. Työura kasvaisi joka vuosi kolme kuukautta vuoteen 2025 asti, jolloin tulisi 2 vuot-ta ylimääräistä. Kaksi vuotta olisi mak-simi työurapidennys erityisen eläkeiän poliisissa valinneille.

SPJL on yrittänyt vaikuttaa kansan-edustajia lobbaamalla lain sisältöön.

ELÄKEUUDISTUSetenee eduskuntaan

Poliisiorganisaatiossa on poliisi-en eläkeikää uudistettu viime vuosina varsin ahkerasti. Vuon-

na 2010 sisäministeriön poliisiosastos-sa aloitti työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää, onko poliisihallinnossa perusteita erityisille eroamisiäille. Työ-ryhmässä oli muun muassa poliisihal-lituksen, valtionvarainministeriön ja Kevan (kuntien eläkevakuutus) edusta-jia. Suomen Poliisijärjestöjen liitolla oli yksi edustaja työryhmässä.

Poliisin erityisellä eläkeiällä tarkoi-tettiin miehistön ja alipäällystön eroa-misikää, joka on 60 vuotta. Päällystöl-lä eroamisikä on 63 vuotta. Eli nämä

Eroamisikä = Ikä, jolloin virkamiehen on viimeis-tään erottava virastaan. Virkamiehen yleinen eroamisikä on 68 vuotta. Joissakin viroissa eroa-misikä on yleistä eroamisikää alempi. Jos eroami-sikä on alempi kuin 68 vuotta, säädetään siitä asetuksella.

Ammatillisen erityiseläkeikä = Eräillä valtion eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ol-lut oikeus valita erityinen eläkeikä. Ammatilliset erityiseläkeiät ovat 55, 58 ja 60 vuotta. Ammatti-nimikkeet, joissa on voimassa kyseinen eläkeikä, on lueteltu 1. päivänä heinäkuuta 1989 lukien ku-motuissa valtion eläkeasetuksessa.

TEKSTI

Mika Nygård


Tavoitteena on ollut kunnioittaa valin-nan tehneiden valintaa. Liitto on lähet-tänyt postia kansaedustajille ja puo-luetoimistoille erityisen eläkeiän nou-dattamisen puolesta. Valitettavasti palkansaajapuoli on ollut asian kans-

sa yksin ja esimerkiksi työnantajapuo-li suhtautuu työurien pidentämiseen myönteisesti.

Liitolla ei ole mahdollisuutta valit-taa tai riitauttaa lausunnon perusteel-la säädettyä lakia. Mahdollisuus viedä

asiaa eteenpäin on silloin, kun uuden lain perusteella annettaan ensimmäi-nen eläkepäätös. Ensimmäinen eläke-päätös, jossa tulee ”lisäpalvelusta” on valituskelpoinen. Eläkepäätös on vali-tuskelpoinen hallinto-oikeudessa.

Eläkeikä Eläköitymisikä Eläkeuudistus

58 vuotta ammatillisen eläkeiän valinneet

58-vuotiaana vuoden 2017 ajan. Mahdollisuus jatkaa työuraa 68-vuotiaaksi.

Tämän jälkeen eläköitymisikä nousee portaittain.Eläköitymisikä nousee vuodesta 2018 lähtien 3 kk/vuosi vuoteen 2025 asti – enimmillään kuitenkin 2 vuotta.

Eroamisikä 60 vuotta, koskee ennen 1960 syntyneitä henkilöitä

Mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60–68 -vuotiaana Tähän ei tässä yhteydessä puututa.*

Yleinen eläkeikä63–68 vuotta (joustavasti)

63 vuotta, vanhuuseläkeiän alaraja. Vuonna 1960 tai sen jälkeen syntyneet.

Julkisen sektorin eläkeikä nousee portaittain vuodesta 2017 alkaen 65 vuoteen, kuten yksityisellä sektorilla on.Ensimmäisenä tämä 65 vuotta ikäraja koskee vuonna 1962 syntyneitä.

Lisäksi: Julkisella sektorilla on vielä käytössä myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuus-eläkkeen nykyinen alaraja, joten niitä ei uudis-tuksessa nosteta.

Lausunnossa ehdotetaan erityisistä eläkeijistä luopumista nopeutetulla

aikataululla.

Pähkinänkuoressa eläkeuudistus

* Eroamisiät eivät kuulu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan ja siksi niitä ei ole eläkeuudistuksen yhtey-dessä neuvoteltu. Eroamisikää koskevat ratkaisut teh-dään erikseen ministeriössä, joiden hallinnonalaa ne koskevat.

Lisää aiheesta: eläkeuudistus.fi


t yöpar i

POLIISIRATSU, 18, VIROLAINEN

PUOLIVERIROTUINEN TORINHEVONEN

18 P OLIISI & OIK EUS 2 | 2015

Työpaikka:

Helsingin poliisilaitos, RatsupoliisiVirkoja yhteensä ratsupoliisissa: 8

TEKSTI JA KUVA

Katja Almgren

VANHEMPI KONSTAAPELI

STADIN SKOUDE 2015

Jukka, 57: Helsingin ratsupoliisissa työskentelee kaksi ryhmää, joiden vahvuudet ovat 4 + 3. Kesällä saamme yhden viran lisää. Poliisiratsuja on yhteensä kuusi, viisi ruunaa tamma Kullan lisäksi.

Ratsuja on etsinnässä jatkuvasti, muutama viikko sitten meiltä lähti kaksi hevosta terveysvaivojen ta-kia, ja kaksi uutta on tulossa kokeiluun. On vaikeaa löytää hyviä ratsuja, jotka sopivat poliisin tarpeisiin. Jos hevonen on säikky, se ei sovellu tähän työhön.

Monet suosivat ruunia, koska ne ovat luonteel-taan tasaisempia kuin tammat, mutta Kullan kanssa ei ole ollut koskaan mitään ongelmia.

Onko työ muuttunut vuosien varrella?

Jukka: Ratsupoliisilla poliisin perustyö on säilynyt aika lailla samana, mutta lisämausteen tuovat rat-sut. Enpä muista koskaan tulleeni kuvatuksi, kun vuo-den verran jalkapartiolla nuorena miehenä kuljin kaupungilla. Ratsun selässä seuraan itse ja tulen seuratuksi.

Ratsupoliisin toiminta on kehittynyt viime vuosi-na yhä enemmän operatiivisempaan suuntaan. Pit-kän tauon jälkeen olemme taas osa joukkojenhallin-taa. Se on osanaan lisännyt miesten kiinnostusta ha-keutua ratsupoliisiksi. ”Heppatyttö”-mielikuva on ka-rissut jo aikaa sitten.

Poliisiratsut ovat nykyään paremmin koulutettu-ja, samalla niiden määrä on laskenut kolmasosaan siitä, mitä oli aloittaessani ratsupoliisissa. Enää ei

ole ratsuissa reserviä, kuten ennen. Myös poliisitak-tiikkaa on enemmän, toiminta organisoidumpaa, tapahtumiakin on enemmän.

Myös työturvallisuus on lisääntynyt varusteiden myötä, vaikka ratsun selästä putoamisia tapahtuu silloin tällöin.

Mieleenpainuvin tapahtuma?

Jukka: Itävalta oli EU:n puheenjohtajamaana 1998 ja jokaisesta Euroopan maasta kutsuttiin kaksi ratsu-poliisia yhteiskatrilliin. Itävalta maksoi kulut ja hevo-set saimme sieltä lainaksi. Matka jäi upean tapahtu-man lisäksi mieleen keskusteluista, joita kävimme eri maiden kollegojen kesken; ongelmat ja toiminnan ke-hittäminen nousivat keskusteluiden teemaksi.

Kullan viimeisin komennus isommassa mielen-osoituksessa lienee monella tuoreessa muistissa. Tampereella itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa meno oli normaalia hurjempaa, soihtuja ja raketteja heiteltiin hevosten jalkoihin. Siellä Kullan kylki osui mielenosoittajaan, joka kaatua rötkähti maahan. YouTubeenkin päätyi pari pätkää kohtauksesta…

Lomasuunnitelmia?

Kesäloman aloitamme Kullan kanssa samaan aikaan. Silloin Kulla suuntaa muiden poliisiratsujen tapaan Haltialan laitumille. Pitkästä kesälomasta ei kuiten-kaan ole kyse, vaan ratsut lomailevat kaksi viikkoa. Pitkä loma lihottaa ja laiskistuttaa ne. Kullakin oli juuri laihdutuskuurilla, kun 50 kiloa piti saada pai-nosta pois.

Kulla on virolainen puoliverinen torinhevonen. Iso ja raskaampi ratsastaa. Partiossa siihen voi luot-taa. Kullan mielestä tosin ratsastajakin saisi olla kevyempi…

Ratsun selässä seuraan itse ja

tulen seuratuksi.


HENKILÖKUNTA JA JOUSTAVUUS muutoksen voimavaroinaSyyttäjänsihteeri Seija Paljakan työvuosiin mahtuu organisaation muutoksia. Niistä ensimmäinen, Tuusulan ja Järvenpään poliisiasemien yhdistäminen 1994, oli vaikein. Myöhemmät ovat jo sujuneet helpommin.

TEKSTI

Tanja Seppänen

KUVA

Katja Almgren

Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastojen yhdistäminen on viimeisin urakka, jossa Seija Pal-

jakka on ollut mukana etenkin henki-löstön ja talouden osalta. Samalla hä-nen työnkuvansa meni uusiksi, mikä ei tunnu Paljakkaa haitanneen. Hänestä oli hyvä, että uutta virastoa lähdettiin rakentamaan organisaatiosta alkaen.

Luottamusmiehenä toimiva Paljak-ka kokee, että henkilökunta on voinut vaikuttaa työryhmissä muutoksiin jo ennakolta. Hanketta varten perustet-tiin neljä työryhmää, joissa haettiin yh-

teisiä pelisääntöjä. Ryhmien toimeksi-annot aikataulutettiin.

– Itse kuuluin organisaatiotyöryh-mään, jossa käytiin läpi viraston orga-nisaation ohella muun muassa työjär-jestys, virantoimitusjako, vastuut, yh-teistoiminta ja työsuojelu.

Ensimmäisenä vuonna pistettiin kuntoon toiminnan kannalta välttä-mättömät asiat, kuten tilat.

Ihmiset saivat rauhassa tutustua ja toimintatavat hioutuivat ajan kans-sa. Vasta tänä vuonna on keskitytty tu-lostavoitteisiin, Paljakka kertoo.

– Luottamusmieheen ei ole täällä tarvinnut turvautua. Totta kai pelkoja oli, kuten uuden edessä aina. Ne osoit-tautuivat turhiksi.

Henkilökunnan huomiointi näkyi vii-me lokakuun työtyytyväisyysbaromet-rissa: lähes kaikkien osioiden nousua ei virastopäällikkö osannut odottaa.

Paljakka painottaa, että onnistu-nut muutos lähti puhtaalta pöydältä.

– Ei katsottu vanhaa, vaan lähdet-tiin rakentamaan kokonaan uutta. Käytiin läpi, mitä erilaista työskentely-tavoissa on, ja pyrittiin ottamaan kaik-kialta parhaat toiminnot.

Paljakan sanoista kuvastuu paitsi tahto toimia, myös joustavuus. Kaik-kea ei yritetty tehdä kerralla, vaan muutokselle on annettu aikaa.

– Työnjako on elänyt koko ajan. Vii-meisimpänä keväällä hiottiin tukitoi-mintojen jakoa. Sihteerit ovat koko ajan olleet mukana miettimässä, miten työnjako uudessa tilanteessa toimisi. Osallistuminen on sitouttanut ihmisiä.

Risuja hanke on saanut tiedottami-sesta. Tiedotus oli huomioitu tavoit-teissa, mutta palautteen mukaan se jäi turhan vähäiseksi.

Kokemus kasvattaa muutosvalmiutta

Seija Paljakka kertoo, että neljän syyt-täjänviraston rakennemalli on ollut pu-heena työyhteisössä, mutta tulevaan suhtaudutaan rauhallisesti.

Neljän syyttäjä-

viraston malli

saattaa Seija

Paljakan mielestä

olla mahdollinen.


erot. Myös sidosryhmien toiminnot eroavat kaikkialla.

– Toivottavasti aikaisempaa koke-musta voidaan hyödyntää. Nyt kun alueista tulee valtakunnallisestikin iso-ja, toimintatapojen yhdistäminen voi olla hankalaa ja voimia kuluttavaa. Pi-tää valmistautua erilailla kuin silloin, jos virastoilla olisi yhtenäisemmät läh-tökohdat.

Työ ja luottamustehtävät tukevat toisiaan

Seija Paljakalle on selvää, että vain toi-mimalla asiat muuttuvat. Hänen mie-lestään työn mielekkyyden eteen kan-nattaa nähdä vaivaa. Ei ole tehtävää, jota ei voisi suunnata paremmaksi it-sellensä.

Paljakka arvostaa perspektiiviä, jonka luottamustehtävät antavat. Mu-kaan luottamustehtäviin hänet pyy-dettiin jo vuoden sisällä siitä, kun työt nimismiespiirissä alkoivat 1973.

– Suhtaudun intohimoisesti työhö-

ni. Luottamustehtävistä on ollut iso apu henkilöstöasioihin. Muiden luotta-musmiesten kanssa pääsee vaihta-maan näkemyksiä, ja luottamusmies-verkostosta saa tukea. Samalla näkee valtakunnallisestikin asioita, Paljakka kiittelee.

Seija Paljakan mielestä työ ja luot-tamustehtävät kannattaa yhdistää, koska ne tukevat toisiaan.

– Luottamusmiehen tehtävä tuo objektiivisuutta. Kokemus auttaa, ja ihan ensikuulemalta ei mene vesilasi nurin. Sitä katsoo asiaa ja miettii, mi-kä todellisuus on sen takana. Itse vai-kuttaa siihen, mihin pystyy. Ei kuiten-kaan tule liikaa surra sitä, mihin ei voi vaikuttaa.

Muutoksen aineksia

Itä-Uudellamaalla:

• Kanta-Hämeen syyttäjänvi-rasto jaettiin PORA III:n po-liisirajojen mukaisesti Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvi-rastojen kesken 1.1.2014.

• Uudistusta valmisteltiin etu-käteen hallinto- ja talous-, organisaatio-, sidosryhmä- ja syyttäjä toiminnan ja kansliatyöryhmissä.

– Olen itsekin sanonut, että se on tulossa. Nyt ei tunnu olevan mitään kauhukuvia, kaikki ovat todenneet vain, että ”aijaa”.

Paljakka uskoo, että monen uudis-tuksen myötä muutosvalmius kasvaa.

Neljän viraston mallissa Paljakkaa mietityttävät tulevien alueiden sisäiset

Kaikkea ei yritetty tehdä

kerralla.


Vuokrataan ainoastaan tämän lehden kautta.

Loma-asunto**** (vuodepaikat 4+2 sekä lisävuodemahdolli-suus neljälle) sijaitsee Kaunispään ylärinteellä. Kävelymatka keskustaan 1,4 km, ladut, pulkkamäki ja patikointireitit vieres-sä, huipulle 600 m. Autolla laskettelurinteelle 3,5 km.Isoista ikkunoista avautuu esteetön tunturinäköala. Pohjapin-ta-ala 100 m2: takallinen oh/ruokailutila kahdessa tasossa, hy-vin varustettu keittiö, kaksi mh, vh, wc, pesuhuone, sauna, mö-kin levyinen terassi. Yläkerrassa 25 m2 parvi, jossa parivuode ja 4 lisävuodetta. Kuivauskaappi, pesukone, taulu-tv (2), 4G-net-tiyhteys, hiustenkuivaaja, silitystarvikkeet. Suksien voiteluhuo-ne, autokatos ja lämmityspistoke, kaksi polkupyörää ja kahdet lumikengät.Vuokraushinnat: Viikot 51–1, 8–18 875,- Viikot 34–39 600,- Muut ajat 400,-/ 70,- vrkVuokra-aika alkaa numeroitua viikkoa edeltävänä lauantaina klo 14.00 ja päättyy numeroidun viikon lauantaina klo 12.00. Vuokralainen tuo liinavaatteet sekä peseytymisaineet ja -vä-lineet sekä huolehtii lähtösiivouksesta seuraavaa vuokralais-ta varten. Yksittäisiä vuorokausia ei voi varata sesonkiaikoina, muina aikoina aikaisintaan viisi viikkoa ennen toivottua ajan-kohtaa. Varauksen yhteydessä mahdollisuus tilata liinavaatteet (10 €/hlö) sekä lähtösiivous (70 €). Varaukset sähköpostitse [email protected] tarvit-taessa puhelimitse 044-975 6651. Vuoden 2015 viikot ovat jo varattavissa, kevään 2016 varaukset 1.11.2015 alkaen.Varaus on sitova, kun hinnasta maksettu 25 %. Loppusumma viimeistään kuusi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista, hei-nä-/elokuun osalta viipymättä. Peruutusmaksu 50 €. Mikäli pe-ruutus tapahtuu myöhemmin kuin 30 vrk ennen vuokra-ajan alkamista, veloitetaan koko vuokra, ellei peruutukseen ole lail-lista estettä. Muista käytännön asioista tarkemmin varausta vahvistettaessa.

Tervemenoa viihtymään!

Eila Koivuniemi

Loma-asunto Saariselän Etelärinteellä

HAIX Airpower ProRKevytmaihari, tehdään vain Suomen markki-

tuki. Vedenpitävä Gore XCR, varressa Cordura-

pikalukitus. Parhaan SRC-pitoluokan

Sh.229€

Sh.229€


”JOKA PÄIVÄ LÄHTEE lentoja, joka päivä voit lopettaa hommat.”

Oli yksi kriisialueen keikan sotilaiden vakiovastauksista niille,

joiden ”lanaaminen” (= v*****s) oli jo ylittänyt muiden sietokyvyn

rajan.

Joskus ajoimme vakituisesti kollegan kanssa, jonka työvuoron

aloituksesta lähtien kaikki asiat olivat aina jo lähtökohtaisesti pie-

lessä. Lisää löylyä heitimme vielä partioautossa, sellaista keskinäi-

sen synkistelyn ja tilityksen määrää en sietäisi enää tänään. Totta-

han meillä oli oikeat ratkaisut suurin piirtein kaikkeen, vikaa oli

vain kaikissa muissa, usein esimiesportaan eri kerroksissa.

Erään työvuoron alussa keskustelin kokeneen vuoroesimiehen

kanssa, joka oudoksui meihin tarttunutta kaiken valittamisen

kulttuuria, ovatko asiat tosiaan näin huonosti. Olimme aloittamas-

sa käskynjakoa, kun eräs kollega kiinnitti huomiota käytännön

epäkohtaan, johon sitten toinen yhtyi ja minä olin vielä aikeissa

kolmantena säestää. Ylikonstaapeli seurasi tilannetta, ajatukseni

lukien hän vinkkasi silmää, jolloin ymmärsin jättää tällä kertaa vä-

liin. Mitä hyötyä siitä olisi tässä yhteydessä ollut, päinvastoin.

”Maailma on minulle vain velkaa”, vänkärini luonnehti joskus

virkamiestä työyhteisössä, jolla on vahva peruskielteisyyden henki

ja näkökulma kaikkeen. Vanhan viisauden mukaan, jos sinulla ei

ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään.

Työyhteisössä meillä on myös omavastuuosuus viihtymisen ja

käytöksen suhteen, johon voimme aivan itse vaikuttaa omalla asen-

teellamme. Lisäksi olemme oman osuuden suhteessa vastuussa

muiden viihtymisestä työpaikalla. Ole sellainen työkaveri, kuin toi-

voisit muiden olevan, hänen asemastaan riippumatta. Ajatus käy

hyvästä nyrkkisäännöstä.

Asiallista, perusteltua ja oikealla foorumilla esitettyä kritiikkiä

tarvitaan, mutta säästäkää meidät ylijäämältä, kiitos.

”Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa, ei estä kukaan, kun mat-

kaa teen…” (J. Vainio)

I L A R I K U L M A N E N

AVAUTUMISEN ANKEUDESTA ALKAA ASENNEMUUTOS

kolumni

Katja

Alm

gren

23 2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS 23 1 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

PEKKA LASSILA

pääluottamusmies, sisäministeriöPIRJO LAPPALAINEN

pääluottamusmies, oikeusministeriö

Olen joutunut työtapaturman takia pitkälle sairaus-

lomalle. Onko mahdollista, että palkanmaksu päät-

tyy vuoden yhdenjaksoisen sairausloman jälkeen?

Palkkaus tässä tilanteessa maksetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 10 §:n 1. momentin pe-

rusteella, jos työtapaturmavakuutuslain mukainen tapatur-makorvaus myönnetään täysimääräisenä, eikä sen maksa-minen katkea vuoden jälkeenkään.

Mutta mikäli kyseessä on valtion yleisen virka- ja työeh-tosopimuksen 10 § 3. momentissa mainitusta tilanteesta, jossa tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, palkkaus maksetaankin sairausajan palkkaa koskevien määräysten eli valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti ja tämän pykälän mukaiseen palkkaukseen on oikeus yhdenjaksoiselta sairauslomalta vain enintään vuoden ajalta.

Ennen 1.4.2015 valtio maksoi osa-aikatyöläisille lo-

ma-ajan palkan könttäsummana kesäkuun palkan-

maksun yhteydessä. Valtiovarainministeriön anta-

man määräyksen mukaan tämä muuttui 1.4.2015

alkaen niin, että loma-ajan palkka maksetaan aina

normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Olen ollut toukokuussa kaksi viikkoa lomalla, ei-

kä loma-ajan palkkaa maksettu 15.5. palkanmaksun

yhteydessä, vaan se maksetaan vasta 15.6. palkan-

maksun yhteydessä. Onko palkanmaksaja toimi-

nut ministeriön antaman määräyksen mukaisesti?

Kyllä. Sopimus vuosiloma-ajan palkanmaksun maksu-tavasta vuosilomasopimuksen 17 §:n 2. momentista

ilmenevissä tilanteissa (= työaika ja sitä vastaava palkkaus muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitä seuraa-va prosenttiperusteinen vuosiloma-ajan palkka) syntyi niin myöhäisessä vaiheessa, että sen soveltamisen käyttöönot-tamiseen annettiin lisäaikaa.

Eli jos tämän lomavuoden 2015 lomia on pidetty tai pi-detään ennen lomakauden alkamista (1.6.2015) niin loma-ajan palkka voidaan sopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti maksaa poikkeuksellisesti viimeistään lomara-han maksukuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Lue lisää

PL

PL

MIKA NYGÅRD

SPJL:n järjestöpäällikkö

pykälän pyör te issä


Vuorotteluvapaalain mukaan työhistoriaa edellytetään nykyisin 16 vuotta.

Kuka voi saada valtion virka-ansiomerkin?

Olen palvellut valtiolla yhteensä yli 35 vuotta, osan

aikaa työsuhteisena ja sitten vuodesta 1993 lähtien

virkasuhteessa. Onko minun mahdollista saada

valtion virka-ansiomerkki?

Valtion virka-ansiomerkkiasetuksen mukaan virka-ansiomerkin myöntämisen edellytyksenä on, että

henkilö on ollut vakinainen virkamies ja että hän on toimi-nut valtion palveluksessa vähintään 30 vuoden ajan. Työ-suhteisena tehtyä työtä ei lueta hyväksi ansiomerkkiä myönnettäessä. Virassaolo on ehdoton edellytys. Kyseistä 30 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vain kokopäivätoiminen työ. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdenjaksoista.

Koska voin aloittaa uuden vuorotteluvapaan?

Olin edellisen kerran vuorotteluvapaalla vuosina

2011–2012. Olen kuullut, että uuden vuorotteluva-

paan voisi saada viiden vuoden kuluttua. Lasketaan-

ko se viiden vuoden työssäoloaika siitä, kun aloitin

vuorotteluvapaan vai siitä, kun se päättyi?

Jos haluat jäädä uudelle vuorotteluvapaalle, edellyte-tään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen

vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaalaki

muuttui 1.9.2014 lukien. Työhistoriaa edellytetään nykyisin 16 vuotta aiemman 10 vuoden sijaan. Näin ollen myös tä-mä tulee ottaa huomioon.

Vuorotteluvapaasta lisätietoa löytyy www.te-palvelut.fi ja www.tyj.fi -sivustoilta.

Onko työharjoitteluohjaajan palkkioon

tullut muutosta?

Kyllä, työharjoitteluohjaajan palkkio nousee. AMK -tutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan työharjoit-

teluohjaajalle maksetaan ohjaajan tehtävästä palkkiona 100 euroa kolmen viikon työjaksoa kohti. Ennen muutosta maksettava palkkio oli 50 euroa. Kultakin kolmen viikon työ-jaksolta voidaan palkkio maksaa enintään yhdelle työhar-joitteluohjaajalle kutakin ohjattavaa opiskelijaa kohden. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että ohjaaja osallis-tuu opiskelijan jatkuvaan ohjaamiseen ja arviointiin, oppi-mispäiväkirjan tarkastamiseen sekä tekee muut Poliisiam-mattikorkeakoulun määrittelemät ohjaamiseen liittyvät teh-tävät.

Muutos pohjautuu Poliisiammattikorkeakoulun esityk-seen 12.3.2014 ja lisäselvitys 28.1.2015. SPJL antoi lausun-non asiaan, jota hyödynnettiin osaltaan esityksessä.

PL

PL

MN


Valko-Venäjällä molemmat punnitusmenetelmät ovat käytössä, mutta pääpaino on

kiinteissä punnitusasemissa. Punnitus-asemilla punnitus tapahtuu ripeästi, koska ajoneuvot ohjataan pienellä no-peudella, noin 3 km/h vaa’an yli.

Vaikka punnitus tapahtuu suhteel-lisen nopeasti, viranomaiset haluavat lisätä valvonnan tehokkuutta, punnit-semalla vain ajoneuvoja, joita epäil-lään ylikuormitetuiksi. Sallituilla akseli-painoilla liikkuvia kuorma-autoja ja pe-rävaunuja ei pysäytetä. Miten tämä käytännössä toimii?

Viime vuonna käynnistyi Maail-manpankin rahoituksella Valko-Venä-jällä projekti nimeltään ”High Speed Weighing In Motion”. Ajokaistalle upo-tetuilla punnitusantureilla alustava punnitus tapahtuu täydessä nopeu-dessa hyvissä ajoin ennen punnitus-

asemaa. Samalla ajoneuvo kuvataan niin, että myös ajoneuvon rekisterinu-mero tallentuu. Mikäli sallittu akselipai-no ylittyy, dataa ja ajoneuvon tunniste-tiedot lähetetään punnitusasemalle, jossa poliisi pysäyttää ajoneuvon ja oh-jaa sen punnittavaksi. Tällä tavalla toi-minta tehostuu huomattavasti ja re-sursseja voidaan jopa säästää.

Liikkuvan poliisin Turun paikallisyk-sikkö suoritti samanlaista kokeilua val-tatie 8:lla Mynämäessä jo 1990-luvun puolivälissä sillä erotuksella, että tun-nistamiseen ei vielä silloin käytetty re-kisterivideokameraa. Osittain tästä syystä allekirjoittanut joutui mukaan Valko-Venäjän kokeiluun viime vuonna.

Ei liian kuumalla

Valko-Venäjällä kuorma-autokuljetta-jien on oltava tarkkana painojen kans-sa erityisesti aurinkoisina lämpiminä

päivinä, kun ilman lämpötila helposti nousee lähemmäksi kolmekymmentä astetta. Lainsäädännössä on nimit-täin määrätty, että lämpötilan nous-tessa yli kaksikymmentäviisi astetta, akselipaino laskee tuntuvasti. Kuljetta-jilla on yleensä täysi lasti päällä. Täl-löin ei auta muu kuin hakeutua teiden varsille oleville levähdysalueille tai huoltoasemille odottamaan ilman lämpötilan laskua.

Liikennepoliisin organisaatio Val-ko-Venäjällä herättää mielenkiintoa, sillä tieliikennettä valvoo kahdenlaisia poliiseja. Raskaan liikenteen ylikuor-mia valvoo liikenneministeriön alainen valvontaosasto, kun taas muu toimin-ta teillä, kuten ylinopeuksia, valvoo sisä asianministeriön alainen liikenne-poliisi kuten meillä.

RASKAANLIIKENTEEN valvontaa kehitettävä

Siirrettävä vaaka Valko-Venäjällä

Portaaliin saattaa tietullikameran lisäksi tulla toinen

kamera, joka reagoi ajoneuvon ylikuormalle.

TEKSTI JA KUVAT

Sven-Olof Hassel

Poliisi valvoo kuorma-autojen ja perävaunujen akseli- ja kokonaispainoja eri tavalla eri maissa. Suomessa poliisi on kautta vuosien käyttänyt siirrettäviä akselipainovaakoja ajoneuvojen ja yhdistelmien painojen selvittämiseksi. Teiden varsilla olevia kiinteitä punnitusasemia ei ole.


Rahaa ja raameja– valtuusto kevätkokouksessa

SPJL:n valtuusto kokoontui 7.5.2015 kevätkokoukseen Hel-singin Messukeskukseen. Talouden kannalta tulevaisuus näyttää vakaalta ja tulotaso säilynee vielä pitkään sellai-sena, että suuriin muutoksiin tulorakenteen suhteen ei tar-vitse varautua.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston vastaus Sipi-län kysymykseen ”Suomi vuonna 2025” -visioon lehdistötie-dotteella: Turvallisuus on suomalaisille kuuluva perusoike-us, siksi sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava.

a

Valtuuston pu-

heenjohtaja Jonne

Rinne ja varapuheen-

johtaja Outi Ahonen

vetivät tyylillä ja tai-

dolla kevätkokouksen.

SPJL:n Järjestö-

päällikkönä uudessa

roolissa eli vanha val-

tuustokonkari Mika

Nygård (oik.), joka

nappasi kuvaan van-

han kollegansa Sakari

”Synkkä” Hakulisen.

Isoja asioita on me-

neillään ay-kentässä juuri

nyt, sanoi Marko Peippo,

kun Pardian puheenjoh-

taja Niko Simola esitteli

uutta keskusjärjestöä.

Työnjako:

SPJL:n jäsenet käyttävät päätäntä - valtaansa liittokokouk sissa ja valtuustossa.

• Toimeenpano-oikeus on hallituksella.• Hallituksen työrukkasena on toimisto

ja siinä työskentelevät toimihenkilöt.


Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokous-ten välisenä aikana. Se kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kahdesti vuodessa. Kevätkokouksessa val-tuusto käsittelee edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjat sekä tilintarkastajien lausunnot. Se päättää tilinpää-töksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämi-sestä. Lisäksi päätetään muista hallituksen esittämis-tä ja jäsenyhdistysten vireille panemista asioista.

Uudistunut vuosikertomus

avasi liiton toimintaa visuaali-

sella tavalla. Kannattaa tutustua

siihen, sanoi Tarja Pajuluoma.

Jonna Kaskinen ja Anne

Rosenholm pitivät OHK:n Tuija

Heinon ajankohtais katsausta

erinomaisena.

STTK:n puheenjohtaja Antti

Palolan esitys, jossa hän avasi

hallitusneuvotteluja ja yhteiskunta-

sopimusta kirvoitti vilkkaaseen

keskusteluun Kimmo Klemettiä

ja Eerik Soinista.

Hymy herkässä, kun kollegat tapaavat valtuuston kokouk-

sissa. Susanna Lassila, Teija Moilanen ja Heikki Ronkainen.

Valtuustotyö on mielenkiintoista. Voi vaikuttaa asioihin,

kuulee uusimmat kuulumiset ja samalla tapaa kollegoja

eripuolilta Suomea, toteaa Janne Niiniharju.


Kuopiossa Itä-Suomen poliisilaitoksella Taskisen toi-menkuvaan kuuluu vapaa ehtoisten kanssa toimimi-nen. Vapepa- ja viranomaisyhteistyö työllistävät

enemmän kuin lisätoimenkuvaan annettu aika riittää. Ilmailun into kohdentuu luontevalla tavalla paperityö-

tasolla. Seuran hallituksen asiantuntijajäsenenä toimiminen on foorumi, jossa hän saa jakaa poliisiosaamista toiminnan kehittämisen eteen.

Lentopelastusseuran toiminta on mielenkiintoinen ku-vio. Seuran toiminnassa on vain muutama palkattu tosiam-mattilainen, muuten toiminta pyörii täysin vapaaehtoisista koostuvan eri alojen ammattilaisten voimin.

– Minut vakuuttaa erityinen pyyteettömyys, jolla toimin-taa pyöritämme. Vaikka kyse on vapaaehtoisesta toimin-nasta, on ammattilaisten kuten lentäjien, sotilaiden, lennon-

johtajien, ICT-ammattilaisten asenne yksiselitteisesti am-mattimaista. Jokainen on mukana antamassa tietotaitoaan vastikkeetta eri viranomaisia tukevaan toimintaan. Siinä porukassa on hyvä olla mukana.

Työ työnä -ajattelu ei riitä

Poliisissa on varmasti monta sellaista toimialaa tai tietä-mystä vaativaa asiaa, joissa pelkkä työ työnä -ajattelu ei riitä. Toiminta kallistuu silloin vahvasti harrastuksen puo-lelle.

– Ainakin minun kohdallani on vieläpä niin hieno tilan-ne, että työnantaja suhtautuu positiivisesti pyyntöihin, jot-ka koskevat usein viikonloppuvapaan saamista kokouksen tai muun työviikonlopun vuoksi. Kiitos siitä työnantajalle, mutta sori sori kotijoukoille!

Lennossa työtä ja harrastustaYksi toimintamuoto on sellainen, jota ylikonstaapeli Juha Taskisen voi ja haluaa harrastaa työn lisäksi. Se on lentopelastustoiminta, vaikka hänen lentolupakirja ei ole voimassa. Vain palkanmaksu, virkapuku ja salassapitoasiat erottavat virkatyön harrastuksesta.

TEKSTI

Juha Taskinen,

toimitus

KUVAT

Kaisa Nikkilä


Poliisihallituskin on nähnyt satsauksen positiivisessa va-lossa ja se näkee työn ja harrastuksen tuottavan yhteiskun-nalle ehkä vaatimatonta, mutta pientä lisäarvoa, kun pelas-tetaan vaikkapa kadonnutta ihmistä.

Moni on kysynyt Taskiselta suoraan, miten hän jaksaa tehdä pelastustyötä vapaa-ajallakin.

– Samaa olen ihmetellyt itsekin, kun seuraan esimerkiksi koirapoliisin elämää. Minun kohdallani samanlaisesta sitou-tumisesta ei voi puhuakaan koirapoliiseihin verrattuna, mutta periaate lienee sama. Halu ja into.

Halu auttaa on laadun tae

Poliisin työtehtävät liittyvät hyvin tiukasti ihmiselämän ikä-viin tapahtumiin. On paljon tehtäviä, mihin on olemassa hyvä ohjeistus ja vakiintuneet toimintatavat.

– Kaikista mielenkiintoisimpia ovat tehtävät, jotka eivät oikein kuulu kenellekään viranomaiselle tai muulle toimijal-le ja silloin ne ovat yleensä poliisitehtäviä. Näissä epätyypil-lisissä tehtävissä selvitään luovuudella, omilla kokemuksilla ja persoonalla. Ehkä tämä on juuri se sytyke, miksi tätä ras-kasta ammattia itsekukin jaksaa tehdä. Poliisina oleminen on elämäntapa.

Suomen lentopelastusseura ry, SLPS

Suomen punainen risti, Meripelastusseura ja Suomen lentope-lastusseura ovat tehneet sopimuksen poliisiorganisaation kans-sa. Sopimuksessa määritellään vapaaehtoistoiminta, sen muo-dot ja toimintatavat. Ohjeella sopimusta on tarkennettu käytän-nön tasolla toteutettavaksi.

Operatiivisella tasolla lentopelastusseuran toiminta on pa-lovalvontalentoja, etsintälentoja ja muita viranomaislentoja. Näitä tehtäviä hoitaa alueellisesti koko maan kattavat yli 40 jäsen kerhoa, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä.

Poliisin tilaamat operatiiviset tehtävät ovat usein hätäetsin-tään liittyviä etsintälentoja. Myös tutkinnallisia etsintöjä suori-tetaan etenkin kesäaikaan vesistöalueilla. Käyttö ei rajoitu vain

etsintöihin, vaan lentokone on oiva väline tilannekuvan luomis-ta varten. Johtamisen tueksi tuotettu ilmakuva livenä antaa var-sin hyvän kokonaiskuvan esimerkiksi suuressa yleisötilaisuudes-sa ja siihen liittyvissä logistissa ongelmatilanteissa.

Paljonko se maksaa, on yleinen kysymys. Toiminta ei maksa poliisille mitään. Rahoitus operatiiviselle lennolle tulee Sisä-ministe riön toiminnalle erikseen varatulta momentilta. Lento-kerho saa sopimuksessa määritellyn korvauksen, joka käytän-nössä kattaa hädin tuskin koneen polttoainekulut. Lentomiehis-tökään ei saa mitään korvausta.

Lisätietoja saat käymällä sivulla www.lentopelastus.fi ja sieltä löydät myös hälytysnumeron. Tervetuloa mukaan! !

Ylikonstaapeli Taskinen sanoo

olevansa naimisissa työnkuvansa

kautta vapaa ehtoistoiminnassa.

Hän lensi lentolupa kirjan vuonna

1990 ja poliisiksi valmistui vasta

sen jälkeen.

Lentopelastus-

seuran toiminta

pyörii lähes täysin

vapaa ehtoisten

voimin.

Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus

toiminnalle.

Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus toi-minnalle, ja se ohjaa kautta linjan myös vapaaehtoistoimin-taa. Siihen pohjautuu lentopelastusseuran toiminta.

– Se on mielestäni myös laadun vankka kivijalka, koska hommassa ollaan mukana sydämellä, eikä muun intressin vuoksi. Kuinka muuten kukaan jaksaisi treenata ja koulut-tautua vapaa-ajallaan, ja käyttää paljon omaa aikaa ja ra-haa harrastukseen?

Poliisilta on kielletty pääsääntöisesti kaikki sivutyöt. Harrastamista ei ole kielletty ja vapaus kuulua johonkin yh-distykseen on onneksi myös virkamiehen perusoikeus.


Ei enääLoppuuko koulutus- ja kehittämistoiminta

ja joutuvatko kansalaiset roikkumaan puhejonossa jopa puolisen tuntia?


TEKSTI

Hannele

Lotsari-Coffeng

KUVITUS

Vesa Valkonen

Jaksaminen on jo nyt koetuksella ja uhkana on työ-kuorman lisääntyminen Hätäkeskuslaitoksessa, jos määrärahoja leikataan kevään 2014 kehyspäätök-

sessä esitetyllä tavalla. – Me hoidamme hätäpuhelun kerrallaan, vaikka stressi

kasvaa kun näkee jonotilanteen, sanoo pääluottamusmies Aulo Vainio.

Takana on rakenneuudistus, jossa henkilöstö on joutunut erittäin ahtaalle. Henkilöstön vaihtuvuus on varsin suurta ja vapautuvien virkojen täyttämiseen suhtaudutaan nihkeästi.

– Jos keskuksien määrää vähennetään edelleen, alkaa taas muuttorumba, toteaa luottamusmies Kai Vetten-

ranta.Julkisuudessa on myös väläytelty, että hätäkeskuspäi-

vystäjien koulutusaikaa ollaan lyhentämässä 90 opintopis-teestä 60 opintopisteeseen taloudellisista syistä.

– Jos koulutusta lyhennettäisiin, tulisi se vaikuttamaan suoraan esimerkiksi poliisin saamiin tukipalveluihin, Vetten-ranta sanoo.

Vainio kiittelee, että työterveyshuoltoon on satsattu var-sin kattavasti. Työn organisointia on korjattu myös niin, et-tä työkuorma jakautuu tasaisemmin.

– Työtyytyväisyys on pysynyt viimeisten henkilöstöbaro-metrien mukaan lähes ennallaan. Työssäjaksaminen on kui-tenkin huolestuttavaa, sillä sairauspoissaolot ovat nous-seet, toteaa Vainio.

Laitokselle on laadittu työhyvinvoinnin käsikirja ja jokai-nen keskus laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Laitoksella on myös työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida, kehittää ja seurata toimintaa.

– Ongelma on organisaatiomme ”nuoruus”, eli ei ole vie-lä onnistuttu löytämään tapaa työskennellä ja hoitaa hen-kilöstön hyvinvointia ja työkykyä. Ei ole aikaa hengähtää ja tarkastella aikaansaannoksia, vaan aloitetaan uusia projek-teja talloen vanhat jalkoihin. Määrärahatilanne huolestut-taa. Hallitus ja sen ohjelma ovat vasta muotoutumassa, jo-ten tulevaisuus jää nähtäväksi, toteaa Vainio.

Kansalaisten oikeusturva on saatava säilytettyä

Hätäpuheluiden vastausaika saatava kohtuulliseksi

Henkilöstövähennyksille saatava loppu

Sairaspoissaolojen määrä saatava kuriin

Määrärahojen leikkaukset kuriin

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto turvaa selustan


– Silloin päädyimme Poliisien Tuki ry:n hallituksessa siihen, että Heidille myönnetään muutaman tuhannen eu-ron tukisumma kattamaan pitkän toi-pumisen ja kuntoutuksen vaatimia kustannuksia, sanoo Poliisien Tuki ry:n puheenjohtaja Kari Lintilä.

Se oli kuitenkin vasta alkua.

Lisää turvaa ja tukea

Tapahtuma on koskettanut koko am-mattikuntaa syvästi ja auttamishalu on ilmeinen. Kolmen vuoden aikana Heidin toipumista ylä- ja alamäkineen on seurattu tarkoin.

Ilari Kulmanen Poliisien Tuki ry:n hallituksesta kertoo, että Heidin hoito on kuulemma järjestetty hyvin ja asian-mukaisesti. Kiitosta saavat tässä ta-pauksessa myös Valtion konttori ja työnantaja asioiden hoitamisesta, mutta myös kollegat haluavat antaa kaiken tukensa Heidille.

– Vakuutus korvaa, mutta mieles-täni poliisityössä olevien kannattaa ot-taa lisävakuutus. Se tuo lisäturvaa vai-keissa tilanteissa, Lintilä toteaa vaka-vana.

Kollegat keräyksen takana

Keräyksen suhteen asiat lähtivät lopul-ta rullaamaan kuin lenkkitossut puru-radalla aurinkoisena päivänä.

– Tempaisin ”400 Haasteella” Las-tensairaalan hyväksi vuonna 2013 ja ajattelin, että voisin hyödyntää tuota kokemusta Heidin hyväksi. Haasteen pitää olla konkreettinen ja kova, jotta saavutamme tavoittelemamme pää-määrän eli hyvän keräystuloksen, ker-too rikostutkija Tuomas Pelkonen Län-si-Uudenmaan poliisista.

Sisupussi ja ultrajuoksija Pelkonen otti yhteyttä SPJL:n toimistoon ajatuk-sena toteuttaa keräys ja juosta 100 kilometriä. SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård totesi välittömästi, että liitto antaa täyden tukensa keräykselle. Nygård otti kopin muun muassa kerä-yslupaan liittyvistä asioista.

– Lupaprosessissa on omat kuvion-sa ja koko valtakunnan keräystä ei pys-tytty organisoimaan johtuen keräys-laista. Nyt keräys on rajoittunut ai-noastaan Itä-Uudenmaan poliisilaitok-sen alueelle ajalle 7.5.–31.10.2015.

Tiukka kädenpuristus ja suora katse saavat vakuuttumaan hetkessä, että mies on tosissaan. Sata kilometriä juosten tapahtuu elokuussa Heidi Foxellin hyväksi. Näin päätti Tuomas Pelkonen.

TEKSTI

Hannele

Lotsari-Coffeng

KUVA

Katja Almgren

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen työhuoneessa on vakava tunnel-ma. Kolmen vuoden takaiset ta-

pahtumat Hyvinkäällä vyöryvät muis-tikuviin selkeästi, kun keskustelu kään-tyy keräyksen alkuun.

Poliisien Tuki ry:n hallituksessa mie-tittiin toukokuussa 2012 keinoja antaa apua ja osoittaa kollegojen tukea haa-voittuneelle Foxellille. Keräys välähti jo silloin keskusteluissa, mutta keräys-lupaan liittyvä byrokratia otti silloin liian tiukan puristusotteen järjestelyis-tä ja valtakunnallisesta keräyksestä luovuttiin.

HEIDIN HYVÄKSI

TAUSTAA

Kenttäjaksolainen Heidi Foxell sai hengenvaaralliset ampumavammat työtehtävässä, kun nuori mies am-pui häntä kiväärillä keskivartaloon Hyvinkäällä touko-kuussa 2012. Ampuja surmasi kaksi henkilöä ja seit-semän henkilöä sai eriasteisia ampumavammoja.

Foxell on ollut sairaalahoidossa keväästä 2012. Hänelle on tehty noin 150 leikkausta tänä aikana. Foxell kirjoittaa blogia Bulletproof, jossa hän kertoo toipumisestaan. http://fenixx98767.blogspot.fi/


Keräys tapahtuu Poliisin Tuki ry:n ni-missä, kertoo Nygård.

Lippaat kiertävät eri tapahtumissa

Tuomas ja Heidi ovat tuttuja jo poliisi-kouluajoilta kuten Heidin kurssikaveri Anni Ruuskakin. Ruuska hoitaa kerä-yslippaiden pyörittämisen Vantaan pääpoliisiasemalla Tikkurilassa.

– Pidän huolen keräyslippaiden va-rauksista ja palauttamisista. Tiedän tarkalleen kuka on keräämässä rahaa ja missä päin Itä-Uudenmaan alueel-la, kertoo Ruuska.

Keräyslippaita kierrätetään erilai-sissa tapahtumissa ja jokainen kerätty sentti menee Heidille lyhentämättömä-nä. Keräys on saanut hyvin mediajulki-suutta, ja palaute on ollut pelkästään positiivista niin kollegojen kuin työnan-tajankin puolelta. Loppuvuodesta kerä-ysrahat luovutetaan Heidille.

– Heidi sitten päättää, miten hän rahat käyttää. Hän voi maksaa niillä vaikkapa sellaisen kuntoutuksen, jota Valtiokonttori ei ehkä rahoita, toteaa Lintilä.

Juoksusuoritus mielessä

Tuomas Pelkonen on Sisun satanen -keräyksen keulahahmo. Hän kerää juoksutempauksellaan rahaa Heidin hyväksi juoksemalla elokuussa 100 ki-lometrin matkan Fiskarsista Siuntion ja Kirkkonummen kautta Vantaan Pähkinärinteeseen. Aikaa mäkisenkin reitin juoksemiseen menee arviolta noin 12 tuntia. Peltonen on kerännyt rahaa (400 Haaste) myös Lastensai-raalan hyväksi vuonna 2013 juokse-malla, pyöräilemällä ja melomalla 406 kilometriä.

Näin keräys toteutetaan

Lipaskeräys toteutetaan 7.5.–31.10. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.

Rahankeräyslaki määrittää varo-jen keruuta yksityishenkilölle. Siksi ke-räys voidaan järjestää vain Foxellin kotipaikan poliisilaitoksen alueella. Kaikki lahjoitukset on tehtävä Itä-Uu-dellamaalla eikä esimerkiksi suoraan keräyksen pankkitilille.

Keräyksestä saa lisätietoa Face-bookista osoitteesta: www.facebook.com/sisun100.

Lisäksi aiheesta löytyy tietoa Twit-teristä hashtageilla #sisun100 ja #Hei-dinhyväksi.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Poliisin Tuki ry ovat auttaneet muun muassa liittyen keräyslupaan liittyvis-sä asioissa.

Tuomas Pelkonen, Kari

Lintilä, Ilari Kulmanen

ja Anni Ruuska puhal-

tavat yhteen hiileen

Heidi Foxellin hyväksi.


Työpäivä on usein täynnä haasteita ja yksi haasteis-ta voi olla terveellisen lounaan syöminen ja sille ajan raivaaminen. Kysyimme tietokirjailija Kaisa

Jaakkolalta vinkkejä, miten jaksotyötä tekevä saa lisää energiaa elämäänsä.

Miten jaksotyössä kannattaisi ruokailla?

Kannattaa syödä ateriarytmin mukaan, noin 2–4 tunnin välein läpi koko hereilläolojakson. Tärkeintä kaikesta on erityisen ravinnerikas ruoka. Jaksotyössä haasteena on

kortisoli, joka on stressi- ja energiahormoni. Kortisolin haittavaikutuksia voi torjua syömällä säännöllisiä aterioi-ta ja välttämällä niin sanottuja ravitsemusvirheitä jotka keho voi kokea lisästressinä. Tällaisia ovat esimerkiksi an-tioksidanttien, vitamiinien ja mineraalien vaje, liian vähäi-nen veden juominen ja proteiinien vähäinen saanti.

Mitä kuluttavampi rytmi on, sitä parempaa huolta tu-lisi pitää elämäntavoista ja ruokailusta. Mielestäni kannat-taisi ehdottomasti käyttää ravintolisiä stressaavan työryt-min vuoksi. Mitä kovempi kulutus keholle, sitä enemmän

Mättöä vai pupunruokaa?

TOIMITTANUT

Hannele

Lotsari-Coffeng

KUVAT

Elise Kulmala


Kaisa Jaakkola on tietokirjailija

ja yrittäjä. Jaakkolan kirjoja ovat

muun muassa Hormoni dieetti ja

Taikinasta teräkseksi. Hän luennoi

päätyökseen yrityksissä henkilös-

tön hyvinvoinnista ja omistaa

miehensä kanssa Optimal

Performance Oy:n.

ravinteita tarvitaan ja sitä hankalampaa niitä on saada ravinnosta. Tietyt ravinteet on helpoin ottaa nappuloista kuten D3, magne sium ja omegat.

Monet myös istuvat paljon työvuoron aikana. Onko sen

tuomiin haittoihin täsmäasetta ruoan osalta?

Istumisen haittoja ovat esimerkiksi insuliinin toiminnan heikkenemi-nen. Kannattaa nousta 20 minuutin välein ja tehdä vaikka viisi kyyk-kyä tai punnerrusta. Näinkin pieni aktivointi vähentää merkittävästi istumisen haittavaikutuksia. Kannattaa huolehtia, että verensokeri py-syy kohtuullisella tasolla. Mitä vähemmän kovia insuliinipiikkejä tulee, sen parempi.

Kahvi, kofeiinijuomat, energiajuomat

– uhka vai mahdollisuus? Kahvi mahdollisimman laadukkaana on mielestäni ok. Tummapaah-toinen luomukahvi, mikäs siinä. Kahvia kannattaa välttää kuitenkin en-nen nukkumaanmenoa. Sen sijaan kofeiinijuomat kuten cokis tai ener-giajuomat ovat huono idea. Sokerijuomat aiheuttavat veren sokerin heittelyitä, mikä itsessään väsyttää.

Millä tavalla jaksotyöläisen pitäisi liikkua? Tärkeintä on liikkua, riippumatta ajankohdasta. Jos haluaa optimoida, niin kovemmat treenit kannattaa ajoittaa omiin ”aamuihin” eli sen jäl-keen kun on herännyt, koska reipas liikunta lisää kortisolin eritystä. Ennen nukkumaanmenoa treeni voi piristää. Sen sijaan kevyt käve-lylenkki tai jooga ennen nukkumaanmenoa on hyvä juttu.

Kysyimme facebookissa ”Mitä sinä söit?”. Pyysimme ku-

vaamaan työpaikkalounaan ja lähettämään kuvan P&O-

lehden toimitukseen. Esittelemme muutaman kuvaherkun

Laura Kaissalolta, Liisa Myllymäeltä, Kati Leppäseltä ja

Kirsi Hakkareiselta.

www.volkswagen.fi

Voittaja Suomessa,voittaja myös Euroopassa.

Passat on Vuoden Auto Euroopassa.


ESA SYRJÄLÄ – 41 vuotta töitä pakkasessa, tuulessa ja tuiskussaKuuden henkilön liikenteenvalvontaryhmä tarkkailee autoilijoita Lohjan keskustassa. Ryhmän konkari, ylikonstaapeli Esa Syrjälä, on tuttu näky lohjalaisille jo neljän vuosikymmenen ajalta. Puhelias pohjanmaalainen kertoo tulevansa hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ominaisuus juontaa lapsuudesta.

Ylikonstaapeli

Esa Syrjälä oli

tuttu näky

lohjalaisille.

TEKSTI

Tanja Seppänen

KUVAT

Esa Syrjälän

kotikansio


Esa Syrjälä on kymmenestä lap-sesta kolmanneksi nuorin, ja tottunut toimimaan muiden

joukossa. – Luulen, että silloin kun hain polii-

siksi, hommiin haet tiin tavallisia maa-laispoikia, Syrjälä arvelee.

Alun perin Syrjälä tuli Lohjalle ke-sällä töihin tehtaalle konepuusepän tutkinto taskussaan. Syksyn saapuessa nuorukainen lähti kuitenkin hakemaan paikkaansa armeijan harmaista. Sieltä sattuma ohjasi poliisiopintoihin.

– Reserviupseerikoulussa oli tuol-loin hirmubuumi hakea poliisiksi, joten laitoin kaverin kanssa hakemuksen menemään.

Syrjälä löysi itsensä pian Tampereel-ta kurssilta. Siellä hän kuuli otolliseen ai-kaan, että 30 henkilöä nimitettäisiin ha-kemusten pohjalta Liikkuvan poliisin vs. ylimääräisiksi konstaapeleiksi.

– Laitoin paperit sisään, ja sain ni-mityksen jo kokelaskurssin aikana 1974. Kun nuori mies sai ensimmäisenä ke-sänä kolmen viikon lomat, päällikkö oli repiä pelihousunsa, Syrjälä muistelee huvittuneena.

Ulkotöissä viihtyvä Syrjälä on luon-nollisesti entisen Liikkuvan poliisin mie-hiä. Hän olisi voinut jäädä eläkkeelle 2012, mutta halusi nähdä, miten Liik-kuvan poliisin lakkautus sujuu.

– 21 henkilöä siirtyi Liikkuvasta Län-si-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelle. Täällä yhdistyminen meni aika kivutto-masti. Kukaan ei jäänyt murehtimaan, vaan meillä oli tekemisen meininki.

Edellisvuoden ja 2015 alun tilasto-jen perusteella valvonta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tästä huolimatta Syrjä-

lä jää pohtimaan tulevaa.– On tässä pieni pelko, miten uusi

hallitus sitoutuu edellisen päätöksiin. Toki a-luokan tehtävät, eli henkeen ja terveyteen kohdistuvat, hoidetaan. Voi olla, että siinä liikenteen valvonta jää vähemmälle.

Vaikka Liikkuvan organisaatio pu-rettiin, Syrjälän työnkuva on säilynyt samanlaisena. Kertaalleen sisähom-miakin kokeilleen miehen mielestä työt hoidetaan pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa.

– Yleensä sanon, ettei ole huonoa tai hyvää säätä, on vain väärin pukeu-tuneita ihmisiä.

Alamaisista asiakkaiksi

Esa Syrjälän perspektiivistä toiminta-tavat ja säännökset ovat tarkentuneet vuosien myötä, vaikka perusasiat ovat pysyneet ennallaan.

– 1970-luvulla olimme virkamiehiä, ja korkeammalla jalustalla, kuin niin sanotut alamaiset. 1980-luvulle tulta-essa alettiin puhua kansalaisista ja tie-dostaa, että heillä on oikeuksia, ja et-tä ollaan tasa-arvoisia. 1990-luvulta lähtien on puhuttu asiakkaista, joita arvostetaan. Voisi sanoa, että asiak-kaat ovat virkamiehen yläpuolella, Syr-jälä kuvaa.

– Nykypäivänä toiminta on tark-kaan määriteltyä ja avointa. Perusoikeu-det ovat vahvat. Niin se pitää ollakin.

Valtavan muutoksen matkassa Syrjällä on pysynyt seuraten aikaa ja ohjeita sekä opiskellen. Kevään aikana hän on ehtinyt käydä ulkomaalaisval-vonnan, lapsiin kohdistuvien rikosten ja henkilötietolain verkkokoulutukset.

– Kun on 61 ja plus vaatii erilailla aikaa, että omaksuu asian. Kovalevy alkaa olla täysi. Ei sinne mahdu, ja ulos saa vähempi, Syrjälä uumoilee, toki pil-ke silmäkulmassaan.

Syrjälä on ilmoittanut kesän 2016 lopulla ”antavansa tilaa” nuoremmille.

– Päätin olla töissä niin pitkään, kun homma ei tunnu pakkopullalta. En ole katunut päivääkään.

Kotona Esa Syrjälää odottavat sel-keät rutiinit, joita hän pitää arvossa. Hänen vaimonsa on yksityinen perhe-päivähoitaja, ja ottanut aikoinaan vastuun kodista. Arjen selkärangan ansiosta Syrjälä on voinut keskittyä työhön.

– Kotona autan kaupassa käymäl-lä ja koiran ulkoilutuksessa. Vaimo to-tesi eläkkeelle jäämisestäni yksinker-taisesti, että hänen täytyy tarkistaa mun toimenkuvani. Kyllä suu loksahti siinä auki, Syrjälä kertoo hyväntuuli-sesti, jatkaen:

– Luulen, että mä klaaraan sen ju-tun, mitä rouva on mulle suunnitellut.

Vapaa-ajalla

yhdessä

Vilin kanssa.

Vapaa ajalla

Sattuma ajoi

nuoren Syrjälän

poliisiksi.poliisiksi.

Huonoa tai hyvää säätä ei ole.

On vain väärin pukeutuneita

ihmisiä.


Työmarkkinakeskusjärjestöt päättävät kaksi vuotta sitten sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta viimeistään 15. kesäkuuta. Kyseessä on sopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta sopiminen eli käytännössä sovitaan vain tulevista palkankorotuksista.

RAAMITELLAAN JA SOVITAAN

Kaaviossa on kuvattu

sopimus järjestelmän vai-

heita. Laatikoissa näkyy

myös, kuka neuvottelee

SPJL:n jäseniä koskevista

asioista eri tasoilla.

Vasemmalla on lueteltuna

erilaiset neuvottelut.

TOIMITTANUT

Hannele

Lotsari-Coffeng

Keskitetty sopimusratkaisupalkansaajakeskusjärjestöt –

työnantajakeskusjärjestöt – maan hallitus

Liittokohtaiset sopimukset

Pardia – Valtiovarainministeriö

Liittokohtaiset sopimukset

Pardia – Valtiovarainministeriö

Tarkentavat sopimukset

SPJL (Pardia) – SM, OM

Soveltamisohjeet

SPJL (Pardia) – SM, OM

Sopimuksen kustannusraamin pohjaksi kartoitetaan nykyistä taloudellista tilannetta.

SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno

Mäkinen sanoo, että lisäksi sopimi-seen vaikuttavat tulevan hallitusohjel-man linjaukset ja veroratkaisut.

Mikäli neuvottelut jäävät tulokset-tomiksi, niin samalla käynnistyvät val-mistautumiset sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin. Tällöin keskusjärjes-tömme STTK:n neuvottelijan rooli pois-tuu ja Pardia käynnistää neuvottelut

Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Myös siinä tapauksessa, että raamiso-pimus syntyy, käy Pardia neuvottelut raamisopimuksen sopimusalakohtai-sesta soveltamisesta.

Todennäköisesti tuleva ratkaisu ei tule sisältämään paikallisesti sovitta-via eriä.

Jos kuitenkin ennakko-odotusten vastaisesti näin käykin, niin SPJL sopii näiden paikallis- tai järjestelyerien käytöstä kaikissa neljässä neuvottelu-pöydässä. Usein näiden paikallisten

erien yhteydessä on sovittu, että mikä-li sopimukseen ei määräajassa pääs-tä, jaetaan sopimusvarallisuus yleisko-rotuksen kaltaisesti kaikille eli ajaudu-taan perälautaan.

SPJL käy neuvotteluja myös varsi-naisten sopimusneuvottelujen ulko-puolella.

Kaikissa neuvottelupöydissämme on käytössä ”jatkuva pöytä”, jolloin neuvotteluja voidaan käydä SPJL:n tai työantajan esille ottamista asioista, joilla ei yleensä ole lainkaan kustan-nusvaikutusta tai ne ovat marginaali-sia. Usein myös muuttuva lainsäädän-tö tai organisaatiorakenne aiheuttaa paineita käydä neuvotteluja varsinkin luottamusmies- ja YT-sopimuksista.

Paikalliset henkilöstön edustajat neuvottelevat muun muassa yt-lain ja sopimuksen piiriin kuuluvista asioista sekä havaitsemistaan epäkohdista. Myös sopimuksien tulkinnoista neuvo-tellaan paikallisesti.

TAI

15.6. Työllisyys- ja kasvu-

sopimuksen jatko eli keski-

tetty raami ratkeaa.

4 0 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2015

MITÄ ...sovitaan?

Keskusjärjestöjen neuvotteluissa (eli meillä STTK) sovittaneen vain vuoden 2016 palkankorotusten kustannuksista ja korotusmallista. Muutoksia sopimus-määräyksiin on esillä vähän. Neuvotte-lupöydässä esillä ovat muun muassa mahdolliset palkankorotukset.

...STTK ja Pardia tekevät

sopimusneuvotteluissa?

STTK:n rooliin kuuluvat lainsäädän-töön ja verotukseen liittyvät asiat ku-ten neuvotella ja solmia keskustason sopimukset ja vaikuttaa poliittiseen

päätöksentekoon sekä edistää työnte-kijöiden asemaa globaalisti.

Pardian rooli on käydä sopimusala-kohtaiset neuvottelut liittokierroksella sekä raamisopimuksena alakohtaises-ta soveltamisesta.

...SPJL tekee?

Antaa neuvottelutavoitteita Pardialle ja STTK:lle. Lisäksi hyväksyy jäsenistön puolesta sopimukset.

...sopimusalakohtaisiin

neuvotteluihin kuuluu?

Valmistellaan neuvotteluehdotuksia Pardialle sekä valmistaudutaan mah-

dollisiin neuvotteluihin järjestelyvara-eristä.

...vaihtoehtoja palkankorotus-

neuvotteluissa voidaan esittää?

Periaatteessa ihan millaisia vain.Palkankorotukset voidaan tehdä

joko kokonaan yleiskorotuksena eli kai-kille maksettavana euromääräisenä tai prosenttikorotuksena tai näiden yh-distelmänä.

Toisena mahdollisuutena on yleis-korotuksen ja järjestelyvaraerän yh-distelmä.

Hämeenkatu 6, 2. krs, TampereAjanvaraus: 020 760 8600

Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3. krs, HelsinkiAjanvaraus: 0400 359 420

Mikael Forssell,jalkapalloilija

Lue leikkauskokemuksia:www.femtolasik.fi

Ainoat kulut: tilimaksu 35 € sekä käsittelymaksu 4 €/kk.

Tutustu tarkemmin: www.femtolasik.fi

Leikkauksessa tulee käydä 31.8.2015 mennessä.

alennus silmien

laserleikkauksesta!500€


Pasilan poliisitalon edessä vastaan saapuu kaksi Pasilan

poliisivankilan vartijaa yllään poliisin siniset haalarit, selässä ei

kuitenkaan lue poliisi, vaan vartija. Työasu on suurelle yleisölle

ihmettelyn aihe, ja harva on kuullut koko ammattiryhmästä.


TEKSTI

Tanja Seppänen

KUVAT

Katja Almgren

Vartijoiden päätehtävänä on tukea poliisin toimintaa. Se on hyvin laaja käsite, Pasilan polii-

sivankilan vartija Mikko Katainen myöntää, että käsite on hyvin laaja.

Työnkuva selkenee, kun kierrämme tiloissa. Aloitamme niin sanotusta sumpusta, josta vangitut kuljetetaan tarkastuksen jälkeen vankiselleihin ker-roksiin. Hiljaisessa toimistossa muuta-ma henkilö valvoo monitoreista päivän tapahtumia.

– Kerroksissa ollessa voi itse sää-tää, milloin tekee mitäkin. Aamusta jaamme lääkkeet ja annamme aamu-palaa. Päivän mittaan käytämme pi-dätettyjä suihkussa, ulkoilemassa ja vastaamme heidän kysymyksiinsä, Ka-tainen kuvaa.

124 vuodepaikan vankilassa on päivästä kiinni, kuinka kiireistä on. Resurssit ovat täälläkin tiukoilla.

Voimannäytöllä pärjättävä

Pasilassa työskentelee 42 vartijaa, joista kuusi on naisia ja loput miehiä. Miehitystä syövät erilaiset lisätehtä-vät. Vartijat myös kuljettavat vankeja kotimaassa ja ulkomailla.

– Lähtökohtana on, että ensin mie-hitetään vankila ja sitten katsotaan kuljetukset. Vuositasolla meillä on 2 500 kuljetusta kotimaassa, kertoo vartija Mauri Maltela.

Kuljetukset aina ulkomaita myöten ovat tuttua hommaa Maltelalle. Aiem-min ulkomaalaispoliisissa toiminut Ka-tainen on hänkin nähnyt kuljetusten hyvät ja huonot puolet. Ne tuovat vaihtelua, kun pääsee talosta ulos.

– Kuljetuksista syntyy turvallisuus-riskejä. Saattoautoa on joskus yritetty kiilata tieltä. Vartijoilta ei ole toistai-seksi päässyt ketään karkuun, vaikka

yrittäneitä on, Maltela hymyilee.Kuljetuksessa ja vartioinnissa ensi-

vaikutelma on työturvallisuuden kan-nalta tärkeä.

– Kun näyttää ulospäin itsevar-malta ja tietää mitä tekee, asiakaskin huomaa, että oma riski on liian suuri, eikä yritä mitään. Koulutus on tässä avain.

Kokenut kaksikko harmittelee vuo-den takaista päätöstä kieltää etä-lamauttimen eli taserin käyttö poliisi-vankilan sisätiloissa.

Laitteen koulutuksen saanut Mal-tela arvioi, että 95 prosenttia paini-matseista on vältetty sen avulla. Hän itse on käyttänyt laitetta 30 kertaa. Käytöllä Maltela tarkoittaa suusanal-lista uhkaamista tai taserin näyttämis-tä tilanteessa.

– Jo se, että on aukaissut kotelon, on riittänyt murtamaan kohdehenki-

Pasilan poliisi-

talon poliisi-

vankilan lisäksi

tiloja on myös

Kisahallilla

Olympiastadionin

kupeessa.

VARTIJAN tehtävissä koulutus on AVAINASEMASSA

4 3 2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

lön vastarinnan, Katainen täsmentää.Kumpikin antaa ymmärtää, että

on fiksuinta välttää riskejä.– Aina kun joudutaan käymään

kiinni, on vaara, että joko henkilökun-nalle tai asiakkaille tulee vammoja, Maltela toteaa vakavana.

Henkilökunta on Maltelan mukaan

saanut yllättävän vähän vammoja. En-siaputaitoja kuitenkin tarvitaan esi-merkiksi sairaskohtauksien tai itseään viillelleiden hoitamiseen.

– Tällä hetkellä meillä ei ole omia ensiapukouluttajia. Olisi tärkeää har-joitella vammojen paikkauksen lisäksi potilaan kohtaamista.

Vartijoille ei ole vierasta hirttäyty-mällä hakevan huomiokaan.

Orjakaapu päälle ja koulutus kuntoon

Tunnelma kevenee, kun vartijoiden am-mattislangi tulee puheeksi. Kataisen ja

Maltelan ja Kataisen yhteinen

ajattelu tapa kumpuaa rauhanturvaaja-

taustasta. Omassa työporukassa osa-

taan nauraa ja purkaa työn hankalia

puolia. Taustalla vartija Lari Tikkanen.

Vartijoiden päätehtävä on tukea poliisin toimintaa.

4 4 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2015

Maltelan sanastossa kuuluu kumman-kin rauhanturvaajatausta. Työporukan kesken kehittyy omia termejä.

– Haalareita nimitän orjakaavuksi, onhan niihin sellainen viha-rakkaus-suhde, Katainen heittää virnistäen.

Virkapukuun kohdistuu asiakkailta rajuakin palautetta, jota kumpikaan miehistä ei näe tarpeen ottaa henkilö-kohtaisena.

– Työssä näkee erilaisia ihmiskoh-taloita. Homma vaatii huumoria, ja se voi ulkopuolisesta olla synkkääkin, Maltela kuvailee.

Miehet viihtyvät työssään, mutta kritisoivat resurssipulan seurauksia niin palkkauksen kuin koulutusten osalta. Ongelma tulee vastaan jo aloit-taville. Poliisiammattikorkeakoulun vartijakursseja odotetaan pitkään.

– Uudet leipiintyvät, kun eivät pää-se pois kerroksesta. Mutta et voi teh-dä vartijan töitä ilman koulutusta. Jos jotain sattuisi, ei olisi oikeusturvaa, Maltela toteaa.

– Itse olin hommissa viisi vuotta ennen kurssia. Olisi meidän etu, että koulutuksen saisi kootusti samassa paikassa ensimmäisen vuoden aikana, Katainen ehdottaa.

Kielikysymyksiin

vartijat törmää-

vät tämän tästä;

ulkomaalaisten

osuus asiakkais-

ta on kasvussa.

4 5 2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS

Dansk polis har efter de om-skaklande terrordåden i Kö-penhamn i februari, fått nya

arbetsförutsättningar. Det danska Rigspolitiet konstaterar i en aktuell rapport att polis och det danska sam-hället nu står inför ett nytt hot i form av gärningsmän som inte låter sig skrämmas av en beväpnad polisstyrka utan angriper mål och samhälle oav-sett konsekvenser.

– Dansk polis är nu i sig ett mål för potentiella terrorister, det har vi inte upplevt förr, konstaterar Claus Ox-

feldt, ordförande i Politiforbundet.Rapporten ger dock i det stora he-

la polisen ett gott betyg med hänsyn till insatserna mot terrorangreppet.

– Vi får viss kritik och det finns sa-ker vi kan bli bättre på Men det krävs nya resurser för att vi ska kunna ut-vecklas. Det handlar om utbildning, ut-rustning, samverkan, det måste ske förbättringar i hela vår verksamhet för att vi ska bli bättre rustade för att in-gripa mot terroraktioner och terrorhot, säger Claus Oxfeldt.

Övertid pressar

Arbetsbelastningen för dansk polis för-ändrades på ett par timmar efter att gärningsmannen Omar Abdel Hamid

El-Hussein den 14–15 februari gick till attack mot och dödade en person vid Kruttønden på Østerbro i København.

– Vi upplever ett jätteproblem. De poliser som kallades in i samband med aktionen har förutom övertidstimmar många fått sina semestrar indragna, åtminstone fram till den 1 september eftersom det fram till dess råder ”för-höjd terrorberedskap”, berättar Claus Oxfeldt.

Dansk polis ligger hittills under 2015, på 380 000 övertidstimmar. Ba-ra månaden efter terrorattacken steg antalet övertidstimmar till 120 000 timmar. Det handlar om 12-timmars-vakter flera dagar i sträck, ovanligt mycket nattarbete och en arbetsvecka som grovt överskrider den lagstadga-de arbetstiden på 37 timmar.

– Vi går verkligen på knäna och får dra ned på vissa av våra regelbundna aktiviteter i samhället, det kan gälla

TEXT

Johan Erichs

Meramedia

BILDER

Politiförbundet

i Danmark

Dansk polis upplever

EXTREM PRESSDansk polis går på knäna. Alla övertidsramar är knäckta efter terrordåden i Köpenhamn.

– Det är värre än någonsin. Vi har en helt ny verklighet som vi måste anpassa oss till säger Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i Danmark.

Dansk polis upplever en stark press

efter terrordåden. – Vi håller på att

gå under av all arbetsbelastning.

Många kretsar har svårt att sköta sitt

löpande polisarbete eftersom stora

resurser prioriteras i terrorbekämp-

ning. Det är helt nödvändigt att vi får

fler poliser i Danmark, menar Claus

Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i

Danmark.

svenska


både brottsuppklarning men framfö-rallt det preventiva arbetet, säger Claus Oxfeldt.

Tvingas stryka uppdrag

Flera av de poliskretsar utanför Köpen-hamn som fått skicka poliser till terror-bevakning i huvudstaden tvingas kraf-tig att dra ned på insatser när det gäl-ler trafikbrott och brott begångna av utländska medborgare.

Hur påverkas den enskilde polisen av pressen i form av terrorhot och ökad arbetsbelastning?

– Polisen måste idag vara mycket mer mentalt förberedd när vi är ute i samhället.

Har det förekommit fler fall av ång-est, oro och depression bland poliserna med anledningen av terrorhändelsen?

– Det var hårt under hela tiden som terrorinsatsen och den aktiva jakten på gärningsmannen och hans medhjälpa-

re pågick. Inte panik men det fanns en stark nervositet bland polismedarbe-tarna. Stämningen är ok nu och vi har hittills inte märkt någon stigning av psykisk stress eller ångest. Vi är upp-märksamma på om symptom som PTSD (Post-traumatic stress disorder) börjar visa sig.

Men sjukfrånvaron har dock stigit markant efter terrordåden i februari.

– Det är en osannolik press som många poliser upplever. Hög arbetsbe-lastning sänker immunförsvaret och det blir lättare att drabbas av sjuk domar.

Inse verkligheten

Dansk polis har tidigare varit van vid krävande insatser i samband med sto-ra internationella möten och politiska besök i Köpenhamn.

– Då vet vi när det startar och slu-tar. Nu vet vi ingenting om när terrorn kan slå till igen och det är givetvis pres-

sande och ställer helt nya krav på vår organisation.

Claus Oxfeldt pekar på att det är nödvändigt att utbilda fler poliser och öka polisstyrkan.

– Får vi inte fler poliser så kommer vi inte att kunna lösa våra uppgifter i samhället.

Politiförbundet har länge ställt krav om fler poliser och får idag en betyd-ligt starkare acceptans från politikerna än tidigare.

– Men politikerna har svårt att greppa verkligheten och acceptera att polisen numera måste ha en särskild beredskapsstyrka som är klar att rycka ut vid behov. Beslutsfattarna vill gärna att all polis ska göra något he-la tiden. Men det gör bara att vi är sår-bara och får svårt att tillräckligt snabb organisera oss när något allvarligt an-grepp på samhället inträffar, menar Claus Oxfeldt.

Dansk polis

ligger hittills

under 2015,

på 380 000

över tidstimmar.


ASIANAJOTOIMISTOMARKKU JAKOBSSON OY

Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 VantaaPuh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805

Matkapuhelin 0400-450 547Sähköposti [email protected]

Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan poismenos-ta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkein-taan 4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti. Huom! Syksystä lähtien palstalla julkaistaan vain kuva.

ELÄKKEELLE

ASIANAJOTOIMISTOJohanna Karkia Oy

Unioninkatu 22, 00130 Helsinkipuh. 09-321 8821, fax 09-4129 299

www.johannakarkia.com

Palstalla julkaistaan jatkossa

vain kuva.

Esko Kares

facebook.com/SPJL.PO twitter.com/SPJL_PO

muis tamiset


8 56 9 1

9 1 3 23 5 7

9 5 47 9 3

2 9 3 76 8 4

3 8

6 7 8 2 4 5 1 9 39 3 1 7 6 8 5 4 22 4 5 3 9 1 8 7 68 5 6 9 7 4 2 3 17 2 4 8 1 3 6 5 91 9 3 5 2 6 4 8 74 8 2 6 3 9 7 1 55 6 9 1 8 7 3 2 43 1 7 4 5 2 9 6 8

1/2015 RATKAISUT

VAIKEUSASTE ● ● ● ● ●

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

pu lmakulma


Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420

Mika Nygårdjärjestöpäällikkö09 3484 2433

Katja Almgrentoimitussihteeri/viestintäsuunnittelija09 3484 2428

Sari Haukka-Konutyövapaalla 2/2016 asti

Anita Heinotalouspäällikkö09 3484 2422

Tarja Heinonenkoulutus- ja edunvalvontasihteeri09 3484 2432

Asta Jakobssonjäsenpalvelusihteeri09 3484 2426

Pirjo Lappalainenpääluottamusmies/OM09 3484 2427

Pekka Lassilapääluottamusmies/SMp. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffengviestintäpäällikkö09 3484 2429

Auno Mäkinenneuvottelupäällikkö09 3484 2431

Anne Rakkajäsenrekisterisihteeri09 3484 2424

Armi Reimanpuheenjohtajan sihteeri09 3484 2421

Rita Ridanpäälakimies09 3484 2425

Jaana Tynjälätalousassistentti09 3484 2423

Toimiston faksi09 3484 2410

Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00–[email protected] 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin!


Kaatopaikka. Siitä alkaa rouva Kokkosen kevät. Piha-

työt on tehty aina vain aikaisemmin, ja piha alkaa näyt-

tää siltä, että krookusten aika on pian. Oksia on yhtä pal-

jon kuin ennenkin, työmaata riittää kukkapenkeissä. Ja

kaatopaikka on aina paikallaan, odottaa uusia kuormia.

Ja miten mahdottoman hienosti hoidettu kaatopaik-

ka meillä muuten on, hihkaisi rouva Kokkonen miehel-

leen. Katso nyt, jääkaapit ja mikrot tuonne, energia jäte

tänne, pelti ja metalli ovat tuossa ja puu tuolla. Puhu-

mattakaan puutarhajätteestä, jonne me nyt olemme

menossa! Eikä kaatopaikalla muutu mikään, järjestys

se olla pitää: lokitkin ovat aina siellä, kirkuna tuo kesän.

Rouva Kokkonen muisti kuinka mies kerran vuosia

sitten oli vitsaillut maksaessaan kaatopaikkatoimisto-

virkailijalle kuormaansa, minulla on tuolla kuorma

puutarhajätettä, vaimo ja koira, paljonko maksavat? Ja

nyt kaikki on muuttunut, ensimmäinen kevät ja kesä il-

man koiraa. Vain me kaksi ja kuorma kaatopaikalla.

Mutta siis toisaalta, virnisti rouva Kokkonen – vaimo

yhä matkassa, kaikki hyvin!

Toivo ja Tarmo

Eivät ole veljeksiä. Rouva Kokkonen luki jostain kuinka

työntekijän vaikuttavuuteen, työn onnistumiseen ja

elämänhallintaan yleensäkin liittyy vahvasti toivon ja

tarmon osuus. Toivo kantaa päivittäin eteenpäin ja tar-

mo taas – eikä tässä nyt kai ole kysymys siitä Tarmosta

joka laskee työelämämme salaisia sekunteja ja tehtä-

väprosentteja – tarmo taas antaa sitä iloa ja lihasvoimaa,

jota käymme esimerkiksi ruokatunnilla salilta hake-

massa likkojen kanssa.

Kohta voimme hihkaista, että takana harmaa ja su-

lanut maailma, edessä toivoa täynnä oleva kesä! Ja sen

jälkeen tarmolla pää edellä kohti marrasmyrskyjä. Toi-

vo tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia

kokemuksia, ja tarmo rakentaa niille sijaa sydämeen,

myrskysi taikka ei.

G’day ’n’ no worries

Good day and no worries, sanoo australialainen työpai-

kallaan, hymyilee, vitsailee, kertoo juttuja, kyselee kiin-

nostuneena kaikesta siitä, mistä olet tehty. Kipakka, it-

seensä kääntynyt suomalainen huomaa vastaavansa,

kertovansa tarinoita, lepertelevänsäkin ja siinähän se –

yhteys toiseen, tuntemattomaan, on tässä ja nyt, by chat-

ting! Liekö kyse ilmastosta, lämmöstä, papukaijoista

puissa, vähistä vaatteista? Jospa kaikki muuttuu kesällä

täällä harmaiden sävyjen kotimaassakin, jospa mekin

alamme lämpenemään ja kertomaan asioita toisillem-

me – eikä vain työasioita? Jospa kaikki oppisimme jutte-

lemaan niitä näitä, ihan lämpimiksemme, ihan vaikka

kahvihetkestä aloitettaisiin?

Kevättä ilmassa

Toivo tuo sisäämme uusia maisemia, uusia

ihmisiä, uusia kokemuksia.

kokkonen

2 | 2015 P OLI ISI & OIK EUS 51

www.teboil.fi/liitto

Kesäetusi Teboililla

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaat-tiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alen-nus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.

polttoaineesta*

-2,5snt/l

Erityisetu voimassa1.6.-31.8.2015

nuorten maailmaa on ymmÄrrettÄvÄ · tivät järjestön strategiasta. aiesopimus uudesta...

Documents