Nuorten psyykkinen oireilu.Mikä on kehitykseen kuuluvaa, mikä ei?

Nuoruusiän kehitys ja sen riskitekijätNormatiivinen ”oireilu”Patologinen oireiluPerhe suojaavana tekijänä nuoren

mielenterveydelleMiten kohdata ja puhua psyykkisesti

oireilevalle nuorella

Nuoruusiän itseisarvo

Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että on mielekästä tarkastella sitä erillisenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden ja aikuisuuden rinnalla.

Nuoria ei tule hoitaa lapsina eikä aikuisina, vaan aikuisuutta kohti kehittyvinä nuorina.

Nuoruusikä nuorisopsykiatrian mukaan n. 13-21 vuotta

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet

Sopeutuminen muuttuvaan ruumiinkuvaan Kohtuullinen riippumattomuus vanhemmista Saavuttaa kyky läheisiin ja pysyviin

ystävyyssuhteisiin sekä rakkauteen Tulevaisuuteen orientoituminen realistisella

ja motivoituneella tavalla Tuloksena identiteetin löytyminen

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet

Nuoruusikään kuuluu luopuminen omasta fyysisyydestä, vanhemmista ja itsetunnosta ”normatiivinen depressio / ahdistus”

Nuorten kuuluu olla epäkypsiä ja lapsellisia

Nuoret samanaikaisesti riippuvaisia vanhemmistaan ja tavoittelevat autonomiaa ambivalenssi / ristiriita

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet

Nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen nyky-yhteiskunnassa vaikeutunut

Postmoderni juurettomuus ja yksilöllisyyden korostaminen vaikuttaneet

Globalisaatio ja loputon tietotulvaTehokkuuden ja vaativuuden lisääntyminen

stressi / psyykkinen kuormitus = nuori tulee hyväksytyksi suoritusten kautta ei sellaisenaan perfektionismi / loppuunpalamisen riski jne.

Nuoruusiän mielenterveyden ongelmat lisääntyneet

Nyky-yhteiskunnan riskit

Nuoren kasvaminen aikuiseksi vaikeutunutKypsymättömyys ja yhdenmukaisuus

kuuluvat nuoruusikään mainosten, internetin, tv:n vaikutukset?!

Aggressiivisuuden ja seksuaalisuuden ylikorostuminen nuoret fyysisesti aikuisia, psyykkisesti kaukana tästä

Identiteetin neljä kehitystasoa

1) Hajaantuneen identiteetin vaiheessa nuori ei ole käynyt läpi etsintävaihetta eikä sitoutunut päätöksiin (epäselvä identiteetti)

2) Ajautujat (disclosure) eivät myöskään ole käyneet läpi etsintävaihetta vaikka ovatkin, esim. vanhempien roolimallin pohjalta tehneet tulevaisuutta koskevat valintansa ja sitoutuneet niihin (lainattu identiteetti

Identiteetin neljä kehitystasoa

3) Moratoriovaiheessa olevat nuoret etsivät parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoja ja miettivät tulevaisuuden valintojaan. Eivät ole vielä tehneet sitovia päätöksiä (etsintävaihe)

4) Identiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpi hlökohtaisen etsintävaiheen ja myös sitoutuneet omaa tulevaisuuttaan koskeviin valintoihin (saavutettu identiteetti)

Nuoruusiän psyykkiset ongelmat

Tutkimusten mukaan 20 – 30 % nuoruusikäisistä (13 – 22v.) esiintyy mielenterveyden häiriöitä

Aikuisten diagnostiikka ei välttämättä sovi nuorille

Yleisimmät ongelmat: depressio, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt, syömishäiriöt, päihteidenkäyttö komorbiditeetti

Tunnistaminen puutteellista vrt. Diabetes, astma

Myönteinen kehitysraide

Myönteinen raide: nuori ohjaa kehitystään asettamalla tavoitteita, löytämällä näihin vieviä väyliä ja kokemalla onnistumisen tunnetta toteuttaessaan elämänsuunnitelmaansa

Nuoren itsetunto ja kyvykkyyden tunne vahvistuu

Myönteinen kehitysraide

Epäonnistuessaan nuori muuntaa tavoitteitaan, miettii uusia keinoja ja suhteuttaa epäonnistumisen aiempiin onnistumisiin

Ei vaikuta negatiivisesti itsetuntoonItsetunto stabiili ja suhteellisen

riippumaton ympäristöstä

Esimerkki noidankehästä koulusuoriutumisessa

Toistuvat epäonnistumiset koulussa vertailu muihin oppilaisiin

Kielteinen käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista defensiivinen strategia (esim. häiriökäyttäytyminen ”koulun kingi”)

Entistä heikompi koulumenestysItsetunnon lasku, alttius psyykkisiin häiriöihinToimintakyvyn aleneminenKoulunkeskeytys syrjäytyminen

yhteiskunnasta?

Esimerkki sosiaalisesta noidankehästä

peritty taipumus sosiaaliseen arkuuteen huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa

masentuneisuus defensiiviset toimintatavat sosiaalisissa suhteissa (vetäytyminen) heikentävät itsetuntoa ja lisäävät sosiaalista ahdistuneisuutta

kielteinen suhtautuminen sosiaalisin tilanteisiin

ja sosiaalinen vetäytyminen selittävät nuorten myöhempää yksinäisyyttä ja tovereiden kielteisiä asenteita heitä kohtaan; yhteydessä masentuneisuuteen

Vaativuus ja stressi

Vanhempien ja opettajien tulisi olla nuoren itsetunnon tukijoita, ei päinvastoin

Nuoren pitää tulla hyväksytyksi itsenään ei suoritusten kautta aito ylpeys nuoresta

Jos hyväksyntä perustuu suorituksiin, nuorelle kehittyy vaativia piirteitä (perfektionismi)

Vaativuus ja stressi

Perfektionismiin liittyy voimakas itsen vertailu muihin ja epäonnistumisen hyväksymättömyys

Vaativat piirteet lisäävät stressiherkkyyttä, loppuunpalamisriskiä depressio, syömishäiriöt

Ristiriita ajankäytön suhteen

Normatiivinen ”oireilu”

Nuoret ovat epäkypsiä ja heidän kuuluukin olla sellaisia

Nuoren kuuluu tarvittaessa kokea surua, vihaa, iloa, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä jne.

Kehitysmyllerryksestä johtuen nämä voivat vaihdella voimakkaastikin ja aiheuttaa impulsiivista käyttäytymistä

Nuorten itsetunto heilahtelee aikuista helpommin alemmuus-itsetuntoinen-ylivertainen ihmissuhteet kuitenkin säilyvät

Normatiivinen ”oireilu”

Ajoittain huoli oman ruumiin kelpaavuudesta ja lieviä ruumiillisia oireita

Ei ole mahdollista vahingoittaa itseä missään tilanteessa, ei edes humalassa

Lievät unihäiriöt Kyky nauttia ruuasta, ikätoverisuhteista,

ihastumisistaIrroittautuminen vanhemmista ja uudenlaisen

suhteen luominen voi tehdä entisestä kiltistä lapsesta “tuhman nuoren” normaalikehitykseen kuuluvaa

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä

Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa.

Tytöt puhuvat helpommin esim. masennuksesta kuin pojat, joiden oireet näkyvät enemmän käyttäytymisessä

Yleinen voimakas passivoituminen

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä

Ikätoverikontakteista vetäytyminenElämänilon menetysLuopuminen itselle aiemmin tärkeistä

asioista esim. harrastuksetKoulunkäynnin keskeytyminen tai

vaikeutuminenHygienian heikkeneminen / voimakas

piittaamattomuus ulkonäöstä

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä

Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen (liikenne/seksi)

Muutokset ruokahalussa / syömiskäyttäytymisessä

Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin sekoaminen

Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtauksetLamaavat pelkokohtauksetSelkeät keskittymiskyvyn vaikeudetHarhat, vainoharhaisuus

Aikuisen tuki nuorelle

Aikuinen pysähtyy nuorta varten, nuori aistii tekosyyt

Aikuinen on tietoinen mitä nuoren elämään kuuluu

Aikuinen ymmärtää keskuteluyhteyden tärkeydenKeskustelutilanne luonnollinen ei ”Istu alas nyt

jutellaan” tyylinenSuhde aikuisen ja nuoren välillä on kunnossaVanhempi on vanhempi – ei kaveri

Perhe suojaavana tekijänä

Sukupolvien väliset rajat selvät, mutta joustavat. Vanhemmat kykyeneviä ottamaan päätösvallan.

Riittävän hyvä vanhemmuus = vastataan lapsen tarpeisiin.

Puolisoiden keskinäinen suhde toimivaTunteiden ilmaisu sallittu sovittujen

sääntöjen puitteeissa

Perhe suojaavana tekijänä

Ongelmat pyritään ratkaisemaan keskustellen ja neuvotellen kaikkien mielipiteet huomioiden.

Vastavuoroinen kunnioitus ja arvostus.Jokainen voi tulla kuulluksi.Sääntöjä on. Tarvittaessa niistä voidaan

keskustella ja neuvotella.

Perhe suojaavana tekijänä

Perheestä tulee voida irroittautua hetkellisesti sovittujen sääntöjen puitteissa.

Perhe sopeutunut yhteiskuntaan ja hyväksyy lait ja normit.

Perheen rajat ympäristöön on selvä, mutta joustava. Kaikki ymmärtävät perheen omaksi merkitykselliseksi yksiköksi.

Miten puhua nuoren kanssa psyyken ongelmista?

Nuori ei omatoimisesti välttämättä kerro pahasta olosta kysy!!

Puhu suoraan asioiden oikeilla nimillä, ystävällisesti, rauhallisesti mielenkiintoa osoittaen. Kontakti on yhteistyösuhteen perusta!!!

Säilytä aikuisen rooliÄlä syytä nuorta ja muista kuunnella

Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen

Ole aktiivinen, jaa omat havaintosi nuoren kanssa ja jää käytettävissä olevaksi eli kuuntele

Kysy aktiivisesti oireista. Tärkeää on samalla viestiä nuorelle omat havainnot epäilyn taustalla (kysymisen ”perustelu” havainnoin)

Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen

Antaa nuorelle itselle mahdollisuuden joko vahvistaa tai kiistää ko. havainnot. Nuoren pyrkimys autonomiaan sisältää, että nuori haluaa kontrolloida tahtia, jolla asiaa käsitellään

Tällöin sellainenkin nuori, joka ei tunnista omaa oireilua tulee vähemmän ylhäältäpäin määritellyksi

Miten kertoa psyykkisestä oirehdinnasta vanhemmille?

Ilmaisutyyli ei saa olla hyökkäävä tai syyttävä vältä miksi kysymyksiä

Älä ota kantaa diagnoosien suhteen Rauhallisesti todettava koulussa esiintulleet faktat Tukea-antava lähestymistapa yhteistyön avain

pallo vanhemmille, kiinni avain sanoihin Tilanteen empatisointi tunne samassa veneessä

olemisesta. Vastakkain asettelun välttäminen

Mistä saa apua?

Psyykkisestä pahasta olosta puhuminen vanhempien / ystävien kanssa voi helpottaa

Jos vakavampaa, voi esim. kääntyä kouluterveydenhuollon puoleen

Ohjaus tarpeen mukaan nuorisopsykiatriseen tutkimukseen, jonka jälkeen päätetään mahdollisesta hoidosta

Akuutissa tilanteessa yhteys terveyskeskukseen