nuorten tilanne yhteiskunnan näkökulmastatilanne... · yhteiskunnan kestävyys – sosiaalinen...

Nuorten tilanne yhteiskunnan näkökulmasta

Sakari Karvonen

Tutkimusprofessori, osastojohtaja

Esityksen teemat

1. Taustalla ajankohtainen keskustelu nuorten syrjäytymisestä ja nuorisopolitiikan vaikuttavuudesta

– Vahva painotus hallitusohjelmassa

• Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimenpideohjelma (STM)

• Nuorten yhteiskuntatakuu

• Ihan Tavallisia Asioita -kampanja

• THL: Strateginen toimi Eriarvoisuuden torjuminen lähtee jo lapsuudesta

• SOTERKO-konsortio: Nuorten aikuisten terveys- ja hyvinvointierojen sekä työhön osallistumisen erojen kaventaminen

2. Nuoret ja hyvinvointimallin tulevaisuus - työelämänäkökulma

3. Yhteiskunnan kestävyys – sosiaalinen näkökulma

17.12.2012 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 2

Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena kysymyksenä

Tausta

• Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun – ja syystä:

– kasvanut nuorisotyöttömyys

– nuorten työkyvyttömyyseläkkeet

– ”kadonneet” nuoret

• Uudet sukupolvet eivät enää löydä paikkaansa työmarkkinoilta vauraissa jälkiteollisuusmaissa

• Pahimmillaan nuoret eivät kiinnity mihinkään yhteiskunnan perusinstituutioon: työmarkkinoihin, perheinstituutioon tai yhteiskunnalliseen toimintaan

• Haastaa koko länsimaisen hyvinvointimallin taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä


• Ei ole olemassa yhtä ja kaikkien hyväksymää määritelmää

• Syrjäytyminen ymmärretään myös moniulotteisena ja kasautuvana prosessina

• Työmarkkinoilta sivuun jääminen on merkittävä tekijä. Toimeentulon hankkiminen työmarkkinoilta on keskeisellä sijalla yhteiskuntaan integroitumisessa modernissa yhteiskunnassa

• Monia syrjäytymisen indikaattoreita, mutta indikaattorit eivät vastaa ”miksi?” –kysymykseen

• Vauraissa maissa ei enää merkitse absoluuttista puutetta ja kurjuutta

17.12.2012 5 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Mitä on syrjäytyminen?

Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on

• Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista)

• Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus)

• Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys)

• Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa)

Se ilmenee nuorten elämässä

• Yksinäisyytenä

• Masennuksena ja alisuoriutumisena

• Väkivaltana ja rikoksina

• Turhautuneisuutena ja päihteiden käyttönä

Ja nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, kuluttavina elintapoina


1. Yhteiskunnallinen taso

- minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset ja rakenteet aiheuttavat

elinolojen kurjistumista sekä väestön polarisoitumista hyvä- ja huono-

osaisiin

2. Sosiaalisten ryhmien taso

- syrjäytymistä tarkastellaan erilaisten vaikeuksissa olevien

ihmisryhmien kautta (alkoholistit, pitkäaikaistyöttömät)

3. Yksilötaso

- yksittäisen ihmisen kohdalla esiintyvät sosiaaliset ongelmat ja niiden

kasautuminen (moniongelmaisuus, huono-osaisuus).

- voi tapahtua eri ulottuvuuksilla (syrjäytyminen työmarkkinoilta,

syrjäytyminen koulutusjärjestelmästä, terveydellinen syrjäytyminen,

syrjäytyminen sosiaalisista suhteista)

Lähestymistapoja syrjäytymiseen


Onko syrjäytyminen yleistynyt?


’Syrjäytyminen’ voi tarkoittaa monenlaisia tilanteita


Syrjäytyneiden nuorten määrä ja kustannukset

• Arvioitu lukumäärä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista

• Etelä-Suomen Lääninhallitus: 95 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)

• TEM: alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 30 000

• THL: 65 000 lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta (kodin ulkopuolelle sijoitettuja 15 000)

• Tilastokeskus: 14 000 tilastoinnin ulkopuolella olevaa nuorta

• Kela/THL: Tulottomia alle 25-vuotiata 10 000, eli saavat vain asumistukea tai toimeentulotukea

• Kustannukset? Menetetyn työuran verotulot, työvoiman tarjonnan väheneminen, kasvaneet etuus- ja palvelumenot


Tilastolukujen takana on monta tarinaa

• Kaikki koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ja toimeentulotuella elävät eivät ole syrjäytyneitä – syrjäytymisriskissä toki voivat olla

• Nuoruudelle ikävaiheena on ominaista nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet ja osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa

• Syrjäytyneeksi leimaaminen harmittaa nuoria ja he kokevat, että heitä syyllistetään, vaikka kyse on:

ettei osa osaa eikä onnistu,

ei saa tukea eikä kukaan välitä,

on jääty liian aikaisin yksin – usein vanhempien ja perheen ongelmiin liittyvistä syistä.

• Jotta nuoria voidaan auttaa pitää tietää mistä on kyse

17.12.2012 11 Marja Vaarama

Yhteiskuntapoliittiset näkökulmat nuoriin

• Syrjäytymisen kustannukset

– Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus vs. korjaavat palvelut

• Tuotannosta syrjäytyminen

– Välityömarkkinat ja muut matalan tuottavuuden tehtävät

– Aktiivinen sosiaalipolitiikka

– Kuntoutus (erit. mielenterveys)

• Nuorten syrjäytyminen ja kansalaisuus

– Perusoikeudet ja velvollisuudet

– Peruspalveluiden saatavuuden alueelliset erot

• Syrjäytyminen ja yhteisöt

– Kontrolli/riskipolitiikka

– Ala- ja osakulttuurit yhteisöinä

– Sukupolvien vuoropuhelu normatiivisena kysymyksenä


Eräitä havaintoja pitkittäistutkimuksista

• Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma heikentää lasten sosiaalista nousua

• Sosiaaliset ongelmat lapsuudessa ovat yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen nuorilla aikuisilla

• Lapsuuden kokemuksista kehittyvä epäonnistumisen tunne altistaa monille vaikeuksille aikuisiällä

• Lapsuudessa koetut vanhempien terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat lisäävät myöhempiä mielenterveysongelmia, kouluttamattomuutta ja rikollisuutta

• Kahden kolmesta kutsuntaiässä syrjäytymisvaarassa olevan miehen riski oli havaittavissa jo ennen kouluikää

• Runsaskaan nuoruusiän juominen ei välttämättä johda syrjäytymiseen aikuisiällä, jos alkoholin käyttöä saadaan vähennettyä

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo ei johda väistämättä huonoon työmarkkina-asemaan tai tulotasoon


Syrjäytymisen syntymekanismeihin vaikuttaminen • Otetaan huomioon yksilön elämänkaari: huono-osaisuuden

syvenevä jatkumo

• Prosessi alkaa usein jo lapsuudessa: omaksutaan perusvalmiudet, arvot, asenteet, normit ja toiminnan mallit. Näiden viitoittamana yksilöt aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan

• Huono-osaistumisen viimeiseen tasoon eli syrjäytymiseen liittyvät erilaiset elämänhallinnan ongelmat, ja usein erilaiset riippuvuudet ja terveydelliset ongelmat

• Prosessimalli ei deterministinen, vaikka taustalla elääkin vahvasti oletus riskien jatkuvuudesta ja kasautumisesta

• Syrjäytymisprosessi voi alkaa muulloinkin kuin lapsuudessa, esimerkiksi elämänkulun käännekohtien tai yhteiskunnallisten kehityskulkujen (esimerkiksi lama) seurauksena

• Syrjäytymisen prosessimallin mukainen kehityskulku todentuu todennäköisimmin niillä, joiden elämässä on niukasti suojaavia tekijöitä tai jotka eivät osaa käyttää näitä resursseja hyväkseen


Syrjäytyminen on vaikea ja moniulotteinen asia

• Ei sama asia kuin köyhyys tai materiaalinen puute, vaan kyse myös puutteellisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin toimintoihin, sekä joissakin määritelmissä myös vieraantuminen yhteiskunnasta ja normaalista elämästä. (Duffy 1995)

• Syrjäytyminen on dynaaminen prosessi, jossa ihminen on kokonaan tai osittain suljettu ulos jostakin sosiaalisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta systeemistä ja siten sosiaalisen integraation edellytyksistä (Walker & Walker 1997)

• Syrjäytymiseen liittyy myös voimattomuus vaikuttaa omaan tilanteeseen ja muuttaa sitä (Burchardt 2000)

• Syrjäytymisessä on kyse sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta (Bouget 2001)


• Lapsuuden elinolot, lapsuuden sosiaalinen tausta ja sosiaaliset ongelmat

määrittelevät melko pitkälle sitä, miten lapset sopeutuvat kouluympäristöön,

miten menestyvät opinnoissaan ja minkälaisille koulutusurille he päätyvät

myös ongelmien ylisukupolvisuus

• Koulu ei yksin pysty tasoittamaan lähtökohtien tuottamia eroja

(sopeutumattomuus, kouluvaikeudet, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet)

syvenevä epäonnistumisen kierre (erityisopetus, koulun

keskeyttäminen esimerkkeinä ilmenemismuodoista)

• Peruskoulussa epäonnistuminen johtaa suurella todennäköisyydellä

ammattikoulutuksesta karsiutumiseen, ja tämä puolestaan heikkoon ja

epävarmaan työmarkkina-asemaan

• Työttömyys merkitsee taloudellisia ongelmia ja johtaa riippuvuuteen

hyvinvointivaltiosta. Seurauksena voi olla päihdeongelmat, rikollisuus

Esimerkkejä syrjäytymisen prosessista


Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan haasteet

• Tutkimus tavoittaa yhä huonommin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vakavia aukkoja nykyisissäkin tietojärjestelmissä

• Työn ja perheen yhdistäminen: erit. yksinhuoltajat

• Työllistymisen kynnysten alentaminen:

– Kysyntä: osaamisen kerryttäminen

– Tarjonta: kustannusten kohdentuminen

• Sektorirajojen ylittäminen, pitkäjänteinen prosessinäkökulma

• Yksilökeskeinen ajattelu niin palvelujärjestelmässä kuin nuorten ja perheiden itseymmärryksessä: ’Teen itse omat ratkaisuni’

• Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi: inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti

– Kustannusvaikuttavuudesta tieto vasta kertymässä



Nuoret ja pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuus

Työelämänäkökulma

• Hyvinvointimallimme kestävyys perustuu korkealle työllisyydelle ja tuottavuuden kasvulle

• Miltä näyttää nuorten tulevaisuus vauraiden jälkiteollisten maiden työmarkkinoilla?

• Elintasomme nousun on mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys, joka on samalla nostanut vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla

• Taustalla myös teknologian sekä kansainvälisen työnjaon nostamat yksilölliset tuottavuuserot >> perunan nosto vs. ATK ohjelmointi

• Nuorten tilanne – mahdollinen huono-osaisuuden kasvu - myös (aina) osin harjoitetun politiikan seurausta


Sosiaali- ja terveysmenojen kehitys pitkällä aikavälillä, % BKT:stä



Lähde: SOME –malli, STM

Sosiaali- ja terveysmenojen kehitys pitkällä aikavälillä eri työllisyysasteen oletuksilla, % BKT:stä

Ikäryhmittäinen työttömyysaste 1989-2010

(Lähde: Tilastokeskus 2011d.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010

15-64 15-19 20-24


Vuosina 2003-2009 työkyvyttömyyseläkkeelle (1)

siirtyneiden nuorten lukumäärät sairausryhmittäin

Lähde: Eläketurvakeskus


Uuden työelämän haasteet liittyvät nuorilla yhteiskunnan, kulttuurin ja arvojen muutokseen

• Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt matalapalkkaisia avustavia työtehtäviä

• Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille ja heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen

• Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat

• Kulttuurinen muutos: nuoret arvostavat työtä edelleen, mutta työn merkityksellisyys ja mielekkyys on entistä tärkeämpää

• Siirtymävaihe toisen asteen koulutukseen meillä pullonkaula – miksi?

• Työelämän ongelmat nähdään liian usein yksilön ongelmina, ja siksi ratkaisuissa ei keskitytä kokonaisuuteen


Mitä tulisi tehdä?

• Nuorten (työmarkkinoilta) syrjäytymisessä on kyse terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi koulutus- ja työmarkkinoiden toiminnasta, sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä julkisen talouden kestävyydestä

• Vaikutettava syrjäytymisen syntymekanismeihin ja prosesseihin, jotka ovat osin ylisukupolvisia. Pelkkä indikaattoritieto ei riitä

• Haasteiden haltuunotto vaatii poikkihallinnollista lähestymistapaa ja palvelusektorien raja-aitojen ylittämistä


Kuinka vakava ongelma? NEETien yleisyys Euroopassa


Suomi kuuluu maihin, joissa ’syrjäytyminen’ muodostuu toimettomuudesta ja huonosta koulutuksesta


Sosiaalisen kestävyyden näkökulma

Sosiaalinen kestävyys: tausta

• Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen kysymys (STM, THL, hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma)

• Teoreettinen perusta jäsentymätön, usein pelkkä residuaali

• Bruntlandin raportista (1987) Stiglitzin komissioon (2009):

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Taloudellinen

kestävyys

Ympäristön

kestävyys

Sosiaalinen

kestävyys

17.12.2012 29

’Tutkijanäkökulma’: Mitä on sosiaalinen kestävyys?

• Huonosti ymmärretty: useita likeisiä käsitteitä

– Elämänlaatu, (koettu) hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, sosiaalinen laatu, eheys…

• Sosiaalisen kestävyyden näkökulmaan liittyy:

– Varantojen ylläpito ja turvaaminen, arvopohja

– Prosessinäkökulma

– Fokus yhteisötasolla

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 17.12.2012 30

Kestävyyden osa-alueet

• ’Yhteiskuntapoliittinen näkökulma’

• Sosiaalinen kestävyys perustuu

• Ja niiden siirtämiseen sukupolvelta toiselle

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Riittävään

sosioekonomiseen

turvaan

(aineellinen perusta)

Osallisuutta rakentaviin

ratkaisuihin

(arvot ja normit)

Valtaistamisen

edistämiseen yhteisöissä

(kyvyt ja mahdollisuudet)

Yhteisyyttä luoviin toimiin

(luottamus ja identiteetti)

17.12.2012 31

Kestävyyden lakmustestinä kriittiset ilmiöt


17.12.2012 Marja Vaarama 33

Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet

nuorilla

Sosioekonominen

turvallisuus • Riittävä toimeentulo

• Terveellinen asunto ja

elinympäristö

• Suoja materiaaliselta

puutteelta

• Sote-palvelujen saatavuus

Osallisuus • Kollektiivinen identiteetti ja

sosiaaliset oikeudet

• Itsensä toteuttaminen

• Vapaa syrjinnästä

• Osallistuminen työelämään ja

muihin keskeisiin yhteiskunnan

toimintoihin

Valtaistaminen • Terveys

• Koulutus

• Kyky sosiaalisiin rooleihin

ja niissä toimimiseen

• Kyky löytää ja käyttää

voimavarojaan

• Pääsy olennaiseen tietoon

Yhteenkuuluvuus • Moraali, arvot ja normit

• Solidaarisuus, altruismi

• Sosiaalinen integraatio

• Luottamus yhteiskunnan

instituutioihin, toisiin ihmisiin,

perheeseen ja itseen

Mitä suurempi

yhteenkuuluvuus sitä vakaampi

yhteiskunta

Hyvän elämän edellytykset Hyvän elämän kokemukset

Sosiaalisen kestävyyden haasteita


Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 35

Hyvinvointivaltio – sittenkin menestystarina? • Kv.vertaillen kyllä (esim. Wilkinson & Pickett 2009):

• (Materiaalinen) hyvinvointi korkea, sosiaalisesti laadukas yhteiskunta

• Köyhyys ja aineellinen deprivaatio vähäistä. Pienten tuloerojen maa OECD-vertailussa

• Korkea mahdollisuuksien tasa-arvo: ylisukupolvinen sosiaalinen ja tuloliikkuvuus korkeat

• Hyvä sukupuolten tasa-arvo: yksinasuvien ja perheellisten naisten työllisyys samalla tasolla, palkkaerot 15-20%

• Imeväiskuolleisuus ja teiniraskaudet maailman pienimmät. Suhteellisen korkea hedelmällisyys (1,84)

• Yksi maailman vähiten korruptoituneista maista

• Julkiset palvelut tuottavat ‘huipputuloksia keskikuluin’

• Huippusija YK:n koulutusindeksissä sekä oppimistuloksissa (PISA)

• Talous kilpailu- ja sopeutumiskykyinen, työvoima ammattitaitoista

17.12.2012

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 36

Sosiaalisen kestävyyden haasteet periytyvät jo 90-luvun laman ajalta

• Suuret terveys- ja kuolleisuuserot, yhä kasvussa

• Pitkäaikainen työttömyys pysynyt korkeana koko 2000-luvun

• Perusturvan taso jäänyt 30-40 % jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä kahden viime vuosikymmenen aikana. Toimeentulotuki monilla pitkäaikainen tukimuoto.

• Suhteellinen (lapsi)köyhyys ja tuloerot kasvaneet

• Alkoholiehtoinen kuolleisuus kaksinkertaistunut sitten v.1997

• Mielenterveyspalvelujen käyttö nelinkertaistunut sitten v.1997

• Huostaanotettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistunut v:sta 1991

• Joka kymmenes nuori määrittyy koulupudokkaaksi

• Heikoimmaksi elämänlaatunsa kokevat 18-24-v vähän koulutetut ja työttömät nuoret, työkyvyttömyyseläkeläiset ja hauraat vanhukset (80+)

17.12.2012

Sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää nuorten elämän edellytyksiä ja osallisuutta vahvistavilla politiikkatoimilla

• Joka päivä 6 alle 25-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle eli ovat eläkkeellä tulevat 60 vuotta!

– Valtavaa tuhlausta niin yksikön kuin yhteiskunnankin näkökulmista – mitä voisi tehdä toisin?

• Lapsiperheköyhyyden minimoiminen perheiden toimeentuloa parantamalla

• Alkoholipolitiikan tehostamisella vähennetään perheiden ja lasten kasvuympäristön alkoholista johtuvia ongelmia

• Huomio kouluun: Peruskoulutuksen turvaaminen kaikille

• Työn ja perheen yhteensovittaminen (esimerkiksi 6+6+6 –malli)

• Nuorten työllistämistä helpottavat toimet (työpajat, nuorten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen – minimipalkan lasku?)

Pekka Puska 37

Kiitos mielenkiinnosta!


nuorten tilanne yhteiskunnan näkökulmastatilanne... · yhteiskunnan kestävyys – sosiaalinen...

Documents