Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Pori 18.-19.9.2013

Hyvä, paha, hämmentäväNUORTEN YHTEISÖLLISYYS

Riikka Korkiamäki, riikka.korkiamaki@uta.fiTampereen yliopisto / SPARG, Tampereen yliopiston Porin yksikkö

1

”Yhteisöllisyyden edistäminen yhteisöissä on keino estää tällaisia tapahtumia.” (Matti Vanhanen 24.9.2008)

3

• .

Yhteisö on sosiaalisten ongelmien ratkaisu.

Yhteisö on sosiaalisten ongelmien syy.

Pahan yhteisön hyvät ominaisuudet? 4

Mitä (nuorten) yhteisöllisyys on?

5

Yhteisöllisyys nuorten sanoin• Luottamusta ja turvallisuuden tunnetta

”Perhe ja sukulaiset ovat aina lähellä, vaikka olisin kuinka kamala, he eivät hylkää, siksi he ovat tärkeitä. Ystävissä on samat kuin sukulaisissa, siis parhaimmissa, mikään asia ei ole niin huonosti että menettäisin heidät.” (Rosa 15 v, kirj.)

• Yksityisyyttä ja minuuden paikkoja”Koulussa on niin sanotut omat porukat kenen kanssa pyöritään, ja meidän jengi on ns. ”gangsta-jengi.” […] meitä ei oikein koulu kiinnosta, vaan kaikki aivan muu pojat ja viikonloput enimmäkseen. Koulussa me kävellään ympäri koulua, juostaan palsussa (salaa) ja vietetään aikaa vessassa (salaa).” (Mirka 14 v, kirj.)

• Erontekoa ja rajanvetoja”Yleensä vietän vapaa-aikaani [lähiössä X], koska en erityisemmin pidä [Y:läisistä]. […] Jonnen kanssa en kauheasti juttele, koska hänellä on vähän eri jutut. Sitä paitsi hän kuuluu koulussa ”tupakkanurkkalaisiin”. (Kasper 15 v, kirj.)

• Omaehtoisuutta, toimijuutta”Kyl meiä luokal o iha ok tyyppei, et opettajat sanoo et meil o hyvä yhteishenki, mutemmää kauheesti oo meiäluokkalaiste kans et enimmäksee sit muitte kans. Et kumu parhaat kaverit o muil luakil enimmäksee ni välkäl ja ruakkiksel oon niitte kanssit.” (Kaisa 15 v, haast.)

Lähde: ”Kaveria ei jätetä!” -tutkimus (Korkiamäki 2013)

Yläkouluikäisen yhteisöt• perhe• suku• kaverit• koulu, luokka• asuinympäristö• paikallisuus, kansalaisuus• harrastukset• virtuaaliyhteisöteivät toisistaan irrallisia, vaan yhdessä muodostavat sen

yhteisöllisen todellisuuden, jossa nuori elää arkeaan

• Yläkouluikäisen yhteisöllinen arki: sekä ”sukkulointia” että perinteisiä ja pysyviä kiinnikkeitä

Lähde: ”Kaveria ei jätetä!” -tutkimus (Korkiamäki 2013)

Yhteisön merkityksestä• Yhteisöllisyys ja osallisuus (kuulumisen kokemus) on

inhimillinen perustarve.• Yhteisön jäsenyys on identiteetin perusta (minä-me-muut).• Arvot ja moraali kehittyvät yhteisöllisten normien kautta.• Yhteisö sosiaalisena resurssina

• Turvallisuus, luottamus, solidaarisuus, empatia• Sosiaalinen tuki

• emotionaalinen läsnäolo, ohjaus ja neuvonta, rakentava palaute, materiaalinen tuki

• Sosiaalinen kontrolli• huolehtiminen ja perään katsominen, kriittinen palaute (moraalinen tuki),

solidaarisuus

• Emotionaalinen osallisuus 8

YhteisöllisyydenedellytyksistäS

Sosiaaliset verkostot ovat portti yhteisöihin, mutteivät takaa yhteisöllisyyden kokemusta.

yhteisöllisyys huokuu alhaalta ylös, ei ylhäältä alasyhteisö voidaan rakentaa ulkoapäin, muttei yhteisöllisyyttäyhteisöllisyys on sisältäpäin rakentuva, henkilökohtaisesti koettu ja yhteisesti jaettu tunne johonkin kuulumisesta

Nuorten kuvaamana yhteisöllisyys rakentuutilallisesti, ajallisesti, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (yhteisesti ymmärretyt kulttuuriset käytännöt)suhteiden horisontaalisuus, vastavuoroisuus, tietynasteinen homogeenisuus

9

Nuorten omaehtoinenyhteisöllisyys ja hyvinvointi• Sosiaalisten verkostojen, osallisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys

ei ole automaattinen eikä suoraviivainen (vrt. esim. yhteisöllisyyden negatiiviset seuraukset).• Mihin kiinnittymistä ja integroitumista nuori sosiaalisten verkostojensa

kautta tavoittelee?• Onko nuorella mahdollisuus itse määritellä oman kuulumisensa

kontekstit, rajat ja tavat?• Onko nuoren valitsema yhteisöllinen viitekehys aikuisten näkökulmasta

toivottava vai haitallinen? Entä nuoren itsensä näkökulmasta?• Nuoren subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksen

kannalta on keskeistä, että yhteisön tavoitteet ovat yhtäpitäviä nuoren olemiseensa ja toimintaansa itse liittämien tavoitteiden kanssa. 10

Aikuiset ja nuorten yhteisöllisyys –nuorten omaehtoinen yhteisöllisyys voimavarana?

Nuorten omaehtoisten yhteisöllisten siteiden tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminenYhteisöllisten voimavarojen tunnusta-minen ja hyödyntäminenYhteisöllisten riskien havaitseminen ja niihin puuttuminen

Toimintaa ohjaavia näkökulmia:Työskennelläänkö olemassaolevan valmiin yhteisön kanssa vai rakennetaanko yhteisöä ulkoapäin? Millaiset lähtökohtaoletukset ovat työskentelyn taustalla?Halutaanko edistää vai purkaa yhteisöllisyyttä?Kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan?

11

• Vaikka yhteisöllisyys ei ole automaattinen hyve eikä yksiselitteisesti positiivinen ilmiö, voitaisiin nuorten omaehtoisissa kokoonpanoissa ja kaveriporukoissa esiintyviä yhteisöllisyyden elementtejä –osallisuuden tunnetta, emotionaalista sitoutumista, nuorten keskinäistä tukea ja kontrollia – nykyistä enemmän hyödyntää myös aikuisten näkökulmasta toivottavien sosialisaatiotavoitteiden saavuttamisessa.

KIITOS!12

Korkiamäki Riikka:Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa Laajuus: 241[92] s. Julkaisuvuosi: 2013 ISBN: 9789514491238 Kieli: fin Kustantaja: Tampere University Press TUP jaNuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkiusseura

TILAUKSET:

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog/kirjat/kaveria-ei-jateta

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=23458

13