Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston matkassa 2010–2014Nuorten tuki -hankkeen kehittämistyön kuvauksia

Unelmoi, Uskalla, onnistU!

Kuvitus: Maria Rissanen | Taitto: Mainostoimisto Fabrik | Hankkeen www-sivut: pkky.fi/kehittamistoiminta | Hankkeesta tehty Ohjaamo-video, löytyy Youtubesta hakusanoilla: ohjaamo joensuu tai avoin ammattiopisto joensuu

sisällysluettelo

MATKALLA NUORTEN TUKI -HANKKEESSA – TERVETULOA MATKAAN! .................................... 7KOORDINAATTEJA JA MATKAOPASTUSTA KANSSAMATKAAJALLE ..............................................9NUORTEN TUKI -HANKE, OHJAAMO JA AVOIN AMMATTIOPISTO .......................................... 11 OHJAAMO ............................................................................................................................................................. 13 AvOiN AMMAttiOpistO ............................................................................................................................... 13TYÖOTE ........................................................................................................................................ 14 ”EiHÄN NOitA JAKsA, KUN NE ON AiNA KEHittÄMÄssÄ JOtAKiN” ............................................14 DiALOGiNEN tOiMiNtAKULttUURi JA OsAAMiNEN ......................................................................... 17 KAiKKEA Ei tARvitsE OsAtA itsE ................................................................................................................18 REKRYtOiNti .......................................................................................................................................................18 HANKEKAARi .......................................................................................................................................................18OHJAAMO ....................................................................................................................................20 AsiAKAspROFiLOiNti .......................................................................................................................................21 itseohjautuva nuori ................................................................................................................................ 22 vähäistä tukea tarvitseva ..................................................................................................................... 25 Ajoittaisesti tehostettua tukea tarvitseva.....................................................................................28 tehostettua tukea tarvitseva .............................................................................................................. 32 OHJAUspROsEssi tERApEUttisENA KAsvUN tUKENA ...................................................................36 tutustuminen ja yhteisen tilan luominen ....................................................................................39 Alkukartoituksen tekeminen ja asiakkaan itsereflektion kehittyminen .......................... 40 Yksilöllisen toimintasuunnitelman rakentaminen yhdessä ..................................................44 Elämäntilanteen ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen .....................................................46 Ammatillisten tavoitteiden selkiyttäminen ................................................................................. 47 Nivelvaihe ja jatkopolutus ....................................................................................................................49 Lopuksi ..........................................................................................................................................................49 NUORtEN NÄKÖKULMiA JA tOivEitA OHJAUKsEEN ........................................................................50 piENRYHMÄtOiMiNtA ................................................................................................................................... 55 Mammaryhmä .......................................................................................................................................... 55 sosiaalisten taitojen ryhmä ................................................................................................................56 Kohti vuorovaikutusta - sosiaalisen vahvistamisen pienryhmä ........................................... 57AVOIN AMMATTIOPISTO 2010–2014 .........................................................................................58 AvOiMEN AMMAttiOpistON vALMistAvA KOULUtUs ...................................................................63 YKsiLÖLLisEt AvOiMEN AMMAttiOpistON KOULUtUspOLUt ....................................................64 Kenelle yksilölliset koulutuspolut sopivat? ...................................................................................64 Mitä yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen vaatii? ....................................................65 AvOiMEN AMMAttiOpistON pEDAGOGiiKKA OpEttAJAN NÄKÖKULMAstA........................67 Opeta, Ohjaa ja Osallista! .....................................................................................................................67

MATKALLA NUORTEN TUKI -HANKKEESSA – TERVETULOA MATKAAN! .................................... 7KOORDINAATTEJA JA MATKAOPASTUSTA KANSSAMATKAAJALLE ..............................................9NUORTEN TUKI -HANKE, OHJAAMO JA AVOIN AMMATTIOPISTO .......................................... 11 OHJAAMO ............................................................................................................................................................. 13 AvOiN AMMAttiOpistO ............................................................................................................................... 13TYÖOTE ........................................................................................................................................ 14 ”EiHÄN NOitA JAKsA, KUN NE ON AiNA KEHittÄMÄssÄ JOtAKiN” ............................................14 DiALOGiNEN tOiMiNtAKULttUURi JA OsAAMiNEN ......................................................................... 17 KAiKKEA Ei tARvitsE OsAtA itsE ................................................................................................................18 REKRYtOiNti .......................................................................................................................................................18 HANKEKAARi .......................................................................................................................................................18OHJAAMO ....................................................................................................................................20 AsiAKAspROFiLOiNti .......................................................................................................................................21 itseohjautuva nuori ................................................................................................................................ 22 vähäistä tukea tarvitseva ..................................................................................................................... 25 Ajoittaisesti tehostettua tukea tarvitseva.....................................................................................28 tehostettua tukea tarvitseva .............................................................................................................. 32 OHJAUspROsEssi tERApEUttisENA KAsvUN tUKENA ...................................................................36 tutustuminen ja yhteisen tilan luominen ....................................................................................39 Alkukartoituksen tekeminen ja asiakkaan itsereflektion kehittyminen .......................... 40 Yksilöllisen toimintasuunnitelman rakentaminen yhdessä ..................................................44 Elämäntilanteen ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen .....................................................46 Ammatillisten tavoitteiden selkiyttäminen ................................................................................. 47 Nivelvaihe ja jatkopolutus ....................................................................................................................49 Lopuksi ..........................................................................................................................................................49 NUORtEN NÄKÖKULMiA JA tOivEitA OHJAUKsEEN ........................................................................50 piENRYHMÄtOiMiNtA ................................................................................................................................... 55 Mammaryhmä .......................................................................................................................................... 55 sosiaalisten taitojen ryhmä ................................................................................................................56 Kohti vuorovaikutusta - sosiaalisen vahvistamisen pienryhmä ........................................... 57AVOIN AMMATTIOPISTO 2010–2014 .........................................................................................58 AvOiMEN AMMAttiOpistON vALMistAvA KOULUtUs ...................................................................63 YKsiLÖLLisEt AvOiMEN AMMAttiOpistON KOULUtUspOLUt ....................................................64 Kenelle yksilölliset koulutuspolut sopivat? ...................................................................................64 Mitä yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen vaatii? ....................................................65 AvOiMEN AMMAttiOpistON pEDAGOGiiKKA OpEttAJAN NÄKÖKULMAstA........................67 Opeta, Ohjaa ja Osallista! .....................................................................................................................67

AvOiMUUDEN MERKitYs AvOiMEssA AMMAttiOpistOssA - NONFORMAALi OHJAUs URAOHJAAJAN NÄKÖKULMAstA ................................................................ 69 ”Kiva kun tulit” - turvallisuustankkaukset .....................................................................................70 ”Ootkos tulossa kouluun tänään?” ...................................................................................................70 Havainnointi ja nuoren itsehavainnoinnin lisääminen ............................................................ 71 Ryhmän voima ........................................................................................................................................... 71 Ohjaushenkilöstön kompetenssit avoimessa ammattiopistossa ........................................ 71OHJAAMO JA AVOIN AMMATTIOPISTO MAAKUNNASSA ....................................................... 72 AsiAKKAAt MAAKUNNAssA........................................................................................................................ 74 MONiKULttUURiNEN OHJAUs MAAKUNNAssA ............................................................................... 75 Lieksan tilanteesta...................................................................................................................................76 Keski-Karjalan tilanteesta ....................................................................................................................76 vERKOstOssA ON vOiMAA – vERKOstO JA pALvELUt MAAKUNNAssA .................................. 77 MAAKUNNAN HAAstEEt .............................................................................................................................79TOIMINNAN ANALYYSI – TULOKSET JA TULEVAISUUS .............................................................. 80 vAiKUttAvUUs ..................................................................................................................................................81 tilastoja ja tuloksia .................................................................................................................................82 tULEvAisUUs .....................................................................................................................................................87PUHEENVUOROJA JA NÄKÖKULMIA ......................................................................................... 90 ERiKOissAiRAANHOiDON psYKOLOGiN KANNANOttO ................................................................. 90 OOppELi ON OivA pELi - OHJAUKsEN KAUttA UUDELLE URALLE ................................................ 91 KOKEMUKsENi JOENsUUN OHJAAMOstA ............................................................................................92 MiE OssAAN, siE OssAAt, MYÖ OsAtAAN! ............................................................................................94 OHJAAMON JA AvOiMEN AMMAttiOpistON pEDAGOGiNEN tOiMiNtAKULttUURi ERitYisOpEttAJAOpisKELiJAN NÄKÖKULMAstA ...................................94 OHJAAMO = LÄMMÖNJAKOHUONE ........................................................................................................95LÄHTEET ...................................................................................................................................... 96LIITTEET ....................................................................................................................................... 96 Liite 1. validointi ja itsereflektion kehittyminen ................................................................................. 96 Liite 2: vastahakoisuuden ymmärtäminen .......................................................................................... 96 Liite 3: Elämänkenttä ......................................................................................................................................97 Liite 4: Arvotyöskentely ..................................................................................................................................97 Liite 5: tavoitelomake .................................................................................................................................... 98 Liite 6: Avoimen ammattiopiston opiskelijavalintakriteerit 2010–2014 .................................. 99 Liite 7: Hankkeesta tehdyt ja aloitetut tutkimukset sekä artikkelit ........................................... 99 Liite 8: Hankkeen työntekijät ..................................................................................................................... 98

matkalla nuorten tuki -hankkeessa– tervetuloa matkaan!

Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto ovat tehneet matkaa Nuorten tuki-hank-keen kyydissä vuodesta 2010 lähtien

aina näihin päiviin saakka. Matka on kätkenyt sisälleen hienoja ja voimaannuttavia hetkiä sekä oivalluksia. Konseptiltaan hankkeen toi-minnat ovat uusia. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville on rakennettu uudenlainen Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston mal-li, jossa huomioidaan nuoren erilaiset tarpeet kokonaisvaltaises-ti sekä tuetaan hä-nen siirtymistään kohti koulutusta ja työelämää. Kon-septin rakentami-sessa ensiarvoi-sen tärkeitä ovat olleet henkilöstön moniosaaminen sekä yhteisöllinen ja työnohjauksel-linen työote. toimintoja on rakennettu poh-tien ja kokeillen. Matkan varrella on ollut myös karikoita, joiden kautta toimintaa on saatu ke-hitettyä ja hiottua sekä hyödynnettyä parhaat käytänteet.

Yksi monista onnistuneen ohjauksen menes-tystekijöistä hankkeessa on ollut riittävän pit-

käaikainen uraohjaus, minkä aikana nuori on saanut tarvitsemansa ohjauksen ja tuen tar-vitsemiinsa asioihin. Olennaista toiminnassa on ollut tarve- ja kysyntälähtöinen lähtötilan-teen kartoitus sekä siihen liittyvä tapausjäsen-täminen, minkä avulla saadaan selvitettyä nuo-ren ohjaus- ja palvelutarve. Ohjausprosessissa on olennaista nuoren kohtaaminen, yhteinen alkupiste, josta nuoren kanssa lähdetään lii-kenteeseen. Onnistunut liikkeellelähtö vaikut-

taa ohjauksen etenemiseen koko matkan ajan. Näin ollen ohjaushenkilöstön kohtaamis- ja oh-jausosaamisen taidot ovat onnistuneen mat-kan matkalippu, jolla päästään turvallisesti pe-rille matkakohteeseen. Kun matkaan on päästy, muotoutuu ohjausprosessi asiakaslähtöisesti jokaisen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Osalle

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville on rakennettu uudenlainen Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston malli, jossa huomioidaan nuoren erilaiset tarpeet kokonaisvaltaisesti sekä tuetaan hänen siirtymistään kohti koulutusta ja työelämää.

7

nuorista on riittänyt lyhytkestoinen tieto- ja neuvontapalvelu- tyyppinen ohjaus, kun taas osa nuorista tarvit-see pitkäkestoista ohjausta, jossa pys-tytään havainnoimaan asiakkaan elä-mäntilanteen haasteet ja haitallisten toimintamallien taustalla olevat toi-mijuuden esteet. toimijuuden estei-den selvittämisen ohella yhtä tärkei-tä ovat myös asiakkaan vahvuuksien sekä positiivisten toimintatapojen tunnistaminen, uusien toimintamal-lien ja -tapojen opetteleminen sekä mahdollisuuksien hyödyntäminen tu-kemalla nuorta kohti koulutusta ja työelämää.

Hankkeen aikana henkilöstömme on perehtynyt nuorten asiakaskoh-taiseen tapausjäsentämisen käytän-töihin sekä koulutuksen että työnoh-jauksen myötä. tämä mahdollistaa tarvelähtöisten ohjaus- ja opinto-polkujen ennakoivan hahmottami-

sen. Ennakoivassa hahmottamisessa on tärkeää asiakaskohtaisen tapaus-jäsentämisen lisäksi tunnistaa pal-velu- ja toimijaverkoston aktiiviset osapuolet sekä koulutus- ja työllis-tymismahdollisuuksien moninainen kirjo osana nuoren työllistymispol-kua. Oikea-aikainen, tilanne- ja asia-kaskohtainen tuki sekä siihen liittyvän osaamisen ja työotteen kehittämi-nen ovatkin olleet avainasemassa Oh-jaamon ja Avoimen ammattiopiston menestyksekkäällä matkalla. tämän

sanoman toivomme kiinnittyvän tu-levien Ohjaamoiden ja Avointen am-mattiopistojen matkakertomuksiin.

Kiitokset suurelle joukolle, jotka ovat olleet matkamme varrella muka-na edistämässä perille pääsyä: yhdes-sä olemme enemmän. Matkasuun-nitelmaa ja matkan eri vaiheita ovat olleet miettimässä Pohjois-Karjalan ELY-Keskus, Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymä ja Joensuun Nuorisovers-tas ry. Kiitokset myös pohjois-Karjalan TE-palveluille, lukuisille työllistäneil-le ja harjoitteluun nuoria ottaneille yrityksille ja organisaatioille, kuntien sosiaali- ja terveysalan eri toimijoille, etsiville nuorisotyöntekijöille, Honka-lampisäätiölle, Rikosseuraamuslaitok-selle, kolmannen sektorin toimijoille, tuetun asumisen palveluille, muille hankkeille, maakuntamme oppilaitok-sille, eri alojen opiskelijaharjoittelijoil-le sekä kaikille hankkeen työntekijöille,

kumppaneille ja verkostoille. Erityiset kiitokset haluamme osoittaa kaikil-le hankkeeseen osallistuneille nuoril-le! Olette tehneet matkasta kulkemi-sen arvoisen.

Hyvää matkaa!Joensuussa 27.11.2014tero & hankkeen poppoo

Yksi monista onnistuneen ohjauksen menestystekijöistä hankkeessa on ollut riittävän pitkäaikainen uraohjaus, minkä aikana nuori on saanut tarvitsemansa ohjauksen ja tuen tarvitsemiinsa asioihin.

8

koordinaatteja ja matkaopastusta kanssamatkaajalle

Julkaisu on kirjoitettu joulukuun 2013 – marraskuun 2014 aikana. sen tekemiseen ovat aktiivisesti

osallistuneet hankkeen kaikki työnte-kijät, harjoittelijat ja nuoret itse. Jul-kaisun tarkoituksena on avata hank-keen toimintakulttuuria ja työtapoja. Julkaisussa sanoitamme ohjauspro-sesseja ja avoimen ammattiopiston pedagogiikkaa yksittäisen nuoren ja verkoston näkökulmasta. tavoittee-na on myös korostaa moniammatilli-sen yhteistyön ja toimintakulttuurin merkitystä yhteisen päämäärän ta-

voittamiseksi ja antaa ääni niille nuo-rille, jotka Nuorten tuki -hanke on ta-voittanut.

Yhteiseltä arvopohjalta ponnistaen tä-män julkaisun tekemiseen osallistuivat:Maria-teresa ikonen, Elli Kauppinen, Anne Lipponen, Hanna Nuutinen, Heli pesonen, Kristiina sallinen, Marja tar-vainen, tiina venäläinen, sari vepsä-läinen, tero vornanen, Helena Här-könen.

koordinaatit

Ensimmäinen osa esitte-lee lukijalle Nuorten tuki -hankkeen perustiedot.

Toisessa osassa kuvataan käytettyä työotetta, työ-yhteisön toimintakulttuu-ria ja osaamista.

Kolmas osa avaa ohjaus-prosessia, sen kulkua ja käytettyjä menetelmiä.

Neljännessä osassa esitte-lemme Avoimen ammat-tiopiston toimintamallia, sen pedagogiikkaa ja Oh-jaamo-yhteistyötä.

Viidennessä osassa tu-tustutaan Ohjaamoon ja Avoimeen ammatti-opistoon maakunnas-sa ja kuudennessa osas-sa analysoidaan toimintaa ja hahmotellaan tulevai-suuden näkymiä. Lopuksi oman näkemyksensä toi-minnasta kertovat hank-keen yhteistyökumppani, nuoret itse ja harjoittelijat.

9

avoimen ammatti- opiston ja ohjaamon arvot, missio ja visio

arvotArvojamme ovat yksilön elämän ja elämäntilanteen kun-nioittaminen, yksilöstä välittäminen sekä empaattinen asiakaslähtöisyys ja moniosaajuus. Kunnioitamme nuo-ren parissa työskentelevien verkostoja ja arvostamme moniammatillista työotetta.

MissioOhjaamme nuoria rinnalla kulkien koulutukseen ja työ-elämään. Kehitämme nuoria tukevia toimintamuotoja yhdessä verkoston kanssa.

Annamme nuorelle aikaa, huomiota ja kunnioitus-ta. valmennamme ohjattaviamme oman elämänsä vastuunottajiksi sekä vastaamaan yhteiskunnan vaa-timuksiin ja haasteisiin. parannamme alueen menes-tystä tuottamalla palvelua, jonka myötä syntyy talou-dellisia säästöjä.

Kehitämme erilaisia innovatiivisia ja joustavia koulu-tuspolkuja ja opiskelumuotoja huomioiden asiakkaan, koulutuksen, työelämän sekä yhteiskunnan tarpeet.

visiotuemme nuoria toimijoiksi yhteiskuntaan tarjoamalla yksilöllisiä polkuja koulutukseen ja työelämään. toimin-tamme on yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti vaikutta-vaa, tunnettua ja vakiintunutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Olemme alueen nuorten asioiden osaamiskeskittymän koordinaattori, joka on kansainvälisesti tunnettu inno-vatiivisten koulutusmuotojen, ohjauksen kehittämisen ja levittämisen erityisosaaja.

10

Hankeaika: 1.12.2009–31.12.2014

Rahoitus: Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (EsR), ja tuen on myöntänyt pohjois-Karjalan ELY-keskus (sittemmin Etelä-savon ELY-keskus).

Toteuttaja: pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on ollut hankkeen hallinnoija ja vas-tannut emohankkeesta. Joensuun Nuorisoverstas ry. on ollut hankkeen osa-toteuttaja ja vastannut starttiverstas-toiminnasta.

Kohdealue: pohjois-Karjala

Kohderyhmä ja tavoitteet: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat 15–24 -vuotiaat pohjoiskarjalaiset nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa ja nuorten parissa toimivat viranomaiset ja muut ammattilaiset.

Nuorten tuki -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa matalan kynnyksen ohja-us- ja koulutuspalveluja työelämän ulkopuolella oleville 15-24 -vuotiaille nuo-rille. Hankkeessa on edistetty nuorten pääsemistä ja kiinnittymistä koulutuk-seen ja autettu heitä saamaan työelämäkokemuksia. Hankkeessa on tuettu myös nuorten arjen- ja elämänhallintataitoja. tavoitteena on lisäksi ollut edis-tää nuorten parissa työskentelevien ohjausosaamista, lisätä heidän verkostoi-tumistaan ja yhteistyötään. pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallin-noiman emohankkeen tavoitteena on ollut kehittää Avoin ammattiopisto- ja Ohjaamo-toimintakonseptit.

Toimintayhteistyö: Hankkeessa on kehitetty työelämän ja koulutuksen ulko-puolella olevien nuorten palveluverkoston yhteistyötä ja verkostoitumista. verkostoituminen edistää kohderyhmän tavoittamista, palveluiden suuntaa-mista ja saumattomuutta sekä hyvien ohjauskäytänteiden oppimista ja le-vittämistä. Hanke on järjestänyt myös koulutusta yhteistyökumppaneilleen.

Keskeiset yhteistyötahot: tE-toimistot, pohjois-Karjalan koulutuskuntayhty-mä, Nuorisoverstas ry/starttiverstas, pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat, kuraat-torit, etsivä nuorisotyö, kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimet, Nuorten paja Apaja, Honkalampisäätiön nuorten pajat, lukiot, yritykset, pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymän hankkeet ja muut alueella toimivat hankkeet.

nuorten tuki -hanke, ohjaamo ja avoin ammattiopisto

11

Rinnalla kulkeva ohjaus Nuoren aktiivisen osallisuuden tukeminen Toiminnan arviointi ja kehittäminen

2.Asteen oppilaitokset

TE-toimisto, Työvoimanpalvelu-

keskus

Nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö

Itseohjautunut/ ystävä, vanhemmat

Sosiaalitoimi,Nuorisoasema

Yhteis- / erillishaun

kautta omaehtoiseen koulutukseen

Oppi-sopimus

•Opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantaminen• Alku ammatillisiin opintoihin• Arjen- ja elämänhallintataitojen parantaminen• Tutkinnon loppuun suorittaminen

Ohjaus muihin palveluihin(verkostot)

Palveluun tutustuminen

Alkukartoituksen tekeminen

Elämäntilanteen ja sosiaalisen verkoston

vahvistaminen

Ammatillisten tavoitteiden

selkiyttäminen

Saattaen vaihtava

OHJAAMO

Ohjaavat/lähettävät tahot (verkostot)

Dialoginen, osallistava ja

rinnalla kulkeva ohjaus

AVOIN AMMATTIOPISTO

Tavoitteiden asettaminen

Joustavasti ja tuetusti (nivelohjaus) pitkin vuotta

Terveys- ja asumispalvelut

Rikosseuraamusvirasto

Joustavasti ja tuetusti (nivelohjaus) pitkin vuotta

Joustavasti ja tuetusti (nivel-ohjaus) pitkin vuotta

Joustavasti ja tuetusti (nivelohjaus) pitkin vuotta

Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon prosessikaavio

Nivelvaihe ja jatkopolutus

Palkkatuki työpaikka

Koulutus-kokeilu /

työkokeilu

Yksilö      (Ohjaamon  tuki  

”palveluviidakossa”)  

Koulutus  

Nuorisotyö  

Sosiaali-­‐  ja  terveys-­‐palvelut  

Työvoima-­‐palvelut  

Peruskoulu Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

TYP

Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto

Valmistavat koulutukset -ammattistartti -kymppiluokka

-talouskoulu -mava

Oppisopimus

Lukiot

Kulttuurinen nuorisotyö

Nuorisotalot

Ammatti-opistot Aikuisopisto

Leiritoiminta

Nuorisovaltuusto

KV-toiminta

Ammatillinen täydennyskoulutus,

vapaa sivistystyö ym.

Työpajat

Erityis-nuorisotyö

AIVO

Aikuissosiaalityö Lasten-suojelu

Etsivä nuorisotyö

Nuorisopsykiatria

Aikuispsykiatria

Mielenterveys-keskus

Päihdepalvelut

Talous- ja velkaneuvonta

Terveydenhuoltopalvelut

Kuntouttava työtoiminta

Rikos-seuraamus-

virasto

Tuetun asumisen palvelut

Ammatin-valinnan

ohjaus

Työvoimakoulutus

Nuorten neuvojat

Koulutusneuvonta

Palkkatuettu työ

Startti-verstas

Työ- ja koulutuskokeilut

Kelan kuntouttavat

palvelut

NYT-hanke

Erityisoppilaitokset

Nuoriso-asema

Ase- ja siviilipalvelus

Maahanmuuttajien palvelut

Järjestö- ja yhdistystoiminta

esim. -Kotikartano

-SPR -Martat

-Erilaiset oppijat -Kansalaistalo -Tyttöjen talo

Ym.

Silta (maahan-muuttajap

alvelut)

Polkuja yrityksiin

Yritykset

Psykoterapeutit

Honkalampi -Säätiö

Verve

Neuron

Valtone -hanke

Yhteistyöverkostoa Joensuussa

12

AVOIN AMMATTIOPISTO tvp-koulutusta

1. Koulutukseen hakeutuminen• ohjaus Ohjaamosta• haastattelu, valintakriteerien tarkistaminen• hakemus Te-toimistoon• opiskelijavalinta

2. Valmistavan koulutuksen henkilökohtaistaminen• yksilöllinen kesto, sisältö ja tavoitteet• ammatillisten tavoitteiden lisäksi arjenhallinta,

opiskelu- ja työelämävalmiudet • tavoitteiden tarkastelu koulutuksen aikana

3. Ammatilliseen tutkintoon valmistava koulutus• ryhmämuotoinen ops-perusteiseen ammatilliseen

koulutukseen ammattiopistossa tähtäävä TAI• ryhmämuotoinen näyttötutkintoon

aikuisopistossa tähtäävä TAI• yksilöllinen työvaltainen ja tutkintotavoitteinen

koulutus ammatti- tai aikuisopistossa

4. Jatko-ohjaus• yhteisvalinta• avoin tai joustava haku oppilaitoksiin• ohjaus muihin palveluihin

Yhteistyötahot: Te-toimisto, KELA, oppilaitokset, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaiset

Ohjaamo:rinnalla kulkeva Ohjaus(verkostot)

oHJaaMo

Ohjaamot ovat tarjonneet 15–24 -vuotiaille sekä työelämän ulkopuo-lella oleville että Avoimen ammat-tiopiston nuorille matalan kynnyk-sen ohjauspalveluja koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä sekä muissa elämäntilanteeseen liit-tyvissä asioissa. Ohjaukset ovat olleet pääasiassa kasvotusten tapahtuvaa henkilökohtaista yksilö- tai pienryh-mäohjausta, mutta välineenä on käy-tetty myös sosiaalista mediaa. toi-mintaa on myös kohdennettu niihin ajankohtiin, jolloin tiedot koulutus-paikoista selviävät ja lisähaut ovat ajankohtaisia. Muun muassa yhteis-hakujen aikaan on järjestetty nuo-rille ja yhteistyötahoille erilaisia in-

fo-tapahtumia ja KesäOhjaamo on vastannut täydennys- ja jälkihakui-hin liittyviin kysymyksiin. tavoittee-na on ollut löytää nuoren toiveisiin, tilanteeseen ja valmiuksiin parhai-ten sopivia vaihtoehtoja. tärkeintä on ollut, että nuori ei ole jäänyt yksin.

avoin aMMattiopisto

Avoin ammattiopisto on tarjonnut ammatilliseen koulutukseen sekä työelämään suuntaaville, 17–24 -vuotiaille pohjoiskarjalaisille nuo-rille, mahdollisuuden opiskella esi-merkiksi opiskeluvalmiuksia lisääviä opintoja sekä ammatillisten perus-tutkintojen ammattitaitoa täyden-täviä tutkinnon osia tai ammatilli-sia opintoja. Opinnot on suunnattu työttömille työnhakijoille ja ne ovat

olleet työvoimapoliittista koulutusta. Nuoret ovat hakeutuneet Avoimeen ammattiopistoon Ohjaamon kaut-ta. tavoitteena on ollut olla muka-na suunnittelemassa, toteuttamassa ja vakiinnuttamassa Avoin ammat-tiopisto-koulutuskonseptia. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää Avoi-men ammattiopiston pedagogiikkaa, jossa keskeistä on henkilökohtaista-minen, joustavuus, vaihtoehtoisuus, ohjaus ja toiminnallisuus. Avoimen Ammattiopiston kautta nuori on päässyt tutustumaan kiinnostaviin koulutusaloihin erilaisten opintojen tai työssäoppimisen kautta. Opinto-jen rinnalla nuori on saanut henkilö-kohtaista tukea ja ohjausta.

13

voisiko kuitenkin tehdä niin ja näin ja kokeilla sitä ja tätä?

miten jaksat miettiä tähän aikaan viikosta tuollaisia?

...vaikka, nuohan ovat kyllä hyviä ideoita.

työote14

”Eihän noita jaksa, kun ne on aina ke-hittämässä jotakin”.

tyypillinen tapahtumarikas viik-ko ylä- ja alamäkineen on jälleen takana Ohjaamossa ja Avoimen

ammattiopiston valmistavassa koulu-tuksessa. Opiskelijat ovat jo lähteneet viikonlopun viettoon ja henkilöstön-kin osalta viikko alkaa olla jo pulkassa. Juomme kahvia takki tyhjänä ja mie-timme viikon tapahtumia, kun joku al-kaa hetken istuttuaan jo miettimään, mitä voisi tehdä ja kehittää jatkossa: ”voisiko kuitenkin tehdä niin ja näin ja kokeilla sitä ja tätä?” tällöin joku tote-aa hymyn vire kasvoilla: ”Miten te vielä jaksatte miettiä tähän aikaan viikosta tuollaisia?” mutta toteaa toisaalta itse-kin: ”Nuohan ovat kyllä hyviä ideoita.”.

Asetelma kertoo paljon työottees-tamme ja -yhteisöstämme. vaikka henkilöstö voisi jo lähteä kotiin vii-konlopun viettoon, ei kukaan kiireh-di kotiin, vaan istuu rauhassa pöydän ääreen nauttimaan hetkestä työkave-reiden seurassa. On tullut aika nolla-ta viikon tapahtumat ja samalla val-mistautua viikonlopun viettoon, niin että viikon työrupeama saadaan siir-rettyä hallitusti seuraavaa viikkoa var-

ten. viikkoa puretaan yleensä huumo-rin, erilaisten kevennysten ja häröilyjen kautta ja samalla käydään läpi vii-kon haasteellista osuutta yhdessä. Usein käykin niin, että haasteellinen asia muuttuu toisilta saadun tuen ja jaetun osaamisen kautta kohtuulliseksi ja vähemmän kuormittavaksi. tätä epä-virallista työnohjausta tapahtuu jat-kuvasti Ohjaamossa, olipa kyse sitten aamukahvista, lounastauosta tai per-jantai-iltapäivän debriefingistä. Jaet-tu tieto ja yhdessä tekeminen auttavat meitä työnteossa. Henkilöstön erilaiset työ- ja koulutustaustat sekä eri yhteyk-sissä hankittu osaaminen auttavat löy-tämään ratkaisuja eri tilanteisiin. Kun oma jaksaminen tai osaaminen on ko-etuksella, löytyy vastaus usein helpos-ti ja vaivattomasti naapurista: ”Miten tähän kannattaisi reagoida? Mistä löy-tyy? tietääkö joku?” ja pian vastaus on-kin jo ovella. Yhteiset tapahtumat ja yhdessä tekeminen antavat työyhtei-söllemme lisäpotkua, jolloin ilot ja su-rut saadaan jaettua ja energiaa riittää myös uuden kehittelemiseen.

työoteOhjaamon avoin ilmapiiri ja toimintakulttuuri sekä toimintaa ylläpitävien käytäntöjen jatkuva uudistaminen ja kehittäminen edesauttavat vaativan ohjaus- ja opetustyön tekemistä. työntekijöiden jatkuva uusiutumiskyky, luova hulluus seka kehitys-, koulutus- ja kokeilumyönteisyys vaikuttavat työyhteisöömme voimaannuttavasti.

15

Etelä-Savon ammattiopiston projektipäällikkö Marianne Hyttinen-Lilja, Stadin avoin ammattiopiston projektipäällikkö Sanna Husu ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston ja Ohjaamon projektipäällikkö Tero Vornanen puhalsivat yhteen hiileen ammattiopisto-verkoston perustamiskokouksessa Savonlinnassa. Kuva ja kuvateksti: Petri Liukkonen

16

diaLoGinen toiMintakULttUU-ri Ja osaaMinenpuheeksi ottamisen helppous on teh-ty yhteisössämme vuosien varrella vaivattomaksi ja se sujuu luonnos-taan vaativissakin asioissa. Ohjaa-mon avoin ilmapiiri ja toimintakult-tuuri sekä toimintaa ylläpitävien käytäntöjen jatkuva uudistaminen ja kehittäminen edesauttavat vaati-van ohjaus- ja opetustyön tekemis-tä. työntekijöiden jatkuva uusiutu-miskyky, luova hulluus sekä kehitys-, koulutus- ja kokeilumyönteisyys vai-kuttavat työyhteisöömme voimaan-nuttavasti. Ohjaamon ja Avoimen am-mattiopiston henkilöstöjohtamisessa olennaista on osaamiseen perustuva ei-hierarkinen johtaminen sekä siihen liittyvä vapaus ja itsenäisyys oman työn toteuttamisessa. Myönteisyys uusien asioiden kokeilemiseen, ja ref-lektoinnin myötä tuleva toimimat-tomien toimintatapojen muuttami-nen, ovat auttaneet meitä pysymään oikealla tiellä matkan varrella. Hank-keessa toteutettava jatkuva itseha-

vainnointi toiminnan toteuttamisen ja kehittämisen suhteen on auttanut vahvan itsetunnon syntymisessä ja menestyksekkäässä matkan toteut-tamisessa. Onnistuneiden ohjausten ja hyvin tehdyn työn tuloksena osa-taan paukutella sopivasti myös henk-seleitä, mutta jalat maassa meiningil-lä. toisaalta ”kiviä taskuun” on tuttu hokema silloin, jos joku näyttäisi ir-toavan maan pinnasta. sama fraasi symbolisoi myös selviytymistä vaa-tivassa työssä, erilaisissa tilanteissa

ja työympäristöissä, joissa paineet ja haasteet ovat arkipäivää.

Ohjaamon menestyksessä keskei-siä ovat henkilöstön hankittu osaa-minen, sen tunnistaminen ja kehit-tämistarpeiden havaitseminen, jotka ovat rakentuneet kehittävän työot-teen myötä. työssäjaksamista tuke-vaa toimintakulttuuria on edistä-nyt myös se, että henkilöstömme on päässyt jatkuvasti kouluttautumaan tai kurssittamaan itseään ohjaukses-sa vaadittavissa taidoissa. Osa hen-kilöstöstämme on käynyt tai käy parhaillaan kognitiivisanalyyttisen terapiaan liittyvää dialogisen ohja-uksen koulutusta ja koko hankehen-kilöstö on päässyt nauttimaan psy-kologian emeritusprofessori Mikael Leimanin vetämistä dialogisen oh-jauksen tapausjäsentämisen työpa-joista. työpajoissa on käyty läpi haas-teellisia asiakastapauksia, mikä on toiminut työnohjauksellisena instru-menttina koko henkilöstölle ja autta-nut yhteneväisen toimintakulttuurin ja työorientaation rakentumisessa.

Dialogisen ohjauksen koulutuksen lisäksi Ohjaamon henkilöstöstä on hankkeen aikana valmistunut muun muassa yksi psykoterapeutti, yksi näyttötutkintomestari ja yksi opinto-ohjaaja. Lisäksi hankkeessa olleesta henkilöstöstä yksi kouluttautuu par-haillaan seksuaaliterapeutiksi, yksi sairaanhoitajaksi ja yksi tekee ylem-pää amk-tutkintoa sosiaali- ja ter-veysalalle. Näiden lisäksi henkilöstö on osallistunut moneen muuhun ly- hyeen koulutukseen ja hankittu

Kun oma jaksaminen tai osaaminen on koetuksella, löytyy vastaus usein helposti ja

vaivattomasti naapurista.

17

osaaminen on siirtynyt työyhteisöön yhdessä tekevän toimintakulttuurin kautta. Kuten edeltä huomaa, on Oh-jaamon henkilöstö ollut erittäin ke-hitys- ja koulutusmyönteistä, mitä kautta ajanmukaista osaamista on saatu täydennettyä ja kohdistettua Ohjaamon ja Avoimen ammattiopis-ton kohderyhmän tarpeisiin.

kaikkea ei tarvitse osata itseYhteistyöverkostot ovat olleet olen-naisia osaamisen ja toimintakult-tuurin kehittämisessä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vält-tämätöntä ja useat kumppanit kuten tE-toimisto, etsivät nuorisotyönteki-jät, työpajat sekä sosiaali- ja terveys-

alan toimijat ovat aktiivisia kump-paneita ja heidän avullaan olemme pystyneet tuomaan osuvuutta nuor-ten ohjaukseen sekä koulutukseen siirtymiseen ja työllistymiseen. vuo-rovaikutus ja työparityöskentely ver-koston kanssa ovat edesauttaneet nuorten sujuvia ja osuvia siirtymiä kohti koulutusta ja työelämää. Kun verkosto on ollut vahvasti mukana ohjausprosessissa, on nuorten pal-veluluukutusta ja toimijoiden pääl-lekkäistä työtä saatu vähennettyä. Yhteistyö on ollut yhdessä tekemis-tä ja sitä kautta molempien osapuol-ten osaaminen ja tietoisuus ohjauk-sen asiakastyöstä ovat lisääntyneet.

rekrytointityöntekijöiden vaihtuvuus on ollut vähäistä. siitä huolimatta hankkees-

sa on ollut useita rekrytointeja äi-tiyslomista ja sijaisuuksista johtuen. Hankkeen rekrytointeihin on halut-tu panostaa, jonka vuoksi ammat-titaitoisia ja työhön omistautunei-ta osaajia on saatu koko hankkeen ajan. Uraohjaajien työtehtäviin on ollut useita hyviä hakijoita ja hank-keen laadukkaan jatkuvuuden pysy-miseksi rekrytoinnit on tehty huolel-la ja monivaiheisesti. Alkuarvioinnin jälkeen hakijat kutsuttiin haastat-teluihin ja ohjausnäytteisiin, jois-sa kiinnitettiin huomiota ohjaus- ja opetusvalmiuksiin, mutta samalla myös nuoren kohtaamisen taitoihin. se kuinka uraohjaajakandidaatti koh-tasi nuoren ohjausnäytteessä, kertoi

samalla paljon myös hänen ohjaus-taidoistaan, mutta myös asenteesta nuoria ja tulevaa työtä kohtaan. Oh-jaamon rekrytoinnissa oli mukana myös uraohjaajia, jotka olivat arvi-oimassa ohjausprosessin etenemis-tä ja henkilön taitoja kohdata nuori.

HankekaariHankkeen liikkeelle lähtiessä Ohjaa-mon väki hitsautui yhteen nopeasti ja melko vaivatta. Alun eroavaisuu-det näkemyksissä tasoittuivat no-peasti, kun saimme yhdessä aikaa miettiä Ohjaamon pääperiaatteita ja toimintoja. Näitä myös tarkastel-tiin jatkuvasti matkan aikana.

Avoimen ammattiopiston toimin-nan aloittaminen sen sijaan vaati hiukan enemmän ponnistuksia. Kos-ka kyse oli uudenlaisesta koulutus-

puheeksi ottamisen helppous on tehty yhteisössämme vuosien varrella vaivattomaksi ja se sujuu luonnostaan vaativissakin asioissa.

18

muodosta, täytyi toimintatapojakin hakea ja tarkastella. Kahden toimin-nan, Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon, yhteen hitsautuminen ja käytänteiden luominen vei aikaa. teimme erilaisia kokeiluja opetus- ja ohjausjärjestelyissä, kuten esim. lukujärjestykseen, opetettaviin ai-neisiin, opetusmenetelmiin ja ryh-mäytykseen liittyen. Jälkikäteen voi todeta, että kaksi ensimmäistä vuot-ta olivat enemmän tai vähemmän harjoittelua asian suhteen. Onnek-si kyseessä oli pitkä hanke ja saim-me pyörittää Avoimen ammattiopis-ton työvoimapoliittista koulutusta

lähes neljä vuotta, jolloin parhaat käytännöt ja kokeilut saatiin käyt-töön. Kaksi viimeistä vuotta olivat-kin toiminnoiltaan vakiintuneempia ja rutinoituneempia alkuun verrattu-na. Hankkeen loputtua on hyvä tode-ta, että vastaavanlaisen toiminnan käynnistäminen vaatii paljon aikaa ja soveltamista. Etuna oli se, että Oh-jaamo ja Avoin ammattiopisto olivat saman organisaation, pohjois-Kar-jalan koulutuskuntayhtymän alla, mikä edisti joustavien koulutuspol-kujen suunnittelua ja toteuttamis-ta. Laadukkaan ohjaustoiminnan ja uuden koulutusmuodon järjestämi-

nen vaativat yhteissuunnittelua ja eri tarpeisiin vastaamista niin koh-deryhmän kuin toimintaa ylläpitä-vän henkilöstönkin osalta. Avoimen ammattiopiston etuna pohjois-Kar-jalassa oli se, että pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on moni-puolinen koulutustarjonta. Ohjaa-mon oli helppo neuvotella opiske-lijoiden jatkopoluista koulutuksen osalta ja vähentää sitä kautta by-rokratiaa.

19

ohjaamo

20

tässä osassa avataan Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamo-toimin-taa esittelemällä tehtyä asiakas-

tyypittelyä, ohjausprosessin vaiheita, nuorten näkökulmia ohjaukseen sekä Ohjaamon pienryhmätoimintoja. Ohja-usprosessia avaavassa osassa kerrotaan, mitä ohjaustyö voi pitää sisällään jättä-en kuitenkin tilaa erilaisille variaatioil-le, sillä ohjausprosesseja on ollut yhtä monta kuin hankkeen asiakkaita. Myös ryhmätoimintoja avataan muutamalla esimerkillä. Näiden esimerkkien lisäksi hankkeen aikana on järjestetty muita-kin pienryhmiä, jotka ovat vastanneet nuorten erilaisiin tilanteisiin ja tarpei-siin. prosessien kuvauksissa sivutaan Ohjaamon työntekijöiden käyttämiä työskentelymenetelmiä, jotka kumpu-avat työntekijöiden ihmiskäsityksestä sekä erilaisista teoreettisista viitekehyk-sistä ja moniammatillisuudesta.

asiakasproFiLointiNuorten tilanteiden yksilöllisyydes-tä huolimatta asiakkaita on pyritty profiloimaan neljään eri kategoriaan muuan muassa asiakastyön jäsentä-miseksi, osuvan palveluohjauksen to-teuttamiseksi sekä asiakastyön ku-vaamisen helpottamiseksi. Näitä profilointeja avataan tässä luvussa kaa-vioin ja case-esimerkein. Kaikki case-esimerkit ovat fiktiivisiä ja yhtäläisyy-det tosielämän nuorten tilanteisiin ovat sattumanvaraisia, vaikkakin perustuvat käytännön ohjaustyössä tehtyihin ha-vaintoihin.

profiloinneissa kuvataan, kuinka kau-an nuoren Ohjaamon asiakkuus kestää, millaisista elämäntilanteista asiakkaat ponnistavat ja mihin toimenpiteisiin heidän tarpeensa kohdistuvat. Kaavi-oissa mallinnetaan, miten ohjauksen sisältö, palveluohjaus ja jatkotoimen-piteet vaihtelevat eri taustaisilla nuo-rilla. Kohta Asiakkuudet kertoo, mis-sä palveluissa tai toiminnoissa nuoret ovat olleet asiakkaina ennen ohjausta ja ohjauksen aikana. Asiakaskohtaiset tilanteet ja tuen tarpeet voivat vaih-della nuorten välillä suurestikin, vaik-ka nuoret kuuluisivat samaan katego-riaan. voi olla, että nuori ei ole vielä minkään palvelun piirissä tullessaan Ohjaamon asiakkaaksi tai nuorella on paljonkin asiakkuuksia eri palveluissa, mutta ne ovat huonosti koordinoituja eikä kukaan ota kokonaisvaltaista vas-tuuta nuoren tilanteesta. Esimerkik-si tehostetun tuen tarpeessa olevien nuorten välillä voi olla suuria eroja pal-velujen käytön ja tarpeen mukaan (vrt. päihdekuntoutuja ja asperger-nuori). Maakunnan palvelut ja palvelujen saa-vutettavuus vaikuttavat nuoren ohjaus-prosessin etenemiseen. Profiilien neljä kategoriaa ovat:1. itseohjautuva nuori2. vähäistä tukea tarvitseva3. Ajoittaisesti tehostettua

tukea tarvitseva4. tehostettua tukea tarvitseva

oHJaaMoOhjaamo tarjoaa matalan kynnyksen ohjauspalveluita koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä sekä muissa elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. tavoitteena on löytää toiveisiin, tilanteisiin ja valmiuksiin parhaiten sopivia vaihtoehtoja.

21

1. itseoHJaUtUvaHakeutuu omatoi-misesti ohjaukseen, ottaa vastaan oh-jausta ja osaa hyö-dyntää sitä. Ohjauk-sen kesto 0-3 kk

elämäntilanne• Elämänhallintataidot ja toimijuus

kunnossa• Säännöllinen elämänrytmi• Hyvät sosiaaliset / vuorovaikutustaidot• Hyvä sosiaalinen verkosto• Työelämäkokemusta ja - valmiuksia• Voi tarvita tietoa ala- ja

koulutusvaihtoehdoista• Voi tarvita tietoja työnhaun tavoista• Voi tarvita työnhakutaitojen

kehittämistä• Kieli- ja kulttuuriin

integroitumisongelmia (maahanmuuttajat)

Mitä ohjaamosta• Tieto- ja neuvontapalvelut • Koulutusneuvonta • Työelämätietous • Apua työn ja koulutuspaikan

hakemiseen

itseohjautuva nuori• Ohjauspalvelut • Ammatinvalinta- ja uraohjaus • Siirtymä- ja alkuvaiheen tuki

opinnoissa • Erilaisten työllistymisvaihtoehtojen

kartoittaminen ja peilaaminen omiin toiveisiin, tavoitteisiin ja kykyihin

asiakkuudet• TE-palvelut• Työ- tai opiskelupaikka• Työkokeilu• Työvoimakoulutus(keskimäärin 0-3 asiakkuutta)

Jatkopolku• Oppilaitos• Työkokeilu• Työvoimakoulutus• Oppisopimuskoulutus• Palkkatyö• Palkkatukityö

22

taUstaa:Martina tuli Ohjaamo-palveluihin joulukuussa 2012. Hän oli lukenut Ohjaamosta netistä ja Facebookis-ta ja otti yhteyttä puhelimitse, jos-sa sovimme yhteisen tapaamisajan. Martina oli ulkomailta suomeen alakouluikäisenä muuttanut, nyt 21-vuotias maahanmuuttajatyttö. Hän oli muuttanut maahan äitin-sä kanssa, sillä täällä heillä olisi tu-levaisuus paremmin turvattu. Hän oli suorittanut peruskoulunsa suo-messa ja hakeutunut tämän jälkeen opiskelemaan lukioon. Opinnot oli-vat kuitenkin keskeytyneet Marti-nan heikon suomen kielen taidon vuoksi ja hän oli ohjautunut opiske-lemaan maahanmuuttajien ohjaa-vaan ja valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen aikana saatujen työ-harjoittelukokemusten kautta Mar-tina oli työllistynyt myyntityöhön kaupan alalle. Hä-nellä ei ollut kui-tenkaan amma-tillista koulutusta eikä varsinaisia urasuunnitelmia. Hän kuitenkin tiesi että opintotuella opiskelu ei hänel-le olisi mahdol-lista, sillä hänen täytyi tukea ta- loudellisesti myös synnyinmaassaan asuvaa sukulaista. Ajoittaiset vierai-lut synnyinmaahan vaatisivat myös rahaa. Martina oli miettinyt myös suomen kansalaisuuden hakemista, mutta ei tiennyt, miten menetellä.

LÄHtötiLanne:Martina saapui ensimmäiseen oh-jaukseen ennen hänen työpäivään-sä. Martinan elämä näytti olevan ta-sapainossa ja kävi nopeasti ilmi, että

pääasiallinen tuen tarve oli amma-tinvalinnan ohjauksessa ja koulu-tuspaikkoihin liittyvässä selvittelys-sä. Martina oli hyvin motivoituneen ja toimeliaan oloinen nuori nainen, jolle omien asioiden hoitaminen ja omatoimisuus olivat itsestään sel-vää. Epävarmuus omista tulevaisuu-den suunnitelmista, vierailumahdol-lisuuksien vähäisyys synnyinmaahan sekä kansalaisuuden hakemiseen liittyvän prosessin eteneminen ai-heuttivat hänessä kuitenkin epävar-muutta ja näiden asioiden eteenpäin vieminen auttoi myös vahvistamaan hänen minäkuvaansa.

prosessin eteneMinen:Martina saapui jokaiseen sovittuun ohjaukseen ajallaan sekä oli ohjauk-sien välissä yhteydessä Facebookin kautta ohjaajaan. Aloitimme ohjaus-prosessin tekemällä elämänkentän,

joka kulki mukana läpi koko ohjaus-suhteen ajan. Elämänkenttään kar-toitimme Martinan kanssa amma-tinvalintaa sekä hänen elämäänsä syntymästä tähän päivään. Hänen tavoitteenaan oli löytää koulutus, jonka aikana myös työnteko olisi mahdollista. Hän oli saanut työhar-joittelujen kautta työpaikan kaupan alalta ja viihtyi työssään hyvin. Oh-

jauksessa kävimme Martinan kans-sa läpi erilaisia koulutusmuotoja ja vaihtoehtoja sekä puhuimme niihin hakeutumisesta ja opiskelusta yli-päätään. Hänen tullessa ohjaukseen sekä nuorten ammatillisten että ai-kuiskoulutusten hakuajat olivat kui-tenkin jo ennättäneet mennä ohi. Ohjauksen aikana selvittelimmekin hakujen ulkopuolella olevia koulu-tuspaikkoja ja kävimme tutustumas-sa mm. aikuisopistolla opintoihin. Ohjauksessa tärkeää oli myös peilata Martinan vahvuuksia ja kykyjä suh-teessa mahdollisiin koulutuksiin. Hä-nen yhtenä tavoitteenaan oli hakea suomen kansalaisuutta, mihin liit-tyvää neuvontaa Martina myös sai, sillä Ohjaamossa tunnettiin kansa-laisuuden hakuprosessi, siinä vaadit-tavat toimenpiteet sekä lomakkeet.

Martinan oltua ohjauksessa kak-si kuukautta hänen asiansa olivat

liikkuneet hyvin eteenpäin. Hän oli hakenut myynnin ammattitutkin-toon ja myös saanut haastattelu-kutsun pääsykokeisiin. Ohjauksessa Martina oli tehnyt sekä hakemuksen koulutukseen että valmistautui yh-dessä ohjaajan kanssa pääsykokei-siin ja harjoitteli pääsykoetilannet-ta. Martinan saatua opiskelupaikan kyseiseltä alalta olimme muka-

Epävarmuus omista tulevaisuuden suunni-telmista, vierailumahdollisuuksien vähäisyys

synnyinmaahan sekä kansalaisuuden hake-miseen liittyvän prosessin eteneminen

aiheuttivat hänessä kuitenkin epävarmuutta.

23

na koulussa suunnittelemassa hä-nen henkilökohtaista opintopolku-aan ja tukemassa näin opintojen käynnistymistä. Yhteydessä oltiin myös työnantajaan koulun ja työn yhteensovittamiseksi. työnanta-ja lähti mielellään tukemaan Mar-tinaa opinnoissa ja työajat saatiin sovitettua teoriaopetukseen hy-vin. Ohjausvastuu siirtyi opintojen alettua koululle, mutta opintojen alussa Martina sai vielä tukea alan suomenkielisen termistön haltuun ottamiseen sekä opiskelutehtävi-en aloittamiseen, sillä ohjaajalla oli myös kaupan alan työkokemusta. Opiskelussa alkuun pääsemistä tu-ettiin myös Facebookin kautta. Mar-tinan ohjauksen kesto oli kokonai-suudessaan kolme kuukautta.

oHJaaJan nÄkökULMa: Martinan ohjausprosessissa omi-naista oli lyhytkestoisuus ja tuen tarpeen rajoittuminen selkeästi suo-malaiseen opiskelu- ja työelämään ohjaukseen ja näiden asioiden sel-vittelyyn. Martinan opiskeluorien-taation selvittyä aikuiskoulutus näyttäytyi hänelle sopivimpana vaihtoehtona, sillä hän tuntui pys-tyvän tekemään ammattitutkinnon työn ohessa, mikä oli merkityksellis-tä ajatellen hänen taustatilannet-taan. Opiskelupaikka saatiin haku-ajan ulkopuolella hyödyntämällä olemassa olevia kontakteja aikuis-opistolla. Kulttuuritaustaan liitty-vän nöyryyden ja auktoriteettien ja vanhempien ihmisten kunnioitta-misen myötä sekä hyvien sosiaalis-ten taitojen turvin Martina tuntui pärjäävän erinomaisesti myös työ-elämässä nuoresta iästään huoli-matta. Ohjaajana havaitsin hänellä olevan kompetenssia selviytyä sekä työn että opiskelun yhdistämisestä. seurasin tilannetta vielä varsinai-sen ohjauksen päättymisen jälkeen

ja kombinaation aiheuttamasta sa-tunnaisesta pienestä väsymyksestä juteltiinkin silloin tällöin Faceboo-kin kautta. Martina onnistui tavoit-teessaan kuitenkin erinomaisesti ja valmistui ammattiin vuonna 2014. taloudellisen ja muutoinkin hyvän elämäntilanteensa turvin Martinal-le mahdollistuivat myös hänelle tär-keät kotimaanvierailut sekä suomen kansalaisuuden hakeminen.

Martinan ohjaus oli antoisaa, sillä ohjaajana pystyin hyödyntä-mään ammatillisen koulutuksen tie-tämystäni ja osaamistani monilta osa-alueilta lyhyen ajanjakson ai-kana. pystyin tarjoamaan aiemman työkokemukseni kautta käytännön tietoja ja taitoja kaupan alalla toi-mimisesta, hyödyntämään aiem-pia kokemuksiani erilaisesta kult-tuuritaustasta tulevan henkilön kohtaamisessa ja ohjaamisessa huomioiden hänen arvonsa ja tar-peensa sekä hyödyntämään koke-musta myös maahanmuuttajien kansalaisuuden hakuprosessista. Kulttuurilleen ominaisesti Marti-na osoittikin kiitollisuuttaan saa-mastaan monipuolisesta tuesta val-mistamalla äitinsä kanssa hankkeen työntekijöille maittavan lounaan.

Martinan saa-tua opiskelupai-

kan kyseiseltä alalta olimme

mukana koulussa

suunnittele- massa hänen

henkilö- kohtaista opinto-

polkuaan ja tukemassa näin

opintojen käynnisty-

mistä. Yhteydes-sä oltiin myös

työnanta- jaan koulun ja työn yhteenso-

vittamiseksi.

24

2. vÄHÄinen tUkiOttaa vastaan oh-jausta ja hyödyntää sitä (konkreettinen tuki asioiden edistä-misessä). Ohjauksen kesto 3–6 kk.

Elämäntilanne• Hyvät selviytymistrategiat eri

elämäntilanteiden haasteisiin: • mielenterveysongelmat • oppimisvaikeudet • toiminnanohjaus• Työelämäkokemuksia• Hieman taitopuutteita• Ajoittaista jaksamisen vaikeutta• Työmotivaatio korkeampi kuin

opiskelumotivaatio• Taloudellisia vaikeuksia• Puutteita koulutus- ja

työelämätiedoissa sekä paikkojen hakutaidoissa

• Voi olla yksi väärä alavalinta ja keskeytys, huimat vuodet jo ohi

Mitä ohjaamosta• Tieto- ja neuvontapalvelut • Tietoa ja neuvontaa asioiden

hoitamiseen ja hakemusten tekemiseen

• Ohjauspalvelut • Ammatinvalinta ja uraohjaus • Työ-ja opiskeluvalmiuksien

parantaminen • Itsereflektiotaitojen kehittäminen

(taitojen ja vahvuuksien esille tuominen, kannustaminen)

• Taitoharjoittelua, motivaatiokeskustelua, tavoitteistamista

Asiakkuudet• TE-palvelut• KELA• Sosiaalitoimisto

• Mielenterveyspalvelut (avo, esim. kuntoutuspsykoterapia, lääkehoito)

• Valmistavat koulutukset (ammattistartti, kotitalouskoulu, kymppiluokka)

• Työvoimakoulutus• Työkokeilu(keskimäärin 3-5 asiakkuutta)

Jatkopolku• Oppilaitokset• Avoin ammattiopisto• Yksilölliset, työvaltaiset koulutuspolut• Oppisopimuskoulutus• Työkokeilu• Palkkatyö• Palkkatukityö

Vähäistä tukea tarvitseva

25

taUstaa:tapasin samin ensimmäistä kertaa työ- ja elinkeinotoimistossa, jonne hänet oli kutsuttu uusimaan työnha-kuaan ja puhumaan tulevaisuuden suunnitelmistaan. sami oli eronnut kaksi vuotta sitten ammattiopistos-ta ja oli ollut muutamassa lyhyessä työsuhteessa sekä työharjoittelus-sa. Hän asui edelleen opiskelupaik-kakunnalla tyttöystävänsä kanssa ja suhtautui negatiivisesti paikka-kunnalta muuttoon, vaikka tiedosti työllistymisen ilman koulutusta ole-van erittäin haastavaa. sami kertoi myös muun sosiaalisen verkoston olevan hyvin samantyyppisessä ti-

lanteessa; paikkakunnalla ei tuntu-nut olevan töitä edes pitkän työko-kemuksen tai koulutuksen omaaville henkilöille. Kerroin samille lyhyesti Ohjaamon toiminnasta, jonka jäl-keen siirryimme hankkeen toimi-tiloihin kartoittamaan tarkemmin hänen elämäntilannettaan ja aja-tuksiaan tulevaisuudesta.

LÄHtötiLanne:Jo ensimmäisen ohjauksen aikana sami toi esille muuttohaluttomuu-tensa ja kouluun palaamiseen liit-tyviä ajatuksiaan. Hän tiedosti, että

ilman koulutusta hänen olisi vai-kea työllistyä, mutta empi kouluun paluuta toimeentuloonsa vedoten. sami puhui paljon myös siitä, kuinka aikaisemmin kesken jäänyt koulutus ei vastannut hänen kiinnostuksiaan, mutta uuden tutkinnon aloittami-nen ei oman jaksamisen puitteissa ollut mahdollista. Hän kävi säännöl-lisesti juttelemassa omasta jaksami-sestaan mielenterveystoimistossa ja hänellä oli myös sitä tukeva lääkitys. samia mietitytti myös oma oppimis-kyky ja hän epäili tarvitsevansa opis-kelussa erityistukea. Aiemmat kou-lunsa hän oli kuitenkin suorittanut ilman erityisopetusta. Omaan op-

pimiskykyynsä ja taitoihinsa sami suhtautui vähättelevästi. puhutta-essa hänen yleisestä elämäntilan-teestaan sami toi esille myös sosi-aalisten tilanteiden jännittämisen. Hän vetäytyi uusista tilanteista ja suhtautui haluttomasti muutoksiin.

prosessin eteneMinen:Aloitimme ohjausprosessin hahmot-tamalla samin elämänkenttää. Kes-kustelu samin kanssa oli vaivatonta ja helppoa, vaikka hän ei osannut-kaan aina perustella omia valinto-jaan tai mielipiteitään. puhuimme

erityisesti hänen menneisyydestään ja elämään kuuluvista tärkeistä asi-oista. sami toi keskusteluissa esil-le erityisesti kiinnittymisensä opis-kelupaikkakuntaan ja sen, kuinka hän haluaa rakentaa elämänsä ky-seiselle paikkakunnalle. Myöskään samin tyttöystävällä ei ollut töitä, mutta lähteminen vieraalle paikka-kunnalle tuntui molempien mieles-tä huonolta ajatukselta. puhuimme paikkakunnalle jäämisen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, mil-laisena sami näkisi elämänsä viiden vuoden kuluttua.

Kolmannella ohjauskerralla aloim-me hahmottamaan samin uut-

ta ammatillista suuntaan ammat-tikorttien avulla. Korttien avulla hän osasi valita kolme itseään kiinnosta-vaa ammattia ja alaa, joihin liitty-viä pieniä tehtäviä annoin hänelle. puhuimme myös työharjoittelupai-kan hankkimises-ta ja siitä, kuinka se voisi tukea sa-min ammatillisen suunnan hahmot-

tumista ja elämänhallintaa. Keskus-telimme ja kävimme läpi myös koulu-tusmahdollisuuksia sekä puhuimme opiskelun aloittamisesta pidemmän tauon jälkeen. Ammatinvalintaa ja kouluun paluuta varjosti edelleen sa-min ajatus toimeentulon vähenemi-sestä sekä omasta jaksamisesta. Hän myös empi opiskelun aloittamista kertoen oman oppimiskyvyn olevan puutteellinen. Hän koki omien taito-jensa ja tietojensa olevan puutteelli-set kuin myös ajattelevansa, että hän ei voisi menestyä opiskelussa. Omi-en taitojen ja tietojen vähättely näkyi

Jo ensimmäisen ohjauksen aikana sami toi esille muuttohaluttomuutensa ja kouluun palaamiseen liittyviä ajatuksiaan. Hän tiedosti, että ilman koulutusta hänen olisi vaikea työllistyä, mutta empi kouluun paluuta toimeentuloonsa vedoten.

26

myös puhuttaessa samin aiemmas-ta kouluhistoriasta. Omien sanojen-sa mukaan hän ei ollut hyvä koulus-sa, mutta todistusarvosanat olivat kuitenkin hyvää keskitasoa. puhuim-me pitkään samin tukiverkostosta ja siitä, millaista palautetta hän sai omasta toiminnastaan arkielämäs-sä. Kirjasimme ensimmäisellä ohja-uskerralla aloitettuun elämänkent-tään hänen vahvuuksiaan käyttäen apuna vahvuuskortteja.

Ohjausprosessin edetessä sovim-me yhteisesti, että sami hankkii itsel-leen työharjoittelupaikan tukemaan hänen omaa ammatillista suuntaan-sa. Kouluun paluu tuntui kuitenkin samista edelleen haastavalta ja täs-tä syystä annoinkin hänelle kotiteh-täväksi miettiä nykytilan positiivisia ja negatiivisia seurauksia kuin myös mahdollisen muutoksen tuomia po-sitiivisia ja negatiivisia seurauksia. vii-kon päästä tavattaessa sami toi mu-kaan tehtävän, josta kävimme pitkän keskustelun. Hän oli saanut puet-tua sanoiksi kouluun paluuseen liit-tyviä tunteita ja sitä, kuinka suurin este kouluun paluulle oli oma pelko ja suhtautuminen muutoksiin. Kävim-me läpi yhdessä samin edellisiä elä-mänvaiheita ja toin esille hänen käyt-täytymisessään toistuvasti näkyviä seikkoja. Ohjauksen lopuksi hän oli hämillään ja pohtivan oloinen. sovim-me tapaavamme parin viikon pääs-tä uudestaan. Kahden viikon pääs-tä olevaan ohjaukseen sami saapuu intoa puhkuen ja oli päättänyt ha-kea kouluun. Keskustelimme kouluun paluusta, siihen liittyvistä haasteista sekä motivaatiota ylläpitävistä teki-jöistä. teimme yhdessä hakemuksen yhteishaussa sekä ammatti- että ai-kuisopistoon.

polkua kouluun palaamiseen jat-koimme samin kanssa seuraavalla kerralla puhumalla erilaisista vara-vaihtoehdoista. Hän halusi jatkaa työ-

kokeilua kesään saakka ja kerryttää täten arvokasta työkokemusta ajatel-len tulevia opintojaan. Yhtenä vaih-toehtona mietimme myös avoimen ammattiopiston opintoja, mikäli opis-kelupaikka yhteishaussa ei aukenisi. Koska sami oli motivoitunut koulun aloittamisessa ja oli sillä hetkellä työ-kokeilussa, sovimme hänen kanssaan yhteisesti, että tapaisimme kasvotus-ten kolmen kuukauden kuluttua, kun yhteishaun tulokset olisivat selvin-neet. sami koki, että ei tarvitse tällä hetkellä ohjausta koska työharjoitte-lu oli sujunut todella hyvin.

Kesäkuussa sami sai ilmoituksen, että oli saanut opiskelupaikan ha-luamaltaan alalta. sovimme yhteis-palaverin samin ja tulevan koulun opinto-ohjaajan ja kuraattorin kans-sa katsoaksemme yhdessä opintojen etenemiseen liittyviä seikkoja sekä tuen tarpeita. syksyllä sami aloitti koulun ja varmistelin vielä muuta-man kerran puhelimessa ja Faceboo-kissa hänen opintojen aloittamiseen liittyviä ajatuksiaan ja opintojen su-jumista. Ohjaamon asiakkuus kesti kaiken kaikkiaan 10 kuukautta. Oh-jausvastuu siirtyi opintojen aloitta-misen jälkeen oppilaitokselle.

oHJaaJan nÄkökULMa:samilla oli ensimmäisestä ohjausta-paamisesta lähtien hyvin osallistu-va ja avoin asenne ohjaukseen, mikä helpotti työtäni ohjaajana. Hänellä oli kuitenkin ohjauksen alussa hy-vinkin varautunut ja negatiivinen asenne muutokseen ja omien valin-tojen perusteleminen oli ajoittain hyvin vaikeaa. Koinkin, että sami oli ns. ”jumiutunut” nykyiseen tilantee-seensa ja ulospääsy siitä vei aikaa ja vaati paljon työskentelyä. Mietin myös paljon sitä, mitkä olivat ne to-delliset syyt, jotka estivät hänen kou-luun paluunsa ja millainen motivaa-tio samilla oli muutokseen? Myös se

pohditutti, kuinka voin ohjaajana vä-hentää ohjattavan pelkoa ja jänni-tystä muutosvaiheessa?

samin kanssa käydyn motivaatio-haastattelutehtävän purku auttoi mielestäni merkittävästi siinä, että hän sai rohkeutta ja varmuutta kou-luun hakemiseen. sami alkoi mie-lestäni tämän ohjauskeskustelun aikana ensimmäisen kerran todel-la hahmottaa omassa toiminnas-saan olevia säännönmukaisuuksia ja tunnistamaan itsessään muutok-sen aiheuttamia tunnetiloja. suuri muutos tapahtui mielestäni myös ammatillisen suunnan löydyttyä, jol-loin sami sai päämäärän, jota koh-den aloimme ohjausprosessia viedä. Asioiden kirjaaminen ja ajan anta-minen muutosten tekemiseen toi-mi erityisen hyvin tässä ohjauspro-sessissa.

samin ohjausprosessin päätyttyä olin iloinen hänen kouluun paluus-taan ja ennen kaikkea siitä, että hän sai varmuutta omaan tekemiseensä ja alkoi tunnistaa ja muuttaa omia toiminnan esteitään. sami sai myös motivaatiota ja innokkuutta kouluun paluuseen eikä uuden opettelu tun-tunutkaan enää niin pelottavalta. Oli hienoa ohjaajana huomata, kuinka joskus pieni kannustus ja asioiden selvittely voi auttaa ohjattavaa teke-mään suuren elämänmuutoksen jo pitkään samanlaisena jatkuneeseen elämäntilanteeseen. samin kouluun palaamisen alkutaival sujui hyvin ja uskon, että koulutus vastasi samin toiveita ja ajatuksia työstä ja kou-lutuksesta.

27

3. aJoittainen teHostettU tUkitarvitsee paljon tukea, ottaa vastaan ohjausta vaihtelevasti → luottamuksen synnyttäminen/itsetuntemuksen kasvu vaatii aikaa. Ohjauksen kesto 6–12 kk

elämäntilanne• Mielenterveysongelmat • elämänhallintaan kytkeytyvät

(unihäiriöt, erilaiset mieliala- ja sopeutumishäiriöt)

• Ahdistuneisuushäiriöt (sos.tilant.pelko, paniikkihäiriö, traumatausta)

• Psykosomaattista oireilua• Ajoittaista päihteiden ongelmakäyttöä• Pieniä rikoksia ja velkaisuutta• Oppimisvaikeudet• Kehitykselliset viivästymät• Taitopuutteita • sosiaaliset/vuorov.taidot • kognitiiviset • toiminnanohjaus• Epärealistinen minäkuva,

itseluottamuspula• Kehitystä hidastava sosiaalinen

lähiverkosto tai sen puute• Koulukiusaamistausta

ajoittaisesti tehostettua tukea tarvitseva

Mitä ohjaamosta• Tieto- ja neuvontapalvelut • Asioiden selvittäminen ja

hoitaminen rinnalla kulkien, ohjaaja tiiviisti mukana moniammatillisessa yhteistyössä

• Koulutus- ja työelämäneuvonta • Apua hakemusten tekemiseen• Ohjauspalvelut • Ammatinvalinta ja uraohjaus • Elämänhallintataitojen

kehittäminen • esim. opiskelukuntoisuuden

vahvistaminen ja päivärytmin korjaaminen

• Itsereflektiotaitojen kehittäminen • Sosiaalisen verkoston ja minän

vahvistaminen • Taitoharjoittelua,

motivaatiokeskusteluita, tavoitteistamista, kannustamista

• Rinnalla kulkeminen

asiakkuudet • TE-palvelut, ammatinvalintapsykologi• KELA, kuntouttavat palvelut• Tuettu asuminen• Mielenterveyspalvelut (avo- ja laitos)• Terveydenhuoltopalvelut• Sosiaalitoimisto• Talous- ja velkaneuvontapalvelut• Rikosseuraamuslaitos• Työpajat, starttiverstas

(keskimäärin 5–7 asiakkuutta)

JatkopoLkU• Kuntoutusselvitykset • Avoin ammattiopisto (pitkäkestoisuus)• Työkokeilu• Oppilaitos, erityisammattioppilaitos• Muut tukitoimet, kuten verstaat,

kuntouttava työtoiminta, KELA:n kuntoutuspalvelut

28

taUstaa:sonja ohjautui Ohjaamon palvelui-hin lokakuussa 2012 työpajatoimin-nan kautta. Hän oli ollut työpajassa työharjoittelussa menneen syksyn ja tuli nyt tutustumaan palveluihin yh-dessä työpajaohjaajan kanssa. son-ja oli peruskoulun jälkeen opiskellut yhtä ammatillista tutkintoa, mutta siirtynyt suorittamaan vuoden opis-kelujen jälkeen toista. Hänen opin-tonsa olivat sujuneet takkuillen; lä-hes kolmen vuoden ja 64 suoritetun opintoviikon jälkeen opinnot olivat keskeytyneet elämäntilanteen, ma-sennuksen ja motivaation heikkene-misen vuoksi. Opintojen keskeyty-misen jälkeen sonja oli muuttanut poikaystävänsä luo ulkomaille, jos-sa oli opiskellut kieli-ja kotoutumis-koulutuksessa. Yksinäisen ulkomail-la vietetyn vuoden jälkeen sonja oli palannut suomeen ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat auki erinäisten psyykkisten haasteiden vuoksi.

LÄHtötiLanne:sonjan ensimmäinen ohjaus sovit-tiin pidettäväksi työpajalla, jossa hän oli aloittanut aiemmin työharjoitte-lun. sonjalla oli jo peruskoulussa al-kanut koulukiusaamistausta, joka oli johtanut jännittämiseen ja masen-nukseen. Aiemmat koulukokemuk-set ja mielialan lasku olivat tuoneet mukanaan myös paniikkikohtauk-set ja sosiaalisten tilanteiden pe-lon. sonjan sosiaalinen verkosto oli-kin hyvin rajoittunut; perheen lisäksi hänellä oli yksi ystävä, jota hän ta-pasi harvakseltaan. sosiaalisten ti-lanteiden pelko aiheutti myös sen, että sonjan vapaa-ajan viettonsa oli rajoittunut kotiin ja minäkuva oli erittäin negatiivinen ja huono. Hän suhtautui omiin kykyihinsä, ole-mukseensa ja sosiaalisiin taitoihin-sa vähättelevästi, mikä heikensi elä-mänlaatua entisestään. Ohjauksen

aikana kävi kuitenkin selväksi, että kyseessä oli visuaalisesti ja kuvalli-selta ilmaisultaan äärimmäisen lah-jakas nuori nainen, joka halusi saada aiemmin kesken jääneen koulutuk-sen loppuun. Hän ei kuitenkaan itse uskonut pystyvyyteensä palata am-matillisten opintojen pariin.

prosessin eteneMinen:Aloitimme sonjan ohjausproses-sin tekemällä laajan alkukartoituk-sen hänen elämäntilanteestaan. Keskustelu ohjaustilanteessa oli al-kuun varautunutta, mutta nopeasti hän osasi kertoa omasta tilantees-taan ja haasteistaan. Ohjauksissa sonja osoittautui erittäin rauhalli-seksi, kärsivälliseksi, harkitsevaksi ja asioihin paneutuvaksi nuoreksi nai-seksi. pitkä koulukiusaamistausta oli kuitenkin jättänyt jälkensä häneen ja sosiaalinen vuorovaikutus tois-ten kanssa oli supistunut olematto-miin. sonjan minäkuva oli huono ja itseluottamus niin asioiden tekemi-seen kuin omiin kykyihin oli heiken-tynyt. työskentely muiden nähden oli muuttunut ajan kanssa mahdot-tomaksi ja se rajoitti niin kirjoitta-mista, piirtämistä, puhumista kuin myös syömistä ja juomista. Myös keskustelun aloittaminen, jatkami-nen ja päättäminen tuntui sonjas-ta vaikealta ja tämä rajoitti niin so-siaalisten suhteiden syntymistä ja ylläpitämistä kuin myös koulutyös-kentelyä: avun pyytäminen, mielipi-teen ilmaiseminen tai pyynnön esit-täminen opettajalle aiheutti pelkoa. sosiaalisten tilanteiden pelko ulot-tui myös arkiasioiden hoitamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja terveydestä huolehtimiseen. Uudet tai ennalta arvaamattomat tilanteet, joissa oli muita ihmisiä, aiheuttivat sonjassa vetäytymistä ja sen myötä yksinäisyyttä. Hän olikin olemuksel-taan todella arka eikä hän uskaltanut

katsoa ihmisiä silmiin, puhua tai olla läsnä muiden aikana.

Laajan alkukartoituksen jälkeen pystyimme sonjan kanssa yhdes-sä tekemään sekä lyhyen että pit-kän aikavälin suunnitelmat opin-tojen loppuun saattamiseksi. Laaja alkukartoitus mahdollisti myös tuen tarpeiden tunnistamisen sekä opis-kelussa että muussa elämässä; son-jalla oli mieliala-ja ahdistuneisuus-häiriö, johon hän ei ollut saanut koskaan apua. Ohjauksessa keski-tyimme myös hänen vahvuuksiensa tunnistamiseen ja niiden käyttöön suunniteltaessa hänen jatkopolku-aan. sonja oli visuaalisesti erittäin lahjakas ja kuvallisen ilmaisun tai-dot ja tekniikat, kuten piirtäminen, maalaaminen, geometrinen hahmo-tuskyky ja luovuus olivat hänen eh-dottomia vahvuuksiaan. Hän pelasi vapaa-aikanaan paljon tietokonepe-lejä ja katsoi elokuvia, joiden käyttö oli harjaannuttanut hänen englan-nin kielentaitonsa hyväksi.

Oltuaan tiiviissä ohjauksessa lä-hes kaksi kuukautta, sonja aloitti Ohjaamon kanssa samoissa tilois-sa toimivan ryhmämuotoisen Avoi-men ammattiopiston opinnot. tä-män rinnalla hän jatkoi säännöllisiä, viikoittaisia ohjauskeskusteluja sa-man ohjaajan kanssa koko koulu-tuksen ajan. Hänen sosiaalisten ti-lanteiden pelkoaan päätettiin lisäksi purkaa kerran viikossa sosiaalisten taitojen ryhmässä, johon sonja oh-jattiin saamaan terapeuttista lisä-tukea mieliala- ja ahdistuneisuus-häiriölle, opinnoissa selviytymisen tueksi sekä tulevaisuuden suunnitel-mien mahdollistumiseksi. sonja pää-si harjoittelemaan itsensä vakaut-tamiseen ja hallitsemiseen liittyviä taitoja erilaisin harjoittein (esim. hengitys-, rentoutus- ja tietoisuus-taitoharjoitteet, kognitiivinen uu-delleen muotoilu, tunnetaidot, al-

29

tistuksia asteittain) ja työstämään henkilökohtaisia tavoitteitaan liit-tyen huomion kohteena olemisen pelkoihin (esim. esitelmien pidot, puhelimella soittaminen, avun ky-syminen opettajalta, terveydenhoi-toon liittyvät käynnit). Ryhmässä käynti opinnollistettiin ja siitä son-ja sai kurssimerkinnän avoimessa ammattiopistossa suoritettujen yh-teisten aineiden lisäksi. sosiaalisten taitojen ryhmän tavoitteet raken-nettiin vastaamaan sonjan tarpeita ja oireita; näitä ryhmässä asetettuja tavoitteita ja harjoitteita hän pääsi harjoittelemaan avoimen ammat-tiopiston opinnoissa yhdessä hen-kilökunnan ja muiden opiskelijoi-den kanssa.

Oltuaan avoimessa ammattiopis-tossa ja sosiaalisten taitojen ryhmäs-sä hieman yli kuusi kuukautta sonjan tilanne oli edennyt huomattavasti: hän oli kuntoutunut niin sosiaalisis-sa taidoissaan kuin myös opiskelutai-doissaan siinä määrin, että opinnot avoimessa ammattiopistossa sujui-vat jo hyvin. Alkuun arasta, vetäyty-västä opiskelijasta oli tullut vapaa-aikanakin kontaktia ottava, pystyvä nuori nainen. Nousujohteista pol-kua lähdettiin rakentamaan avoi-men ammattiopiston ja sosiaalis-ten taitojen ryhmän loppumisen jälkeen Ohjaamossa sonjan visuaa-lisia ja kuvallisia taitoja hyödyntäväl-lä tilaustyöllä. Hänen osaamisensa dokumentoitiin kirjallisesti ja valo-kuvaamalla ja ne opinnollistettiin hankkeelle tehdyllä työllä. Ennen työs-kentelyn alkamista olimme yhtey- dessä ammattiopiston ko. alan vas-tuuopettajaan saadaksemme ohjeis-tuksen opinnollistamisen sisällölle, dokumentoinnille sekä siihen, mihin tutkinnon osaan työ olisi opinnol-listettavissa. sonja teki tilaustyössä yhteistyötä sekä Ohjaamon henkilö-kunnan että ammattiopiston opetta-

jan kanssa ja toteutti sisustustyön lisäksi portfolion, jolla todennettiin tehty työ tulevalle oppilaitokselle. Kesäaikaan tehty tilaustyö oli tärkeä myös siinä mielessä, että kevään ai-kana kehitetyt sosiaaliset taidot ja hyvä edistyminen eivät menisi ke-sän aikana hukkaan.

syksyllä 2013 sonja aloitti opis-kelun ammattiopistossa Avoimen ammattiopiston yksilöllisellä koulu-tuspolulla aiemmin kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittamiseksi. Ennen koulutuksen alkua kävimme yhdessä hänen kanssaan tutustu-massa oppilaitokseen, sen tiloihin ja henkilökuntaan sekä opiskelusisäl-töihin. pidimme opintojen suunnit-telemista ja tuen tarpeiden määrit-telemistä varten palaverin yhdessä koulun erityisopettajan, opinto-oh-jaajan, koulutusjohtajan ja opetta-jan kanssa. Ohjaamon tuki jatkui tii-viisti yksilöllisen koulutuspolun ajan: alussa Ohjaamon rooli oli suurem-pi, mutta opintoihin kiinnittymisen myötä tukea tarvittiin vähemmän. sonja tapasi Ohjaamon ohjaajaa kahdeksan kertaa vuoden opintojen aikana ja tämän lisäksi he olivat yh-teydessä puhelimitse kuukausittain. tiivis yhteistyö ammattiopiston hen-kilökunnan kanssa mahdollisti myös opintojen yksilöllistämisen sonjan kiinnostuksen ja osaamisen pohjal-ta. Kuvallisen ilmaisun opinnot sisäl-sivät vuoden aikana myös opintoja toiselta rinnakkaiselta alalta. sonja valmistui ammattiin keväällä 2014 ja hänet palkittiin valmistuessaan alan parhaana opiskelijana stipendillä.

Ohjaamon asiakkuuden aikana sonja teki myös tulevaisuuden va-ralle uusia suunnitelmia ja päätyi valmistumisen jälkeen hakeutu-maan erillishaussa edellä mainitun rinnakkaisen alan perustutkintoon. Opiskeluinto oli kasvanut niin suu-reksi, että hän halusi edelleen kehit-

sonjalla oli jo peruskoulussa alkanut kou-lukiusaamis-

tausta, joka oli johtanut

jännittämi-seen ja ma-sennukseen.

Aiemmat kou-lukokemukset

ja mielialan lasku olivat

tuoneet muka-naan myös

paniikkikoh-taukset ja

sosiaalisten tilanteiden

pelon.

30

tää ammatillista osaamistaan tuol-la saralla. Ohjaamon asiakkuus kesti kaiken kaikkiaan 1 vuoden ja 10 kuu-kautta ja päättyi sonjan päästyä uu-delleen opiskelemaan syksyllä 2014. Ohjausvastuu uusista opinnoista siir-tyi tulevalle oppilaitokselle.

oHJaaJan nÄkökULMa:Ohjausprosessi sonjan kanssa oli ko-vin antoisa ja monisisältöinen. tut-kivan yhteistyösuhteen viriämisel-le täytyi antaa tilaa ja aikaa, mutta luottamuksellisen suhteen synnyt-tyä sonja uskaltautui avaamaan herkimpiä ja vaikeimpia asioita elä-mässään. Usein nuo asiat tuntuivat sonjasta hyvin häpeällisille sekä syyl-lisyyden tunteita herättäville ja oh-jaajana jouduinkin kuuntelemaan herkällä korvalla hänen kertomiaan tarinoita esimerkiksi koulukiusaami-sista tai muille kel-paamattomuuden kokemuksistaan. Ohjaajana aluksi pohdin sitä, kuinka voisin tarjota son-jalle riittävästi ko-kemuksellisuuden kautta onnistumi-sia ja esimerkkejä hallinnan tuntees-ta, jotta hän alkaisi itsekin uskoa muu-toksen mahdolli-suuteen. Olihan hä-nen elämänsä ollut jo kauan masennuksen ja sosiaalisen fobian värittämä, minkä seuraukset itsetuntoon olivat alkaneet tuntua pikemminkin sonjasta itsestään jo hänen pysyviltä epämiellyttäviltä ominaisuuksilta, joista muutkaan eivät pidä.

Kokeilimme ohjauksessa kognitii-visen käyttäytymisterapian vakaut-tamiseen liittyviä harjoitteita, joi-den avulla sonja sai vihiä siitä, miltä

tuntuu itse hallita omaa elämään-sä ja esimerkiksi paniikkikohtausta. pikkuhiljaa sonja vahvistui uusien taitojen turvin, ymmärsi esimerkik-si ketjuanalyysien avuin haasteiden-sa taustalla vaikuttavia tekijöitä ja uskaltautui kohtaamaan pahimpia pelkojaan sekä työstämään niitä tur-vallisessa ympäristössä, sosiaalisten taitojen ryhmässä. taitekohtia liene-vätkin olleet se, kun sonja sai huo-mata kokevansa hallinnan tunnetta elämässään sekä se, ettei hän ole-kaan ainut tällaisista haasteista kär-sivä nuori, mikä lievensi häpeän ja syyllisyyden tunteita ja mahdollis-ti voimavarojen valjastamisen uu-sien taitojen harjoittelemiseen. Hil-jalleen taidot alkoivat yleistyä myös opiskeluun sekä sonjan arkeen ja hä-nen tavoitteissaan pystyttiin etene-mään kohti ammatillisia opintoja

Avoimen ammattiopiston ja Ohjaa-mo-työskentelyn opinnollistamisten kautta varsinaiseen ammatilliseen oppilaitokseen. Ohjausprosessissa nivottiin toisiaan tukeviksi niin Oh-jaamo, Avoin ammattiopisto, sosi-aalisten taitojen ryhmä kuin tuleva oppilaitoskin.

Ohjausprosessin aikana ohjaaja-na oli mahtavaa havainnoida son-jan puhkeamista kukkaan, oman

persoonan valjastumista käyttöön. sonjan herkän ja ujon puolen ei ol-lut tarkoitus väistyä, vaan hänen omien voimavarojensa ja taitojensa esiin nostaminen ja uusien taitojen hankkiminen oli ohjauksen keskiös-sä pitkin yhteistä matkaamme. son-jan kuntoutuminen jatkui nousujoh-teisesti läpi opintojen ja hän kykeni hyödyntämään sosiaalisten taitojen ryhmästä saamiaan taitoja itsenäi-sesti ja luomaan itselleen jatkuvasti uusia tavoitteita altistushoidossakin. Hänestä oli ohjauksen myötä tullut oman itsensä ohjaaja ja hän koki elä-mässään ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin hallinnan tunnetta. Yhteis-työmme loppusuoralla tytöstä, joka yhteisen polkumme alussa piiloutui käpertyneenä huoneen nurkkaan pii-rustuslehtiön taakse vältelläkseen katse- ja keskustelukontakteja, oli sa-

nanmukaisesti kuoriutunut esiin ryh-dikäs, tyylikkäästi pukeutuva oman arvonsa ja taitonsa tunnistava nuo-ri nainen, joka kokee valtavaa paloa elämää sekä uusia ammatillisia opin-toja kohtaan.

Yhteistyömme loppusuoralla tytöstä, joka yhteisen pol-kumme alussa piiloutui käpertyneenä huoneen nurk-

kaan piirustuslehtiön taakse vältelläkseen katse- ja kes-kustelukontakteja, oli sananmukaisesti kuoriutunut

esiin ryhdikäs, tyylikkäästi pukeutuva oman arvonsa ja taitonsa tunnistava nuori nainen, joka kokee valtavaa

paloa elämää sekä uusia ammatillisia opintoja kohtaan.

31

4. teHostettU tUkipitkäkestoinen asiakkuus, ellei ohjaudu muihin palveluihin pian.

elämäntilanne• Meneillään olevia rikosselvittelyitä/

seuraamuksia• Akuutit mielenterveysongelmat• Käsittelemättömät traumaattiset

kokemukset• Psykosomaattista oireilua• Aktiivista tai passiivista

itsetuohoisuutta• Päihteiden väärinkäyttö• Velkaantuminen• Asunnottomuus• Oppimisvaikeudet• Kehitykselliset viivästymät• Taitopuutteita (sosiaaliset,

kognitiiviset, toiminnanohjaus)• Kehitystä hidastava sosiaalinen

verkosto tai sosiaalisen tuen puute• Epärealistinen minäkuva,

itseluottamuspula• Keskeytyneitä koulutuksia (useitakin)

tai ei aloitettu ollenkaan

tehostettua tukea tarvitsevaMitä ohjaamosta• Palvelu- ja ohjaustarpeen arviointi • Tieto- ja neuvontapalvelut • Asioiden selvittäminen ja

hoitaminen rinnalla kulkien• Muihin palveluihin ohjaaminen• Elämänhallintataitojen kehittäminen,

itsereflektiotaitojen kehittäminen, sosiaalisen verkoston ja minän vahvistaminen, taitoharjoittelu, motivaatiokeskustelut esim. palveluohjaukselle

• Tavoitteiden ja urasuunnittelun realistisuuden arviointi, elämänhallinnan ja jaksamisen tuki

• Työ- ja opiskelukuntoisuuden vahvistaminen

asiakkuudet• TYP• KELA: työkykyarviointi, kuntoutus

palvelut• Rikosseuraamuslaitos• Mielenterveyspalvelut (avo- ja laitos)• Tuetun asumisen palvelut• Päihdepalvelut• Terveydenhuoltopalvelut• Sosiaalitoimisto (lastensuojelu,

perhetyö, kuntouttava työtoiminta)• Työpajat, starttiverstas

( joko ei ollenkaan tai keskimäärin 8+ asiakkuutta, huom. maakunnissa palveluita vähemmän saatavilla)

Jatkopolku• Eri tilanneselvittely- ja tukipalvelujen

piirin ohjaaminen• Uraohjaaja mahdollisesti mukana

selvittelyprosessissa• Uraohjaaja vahvasti mukana eteenpäin

saattelussa• Starttiverstas• Kuntouttavat palvelut• Eritysammattioppilaitos

32

taUstaa:vilhelmiina tuli ohjaukseeni syksyl-lä 2011 ammattiopiston opinto-oh-jaajan saattelemana, kun opinnot ammatillisessa koulutuksessa eivät toisellakaan kertaa ottaneet sujuak-seen. Ennen Ohjaamon asiakkuutta vilhelmiinalle oli kertynyt joitakin kuukausia työharjoittelukokemus-ta kiinteistöpuolen töistä. suhde äi-tiin oli hyvin tiivis, joten opinnot toi-sella paikkakunnalla olivat käyneet haasteellisiksi. Myös oppilaitoksen asuntolassa asuminen oli tuotta-nut hänelle hankaluuksia sosiaalis-ten taitojen puutteiden vuoksi ja li-säksi taloudellinen tilanne vaikeutti matkustamista ja asumista toisella paikkakunnalla. vilhelmiina oli huo-lissaan äitinsä voinnista ja hän myös auttoi äitiään taloudellisesti. toisen ammatillisen koulutuksen vilhel-miina keskeyt-ti rankkojen koulukiusaa-miskokemus-ten vuoksi. Hän toi heti ensimmäisellä ohjauskerralla voimakkaas-ti esille suh-teensa muihin nuoriin. Hänen sosiaalinen elämän-sä vaikutti kapeutuneelta. Hänellä ei ollut harrastuksia eikä sosiaalisia suhteita kahta kaveria lukuun otta-matta ja koko kouluajan jatkuneet kiusaamiskokemukset olivat saaneet hänet vihaamaan muita nuoria. vil-helmiinan arjessa ja toiminnassa nä-kyivät myös sekä oppimisvaikeudet että akuutit mielenterveysongelmat.

LÄHtötiLanne:Ensimmäisillä ohjauskerroilla kävim-me vilhelmiinan kanssa läpi muun muassa hänen elämäänsä, vahvuuk-siaan ja aikaisempia koulu- ja työko-

kemuksiaan. Hänellä ei ollut aikai-sempia asiakkuuksia muualla, eikä hänellä ollut koulussa todettuja op-pimisen vaikeuksia. Opinnot perus-koulussa olivat sujuneet vilhelmii-nan mielestä hyvin. Mietimme vielä yhdessä vilhelmiinan ja hänen opin-to-ohjaajansa kanssa, voisiko hän jatkaa tuetusti ammatillisia opin-toja. vilhelmiina itse tuntui olevan väsynyt yrittämään ja halukkuutta opintojen jatkamiseen ei enää ol-lut. Molemmat koulutukset olivat kestäneet hänen osaltaan noin puo-li vuotta, eikä suoritettuja opinto-ja juurikaan tullut. Koska vilhelmii-na ei ollut ehtinyt olemaan pitkään toimettomana, hänen toiminnalli-nen valmiutensa lähteä miettimään uusia toimenpiteitä oli suhteellisen hyvä. Jo ohjauksen alussa vilhelmii-nan toiminnassa heijastui erikoi-

nen tapa kertoa ja kuvailla asioita: hän näki asiat hyvin mustavalkoi-sesti ja suuttui helposti, jos kysyin tarkemmin hänen perheestään. vil-helmiina myös unohteli välillä asioi-ta (esimerkiksi puhelinnumeron ja syntymäajan) ja taantui kommuni-kaatiossaan lapsen omaiseen kielen käyttöön. Luottamuksellisen ohjaus-suhteen syntyminen vei aikaa, koska vilhelmiina oli joutunut kokemaan useaan kertaan, ettei kukaan voinut häntä auttaa, eikä mikään paikka ole hänelle oikea. Rankoista koulukoke-muksistaan huolimatta hän tutustui Avoimen ammattiopiston valmista-

vaan koulutukseen ja halusi kokeilla opintojen aloittamista.

prosessin eteneMinen:Oltuaan ohjauksessa kaksi kuukaut-ta, vilhelmiina poluttui Avoimen am-mattiopiston valmistavaan koulu-tukseen. Heti opintojen alussa kävi selväksi, että hänellä oli puutteita sekä arjen- ja elämänhallinnassaan. Hän tarvitsi vahvaa tukea sosiaalis-ten taitojen harjoittamiseen sekä ih-misten kohtaamiseen. Hänelle rutii-nit ja tieto tulevista tapahtumista olivat erittäin tärkeitä ja päiväryt-min ylläpitäminen, epävarmuuden sietäminen sekä uusien tilanteiden ja henkilöiden kohtaaminen oli haas-teellista. vilhelmiina vältteli vaikeita tilanteita katoamalla, eikä häneen välttämättä saatu yhteyttä moneen päivään. Hänen ajatteluaan leima-

si ehdottomuus ja tunteiden sää-telyssä ja ilmaisussa oli puutteita. vilhelmiina ei pystynyt hoitamaan itsenäisesti asioitaan, vaan tarvitsi tukea muun muassa viranomaisten kanssa asiointiin, bussilla kulkemi-seen ja lomakkeiden täyttämiseen. Hän kuitenkin pärjäsi opinnoissa suhteellisen hyvin, mutta haastei-ta tuottivat tekstin tuottaminen ja ymmärtäminen sekä pitkäjänteinen työskentely ja ohjeiden ymmärtämi-nen. Epäilimme, että vilhelmiinalla voisi olla neuropsykiatrisia vaikeuk-sia, oppimisenvaikeuksia sekä jonkin asteisia mielenterveyden ongelmia.

Hänellä ei ollut harrastuksia eikä sosiaalisia suhteita kahta kaveria lukuun ottamatta ja

koko kouluajan jatkuneet kiusaamiskokemukset olivat saaneet hänet vihaamaan muita nuoria.

33

Hän ei kuitenkaan suostunut puhu-maan näistä haasteista. vilhelmii-na oli kuitenkin lahjakas esimerkiksi englannin opiskelussa ja erityisesti hän oli kiinnostunut yhteiskunta-poliittisista ja historiallisista henki-löistä ja tapahtumista. Hän muisti erittäin hyvin ja tarkasti yksittäisiä historiallisia tapahtumia.

vilhelmiina sai tutustua työelä-mään työssäoppimisjaksolla, jol-loin pystyimme vielä tarkemmin tarkkailemaan hänen toimintaan-sa uudessa ympäristössä. työssä-oppimisjaksolla hän selvisi hyvin selkeistä ja yksinkertaisista tehtä-vistä, mutta itsenäinen tehtävien suorittaminen ja annettujen ohjei-den noudattaminen tuottivat han-kaluuksia. vilhelmiina opiskeli Avoi-men ammattiopiston koulutuksessa noin vuoden ajan ja opintoja hän sai tässä ajassa tehtyä 25 opintovii-kon verran. Ammatinvalinnan selkiy-dyttyä vilhelmiina siirtyi valmista-vasta koulutuksesta ammatilliseen lyhytkoulutukseen, jonne annoim-me hänestä niveltiedot. Kävimme läpi vahvuudet ja tuen tarpeet. tä-hän päättyi hetkellisesti hänen asi-akkuutensa Nuorten tuki -hankkees-sa. saimme kuulla, että opintojen teoriajakso sujui hyvin, mutta työs-säoppimisjakson alettua vilhelmii-na oli kadonnut. työssäoppimispai-kan löytäminen itsenäisesti oli ollut haasteellista ja yritimme tukea hän-tä vielä Ohjaamon asiakkuuden pää-tyttyä, mutta saimme tiedon opin-tojen sujumattomuudesta liian myöhään. vilhelmiina oli jo päättä-nyt, ettei enää halua jatkaa koulu-tusta. Hän oli erittäin pettynyt tilan-teeseensa. saimme onneksi tiedon opintojen päättymisestä, jonka jäl-keen hän ohjautui uudelleen Ohjaa-mon asiakkaaksi. pelko oli suuri, että hän jäisi kotiin, eikä enää pystyisi omin voimin selviytymään arjesta.

Kirjasimme hänet uudelleen Oh-jaamon asiakkuuteen ja mietim-me, mistä saisimme vilhelmiinalle parhaan mahdollisen tuen. saimme kuulla Honkalampisäätiön valtone-hankkeesta, joka on kohdennettu 18–45-vuotiaille pohjoiskarjalaisille neuropsykiatrisista erityisongelmis-ta (asperger, ADHD, ADD, tourette sekä niihin rinnastettavat erityisvai-keudet) kärsiville aikuisille (valtone -valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille). vilhelmiina tuli valituksi hankkeen asiakkaaksi ja pääsi sinne yksilövalmennukseen syksyllä 2013. teimme hänelle hakeutumisvaihees-sa lausunnot sekä yksilöohjaukses-sa että valmistavassa koulutukses-sa huomaamistamme havainnoista. teimme tiivistä yhteistyötä vilhel-miinan toimintaterapeutin kanssa ja vilhelmiina on käynyt valtone-asi-akkuuden alettua molempien luo-na sekä yksin että olemme pitäneet yhteisiä tapaamisia, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea häntä elämässä eteenpäin. toimen-piteet auttoivat häntä eteenpäin ja vilhelmiina oli motivoitunut käy-mään molempien luona. Hän haki 2014 keväällä opiskelemaan erityis-ammattioppilaitos Luoviin. Liitteek-si kirjasimme lausunnot, ja hän kävi sinne tutustumassa, mutta ei tullut valitettavasti sinne valituksi. Olim-me molemmat, sekä minä että val-tonen toimitaterapeutti, sitä mieltä, että vilhelmiina ei tulisi pärjäämään normaalissa ammattiopistossa. Hän toi myös itse vahvasti esille, että hän tarvitsisi pienen opiskeluryhmän ja rauhallisen ympäristön opiskeluun. Lisäksi hän kertoi, että työskentelyä helpottaa, jos hän tietää keneltä ky-syä apua, opettaja ei korota ääntään (aistiyliherkkyys) ja antaa toiminnal-le selkeät ohjeet.

syksyllä 2014 vilhelmiina aloitti kuntouttavan työtoiminnan Kas-

tämä nuoren tarina kuvastaa hyvin sitä, että nopea eteen-päin polutta-

minen voi vain pahentaa nuo-ren tilannetta. Yhteistyö mui-den toimijoi-

den kanssa on erittäin tärke-ää. Oikea-ai-kainen ja oi-

keanlainen tuki lisäsivät luotta-musta ja veivät

vilhelmiinaa eteenpäin.

34

ki työvalmennuksessa kahtena päi-vänä viikossa aina neljän tunnin ajan. valtone-toimintaterapeutti havannoi vilhelmiinan työskente-lyä työvalmennuksen aikana, mistä saimme tärkeää tietoa esimerkiksi hänen toimintakyvystään. Kuntout-tavan työtoiminnan myötä vilhel-miinan ajatukset suuntautuivat jo hieman itsensä kehittämiseen. vas-toinkäymisten jälkeen häntä oli ol-lut erittäin vaikeaa motivoida lähte-mään mihinkään ryhmämuotoiseen toimintaan. vihdoin vilhelmiina toi myös esille sen, että hän tarvitsisi apua jaksamisen ja alakuloisuuden työstämiseen. tämän asian myön-tämiseen kului todella paljon ai-kaa ja sitä vauhditti hänelle tärkeän lemmikin kuolema. teimme hänel-le lähetteen mielenterveyspalvelui-hin, johon odotimme asiakkuuteen pääsyä. Molemmat hankkeet olivat määräaikaisia, joten teimme myös hakemuksen työvoimanpalvelukes-kukseen, jossa vilhelmiina voi jat-kaa tulevaisuudessa jatkopolkujen miettimistä.

Näiden kaikkien havaintojen lisäk-si toimintaterapeutti huomioi muun muassa seuraavia asioita vilhelmii-nan toiminnasta: tullessaan ohjauk-seen, vilhelmiina ei yleensä riisu hat-tuaan tai takkiaan, kahdenkeskiset keskustelut sujuvat hyvin, hän on vas-tavuoroinen ja tuottaa puhetta hy-vin. Katsekontakti on avoin. Kielia-su puheessa on värikästä, ja värittyy tapahtumien mukaan. Hän ilmai-see joitakin asioita melko vahvas-ti ja joskus negatiivissävytteisesti. Kehonkieli on melko eleetöntä. vi-ranomaisten kanssa keskusteltaessa hän ei sano mitä haluaa, vaan sanoo kaikkeen "ihan sama, kai". Kellotau-lutyöskentelyssä on huomioitavaa, ettei vilhelmiina osaa laittaa ku- vioon pyydettyä aikaa, vaan tekee sen toistuvasti väärin. prosessuaa-

liset taidot (tiedot, ajoittaminen, järjestäminen, ongelmanratkaisu) sujuvat häneltä pääasiassa hyvin. Motoriset taidot ovat myös suhteel-lisen hyvät. vilhelmiina on mieluum-min verkkainen kuin ripeä ja käsiala on melko huonoa. Hänen kanssaan työskentely vaatii pitkää asiakkuut-ta, pieniä, mutta riittävän haastavia ja mielenkiintoisia tavoitteita ja riit-tävän hidasta etenemistä. Hän tar-vitsee tukea itsetunnon ja sosiaalis-ten tilanteiden vahvistumiseen sekä asioiden hoitamiseen.

oHJaaJan nÄkökULMa:vilhelmiinan asiakkuus hankkeessa oli pitkä ja se jatkui hankkeen päätty-miseen saakka. tällainen pitkäjäntei-nen työskentely oli kuitenkin vilhel-miinan kohdalla tarpeellinen, koska luottamuksen syntyminen, tilanteen avautuminen ja seuraavan polun löytyminen veivät hänen kohdallaan paljon aikaa. Ohjaustyötä hankaloit-ti, että juuri siirtymät ja uudet asiat elämässä ovat tuottaneet vilhelmii-nalle todella kovaa stressiä. Ohjauk-sessa täytyi olla todella sensitiivinen, jotta hän ei olisi kadonnut kokonaan. Koska vilhelmiina ei saa tarvittavaa tukea lähipiiristä, oli hänellä todella iso riski jäädä vain kotiin ja tilanne olisi pahentunut nopeasti huonom-paan suuntaan. Yhteistyö valtone-hankkeen toimintaterapeutin kans-sa auttoi myös työssäjaksamistani. Mietimme todella paljon yhdes-sä toimintojen oikea-aikaisuutta ja jaoimme asioiden hoitovastuuta. vaikka vilhelmiinalla ei ollut kuin kaksi kaveria, ja hän kuvasi heitä hai-sevaksi, epähygieeniseksi ja sotkui-seksi työttömäksi ja tietokonenörtik-si, olivat he hänelle todella tärkeitä. pienet reissut ja tapahtumat kaverei-den kanssa piristivät hänen arkeaan ja ryhmään kuuluminen oli hänelle tärkeää. vilhelmiina keskusteli myös

paljon netissä eri maalaisten nuor-ten kanssa. Oli ilo huomata kuinka hän pikku hiljaa alkoi avautumaan vaikeistakin asioista. Hyvin jyrkästä ja ehdottomasta tytöstä oli alkanut kuoriutumaan välittävä ja itsensä hyväksyvä nuori nainen. vilhelmii-naa ahdisti aikaisemmin paljon tu-levaisuuden miettiminen, mutta pik-ku hiljaa hän oli valmis ottamaan askelia eteenpäin. itsetunnon vah-vistumiseen ja sosiaalisten pelkojen voittamiseen auttoivat omalta osal-taan Ohjaamon ja valtone-hankkeen asiakkuudet ja siellä tehnyt harjoit-teet sekä Avoimen ammattiopiston ja Aikuisopiston koulutukset. tämä nuoren tarina kuvastaa hyvin sitä, että nopea eteenpäin poluttaminen voi vain pahentaa nuoren tilannetta. Yhteistyö muiden toimijoiden kans-sa on erittäin tärkeää. vilhelmiina ei olisi pystynyt itse tuomaan esille tuen tarpeitaan viranomaisten luo-na asioidessaan tai ei olisi osannut pyytää tarvittavaa apua, joten yh-dessä tehdyt lausunnot ja haetut asiakkuudet olivat tärkeässä osassa tätä työtä. Oikea-aikainen ja oikean-lainen tuki lisäsivät luottamusta ja veivät vilhelmiinaa eteenpäin. toi-vomme hartaasti, että hän saisi tu-levaisuudessakin tarvittavan tuen ja löytäisi oman paikkansa tässä yh-teiskunnassa.

35

ohjausprosessi terapeuttisena kasvun tukena

Ohjaamon ohjaus tapahtuu luottamuksellisessa dialo-gissa, yhteistyössä asiak-

kaan kanssa. Dialogissa hyödynne-tään terapeuttisia, voimaannuttavia menetelmiä - aluksi asiakkaan kan-nattelemiseksi yhteistoimijuu-dessa, kohti asiakkaan itsenäistä toimijuutta ja edelleen kohti am-matillisen koulutuksen tavoitteita. Kunkin asiakkaan ohjausprosessi on yksilöllinen tapahtuma, jossa lähde-tään liikenteeseen asiakkaan lähtö-kodista, tarpeista ja tavoitteista sekä myös edetään yksilöllisin askelin.

seuraavan sivun kaaviossa sekä kaaviota selittävässä tekstissä ava-taan ohjausprosessia siitä näkökul-masta, kuinka asiakaslähtöisellä ko-konaisvaltaisella ja terapeuttisella

ohjaustyöllä on moninaisia vai-kutuksia yksilön kasvamisen pro-sessissa kohti omaa toimijuutta. Kunkin yksilölliset tarpeet voivat vaihdella suuresti ja tämä otetaan huomioon ohjauksen sisällöissä ja menetelmissä. prosessin kuvauk-sessa asiakastyössä käytettävien menetelmien nimet on kursivoitu. Menetelmät ovat lähtöisin muun muassa dialogisesta ohjauksesta, opinto-ohjauksesta ja kognitiivisis-ta terapioista (mm. kognitiivinen käyttäytymis-, kognitiivisanalyyt-tinen- ja ratkaisukeskeinen viite-kehys). Julkaisun lopussa liitteis-sä avataan tarkemmin muutamia työskentelyvälineitä ja lähestymis-tapoja.

"Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun

ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ensin ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa

ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni

uskoessani pystyväni auttamaan muita. Auttaakseni jotakuta minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän, mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän

ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän.

Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu

turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni ja etsin

oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki aito auttaminen alkaa nöyryydellä

autettavan edessä. siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Mikäli en

tähän pysty, en pysty myöskään auttamaan ketään."

søren Kierkekaard, tanskalainen filosofi

36

37

ohjaamoDialoginen, osallistava ja rinnalla kulkeva ohjaus

1. Tutustuminen• Palvelusta

kertominen• Asiakkaan toiveet

ja odotukset• Palvelu- ja

ohjaustarpeen kartoitus

• Muutoshaluk-kuuden ja -valmiuksien kartoitus

• Verkostoyhteis-työ, niveltiedot

2. Alkukartoituksen tekeminen• Luottamuksellisen

ohjaussuhteen rakentaminen

• Asiakkaan elämäntilanteen validointi

• Muutosvalmiuksi-en vahvistaminen

• Tapausjäsennys, elämänkenttä, elämänviiva

3. Yksilöllisen suunnitelman rakentaminen yhdessä• Väli- ja päätavoit-

teiden asettami-nen ja seuranta pitkin ohjausta

• Tavoitelomake, Goaling

4. Elämäntilanteen ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen• Vahvuuksien

ja osaamisen tukeminen

• Sosiaalisen ver-koston kartoitus

• Tilanne- ja taito-harjoittelut

• Itsehavannoinnin lisääminen, ketjuanalyysit

• Pienryhmä- toiminta

• Vahvuus- ja elämän tärkeät asiat -kortit

5. Ammatillisten tavoitteiden selkiyttäminen• Opiskelu- ja työ-

elämävalmiuksi-en parantaminen

• Aikaisemmat työelämä- kokemukset

• Menetelminä ammattikortit, opintoala- ja työ-paikkatutustu-miset ja vierailut, testit, reflektio

6. Nivelvaihe ja jatkopolutus• Oppilaitos-

yhteistyö• Muut yhteistyö-

kumppanit• Niveltiedot• Yhteydenpito

opiskelijaan ja verkostoihin

• Seuranta ja tukeminen

• Muihin palveluihin ohjaaminen• Kannustaminen ja voimaannuttaminen• Itsenäiset tehtävät ohjausten välissä

• Työ- ja koulutuskokeilut• Verkko-ohjaus (Facebook)• Verkostoyhteistyö

ohjausprosessin arviointi ja kehittäminen

tarpeen mukaan ohjauksen aikana

38

1. tutustuminen ja yhteisen tilan luominen

Ohjaussuhteen muodostumi-nen alkaa heti ensikontak-tista, olipa se sitten kasvo-

tusten, Facebookin, puhelimen tai vaikkapa kaverilta kuullun välityk-sellä. Ohjausprosessi lähtee käyn-tiin molemmin puolisella tutustu-misella sekä luoden pohjaa tutkivalle yhteistyösuhteelle. Ohjauksen al-kuvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan kohtaamiseen. Hedelmällisen ja toimivan ohjaus-prosessin syntymiseksi tarvitaan luottamuksellisuutta, turvallisuut-ta ja kunnioitusta. Ohjaajan hyväksy-vä, arvostava ja empaattinen asenne sekä validoinnin taito (liite 1) vaikut-tavat suhteen muodostumiseen. Näillä tekijöillä on sitä suurempi merkitys, mitä enemmän asiakkaas-sa on havaittavissa vastustusta, mi-nuutta suojelevia elementtejä. va-lidoinnilla tarkoitetaan kaikkea sitä ihmisläheistä suhtautumista, myö-täelämistä, jolla voidaan edistää asi-akkaan kokemusta todeksi otetuksi tulemisesta, vakavasti otettavuudes-ta ja arvokkuudesta. Ohjaaja osoit-taa asiakasta kohtaan aitoa kiinnos-tusta ja halua ymmärtää tarjoamalla riittävästi aikaa ja tilaa, jotta asia-

kas tulee aidosti kuulluksi ja ymmär-retyksi. Ohjaaja ottaa hänet ja hä-nen tilanteensa todesta ja kykenee erottamaan asiakkaan erillisenä hä-nen ongelmastaan. Ohjaaja pystyy näkemään asiakkaan mahdollisten diagnoosien tai havaittavan käyt-täytymisen taakse. Ongelma, kuten avuttomuus ei ole asiakkaan henki-lökohtainen ominaisuus, vaan toi-mintatapa suhteessa johonkin on-gelmalliseksi koettuun tilanteeseen, johon pystytään yhteistyössä kehit-tämään ratkaisuja. Eteenpäin vie-välle prosessille avautuu hyvä pohja, kun ohjaaja ei näe asiakasta vaikea-na tai haasteellisena. se kuinka nä-emme asiakkaan, vaikuttaa siihen, kuinka myös asiakas itse suhtautuu itseensä ja haasteisiinsa.

Ohjaaja voi tuoda helpotusta asiak-kaan oloon normalisoimalla tilan-netta, kuitenkaan vähättelemättä sitä ottaen todesta asiakkaan sano-man ja vahvistamalla asiakkaan jo olemassa olevia vahvuuksia ja taito-ja. Helpottuneisuuden myötä asia-kas saa toivoa tulevaan ja uskaltaa rauhoittua tutkivaan yhteistyösuh-teeseen. prosessin alussa vahviste-taan myös asiakkaan kokemusta sii-

tä, että suhteesta on hänelle jotain hyötyä. Ohjaussuhteen alussa kehi-tetään myös yhteistä käsitystä oh- jauksen tehtävistä ja tavoitteis-ta, asiakkaan toiveista, odotuksis-ta, mutta myös peloista. Ohjaaja us-kaltaa ottaa puheeksi myös hankalia asioita sopivassa suhteessa nuoren kykyyn havaita ja käsitellä niitä. Asi-akkaalle annetaan tilaa motivoitua yhteistyösuhteeseen loukkaamat-ta hänen itsemääräämisoikeuttaan antamalla hänelle itselleen päätös-valta Ohjaamon asiakkuuteen sitou-tumisesta. Nuoren kehitystehtäviin kuuluu autonomian tunteen kehit-täminen ja ohjaajan täytyy ottaa tämä huomioon (liite 2). Esimerkik-si usein asiakasta kehotetaan pohti-maan kotona kiireettä, haluaako hän tulla ensimmäisen käyntikerran jäl-keen vielä uudelleen. On hyvin har-vinaista, että asiakkaalle olisi jäänyt tunne, ettei häntä olisi ymmärretty oikein tai ettei hän olisi oikeutettu tulemaan uudelleen tai hän muu-toin jäisi tulematta.

OHJAUssUHDE ON tURvALLiNEN JA LUOttAMUKsELLiNEN ”OLLAAN iHMisiÄ iHMisiLLE”.

39

Ohjaussuhteen alussa muutos-halukkuuden, -vaiheen ja sitä tukevien elementtien havain-

noinnin herkkyys ovat ohjaajan valt-tikortteja validoinnissa ja tutkivan luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomisessa. Myönteisen muutoksen mahdollistavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaan kokemus muutok-sen tarpeellisuudesta, valmius men-nä oman mukavuusalueen ulkopuo-lelle, tietoisuus tai kokonaisvaltainen käsitys tilanteesta tai mahdollisesta ongelmasta, sosiaalinen tuki, toiveik-kuus muutoksen suhteen, mahdol-lisen ongelman haastaminen ja yri-tys tai tahto muuttua (Hanna 2009, 50–52). Jotta voidaan asettaa sopi-

via tavoitteita työskentelylle, on ensin tehtävä työtä edellä mainittujen edel-lytysten täydentymiseksi vähintään niiltä osin kuin ne ovat toimijuuden esteinä kulloisenkin tavoitteen koh-dalla. se, kuinka paljon asiakas tar-vitsee tähän aikaa, riippuu siitä, mitä tavoitteita hänellä on, missä muu-toksen vaiheessa hän on Ohjaamoon tullessaan ja millaisia jo olemassa olevia valmiuksia hänellä on. Ohjaus-prosessin aloitusvaiheessa validaatio-ta hyödynnetään positiivisten muu-tosodotusten aikaansaamiseksi sekä resurssien aktivoimiseksi. Joskus asi-akas tarvitsee vain sosiaalista tukea ja tietoa päästäkseen asettamissaan tavoitteissa eteenpäin, toisinaan voi

olla, ettei asiakas vielä uskalla unel-moidakaan tulevaisuudesta. tuen tar-peet ovat siis hyvin yksilölliset.

Asiakkaan kehittyvän toimijuuden edellytyksenä ovat itsereflektiotai-dot, joita vahvistetaan ohjauksessa. Luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntyessä asiakkaan kanssa päästään tutkivaan yhteistyöhön, jonka avulla ohjaaja ja asiakas saavat ensiarvoisen tärkeää tietoa ja ymmärrystä asiak-kaan tilanteesta, toimijuuden tasos-ta, käyttöön valjastettavista voima-varoista ja vahvuuksista, asiakkaan arvoista, siitä kuinka asiakas näkee it-sensä suhteessa tilanteeseensa, huo-mioitavista haasteista tai toistuvis-ta ongelmallisista toimintatavoista

OHJAUssUHDE ON tUtKivA YHtEistYÖsUHDE

2. alkukartoituksen tekeminen ja asiakkaan itsereflektion kehittyminen

40

ja ongelmia ylläpitävistä tekijöistä. tähän ohjaaja pääsee käyttämällä erilaisia ohjauksen menetelmiä, ku-ten sokraattista kyselyä, jolla dialo-gissa autetaan myös asiakasta it-seään näkemään ja oivaltamaan. Kommunikaatio on kannustavaa ja voimavaroja edis-tävää. Alkukartoi-tuksessa pyritään hahmottamaan kaikki se tieto, jota tarvitaan asiak-kaan tilanteen ymmärtämiseksi ja ohjausprosessin suunnittelemisek-si. Kartoituksen ei ole tarkoitus olla

alussa kaiken kattavaa, vaan se jat-kuu koko ohjausprosessin ajan, oh-jauksen päättymiseen saakka. Alus-sa kartoituksen rooli on kuitenkin oleellisempi, jotta asiakkaan kans-

sa yhdessä pystytään rakentamaan oikea-aikaisesti oikein mitoitettuja tavoitteita ja näin luotua onnistu-

miselle edellytyksiä. Usein ohjaajat lähtevät kartoituksessa liikenteeseen niin sanotusti puhtaalta pöydältä ja laittavat hetkeksi sivuun esimerkiksi asiakkaan diagnoosit ja lausunnot

ymmärtääkseen paremmin nuoren oman kokemuksen tilanteestaan ja toimijuudestaan arjessa. verkostol-

Ohjaaja osoittaa asiakasta kohtaan aitoa kiinnostusta ja halua ymmärtää tarjoamalla

riittävästi aikaa ja tilaa, jotta asiakas tulee aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi.

41

ta saatu tieto otetaan kuitenkin aina huomioon ja koetaan ensiarvoisen tärkeänä tietona asiakkaan siirtymä-vaiheissa.

Ohjaamon alkukartoituksessa käytetään kokonaisvaltaisena tie-donkeruunmenetelmänä esimer-kiksi elämänkenttätyöskentelyä (lii-te 3), jossa jäsennetään ja tehdään näkyväksi asiakkaan elämää koko-naisuudessaan sekä eri osa-aluei-den vaikutuksia suhteessa toisiinsa. tämä auttaa molempia osapuolia hahmottamaan ja muodostamaan holistisen käsityksen asiakkaan elä-mästä. Elämänkenttätyöskentelyn osa-alueita ovat esimerkiksi elämän-viivatyöskentely tai tulevaisuussuun-nittelu liittyen vaikkapa aiempiin koulukokemuksiin, ammatinvalin-taan tai ajokortin hankintaan. Elä-mänkenttä toimii myös kotitehtä-vien ja havaintojen kirjaamis- ja muistiinpanopaikkana. Asiakkaasta kerätään tietoa myös havainnoimal-la häntä arjen tilanteissa, esimerkik-si virastoasioinneilla tai pyytämällä häntä tekemään jotain, mistä halu-taan saada tarkempaa tietoa, jolloin havainnointia voidaan tehdä yhdes-sä. Asiakas haastetaan havainnoi-maan myös itse omaa toimintaansa. Hän voi tehdä itsereflektiotehtäviä tai arvioida erilaisia asioita mitta-rityöskentelyn avulla. Usein muu-toksen kohteena olevat asiat ovat muutettavissa mitattavaan tai ha-vainnoitavaankin muotoon, mikä auttaa edistymisen seurannassa. Ohjaamossa työskentelyn aikana

asiakasta voidaan esimerkiksi pyytää arvioimaan epäonnistumisen pelon voimakkuutta suhteessa opiskelujen aloittamiseen asteikolla 0-10, mikä antaa tietoa työskentelyn etenemi-sestä. Ohjauksessa kiinnitetään eri-tyistä huomiota asiakkaan ongelmia ylläpitäviin tekijöihin, ilmiongelmien taustalla oleviin seikkoihin − vaik-kapa sosiaalisten vuorovaikutustai-tojen puutteeseen − joista puoles-taan saadaan ohjaustyöskentelylle tavoitteita. Kartoitettavissa asiois-sa heijastuu Ohjaamon työntekijöi-den kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jossa huomioidaan asiakkaan fyysi-sen, psyykkisen, sosiaalisen, henki-sen, seksuaalisen, kulttuurisen ja ta-loudellisen toiminnan ulottuvuudet.

Ohjauksen yhdeksi toimivimmis-ta reflektion kehittymisen välineis-tä on havaittu myös ketjuanalyy-sien tekeminen asiakkaan kanssa. Ketjuanalyysin avulla saadaan tar-kempaa tietoa asiakkaan yksittäi-seen ongelmatilanteeseen liittyvistä seikoista. Analyysillä on asiakkaalle erityinen merkitys, jotta hän voi ko-kea olevansa erillinen ongelmastaan ja samalla hän saa ohjaajalta konk-reettista tietoa, kuinka ongelma on käsiteltävissä. Ketjuanalyysissä pil-kotaan ongelmatilanne pienempiin osiin ja tutkitaan osa-alueiden vai-kutuksia toisiinsa sekä toiminnan pitkän ja lyhyen aikavälin seurauksia suhteutettuna eri käyttäytymista-poihin. Ketjuun puretaan asiakkaan tilanne – ajatukset – tunteet – ke-hon tuntemukset sekä reaktio (käyt-

täytyminen) ja ketjun lyhyen ja pit-kän aikavälin seuraukset. Asiakkaan kanssa voidaan harjoitella ketjun eri osa-alueisiin toimintakeinoja, joil-la ketjun kulku muuttuu asiakasta eteenpäin vieväksi ja asiakas voima-varaistuu. Asiakas oivaltaa käyttäy-tymisensä ja ongelmansa eri ulot-tuvuudet, kuinka hän voi itse niihin vaikuttaa, ja asiakkaalle tulee tun-temus, että hän voi hallita tilannet-ta, tilanteen ei tarvitse hallita hän-tä. Ketjuanalyysi auttaa asiakasta esimerkiksi havaitsemaan, kuinka suojaava toimintatapa, välttämis-käyttäytyminen pitää yllä ongel-matilannetta pitkässä juoksussa ja kuinka asiakas voisi haastaa itseään turvallisesti erilaisten menetelmi-en avulla kohtaamaan pelkäämän-sä asian ja kehittymään päästäkseen eteenpäin. Kun asiakas saa kokemuk-sen siitä, että hän on erillinen ongel-masta, hän siirtyy objektipositiosta subjektipositioon suhteessa tilan-teeseen, mikä on toimijuuden oleelli-nen edellytys. toisin sanoen, kun asi-akas kehittää itsehavainnointitaitoja ohjauksessa, hän saa välineitä omi-en toimintatapojen tutkimiseen ja mahdolliseen muuttamiseen eikä näe enää itseään avuttomana suh-teessa ongelmaan.

tiLANNE AJAtUs REAKtiO

LYHYEN/ pitKÄN

AiKAvÄLiN sEURAUs

tUNNE & KEHON

tUNtEMUs

42

43

3. Yksilöllisen toimintasuunnitelman rakentaminen yhdessä

Hyvän alkukartoituksen poh-jalta ohjausprosessi etenee kohti tavoitteiden asettamis-

ta oikea-aikaisesti ja sopivin kokoisin haastein huomioiden asiakkaan lähi-kehityksen vyöhyke. Mikäli asiakas ei vielä pysty hahmottamaan toimin-tansa merkityksiä tavoitteiden ja mo-tivoitumisen työstämisen välineenä, voidaan sekä arvoja että motivaatio-ta kirkastaa ja konkretisoida arjen elämäntaidollisiin asioihin arvotyös-kentelyllä (liite 4) ja motivaatiohaas-tattelulla. tavoitteiden asettamises-sa on myös huomioitava esimerkiksi asiakkaan epävarmuuteen, turvatto-muuteen, aiempiin epäonnistumisen kokemuksiin tai traumaattisiin koke-muksiin, kuten koulukiusaamiseen liittyvät seikat, heikot sosiaaliset tai-dot, pelot, stressiherkkyys ja käytetyt selviytymisstrategiat. Huomioitava on myös mahdolliset neuropsykiat-riset, mielenterveys- ja päihdeongel-mat tai muut toimijuuden haasteina

tAvOittEitA AsEtEtAAN AsiAKKAAN NÄKÖKULMAstA KÄsiN

44

olevat tekijät, joista on saatu tie-toa alkukartoitusvaiheessa. tavoit-teita asetetaan siis yhdessä asiak- kaan kanssa (mikä on asiakkaan ta-voite? mikä on ohjaajan näkemys tavoitteesta? mikä on yhteinen nä-kemys?) suhteessa asiakkaan itse-havainnointiin, käytettävissä oleviin voimavaroihin ja tilannesidonnai-suuteen. Aloitetaan sieltä, mikä on asiakkaan ulottuvilla, mikä on osu-vaa ja oikea-aikaista.

tavoitteeksi voi alkuun asettua myös tilanteen vakauttaminen ja palveluohjaus muihin palveluihin rinnalla kulkien. Oleellista palveluoh-jauksessakin on oikea-aikaisuus. Esi-merkiksi päihdepalveluihin ohjaa-mista on hankala tehdä, ennen kuin asiakas tulee itse tietoiseksi ongel-mastaan. palveluohjaukseen voi kuu-lua myös esimerkiksi mielenterveys-ongelman tunnistaminen, tilanteen vakauttaminen, motivoituminen mielenterveyspalveluiden käyttöön

sekä KELAn kuntoutuspsykoterapia-prosessin hakemiseen ja aloitukseen liittyvien käytänteiden hoitaminen siinä vaiheessa, kun asiakas on kun-toutunut psykoterapiakuntoiseksi. tilanteen edistyessä luodaan uusia tavoitteita kohti työ- tai koulutus-elämää. Asiakkaat ovat usein koke-neet epäonnistumisia, sillä heille ei ole annettu mahdollisuutta edetä elämässään yksilölliset tarpeet, oi-kea-aikaisuus ja kyvyt toimijuuteen huomioiden. tavoitteita asetetaan Ohjaamossa siis aina asiakkaan nä-kökulmasta käsin.

tavoitteiden asettamisessa Ohjaa-mossa käytetään Goaling-menetel-mää (Alander, 2010). Menetelmässä on kyse tavoitteiden asettamises-ta ja purkamisesta osatavoitteisiin, motivaatiotyöskentelystä sekä opit-tujen taitojen valitsemisesta ja val-jastamisesta käyttöön, mutta myös tuleviin haasteisiin valmistautumi-sesta ja niihin käytettävien mene-

telmien ja taitojen ennalta määrit-telemisestä ja harjoittelemisesta. työskentely aloitetaan huomioimal-la, mitä asiakas on jo tehnyt päästäk-seen tähän saakka ja tästä edetään siihen, mikä on asiakkaan ulottuvil-la edelleen haasteita asteittain kas-vattaen. Ketjuanalyysi ja taitohar-joittelut voivat kulkea työskentelyn rinnalla. Menetelmä tarjoaa asiak-kaalle onnistumisen kokemuksia, joiden avulla hän voi voimaantua etenemään tavoitteissaan uudelle askeleelle. Asiakas saa tilanteen hal-linnan tunteen ja päätavoite näyt-täytyy saavutettavampana. tavoite voi olla vaikka bussilla kulkeminen paniikkikohtauksetta, jotta kykenee aloittamaan koulunkäynnin toisella paikkakunnalla, tai vaikkapa hakeu-tuminen toisen asteen ammatilli-seen koulutukseen.

45

4. elämäntilanteen ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen

Asiakas harjoittelee Goaling-työskentelyssä asetettujen tavoitteiden työstämistä Oh-

jaamossa yhdessä ohjaajansa kans-sa ja taitojen kehityttyä itsenäisesti ohjausten välisinä aikoina. taitojen kehityttyä ohjauskertojen väli voi olla pidempi. Asiakkaan elämäntilannet-ta ja sosiaalista verkostoa vahviste-taan monenlaisin eri menetelmin. se, millaisia menetelmiä ohjaaja va-litsee ohjauksessa käytettäväksi, on sidoksissa asiakkaan toimijuuden kehitysvaiheeseen sekä siihen, mil-laiset menetelmät tuntuvat asiak-kaasta luontevilta työstämistavoilta. tavoitteita kohti mennään siis asia-kaslähtöisin menetelmin.

Aiemmin mainitun ketjuanalyysin eri osa-alueiden työstämisessä voi-daan hyödyntää esimerkiksi, kogni-tiivista uudelleen muotoilua, tuntei-den kanssa työskentelemistä, kehon yli- ja alivireysoireiden säätelemistä rentoutus ja hengitys- tai tietoisen läsnäolon harjoittein sekä vaikkapa sosiaalisten taitojen rooliharjoitte-lua. Myös asteittaiset mielikuva- ja in vivo -altistukset ovat menetelmiä, joilla vähennetään välttämiskäyt-täytymistä sekä saadaan asiakkaal-le onnistumisen kokemuksia. idea-na on vaihtoehtoisten kokemus- ja toimintatapojen etsiminen yhteis-työssä asiakkaan kanssa tutkivassa yhteistyösuhteessa sekä myötätun-

toisen suhtautumistavan löytämi-nen itseensä.

toimijuuden tukemista ja elä-mänhallinnan vahvistamista tue-taan myös esimerkiksi sosiaalisen vahvistamisen avulla. Oleellista on tunnistaa asiakkaan voimavarat, ole-massa olevat vahvuudet, taidot ja osaaminen sekä vahvistaa niitä. so-siaalisessa vahvistamisessa hyödyn-netään esimerkiksi pienryhmäoh-jausta (esim. sosiaalisten taitojen ryhmät, mammaryhmä) tai tilan-ne- ja taitoharjoitteluja, joissa har-joitellaan vuorovaikutustilanteisiin liittyviä taitoja. taitoja voidaan har-joitella vaikkapa ohjauksessa oh-jaajan kanssa, seuraamalla ja liit-tymällä Avoimen ammattiopiston ryhmän toimintaan tai työkokeilus-sa valiten kullekin työkokeiluviikol-le oma harjoiteltava taito, jota on ensin mallinnettu yhdessä ohjaa-jan kanssa. taidon kehittymistä ref-lektoidaan ohjauksessa. sosiaalista vahvistamista voi olla myös vapaa-ajan viettotapojen laajentaminen, uusien harrastusten keksiminen ja niihin aktivoiminen, ystävyys- ja pa-risuhteiden merkitysten pohtiminen, oman minäkuvan rakentaminen tai ohjaajan ja asiakkaan välisen suh-teen pohtiminen. Usein asiakkaat kertovat koulukiusaamistaustas-taan, jonka takia tarvitaan sosiaa-lista vahvistamista. tähän esimerkik-

si Avoin ammattiopisto on pystynyt antamaan monelle asiakkaalle kor-jaavia kokemuksia.

Ohjauksessa käytetään tapaamis-ten välillä myös kotitehtäviä, joilla voi-daan muun muassa varmistaa uusi-en taitojen yleistymistä käytäntöön. Muita perusmenetelmiä ovat erilai-set luovat menetelmät, kuten kuvien käyttö, piirtäminen tai erilaiset oh-jauskortit. Onnistumisia iloitaan yh-dessä ja aina muistetaan ”paukutel-la henkseleitä”. Ohjauksessa tuetaan asiakkaan etenemistä tavoitteissaan, mutta hänelle ei luoda kuitenkaan pelkoa siitä, että ohjaaja hylkäisi epä-onnistumisten myötä. Epäonnistumi-set matkan varrella ovat sallittuja ja joskus toivottaviakin. Ne antavat he-delmällisen pohjan asian tarkastelulle yhdessä ja uusien taitojen kehittämi-selle. Ohjaus on enemminkin yhtei-nen matka, tavallista elämää, jossa sattuu ja tapahtuu. Asiakkaan ei tar-vitse suorittaa Ohjaamon asiakkuut-ta! Mikäli jokin menetelmä havaitaan toimimattomaksi, tämä nostetaan yhteiseen keskusteluun tarkastelun kohteeksi ja käyttöön voidaan tarvit-taessa valita toisenlaisia menetelmiä. Asiakas voi itsekin ehdottaa erilaisia työskentelytapoja. tällöin hän pystyy suoriutumaan haasteista, eikä jätä tehtäviä tekemättä.

AsiAKKAAN Ei tARvitsE sUORittAA OHJAAMON AsiAKKUUttA

46

5. ammatillisten tavoitteiden selkiyttäminen

taitojen, vahvuuksien, kehittä-misen paikkojen, ominaisuuk-sien, kiinnostuksen kohteiden

jne. havaitsemisen myötä ammatil-listen tavoitteiden selkiyttäminen helpottuu. Ammatillisten tavoittei-den selkiyttämiseksi asiakkaan kans-sa tehdään ammatinvalinnan ohja-usta, joka nivoutuu yhteen aiempien ohjauksen prosessien kanssa. Oh-jaajilla on tietämystä koulutusra-kenteista ja toteutusmuodoista sekä erityisesti pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toisen as-teen ammatillisen sekä ammatilli-sen aikuiskoulutuksen koulutusvaih-toehdoista ja sisällöistä. Asiakkaan kanssa käydään läpi aiempia työ- ja koulukokemuksia sekä vapaa-ajal-la kehittyneitä taitoja, jotka voitai-siin opinnollistaa. tulevaisuudessa puhutaan varmasti yhä enemmän myös jo olemassa olevan osaami-sen tunnistamisesta ja tunnustami-sesta osana opinnollistamisproses-sia. Ammatinvalinnan ohjauksessa hyödynnetään erilaisia tietolähtei-tä, ammatinvalintakortteja ja teste-jä, mutta tärkeimpinä menetelminä nousevat usein esille kokemuksen kautta saatava tieto aloista ja am-mateista. Ohjaajan ja asiakkaan so-siaalisia verkostoja hyödynnetään. Asiakkaan kanssa käydään tutus-tumassa yrityksissä ja oppilaitok-sissa, haastatellaan eri alojen am-mattilaisia tai opiskelijoita sekä

reflektoidaan kokemuksia peilaten elämänkenttätyöskentelyssä saa-tuun tietoon asiakkaasta. Amma-tillista suuntautumista työstetään peilaten ammattien työnkuvia ja alalla tarvittavia vaatimuksia omiin haaveisiin ja valmiuksiin.Ammatinvalinnanohjauksessa ja koulutukseen suuntautumisessa voidaan hyödyntää myös tE-toi-mistojen tarjoamia palveluja, ku-ten työ- ja koulutuskokeiluja, ura-valmennuskursseja tai Avoimen ammattiopiston valmentavaa kou-lutusta tai yksilöllisiä koulutuspol-kuja. Ohjaamossa selvitellään myös lukuvuoden aikana olevia vapaita koulutuspaikkoja suoraan oppilai-toksista. Asiakkaiden kanssa kartoi-tetaan sopiva koulutusmuoto ja var-mistetaan koulukuntoisuus ennen opiskelijaksi siirtymistä. Asiakkaan työ- ja opiskeluvalmiuksia kasva-tetaan ja opiskeluvalmiuksia kar-toitetaan, huomioiden myös oppi-misvaikeudet sekä niihin tarvittavat selvittelyt ja tukitoimenpiteet. sel-vittelyissä on saatu apua esimerkiksi tE-palveluiden ammatinvalintapsy-kologilta tai KELAn kustantamien kuntoutustutkimusten avulla. Asi-akkaan kanssa voidaan harjoitella yhdessä myös opiskelutekniikoita.

Asiakkaan kanssa

käydään läpi aiempia

työ- ja koulu- kokemuksia sekä vapaa-

ajalla kehittyneitä

taitoja, jotka voitaisiin opinnollistaa.

piENtEN tAvOittEiDEN KAUttA sUURiiN tEKOiHiN

47

>>

48

siirtyminen palveluissa varmistetaan rinnalla kul-kien; asiakkaan siirtyessä Ohjaamon asiakkuu-den aikana lisäksi muiden palvelujen piiriin, oh-

jaaja välittää yhdessä asiakkaan kanssa tai asiakkaan luvalla tarvittavat niveltiedot eteenpäin. tämä tarkoit-taa palavereita yhteistyötahojen kanssa. Joskus ohjaaja joutuu olemaan palavereissa ”tulkkina” asiakkaalleen sekä mahdollisesti pehmentämään ja validoimaan hä-nen kokemuksiaan.

Kun asiakkaan suuntautuminen selkenee ja hän on hakeutumassa oppilaitokseen, tarpeen vaatiessa val-mistaudutaan hänen kanssaan oppilaitokseen siirty-miseen jo ennakkoon. Asiakkaan kanssa voidaan käydä tutustumassa haettavaan oppilaitokseen, sen tiloihin, opettajiin sekä opiskelijahuollon henkilökuntaan. toisin sanoen rakennetaan sosiaalista verkostoa jo valmiiksi. Ohjaaja voi laatia tarvittaessa asiakkaasta lausunnon oppilaitokselle tai olla mukana alussa HOJKs-palave-reissa tai vaikkapa olla apuna välittämässä tietoa jo olemassa olevasta osaamisesta tunnistamista ja tun-nustamista ajatellen. Oleellista on niveltietojen siir-tyminen seuraaville tahoille, jotka vastedes vastaavat asiakkaan ohjauksesta. Asiakkaan aloitettua opinnot, ohjaaja voi olla vielä tukena opintojen aloitusvaiheessa ja tukea opintoihin kiinnittymistä. Asiakkaat käyvätkin usein ”turvallisuustankkauksilla” Ohjaamossa aloitet-tuaan opiskelut. Yhdessä vietetään hetkittäin aikaa vie-lä ohjausten päättymisenkin jälkeen kuulumisia vaih-taen. Ovet ovat aina avoinna ja asiakas on tervetullut käymään. Myös Facebook on hyvä yhteydenpitoväline tässä vaiheessa. Facebookin kautta tapahtuva ohjaus-työ on koettu face to face ohjauksen rinnalla erinomai-seksi ohjauksen välineeksi nuorten parissa koko ohja-usprosessin ajan.

6. nivelvaihe ja jatkopolutus

lopuksiHuomioitavaa avatussa ohjauksen pro-

sessissa on asiakkaan lähtötilanne ja toimijuuden taso, käytettävissä ole-

va aika ja rinnalla kulkevat palvelut. Ohjaus-prosessista muodostuu hyvin yksilöllinen ja edellä kuvattu prosessi ei välttämättä etene kaikkien kanssa samalla tavalla ja samassa järjestyksessä. Maakunnassa ei myöskään ole ympärillä samanlaisia palvelurakentei-ta kuin Joensuun kaupunkialueella. Edel-lä mainitut ohjauksen osa-alueet limitty-vät toisiinsa ja päällekkäisyyttäkin esiintyy. Usein tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että ulkoiset paineet, kuten yhteishakuaika tai maakunnassa palveluiden puute asetta-vat haasteita prosessille.

Kaiken kaikkiaan asiakkaat kertovat saa-neensa prosessista kokemuksia kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta (hyvä ja luottamuk-sellinen suhde korjaavana kokemuksena). prosessi on tuonut lisääntynyttä ymmär-rystä suhteessa itseen ja ympäröivään maa-ilmaan sekä tulevaisuuteen, uusia taitoja, kyvykkyyttä itsenäisemmin ratkaista ongel-mia, tunteiden ja erilaisten oireiden helpot-tumista sekä uudenlaisia suhtautumista-poja niihin. Ennen kaikkea pitkäkestoinen ohjausprosessi on useimmilla takeena toi-mijuuden kasvuun sekä esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saamiseen ja niihin onnistu-neesti kiinnittymiseen.

NUORiLLA ON tARvE ”tURvALLisUUstANKKAUKsiLLE”

49

nuorten näkökulmia ja toiveita ohjaukseen

kuuntele!Minä puhun paljon ja monia eri asioita. Kuuntele mi-

nua. Anna minun puhua, älä keskeytä ennen kuin pystyt kysymään oikean kysymyksen. Älä ehdota ennen kuin tiedät mitä tarvitsen. Osaa yhdistää ja kiteyttää mitä

tarkoitan. Kysy tarkentavia kysymyksiä oikeaan aikaan. Ole ammattilainen ja asiantuntija omassa työssäsi, älä minun elämässäni. Minä itse olen oman elämäni asian-tuntija ja tietäjä. Ota minusta selvää, tutustu minuun.

ymmärrä erilaisuuteni ja

yksilöllisyyteni!Minä olen historiani, kulttuurini,

seksuaalisuuteni, perheeni, koulutukseni, sosiaalisten suhteitteni, fyysisen ja

psyykkisen personalisaatio. Minulla on kokemukseni ja valmiuteni. Minä pidän jostakin muusta kuin sinä. Kuuletko kun

kasvan? Kuuntele? sinä muokkaat minua ja minä sinua, annatko sen tapahtua?

Jousta!tänään minä en jaksa. En halua. En ryhmäytyä, en liik-kua. Haluan jäädä vain nukkumaan. tiesitkö, että val-voin koko yön kuunnellen ajatuksiani. Ne huusivat. Anna minulle jotakin muuta, että jaksaisin juuri tä-

män hetken. Huomenna minä ryhmäydyn ja huomen-na minä teen sen vaadittavan tentin. Jos en uskalla sa-noa, anna minun kirjoittaa. Jos en osaa kirjoittaa, anna

minun kertoa. Minä en ehdi samassa ajassa kuin muut, anna minulle aikaa. Yksi Lisävuosi minun koulutuspolulla-ni ei muuta yhteiskunnan suuntaa, mutta minun elämää-

ni suunnan se saattaa muuttaa.

50

tutustu minuun!Minä olen nuori. Minulla on voimaa. tiesitkö, että osaan asioita, joista sinä et ole koskaan

kuullutkaan? Osaan rakentaa, leikkiä, ajatella, maalata, kasata auton moottorin alusta lähti-en ja purkaa sen jälleen kerran uudestaan. Älä katso minun ulkoasuani, vaikka minulla on ko-vaksi kypsennetty ulkokuori, sisältä minä olen herkkä ja haavoittuvainen. Ei se, että näytän

hauraalta tarkoita sitä, että olen särkynyt. Jos minä en lähde mukaasi – kysy miksi. Älä pa-kota, älä ahdista, älä koskaan sano ”kokeile!”

vaan sano kokeillaanko yhdessä.

ohjaa oikeaan aikaan!tänä syksynä minä en halua lähteä opiskelemaan.

En voi. En pysty. Näetkö voimavarani? Minulla ei ole asuntoa, minulla ei ole motivaatiota. Miksi? En voi

liikkua ennen kuin tiedän että ne pienet elämäni ir-ralliset rippeet kasataan ehjäksi. teemmekö sen yh-dessä? Jos sinulla on herkkä korva ja silmä, huomaat

milloin minä olen valmis astumaan ensimmäisen askeleen. Huomaatko, että jo nyt olen polkuni al-

kupäässä? Olen menossa – omalla tielläni – sinun kanssa. Kuuntele minun kelloani!

anna aikaa oppia!En minä ole tyhmä, jos minulla menee

enemmän aikaa kuin sinulla oppia asioita. Minua voi kiinnostaa jokin asia enemmän

kuin joku muu. Minä haluan perehtyä. Minä haluan tutkia. Minä haluan tietää miksi. Mi-nulla tuhansia asioita, joita haluan osata ja

oppia. tiedätkö sinä mitä on minun oppi-miseni? Otatko selvää miten minä opin? On

niin tuhansia erilaisia tapoja oppia.

51

nuorten näkökulmia ja toiveita ohjaukseen

katso diagnoosini, mutta ymmärrä persoonallisuuteni!

Minä olen muutakin kuin se ala-asteella kirjoitettu diagnoo-si. Minä olen ihminen ja persoona. Olen temperamenttinen, olen syrjäänvetäytyjä, olen syrjäytetty, olen introvertti, olen

ekstrovertti. Minulla on rikosrekisteri, minulla ei ole rikostaus-taa, minun luottotietoni ovat menneet, minun luottotieto-

ni ovat kunnossa. Lukihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, autistiset luonteenpiirteet, päihdetausta, diabetes, vakava masennus… Olen oikeesti ihan ihminen! Mutta tunteakse-

ni minut, sinun kannattaa kurkistaa taustaani tapetoituun ja ymmärtää, että silti minä kasvan ja muutun.

kehitä!Kokeile – ja jos se ei toimi – hylkää se. Minul-ta vaaditaan, että minä kehityn. Yhteiskunta

kehittyy. Miksi et sinä kehittyisi? Minä lupaan, että sinä voit kokeilla erilaisia menetelmiä

kanssani yhteistyössä, mutta kuuntele minua ja huomaa, jos ne eivät toimi. sinä olet paljon lukenut ja osaat käyttää erilaisia teorioita. Ei

se riitä. Kehitä oma teoriasi ja hylkää se. Kehitä uusi ja kokeile. Älä pidä minua kuitenkaan koe-

kaniininasi, minä olen ihminen.

Älä tuijota kiintiötä, katso oppijaa!

Älä päästä minua läpi armonumerolla. Katso mitä minä osaan ja tarvitsen, että voisin tulla toimeen myös oi-

keassa työssä. Jos tänä keväänä koulu ei saa päänahas-tani rahaa, siksi etten valmistunut, ei se maailmaa kaa-da, minut se voi kaataa. Minä en ole kiintiökoululainen, minä olen oppija. Älä ohjaa minua sille alalle, missä on kiintiöitä vapaana, en ole täyttösoraa, olen ihminen, jol-

la on tulevaisuus!52

puhu selkosuomea!Minua ahdistaa, kun en ymmärrä mitä puhut. Yt, at, atto, tvp, dvd,

adhd, hojks, hopsaus, hensaus – hepskeikkaa – puheesi on mi-nulle kiinaa. Minä ymmärrän, kun puhut selvin sanoin selvästi

ja hitaasti. Mutta minä en ole tyhmä, ei minulle tarvitse huutaa ja minä ymmärrän kyllä. Oletko koskaan yrittänyt puhua minun kieltäni? Minua ahdistaa hälinä ja rauhattomuus. täällä kaikuu. puhut satoja asioita yhtä aikaa. puhut liian nopeasti. Olen työ-

voimatoimistossa, olen sosiaalitoimistossa, olen Kelassa, olen ter-veyskeskuksessa, olen koulussa, käyn terapiassa, olen luonasi – en ymmärrä mitä te puhutte. puhutteko te koskaan samaa kieltä toi-

sillenne, ymmärrättekö tekään toistenne kieltä?

opeta taitoja, joilla pärjää yhteiskunnassa!

tiedätkö, etten koskaan ole syönyt perheeni kanssa? Ymmär-rätkö, etten ole koskaan saanut omaa rahaa? tajuatko että

minulla ei ole yhtään ystävää? tai minulla on ne kaikki taidot kunnossa, mutta jotenkin en vain osaa olla tämän yhteiskun-

nan jäsen. Auta minua, en minä tee mitään tiedolla, jollen minä osaa elää ja hoitaa itseäni.

vuorovaikutus ei ole sosiaalisuutta

– muista sinäkin se!Minä en ole sosiaalinen. En viihdy joukossa. Mi-nulle riittää vain tämä pieni huone. Mutta minä tiedän kyllä itsekin, että minun pitää oppia elä-

mään toisten kanssa. Mutta pitääkö minun suu-napäänä jauhaa vieraassa joukossa. Minulle

riittää, että opin sosiaaliset riitit ja uskallan huo-neestani ulos. Minulle riittää, että en enää pelkää

ihmisiä. voinko tässäkin edetä omaan tahtiini? Minun tanssini ei ole rumba.

perustele miksi ja mitä varten opetat ja ohjaat

Aseta minulle tavoitteita minun kanssani. Ei suuria, ei pieniä, vaan minun kokoisiani. Edetään pienin askelein. Kerro minulle minun kielelläni miksi minun pitää ede-tä ja mennä elämässäni eteenpäin. Anna minulle elä-mälläsi esimerkki. Jos minusta jokin tuntuu tyhjänpäi-väiseltä, perustele minulle miksi se on tärkeää. Minä

elän tässä ja nyt. Huomaatko, että maailma on muuttu-nut? Miksi minun pitää perustella kaikki ja kaikille. Mik-si minun pitää löytää aina syyt ja ymmärtää seuraukset. Minä olen kasvanut perusteluyhteiskuntaan. Kun perus-

telet, minä löydän sen syyn, joka on hukassa.

53

”Mukava tietää, ettei ole yksin”Ohjaamossa ja Avoimessa Ammattiopistossa on kehitetty ja käynnistetty erilaisia pienryhmätoimintoja. Näitä ryhmiä on perustettu tarvelähtöisesti hankkeen elinkaaren aikana. Ryh-mään osallistujat ovat olleet Ohjaamon, Avoimen ammat-tiopiston tai pKKY:n ammattiopistojen nuoria. seuraavassa esitellään joitakin hankkeen aikana toimineita pienryhmiä.

54

PienryhmätoimintaMaMMaryHMÄ Ohjaamon asiakkaina on vuosien ai-kana ollut useita nuoria, jotka ovat tulleet äidiksi tai ovat jo olleet äite-jä asiakkuutensa aikana. Olemme pyrkineet tukemaan näitä nuoria uraohjauksen ja koulutuksen ohel-la myös vanhemmuudessa ja äidiksi tulemisessa. tukea on annettu yksi-löohjauksessa, mutta äidit ovat saa-neet tukea myös pienryhmätoimin-nan kautta, josta esimerkkinä neljän nuoren naisen mammaryhmä.

Kun Ohjaamon ja Avoimen am-mattiopiston asiakkaina oli saman-aikaisesti kolme odottavaa äitiä sekä yksi äiti, jolla oli pieni lapsi, perustet-tiin mammaryhmä. Ryhmän tarkoi-tuksena oli tukea äidiksi tulemista ja vanhemmuutta. Kantavana ajatuk-sena oli, että nuoret pääsevät kes-kustelemaan vertaisryhmän kanssa omista ajatuksistaan ja tuntemuk-sistaan äidiksi tulemisesta ja äitinä olemisesta sekä äitiyteen liittyvis-tä odotuksista ja haasteista. Ryh-män lähtökohtana oli erityisesti lap-suuteen ja nuoruuteen painottuva kehityspsykologinen näkökulma ih-misen kehityksestä, minkä pohjalta saatiin aikaan vertaiskeskustelua. tieto siitä, mitä lapsen kehitysvai-heisiin kuuluu, oli pääosin uutta ryhmään osallistuneille ja tietoi-suus varhaislapsuuden eri kehitys-vaiheista antoi ymmärrystä siitä, mistä tulevassa äitiydessä oli kysy-mys. vertaiskeskustelun sekä lisätie-don avulla nuoret saivat tukea äitiy-teen ja sitä koskeviin kysymyksiin ja ryhmässä pystyttiin myös rennosti keskustelemaan mieleen tulevista asioista sekä kysymään neuvoa niin muilta nuorilta kuin ohjaajaltakin.

Ryhmän toiminnassa suuri mer-kitys oli ryhmään osallistuvalla äi-dillä, jolla jo oli pieni lapsi, sillä hän kertoi omista kokemuksistaan oman lapsensa varhaislapsuuden ja ke-hitysvaiheiden etenemisestä sekä kokemuksistaan äitiydestä ja kas-vatuksesta. Näin odottavat äidit saivat arvokasta vertaistietoa ja ko-kemuksia, mikä toi osaltaan helpo-tusta muille ryhmäläisille äitiyden tulevissa haasteissa. Kun mukana oli tuttu, nuori äiti, oli nuorten help-po lähestyä ja kysyä häneltä erilai-sia kysymyksiä ja jakaa kokemuksia äitiyteen ja vanhemmuuteen liitty-en. Nuoret siis tuottivat itse hyvää keskustelua asiasta ja saivat toisil-taan merkittävää tukea tulevaisuut-ta varten.

Ryhmä järjestettiin Avoimen am-mattiopiston opiskelijoille kahden kuukauden ajan kerran viikossa il-tapäivisin. Ryhmätapaamiset kesti-vät noin kaksi tuntia. Ryhmän anti-na tärkeintä oli nuorten vertaistuki sekä tieto vanhemmuuden ja äitiy-den vaatimuksista. tapaamiskerrat toteutettiin keskustellen alustusten pohjalta. tällä menetelmällä nuo-ret pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja esittämään kysymyksiä niin oh-jaajalle kuin toisilleen. Nuoret osal-listuivat aktiivisesti keskusteluun ja esittivät näkökulmia ja kysymyksiä toisilleen. Hedelmällisimmät kes-kustelut jatkuivat yleensä taukojen aikana ohjaajan siirryttyä syrjään, jolloin nuoret ajattelivat keskenään ääneen ja pohtivat asioita yhdessä. Ryhmän tiedollisen puolen pääsisäl-löt olivat lapsuudessa, mutta samal-la saatiin erittäin hyvää keskustelua myös nuoruusvaiheesta, esim. rajo-

Ryhmän toiminnas-

sa suuri merki-tys oli ryhmään

osallistuvalla äidillä, jolla jo oli pieni

lapsi, sillä hän kertoi omista

kokemuksistaan oman lapsensa varhaislapsuu-den ja kehitys-

vaiheiden etene-misestä sekä

kokemuksistaan äitiydestä ja

kasvatuksesta.

55

jen asettamisesta ja omista nuoruuskoke-muksista. Ryhmässä jaettiin erilaisia koke-muksia siitä, miten omassa nuoruudessa oltiin ja mentiin ja miten kukin haluaisi omiin kokemuksiinsa peilaten kasvattaa lapsiaan, kun he ovat nuoruusiässä.

sosiaaListen taitoJen ryHMÄsosiaalisten taitojen ryhmä perustettiin sosiaalisten tilanteiden pelosta ja jännit-tämisestä kärsivien Ohjaamon, Avoimen ammattiopiston ja pohjois-Karjalan kou-lutuskuntayhtymän Niskalan opiskelijoi-den tarpeeseen. Ryhmämuotoisella, kus-tannustehokkaalla interventiolla pyrittiin pureutumaan nuorten koulutuksen läpäi-syyn, takaisin opintojen pariin kuntoutu-miseen ja opintojen keskeytymisen ehkäi-syyn. Kaiken kaikkiaan järjestettiin kolme 5–8 hengen ryhmää, yksi ryhmä per vuosi. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin uraoh-jaajan kognitiivisen käyttäytymisterapian YEt-tason psykoterapeutin opintoihin kuu-luvana hoidollisena ryhmänä ja opinnäy-tetyönä. Ryhmän osoittauduttua tarpeelli-seksi ja tulokselliseksi ryhmiä perustettiin tämän jälkeen lisää.

tutkitusti sosiaalisten taitojen puute, sosiaalisten tilanteiden pelko ja jännittä-minen vaikuttavat nuoren elämään monin tavoin. Ongelmat sosiaalisissa taidoissa

liittyvät haasteisiin ihmissuhteissa, vuo-rovaikutustilanteissa, itsenäisen elämän mahdollistavien taitojen puutteisiin ja eri-tyisesti ammatillisten koulutusten aloit-tamisiin ja keskeytymisiin alle 24-vuoti-ailla. Myös sisällä oppilaitoksissa olevat nuoret oireilevat ja monen nuoren opis-kelu keskeytyy hänen kokiessa liian suu-

ria paineita suhteessa omiin selviytymis-keinoihin, jotka liittyvät esim. sosiaalisten tilanteiden (esitelmien pito, tOp-jaksot, paineet sosiaalisesta asemasta ja ryhmiin kuulumisesta) haasteisiin. Jännittäminen ja sosiaalisten taitojen puute heijastuvat myös arkipäivän asioiden hoitamiseen ja sosiaalisten suhteiden luomiseen, kuten kauppa-asiointeihin, bussilla kulkemiseen, ruokailemiseen muiden nähden tai koulu-kiusaamiskokemuksiin. Liitännäisongel-mina nuorelle alkaa kasaantua muita ke-hitystä hidastavia haasteita, kuten muita mielenterveysongelmia, päihteiden käyt-töä ja oppimisvaikeuksia.

sosiaalisten taitojen ryhmän avulla osal-listujat saivat ryhmän vertaistuen, psy-koedukaatiota oireistaan, paikan harjoitella vahvuuksiensa ja ongelmiensa tunnista-mista sekä harjoitella käytännössä selviy-tymiskeinoja kokemiinsa ongelmatilantei-siin (esim. paniikkikohtaukset, dissosiaatio), kuin myös taitoja sosiaalisiin tilanteisin. Ryhmä toimi samalla myös tehokkaana, mutta turvallisena altistuksena ja harjoit-telun paikkana pelätyille sosiaalisille tilan-teille. Ryhmät kokoontuivat 13–15 kertaa kertaviikkoisesti kahden tunnin ajan. Ryh-mätyöskentelyn lisäksi nuorille tarjottiin yksilöllisiä ohjauskeskusteluja sekä ennen ryhmätoiminnan alkamista että sen aika-na. Ryhmän yhteisten tavoitteiden lisäksi

jokaiselle ryhmäläiselle muodostettiin yk-silölliset tavoitteet, jotka liitettiin arjessa ja opinnoissa edistymiseen ja niissä tarvit-taviin taitoihin. tavoitteet purettiin osata-voitteiksi ja niihin harjoiteltiin yhdessä sekä sosiaalisia taitoja että itsensä vakauttamis- ja rauhoittamistaitoja. Ryhmässä käytettiin muun muassa ketjuanalyysejä tilanteiden

Ryhmä toimi samalla myös tehokkaana, mutta turvallisena altistuksena ja harjoittelun paikkana pelätyille sosiaalisille tilanteille.

56

selvittämiseksi, kognitiivista uudel-leen muotoilua, tunnetyöskentelyn eri muotoja, kehon rauhoittamisen menetelmiä (hengitys- ja rentoutus-tekniikat, tietoinen läsnäolo) ja taito-harjoitteluja sekä tapaamisten välillä tapahtuvaa omien tavoitteiden mu-kaista työskentelyä Goaling- ja altis-tamismenetelmin. Ensimmäisessä ryhmässä kokeiltiin myös Miina sa-volaisen voimauttavan valokuvauk-sen menetelmää.

poikkeuksetta ryhmäläiset ker-toivat saaneensa ryhmästä välitön-tä hyötyä jännittämisestä johtuviin oireisiin, helpotusta sosiaalisiin ti-lanteisiin sekä koulussa että koulun ulkopuolella ja lisäksi taitoja ja roh-keutta hoitaa arkipäivän askareita, jotka ennen ryhmään osallistumis-ta olivat mahdottomia hoitaa. tule-via haasteita ajatellen ryhmäläiset sanoittivat saaneensa myös taitoja kohdata haastavia tilanteita; enää ei tarvitsisi vältellä niitä, vaan epä-onnistumisen pelon madaltumisen myötä uudet haasteet uskalletaan ottaa oppimisen paikkoina. Myös opetushenkilöstö antoi palautetta siitä, että nuori pystyi ryhmään osal-listuttuaan esimerkiksi palaamaan opintojen pariin, lähtemään tOp-jak-solle tai selviytymään kouluarjesta poissaoloitta sekä toimimaan vuoro-vaikutussuhteissaan jämäkämmin.

sekä nuoret että oppilaitosten henkilökunta ovat kokeneet ryhmät tarpeellisena, joten tulevaisuuden tavoitteena on muodostaa ryhmistä pysyvä malli osaksi pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitos-ten toimintaa koulutusten läpäisyn edistämiseksi.

koHti vUorovaikUtUsta - sosiaaLisen vaHvistaMisen pienryHMÄHumanistisen ammattikorkeakou-lun yhteisöpedagogi-opiskelija pau-

la sopanen piti sosiaalisen vahvis-tamisen pienryhmää Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston nuorille opintoihinsa sisältyvänä projektina. Hän suunnitteli ja toteutti nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja vah-vistavan pienryhmän, joka kokoon-tui yhteensä kuusi kertaa. projektin onnistumista arvioivat niin projek-tin tekijä, ohjaaja kuin myös koh-deryhmä ja tuotoksena syntyi me-netelmäopas hankkeen käyttöön. pienryhmään osallistuneilla nuoril-la oli taustallaan keskeytyneitä opin-toja, sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja tästä johtuvia haasteita vuorovai-kutustilanteissa sekä monet nuo-rista olivat kokeneet aikaisemmis-sa opinnoissaan koulukiusaamista. projektin kohderyhmä pyrittiin valit-semaan niin, että sen toiminta olisi juuri heille tarpeellista.Nuoret saivat pienryhmässä kehit-tää ryhmätyöskentely- ja vuorovai-kutustaitojaan turvallisessa ym-päristössä. pienryhmässä tehtyjen harjoitusten avulla taattiin nuo-rille matala kynnys osallistua ryh-mässä toimimiseen ja näin annet-tiin positiivisia, ehkä jopa korjaavia kokemuksia sosiaalisista tilanteis-ta. Menetelmiä pienryhmään etsit-tiin kattavasti eri lähteistä ja valmiita menetelmiä muokattiin usein vielä jonkin verran soveltumaan parem-min kohderyhmän ja ryhmäläisten yksilöllisiin tarpeisiin. Osassa pien-ryhmän menetelmistä hyödynnet-tiin myös kognitiivisen käyttäytymis-terapian menetelmiä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykotera-pianmuoto, jolla on saatu hyviä tu-loksia esimerkiksi ahdistuksen, ma-sennuksen ja stressin hoidossa. pienryhmän edetessä myös nuoret toivat avoimemmin ilmi asioitaan koskien muun muassa omaa jännit-tämistään. Nuoret saivat myös luo-da henkilökohtaiset tavoitteet, joi-

den avulla he pystyivät seuraamaan ja arvioimaan omaa edistymistään. tavoitteet olivat konkreettisia ja lin-kittyivät vuorovaikutustaitoihin. Jo-kainen pienryhmäkerta pyrittiinkin päättämään kannustavalla palaut-teella ja näin takaamaan nuoril-le myös onnistumisen kokemuksia, jotka ovat tärkeässä roolissa itsetun-non vahvistumisessa. Myös nuoril-ta kerätystä palautteesta kävi ilmi, että pienryhmän kokoontumisissa oli mukava ja rento tunnelma ja jo-kainen vastanneista kertoi myös op-pineensa jotain uutta pienryhmässä. Nuoret kokivat pienryhmän hyödyl-liseksi ja olisivat valmiita osallistu-maan toistekin samanlaiseen toi-mintaan. On myös huomioitavaa, että kaikki pienryhmän nuoret nos-tivat mielenkiintoisimmaksi kokoon-tumiseksi jännittämistä käsittelevän kerran. vaikka toiminta olikin lyhytai-kaista, saivat nuoret kuitenkin koke-muksen siitä, että muutkin painivat samojen ongelmien kanssa.

57

avoin ammatti- opisto 2010–2014

58

tässä luvussa esitellään Nuorten tuki -hankkeen Avoimen ammat-tiopiston toimintaa. Aluksi esitel-

lään Avoimen ammattiopiston toteu-tustapoja ja pedagogiikan lähtökohtia ja seuraavaksi valmistavaa koulutus-ta, sen kohderyhmää, koulutuksen si-sältöjä ja merkitystä opiskelijoille. Yk-silöllisten koulutuspolkujen luvussa avataan tämän koulutusmuodon koh-deryhmä, sekä mitä valmiuksia nuorel-la täytyy olla, jotta tällainen koulutus hänen kohdaltaan onnistuu sekä mitä tällaisen polun rakentaminen kokonai-suudessaan vaatii. Avoimen ammatti-opiston pedagogiikkaa avataan opetta-jan näkökulmasta ja samassa luvussa kuvataan myös ammattiopiston ja Oh-jaamon yhteistyötä ja sen merkitystä koulutuksessa. seuraavaksi kerrotaan, mitä on koulutuksen nonformaaliohja-us ja mikä on sen merkitys koulutuksen onnistumisen kannalta. Nonformaa-lin ohjauksen luvussa on kuvattu tar-kemmin, miten se lisää havainnointia ja itsehavainnointia, mikä on ryhmän merkitys ja millaista kompetenssia opetus- ja ohjaushenkilöstöltä vaadi-taan. Luvussa Ohjaamo ja Avoin am-mattiopisto maakunnassa kerrotaan palveluiden saatavuuden vaikutukses-ta työotteeseen, monikulttuurisesta ohjauksesta, verkostojen merkityksestä ja maakunnan erityispiirteistä.

Avoin ammattiopisto suunniteltiin joustavaksi koulutusmahdollisuudek-si 17–24-vuotiaille nuorille, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Koulutus oli työvoimapoliittista ja ammatilliseen tutkintoon valmistavaa ja siihen valit-tiin nuoria, joilla oli tuen ja ohjauksen tarpeita (koulutuksen valintakriteerit on kuvattu liitteessä 6). Avoimessa am-mattiopistossa on ollut kahdenlaisia väyliä opintojen suorittamiseen: am-matilliseen tutkintoon valmistava kou-lutus ryhmämuotoisena toteutuksena sekä tutkintotavoitteinen, yksilöllinen koulutuspolku, jota on voinut tehdä sekä työvaltaisena että oppilaitosten tutkintoryhmissä. Eniten opiskelijoi-ta on ollut valmistavassa ryhmämuo-toisessa koulutuksessa, jonka peda-gogiikkaa, kohderyhmää, koulutuksen sisältöjä ja opiskelijoiden jatkopolku-jen suunnittelua on kehitetty matkan varrella useiden opettajien ja ohjaaji-en voimin.

Avoimen ammattiopiston yksilölliset polut ovat edellyttäneet moniammatil-lisia yhteistyöverkostoja ja opiskelijan omaa aktiivisuutta. Opinnot vaihtelivat kestoltaan, tavoitteiltaan ja toteutus-tavoiltaan opiskelijan tarpeiden mu-kaisesti.

avoin aMMattiopistoAvoimessa Ammattiopistossa on voinut suorittaa ammattiopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Opiskella voi esimerkiksi ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja ammatillisia opintoja tai suorittaa valmiiksi kesken jääneen ammatillisen tutkinnon.

59

• kokonaisvaltainen ja jatkuva toimijuuden arviointi

• joustavuus ja oikea-aikaisuus• l yhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen• oppiainerajat ylittävä opetus ja oppiminen• osallisuuden kasvattaminen• erilaisuuden hyväksyminen ja huomioiminen• yhteisöllisyys• tarvelähtöinen opetus• autenttiset oppimisympäristöt

• informaalit oppimistilanteet• nonformaali opetus• moniammatillinen työyhteisö• onnistumisen huomioiminen• yhteisöllisyys• jatkuva toiminnan ja oppimisen

reflektointi• työelämälähtöisyys• tunteiden huomioiminen oppimisessa

avoimen ammattiopiston valmentavan pedagogiikan lähtökohtia

60

avoimen ammattiopiston koulutusmuodot

Koulutusreitti työvaltaisena

Sisältö ja toteutus:• at-aineita (ent. yhteiset aineet)• peruskoulun arvosanojen korotuksia• passi-, kortti- ja lupakoulutuksia• ammatinvalinnan ohjausta• kavereita ja vertaistukea ryhmästä

Sisältö ja toteutus:• at-aineita (ent. yhteiset aineet)• tutkinnon osaa tai osia yhdestä tai

useammasta tutkinnosta• kavereita ja vertaistukea ryhmästä

Sisältö ja toteutus:• joustavan opiskelurytmin ja

mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun• työvaltaisen opiskelureitin ja kontakteja

työelämään

Sisältö ja toteutus:• mahdollisuuden toiminnalliseen

oppimiseen• tutustumista työelämään• työpaikkaohjaajan tukea• vahvistusta ammatinvalintaa

Sisältö ja toteutus:• työvaltaisen, itsenäisen oppimismuodon

työsopimussuhteessa. työnantajan on mahdollisuus saada palkkatukea oppisopimuskoulutukseen

Koulutusreitti valmistavana koulutuksena

Koulutusreitti aikuisopistoon

Koulutusreitti oppisopimuskoulutukseen

Koulutusreitti ammattiopistoon

61

62

Ammatillisiin tutkintoihin valmistavan koulutuksen opintoihin valittiin opis-

kelijoita 4–5 kertaa lukuvuoden aikana. valmistavassa koulutuk-sessa opiskeli hankkeen aikana yhteensä 266 nuorta, joista lähes jokaisella oli keskeytynyt toisen asteen ammatillinen koulutus. valmistavan koulutuksen aika-na suoritettiin kaikille ammatil-lisille perustutkinnoille yhteisiä sisältöjä, korotettiin perusope-tuksen arvosanoja, suoritettiin

lupa- ja korttikoulutuksia, tu-tustuttiin eri alojen opintoihin sekä saatiin ohjausta ammatin-valintaan, omasta hyvinvoinnis-ta huolehtimiseen, sosiaalisiin taitoihin ja oppimisstrategioihin. valmistavaan koulutukseen voi-

tiin sisällyttää työssä oppimis-ta, jonka tavoitteena oli selven-tää ammatinvalintaa ja perehtyä työelämän pelisääntöihin. Ryh-mämuotoinen valmistava kou-lutus tarjosi nuorelle rauhalli-sen ympäristön opiskella omaan tahtiin ja silti ryhmän mukana, mikä tuki selviytymistä tulevissa ammatillisissa opinnoissa. val-mistava koulutus toimi nuorille erittäin hyvänä väliportaan kou-lutusmuotona (katso tarkemmin Anna Rotkon puheenvuoro si-

vulta 89–90) ennen siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Koulutuksen vah-vuutena oli se, että opiskelijat pystyivät suorittamaan opinto-ja asteittain edeten voimavaro-jensa mukaan.

avoimen ammattiopiston valmistava koulutus

"Yhteishenki on kannustanut ja tietysti opettajat, ne muisti antaa hy-vää palautetta. ilman tätä olisin maannu kotona. Ollaan muuten koke-neempia kuin tavallinen amiskoulukas. varmasti täältä jää työelämän

perustaitoja enemmän kuin amiksesta. täällä vuorovaikutustaitojen opetus on huippua. Osataan tehdä porukalla ja porukassa ja hyväksyä erilaiset ihmiset. puhumisen jalo taito – se täältä on opittu. täällä ol-laan yksilöitä. Erilaiset oppijat otetaan huomioon täällä. Mitään val-

mistumisen pakkoa ei ole. Me ollaan tulevaisuuden tähtiä."

63

tärkeä osa Avoimen ammatti-opiston toimintaa olivat jous-tavat yksilölliset koulutuspo-

lut, joita Nuorten tuki -hankkeen toimintakauden aikana rakennettiin ja toteutettiin pitkin maakuntaa 91 nuorelle. Avoimen ammattiopiston kautta valmistui ammattiin yhteen-sä 17 nuorta. Yksilölliset koulutuspo-lut tarjosivat nuorelle mahdollisuu-den suorittaa joko tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja sekä am-matti- että aikuisopistossa jousta-vasti pitkin vuotta. pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä oli tällaiselle toiminnan kehittämiselle otollinen monipuolisen koulutustarjonnan sekä maantieteellisen kattavuuden vuoksi. Koulutuskuntayhtymässä on myös mahdollisuus suorittaa opin-toja sekä opetussuunnitelma- että näyttötutkintoperusteisessa koulu-tuksessa.

tarve yksilöllisiin koulutuspolkui-hin oli ilmeinen: hankkeen alussa myös maakunnassa toteutettiin Avoimen ammattiopiston ryhmä-muotoista koulutusta, mutta koh-deryhmän tarpeiden heterogeeni-suuden ja väestörakenteen vuoksi todettiin nopeasti, että koulutus-muoto ei siellä tulisi toimimaan sa-moin kuin Joensuussa, jossa koh-deryhmään kuuluvaa väestöä on enemmän. Maakuntaan oman piir-teensä toi myös nuorten koulu-tuksellisten ja ohjauksellisten tar-peiden poikkeaminen Joensuun ohjaustarpeista; maakunnassa ura-ohjaaja työskentelikin usein start-tivalmennuksen kaltaisella työ-otteella ohjaussuhteiden ollessa

keskimääräistä pidempiä ennen koulukuntoisuuden saavuttamista. Avoimen ammattiopiston erilaisia koulutusmalleja rakennettiin maa-kunnassa joustavasti yhteistyössä pajojen ja ammattiopistojen kans-sa, mikä mahdollisti vielä kuntoutu-misvaiheessa olevan tai vahvempaa ohjausta ja tukea tarvitsevan nuoren koulutuksen.

Joensuussa yksilölliset koulutus-polut puolestaan mahdollistivat jat-ko-opintoja sellaisille nuorille, joiden opinnot ryhmämuotoisessa Avoi-men ammattiopiston valmistavas-sa koulutuksessa sujuivat hyvin. Jo-ensuussa mahdollisuus tutkinnon osien ja tutkintojen suorittamiseen toimi usein myös ”laukaisualusta-na” uusiin opintoihin tai vastaavasti mahdollisti aiemmin kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittamisen kesken vuoden oppilaitoksessa, jos-sa opiskelupaikkojen puuttuminen olisi tämän muuten estänyt. Opin-tojen aloitus tutkinnon osasta on ol-lut hyvä asia sekä nuorelle, että oppi-laitokselle. Nuorelle tutkinnon osan suorittaminen on madaltanut kyn-nystä sitoutua opintoihin ja nuori on pystynyt testaamaan vielä jakson ai-kana koulukuntoisuuttaan sekä ala-valintaa. Myös oppilaitokselle mää-räaikainen opintojakso on antanut mahdollisuuden seurata opiskelijan sitoutumista ja motivaatiota tutkin-non suorittamiseen. työvaltaisessa koulutuspolussa myös työnantajan on ollut helpompi aloittaa nuoren kanssa yhteistyö, kuin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Uraoh-jaaja on vastannut yhdessä koulu-

tussuunnittelijan kanssa tarvittavis-ta paperitöistä, huolehtinut yhdessä oppilaitoksen kanssa opinnollisis-ta sisällöistä ja ollut tulkkina nuo-ren ja oppilaitoksen sekä työnanta-jan välillä.

Joensuussa tavoitetun kohderyh-män suuruus mahdollisti myös kak-si kokeilua, joissa nuorella oli mah-dollisuus suorittaa tutkinnon osa ryhmämuotoisessa Avoimen am-mattiopiston koulutuksessa. tähän mahdollisuuteen tarttui yhteensä 30 nuorta, jotka suorittivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osia. Osalle ryhmämuotoisen tutkinnon osan suorittaminen toimi starttina ammattiin ja opiskeluun pääsemi-selle, osalle kesken jääneiden opin-tojen loppuun saattamisena, osalle koulutus toi ymmärryksen väärästä ammatin- ja alavalinnasta.

keneLLe yksiLöLLiset koULU-tUspoLUt sopivat?polku yksilölliseen koulutuspaikkaan Avoimen ammattiopiston kautta ei ollut suoraviivainen yhdenkään nuo-ren kohdalla. suurimmalla osalla nuorista oli takanaan pitkä ohjaus-suhde Ohjaamoon, väliportaan ta-voitteiden täyttymistä edistäviä toi-menpiteitä ja usein myös verkoston vahva tuki takanaan. Monella nuo-rella ammatinvalinta osoittautui haasteelliseksi joko aiempien kou-lukokemusten, oppimisvaikeuksien tai terveydellisten seikkojen vuok-si. Elämässä oli myös sattunut ja ta-pahtunut paljon asioita, jotka toivat omalta osaltaan huomioitavia seik-koja koulutuspolun suunnitteluun;

Yksilölliset avoimen ammatti- opiston koulutuspolut

64

perhesuhteet, kulkeminen kouluun kymmenien kilometrien päästä, kat-kaisuhoidon järjestämiseen liittyvät järjestelyt, nuoren jaksamisen huo-mioiminen ja muut opetusta kos-kevat erityisjärjestelyt. Yksilöllisten koulutuspolkujen nuorilla oli vahvuu-tena myös työvaltainen tapa oppia ja tehdä asioita; monella saattoi olla työkokemusta alalta tai aiemmissa opinnoissa olleet työharjoittelut oli-vat sujuneet hyvin, mutta jostakin syystä koulussa oppiminen ja opis-kelu eivät ottaneet onnistuakseen.

Aiemmat koulukokemukset olivat usein vahvasti värittämässä sitä ku-vaa millaiseen oppilaitokseen, ryh-mään tai opiskeluun nuori oli valmis menemään. Myös ryhmässä toimi-misen vaikeudet tai huonot koke-mukset opettajista tai oppilaitok-sesta olivat niitä syitä, minkä vuoksi vaihtoehtoisten tapojen löytäminen tutkinnon suorittamista varten oli tarpeellista.

Joustavat koulutuspolut ovat autta-neet nuoria:• joilla on riski jäädä ilman toisen as-

teen tutkintoa • jotka palaavat vanhoihin opintoihin

tai aloittavat uudella alalla• jotka tarvitsevat opintojen alkuun

vahvemman tuen ja työvaltaisem-man opiskelumuodon

MitÄ yksiLöLListen koULU-tUspoLkUJen rakentaMinen vaatii?Ohjaamon antaman ohjauksen omi-naispiirre on ollut tavoitteellisuus, joka on näkynyt myös yksilöllisten

koulutuspolkujen suunnittelussa. Nuoren koulutuspolun suunnittelu lähti liikkeelle jo Ohjaamon alkukar-toitusvaiheessa, jossa ammatinva-lintaa selvitettiin laaja-alaisesti yh-dessä uraohjaajan kanssa. polkuun kohti ammattia ja koulutusta kuu-lui usein myös tE-hallinnon järjestä-mää työkokeilua, jonka aikana nuori sai vahvistusta ja varmuutta alava-linnan tekemiseen. työkokeilussa nuorella oli myös mahdollisuus näyt-tää oma sitoutumisensa ja oppimis-valmiutensa työelämässä. Nuorelle yhtä tärkeitä olivat kokemus työnte-osta kuin myös työnantajan antama palaute harjoittelun sujumisesta ja työelämätaidosta. tieto harjoittelun sujumisesta niin nuoren kokemana kuin myös työnantajalta oli tärkeä jatkopolkua suunniteltaessa. Hyvin sujunut työkokeilu pystyi antamaan ohjaukselle ja urasuunnittelulle täy-sin uuden suunnan tai toisaalta toi-mi pohjana yksilöllisen koulutuspo-lun seuraavalle vaiheelle. Nuorelta itseltään yksilölliselle koulutuspolul-le hyppääminen vaati ennen kaikkea rohkeutta ja uskallusta. työelämätai-tojen hallinta sekä arkielämän tai-tojen osaaminen olivat elintärkeitä taitoja jokseenkin itseohjautuvassa opiskelutavassa.

Yksilöllisen koulutuspolun suun-nittelun lähtökohta oli aina nuoren ja uraohjaajan yhteinen näkemys siitä, että valmiudet koulutukseen lähtemiselle olivat olemassa. täs-sä vaiheessa keskusteluun ja suun-nitteluun otettiin mukaan myös Avoimen ammattiopiston koulu-tussuunnittelija, joka lähti selvittä-

mään mahdollisuuksia nuoren toi-veita vastaavaan koulutuspolkuun. tiivis yhteistyö koulutuksenjärjes-täjiin, rahoittajiin sekä yksilöllisiin opettajiin ja kouluttajiin mahdollisti koulutuspolun eteenpäin viemisen. Yksi onnistumisen edellytys oli myös se, että Avoimen ammattiopiston al-kuvaiheessa suunnittelu oli tehty hy-vin. Resurssien jakamisen ja tarvitta-vien yhteistyösopimusten käytännöt oli ymmärretty ottaa suunnittelus-sa huomioon ja pääperiaatteista oli yhdessä sovittu ennen toiminnan aloittamista.

Koulutukseen siirtynyt nuori py-syi edelleen Ohjaamon asiakkaana ja ohjaussuhde uraohjaajaan jat-kui läpi koulutuksen. Koulutukses-sa olevan nuoren ohjauksen luonne, tuen tarve ja tapaamistiheys vaih-telivat paljon nuoren valmiuksien ja muun elämäntilanteen vuoksi. Use-alla nuorella tuen tarve jatkui vahva-na koko koulutuksen ajan, toiset tar-vitsivat alkuun vahvan tuen, kun taas toisilla koulutuksen aloittaminen toi ohjauksessa ja työkokeilussa vielä piilossa olleita tuen tarpeita esille. Näihin kaikkiin nuoren koulutuksen aikana tuleviin ohjaustarpeisiin oh-jaajan tuli pystyä vastaamaan yhdes-sä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Uraohjaajan työskentely yksilölli-sissä poluissa vaati osumatarkkuut-ta nuorelle sopivan opiskelupaikan ja – tavan löytämisessä. Jos nuorel-la oli vaikeuksia keskittyä opiskeluun luokassa muun ryhmän kanssa, mie-tittiin työvaltaista tai työpajaympä-ristöön sijoittuvia opinnollistami-sen väyliä. Nuori saattoi tulla kesken

65

opintojen joksikin aikaa myös Oh-jaamon ja Avoimen ammattiopis-ton tiloihin Kirkkokadulle tekemään tuetummin oppilaitoksesta saami-aan tehtäviä. Hanke antoi siis mah-dollisuuden kokeilla erilaisia uusia koulutusmuotoja ja hankkeessa on ollut mahdollista reagoida nopeas-tikin esimerkiksi toimimattomiin opiskelumuotoihin. Uraohjaajalta työskentelymalli on lisäksi vaatinut verkoston tuntemusta sekä liikku-misvalmiutta, uudenlaisen työot-teen sisäistämistä, ammatillisten tutkintojen tuntemusta, rohkeutta kohdata sekä verkostotoimijoita että erilaisessa tilanteessa olevia nuoria. Joissakin tilanteissa nuori halusi pa-lata tekemään samaa keskeytynyttä tutkintoa aikaisempaan oppilaitok-seen. tämä vaati ohjaajan neuvot-

telutaitoa ja aikaa etenkin, jos oppi-laitokselle oli jäänyt aikanaan huono kuva nuoren sitoutumisesta opintoi-hin tai nuori oli polttanut siltoja op-pilaitokseen.

Yksilöllisten koulutuspolkujen suunnittelussa myös verkostolla on ollut tärkeä rooli. Oikeanaikainen ja oikeansuuntainen koulutusvalinta on tärkeä osa nuoren kuntoutusta ja palaamista takaisin koulutuksen ja työelämän piiriin. verkoston kans-sa tehty työ on tarkoittanut osaltaan myös uudenlaisten koulutusmallien kokeilua ja uudenlaista työotetta. Etenkin maakunnassa yhteistyö pa-

jojen ja ammattiopistojen kanssa on poikinut hyviä esimerkkejä siitä, mil-laista joustoa ja tarvelähtöistä ajat-telua nuoren koulutuspolun suun-nittelussa joskus tarvitaan.

työvoimakoulutuksen onnistumi-sessa keskeistä on ollut toimiva yh-teistyö pohjois-Karjalan ELY-keskuk-sen kanssa, vaikkakin paperisota oli mittava. Aloituspäätökset saatiin nopeasti ja erilaisten mallien kokei-luun suhtauduttiin siellä joustavas-ti. Lisäksi onnistumiseen on tarvittu opintosihteerin ammattitaitoa jous-tavien polkujen kirjaamisessa opis-kelijatietojärjestelmään. Erilaiset jär-jestelmät – primus ja Wilma - eivät ole taipuneet malleihimme suoraan, vaan tässäkin on vaadittu uuden ke-hittämistä. Ryhmää tai opiskelijaa ohjanneelta opettajalta on vaadit-

tu vahvaa ohjauksellista osaamista. Myös opettajan kokemus ja ymmär-rys nuoren ikäkaudesta sekä koulu-tuksellisista haasteista ovat olleet avaimia onnistumiseen.

paitsi verkostolle tai hankkeel-le niin yksittäiselle opiskelijalle ja nuorelle mahdollisuudella jousta-viin koulutuspolkuihin on ollut suuri merkitys. se antoi lähes sadalle nuo-relle mahdollisuuden päästä kiinni ammatillisiin opintoihin.

Yksilölliset koulutuspolut tarjosivat nuorelle mahdollisuuden suorittaa joko tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja sekä ammatti- että aikuisopistossa joustavasti pitkin vuotta.

66

OPETA, OHJAA JA OSALLISTA! Avoin ammattiopisto teki tiivistä yhteistyötä Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamon kanssa. Nuoret tulivat en-sin Ohjaamon asiakkaiksi. siellä hei-dän kanssaan tehtiin alkukartoitus ja heidät ohjattiin joko Avoimeen ammattiopistoon tai muihin pal-veluihin. Ohjaamosta valmistavaan koulutukseen ohjattiin nuoria, jotka halusivat aloittaa tai jatkaa ammatil-lisia opintoja ja joilla katsottiin ole-van riittävät valmiudet siihen.

Avoimessa ammattiopistossa ta-voitteena oli opiskelijan opiskeluval-miuksien ja elämäntaitojen edistä-minen sekä koulutukseen tai työhön sijoittuminen. tavoitteena oli myös käynnistää nuoren kokonaisvaltais-ta hyvinvointia edistävä oppimis-prosessi, jossa tapahtuu uudelleen oppimista suhteessa omaan itseen, ihmissuhteisiin, opiskeluun ja tule-vaisuuden näkymiin. Koulutus ja op-pimisympäristö suunniteltiin aktiivi-seksi, elämänlähtöiseksi, viihtyisäksi, dialogiseksi ja toiminnalliseksi. tär-keäksi nähtiin yhteisöllisyys, tulevai-suusorientaatio, ilo ja vertaistuki.

Opintojen alussa yhteistyö Ohjaa-mon uraohjaajien ja nuoren muun palveluverkoston kanssa oli tiivistä, jotta nuorta pystyttiin tukemaan ko-konaisvaltaisesti. Yhteistyö verkos-ton toimijoiden kanssa jatkui tar-peen mukaan koko opintojen ajan sekä siirryttäessä seuraavaan toi-menpiteeseen. Joitakin nuoria oh-jattiin muihin palveluihin myös koulutuksen aikana. Yhteistyö oli säännöllistä myös tE-toimistojen asiantuntijoiden kanssa koulutuksiin

valittavien ja jatko-ohjausten osalta. Asiantuntijoiden kanssa pidettiin li-säksi säännöllisesti yhteistyöpalave-reita, joissa käytiin läpi molempien tahojen ajankohtaisia asioita.

Opetus- ja ohjaushenkilökunta oli kouluttautunutta ja monialais-ta sisältäen opinto-ohjauksen, laa-ja-alaisen erityisopetuksen, nuori-so-ohjauksen ja yhteisökasvatuksen asiantuntemusta. Nuorten tarvitse-ma tuen ja ohjauksen tarve vaihteli yksilöllisesti ja oikeiden tuen muoto-jen löytäminen edellytti sensitiivistä työotetta kaikilta toimijoilta. Nuo-ri teki koulutusjaksolle myös omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joita seurattiin säännöllisesti. tavoitelo-make (liite 5) kehitettiin vastaamaan Avoimen ammattiopiston koulutuk-sen tarpeita muuntamalla Kelan kun-toutuksessa käytettävää GAs-loma-ketta. Nuoren itse laatimat tavoitteet koulutuksen ajalle sitouttivat nuoria koulutukseen sekä tukivat nuoren it-sereflektiotaitojen kehittymistä.

Osalla nuorista luottamus omaan osaamiseen oli heikkoa ja aikaisem-missa opinnoissa he olivat omaan osaamisensa nähden alisuoriutu-neet esimerkiksi runsaiden poissa-olojen takia. Opiskelijoina oli nuoria, joiden jatko-opintoihin kuntoutu-minen oli kesken ja alavalintakysy-mykset haastavia. Ohjaamon toi-minta madalsi kynnystä opintojen aloittamiseen avoimessa ammatti-opistossa. Nuorilla oli mahdollisuus tutustua avoimen ammattiopis-ton toimintaan, muihin opiskelijoi-hin ja henkilökuntaan ohjaus- ja tu-tustumiskäynneillä ja seuraamalla

opetusta, koska Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto toimivat samoissa tiloissa.

Monella nuorella oli opiskeluhis-toriassa kielteisiä oppimiskokemuk-sia ja epäonnistumisia. Koulutuksen järjestäminen nuorille, joilla oli ne-gatiivisia koulukokemuksia, vaati koulutuksen toteuttajilta sekä kou-lutuksen sisällön että sen toteutus-tapojen kehittämistä. Ryhmäytymi-seen käytettiin paljon aikaa ja sen tavoitteena oli, että opiskelijat tutus-tuvat toisiinsa, koulutuksen toteut-tajiin sekä aikaisemmin aloittanei-siin opiskelijoihin. Ryhmäytymisen lisäksi ohjaajien ja opettajien läsnä-ololla, kiireettömyydellä ja aidolla huomioimisella luotiin luottamuk-sellista suhdetta nuoriin. Opiske-lijoiden tarpeisiin vastattiin myös lisäämällä koulutuksessa rinnal-la kulkevaa uraohjausta opettajien tuen lisäksi.

Nuoren uraohjaaja ja Avoimen ammattiopiston opettaja keskuste-livat nuoren kanssa opintojen alka-essa. Keskustelun pohjalta opinnot henkilökohtaistettiin. Ohjauskeskus-telussa kartoitettiin opiskeluvalmi-uksia, elämäntilannetta ja opiskelun tavoitteita sekä palveluohjauksen tarvetta. tiedot kirjattiin Wilma-oh-jelmaan. Opiskelijoiden yksilöllisiä suunnitelmia ja palautteita huomi-oitiin opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Avoimen ammattiopiston päi-vänaloitusrutiineja olivat uutisten katsominen, puhepiiri sekä yhteyden-otot poissaolijoihin. Monille opinto-jen ensimmäinen tavoite oli sään-

avoimen ammattiopiston peda-gogiikka opettajan näkökulmasta

67

nöllisen opiskelurytmin löytäminen ja ryhmässä toimiminen. Opiskelijoi-den poissaolojen syitä kartoitettiin ja säännöllistä osallistumista opiske-luun tuettiin yksilö- ja ryhmäohjauk-sessa. Opiskelijoiden lähtötilanteiden erilaisuus vaati jatkuvaa arviointia opinnoissa yksilöllisten opiskeluta-voitteiden ja sopivan vaatimusta-son asettamisessa. Lukujärjestys ra-kennettiin siten, että teoriaopiskelun vastapainona oli toiminnallista oppi-mista erilaisten työpajojen ja tutus-tumiskäyntien muodossa.

Avoimen ammattiopiston opiske-lijoista osalla oli hyvät valmiudet it-seohjautuvaan opiskeluun, mutta osalla oli tarvetta jatkuvalle henki-lökohtaiselle avustamiselle ja ohja-ukselle. Henkilökohtaista ohjausta ja valmentautumista tarvittiin opin-toihin kiinnittymiseen, toimintaan osallistumiseen ja opiskelutekniikoi-den oppimiseen. Opintojen ja ryh-mäytymisen edetessä opiskelijoiden vertaistuen merkitys opintoihin kiin-nittymisessä lisääntyi. Opiskeluilma-piiri muotoutui avoimeksi ja toisia kannattelevaksi.

Koulutuksessa sovellettiin perin-teisen luokkaopetuksen lisäksi eri-laisia yhteistoiminnallisia, oppiaine-rajat ylittäviä ja asiakokonaisuuksia integroivia menetelmiä, joita opiske-lijat olivat omien valmiuksiensa mu-kaisesti suunnittelemassa, toteutta-massa ja arvioimassa. Opiskeluissa hyödynnettiin mahdollisimman pal-jon opiskelijoiden, työssäoppijoiden sekä harjoittelijoiden osaamista ja vahvuuksia sekä vertaistukea. Opin-tojen suunnittelussa huomioitiin eri-tyisen tuen tarpeita järjestämällä yksilöllistä ohjausta, samanaikais-opetusta ja pienryhmäopetusta.

Avoimessa ammattiopistossa suoritetut ammattitaitoa täyden-tävät tutkinnon osat (At-opinnot) olivat ammatillisiin perustutkintoi-

hin tunnustettavia, millä oli moti-voiva merkitys opintoihin osallistu-miselle. Opiskelijat arvostivat myös mahdollisuutta korottaa peruskou-lun arvosanoja ja suorittaa erilaisia korttikoulutuksia. At-aineiden (esi-merkkinä ruotsi, englanti, mate-matiikka, fysiikka) sisältöjen toteu-tuksessa huomiotiin opiskelijoiden kokemusmaailma, arjessa toimi-misen haasteet ja työelämän vaa-timukset. Opiskelijat olivat mukana suunnittelemassa opetuksen sisäl-töjä mahdollisimman käytännönlä-heisiksi ja työelämälähtöisiksi sekä tuottamassa omien vahvuuksien mukaista opiskelumateriaalia.

Avoimessa ammattiopistossa kas-vatukselliset ja koulutukselliset si-sällöt toteutettiin osin läpäisyperi-aatteella yli oppiainerajojen. Näitä teemoja olivat yhteiskunta- ja työ-elämätieto, hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen op-piminen, oppimaan oppimisen tai-dot ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen sekä ammatinvalinta. Opetuksessa ja oppimisen arvioin-nissa korostettiin ulkoa opettelemi-sen sijaan ymmärtämistä, tilannesi-donnaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä sekä opiskeltavien asioiden liittymis-tä omaan elämänkenttään. Opiske-lijoille järjestettiin monenlaisia ja joustavia tapoja osoittaa osaamis-taan esimerkiksi opintoihin kuulu-vassa yhteisessä toiminnassa har-rastusten tai muun vapaa-ajalla tapahtuneen oppimisen kautta.

Lyhyetkin koulun ulkopuoliset op-pimiskäynnit tarjosivat tilaisuuksia kohdata uusia asioita ”oman mu-kavuusalueen ulkopuolella”, ja näin tunnistaa oman persoonan vah-vuuksia ja kehittämisalueita. Opin-tojaksojen tavoitteiden saavuttamis-ta tuki omaan tahtiin eteneminen, mahdollisuus lisä- ja tukiopetukseen ja rästitehtävien suoritusmahdol-

lisuudet. Opiskelijoille järjestettiin teoriaoppimisen ja kirjallisten tuo-tosten lisäksi mahdollisuus vaihto-ehtoisiin ja toiminnallisiin suoritus-tapoihin.

Avoimessa ammattiopistossa ala-valintaan liittyvien jatkosuunnitel-mien lisäksi opetuksen rinnalla oli palveluohjausta ja moniammatil-lista yhteistyötä koulun ulkopuolis-ten verkostojen kanssa. tavoittee-na oli, että jokaisella opiskelijalla on opintojen päättyessä jatko-opintoja ja arjessa toimimista tukevat palve-luverkostot. tämä edellytti opetta-jilta ja uraohjaajilta laajaa palvelu-verkoston sekä ammatillisen että aikuiskoulutuksen tuntemusta. Opiskelijoiden jatko-opinto- ja työ-elämävalmiuksia edistettiin muun muassa yksilöllisillä koulutuksiin tu-tustumisilla, valmistautumalla pää-sykokeisiin ja avustamalla kesätöi-den hakemisessa. Jatko-opintoihin valmentautumisessa hyödynnettiin aikaisemmin avoimessa ammatti-opistossa opiskelleiden kokemuksia. Opiskelijoiden toimijuutta vahvistet-tiin erilaisten harrastusten ja muun vapaa-ajan toiminnan esittelyllä. Jos jatko-opintoihin hakeutuminen ei ol-lut vielä ajankohtaista, ohjauksessa kartoitettiin vaihtoehtoisia suunni-telmia.

Nuorten palautteen perusteella kou-lutus edisti heidän:• vuorovaikutustaitojaan• luottamusta muihin ihmisiin• elämänhallintataitojaan• henkistä ja fyysistä hyvinvointia• itsetuntoa ja itsensä tuntemista• ystävyyssuhteita• uskoa elämään ja tulevaisuuteen• tulevaisuuden tavoitteiden realis-

tista arviointia ja konkretisoinut sitä, mitä pitää tehdä saavuttaak-seen tavoitteet.

68

vapaamuotoinen ohjaus oli keskeinen toimintatapa Avoimen am-mattiopiston arjessa. Keskustelu lähtee etenemään spontaanisti useimmiten nuoren aloitteesta ajasta ja paikasta riippumatta. Oh-

jaajat ja opettajat viettävät aikaa paljon nuorten kanssa myös tauoilla, koska erillisiä taukotiloja ei ole, joten tilaisuuksia tällaisille keskusteluil-le on paljon. Kysymys: ”Onko kahvia?” tai kommentti sanomalehdessä olevaan juttuun, saattavat viedä keskustelun aivan eri ulottuvuuksiin tai sellaisiin asioihin, joita ei ole vielä muissa ohjauskeskusteluissa päästy käsittelemään. Nämä keskustelut ovat jokapäiväisiä ja niihin osallistuu tilanteen mukaan koko avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon henkilö-kunta sekä muut nuoret. vapaamuotoisen keskustelun ylläpitäviä teemo-ja ovat henkilökunnan läsnäolo, aito kiinnostus ja välittäminen nuoren elämästä sekä taito tarttua nuoren tarjoamiin heikkoihinkin signaalei-hin, jotka saattavat mietityttää omassa tai lähipiirin elämässä.

avoimuuden merkitys avoimessa ammattiopistossa - nonformaali ohjaus uraohjaajan näkökulmasta

”Onkos vielä kahvia… Olipahan taas viikonloppu…”

69

Keskustelun tarve ei katso paikkaa tai aikaa. On tärkeää, että sillä hetkel-lä, kun nuori on valmis puhumaan, hänellä on kuuntelija. Avoimessa ammattiopistossa keskusteluja on käyty keittiössä ruokapöydän ääres-sä, kävelylenkillä, automatkoilla, oh-jausaikoja odotellessa, Facebookissa ja tupakkapaikalla. toimintatapaa on ollut mahdollista toteuttaa use-an uraohjaajan ja opettajien voimin. Henkilökuntaa on koko ajan paikal-la, joten kuuntelijoita ja havaintojen tekijöitä on koko ajan läsnä. Non-

formaali ohjaus on luonteeltaan hyvin löyhästi strukturoitua, se vaatii ohjaajalta kykyä antaa ti-lanteiden edetä omalla painol-

laan, ja olla itse ohjaamatta liikaa ryhmässä tapahtuvien keskustelu-jen suuntaa. On annettava tilaa ja aikaa nuorelle. Usein myös muut nuoret liittyvät keskusteluun mu-kaan, joten nuori huomaa, et-

tei ole asian tai ajatuk

sen kanssa yksin. Useat nuoret kärsi-vät sosiaalisten tilanteiden peloista, joten tällaiset nonformaalit keskus-telutilanteet ovat oiva paikka siedät-tää nuoria keskustelulle.

Joskus luottamuksen syntyminen ohjaussuhteessa vaatii runsaasti ai-kaa ja läsnäoloa. tähän työhön eli nuorisotyölliseen ”hengailuohjauk-seen” avoimessa ammattiopistos-sa on ollut hyvin mahdollisuuksia ja se on koettu erittäin toimivana tapana saada kontakti niihin nuo-riin, jotka eivät välttämättä kahden kesken tapahtuvissa ennalta sovi-tuissa ohjauskeskusteluissa osaa tai pysty kertomaan asioistaan. Usein nuorelle voi olla luontevampaa pu-hua vaikeista ja paljon mietityttävis-tä asioista tekemisen ja toiminnan ohessa. tarpeen tullen aiheesta voi-daan siirtyä myös keskustelemaan johonkin rauhallisempaan tilaan, jos nuori niin haluaa. Joskus kes-kusteltavat aiheet ja tilanteet ovat

luonteeltaan sellaisia, että niihin täytyy

reagoida heti. Nuorten elä

mäntilanteet saattavat muuttua päi-vittäin ja he tarvitsevat vahvaakin tu-kea arjen erilaisiin käänteisiin, jotta tilanne ei menisi huonompaan suun-taan. tällaista tukea nuori ei välttä-mättä saa muulta lähiverkostoltaan. Luotettavalle ohjaajalle on helppo puhua ahdistavistakin asioista.

”KIVA KUN TULIT” - TURVALLI-SUUSTANKKAUKSETvapaamuotoinen ohjaus asettaa omat vaatimuksensa työntekijöiden tehtäviin asennoitumiselle. täytyy osata asennoitua siihen, että omat työt keskeytyvät, kun nuori tarvit-see kuuntelijaa tai apua johonkin akuuttiin pulmaan. Muut työt voivat yleensä odottaa, ja on tärkeää, että nuoret kokevat olevansa tärkeitä ja että he tulevat kuulluksi. tapa, jolla nuori otetaan vastaan, on hyvin tär-keä. Olipa tilanne minkälainen hy-vänsä, ohjaajien ensimmäinen rep-liikki on yleensä: ”Kiva kun tulit!” Asioiden ja nuorten itsensä moraa-linen arviointi tulee unohtaa. sen si-jaan voi kertoa miksi jokin toiminta, tapa tai käyttäytyminen ei ole kan-nattavaa. tämä asenne ja avointen ovien periaate mahdollistavat myös sen, että nuorten on helppo tulla käymään ns. turvallisuustankkauk-silla, vaikka eivät enää olisikaan vi-rallisesti kirjoilla toiminnassa. Usein nämä nuoret ovat päässeet opis-kelemaan oppilaitoksiin tai töihin, mutta haluavat vielä tulla juttele-maan kuulumisiaan tai kysymään asioista. Ohjaajilla on kyky nähdä

tuttujen nuorten mahdollinen avun tarve ja reagoida siihen.

”ootkos tULossa koULUUn tÄnÄÄn?”Avoimessa ammattiopistossa kar-

toitettiin aamuisin sekä läsnä- että poissaolijat. Erityistä aamurutiineis-sa oli se, että kaikki poissaolijat pyri-

70

tään tavoittamaan joko puhelun tai tekstiviestin välityksellä. välillä yh-teyttä pyrittiin saamaan myös Face-bookin tai Whatsappin kautta. Nämä ovat olleet erittäin hyviä keinoja ta-voittaa poissaoleva opiskelija, saa-da selville syy poissaoloon sekä tie-to siitä, onko nuori tulossa kouluun ollenkaan. Mikäli nuoreen ei saatu yhteyttä muutamaan päivään, voi-tiin käydä nuoren kotona. poissaoloi-hin siis reagoitiin välittömästi, mistä johtuen myös puuttuminen poissa-olojen taustalla oleviin tekijöihin oli tehokasta. Nuoret omaksuivat toi-mintamallin niin hyvin, että soitti-vat itsekin poissaoleville kavereilleen. Esimerkin näyttäminen ja mallioppi-minen ovat siis tärkeässä asemassa.

Havainnointi Ja nUoren itse-Havainnoinnin LisÄÄMinen”…joo, joo, joo…huomasin sen, tiijee-tään, tiijettään – vaan älysin sen vä-hän myöhään…”

Nuorten kokonaisvaltaisessa oh-jauksessa arjessa toimimisen ha-vainnointi tuottaa tärkeää tietoa toimijuudesta. Avoimessa ammat-tiopistossa voitiin rinnalla kulkevan työotteen ja dialogisen ohjauksen hahmotustavan avulla havainnoida hyvin nuoren toimintaa esimerkiksi ryhmätilanteissa tai virastoissa asi-oimisessa. tilanteen mukaan joihin-kin asioihin puututtiin heti, mutta joihinkin huomioihin palattiin tar-kemmin yksilöohjauksissa. Ryhmän mukana oleva uraohjaaja teki myös ohjauskeskustelujen esivalmiste-lua nuoren kanssa. Havainnoinnin päämääränä oli nuoren itsehavain-noinnin lisääminen ja vahvistami-nen ohjauksessa. itsehavainnoin-nin lisäämiselle tunnusomaista on tavoitteellisuus ja konkreettisuus. Havainnoinnin tuottama tieto pys-tytään hyödyntämään, kun tieto jae-

taan saumattomasti henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa.

RYHMÄN VOIMA”…Miulla on muuten nettikauppoihin kolme tonnia velkaa…” ”No oho! Aika paljon, mulla vaan viissataa…”

Avoimen ammattiopiston ohjauk-sessa hyvin tärkeässä asemassa oli myös nuorten keskinäisen vuorovai-kutuksen ja ryhmädynamiikan huo-mioiminen ja tukeminen. vertai-suudella on suuri merkitys nuorten elämässä – muut nuoret ovat hyvin-kin rehellisiä oman elämän peilejä. Omaa toimintaa, tunteita ja ajatuk-sia on hyvä käsitellä suhteessa mui-hin, tuttu tila ja tutut ohjaajat luovat tilanteesta turvallisen vaikeidenkin asioiden läpikäymiseen yhdessä. vertaisilta saatu palaute on yleensä paljon tehokkaampaa kuin aikuisil-ta saadut neuvot. Ohjauksellisia ja kasvatuksellisia näistä keskusteluis-ta tekevät ohjaajien läsnäolo ja tar-vittaessa tilanteeseen puuttuminen.

Ryhmän merkitys korostuu nuoril-ta saaduissa palautteissa. Avoin am-mattiopisto on ollut monelle paikka, jossa on voinut kokea kuuluvansa ryhmään – ehkä ensimmäistä kertaa täysivaltaisena, kuulluksi tulleena jä-senenä. Monilla nuorilla on taustal-laan vähintäänkin negatiivisia ko-kemuksia ryhmässä toimimisesta, kiusatuksi tulemisen kokemuksia sekä sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Avoimen ammattiopiston tuotta-mat ryhmäkokemukset ovat monel-le olleet korjaavia, jopa terapeuttisia. tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tietoista positiivisen ilmapiirin ra-kentamista. Ryhmäyttämisen ja oh-jaajien antaman esimerkin merkitys on tässä nähty tärkeänä. Erään nuo-ren lausahdus: ”täällä opettajat ja ohjaajat sentään katsovat ja terveh-tivät” on hyvin kuvaava. Jokaiselle

meistä on tärkeää kokea tulevansa kohdatuksi, oli tilanne mikä hyvän-sä. Nuoret erityisesti ovat erittäin herkkiä aistimaan sen, kuinka kiin-nostunut kohtaamansa ihminen hä-nen asioistaan on, ja tekemään joh-topäätöksiä omasta itsestään sen perusteella. suuren oppilaitoksen opettaja, joka kulkee ajatuksissaan tutun oppilaansa ohi tervehtimättä, voi tahtomattaan tuottaa tälle torju-tuksi tulemisen kokemuksen: ”minä en ole tärkeä”. On ensiarvoisen tärke-ää, että nuorten kanssa toimivat ai-kuiset jaksavat huomioida ja kuun-nella aidosti kohtaamiaan nuoria.

oHJaUsHenkiLöstön koMpe-tenssit avoiMessa aMMatti-opistossa”Avaa ovi ja laskeudu portaita pitkin ohjattavien tasolle”

Ohjaus on matalan kynnyksen toi-mintaa. tämä tarkoittaa paitsi help-poa saavutettavuutta, myös hen-kilökunnalta tietynlaista itsensä, asemansa ja tietotaitonsa korosta-misen unohtamista. täytyy olla val-mis jakamaan asiantuntijuutensa asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa tai ohjauksella ei ole kovin hy-vät lähtökohdat. On myös muistet-tava, että asiantuntijuus ei ole pel-kästään ohjaajan asiantuntemusta: myös ohjattava on asiantuntija, joka tietää ja tuntee oman elämänsä pa-remmin kuin ohjaaja. Neuvomisen ja käskyttämisen sijaan ohjattaval-le on annettava aikaa, huomiota ja kunnioitusta.

71

ohjaamo ja avoin ammattiopisto maakunnassa

72

pohjois-Karjalan koulutuskun-tayhtymällä on maakunnassa viisi ammattiopistoa Kiteellä, Outokummussa, Nurmeksessa,

Lieksassa ja valtimolla. Myös Ohjaa-mo ja Avoin ammattiopisto ovat toi-mineet maakunnallisesti tarjoten oh-jaus- ja koulutuspalveluita paikallisesti jokaisen alueen omien tarpeiden mu-kaisesti. Ohjaamon toimipisteet ovat si-jainneet Joensuun lisäksi Kiteellä, Liek-sassa, Nurmeksessa ja Outokummussa ja näiden paikkakuntien lisäksi uraoh-

jaajat ovat ohjanneet nuoria lähes koko maakunnan alueella, jolloin myös syrjä-seutujen nuoret ovat saaneet tarvitta-vaa ohjausta ja tukea. Esimerkiksi Ou-tokummun uraohjaaja on ohjannut myös Kontiolahden, Liperin ja polvijär-ven nuoria. Eri paikkakunnilla tehtä-vään ohjaustyöhön ovat vaikuttaneet muun muassa erot yhteistyöverkos-toissa ja saatavilla olevissa palveluissa. tässä luvussa esitellään paikkakuntien välisiä eroja asiakastyössä.

oHJaaMo Ja avoin aMMattiopisto MaakUnnassaUraohjaajat ovat ohjanneet nuoria lä-hes koko maakun-nan alueella, jolloin myös syrjäseutujen nuoret ovat saaneet tarvittavaa ohjaus-ta ja tukea. Jotkut maakunnan nuoris-ta ovat olleet ilman palveluiden tukea jopa vuosia, joten ensimmäisen aske-leen ottaminen tu-lee ottaa oikeassa ymparistössä, oikea-aikaisesti, tuetusti ja hallitusti.

73

Ohjausprosessissa ei ole eroja, oli nuori jo-ensuulainen tai tohmajärveläinen, vaan kaikki nuoret kohdataan yksilöinä. Alkukar-toituksen jälkeen polku määräytyy aina yk-silöllisesti tuen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Ohjauksessa käytettävään työot-teeseen maakunnassa saatavilla palveluilla on vaikutuksensa. Nuorten tuki -hankkeen osahankkeena toiminut Joensuun nuoriso-verstas ry:n hallinnoima starttiverstas-han-ke on toiminut Joensuun lisäksi Outokum-pu-Liperi-polvijärvi-alueella, mutta muualla ei starttivalmennuspalvelua ole ollut saata-villa. starttiverstaan yksilövalmentajat ovat työskennelleet alueella niiden nuorten pa-rissa, jotka ovat tarvinneet hieman enem-män tukea elämänhallinnassaan kuin Oh-jaamon nuoret. työotteen tarkoituksena on muun muassa saada nuoria aktivoitu-maan, herättää nuorten osallisuutta ja saa-da heidät vaikuttamaan oman elämänsä ta-

pahtumiin ja tulevaisuuden suunnitteluun, antaa nuorelle realistinen kuva hänen elä-mäntilanteestaan ja mahdollisuuksistaan sekä kohentaa hänen arjenhallintataito-jaan (starttiverstas-hanke). Yksilövalmen-tajille ohjautuikin enemmistö nuorista so-siaalitoimen kautta.

starttiverstaan palvelujen puute on vai-kuttanut siihen, että Ohjaamon uraoh-

jaajat ovat työskennelleet starttivalmen-nus-tyyppisellä työotteella maakunnassa niiden nuorten kanssa, jotka ovat tarvin-neet hieman enemmän apua elämänhal-linnan tueksi ja muiden elämän haastei-den selvittämiseksi. tämä on tarkoittanut esimerkiksi heterogeenisempää ohjatta-vien joukkoa, liikkuvampaa työotetta ja ohjauksia esimerkiksi nuoren kotona, pi-dempiä ohjausprosesseja, hyvin pienin as-kelin etenemistä, tiivistä työskentelyä mui-den palveluntarjoajien kanssa ja nuoren ohjaamista tuen piiriin. Esimerkiksi Kes-ki-Karjalassa työskentelevän uraohjaajan toimipiste on Kiteellä, mutta hän on käy-nyt ohjaamassa nuoria myös tohmajärvel-lä, Kesälahdella sekä Rääkkylässä. tämän vuoksi uraohjaaja on voinut tehdä ohjauk-sia muun muassa omassa autossaan, työ-voiman palvelukeskuksen, oppilaitoksen tai huoltoaseman tiloissa riippuen ohjauksen

luonteesta. Nonformaalit ohjausympäristöt ovat vaikuttaneet positiivisesti luottamuk-sen syntymiseen, nuorten avautumiseen ja sitä kautta ohjauksen onnistumiseen. Jot-kut maakunnan nuorista ovat olleet ilman palveluiden tukea jopa vuosia, joten ensim-mäisen askelen ottaminen tulee ottaa oi-keassa ympäristössä, oikea-aikaisesti, tue-tusti ja hallitusti.

asiakkaat maakunnassa

työotteen tarkoituksena on muun muassa saada nuoria aktivoitumaan, herättää nuorten osallisuutta ja saada heidät vaikuttamaan oman elämänsä tapahtumiin ja tulevaisuuden suunnitteluun, antaa nuorelle realistinen kuva hänen elämäntilanteestaan ja mahdollisuuksistaan sekä kohentaa hänen arjenhallintataitojaan.

74

Ohjaamon ja Avoimen ammattiopis-ton nuorten taustoissa ja heidän ti-lanteissaan on eroja paikkakun-nittain, jolloin ohjauksessa täytyi huomioida eri asiakasryhmien erityis-piirteitä. Esimerkiksi joillakin paik-kakunnilla on suhteessa enemmän maahanmuuttajia kuten Lieksassa somaleja, Kiteellä venäläistaustai-sia ja Liperissä Kiteen ohella roma-nitaustaisia.

Ohjaamossa ja Avoimessa ammat-tiopistossa on havaittu maahan-muuttajien ohjaus- ja ope-tustyössä olevan omat erityispiirteensä. työ-hön tarvitaan riittä-vän ajan lisäksi eri-tyisiä ohjauksen kompetensseja liit-tyen tietoon erilai-sista kulttuureis-ta, kykyä kohdata ja kommunikoida kie-livaikeuksista, näke-mysristiriidoista ja elämäntilanteista huolimatta sekä t ietoa maa-hanmuuttaji-en paikallisis-ta palveluista. Maahanmuut-taja-as iakas tarvitsee koko-naisvaltaista tukea sopeutu-akseen uuteen kulttuuriin. psy-kologisen, sosiolo-gisen ja ammatil-lisen sopeutumisen

prosessi vaatii pitkäkestoista ohjaus-ta, joten ohjauksesta voi tulla hyvin-kin kokonaisvaltainen ja kestoltaan pitkä prosessi.

Ohjauksessa ja opetuksessa ote-taan huomioon maahanmuuttajan aikaisemmat tiedot, taidot sekä tä-mänhetkinen suomenkielen osaami-nen, mutta myös tieto harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista, vahvuuk-sista ja

kehittämisen paikoista. työskente-lyssä asiakkaan kanssa käytetään ai-kaa keskusteluun ja hänen näkemyk-siinsä esimerkiksi kotoutumisesta, kotimaan tavoista, hänen kokemuk-sistaan, peloistaan ja ihmissuhde-verkostoistaan. Luottamuksellisen ohjaussuhteen synnyttyä ohjauk-sessa pystytään ottamaan puheek-si myös hankalia toimijuuden es-teinä olevia asioita (esimerkiksi erilaisia elämänkriisejä) ilman että

vastapuoli menettää kasvo-jaan. sosiaalisen syrjäyty-

misen uhan alla olevien maahanmuuttajien

tarpeet ovat usein niin moninaisia,

että mikään am-mattiryhmä ei voi vastata niihin yksin. Ohjaustyö-hön Ohjaamos-sa ja Avoimessa ammattiopis-tossa liittyy siis vahvasti myös palveluohjaus sekä verkostois-sa rinnalla kulke-minen. Maahan-muuttaja nuori tarvitsee ”tulkin” osatakseen käyt-tää yhteiskunnan palveluita ja täyt-tääkseen omat velvollisuutensa.

Erilaiset kult-tuuritaustat luovat

haasteita esimerkiksi ammatinvalinnan oh-

monikulttuurinen ohjaus maakunnassa

75

jaukseen, sillä erilaiset säännöt ja ar-vot (uskonto, traditiot) voivat estää työskentelyn erilaisissa ammateis-sa. Joskus ohjaustyö on näyttäytynyt kaoottisena, sillä pakolaistaustainen maahanmuuttaja on voinut tottua liikkuvaan elämäntapaan ja paikal-leen pysähtymisen yhteen opiske-lupaikkaan hän on kokenut psyykki-sesti uhkaavana. Mielenterveyteen liittyvien asioiden käsittelemisen hankaluudet tulevat näkyväksi, sil-lä maahanmuuttajan omassa kult-tuurissa tällaiset ongelmat voidaan mieltää ”hulluudeksi”. tällöin tilan-ne vaatii pitkäkestoista työskentelyä, jotta ohjaustyössä päästään purka-maan näitä toimijuuden esteinä ole-via asioita ja voidaan saattaa asiakas esimerkiksi mielenterveyspalvelui-den piiriin. Oppimisen vaikeuksien selvittely ei ole myöskään ollut help-poa: on haastavaa tunnistaa, mikä osa vaikeudesta on traumojen tuot-tamaa, mikä puolestaan kulttuuri-eroista johtuvaa tai jotain muuta. Hankaluuksia on ollut myös maassa oleskeluun liittyvissä lupa-asioissa ja rikostaustan vaikutuksessa suunni-telmien tekemiseen ja maassaoloon. Myös maahanmuuttajan transnatio-naaliset suhteet ovat näkyneet siinä, että ohjattavalla voi olla velvollisuuk-sia vielä kotimaahansakin esimerkik-si taloudellisesti tai mielessä ovat olleet perheen yhdistämisiin liitty-vät huolet. Jatkosuunnitelmia kou-luttautumisen osalta vaikeuttavat myös todistusten vertailuvaikeudet.

LIEKSAN TILANTEESTALieksassa on koko väestöpohjaan verrattuna eniten maahanmuutta-jia maakunnassa. vuoden 2012–2013 aikana sekä työvoimapalvelut että sosiaalitoimi lähettivät liki 20 nuor-ta Ohjaamoon asiakkuuteen. Kaik-ki eivät pystyneet kiinnittymään tai

eivät halunneet palvelua. tyypillinen lähettämisen syy oli yhteishaun te-keminen Ohjaamossa. Ohjauksen ja ammatinvalinnan tarvetta oli kuitenkin enemmänkin. Ammatin-valinta oli jo tehty ystävien ja eri-laisten olettamusten perusteella. varsinaisesti ammatteja, työtehtä-viä, koulutusrakennetta tai ammat-titaitovaatimuksia ei tunnettu. Niil-lä maahanmuuttajanuorilla, jotka kiinnittyivät ohjaukseen, oli pitkäkes-toisen ja kokonaisvaltaisen ohjauk-sen tarve. Ohjaajaa tarvittiin muun muassa lääkärikäynneille, virastoasi-ointiin ja kulttuuritulkiksi erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä maahan-muuttajanuorten omassa yhteisös-sä että myös paikallisten nuorten kanssa. Lieksassa on tarve Ohjaamon kaltaisille palveluille, koska maa-hanmuuttajille suunnatut Mokuli- ja pop -hankkeet ovat päättyneet. Lieksan ammattiopisto on resursoi-nut hyvin maahanmuuttajien ope-tukseen, mutta ilman koulupaikkaa olevat nuoret tarvitsevat lisää pal-veluita.

Case-esimerkki, LieksaLieksassa on avoimen ammattiopis-ton kautta opiskellut maahanmuut-tajataustainen nuori Lieksan am-mattiopistolla. Hän opiskeli muun ryhmän mukana ammatillisia opin-toja, ja hänelle järjestettiin lisäre-surssina suomen kielen koulutus-ta yksityisopetuksena. Kouluttajana toimi Aikuisopiston suomen kielen kouluttaja. tällä pyrittiin edesaut-tamaan hänen kiinnittymistään ammatillisiin opintoihin. Uraohjaa-ja kulki ennen opintoja ja opintojen ajan nuoren rinnalla auttaen käytän-nön asioissa, kuten työmarkkinatu-kihakemuksissa ja suomalaisen työ- ja koulutuskulttuurin avaamisessa nuorelle.

Keski-Karjalan tilanteestaKiteellä suurin osa Ohjaamon maa-hanmuuttaja-asiakkaista oli venä-läistaustaisia nuoria, joiden haas-teena on ollut ohjaukseen, muihin palveluihin sekä koulutukseen kiin-nittyminen. venäjän raja on lähellä, mikä tarkoittaa, että nuoret liikku-vat paljon maiden välillä. Monella näistä ohjaukseen hakeutuneista oli päihdeongelmaa sekä rikostaustaa. Useilla venäläistaustaisilla nuorilla on kuitenkin vahvuutena hyvä suo-men kielen taito, he ovat sosiaalisia, rohkeita ja puheliaita. Kiteellä ko-keilimme Avoimen ammattiopiston ryhmämuotoista koulutusta yhtenä päivänä viikossa. Ryhmässä oli kol-me venäläistaustaista nuorta, jotka hyötyivät tällaisesta koulutuksesta. Keski-Karjalassa toiminut Helppi+ -hanke vastasi kuitenkin paremmin maahanmuuttajanuorten ohjaus-tarpeisiin, sillä siinä toimi venäläis-taustainen ohjaaja.

76

Kaaviossa on kuvattu Keski-Karjalan yhteistyöverkostoa. verkosto on lä-hes samanlainen suhteessa muihin maakunnan Ohjaamoihin, mutta Jo-ensuuhun verrattuna verkostotoimi-joita on vähemmän, ja yhteistyön tiiviys toimijoiden kesken vaihtelee. Nuoret myös ohjautuvat Ohjaamon palveluihin hieman eri tahojen saat-

tamana. Lähettävinä tahoina pieli-sen Karjalassa ovat olleet pääasiassa sosiaalitoimisto, tE-palvelut, työpa-jat sekä etsivä nuorisotyö. Keski-Karjalassa on näiden lisäksi nuoria ohjautunut paljon Kiteen ammatti-opiston opinto-ohjaajan kautta. Ou-tokummun suunnalla nuoret tule-vat Ohjaamon asiakkaiksi pääasiassa

Outokummun ammattiopiston ja et-sivän nuorisotyön kautta. Ohjautu-miseen etsivän nuorisotyön kautta vaikuttaa se, missä etsivät työsken-televät ja millaisia palveluita etsi-villä on omassa organisaatiossaan. Asiakkaiden ohjautuvuuteen on vai-kuttanut maakunnassa myös muut saatavilla olevat palvelut. Joissakin

Verkostossa on voimaa – Verkosto ja palvelut maakunnassa

Avoin  amma)opisto  ja  Ohjaamo  

Koulutus  

Nuorisotyö  

Sosiaali-­‐  ja  terveys-­‐palvelut  

Työvoima-­‐palvelut  

Peruskoulut  

Amma9korkeakoulut  ja    yliopistot  

TYP  Kouluterveydenhuolto  

Kiteen  evankelinen  kansanopisto  

Oppisopimus  

Lukiot  

Kul@uurinen  nuorisotyö  

Nuorisotalot  

Amma9-­‐opistot  

Aikuisopisto  

Leiritoiminta  

Nuorisotyö  

Aikuissosi-­‐aalityö  

Lasten-­‐suojelu  

Etsivä  nuorisotyö  

Mielenter-­‐veyspalvelut  

Päihdepalvelut  

Talous-­‐  ja  velkaneuvonta  

Terveydenhuoltopalvelut  

Kuntou@ava  työtoiminta  

Reimari-­‐hanke  

Tuetun  asumisen  palvelut  

AmmaEn-­‐valinnan  ohjaus  

Työvoimakoulutus  

Nuorten  neuvojat  

Palkkatue@u  työ  

Työ-­‐  ja  koulutuskokeilut  

Kelan  kuntou@a-­‐vat  palvelut  

NYT-­‐hanke  

Erityisoppilaitokset  

Honkalam-­‐pisääEö  

Ase-­‐  ja  siviilipalvelus  

Polkuja  yrityksiin  

Yritykset  

PsykoterapeuEt  

Akseli-­‐hanke  

Helppi  +  

Kajo-­‐Keskus  

Yhteistyöverkostoa keski-karjala

77

tilanteissa nuori on ollut asiakkaana eri palveluissa jo useamman vuoden ajan, jolloin Ohjaamon uraohjaaja on toiminut nuoren rinnalla näiden tahojen linkkinä, jotta nuoren ja eri tahojen suunnitelmat kulkisivat sa-mansuuntaisesti nuoren tilantee-seen nähden. Uraohjaajat voivat olla apuna ajan varaamisessa (tätä voi-daan myös harjoitella etukäteen) ja lähteä myös mukaan varatulle ajal-le, jos nuorella on epävarmuutta pär-jäämisestään. Yhteistyö eri tahojen kanssa on hyvin tiivistä ja nuoria oh-jataan tarpeen mukaan palveluiden piiriin. Yhteistyötä helpottaa se, että toimijoita ja toimijoiden vaihtuvuut-ta on vähemmän kuin Joensuussa. Kaikki toimijat ovat toisilleen tut-tuja ja yhteistyö on välitöntä. tämä on mahdollistanut myös erilaisten ryhmien tiiviimmän yhteistyön, jos-sa esimerkiksi työllisyyttä edistävät palvelut kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan alueen tilannetta. toimi-joiden vähäinen määrä mahdollistaa kaikkien toimijoiden osallistumisen kokouksiin ruohonjuuritason työn-tekijöistä päättäjiin.

Nuorten työpajojen vaikutus työt-tömien ja koulutuksessa olevien nuorten elämään sekä Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston toimintaan on suurta. työpajoja on erilaisia ja nämä antavan nuorille erilaisia pal-veluja aina etsivän työstä valmen-taviin koulutuksiin. Ylä-Karjalassa toimii nuortenpaja Apaja, jonka toi-minnasta vastaa Hyvärilän nuoriso-keskus ja joka järjestää nuorille muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa. Keski-Karjalassa ja Lieksassa nuorille suunnattua pajatoimintaa tarjoaa Honkalampisäätiö, kuten myös pol-vijärvi-Outokumpu -alueella.

Avoimen ammattiopiston yksilölli-set ammatilliset polut koko maakun-nan alueella ovat toimineet hyvin ja niiden kautta moni nuori on joko val-

mistunut ammattiin tai aloittanut opinnot, suorittanut osatutkintoja tai yksittäisiä kursseja. Maakunnallis-ten Ohjaamoiden ohjausosaaminen, koulutuksen suunnittelu ja verkosto-työskentely ovat merkittävässä ase-massa yksilöllisten polkujen toteut-tamisessa. Ohjaamon uraohjaajalla täytyy olla herkkyyttä nähdä, millai-nen opintopolku kullekin nuorelle on sopiva, kenen kanssa tällainen yh-teistyömuoto luonnistuu parhaiten ja mikä on paras ajankohta opintojen aloittamiselle. Ohjaamon uraohjaaja kulkee nuoren rinnalla koko Avoimen ammattiopiston opintojen ajan tuki-en, neuvoen ja kannustaen.

Outokummussa, Kiteellä ja Liek-sassa on kokeiltu Avoimen ammat-tiopiston ryhmämuotoista valmis-tavaa koulutusta, mutta alueen nuorten heterogeenisuuden vuoksi ryhmämuotoisen koulutuksen jär-jestäminen on ollut haasteellista. valmistavissa ryhmissä nuoret ovat voineet suorittaa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja jatko-opintoihin ja työelämään valmista-via oppisisältöjä. Yksilölliset koulu-tuspolut yhteistyössä ammatti- ja aikuisopistojen, pajojen sekä työelä-män kanssa ovatkin osoittautuneet sopivimmiksi koulutusmuodoiksi maakunnan nuorille.

Nurmeksessa toimivaksi mallik-si osoittautui syksyllä 2012 aloitetut nuorten pajan kanssa toteutetut yk-silölliset valmistavan koulutuksen polut. Nurmeksen nuorten pajalla yksilöllisillä valmistavilla opintopo-luilla on opiskellut viisi nuorta. Opin-tojen ohjauksesta ja etenemisestä on vastannut nuorten paja Apaja yh-dessä Ohjaamon uraohjaaja kanssa. Ammattiopisto Nurmes on toiminut opintojen arvioijana. Myös Kiteellä on tehty Avoimen ammattiopiston opintoja yhteistyössä Honkalampi-säätiön pajan, Kiteen ammattiopis-

ton ja pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa. pielisen Karjalassa Avoimen ammattiopiston yksilöllisille jousta-ville opintopoluille on lähtenyt opis-kelemaan 15 nuorta, joista kaksi on suorittanut tutkinnon ja muut ovat suorittaneet osatutkintoja. Keski-Karjalassa vastaavia polkuja on kul-kenut seitsemän nuorta, joista neljä on valmistunut ammattiin ja Outo-kummussa viisi nuorta, joista kaksi on valmistunut ammattiin.

Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto ovat siis tehneet tiivistä yhteistyötä eri maakunnan pajojen kanssa sekä ohjauksellisesti että suunnitellen erilaisia polkuja ammatilliseen kou-lutukseen. Avoimen ammattiopiston kautta nuori on voinut myös, alava-linnan osuttua kohdalleen, aloittaa ammatilliset opinnot maakunnan ammattiopistoissa. tämä on vaa-tinut nuorelta rohkeutta hypätä ammatilliseen oppilaitokseen kes-ken lukuvuoden, mutta se on mah-dollistanut opintojen aloittamisen varhaisemmin ennen yhteishakua. Nuoren ei ole siis tarvinnut odottaa opintojen alkua syksylle, vaan hän on tehnyt kevään aikana opintoja ja hakeutunut yhteishaun kautta opis-kelemaan varsinaiseksi opiskelijaksi.

Ohjaamon ja Avoimen ammat-tiopiston toiminnasta tiedottami-nen on ollut tärkeää maakunnan eri foorumeissa. Uraohjaajat ovat ol-leet mukana erilaisissa tilaisuuksis-sa ja kokouksissa, mutta Ohjaamois-sa on käynyt myös erilaisia ryhmiä tutustumassa. Esimerkiksi Kiteellä Arppen koulun kaikki yhdeksäsluok-kalaiset ovat käyneet joka kevät tu-tustumassa Ohjaamon toimintaan. tällaiset tutustumiset ovat madalta-neet kynnystä kysyä apua ja omalta osaltaan ennalta ehkäissyt ongelmi-en kasaantumista nuoren elämässä.

78

maakunnan haasteet

Ohjaamon uraohjaajat ovat työskennelleet koko maakun-nassa, ja toiminnassa on pi-

tänyt ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet. Myös alueiden ja toi-mijoiden erilainen suhtautuminen näkyy yhteistyössä ja sen laadussa. työllisyyttä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä hankkeita on paljon, eikä näiden olemassa oloa aina katsota suopeasti. Määräaikaisten hankkei-den katsotaan joskus vain sotkevan maakunnassa jo tehtyä hyvää työtä, eikä hyviä käytäntöjä ole aina pystyt-ty vakinaistamaan alueen palveluihin.

Maakunnan eri alueiden erot nä-kyvät Ohjaamoiden toiminnassa ja tarjolla olevia palveluja on vähem-män suhteessa Joensuuhun. Esimer-kiksi ammattiopistojen koulutustar-jonta ja alavaihtoehtojen määrä on niukempaa. Aikuisopiston palvelui-ta ei ole, paria koulutusta lukuun ottamatta, vaikka monelle aikuis-opiston näyttötutkintoperustainen koulutus olisi osuvampi vaihtoeh-to. paikkakunnan ammattiopiston tarjonta ei välttämättä vastaa nuo-ren alahaaveisiin, eikä nuorella aina ole valmiuksia lähteä kouluttautu-maan toiselle paikkakunnalle. Alu-een työmarkkinat myös vaikuttavat alueen koulutustarjontaan. työpaik-koja vähyys ja lomautukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, ettei-vät nuoret ole päässet työkokeiluun työpaikoille. työkokeilu on hyvä vä-liporras esimerkiksi alavalinnan tai vuorokausirytmin pitämisen tueksi. työmarkkinoiden tilanne vaikuttaa myös nuorten uskoon omaa tule-vaisuuttaan kohtaan. Miksi valmis-tua ammattiin, jos alalla ei ole töitä? Myös muita jatkopolutusvaihtoeh-toja on vähemmän kuin Joensuus-

sa. Nuorten pajoja on lähes jokaisel-la paikkakunnalla, mutta myöskään niiden tarjoamat sisällöt eivät vält-tämättä vastaa nuoren omiin kiin-nostuksen kohteisiin. Nurmeksessa ja Juuassa toimii nuortenpaja Apa-ja, jonka toiminnasta vastaa nuori-somatkailukeskus Hyvärilä ja joka järjestää alueen muutkin nuoriso-palvelut. Keski-Karjalassa nuoril-le suunnattua pajatoimintaa tarjo-aa Honkalampisäätiö, kuten myös Lieksassa sekä polvijärvi-Outokum-pu -alueella.

Useat nuoret ovat tulleet Ohjaa-moon kokeiltuaan jo paikkakunnan muita palveluita, eivätkä ne ole aina antaneet nuorelle eväitä sen hetki-seen elämäntilanteeseen. pitkään jatkunut työttömyys on vaikutta-nut siihen, että tuen tarpeet ovat olleet suuria. Kuten aikaisemmin jo mainittiin, ohjaajat ovat käyttäneet starttiverstastyyppistä työotetta tehdessään esimerkiksi kotikäynte-jä ohjattavien luo. sosiaalisten pel-kojen tai palvelujen vähyyden vuok-si nuori ei ole pystynyt lähtemään kotoaan tarvitsemiinsa palveluihin. Joillekin saattaa jo kaupassa asiointi olla liian haasteellista, joten ohjauk-sessa on täytynyt edetä hyvin pienin askelin. Joskus myös avun hakemi-nen ja haasteiden myöntäminen on nuorelle vaikeaa. Myös sukupolvelta toiselle jatkuneen työttömyyden ket-ju on haasteellista saada katkaistua. Koska toimijoita on alueella vähem-män, jotkut nuoret kokevat tulleen-sa leimatuiksi, eivätkä välttämättä uskalla hakea apua, jos työntekijä on esimerkiksi sukulaissuhteiden vuoksi tuttu. Nuorilla on suhtees-sa saman verran mielenterveyson-gelmia kuin Joensuussa, mutta tuen

hakemiseen on korkeampi kynnys ja nuoren mentaliteetti on usein "kyl-lä minä pärjään, kun oon ennenki pärjänny". Joillakin paikkakunnilla haasteena on ollut pätevien työnte-kijöiden pysyminen paikkakunnalla, muun muassa tE-palveluihin ei ole saatu hankkeen aikana pysyvää am-matinvalintapsykologia. Myös työ-voimanpalvelukeskuksen puuttu-minen joiltakin paikkakunnilta, on vaikeuttanut pitkäkestoisen ja koko-naisvaltaisen avun saamista.

Myös pitkät välimatkat ovat vai-keuttaneet Ohjaamon työskentelyä, joskin se on ollut samalla työn rik-kaus. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus avun saamiseen eli ja oli hän missä päin pohjois-Karjalaa tahansa. pitkien välimatkojen vuok-si nuori ei välttämättä ole pystynyt saamaan apua tilanteeseensa välit-tömästi, eikä paikkakunnalla ole tar-vittavaa apua tai viranomaista saa-tavilla. palvelujen sähköistyminen on helpottanut jossakin määrin asi-ointia muun muassa tE-palveluissa, mutta kaikilla nuorilla ei ole tieto-konetta käytettävissä ja sähköisty-minen on toisaalta passivoittanut edelleen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kaikilla nuorilla ei ole omaa autoa käytettävissä, eikä linja-au-tovuoroja jokaiselle paikkakunnalle ole. tämän vuoksi uraohjaajat ovat ajaneet nuoren luo selvittämään ti-lannetta. välimatkat ovat pitkiä, jo-ten nuoren luona käynti tai nuoren kanssa esimerkiksi Joensuun velka-neuvojalla käynti on vienyt useam-man työtunnin. Matkojen aikana on kuitenkin pystynyt selvittämään nuoren kanssa monia muita asioita ja autossa keskustelut ovat olleet hy-vinkin hedelmällisiä.

79

toiminnan

analyysi – tulokset

ja tulevaisuus

80

VAIKUTTAVUUSOhjaamo ja Avoin ammattiopisto ovat saaneet aikaan erinomaisen toimin-tamallin, jolla tuetaan nuorten siirty-mistä kohti koulutusta ja työelämää sekä autetaan haastavassa tilantees-sa olevia nuoria. Hankkeen aikana on ohjattu n. 1100 nuorta, joista 615 on ol-lut pitkäkestoisessa ohjauksessa (ohja-uksen kesto on enemmän kuin seitse-män tuntia). Näistä ohjattavista tietoja on tilastoitu tarkemmin. Heistä 428 on siirtynyt koulutukseen tai työelä-

mään. Lisäksi toimeentulotukea, ter-veys-, mielenterveys- ja kuntoutuspal-veluita saaneiden nuorten määrä on laskenut huomattavasti hankkeen asi-akkuuden ja vaikuttavuuden myötä. Oikea-aikaisen ja osuvan tuen ja ohja-uksen avulla nuoren toimijuus on pa-rantunut huomattavasti ja sitä myötä myös kalliita hoito- ja kuntoutuskulu-ja on saatu pienemmäksi. Myös sosiaa-litoimen, päihde- ja mielenterveyspal-velujen tarve on vähentynyt hankkeen toiminnan myötä.

toiMinnan anaLyysiHankkeen aikana on ohjattu n. 1100 nuorta. Oikea-aikaisella ohjauksella ja oikein kohdiste-tuilla osaavilla toimenpiteillä on saatu aikaan pysyviä muutok-sia yksilön elämänkulkuun,mikä vaikuttaa myös kansan- talouteen merkittävästi.

81

Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto ovat saaneet aikaan erinomaisen toi-mintamallin, jolla tuetaan nuorten siirtymistä kohti koulutusta ja työ-elämää sekä autetaan haastavassa tilanteessa olevia nuoria. Hankkeen aikana on ohjattu n. 1100 nuorta, jois-ta 428 on siirtynyt koulutukseen tai työelämään. Lisäksi toimeentulotu-kea, terveys-, mielenterveys- ja kun-toutuspalveluita saaneiden nuorten määrä on laskenut huomattavas-ti hankkeen asiakkuuden ja vaikut-tavuuden myötä. Oikea-aikaisen ja osuvan tuen sekä ohjauksen avulla nuoren toimijuus on parantunut huo-mattavasti ja sitä myötä myös kallii-ta hoito- ja kuntoutuskuluja on saatu pienemmäksi. Alla olevista tilastois-

ta voi myös nähdä miten sosiaalitoi-men, päihde- ja mielenterveyspalve-lujen tarve on vähentynyt hankkeen toiminnan myötä. tilastoista näkyvät lisäksi alueelliset luvut Ohjaamon toi-minnassa nuorten määrän ja tausta-tekijöiden suhteen. tilastoseurannan lisäksi hankkeen toiminnasta on tehty ja on myös parhaillaan tekeillä useita tutkimuksia, jotka tarkastelevat toi-menpiteiden vaikutuksia eri näkökul-mista. Luettelo näistä tutkimuksista löytyy julkaisun lopusta (liite 7).

Hanke on tuonut monipuolista vaikuttavuutta niin yksilö kuin yh-teiskunnallisella tasollakin. Yksilön kannalta merkittävimmät edistys-askeleet ovat koulutukseen tai työ-elämään pääseminen sekä oman

elämänhallinnan parantaminen ja tasapainoisemman elämän saavut-taminen. Hankkeella on ollut asiak-kailleen erittäin suuria terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja inhimilli-siä vaikutuksia, jotka ovat siten vai-kuttaneet myös yhteiskuntaan sa-moilla osa-alueilla. Oikea-aikaisella ohjauksella ja oikein kohdistetuilla osaavilla toimenpiteillä on saatu ai-kaan pysyviä muutoksia yksilön elä-mänkulkuun, mikä vaikuttaa myös kansantalouteen merkittävästi. syr-jäytymisestä johtuvat kustannukset ovat erittäin suuria esim. kalliiden so-siaali- ja terveysmenojen sekä koulu-tuksen keskeyttämisestä johtuvien kulujen takia ja juuri näitä kustan-nuksia on saatu vähennettyä merkit-

tävästi osuvan ohjaustyön ja jousta-van koulutusmallin avulla.

tiLastoJa Ja tULoksiaHankkeen aikana on ohjattu n. 1100 nuorta, joista 615 on ollut pitkäkestoi-sessa ohjauksessa. Nämä ovat niitä, joille kertyi ohjaustunteja enemmän kuin seitsemän ja näistä ohjattavista on myös taustatietojatietoja kerätty tarkemmin. Osassa taulukoista on tietoja myös lyhytkestoisessa ohja-uksessa olleista nuorista. Näistä on poistettu ne, jotka ovat käyneet Jo-ensuun Ohjaamon neuvontapistees-sä ja joista ei ole saatavissa mitään taustatietoja. Lyhytkestoisista ovat mukana kuitenkin kaikki uraohjaa-jan tavanneet nuoret.

Oikea-aikaisen ja osuvan tuen ja ohjauksen avulla nuoren toimijuus on parantunut huomattavasti ja sitä myötä myös kalliita hoito- ja kuntoutuskuluja on saatu pienemmäksi.

82

Ohjattavien sukupuoli: Hanketta aloitettaessa oletettiin, että Ohjaamon asiakkaista valtaosa olisi miehiä, koska heidän osuutensa alle 25-vuo-tiaissa työttömissä oli tuolloin suurempi. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan molempia sukupuolia kävi ohjattavina lähes yhtä paljon. Ainoastaan Keski-Karjalassa miesten osuus nousi suuremmaksi noin 65 prosenttiin.

Ohjaamon asiakkuudet: Ohjattavien määrät on esitetty Ohjaamoiden sijaintipaikkakuntien mukaan. Joensuun tilastoihin sisältyvät sekä Jo-ensuussa että Kontiolahdessa asuvat nuoret. Lisäksi Joensuun luvuissa on mukana osa Liperissä asuvista. Muista poiketen tässä taulukossa lyhytkestoisiin sisältyvät myös Joensuun neuvontapisteessä opastusta saaneet nuoret.

ohjaamon asiakkuudet

416

20 35 14 4

489 422

74 48 21 50

615

838

94 83 35 54

1104

0

200

400

600

800

1000

1200

Joensuu

Kitee

Lieksa

Nurmes/

Valtimo

Outokumpu/Liperi

Yhteensä

Lyhytkestoinen Pitkäkestoinen Yhteensä

ohjattavien sukupuoli

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Joensuu

Kitee

Lieksa

Nurmes/Valtimo

Outokumpu/Liperi

Pitkäkestoinen (n=615)

Naiset

Miehet

83

Ohjattavien ikäjakauma paikkakunnittain: Ohjattavista suurin osa, lähes 80 prosenttia, kuului ikäluokkaan 17-22 vuotta. tä-män ikäluokan osuus oli pienin Nurmes/valtimo-alueella 72 prosenttia ja suurin Outokumpu/Liperi-alueella 86 prosenttia.

Työttömyyden kesto: suurimmalla osalla ohjattavista nuorista työttömyysjakso ennen Ohjaamon asiakkuuteen hakeutumista oli kestänyt enintään kuukauden ja lähes 60 prosentilla enintään kolme kuukautta. työttömyysjakson kestossa oli kuitenkin jonkin verran vaihtelua paik-kakunnittain. Maakunnassa yli 25 kuukautta työttöminä olleiden nuorten osuus oli selvästi Joensuuta suurempi lukuun ottamatta Outokum-pu/Liperi-aluetta, jossa yhdelläkään nuorista työttömyysjakson pituus ei ylittänyt vuotta.

46

5 1 1 4

258

40 31

11 24

214

32 29 19 17

69

16 16 3 9 13

1 6 1 0 0

50

100

150

200

250

300

Joensuu Kitee Lieksa Nurmes/Valtimo Outokumpu/Liperi Pitkä- ja lyhytkestoinen (n=866)

15-16 v

17-19 v

20-22 v

23-24 v

25-44 v

ohjattavien ikäjakauma paikkakunnittain

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2

Joensuu

Kitee

Lieksa

Nurmes/Valtimo

Outokumpu/Liperi

Pitkäkestoinen (n=615)

0-1 kk

2-3 kk

3-6 kk

6-12 kk

13-24 kk

25- kk

ei tietoa

työttömyyden kesto

84

152

318

109

29 5 1 1

0

50

100

150

200

250

300

350

0 1 2 3 4 5 6 Pitkäkestoinen (n=615)

188

99 77 75

52 36 25 24 20 17 17 12

46

178

0 20 40 60 80

100 120 140 160 180 200

Nuorisoaste

en

Ei tietoa

Aikuiskoulutu

s

Palkka/palkkatu

kityö

Työelämävalm

ennus/

Nuorisoverst

as/ työpaja

Työvoimapoliit

tinen

Takuu to

deksi -hanke

Kuntouttava

työtoim

inta

Äitiyslo

ma

Lukio

Armeija

Muu koulutus

Muut

Pitkä- ja lyhytkestoinen (n=866)

Keskeytyneet koulutukset: Noin 75 prosentilla ohjaamon asiakkaista oli taustalla keskeytynyt koulutus. Useimmiten ohjattavat kertoivat syyk-si motivaation puutteen, väärän alavalinnan ja elämäntilanteen hankaluudet. seuraaviksi yleisimpiä olivat mielenterveyden ongelmat, tuen puute oppilaitoksessa ja oppimisvaikeudet. Harvoin haasteet opiskelussa johtuivat yhdestä syystä vaan yhdellä ohjattavalla niitä oli useita. Keskeytysten syitä: Motivaation puute, väärä alavalinta, elämäntilanteen hankaluudet, mielenterveysongelmat, tuen puute oppilaitokses-sa, oppimisvaikeudet, ulkopuolisuuden/erilaisuuden tunne, sairaus tai muu opiskelun estävä vamma, riitautunut opettajan kanssa, sosiaa-listen verkostojen puute, koulukiusaaminen, päihteet, taloudelliset vaikeudet, alavalinta ei ollut oma päätös, opiskeluvaikeudet, äitiysloma.

Jatkosijoittuminen: Noin 40 prosenttia nuorista jatkoi Ohjaamon asiakkuuden jälkeen koulutukseen ja näistä yli puolet nuorisoasteen am-matilliseen koulutukseen. Yhteen laskettuna nuorisoasteen ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen siirtyi 75 prosenttia nuorista. Kaiken kaikki-aan erilaisille koulutuspoluille tai työelämään suoraan siirtyi 428 nuorta. suurin osa niistä, joista tietoa jatkosijoittumisesta ei ole tilastoitu, kävi lyhytkestoisessa ohjauksessa.

keskeytyneiden koulutusten määrä

Jatkosijoittuminen

85

218

139

18 4

229

139

19 10

114 80

8 2 0

50

100

150

200

250

Sosiaalip

alvelut

Mielenterveyspalvelut

Päihdepalvelut

Rikosseuraamusla

itos

Pitkäkestoinen (n=607)

Ennen Ohjaamon asiakkuutta

Ohjaamon asiakkuuden aikana

Ohjaamon asiakkuuden päättyessä

25 %

49 %

23 %

3 %

17 % 27 %

39 %

18 %

-9 %

-22 %

16 % 15 %

-30 %

-20 %

-10 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

Pitkäkestoinen (n=607)

Aloittaessa

Päättäessä

Muutos %-yksikköä

Tehostetun  tuen  tarve  

Ajoi0aises1  tehostetun  tuen  

tarve  

Vähäisen  tuen  tarve  

Itseohjautuva  

Tuen tarve: siirtymät asiakasprofiloinnin mukaisista kategorioista toiseen olivat nuorten enemmistön kohdalla positiivisia. vain vajaat pari-kymmentä nuorta siirtyi vähemmän tukea tarvitsevista enemmän tukea tarvitsevien ryhmään. tehostetun tuen kategoriasta oli ohjauksen päätyttyä siirtynyt vähemmän tukea tarvitseviin yli 40 prosenttia. suurin siirtymä, 157 nuorta, oli ajoittaisesti tukea tarvitsevista vähäisen tuen tarvitsijoiden kategoriaan. Muista ryhmistä itseohjautuviin siirtyi 91 nuorta, joista suurin osa vähäistä tukea tarvitsevista. Kahdeksan nuorta on jätetty tästä tilastosta pois, koska heidän tuen tarpeensa hankkeen asiakkuuden päättyessä ei ole tiedossa. Nämä nuoret siirtyivät startti-verstas-osahankkeeseen ja siellä asiakasprofilointi ei ollut käytössä.

Asiakkuudet: tässä on tarkasteltu muutamaa nuorten käyttämää palvelua Ohjaamon asiakkuuden eri vaiheissa. sosiaalipalveluja käyttävi-en määrä on noussut jonkin verran ohjauksen aikana, mutta asiakkuuden päätyttyä hankkeessa näiden nuorten määrä on pienentynyt lähes puolella. samoin mielenterveyspalvelujen käyttö on vähentynyt hankkeen asiakkuuden jälkeen huomattavasti, noin 40 prosenttia ja päih-depalvelujen käyttö yli 50 prosenttia. Myös tästä tilastosta kahdeksan nuorta on jätetty pois heidän siirryttyä starttiverstas-hankkeeseen.

tuen tarve

asiakkuudet

86

TULEVAISUUSOhjaamon ja Avoimen ammattiopis-ton tulokset ja vaikuttavuus ovat ol-leet erittäin hyvät ja jatko näyttää vie-läkin valoisammalta. Ohjaamo-mallin idea leviää ympäri suomea ja Ohjaa-moita käynnistyy maanlaajuisesti vuodesta 2015 alkaen, toivottavasti jatkossa myös maailmanlaajuises-ti. valtakunnallisen Ohjaamo-mallin ideana on luoda monitoimijaisia ma-talan kynnyksen ohjauspalvelupistei-tä, Ohjaamoita, joista nuori saa oi-kea-aikaisen, moniammatillisen tuen.

pohjois-Karjalassa hankkeen hyvät mallit ovat siirtyneet pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän käytänteisiin. vaikka Avoimen ammattiopiston työ-voimapoliittinen koulutus loppuikin jo keväällä 2014 Avoin ammattiopis-to jatkaa vielä toimintaansa yhteis-työssä oppisopimuksen ennakko-jakson kanssa, mikä tarjoaa hyvien käytäntöjen pohjalta kehitetyn pal-velukokonaisuuden sekä ilman opis-kelupaikkaa jääneille että opintojen keskeyttämistä pohtiville. Koulutus-palvelua voidaan hyödyntää myös silloin, kun opiskelijan elämäntilan-ne on haastava ja hän tarvitsee vah-vasti tuetun ja joustavoitetun opin-tojakson. tavoitteena on opintojen läpäisyn edistäminen ja työnjaon te-hostaminen. Oppilaitokset voivat lä-hettää yksittäisiä opiskelijoita näihin palveluihin silloin, kun tarve ilmenee ja paikkoja on jäljellä. Lähettävän op-pilaitoksen opiskeluhuoltohenkilöstö sopii Avoimen ammattiopiston ura-ohjaajan kanssa palvelun keston ja sisällön.

pohjois-Karjalan koulutuskuntayh-tymän opiskelijoille suunnattu pal-velukokonaisuus rakentuu yksilölli-sesti toteutettavasta:• henkilökohtaistamisesta• uraohjauksesta• opiskelu- ja työelämävalmiuksien

kehittämisestä

• mahdollisuuksista suorittaa at-ai-neita ja ammatillisten tutkintojen valinnaisia opintokokonaisuuksia ammatillisen erityisopetuksen me-netelmin pienryhmässä

• vahvasti tuetusta työssäoppimi-sesta ja vertaisryhmän tuesta.Lisäksi pohjois-Karjalan koulutus-

kuntayhtymä ja Joensuun kaupunki suunnittelevat valmistavien koulu-tusten yhteistyötä lukion ja amma-tillisen koulutuksen osalta. Uudessa mallissa on tarkoituksena hyö-dyntää Ohjaamon ja Avoi-

men ammattiopiston hyviä koke-muksia etenkin ohjauksen ja jous-tavien opintopolkujen suhteen. tavoitteena on myös edistää toisen asteen koulutuksen läpäisyä ja suju-voittaa hallittuja siirtymiä sekä toi-sen asteen koulutuksen sisällä että koulutuksen ulkopuolelta toisen as-teen koulutukseen.

87

Ohjaamon toiminnan periaatteetEdellä mainittua toimintaa on jo otettu ja ollaan ottamassa vaiheit-tain laajemmin käyttöön pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutukseen läpäisyn edistämiseksi ja joustavuuden lisää-miseksi. Lisäksi Avoimen ammatti-opiston ja Ohjaamon hyvät käytän-teet on huomattu hyväksi keinoksi tukea siirtymiä sekä oppilaitoksen sisällä että työttömyydestä koulu-tukseen tai työhön. Ohjaamo-mal-lin tulevassa suunnittelussa ja to-teutuksessa on tärkeää pohtia mitkä ovat olemassa olevat mallit ja ver-kostot ja miten toimijoiden väliset toimintamallit ja palvelunohjaus on toteutettu. se millaista osaamis-ta tarvelähtöisten asiakaskohtais-ten ohjauspolkujen toteuttamiseen kullakin Ohjaamo-toimijalla on, vai-kuttaa siihen miten Ohjaamoa kan-nattaa lähteä rakentamaan ja mitä täydentävää ohjausosaamisen kou-lutusta ja työnohjausta toimijoiden on mahdollista saada. tulevien Oh-jaamoiden tehtävänä on ohjata ja tukea heterogeenista asiakaskun-taa, jolloin tarvitaan erittäin moni-puolista ja kattavaa osaamista sekä yhdessä tekevää toimintakulttuuria.

pohjois-Karjan Avoimen ammat-tiopiston ja Ohjaamo-kokemusten perusteella toiminnassa on keskeis-tä Mikael Leimanin mukaan:• Asiakaskohtainen toimijuuden es-

teiden ja edellytysten arviointi• Palveluohjauksen yhdistäminen te-

rapeuttiseen työotteeseen• Yksilö- ja ryhmätyöskentelyn jous-

tava integrointi• Yhteistyö toimijaverkon muiden

toimijoiden kanssa ajoitettuna oh-jattavan edellytysten mukaisesti

• Ohjaamon kannatteleva ilmapiiri, joka mahdollistaa ohjattavien toi-mijuutta edistäviä korjaavia koke-muksia.

(Mikael Leiman, toimijuuden tuki -hankkeen käytännön tutkimusse-minaari 10.10.2014) Edellä oleva Leimanin arvio kos-kettaa asiakkaita, joilla on työllisty-mistä tai kouluttautumista estäviä tai hidastavia toimijuuden esteitä. toimijuuden tason arviointiin tarvi-taan laadukasta ja usein myös pit-käkestoista tapausjäsentämistyös-kentelyä. Ohjauksessa on olennaista asiakkaan toimijuuden tunnistami-nen sekä ohjausta, ryhmätoimin-toja ja koulutusta tukevan kannat-televan toimintamallin ja niihin liittyvän hyvän ilmapiirin muodos-tuminen. se kuinka nämä toiminnat saadaan kullakin alueella ja kussa-kin toimintaympäristössä rakennet-tua pysyväksi toimintamalliksi, vaatii pitkäjänteistä ja sitkeää juurrutta-mistyötä. valtakunnallisten Ohjaa-moiden ideana on palvella laajaa asiakaskuntaa, joilla on heterogee-niset ohjaustarpeet, siksi on tärke-ää, että Ohjaamoista ja Ohjaamo-toiminnoista löytyy monipuolista osaamista sekä yhteinen näkemys nuorten ohjauksesta. Yhteisen nä-kemyksen ja osaamisen muodosta-miseen on tarpeellista varata riittä-västi aikaa, valmistelua ja mallin auki purkamista alueelliset lähtökohdat huomioiden.

Leimanin mukaan Ohjaamo-kon-septin implementointi on mutkikas prosessi, johon vaikuttavat:• Sijoittuminen organisaatioon• Toimijaverkon paikalliset olosuh-

teet ja yhteistoiminnan rakenta-minen

• Henkilöstön kompetenssit ja uu-den käytännön omaksuminen

(Mikael Leiman, toimijuuden tuki -hankkeen käytännön tutkimusse-minaari 10.10.2014)

Joensuun alueella ja pohjois-Kar-jalassa etuna on se, että täällä on hankittu toimijoille dialogisen oh-

jaukseen ja tapausjäsentämisen koulutusta ja ohjausverkostossa työskentelevä henkilöstö on muu-tenkin hyvin koulutettua. Osaami-nen ja kouluttautuminen näkyvät hyvänä toimijoiden välisenä yhteis-työnä. työotteet ovat ajan myötä lä-hentyneet toisiaan ja samalla myös tietoisuus toistensa tekemisestä ja yhdessä tekevä toimintakulttuuri on edistynyt. Näin ollen Ohjaamon ja nuorten palveluiden tulevaisuus näyttää maakunnassamme erittäin lupaavalta. Olemassa olevien sig-naalien ja hyvin tehdyn pohjatyön perusteella saamme jatkossa yh-teistoimintaa vieläkin tiiviimmäksi ja työotetta entistä yhtenäisemmäk-si. tästä on hyvä jatkaa!

toivottavasti olette viihtyneet matkassamme! Hankkeemme on ollut viihtyisä, haastava, työntäytei-nen ja tapahtumarikas matka, jossa polkujen ja matkantaittovälineiden variaatiot ovat olleet lukuisat. Nuor-ten tuki-hanke on nyt lopussa, mikä tarkoittaa, että kulkuneuvo vaihtuu. Nyt olemme väliasemalla, jonka jäl-keen matka jatkuu edelleen uusilla reiteillä uusien ja vanhojen matkus-tajien sekä matkaoppaiden parissa. Matkan varrella kertyneille reiteille ja reiteiltä tarttuneille kokemuksille on jatkossakin käyttöä. toivottavas-ti kokemusten avulla saadaan luotua entistä parempia reittejä ja matkan-tekovälineitä, jotka auttavat nuoret ja nuorten parissa toimivat ohjaus-toimijat yhdessä perille tuleviin mat-kakohteisiin.

88

89

Puheenvuoroja ja näkökulmia

ERIKOISSAIRAANHOIDON PSYKOLOGIN KAN-NANOTTO nuorten mielenterveyskuntoutu-jien ammatillisten ”väliportaan palveluiden” tarpeeseen

Nuoret mielenterveyskuntoutujat ovat ol-leet yhteiskunnallisen keskustelun kohteena viime vuosina mm. nuorten lisääntyneiden työkyvyttömyyseläkkeiden näkökulmasta. On kauhisteltu mm. työkyvyttömyyseläkkeiden määrää – usein toki varsin yksioikoisesta nä-kökulmasta. Lisäksi on puhuttu nuorten syr-jäytymisestä, ammatillisen koulutuksen esty-misestä ja väliin tipahtamisesta terveidenkin nuorten kohdalla.

tarkastelen asiaa erikoissairaanhoidon psy-kologina. Nuorten mielenterveyskuntoutujien hankaluudet ovat usein pitkäkestoisia ja moni-naisia. Heillä on psykiatrinen sairaus ja sen lii-tännäisongelmat. Usein sairastuminen katkai-see opinnot. toipuminen ei ole suoraviivaista ja kuntoutuspolku on usein pitkä. Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma on välttämä-tön. parhaimmillaan hoitoverkosto on yhteis-työverkosto, johon on integroituna eri tahoja nuoren tarpeiden mukaan.

verkostoja mielenterveyskuntoutujanuorelle ei ole aivan helppo löytää. He ovat monien tu-kitoimien suhteen väliinputoajia. vuosien var-rella olemme joutuneet luovimaan, jopa taiste-lemaan, nuorille reittejä erinäisten aktivoivien toimenpiteiden pariin. Usein kuitenkin ongel-mana on se, että nuo toimenpiteet, kuten te-rapeuttinen työtoiminta, eivät välttämättä vie nuorta kohti ammatillista kuntoutusta: ne ovat enemmän ylläpitäviä kuin eteenpäin vieviä; pyritään säilyttämään jotakin, mitä on saavu-tettu, kuten tasainen psyykkinen vointi, mut-ta seuraavaa askelta ei ole tarjota.

90

paikoin on vaikuttanut siltä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat pa-kotetaan yhteiskunnassamme kei-notekoiseen joko – tai -asetelmaan: nuori on joko Kelan kuntoutuksen pii-rissä tai tE-toimiston asiakkuudessa.

Käytännössä psykiatrisesti sai-rastavien nuorten kohdalla työ- ja opiskelukyky ei ole joko - tai, vaan sekä - että. Nuorilla on monia vah-vuuksia ja he ovat kenties jo toipu-misessaan pitkällä. tästä huolimatta työmarkkinoiden tai täysipainoisen opiskelun haasteet saattavat vie-lä olla liialliset. Kun nuorelle ei ole tarjota hänen senhetkiset voimava-ransa huomioivaa väliporrasta, hän joutuu joko liian vähäisten tai liiallis-ten haasteiden eteen eikä korjaavia / voimaannuttavia kokemuksia pääse syntymään. pahimmillaan tulokse-na on passivoituminen tai liiallinen kuormittuminen ja sairauden oirei-den vaikeutuminen.

suurin haaste opiskeluun kuntou-tumisen tiellä on väliportaiden uupu-minen. psykoosista, vakavasta masen-nuksesta tai vaikeasta pakko-oireilusta ei ole suoraa polkua täysipainoiseen opiskeluelämään. Niin kuin hoidossa ja kuntoutuksessa yleensä, myös opin-toasioissa on edettävä porras kerral-laan, opiskelun haasteita ja vaativuut-ta asteittain lisäten.

Löysimme, ammatillisia välipor-taan vaihtoehtoja kuumeisesti poti-laillemme etsiessämme, Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston. Kuu-limme Ohjaamosta pohjois-Karjalan ammattiopiston opinto-ohjaajalta. Muutaman nuoren kontakti käyn-nistyi ”pilottina”, Kelan ja tE-toimis-ton kanssa neuvotellen: voiko nuori tulla valituksi Avoimeen ammatti-opistoon siitä huolimatta, että hänet on sairausvakuutuksellisesti arvioi-tu määräaikaisesti työkyvyttömäksi (kuntoutustuki)? Alkoi monta puhe-linsoittoa, sähköpostia ja virastoissa

vierailua kestänyt prosessi, jonka tu-loksena muutama nuori aloitti asi-akkuuden ensin Ohjaamossa, sitten opinnot Avoimessa ammattiopistos-sa. Kyseisten nuorten kohdalla sekä Ohjaamo että Avoin ammattiopisto osoittautuivat menestykseksi.

Nuoren opiskeluvalmiudet, ajan-kohtaiset vahvuudet ja haasteet, ovat asioita, joista on lähes mahdotonta saada selvyyttä ilman Ohjaamon / Avoimen ammattiopiston kaltaista palvelua. voimme tutkia nuorta psy-kologisin testein ja arvioida hänen psyykkistä vointiaan psykiatrisesti, mutta vain käytäntö kertoo käytän-nöstä. Lisäksi Ohjaamon / Avoimen ammattiopiston kaltainen palvelu tukee nuoren vuorokausirytmiä sekä vahvistaa sosiaalisia, arjen ja opiske-lun taitoja sekä antaa nuorelle itse-tuntoa tukevaa vahvistusta, joka nä-kyy positiivisella tavalla myös muilla elämänalueilla sekä toipumisessa.

tämänkaltaiselle väliportaalle on ehdottomasti tarvetta ja mikäli siitä syntyisi yleistynyt palvelumalli, nuo-ria kuntoutujia olisi ohjata palvelun piiriin vuosittain varmasti enem-män kuin mitä sisäänotto on – niin pitkään on ammatillisen opiskelun kenttä ollut vailla vastaavaa palvelua.

Ohjaamon ja Avoimen ammatti-opiston toimintamallien jatkamisen puolesta rummuttaen ja hyvin alka-neen yhteistyön jatkoa toivoen,

psykologi Anna RotkopKssK / tikkamäen a ikuispsykiatrian poliklinikka

OOPPELI ON OIVA PELI - OHJAUKSEN KAUTTA UUDELLE URALLE

Minun tarinani: matka mieheksi oli helvetin pitkä ja yhtä monimutkai-nen kuin Opelin käyttöopas

synnyin pienelle paikkakunnalle, kär-sin pienen paikkakunnan ongelmis-

ta koko kouluajan. Minulla todettiin jo alakoulussa oppimiseen liittyviä ongelmia, jouduin pienryhmäope-tukseen. Minua kiusattiin jopa opet-tajien taholta. Olin sitten tyhmä! – kun ne muut niin sano. Minulla on useita sisaruksia ja kotiolot ovat aina olleet hyvät, kotona ymmärrettiin ja tuettiin, siskot ja heidän lapset ovat minulle läheisiä ja rakkaita. Autot ovat kiinnostaneet minua pienestä pitäen. Ensimmäisen kerran avasin auton konepellin alle kouluikäisenä.

Kiinnostus autoihin karkasi kä-sistä, kännipäissäni ollessani ajoin ojaan ja jäin kiinni. No, nyt voi sa-noa ettei onneksi käynyt pahempaa. tuon jälkeen elämääni astui rikos-seuraamusvirasto ja eihän kaikki jää-nyt känniajeluun, lisäksi tuli tehdyksi muutamia – nyt jälkeenpäin ajatel-len – tyhmiä automurtoja. Mene-tin tietysti ajokortin ja sain useiden tonnien sakot ja korvausvaatimuk-set. Naisten kanssa en ikinä ole tul-lut toimeen ja sen aikaiset tyttöys-tävät pettivät ja käyttivät hyväkseen kokoajan. Kaveripiirini oli sellainen, jota kotona ei esitelty. Olin kyllä pas-ka tyyppi.

tuossa vaiheessa yritin opiskella – autoalaa – kuinka sitä muuta. Kiu-saaminen jatkui amiksessa ja jätin sen heti kesken. tuolloin elämääni tuli Ohjaamosta Anne. Mie olin sil-loin kuin se helvetin ooppeli, jakohih-na laahasi ja akussa oli liikaa virtaa. Kytkin luisti. pohdittiin, että meni-sin opiskelemaan oppisopimuksella paikallisen huoltamoon. Onneksi se ei toteutunut ja jouduin Avoimeen ammattiopistoon Joensuuhun ke-väällä 2013. Kuljin linja-autolla pari tuntia päivässä, korttihan oli kuivu-massa. Eka kertaa pääsin ”katsastus-huoltoon”. Minulla oli oma ohjaaja ja opettajat jaksoivat vittuiluani. tyt-töystäväni Jenna tuli elämääni sa-mana syksynä.

91

Avoimessa ammattiopistossa sain opiskella omaan tahtiini ja vaikka vä-lillä ote tunneilla herpaantui, jaksoin olla aktiivisesti paikalla. Oman oh-jaajani kanssa asetettiin lyhyen aika-välin tavoitteita, aluksi en tajunnut miksi pitää oppia ensiksi käyttäyty-mään muiden ryhmäläisten kanssa. Kiusaamattomuus Avoimessa am-mattiopistossa hämmensi myös. Aiemmin koulussa kyllästyin ja pit-kästyin ja aloin vittuilla opettajille ja kavereille. Minulla oli lyhyt matka kiusatusta kiusaajaan. sanna-opet-tajan ja Anu-ohjaajan kanssa opin sen, että sisäistä kytkintä ei voi ulko-päin säätää. Kun moottori alkaa käy-dä ylikierroksilla, on ihan itse käytävä konepellin alla.

”Oskari aloitti avoimen ammatti-opiston valmistavassa koulutuksessa 7.1.2013 tavoitteena ammattia tukevi-en aineiden suorittaminen ja perus-koulun arvosanojen korottaminen. Koulutus päättyi 14.6.2013 ja Oska-ri oli suorittanut 15,5 opintoviikkoa. Uuden jakson Oskari aloitti 21.8.2013 ja jatkaa koko kevään 2014. Uuden jakson tavoitteiksi asetettiin ruotsin, kemian ja fysiikan suorittaminen ja oman toimintatapojen ja käyttäyty-misen havainnoinnin lisääminen. Os-kari sitoutui Avoimen ammattiopis-ton opiskeluun ja toimintaan alusta alkaen hienosti. Hän kävi Avoimessa ammattiopistossa säännöllisesti vaik-ka joutui kulkemaan pitkän matkan bussilla. Ohjauksessa keskusteltiin tu-levaisuuden pohdinnan rinnalla pal-jon oman toiminnan ohjaamisesta ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Ryhmässä oleminen ja yhdessä toi-miminen olikin aluksi haasteellista, mutta Oskari löysi oman persoonal-lisen tavan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oskari oli motivoi-tunut muutokseen ja asetti omaan käyttäytymiseen ja vuorovaikutuk-seen liittyviä tavoitteita omin käsit-

tein. Tavoitteita saavutettiin yksi toi-sensa jälkeen. Työskentely Oskarin kanssa oli aitoa ja luottamuksellista. Oskari suhtautui ohjaajiin ja opetta-jiin myönteisesti, joskus rankallakin huumorilla höystettynä. Me ohjaajat huomasimme pian, että kovan roo-lin rinnalla on myös herkkä ja haa-voittuvainen Oskari. Oli upeaa kul-kea hetki Oskarin mukana ja seurata kuinka elämä alkoi kantaa ja tule-vaisuus rakentua. Niin kuin autotkin, ihminen kaipaa välillä oikea-aikais-ta huoltoa ja uusien reittien valitse-mista. Yhdessä opimme, että kaikkia mutkia ei tarvitse ajaa suoriksi. Jos-kus kiertotie ja hitaampi nopeus voi-kin viedä varmimmin perille. Toivom-me Oskarille suotuisia reittivalintoja tulevaisuuteen.” (Ohjaava opettaja sanna ja uraohjaaja Anu 2012-2013)

Minulla on nyt hyvä suhde itsee-ni ja muihin ihmisiin. tunnen, että tulevaisuudessa minunkin konepel-lin alle uskaltaa katsoa. toisen avoa-mon-opiskeluvuoden aikana minua alkoi kiinnostaa nuorisotyö. Luulen, että minulla on jotain annettavaa. viimeistään koulutuskokeilun aikana tuo ala varmistui omaksi. sain tehdä työkokeilua uudella alalla opintojen rinnalla. Autot, tietysti, ovat aina lä-hellä minua. vaan ne jääköön oman auton rakenteluksi.

”Aloitin Oskarin uraohjaajana mar-raskuussa 2013. Oskari on hyvin si-toutunut Avoimen ammattiopiston koulutukseen, ja poissaoloja on to-della vähän. Hän on mennyt valta-vasti eteenpäin: jo puolen vuoden ai-kana on tapahtunut selkeää kehitystä muun muassa keskittymiskyvyssä. Li-säksi Oskari huomioi muut ihmiset aikaisempaa paremmin. Kehittämi-senkin kohteita löytyy vielä, mutta suunta on hyvää vauhtia eteenpäin! Uusi unelma-ammatti on löytynyt: Oskari on käynyt tutustumassa pa-riinkin otteeseen alan oppilaitokses-

sa. Lisäksi Oskari on päässyt Avoimes-sa ammattiopistossa harjoittelemaan ryhmänohjaajan taitoja. Oskari oli myös keväällä 2014 noin kuukauden ajan työssä oppimassa päiväkodissa.” (Maija, uraohjaaja 2013–2014.)

Opettajista ja ohjaajista opin sen, että nekin ovat ihmisiä, jotka oikeas-ti haluavat minulle hyvää. No, välil-lä kyllä painoivat jarrua puolestani. Opiskelu oli sitä, että henkilökunta oli koko ajan läsnä. Oppilaitokseen tu-tustumisjakson aikana minulla oli ka-verina Ohjaamon harjoittelija, mikä oli hyvä asia, sillä olin eka kertaa ihan vieraassa ympäristössä ja porukassa. iso juttu oli Jenna, tutustuin häneen toisen vuoden aikana. Nyt asutaan yhdessä ja opetellaan elämään. syk-syllä minua odottaa opiskelupaikka Nuoriso- ja vapaa-ajan koulutukses-sa. Autoja en kuitenkaan jätä koskaan – uusi peli on ostettu ja se on ooppeli.

Oskari 20 v.

KOKEMUKSENI JOENSUUN OHJAAMOSTA Olin opiskellut ensimmäisen vuo-den lastentarhanopettajaksi savon-linnassa. Ala ei kuitenkaan tuntunut omalta, joten harkitsin alanvaihtoa. Olin kiinnostunut pintakäsittelyalas-ta, mutta en tuntenut ketään, joka olisi kyseisen koulutuksen käynyt, jo-ten ei ollut ketään, jolta kysyä apua. perhe ja suku olivat alanvaihtoa vas-taan ja sanoivat, että pilaisin elämä-ni jos keskeytän koulutukseni. Ystävät ja muut ikätoverit olivat toista mieltä. He halusivat, että tekisin niin kuin itse parhaaksi kokisin. En uskaltanut teh-dä päätöstä suuntaan tai toiseen, ja halusin puolueettoman mielipiteen siitä, mitä minun kannattaisi tehdä. isosiskoni kertoi Joensuun Ohjaamos-ta ja ehdotti, että kävisin siellä jut-telemassa asiasta, toivoen ehkä sa-malla että muuttaisin mieleni. Kävin ensin Ohjaamon nettisivuilla tutkis-

92

kelemassa. tiesin, että täältä saisin myös tarvitsemaani tietoa pintakä-sittelyalasta, joten päätin ottaa paik-kaan yhteyttä.

Ennen Ohjaamoa sain apua vain lä-hipiiriltä, kuten ystäviltä ja per-heeltä. pieni osa lähipiiristä työskenteli tavallaan asi-oiden tiimoilla, joten he antoivat myös ammatil-lista näkökulmaa, mut-ta näissä

näkökulmissa oli aina mukana höys-tettynä heidän henkilökohtainen mielipiteensä, joka usein kuului ”älä keskeytä nykyistä koulutustasi”. Eri

koulutuksista ja amma-teista sain tietoa

lähinnä inter-netin kaut-

ta, ja mi-käli joku tietty am-

matti alkoi kiinnostaa,

otin selvää, onko lähipiirissäni ketään alan kouluttautujia ja kyseli heiltä enemmän. Ohjaukseni kesti noin

pari kuukautta. Aloin käydä ohjauksessa ensimmäistä kertaa ke-sä-heinäkuussa, ja viimeiset tapaa-miset sijoittuivat syksyyn. tapasim-me noin kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Kävimme ensin läpi omaa elämänhistoriaani; mitä olin opiskellut ja missä, mitä har-rastin, millaisia ihmissuhteita elä-mässäni on ollut ja kävimme myös

läpi muutaman kivuliaan koke-muksen. Minulta kysyttiin, mik-si olen harkinnut alanvaihtoa ja

miksi juuri pintakäsittely. sain usein kotiläksyjä, muun muassa tehdä ne-

tissä ammatinvalintatestejä. Eräällä tapaamiskerralla otimme käyttöön ammattikortit, joissa oli listattuna eri alojen ammatteja, ja kuvaus niis-tä. Minun piti lajitella ammatit ”kiin-nostaa paljon”, ”ehkä kiinnostaa” ja ”ei kiinnosta yhtään” –osioihin. Koti-läksyjä sain ottaa ammateista enem-män selvää ja kirjoittaa niistä hyvät ja huonot puolet ylös. Näin saimme ra-jattua pois paljon ammatteja, jotka eivät minulle sopineet, ja keskityim-me niihin, jotka kiinnostivat paljon. Kun olimme saaneet kiinnostavim-mat ammatit esiin, kävimme kahdes-sa eri koulussa tutustumassa ja jut-

telemassa opettajien kanssa. Ensin kävimme pintakäsittelyalalla. pidin paikasta, mutta juteltuani alan opet-tajan kanssa, työllistymistilanne alkoi pelottaa minua, joten päätin hauda-ta ajatuksen. sitten pääsin juttele-maan ammattikorkeakoulun edusta-jan kanssa tradenomikoulutuksesta, mutta jostain syystä pieni ääni pääs-säni hoki ”mieluummin merkonomi, mieluummin merkonomi”. pääsin tu-tustumaan myös Otsolan ammatti-opistoon liiketalouden puolelle, jonne Ohjaamon rohkaisun ja neuvonnan avulla päädyin lopulta laittamaan avoimen hakemuksen. Yllätykseni oli suuri, kun sain tiedon, että minut on hyväksytty opiskelemaan liiketalou-den perustutkintoa. Olen nyt opis-kellut alalla muutaman kuukauden, ja olen todella nauttinut opiskelusta. tällä hetkellä olen työssäoppimisjak-solla kirjakaupassa, ja nautin työsken-telystä todella paljon.

ilman ohjausta olisin mahdollises-ti vain jatkanut samaa vanhaa kou-lutusta, ja huomata vain enemmän ja enemmän, että ala ei tunnu oike-alta. Koulutuksen jälkeen olisin mah-dollisesti joutunut pakon edestä ha-kemaan töitä alalta, jossa en viihtyisi ollenkaan. toinen mahdollisuus on se, että olisin omin päin vaihtanut alaa suoraan pintakäsittelyyn, ja huomata sitten myöhemmin, että olin tehnyt virheen. Ohjauksen avulla löysin liike-talouden perustutkinnon, joka tuntui enemmän omalta jutultani.

Ohjaamo antoi monenlaista tukea. tärkein tuki oli antaa ulkopuolinen, puolueeton mielipide, joka ei tuntu-nut latistavalta, vaan päinvastoin kan-nustavalta. sen lisäksi, että sain tie-toa ammateista, sain myös henkistä tukea. Olin hyvin ahdistunut ja sekai-sin omista ajatuksistani, ja Ohjaamo auttoi minua pääsemään yli vaikeista tunteista, joita kävin läpi. tunsin, että kerrankin minua kuunnellaan, ja mi-

93

nua kannustetaan eteenpäin ja usko-taan, että pystyn mihin vain. Olen Oh-jaamolle ikuisesti kiitollinen siitä, että he auttoivat minua tekemään ison päätöksen. Uskon, että olisin loppu-elämäni katunut, jos en olisi uskalta-nut tehdä sitä.

sirpa

Mie ossaan, sie ossaat, Myö osataan! Kirkkokadulla on kova tohina päällä. Opiskelijat puurtavat kovasti tehtä-viensä parissa ja välillä joku huikkaa: ’’saisko vähän apua?’’. tällöin joku lu-kuisista harjoittelijoista juoksee en-nakkoluulottomasti auttamaan, oli sitten kyse matikan tehtävistä tai KELAn hakemuksista. tällä hetkel-lä meitä on täällä kuusi, ja jos hen-kilökunnasta löytyy monniamma-tillisuutta, niin samalla tavalla sitä löytyy meistä harjoittelijoistakin. On opinto-ohjaajaa, yhteisöpedagogia ja sitten minä, nuoriso-ohjaaja, joka päivittää osaamistaan mielenter- veys- ja päihdetyön osaamisalalla.

Avoin ammattiopisto eroaa todel-la paljon muista harjoittelupaikoista. täällä työyhteisön osaksi tuleminen on helppoa, harjoittelijoiden osaa-mista arvostetaan ja meidän tuomat ideat otetaan ilolla vastaan. täällä harjoittelijat eivät ole ’’yksi homma muiden joukossa’’, vaan saamme tehdä oikeasti töitä ja ohjausta on saatavilla oikeastaan aina kun sitä tarvitsee. Myös työtehtävät ovat mo-nipuolisia. Joskus tuntuu, että olet saanut poljettua jo kokonaisen po-lun Kirkkokadun ja työkkärin välille, mutta välillä voit vain istahtaa nuor-ten kanssa kahvikupin ääreen ja pu-hua kaikesta maan ja taivaan välillä. Yksikään päivä ei ole samanlainen, joka on todellinen rikkaus! Olemme myös saaneet pitää pienryhmiä, joi-den sisältöön ja toteutukseen meillä on aika lailla vapaat kädet. täällä on

helppo kokeilla uusia toimintatapo-ja ja sitä nimenomaan toivotaankin.

Avoimessa ammattiopistossa py-ritään vahvistamaan nuorten omia vahvuuksia, mutta täällä vahviste-taan myös meitä alan tulevia am-mattilaisia. täältä saa paljon amma-tillista itsevarmuutta, sillä sinuun ja ammattitaitoosi luotetaan. Me ei olla pelkästään harjoittelijoita, vaan jotain enemmän. parasta kuitenkin Avoimella ammattiopistolla ja Oh-jaamolla on se, että ei olla vaan mie ja sie, vaan ollaan myö, ja se on jo-tain, mitä ei joka paikasta löydy!

Me haluamme kaikki kiittää täs-tä mahdollisuudesta ja toivotamme kaikkea hyvää, ihanaa ja kaunista, ylä- ja alamäkiä sekä kesäisiä tuulia, räntäsateita ja ukkoskuuroja, kaik-kea mitä tähän elämään kuuluu. Ja muistakaa; jokaisessa päivässä on jotain hyvää.

Mari ikonen, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, sosionomiopiskelijaKarelia-ammattikorkeakoulu

oHJaaMon Ja avoiMen aMMat-tiopiston pedaGoGinen toiMin-takULttUUri erityisopettaJa-opiskeLiJan nÄkökULMastaOpiskelen neljättä vuotta itä-suo-men yliopistossa, pääaineenani on erityispedagogiikka, sivuaineena olen tehnyt opinto-ohjaajan opinnot. tällä hetkellä suoritan erityisopetta-jaopintojen maisterivaiheeseen kuu-luvaa harjoittelua Avoimessa am-mattiopistossa ja Ohjaamossa. tässä harjoittelussa tavoitteenani on eri-tyisesti sosioemotionaalisen käyt-täytymisen pedagoginen tukeminen nuorten ja aikuisten kanssa työsken-neltäessä. Harjoittelupaikkana Avoin ammattiopisto ja Ohjaamo tarjoa-vat tähän erinomaiset puitteet, li-säksi saan ainutlaatuisen mahdolli-suuden yhdistää erityisopettajan ja

opinto-ohjaajan opintoni. Erityispedagogiikan näkökulmasta

Avoimessa ammattiopistossa toteu-tetaan monipuolisella tavalla erityis-opetuksen ja erilaisten tukikeinojen järjestämistä erilaisiin syihin ve-doten (Laki ammatillisesta perus-koulutuksesta 20 §, 13.6.2003/479). Avoimessa ammattiopistossa opis-keluryhmä on pieni, jokainen koh-dataan yksilönä ja mahdollisuudet eriyttämiseen ja yksilöllistämiseen ovat poikkeuksellisen hyvät. Harjoit-telupaikkana Avoin ammattiopisto-ja Ohjaamo tarjoavatkin mahdolli-suuden päästä osallistumaan hyvin monipuolisesti laaja-alaisen eri-tyisopetuksen järjestämiseen ja to-teuttamiseen, kehittämään ja ko-keilemaan yksilöllisiä menetelmiä useiden eri aineiden opetukseen sekä toimimaan niin samanaikais-opettajana kuin itsenäisenäkin opet-tajana. Opiskelijoilla on vaihtelevia ja moninaisia tuen tarpeita, joita pää-see harjoittelussa tarkastelemaan ja arvioimaan monien eri alojen am-mattilaisen kanssa. tämä on omalta osaltani laajentanut perspektiiviäni koskien erityisopetuksen toteutta-mista, kehittänyt ja monipuolistanut pedagogisia taitojani erityisopetta-jana sekä antanut runsaasti uusia ideoita ja näkökulmia. Lisäksi Avoi-messa ammattiopistossa ja Ohjaa-mossa olen harjoittelijana pääs-syt osaksi poikkeuksellisen tiivistä ja monitoimijaista, toimivaa moni-ammatillista yhteistyötä.

Opetusmuotojen vaihtelevuus ke-hittää opiskelu- ja tiedonetsintätai-toja monipuolisesti, lisäksi tiiviissä ryhmässä työskenteleminen ja ryh-mätyöt lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kehittävät sosiaalisia tai-toja. Hienoa Avoimessa ammatti-opistossa onkin, että nuorten hyvin vaihtelevista ja rankoistakin taus-toista huolimatta opiskeluryhmä on

94

ilmapiiriltään erittäin avoin, hyväksy-vä ja kannustava ja sen myötä myös oppimistulokset ovat olleet hyviä. tämä on mielestäni suurelta osin onnistuneiden pedagogisten tuki-toimien ansiota. sama välittömyys ja avoimuus näkyy vahvasti myös har-joittelijoiden mukaan ottamisessa ja ohjaamisessa. Harjoittelijana olen-kin alusta saakka tuntenut olevani osa ammattilaisten yhteisöä.

Fiia söderholmopiskelija, erityispedagogiikkaitä-suomen yliopisto

oHJaaMo=LÄMMönJakoHUoneOhjaamolla tarjotaan matalan kyn-nyksen ohjausta. sisään astuminen onkin tehty mahdollisimman hel-poksi nuorelle, mutta ohjauksen har-joittelijalle Ohjaamo voi näyttäytyä suurelta haasteelta. Osaanko minä auttaa? Mitä taitoja minulla olisi ol-tava, jotta voisin kohdata ongelmiin joutuneita ihmisiä? Rimakauhu kui-tenkin karisee välittömästi toimin-taan sukellettaessa; riittää, että olet aidosti läsnä ja avoin oma itsesi.

Ensimmäinen opetus Ohjaamossa on, että ketään ei leimata, lokeroida tai aseteta toisen ylä- tai alapuolel-le. Kaikkiin suhtaudutaan avoimel-la mielellä ja ystävyydellä olipa kyse sitten vierailijoista, ohjattavista tai harjoittelijoista. Minäpystyvyyden vahvistaminen ja onnistumiskoke-musten kartuttaminen, jotka ovat Ohjaamossa kollektiivisia tavoittei-ta, luovat hyvää yhteishenkeä. On mahtavaa, että minä olen saanut olla mukana puhaltamassa tähän samaan hiileen ja lämmitellä sen hehkussa. Ohjaamossa tehdään kor-vaamattoman arvokasta työtä. tyy-tyväisyys, joka ohjattavien ja opiske-lijoiden kasvoilta loistaa, kun he ovat saaneet jakaa ajatuksiaan ja tulleet huomioiduiksi, löytäneet elämälleen suunnan tai vain paikan, jossa maail-

man myrskyissä voi levähtää, ei vält-tämättä näy tilastoissa, mutta vai-kuttaa niin monessa sydämessä.

Olen yksi niistä monista ohjaus-harjoittelijoista, joka lähtee Ohjaa-mosta mukanaan reppu täynnä hy-vää mieltä, mahtavia kokemuksia ja uusia ohjausvälineitä. parasta an-tia on ollut ihmisiin tutustuminen; olen päässyt pitämään ohjauskes-kusteluita, vetämään pienryhmää sekä osallistumaan verkostotoimin-taan ja viikkopalavereihin. Lopuksi täytyy vielä kertoa mahtavasta tY-HY-päivästä. Kävimme virkistäyty-mässä pohjoiskarjalaisessa luonnos-sa ja vaikka maa olikin jo luminen, niin huumorinkukka oli voimissaan ja muistot retkestä lämmit- t ä v ä t mieltä vielä pitkään. Niin isO KiitOs kai-kesta!

Annu-Riina Laine, FM, ohjausalan opis-kelija itä-suomen yliopisto

95

lähteet• Alander J. (2012). Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat. Goaling –menetelmä. Luento 1.10.2012.

• Hanna, F. J. (2009). Vaikeat asiakkaat terapiatyössä. Miten edistää myönteistä muutosta. Helsinki: Edita.

• Maslow, A. H. (1970). Motivation and Personality. (2nd ed.). New York, NY: Harper and Row.

• Pietikäinen, A. (2009). Joustava mieli. Kustannus Oy Duodecim.

• Starttiverstas-hanke. 2010. Starttivalmennus starttiverstas-hankkeessa. http://tpy-fi-bin.directo.fi/@Bin/34e49216e9fefb4d47b438ceb9fde15a/1412246139/application/pdf/156597/starttiverstas_Joensuu.pdf [luettu 2.10.2014]

• Valtone - valmennusta ja toimintaa nepsyaikuisille

• http://www.honkalampisaatio.fi/fi/projektit/valtone/ [luettu 28.10.2014]

liitteetLiite 1. Validointi ja itsereflektion kehittyminenvalidointityylejä, joilla kasvatetaan asiakkaan itsereflektiota sekä voidaan voimistaa muutoshalukkuutta: Avoimet kysymykset, hyväksyvät kommentit, reflektiivinen kuuntelu, asiakkaan kertomuksen tiivistäminen, yksinkertainen ja laajennettu reflektio, kaksipuolinen reflektio, keskustelun aiheen vaihtaminen, vastarinnan myöntäminen ja sen tutkiminen, kognitiivinen uudelleen muotoilu.

validoinnin tasoja ohjaajalla, jotta siitä tulisi luonteva osa keskustelua: Aktiivinen kuuntelu ja havainnointi (aja-tukset, tunteet, kehon tuntemukset, käyttäytyminen), havaitun reflektointi, ei-havaitun ilmaisu, aiempaan histo-riaan ja biologisiin tekijöihin liittyvä validointi, nykyhetkeen liittyvä validointi, tasa-arvoinen kohtelu, yhteisen ja yleisen kokemisen välittäminen (ohjaaja kertoo omista/muiden kokemuksista)Mitä validoidaan: Kognitioita, emootioita, käyttäytymistä. Autetaan asiakasta havaitsemaan, nimeämään, ku-vailemaan kokemuksiaan. validoidaan koettujen tunteiden pätevyyttä, hyväksytään asiakkaan käyttäytyminen ei-arvioivalla tavalla ja validoidaan hänen oma mahdollinen tyytymättömyyden kokeminen omaa käyttäytymis-tä kohtaan, hyväksytään asiakkaan näkökulmat itsestään, mutta autetaan näkemään laajemmin, kunnioitetaan asiakkaan arvomaailmaa, annetaan tukea uskomalla, että asiakas tekee parhaansa, palkitaan (rohkaisu, tuki..) ja kohdennetaan huomiota asiakkaan valmiuksiin, tarjotaan apua, kun hän kokee joutuvansa vaikeuksiin

Ohjaaja auttaa asiakasta ymmärtämään omaa tilannettaan ja tukee asiakkaan rakentavia ratkaisuideoita, mut-ta tuo myös omia ratkaisuideoitaan esille silloin, kun asiakkaan omat taidot eivät riitä.

Liite 2: Vastahakoisuuden ymmärtäminenNuorilla on haavoittuva autonomia eli itsemääräämisen tunteen uhka. Nuori hakee ikävaiheensa kehitystehtä-viin liittyen itsemääräämisoikeutta ja kontrolloiva vuorovaikutus lisää autonomian haavoittuvuutta. Ohjaajan on kyettävä sopivassa suhteessa vahvistamaan nuoren itsemääräämisoikeutta, mutta samalla tarjottava tilaa tut-kia omaa arvomaailmaa ja tilannetta, johon muutoshalukkuus perustuu. Nuorelle on tarjottava tilaa pohtia omia motiiveja, tavoitteita, muutoksen hyötyjä ja haittoja sekä esimerkiksi ongelmallista tilannetta ylläpitäviä meka-nismeja, aiempia epäonnistumisen tai ei pystyvyyden kokemuksia, voidakseen rakentaa uutta suhteessa ympä-röivän maailman odotuksiin ja omaan autonomiaan. itsestä lähtevä sisäinen motivaatio kantaa ohjauksessa ja asiakkaan elämässä pidemmälle. Asiakas pystyy pitkäjännitteisempään työskentelyyn ja uskaltautuu astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle sekä sietää vaikeuksiakin paremmin. Ohjaamossa asiakkaan sisäisen mo-

96

tivaation ja itsemääräämisoikeuden tärkeys huomioidaan esimerkiksi antamalla asiakkaalle valinnan kokemus, ei tehdä pakon edessä, vaan asiakas saa itse valita. tätä tukee myös tavoitteiden optimaalisuus eli yhdessä asete-tuista tavoitteista tehdään sopivan haasteellisia sekä ne pilkotaan hallittavissa oleviin osatavoitteisiin. Asiakkai-den kanssa keskustellaan myös muutokseen liittyvien ristiriitojen tiedostamisesta ja hyväksymisestä. Keskustel-laan epävarmuudesta, peloista, mutta myös luodaan mielikuvia onnistumisesta.

Liite 3: Elämänkenttä

Liite 4: ArvotyöskentelyMaslowin (1970) tarvehierarkian mukaan ihmisen toimintakyvyn katsotaan saavuttavan yhä itsenäisempiä ulot-tuvuuksia erilaisten tarpeiden täyttymisen kautta. Mikäli asiakkaan perustarpeissa on puutteita, näitä joudutaan usein korjaamaan päästäkseen etenemään kohti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tavoitteita. Näistä muo-dostuu hyvin konkreettisia elämäntaitoihin liittyviä tavoitteita ohjaukselle. Maslowin tarvehierarkiamallissa tar-peiden täyttyminen lähtee liikenteeseen fyysisistä tarpeista (ruoka, juoma, lepo, kehon tasapaino jne.), seuraava tarve on turvallisuus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja moraalinen), sitten rakastetuksi ja pidetyksi tulemisen tarve (ystävyyssuhteet, perhe..), arvostuksen tunne (luottamus itseen, muiden kunnioitus ja kunnioittaminen, it-setunto..) sekä korkeimpana tasona omatoimivuus (moraalinen, eettinen toiminta, ongelmanratkaisukyky, ennak-koluulojen vähyys, hyväksyntä, luovuus jne.). toimintakyvyn saavutettua omatoimivuuden piirteitä, ihminen voi Maslowin mukaan kokea lisääntynyttä vapautta ja omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Päästäk-seen tähän kokemisen tilaan, on tarvehierarkian muiden alempien osien oltava tasapainossa.

Yksi tapa tarkastella ohjauksessa näitä asioita on arvotyöskentely. Arvotyöskentelyssä huomioidaan elämän ko-konaisvaltaisuus ja se kuinka ihminen voisi elää omien arvojensa mukaista elämää. Arvoja kirkastetaan määritte-

97

lemällä itselle tärkeitä asioita elämässä sekä kuinka ne toteutuvat konkreettisin toimenpitein sekä mitä asiakas on itse valmis jo tänä päivänä tekemään elääkseen omien arvojen mukaista elämää. tehdään konkreettisia suunnitel-mia ja toimenpiteitä. tämä ei suinkaan tarkoita aina pelkästään mielekkäitä kokemuksia, sillä joskus on kyettävä näkemään mitä hyvää elämälle seuraa menemällä hetkeksi oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Näin asiakas mo-tivoituu sisäisesti tekemään myös epämieluisille tuntuvia asioita elääkseen omien arvojen mukaista, mielekästä ja tyydyttävää elämää. Esimerkkinä arvotyöskentelystä Ohjaamossa käytetään Arto pietikäisen (psykoterapeutti, kognitiivinen käyttäytymisterapia (2009) Joustava mieli – kirjasta löytyvää arvokompassia, jossa osa-alueina ovat terveys ja keho, ystävyyssuhteet, yhteisöllisyys, ympäristö- ja luonto, perhesuhteet, työ, parisuhde, harrastukset/huvittelut/vapaa-aika, oppiminen ja itsensä kehittäminen sekä hengellisyys/henkisyys.

Liite 5: Tavoitelomake

1. Tavoite koulutukselle: __________________________________________________

TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN:

KEINOT, joilla pääsen tavoitteeseeni:

2. Muu tavoite__________________________________________________________

TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN:

KEINOT, joilla pääsen tavoitteeseeni:

Aika ja paikka: _________________________________________________

________________________________ opiskelija:

________________________________ ohjaaja:

1) Melko hyvin:

2) Hyvin:

3) Todella hyvin:

SEURANTA

PVM ARVIO

SEURANTA

PVM ARVIO

1) Melko hyvin:

2) Hyvin:

3) Todella hyvin:

Tavoitteeni koulutusjaksolle __/__/____ - __/__/_____

NIMI: __________________________________

98

Liite 6: Avoimen ammattiopiston opiskelijavalintakriteerit 2010 - 2014tullakseen valituksi Avoimeen ammattiopistoon asiakkaan tulee täyttää jokin seuraavista:

1. Oppimisen vaikeudet • peruskoulussa tai muissa aiemmissa opinnoissa havaitut oppimisvaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa, ma-

tematiikassa • henkilön oma kokemus arjessa selviytymistä haittaavista oppimisvaikeuksista

2. Elämäntilanteen vaikeudet• velkaantuminen, merkittävät taloudelliset vaikeudet • päihteiden väärinkäyttö • syrjäytyminen koulutuksesta ja työstä (useiden vuosien kotonaolo peruskoulun jälkeen)

3. vuorovaikutuksen vaikeudet• sosiaalisten tilanteiden pelko ( jonka taustalla usein koulukiusaaminen)

4. Muut toiminnan rajoitteet ja pitkäaikaissairaudet • mielenterveysongelmat • ammatinvalintaa ja opiskelua rajoittava sairaus tai vamma

valmentavan koulutuksen opiskelijavalintakriteerinä lisäksi:• ammatinvalinnan vaikeudet: tarve eri koulutusaloihin ja/tai työpaikkoihin tutustumiseen• vertaistuen tarve• tarve oppimisvalmennukseen• tarve peruskoulun arvosanojen korottamiseen ja/tai AT-aineiden suorittamiseen pienryhmässä, erityisopetta-

jan tuella

Liite 7: Hankkeesta tehdyt ja aloitetut tutkimukset sekä artikkelitAalto, Arja (2013) imagine, desire, act - succesful counselling : a case study of the youth support projectHumanistinen ammattikorkeakoulu http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303012821 (27.11.2014)

ikonen, Jonne & sopanen, paula (2014) "On kahvit ja pullat, ja ei oo niin virallista" sosiaalinen vaikuttavuus Nuor-ten tuki -hankkeen Ohjaamossa nuoren silmin Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op) 9 / 2014 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514212 (27.11.2014)

Kemppi, Noora (2011) Koulutuksellinen syrjäytyminen osana toisen asteen keskeyttäneiden nuorten elämää, kas-vatustieteen kandidaatin tutkielma, itä-suomen yliopisto

Mäkinen, sanna UEF (2013-2016): "Nuorten elämänsuuntia – elämänsuuntia nuorille. Koulutuksen ja työelämän marginaalissa olevan nuoren toimijuuden mahdollisuudet ja rajat”.

Määttä, Mirja (2013) UEF, Avoin ammattiopisto nuorten opiskeluyhteisönä suomen akatemian rahoittama tutkimus

Rusila, Maija UEF (2013-2014): työnimi: Luokka- ja ohjaustilojen ulkopuolinen ohjaus pohjois-Karjalan Avoimessa ammattiopistossa ja Ohjaamossa.

souto, Anne-Mari (2013) toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? Näkökulmia ammatillisen koulutuksen kes-keyttämiseen ja Nuorisotakuun toteuttamiseen. teoksessa Jussi Ronkainen & Marika punamäki (toim.) Nuoret ja syrjäytyminen itä-suomessa. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 107–130.

souto, Anne-Mari (2014) Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu. Koulutuksen keskeyttäjät ja ammatilliseen koulutuk-seen kuulumisen ehdot. Nuorisotutkimus 3/ 2014.

99

Liite 8: Hankkeen työntekijät

• Tero Vornanen, hankepäällikkö 2012–2014, uraohjaaja 2010 - 2012, KM

• Anne-Mari Souto, hankepäällikkö 2010–2012, YTT

• Kristiina Sallinen, koulutussuunnittelija 2011–2014, KM,

• Riina Leppänen, hankeassistentti 2010–2011, KM

• Helena Härkönen, hankeassistentti, 2011–2014, artenomi (amk)

• Hanna Surakka, uraohjaaja 2/2010–7/2010, KM

• Tiina Venäläinen, uraohjaaja 2010–2014, yhteisöpedagogi (amk)

• Juha Vänskä, uraohjaaja 2010–2014, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

• Anne Lipponen, uraohjaaja 2010–2014, yhteisöpedagogi (amk)

• Hanna Nuutinen, 2010–2014, uraohjaaja, KM

• Heli Pesonen, uraohjaaja 2011–2014, KM

• Maria-Teresa Ikonen, uraohjaaja 2012–2014, KM, psykoterapeutti

• Marja Tarvainen, uraohjaaja/hankejulkaisija 2012–2014, FM

• Johanna Erola, uraohjaaja 2013–2014, muotoilija (amk)

• Maija Rusila, uraohjaaja 2013–2014, KK

• Anu Kotilainen, uraohjaaja 2013, KM

• Lotta Seppänen, ohjaava opettaja 2011–2012, KM

• Juha Kinnunen, ohjaava opettaja 2011–2012, KM

• Sanna Turunen, ohjaava opettaja 2012–2013, KM

• Sari Vepsäläinen, ohjaava opettaja 2013–2014, KM

• Tuula Karjalainen, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettaja 2011–2013, KM

• Elli Kauppinen, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettaja 2013–2014, FM

• Lisäksi Avoimessa ammattiopistossa on käynyt opettamassa useita tuntiopettajia.

100

Helsingin, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan avointen ammattiopistojen toimijoita.

OHJAAMO