NURMEKSEN HYVINVOINTISELONTEKO vuosilta 2001 - 2008

2

SISÄLTÖ sivu 1 JOHDANTO 4 2 MIKÄ ON HYVINVOINTISELONTEKO? 4 3 NURMEKSEN KAUPUNGIN TAUSTAA 6 4 HYVINVOINTISELONTEON INDIKAATTORIT 9 4.1 Indikaattorien yhteenveto 10 4.2 HVINVOINTIPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11 4.2.1 Koulutustasomittain 11 4.2.2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 –vuotiaat 12 4.2.3 Sairastavuusindeksi 13 4.3 VÄESTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI 14 4.3.1 Fyysinen ja psyykkinen terveys 14 4.3.1.1 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat/1000 vastaavanikäistä 14 4.3.1.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitopäivät/1000 asukasta 16 4.3.1.3 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä 1000 asukasta 17 4.3.1.4 Pitkäaikaistyöttömät 18 4.3.1.5 Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika 19 4.3.1.6 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/1000 asukasta 20 4.3.1.7 Terveydentila keskinkertainen tai huono 21 4.3.1.8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 22 4.3.2 Elintavat 23 4.3.2.1 Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 23 4.3.2.2 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/1000 asukasta 24 4.3.2.3 Tupakoi päivittäin 25 4.3.3 Elämänhallinta 25 4.3.3.1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17–vuotiaat 25 4.3.3.2 Lapsiperheiden pienituloisuusaste 27 4.3.3.3 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17–vuotiaita vuoden aikana 28 4.3.3.4 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 29 4.3.3.5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 30 5 TALOUS 31 5.1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 31 5.2 Vuosikate 32

3

6 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISKOHTEET 33 7 JATKOTOIMENPITEET JA POIKKIHALLINNOLLINEN TERVEYDEN

JA HYVINVOINNIN TYÖRYHMÄ 38 8 LIITE 39 9 LÄHTEET 39

4

1 JOHDANTO Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nostettu useissa sekä valtakunnallisissa että maakunnallisissa ohjelmissa ja suosituksissa keskeiseksi kehittämisen kohteek-si. Kuntalaki määrittelee kunnan keskeiseksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ja alueensa kestävästä kehityksestä huolehtimisen. Kun kunnan väes-tön hyvinvointi ja terveys nostetaan eri hallinnonalojen yläpuolelle poikkihallinnollises-ti arvioitavaksi ja seurattavaksi, saadaan kunnan hyvinvoinnista kokonaiskuva ja tii-vistetty tieto pohjaksi kunnan talous- ja toimintasuunnitelmien tekemiselle sekä hy-vinvointistrategian suunnittelulle ja päivittämiselle. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa siinä, miten näihin haasteisiin kunnissa vastataan. Pielisen Karjalassa laadittiin ensimmäinen hyvinvointikertomus v. 2005 seudullisena. Siinä selviteltiin koko Pielisen Karjalan väestön nykyistä terveydentilaa ja hyvinvointi-kehitystä sekä seutukunnan voimavaroja ja hyvinvoinnin strategian vaihtoehtoja. Hy-vinvointikertomus toimi pohjana laadittaessa seudullista hyvinvointistrategiaa vuosille 2006 – 2010. Molemmat tehtiin yhteistyössä Pielisen Karjalan kuntien viranhaltijoista kootun työryhmän ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa. Nyt laadittava hyvinvointiselonteko tuotetaan erikseen jokaisen Pielisen Karjalan kunnan ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen välisenä yhteistyönä. Tämän selonteon tarkoituksena on havainnollistaa kuntalaisten hyvinvointia, siinä tapahtu-neita muutoksia, kehityssuuntia, palveluiden saatavuutta ja ennakoida palvelujen ky-synnän muutoksia valittujen ilmiöiden osalta. Hyvinvointiselonteon johdanto-osuus on kaikissa Pielisen Karjalan kunnissa sama. Perusindikaattoripaketti kuvaa kunkin kunnan hyvinvoinnin tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä tiiviissä muodossa. Lisäksi kunkin kunnan hyvinvointiselontekoon on valittu muutamia kunnan valitsemia kuntakohtaisia indikaattoreita kuvaamaan juuri sen kunnan hyvinvoinnin ja terveydentilaa perusindikaattoreiden ohella. Kuntakohtaiset indikaattorit valittiin yhteistyössä kunnan johtoryhmän tai jo valitun terveyden edistä-misen työryhmän kanssa. Indikaattoritietojen kokoamisessa on käytetty apuna Ka-nerva -KASTE-ohjelman asiantuntijuutta ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden kes-kuksessa kehitettyä indikaattorien sähköistä työvälinettä. 2 MIKÄ ON HYVINVOINTISELONTEKO? Hyvinvointiselonteko on tiivis katsaus kunnan väestön terveyteen ja hyvinvointiin, ter-veyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin sekä terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttamisen keinoihin. Se on tapa tuoda tietoa helposti käytettävässä muodossa kunnan päätök-senteon, suunnittelun ja arvioinnin tueksi luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Se täsmentää väestön hyvinvointitarpeita, arvioi toteutunutta toimintaa, kunnassa toteu-tettua hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Se tuo terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaksi poikkihallinnollista kunnan toimintaa ja kuntastrate-giaa. Laadinta tapahtuu hallintokuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Hyvinvointiselonteko antaa vastauksen siihen, mikä tilanne on kunnassa tarkastelta-vien ilmiöiden osalta tarkasteluhetkellä ja mikä on viimeisten vuosien kehityssuunta.

5

Sen avulla voidaan selvittää, mikä on tilanne suhteessa muihin kun-tiin/seutukuntaan/maa-kuntaan/koko maahan. Nyt laadittu Nurmeksen hyvinvointiselonteko kattaa vuodet 2001 – 2008. Se sisältää tilasto- ja tutkimustietoon pohjautuvia indikaattoreita sekä hyvinvointipolitiikan arvioin-tia valittujen indikaattorien antaman tiedon muodossa. Indikaattorien arvot on määri-tetty vuosittain. Hyvinvointiselonteko antaa vertailutietoa suhteessa valittuihin kuntiin väestön tervey-dentilasta, hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä kahdelta edelliseltä valtuus-tokaudelta. Se antaa tietoa helposti käytettävässä muodossa suunnittelun, päätök-senteon ja arvioinnin tueksi poikkihallinnollisuus huomioiden. Se on laadittu hallinto-kuntarajat ylittävänä yhteistyönä ja viiden indikaattorin osalta kuntarajat ylittävänä yh-teenvetona (Nurmes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän tiedot). Kuvio 1. Hyvinvointiselonteon indikaattoreiden/sisällön jäsennys pohjautuu alla ole-vaan hyvinvointipolitiikan kuvioon.

Hyvinvointipolitiikka Hyvinvointistrategia Toimintakäytännöt Resurssit

Hyvinvointipolitiikan toteutuminen, palvelu-järjestelmän toimivuus Arviointi- ja seuranta- järjestelmä

Toimintaympäristö Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Väestön terveys ja hy-vinvointi Fyysinen ja psyykkinen terveys Elintavat Elämänhallinta

Talous Esim. tavoitteiden ja toi-meenpanosuunnitelmien toteutuminen suhteessa kustannuksiin

6

0

340

680

1020

1360

17000-9

10-19

20-29

30-39

40-49

50-59

60-69

70-79

80-89

90-99

0192000384000576000768000960000

0-9

10-19

20-29

30-39

40-49

50-59

60-69

70-79

80-89

90-99

06000

12000180002400030000

0-9

10-19

20-29

30-39

40-49

50-59

60-69

70-79

80-89

90-99

3 NURMEKSEN KAUPUNGIN TAUSTAA Nurmes sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalassa, Pielisen pohjoispuolella ja kuuluu Pielisen Karjalan seutukuntaan. Kokonaispinta-ala on 1854,82 neliökilomet-riä, josta vesistöjen osuus on 253,71 neliökilometriä (Lähde; Maanmittauslaitos 2009). Kuvio 2. Nurmeksen asukasluvun kehittyminen.

Nurmes

Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Asukasluku 9646 9430 9299 9193 9151 8950 8816 8675

Asukasluku on vähentynyt kahdeksan vuoden aikana 971 henkilöllä. Asukastiheys vuoden 2008 lopussa oli 5,41 henkilöä neliökilometriä kohden. Kuvio 3. Nurmeksen keskiväkiluvut ikäryhmittäin vuosina 2001 (punainen väri) ja 2008 (sininen väri). Keskiväkiluku koostuu 10-vuotisikäryhmittäin kahden peräkkäi-sen vuoden 10-vuotisikäyrien väkilukujen keskiarvosta. Ikäryhmät ovat 0-9 -vuotiaat, 10-19 -vuotiaat, 20-29 -vuotiaat, 30-39 -vuotiaat, 40-49 -vuotiaat, 50-59 -vuotiaat, 60-69 -vuotiaat, 70-79 -vuotiaat, 80-89 -vuotiaat, 90-99 -vuotiaat ja yli 100 -vuotiaat. Ver-tailukohteina Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky sekä koko maa.

Nurmes Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky Koko maa

7

0

7

14

21

28

35Palvelut

Kauppa

Liikenne

Maa- ja metsät.Rahoitus

Rakentaminen

Teollisuus

0

7

14

21

28

35

Palvelut

Kauppa

Liikenne

Maa- ja metsät.Rahoitus

Rakentaminen

Teollisuus

0

7

14

21

28

35

Palvelut

Kauppa

Liikenne

Maa- ja metsät.Rahoitus

Rakentaminen

Teollisuus

Ikäspiraalin mukaan Nurmeksessa vähentymistä on tullut eniten 0-9, 30-39 ja 40-49 -vuotiaiden ryhmissä. Jonkin verran myös 10-19 ja 20-29 -vuotiaiden ryhmissä. Sen sijaan 50-59 ja 60-69 -vuotiaiden ryhmissä on pientä kasvua. Yli 70 -vuotiaiden ryh-mät ovat pysyneet lähes ennallaan. Työikäisten määrän vähentyessä myös lasten lukumäärä alenee. Pohdintaa aiheuttaa myös sen väestömäärän väheneminen, joka rahoittaa vanhuspalvelut. Kuvio on samansuuntainen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n kanssa. Kuvio 4. Koko Pielisen Karjalan asukasluvun kehitys vuosina 2001 – 2008. Asukas-luku on vähentynyt asteittain kaikissa Pielisen Karjalan kunnissa.

Kuvio 5. Ammattirakenteen jakautuminen 2001 (punainen väri) ja 2006 (sininen vä-ri). Kuvio ilmaisee ko elinkeinosta toimeentulonsa saavan väestön osuuden prosent-teina työvoimasta pois lukien ”elinkeino tuntematon”. Vertailukohteena Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky sekä koko maa.

Nurmes Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky

Koko maa

0

5000

10000

15000

Asuk

asm

äärä

1 2 3 4 5 6 7 8

Vuodet

Pielisen Karjalan asukasluku vv 2001-2008

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo

8

Tarkastelujakson aikana Nurmeksen ammattirakenteessa teollisuuden ja kaupan alalla on pientä kasvua, muilta osin ei oleellisia muutoksia ole tapahtunut. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin verrattuna Nurmeksessa on erityisesti metsätalouden osuus hiukan suurempi, muilta osin kuvio on samansuuntainen. Kuvio 6. Kunnan kaikki verotulot vertailukohteena Lieksa, Juuka, Valtimo, Pielisen Karjala yhteensä, Pohjois-Karjala sekä koko maa.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 1891 1953.7 1862.5 1966.2 2052.3 2200.8 2287.2 2548

Lieksa 2251.1 2294.1 2131.3 2232 2288.7 2442 2580.7 2787

Juuka 1823.6 1868.8 1739.7 1831.3 1945.1 2103.7 2288.4 2351

Valtimo 1609.5 1677.1 1602.6 1680 1786.6 1857.4 2153.5 2268

Pielisen Karjalan seutukunta 2012.5 2063.3 1934.9 2031.9 2112.1 2258.6 2403.6 -

Pohjois-Karjala 2125.3 2167.9 2063.5 2135.7 2236.1 2389.6 2506.6 -

Koko maa 2714.8 2703.8 2587.2 2612.5 2712.4 2874.2 3074.5 -

Yhteisöveron osuus kokonaisverotuloista on noussut 10-15 prosenttiin Pielisen Karja-lassa (maan keskimääräinen taso on yhdeksän prosenttia). Yhteisöverotilityksen metsäerä kasvoi vuonna 2007 noin 60 prosenttia. Nurmeksen ero koko maan verotu-loihin asukasta kohti on säilynyt kokonaisuudessaan euromääräisesti samana koko vuosikymmenen.

9

Kuvio 7. Nurmeksen valtionosuudet/euroa/asukas. Vertailukohteena Lieksa, Juuka. Valtimo, Pielisen Karjala yhteensä, Pohjois-Karjala sekä koko maa.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 1541.1 1689.1 1803.7 1824 1831.9 2125.9 2311.3 2587

Lieksa 1324.9 1460.2 1607 1711.7 1791.8 2093.2 2159.3 2458

Juuka 1690.9 1877.4 2022.1 2078.5 2119 2427.6 2560.9 2737

Valtimo 1826.1 1976 2143.5 2207.3 2311.1 2524.7 3038.2 3266

Pielisen Karjalan seutukunta 1499 1649.2 1788.1 1856.7 1909.9 2202.8 2354.1 -

Pohjois-Karjala 1272.3 1363.1 1469.2 1516.6 1552.8 1694 1751 -

Koko maa 705.9 747.6 821.7 904.3 964.3 1041.6 1086.1 -

Valtionosuudet ovat kasvaneet tarkastelujakson aikana kaikilla taulukossa mainituilla alueilla. Pielisen Karjalan kunnissa kasvu on ollut suurempaa kuin muualla Pohjois-Karjalassa tai koko maassa tosin Nurmeksessa muita Pielisen Karjalan kuntia hi-taammin. Vuonna 2007 valtionosuudet ylittivät ensimmäisen kerran Nurmeksessa verotulot.

4 HYVINVOINTISELONTEON INDIKAATTORIT

Hyvinvointiselonteon indikaattoreiden tavoitteena on antaa tukea kunnan suunnitte-luun, päätöksentekoon ja arviointiin. Indikaattorit tähän hyvinvointiselontekoon on va-littu yhteistyössä Nurmeksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnolli-sen työryhmän kanssa. Mukana on myös indikaattoreita, jota ovat Kanerva Kaste-ohjelman, Terveys 2015 kansanterveysohjelman, Terveyden edistämisen politiikka-

10

ohjelman tai Terveyserojen kaventamisohjelman seurantaindikaattoreita. Yhtenä ta-voitteena on ollut löytää myös yhteisiä seurantaindikaattoreita Pielisen Karjalan kun-tien ja koko Itä-Suomen alueelle. 4.1 YHTEENVETOSI VU

Symbolien selitykset arvo noussut

arvo laske-nut

tai

muutos vähintään 5 % muutos myönteiseen

suuntaan

ei muutosta tai muutos alle 5 %

tai

muutos vähintään 10 %

muutos kielteiseen suuntaan

tai

muutos vähintään 15 %

?? tieto puuttuu

tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa

ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 %

tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Kuvio 8.

Nurmes

V1 = Lieksa V2 = Juuka V3 = Valtimo V4 = Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

indikaattori arvo muutos V1 V2 V3 V4

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat 1.6 % vastaavanikäisestä väestöstä 1.6 1 2 1.4

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2007)

84.3 62.1 152 53.5 80.1

Koulutustasomittain (2007) 230 228 208 202 283

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana

2.2 % vastaavanikäisestä väestöstä 0 1 9.1 4.6

Pitkäaikaistyöttömät 19.7 % työttömistä 25.3 13.3 20.7 21

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta

5.4 4.8 6.4 6.4 5.2

Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoito-aika

90.3 41.4 40.2 51.8 47.1

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

1.6 0.2 0.5 0 0.5

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

11.9 17.5 0.3 0.8 7.9

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas

19.6 9.5 8 0.4 20.2

Sairastavuusindeksi 128 ikävakioitu 124.2 138.8 125.5 115.7

11

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat (2007)

4 % vastaavanikäisestä väestöstä 3.3 3.3 0 3.3

Vuosikate 523 euroa / asukas 500 587 681 ??

Nurmes

V1 = Lieksa V2 = Juuka V3 = Valtimo V4 = Koko maa

indikaattori arvo muutos V1 V2 V3 V4

Lapsiperheiden pienituloisuusaste (2007) 25.1 22.9 21.6 18.1 13.9

Terveydentila keskinkertainen tai huono (2006)

17.73 % 8.- ja 9.luokan oppi-laista

??? 19.87 20.51 26 17.38

Tupakoi päivittäin (2006) 20.46 % 8.- ja 9.-luokan oppi-laista

??? 23.74 11.95 15 14.91

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä V1 = Juuka V2 = Lieksa V3 = Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

indikaattori arvo muutos V1 V2 V3

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti

100 %:n alkoholina 8.62 litraa 8.7 9 8

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

101.46 / 1000 vas-taavanikäistä 99.1 98.6 101.1

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1000 asukasta

747.39 622 653 686

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

2579.66 4479.4 3044.9 2376

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoito-

päivät / 1000 asukasta

668.08 / 1000 asu-

kasta 856.6 791.2 755.4

4.2 HYVINVOINTIPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.2.1 Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulu-

tuksen pituuden henkilöä kohden (esim. 250 = 2,5 vuotta).

12

Kuvio 9.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 208 211 213 216 220 225 230 -

Lieksa 207 211 214 217 219 223 228 -

Juuka 189 191 194 198 201 205 208 -

Valtimo 178 182 188 193 198 200 202 -

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopii-ri

252 256 262 267 273 278 283 -

Koulutustasotarkastelussa kaikki Pielisen Karjalan kunnat ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin arvojen alapuolella. Tarkastelujakson aikana koulutustason suunta on ylöspäin. Nurmes ja Lieksa ovat lähes tasave-roisia johtuen samansuuntaisesta väestö- ja ammattirakenteesta. Nur-meksessa naisten koulutustaso on suhteellisesti miehiä korkeampi.

4.2.2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulu-tuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna ei-vät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jäl-keistä koulutusta.

13

Kuvio 10.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 101.1 101.3 103.8 112.4 87.3 75.2 84.3 -

Lieksa 133.1 126.6 102.9 93.9 80.2 84 62.1 -

Juuka 154.5 160.9 146.1 172.7 175.9 163.3 152 -

Valtimo 66.8 85.1 70 71.6 61.9 78.9 53.5 -

Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiri

108.5 104.1 89.5 83.8 78.9 80.2 80.1 -

Nurmes on lähes Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin tasossa. Koulutuk-sen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähentynyt tarkastelujakson aikana. Vuoden 2008 lopussa koulutuksen ulkopuolella oli noin kahdeksan pro-senttia. Syrjäytymisriskissä ovat nuoret ikäluokat.

4.2.3 Sairastavuusindeksi

Ilmaisee jokaiselle suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten ter-vettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan; kuolleisuuteen, työkyvyttömyys-eläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä.

14

Kuvio 11.

Tarkastelujakson aikana kaikkien Pielisen Karjalan kuntien arvot ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin arvojen yläpuolella. Nurmeksen in-deksi on laskenut vuosina 2005-2006, jonka jälkeen se on jälleen kään-tynyt nousuun. Vuoden 2008 lopussa sairastavuusindeksi on seutukun-nan toiseksi korkein. Syitä voitaneen hakea sairaanhoitopiiriä raskaam-masta tautiperimästä koko Pielisen Karjalassa, kuolleisuuden vaihtelusta eri vuosina ja jopa kulttuurieroista.

4.3 VÄESTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI 4.3.1 Fyysinen ja psyykkinen terveys 4.3.1.1 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat/1000 vastaa-

vanikäistä (Nurmes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän yh-teenveto)

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 121.1 123 127.4 127.5 118.7 119.2 125.3 128

Lieksa 124.1 124.9 124.3 122.5 122.9 122.3 125.7 124.2

Juuka 133.1 135.2 137.7 140.4 142.8 140.1 140.7 138.8

Valtimo 132.6 132.6 132.3 135.2 135.2 132.1 125.4 125.5

Pohjois-Karjalan sairaan-hoitopiiri

118.3 119.1 121.1 118.4 116.3 115.5 115.4 115.7

15

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saa-neiden 25-64 -vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti.

Kuvio 12.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes-Valtimo 74.7 77.51 81.23 84.12 84.65 92.52 95.92 101.46

Juuka 76.1 77.8 85 97.4 92.7 96.5 102.7 99.1

Lieksa 62.5 66.8 71.2 77 76.3 79.4 91 98.6

Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiri

71.2 75.2 79.8 82.8 83.1 88.6 96.8 101.1

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus tuhatta vastaavanikäis-tä kohden on huomattavasti lisääntynyt tarkastelujakson aikana. Nur-mes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä on lähes sama Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa.

Vaikuttavina tekijöinä tähän voidaan nähdä kunnan psykiatrien tilanne ja

toimintakäytäntöjen muuttuminen aktiivisemmaksi. Depressioon sairau-tena on kiinnitetty lisääntyvää huomiota, terveydenhuollon henkilöstöä on koulutettu ottamaan depressio tarkemmin huomioon myös muiden sai-rauksien ja tarkastusten yhteydessä, diagnostiikka on tehostunut ja hoi-toon hakeutuminen on helpottunut. Hyvinvoinnin kannalta katsottuna, on hyvä asia, että asiakkaat pääsevät aikaisempaa paremmin tarvitse-maansa hoitoon.

16

4.3.1.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitopäivät/1000 asukasta (Nurmes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän yhteenveto)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 0-74 -vuotiaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vas-taavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoi-to sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yk-sityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskes-kusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoito-päivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12.) ja tulopäivän (1.1.) erotuk-sena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Kuvio 13.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes-Valtimo

2132.55 2189.86 2185.48 2182.93 2539.77 2511.55 2406.55 2579.66

Juuka 4948.5 5092.9 5090.1 5443.6 5215.1 4745.1 4196.6 4479.4

Lieksa 3045.3 2838.4 2845.4 3043.3 2983.7 2942.4 3000.7 3044.9

Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiri

2186.5 2274.2 2270.7 2319.5 2362.7 2368.2 2361.7 2376

Kuvio ilmaisee myös sen, minkä verran erikoissairaanhoidosta tulee jat-kohoitoon vuodeosastolle. Määrät noudattelevat sairaanhoitopiirin luke-

17

mia. Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä otettiin käyt-töön v. 2005 uudet tehostetut kriteerit ja hoidettavien pitkäaikaispotilai-den määrässä tapahtui kasvua.

4.3.1.3 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä/1000 asukasta (Nurmes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän yhteen veto) Indikaattori ilmaisee avohoidon lääkärin potilasmäärän vuoden aikana

terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnittelu-neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työ-terveyshuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvä terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyn-tejä vuoden aikana. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kuvio 14.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes-Valtimo 771.93 734.96 756.54 727.93 698.42 747.41 728.06 747.39

Juuka 787 714 626 712 709 711 485 622

Lieksa 659 610 599 597 613 589 651 653

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

752 757 760 724 712 715 694 686

18

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän lukemat ovat Pielisen Karjalan korkeimmat ja myös Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin lukemia korkeammat. Vaikuttavina tekijöinä nähdään samankaltaisena pysyneet ostopalvelut, pienentynyt alakoululaisten määrä, lisääntyneet sairaanhoi-tajien ja kouluterveydenhoitajien vastaanotot. Kouluterveydenhoidon ja neuvoloiden lääkäreiden käynnit ovat vastaavasti vähentyneet noin 40 prosenttia.

4.3.1.4 Pitkäaikaistyöttömät

Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden työttömästä työvoi-masta. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut vähintään 12 kuukautta työttömänä.

Kuvio 15.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 29.4 26.3 19.4 17.4 21.3 21.3 18.8 19.7

Lieksa 29 30.3 28.6 30.5 30 30.9 27.8 25.3

Juuka 28 27 18.6 17.6 21.5 25.4 15.5 13.3

Valtimo 24.4 24.4 22 24.6 21.2 18.9 19.1 20.7

Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiiri

25.6 25.4 24.4 25.4 26.4 25.9 22.7 21

Nurmeksen pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut tarkastelujakson alkuun verrattuna 10 %. Viimeisen vuoden aikana on lievää nousua. Kuntien velvoite maksaa osa työmarkkinakustannuksista ja työvoimahal-

19

linnon toimenpiteiden tehostettu kohdentaminen pitkäaikaistyöttömiin on vähentänyt lukumääriä tarkastelujakson aikana. Väliaikaista nousua voi aiheuttaa eläkeputkessa olevien kuuluminen tähän ryhmään vaikka he eivät olekaan käytettävissä työmarkkinoilla.

4.3.1.5 Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika

Indikaattori ilmaisee kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen poti-laiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen kokonaispituuksien keskiarvon. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot jul-kisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Kuvio 16.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 43.1 52.3 34.8 53.3 58.5 54.6 38.4 90.3

Lieksa 38.9 41.2 39.1 31.2 39.9 29.4 38.6 41.4

Juuka 26 37.2 34.8 45.6 51.6 43.5 31.3 40.2

Valtimo 74.2 30.2 26.5 31.7 54.9 92.6 37.7 51.8

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 35.3 42.6 35.9 35.6 34.5 35.2 41.2 47.1

Todetaan, että koko maakunnassa kehitys on samansuuntainen. Sattu-ma, esim. muuttoliike ja yksittäiset tapaukset vaikuttaa pienemmissä kunnissa voimakkaammin. Nurmeksessa on tapahtunut voimakas kasvu vuoden 2008 aikana.

20

4.3.1.6 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/1000 asukasta (Nur-mes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän yhteenveto)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien somaattista erikoissairaan-hoitoa saaneiden potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää se-kä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sekto-rin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskes-kusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset.

Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäi-vät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi.

Kuvio 17.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes-Valtimo 692.82 695.73 625.17 682.01 704.1 790.34 703.07 668.08

Juuka 868.3 945.7 990 984.6 1092.6 1037.7 1068.5 856.6

Lieksa 816.1 749.7 777 814 781.3 803.9 820.8 791.2

Pohjois-Karjalan sairaan-hoitopiiri

787.7 806.9 799.8 775.5 816.4 811.6 782.3 755.4

21

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä on oma terveys-keskuspäivystys. Erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat saadaan nope-asti jatkohoitoon. Hoitotakuun vaikutus näkyy tarkastelujakson loppupuo-lella. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohden ovat seutukunnan alhaisimmat.

4.3.1.7 Terveydentila keskinkertainen tai huono

Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden pro-sentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

Kuvio 18.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes - 20.51 - 15.72 - 17.73 - -

Lieksa - 15.31 - 17.47 - 19.87 - -

Juuka - 18.45 - 13.84 - 20.51 - -

Valtimo - 18.15 - 21.16 - 26 - 21

Koko maa

20.17 18.25 18.25 16.59 16.59 17.38 17.38 -

Tarkastelujakson alussa tapahtunut lasku on kääntynyt nousuun. Viimei-sen kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaiset kokivat terveydentilan-sa aiempaa yleisemmin huonoksi. Lähes päivittäinen väsymys sekä vii-

22

koittainen niska- tai hartiakipu yleistyivät. Positiivisena ilmiönä todetaan pitkäaikaissairauksien, ylipainon ja koulu-uupumuksen väheneminen. Vertailussa Nurmes on lähellä valtakunnan tasoa. 4.3.1.8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotu-kea pitkäaikaisesti saanut on henkilö, joka vuoden aikana on saanut toi-meentulotukea vähintään 10 kuukautta.

Kuvio 19.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 3.7 4.4 3.8 3.9 3.3 5.1 4 -

Lieksa 5.9 6.1 3.7 5.1 3.6 3.5 3.3 -

Juuka 3.5 2.4 4 5.7 3.6 5 3.3 -

Valtimo 3.7 2.6 0 0 0 0 0 -

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 3.3 3.4 3.4 3.4 2.8 3 3.3 -

Toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut tarkastelujakson loppu-puolella. Käyrä kuvaa myös syrjäytyneisyyden astetta. Nurmeksen arvot ovat hiukan sairaanhoitopiirin yläpuolella. Valtimolla työvoimahallinnon ja kunnan työllistämisohjelmien sekä kuntouttavan työtoiminnan toimenpi-

23

teillä on saatu aikaan positiivinen vaikutus. Lisäksi todetaan, että 18-24 –vuotiaiden ikäluokka on verraten pieni.

4.3.2 Elintavat 4.3.2.1 Alkoholijuomien myynti asukasta kohden (Nurmes-Valtimon ter-

veydenhuollon kuntayhtymän yhteenveto)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana Nurmes-Valtimon alueella Alkon myymälöistä myydyn ja ko. kuntien alueella sijaitseviin elintarvikeliikkei-siin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alko-holijuomien määrän 100 prosentin alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden.

Kuvio 20.

Alkoholin myynti on kasvanut koko seutukunnassa tarkastelujakson ai-kana - myös alkoholiverotuksen muutoksen ja hintojen tarkistusten jäl-

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes-Valtimo 6.79 7.09 7.28 7.9 8.2 8.6 8.78 8.62

Juuka 6.8 6.9 7 7.7 8.1 8.4 8.6 8.7

Lieksa 7.5 7.7 7.9 8.4 8.7 8.7 9.2 9

Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiiri

6.3 6.6 6.7 7.3 7.6 7.8 8 8

24

keen. Koko maassa kulutus aleni vuonna 2008 näiden toimenpiteiden ansiosta vain 0,2 l/hlö ja Pielisen Karjalassa vain 0,1 l/hlö.

4.3.2.2 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/1000 asukasta

Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan.

Kuvio 21.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 5.2 6 7.1 6.2 8.5 9.3 7 5.4

Lieksa 5.9 5.3 4.5 5.5 5 5.3 4.3 4.8

Juuka 8 4.6 3.8 4.9 8.3 6.4 3.8 6.4

Valtimo 4.8 3.8 6 8.7 5.6 7 5.9 6.4

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 5.1 5.3 5.4 5.6 5.8 5.2 5.3 5.2

Tarkastelujakson loppupuolella käyrä on aleneva. Vuoden 2008 lopussa Nurmes on sairaanhoitopiirin kanssa lähes samassa tasossa. Suoraa syy-yhteyttä alkoholinkulutukseen on vaikea nähdä. Satunnaisuus ja po-liisin aktiivisuus/resurssit vaikuttavat tilastoihin.

25

4.3.2.3 Tupakoi päivittäin

Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien perus-koulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. Ikäluokassa. Kuvio 22.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes - 18.81 - 20.71 - 20.46 - -

Lieksa - 23.16 - 22.17 - 23.74 - -

Juuka - 28.29 - 18.32 - 11.95 - -

Valtimo - 29.37 - 30.1 - 15 - 7

Koko maa

23.56 20.83 20.83 17.66 17.66 14.91 14.91 -

Nurmeksessa nuorten tupakoinnin suhteen ei oleellisia muutoksia ole tapahtunut. Kiva-koulu –hanke on vaikuttanut positiivisesti. Koko maassa tupakoinnissa on nähtävissä aleneva trendi. Voidaan pohtia, onko ky-seessä nuorisotrendi, joka liittyy tiettyyn ikäkauteen ja joka näkyy vaihte-luna eri paikkakuntien välillä.

4.3.3 Elämänhallinta 4.3.3.1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä

26

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoi-tetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta

Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuol-lossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17 -vuotiaat lapset.

Kuvio 23.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 1.2 1.1 1 1.3 1.4 1.2 1.8 1.6

Lieksa 1.3 1.4 1.7 1.7 1.6 1.8 1.4 1.6

Juuka 0.5 0.4 - 0.6 0.8 1 1.1 1

Valtimo 1.2 1.1 1.5 1.5 1.5 1.9 1.7 2

Pohjois-Karjalan sairaan-

hoitopiiri 0.9 1 1 1.1 1.3 1.3 1.4 1.4

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on ollut nousujoh-teinen, joskin vuoden 2008 aikana se on kääntynyt lievään laskuun. Ti-lastoissa heijastuu lastensuojelulain mukanaan tuomat muutokset, toi-mintatapojen muuttuminen ja tiedottamisen lisääntyminen. Yhteyksiä muihin vaikuttaviin tekijöihin löytyy Nurmeksessa syrjäytyneisyyden ja alkoholinkäytön lisääntymisestä.

27

4.3.3.2 Lapsiperheiden pienituloisuusaste

Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18 –vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18 –vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien ) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta mak-setut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulu-tusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käy-tetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikui-nen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon

0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3.

Kuvio 24

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 22.1 22.1 22.4 22.4 23.7 25.4 25.1 -

Lieksa 18.4 21.5 20.2 18.6 22.3 21.9 22.9 -

Juuka 18.1 17.6 16.5 18.2 20.6 19.8 21.6 -

Valtimo 28.4 23.3 26.9 23.9 18.5 22 18.1 -

Koko maa

11.6 11.9 12.3 12.8 13.2 13.5 13.9 -

28

Pielisen Karjala on Suomen pienituloisin seutukunta. Nurmeksessa on runsaasti kaupan ja palvelualan työpaikkoja, mikä näkyy naisten alhaise-na työttömyysasteena ja työsuhteiden osa-aikaisuutena. Asuntokuntaa kohden käytettävissä olevat tulot ovat Nurmeksessa alhaiset.

4.3.3.3 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita

vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tuki-toimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vas-taavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 §) mukaan henki-löä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta.

Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeen-tulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Huom! Ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia.

Kuvio 25.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 1.9 3.8 5 5.1 5.8 5.9 3.2 2.2

Lieksa 3.1 5.2 5.1 3.3 3.2 3.4 4.2 0

Juuka 1.5 1.8 1.6 1 0.9 1.3 1.6 1

Valtimo 1.2 0.9 0.9 1.7 1.3 1.9 1.7 9.1

Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiiri

3.9 4.3 4.4 4.8 4.6 4.5 4.4 4.6

29

Lastensuojelulain mukanaan tuomat muutokset toimintatapoihin ja tietoi-suuden lisääntyminen sekä toimija- että väestötasolla näkyvät tilastoissa. Nurmeksessa voidaan pohtia, millaisia yhteyksiä tällä indikaattorilla on alkoholin kulutukseen ja pienituloisuuteen.

4.3.3.4 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta

Indikaattori ilmaisee kuntien päihdehuollon asumispalveluita vuoden ai-kana päihdehuollon asumispalveluyksiköissä tai ensisuojissa käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aika-na lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Kuvio 26.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 0 0 0.2 0.2 0.4 0.2 0.3 1.6

Lieksa 0.3 0.3 0.3 0.2 0.2 0 0 0.2

Juuka 1.2 1.3 0.5 0.5 0.5 0.7 0.7 0.5

Valtimo 0 0 0 0 0 0 0 0

Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiiri

0.3 0.4 0.4 0.3 0.4 0.3 0.4 0.5

30

Päihdehuollon asumispalveluissa on kasvua tarkastelujakson alkuun ver-rattuna. Kasvu painottuu vuoteen 2008. Päihdepalveluiden asumispalve-luiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on vuoden 2008 lo-pussa Pielisen Karjalan korkein. Selittävänä tekijänä todetaan vuodelle 2008 virheellisesti tilastoidut korvaushoito- ja päihdekuntoutusjaksot, mitkä nostaa asumispalvelujen käyrää voimakkaasti tarkastelujakson lo-pussa.

4.3.3.5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden vii-meisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana laske-taan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Kuvio 27.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 15.8 15.2 40.5 17.7 17.5 20.1 20.5 11.9

Lieksa 12.3 11.6 15.7 17.3 17.9 18.1 15.9 17.5

Juuka 0.9 0.6 0.3 0 0.3 1.7 0 0.3

Valtimo 7.5 1.7 3.2 4.3 5.6 3.9 4.3 0.8

Pohjois-Karjalan sairaanhoito-piiri

6 6.6 8.1 7.6 6.5 7.7 6.9 7.9

31

Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden määrä on ollut lievässä kasvussa ollen Pielisen Karjalan korkein vuoteen 2007 saakka, jolloin asiakasmäärät on kääntynyt laskuun. Lopputulokseen vaikuttaa palvelu-jen tarjonta ja päihdekäyttäjien määrä. Valtimo ostaa päihdehuollon avo-palvelut Nurmeksen kaupungilta. Satunnaisuutta tuo esim. neuvolapalve-lujen kautta kiinni saadut, raskaana olevat äidit.

5 TALOUS 5.1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalvelui-hin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asu-kasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustan-nuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Kuvio 28.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 13.2 13.4 12.6 11.1 9.7 16.2 16.3 19.6

Lieksa 4.3 3.8 5.8 4.3 5 7 6.9 9.5

Juuka 2 2 -0.6 0.8 2.7 1.7 17.7 8

Valtimo 3.4 1 1.1 2.9 2.6 1.9 3.1 0.4

Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiiri

7.5 8.1 9.1 9.6 11.7 14.8 16.6 20.2

32

Päihdehuollon nettokustannukset ovat kasvaneet erityisesti tarkastelu-jakson loppupuolella. Selittävinä tekijöinä voidaan nähdä Nurmeksen kaupungin tehostuneet toimenpiteet ja v. 2005 lähtien toiminut opetus-ministeriön rahoittama päihdehanke, jonka kautta on saatu valistusta kohdistettua erityisesti oppilaitoksiin mutta myös muulle väestölle.

5.2 Vuosikate

Indikaattori ilmaisee sen tulorahoituksen €/asukas, joka juoksevien me-nojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoi-tuksiin ja lainojen lyhennyksiin.

Kuvio 29.

Vuodet

Muuttuja 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmes 337.7 422.4 222.6 236.8 206.8 118.3 279.3 523

Lieksa -26.2 388.5 202.2 199.5 121.3 529.8 395.9 500

Juuka 247.6 439.6 29.8 94.7 75.6 451.9 469.5 587

Valtimo 27 318 366.8 288.9 402.5 186.2 552.9 681

Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiri

236.1 372.7 210.6 171.1 176.2 274.8 238.6 -

Pielisen Karjalan kuntien valtionosuuksien kasvu on ollut vuoden 2005 jälkeen Pohjois-Karjalan muita kuntia nopeampaa, mikä johtuu pääosin valtionosuusjärjestelmän tarkennusten heikon väestökehityksen ylikom-pensaatiosta ja lisätuen raja-arvojen ylittämisestä. Ko. muutostekijät ei-

33

vät koske Nurmesta. Vuosikatteen paradoksi on asukaskohtaisten toi-mintamenojen nopean kasvun korreloiminen vuosikatteen kasvun kans-sa.

6 YHTEENVETO JA KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET YHTEENVETO Hyvinvointipolitiikan toimintaympäristö Koulutustaso on noussut vähintään 5 %. Vertailussa Juukaan ja Valti-

moon Nurmeksen koulutustaso on vähintään 10 % korkeampi. Vertailus-sa Lieksaan ero on alle 10 %. Vertailussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito-piirin Nurmeksen koulutustaso on vähintään 10 % matalampi.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut vähintään 15 %.

Vertailussa Juukaan Nurmeksessa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on vähintään 10 % pienempi. Vertailussa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ero on alle 10 % mutta vertailussa Lieksaan ja Valtimoon Nurmeksessa koulutuksen ulkopuolel-le jäävien osuus on vähintään 10 % suurempi.

Sairastavuusindeksin muutokset ovat alle 5 %. Vertailussa erot ovat alle

10 % muihin Pielisen Karjalan kuntiin nähden. Vertailussa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Nurmeksen indeksi on vähintään 10 % korke-ampi.

Fyysinen ja psyykkinen terveys Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä Nurmes-Valtimon ter-

veydenhuollon kuntayhtymässä on kasvanut vähintään 15 %. Ero kaik-kiin vertailukohteisiin on alle 10 %.

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän perusterveydenhuol-

lon vuodeosastohoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohden ovat lisään-tyneet vähintään 15 %. Vertailussa Juukaan ja Lieksaan hoitopäivien määrä on vähintään 10 % pienempi. Vertailussa Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiriin ero on alle 10 %

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän perusterveydenhuol-

lon avohoidon lääkärin potilaat tuhatta asukasta kohden muutos on alle 5 %. Vertailussa Juukaan ja Lieksaan potilasmäärä on vähintään 10 % suurempi. Vertailussa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ero on alle 10 %.

Pitkäaikaistyöttömien määrän muutokset on alle 5 %. Vertailussa Liek-

saan Nurmeksen pitkäaikaistyöttömien määrä on vähintään 10 % alhai-sempi. Vertailussa Juukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on vähintään 10

34

% suurempi. Vertailussa Valtimoon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ero on alle 10 %.

Psykiatrista laitoshoitoa saavien keskimääräinen hoitoaika on Nurmek-

sessa lisääntynyt vähintään 15 %. Vertailussa muihin Pielisen Karjalan kuntiin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Nurmeksen psykiatrista lai-toshoitoa saavien keskimääräinen hoitoaika on vähintään 10 % korke-ampi.

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän somaattisen erikois-

sairaanhoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohden määrä on kasvanut vähintään 5 %. Vertailussa Juukaan, Lieksaan ja Pohjois-Karjalan sai-raanhoitopiiriin Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän hoito-päivät ovat vähintään 10 % pienemmät.

Kouluterveyskyselyn mukaan on 8.- ja 9. –luokan oppilaiden terveydenti-

la keskinkertainen tai huono vertailussa Juukaan, Lieksaan ja Valtimoon Nurmeksen 8.-9.-luokan oppilaiden kokema terveydentila on vähintään 10 % parempi. Vertailussa koko maahan ero on alle 10 %.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on lisääntynyt vähin-

tään 5 %. Vertailussa kaikkiin vertailukohteisiin Nurmeksessa toimeentu-lotukea saavien määrä on vähintään 10 % korkeampi.

Elintavat Alkoholijuomien myynti asukasta kohden on kasvanut vähintään 15 %

koko Pielisen Karjalassa. Kasvu on ollut samansuuntainen koko maassa. Ero kaikkiin vertailukohteisiin on alle 10 %.

Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohden

määrä on vähentynyt vähintään 15 %. Vertailussa Juukaan ja Valtimoon Nurmeksen rattijuopumusten määrä on vähintään 10 % pienempi, vertai-lussa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ero on alle 10 %. Vertailussa Lieksaan Nurmeksessa poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä on vähintään 10 % korkeampi.

Tupakoi päivittäin –kouluterveyskyselyn mukaan Nurmeksessa on tapah-

tunut vähäistä kasvua. Vertailussa Lieksaan Nurmeksessa 8.- ja 9.-luokan tupakoivien oppilaiden määrä on vähintään 10 % pienempi mutta vertailussa Juukaan, Valtimoon ja koko maahan, tupakoivien oppilaiden määrä on vähintään 10 % suurempi.

Elämänhallinta Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on Nurmeksessa

kasvanut vähintään 15 %. Vertailussa Lieksaan ero on alle 10 %. Vertai-lussa Juukaan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Nurmeksessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on vähintään 10 % suu-rempi ja vertailussa Valimoon vähintään 10 % pienempi.

35

Lapsiperheiden pienituloisuusaste on kasvanut vähintään 10 %. Vertai-

lussa Lieksaan ero on alle 10 % mutta vertailussa Juukaan, Valtimoon ja koko maahan Nurmeksen tilanne on vähintään 10 % heikompi.

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 –vuotiaita vuo-

den aikana määrä on vähentynyt vähintään 15 %. Vertailussa Valtimoon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Nurmeksessa on vähintään 10 % vähemmän tukitoimien piirissä olevia 0-17-vuotiaita mutta vertailussa Lieksaan ja Juukaan heitä on vähintään 10 % enemmän.

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita tuhatta asukasta kohden

määrä on kasvanut vähintään 15 %. Vertailussa muihin Pielisen Karja-lan kuntiin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Nurmeksen päihdehuol-lon asumispalvelujen asiakasmäärät ovat vähintään 10 % korkeammat.

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita tuhatta asukasta kohden määrä

on vähentynyt vähintään 15 %. Vertailussa Lieksaan Nurmeksen päih-dehuollon avopalvelujen asiakkaiden määrä on vähintään 10 % pienempi mutta vertailussa Juukaan, Valtimoon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopii-riin se on vähintään 10 % suurempi.

Talous Päihdehuollon nettokustannukset ovat kasvaneet vähintään 15 %. Ver-

tailussa Juukaan, Lieksaan ja Valtimoon Nurmeksen päihdehuollon net-tokustannukset ovat vähintään 10 % suuremmat mutta vertailussa Poh-jois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ero on alle 10 %.

Vuosikate on kasvanut vähintään 15 %. Vertailussa Juukaan ja Valti-

moon Nurmeksen vuosikate on vähintään 10 % pienempi. Vertailussa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin se on vähintään 10 % korkeampi ja vertailussa Lieksaan ero on alle 10 %.

KEHITTÄMISKOHTEET Kun vertailukohteena käytetään Pielisen Karjalan seutukunnan muita

kuntia ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriä, kehittämiskohteiksi nouse-vat osittain samansuuntaiset ilmiöt kaikissa seudun kunnissa. Näillä indi-kaattoreilla tarkasteltuna Nurmeksessa positiivinen kehitys ja vähintään 15 %:n kasvu on tapahtunut seuraavien ilmiöiden kohdalla; koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat määrä on vähentynyt. Lastensuoje-lun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17–vuotiaat vuoden aikana määrä on laskenut. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohden määrä on vähentynyt. Päihdehuollon avopalvelujen asiakasmäärä tuhatta asukasta on kohden määrä on vähentynyt. Vuosi-kate henkilöä kohden on kasvanut.

36

Suhteessa vertailukohteisiin Nurmeksen arvot ovat positiivisemmat vä-hintään kahteen vertailukohteeseen seuraavien ilmiöiden kohdalla; kou-lutustasomittain, lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset, terveydentila keskinkertainen tai huono, perusterveydenhuollon vuode-osastohoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohden ja somaattisen eri-koissairaanhoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohden.

Päihdehuollon avopalveluiden määrä Lieksan kanssa korkealla tasolla kertoo valittua toimintalinjaa. Päihdehuollon nettokustannusten korkeus kuvaa Nurmeksen palveluiden tason olevan Pohjois-Karjalan sairaanhoi-topiirin keskimääräisellä tasolla. Seutukunnallisen vertailun ongelma on pikemminkin Juuan ja Valtimon päihdehuollon kehittymättömyys. Näiden indikaattoreiden valossa tarkasteltuna keskeisimmiksi kehittämi-sen kohteiksi painottuvat seuraavat asiat: Keskeiset kehittämiskohteet ovat 1. Alkoholin kulutuksen vähentäminen. 2. Toimeentulotukea saavien määrän alentaminen. 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän alentaminen 4. Lapsiperheiden pienituloisuusosuuden alentaminen.

Ohjelmalliset tehtävät Hyvinvointistrategian päivityksen valmistelu vuonna 2010 kuntakohtaisis-

sa ryhmissä. Päihdestrategian tarkentaminen ja toimenpideohjelman laatiminen siten,

että ne tukeutuvat väestöterveystavoitteisiin. Nykyiset väestöterveysta-voitteet on laadittu seudun kuntien yhteisvalmistelun perusteella. Tätä perinnettä olisi syytä jatkaa osana hyvinvointistrategian päivittämistä.

Organisointitehtävät Seudullisen terveyssuunnittelijan palveluiden hankkimisen jatkaminen

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskukselta. Seudullisen yhteistoi-minnan järjestäminen osana kuntakohtaista työtä. Väestöterveystyöryh-män toiminnan vakiinnuttaminen hallintokuntien ja terveyskeskuksen kanssa. Työryhmän laajentaminen elinkeinoyhtiön edustuksella.

37

Tavoitteiden jalkauttaminen Elinkeino- ja työllisyyspoliittisen valmistelun kytkentä pienituloisuuden vähentämisen ja lapsiperheiden tukemisen toimenpideohjelmiin. Raportointivaatimuksesta kiinnipitäminen. Osavuosiraportteihin sisällytettävä arvio väestöterveystavoitteiden toteu-

tumisesta sekä tehdyistä toimenpiteitä vuonna 2010. Terveyskeskuksen ja kaupungin väliraportointi vuodelta 2009 viimeistään

tilinpäätöksessä, koska vuoden 2010 tavoitteet ovat samat kuin vuonna 2009.

Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän ja kaupungin vä-

estöterveyden tavoitteet vuodelle 2010 Päihteiden haittojen vähentäminen. Alkoholin vuosimyynnin alentaminen 8,8 litrasta (vuonna 2008) vuoden

2012 loppuun vuoden 2003 tasolle eli 7,2 litraan (vähennys 0,4 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden vuodessa Nurmeksen ja Valtimon alueella)

Otetaan käyttöön kaikille tapaturmapotilaille päihteiden käytön selvittä-minen ja mini-interventio.

Aikuisiän diabeteksen vähentäminen Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 15-64-vuotiasta selvitetään ja otetaan

seurantaan. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn parantaminen Selvitetään niiden 75-84 –vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan

ulkona yksin osana 75-vuotta täyttäneiden sosiaalipalveluiden tarvearvi-ointia.

Terveyserojen kaventaminen Oppilashuollon kehittämisohjelman laadinta jatkuu vuonna 2010. Työt-

tömien terveydentilan seurannan ja terveysneuvonnan vakiinnuttaminen.

38

Hyvinvointiselonteon hyödyntämisen haasteena voidaan pitää sitä, että miten ilmenevät painopisteet ja lisäpanostukset saadaan resurssoitua tu-levaisuuden suunnittelussa ja miten eri toimialoilla löytyy valmiutta tar-kastella kriittisesti omia toimialojaan, toimintojaan ja toiminnan painotuk-sia nyt käytettävissä olevilla resursseilla. Hyvinvointipolitiikan toteuttami-seksi tarvitaan paitsi strategista ja ammatillista osaamista myös osaa-mista kansalaisten toiminnassa. Strateginen hyvinvointiosaaminen edellyttää johtamisen ja hallinnon tai-toa, vuorovaikutuksen ja voimavarojen ohjaamista. Ammatillisessa osaamisessa painopisteet ovat henkilöstön ammattikäytäntöjen hallin-nassa asiakastyössä ja yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Kansalaisten hyvinvointiosaaminen muodostuu niistä tiedoista ja taidois-ta, joilla ylläpidetään ja edistetään omaa, läheisten ja lähiyhteisön hyvin-vointia.

Tämä hyvinvointiselonteko keskittyy hyvinvointitilanteen kehittymisen ja sen muutosten kuvaamiseen valittujen ilmiöiden osalta. Selonteko on yk-si liikkeellelähtö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä poikkihallinnol-lisuus huomioiden. Se antaa tukea vuosittaiselle talous- ja toimintasuun-nitelman tekemiselle, luo perustaa hyvinvointistrategian päivittämiselle ja tulevien vuosien selontekojen edelleen kehittämiselle.

7 JATKOTOIMENPITEET, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMI- SEN TYÖRYHMÄ JATKOTOIMENPITEET Hyvinvointiselonteko lähetetään sähköisenä työryhmän jäsenille. Kau-

punginkamreeri Jari Lampinen vie hyvinvointiselonteon kaupunginhalli-tuksen jäsenille ja johtava lääkäri Jyri Ilén Nurmes-Valtimon terveyden-huollon kuntayhtymän hallitukselle. Kaupunginvaltuustolle ja lautakunnil-le jakelu tapahtuu hallitusten kautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän toiminta käynnistetään

tammikuussa 2010. Johtava hoitaja Riitta-Liisa Peltola sopii yhteistyössä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa vuoden vaihteessa seuraavan kokouksen ajankohdan.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN POIKKIHALLIN-

NOLLINEN TYÖRYHMÄ V. 2009 Jyri Ilén, johtava lääkäri, pj. Olavi Alatalo, Nurmeksen diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Jari Lampinen, kaupunginkamreeri Eila Soikkeli, vanhustyön johtaja Leila Kärki, sosiaalipalveluohjaaja, päihdetyöntekijä Armi Laukkanen, vapaa-aikasihteeri Anna-Liisa Lämsä, diabeteshoitaja

39

Sisko Kulmala, terveystiedon opettaja Eija Kähkönen, terveydenhoitaja Riitta-Liisa Peltola, johtava hoitaja Kaija Pörsti, diabetesvastuulääkäri Timo Renfors, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan kansanter-

veys ry, aluekoordinaattori Kanerva KASTE -ohjelma Antti-Pekka Renfors, suunnittelija, Pohjois-Karjalan Kansanterveys ry,

Kanerva KASTE-ohjelma Sirpa Moilanen, hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Karjalan Kansanterve-ys ry

8 LIITE Hyvinvointiselonteossa käytetyn indikaattoritaulukon yhteenveto, jossa

vertailukohteisiin on otettu mukaan koko maa. 9 LÄHTEET Pielisen Karjalan hyvinvointikertomus vuodelta 2005 Pielisen Karjalan hyvinvointistrategia vuosille 2006 – 2010 Kouluterveyskyselyn 2008 Nurmeksen yhteenveto www.sotkanet.fi www.tilastokeskus.fi www.maanmittauslaitos.fi

40

NURMES SUHTEESSA MUIHIN PIELISEN KARJALAN KUNTIIN, POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIIN JA KOKO MAAHAN INDIKAATTORITAULUKOIDEN YHTEENVETO Symbolien selitykset.

arvo noussut

arvo laskenut tai muutos vähin-tään 5 %

muutos myönteiseen suuntaan

ei muutosta tai muutos alle 5 %

tai muutos vähin-tään 10 %

muutos kielteiseen suuntaan

tai muutos vähin-tään 15 %

?? tieto puuttuu

tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa

ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 %

tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Nurmes 2008

V1 = Lieksa V2 = Juuka V3 = Valtimo V4 = Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri V5 = Koko maa

indikaattori arvo muutos V1 V2 V3 V4 V5

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat

1.6 % vastaavanikäi-sestä väestöstä 1.6 1 2 1.4 1.3

Koulutuksen ulkopuolelle jää-neet 17-24-vuotiaat / 1000 vas-taavanikäistä (2007)

84.3 62.1 152 53.5 80.1 116.8

Koulutustasomittain (2007) 230 228 208 202 283 315

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana

2.2 % vastaavanikäi-sestä väestöstä 0 1 9.1 4.6 5.4

Pitkäaikaistyöttömät 19.7 % työttömistä 25.3 13.3 20.7 21 21.4

Poliisin tietoon tulleet ratti-juopumustapaukset / 1000 asu-kasta

5.4 4.8 6.4 6.4 5.2 4.8

Psykiatrian laitoshoito, keski-määräinen hoitoaika

90.3 41.4 40.2 51.8 47.1 34

Päihdehuollon asumispalveluis-sa asiakkaita / 1000 asukasta

1.6 0.2 0.5 0 0.5 1.2

Liite

41

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

11.9 17.5 0.3 0.8 7.9 10

Päihdehuollon nettokustannuk-set, euroa / asukas

19.6 9.5 8 0.4 20.2 28.6

Sairastavuusindeksi 128 ikävakioitu 124.2 138.8 125.5 115.7 ??

Toimeentulotukea pitkäaikai-sesti saaneet 18-24 -vuotiaat (2007)

4 % vastaavanikäi-sestä väestöstä 3.3 3.3 0 3.3 2.4

Vuosikate 523 euroa / asukas 500 587 681 ?? ??

NURMES-VALTIMON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SUHTEESSA MUIHIN PIELISEN KARJALAN KUNTIIN, POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOI-TOPIIRIIN JA KOKO MAAHAN

Nurmes-Valtimo 2008

V1 = Juuka V2 = Lieksa V3 = Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa

indikaattori arvo muutos V1 V2 V3 V4

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina

8.62 litraa 8.7 9 8 8.5

Depressiolääkkeistä korvausta saa-neet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaa-vanikäistä

101.46 / 1000 vas-taavanikäistä 99.1 98.6 101.1 96.5

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1000 asukasta

747.39 622 653 686 609

Perusterveydenhuollon vuodeosas-tohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

2579.66 4479.4 3044.9 2376 1327.8

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

668.08 / 1000 asu-kasta 856.6 791.2 755.4 707.3