nurmi viljelykierrossa

Oiva Niemeläinen, Lauri Jauhiainen ja Marjo Keskitalo, MTT

Nurmi viljelykierrossa - nurmibiomassa biokaasun syöteresurssina

(Bionurmihankkeen osuus loppuseminaariesitelmässä)

Nurmia on yhteensä lähes 900 000 ha eli 40 prosenttia maatalousmaan alasta. Pellon käyttöluokka Ala ha 2012 Ala ha 2013

Säilörehunurmi 471 100 Yht. 568 500

Heinä 95 300 - ” -

Laidun 73 300 72 600

Siemennurmi 10 000 10 000

Viherkesanto 44 332 45 274

Luonnonhoitopelto, nurmik. v. 2v 124 791 124 500

Luonnonhoitopelto maisema 1 128 921

Luonnonhoitopelto niitty 4 885 4 475

Suojavyöhykenurmi 7 560 7 371

Ruokohelpi – energiaheinä 9 992 8 428

Viherlannoitusnurmi 44 514 49 700

Kaikki yht. 886 900 891 800

12.2.20142

15.04.2023 3

Karjatiloilla nurmilohkot palaavat jo yhden tai kahden välivuoden jälkeen nurmiksi. Kuvassa

välivuosien määrä nurmen lopettamisen jälkeen. Laskettu MAVIn lohkotietoaineistosta 1995-

2011. Asteikko: prosenttia lopetetusta alasta.

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Uusimaa Häme Kaakkois-Suomi Koko maa0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

3 vuotta

2 vuotta

1 vuosi (suojavilja)

15.04.2023 4

Kevätviljojen esikasvi (%:ia viljelyalasta) vuosien 2010 ja 2011 perusteella alueittain. MAVIn lohkotietorekisterin perusteella.


1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 150

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kevätviljojen esikasvit 2010-2011 eri ELY-alueilla (% pinta-alasta)

Muut

Tuotantonurmet

Viherlannoitus ja HVP-nurmet

Öljykasvit

Syysvilja

Kevätvilja

Nurmia on lähes 40 prosenttia peltoalasta, mutta ne ovat samoilla lohkoilla vuodesta toiseen.

15.04.2023 6

Nurmi on maalle ja tilalle hyväksi

Maalle• Suojaa maan

pintarakennetta• Parantaa maan

mururakennetta• Juurikäytävät luovat reittejä

ilmalle ja vedelle• Palkokasveilla saa

biologisesti sidottua typpeä viljelykiertoon

Tilalle• Vähentää kevättöitä• Tasaa työhuippuja• Vähentää viljan puinti- ja

kuivaustarvetta• Varmentaa syysviljojen

perustamismahdollisuutta


15.04.2023 7

Nurmi suojaa maata ja parantaa maan rakennetta – muutokset vaativat aikaa (kuvat Arja Seppälä)

Viljalla ainakin 17 vuottaSama pelto, toinen puoli ollut koko ajan nurmella. Kynnetty samaan aikaan.


Nurmien vaikutuksia viljelykierrossa

• Palkokasvinurmien typensidonta ja typen siirto seuraavalle kasville, mutta heinänurmesta ei positiivista typpivaikutusta (lyhyellä aikavälillä)

• Hiilen sidonta ja humuspitoisuuden lisääminen (pitkällä aikavälillä)• Maan mururakennetta ja muokkautuvuutta parantava vaikutus• Vesitalouden paraneminen

• Hukkakauran torjunta helpottuu / tehostuu • Rikkakasvien torjuntaruiskutusten väheneminen• Lehtilaikkutautien riskin väheneminen, monilla taudeilla +-

vaikutuksia; tyvi- ja juuristotaudit• Tuhoeläimet – ei suuria vaikutuksia – juurimadot eli

seppäkuoriaisten toukat voivat lisääntyä

12.2.2014Nastola 8

15.04.2023 9

Tuloksia Ruotsista: 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto). Tulokset suhdelukuna 1. v. kevätöljykasviin eri N-lannoituksella. (Tässä 9 koetta).


70kg N/ha 120kg N/ha 170kg N/ha90

95

100

105

110

115

Kevätvehnä 1. vuosi nurmen jälkeen sl. (Andersson ja Wivstadin 1992 aineistosta 1992)

1 v köljykasvi

2 v köljykasvi

1 v palkokn

2 v palkokn

3 v palkokn

1 v heinän

2 v heinän

3 v heinän

Su

hd

elu

ku

10

0=

1.

kev

ätö

ljy

ka

svi

ao

. N

-la

nn

oit

uk

sell

a

15.04.2023 10

Tuloksia Ruotsista 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto). Tulokset kg /ha eri esikasveilla ja vehnän eri N-lannoituksella. (Tässä 9 koetta).

(Piirretty Anderssonin ja Wivstadin 1992 aineistosta).


70 kg N/ha 120 kg N/ha 170 kg N/ha4000

4200

4400

4600

4800

5000

5200

5400

5600

5800

Kevätvehnä 1 v. nurmesta

1 v köljykasvi

2 v köljykasvi

1 v palkokn

2 v palkokn

3 v palkokn

1 v heinän

2 v heinän

3 v heinän

Ha

sa

to k

g /

ha

15.04.2023 11

Monivuotisilla kasveilla runsaasti juurimassaa

Sinimailasen paalujuuri tunkeutuu syvälle

Heinänurmen juurimassa pinnassa• Heinänurmen juuristo ulottuu

noin 50-80 cm:n syvyyteen ja juuriston massa on 3000-8000 kg ka/ha.

• Valtaosa heinäkasvien juuristosta on kyntö-kerroksessa.

• Nurmiviljely lisää orgaanista ainesta maahan ja parantaa maan kuohkeutta. Toisaalta maan hyvä rakenne on tärkeä juurten kasvulle .


15.04.2023 12

Tehokkaasti viljeltyjen nurmien sadot (kg ka/ha) Jokioisissa, Virolahdella,

Inkoossa ja Tammelassa. 1. ja 2. niitto vuosina 2011 ja 2012. Heinän. 2v.,

palkokasviseosnurmi 2v. Palkokasviseosnurmi 1 v.


Jo HE 2v Jo PK 2v Jo PK 1v Vi HE 2v Vi PK 2v Vi PK 1v In HE 2v In PK 2v In PK 1v Ta HE 2v Ta PK 2v Ta PK 1v0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

Nurmiseosten - heinä 2v, palkokasvi 2v ja palkokasvi 1v sadot niitoittain eri koepaikoilla (kg ka/ha)

2012 2.n.

2012 1.n.

2011 2n.

2011 1n.

15.04.2023 13

Nurmien jälkivaikutus Bionurmihankkeen kokeissa v. 2013.


Jokioinen Inkoo Virolahti0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Viljasato (kg/ha) v. 2013 Jokioisilla, Inkoossa ja Virolahdella vuoden 2012 esikasvien mukaan. Lannoitustasot yhdistetty.

Heinänurmi

Palkokasvinurmi

Vilja

1. vuosi nurmesta

1. vuotinen nurmi

Vil

jasa

to k

g /

ha

15.04.2023 14

Nurmen esikasvivaikutus v. 2013. Sadon suhdeluku viljamonokulttuuriin nähden. Lannoitustasot yhdistetty.


Jokioinen Inkoo Virolahti* Tammela**60

70

80

90

100

110

120

130

140

Viljan sato eri esikasvien jälkeen v. 2013. Viljamonokulttuuri on suhdeluku 100. *Viro-lahdella 2. apila ei taimettunut. ** Tammelassa nurmea ei kynnetty ja se kasvoi viljan läpi.

Heinän. 2v.

Palkokasvin. 2v.

Viljamonok.

Vilja, jota ed. palkok.n.)

Palkokasvin. 1v.

Sa

do

n s

uh

de

luk

u.

Vilj

am

on

ok

ultt

uri

=1

00

.

• Viherkesannon typpilannoitusarvo 70 kg N / ha• Monivuotisen viherkesannon typpilannoitusarvo toisena

jälkivaikutusvuonna 20 kg N / ha

• Palkokasvirehunurmilla n. 30 kg N /ha• (Heinärehunurmilla pikemmin negatiivinen kuin positiivinen

typpilannoitusvaikutus)

• Apilat aluskasveina 20 kg N /ha

Ohjausryhmän kokous Sivu 15

10.12.2010

Erilaisten nurmien typpilannoitusarvo esikasvina (Känkänen ym. 2013 MTT Raportti 76)

(Palkokasvivaltaiset viherkesannot ja rehunurmet)

15.04.2023 16

Typen otto ja typpitase nurmissa niitoittain. Jos toinen sato jätettäisiin viherlannoitteeksi?


1.n. 2011 2.n.2011 1.n.2012 2.n.2012

-50

0

50

100

150

200

Nurmen typen otto ja typpitase Jokioisissa niitoittain v. 2011 ja 2012.

(Biologinen typen sidonta: (apilan ka-sato x 0.026)+7

2.v. heinä N-otto

2.v. apilan. N-otto

1.v. apilan. N-otto

2.v. heinä N-tase

2.v. apilan. N-tase

1.v. apilan. N-tase

Ty

pe

n o

tto

ja t

yp

pit

as

e (

kg

N/h

a)

Nurmilohkojen viljely on kovin yksipuolista – siitä voi olla nurmen kasvulle haittaa

• Vähentääkö lohkon yhtäjaksoinen nurmenviljely merkittävästi puna-apilan menestymistä?• Apilamätä • Juurilaho

• Nurmen – etenkin palkokasvin - sadot alenevat nurmen vanhetessa

• Vuoroviljelyssä biologinen typensidonta saadaan hyödynnettyä parhaiten• Apila menestyy nurmikasvustossa ja tuottaa silloin satoa omalla typellä• Kun apilaa on maahan kynnettävässä kasvustossa niin C:N-suhde ja

jälkikasvuvaikutus on parempi – odelmasadossa apilaa on runsaasti

12.2.2014Nastola 17

15.04.2023 18

Johtopäätelmiä

• Tehokkaasti viljellyistä palkokasviseosnurmista saatiin 10 ton ka/ha satoja pienellä typpilannoituksella

• Silloin kun kasvusto korjataan pois palkokasvinurmienkin typpilannoitusvaikutus on varsin pieni seuraavalle kasville.

• Palkokasvinurmen typpivaikutuksen tehostamiseksi odelmasato voitaisiin hyödyntää viherlannoituksen tapaan

• Nurmen vaikutusta maan ominaisuuksiin tulisi tutkia lisää (niin pitkäaikaisen nurmiviljelyn vaikutuksista kuin mahdollisesti nopeastikin ilmenevistä vaikutuksista)

• Tutkimuksessa kehitettiin tapoja kuinka esikasvivaikutusta mittaavaa tutkimusta voitaisiin tehdä maatila-aineistoja hyödyntämällä

• Karjatilojen yksipuolisen nurmiviljelyn vaikutuksia puna-apilan menestymisen riskitekijänä tulisi selvittää lisää


Kiitoksia mielenkiinnosta!

nurmi viljelykierrossa

Environment