nurmijärvi ilmiöstä helsinki ilmiöön!
DESCRIPTION
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.TRANSCRIPT
NURMIJÄRVI –ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN! Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2014
______________________________
VTT Timo Aro 2.12.2014
ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN JA KÄYTETTÄVÄT AINEISTOT
§ Analyysin kohteena ovat viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungit (5) ja kehyskunnat (44): Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut
§ Analyysin aikajänne käsiBää vuosien 2000-‐2014 (syyskuu) välisen ajan, joka jaeDin kolmeen viisivuoFsjaksoon: 2000-‐2004, 2005-‐2009 ja 2010-‐2014: 15 vuoBa opHmaalinen aika muutoksen toden-‐tamiseksi
§ Data pitää sisällään vain kunFen välisen neHomuuton (maan sisäinen muuBoliike) eikä kansainvälistä muuBoliikeBä
§ Aineisto perustuu Tilastokeskuksen StatFin –Hetokantaan ja vuoden 2014 osalta väestömuutosten kuukausiHetoihin. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 Hlanteeseen.
1
MIKÄ IHMEEN NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
§ Käsite perustuu ex. pääministeri MaD Vanhasen vuonna 2008 esiHämiin ajatuksiin puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakoHtalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyBä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elin-‐voimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”.
§ Ilmiö tarkoiBaa käytännössä ajatusta akHivi-‐ikäisten lapsiperheiden muuBovirrasta suurten kaupunkien läheisyydessä oleviin kehyskunHin, joilla on tarjota kaupunkien ”tonR-‐ ja pientaloniukkuuden” vastapainona huokeammalla hinnalla tonBeja ja omistus-‐ ja pientalo-‐valtaiseen asumismuotoon perustuvia vaihtoehtoja pende-‐löinHetäisyydellä ydinkaupungista
§ Ilmiö liiHyy kaupunkiseutujen sisäiseen eriytymiseen ja valikoivaan muuHoliikkeeseen. Työpaikat jäävät usein asuinkunnan ulkopuolelle oleviin keskuskaupunkeihin, joihin pendelöidään ja jotka toimivat ”vetovoimamarkkinoiden” kohteena. Valikoiva muuBoliike ilmenee kehyskunHen tulo-‐ ja lähtömuuBajien profiilieroina esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten ja väestöllisten ominaisuuksien perusteella. PendelöinF ja valikoiva muuHoliike lisäävät kaupunki-‐seudun sisäisiä eroja luomalla hyvä-‐ ja huono-‐osaisuuden taskuja saman toiminnallisen kaupunkiseudun/alueen sisälle
2
ANALYYSIN PÄÄKYSYMYKSET: ONKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ HIIPUMASSA? SIIRRYTÄÄNKÖ NURMIJÄRVI –ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN?
§ Suurten kaupunkien kehyskunHen muuBovoitot ovat vähentyneet merkiBäväsH vuosina 2010 -‐ 2014 verraBuna aikaisempaan kehitykseen.
§ Iso kysymys:
§ Onko kyse väliaikaisesta ilmiöstä talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vuoden 2008 finanssi-‐ ja talouskriisin jälkeen
VAI § Onko kyse muuBajien varovaisuudesta ja
epäluoBamuksesta talouden kehiBymisen suhteen, johon liiByy pankkien kiristyneet lainaehdot ja vakuusarvojen alueellinen eriytyminen
VAI § Onko kyse pysyvästä muutoksesta nuorten
ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä sekä ensimmäisen urbaanin sukupolven esiinmarssissa?
3
PITKÄN AIKAVÄLIN PERSPEKTIIVI KESKUSKAUPUNKIEN JA KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTOON 1950-‐LUVULTA 2010-‐LUVULLE
-‐45000 -‐42000 -‐39000 -‐36000 -‐33000 -‐30000 -‐27000 -‐24000 -‐21000 -‐18000 -‐15000 -‐12000 -‐9000 -‐6000 -‐3000
0 3000 6000 9000
12000 15000 18000 21000 24000 27000 30000 33000
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
kaupunkiseutujen keskuskaupungit
kaupunkiseutujen kehyskunnat
maaseutumaiset seudut
1990-‐luvun alun lama ja koFkuntalaki (1993)
KehyskunFen nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestöHlastot; Janne AnHkainen 2014
4
SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
§ Suurten keskuskaupunkien muuBovoitot kunHen välisestä muuBoliikkeestä kas-‐voivat merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014: suurten keskuskaupunkien muuHovoitot viisinkertaistuivat vuosiin 2005-‐2009 verraHuna!
§ Helsingin muuBovoiBo (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlaske-‐tusta muuBovoitosta vuosina 2010-‐2014: Helsinki sai vielä muuBotappiota vuosina 2000-‐2004 ja Turku vuosina 2005-‐2009
§ Suurten kaupunkien kehyskunHen muut-‐tovoitot vähentyivät merkiBäväsH vuoden 2010 jälkeen: 12 (44) kehyskuntaa sai muuHotappiota vuosina 2010-‐2014
16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 5
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014
KESKUS-‐ KAUPUNGIT
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Helsinki -‐1652 518 13244
Tampere 5706 2861 5164
Oulu 6177 1705 3497
Turku 1112 -‐1541 3555
Jyväskylä 4807 1471 1189
KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ 16150 5014 26649
§ Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuHovoiHoa kunFen välisestä muuHoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014
§ Keskuskaupunkien saamat muuBo-‐voitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-‐2014 verraBuna edelliseen viiteen vuoteen verraBuna
§ Helsinki sai muuBotappiota kunHen välisestä muuBoliikkeestä 2000-‐luvun alussa ja pientä muuBovoiBoa vuosina 2005-‐2009, jonka jälkeen muuBovoitot ovat 25 kertaistuneet
§ Turun muuBovoitot ovat kasvaneet merkiBäväsH, Tampereen säilyneet samalla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-‐luvun aikana
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 6
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014
SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232
Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791
Oulun kehyskunnat 2727 2246 15
Turun kehyskunnat 4210 4364 741
Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562
SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341
§ Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kunFen välisestä muuHoliikkeestä muuHovoiHoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014
§ Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuHovoiHoa vuosina 2010-‐2014 kuin aikaisemmin 2000-‐luvulla: kaikkien suurten kaupunki-‐seutujen kehyskunHen muuBovoitot ovat laskeneet merkiBäväsH viimeisen viiden vuoden aikana.
§ Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehys-‐kunHen muuBovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-‐2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verraBuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010-‐2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuBo-‐voiBoa kuin 2000-‐luvun alussa
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 7
2170
284 75
487
-‐84 -‐296
-‐44
295 331 550
106
-‐680
38
-‐2500
-‐2000
-‐1500
-‐1000
-‐500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
13244
METROPOLIALUEEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
§ Metropolialueen kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos on tapahtunut kehyskunHen ja Helsingin välisessä suhteessa
§ Helsingin kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta
§ -‐0 % vuosina 2000-‐2004 § 4,5 % vuosina 2005-‐2009 § 80,4 % vuosina 2010-‐2014
§ Helsingin seudun kehyskunHen muuBovoitot vähentyivät merkiBäväsH (kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuHotappiota vuosina 2010-‐2014. Helsingin ohella vain Kauniaisten muuHovoitot kasvaneet viime vuosina.
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 8
METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
KUNTA
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Espoo 5981 331 2170 Helsinki -‐1652 518 13244 Hyvinkää 354 688 284 Järvenpää 493 -‐120 75 Kauniainen -‐178 -‐16 487 Kerava 469 1057 -‐84 Kirkkonummi 1852 1570 -‐296 Lohja 968 1021 -‐44 Mäntsälä 1062 1173 295 Nurmijärvi 2848 1296 331 Sipoo 798 1096 550 Tuusula 1996 947 106 Vantaa 47 676 -‐680 VihF 1240 1166 38 METROPOLIALUE 16278 11403 16476
9 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
TAMPEREEN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
§ Tampereen seutu sai muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH suurimmillaan vuosina 2000-‐2004
§ Tampereen kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta
§ 42,6 % vuosina 2000-‐2004 § 24,9 % vuosina 2005-‐2009 § 57,7 % vuosina 2010-‐2014
§ Tampereen seudun kehyskunHen muut-‐tovoitot vähentyivät vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna erityisesH Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuHotappiota vuosina 2010-‐2014
101 144
1059
574
24
1183
-‐121
5164
56
771
-‐500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 10
TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014
KUNTA
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Hämeenkyrö 136 346 101
Kangasala 1475 1178 144
Lempäälä 1261 1532 1059
Nokia 1352 1640 574
Orivesi 138 205 24
Pirkkala 1653 1160 1183
Pälkäne 192 307 -‐121
Tampere 5706 2861 5164
VesilahF 251 584 56
Ylöjärvi 1226 1675 771
TAMPEREEN SEUTU 13390 11488 8955
11 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
§ Turun seudun kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos tapahtui kehyskunHen ja Turun välisessä suhteessa
§ Turun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta
§ 20,9 % vuosina 2000-‐2004 § -‐0 % vuosina 2005-‐2009 § 82,8 % vuosina 2010-‐2014
§ Turun seudun kehyskunHen muuBo-‐voitot vähentyivät merkiBäväsH (noin kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014.
-‐1800
-‐1500
-‐1200
-‐900
-‐600
-‐300
0
300
600
900
1200
1500
1800
2100
2400
2700
3000
3300
3600
3900
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 12
TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
KUNTA
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Kaarina 1218 1348 415
Lieto 776 517 681
Masku 576 816 130
Mynämäki 217 25 -‐128
Naantali 736 699 67
Nousiainen 162 241 -‐96
Paimio -‐36 361 39
Raisio 100 85 -‐413
Rusko 389 109 63
Sauvo 72 163 -‐17
Turku 1112 -‐1541 3555
TURUN SEUTU 5322 2823 4296
13 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
OULUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014
§ Oulun seudun kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐keestä yhteensä 16 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐luvun aikana. Vuosina 2010-‐2014 seudun muuBovoiBo perustui vain Oulun muuBovoiBoon.
§ Oulun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta
§ 69,4 % vuosina 2000-‐2004 § 43,2 % vuosina 2005-‐2009 § 99,6 % vuosina 2010-‐2014
§ Oulun seudun kehyskunHen muuBo-‐voitot vähentyivät merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna: kehyskunnat saivat muuBo-‐voiBoa 2200-‐2700 henkilöä vuosina 2000-‐2004 ja 2005-‐2009, muBa enää 15 hlöä vuosina 2010-‐2014. Muhos ja Tyrnävä kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014.
-‐1000
-‐500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 14
OULUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2013
KUNTA
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Hailuoto 35 53 9
Kempele 1009 603 186
Liminka 957 1021 103
Lumijoki 42 89 2
Muhos 196 327 -‐209
Oulu 6177 1705 3497
Tyrnävä 488 153 -‐76
OULUN SEUTU 8904 3951 3512
15 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
JYVÄSKYLÄN SEUDUN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESSÄ MUUTTOLIIKKEESSÄ VUOSINA 2000-‐2014
§ Jyväskylän seudun kunnat saivat muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHo-‐liikkeestä yhteensä 10 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐luvun aikana.
§ Jyväskylän kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta
§ 87,6 % vuosina 2000-‐2004 § 52,9 % vuosina 2005-‐2009 § 67,9 % vuosina 2010-‐2014
§ Jyväskylän seudun kehyskunFen kehitys oli kaksijakoinen 2000-‐luvun aikana: esim. Laukaan ja Muuramen muuBovoitot vähentyivät 2000-‐luvun aikana ja Uurainen, Toivakka ja Petäjävesi nousivat muuBotappiolli-‐sista kunnista muuBovoiBoisiksi kunniksi. Jyväskylän nopea kasvu laajensi alueen kasvukehää 2000-‐luvulla ja nosF osan tappiollisista kunnista kasvu-‐uralle. Seudun kunnista Hankasalmi sai muuBotappiota vuosina 2010-‐2014
-‐500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 16
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014
KUNTA
2000-‐ 2004
2005-‐ 2009
2010-‐ 2014
Hankasalmi -‐110 23 -‐90
Jyväskylä 4807 1471 1189
Laukaa 390 513 160
Muurame 402 255 200
Petäjävesi -‐15 314 97
Toivakka 34 7 70
Uurainen -‐19 197 125
JYVÄSKYLÄN SEUTU 5489 2780 1751
17 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA TAMMI-‐SYYSKUUSSA 2014
3266 1236
806 633
492 239 190 180 118 96 87 85 75 74 52 51 27 14 10 8 6
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Helsinki Tampere
Turku Espoo Oulu
Ylöjärvi Jyväskylä Lempäälä Kaarina Pirkkala
Kauniainen Kempele
Järvenpää Kerava
Muurame Nurmijärvi Hyvinkää Liminka
Uurainen VesilahH Hailuoto
MuuHovoiHoa sai keskus-‐kaupungit
paitsi Vantaa ja 15 kehyskuntaa
Keskuskaupun-‐kien muuHo-‐voiHo yhteensä 6 583 ja kehys-‐kunFen yh-‐teensä -‐204
hlöä
0 -‐4
-‐5 -‐5 -‐6 -‐7 -‐9
-‐10 -‐10 -‐17
-‐18 -‐21 -‐24 -‐26
-‐28 -‐31 -‐31 -‐33 -‐34
-‐40 -‐41
-‐46 -‐47 -‐49 -‐51 -‐52
-‐67 -‐116 -‐116
-‐138 -‐284
-‐300 -‐250 -‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0
Toivakka Pornainen
SiunFo Tyrnävä Sipoo
Laukaa Rusko
Mäntsälä Sauvo Paimio
Lumijoki Kirkkonummi
Mynämäki Petäjävesi
Nokia Naantali Orivesi Masku Pälkäne Vantaa VihF
Hankasalmi Nousiainen
Hämeenkyrö Kangasala
Lieto Muhos Karkkila
Lohja Tuusula Raisio
MuuHotappiota sai Vantaa ja 30 kehyskuntaa
18 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausiBain 2014
KESKEISIÄ NOSTOJA 1 (2)
1) Viisi suurinta kaupunkiseutua saivat muuHovoiHoa maan sisältä yhteensä 116 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014 eli keskimäärin 7719 henkilöä vuodessa. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskunFen suhteen välillä tapahtui täyskäännös 2000-‐luvun kuluessa: keskuskaupunkien muuBovoitot moninkertaistuivat 2010-‐2014 ja kehyskunHen päinvastaisesH vähentyivät moninkertaisesH
2) Helsinki-‐ilmiö: Helsingin kaupungin muuHovoitot kasvoivat hurjasF 2010-‐luvulla ja Helsingin kehyskunFen vähentyivät. Turun kaupungin muuBovoitot kasvaneet erityisesH 2010-‐2014. Tampereen muuBovoiBoisuus säilynyt samalla tasolla koko 2000-‐luvun. Oulun ja Jyväskylän kaupungin muuBovoitot vähentyneet 2000-‐luvun kuluessa (kehyskuntaliitoksia). Oulun, Jyväskylän ja Turun kehyskunHen vetovoima laskenut merkiBäväsH 2010-‐2014 yksiBäisiä kunHa lukuun oBamaBa
3) Vuoden 2014 ensimmäisen 9 kuukauden aikana keskuskaupungit saivat 6 600 henkilöä muuBovoiBoa ja kehyskunnat muuBotappiota noin -‐200 henkilöä. Vuonna 2014 on 12 kuntaa 44:stä saanut muuBotappiota
19
KESKEISIÄ NOSTOJA 12 (2)
④ KehyskunHen muuBovoitot ovat perinteisesH vähentyneet talouden
laskusuhdanteiden aikana ja keskuskaupunkien kasvaneet. Aika näyHää, onko kyse talouden suhdannevaihteluista vai pysyvämmästä käänteestä nuorten muuHajaryhmien valintojen, arvojen, asumispreferenssien ja kulHuurimuutoksen suhteen. EpävarmuuBa lisää pankkien kiristynyt laina-‐ ja vakuuspoliHikka.
⑤ Asumiseen, asuntomarkkinoihin ja kulBuurimuutokseen liiByvä käänne: eri ikäryhmien ja elinvaiheessa olevien asumistarpeet ovat edelleen monimuotoistumassa. Nuorten ikäryhmien kohdalla korostuu vapaa-‐aikaan, harrastuksiin, toiminnallisuuteen, joukkoliikenteeseen, urbaaniin kaupunkimaiseen elämänmuotoon jne. liiHyvät arvot. Asunto oikeassa ympäristössä ja asuinalueen brändi voi olla tärkeämpi kuin asumisen fyysinen muoto (ok-‐talo, rivitalo, paritalo, kerrostalo jne.). Urbaani kaupungissa syntynyt sukupolvi haluaa asua todennäköisesH jatkossakin kaupungissa.
⑥ KehyskunHen kasvu on perustunut 1980-‐luvun vaihteesta alkaen jatkuvaan väestö-‐ ja verotulokasvuun. Kasvavat palvelu-‐ ja investoinHtarpeet on kyeBy rahoiBamaan akHivi-‐ikäisten tulomuuBajien tasaisten muuBovirtojen ansiosta. AkHivi-‐ikäisten ja työllisten tulomuuBovirrat ovat heijastuneet posiHivisesH verotulokertymään. Romahtaako kunFen väliselle muuHoliikkeelle perustuvat kehyskuntastrategiat, jos muuHovoitot nimenomaan kunFen välisestä muuHoliikkeestä jäävät jatkossa yhtä vähäisiksi kuin 2010-‐luvun alkupuolella ja iäkkäiden osuus kasvaa aikaisempaan verraHuna nopeasF?
20
YHTEYSTIEDOT
LisäFetoja: ValFoFeteen tohtori Timo Aro
[email protected] www.Fmoaro.fi
@Fmoaro 045 6577890
21