näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminen …...yhtymähallinto 1 näyttöön perustuvien...

Yhtymähallinto

1

Näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminenHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Auditointiraportti

12.9.2013

Työryhmä

Pekka Karma, professori, puheenjohtaja

Risto P. Roine, dosentti, arviointiylilääkäri

Outi Simonen, TtT, osastoryhmän päällikkö

Jaakko-Juhani Himberg, professori

Eija Isolahti, HTM, kehittämispäällikkö, asiantuntijasihteeri

Yhtymähallinto

2

1. Sisällysluettelo

1. Sisällysluettelo ..................................................................................................................................... 2

2. Tiivistelmä............................................................................................................................................ 5

3. Johdanto ja toimeksianto ..................................................................................................................... 6

4. Lähtökohtia ja tavoitteita ..................................................................................................................... 6

5. Toteutus .............................................................................................................................................. 9

5.1. Käypä hoito-suositukset ............................................................................................................... 9

5.2. HALO-suositukset ........................................................................................................................12

5.3. Hoitotyön suositukset ..................................................................................................................13

5.4. Fysioterapian suositukset ............................................................................................................15

5.5. Hoito-ohjeet ja hoitoketjut ..........................................................................................................15

6. Tulokset ..............................................................................................................................................15

6.1. Käypä hoito–suositukset ..............................................................................................................15

6.1.1. Lihavuus (aikuiset) ...............................................................................................................18

6.1.2. Aivoinfarkti ..........................................................................................................................18

6.1.3. Aivovammat ........................................................................................................................19

6.1.4. Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta.................................................................................20

6.1.5. Alaraajojen tukkiva valtimotauti ..........................................................................................21

6.1.6. Alzheimerin tauti .................................................................................................................21

6.1.7. Crohnin tauti........................................................................................................................22

6.1.8. Diabeetikon jalkaongelmat ..................................................................................................23

6.1.9. Epilepsia (aikuiset) ...............................................................................................................24

6.1.10. Eteisvärinä ...........................................................................................................................25

6.1.11. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ................................................................................26

6.1.12. Eturauhassyöpä ...................................................................................................................27

6.1.13. Glaukooma ..........................................................................................................................27

6.1.14. Kaihileikkaus ........................................................................................................................28

6.1.15. Keuhkoahtaumatauti (COPD) ...............................................................................................29

6.1.16. Keuhkokuume ......................................................................................................................30

6.1.17. Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ...................................................31

6.1.18. Lonkkamurtuma ..................................................................................................................31

6.1.19. MS-tauti ..............................................................................................................................32

Yhtymähallinto

3

6.1.20. Munasarjasyöpä (epiteliaalinen) ..........................................................................................33

6.1.21. Nivelreuma ..........................................................................................................................34

6.1.22. Parkinsonin tauti ..................................................................................................................34

6.1.23. Rannekanavaoireyhtymä .....................................................................................................35

6.1.24. Raskausdiabetes ..................................................................................................................36

6.1.25. Sepelvaltimokohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja .............36

6.1.26. Skitsofrenia (18-65-vuotiaat) ................................................................................................37

6.1.27. ST-nousuinfarkti...................................................................................................................38

6.1.28. Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) ........................................................................................39

6.1.29. Säärimurtuma ......................................................................................................................40

6.1.30. Uniapnea .............................................................................................................................41

6.1.31. Äkillinen uusiutuva välikorvatulehdus ..................................................................................42

6.2. Scandiatransplant ........................................................................................................................43

6.2.1. Munuaissiirrot .....................................................................................................................43

6.3. HALO-suositukset ........................................................................................................................43

6.4. Hoitotyön ja fysioterapian suositukset .........................................................................................52

6.4.1. Hoitotyön ja fysioterapian suosituksien toteutuminen HUS:ssa ............................................52

6.4.2. Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä .........................52

6.4.3. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen ..............................................53

6.4.4. Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus ................54

6.4.5. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus .......................................57

6.4.6. Rafaelan™ hyödyntäminen johtamisessa .............................................................................59

6.4.6.1. Osastonhoitajille tehty kysely .......................................................................................59

6.4.6.2. Osastoryhmän päälliköille tehty kysely .........................................................................62

7. Pohdintaa ja tulosten arviointia...........................................................................................................65

7.1. Omat hoito-ohjeistukset ja – ketjut .............................................................................................66

7.2. Käypä hoito -suositusten toteutuminen .......................................................................................67

7.3. HALO –suositukset.......................................................................................................................68

7.4. Hoitotyön ja fysioterapian suositukset .........................................................................................69

8. Yhteenveto .........................................................................................................................................71

9. Selvitystyössä auttaneet......................................................................................................................71

10. Kirjallisuus .......................................................................................................................................74

Yhtymähallinto

4

11. Liitteet ............................................................................................................................................76

11.1. Arvioinnin potilasotanta suosituksittain ...................................................................................76

11.2. Arvioitujen Käypä hoito-suosituksien implementointi HUS:n omaan ohjeistukseen ..................78

11.3. Terveysportissa julkaistut HUS:n hoitoketjut (22.4.2013) .........................................................80

11.4. Hoito-ohjeistus HUS:n vanhassa intranetissä (6.6.2013) ...........................................................84

Yhtymähallinto

5

2. Tiivistelmä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategisiin tavoitteisiin kuuluu tieteelliseen tutkimukseenperustuvan näytön soveltaminen sairaanhoitopiirin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Asian nykytilanteenselvittämiseksi johtajaylilääkäri perusti päätöksellään (§ 47/2012) työryhmän, jonka tehtävänä oli auditoimallaselvittää missä määrin HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit pohjautuvat näyttöön perustuviin suosituksiin.

Työryhmä on selvittänyt tilannetta määrällisesti ja taloudellisesti merkittävien HUS:n potilasryhmien kauttaarvioimalla kansallisesti yleisesti hyväksyttyjen arvioituun näyttöön perustuvien 31 Käypä hoito- ja 19 HALO -suosituksen, munuaissiirtoja koskevan Scandiatransplant- suosituksen sekä neljän hoitotieteellisen ja yhdenfysioterapiasuosituksen toteutumista valitsemillaan suosituskohtaisilla laatukriteereillä. Lisäksi työryhmätarkisti suositusperäisen HUS:n hoito-ohjeistuksen sekä laajemminkin HUS:n verkosta löytyvän oman taialueellisen hoito-ohje- ja hoitoketjukannan.

Selvitys osoitti, että HUS:ssa on erittäin suuri määrä eritasoisia hoito-ohjeita. Niitä löytyy sisäisestä verkostakuitenkin vaihtelevasti eri erikoisaloilta ja eri osoitteista. Niiden ajantasaisuus on vaihtelevaa. Lisäksi eriyksiköissä on suuri määrä omia kirjallisia ohjeita, jotka olivat usein hankalasti löydettävissä. Käypä hoito -suosituksiin perustuvia omia tai alueellisia hoito-ohjeita löytyi vajaaseen puoleen tarkastetuista suosituksista,osuuden vaihdellessa sairaalakohtaisesti. Työryhmän mielestä HUS:n suosituskanta tulisi järjestääsystematisoidusti yhdestä sisäisestä verkko-osoitteesta eritasoisina helposti löydettäväksi ja nimettyjenvastuuhenkilöiden kautta ajan tasalla pidettäväksi. Tähän suuntaan tietääksemme ollaankin juuri siirtymässä.Tulisi myös harkita, voitaisiinko pääosa ohjeista ja hoitoketjuista saattaa avoimeksi ulkopuoliseen verkkoon(HUS:n Internet-sivut ja Terveysportti).

Käypä hoito -suositukset toteutuivat pääosin hyvin. Mahdolliset puutteet saattoivat osin olla pikemminkintarkastukseen käyttämistämme sähköisistä järjestelmistä johtuvia kuin todellisia. Yksittäisetpotilasryhmäkohtaiset havainnot käyvät ilmi näitä koskevista suositusten toteutumista arvioivista raporteista.

HALO -suositukset toteutuivat suhteellisen hyvin. Myös koko HUS:n operatiivista toimintaa koskevatleikkaustiimien tarkistuslistat on pääosin otettu laajaan käyttöön, joskin eräissä yksiköissä on vielä tässäsuhteessa parantamisen varaa.

Hoitotieteellisten suosituksien toteutumisessa oli eroja. Yksi toteutui kiitettävästi, muut tyydyttävästi,välttävästi tai ei juuri ollenkaan. Henkilökunnan asenne tutkitun tiedon hyödyntämiseen sekä yksiköidenkulttuuriset erot toimintatavoissa saattavat vaikeuttaa hoitotyön suosituksien hyödyntämistä.

Eräänä auditointiimme liittyvänä havaintona toteamme HUS:n verkkoperusteisten potilastietojärjestelmienkäytettävyyden ja sisällöllisen kattavuuden puutteet. Erityisesti laboratoriotulosten automaattinen siirtyminensähköiseen sairaskertomusjärjestelmään tulisi toteuttaa.

Yhteenvetona toteamme, että HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit toteutuivat pääosin näyttöön perustuviensuositusten mukaisesti siltä osin kuin tällaisia ja yleisesti kansallisella tasolla hyväksyttyjä on olemassa.Samalla toteamme, että suoritetun tyyppistä laaduntarkkailua HUS:n eri tasoilla ja yksiköissä pitää sisäisestijatkaa.

Asiasanat: Käypä hoito -suositus, HALO -suositus, Hoitotyön suositus, Näyttöön perustava hoito, auditointi,Evidence-based Medicine, HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit

Yhtymähallinto

6

3. Johdantojatoimeksianto

Yleisesti katsotaan, että potilaiden tutkimuksen ja hoidon tulisi perustua mahdollisimman suuressamäärin tieteelliseen näyttöön (Evidence-based Medicine, EBM), mieluimmin arvioituun tieteelliseennäyttöön. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategian yhtenä tavoitteena ontieteellisen tutkimustyön kautta saatuun näyttöön perustuvien hoitoprosessien mahdollisimmanlaaja soveltaminen sairaanhoitopiirin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa (1). Tähän tähtääväntoimenpideohjelman mukaisesti HUS:ssa on tavoitteena vuoden 2013 aikana selvittää, missämäärin sairaanhoitopiirin hoitoprosessit perustuvat Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviinsuosituksiin. Tällaisia suosituksia on lääketieteen lisäksi myös hoitotieteen alalla.

Tässä tarkoituksessa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi perusti päätöksellään (§47/2012) työryhmän, jonka tuli selvittää asiaa auditoimalla ja siten, että selvitys kattaa riittävänmäärän HUS:n taloudellisesti ja lääketieteellisesti merkittävimpiä prosesseja.

Työryhmään nimettiin:

· professori Pekka Karma, puheenjohtaja· laatupäällikkö Jaakko-Juhani Himberg· kehittämispäällikkö Eija Isolahti, asiantuntijasihteeri· va. kehittämisjohtaja Kimmo Mattila· arviointiylilääkäri Risto P. Roine· osastoryhmän päällikkö Outi Simonen

Työryhmän oli määrä saada selvitys tehdyksi 31.3.2013 mennessä. Kimmo Mattilan jäätyä poisryhmän työstä sekä myöhemmässä vaiheessa Jaakko-Juhani Himbergin jäätyä eläkkeelle jaselvityksen osoittauduttua ennakoitua suuritöisemmäksi, johtajaylilääkäri sittemmin jatkoipäätöksellään (§ 24/2013) määräaikaa 31.5.2013 saakka. Työryhmä kokoontui selvityksen aikana14 kertaa.

Toivottavaa on, että tehty selvitys antaa riittävän kuvan tieteelliseen näyttöön perustuviensuositusten toteutumisesta HUS:n tutkimus- ja hoitoprosesseissa ja johtaa tarvittaessa prosessienja menettelyjen tarkentamiseen.

4. Lähtökohtiajatavoitteita

Suositusten, joiden toteutumista sairaanhoitopiirimme tutkimus- ja hoitoprosesseissa pyrimmeselvittämään, tuli olla sellaisia jotka perustuvat dokumentoituun tieteelliseen näyttöön. Tieteellisennäytön tuli olla arvioitua ja suositusten yleisesti valtakunnallisesti hoitoprosessien perustaksihyväksyttyjä. Niiden tuli myös kohdistua sellaisiin potilasryhmiin, jotka ovat merkittäviä HUS:ntoiminnassa. Selvityksessä tuli voida ottaa huomioon yliopistollisen sairaalan/sairaanhoitopiirinerityispiirteet. Suositusten implementaatiossa kliiniseen työhön yleisesti pidetään tärkeänä, ettäniiden pohjalta on tehty omat paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat hoito-ohjeet ja alueellisiahoitoketjuja (2-5). Myös tämän toteutumista pyrittiin arvioimaan. Valittujen suositusten ja

Yhtymähallinto

7

hoitoprosessien tuli olla toisaalta sellaisia, joiden toteutumista voitiin kohtuullisen työmääränpuitteissa ja mieluummin sähköisen dokumentaation, lähinnä Miranda-ohjelman kautta arvioida.

Eri suositusten toteutumisarvioinneissa kunkin potilasryhmän yhteenvedossa kuvataan kyseisenauditoinnin erityispiirteitä ja havaintoja. Suosituksen toteutumista arvioidaan valittujen kriteerienkarkean toteutumisasteen mukaan käyttäen mukaillusti kouluarvosanoja kiitettävästä välttävään.Arvosanojen luokitteluperusteet käyvät ilmi taulukosta 1.

Taulukko 1. Suositusten toteutumisen luokitteluperusteet.

Toteutumisastesanallisesti

Toteutumisastenumeerisesti

Ei ollenkaan alle 5 %Heikko 5 – 24 %Välttävä 25 – 49 %Tyydyttävä 50 – 84 %Hyvä 85 – 94 %Kiitettävä 95 – 100 %

Suositusten toteutuminen käytännön työssä ei ole aina itsestään selvää (6-8). Lisäksiyliopistosairaalan erityisvaatimuksena on toimia edelläkävijänä uusissa tutkimus- jahoitomuodoissa. Tämä saattaa joissakin tilanteissa merkitä tutkimus- ja hoitomuotoja, jotkaparhaan mahdollisen hoidon kannalta ovat suosituksia edellä. Tämä muistaen korostamme, ettätässä selvityksessä ei oteta kantaa parhaimpaan mahdolliseen hoitoon, vaan voimassa oleviensuositusten toteutumiseen.

Keskeinen arvioinnissa käytetty suositusryhmä oli Käypä hoito- suositukset. Niitä laatiiSuomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten ja aiheesta riippuen myösmuiden tahojen kanssa. Ne täyttävät yllämainitut kriteerit. Niitä on vuodesta 1997 vuoden 2012loppuun mennessä julkaistu 102 kappaletta. Ne myös tarvittaessa päivitetään, periaatteessakolmen vuoden välein, käytännössä tosin epäsäännöllisemmin. Käypä hoito- suosituksetjulkaistaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa, verkossa ja muutoinkin laajalti sekäasiantuntija- että potilasversioina.

Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Toinen vastaavalla periaatteella mutta hieman kevennetyllä prosessilla laadittu suositusryhmä onHALO-katsaukset/suositukset. Ne valmistellaan sairaanhoitopiirien ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Finohtan (Finnish Office for Health Technology Assessment, Terveydenhuollonmenetelmien arviointiyksikkö) yhteistyönä. Niissä arvioidaan uusien terveydenhuollon menetelmienvaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia tieteellisen näytön pohjalta ja annetaan uudellemenetelmälle käyttöönottosuositus liikennevalomallin mukaan. Annettu HALO-suositus onvoimassa kolme vuotta ja päivitetään tarpeen mukaan. HALO-arviointien tuloksena syntyneetkatsaukset ja sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuvan HALO-neuvottelukunnan antamat

Yhtymähallinto

8

suositukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä. HALO-katsauksia on julkaistu vuodesta 2005lähtien, vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 46 kappaletta.

Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.thl.fi/halo.

Hyksin erityispiirteenä ovat eräät sinne valtakunnallisesti keskitetyt toiminnat. Merkittävä tällainentoimintaryhmä on elinsiirrot. Tätä toimintaa ohjataan Scandiatransplant- organisaation kautta.Kyseessä on yhteispohjoismainen asiantuntijaelin, joka tieteelliseen näyttöön perustuen laatii japäivittää yhteiset suositukset kaikkiin Pohjoismaihin. Toimintaa ohjataan myös Euroopan tasonsuosituksilla (Euroopan Neuvoston alainen EDQM eli European Directorate fo Health QualityManagement). Pohjoismaiset ja Euroopan tason suositukset on koordinoitu keskenään, japerustuvat osin samaan tieteelliseen näyttöön (9,10).

Elinsiirroista suurimman ryhmän muodostavat munuaissiirrot, joita 2012 tehtiin kaikkiaan 199kappaletta. Tämän vuoksi otimme tämän yhdeksi arvioitavaksi potilasryhmäksi, ja selvitimmeyllämainittujen suositusten toteutumista Hyksissä.

Myös hoitotieteen alalla on viime vuosina alettu laatia vastaavanlaisia tieteelliseen näyttöönperustuvia suosituksia. Hoitotyön Tutkimussäätiö (Hotus) kokoaa, arvioi ja tiivistää tutkimusnäyttöäja tuottaa sitä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Hoitotyön suositukset perustuvathoitotyön asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatimiin, arvioimaansa tieteelliseen näyttöönperustuviin kannanottoihin tutkimus- ja hoitovaihtoehdoista, niiden käyttökelpoisuudesta javaikuttavuudesta. Kansallisia hoitotyön suosituksia on julkaistu vuodesta 2008 lähtien, helmikuunloppuun 2013 mennessä niitä on yhteensä viisi. Hotus julkaisee suositukset verkossa ja niistätiedotetaan myös alan ammatti- ja tiedelehdissä.

Hoitotyön tutkimussäätiö toimii myös Suomen isäntäorganisaationa Joanna Briggs Instituutinkansainväliselle yhteistyökeskukselle. Vuonna 2010 perustettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI)Suomen yhteistyökeskus, jonka keskeisenä tehtävänä on näyttöön perustuvan toiminnanedistäminen. JBI –suositukset ovat Joanna Briggs Instituutin julkaisemia hoitotyön suosituksia,jotka perustuvat yhteen tai useampaan järjestelmälliseen katsaukseen. Suositukset julkaistaanenglanniksi ja käännetään suomeksi. Hoitotyön Tutkimussäätiö julkaisee käännetyt suosituksetverkossa. Niitä on käännetty vuosina 2008 – 2011 yhteensä 17. JBI –suositusten käännöstyöhönosallistuvat terveydenhuollon asiantuntijat ja myös HUS:n hoitotyön asiantuntijoita on ollut mukanamonen suosituksen käännöstyössä. JBI –suosituksia ei tähän tarkasteluun otettu mukaan, koskatavoitteeksi asetettiin rajallisen ajankäytön puitteissa kansallisten suositusten tarkastelu ja toisaaltamyös JBI –suositusten julkaisemisen käytäntö Suomessa on vielä suhteellisen uusi asia.

Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.hotus.fi.

Hoitotieteellisten suositusten tarkasteluun valittiin myös HUS:ssa laajasti käytössä olevanRafaela™ –hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntäminen johtamisessa. Rafaela™ –järjestelmäon ollut HUS:ssa käytössä noin 10 vuotta ja siihen liittyvä käyttöönottohanke päättyi vuonna 2012.Vuonna 2013 Rafaela™ –hoitoisuusluokitusjärjestelmä on HUS:ssa käytössä 200 somatiikanyksikössä (vuodeosastoja 103 ja ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikkoja sekä päiväosastoja 97).Psykiatrinen hoitotyö ja teho-osastot eivät käytä hoitoisuusluokitusta HUS:ssa. Hoitoisuusluokitusmittaa potilaan yksilöllisen hoidon tarpeen sekä hoitotyön toiminnan, jota henkilökunta on tiettynäaikana suorittanut. Hoitoisuustietojen avulla voidaan sopivalla henkilöstömitoituksella vastata

Yhtymähallinto

9

potilaiden muuttuviin hoidontarpeisiin (11). Hoitoisuusluokituksen kattavuudesta koko HUS –alueella ei ole tietoa. Olettamus kuitenkin on, että noin 95 % kaikista HUS:n vuodeosastoistakäyttäisi Rafaela™ –järjestelmää. Poliklinikoiden ja muiden yksiköiden osalta laskennallista tietoaei ole saatavilla (Hoitoisuusasiantuntijatyöryhmä 2013).

Hoitoisuustietoihin liittyy systemaattinen johtamisen raportointi HUS-laajuisesti. Osastonhoitajatraportoivat kuukausittain HUS:n linjauksen mukaisesti sovittuja hoitoisuustunnuslukuja sekäyksikön toimintaan liittyviä muita toimintatietoja osastoryhmän päällikölle. Osastoryhmän päällikkölaatii vastineen ja/tai johtamistoimenpiteet osastonhoitajan kuukausiraporttiin kahden viikonkuluessa ja käsittelee raportteja osastonhoitajakokouksissa. Lisäksi hän tiedottaa yksiköidenhoitoisuustilanteesta säännöllisesti johtoryhmässä.

Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.rafaela.fi.

Suomen Fysioterapeutit käynnisti vuonna 2004 Hyvä fysioterapiakäytäntö –hankkeen, jonkatarkoituksena on tuottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia jaedistää yhtenäisiä fysioterapiakäytäntöjä. Hanketta on toteutettu yhteistyössä SuomalaisenLääkäriseura Duodecimin Käypä hoito –hankkeen ja Finohtan kanssa. Suomen Fysioterapeutitjulkaisevat suositukset verkkosivuillaan ja ne on löydettävissä myös Terveysportista.

Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.suomenfysioterapeutit.fi.

5. Toteutus

5.1. Käypähoito-suositukset

Työryhmä valitsi HUS:sta auditoivaksi potilasryhmiä, joista oli olemassa/joihin soveltui jokinsuosituksista ja jotka kuuluivat määrällisesti, taloudellisesti tai muutoin merkittäviin potilasryhmiinHyksissä ja osin myös muualla HUS:ssa. Tämä tapahtui ensisijaisesti tarkistamalla Hyksintulosyksiköiden 50 yleisimmän ICD10-ryhmän sisällöllistä vastaavuutta Käypä hoito-suositustenkohdeongelmien kanssa. Lisäksi muun muassa munuaissiirtopotilaiden tarkistamisen perusteenaoli merkittävä valtakunnallinen tehtävä. Edelleen suosituksen tuli käsitellä ongelmaa merkittävältäosaltaan erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Suosituksen julkaisemisesta tuli olla kulunut riittäväaika. Tähän auditointiin valikoitui 101:stä vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistustasuosituksesta 31.

Taulukko 2. Arvioidut Käypä hoito –suositukset.

Nro Käypä hoito-suositusKH-suositus

nro JulkaisupäiväViimeisinpäivitys

1 Lihavuus (aikuiset) 37 10.5.2002 1.12.2011

2 Aivoinfarkti 2 15.10.2006 11.1.20113 Aivovammat 3 7.4.2003 16.12.2008

4Alaraajojen laskimoidenvajaatoiminta 4 27.3.2003 11.3.2010

Yhtymähallinto

10



5 Alaraajojen tukkiva valtimotauti 5 12.5.20106 Alzheimerin tauti* 42 29.3.2006 13.8.20107 Crohnin tauti 9 17.5.2005 2.5.20118 Diabeetikon jalkaongelmat 11 29.6.20099 Epilepsiat (aikuiset) 19 24.11.2008

10 Eteisvärinä 22 22.11.2005 10.1.2012

11Eturauhasen hyvänlaatuinenliikakasvu 23 15.1.1999 22.3.2012

12 Eturauhassyöpä 24 15.7.1999 14.11.200713 Glaukooma 25 3.10.2002 13.3.200714 Kaihi 28 25.10.2005 20.9.201015 Keuhkoahtaumatauti (COPD) 30 20.11.1999 16.11.200916 Keuhkokuume 31 3.9.2008

17

Kortikosteroidihoitoennenaikaisen synnytyksenuhatessa 34 15.5.2000 20.5.2009

18 Lonkkamurtuma 39 23.1.2006 10.6.201119 MS-tauti 41 10.5.2002 20.12.201220 Munasarjasyöpä 43 26.11.2001 26.4.201221 Nivelreuma 46 1.12.1999 18.9.200922 Parkinsonin tauti 48 23.1.2006 10.9.201023 Rannekanavaoireyhtymä* 36 14.5.200724 Raskausdiabetes 51 9.6.2008

25

Sepelvaltimotautikohtaus:epästabiili angina pectoris jasydäninfarkti ilman ST-nousuja 54 28.4.2009

26 Skitsofrenia 58 24.12.2001 14.2.2013

* Osa laajempaa suositusta.

Yhtymähallinto

11



27 ST-nousuinfarkti 59 26.9.2011

28Sukupuolitaudit (kuppa jatippuri)* 60 30.6.2010

29 Säärimurtumat 63 4.3.2004 8.9.2011

30Uniapnea (obstruktiivinenuniapnea aikuisilla) 65 22.11.2010

31 Välikorvatulehdus (äkillinen) 66 1.10.1999 11.1.2010

* Osa laajempaa suositusta.

Taulukko 3. Arvioitu Scandiatransplant -suositus.

Nro Scandiatransplant-suositus Julkaisupäivä

1

Rules for exchange of kidneysfrom deceased donor within theScandiatransplant cooperation 3.9.2012

Valittujen suositusten toteutumista selvitettiin valitsemalla suosituksesta 3 - 10 yksittäistä ohjettasiitä, miten kyseistä tilaa tutkittaessa tai hoidettaessa tulisi toimia. Nämä "laatukriteerit" pyrittiinvalitsemaan niin, että niissä olisi taustana vahvaksi tai kohtalaiseksi arvioitu tutkimusnäyttö (Käypähoito- suosituksien näytön aste A tai B), joskaan tämä ei aina ollut mahdollista. Kriteereistäuseimmiten konsultoitiin myös Hyks:in erikoisalojen asiantuntijoita/vastuuhenkilöitä. Valittujenkriteerien toteutuminen kohderyhmäpotilailla ja HUS:n eri sairaaloissa tarkistettiin sähköisistäjärjestelmistä, lähinnä Mirandasta, mutta tarvittaessa myös potilasasiakirjoista. Kussakinpotilasryhmässä selvityksen kohteena oli Hyks ja osassa lisäksi yksi tai useampia muita HUS:nsairaaloita. Auditoitavasta suosituksesta riippuen tarkistettu potilasmäärä vaihteli, ollen yhdensairaalan osalta 5 - 45, yleensä Hyksissä 10 - 20 potilasta. Potilaat olivat ensisijaisesti vuoden2012 jälkipuoliskolta, mutta eräissä tapauksissa, muun muassa seurantaan liittyvän aikaikkunantakia, myös hieman varhaisemmalta ajalta. Potilaat poimittiin satunnaisessa järjestyksessä. Mikälivalittu potilas ei ollut soveltuva valittujen kriteerien selvittämiseen, hänen tilalleen otettiinsatunnaisesti toinen potilas. Arvioitujen potilaiden määrät käyvät ilmi liitteestä 11.1.

Vastaavalla tavalla tarkasteltiin Scandiatransplant- perusteisten suositusten toteutumista 20munuaissiirtopotilaalla.

Eräissä Käypä hoitopotilasryhmissä (lonkkamurtuma, epästabiilli angina, sydäninfarkti ilman ST-nousua, sepelvaltimon suonensisäinen pallolaajennus, yhteensä 1 319 potilaan tiedot) lääkehoidontodellista toteutumista lähdettiin selvittämään lääkeostojen kautta Kelan lääkerekisteristä. Prosessi

Yhtymähallinto

12

osoittautui kuitenkin varsin hitaaksi, ja tieto on Kelan ilmoituksen mukaan saatavissa vastaelokuussa 2013.

5.2. HALO-suositukset

HALO-suosituksia oli vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistu 38 kappaletta. Näistä selvitettäviksivalittiin ne, joissa liikennevaloperiaatteen mukaisesti HALO-neuvottelukunta näytti vihreää(suositellaan käyttöön otettavaksi/käytettäväksi) tai punaista (ei suositella käyttöönotettavaksi/käytettäväksi) valoa. Suositukset, joissa suositusvalo oli keltainen (riittävän näytönpuuttuessa tai muista syistä ei selvää suositusta) jätettiin pois selvityksestä.

Taulukko 4. Arvioidut HALO –suositukset.

Nro HALO-suositukset Luokittelu Julkaisupäivä Kysely lähetettiin*

1Maksan vajaatoiminnankehonulkoinen tukihoito (MARS) vihreä 8.5.2008

Hyks, Operatiivinentulosyksikkö

2Hysteroskooppinen sterilointimetallisella mikroimplantilla vihreä 17.9.2008

Hyks, Naisten- jalastentautientulosyksikkö

3 Haavan alipaineimuhoito vihreä 3.2.2009Hyks, Operatiivinentulosyksikkö

4Laskimonsisäinen lasersuonikohjutaudin hoidossa vihreä 3.2.2009


5

Laskimotukoksen pitkäkestoinenehkäisy lonkan elektiivisentekonivelleikkauksen yhteydessä vihreä 3.2.2009


6

64-rivitietokonetomografiasepelvaltimotaudindiagnostiikassa vihreä 3.2.2009 HUS-kuvantaminen

7

Viilennyshoito vastasyntyneenhypoksis-iskeemisessäenkefalopatiassa vihreä 3.2.2009


8 Leikkaustiimin tarkistuslista vihreä 5.2.2010selvitettiintilastotiedoista

9Aivojen viilennyshoitosydänpysähdyksestä elvytetyillä vihreä 5.2.2010

Hyks, Operatiivinentulosyksikkö,anestesia- ja tehohoito

10Kohtuvaltimoiden embolisaatiooireisten myoomien hoidossa vihreä 8.2.2011


11

Laparoskooppisen sappirakonpoiston oppiminenleikkaussimulaattorin avulla vihreä 8.2.2011


Yhtymähallinto

13

Nro HALO-suositukset Luokittelu Julkaisupäivä Kysely lähetettiin*

12Maksasolusyövän pesäkkeidentuhoaminen paikallishoidolla vihreä 7.6.2011


13

Paklitakselipinnoitettupallolaajennuskatetrisepelvaltimostentin uusinta-ahtauman hoidossa vihreä 7.10.2011

Hyks, Sydän- jakeuhkokeskus

14TT-kolografia paksusuolensairauksien diagnosoinnissa vihreä 7.10.2011 HUS-kuvantaminen

15

STAN menetelmän lisähyötysynnytyksenaikaisessasikiövalvonnassa punainen 12.6.2009


16Aivojen viilennyshoitoaivoinfarktin sairastaneilla punainen 5.2.2010

Hyks, Medisiininentulosyksikkö

17PCA3-geenitestieturauhassyövän diagnostiikassa punainen 18.5.2010


18

Paklitakselipinnoitettupallolaajennuskatetriperifeerisen valtimotaudinhoidossa punainen 7.10.2011

Hyks, Medisiininentulosyksikkö

19

Paklitakselipinnoitettupallolaajennuskatetrisepelvaltimoahtaumien hoidossa punainen 7.10.2011

Hyks, Sydän- jakeuhkokeskus

* Listassa mainittujen ohella kysely lähetettiin myös Hyksin ulkopuolisten sairaanhoitoalueiden johtajille.

Valittujen 19 HALO-suosituksen osalta selvitettiin menetelmän käyttö (käytetäänkö vai eikökäytetä) HUS:ssä alan vastuuhenkilöille kohdistetulla kyselyllä.

Poikkeuksena yllä kuvatusta menettelystä oli leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö, mikä selvitettiinsähköisesti aikavälillä tammikuu 2012 – maaliskuu 2013 kaikista Hyksin leikkausyksiköistä jalokakuulta 2012 muista HUS:n sairaaloista. Lisäksi tarkistuslistojen käyttö selvitettiin tiedustellenniistä yksityisistä leikkausyksiköistä, joissa HUS:n potilaita leikattiinmaksusitoumuksella/palvelusetelillä.

5.3. Hoitotyönsuositukset

Valtakunnallisia hoitotyön suosituksia oli vuonna 2013 helmikuun loppuun mennessä julkaistu viisi.Koska hoitotyön suosituksia oli määrällisesti vähän, päädyttiin ottamaan ne kaikki tarkasteluun

Yhtymähallinto

14

mukaan. Lopulliseen selvitykseen jäi kolme suositusta: 1) omahoidon ohjauksen sisällöt sydämenvajaatoimintapotilaan hoitotyössä, 2) lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminensekä 3) raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus.Hoitosuositus leikki-ikäisen lapsen emotionaalisesta tuesta päiväkirurgisessa hoitotyössä jätettiintarkastelun ulkopuolelle, koska etukäteistiedustelun perusteella ilmeni, ettei suositus ole vieläkäytössä. Lisäksi uusin valtakunnallinen hoitosuositus aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteenjälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä jäi pois, koska se julkaistiin työryhmän työskentelynaikana 19.2.2013.

Taulukko 5. Arvioidut hoitotyön ja fysioterapian suositukset.

NroHoitotyön ja fysioterapian

suositukset Julkaisupäivä

1

Omahoidon ohjauksen sisällötsydämen vajaatoimintapotilaanhoitotyössä 31.8.2010

2

Lasten kaltoinkohteluntunnistaminen ja siihenpuuttuminen 5.3.2008

3

Raskaana olevan, synnyttävän jasynnyttäneen äidin sekä perheenimetysohjaus 1.7.2011

4

Kaatumisten jakaatumisvammojen ehkäisynfysioterapiasuositus 23.11.2011

5Rafaelan hyödyntäminenjohtamisessa

Ollut käytössä10 vuotta

Hoitotyön suosituksista omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössäsekä lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen kohdalla tarkasteltiin yhteensä319 potilasasiakirjaa. Molempiin suosituksiin liittyy HUS:ssa käytössä oleva kaavake, jonkakäyttäminen hoidon toteutuksessa on yhteydessä kyseisen suosituksen hyödyntämiseen.Potilasasiakirjojen tarkasteluun valittiin satunnaisesti tietyillä diagnooseilla vuonna 2012 hoidossaolevia potilaita. Suosituksista valittiin arvioitavia kriteereitä, joita verrattiin potilasasiakirjoihinkirjattuun toteutettuun hoitoon.

Hoitotyön suosituksen toteutumista imetysohjauksesta selvitettiin synnytyssairaaloissasystemaattisesti kerättävien tilastointilukujen perusteella. Tarkasteluun valittiin kaikki HUS:nsynnytyssairaalat (Hyks, Hyvinkää, Lohja ja Porvoo). Kaikista synnytyssairaaloista saatiin valmiiksikerätyt vuoden 2012 toimintaluvut, joita verrattiin suosituksen sisältöön. Lisäksi saatiinsynnytyssairaaloista imetysohjauksen koulutuksen saaneiden henkilöiden prosenttiosuudet.

Rafaelaan™ liittyvä tarkastelu toteutettiin tekemällä sähköinen kysely sekä osastonhoitajille(N=143) että osastoryhmän päälliköille (N=32) tammi-helmikuun vaihteessa 2013.

Yhtymähallinto

15

Osastonhoitajista vastasi 83 (58 %) ja osastoryhmän päälliköistä 15 (47 %). Kyselyn avullaselvitettiin taustatietojen lisäksi Rafaela™ –hoitoisuustietoihin perustuvaa johtamisen raportoinninhyödyntämistä osastonhoitajien ja osastoryhmän päälliköiden työssä.

5.4. Fysioterapiansuositukset

Fysioterapiasuosituksia on julkaistu vuodesta 2008 alkaen ja niitä on yhteensä 3. Näytönvarmuusastetta kuvataan asteikolla A-D. Tähän tarkasteluun otettiin mukaan yksi suositus.Asiantuntijakeskusteluiden perusteella jätettiin tarkastelun ulkopuolelle kaksi suositusta, joistatoinen oli parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja toinen suositus kohdistui lähinnäperusterveydenhuoltoon.

Fysioterapiasuosituksen toteutumista tarkasteltiin 35 potilasasiakirjasta. Potilasasiakirjojentarkasteluun valittiin satunnaisesti tietyillä diagnooseilla vuonna 2012 hoidossa olevia potilaita.Suosituksesta valittiin arvioitavia kriteereitä, joita verrattiin potilasasiakirjoihin kirjattuun toteutettuunhoitoon.

5.5. Hoito-ohjeetjahoitoketjut

Hoito-ohjeita ja hoitoketjukuvauksia on HUS:ssa monen tasoisia. Käypä hoito -perusteisten ohellaon myös muita suositusperusteisia omia tai alueellisia ohjeita. Lisäksi on muita ohjeistuksia, joistaosa perustuu tieteelliseen omaan tai muuhun näyttöön, osassa taas perusteet eivät käy ilmi.

Pyrimme mahdollisimman kattavasti listaamaan kaikki HUS:n sähköisistä järjestelmistä löytyvätHUS:n hoito-ohjeet ja -ketjut. Tämän ohella listasimme kaikki Suomalainen LääkäriseuraDuodecimin Terveysportista löytyneet HUS:laiset hoitoketjut. Myös ohjeen/ketjun julkaisu jamahdollinen päivityspäivämäärä, mikäli se oli verkossa saatavilla, käy ilmi liiteistä 11.3. ja 11.4.

Lisäksi HUS:ssa on valtava määrä erilaisia yksikkökohtaisia kirjallisia, mutta ei verkossa saatavillaolevia ohjeistuksia. Tämän selvityksen puitteissa emme katsoneet niiden keräämistä mahdolliseksiemmekä aiheelliseksikaan.

6. Tulokset

6.1. Käypähoito–suositukset

Hyksin tai muiden tutkittujen sairaaloiden Käypä hoito -suositusperusteiset omat tai alueellisethoito-ohjelmat tai -ketjut käyvät ilmi liiteestä 11.2. Kuten liitteestä käy ilmi, Hyksissä oma ohjeistusoli olemassa 15/31:stä (48 %) suosituksesta, 16:sta se puuttui. Kun tarkastellaan muita tutkittujaHUS-sairaaloita, jakauma oli samantapainen, joskin usein ohjeeksi mainittiin Hyksin ohjeistus.

Tutkituissa sairauksissa ja potilasryhmissä Käypä hoito- suositusten mukainen potilaidentutkiminen ja hoito toteutuivat yleisesti ottaen hyvin.

Yhtymähallinto

16

Taulukko 6. Arvioitujen Käypä hoito-suosituksien toteutuminen HUS:ssa.

Nro Käypä hoito-suositus Toteutuminen* Huomioita

1 Lihavuus (aikuiset) Hyvin

2 AivoinfarktiHyvin jakiitettävästi

3 Aivovammat Tyydyttävästi

S-100 proteiinitutkimus puuttuikaikilta ja veren alkoholipitoisuustutkittu epäsäännöllisesti.

4Alaraajojen laskimoidenvajaatoiminta Hyvin

5 Alaraajojen tukkiva valtimotauti HyvinOngelmia diabeteksen tai senmahdollisuuden huomioimisessa.

6 Alzheimerin tautiKiitettävästi jahyvin

7 Crohnin tauti Hyvin

8 Diabeetikon jalkaongelmat Tyydyttävästi

Jalkaterapeutilla käynytsairauskertomuksesta saatavantiedon perusteella vain puolet jamoniammatillisen toimintamallinja riskiluokituksen käytön suhteenselvästi toivomisen varaa

9 Epilepsiat (aikuiset)Hyvin jatyydyttävästi

Diagnostiikassa Lohjalla eräissätapauksissa viiveitä.Tietokonekuvaus yleistä

10 Eteisvärinä Hyvin

11Eturauhasen hyvänlaatuinenliikakasvu Hyvin

Poikkeamia strukturoidunoirekyselyn käytössä

12 Eturauhassyöpä Kiitettävästi13 Glaukooma Kiitettävästi

14 Kaihileikkaus HyvinMolemminpuoliset operaatiotvähäisiä.

15 Keuhkoahtaumatauti (COPD) Hyvin

Ongelmia fyysisen aktiivisuudenkirjaamisessa ja kuntoutuksenroolissa.

16 Keuhkokuume Hyvin

17

Kortikosteroidihoitoennenaikaisen synnytyksenuhatessa Hyvin

Ongelmia liittyen viimeisenannoksen ajoitukseen.

* Useampi toteutumisen aste viittaa eroihin arvioitujen sairaaloiden välillä.

Yhtymähallinto

17

Nro Käypä hoito-suositus Toteutuminen* Huomioita

18 LonkkamurtumaHyvin jatyydyttävästi

Hyksissä jonkin verranhoidollista viivettä.

19 MS-tauti Kiitettävästi

20 Munasarjasyöpä Hyvin

Epäselvyyksiäperinnöllisyysneuvonnanosalta. Jos neuvonta onannettu merkintöjen puutteistahuolimatta, suositusta ontoteutettu kiitettävästi.

21 Nivelreuma Hyvin

22 Parkinsonin tauti Hyvin

23 Rannekanavaoireyhtymä Kiitettävästi

Poikkeamat liittyivätoirekarttojen käytönvähäisyyteen.

24 Raskausdiabetes Hyvin

25

Sepelvaltimotautikohtaus:epästabiili angina pectoris jasydäninfarkti ilman ST-nousuja Hyvin

20 %:a ei päässyt tavoiteajassasepelvaltimoidenvarjoainekuvaukseen.

26 Skitsofrenia Hyvin

Eroja hoito- jakuntoutussuunnitelmienolemassaolossa, somaattisenvoinnin seurannassa japerheiden tapaamisessa.

27 ST-nousuinfarkti HyvinHoitoonpääsyajat eivät täysintoteudu Hyks-alueella.

28Sukupuolitaudit (kuppa jatippuri) Kiitettävästi

29 Säärimurtumat Hyvin

Poikkeamat liittyvätantibioottiprofylaksianajoitukseen tai senkirjaamiseen Miranda-tietoihin

30Uniapnea (obstruktiivinenuniapnea aikuisilla) Kiitettävästi

Toimenpiteiden suositustenmukaisuuden arviointi vaatisileikattujen potilaidenanalyysia.

31 Välikorvatulehdus (äkillinen)Kiitettävästi jahyvin

Sairaaloiden välillä erojadiagnoosikoodien käytössä.


Yhtymähallinto

18

Hyksissä toteutuma oli 27/31:ssä (87 %) hyvä tai kiitettävä (kahdeksassa), 4/31:ssä (13 %)tyydyttävä. Vastaavat jakaumat muissa HUS-sairaaloissa olivat 17 analysoidun Käypä hoito-suosituksen osalta 30/33:ssä (91 %) hyvä tai kiitettävä (seitsemässä), 3/33:ssa (9 %) tyydyttävä.Tarkemmat huomiot käyvät ilmi oheisesta taulukosta 6.

Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan toteumista suosituksittain. Suositusten potilaskohtaisettarkastelut ovat tarvittaessa saatavilla kehittämispäällikkö Eija Isolahdelta, [email protected] taipuhelin 0400 759 192.

6.1.1. Lihavuus(aikuiset)

Terveysportista löytyy Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta aikuisten lihavuuden hoitoketju.Muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden osalta ei löydy lihavuuden hoitoon liittyviä hoitoketjuja taihoito-ohjeita terveysportista tai HUS:n intranetsivuilta.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 10 Hyksissä hoidetun potilaan osalta.

Arviointikriteereinä olivat1. BMI tai paino –merkinnän löytyminen sairauskertomuksista2. Elintapojen (ruoka, liikunta, uni) kartoitus3. Laihduttamista koskeva, sairauskertomukseen kirjattu suunnitelma.

Tarkastelun kohteena olleet seikat vaikuttivat periaatteessa toteutuneen kaikkien potilaidenkohdalla, joskaan yksityiskohtaisesti ei elintapoja koskevia seikkoja aina oltu kirjattu. Laihdutus olikaikkien potilaiden kanssa otettu puheeksi, mutta potilaiden hoitomotivaatio vaihteli ja useimpienkohdalla ei laihtumista juuri tapahtunut. Useimmat potilaat oli ohjattu ravitsemusterapeutinkonsultaatioon (kaikki tosin eivät siellä käyneet).

Kaikilla tarkastelluista potilaista oli diagnoosina lihavuus tai metabolinen oireyhtymä ja osa heistäoli lähetetty erikoissairaanhoidon konsultaatioon juuri sen takia, joten sinänsä oli tietystiodotettavissa, että tarkastelun kohteena olleet seikat toteutuivat kaikkien kohdalla hyvin.

Yhteenveto: Aikuisten lihavuuden hoitoa koskeva hoitoketju löytyi vain Hyvinkäänsairaanhoitoalueelta. Tärkeää olisi, että kaikilla HUS:n sairaanhoitoalueilla laadittaisiin hoitoketjutja, että ne löytyisivät samasta paikasta, mieluiten terveysportista, jotta niistä hyötyisivät myösHUS:n ulkopuoliset avohoidon lääkärit.

Aikuisten lihavuuden hoidon suositukset näyttävät tarkasteltujen kriteerien valossa toteutuvanhyvin.

6.1.2. Aivoinfarkti

Hyksin sairaaloissa oli oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje. Hyvinkään sairaalassa oli omaKäypä hoito-perusteinen hoito-ohje ja lisäksi akuutissa vaiheessa konsultoitiin Hyksin stroke-päivystäjää.

Arviointikriteereinä olivat1. Onko hoidettu AVH-yksikössä

Yhtymähallinto

19

2. Aikaikkuna tilanteen arvioinnille (4,5 h)3. Liuotushoidon toteutuminen4. Antitromboottisen lääkehoidon toteutuminen5. Kaulavaltimotilanteen arviointi ja toimenpiteet6. Kuntoutustarpeen arviointi7. Verenpaineen hoito8. Statiinihoito9. Antikoagulanttihoidon tarve10. Autolla-ajokielto infarktin jälkeen

Hyksin sairaaloissa 8/10 laatukriteeriä noudatettiin 95 -100 %:sesti. Autolla-ajokiellonmääräämisestä infarktin jälkeen seitsemällä (35 %) ei löytynyt syytä/perusteita, miksi sitä eierikseen määrätty. Huomiota lisäksi kiinnitti, että vain 7/20 (35 %) potilasta pääsi hoitoon AVH-yksikössä, syynä tähän usein mainittiin olevan paikkapulan. Kaikkiaan hoidossa KH-suositusten voikatsoa toteutuneen kiitettävästi.

Hyvinkäältä yleensä tuoreet vuotoepäilyt ohjautuivatkin suoraan Hyksiin, ja Hyvinkäälle tulivat nejoilla liuotusaikaikkuna oli jo umpeutunut (90 %). Hyvinkäällä ei liuotettu ja AVH-yksikköä ei sielläole. Kaikille (19/19) tehtiin tietokonetomografia ja 13/19:lle (70 %) kaulavaltimotutkimus. Muutlaatukriteereistä toteutuivat 95 - 100 %:sesti, lukuun ottamatta autolla-ajokieltoa, minkämääräämättömyys jäi epäselväksi 7/19 (35 %) tapauksessa. Kaikkiaan siis Käypä hoito -suositustavoidaan katsoa noudatettavan soveltuvilta osiltaan hyvin tai kiitettävästi.

Yhteenvetona aivoinfarktin hoidon voidaan katsoa toteutuvan tutkituissa HUS:n sairaaloissaKäypä hoito -suosituksen mukaisesti hyvin tai kiitettävästi.

6.1.3. Aivovammat

Hyksin sairaaloissa ei ole omia tai alueellisia hoito-ohjeita.

Arviointikriteereinä olivat1. Tulotilanteen arviointi tajunnan tason (GCS) ja muistiaukon (PTA) perusteella1. Oikeat kuvantamistutkimukset (keuhkortg ja pään tietokonetomografia)2. S-100 proteiinin ja veren alkoholin määritys3. Veren sokerin seuranta4. Riittävät TT-kontrollit seurannassa5. Kuntoutustarpeen arviointi

Hyksistä tarkistettiin 20 aivovammapotilaan Miranda- tiedot. Potilaista 15 oli Töölöstä ja 5 Jorvista.Aivovamman aste oli viidellä vaikea, yhdeksällä keskivaikea ja kuudella lievä. Tajunnan taso olitulotilanteessa arvioitu GCS:lla (Glasgow Coma Score) ja PTA:lla (posttraumaattinen amnesia)yhdeksällä potilaista, GCS:llä kuudella ja vain PTA:lla kahdella potilaista (85 %). Kolmella (15 %) eiollut selkeää merkintää kummastakaan arviointimenetelmästä, näistä kaksi oli lieviä ja yksikeskivaikea aivovamma. GCS:n ajankohtaa ei ollut yleensä tarkemmin definioitu.

Kallortg-kuvausta aivovammaepäillylle ei suositella, eikä sitä oltu tehty kenellekään potilaista(100 %). Tulovaiheessa 17/20:lle (85 %) oli tehty pään tietokonetomografia ja keuhkojenrtg/vartalon TT- tutkimus. Kolmelle tehtiin pelkkä pään TT, näistä kaksi oli lieviä ja yksi keskivaikeaaivovamma. S-100 proteiinia ei tullessa määritelty keneltäkään (0 %). Alkoholipitoisuus oli

Yhtymähallinto

20

määritelty tullessa verestä kuudelta ja lisäksi puhaltamalla viideltä (yhteensä siis 11/20 eli 55%:lta). Keskivaikeissa tai vaikeissa vammoissa veren glukoosia oli seurattu päivittäin seitsemällä(kaikilla vaikeilla), viidellä epäsäännöllisemmin ja 2/14:llä (14 %) ei lainkaan. Keskivaikeissavammoissa pään TT oli seurannassa uusittu 1-3 vuorokauden kuluessa 8/9:llä (89 %).Kuntoutusasiasta oli keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa huolehdittu järjestämällä 11/14 (79 %)potilasta kuntouttavaan jatkohoitopaikkaan, kahdella vaikea kliininen tilanne ei kuntoutusarviointiaprimaarivaiheessa mahdollistanut ja yhdellä keskivaikealla asiasta ei ollut mainintaa.

Yhteenvetona voidaan Hyksin tutkimus- ja hoitomenetelmien seuraavan Käypä hoito- suosituksiatyydyttävästi. Huomiota kiinnitti lähinnä tietty epätarkkuus tulovaiheen tajunnan tasonmäärittelyssä, S-100 proteiinitutkimuksen puuttuminen ja epäsäännöllisyys verenalkoholipitoisuuden määrittelyssä.

6.1.4. Alaraajojenlaskimoidenvajaatoiminta

Hyksissä on oma Käypä hoito- perusteinen hoito-ohje, tosin jo 10 vuotta vanha. Asiasta on myöshyvät potilasohjeet, jotka leikkauksen jälkeen annetaan kaikille potilaille- nekin seuraavat Käypähoito- suosituksia. Länsi-Uudellamaalla ei ollut omaa Käypä hoito-perusteista hoito-ohjetta, muttalinkki Hyksin ohjeistuksiin.

Arviointikriteereinä olivat1. Kaksois- tai kolmoiskaikututkimuksen suorittaminen2. Hoitosukan käyttö3. Leikkauksen sijaan käytetyt hoitovaihtoehdot4. Leikkauksen jälkeinen kompressiohoito

Hyksissä nämä potilaat oli keskitetty Jorvin sairaalaan. Tarkistettiin 20 potilaan, joilla tilanne johtikajoaviin toimenpiteisiin, Miranda -tiedot. Ainakin seitsemällä potilalla kysymys oli residivoinnista.Kaikille (100 %) oli diagnosointivaiheessa tehty kaksois- tai kolmoiskaikututkimus, lähinnä Duplex-ultraääni. Hoitosukkaa ennen päätöstä toimenpiteestä oli käyttänyt, ilman tyydyttävää tulosta,12/13 (92 %), kolmella tilanne oli jo komplisoitunut, lisäksi neljällä asia ei käynyt ilmi Mirandasta.Kajoavana hoitona oli avoleikkaus vain kahdella, skleroterapia kahdeksalla ja lopuilla lähinnälaserhoito. Leikkauksen jälkeistä kompressiohoitoa määrättiin 12/20:lle noin kaksi viikkoa, viidelläei sen kestosta ollut mainintaa ja kolmella se oli pitempi. Kaikki sen kuitenkin saivat. KaikkiaanKäypä hoito- suositusten voi katsoa toteutuneen hyvin, joskin tiedot tukisukan käytöstä ennen jajälkeen toimenpiteen osin puuttuivat.

Länsi-Uudeltamaalta tarkistettiin 10 potilaan, joilla tilanne johti kajoaviin toimenpiteisiin, Miranda-tiedot. Ainakin neljällä oli kysymys residivoinnista. Kaikille (100 %) oli diagnosointivaiheessa tehtylähinnä kaksoisultraäänitutkimus. Hoitosukan käytöstä ennen jatkotoimenpiteitä oli mainintaneljällä, viidellä ei asiasta löytynyt mainintaa ja yhdellä tilanne oli muutenkin selvä. Hoitona oliavoleikkaus kahdella, radiotaajuushoito neljällä, skleroterapia kolmella ja laserhoito yhdellä.Kaikille määrättiin kahden viikon mittainen toimenpiteen jälkeinen kompressiohoito. KaikkiaanKäypä hoito- suositus näytti toteutuneen hyvin, joskin leikkauksen jälkeiset tiedot tukisukankäytöstä osin puuttuivat.

Yhtymähallinto

21

Yhteenvetona voidaan Käypä hoito- suositusten katsoa toteutuneen hyvin.Kaksoisultraäänitutkimus on rutiinisti käytössä ja potilaiden ohjeistukseen toimenpiteen jälkeenkiinnitettiin runsaasti huomiota.

6.1.5. Alaraajojentukkivavaltimotauti

Hyksin sairaaloissa ei tiettävästi ole omaa tai alueellista Käypä hoito- tai muuhun näyttöönperustuvaa hoito ohjetta.

Arviointikriteereinä olivat1. Kliinisen tilanteen arviointi Fontainen luokituksella2. Vatsa-aortan palpaatio tutkittaessa3. ABI-mittaus ja varvaspaineeen määritys tutkittaessa4. Verenpaine-, dyslipidemia- ja antitromboottisen hoidon järjestäminen5. Diabeetikon sokeritasapainon kontrollointi6. Nilkka- ja varvaspaineen mittaukset revaskularisaation jälkeen

Hyksistä tarkistettiin Mirandasta 20 potilaan tiedot, heistä 14 oli Meilahdesta ja kuusi Jorvista.Kaikilla (100 %) oli kliininen tilanne arvioitu huomioiden Fontainen luokittelu. Vatsa-aortanpalpaatio oli tehty vain kolmelle, mutta vatsa-aorta oli arvioitu magneettiangiografiassa 18:lta, jasiis kaikilta jommallakummalla tavalla. ABI- ja varvaspainemittaus oli tehty 17:lle (85 %), pelkkävarvaspainemittaus yhdelle, ei mitään mittausta yhdelle ja yhdellä asiasta ei ole tietoa.

Verenpaineen, dyslipidemian ja antitromboottisesta lääkehoidosta oli huolehdittu 17:llä (85 %),dyslipidemialääkityksestä huolehtiminen puuttui kolmelta. Revaskularisaation jälkeen tulos olivarmistettu 17:llä (85 %) ABI- ja varvaspainemittauksella, kahdella muilla menetelmillä ja yhdellävarmistaminen puuttui. Seitsemällä potilaalla mainittiin olevan diabetes, mutta vain kahdella näistähoitotasapaino (sen puuttuminen) kävi ilmi. 13 potilaan kohdalla ei ollut mainintaa sokeritilanteesta.

Yhteenvetona voidaan katsoa Käypä hoito-suosituksen toteutuneen potilaiden tutkimuksessa jahoidossa hyvin. Tosin diabeteksen tai sen mahdollisuuden huomioiminen saattoi olla niukkaa.

6.1.6. Alzheimerintauti

Hyksissä on oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje. Hyvinkäällä ei ole omaa hoito-ohjetta, vaanseurataan Käypä hoito-suosituksia. Lohjalla ei ole omaa hoito-ohjetta, vaan ilmoittavatnoudattavansa Käypä hoito -suositusta ja Hyksin ohjeistusta.

Arviointikriteereinä olivat1. Neuropsykologisen arvion tai CERAD:in tekeminen2. Magneettikuvaus diagnostiikkavaiheessa3. Biologisten merkkitekijöiden tutkiminen selkäydinnesteestä4. Lääkehoito AKE-estäjällä5. Tilanteen kontrollointi

Hyksin potilaista oli kolme Jorvista, viisi Meilahdesta ja 12 Peijaksesta. Neuropsykologinen ja/taiCERAD-arvio oli tehty kaikille (100 %), aivojen magneettikuvaus (16) tai sen ollessa vasta-aiheinenTT tutkimus (4) kaikille (100 %). Biologiset merkkitekijät tutkittiin selkäydinnesteestä 9/20:llä (45 %)

Yhtymähallinto

22

tai todettiin, että niiden tutkimiseen ei ollut tarvetta 7/20:lla (35 %), kahdella selkäydinnäytettäpidettiin vasta-aiheisena ja yksi kieltäytyi- siis suositus toteutui 95 %:sesti. Suositusten mukainenlääkitys aloitettiin kaikille (100 %) ja lääkehoidon aloituksen jälkeen tilanne kontrolloitiin suositustenmukaisesti 95 %:lla. Kaikkiaan siis suositus toteutui kiitettävästi (yli 95 %:sesti).

Hyvinkäältä tarkastettiin 10 potilaan Miranda -tiedot. Neuropsykologinen ja/tai CERAD-arvio olitehty kaikille (100 %), samoin aivojen magneettikuvaus (40 %) tai tietokonetomografia (60 %). Syyrunsaaseen TT-tutkimusmäärän ei käynyt ilmi sairaskertomuksista. Biologiset merkkitekijät olitutkittu vain kerran, muissa niihin ei katsottu olevan tarvetta. Suositusten mukainen lääkehoitoaloitettiin yhdeksälle (90 %). Yhdellä ei ollut mainintaa lääkityksestä, kyseisellä potilaalla oli todettumyös aivojen sisäinen (intraserebraalinen) verenpurkauma (hematooma). Lääkehoidonaloittamisen jälkeen tilanteen kontrolloinnit oli kaikilla yllämainittua aivoverenvuotopotilasta lukuunottamatta järjestetty, mutta epäsäännöllisemmin ja paljolti terveyskeskuksiin ja myös omalääkäriintukeutuen. Kaikkiaan suosituksen voi katsoa toteutuneen tyydyttävästi tai hyvin(noin 70 - 85 %:sesti). Kuvantamistekniikan osalta poikettiin suosituksesta ja biologistenmerkkitekijöiden selvitys (ja ehkä sen tarvekin) oli vähäistä.

Lohjalta tarkastettiin myös 10 potilaan sairaskertomukset Mirandasta. Neuropsykologinen taiCERAD- arvio oli tehty kaikille (100 %). Magneettitutkimus oli tehty seitsemälle (70 %), kahdellavasta-aiheisuuden takia tehtiin TT ja yhdellä sen syy jäi epäselväksi. Biologiset merkkitekijättutkittiin 3/10:ltä (30 %), muilla tähän eri katsottu olevan tarvetta. Kaikille aloitettiin suosituksenmukainen lääkehoito. Tämän jälkeinen tilanteen kontrollointi oli kaikille järjestetty mutta suositustaepäsäännöllisemmin ja paljolti myös omalääkäriin tukeutuen. Kaikkiaan suosituksen voi katsoatoteutuneen hyvin tai kiitettävästi (noin 85-95 %:sesti).

Yhteenvetona Alzheimerin taudin tutkimuksessa ja hoidossa voidaan Käypä hoito-suositustenkatsoa yleisesti toteutuneen hyvin tai kiitettävästi, joskin käytännöissä oli hiemansairaanhoitoaluekohtaista vaihtelua.

6.1.7. Crohnintauti

Terveysportista löytyy vain Lohjan sairaanhoitoalueelta ohje kroonisten suolistotulehdusten(mukaan lukien Mb. Crohn) hoitoketjusta. Muiden sairaanhoitoalueiden intranetsivuilta ei Crohnintautia koskevaa hoito-ohjetta tai hoitoketjua löydy.

Käypä hoito -suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 20 potilaan aineiston perusteella.Potilaista 10 oli hoidettu Hyksissä, viisi Länsi-Uudenmaan ja viisi Hyvinkään sairaanhoitoalueilla.

Arviointikriteereinä olivat1. Potilaan oireettomuus2. Kliininen remissio ilman kortisonilääkityksiä3. Tulehdustilanne evaluoitu endoskooppisesti4. Immunomoduloiva hoito aloitettu tai sitä harkittu5. Potilaan työkyky.

Oireettomia oli potilaista Mirandan sairauskertomustietojen perusteella arvioituna 16/20 jakliinisessä remissiossa ilman kortisonia 18/20. Tulehdustilanne oli arvioitu endoskooppisesti 17/20

Yhtymähallinto

23

potilaalla ja immunomoduloiva hoito aloitettu/harkittu 18/20 potilaalle. Potilaista 17/20 voitiinsairauskertomusmerkintöjen perusteella katsoa olevan sairautensa takia työkyvyttömiä.

Yhteenveto: Ajantasainen kroonisten suolistotulehdusten hoitoketju oli Terveysportistalöydettävissä vain Lohjan sairaanhoitoalueelta. Toivottavaa olisi, että myös muutsairaanhoitoalueet laatisivat hoitoketjun Terveysporttiin, jolloin se olisi myös avohoidonterveydenhuoltohenkilöstön tavoitettavissa.

Tarkasteltujen potilastapausten valossa Crohnin taudin hoito vaikuttaa HUS:n alueella toteutuvanvarsin hyvin Käypä hoito-suositusten mukaisesti.

6.1.8. Diabeetikonjalkaongelmat

Terveysportista ei löydy asiaa koskevaa hoitoketjua. Operatiivisen tulosyksikön intranetsivuilla onverisuonikirurgian alla hyvin yksityiskohtainen, vuonna 2009 päivitetty erilaisia haavoja koskevaohjeistus, joka mitä todennäköisimmin edesauttaa myös diabeetikon jalkahaavojen hoidonasianmukaista toteutumista. Muita diabeetikon jalkaongelmien hoitoon liittyviä ohjeita eiOperatiivisen tai Medisiinisen tulosyksikön intranetsivuilta löydä.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen intranetsivuilta löytyy vuonna 2009 päivitetty diabeetikonjalkaongelmien hoitoketju, muiden sairaanhoitoalueiden intranetsivuilta ei sen sijaan asiaan liittyviähoitoketjuja tai -ohjeita löydy.

Käypä hoito -suositusten toteutumista tarkasteltiin Hyksissä yhteensä 10 potilaan Miranda-aineiston perusteella. Useat potilaista olivat moniongelmaisia ja he olivat olleet hoidossa useissaeri sairaaloissa.

Arviointikriteereinä olivat1. Viive pääsyssä erikoissairaanhoitoon2. Moniammatillisen diabetes-jalkatyöryhmän osallistuminen potilaiden hoitoon3. Onko huomioitu riskiluokituksen mukaista seurantaprotokollaa4. kontrollikäynnit lääkärillä (ESH tai PTH)5. kontrollikäynnit jalkaterapeutilla.

Tarkastelun perusteella vaikutti siltä, että kaikki potilaat olivat päässeet viiveettäerikoissairaanhoitoon. Aivan varmoja päätelmiä asiasta ei kuitenkaan ilman perusterveydenhuollonsairauskertomusten tarkastelua voi tietenkään tehdä. Myös kontrollikäynnit erikoissairaanhoidossatai perusterveydenhuollossa oli järjestetty asianmukaisesti kaikissa tarkastelluissa tapauksissa.

Vain kahden potilaan kohdalla kymmenestä sairauskertomuksesta löytyi selvä maininta siitä, ettäpotilaan ongelmia oli pohdittu moniammatillisessa diabetes-jalkatyöryhmässä, ja vain yhdenpotilaan kohdalla oli maininta riskiluokituksen mukaisesta seurantaprotokollasta. Mainintakontrollikäynnistä jalkaterapeutilla löytyi sairauskertomuksesta puolelta potilaista. Tämäntarkastelun puitteissa oli mahdollista tarkastella potilaiden sairauskertomustietoja vain lähinnäviimeisen 1-2 vuoden ajalta, ja on mahdollista, että osa edellä mainituista asioista on potilaidenkohdalla toteutunut jo joskus aikaisemmin.

Yhtymähallinto

24

Yhteenveto: Hyksin Operatiivisen tulosyksikön sivuilla on kattava haavan hoitoa koskeva ohjeistusja Hyvinkään sairaanhoitoalueen intranetsivuilla suhteellisen ajantasainen diabeetikonjalkaongelmien hoitoketju. Muilta sairaanhoitoalueilta ei asiaa koskevia hoitoketjua tai ohjeita löydy.

Tarkastelun perusteella erikoissairaanhoitoon pääsy sujui potilaiden kohdalla viivytyksettä jakontrollikäynnit toteutuivat asianmukaisesti. Sen sijaan jalkaterapeutilla olisairauskertomusmerkintöjen perusteella käynyt vain puolet potilaista ja moniammatillisentoimintamallin ja riskiluokituksen käytön suhteen oli selvästi toivomisen varaa. Suosituksen voikatsoa toteutuvan tyydyttävästi.

6.1.9. Epilepsia(aikuiset)

Hyksissä on oma kirjallinen hoito-ohje, Lohjalla ei ole omaa tai alueellista, Käypä hoito-perusteistatai muuta hoito-ohjetta.

Arviointikriteereinä olivat1. Diagnosointi erikoislääkärin toimesta2. Aivojen kuvantaminen (magneetti)3. Kuinka pian diagnoosiin päästiin4. Kuinka pian lääkehoito aloitettiin5. Lääkehoidon jatkuminen

Hyksistä tarkistettiin Miranda-tiedot 20:stä potilaasta, joilla diagnoosiin oli päädytty 2009 taimyöhemmin. Potilaista 13 oli Peijaksesta, neljä Meilahdesta (yksi näistä kävi sekä Meilahdessaettä Peijaksessa) ja kolme Jorvista. Kaikkien kohdalla diagnosointi tapahtui neurologisessayksikössä, 14:llä (70 %) jo primaarivaiheessa, 6/13:sta peijaslaisesta myöhemmin. 10:lle (50 %) olitehty primaarivaiheessa aivojen magneettitutkimus, kuudelle tietokonetomografia ja kolmellemolemmat. Yhdelle tehtiin magneettitutkimus myöhemmässä vaiheessa. 14/20:lle (70 %)diagnoosi asetettiin jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen, kahdelle (10 %) toisen kohtauksenjälkeen ja neljälle myöhemmin. Samoin 14/20:lle (70 %) lääkehoito aloitettiin ensimmäisenkohtauksen jälkeen, yhdelle (5 %) toisen kohtauksen jälkeen ja viidelle myöhemmin. Lääkehoitojatkui kaikilla. Huomiota kiinnitti, että varsin monilla potilaista (10) oli neurokirurgista (4) taineurologista (4) tai psykiatrista (2) hoitotaustaa. Kaikkiaan Käypä hoito-suositukset näyttivättoteutuvan kohtalaisen hyvin; tosin tietokonetutkimus oli varsin yleinen primaarikuvantamismenetelmä ja lääkehoito alkoi varsin usein jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen- syynänäihin on luultavasti valikoitunut aineisto.

Lohjalta tarkistettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. 4/10 (40 %) oli diagnosoitu neurologian yksikössäjo primaarivaiheessa, kuusi vasta myöhemmin. Näistä tosin kaksi diagnosoitiin jo ensimmäiselläkerralla, kun heidät tutkittiin neurologian yksikön toimesta. Kaikille (100 %) tehtiinprimaarivaiheessa tietokonekuvaus, yhdelle näistä lisäksi magneettitutkimus. Diagnoosi asetettiinkolmelle ensimmäisen ja kolmelle toisen kohtauksen jälkeen (60 %), neljälle vasta myöhemmin.Myös lääkehoito aloitettiin vastaavasti kuudelle (60 %) ensimmäisen tai toisen kohtauksen jälkeen,kolmelle myöhemmin ja yhdellä ei ollut lääkehoidon edellyttämää komplianssia. Kaikille, joillelääkehoito aloitettiin, se edelleen jatkui- tosin diagnoositkin oli asetettu kaikille vuonna 2010 taimyöhemmin. Huomiota jälleen kiinnitti, että yli puolella potilaista oli myös muuta aivoperäistä

Yhtymähallinto

25

taustaa. Kaikkiaan Käypä hoito-suositukset näyttivät toteutuvan tyydyttävästi, lähinnädiagnostiikassa saattoi olla hieman viivästymistä.

Yhteenvetona voidaan todeta tutkimuksen ja hoidon toteutuvan tutkituissa sairaaloissa Käypähoito -suosituksen mukaisesti osin tyydyttävästi ja osin hyvin. Diagnostiikassa saattoi olla Lohjallaeräissä tapauksissa hieman viivettä. Tietokonekuvauksen yleisyys diagnostiikassa johtuneesairauden monimuotoisuudesta ja näiden (pienten) aineistojen erityispiirteistä.

6.1.10. Eteisvärinä

Terveysportista löytyy Lohjan, Porvoon, Hyvinkään ja Hyksin osalta suhteellisen ajantasainenhoitoketju. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen intranetsivuilta ei löydy eteisvärinään liittyviähoito-ohjeita tai hoitoketjuja.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 20 potilaan aineiston perusteella.Potilaista 10 oli hoidettu Hyksissä, viisi Länsi-Uudenmaan ja viisi Hyvinkään sairaanhoitoalueilla.

Arviointikriteereinä olivat1. Antikoagulaatiohoidon tarpeen ja toteutuksen sujuminen yhtäältä tromboemboliariskin

(CHA2DS2-VASc -riskiajattelun) ja toisaalta vuotoriskin (HAS-BLED -protokolla)analysoinnin avulla

2. Pysyväksi jäävän tai jätettävän eteisvärinän sykekontrollin toteutuminen.Sykekäyttäytymisen kontrollointi. Sydämen vajaatoiminnan kehittymisen ennakoivaseuraaminen

3. Eteisvärinän estohoidon (rytmikontrolli) eri muotojen (lääkehoito, katetriablaatiohoito) oikeatoteutuminen

4. Akuutin ja elektiivisen rytminsiirron toteutuminen, sähköinen kardioversio, lääkkeellinenkardioversio, antikoagulaatiohoidon toteutus rytminsiirtoa edeltävästi.

Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että eteisvärinän hoito toteutui kaikilla tarkastelluilla potilaillavarsin hyvin Käypä hoito -suositusten mukaisesti, vaikka kaikki arvioitavat kriteerit eivät kaikkienpotilaiden kohdalla olleetkaan relevantteja. Se, että antikoagulaatiohoidon tarve oli arvioitutromboemboliariskin ja vuotoriskin arvioimiseen suosituksessa ehdotettujen protokollien avulla olisairauskertomukseen kirjattu vain muutaman potilaan kohdalla. Vaikka antikoagulaatiohoidon tarveoli arvioitu, tromboemboliariskin ja vuotoriskin arvioiminen suosituksessa ehdotettujen protokollienavulla oli sairauskertomukseen kirjattu vain muutaman potilaan kohdalla. Kuitenkin kaikkienpotilaiden kohdalla sai sairauskertomuksista käsityksen, että antikoagulaatiohoidon tarve olipunnittu suhteellisen kriittisesti. Vain yhden Hyvinkäällä hoidetun potilaan kohdalla heräsi lieväepäilys siitä, että antikoagulaatiohoidon aloittamista ei oltu puitu tarpeeksi aikaisin ja ettäeteisvärinän estohoito olisi mahdollisesti voitu toteuttaa toisin.

Yhteenveto: Ajantasainen eteisvärinän hoitoketju oli Terveysportista helposti löydettävissä yhtälukuun ottamatta kaikille sairaanhoitoalueille. Eteisvärinän Käypä hoito suositukset näyttävättarkasteltujen potilastapausten valossa toteutuvan hyvin.

Yhtymähallinto

26

6.1.11. Eturauhasenhyvänlaatuinenliikakasvu

Hyksissä ei ole omaa tai alueellista Käypä hoito-perusteista hoito-ohjetta. Myöskään Porvoossa eiole omaa tai alueellista hoito-ohjetta.

Arviointikriteereinä olivat1. Oireiden arviointi strukturoidusti (DAN-PSS-1, IPSS)2. PSA- ja kaikututkimuksen tekeminen3. Virtaustutkimusten tekeminen4. Lääkehoito5. Leikkaushoito tietyillä kriteereillä6. Toimenpiteen laatu tietyillä kriteereillä7. Seurannan toteutuminen

Hyksistä tarkistettiin Mirandasta 20 potilaan tiedot. Hyksin urologia on keskitetty Meilahteen jaPeijakseen, jotka on tässä arvioitu yhtenä yksikkönä (potilaista kuusi oli hoidettu molemmissa,yleensä leikkaus Peijaksessa, kahdeksan vain Peijaksessa, kaksi vain Meilahdessa ja neljä osaksiedellisten ohella Länsi-Uudellamaalla). Strukturoidun oirekyselyn toteuttamisesta (DAN-PPS-1/IPSS) oli maininta 9/20:llä (45 %). PSA ja kaikututkimus oli tehty kaikille (100 %).17/20:lle (85 %)oli tehty virtaustutkimukset, kolmella ne puuttuivat- kaikilla näillä oli tuore retentiotilanne sekä jokomakroprostata, hydronefroosi tai hematuria. Anamnestisesti kaikkiaan 10:llä potilaalla oli hankalavirtsaretentiotausta. Kaikilla seitsemällä lievä-asteisella hoito oli aloitettu lääkehoidolla. Potilaista(18/20:lle) tehtiin TURP, reTURP (1), TUIP+TURP (1) tai lasertoimenpide (5): kaksi potilaistakieltäytyi leikkauksesta. Eturauhasen koko oli yli 100g kolmella lasertoimenpidepotilaalla. Avointaeturauhasen poistoa ei tässä otoksessa tehty kenellekään. Kaikki potilaat olivat leikkauksenjälkeen urologisessa seurannassa, yleensä jo kolme kuukautta leikkauksen jälkeen samassayksikössä. Kaikkiaan toiminta näytti toteutuvan Käypä hoito-suosituksen mukaisesti hyvin.Poikkeamaa oli strukturoidun oirekyselyn toteutumisessa sekä eräiden suurten eturauhastenpoistossa suljetulla tekniikalla.

Porvoosta tarkistettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. Strukturoidusta oirekyselystä (DAN-PPS-1/IPPS) oli maininta 4/10:llä (40 %), PSA ja kaikututkimus oli tehty kaikille (100 %).Virtaustutkimukset oli tehty ainakin 8/10:stä (80 %), kahdella potilaalla asiasta ei ollut merkintöjä.Kaikilla seitsemällä lievä-asteisella aloitettiin lääkehoidolla ja vain yhdellä kolmesta vaikea-asteisesta mentiin suoraan leikkaukseen. Toimenpiteenä oli yhdeksällä TURP ja yhdellä potilallalaser-leikkaus. Yhdellä TURP-potilaalla eturauhasen koko oli yli 100 g (120 g). Kaikki tulivathoitoyksikköön urologiseen kontrolliin jo 2-3 kuukauden kuluttua. Kaikkiaan voidaan Käypä hoito-suosituksen katsoa toteutuvan täälläkin hyvin, poikkeamaa oli lähinnä strukturoidun oirekyselynkäytössä.

Yhteenvetona voidaan siis eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun tutkimuksen ja hoidon(leikkaushoitopotilaat) katsoa toteutuvan HUS:n tutkituissa sairaaloissa Käypä hoitosuosituksenmukaisesti hyvin. Poikkeamaa oli lähinnä suositellun strukturoidun oirekyselyn käytössä.

Yhtymähallinto

27

6.1.12. Eturauhassyöpä

Hyksissä ei ole varsinaista omaa tai alueellista hoito-ohjetta, mutta urologia ilmoittaanoudattavansa Käypä hoito-suosituksia.

Arviointikriteereinä olivat1. Transrektaalinen biopsiointi epäilytapauksissa2. Gleason-luokituksen käyttö3. PSA-tutkimuksen käyttö4. Hoitomuodon valinta5. Seurannan järjestäminen

Toiminta on keskitetty Meilahteen ja Peijakseen. Selvitykseen poimittiin Mirandan tiedot 20potilaasta, näistä 10 oli Meilahdesta, yhdeksän Peijaksesta ja yksi Hyvinkäältä. Tauti oli alkujaanlöydetty 18/20:llä (90 %) oireellisen PSA-tutkimuksella, yhdellä oireettoman PSA tutkimuksella jakerran yllätyslöydöksenä (höyläys). Syöpäepäilyssä transrektaalinen biopsiointi (ja ilmeisesti myöstransrektaalinen ultraäänitutkimus) oli tehty 19/20:lle (95 %) ja yhdellä diagnoosi perustuiyllätyslöydökseen höyläysleikkauksen lastuista.

Biopsianäytteiden määräksi mainittiin 11:llä 12, lisäksi kuudella sitä ei mainittu mutta olitodennäköisesti 12, siis yhteensä 17/20:llä (85 %) se oli 12 kappaletta. Yhdellä biopsianäytteidenmäärä oli 14, yhdellä kivun takia jäätiin kahdeksaan ja yhdellä kyseessä oli siis höyläyslastut.Gleason-luokitus oli tehty kaikissa tapauksissa (100 %). Suosituksen mukainen leikkaus taisädehoito järjestettiin 15/16:lle (94 %), yhdellä korkean iän ja syövän matalanaggressiivisuusasteen takia siitä luovuttiin. Neljästä T3-potilaasta kolme sai hormonihoidon jayhdelle tehtiin orkiektomia. Jälkitarkastus oli 8/18:lla (44 %) järjestetty kolmen kuukauden kuluttuahoidon antaneessa yksikössä (näistä kaikilla neljällä radikaalileikatulla kuuden viikon kuluttua).Kaikilla 10:llä sädehoidetulla jälkitarkastus tapahtui kuuden kuukauden kuluttua kirurgisessayksikössä.

Yhteenvetona eturauhassyövän diagnostiikan ja hoidon voidaan katsoa toteutuvan HyksissäKäypä hoito- suosituksen mukaan kiitettävästi.

6.1.13. Glaukooma

Glaukoomaa hoidetaan ja seurataan tällä hetkellä HUS:ssa vain Hyksin silmäklinikalla. Käypähoito- perusteista omaa tai alueellista tai muuta näyttöperusteista hoito-ohjetta klinikalla ei ollut.Klinikka ilmoittaa noudattavansa Käypä hoito-suositusta, johon klinikan hoito-ohjesisäsivulta onsuora linkki.

Arviointikriteereinä olivat1. Suositeltujen diagnostisten tutkimusmenetelmien käyttö2. Lääkehoidon aloittaminen3. Seurantafrekvenssi4. Silmänpohjan (papilla/hermosäie) kuvausfrekvenssi seurannassa5. Potilaan saama hoito-ohjeistus

Yhtymähallinto

28

Hyksin silmäklinikalta poimittiin satunnaisesti 20 potilaan Miranda-sairaskertomukset. Aikaikkunasaattoi olla taudista johtuen useita vuosiakin, ja potilaat olivat selvästi komplisoituneempia kuintavanomaiset glaukoomatapaukset. Suositelluista diagnostisista tutkimuksista gonioskopia toteutui19/20:llä (95 %), näkökenttätutkimus 20/20:llä (100 %), papillakuvaus 14/20:llä (70 %) jahermosäiekuvaus 16/20:llä (80 %). Molemmat kuvaukset puuttuivat vain kahdelta. 18/20:llä (90 %)lääkehoito oli suosituksen mukainen. Tilanteen seurantafrekvenssi oli suosituksen mukainen15:llä, viiden kohdalla kysymys ei ollut (vielä) relevantti. Seurannassa papilla- ja hermosäiekuvausoli tehty seitsemälle niistä 11:stä (64 %), joiden kohdalla kysymys oli relevantti; lisäksi kahdella olitehty toinen näistä (yhteensä kuvaus tehty siis 82 %:ssa). Vain kahdelle (18 %) kuvausta ei tehtylainkaan; kyseessä olivat potilaat, joiden kohdalla pian päädyttiin leikkaushoitoon. Potilaidensaamista kirjallisista tai suullisista hoito-ohjeista sairaskertomuksissa ei ollut erikseen mainintoja,klinikan verkkosivuilta löytyy kyllä useita yksityiskohtaisia erityyppisiä glaukooman potilasohjeita jaklinikka ilmoittaa että useimmat potilaat saavat sairaalassa sekä kirjalliset että suulliset hoito-ohjeet.

Yhteenvetona Käypä hoito-suositusten saattoi katsoa toteutuneen pitkäaikaistaavokulmaglaukoomaa sairastavilla kiitettävästi (noin 90 %:sesti), vaikka omaa Käypä hoito- taimuun perusteista hoito-ohjetta ei ollutkaan.

6.1.14. Kaihileikkaus

Hyksissä on oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje. Lohjalla ei ole omaa hoito-ohjetta, muttasiellä seurataan Hyks:in silmäklinikan protokollaa ja käytetään samoja strukturoituja lähetteitä jahoitokaavakkeita.

Arviointikriteereinä olivat1. Kaihileikkausindikaatioiden täyttyminen2. Leikkauksen toispuoleisuus/molemminpuoleisuus3. Leikkauksen jälkeinen antibioottilääkitys4. Toimenpiteet jälkitarkastuksen yhteydessä

Hyksin silmäklinikalta tarkastettiin 20 potilaan sairaskertomustiedot. Mirandassa tiedot olivat osinpuutteellisia tulotietojen ja jatkohoidon osalta. Klinikka käyttää strukturoituja lähete- jahoitokaavakkeita, joiden tiedot eivät siirry Mirandaan. Tarvittaessa (14 potilasta) tiedot tarkistettiinnäistä. Leikkausindikaatiot näyttivät olevan kaikilla (100 %) suosituksen mukaiset. Huomiotakiinnitti, että joukossa ei ollut yhtään potilasta, jolta olisi molemmat silmät leikattu samassaleikkauksessa. Sen sijaan kuudessa tapauksessa toinen silmä leikattiin 1-4 viikkoa ensimmäisenjälkeen ja kolmella väliä oli 2-3 kuukautta. Kaikkiaan 15:lla potilaalla oli analyysivaiheessamolemminpuoleinen tilanne ja heistä ainakin yhdeksällä (60 %) oli perusteluja leikata vain toinensilmä kyseisellä käynnillä. Leikkauksen jälkeen kaikille (16/16), joilta tieto oli olemassa, annettiinantibiootti suosituksen mukaisesti. Jälkitarkastukset tapahtuivat osin sairaalan ulkopuolella(12/20), ja näiden osalta tieto tarkastuksen toteuttamisesta yhtä lukuun ottamatta puuttui. Niidenosalta, joista tieto oli saatavilla (jälkitarkastus sairaalassa), näkö oli arvioitu 6/8:lla (75 %), lisäksiyksi oli säännöllisessä sairaalahoidossa silmänpohjan ikärappeuman takia ja toinen odotti toisensilmän leikkausta. Tekomykiön tila oli tarkistettu kaikilta ja sekä silmänpainemittaus ettäsilmänpohjan tutkimus oli jälkitarkastuksessa suoritettu kuudelle (75 %); ne, joilta nämä puuttuivat,

Yhtymähallinto

29

olivat klinikalle myöhemmin jatkohoitoon tulevia. Kaikkiaan Käypä hoito- suosituksen voi katsoatoteutuneen silmäklinikalla hyvin.

Lohjalla ei ole omaa hoito-ohjetta, mutta siellä seurataan Hyksin silmäklinikan protokollaa jakäytetään samoja strukturoituja lähetteitä ja hoitokaavakkeita. Mirandasta löytyvätsairaskertomusmerkinnät olivat hyvin vähäisiä: lähinnä tieto lähetteen hyväksymisestä ja lyhytleikkauskertomus. Kun myös jälkitarkastukset tapahtuivat sairaalan ulkopuolella, Lohjallatarkastettiin nyt vain leikkaustapahtuma. Huomiota kiinnitti, että usein leikattiin molemmat silmätsamassa istunnossa, minkä takia tarkasteluun otettiin 20 peräkkäistä potilasta, joilta molemmatsilmät leikattiin samalla tai eri kerroilla. Näistä seitsemällä (35 %) silmät leikattiin samassaistunnossa, yhdellä toinen silmä seuraavana päivänä ja kuudella (30 %) näin meneteltiin 1-1,5viikon kuluttua. Neljällä oli väliä 1-2 kuukautta ja kahdella yli vuoden. Vaikka potilaisto vaikutti"kevyemmältä" kuin Hyksissä, molemminpuoliseen leikkaukseen suhtautuminen vaikutti näissäkahdessa sairaalassa erilaiselta. Vaikka sairaskertomusmerkinnät olivat niukkoja, vaikutelmaksijäi, että leikkauksen jälkeinen hoito vastasi Hyksin ja suosituksen menettelyjä. Jos ne ovattoteutuneet suunnitellusti, voidaan hoidon katsoa noudattavan suositusta hyvin.

Yhteenvetona voidaan kaihileikkaushoidon suhteen katsoa HUS:ssa toteutuvan Käypä hoito-suosituksen mukaisesti hyvin. Sen sijaan on ehkä syytä pohtia leikkauksien ajoitustamolemminpuolisissa tapauksissa. Suosituksen mukaan tulokset ovat molemmat silmät samallakertaa leikattaessa yhtä hyvät. Kuitenkin leikkausriskin ollessa tavanomaista suurempi suosituskehottaa pidättäytymään toisen silmän leikkaamisesta samalla kertaa.

6.1.15. Keuhkoahtaumatauti(COPD)

Terveysportista löytyy Hyvinkään ja Lohjan osalta COPD:n hoitoketju ja Porvoon alueelta astmanja COPD:n hoitoketju. HUS:n medisiinisen tulosyksikön intranet-sivuilla on COPD:n hoitoketju, jokaon viimeksi päivitetty vuonna 2004 ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen medisiinisentulosyksikön intranet-sivuilla astman ja COPD:n hoitoketju, joka on päivitetty vuonna 2003.

Käypä hoito -suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 20 potilaan aineiston perusteella.Potilaista viisi oli hoidettu Hyksin Iho- ja allergiasairaalassa, viisi Jorvin sairaalassa, viisiPorvoossa ja viisi Lohjalla.

Arviointikriteereinä olivat1. Diagnostiikka2. Tupakointitietojen dokumentointi, tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen ja sen tueksi

annetun lääkityksen määrä tai merkintä siitä että on tarjottu, vaikka ei potilas sitä valitsisi3. Ohje lääkityksestä4. Vaikean pahenemisvaiheen hoito, ohje akuutin hengenahdistuksen lääkitsemisestä,

antibioottilääkityksestä, kortisonista, kaksoispaineventilaatiosta5. Potilaan fyysisen aktiivisuuden arvioiminen, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen

keuhkokuntoutus toistuvista pahenemisvaiheista kärsivien kohdalla.

Diagnostiikka perustui kaikissa tarkastelluissa tapauksissa spirometrialöydökseen.Bronkodilataattorivaste oli monien potilaiden kohdalla suurempi kuin mitä Käypä Hoito-suosituksissa on COPD:n diagnostisissa kriteereissä mainittu ja aika monen potilaan kohdalla

Yhtymähallinto

30

olikin päädytty samanaikaisesti sekä astma- että COPD-diagnooseihin. Näiden diagnoosienoikeellisuuden tarkastamiseen tarvittaisiin kuitenkin alan erikoisosaajaa.

Tupakointitiedot oli yleensä dokumentoitu riittävän tarkasti. Vain yhden potilaan kohdalla tietotupakoinnista jäi sairauskertomusmerkintöjen perusteella epäselväksi.

Lääkitys noudatti tarkasteltujen potilaiden kohdalla hyvin suosituksen suuntaviivoja.

Vaikeiden pahenemisvaiheiden hoito oli asianmukaista ja pahenemisvaiheiden hoitoon oliuseimmissa tapauksissa kiinnitetty myös ennakoivasti huomiota.

Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja liikkumiseen kannustaminen oli sairauskertomuksissa noinpuolessa tarkastelluista tapauksista aika huonosti dokumentoitu.

Yhteenveto: Ajantasainen, helposti saatavilla oleva COPD:n hoitoketju löytyi vain Hyvinkään,Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueilta.

Diagnostiikka ja hoito näyttivät toteutuvan varsin hyvin suositusten mukaisesti, mutta potilaanfyysisen aktiivisuuden kirjaamiseen sairauskertomuksiin voisi kiinnittää enemmän huomiota. MyösCOPD:n hoidossa tehokkaaksi osoitetun kuntoutuksen roolia voisi ehkä korostaa aikaisempaaenemmän.

6.1.16. Keuhkokuume

Terveysportista ei löydy HUS-alueelta keuhkokuumeen hoitoa käsitteleviä hoitoketjuja. Myöskääneri sairaanhoitoalueiden intranetsivuilta ei löydy keuhkokuumeen hoitoon liittyviähoitoketjukuvauksia tai ohjeita.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin diagnoosin J15 suhteen yhteensä 10 Hyksin,viiden Länsi-Uudenmaan ja viiden Lohjan sairaanhoitoalueen potilaan kohdalla. Lisäksisuositusten toteutuminen tarkastettiin diagnoosin J13 suhteen viiden HYKS-alueen potilaankohdalla.

Arviointikriteereinä olivat1. Lääkitys2. Potilaan seuranta vuodeosastolla3. Mahdollinen lääkityksen vaihto hoidon aikana

Lääkitys toteutui kaikkien potilaiden kohdalla suositusten mukaisesti. Vajaalta puolelta potilaista eilöytynyt Mirandasta vuodeosastohoidon aikaista seurantatietoa (kuume, pulssi jne.), mutta on tokimahdollista, että tuo tieto on kyseisten potilaiden kohdalla kirjattu paperilomakkeisiin. Lääkitys olivaihdettu hoidon aikana asiakirjojen perusteella arvioituna 6/20 potilaan kohdalla. Kaikissatarkastelluissa tapauksissa lääkityksen vaihto vaikutti perustellulta.

Yhteenveto: Ajantasaista keuhkokuumeen hoitoketjua ei löytynyt terveysportista tai miltäänsairaanhoitoalueelta. Toisaalta kun kyseessä on sairaus, jonka hoito vaihtelee muun muassavallitsevan bakteerietiologian ja bakteerien resistenssitilanteen mukaan, ei yleispätevää hoitoketjuaole oikein mahdollista laatiakaan.

Yhtymähallinto

31

Diagnostiikka ja hoito näyttivät tarkasteltujen potilastapausten valossa toteutuvan hyvin suositustenmukaisesti.

6.1.17. Kortikosteroidihoitoennenaikaisensynnytyksenuhatessa

Hyksissä on käytettävissä oma Käypä hoito -perusteinen hoito-ohje.

Hyksiä koskevat tiedot vuosilta 2008 - 2010 (2011 ei ollut vielä valmis) ovat THL:n Pienetkeskoset- rekisteristä. Tämän vuoksi analyysissä on käytettävissä tietoa vain ennen 32.raskausviikkoa syntyneiden (paino alle 1500 g) osalta. Nämä pyritään keskittämään Hyksiin.Tällaisia keskosia oli yhteensä 416.

Hyksissä on käytettävissä oma Käypä hoito -perusteinen hoito-ohje.

Arviointikriteereinä olivat1. Kortikosteroidihoidon ajankohta (ennen 32. raskausviikkoa)2. Kortikosteroidihoidon ajankohta ennen ennenaikaista synnytystä3. Annettu kortikosteroidi (beetametasoni)4. Kortikosteroidiannosten lukumäärä

Hoito oli annettu ennen 32. raskausviikkoa 96-97 %:lle äideistä. Kaikki saivat beetametasonia(yhden kohdalla tieto puuttui). 79 % sai kaksi annosta, 17 % vain yhden ja 4% sai kolme annosta.Viimeisen kortikosteroidiannoksen ja syntymän väli oli 1-7 vuorokautta 43 %:lla, alle yhdenvuorokauden 27 %:lla ja yli seitsemän vuorokautta 31 %:lla.

Yhteenvetona Käypä hoito-suosituksen mukaisen hoidon voidaan katsoa toteutuneen hyvin taierittäin hyvin lukuunottamatta viimeisen annoksen ajoitusta. Kaikkiaan suosituksen kuitenkin voikatsoa yleisesti toteutuneen hyvin.

6.1.18. Lonkkamurtuma

Hyksissä ei ole omaa Käypä hoito- perusteista tai muuta hoito-ohjetta. Lohjalla ja Länsi-Uudellamaalla ei myöskään ole omaa tai alueellista hoito-ohjetta.

Arviointikriteereinä olivat1. Sairaalaan tulosta leikkaukseen kulunut aika (alle 24 h)2. Tromboosiprofylaksian välitön aloittaminen3. Osteoporoosilääkityksen aloittaminen4. Kuolleisuus 1 vuoden sisällä

Hyksistä tarkistettiin 20 potilaan sairaskertomukset (Miranda): Töölöstä 14, Jorvista kolme jaPeijaksesta kolme. Näistä 12 (60 %) oli leikattu 24 tunnin kuluessa sairaalaan tulosta, neljä (20 %)25-48 tunnin kuluessa ja neljä myöhemmin (yksi lääketieteellisistä syistä). Tromboosiprofylaksiaaloitettiin välittömästi sairaalaan tulon jälkeen 10:lle (50 %) ja yhden vuorokauden kuluessakaikkiaan 12:lle (60 %). Seuraavan vuorokauden kuluessa se aloitettiin 4:lle (20 %) ja kahdellemyöhemmin. Yhdelle potilaalle ei sitä aloitettu lääketieteellisistä syistä johtuen ja yhdellä asia eikäynyt ilmi Miranda-tiedoista. Bisfosfonaatin aloittamisesta kolmen kuukauden kuluessamurtumasta ei ollut Mirandassa merkintöjä lainkaan. Vuoden kuluttua 10/15 (67 %) potilaista oli

Yhtymähallinto

32

elossa; lisäksi elossa oli viisi, joiden seuranta-aika oli vasta 4-7 kuukautta. Käypä hoito-suosituksen voi katsoa toteutuneen tyydyttävästi, joskin hoidon käynnistymisessä esiintyi jonkinverran viivettä. Tapahtuman jälkeisen osteoporoosilääkityksen toteutumisesta ei Mirandan kauttasaa tietoa.

Länsi-Uudeltamaalta tarkastettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. Kaikki (100 %) oli leikattu 24 tunninkuluessa sairaalaan tulosta. Tromboosiprofylaksi oli aloitettu välittömästi sairaalaan tulon jälkeenviidelle ja lopuille viidelle vuorokauden kuluessa (yhteensä 100 %). Osteoporoosilääkitys olivalmiiksi jo kahdella potilaalla, kahdelle sitä tiettävästi ei aloitettu (toisella perusteltu syy) ja lopuistakuudesta Mirandassa ei ollut tietoa. 7/10 (70 %) potilasta oli elossa vuoden kuluttua. Hoidon voikatsoa seuraavan Käypä hoito-suositusta hyvin.

Lohjalta tarkastettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. 8/10 (80 %) potilasta leikattiin 24 tunnin kuluessasairaalaan tulosta ja yksi seuraavan vuorokauden aikana. Tromboosiprofylaksian sai kaksipotilasta sairaalaan tulon jälkeen ja viisi vuorokauden kuluessa (70 %), yksi kahden vuorokaudenkuluessa, yksi myöhemmin ja yhdeltä tieto puuttui. Osteoporoosilääkitystä ei tiettävästi ole aloitettuviidelle ja viiden tiedot asiasta puuttuivat. 9/10 (90 %) potilasta oli elossa vuoden kuluttuatapahtumasta. Hoidon voi katsoa noudattavan Käypä hoito-suositusta kohtalaisen hyvin.

Yhteenveto: Hoidon voi katsoa tarkastetuissa sairaaloissa noudattavan tai pyrkivän noudattamaanKäypä hoito- suositusta kohtalaisen hyvin. Jonkin verran hoidollista viivettä esiintyi lähinnäHyksissä, ehkä resurssipulasta johtuen. Tromboosiprofylaksian aloittamisen myöhentymiseenyleensä syynä näytti olevan sen käynnistäminen vasta leikkauksen jälkeen. Ajoituspoikkeamiinhoidossa on kuitenkin syytä suhtautua hieman varauksella, koska Miranda ei mahdollistanutsystemaattista hoidon tarkan ajoituksen selvittämistä.

Osteoporoosilääkityksestä ei sairaala-asiakirjoissa löytynyt juurikaan mainintoja. Asia täytyytarkistaa muista lähteistä, ja tietoja onkin pyydetty Kelan rekistereistä.

6.1.19. MS-tauti

Hyksissä on oma Käypä hoito- perusteinen hoito-ohje. Hyvinkäällä ei ollut käytössä omaa taialueellista Käypä hoito-perusteista hoito-ohjetta, yksikön verkkosivustoilta oli suora linkki Käypähoito-suositukseen.

Arviointikriteereinä olivat1. Ensimmäisen oirejakson yhteydessä tehdyt tutkimukset2. Aaltomaisen MS-taudin lääkehoito3. Suositellut laboratoriokontrollit lääkehoidon aikana4. Miten akuutit pahenemisvaiheet hoidettiin

Hyksistä tarkistettiin 20 potilaan Miranda-sairaskertomustiedot, 15 Meilahdesta, neljä Jorvista jayksi Peijaksesta. Kaikille (100 %) oli ensi vaiheessa Hyks:iin tulon jälkeen tehty magneetti- jaselkäydinnestetutkimus. 13:lle aloitettiin beetainterferonilääkitys, kolmelle glatirameeriasetaatti jayhdelle natalitsumabi aggressiivisen taudin takia. Kahdella sekä ensin aloitettu beetainterferoni ettäglatirameeriasetaatti aiheuttivat sivuvaikutuksia eikä heillä aloitettu muutakaan, yksi kieltäytyilääkehoidosta. Suositus siis toteutui ainakin 90 %:sesti. Kaikille joille aloitettiin beetainterferoni,tehtiin laboratorioverikontrollit suositusten mukaisella frekvenssillä (100 %).

Yhtymähallinto

33

Beetainterferonilääkityistä 8/13:lla (62 %) oli MxA-proteiinipitoisuus tarkistettu suosituksen mukaan,kahdella epäsäännöllisemmin, kahdella jäänyt tarkistamatta, ja yhdellä asiasta ei löytynyt tietoa.13/15:llä (87 %) pahenemisvaihe oli hoidettu suuriannoksisella kortikosteroidilla (pulssihoito),yhdellä potilaalla tilanne korjaantui nopeasti spontaanisti ja yhdellä hoito jäi diagnostisen viiveentakia. Viidellä ei ollut selvää hoitoa edellyttävää pahenemisvaihetta. Kaikkiaan Käypä hoito-suositusten saattoi katsoa toteutuneen kiitettävästi.

Hyvinkäältä tarkistettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. Kaikille (100 %) tehtiin sairaalaan tulon jälkeenmagneetti- ja selkäydinnestetutkimus. Kolmelle aloitettiin beetainterferoni, neljälleglatirameeriasetaatti, yhdelle perustellusta syystä natalitsumabi, yhdellä ei vielä ollutimmunomodulatiivisen lääkkeen tarvetta ja yksi kieltäytyi tästä hoidosta- siis suositus toteutuiainakin 90 %:sesti. Kaikilla kolmella beetainterferonilääkityllä toteutettiin laboratorioverikontrollitsuosituksen mukaisesti. Seitsemällä potilaalla pahenemisvaiheessa käytettiin suuriannoksistakortikosteroidia, yhdellä sen tarpeellisuus jäi epäselväksi ja kahdella ei ollut lääkitystä edellyttävääpahenemaa. Suosituksen voi katsoa toteutuneen kiitettävästi.

Yhteenvetona: MS-taudin diagnostiikan ja hoidon voi katsoa tutkituissa HUS- sairaaloissatoteutuvan kiitettävästi.

6.1.20. Munasarjasyöpä(epiteliaalinen)

Munasarjasyöpää hoidetaan vain Hyksin Naistenklinikalla. Siellä on käytössä oma Käypähoito/FINGOG- perusteinen hoito-ohje.

Arviointikriteereinä olivat1. CA125 -merkkiaineen käyttö diagnostiikassa2. Diagnostisten kuvantamistutkimusten käyttö (transvaginaalinen ultraääni,

TT/Magneetti/PET-TT)3. Perinnöllisyysneuvonnan tarpeen tarkistaminen ja siitä huolehtiminen4. Valittu solusalpaajahoito

Hyksistä tarkistettiin 20 epiteliaalisen syöpäpotilaan Miranda -tiedot. Kaikilla (100 %) olidiagnostiikassa käytetty CA125- merkkiainetta (100 %) ja tehty transvaginaalinen/vatsankaikututkimus (100 % ). Lisäksi yhdeksälle oli tehty tietokonekuvaus.

Perinnöllisyysneuvonnan tarve oli tarkistettu 13/20:llä (65 %), seitsemällä ei ollutsairaskertomuksissa tähän liittyviä mainintoja (syöpätilanne lähisukulaisilla). 15/20 potilasta saisuositellun paklitakseli-karboplatiinihoidon, viidellä ei ollut tähän tarvetta. Suositus toteutui siis 100%:sesti.

Yhteenvetona voidaan Käypä hoito- suosituksen katsoa selvitetyiltä osiltaan toteutuneen hyvin.On mahdollista, että perinnöllisyysneuvonnan tarve on selvitetty useammaltakin, vaikka maininnatsairaskertomuksista puuttuivat. Tällöin suosituksen voisi katsoa toteutuvan kiitettävästi.

Yhtymähallinto

34

6.1.21. Nivelreuma

Terveysportin hoitoketju-osiosta löytyy Porvoon sairaanhoitoalueen tulehduksellisiareumasairauksia koskeva alueellinen tutkimus- ja hoito-ohjelma ja Lohjan sairaanhoitoalueenreumasairauksien hoitoketju. Muiden sairaanhoitoalueiden reumaa koskevia hoitoketjuja ei löydy.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin diagnoosien M05 ja M06 kohdalla yhteensä 15Hyksin potilaan osalta. Potilasta viisi oli hoidettu Helsingissä, viisi Jorvissa ja viisi Peijaksessa.Tarkastelussa pyrittiin keskittymään lähinnä potilaisiin, joilla reumadiagnoosi oli suhteellisen tuoreja jättämään pois tarkastelusta jo vuosia seurannassa olleet potilaat

Arviointikriteereinä olivat1. Pääsy ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoitoon2. Remissioon pääsy kuuden kuukauden aikana3. Turvakokeiden toimivuus perusterveydenhuollossa4. Jatkohoidon toimivuus5. Onko potilaalla mahdollisuus saada tarvittavia kortisonipistoksia?

Pääsy erikoissairaanhoitoon toteutui yhtä potilasta lukuun ottamatta ilman suurempia viiveitä.Yhden potilaan kohdalla aikaisemmin aloitettu hoito olisi mitä ilmeisimmin ollut paikallaan, muttahoito viivästyi ilmeisesti lähinnä potilaasta johtuvista syistä, ei sen takia, että erikoissairaanhoitoonpääsy olisi olut hankalaa.

Remissioon päästin sairauskertomusten perusteella arvioituna 8/15 potilaan kohdalla kuudenkuukauden aikana. Kahden potilaan kohdalla arviota remissioon pääsystä ei voinut luotettavastitehdä ja viidellä potilaalla oli asianmukaiselta vaikuttavasta hoidosta ja lääkityksestä huolimattaedelleen oireita.

Turvakokeet oli lähes poikkeuksetta määrätty otettavaksi perusterveydenhuollossa ja vaikka itsekokeiden toteutumista ei voitu varmistaa, vaikutti siltä, että turvakokeiden ottoperusterveydenhuollossa toteutuu Hyksin alueella hyvin.

Jatkohoidon toimivuutta oli vaikea arvioida, sillä niistä potilaista, joiden hoito- ja seuranta Hyksissäoli loppunut, ei ollut käytettävissä perusterveydenhuollon potilasasiakirjoja. Lisäksi osa potilaista oliedelleen Hyksin reumatologien seurannassa eikä varsinainen jatkohoito perusterveydenhuollossasiten ollut vielä alkanut.

Kaikkien potilaiden kohdalla mahdollisuus saada tarvittaessa kortisonipistoksia näytti toteutuvanhyvin.

Yhteenvetona reumasairauksien hoitoketju löytyi Terveysportista vain Porvoon ja Lohjansairaanhoitoalueilta. Tarkasteltujen potilastapausten valossa reumasairauksien hoito vaikuttitoimivan HYKS-alueella varsin hyvin suositusten mukaisesti.

6.1.22. Parkinsonintauti

Parkinsonin taudin osalta tarkistettiin vain Hyksin käytäntöjä.

Yhtymähallinto

35

Hyksillä on oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje.

Arviointikriteereinä olivat1. UKPDSBB -kriteerien käyttö diagnostiikassa2. Suosituksen mukaisen lääkityksen aloittaminen3. Leikkaus- tai stimulaatiohoidon harkinta

Hyksin tutkimus- ja hoitomenettelyjä selvitettiin 20 potilaan Miranda-tiedoista. Potilaista yhdeksänoli Meilahdesta, kuusi Jorvista ja viisi Peijaksesta.

Hyksissä 17 potilaalla (85 %) diagnostiikassa oli käytetty suositeltua kliinistä kriteeristöä; toisaaltavaikutelmaksi jäi, että sen lisäksi käytettiin varsin runsaasti koneellisia diagnoosia varmistavia jamuita tiloja (esimerkiksi Alzheimerin taudin) poissulkevia tutkimuksia.

Aloitettu lääkitys oli 15 potilaalla (75 %) suosituksen mukainen; viidellä se poikkesi siten, että joprimaarivaiheessa aloitettiin tehokkaampi (levodopa) lääkitys. Stimulaatiohoitoa harkittiin neljällä,joista yksi leikattiin ja muita ei pidetty siihen sopivina. Muilla tauti oli siinä vaiheessa, että ei olluttarvetta harkita leikkaushoitoa.

Kaikkiaan Parkinsonin taudin diagnostiikan ja hoidon voi katsoa seuranneen Käypä hoito-suositusta hyvin.

6.1.23. Rannekanavaoireyhtymä

Rannekanavaoireyhtymän kirurginen hoito on keskittynyt Hyksiin.

Hyksissä ei ole tiettävästi omaa tai alueellista Käypä hoito- tai muun perusteista näyttöpohjaistahoito-ohjetta.

Arviointikriteereinä olivat1. Onko käden tuntohäiriöstä tehty piirros (Katz tai vastaava)2. Onko kiputunto ja peukalon loitonnus tutkittu3. Onko tehty ENMG4. Onko leikkaukseen päädytty suositelluilla kriteereillä

Hyksistä tarkistettiin Miranda- tiedot 20 potilaalta, joilla diagnosoitiin leikkauspäätökseen johtanutrannekanavaoireyhtymä. Potilaista 16 oli Töölöstä ja neljä Peijaksesta. Kun ns. Katzinoirepiirroksesta ei kenenkään kohdalla ollut mainintaa, tarkistettiin asiaa vielä 16 hyksiläisenpotilaan sairaskertomuksista: näistä neljältä (25 %) löytyi papereista oirekartta, ja se oli tehtyHyksissä tehtyyn ENMG-tutkimukseen (10) liittyen. Kaikilla todettiin keskihermoon viittaavakäsien/sormien puutumisoire (100 %). Kliinisiä toiminta/tuntotestejä oli tehty hieman vaihtelevassamäärin 18/20:lle (90 %), näistä yleisimpiä olivat Tinelin ja Phalenin testit. ENMG oli tehty kaikille(100 %), 10:lle näistä jo Hyksin ulkopuolisessa lähettävässä yksikössä. ENMG- muutokset olivatvahva-asteisia seitsemällä, selviä/keskivahvoja seitsemällä ja lieviä kuudella. Kaikki leikattiin ja19/20:lla (95 %) diagnostiset leikkausta edellyttävät kriteerit oli riittävästi dokumentoitu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Katzin oirepiirrosta ei käytetty ja muutakin oirekarttaavain harvoin, leikkaukseen päätyneiden potilaiden tutkimus noudatti muutoin kiitettävästi Käypähoito-suosituksia.

Yhtymähallinto

36

6.1.24. Raskausdiabetes

Terveysportista löytyy Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden osalta diabetespotilaanhoitoketju, jossa käsitellään lyhyesti myös raskausajan diabetesta. Hyksin Naisten- ja lastentautientulosyksikön intranetsivuilla on potilaille suunnattuja raskausdiabeteksen hoito-ohjeita ja Hyksinekstranetistä löytyy vuonna 2012 päivitetty raskausdiabeteksen hoitoketju Hyks-alueella.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 20 potilaan aineiston perusteella.Potilaista 10 oli hoidettu Hyks-alueella, viisi Lohjan ja viisi Porvoon sairaanhoitoalueella.

Arviointikriteereinä olivat1. Oraalisen glukoosirasituskokeen toteutuminen2. Diagnostisten kriteerien huomioiminen ja asianmukaisen hoidon aloittaminen

Tarkoituksena oli myös tarkastella sitä oliko potilaille tehty synnytyksen jälkeen glukoosirasitus(suositus että insuliinihoitoa saaneille se tehdään 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä, muille noinvuoden kuluttua synnytyksen jälkeen), mutta koska valtaosalla potilaista synnytyksestä oli kulunutalle vuosi, onnistui tämä tarkastelu vain muutaman potilaan kohdalla.

Oraalinen glukoosirasitus oli tehty kaikille potilaille, mutta kahden Lohjan sairaalan potilaankohdalla (toinen näistä oli tosin alkuun hoidettu Länsi-Uudenmaan alueella) vaikutelmaksi jäi, ettäse tehtiin suositeltua ajankohtaa myöhemmin, jolloin hoito saattoi viivästyä. Diagnostiset kriteerithuomioitiin kaikkien potilaiden kohdalla hyvin ja samoin hoito, joka pääosin perustui ruokavalioon,vaikutti asianmukaiselta. Insuliinihoitoa potilaista oli saanut vain kaksi. Molemmille olilaboratoriojärjestelmässä lähete synnytyksen jälkeiseen glukoosirasitukseen, mutta ei tuloksia.Tämä johtunee siitä, että potilaat eivät ole noudattaneet suositusta?

Yhteenveto: Eri yksiköissä on kohtalaisen ajantasaisia kirjallisia raskausdiabeteksen hoitoketjuja,mutta niiden löytäminen vaatii työtä. Tärkeää olisi, että kaikki HUS:n hoitoketjut löytyisivät samastapaikasta, mieluiten Terveysportista, jotta niistä hyötyisivät myös HUS:n ulkopuoliset avohoidonlääkärit.

Raskausdiabeteksen hoitoon liittyvät suositukset näyttävät toteutuvat HUS-alueella varsin hyvin.

6.1.25. Sepelvaltimokohtaus:epästabiilianginapectorisjasydäninfarktiilmanST-nousuja

Terveysportista ei löydy asiaa koskevaa hoitoketjua, sen sijaan HUS:n intranetissä on ohjeet jakäsikirjat osiossa Medisiinisen tulosyksikön kardiologia -kansiossa 1.4.2012 päivitetty ”Epävakaanangina pectoriksen ja ei-ST-nousuinfarktin hoito HUS-alueella” niminen ohje. Sen lisäksimedisiinisen tulosyksikön sivuilta löytyy ”Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju HUS-alueella” –niminen ohje, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2005!

Muiden sairaanhoitoalueiden sivuilta ei asiaan liittyviä hoitoketjuja tai -ohjeita löydy.

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 30 potilaan aineiston perusteella.Potilaista 15 oli hoidettu Hyks-alueella ja viisi Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja Hyvinkäänsairaanhoitoalueilla kussakin.

Yhtymähallinto

37

Arviointikriteereinä olivat1. Viive varjoainekuvaukseen (suosituksen mukaan alle 3 vrk)2. Beetasalpaajahoidon toteutuminen3. ASA-hoidon toteutuminen4. ADP-hoidon toteutuminen5. Hepariinihoidon toteutuminen6. Vaaratekijöihin puuttuminen sairaalahoidon aikana.

Angiografiaan pääsyn arvioitiin viivästyneen tavoitteena olleesta kolmesta vuorokaudesta yhteensäkuuden potilaan (20 %) kohdalla (HYKS-alue 2/15, Lohja 2/5, Hyvinkää 1/5). Lääkehoidot jariskitekijöihin puuttuminen sen sijaan toteutuivat joitakin aivan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta kaikilla tarkastelluilla sairaanhoitoalueilla hyvin.

Yhteenveto: Medisiinisen tulosyksikön sivuilla on ajantasainen sepelvaltimotaudin hoitoa HUS-alueella koskeva ohje. Sen olisi kuitenkin hyvä löytyä myös Terveysportista, jotta siitä hyötyisivätmyös HUS:n ulkopuoliset avohoidon lääkärit. Toisaalta HYKS-alueen intranetissä on myöspäivittämätön, todennäköisesti vanhentunut asiaa sivuava ohje, joka sieltä tulisi poistaa. Myösmuiden sairaanhoitoalueiden pitäisi julkaista hoitoketjunsa Terveysportissa.

Noin viidesosa kaikista tarkastelluista potilaista ei päässyt sepelvaltimoiden varjoainekuvauksentavoiteajassa. Muuten hoito toteutui hyvin suositusten mukaisesti.

6.1.26. Skitsofrenia(18-65-vuotiaat)

Hyksistä tai muilta HUS:n sairaanhoitoalueilta ei löytynyt omaa tai alueellista hoito-ohjetta, muttaainakin Hyksissä ilmoitetaan käytettävän Käypä hoito –suositusta.

Arviointikriteereinä olivat1. Hoitosuunnitelma: Löytyykö 1-2 vuoden sisällä ajantasainen suunnitelma -nimikkeen alla

oleva teksti hoitojakson / kuntoutuksen päälinjauksista ja tavoitteista sekä keinoista. Pelkkälääkesuunnitelma ei riitä.

2. Perheen tapaaminen: Joko perheenjäseniä on 1-2 vuoden sisällä tavattu tai löytyy selkeäperustelu tai syy miksi näin ei ole tehty (ei perhettä, hoidollisesti ei tarkoituksenmukaista,potilas kieltäytyy)

3. Enintään 2 psykoosilääkettä: Ei sisällä puhtaita tasaajalääkkeitä. Arvioitu vaikuttavanaineen perusteella.

4. Psykososiaalinen hoito: Erilaiset ryhmämuotoiset kuntoutukset, terapiat, tukeminenkolmannen sektorin toimintoihin tai omiin harrasteisiin hyväksytty tähän. Vain jos selvästi eiole toteutettu suunniteltua hoitoa, eikä syy käy ilmi (esim. potilas kieltäytyy) tai potilaalla onmainittu olevan psykososiaalinen ongelma / haitta, josta ei seuraa mitään toimenpiteitäjohtavat EI-koodaukseen.

5. Relapsi kuukauden sisällä: Potilas on joutunut sairaalaan kuukauden sisällä edellisestähoidosta. EI-koodaukseen menevät kaikki, joilla ei vuoden sisällä ole ollut sairaalahoitoa.

6. Vähintään 1 käynti/kk puolen vuoden ajan: Tästä osiosta saa pisteen, jos sairaalahoidonjälkeen potilaalle on järjestetty vähintään yksi käynti kuukaudessa puolen vuoden ajan. Jossairaalahoitoa ei ole ollut, niin pisteen saa, mikäli käyntejä on ollut (tarjottu)hoitosuunnitelman mukaisesti.

7. Somaattiset tutkimukset: Teksteistä käy ilmi, että vuoden sisällä on huomioitu potilaansomaattinen terveydentila tai vuoden sisällä on otettu lääkitykseen ja rasva- jasokeriaineenvaihduntaan liittyvät laboratoriokokeet (Weblab).

Yhtymähallinto

38

Hyksistä otettiin erikseen Peijaksen ja Jorvin sairaalan alue. Kultakin sairaanhoitoalueelta (paitsiLänsi-Uusimaa) oli Oberonin kautta etsitty kaikki ne henkilöt, joilla oli ollut päädiagnoosilla F20käynti HUS:in psykiatrian yksikössä vuonna 2012. Mukaan otettiin joka kuudes henkilösyntymäpäivän (kuussa) mukaisessa järjestyksessä. Jos diagnoosi sairauskertomuksessa oli jokumuu kuin skitsofrenia, niin otettiin tästä seuraava henkilö. Jos henkilö oli lopettanut itse hoitonsaheti vuoden 2012 alussa, otettiin seuraava henkilö. Jos henkilö oli alle 18 vuotias tai yli 65 vuotias,otettiin tästä seuraava henkilö.

Yleensä kriteerit toteutuivat tyydyttävästi tai hyvin (77 - 94 %) kaikkien kysymysten osalta jakaikissa sairaaloissa. Kirjaamistavat vaihtelivat suuresti eri yksiköissä.

Lääkärin merkitys toimintatavoissa korostui, mutta tässäkin oli vaihtelua. Hyvinkäänsairaanhoitoalueella hoitajat kirjasivat kuntoutussuunnitelmat PSY-lehdelle. Muilla alueilla PSY-lehteä käyttivät lähinnä lääkärit. Hoitosuunnitelma kirjattiin vaihtelevasti hoitokertomukseen ja PSY-lehdelle.

Taulukko 7. Käypä hoito-kriteerien toteutuminen arvioitujen yksiköiden osalta.

Sairaanhoitoalue, sairaalaPisteitä yht.(max 140)

KH-kriteerientoteutuminen

Hyks-sairaanhoitoalue, Jorvinsairaala 121 86 %Hyks-sairaanhoitoalue, Peijaksensairaala 131 94 %Hyvinkään sairaanhoitoalue 122 87 %Porvoon sairaanhoitoalue 125 89 %Lohjan sairaanhoitoalue 108 77 %

Yhteensä 607 87 %

Yhteenveto: Suurimmat erot liittyivät hoito/kuntoutussuunnitelmien olemassaoloon, somaattisenvoinnin seurantaan ja perheiden tapaamiseen. Laatu kokonaisuudessaan oli kuitenkin varsinkohtuullinen tasoltaan. Käypä hoito -suosituksen voi katsoa toteutuvan tutkituillasairaanhoitoalueilla tyydyttävästi (Lohja) tai hyvin (muut sairaanhoitoalueet).

6.1.27. ST-nousuinfarkti

Terveysportista ei löydy asiaa koskevaa hoitoketjua, sen sijaan HUS:n intranetissä on Medisiinisentulosyksikön Ohjeet ja käsikirjat -kansiossa kaksikin asiaa koskevaa ohjetta. Ohjeet ja käsikirjat -otsikon alta löytyvästä, hoito-ohjeet -kohdassa olevasta kardiologia-alakansiosta löytyy Stemin uusihoitokäytäntö HUS-alueella 2010 –niminen, 22.11.2011 päivitetty ohje. Sen lisäksi saman sivustonhoitoketjut, - linjat ja –suositukset kohdasta löytyy sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju HUS-alueella–niminen ohje, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2005!

Lohjan sairaanhoitoalueen intranetsivuilla on sydäninfarktin liuotushoitoa koskeva ohje vuodelta2007, muiden sairaanhoitoalueiden sivuilta ei ainakaan helposti asiaa koskevia ohjeita löydy.

Yhtymähallinto

39

Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin 15 Hyksin potilaan aineiston perusteella.

Arviointikriteereinä olivat1. Hoitoon pääsyn viive2. ASA-hoidon toteutuminen3. ADP-estäjähoidon toteutuminen4. Vaaratekijöihin puuttuminen jo sairaalahoidon aikana.

Suurimmat puutteet todettiin suositeltujen hoitoonpääsyaikojen toteutumisessa (liuotushoitomaksimissaan 30 minuutin kulussa sen tarpeen toteamisesta, pallolaajennus viimeistään 120minuutin kuluessa diagnostisen EKG:n ottamisesta), jossa tavoiteaika ylittyi sairauskertomuksienperusteella arvioituna 7/15 (47 %) potilaan kohdalla. Lääkehoidot ja vaaratekijöihin puuttuminensen sijaan toteutuivat kaikkien potilaiden kohdalla suositusten mukaisesti.

Yhteenveto: ST-nousuinfarktin hoitoketjua koskeva ohjeistus on HUS-alueella puutteellinen.HYKS-alueella on ajantasainen ohje, jonka kuitenkin pitäisi löytyä myös Terveysportista, jotta siitähyötyisivät myös HUS:n ulkopuoliset avohoidon lääkärit. Toisaalta HYKS-alueen intranetissä onmyös päivittämättömiä, todennäköisesti vanhentuneita ohjeita, jotka sieltä tulisi poistaa. Myösmuiden sairaanhoitoalueiden pitäisi julkaista hoitoketjunsa terveysportissa.

Ilmeisesti lähinnä organisatorisista syistä johtuen tavoitteena olevat hoitoonpääsyajat eivät HYKS-alueella aina toteudu, mutta muuten hoito toteutuu hyvin ohjeiden mukaisesti.

6.1.28. Sukupuolitaudit(kuppajatippuri)

Kupan ja tippurin hoito on keskitetty Hyksin iho- ja sukupuolitautien klinikkaan. Verkosta ei löytynythoito-ohjeistusta, mutta klinikalla oli omat kirjalliset hoito-ohjeet.

Kupan arviointikriteereinä olivat1. Diagnosointi primaariksi, sekundaariksi tai latentiksi2. Tartuntajäljityksen suorittaminen3. Käytetyt suositellut diagnostiset testit4. Lääkityksen suosituksen mukainen toteuttaminen5. Seuranta testeineen hoidon jälkeen6. Tartuntatauti-ilmoituksesta huolehtiminen

Tippurin arviointikriteereinä olivat1. Diagnoosi lokalisaation mukaan2. Tartuntajäljityksen suorittaminen3. Käytetyt suositellut diagnostiset testit4. Lääkityksen suosituksen mukainen toteuttaminen5. Seuranta hoidon jälkeen6. Tartuntatauti-ilmoituksesta huolehtiminen

Kupasta käytiin läpi 20 potilaan tiedot. Potilaista oli miehiä 18 ja naisia kaksi. Diagnoosiksi tulikymmenelle potilaalle primaarikuppa, yhdellä sekundaarikuppa ja neljällä latentti kuppa. Viidelläpotilaalla tauti jäi tällä tavoin määrittelemättömäksi. Kaikki kolme diagnostista testiä (S-TrpaAb, S-kardAb ja S-TPHA) oli tehty kaikille (100 %). 19/20 potilasta sai suosituksen mukaisenbentsatiinipenisilliinihoidon, se annettiin tosin kerta-annoksena vain yhdelle. Yksi potilas sai

Yhtymähallinto

40

vaihtoehtoisesti suositellun keftriaksonin. Seuranta sisältäen S-kardAb- tutkimuksen oli järjestettykaikille (100 %). Tartuntatauti-ilmoitus oli tehty kaikista (100 %).

Tippurista käytiin myös läpi 20 potilaan tiedot. Potilaista 16 oli miehiä ja neljä oli naisia. Tauti olikaikilla diagnosoitu lokalisaation mukaan. Diagnostisista testeistä U-CtGcNHO oli tehty kaikille(100 %), viidellä se oli negatiivinen. CtGcNHO oli tutkittu 10:ltä, ollen positiivinen kaikilla, joilla seoli virtsasta negatiivinen. Gonococciviljely oli tehty 18:lle, näistä viidellä, joilla se oli negatiivinen,jompikumpi edellämainituista testeistä oli positiivinen. Yhdellä genitaalitippuritapauksella tätä testiäei oltu tehty. Kaikissa 10:ssä genitaalialueen ulkopuolisissa tippuritapauksissa CtGcNHO oli tutkittu(100 %). Kaikki (100 %) saivat suositellun keftriaksonihoidon. 18/20:llä (90 %) oli seuranta hoidonjälkeen järjestetty. 19/20:llä (95 %) oli tieto tartuntatauti-ilmoituksen lähettämisestä.

Yhteenvetona voidaan todeta kupan ja tippurin tutkimisen ja hoidon toteutuvan Hyks:ssäsuosituksen mukaan kiitettävästi.

6.1.29. Säärimurtuma

Hyksissä ei ole omaa tai alueellista hoito-ohjetta. Länsi-Uusimaalla ja Porvossa ei myöskään ollutomaa tai alueellista hoito-ohjetta.

Arviointikriteerit olivat1. Murtuman hoitomuoto operatiivinen tai konservatiivinen suosituksen mukaisesti2. Leikkaus tapahtui 1 vrk:n kuluessa sairaalaan tulosta3. Ydinnaulaus tapahtui suosituksen mukaisissa tapauksissa4. Suosituksen mukaiset röntgenkontrollit konservatiivisesti hoidetuilla5. Antibioottiprofylaksia leikkaushoidon yhteydessä6. Tromboosiprofylaksian toteutuminen

Hyksistä tarkistettiin 20 sääriluun varren murtuma -diagnoosilla merkityn potilaan Miranda- tiedot.Potilaista 14 oli Töölöstä, kolme Jorvista ja kolme Peijaksesta. Näistä viisi hoidettiin kipsaamallaperustellusta syystä, neljällä asento oli valmiiksi hyväksyttävä, yhdellä 12-vuotiaalla pelkona olikasvulukko ja hänet reponoitiin nukutettuna ja kipsattiin. Ydinnaulaus tehtiin 14:lle ja yhdelle (93-vuotias, avomurtuma ja huono iho) eksterni fiksaatio. Leikkaus tapahtui yhden vuorokaudenkuluessa tapahtumasta 11/15:lla (73 %) ja lopuilla neljällä toisen vuorokauden aikana. Leikkauksenaikaisen antibioottiprofylaksian sai 15/15 (100 %) potilasta; neljällä näistä asiasta ei löytynytMiranda-mainintaa, mutta sairaskertomustarkistus osoitti heidän sen saaneen.Tromboosiprofylaksiasta oli merkintä 15/20:llä (75 %), yhdellä lapsella (12-vuotias) ja kahdellamuualla laitoshoidossa olevalla asiasta ei ollut mainintaa. Suosituksen mukaiset röntgenkontrollitoli järjestetty kaikille kahta (86-vuotias ja 93-vuotias) laitoshoidossa muualla olevaa ja yhtä Virossaasuvaa lukuun ottamatta. Käypä hoito-suosituksien voi katsoa toteutuneen hyvin.

Länsi-Uudeltamaalta tarkistettiin viiden säärimurtumapotilaan Miranda tiedot. Kaikki leikattiinsuosituksen edellyttämällä tavalla, kolmelle tehtiin ydinnaulaus ja kahdelle kondyyli-trimalleolaarimurtumalle levytys/ruuvaus. Neljä leikattiin ensimmäisen vuorokauden kuluessa jayksi seuraavan vuorokauden aikana. Kaikille aloitettiin tromboosiprofylaksia, mutta vain kahdella oliMirandassa maininta antibioottiprofylaksiasta. Röntgenkontrollit järjestettiin asianmukaisestikaikille. Antibioottiprofylaksiaa lukuun ottamatta Käypä hoito-suositukset vaikuttivat toteutuvanhyvin.

Yhtymähallinto

41

Porvoosta tarkistettiin viiden säärimurtumapotilaan Miranda- tiedot. Potilaista neljä leikattiinensimmäisen vuorokauden kuluessa suositusten edellyttämällä tavalla (kolme ydinnaulausta jayksi levytys). 3/4 potilasta sai Miranda-tietojen mukaan leikkaushoidon yhteydessäantibioottiprofylaksian. Ydinnaulattua 15-vuotiasta lukuun ottamatta muut neljä saivattromboosiprofylaksian. Röntgenkontrollit oli kaikille suosituksien mukaisesti järjestetty. KaikkiaanKäypä hoidon suositukset vaikuttivat toteutuvan hyvin.

Yhteenveto: Säärimurtuman hoito HUS:in sairaaloissa näyttää toteutuvan Käypä hoito-suosituksien mukaisesti hyvin. Lähinnä antibioottiprofylaksian toteuttamisessa leikkauksenyhteydessä saattaa olla tarkistamista joko sen toteuttamisen tai Miranda-tietoihin kirjaamisenosalta.

6.1.30. Uniapnea

Hyksissä on alueellinen hoito-ohje vuodelta 2009. Käypä hoito-suositus tuli vuonna 2010.Hyvinkäällä on Käypä hoito- perusteinen oma alueellinen hoito-ohje.

Arviointikriteereinä olivat1. Diagnoosin perustana on unirekisteröinti, jossa mukana nenähengityksen painemittaus2. Diagnoosia ei tule poissulkea yksinomaan pulssioksimetrian avulla3. Ohjautuminen oikeaan hoitoyksikköön4. Keskivaikeassa/vaikeassa uniapneassa ensisijainen hoito on CPAP5. CPAP:n käytön tuntilukemaseuranta kontrollikäynnillä6. Vireystilan arviointi kontrollikäynnillä (ESS)7. Suosituksen mukaiset muut hoitoyritykset ennen toimenpiteitä8. Suosituksen mukaiset toimenpiteet

Hyksistä tarkistettiin 20 potilaan Miranda-tiedot, huomioiden että suositus julkaistiin vastamarraskuussa 2010. Potilaista 14 oli Meilahdesta, viisi Peijaksesta ja yksi Jorvista. Kaikissatapauksissa diagnoosin keskeisenä perusteena oli unirekisteröinti, joka oli tehty joko jo ennenHyksiin tuloa tai tullessa. Kaikissa HUS-unirekisteröinneissä oli tiettävästi käytetty myösnenähengityksen paineanturia. Tosin osalle sekä Hyksissä että Hyvinkäällä rekisteröinti oli tehty joennen HUS:iin tuloa, jolloin asia ei ole aivan varma mutta todennäköinen asiantuntijoidemmemukaan. Diagnoosin poissulkemista yksinomaan pulssioksimetrian avulla ei tapahtunut.Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa ensisijaisena hoitona oli CPAP 19/20:ssa (95 %),yhdessä tapauksessa tehtiin nenän väliseinämän korjausleikkaus lähettämättä potilastakeuhkosairauksien puolelle (johon tuli myöhemmin CPAP-hoitoon). 18/20:llä (90 %)kontrollikäynnillä seurattiin CPAP-tuntilukemaa (pitäisi olla vähintään neljä tuntia), kahdellepotilaalle laite ei sopinut käyttöön. 12/20:llä (60 %) vireystilaa kontrollikäynnillä arvioitiin ESS:llä,kahdeksalla mukaan lukien kaikki viisi Peijaksen potilasta pelkästään kliinisesti. Viidelle (25 %)tehtiin nenään kohdistuvia toimenpiteitä ja yhdelle oli 10 vuotta aikaisemmin tehty UPPP.Nenätoimenpiteet tapahtuivat suositusperusteisesti jo mainittua nenän väliseinän korjausleikkaustalukuun ottamatta. Kaikkiaan potilaat ohjautuivat lähes aina (95 %) oikean erikoisalan hoitoon.Kaikkiaan hoito toteutui kiitettävästi suosituksen mukaisena.

Hyvinkäältä tarkastettiin 10 potilaan Miranda-tiedot. Kaikilla diagnoosin keskeisenä perusteena olisairaalassa tai jo ennen sinne tuloa tehty unirekisteröinti. Sairaalan laitteissa on nenähengityksenpaineanturi. Diagnoosin poissulkemista yksinomaan pulssioksimetrian avulla ei tapahtunut.

Yhtymähallinto

42

Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa ensisijaisena hoitona oli 8/8:lla (100 %) CPAP,kahdessa lievässä uniapneassa toiselle tehtiin kiskotus purentavian takia ja toiselle yksitaso RTAkuorsauksen takia. Kontrollikäynnillä 7/8:lla seurattiin CPA-tuntilukemaa (yksi oli pitkiä aikojakäyttämättä laitetta), ja 7/8:lla (87 %) vireystilaa arvioitiin ESS:llä, yhdellä vain kliinisesti. Kaikkipotilaat ohjautuivat oikean erikoisalan hoitoon. Kaikkiaan suositus toteutui hoidossa kiitettävästi.

Yhteenveto: Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito oli tutkituissa HUS:in sairaaloissa nyttutkittujen potilaiden osalta kiitettävästi Käypä hoito-suosituksen mukaista. Se, missä määrinsuoritetut erilaiset toimenpiteet ovat suosituksen mukaisia, edellyttäisi erillistä leikattujen potilaidenanalyysiä.

6.1.31. Äkillinenuusiutuvavälikorvatulehdus

Hyksissä ei ole omaa tai alueellista Käypä hoito-perusteista tai muuta hoito-ohjetta, ei myöskäänmuilla sairaanhoitoalueilla.

Arviointikriteereinä olivat1. Kirurgisena hoitona tarvittaessa tärykalvoputkitus2. Jos kitarisa poistettiin, oliko siihen perusteltua syytä3. Päivystyksenä tulleen äkillisen välikorvatulehduksen hoito (tärykalvopisto/antibiootti/ei

mitään)4. Annettu antibiootti äkillisessä välikorvatulehduksessa

Hyksistä tarkistettiin yhteensä 45 noin yhden - muutaman vuoden ikäisen lapsensairaskertomukset diagnoosilla uusiutuva äkillinen välikorvatulehdus (dgnumero H65.1) vuonna2012

Kaikkiaan näistä putkitettiin 35. Ainoastaan putket sai 26 (74 %), seitsemältä poistettiin myöskitarisa ja yhdeltä lapselta vain kitarisa perustellusta syystä (tosin 3:lla perustelu oli hiemanepävarma). Yhdeltä lapselta poistettiin kitarisa ilman perusteltua syytä. Suositus toteutui 89 – 97%:sesti (31-34/35) eli lähes kiitettävästi.

Akuutti välikorvatulehduskäynti tarkistettiin 20 lapselta.

Heistä kenellekään ei tehty tärykalvopistoa (100 % toteuma) ja kaikki saivat antibiootin, 10 (50 %)ensisijaislääkkeen, kaksi (10 %) perustellusti suositellun toissijaislääkkeen ja viisi (25 %)perustellusti muun antibiootin. Kolme lasta (15 %) sai toissijaislääkkeen ilman perusteita. Suositustoteutui siis lääkityksen osalta 85 %:sesti. Kaikkiaan voidaan arvioida suosituksen toteutuneen noin90 %:sesti (87 - 93 %) eli hyvin.

Hyvinkään 10 putkitetusta lapsesta yhdelle tehtiin myös kitarisan poisto perustellusta syystä.Akuutteja välikorvatulehduskäyntejä tarkistettiin viisi, kaikki saivat antibiootin, joista kolmella se olimuita kuin ensisijaislääkkeitä perustellusta syystä. Lisäksi yhdelle tehtiin tärykalvopistoperustellusta syystä. Suositus toteutui kiitettävästi.

Lohjalla 13:lle 20:stä tehtiin pelkkä putkitus (65 %), seitsemälle (35 %) putkitus ja kitarisan poisto,jota lähes kaikissa perusteltiin oireilla tai koolla.

1/1 lapsi sai akuuttivaiheessa suosituksen mukaisen antibiootin ilman tärykalvopistoa.

Yhtymähallinto

43

Lohjalla dg-numeroiden käyttö (H66.0) poikkesi muista alueista. Lohja ainoana otti kitarisartg-kuvia. Toimenpiteellisen hoidon osalta suositus toteutui siis tyydyttävästi tai hyvin, erona muihinrunsaampi kitarisan poistofrekvenssi.

Länsi-Uudellamaalla kahdeksalle 10:stä (80 %) tehtiin vain putkitus, kahdelle myös kitarisanpoisto perustellusta syystä. 1/1 lapsi sai akuuttivaiheessa suosituksen mukaisen antibiootin ilmantärykalvopistoa. Suositus toimenpiteiden osalta toteutuu siis kiitettävästi.

Porvoossa seitsemälle 10:stä lapsesta (70%) tehtiin vain putkitus, kolmelle myös kitarisan poistoperustellusta syystä. Toimenpiteellinen suositus toteutuu siis kiitettävästi (100 %)

Yhteenveto: Uusiutuvan äkillisen välikorvatulehduksen hoito näyttää HUS-alueella noudattavanKäypä hoito-suositusta kiitettävästi lukuun ottamatta Lohjan sairaanhoitoaluetta.

6.2. Scandiatransplant

6.2.1. Munuaissiirrot

Suosituksen toteutumista selvitettiin munuaisiirtojen osalta. Kyseessä on valtakunnallisesti vainHyksiin keskitetty toiminta. Munuaissiirroista on Scandiatransplant- ja Euroopan tason hoito-ohjeet.

Arviointikriteereinä olivat1. Ensi-ilmoituslomake ja sen täyttäminen2. Luovuttajan ja vastaanottajan CMV- status3. Mismatch- tilanteen selvitys4. Vastaanottajan vasta-aineseulonta (PRA) edeltävän 3 kk aikana5. Kadaverisiirrännäisen kylmäiskemia-ajan rekisteröinti

Hyksistä tarkastettiin 20 potilaan Miranda-tiedot sekä 18 (kahden paperit eivät olleet saatavilla)sairaskertomukset. Kaikista (18/18, 100 %) oli ensi-ilmoituslomake ja se oli 15/18 (83 %) täysintäytetty, kolmelta puuttui PRA-tiedot (nämä oli kyllä selvitetty ennen toimenpidettä). Kaikkiluovuttajat oli todettu negatiivisiksi antiHCV:n, antiHBsAg:n ja antiHIV:n suhteen (18/18,100 %).Vasta-aineseulonta (PRA) oli tehty kaikille (100 %). Kaikissa 18:ssa (100 %)kadaverisiirrännäisessa kylmäiskemia-aika oli rekisteröity ja oli alle 36 tuntia, vaihdellen välillä 12 -28 tuntia. Kahdessa tapauksessa oli kyse HLA-identtisestä sisarluovuttajasta, jolloin vastaava aikaoli 38 ja 48 minuuttia. CMV-positiivisuus/negatiivisuus oli selvitetty kaikissa, tosin kahdessatapauksessa tieto (CMV+) löytyi vain vastaanottajan osalta. Samoin mismatch-tilanne oli selvitettykaikilta HLA-identtisiä sisarluovutuksia lukuunottamatta.

Yhteenvetona voidaan katsoa munuaissiirrot ohjeistetun perusteellisesti ja systematisoidusti jatoiminnan sujuvan kiitettävästi ohjeistuksen mukaisesti.

6.3. HALO-suositukset

HALO-ohjelma on vuonna 2006 käynnistynyt sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteinen ohjelma, jokatekee sairaanhoitopiirien ehdottamista aiheista ajankohtaisen, järjestelmällisenkirjallisuuskatsauksen, jonka perusteella sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuva HALO-

Yhtymähallinto

44

neuvottelukunta antaa suosituksen siitä, miten arvioitu menetelmä tulisi Suomessa ottaa käyttöön.Suosituksissaan HALO-neuvottelukunta noudattaa liikennevalomallia, jossa vihreä valo tarkoittaaettä menetelmää suositellaan rutiinikäyttöön, keltainen että menetelmää tulisi käyttää vainrajoitetusti ja tutkimustietoa keräten ja punainen, että menetelmää ei suositella käytettäväksi.Kaiken kaikkiaan Suomen Lääkärilehdessä julkaistavia HALO-suosituksia on tähän annetturunsaat 40.

Tähän tarkasteluun otettiin mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistut vihreän ja punaisensuositusvalon saaneet katsaukset, jotka on lueteltu alla olevassa taulukossa. Suosituksistakymmenen liittyi Operatiivisen tulosyksikön toimintaan, neljä Naisten- ja lastentautien tulosyksiköntoimintaan, kaksi HUS-kuvantamisen toimintaan, kaksi Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintaan jayksi Medisiinisen tulosyksikön toimintaan. Suositusten soveltamista selvitettiin ko. tulosyksiköidenvastuuhenkilöille ja sairaanhoitoalueiden johtajille lähetetyllä kyselyillä ja leikkaustiimintarkistuslistan käytön osalta saatavilla olevista tilastoista. Allaolevassa taulukossa käyttöönsuositellut on merkitty vihreällä ja ei-suositellut punaisella.

Taulukko 8. HUS:n tulosalueiden tulosyksikkökohtaiset vastaukset HALO-suosituksien käyttöä koskevaankyselyyn.

Operatiivisen alueen vastaukset HALO-suositusten käyttöä koskevaan kyselyyn

Suositus Hyks Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo

Maksanvajaatoiminnankehonulkoinentukihoito (MARS) Käytössä

Hoito keskitetty, eianneta Hyvinkäällä,sitä tarvitsevatpotilaat lähetetäänHYKS:iin Ei Ei koske meitä Ei

Haavanalipaineimuhoito Käytössä

Käytössä jomuutaman vuoden,useampiaimulaitteita.Arkipäivää jalaajassa käytössäHyvinkäällä On Käytössä Käytössä

Yhtymähallinto

45


Laskimonsisäinenlasersuonikohjutaudinhoidossa Käytössä

Käytössä, aloitettiinn 2010; arkipäivää,laite ja taitoolemassaHyvinkäällä, tänävuonna tehty noin150. On

Laskimonsisäinenradioablaatio

käytössäLaskimotukoksenpitkäkestoinenehkäisy lonkanelektiivisentekonivelleikkauksenyhteydessä

Toteutuu 99,99%:sti

RutiinikäytössäHyvinkäällä On Käytössä

Laparoskooppisensappirakon poistonoppiminenleikkaussimulaattorinavulla Toteutuu täysin

Keskitetty Hyksiin,myös koulutuksenosalta; kallistasimulaattoria eikäytössäHyvinkäällä; muttakoulutustaaloitellaangastrokirugiaanerikoistuville-harjoittelu ns.blackboxi meillähalvempanaversionatietokoneohjelmalla. Ei Ei käytössä

Maksasolusyövänpesäkkeidentuhoaminenpaikallishoidolla

Periaatteessanoudatamme

sitä mitä HALO-raportissa on

todettu

Ei käytössä,keskitetty Hyks( syöpätautienkautta Hyksmaksakirurgienkanssa päätettynä) Ei Ei koske meitä Ei

Aivojenviilennyshoitosydänpysähdyksestäelvytetyillä

Toteutuu eriosastoilla eri

tavoin (0-100%potilaista, joille

suositellaan)

Keskitetty HUS-alueella Meilahdenja Jorvintehohoitoyksiköihin;tarv ohjataan sinnepotilaat jossairaalassatapahtunut elvytys;sairaalanulkopuolellaelvytetyistäensihoito konsultoisuoraan emyksikköjä. Ei

Aloitetaanyhteistyössä

Finn-HEMS-päiv.kanssa

Toteutetaantarvittaessa

Hyksissä

Yhtymähallinto

46

Naisten- ja lastentautien alueen vastaukset HALO-suositusten käyttöä koskevaan kyselyyn


Hysteroskooppinensterilointi metallisellamikroimplantilla

Suosituksenmyötä käyttöyleistynyt javakiintunut;

2008:34,2009:532010:74

2011:79, 2012ennuste:90

Käytössä; suurinosa potilaitasteriloidaan tällämenetelmällä On

käytössä v:sta2011 lähtien,

tänä vuonna 14kpl joista 10

polikliinisesti ja4 päiväki-rurgiana

Essure onvakiinnut-

tanutasemansa

yleisim-pänä

sterilisaatiomenetelmänä.

Viilennyshoitovastasyntyneenhypoksis-iskeemisessäenkefalopatiassa

Käyttö 2007-2010 vakiintunut

vuosittaiselletasolle 13-19, koaikana yhteensä

61 lastaviilennetty

Keskitetty HyksinLastenklinikalle.HyvinkäältävastasyntyneidenakuuttejasairaalasiirtojaLastenklinikanteho-osastolle n.10-12kpl/vuodessa, javiimeisen vuodenaikana kaksi taikolme lasta näistäon päätynytviilennyshoitoon.Viilennyshoidet-tujen lastenkehitysseurantatoteutetaan sittenLastenlinikalla. Ei Ei koske meitä

KeskitettyHyksiin.

Suositus Hyks Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa PorvooPaklitakselipin-noitettupallolaajennuskatetriperifeerisenvaltimotaudinhoidossa

Käytössä vainrajoitetusti jatutkimuksen

puitteissa Ei käytössä Ei Ei koska meitäPCA3-geenitestieturauhassyövändiagnostiikassa Ei käytössä Ei käytössä Ei Ei käytössä

Yhtymähallinto

47

Suositus Hyks Hyvinkää LohjaLänsi-

Uusimaa Porvoo

Kohtuvaltimoidenembolisaatiooireisten myoomienhoidossa

Käyttölisääntynytsuosituksen

myötä. Kaikenkaikkiaankuitenkin

indisoitu melkopienelle

potilasryhmälle,n 5-10 vuosittain

Ei käytössä,Hyvinkäällä eiangiografiavälineis-töä/-valmiutta.Poikkeustapauk-sissa potilaitaläheteään Hyksiinem. hoitoon. Ei Ei tehdä Ei tehdä

STAN-menetelmänlisähyötysynnytyksenaikaisessasikiövalvonnassa

HALOn myötäSTAN-

ohjeistuksiatarkennettiin.Lääkäreiden ja

kätilöidenkoulutusta/

tapausanalyy-sejä lisättiin.

Käyttöparannusten

jälkeenmäärällisesti

ennallaan

STAN-HALO onpäivitetty 10/12,jolloin punainenlieveni keltaiseksi.KäyttöäHyvinkäällä ei olelopetettu (kuten eijuuri muuallakaan;vähentynytkylläkin) On

Ei koskemeitä eikä

sitä käytettysilloin kuntäällä oli

synnytystoi-mintaa

70-80 %:ssasynnytyksiäkäytetään

STAN-rekisteröin-

tiä

HUS-kuvantamisen vastaukset HALO-suositusten käyttöä koskevaan kyselyyn


64-rivitietokonetomografiasepelvaltimotaudindiagnostiikassa

Vastaa HALO-suositusta

Keskitetty HUS-Kuvantamisen

yksikössä Meilahdensairaalaan, sieltä

tilattavissa. Ei ei käytössä

Yhtymähallinto

48


TT-kolografiapaksusuolensairauksiendiagnosoinnissa

Vastaa HALO-suositusta

Käytössä niillä joillekolonoskopiaa ei voi

tehdä tai se ei tuodiagnoosia.Perinteisetkolografiatloppuneet.

Tutkimuskapasiteettiei ole riittänyt

korvaamaan osaakolonoskopioista

tällä tutkimuksella,asiaa selvitellään

HUS-Kuvantamisenkanssa. Ei

Otetaankäyttöön

vuonna 2013kunhan HUS-

Kuvantaminenon valmiina

siihen (siihensoveltuva TT-

laite saatusyksyllä 2012 )

Sydän- ja keuhkokeskuksen vastaukset HALO-suositusten käyttöä koskevaan kyselyyn


Paklitakselipin-noitettupallolaajennuskatetrisepelvaltimostentinuusinta-ahtaumanhoidossa

Kaikkiaan noin2.5 %:ssa kaikista

laajennuksista

Ei käytössä,angiografiat japallolaajennus

keskitetty, potilaatohjataan Hyksiin Ei

Eikoskemeitä

Paklitakselipin-noitettupallolaajennuskatetrisepelvaltimoahtaumienhoidossa

Vainpoikkeustapauksissa

Medisiinisen alueen vastaukset HALO-suositusten käyttöä koskevaan kyselyyn

Suositus Hyks Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa PorvooAivojenviilennyshoitoaivoinfarktinsairastaneilla

Toteutuu lähinnätutkimuksen

puitteissa Ei käytössä Ei ei käytössä Ei

Yhtymähallinto

49

Leikkaustiimin tarkistuslista

Leikkaussalin tarkistuslistan käytön kehitys HYKSin operatiivisessa tulosyksikössä on esitetty allaolevassa taulukossa 9. Vaikka sen käyttö on ajan myötä huomattavasti parantunut, on siinäedelleen parantamiseen varaan semminkin kun Valvira kannustaa sen käyttöön jaPotilasvakuutuskeskus edellyttää sen käyttöä.

Taulukko 9. Tarkistuslistojen käyttö Hyksin eri sairaaloissa tammikuu 2012 – maaliskuu 2013.

TARKISTUSLISTAN KÄYTTÖ, tammikuu 2012

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

70,0 %

80,0 %

90,0 %

JorviLO

S

JORVI

PÄIK

I

Kirra

LOS

KIRRA

PÄIK

I

Korva

LOS

MEILo

s

Peija

sLOS

Peija

sPÄIKI

Silm

äLOS

Hersa

Töölö

Neurok

Töölö

Ort

Töölö

Plas

t

Alkutark. aikalisä lopputark

Tarkistuslistojen käyttö, kesäkuu 2012

0,0 %10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %90,0 %

100,0 %

Jorvi

LOS

JORVI P

ÄIKI

KirraLOS

KIRRA

PÄIKI

KorvaL

OS

MEILos

Peijas

LOS

Peijas

PÄIKI

SilmäLO

SHersa

TöölöNeu

rok

TöölöOrt

TöölöPlas

t


Yhtymähallinto

50

Muiden sairaanhoitoalueiden tilanne lokakuussa 2012 näkyy alla olevasta kuvasta. Enitenkorjaamisen varaa oli Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla, joilla suositus leikkaustiimintarkastuslistan käytöstä toteutui huonosti.

Tarkistuslistojen käyttö maaliskuu 2013

0,0 %10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %90,0 %

100,0 %

JorviLOS

JORVI PÄIKI

KirraLOS

KIRRA PÄIKI

KorvaLOS

Lastenklin

ikka, LOSMEILo

s

Naistenklin

ikka, LOS

Kätilöopisto

, LOS

PeijasLO

S

PeijasPÄIKI

SilmäLO

SHersa

TöölöNeurok

TöölöOrt

TöölöPlast

Alkutark. a ika l i sä lopputark

Tarkistuslistojen käyttö joulukuu 2012

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

70,0 %

80,0 %

90,0 %

100,0 %

JorviLO

S

JORVI P

ÄIKI

KirraLO

S

KIRRA PÄIKI

KorvaLO

S

MEILos

PeijasLO

S

PeijasPÄ

IKI

SilmäLO

SHersa

TöölöNeurok

TöölöOrt

TöölöPlas

t


Yhtymähallinto

51

Taulukko 10. Tarkistuslistojen käyttö HUS:n muiden sairaahoitoalueiden sairaaloissa joulukuussa 2012.

Leikkauspalveluja HUS:lle tuottavat yksityiset palveluntuottajat ilmoittivat helmikuun alussa 2013kaikki käyttävänsä tarkistuslistoja.

Yhteenveto: Saatujen vastausten perusteella arvioituna HALO-suositukset toteutuvat HUS:ssamelko hyvin, joskaan kaikkia suosituksia ei näytetä noudattavan. Tulokset tosin perustuvat pääosinvastaajien subjektiivisiin arvioihin, koska tilastotietoa suositusten toteutumisesta oli – leikkaustiimintarkistuslistaa lukuun ottamatta - vaikea saada.

Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö on koko ajan lisääntynyt, mutta vieläkään se ei useissayksiköissä ole lähelläkään tavoitetta, että sitä käytettäisiin kaikissa leikkauksissa niinalkutarkastuksessa, aikalisän aikana kuin lopputarkastuksessakin.

Asenteita HALO-suosituksia kohtaan kuvaa yhden vastaajan toteamus: ” HALO-suositukset eivätsuoranaisesti vaikuta toimintatapaamme, vaan teemme päätökset ensisijaisesti itse kansainvälistätutkimusnäyttöä punniten. Tässä tapauksessa olemme päätyneet käytäntöön, joka on hyvinyhteensopiva HALO-suosituksen kanssa”.

Kun ottaa huomioon, että HALO-suositukset perustuvat sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärienyhteiseen, koko erikoissairaanhoidon kentän kattavaan näkemykseen – joka perustuujärjestelmällisiin kirjallisuuskatsauksiin, joiden tekemisessä on ollut mukana maamme eturivinkliinikoita – tuntuu varsin yllättävältä, ettei HUS:ssa tällaista näkemystä pidetä joka paikassatärkeänä eikä Suomessa tehtyjen järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten tulokseen ilmeisestiluoteta.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

Hyvinkä

änsai

raala

Lohjan Sa

iraa la

Porvoon sai

raala

Länsi-

Uuudenmaa

n saira

a la

Alkutarkastus

Aikal isä

Lopputarkastus

Yhtymähallinto

52

6.4. Hoitotyönjafysioterapiansuositukset

6.4.1. HoitotyönjafysioterapiansuosituksientoteutuminenHUS:ssa

Yhteenveto suositusten toteutumisesta esitetään taulukossa 11. Kuten voidaan todeta, suositustentoteutumissa oli ongelmia: vain yksi (imetysohjaus) toteutui kiitettävästi, muut tyydyttävästi,välttävästi, heikosti tai ei ollenkaan.

Taulukko 11. Arvioitujen hoitotyön ja fysioterapian suositusten toteutuminen HUS:ssa.


suositukset Toteutuminen* Huomioita

1

Omahoidon ohjauksen sisällötsydämen vajaatoimintapotilaanhoitotyössä Ei ollenkaan

Hyks Meilahden sairaalassatoteutui heikosti ja muualla

HUS:ssa ei ollenkaan.

2

Lasten kaltoinkohteluntunnistaminen ja siihenpuuttuminen Välttävästi

Lastenklinikan ja Jorvinpäivystyksien osalta eroja.

3

Raskaana olevan, synnyttävän jasynnyttäneen äidin sekäperheen imetysohjaus Kiitettävästi Sairaalakohtaisia eroja.

4

Kaatumisten jakaatumisvammojen ehkäisynfysioterapiasuositus

Osintyydyttävästi ja

osin ei ollenkaanAVH-potilaiden kohdalla eitoteutunut juuri lainkaan.

5Rafaelan hyödyntäminenjohtamisessa Tyydyttävästi

Ongelmana järjestelmän teknisetviat ja reaaliaikainen

toimimattomuus sekätunnuslukujen huono

hyödyntäminen


Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan kyseisten suositusten toteutumista yksityiskohtaisemmin.

6.4.2. Omahoidonohjauksensisällötsydämenvajaatoimintapotilaanhoitotyössä

Hoitosuositus (1.7.2011) perustuu European Society of Cardiologyn laatiman ESC Guidelines forthe Diagnosis and Treatment of Acute and Chronic Heart Failure 2008 -suosituksen osioonpotilaan lääkkeettömästä hoidosta (12,13).

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sydämenvajaatoimintapotilaan ohjauskaavake(päivitetty M-L. H & L.P 2012) vastaa sisällöltään Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen

Yhtymähallinto

53

vajaatoimintapotilaan hoitotyössä - hoitotyön suositusta. Ohjauskaavakkeesta puuttuu ainoastaanpotilaan masennusoireiden tunnistamiseen liittyvä kohta. HUS:ssa oleva ohjauslomake on ollutkäytössä jo ennen kyseistä hoitotyön suositusta, mutta sitä on suosituksen ilmestymisen jälkeentäydennetty paremmin vastaamaan suositusta.

Tarkasteluun valittiin vuonna 2012 hoidetuista potilaista 40 potilaan sairaskertomustiedotseuraavilta alueilta: Meilahti, Jorvi, Peijas, Hyvinkää, Porvoo, Länsi-Uusimaa sekä Lohja.Jokaiselta alueelta valittiin satunnaisesti 20 potilasta diagnoosilla I42.0 ja 20 potilasta diagnoosillaI50.9. Otokseen valikoiduista sairaskertomustiedoista jäi osa puuttumaan, koska potilaspaperiteivät olleet saatavilla kyseisenä ajankohtana arkistossa. Sairaskertomustiedoista etsittiin ”sydämenvajaatoimintapotilaan ohjauskaavaketta”. Jos ohjauskaavake löytyi täytettynä potilaspapereista,tulkittiin hoidon noudattavan suositusta hyvin.

Taulukko 12. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskaavakkeen käyttö HUS:ssa (n=280) vuonna 2012.

Ohjauskaavaketta oli käytetty ainoastaan Meilahden sairaalassa kolmen potilaan kohdalla.Peijaksen sairaalassa yhdellä potilaalla oli käytetty sepelvaltimopotilaan jatkohoitolomaketta ja senohjaussisältö (terveyden edistäminen ja riskitekijöiden ehkäisy, lääkehoito, liikunta, ravinto, muutarkitoiminnot sekä annettu kirjallinen materiaali) vastasi vain osittain sydämenvajaatoimintapotilaan ohjauskaavaketta. Koska kyseessä oli eri kaavake, jätettiin tämä otoksenulkopuolelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen sisällöt eivät tulehoitotyön toteutuksessa esiin systemaattisen ohjauskaavakkeen käytön kautta. Tämän tarkastelunperusteella hoitosuositusta ”Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaanhoitotyössä” noudatetaan ohjauskaavaketta käyttäen Hyksin Meilahden sairaalassa heikosti jamuualla HUS:ssa ei ollenkaan.

6.4.3. Lastenkaltoinkohteluntunnistaminenjasiihenpuuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen -hoitotyön suositus on julkaistu5.3.2008. Suositukseen sisältyy lapsen ja vanhempien käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöidenmerkkien ja oireiden tunnistaminen sekä arvio mahdollisesta kaltoinkohtelusta. Hyksinlastensairaaloissa (Lastenklinikka ja Jorvi) on käytössä PAKE –kaavake (lasten ja nuorten

Meilahti Jorvi Peijas Hyvinkää Lohja Porvoo Länsi-Uusimaa Yhtdg I42.0 + dg I50.9 n= 40 n= 40 n= 40 n= 40 n= 40 n= 40 n= 40 n= 280Ohjauskaavake kyllä 3 (8%) 3 (1%)

Ohjauskaavake ei 33 (82%) 35 (88%) 40 (100%) 34 (85%) 39 (98%) 39 (98%) 40 (100%) 260 (93%)

Potilastiedotpuuttuivat 4 (10%) 5 (12%) 6 (15%) 1 (2%) 1 (2%) 17 (6%)Yht 40 40 40 40 40 40 40 280

Yhtymähallinto

54

pahoinpitely ja kehonkartta), jonka hoitohenkilökunta täyttää, jos kyseessä on tapahtunut tai epäilytapahtuneesta lapsen kaltoinkohtelusta. Kaavakkeeseen kirjataan tapahtumatiedot potilaankertoman mukaan sekä hoitohenkilökunnan merkinnät potilaan tilasta. Tämä kaavake toimii apunalasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa, arviossa sekä siihen puuttumisessa. Täytetty PAKE –kaavake on myös edellytys lapsen/nuoren jatkohoidon turvaamiseksi. PAKE –kaavakkeen tietojakäytetään muun muassa rikosilmoituksen kirjaamisessa ja vammojen ja tekotavan kuvaukseenpoliisin suorittamissa kuulusteluissa sekä lääkärinlausunnon pohjana (14).

Tarkasteluun valittiin vuonna 2012 hoidetuista potilaista ne, joiden diagnoosina oli T74.1 (lapsenfyysinen pahoinpitely). Jorvin sairaalassa potilaita oli 14 ja Lastenklinikalla 25. Koska potilasmääräoli vähäinen, otettiin kaikki tarkasteluun. Sairaskertomustiedoista etsittiin PAKE – kaavaketta. Joskaavake löytyi potilaspapereista, tulkittiin toiminnan noudattavan suositusta.

Taulukko 13. PAKE kaavakkeen käyttö Lastenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja oireiden arvioinnissa diagnoosin T74.1 potilaista46 %:lla käytettiin PAKE – kaavaketta, 39 %:lla ei käytetty ja 15 % potilastiedot jäi saamatta.Huomattavaa on, että Jorvin sairaalan otoksessa viisi potilasta kuului ns. yhteispäivystyksen piiriinja heidän potilaspapereitaan ei Jorvin arkistossa säilytetty eikä näin ollen niitä päässyt myöskääntarkastelemaan. Heidän potilastietonsa menevät suoraan lähettävälle terveysasemalle, samoinmahdollinen PAKE –kaavake. Lastenklinikalla yhden potilaan potilastiedot eivät olleet kyseisenäajankohtana arkistossa. Kaavaketta olivat täyttäneet sekä hoitajat että lääkärit. Yhden potilaankohdalla Lastenklinikalla PAKE –kaavake oli täyttämättä potilaspapereissa.

Yhteenvetona todetaan, että tarkasteluun otetuista potilastapauksista vajaalla puolella oli PAKE –kaavaketta käytetty hoidon toteutuksessa. Aktiivisemmin sitä käytettiin Lastenklinikalla kuinJorvissa. Tätä selittää ehkä se, että PAKE –kaavake on ollut käytössä pidempään Lastenklinikalla.Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen – hoitotyön suositus toteutui välttävästiHyksin lastensairaaloissa.

6.4.4. Raskaanaolevan,synnyttävänjasynnyttäneenäidinsekäperheenimetysohjaus

Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus -hoitotyönsuositus on julkaistu 31.8.2010. Suosituksen tavoitteena on imetystuen laadun parantaminen sekäimetykseen liittyvien ohjauskäytänteiden yhtenäistäminen. Hoitosuosituksen mukainen

Jorvi Lastenklinikka Yhtdg T74.1 n=14 n=25 n=39PAKE -kaavake kyllä 3 (21%) 15 (60%) 18 (46%)

PAKE -kaavake ei 6 (43%) 9 (36%) 15 (39%)

Potilastiedot 5 (36%) 1 (4%) 6 (15%)puuttuivatYht 14 25 39

Yhtymähallinto

55

imetysohjaus synnytyssairaalassa perustuu WHO/Unicefin Vauvamyönteisyysohjelmaan ja sennoudattamiseen. Vauvamyönteisyysohjelma sisältää 10 kriteeriä onnistuneeseen imetykseen,jossa lähes kaikkien kriteereiden tavoitetaso on 80 %. HUS:ssa on synnytyssairaaloissa kehitettyuseita vuosia Vauvamyönteisyysohjelman mukaista toimintaa. Hyks alueen synnytyssairaaloistaNaistenklinikan ja Kätilöopiston sairaaloissa vauvamyönteisyyden toteutumista on systemaattisestiseurattu vuodesta 2002 alkaen ja Jorvin sairaalassa vuodesta 2007. Hyvinkään sairaalassa tietojaon seurattu vuodesta 2007.

Hoitosuositus suosittaa WHO/Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaistaimetysohjaajakoulutusta (20 tuntia) henkilökunnalle. Imetysohjaajakoulutus sisältyykätilökoulutukseen ja näin ollen kaikkien synnytyssairaaloiden kätilöistä osa on suorittanutimetysohjaajakoulutuksen ammattitutkinnon osana. Imetysohjaajakoulutuksen kattavuus ei olekuitenkaan 100 %, koska vanhanmuotoiseen kätilökoulutukseen imetysohjaajakoulutusta ei vieläsisältynyt. Hyks:n synnytyssairaaloissa on järjestetty imetysohjaajakoulutusta 1990-luvulta alkaenja yli 90 % synnytysyksiköiden hoitohenkilökunnasta on saanut koulutuksen.Vauvamyönteisyysohjelmassa tavoitetaso on vähintään 80 %. Lisäksi Hyks-alueenvastasyntyneiden ja keskosvauvojen osastojen (L2, LV37, K7 ja N7) hoitajista noin 36 % on käynytimetysohjaajakoulutuksen. Hoitosuosituksen mukaisesti imetysohjauskäytäntöjenyhtenäistämiseksi ja laadun parantamiseksi Hyks:ssä on nimetty imetyskoordinaattoreita, joidentehtävänä on muun muassa imetysaiheisten koulutusten järjestäminen, kirjallisten hoito-ohjeidenlaadinta sekä yhteistyö alueen perusterveydenhuollon kanssa. Muilla sairaanhoitoalueilla ei olenimettyjä imetyskoordinaattoreita, mutta heillä on nimettyjä imetysvastaavia henkilöitä.

Hoitosuosituksen mukaisesti imetyksen käynnistymiseen vaikuttaa seuraavien hoitokäytäntöjentoteutuminen; välitön ihokontakti ja varhaisimetys tunnin sisällä syntymästä, täysimetyssairaalassa, ympärivuorokautinen vierihoito, lapsentahtinen imetys, tutittomuus sekäperhekeskeisyys.

Hyks:ssä on välittömälle ihokontaktille, vierihoidolle ja tutittomuudelle asetettu 80% tavoitearvo.Hoitosuositus suosittaa varhaisimetystä tunnin sisällä synnytyksestä. Hyks:ssä ja Porvoossavarhaisimetykseen on tästä poiketen asetettu tavoitteeksi varhaisimetys kahden tunnin sisälläsynnytyksestä, koska osa lapsista ei esimerkiksi pitkittyneen synnytyksen tai imukuppisynnytyksenvuoksi ole valmis imemään rintaa tunnin sisällä. Aikarajan siirtäminen kahteen tuntiin tukee lapsenvalmiuksien mukaan toimimista. Hyvinkäällä ja Lohjalla pyritään suosituksen mukaiseenvarhaisimetykseen tunnin sisällä synnytyksestä, joista Hyvinkää pyrkii 75 %:n tavoitteeseen jaLohja 80 %:n tavoitteeseen.

Vastasyntyneen ruokkiminen synnytyssairaalassa jaetaan täysimetykseen, lääketieteellisestäsyystä annettuun lisämaitoon ja muuhun lisämaitoon. Tavoite on, että ilman lääketieteellistä syytälisämaitoa saisi alle 20 % vastasyntyneistä ja siten täysimetettyjä ja lääketieteellisestä syystälisämaitoa saaneita olisi yhteensä 80 %. Lääketieteellisestä syystä lisämaitoa annetaan, jos lapsion syntynyt ennenaikaisesti (alle 37 raskausviikkoa), lapsen verensokeri on alle 2,6 mmol/L,lapsen paino on laskenut 10 % tai enemmän syntymäpainosta tai muusta lääkärin määräyksestä.Lisäksi lääketieteelliseksi lisämaidoksi lasketaan tilanteet, jossa äiti ei voi imettää lasta esimerkiksisairauden tai lääkityksen vuoksi. Muusta syystä annettu lisämaito on kaikki muu vastasyntyneilleannettu lisämaito, esimerkiksi äidin toive lisämaidosta.

Yhtymähallinto

56

Hyksin synnytyssairaaloissa on Vauvamyönteisyysohjelmaan pohjautuva oma seurantakaavake,joka täytetään jokaisesta syntyneestä lapsesta. Seurantakaavakkeeseen kirjataan tietytmitattavissa olevat hoitokäytännöt, joista osa liittyy myös hoitotyön suositukseenimetysohjauksesta; ihokontaktin ja ensi-imetyksen toteutuminen, vierihoito, lisämaidon saanti sekätutin käyttö.

Tarkasteluun valittiin kaikki HUS:n synnytyssairaalat (Hyks, Hyvinkää, Lohja ja Porvoo). Kaikissasynnytyssairaaloissa kerätään systemaattisesti Imetysohjaus – hoitotyön suositukseen perustuviatietoja.

Taulukko 14. Imetysohjaukseen liittyvä seuranta Hyks –alueella sekä Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa.

Yhteenvetona todetaan, että HUS:n synnytyssairaaloissa pyritään noudattamaanVauvamyönteisyysohjelman mukaista toimintaa ja sillä on vaikutusta myös imetysohjaus –suosituksen toteutumiseen. Imetysohjauksen hoitotyön suositus ja Vauvamyönteisyysohjelma ovathyvin samansisältöiset. Imetyksen käynnistymiseen liittyvää seurantakaavaketta täytetäänaktiivisesti ja imetysohjaukselle asetettuja tavoitteita seurataan systemaattisesti. Hoitosuosituksenmukaisesti imetysohjauksessa tärkeää on myös hoidon toteutuminen yhden hengen taiperhehuoneessa, nimetty omahoitaja, vertaistuki sekä mahdollisuus rintapumppujen lainaamiseen.Näistä omahoitajuuden toteutumisesta sekä isän yöpymisestä sairaalassa (perhehuone) kerätääntietoja. Sen sijaan vertaistuesta tai rintapumpun lainaamisesta tietoja ei seurantakaavakkeeseensystemaattisesti kerätä tai seurata.

Henkilökunta on koulutettu erittäin hyvin imetysohjaukseen. Synnytyssairaaloiden välillä onhoitokäytännöissä havaittavissa joitakin eroja. Erityisesti Naistenklinikan kohdalla saavutetaan vainosa hoitosuosituksen mukaisista tavoitteista, koska tavoitearvoihin on päästy vasta vierihoidon jatutittomuuden kohdalla. Naistenklinikan arvoihin vaikuttaa se, että sinne on keskitetty kaikkeinvaativimmat synnytykset, millä on vaikutusta myös imetysohjauksen toteuttamiseen.Samantyylisissä synnytyssairaaloissa, kuten Kätilöopisto ja Jorvi, on eroja täysimetyksessä jamuun lisämaidon antamisessa. Huomattavaa on myös Lohjan ja Porvoon täysimetyksen korkea

HUS KOS NKL JORVI HYVINKÄÄ LOHJA PORVOOHoitosuosituksen kriteerit tavoite 2012 2012 2012 2012 2012 2012

Täysimetys 56 % 33 % 35 % 35 % 71 % 80 %

Lääketiet.lisämaito 25-30 % 26 % 40 % 39 % 40 % 19 % 14 %

Muu lisämaito < 20 % 18 % 26 % 26 % * 10 % *

Vierihoito 80 % 94 % 91 % 95 % 91 % 92 % 89 %

Tutittomuus 80 % 94 % 88 % 95 % * 98 % 59 %

Välitön ihokontakti 80 % 82 % 70 % 88 % 78 % väh 80 % 89 %Varhais imetys alle 2h iässä 80 % 77 % 65 % 81 % 82 %Varhais imetys alle 1h iässä 75-80% 67 % 79 %Synnytysten määrä 5619 5589 3397 1685 982 827* tilastointilukua ei tiedossa

75-80 %

82 % 73 % 74 % 75 % 90 % 94 %

Yhtymähallinto

57

onnistumisprosentti verrattuna muihin synnytyssairaaloihin. Lisäksi Porvoossa tutittomuudenkohdalla on melko alhainen prosentti suhteessa muihin synnytyssairaaloihin. Kaiken kaikkiaanraskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus – hoitotyönsuositus toteutuu HUS-alueella kiitettävästi.

6.4.5. Kaatumistenjakaatumisvammojenehkäisynfysioterapiasuositus

Fysioterapiasuosituksessa korostetaan kaatumisten ja kaatumisvammojen vaarassa olevienhenkilöiden tunnistamiseen sekä erilaisten ehkäisytoimien moniammatilliseen suunnitteluun jatoteutukseen liittyvää toimintaa. Suosituksessa tuodaan esiin useita erilaisia kaatumisvaaranarvioinnissa suositeltavia mittareita. Lisäksi fysioterapeuttien osuus henkilöiden liikkumis- jatoimintakyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja parantamisessa on hyvin keskeistä. Potilaanasuinympäristön arviointi ja suunnittelu ehkäisee kaatumisia.

Arvioinnin kohteeksi valittiin diagnoosilla G35 (MS –potilaat) Hyks –alueelta (Meilahti, Jorvi, Peijas)vuonna 2012 hoidossa olevien 10 potilaan sairaskertomustiedot sekä diagnoosilla I61 (AVH –potilaat) viiden potilaan sairaskertomustiedot. Lisäksi valittiin Lohjan ja Hyvinkäänsairaanhoitoalueilta 10 potilasta/alue diagnoosilla G35. Yhteensä tarkasteltiin 35 potilasasiakirjaa.Valittujen potilaiden sairaskertomustiedoista tarkasteltiin 1) päivittäisen hoitokertomuksen kohdastapäivittäisen hoidon toteutus –otsakkeen alta toimintakykyyn vaikuttavat tekijät sekä 2) Mirandanfysioterapian näkemyslehti.

Sairaskertomustiedoista arvioitiin fysioterapiasuosituksen sisällön mukaisesti:

1. Onko potilaasta tehty palvelupyyntö fysioterapiaan? (taustakysymys)2. Onko tasapainoa/kaatumisriskiä arvioitu ja millä mittarilla (taulukko 15)?

TUG, FRT, OLS, FTSS, TS, CGS, BBS, DGI, POMA, SPPG, ABC, FES-I3. Miten on ohjattu jos tasapaino/kaatumisriski on todettu? Liikuntaharjoitteita, apuvälineiden

käyttöä?4. Onko neuvottu asuinympäristöön liittyviä asioita?

Taulukko 15. Tasapainoa / kaatumisriskiä arvioivien mittareiden lyhenteiden selitteet.

Lyhenne Englanninkielinen nimi Suomenkielinen nimiFRT Functional Reach Eteenkurotus seisten -testi

TUG Time Up and GoToiminnallinen tasapainoa ja liikkumiskykyä mittaavatesti

OLS One-Legged Stand test Yhdellä jalalla seisomistestiFTSS Five Times Sit to Stand 5 kertaa tuolilta ylösnousutestiTS Tandem Stance Seisominen jalat peräkkäin -testiCGS Comfortable gait speed Itsevalittu kävelynopeus lyhyellä matkallaBBS Berg Balance Scale Toiminnallinen tasapainotestiDGI Dynamic Gait-Index Dynaaminen kävelyindeksi

Yhtymähallinto

58

Lyhenne Englanninkielinen nimi Suomenkielinen nimiSPPB Short Physical Performance Battery Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö

POMAPerformance-Oriented-Mobility-Assessment Toiminnallinen liikkumiskyvyn arviointitesti

ABC Activity-Specific- Balance -ScaleABC-asteikko toiminnallisen tasapainon varmuudenarvioimiseen

FES-IFalls Efficacy Scale -International /FES-I short version Kaatumispelon arvioimiseen kehitetty testi

Hyksin kohdalla kaikista MS – potilaista (n=9) kahdella täyttyivät kaikki kriteerit ja neljän kohdallaei yksikään kriteereistä. Lisäksi yhden potilaan kohdalla oli fysioterapiapyyntö tehty, muttatarkastelussa olevia kriteereitä ei oltu käyty läpi. Kahden potilaan kohdalla kriteeristö täyttyiosittain. Käytettyjä toimintakyvynarviointimittareita olivat BBS, FTSS ja FSQ.

Hyvinkään kohdalla kaikista MS – potilaista (n=10) kolmella täyttyivät kaikki kriteerit ja kahdenkohdalla ei yksikään kriteereistä. Kahden potilaan kohdalla oli fysioterapian palvelupyyntö tehty,mutta kriteerit eivät täyttyneet, koska fysioterapialle ei ollut tarvetta potilaiden hyväkuntoisuudenvuoksi. Huomiota herätti kuitenkin se, että tästä huolimatta palvelupyyntö oli tehty. Lisäksi kolmenpotilaan kohdalla kriteeristö täyttyi osittain. Käytettyjä toimintakyvynarviointimittareita olivat BBS,OLS ja TS. Lisäksi Hyvinkäällä kahden potilaan toimintakykyä oli arvioinut myös fysiatri.

Lohjan kohdalla kaikista MS – potilaista (n=10) yhdellä täyttyi kaikki kriteerit ja kuudella eiyksikään kriteereistä. Lisäksi yhden kohdalla oli fysioterapian palvelupyyntö tehty, mutta kriteeriteivät täyttyneet. Kahden potilaan kohdalla palvelupyyntöä ei oltu tehty potilaiden hyväkuntoisuudenvuoksi. Käytetty toimintakyvynarviointimittari oli FTSS.

Hyksin kohdalta tarkasteltiin myös AVH –potilaiden (n=5) fysioterapiasuosituksen toteutumista.Kaikista potilaista kolmen kohdalla kriteeristö ei täyttynyt ollenkaan ja yhden kohdalla eitoimintakyvynarviointiin ollut tarvetta. Lisäksi yhden potilaan kohdalla kriteeristö toteutui osittain.Käytettyjä toimintakyvynarviointimittareita olivat BBS ja OLS.

Yhteenvetona todetaan, että kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksentoteutumisessa on eroja HUS:n eri alueilla. MS – potilaiden kohdalla täysin tai osittain toteutuisuositus 11/30:llä ja kun siihen vielä lisätään potilaat, joilla fysioterapian arviointi ei ollut tarpeenpotilaan hyväkuntoisuuden vuoksi, toteutui suositus 15/30:llä, joista Hyvinkäältä oli kahdeksan,Hyksistä neljä ja Lohjalta kolme potilasta. Fysioterapian suosituksen voi katsoa toteutuvan MS –potilaiden kohdalla tyydyttävästi, mutta eri alueiden välillä oli eroja.

AVH –potilaiden kohdalla kriteerit täyttyivät osittain vain yhden potilaan kohdalla.Fysioterapiasuositus AVH – potilaiden kohdalla ei toteutunut juuri ollenkaan Hyksissä.Huomioitavaa kuitenkin on, että tarkastelussa oli pieni määrä potilasasiakirjoja.

Yhtymähallinto

59

6.4.6. Rafaelan™hyödyntäminenjohtamisessa

6.4.6.1. Osastonhoitajilletehtykysely

Kysely lähetettiin 143 osastonhoitajille, joista vastasi 83 (58 %). Eniten yksiköitä kertyi Naisten- jalastentautien tulosyksiköstä (kuvio 1). Toimintayksikköinä eniten oli vuodeosastoja (kuvio 2).

Kuvio 1. Vastaajien jakauma (tulosalue / tulosyksikkö tai osaamiskeskus), jossa Rafaela™ -hoitoisuusluokitusta on käytetty (n=83).

Yhtymähallinto

60

Kuvio 2. Rafaela™ –hoitoisuusluokituksen käyttö toimintayksiköittäin (n=83).

Vastanneista osastonhoitajista 61 % ilmoitti tekevänsä säännöllisesti hoitoisuusraportin ja 39 % eiepäsäännöllisesti. Vastaajista 80 % oli viimeksi tehnyt raportin kuluneen kahden kuukauden aikana(kuvio 3). Vastaajista 82 % ilmoitti osaavansa tehdä hoitoisuusraportin.

Kuvio 3. Osastonhoitajien viimeksi tekemä raportti (n=83).

Syitä hoitoisuusraportin analysoinnin vaikeuteen olivat

1. Hoitoisuusluokitus -järjestelmään liittyvät tekijät· yksikköön ei ole määritelty optimaalista tasoa· tietojärjestelmä ei toimi· tietojärjestelmistä saatava tieto on hajallaan· tieto on epäluotettavaa

Yhtymähallinto

61

· järjestelmä on otettu vasta käyttöön· tieto ei kuvaa tiettyä suppeaa toimintaa riittävän hyvin

2. Raportointiin liittyvät tekijät· raportointi on takautuvaa, ei aina muista toimintaa· pitkältä ajanjaksolta ei ole saanut tasalaatuista dataa, analysointi ei ole uskottavaa· hoitoisuustietoihin vaikuttavat syyt ja tarvittavat toimenpiteet ovat epäselviä

3. Käyttäjiin liittyvät tekijät· tietojen hyödyntäminen on epävarmaa· vähäinen kokemus, asia on vielä uusi· esimies ei ole kiinnostunut raporteista

Osastonhoitajista 64 % käsitteli kuukausittain hoitoisuustietoja henkilökunnan kanssa. Lähes kaikkiheistä ilmoittivat käsittelevänsä kuukausiraportin henkilökunnan kanssa osastokokouksissa.Osastoilla käydään yhdessä keskustelua hoitoisuusluvuista sekä kuullaan henkilökunnankokemuksia kuluneesta kuukaudesta. Henkilökunnan kokemusta verrataan kyseisen kuukaudenhoitoisuuslukuihin. Lisäksi osa osastonhoitajista ilmoitti lähettävänsä kuukausiraportin vieläsähköpostilla koko henkilökunnalle luettavaksi.

Osastonhoitajista 36 % ei käsittele hoitoisuustietoja kuukausittain henkilökunnan kanssa. Syitäkäsittelemättömyyteen olivat:

1. Hoitoisuusluokitus -järjestelmään liittyvät tekijät· järjestelmän tekniset ongelmat,· tietoja ei ole saatavilla, järjestelmä on usein pois käytöstä· tiedot ovat epäluotettavia, virheellisiä,· ei ole tehty Paoncilia· PCM on jatkuvasti päivityksessä

2. Raportointiin liittyvät tekijät· raportit eivät ole reaaliajassa

3. Käyttäjiin liittyvät tekijät· ajan puute· motivaation puute· väistöaikainen toiminta ei ole normaalitilanne· tietojen perusteella osastonhoitajalla ei ole mahdollisuutta tehdä toiminnanmuutoksia

reaaliajassa

Osastonhoitajista 65 % lähettää kuukausiraportin osastoryhmän päällikölle (kuvio 4). Sen lisäksiraporttia lähetetään yksikön henkilökunnalle, hoitoisuuskoordinaattorille, johtavalle ylihoitajallesekä kahdessa yksikössä toiminnasta vastaaville lääkäreille. Osastonhoitajista 20 % ei lähetäraporttia kuukausittain mihinkään.

Syitä tähän olivat· ei ole mitä lähettää, järjestelmä ei ole toiminut· tiedot olivat epäluotettavia ja virheellisiä· sovittu, ettei raportteja tehdä ennen kuin järjestelmät toimivat· johto ei ole kiinnostunut

Yhtymähallinto

62

Kuvio 4. Osastonhoitajien (n=83) lähettämät kuukausiraportit eri tahoille.

Osastonhoitajat (n=61) kirjoittivat myös runsaasti ”vapaita kommentteja” hoitoisuusluokituksenraportointiin liittyen. Näistä neljä arvioi raportointia myönteisesti ja 44 kielteisesti. Loput 13 antoisekä hyvää että huonoa palautetta. Yleisesti ottaen osastonhoitajat olivat halukkaita jakiinnostuneita Rafaela™ – järjestelmän käyttöön ja tunnuslukujen hyödyntämiseen johtamisessa.Erityisesti henkilökuntaresurssien suunnittelussa oli voitu hyödyntää hoitoisuusluokitustietoja.Keskeiset ongelmat olivat tekniseen toimimattomuuteen liittyviä, jotka turhauttivat osastonhoitajia.Osastonhoitajat kertoivat järjestelmän olevan erittäin raskas ja työläs toteuttaa nimenomaanjatkuvien teknisten ongelmien vuoksi. Toinen selkeä ongelma oli johtamiseen liittyvä.Osastonhoitajien mielestä raportoinnin systemaattisuus puuttuu, sitoutuminen johtamisessa onhuonoa ja toiminnan raportoinnin hyödyntäminen on heikkoa.

Yhteenveto: Vastanneista osastonhoitajista 61 % tekee kuukausittain hoitoisuusraportin, 64 %käsittelee sitä säännöllisesti osaston henkilökunnan kanssa ja 65 % lähettää kuukausiraportin HUSsuosituksen mukaisesti osastoryhmän päällikölle. Osastonhoitajista suurin osa on tyytymätönhoitoisuustietojen raportoinnin tekniseen toteuttamiseen sekä tietojen hyödyntämiseenjohtamisessa. Voidaan todeta, että osastonhoitajien tekemä hoitoisuusluokitukseen liittyväraportointi toteutuu HUS:ssa tyydyttävästi.

6.4.6.2. Osastoryhmänpäälliköilletehtykysely

Kysely lähetettiin 32 osastoryhmän päällikölle, joista vastasi 15 (47 %). Eniten vastauksia tuliOperatiivisesta tulosyksiköstä (kuvio 5).

Yhtymähallinto

63

Kuvio 5. Vastanneiden osastoryhmän päälliköiden (n=15) jakautuminen HUS:ssa.

Osastoryhmän päälliköistä 53 % saa säännöllisesti kuukausiraportteja yksiköistä, 40 % saa vainosalta yksiköitä ja 7 % ei keneltäkään (kuvio 6).

Syitä raporttien puuttumiseen olivat· yksikössä hoitoisuusluokittelu on vielä käyttöönottovaiheessa· raportit on koettu hankaliksi· järjestelmät eivät toimi· yksikössä on uusi esimies, jolle raportointi on vielä hahmottumassa· osastonhoitajalta raporttia ei vain valmistu

Kuvio 6. Osastoryhmän päälliköiden (n=15) saamat kuukausiraportit yksiköistä.

Yhtymähallinto

64

Osastoryhmän päälliköistä 87 % oli saanut kyselyajankohtana hoitoisuusluokituksenkuukausiraportin viimeisen kahden kuukauden aikana. Raportin oli saanut 3-4 kuukautta sitten 7 %ja yli 6 kuukautta sitten 7 %. Rafaelan™ raporteista 79 % osastoryhmän päälliköistä kokee, että heovat saaneet riittävästi tietoa hyödyntääkseen sitä toiminnan suunnittelussa ja 21 % kokee, etteiraportissa ole riittävästi tietoa toiminnan suunnittelun hyödyntämiseksi. Tiedon luotettavuuteen eiuskota. Raporttien koettiin olevan sisällöltään erilaisia ja vaihtelevia. Niihin toivottiinyhdenmukaisuutta, selkeämpää tiedon jäsennystä sekä enemmän toiminnan yhteenvetoa. Lisäksitoivottiin, että osastonhoitajat saisivat hoitoisuustiedot tiettynä päivänä kuukaudesta, jolloin myösosastoryhmän päällikkö voisi odottaa raportteja tiettynä päivänä kuukaudesta.

Osastoryhmän päälliköistä 53 % käsittelee raportteja säännöllisesti jossakin ryhmässä, pääasiassaosastonhoitajien kokouksissa ja muutama johtoryhmässä tai nimetyssä ohjausryhmässä.Raporteista käydään läpi tunnuslukuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä, resurssien kohdennuksia jakäydään yleisellä tasolla keskustelua osastojen keskeisistä asioista. Osastoryhmän päälliköistä47 % ei käsittele säännöllisesti raportteja missään.

Syitä käsittelemättömyydelle olivat· tieto ei ole luotettavaa, jolloin raportteja ei voi uskottavasti käsitellä laajemmin· tietoja ei ole saatu järjestelmistä· keskustelee raportista suoraan kyseisen osaston osastonhoitajan kanssa· raportteja käsitellään kolme kertaa lukukaudessa hoitoisuuskokouksessa· ei ole osana käytäntöä

Osastoryhmän päälliköistä 29 % lähetti yksiköiden Rafaela™ raportit johtavalle ylihoitajalle, 24 %lähetti jollekin muulle, kuten osastonhoitajlle takaisin palautteen kera, ylilääkärille taihoitoisuuskoordinaattorille. Osastoryhmän päälliköistä 47 % ei lähettänyt raporttia kenellekään(kuvio 7). Suurin syy oli, ettei ole mitään sovittua tapaa raporttien lähettämiseksi eteenpäin.

Kuvio 7. Osastoryhmän päälliköiden (n=15) lähettämien Rafaela™-raporttien vastaanottajat.

Yhtymähallinto

65

Viimeisenä kysyttiin osastoryhmän päälliköiltä ovatko he hyödyntäneet Rafaela™ -hoitoisuusraportoinnin tietoja johtamisen toiminnan tukena? Heistä 67 % oli hyödyntänyt ja 33 %ei ollut hyödyntänyt Rafaela™ hoitoisuusraporttien tietoja johtamisessa.

Rafaela™ rapotoinnin tietoja oli hyödynnetty· resursoinnin arvioinnissa, suunnittelussa, kohdentamisessa, rekrytoinnissa· tasattu henkilökuntaa yksiköiden välillä· työvuorosuunnittelussa· hoitotyön kehittämisalueiden tarkasteluissa

Lisäksi osastoryhmän päälliköt toivat esiin useita Rafaela™ -hoitoisuusraportointiin liittyviäkehittämiskohteita· tekninen toimivuus saatava kuntoon ja toimivaksi· raportoinnin säännöllisyyteen panostettava· tiedot lähemmäksi reaaliaikaa· tiedot helposti saataviksi, mieluiten yhdestä paikasta· osastonhoitajille toimiva ”tukipalvelu”· tulisi koskea kaikkia yksiköitä· entistä tehokkaampaa tietojen hyödyntämistä päivittäisjohtamiseen· hyvän hoidon kriteerien säännöllinen tarkistaminen

Yhteenveto: Osastoryhmän päälliköiden vastausprosentti oli pieni, mutta vastauksia tuli kattavastieri sairaanhoitoalueilta. Osastoryhmän päälliköistä noin puolet (53 %) sai säännöllisesti Rafaela™ -kuukausiraportteja yksiköistään. Näyttää siltä, että ainakin osassa osastoryhmiä raportointiatapahtuu säännöllisesti, mutta vain noin puolet osastoryhmän päälliköistä käsittelee tietojaosastonhoitajien kokouksissa. Muissa hallinnollisissa foorumeissa Rafaela™ -raportteja ei käsitelläHUS:ssa. Säännöllistä tapaa tai ajallista sykliä raportoinnin käsittelystä ei tullut esiin. Raportitlähetetään harvoin johtavalle ylihoitajalle. Osastoryhmän päälliköistä 67 % oli hyödyntänytRafaela™ -hoitoisuusraporttien tietoja. Suurin hyöty niistä oli saatu henkilökunnan erilaisissaresursointiin liittyvissä asioissa. Myös osastoryhmän päälliköt toivat esiin Rafaela™ -tietojärjestelmän tehottomuuden ja huonon toimivuuden. Tietoja haluttaisiin hyödyntää nykyistäenemmän.

Vastausten perusteella on tulkittavissa, että erityisesti koko viime vuoden 2012, joidenkinvastauksien mukaan pidempäänkin, Rafaela™ -hoitoisuusjärjestelmä on toiminut huonosti.Selvityksen perusteella HUS:ssa osastoryhmän päälliköiden Rafaela™ -hoitoisuusraportoinninhyödyntäminen toteutuu tyydyttävästi.

7. Pohdintaajatulostenarviointia

HUS:n strategian toimeenpano-ohjelmassa todetaan tavoitteena olevan vuoden 2013 aikanaselvittää kuinka suuri osa HUS:n hoitoprosesseista perustuu Käypä hoito- tai muihin näyttöönperustuviin suosituksiin. Keskeisiä tässä selvityksessä seurattuja suosituksia olivat juuri Käypähoito- ja HALO- suositukset sekä uutena ryhmänä hoitotyön ja fysioterapian suositukset.Huomattakoon myös, että kaikki mainitut suositukset eivät ole pelkästään näyttöön, vaan myösarvioituun näyttöön perustuvia.

Yhtymähallinto

66

Käypä hoito -suositukset ovat vain osin diagnoosiperusteisia, joiden pohjalta vastaavatpotilasryhmät ovat löydettävissä Mirandasta. Toisaalta HUS:n tuotannon volyymiä ja kustannuksialuokitellaan NordDRG- järjestelmällä, joka ei ole yhteneväinen diagnoosiperusteisen ICD-10järjestelmän kanssa. Vertaillessamme kaikkia 101 Käypä hoito- suositusta HUS ja Hyksintulosyksiköiden 50 yleisimpiin ja euromääriltään merkittävimpiin NordDRG-ryhmiin, osoittautui ettänoin puolet Käypä hoito-suosituksista oli auditointia ajatellen riittävän yhteneväisiä kyseistenHUS:n hoitoprosessien kanssa, muiden käsitellessä muita tilanteita tai ollessa lähinnäperusterveydenhuoltoon suunnattuja. Lisäksi osasta HUS:n yleisimpiä prosesseja ei ollut Käypähoito- suositusta. Tällainen oli muun muassa yleisin ja euromääräisesti merkittävinpotilasryhmämme normaali synnytys, sekä esimerkiksi sappikivitauti, nivustyrä, huimaus jne.Toisaalta eräissä suosituksissa (muun muassa aivoinfarktin, alaraajojen tukkivan valtimotaudin jalonkkamurtuman suosituksessa) annettiin suosituksia muun muassa tromboosiprofylaksiastaviitaten Laskimotukos- ja keuhkoembolia -suositukseen, mikä itse asiassa koskee kaikkia HUS:npotilaita. Ja edelleen suosituksissa saattaa olla osioita, jotka koskevat lukemattomia muitakinsadoista pienemmistä HUS:n ICD-10 potilasryhmistä.

HALO- suositukset koskivat menetelmiä, jotka eivät olleet diagnoosiperusteisesti ja määrälliselläkattavuudella arvioitavissa. Toisaalta esimerkiksi leikkausten tarkistuslistat koskivat kaikkea HUS:npiirissä tapahtuvaa leikkaustoimintaa. Vastaavasti hoitotieteen puolella Rafaela-luokituksen käyttö-ja toimivuusarviointi koskee kaikkia HUS:n potilaita ja fysioterapiasuositus laajalti erilaisia potilaitadiagnoosista riippumatta.

Edellämainituista syistä lähestyimme asiaa - ja toimeksiantommekin oli selvittää "missä määrin"HUS.n hoitoprosessit perustuvat näyttöperusteisiin suosituksiin. Katsomme auditoimamme 31Käypä hoito- suosituksen, yhden Scandiatransplant- suosituksen, 19 HALO- suosituksen ja neljänhoitotieteellisen ja yhden fysioterapiasuosituksen antavan riittävän kattavan yleisen kuvan näyttöönperustuvien suositusten noudattamisesta HUS:n hoitoprosesseissa.

7.1. Omathoito-ohjeistuksetja–ketjut

Liitteissä listasimme muun muassa noin 365 HUS:n vanhasta intranet-verkosta löytynyttä hoito-ohjetta ja -ketjua (liite 11.4.), jotka olivat tasoltaan vaihtelevia. Osa perustuu tieteelliseen näyttöön,osa ei, ja huomattavasta osasta tätä ei ollut todennettavissa. Osa ohjeista oli varsin vanhoja, jaehkä ei enää ajantasaisia. Osa löytyneistä ohjeista oli muita kuin varsinaisia hoito-ohjeita ja ei siksitäytä hoito-ohjeen kriteereitä. Tämän lisäksi HUS:n yksiköissä on lukemattomia kirjallisia ohjeita,joiden kohdalta tilanne on sama. Tämän vuoksi oli mahdotonta perustaa arviointia näihin ohjeisiin.Yleinen havaintomme oli, että HUS:n sisäinen hoito-ohjeistus oli sekavasti eri kohteista, eri tasoiltaja eri yksiköistä todennettavissa, ja myös vanhan intranetin hakukoneen toimivuus oli huono. Ontoivottavaa, että vastikään tapahtuneen HUS:n sisäsivujen uudistuksen myötä tilanne korjaantuu.Uuden intranetin hakukoneen kautta löytyy yhteensä 384 hoito-ohjeeksi määriteltyä tiedostoa taisivua (6.6.2013 tilanne). Uudistuminen onnistuminen edellyttää toisaalta omien hoito-ohjeiden janiiden päivitysten systematisointia ja vastuuttamista eri yksiköissä.

Hoito-ohjeita kerätessämme kävi myös ilmi, että eräissä yksiköissä ei ollut halukkuutta omienhoito-ohjeiden julkistamiseen edes HUS:n sisäisessä verkossa (intra). Näin ei mielestämme voiolla, vaan kaikki tulee olla nähtävillä ja verkostamme löydettävissä. Olisi myös syytä harkita hoito-

Yhtymähallinto

67

ohjeiden julkistamista verkossa HUS:n ulkopuoliselle lääkärikunnalle ja yleisölle. Todettakoon, ettäesimerkiksi Käypä hoito- suositukset ovat verkossa kaikkien kansalaisten vapaasti luettavissa.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Terveysportista (www.terveysportti.fi) löytyi 101 HUS:laistahoitoketjua (liite 11.3.) - määrältään hyvin sattumanvaraisesti HUS:n eri sairaaloista ja erierikoisaloilta (esimerkiksi Hyks:in neurologiasta 23 ketjua, mutta kirurgiasta ei yhtään). Saamammetiedon mukaan Terveysportti julkaisee kaikki sinne lähetetyt hoitoketjut, joiden kokonaismäärä onnyt 519. Terveysportti on kaikille terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu palvelu. HUS:ssakinsaattaisi olla aiheellista miettiä omien hoitoketjujen tasapainoisen kattavaa valmistamista jaedelleen levittämistä Terveysportin kaltaisten foorumien kautta.

7.2. Käypähoito-suositustentoteutuminen

Käypä hoito -suositusten laatukriteerien tarkistaminen (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta)Miranda-järjestelmästä sujui kohtalaisen hyvin. "Sopivien potilaiden" -siis sellaisten potilaiden,joihin kyseiset laatukriteerit soveltuvat ko. potilasryhmässä vaati kuitenkin huomattavastisuuremman potilasmäärän tarkistamista - keskimäärin 2-10 kertaa suuremman kuin Tulokset-osassa kuvaamamme potilasmäärät (kts myös liite 11.1.). Lisätyötä tietyissä potilasryhmissäaiheuttivat rekisterit ja kaavakkeet, jotka säilytettiin potilasasiakirjoissa, mutta jotka eivät olleetsähköisessä Mirandassa nähtävillä. Tällaisia olivat muun muassa kaihileikkauspotilaidenkaihikaavake ja munuaissiirtopotilaiden ensi-ilmoituslomake. Tällaisissa tapauksissa asia jouduttiintarkistamaan suoraan sairaskertomuksista, mikä Tulokset-osiossa on kyseisten potilasryhmienkohdalla todettu. Jossain määrin ongelmallisena pidimme sitä, että laboratoriotiedot olivat verkossaerillisessä Weblab Clinical- järjestelmässä, josta ne eivät automaattisesti siirry Miranda-tiedostoihin. Vain muutamassa yksikössä yksikkö oli itse rakentanut kyseisen automaattisensiirtämisen, mutta useimmiten tiedot jouduttiin etsimään erillisinä Weblabista. Mielestämmekannattaisi harkita järjestelmien kehittämistä siten, että siirtyminen tapahtuisi aina jaautomaattisesti.

Hoitosuositusten implementaatiossa pidetään yleisesti hyvin tärkeänä, että niiden perusteella ontehty alueen/sairaalan omiin paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat hoito-ohjeet/-ketjut (2-4). Nytauditoitujen suositusten perusteella HUS:ssa tehdyt omat hoito-ohjeet tai -ketjut käyvät ilmiliitteestä 11.2. Eräät erikoisalat, kuten esimerkiksi neurologia olivat tässä suhteessa aktiivisia, kuntaas eräiltä erikoisaloilta ja yksiköistä hoito-ohjeet yleisemminkin (kts liite 11.3. ja 11.4.) lähestyystin puuttuivat verkosta. Hyksin ulkopuolisten sairaanhoitoalueiden sairaalathyödynsivät/linkittyivät usein Hyksin hoito-ohjeisiin, jotka näin palvelivat myös alueellisinaohjeistuksina. Tätä voi pitää suotavana myös koko sairaanhoitopiirin sairaanhoitotoiminnankoordinaatiota ajatellen.

Yleisesti voitiin katsoa suositusten perusteella valittujen laatukriteerien toteutuneen HUS:ntutkimus- ja hoitoprosesseissa hyvin tai kiitettävästi (80-95%:sesti). Voidaan otaksua, että jossuosituksen keskimääräiset 5-6 keskeistä ohjetta toteutuu, myös muut toteutuvat, jasuositusohjeistus toteutuu kokonaisuudessaan. Yksittäisten potilasryhmien kohdalla ilmenneetpuutteellisuudet käyvät ilmi Tulokset- kappaleen suosituskohtaisista raporteista. Osin niihin syynäsaattaa olla puutteellinen/virheellinen kirjaaminen sairaskertomukseen tai Mirandasta löydettävissäolevaan materiaaliin (varsinainen sairas- tai leikkauskertomus), osin resurssisyyt, mutta osin myös

Yhtymähallinto

68

ettei suositusta kyseiseltä osin noudateta. Kirjaamissyistä voisi mainita välikorvatulehduksen hoito-suositukseen sopivat potilaat: eri sairaalat antoivat samalle potilasryhmälle erilaisendiagnoosinumeron. Resurssisyistä johtunee puolestaan, että esimerkiksi aivoinfarktipotilaathoidettiin Hyksissä usein muualla kuin aivoverenkiertohäiriöyksikössä, jonka tulisi olla heidänhoitopaikkansa. Noudattamattomuutta lienee aivovammapotilailla suosituksen mukaisen S-100proteiinin määrittelemättä jättäminen. Kaihikirurgiassa ihmetystä herättää samanaikaisenmolempien silmien leikkausprosentin alhaisuus: vuonna 2012 Hyksissä prosenttiosuus oli 1,8 %,kun se muista yliopistosairaaloissa vaihteli Kuntaliiton tilastoinnin (15) mukaan välillä 18,5 - 28,6%, ja oli esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa jopa 66,0 %. Todettakoon, että Käypä hoito -suositus toteaa tuloksien olevan molemmat silmät samalla kertaa leikattaessa yhtä hyvät, kuitenkinkehottaen riskin ollessa tavanomaisesta suurempi pidättäytymään toisen silmän leikkaamisestasamalla kertaa.

Pohdittaessa suositusten roolia hoidon ohjauksessa on muistettava, että sama tieteellinen näyttöon voinut johtaa tiettyyn muutokseen tutkimuksessa tai hoidossa joko suoraan tai suosituksenyhdeksi perusteeksi tultuaan sen kautta. Näin ollen tämän selvityksen puitteissa ei ole mahdollistadefinitiivisesti selvittää suosituksen ohjaavan roolin osuutta, vaan ainoastaan kyseisen suosituksentoteutumista. Tosin on todennäköistä, että suositusperusteeksi arvion kautta hyväksytyntieteellisen näytön painoarvo on tutkimus- ja hoitoprosessien toteuttamisessa ja muuttamisessahuomattava.

Suositusten toteutumista arvioitaessa on yliopistosairaalassa lisäksi huomioitava tieteellinentutkimus ja edelläkävijärooli uusien hoitomuotojen kehittämisessä. Ne kulkevat käsi kädessä jamerkitsevät sitä, että tietyissä tapauksissa ei toimitakaan niin kuin kansallinen suositus kehottaa.Tuolloin saattaa ennen kaikkea Hyksissä toteutettu hoito olla suositukseen nähden edelläkävijä jalaadukkaampaa. Tämän ei kuitenkaan voi katsoa olevan sääntö, vaan pikemminkin poikkeustapauksissa, joissa suositusta ei noudateta. Tässä yhteydessä vielä haluamme muistuttaa, ettäauditointimme ei vastaa kysymykseen parhaimmasta mahdollisesta hoidosta, vaan siihen missämäärin HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit toteutuvat näyttöön perustuvien suosituksien mukaisina.

7.3. HALO–suositukset

HUS noudattaa melko hyvin HALO-suosituksia (taulukko 8). Päätelmä tosin perustuu vastaajiensubjektiivisiin arvioihin, koska tilastotietoa suositusten toteutumisesta oli – leikkaustiimintarkistuslistaa lukuun ottamatta - vaikea saada.

Vaikka Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö on lisääntynyt, ei se vieläkään ole täysin kattavaa.Suosituksen julkaisemisen jälkeen Operatiivisen tulosyksikön johtaja määräsi ne syksyllä 2012otettavaksi kaikkialla HUS:ssa käyttöön. Tämän jälkeen käyttöprosentit alkoivat nopeasti nousta(taulukot 9 ja 10). Asia vielä korostui, kun Potilasvakuutuskeskus ilmoitti 27.11.2012edellyttävänsä, että koko leikkaustiimiä velvoittava tarkistuslista on käytössä kaikissaleikkaustoimintaa harjoittavissa hoitolaitoksissa ja että se tulee ottamaan tämän huomioonleikkaustulosta ja potilasvahingon vältettävyyttä arvioidessaan. Tämä lienee edelleenkinedesauttanut tarkistuslistan käytön yleistymiseen HUS:ssa ja myös sille leikkauksia myyvissäyksityisissä laitoksissa. Koska Potilasvakuutuskeskuksen kannanotto edellyttää 100 %:sta käyttöä,parantamisen varaa listojen käytössä näyttää vielä hieman olevan. Myös Valvira kannustaa

Yhtymähallinto

69

käyttämään leikkaussalien tarkistuslistaa (check-list) ja pitää hyvänä, että sen käyttö on edennytSuomessa (16).

Asenteissa HALO-suosituksia kohtaan tuntuu vielä olevan puutteita. Vastauksista käy ilmi, ettäkaikki eivät ole sisäistäneet sitä, että HALO-suositukset perustuvat erikoissairaanhoidon kentänkattavaan näkemykseen siitä, mitä Suomen terveydenhuollossa pitäisi tehdä ja missä uudetmenetelmät pitäisi ottaa käyttöön (17). Esimerkiksi Tanskassa uusien menetelmien käyttöönottovaikuttaa selvästi järjestäytyneemmältä (18), mikä todennäköisesti takaa resurssientasapuolisemman jakautumisen ja sen, että käyttöön todella tulee vain menetelmiä, joista onhyötyä.

HUS:ssakin on osana Hyks-Ervan yhteistyötä päätetty hiljan, että kaikki kustannusvaikutuksiltaanmerkittävät uudet menetelmät tulee ehdottaa käyttöön ns. mini-HTA lomakkeella. Lisäksi erva-alueelle on muodostettu menetelmien arviointiryhmä, joka voi tarvittaessa auttaa uudenmenetelmän arvioinnissa tai ohjata aihe-ehdotuksen laajempaan kansalliseen arviointiin.

7.4. Hoitotyönjafysioterapiansuositukset

Hoitotyön toiminnassa hoitotieteellisiä suosituksia noudatettiin vaihtelevasti. Omahoidon ohjauksensisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä -suositus ei toteutunut hoitotyössä juuriollenkaan. Kyseessä on merkittävä iso potilasryhmä, jonka hoitoa suositus koskee. Ohjaukseen onHUS:ssa oma ohjauskaavake, joka toimii käytännön ohjauksen eräänlaisena muistilistana, jottakaikki tärkeät asiat tulee sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa käytyä kattavasti läpi.Ohjauskaavakkeen tarkoitus on ohjata hoitotyön toimintaa ja varmistaa, että kaikki sydämenvajaatoimintapotilaat saavat myös yhtenäisen ohjauksen. Ohjaus kohdistuu koko hoitojaksoon,kotiuttamisvaiheeseen sekä kotiutuksen jälkeiseen aikaan (12, 13). Ohjauskaavakkeenpuuttuminen ei ole välttämättä osoitus siitä, että potilaita ei ohjattaisi suosituksen mukaisesti. Tämäosoittaa kuitenkin sen, että ohjausta ei kirjata systemaattisesti hoitotyön suositukseen perustuvalleohjauskaavakkeelle, jolloin ohjauksen toteutuminen jää epäselväksi tai ohjauksen sisällöt pitääetsiä monien eri tekstien joukosta. Kun ohjauskaavake on HUS:iin tehty, voisi olettaa, että sitä tulisikaikkien sydämenvajaatoimintapotilaiden hoitotyöhön osallistuvien mahdollisimman hyvinhyödyntää.

Lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyy HUS:n käytössä oleva PAKE –kaavake, joka osittain vastaa suosituksen sisältöä (14). PAKE –kaavake ei kata koko suositusta,mutta tärkeän osan siitä, erityisesti erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Huomattavaa on, että silläon merkitystä potilaan oikeusturvaan ja sen käyttötarkoitus ja -tilanteet erikoissairaanhoidossa olisioltava kaikkien tiedossa. Suositus toteutui välttävästi eli noin puolella potilaista kyseistä kaavakettaei ollut täytetty, vaikka arvioijan mielestä diagnoosi ja potilaan tila olisivat sen edellyttäneet.

PAKE –kaavakkeen saatavuus ei voi olla vähäisen käyttämättömyyden syy, koska kaavake onesimerkiksi päivystysosastoilla hyvin saatavilla, sille varatussa paikassa. Suosituksessakiinnitetään erityisesti huomio siihen, miten hoitohenkilökunta voi omalla toiminnallaan edistäälapsen kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen prosessia. ”Kaltoinkohtelunpuuttumiseen ja selvittämiseen liittyy eettisiä, juridisia ja lastensuojelullisia kysymyksiä, joilla jajoiden selvittämistavoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia osapuolten elämään” (www.hotus.fi).

Yhtymähallinto

70

Kun kyseessä on lapseen kohdistunut kaltoinkohtelu tai epäily siitä, on vaikea ymmärtää PAKE –lomakkeen käyttämättömyyttä.

Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus -suositus toteutuiHUS:ssa hyvin ja kiitettävästi Hyksissä. Imetysohjauksen keskeisiä linjauksia ovat yhtenäiset,näyttöön perustuvat käytännöt, henkilökunnan osaamisen vahvistaminen sekä alueellisten,paikallisten ja valtakunnallisten rakenteiden luominen (19). Tässä tarkastelussa alueellisten erojentaustalla voi olla synnytyssairaaloiden erilaiset tavat ja tottumukset, jotka aiheuttavat kulttuurisiaeroja hoidon toteuttamisessa. Sairaanhoitoalueilla saattaa olla myös erilaisia kirjaamiskäytäntöjä,joilla voi olla vaikutusta tilastoitaviin lukuihin.

Synnytyssairaaloissa on tavoiteltu Vauvamyönteisyysohjelman mukaista toimintaa vuodesta 2002alkaen, joka on hyvin samansisältöinen Imetysohjaus –suosituksen kanssa ja varmasti osaltaanedistänyt suosituksenkin toteutumista. Synnytyssairaaloissa halutaan panostaa imetysohjaukseenja esimerkiksi Hyks alueella toimii imetyskoordinaattoreita ja muilla sairaanhoitoalueilla imetyksestävastaavia henkilöitä. Imetyksen ohjaukseen on myös sitouduttu, siitä on tehty kirjallisia ohjeitahenkilökunnalle, toimintalukuja kerätään tietylle kaavakkeelle ja seurataan säännöllisestiimetyskoordinaattoreiden ja vastuuhenkilöiden toimesta. Näin suositus on saatu konkreettisestiarjessa hyvin toteutumaan.

Rafaela™ hoitoisuusluokitukseen liittyvä raportointi toteutuu HUS – linjausten mukaisestityydyttävästi. Vastauksista ilmenee selkeänä ongelmana hoitoisuusluokitus –järjestelmän toistuvattekniset ongelmat, erityisesti reaaliaikainen toimimattomuus, sekä johtamiseen liittyvät tekijät.Tästä on seurannut motivaation puutetta, väsymystä, turhautumista sekä hoitoisuustietoihinkohdistuvaa epäluottamusta. Huomioitavaa kuitenkin on, että järjestelmää pidettiin hyödyllisenä,kunhan se saataisiin hyvin toimimaan ja raportointi sekä tietojen hyödyntäminen näkymäänkäytännössä.

Hoitoisuusluokitusprosessi ja sen toimivuus lähtee yksikkötasolta, jossa hoitajat kirjaavat päivittäinkaikista potilaista hoitoisuustiedot hoitoisuusjärjestelmään. Kirjaamistietojen tallentaminenedellyttää perehtymistä luokitusjärjestelmään ja sen perusteisiin. Lisäksi luokittelua seurataan jaauditoidaan systemaattisesti yksikköittäin. Tässä selvityksessä tarkasteltiin HUS:ssa laajastikäytössä olevan Rafaela™ –hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntämistä johtamisessa.Kuukausittain osastonhoitajat tekevät kuukausiraportin yksikön toiminnasta, käsittelevät senosastolla henkilökunnan kanssa ja lähettävät sen osastoryhmän päällikölle, jolta tulisi saadaraportista palaute kahden viikon kuluessa. Tämän jälkeen raportit useimmiten jäävät arkistoon.Näyttää selkeästi siltä, että nykyinen järjestelmä ei vastaa käyttäjien tarpeita. Järjestelmän tulisiolla hyvä ja ajantasainen tietojärjestelmä, joka tukee päätöksentekoa kaikilla johtamisen tasoillauskottavasti ja toimii luotettavasti ilman katkoja vähintäänkin virka-aikana.

Vastauksista tuli vahvasti esiin myös hoitoisuusraportointitietojen hyödyntämisen heikkous tällähetkellä. Järjestelmä koettiin työläänä ja raskaana. Rafaela™ -hoitoisuusjärjestelmänkäyttöoikeudesta maksetaan vuosittaista lisenssimaksua. Sen käyttö edellyttää suurta työmääräälaajasti koko organisaatiossa ja sen ylläpitämiseen menee paljon aikaa, joten sen pitäisi myöstoimia toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja tuoda hyötyä johtamiseen.

Fysioterapian suositus kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä toteutui MS –potilaidenkohdalla tyydyttävästi ja AVH –potilaiden kohdalla ei juuri ollenkaan. Suosituksen toteutumista

Yhtymähallinto

71

käytiin läpi Mirandaan kirjattujen potilastietojen osalta, ja jos sieltä ei asetettujen kriteereidenmukaisia tietoja löytynyt, tulkittiin ettei hoito ole vastannut suositusta. Osa potilastapauksista täyttiasetettavat kriteerit osittain. Kaatumisten ja kaatumisvammojen riski on kuitenkin sitä suurempimitä useampi vaaratekijä potilaalla on, ja näin ollen on tärkeää huomioida kaikki suosituksenmukaiset osa-alueet (20). Osa potilaista oli fysioterapian suhteen ohjattu omalle terveysasemalle,mikä on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Todettakoon myös, että osalle potilaista ei oltu tehtypalvelupyyntöä fysioterapiaan. Näiden potilaiden kohdalla fysioterapeutti ei pääse tapaamaanpotilasta ja tekemään kaatumisten tai kaatumisvammojen ehkäisyn arviointia.

8. Yhteenveto

Yhteenvetohuomioina auditoinnista ja sen tuloksista toteamme seuraavaa:

1. Käypä hoito -suositusten perusteella HUS:ssa oli tehty omia tai alueellisia hoito-ohjeita tai -ketjuja. Kuitenkin huomattavassa osassa suosituksia näin ei oltu menetelty. Kaikista HUS:ntoimintaan soveltuvista kansallisista näyttöperusteisista suosituksista sellainen tulisi olla.

2. HUS:ssa on erittäin suuri määrä eritasoisia hoito-ohjeita. Niiden määrä, laatu jaajantasaisuus vaihtelevat. Hoito-ohjeet löytyvät verkosta sekavasti, ja osa ei ole siellälainkaan. Toiminta tulee systematisoida verkkoon ja vastuuttaa. Tulisi myös harkita olisikohoito-ohjeet syytä saattaa avoimeksi yleisölle verkosta tavoitettaviksi.

3. Käypä hoito -suositukset toteutuivat HUS:ssa hyvin.

4. HALO -suosituksia noudatettiin HUS:ssa melko hyvin.

5. Hoitotieteellisten suosituksien noudattamisessa oli puutteita.

6. Fysioterapiasuosituksen toteutumisessa oli puutteita.

7. HUS:n verkkoperusteisissa tietojärjestelmissä on parantamisen varaa sekä sisällön ettäkäytettävyyden suhteen. Erityisesti laboratoriotulosten automaattinen siirto sähköiseensairaskertomusjärjestelmään tulisi toteuttaa.

8. Vastauksena kysymykseen missä määrin HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit pohjautuvatnäyttöön perustuviin suosituksiin toteamme, että siltä osin kuin tällaisia ja yleisestikansallisella tasolla hyväksyttyjä on olemassa, ne seuraavat tällaisia kohtalaisen hyvin.

9. Selvitystyössäauttaneet

Selvitystyössään työryhmä on saanut auditointi-, konsultaatio- tai muuta apua muun muassaseuraavilta henkilöiltä:

Ylilääkäri Marian Ahlskog-KarhuPorvoon sairaanhoitoalue, Medisiininentulosyksikkö

Yhtymähallinto

72

Ylilääkäri Henrikka AitoPorvoon sairaanhoitoalue, Naisten- jalastentautien tulosyksikkö

Ylilääkäri Ismo AlastaloHyvinkään sairaanhoitoalue, Operatiivinentulosyksikkö

Ylilääkäri Anders Albäck Hyks, Operatiivinen tulosyksikköJohtava lääkäri Ralf Backman Lohjan sairaanhoitoalueSairaanhoitaja Anne Blumén Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö, Jorvin sairaalaVs. toimialajohtaja Petri Bono Hyks, Medisiininen tulosyksikköJohtava lääkäri Pirkko Brander Hyvinkään sairaanhoitoalue

Ylilääkäri Imari BössLohjan sairaanhoitoalue, Operatiivinentulosyksikkö

Toimistonhoitaja Hannu Furtenbach HUS-Servis, Töölön sairaalaKlinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä Hyks, Medisiininen tulosyksikköOsastonylilääkäri Eija Gaily Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköSairaanhoitoalueenjohtaja Marianne

Gripenberg-Gahmberg Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

Projektipäällikkö Peter Grönholm HUS-TietohallintoToimialajohtaja Reijo Haapiainen Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö

Ylilääkäri Kimmo HalonenPorvoon sairaanhoitoalue, Operatiivinentulosyksikkö

Projektisuunnittelija Anniina Heikkilä HUS, YhtymähallintoOsastonylilääkäri Eija Hiltunen-Back Hyks, Medisiininen tulosyksikköKlinikkaryhmän johtaja Eero Hirvensalo Hyks, Operatiivinen tulosyksikköErikoislääkäri Miia Holmström HUS-KuvantaminenYlilääkäri Eero Honkanen Hyks, Medisiininen tulosyksikkö

Kehittämispäällikkö Mari HonkanenSuomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypähoito

Ylilääkäri Hilkka HuotilainenPorvoon sairaanhoitoalue, Operatiivinentulosyksikkö

Erikoislääkäri Riikka Huovinen TYKS, Syöpätautien klinikkaToimistonhoitaja Sirpa Hyttinen HUS -Servis, Meilahden sairaalaOsastonylilääkäri Helena Hänninen Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusApulaisosastonhoitaja Anne Ikäheimo Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköYlilääkäri Helena Isoniemi Hyks, Operatiivinen tulosyksikköArkistointisihteeri Mikael Jaarila HUS -Servis, Jorvin sairaalaToimialajohtaja Grigori Joffe Hyks, Psykiatrian tulosyksikköKehittämispäällikkö Kristiina Junttila HUS, YhtymähallintoOsastonlääkäri Vesa Juutilainen Hyks, Operatiivinen tulosyksikköOsastonlääkäri Petri Järventausta Hyks, Operatiivinen tulosyksikköYlilääkäri Asko Järvinen Hyks, Medisiininen tulosyksikköProfessori Risto Kaaja Turun yliopistoLaatupäällikkö Anne Kaarlola Hyks, Operatiivinen tulosyksikköToimistosihteeri Paula Kaijanmäki HUS-Servis, Silmä- ja korvasairaalaOsastonylilääkäri Jyrki Kankare Hyks, Operatiivinen tulosyksikköOsastonylilääkäri Anneli Kari Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköProfessori Markku Kaste Helsingin yliopistoOsastonlääkäri Milla Katajisto Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusKlinikkaryhmän johtaja Esko Kemppainen Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö

Yhtymähallinto

73

Ylilääkäri Erna Kentala Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö

ToimistopalveluesimiesTiina-Marja Kero HUS -Servis, Lohjan sairaanhoitoalue

Osastonylilääkäri Tuula Kieseppä Hyks, Psykiatrian tulosyksikköToimistopäällikkö Tuula Kipponen HUS -Servis, Hyvinkään sairaanhoitoalueKlinikkaryhmän johtaja Olli Kirvelä Hyks, Operatiivinen tulosyksikköOsastonhoitaja Soile Kivijärvi Hyvinkään sairaanhoitoalueOsastonylilääkäri Sari Kivistö HUS-KuvantaminenErikoislääkäri Satu Kivitie-Kallio Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköOsastonhoitaja Kirsti Knaapi Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Päätoimittaja Jorma KomulainenSuomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypähoito

Kätilö Katja Koskinen Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköYlilääkäri Markku Kupari Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusOsastonylilääkäri Laura Kupila PHKS, Konservatiivinen tulosalueErikoislääkäri Lauri Kyllönen Hyks, Operatiivinen tulosyksikköYlilääkäri Marko Lamminen HUS-KuvantaminenSairaanhoitoalueenjohtaja Sune R. Lang Porvoon sairaanhoitoalueYlilääkäri Eila Lantto HUS-KuvantaminenArkistonhoitaja Tapio Launonen HUS -Servis, Peijaksen sairaalaOsastonylilääkäri Arto Leminen Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköSovellussuunnittelija Sari Leppänen HUS, TietohallintoApulaisylilääkäri Jukka Lojander Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusYlilääkäri Riitta Luosujärvi Hyks, Medisiininen tulosyksikköKlinikkaryhmän johtaja Mika Mäkelä Hyks, Medisiininen tulosyksikköJohtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUS, YhtymähallintoArkistonhoitaja Arja Niemi HUS -Servis, LastensairaalaErikoislääkäri Hannu Parikka Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusYlilääkäri Ville Pettilä Hyks, Operatiivinen tulosyksikköToimialajohtaja Jari Petäjä Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköYlilääkäri Kirsi Pietiläinen Hyks, Medisiininen tulosyksikköOsastonlääkäri Katja Piironen Hyks, Medisiininen tulosyksikköSairaanhoitaja Anne Pitkälä Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusVaradekaani Anne Pitkäranta Helsingin Yliopisto, Lääketieteellinen tiedekuntaOsastoryhmänpäällikkö Leena Pohjola Hyks, Operatiivinen tulosyksikköKehityspäällikkö Heikki Punnonen Kuntaliitto

Ylilääkäri Ville PursiainenPorvoon sairaanhoitoalue, Medisiininentulosyksikkö

Osastonylilääkäri Päivi Puska Hyks, Operatiivinen tulosyksikköKlinikkaryhmän johtaja Hans Ramsay Hyks, Operatiivinen tulosyksikköNeuropsykologi Pekka Rapeli Hyks, Psykiatrian tulosyksikköYlilääkäri Sari Rastas Lohjan sairaanhoitoalue, Medisiininen tulosyksikköYlilääkäri Ville Remes Hyks, Operatiivinen tulosyksikköYlilääkäri Heikki Rihkanen Hyks, Operatiivinen tulosyksikköErikoislääkäri Aila Rissanen Hyks, Psykiatrian tulosyksikköSairaanhoitaja Pia Ruohotie Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Yhtymähallinto

74

Osastonhoitaja Millariikka Rytkönen Porvoon sairaanhoitoalueOsastonylilääkäri Kaija Salmela Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö

Kehittämispäällikkö Raija SipiläSuomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypähoito

Erikoislääkäri Taina Sipponen Hyks, Medisiininen tulosyksikköArkistopalvelupäällikkö Sakari Suomikallio HUS-ServisOsastonylilääkäri Kimmo Taari Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö

ApulaisylilääkäriAnna-Maija Tapper Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Osastonylilääkäri Turgut Tatlisumak Hyks, Medisiininen tulosyksikköJohtava ylilääkäri Pekka Tervahartiala HUS-KuvantaminenOsastonlääkäri Ilkka Tierala Hyks, Sydän- ja keuhkokeskusArkistonhoitaja Ulla Tilljander HUS -Servis, Porvoon sairaanhoitoalue

Apulaisylilääkäri Martti TommiskaHyvinkään sairaanhoitoalue, Medisiininentulosyksikkö

Apulaisylilääkäri Ilpo Tuisku Hyks, Operatiivinen tulosyksikköYlilääkäri Erkki Tukiainen Hyks, Operatiivinen tulosyksikköOsastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi Hyks, Medisiininen tulosyksikköYlilääkäri Jukka Vaahersalo Lohjan sairaanhoitoalue, Medisiininen tulosyksikköYlilääkäri Martti Vaara HUSLAB, Kliinisen mikrobiologian vastuualueKätilö Sirpa Vaara Lohjan sairaanhoitoalue

Ylilääkäri Arimo VallastoPorvoon sairaanhoitoalue, Naisten- jalastentautien tulosyksikkö

Osastonylilääkäri Maarit Venermo Hyks, Operatiivinen tulosyksikköTutkimusjohtaja Lasse Viinikka HUS, Yhtymähallinto

Erikoislääkäri Piia VuorelaPorvoon sairaanhoitoalue, Naisten- jalastentautien tulosyksikkö

Työryhmä haluaa vielä erityisesti kiittää seuraavia henkilöitä:

Osastonylilääkäri Eija Hiltunen-Backia, joka suoritti sukupuolitautisuosituksen toteutumisenanalyysin, osastonylilääkäri Anneli Karia, joka suoritti analyysin kortikosteroidihoidontoteutumisesta ennenaikaisen synnytyksen uhatessa sekä osastonylilääkäri Tuula Kieseppää, jokasuoritti skitsofreniasuosituksen toteutumisanalyysin.

Lisäksi kiitämme kaikkia niitä osastonhoitajia ja osastoryhmän päälliköitä, jotka osallistuivatRafaela™ hoitoisuusluokituksen raportointiin liittyvään kyselyyn.

10. Kirjallisuus

1. HUS:n strategia 2012 -2016.2. Roine RP, Kaila M, Nuutinen M, Mäntyranta T, Nuutinen L, Auvinen O, Mustajoki P. Käypä

hoito -suositusten toimeenpano erikoissairaanhoidossa. Duodecim 2003; 119: 399-406.3. Mäntyranta T, Kaila M, Varonen H, Mäkelä M, Roine RP, Lappalainen J. Hoitosuositusten

toimeenpano. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Vammala 2003: 1-28.

Yhtymähallinto

75

4. Mäntyranta T, Roine RP, Mäkinen R. Käytäntöjen muuttaminen. Kirjassa Mäkelä M, Kaila M,Lampe K, Teikari M (toim.): Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. 2007, s. 15166,Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

5. Idänpään-Heikkilä U, Outinen M, Nordblad A, Päivärinta E, Mäkelä M. Laatukriteerit.Suuntaviivoja tekijöille ja käyttäjille. Stakes, Helsinki 20/2000: 1-51.

6. Grol R, Dalhuijsen J, Thomas S, Veld C, Rutten G, Mokkink H. Attributes of clinical guidelinesthat influence use of guidelines in general practice: observational study. BMJ 1998; 317: 858-861.

7. Lomas J, Anderson GM, Dominick-Pierre K, Vayda E, Enkin MW, Hannah WJ. Do practiceguidelines guide practice? The effect of a consensus statement on the practice of physicians. NEngl J Med 1989; 321: 1306-1311.

8. Sund R, Sipilä R, Malmivaara A, Forsström J, Ketola E, Huusko T. Paljastavatko rekisteritiedotmiten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat? Suom Lääkäril 2011;20: 1655-1662.

9. Scandiatransplant; Organ allocation/guidelines and rules. Reykjavik, 9 May 2012; StampProgram, 8 October 2012.

10. EDQM, European Directorate for the Quality of Medicines and Health Care, Council f Europe.Organ transplantation guidelines: Guide to the Safety and Quality Assurance for theTransplantation of Organs, Tissues and Cells. Sebtember 2004.

11. Fagerström, L. The Patient`s Caring Needs. To understand and measure theunmeasurable. Åbo Akademi University Press. Åbo Akademis Förlag, 1999.

12. Yu D, Thompson D, Lee D. Disease management programmes for older people with heartfailure: crucial characteristics which improve post-discharge outcomes. European Heart Journal2006;27; 596-612.

13. Washburn S, Hornberger C. Nurse educator guidelines for the management of heart failure.The Journal of Continuing Education in Nursing 2008;39; 263-267.

14. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/tyon/lomakkeet/lomakkeet_vakivallan_kirjaamiseen. THL 2013.

15. Punnonen H: Sairaaloiden tammi-joulukuu 2012: 22-23. Kuntaliitto 2013.16. http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/leikkaussalin_tarkistuslista. Valvira

2013.17. Oukka A-L. Erva-alueiden rooli vahvistuu HALO-yhteistyössä. Suom Lääkäril 2013,68:1428-31.18. Kaila M, Kuukasjärvi P, Roine RP. Kööpenhaminan Rigshospitalet ottaa kalliit menetelmät

hallitusti käyttöön. Suom Lääkäril 2006;61:1251-1252.19. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijatyöryhmä (toim.): Imetyksen edistäminen

Suomessa. Toimintaohjelma 2009- 2012. Raportti 32/2009. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki.

20. Suomen Fysioterapeutit ry. Fysioterapiasuositukset: Kaatumisten ja kaatumisvammojenehkäisyn fysioterapiasuositus.http://www.suomenfysioterapeutit.fi/images/stories/Liitteet/Fysioterapiasuositus3_www.pdf.23.11.2011.

Yhtymähallinto

76

11. Liitteet

11.1. Arvioinninpotilasotantasuosituksittain

Nro Käypä hoito-suositus YhtHyks,

HelsinkiHyks,Jorvi

Hyks,Peijas

Länsi-Uuden-maan

shaLohjan

shaHyvinkään

shaPorvoon

sha

1 Lihavuus (aikuiset) 20 202 Aivoinfarkti 39 20 193 Aivovammat 20 15 5

4Alaraajojen laskimoidenvajaatoiminta 30 20 10

5Alaraajojen tukkivavaltimotauti 20 14 6

6 Alzheimerin tauti 40 5 3 12 10 107 Crohnin tauti 20 10 5 5

8 Diabeetikon jalkaongelmat 10 109 Epilepsiat (aikuiset) 30 4 3 13 10

10 Eteisvärinä 20 10 5 5

11Eturauhasenhyvänlaatuinen liikakasvu 36 8 14 4 10

12 Eturauhassyöpä 20 10 9 113 Glaukooma 20 2014 Kaihi 40 20 20

15Keuhkoahtaumatauti(COPD) 20 5 5 5 5

16 Keuhkokuume 20 10 5 5

17

Kortikosteroidihoitoennenaikaisen synnytyksenuhatessa 0

rekisteri-tiedot

18 Lonkkamurtuma 40 14 3 3 10 1019 MS-tauti 30 15 4 1 1020 Munasarjasyöpä 20 2021 Nivelreuma 15 5 5 522 Parkinsonin tauti 55 19 20 1623 Rannekanavaoireyhtymä 20 9 6 524 Raskausdiabetes 20 10 5 5

Yhtymähallinto

77

Nro Käypä hoito-suositus YhtHyks,

HelsinkiHyks,Jorvi

Hyks,Peijas

Länsi-Uuden-maan

shaLohjan

shaHyvinkään

shaPorvoon

sha

25

Sepelvaltimotautikohtaus:epästabiili angina pectorisja sydäninfarkti ilman ST-nousuja 30 15 5 5 5

26 Skitsofrenia 120 20 20 20 20 20 2027 ST-nousuinfarkti 15 15

28Sukupuolitaudit (kuppa jatippuri) 40 40

29 Säärimurtumat 30 14 3 3 5 5

30Uniapnea (obstruktiivinenuniapnea aikuisilla) 30 14 5 1 10

31Välikorvatulehdus(äkillinen) 95 45 10 20 10 10

965 396 108 122 79 110 95 55

NroScandiatransplant-

suositus YhtHyks,

HelsinkiHyks,Jorvi

Hyks,Peijas

Länsi-Uuden-maan

shaLohjan

shaHyvinkään

shaPorvoon

sha

1

Rules for exchange ofkidneys from deceaseddonor within theScandiatransplantcooperation 20 20


suositukset YhtHyks,

HelsinkiHyks,Jorvi

Hyks,Peijas

Länsi-Uuden-maan

shaLohjan

shaHyvinkään

shaPorvoon

sha

1

Omahoidon ohjauksensisällöt sydämenvajaatoimintapotilaanhoitotyössä 280 40 40 40 40 40 40 40

2

Lasten kaltoinkohteluntunnistaminen ja siihenpuuttuminen 39 25 14

Yhtymähallinto

78


suositukset YhtHyks,

HelsinkiHyks,Jorvi

Hyks,Peijas

Länsi-Uuden-maan

shaLohjan

shaHyvinkään

shaPorvoon

sha

3

Raskaana olevan,synnyttävän jasynnyttäneen äidin sekäperheen imetysohjaus 0 Perustuu synnytyssairaaloiden tilastoimiin tietoihin.

4

Kaatumisten jakaatumisvammojenehkäisynfysioterapiasuositus 34 14 10 10

5Rafaelan hyödyntäminenjohtamisessa 0

Perustuu kahteen kyselytytkimukseen: Osastonhoitajat (83/143),Osastoryhmän päälliköt (15/32)

353 79 54 40 40 50 50 40

Potilasotanta yhteensä 1 338 495 162 162 119 160 145 95

11.2. ArvioitujenKäypähoito-suosituksienimplementointiHUS:nomaanohjeistukseen

*Siltä osin kuin tilanne on Tulokset luvussa 6. raportoitu.

Nro Käypä hoito-suositus

KH-perusteinen

oma hoito-ohje Tarkennus

1 Lihavuus (aikuiset) kyllä/ei

Hyvinkään sairaanhoitoalueellaoma hoitoketju, muilla HUS-alueilla ei omia hoitoketjuja

2 Aivoinfarkti kylläHyks-alueella ja Hyvinkäälläomat ohjeet

3 Aivovammat ei

4Alaraajojen laskimoidenvajaatoiminta kyllä

Hyks-alueella oma ohjeistus,Länsi-Uudellamaalla ei omaaohjetta noudattavat Hyksinohjeita

5 Alaraajojen tukkiva valtimotauti ei

6 Alzheimerin tauti kyllä

Hyksissä kyllä,Lohjalla ja Hyvinkäällä ei omiaohjeita

Yhtymähallinto

79


KH-perusteinen


7 Crohnin tauti kyllä/eiLohjalla oma ohje, muualla eiomaa ohjetta

8 Diabeetikon jalkaongelmat kyllä/ei

Hyvinkään sairaanhoitoalueellaoma hoitoketju, muilla HUS-alueilla ei omia hoitoketjuja

9 Epilepsia (aikuiset) kylläHyksissä oma kirjallinen ohje,Lohjalla ei omaa ohjetta

10 Eteisvärinä kyllä/ei

Hyksissä, Lohjalla, Hyvinkäällä,Porvoossa omat ohjeet, Länsi-Uudellamaalla ei omaa ohjetta

11Eturauhasen hyvänlaatuinenliikakasvu ei

12 Eturauhassyöpä eiEi omaa ohjetta, noudattavatKH-suositusta

13 Glaukooma eiEi omaa ohjetta, noudattavatKH-suositusta

14 Kaihileikkaus kyllä

Hyksissä oma ohje, Lohjalla eiomaa ohjetta, noudattavatHyks-ohjeistusta

15 Keuhkoahtaumatauti (COPD) kyllä/ei

Lohjalla, Hyvinkäällä jaPorvoossa oma ohje, Hyksinohje vuodelta 2004 ja Länsi-Uudenmaan ohje vuodelta2003.

16 Keuhkokuume ei

17

Kortikosteroidihoitoennenaikaisen synnytyksenuhatessa kyllä Hyksissä oma ohje

18 Lonkkamurtuma ei

19 MS-tauti kyllä

Hyksissä oma ohje, Hyvinkäälläei omaa, noudattavat kuitenkinKäypä hoito-suositusta.

20 Munasarjasyöpä kylläHyks, Naistenklinikalla oma KH-ohje/FINGOG-perusteinen ohje

21 Nivelreuma kyllä/ei

Lohjalla ja Porvoossa oma ohje,muilla sairaanhoitoalueilla eiomaa ohjetta.

22 Parkinsonin tauti kyllä Hyksissä oma ohje23 Rannekanavaoireyhtymä ei

Yhtymähallinto

80


KH-perusteinen


24 Raskausdiabetes kyllä

Hyksissä alueellinen hoitoketju,Hyvinkäällä ja Porvoossa onosana diabetespotilaidenhoitoketjua, Lohjalla oma ohjevuodelta 2005 ja Lasten- januortensairaalassa hoitoketjuvuodelta 2007

25

Sepelvaltimotautikohtaus:epästabiili angina pectoris jasydäninfarkti ilman ST-nousuja kyllä

Hyksissä kardiologiassa kaksialueellista ohjetta, muillasairaanhoitoalueilla ei omiaohjeita.

26 Skitsofrenia ei

27 ST-nousuinfarkti kyllä

Hyksissä kardiologiassa kaksialueellista ohjetta, muillasairaanhoitoalueilla ei omiaohjeita

28 Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) kyllä

Hyksin sukupuolitautienpoliklinikalla tarkat ohjeistuksetja hoitoketjut koskien kokoHUS-aluetta, ohjeita ei oleverkossa

29 Säärimurtumat ei Ei omia alueellisia ohjeita

30Uniapnea (obstruktiivinenuniapnea aikuisilla) kyllä

Hyksissä on alueellinen hoito-ohje vuodelta 2009, Käypähoito-suositus tuli 2010,alueellinen päivitys onPeijaksessa tekeillä.Hyvinkäällä on oma alueellinenohje.

31 Välikorvatulehdus (äkillinen) ei

11.3. TerveysportissajulkaistutHUS:nhoitoketjut(22.4.2013)

Nro ErikoisalaJulkaistu /päivitetty HUS:n alue Hoitoketjun nimi

1 Endokrinologia19.6.2012,10.4.2013 HUS-Lohja Osteoporoosin hoitoketju

2 Geriatria 9.1.2007 HUS-Jorvi

Päivystyspotilaiden lähettäminen Jorvinterveyskeskusosastoille ja Puolarmetsänsairaalaan

Yhtymähallinto

81


3 Gynekologia 16.11.2012 HUS-Länsi-Uusimaa Poikkeava gynekologinen irtosolunäyte, PAPA4 Ihotaudit 13.6.2011 HUS-Lohja Säärihaava5 Ihotaudit 10.6.2011 HUS-Lohja Atopia6 Ihotaudit 10.6.2011 HUS-Lohja Ihon bakteeri-infektiot7 Infektiotaudit 9.1.2007 HUS-Jorvi Hygieniaohjeita vastaanottotoiminnassa

8 Kardiologia 14.9.2012 HUS-LohjaAivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidonhoitoketju

9 Kardiologia 20.3.2012 HUS-Lohja Eteisvärinähoitoketju

10 Kardiologia 14.11.2011

Hyks ja Helsinginkaupungin

terveyskeskus(Terke) Eteisvärinän hoitoketju Helsingissä

11 Kardiologia 2.5.2011 HUS-Lohja Krooninen sepelvaltimotauti12 Kardiologia 8.11.2010 HUS-Porvoo Kohonneen verenpaineen hoitoketju13 Kardiologia 4.9.2009 HUS-Porvoo Eteisvärinän hoitoketju14 Keuhkosairaudet 14.9.2012 HUS-Lohja Obstruktiivinen uniapnea15 Keuhkosairaudet 13.1.2012 HUS-Hyvinkää Kuorsaus ja uniapnea –hoitoketju16 Keuhkosairaudet 12.10.2011 HUS-Porvoo Uniapnea17 Keuhkosairaudet 8.8.2011 HUS-Hyvinkää Astman hoitoketju18 Keuhkosairaudet 13.6.2011 HUS-Lohja Keuhkoahtaumataudin hoitoketju19 Keuhkosairaudet 10.6.2011 HUS-Lohja Astma20 Keuhkosairaudet 2.2.2011 HUS-Hyvinkää Keuhkoahtaumataudin hoitoketju

21 Keuhkosairaudet 5.11.2009 HUS-HelsinkiHYKS-sairaanhoitoalueen aikuisten kuorsaus- jauniapneapotilaiden hoitoketju

22 Keuhkosairaudet 9.8.2009 HUS-Porvoo Hoitoketju Astma-COPD

23 Kirurgia 19.12.2011 HUS-LohjaEturauhassyöpäpotilaan hoitoketju Lohjansairaanhoitoalueella

24 Kirurgia 13.6.2011 HUS-Lohja Säärihaava25 Kirurgia 10.8.2010 HUS-Lohja Alaraajojen laskimoleikkausten aiheet26 Kirurgia 8.1.2004 HUS-Hyvinkää Rintasyövän hoitoketju27 Lastenneurologia 10.3.2010 HUS-Hyvinkää Kehitysvammaisen lapsen ja nuoren hoitoketju

28 Lastenneurologia 10.3.2010 HUS-HyvinkääKehitysvammaisen lapsen ja nuoren palvelutHyvinkään sairaanhoitoalueella

29 Lastenpsykiatria 12.3.2013 HUS-Länsi-Uusimaa Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoitoketju

30 Lastenpsykiatria 4.1.2013 HUS-Länsi-Uusimaa Lasten mielenterveys- ja päihdetyön hoitoketju

31 Lastenpsykiatria 4.11.2009 HUS-HyvinkääKeskittymättömän lapsen ja nuorenpalveluketju

32 Lastentaudit14.9.2010,

4.1.2013 HUS-PeijasLasten ja nuorten lihavuuden alueellinenhoitoketju

33 Lastentaudit 15.11.2011 HUS-Porvoo Nuoruusiän anoreksia nervosa

Yhtymähallinto

82


34 Lastentaudit 8.8.2011 HUS-HelsinkiAllergiaepäilyn, atooppisen ekseeman ja ruoka-aineallergian selvittely

35 Lastentaudit 8.8.2011 HUS-Helsinki Astmaepäilyn tai pitkittyneen yskän selvittely36 Lastentaudit 10.6.2011 HUS-Lohja Atopia

37 Lastentaudit 14.8.2009 HUS-HyvinkääLasten ja nuorten syömishäiriöiden hoitoketju2009

38 Lastentaudit 1.6.2009 HUS-Hyvinkää Lasten lihavuus

39 Lastentaudit 8.5.2009 HUS-HyvinkääLasten astman hoitoketju HUS:n Hyvinkäänsha:lla

40 Lastentaudit 27.3.2009 HUS-Porvoo Lasten ruoka-allergian hoitoketju

41 Lastepsykiatria 14.8.2009 HUS-HyvinkääLasten ja nuorten syömishäiriöiden hoitoketju2009

42Naistentaudit jasynnytykset 9.1.2007 HUS-Jorvi Mammografia Espoon terveyskeskuksessa

43 Nefrologia28.5.2008,

4.1.2013 HUS-PeijasNefrologian alueellinen tutkimus- ja hoito-ohjelma

44 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Actilyse-annostaulukko45 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Aivoinfarktin trombolyysihoito

46 Neurologia 27.6.2008 HUS-HelsinkiAivoverenkiertohäiriöiden (AVH) tutkiminen jahoitokäytäntö

47 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Aivoverenkiertohäiriöön liittyvät vuodot48 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Antitromboottinen ja antikoagulaatiohoito49 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki AVH-potilaan välitön arviointi ja hoito50 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Basilaarivaltimon tukoksen trombolyysihoito51 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Epikriisi ja diagnoosikoodit52 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Suonitusalueet TT-kuvissa53 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Tajunnan ja toimintakyvyn arviointiasteikot54 Neurologia 27.6.2008 HUS-Helsinki Trombolyysin vuotokomplikaatioiden hoito

55 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki Aivoverenkiertohäiriöiden muut erityistilanteet56 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki Aivoverenkiertohäiriön muu hoito

57 Neurologia 26.6.2008 HUS-HelsinkiAntikoagulaatiohoidon vuotokomplikaationhoito

58 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki AVH-potilaan sekundaaripreventio

59 Neurologia 26.6.2008 HUS-HelsinkiKaulavaltimoahtauman angioplastia jastenttihoito

60 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki Kaulavaltimoahtauman kirurgia61 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki Nuorten aivoinfarkti62 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki Protromboottiset tilat63 Neurologia 26.6.2008 HUS-Helsinki TELESTROKE

Yhtymähallinto

83


64 Neurologia 27.2.2008 HUS-Helsinki Aivohalvausyksikkö ja vuodeosastot

65 Neurologia 27.2.2008 HUS-HelsinkiHoidot trombolyysin jäädessä tehottomaksi(rescue-terapiat)

66 Neurologia 9.1.2007 HUS-Jorvi Espoon muistipoliklinikka

67 Nuorisopsykiatria23.8.2012,

13.12.2012 HUS-Länsi-UusimaaNuorten mielenterveys– ja päihdetyönhoitoketju

68 Nuorisopsykiatria 12.3.2013 HUS-Länsi-UusimaaLasten ja nuorten syömishäiriöidenhoitoketju

69 Nuorisopsykiatria 6.2.2013 HUS-Länsi-UusimaaVårdkedja för ungas psykiska hälsa ochmissbrukarvård

70 Nuorisopsykiatria 4.11.2009 HUS-HyvinkääKeskittymättömän lapsen ja nuorenpalveluketju

71 Nuorisopsykiatria 14.8.2009 HUS-HyvinkääLasten ja nuorten syömishäiriöidenhoitoketju 2009

72 Ortopedia 28.6.2007 HUS-Porvoo Osteoporoosin hoitoketju

73 Palliatiivinen hoito 8.4.2013 HUS-Hyvinkää Palliatiivisen hoidon hoitoketju

74 Psykiatria11.10.2012,

2.11.2012 HUS-Länsi-UusimaaMieliala- ja ahdistuneisuushäiriöidenhoitoketju

75 Psykiatria 1.2.2013 HUS-Länsi-UusimaaVårdkedja för affektiva störningar ochångestsyndrom

76 Psykiatria 24.1.2013 HUS-Länsi-Uusimaa Vårdkedja för psykospatient77 Psykiatria 21.12.2012 HUS-Länsi-Uusimaa Psykoosipotilaan hoitoketju78 Psykiatria 28.5.2012 HUS-Porvoo Mielialahäiriöiden hoitoketju aikuisilla79 Psykiatria 15.11.2011 HUS-Porvoo Nuoruusiän anoreksia nervosa

80 Psykiatria 2.8.2011 HUSNuorten ja aikuisten syömishäiriöidenhoitoketju pääkaupunkiseudulla

81 Psykiatria 28.5.2007 HUS-Jorvi

Depression hoitoketju – masennuspotilaanhoidon suunnittelu ja toteutusperusterveydenhuollossa

82 Psykiatria 28.5.2007 HUS-JorviItsemurhaa yrittäneen potilaan psykiatrinenhoitoketju

83 Psykiatria 28.5.2007 HUS-Jorvi Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoketju84 Reumasairaudet 2.5.2011 HUS-Lohja Reumasairaudet

85 Reumasairaudet 19.1.2011 HUS-PorvooTulehduksellisten reumasairauksienalueellinen tutkimus- ja hoito-ohjelma

86Ruoansulatuskanavansairaudet

2.5.2011,16.4.2013 HUS-Lohja Paksusuolen tähystys

Yhtymähallinto

84


87Ruoansulatuskanavansairaudet 2.5.2011 HUS-Lohja Keliakia

88Ruoansulatuskanavansairaudet 2.5.2011 HUS-Lohja

Krooniset suolistotulehdukset (haavainenpaksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti)

89 Sisätaudit 20.9.2012 HUS-Porvoo Diabetespotilaan hoitoketju 201290 Sisätaudit 14.6.2012 HUS-Lohja Diabetespotilaan hoitoketju91 Sisätaudit 28.5.2012 HUS-Porvoo Dyspepsia-potilas terveyskeskuksessa92 Sisätaudit 28.5.2012 HUS-Porvoo Vatsan turvottelu ja kipu (ärtyvä suoli)93 Sisätaudit 15.11.2011 HUS-Porvoo Nuoruusiän anoreksia nervosa94 Sisätaudit 2.5.2011 HUS-Lohja Kohonneen verenpaineen hoitoketju95 Sisätaudit 10.2.2009 HUS-Hyvinkää Diabetespotilaan hoitoketju96 Sisätaudit 5.2.2009 HUS-Hyvinkää Luukadon hoitoketju97 Sisätaudit 4.2.2009 HUS-Hyvinkää Aikuisten lihavuuden hoitoketju

98Sydän- javerisuonisairaudet 28.5.2010 HUS-Hyvinkää Kohonneen verenpaineen hoitoketju

99Sydän- javerisuonisairaudet 16.2.2009 HUS-Hyvinkää Eteisvärinän hoitoketju

100 Työterveyshuolto 9.1.2007 HUS-JorviTyö- ja liikennetapaturmapotilasterveysasemalla

101 Urologia 19.12.2011 HUS-LohjaEturauhassyöpäpotilaan hoitoketju Lohjansairaanhoitoalueella

11.4. Hoito-ohjeistusHUS:nvanhassaintranetissä(6.6.2013)

Hyks, Medisiininen tulosyksikköAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Diabeteologia 4 6.6.2008Endokrinologia 9 6.6.2008Gastroenterologia 3 12.11.2012Hematologia 2 4.2.2009Hyytymishäiriöyksikkö 7 11.10.2011Infektiosairaudet 1 23.11.2012Nefrologia 22 15.10.2009

Yhtymähallinto

85

Aihealue Ohjeita Uusin päivitysNeurologia 6 8.11.2010Päivystys ja valvonta 16 14.2.2013Reumatologia 2 12.9.2008Sairaalahygieniaohjeet 11 17.4.2013Syöpätaudit 4 3.5.2010Yleiset 3 3.2.2010

90

Hyks, Operatiivinen tulosyksikköAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Anestesiologia ja tehohoito 19 2.4.2013Ensihoito - Helsinki 4 27.12.2012Gastroenterologia ja yleiskirurgia 2 21.6.2012Käsikirurgia 1 11.11.2003Plastiikkakirurgia 1 13.6.2007Päiväkirurgia 6 22.4.2006Rintarauhaskirurgia 3 30.5.2012Silmätaudit 28 12.5.2011Suu- ja leukasairaudet 1 28.8.2008Urologia 16 25.1.2012

Töölön sairalaan hoitotyön ohjeet 7 6.5.2013 Korva-, nenä- ja kurkkutautienhoitotyön ohjeet 3 2.8.2011 Perioperatiivisen hoidonlaatuohjeistus 1 14.9.2012 BRADEN 2010 1 25.11.2011 BRADEN-asteikkopainehaavariskin arviointiin 1 25.22.2011

Resistenteistä mikrobeista,näytteenotoista javarotoimiohjeista 1 14.9.2012

Teho-osastolta vuodeosastollesiirtyneen potilaan voinninarviointilomake 1 17.1.2013 Tehohoitajan toteuttamavuodeosastovierailukäytäntö 1 17.1.2013 SNOP sedaatiotason arviointiin 1 20.11.2012

Yhtymähallinto

86

Aihealue Ohjeita Uusin päivitys

Painehaavariskin arviointi japainehaavan ehkäisy kirurgisillavuodeosastoilla -Hoitotyöntoimintaohje 1 17.9.2012 Painehaavan hoitotyön lyhyttoimintaohje 1 14.9.2012 Fyysisten rajoitteiden käyttösomaattisessa sairaanhoidossa 1 16.5.2011

Hoitotyön toimintaohjekäytettäessä fyysisiä rajoitteita 1 16.5.2011

102

Hyks, Sydän- ja keukokeskusAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Kardiologia 7 24.7.2012Keuhkosairaudet 2 12.3.2012Sydän- ja thoraxkirurgia 12 8.12.2007

21

Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Synnytykset 10 2.11.2012Naistentaudit 5 15.3.2013

Gynekologiset syövät ja sädehoito 6 18.1.2012Lastentaudit 15 26.3.2013Lastenkirurgia 12 26.3.2013Lastenneurologia 6 8.2.2012Lasten päivystyksen ohjeet 10 9.2.2013

64

Hyks, Psykiatrian tulosyksikköHyksin Psykiatrian tulosyksikön ohjeita ei löytynyt vanhasta tai uudestaintranetistä.

Hyks yhteensä 277

Yhtymähallinto

87

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueAihealue Uusin päivitys

AAPpäivitetty 22.8.2007

Astma ja COPD luotu 1.10.2003

Lasten tarkkaavuus- jaylivilkkaushäiriön (ADHD) ja muidenneuropsykiatristen häiriöidenhoitoketju luotu 1.9.2004

Naisen virtsainkontinenssipäivitetty 22.8.2007

Poikkeava irtosolunäyte, PAPApäivitetty 22.8.2007

Raskausdiabetespäivitetty 22.8.2007

Uniapnea päivitetty 9.3.20107

Lohjan sairaanhoitoalueAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Fysioterapia 8 31.1.2007Ihotaudit 2 7.6.2012Kliininen fysiologia 24 9.10.2008Kliininen neurofysiologia 1 9.7.2007Naistentaudit 1 4.11.2008Nefrologia 2 4.1.2007Neurologia 2 1.3.2011Poliklinikat 4 7.6.2012Päivystys 4 11.7.2007Radiologia 4 22.9.2011Sisätaudit 3 23.3.2010Sosiaalityö 1 9.5.2011Synnytykset ja lapsivuodeosasto 1 20.9.2012

57

Yhtymähallinto

88

Hyvinkään sairaanhoitoalueAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Aikuisten lihavuuden alueellinenhoitoketju 1 1.2.2012Alaraaja-amputaatio ja protetisointi -hoitoketju 1 26.7.2010ALS-potilaan hoitoketju 1 15.11.2006Astman hoitoketju 1 8.10.2012Diabeetikon jalkaongelmienhoitoketju 2 25.8.2009Diabetespotilaan hoitoketju 2 31.1.2009Eteisvärinän hoitoketju 1 13.2.2009Haavapotilaan hoitoketju 3 19.11.2012Hoitoketjuohjeita 4 1.2.2008Kehitysvammaisen lapsen ja nuorenhoitoketju 2 26.1.2010Kehitysvammaisen lapsen ja nuorenpalveluketju 1 19.12.2012Keskittymättömän lapsen ja nuorenpalveluketju 3 23.6.2009Kohdunsuun muutosten hoitoketju 1 20.9.2005Kohonneen verenpaineenhoitoketju 4 3.1.2012Kuorsaus ja uniapnea -hoitoketju 1 8.10.2012Lasten astman hoitoketju 3 6.5.2009Lasten lihavuuden hoitoketju 2 15.1.2009

Lonkkamurtumapotilaan hoitoketju 1 31.5.2004Luukadon hoitoketju 2 1.1.2009Nilkka- ja rannemurtumapotilaanhoitoketju 1 4.2.2005Psykogeriatrisen potilaan hoito(hoitoketju ja hoitopolku) 1 1.10.2004Rintasyöpäpotilaan hoitoketju 2 15.2.2010Sinuiittipotilaan hoitoketju 1 1.6.2006Sivuontelotulehduspotilaanhoitoketju 1 12.1.2012Skitsofreniapotilaan hoitoketju 1 3.7.2006

Syvän laskimotukoksen (SLT)hoitoketju (päivitetty 13.12.2007) 1 31.5.2012

44

Yhtymähallinto

89

Porvoon sairaanhoitoalueAihealue Ohjeita Uusin päivitys

Alueelliset ohjeet 2 15.9.2006Hus-ohjeiden linkit 1 9.4.2003Infektioiden torjunta ja hoito, ohjeitapäivystäjälle 5 11.11.2009Porvoon sairaalan omat ohjeet 11 6.3.2013SPR Veripalvelun oppaita jatiedotteita 3 22.10.2007

Syömishäiriöpotilas vuodeosastolla -ohjeita ravitsemushoidontoteutukseen 8 14.6.2011

30Yhteensä 138

HUS yhteensä(ilman liikelaitoksia) 365

näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminen …...yhtymähallinto 1 näyttöön perustuvien...

Documents