1 / 2009

OAJ LAPPIOAJ LAPPI

OAJ Lappi jäsenten asiallaYhteinen alueyhdistys merkittävä saavutusLogo- ja nimikisat

OAJ LAPPI 1/2009

3 Päätoimittajan palsta, Liisa Halonen-Laiti

4 Jäsenten asialla, Marita Kukkola

5 OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi

6 Luottamusmies auttaa lähellä jäsentä, Heikki Sahlman

7 Opettajan edunvalvonnan kasvavat haasteet, Matti Poikela

8 Vuoden lappilaiset opettajat 2008

10 Kansanedustajat tentissä

18 Lastentarhanopettajien kuulumisia

21 Ajankohtaista peruskoulussa ja lukiossa, Jaakko Sarmola

22 Ammatillista asiaa

24 Muutoksen mahdollisuus ja huoli tulevaisuudesta

26 OAJ ja pedagogiset opettajajärjestöt

29 Pääluottamusmiehen sivut

32 Henkilöturvallisuus kouluissa, Teppo Mikkonen

33 Yhdistyksen organisaatio ja jäsenyhdistykset

36 Educan kaikuja

39 Lyseonpuiston lukio 100 vuotta

42 Yhteistyötä ekoasian merkeissä, Raimo Koponen

44 Rovaniemen joukkue SM-mitalijahdissa, Mikko Holma

OAJ LAPPI – OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 1/2009

Päätoimittaja Liisa Halonen-Laiti

ToimitusMarita KukkolaJaakko SarmolaMarko Bohm

Toimitussihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi

Kannen kuva Jaakko Sarmola

PainopaikkaPohjolan Painotuote Oy, Rovaniemi

ISSN-1235-1881

3

OAJ LAPPI

Lapin läänissä on vuoden alusta aloittanut toi-mintansa koko läänin kaikkien opettajaryhmi-en yhteinen toimija, OAJ:n Lapin alueyhdistys, OAJ Lappi ry. Yhdistys on päättänyt julkaista lehden, jolle annettiin työnimi OAJ Lappi. Minut kutsuttiin siihen tekemään pää-toimittajan työtä.

Lapissa on jo pitkän ajanleh tiperinnettä OAJ:n ken- tällä. Lapin Kielas, jonkaLapin Opettajien Ammat-tiyhdistyspiiri ry ja viimevuosina Lapin alu ever kos-to julkai si, levisi laajalle. Saajina olivat kaikki La-pin läänin OAJ:n jäsenet, piirien pu heenjohtajat ja tiedottajat koko maassa, sa, OAJ-valtuutetut ja hal lituksen jäsenet sekä OAJ-toimisto Helsingis-sä. Sen tekemisen myö-tä yli kymmenen vuoden ai kana tulin yhdessä La pin Kielaksen ydinjoukon kanssa perehtyneeksi jonkin verran lehden teon problematiikkaan ja suoritimmepa TJS:n järjestöleh-tikurssinkin harjoitustehtävineen yhdessä toimistosihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemen kanssa.

On ollut antoisaa tehdä Lapin Kielas -leh-teä. Siinä on saanut miettiä, pohtia yhdessä toimitusryhmän ja laajalti OAJ:n järjestöväen kanssa sitä, mikä herättäisi kiinnostusta jäse-nistössä omaa järjestöä kohtaan. Lehden teos-sa on myös saanut olla yhteydessä merkittäviin mielenkiintoisiin ihmisiin, vaikuttajiin. Olen

saanut suunnitella, piirtää ja kirjoittaa, jättää ajatuksen ja käden jälkiä. Lapin Kielaksesta on tullut myös palautetta aivan eri puolilta maata tahoilta, joita on syytä arvostaa.

Nyt kun olen OAJ-valtuustossa ja ruoka- tai kahvipöydässä mainin-

nut Lapin Kielaksesta, olen saa-nut iloisia kommentteja sen

sisällöstä. Huo maan, että lehden avulla voi tehdä Lappia tunnetuksi myös OAJ:n kentässä.

Lehden tekeminen on yhteistyötä, tiedot-tamisen alalla tapahtu-vaa jär jestötyötä. Sen avulla jäsenet voivat tutustua omaan järjes-töönsä, py syä ajan hen-gessä mukana, saada

taustoja ja siten aineksia muodostaa omia näke-

myksiään. Lehti on aree-na, jolla on vilkasta, jos

niin halutaan. Se toimii, jos niin halutaan. Se toimii hyvin,

jos lehti tehdään hyvin. Kaikki ovat luku- ja ajattelutaitoisia. Yllytetään ihmi-

siä käyttämään taitojaan!

Hyvät OAJ Lappi -lehden lukijat! Laaja jouk-ko Lapin opettajia on tehnyt parhaansa. Lehti on tässä. Katselkaa, lukekaa ja antakaa palau-tetta, missä onnistuimme, missä emme. Kaikki palaute on tervetullutta ja hyödyllistä.

Liisa Halonen-Laiti OAJ Lappi, päätoimittaja

päätoimittajan palsta

Hyvää vuotta 2009 OAJ Lappi!

4

OAJ LAPPI

Opettajien järjestötoiminta on alkanut Lapissa vuonna 1903.Tuolloin Opettajayhdistyksen ta voitteena oli toimia ”koulun ja kansansivistyksen kohotta-miseksi”. Silloisen opettaja-yh distyksen edustajat huoleh-tivat osaltaan opettajien am-mattitaidon kehittämisestä jär-jestämällä uusiin työtapoihin ja uusien opetusvälineiden käyt töön liittyvää koulutusta. Muita tavoitteita olivat opet-tajien taloudellisen aseman pa rantaminen, henkisen ja fyy-sisen kunnon kohentaminen ja ylläpitäminen sekä yhteis-hengen ja yhteenkuuluvuu-den edistäminen. Tämän päivän ammattiyh-distystoiminnan toiminta-ajatus voitaisiin edel-leen kirjoittaa samoin sanoin.

Yli sata vuotta Lapissa on toiminut opetta-jien ammattiyhdistys tai ammattiyhdistyksiä. Niiden nimet ja toiminta-alueet ovat muuttu-neet aina ympäröivän tilanteen mukaan. Koko Lapin läänin kokoinen yhdistys ei ole vallan uusi asia, vaan historia toistaa nyt itseään. Uusi OAJ:n Lapin alueyhdistys aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Nyt koko Lappia koskeva opetusalan edunvalvonta toimii keskitetysti yhdessä alueellisessa yhdistyksessä. Tämän uuden yhdistyksen tarkoituksena on selkeyttää ja tehostaa opettajien paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Tehtäviin kuuluu mm. vaikut-taminen OAJ:n tavoitteiden toteutumisessa maakunnan tasolla. Samalla Lapin alueyhdistys edistää yhteisiä alueellisia hankkeita ja eri jä-senryhmien välistä alueellista yhteistyötä.

Tämä maakunnallinen vai-kuttaminen on juuri peruste-tun yhdistyksen keskeisin uu- distus. Toiminnasta ei kuiten-kaan saa unohtaa tavallista jä sentä: maakunnallisen vai-kuttamisen lisäksi alueyhdis-tyksen tehtävänä on tukea pai-kallisyhdistyksien toimintaa ja siellä toimivia luottamushen-kilöitä. Lisäksi yhdistyksen ta-voitteena on tarjota tasokasta koulutusta Lapin läänin alu-een opettajille.

Muutokset ovat aina kehi-tyksen edellytys. Muutoksen edessä on pakko miettiä tar-

kemmin toimintaa ja selkeyttää päämääriä. OAJ:n Lapin alueyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana olen yhdessä väliaikaisen hallituksen kanssa pohtinut toimintamalleja tämän koko maakunnan OAJ-jäsenistön käsit-tävän yhdistyksen toiminnalle. Suunnittelu on vielä kesken, mutta vahvasti uskomme alueyh-distyksen toiminnan tukevan kaikkia sen 22:ta jäseninä olevaa opettajien paikallisyhdistystä ja 3560 opettajaa.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, siihen toi-vottavasti jokainen olette osaltanne vaikutta-massa osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, ot tamalla kantaa ja pitämällä yhteyttä. OAJ Lappi haluaa toimia aktiivistesti jäsentensä hy väksi.

Jäsenten asialla – yhteisiä asioita hoitaen

Marita Kukkola puheenjohtaja

puheenjohtajan palsta

Jäsenten asialla

5

OAJ LAPPI

oaj:n puheenjohtaja

Yhteinen alueyhdistys merkittävä saavutus

OAJ on kiistatta yksi maan suurimpia ja vaiku-tusvaltaisimpia julkisalan ammattijärjestöjä. Se toimii kaikkialla maassa ja edustaa kattavasti koko opetus- ja kasvatusalaa. Työssäkäyvistä opettajista yli 95 prosenttia on OAJ:n jäseniä. Paikallistason edunvalvonnasta vastaa lähes 300 paikallisyhdistystä sekä yli 3 000 kentän koulutettua luottamushenkilöä. Keskusta-solla toimisto asiantuntijoineen hoitaa mm. valtakunnallisen tason neuvottelutoimintaa, vaikuttaa opettajien työolosuhteisiin ja alan lainsäädäntöön sekä tuottaa erilaisia järjestö-palveluja.

Kun Suomesta tuli Euroopan unionin jä-senmaa ja aluehallinto uusiutui, alkoi myös eri alojen alueellisen edunvalvonnan merkitys korostua uudella tavalla. Ei riittäänyt enää, että edunvalvontaa tehtiin vain valtakunnan ja paikallistasolla. Kun OAJ oli kasvanut eri opettajaryhmien liittyessä vuosien kuluessa yhteen, oli eri jäsenryhmillä erilaisia aluetason organisaatioita. Työnantajan oli lähes mah-doton selvittää, kuka käyttää virallista OAJ:n ääntä aluetasolla. Oay-piirit hoitivat mm. kou-lutustehtäviä, mutta nekään eivät palvelleet koko jäsenistöä.

Niinpä nähtiin tarpeen lujittaa ja yhtenäis-tää opettajien alueellista edunvalvontaa. Uu-den linjauksen myötä ryhdyttiin perustamaan alueyhdistyksiä. Nyt sellainen toimii myös La-pissa: koko jäsenistön yhteinen OAJ Lappi. Ponnistelut eivät olleet turhia. Kiitos saavutuk-sesta kuuluu laajan alueen OAJ-aktiiveille.

Maamme on joutunut kansainvälisen taan-tuman kouriin, eikä kukaan pysty vielä en-nustamaan, miten pitkä hitaan talouskasvun

ajasta tulee. Yritykset ilmoittavat mittavista lo-mautuksista ja irtisanomisista lähes päivittäin. Myös kuntatalouden raamit tulevat tiukkene-maan entisestään lähivuosina, mitä koettelee palvelujen laatua ja saavuutta.

Näissä oloissa opettajan työn ja ammattitai-don merkitys kuitenkin korostuu entisestään. Laadukkaat koulutus- ja kasvatuspalvelut aut-tavat maatamme selviytymään lamasta ja me-nestymään myös uusilla tuotannonaloilla. Kou-lutuksen perustasta ei saa tinkiä, vaan opetus ja kasvatus on nostettava painopistealueeksi. On tärkeää huolehtia pätevien opettajien saa-tavuudesta sekä tarjota oppilaille riittävästi tukea ja ohjausta. Koulutus on ylivoimaisesti järkevin ja kannattavin sijoitus maamme tule-vaisuuden sekä lasten ja nuorten parhaaksi. Jatketaan yhdessä työtä sen puolesta.

Aurinkoisia terveisiä kaikille Lapin OAJ:läisille!

Erkki Kangasniemi OAJ:n puheenjohtaja, kouluneuvos

KU

VA: A

NN

E N

ISU

LA

6

OAJ LAPPI

luottamusmies auttaa lähellä jäsentä

Opettaja on tiedon ammatti-lainen, mutta kuinka hyvin hän on selvillä omista palvelus-suhteen ehdoistaan? OAJ:nedunvalvontaosaston koke-neen työntekijän haastatusvah vistaa ennakkokäsityksen oikeaksi. Varsin usein jäsenet soittavat OAJ:n toimistoon ja jonottavat puhelimessa kysy-äkseen asiaa, joka selviäisi no-peammin ja helpommin opet-tajan omassa lähipiirissä.

Esimerkiksi palkkauksellisen epäkohdan selvittely on aina aloi tettava paikallisesti, sillä myös tapaukseen liittyvä tieto on paikallista-solla. Kun kysyttävää tulee, jäsenen kannattaa ensiksi kääntyä oman luottamusmiehen puo-leen, jolla on virallinen asema selvittää asiaa työnantajan kanssa. Ellei asia selviä paikallises-ti, luottamusmies saa apua OAJ:sta.

Mistä opettaja tietää, kuka on luottamus-mies? Tämän yhteystiedot löytyvät työpaikan ilmoitustaululta. Luottamusmiehiä kutsutaan JUKOn luottamusmiehiksi, sillä esimerkiksi kun nan opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) solmitaan neuvottelujärjestö JUKOn nimissä. Näin myös kunta-alan lastentarhan-opettajia koskeva kunnan yleinen virka- ja työ-ehtosopimus KVTES. Luottamusmiesten yhte-ystietoja löytyy myös paikallisen yhdistyksen nettisivulta. Pääsääntönä on, että jokaisessa kunnassa toimii vähintään yksi luottamusmies. Suuremmissa kunnissa voi luottamusmiehiä ol la useitakin. Myös palkkasihteerit palvelevat jäseniä palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä ky-symyksissä. Palkkasihteerit ovat palkkauskysy-myksiin erikoistuneita opettajia, joiden yhteys-tiedot löytyvät mm. OAJ:n taskukalenterista.

OAJ:n jäsensivut ovat verraton edunvalvon-tatiedon lähde. Sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa palvelussuhteen ehdoista sekä ohjeita opettajia koskevissa lakiasioissa. Jäsensivuilta löytää ohjeet vaikkapa oikaisuvaatimuksen tekoon.

Jäsenille hyödyllistä tietoa on siirretty OAJ:n julkisilta nettisivuilta eli osoitteesta www.oaj.fi yhä enemmän juuri jäsensivuille. Tällä on pyritty siihen, että palvelu kohdistui-si nimenomaan OAJ:n jäse-niin, jolloin se voisi olla myös yksityiskohtaisempaa. Jä-sensivuille on rekisteröitynyt noin 25 000 käyttäjää, joten läheskään kaikki opettajat ei-vät ole vielä ottaneet sivuja haltuunsa. Jäsensivuille pääsy on helppoa. OAJ:n nettisivulla on oikeassa reunassa otsikko

"rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi". Siitä painamalla pääsee kenttään, jossa tulija var-mennetaan pankkitunnuksin, minkä jälkeen pääsee palveluun. Kun opettaja pyrkii sivuille seuraavan kerran, hän kirjoittaa saamansa käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Edunvalvontatiedon tarpeet noudattavat vuoden kiertoa. Näin keväällä kysytään paljon mm. pitkien sairauslomien vaikutuksesta pal-kanmaksuun sekä kevät- ja kesävauvojen takia myös äitiyslomista ja vanhempainvapaista. Tä hän vuodenaikaan ovat esillä myös viran-täyttöön liittyvät aiheet. Syksyn hittikysymys on, mikä on opettajan oikea palkka. Jos oman palkan määräytyminen ihmetyttää, voi asiaa kysyä omalta esimieheltäkin. Jäsensivuilla on myös palkkalaskuri, ja Opettaja-lehden mu-kana postitetaan palkkataulukkoja. Kesäkuun puolivälissä on lehdessä lukuvuoden suunnit-telupaketti, jossa on runsaasti tietoa sopimuk-sista ja palkoista.

Neuvonta palvelussuhteen ehtoihin liitty-vissä kysymyksissä on OAJ:n jäsenelle kuu-luva oikeus, jota kannattaa jokaisen jäsenen käyttää omaksi edukseen, eikä jättää asioita vaivaamaan.

Heikki Sahlman OAJ:n tiedotuspäällikkö

7

OAJ LAPPI

opettajien edunvalvonnan kasvavat haasteet

KUVA: TOMMI MIETTUNENSuomen talous kehittyy vuonna 2009 erittäin hei kosti. Koska taan-tuman syvyyttä ja kestoa on vaikea ar vioi da, ovat työmarkkinoiden kes-kusjärjestöjen eko nomistit laatineet ennusteiden sijasta kaksi vuoteen 2015 ulottuvaa skenaariota talouden ke hityksestä. Myönteisemmässä ske-naariossa taantumasta toipuminen tapahtuu melko no pe asti. Synkem-mässä skenaariossa talouteen ja työ-markkinoihin kohdistu vissa toimissa epäonnistutaan ja kansainvä lisen ta louden kehitys ei muutu parem-maksi vuosien 2009 ja 2010 ai kana. Rahamarkkinoille luottamus palau-tuu vasta vuoden 2010 jäl kipuoliskolla ja maa-ilmantalous elpyy vasta vuonna 2012.

Mutta palataanpa hieman ajassa taakse-päin. Lainaan rehtori Martti Hällströmin poh-din toja edellisestä lamasta. 1990-luvun alus-sa Suomi syöksyi pahimpaan lamaan, mitä yk sikään OECD-maa on koskaan kokenut. Onneksi muun maailman talous oli tuolloin kun nossa ja kansantaloutemme saatiin nousu-uralle vientiteollisuuden voimin. Lähtökohta lamaan oli siis ratkaisevasti parempi kuin nyt.

1990-luvun lamassa julkista puolta ”terveh-dytettiin” 1998 mennessä 57 miljardilla mar-kalla. Koulupuolen leikkaukset olivat rajuja. Mää rärahoja leikattiin 1993 tasosta 1998:aan 30 %. Opettajia lomautettiin ja lomarahoja vaih dettiin vapaaseen. Opetusta vähennettiin, kerho- ja tukiopetustunnit ajettiin alas. Tarvike-rahoja leikattiin, oppikirjoja oli kier rätettävä, mo nistusta rajoitettava. Kouluruokailun an-noksia halvennettiin ja keittiöitä yh disteltiin. Kiinteistöjä ei remontoitu. Sähköä säästettiin. Viidessä vuodessa (1991-1996) kunnat sulki-vat 434 koulua. Kuten kaikki opettajat Lapis-sa, mutta varmaan muuallakin hyvin tie tävät, olemme koulumaailmassa edelleen leikkaus-ten suhteen edellisen laman viitoittamalla tiel lä. Laman jälkeisestä nou sukauden huu-masta em me ole päässeet osallisiksi. Tämä koskee se kä palkkausta, työolosuh teita että

opetustoimen re sursseja. Miten meidän käy? Kuinka paljon me noja voidaan ajaa alas en nen kuin tulokset ro-mahtavat?

Kuntaliitto on valmistau-tunut kohtaamaan tulossa olevat vaikeat ajat laatimal-la ohjeen kuntapalvelujen pelastamiseksi (11.2.2009). Tunnustettava on, että kun-tatalous on ajau tu mas sa yhä paheneviin vaikeuksiin suhdan teiden yhä heiken-tyessä. Kaiken edellä mai-nitun huomioon ottaen

tuntuu kuitenkin koh tuuttomalta, että nyt ol-laan ottamassa käyttöön samat opetustoimen leikkaukset, joita sovellettiin 1990-luvun la-massa ja li säksi on ke hitelty uusia instrument-teja, joilla voidaan leikata henkilöstömenoja koskien myös opetustointa. Ay-aktiiveina mei-dän on oltava tarkkoja siitä millaiset talouden tervehdyttä mistoimet ovat hyväksyttäviä. Esi-merkiksi OAJ:n hallitus on päättänyt, että se voi paikallisyhdistyksen tai alueyhdistyksen esityksestä ju listaa kuntaan tai kuntayhtymään hakukiellon ja saarron, jos avoimia virkoja tai viransijai suuksia täytetään vain koulun työ-vuoden ajaksi. Ratkaisun taustalla on se, että eräät kunnat ovat näin pyrkineet leikkaamaan opettajan kesäajan palkan.

Elämme siis edunvalvonnan näkökulmasta haas teellista aikaa. Kuten 1990-luvun alussa, opettajien on syytä varautua rajuun jul kiseen hyökkäykseen itsekkyydestä, vaikka puolus-tammekin maamme ainoaa varteenotettavaa sel viy tymisoppia – koulutusta. Tässä työssä OAJ:n Lapin alueyhdistys tulee olemaan vahva tuki maakuntamme opettajille.

Aurinkoista kevättä kaikille.

Matti PoikelaOAJ:n valtuusto, II varapuheenjohtaja

8

OAJ LAPPI

vuoden lappilaiset opettajat 2008

Vuonna 2008 nimettiin kaksi lehtoria Vuoden lappilaisiksi opettajiksi: Anu Turunen, opinto-ohjauksen lehtori, jonka juuret ovat Torniossa, ja Sirkka Veikkolainen, äidinkielen ja kirjalli-suuden lehtori, jonka juuret ovat Ylä-Kemijo-ella, molemmat Lyseonpuiston lukiosta.

Satavuotiaan oppilaitoksen lehtorit tekivät melkoisen työn yhdessä oppilaskunnan kanssa ideoimalla ja vetämällä Koulu Afrikkaan -hank-keen. Hanke on ollut tuloksellista yhteistyötä parhaimmillaan.

Kun kysyn palkituilta opettajilta heidän ko-kemuksiaan ja tuntemuksiaan, saan vastauk-seksi kuin yhdestä suusta lauseita, jotka toinen aloittaa ja joista toinen jatkaa.

”Koulu Afrikkaan -hanke kuuluu luontevasti kansainvälisyyskasvatukseen, ja sen avulla on opittu myös yhteisöllisyyttä. Lyseonpuiston lu-kiossa on perinteisesti ollut paljon kansainvä-lisyyteen sekä myös lähivälittämiseen liittyviä projekteja, onhan koulu toiminut UNESCO- kouluna pitkään ja koululla on ollut jo 1980- luvulta lähtien myös kummilapsia.”

Mitä vaikutusta olette hankkeen toteutuksel-la havainneet kouluyhteisön toiminnassa?– ”Projekti on aktivoinut oppilaskuntaa ja ope-tukseen on tullut enemmän Afrikka-teemaa, koulun tiloissa on mm. nähtävissä afrikkalaisen taiteen innottamia oppilaiden maalauksia.”

Vuoden lappilaiset opettajat 2008 Anu Turunen (toinen vas.) ja Sirkka Veikkolainen(oik.) poh-timassa Koulu Afrikkaan -hankkeen etenemistä yhdessä Lyseonpuiston lukion oppilaskunnan edustajien kanssa.

9

OAJ LAPPI

– ”Opiskelijat ovat päässeet esiintymään teeman puitteissa järjestettävissä hyvänte-keväisyysiltamissa ja koulun kuvataidelinjan opiskelijat pitivät Afrikka-teemaisen näyttelyn hankkeen hyväksi.”

– ” Kiinnostus muuta maailmaa kohtaan on lisääntynyt.”

– ”Opiskelijat ovat oppineet tekemään yh-dessä, myös IB- opiskelijat ovat toimineet yh-dessä koko koulun oppilaskunnan kanssa, kun he ovat voineet hyödyntää oman opiskelunsa CAS- ohjelmaa projektissa toimiessaan.”

– ”Projekti on lähentänyt opettajia, op-pilaskuntaa, vanhempia sekä koulun entisiä oppilaita, jotka ovat tulleet mukaan Koulu Af-rikkaan -työhön.”

Opetushallituskin on arvostanut ja kannus-tanut hanketta myöntämällä projektin toimin-nalle avustusta. Hankkeeseen on tullut myös monia muita kouluja Lapin läänistä ja muualta maasta. Lisätietoja lahjoittajista ja projektista löytyy sivuilta www.lyska.net.

”Kun tehdään yhdessä, kaksi on enemmän kuin kaksi. Yhdessä on hyvä työskennellä, siinä syntyy ideoita, syvyyttä ja tehoa”, Anu Turunen ja Sirkka Veikkolainen toteavat. ” Nuorten kanssa yhdessä työskentely on palkitsevaa. Nuo rilla on ideoita, ja he ovat taitavia. Kaikki toivat ideansa työhön ja opiskelijat havaitsivat, että opettajatkin ovat ihmisiä, jotka voivat teh-dä muutakin kuin pitää oppitunteja. – On ollut hyvä havaita, että hullutkin ideat kantavat.”

Koulu Afrikkaan -hanke oli oppilaskunnan lahja satavuotiaalle opinahjolleen. Näin toteu-tetaan YK:n ja UNESCOn periaatteita. Hanke on pannut ajattelemaan, kuinka tärkeää koulu-tus on koko yhteiskunnalle.

Koulu Afrikkaan -hanke on saanut hyvin julkisuutta tiedotusvälineissä ja on tuonut tu-losta. Rahaa on tullut 45800 euroa. Tavoitteena oli 30 000 euroa. Hanke tapahtuu Kirkon Ulko-maanavun kanssa yhdessä.

”Opettajan työ on muutakin kuin oppi-tuntien pitämistä. Siihen voi sisältyä myös yhteisöllisyyteen lähi- ja maailmanlaajuiseen välittämiseen tähtäävää yleisinhimillistä toi-mintaa”, toteavat lehtorit Anu Turunen ja Sirk-ka Veikkolainen, Vuoden Lappilaiset Opettajat 2008.

LHL

Vuoden lappilaisen opettajan ovat Lapin opet-tajien ammattiyhdistyspiirit ja lääninhallituksen sivistysosasto yhdessä nimenneet vuodesta 1996 lähtien joka vuosi. Perusteluna on se, että asianomaiset ovat saavuttaneet työssään merkittäviä tuloksia ja ovat tuoneet opettajan työtä positiivisella tavalla esiin.

1. Leena Aspegren, 1996, erityisopettaja, Rovaniemen mlk

2. Pekka Pelttari, 1997, lukion matemaattis- ten aineiden opettaja, Tornio

3. Annele Halmekoski, 1998, peruskoulun kieltenopettaja, Sodankylä

4. Mikko Vähäkari, 1999, ammattioppi- laitoksen opinto-ohjaaja, Rovaniemi

5. Matti Lauronen, 2000, aikuislukion rehtori, Kemi

6. Lea Silvander, 2001, lastentarhanopet- taja, Tornio

7. Taimi Arvola, 2002, rehtori, Tornio ja Heikki Kuosmanen, 2002, koulunjohtaja, Muonio

8. Mika Pihlajaniemi, 2003, luokanopettaja, Kemi

9. Kaisa Akola, 2004, rehtori, Kemijärvi

10. Hannu Siitonen, 2005, luokanopettaja, Ranua

11. Kaija Hatakka, 2006, luokanopettaja, Rovaniemi

12. Seija Hassinen, 2007, matemaattisten aineiden lehtori, Inari

13. Anu Turunen, 2008, lukion opinto- ohjauksen lehtori, Rovaniemi ja Sirkka Veikkolainen, 2008, lukion äidin- kielen ja kirjallisuuden lehtori, Rovaniemi

10

OAJ LAPPI

KANSANEDUSTAJILLE ESITETYT KYSYMYKSET

1. Miten uusi erityisopetuslaki kohtelee Lappia?2. Mitä hyviä seurauksia on päivähoitolain uudistuksen myötä luvassa Lapille?3. Auttaako valtionosuusuudistus Lapin kuntien tilannetta?4. Miten turvaisit ja parantaisit Lapin lasten ja nuorten asemaa koulutuksen saatavuuden ja laadun suhteen?

Markus Mustajärvi

1. Uusi erityisopetuslaki on tu lossa voimaan vuonna 2010. Mer kittävänä painopisteenä vai-kuttaa olevan erityisoppilaiden yleisopetukseen integroinnin li-sääminen, mikä tavoite vastaa kansainvälisiä linjauksia. Viimei-simpien tietojen mukaan vii-meisen kolmen vuoden ai kana in tegrointi yleisopetukseen on lisääntynyt keskimäärin 15 % vuo sittain ja jo nyt puolet erityis-opetukseen siirretyistä oppilaista opetetaan joko osittain tai ko-konaan yleisopetuksen ryhmään integroituna.

Lainsäädäntöä ja sen asettamia velvoitteita ei voi tarkastella irrallaan kuntataloudesta ja sen tilasta. Lapin osalta eletään yleisesti otta-en todella vaikeassa tilanteessa, jota tämän- hetkinen syvä taantuma ei luonnollisestikaan helpota. Jo aikaisempina vuosina koulutus on kärsinyt resurssipulasta ja esimerkiksi tukiope-tusta on voitu antaa aivan liian vähän. Kuntien kohdalla on toki suuria vaihteluja mutta tutki-mukset viittaavat siihen, että koulujen mahdol-lisuudet tehostaa ja toteuttaa erityisopetuslain mukanaan tuomia seikkoja eivät ole kovinkaan hyvät.

Ikäluokkien pienenemisestä kertyvä säästö on tarkoitus antaa korotettuina valtionosuuk-sina luokkakokojen pienentämiseen. Tämän vuoden osalta myönnetty summa on valtakun-nallisesti 16 miljoonaa euroa.

Kyseinen summa näyttää valtaosassa kuntia mene-vän toimintamenojen ylei-seen kattamiseen ja toivottu suuntaaminen koulutukseen näyttää puuttuvan, mikä on äärimmäisen valitettavaa.

Lapin osalta on väestöke-hityksestä johtuvaa erilais-tumiskehitystä. Rovaniemi ja Kemi/Tornio ovat kuntia, joissa luokkakokojen pienen-tämiselle on tarve johtuen mm. opetuksen laadun tur-vaamisesta ja erityisopetuk-sen integroinnin lisääntymi-sestä.

Vaikea kuntatalouden tila em. kunnissa on haaste ja toivottuihin tavoitteisiin ei välttämät-tä päästä. Muut Lapin kunnat ovat enemmän-kin sellaisten haasteiden edessä, jotka koske-vat oppilashuollon tukipalveluihin (kuraattorit, erityisopettajat ym.) liittyvän henkilöstön saa-mista ylipäänsä. Toki tarvetta erityisopetuksen lisäpanostuksiin on ns. muuttotappiokunnissa-kin. Loppukeväästä vahvistetaan perusopetuk-seen uudet laatusuositukset. Vaikka ne eivät ole velvoittavia luoteeltaan, olisi suotavaa, että kunnan rooli koulutuksen sisällön mää-rittelyssä vahvistuisi ja että painopiste siirtyisi voimakkaasti varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Tällöin edellytykset selvitä erityisopetuksen tarpeista paranisivat.

2. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamisen toteuttaminen näyttää menevän

lappilaisten kansanedustajien haastattelut

11

OAJ LAPPI

vuodelle 2011, jolloin tavoitteena on tehdä vaadittavat muutokset nykyiseen päivähoitola-kiin. Varhaiskasvatuksen hallinnollisen aseman selvittäminen käynnistyy syksyllä 2009.

Lappilaisen varhaiskasvatuksen osalta esillä ovat samat perustekijät kuin koulutuspalveluis-sa yleensä; ikäluokkien pieneneminen, ammat-tihenkilöstön eläköityminen, ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi ja kuntatalouden vai-kea tila. Hallinnollisesti on tutkittava sitä, että varhaiskasvatus olisi osa opetustointa. Tällöin saa taisiin hyötyjä, kun varhaiskasvatus niveltyy alkavaan perusopetukseen.

Lapin osalta tarvitaan, johtuen mm. pitkistä etäisyyksistä, matkailukunnista ja niiden seson-geista, joustavia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa mm. mahdollisuutta osa-aikaiseen hoitoon tai perhepäivähoidon edellytysten parantamista. Tähän suuntaan valmistelu vaikuttaa ministeri Risikon kommenttien nojalla olevan menossa.

3. Uudistukseen on uutena laskennallisena tekijänä tulossa paikkatietojärjestelmään poh-jautuva ns. asutusrakennetekijä, jonka tavoit-teena on tunnistaa harvan asutuksen kunnat paremmin kuin nykyisen järjestelmän syrjäi-syys- ja asukastiheyskriteerit tai taajama-aste-kriteeri tekevät. Tämän pitäisi lähtökohtaisesti auttaa Lapin kuntia.

Uudistuksessa luotaisiin ns. yhden putken malli, jonka tarkoitus on tunnistaa paremmin kuntakohtaiset olot ja palvelutarpeet. Uudis-tuksessa yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät toisen asteen opetus (ammatillinen koulutus ja lukio) ja ammattikorkeakoulut, joita koskisi ylläpitäjämalli. Ammatillisen koulutuk-sen osalta se johta nee siihen, että järjestämi-nen on jatkossa Rovaniemen ja Kemi-Tornion harteilla. Toivon mukaan alueelliset elinkeino-elämän tarpeet ja joustavuus ylipäänsä tulevat sitten huomioiduksi tässä tilanteessa.

Vaikka valtionosuusuudistus näyttääkin pa-rantavan Lapin tilannetta, kysymys on kuiten-kin yleiskatteisesta rahasta. Erityistä korvamer-kintää ei ole ja rahoitus suuntautuu vaikean kuntatalouden aukkojen paikkaamiseen niin, että monet erityistarpeet esimerkiksi opetus-toimen saralla jäänevät vaille tarvitsemaansa panostusta.

4. Lapin kunnat ylläpitävät todennäköisesti tulevaisuudessakin lukioita pyrkiessään tur-vaamaan koulutuksen tasa-arvotavoitetta. On suuri haaste, miten tässä väestökehityksen ja kuntatalouden tilanteessa turvataan laadukas opetus. Tällöin on välttämätöntä kehittää lu-kio-opetuksen osalta yhteistyömuotoja kuntien välillä ja jakaa vastuita. Tietoverkkojen käyttö opetuksessa ja uusien opetusmuotojen hyö-dyntäminen on väistämätön kehityssuunta.

Kuntaliitto on voimakkaasti puhunut viime aikoina ns. verkostolukioiden tai seutulukioi-den puolesta. Tähän suuntaan on edettävä myös Lapissa. Uudet oppimisympäristöt kuten esimerkiksi Learnlinc ovat avainasemassa tar-jonnan monipuolisuuden takaamisen osalta.

Seutu- ja verkostolukiot ovat mahdollisuus myös ammattitaitoisen opetushenkilöstön ja oppilashuollon ammattihenkilöstön houkutte-lemiseksi. Toisen asteen koulutuksen jousta-vaa suorittamista on tuettava eli ammatillisen koulutuksen ja lukio-opetuksen mahdollista-mista rinnakkain mahdollisimman helposti.

Varhaiskasvatus vaatii monipuolista kei-novalikoimaa, johon viittasin vastauksessa 2. Nuorille aikuisille toivoisi mahdollisuutta suorittaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-opintoja mahdollisimman monipuolisesti ko-tipaikkakunnalta käsin myös tulevaisuudessa, jotta myös Lapissa on tarjolla koulutettua ja osaavaa työvoimaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Ulla Karvo

1. Erityisopetukseen ja oppilaalle annetta-vaan muuhun tukeen liittyvä perusopetuslain uudistus on vastikään ollut lausunnoilla, eikä siitä vielä ole olemassa eikä annettu eduskun-nalle lopullis ta lakiesitystä. Se, että saamme uu distuksia erityisopetukseen, on joka tapauk-

sessa erinomainen asia: tavoitteenahan on, et tä erityisen tuen tarve tunnistettaisiin entistä varhaisemmin ja että lapset todella saisivat tar-vitsemansa tuen ja avun mahdollisimman aikai-sin. Uudistuksen tarkoitus on kohdella kaikkia tasavertaisesti. Siihen liittyy keskeisesti myös alueellisten palveluiden kehittämis-, eli ns.Al po-hanke opetustoimessa. Mm. kouluinte-

12

OAJ LAPPI

graation syventäminen ja seutuyh-teistyön tiivistäminen ovat molemmat tärkeitä asioita, jotta asetettuihin ta-voitteisiin päästäisiin ja yhä useampi taho pääsisi hyödyntämään jo ole-massa olevaakin erikoispedagogista osaamista.

2. Päivähoitolain uudistusesitys on määrä saa da eduskunnalle annetta-vaan muotoon syksyyn 2010 mennes-sä. Uudistuksella on tarkoitus pureu-tua niin päivähoidon saatavuuden kuin sisällönkin kehittämiseen. Tältä osin on myös tärkeää, että varhaiskasvatus nidotaan yhä vahvemmin osaksi lasten kaikkinaista kasvatus- ja koulujärjes-telmää. Osassa kuntia on myös hyviä kokemuksia lasten varhaiskasvatuksen siirtämisestä sivistystoimen alaisuuteen. Olen-naisinta on, että lapsille pystytään takaamaan mahdollisimman tasa-arvoiset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippu-matta.

3. Valtionosuusuudistuksen kohdalla tilanne on sama kuin perusopetuslainkin osalta. Uu-distuksen sisällöstä ei ole vielä varmaa tietoa, koska sen valmistelu on kesken. Tavoitteena valtionosuusuudistuksessakin on silti turvata jokaisen alueen palvelut ja erityistarpeet. Maa-

liskuun kehysriihi paaluttaa osal-taan aikataulua, ja seuraan osal tani tiiviisti valmistelun etenemistä.

4. Perusopetuksen osalta keskeistä on POP:n jalkau tu-minen ja se, että keväällä valmistu-vissa laatukritee-reissä huomioi-daan myös har-vaan asutut seu-dut. Yhtä lai l la vält tä mätöntä on,etteivät kunnat tin-

gi perusopetuksesta eli perusopetukseen käy-tetään ne rahat, mitkä siihen on kaavailtukin. Jatkokoulutuksen osalta puolestaan Lappiin on saatu lisää odotettuja aloituspaikkoja, jot-ka lisäävät nuorten valinnanmahdollisuuksia. Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen on sitouduttu, ja toivottavaa on, että meneillään olevat yhteistyö- ja kehi-tyshankkeet vahvistavat edelleen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen asemaa itsenäisinä mutta yhteiskuntaan laajasti verkottuneina toimijoina.

Janne Seurujärvi

1. Esityksellä pyritään toteuttamaan kan-sainvälisiä sopimuksia ja nykyistä perusope-tuslainsäädäntöä, mihin liittyy esimerkiksi lähi-kouluperiaatteen toteuttaminen. Esityksessä korostetaan riittävää ja varhaista tukea, tuen oikea-aikaisuutta ja opetuksen laatua. Erityis-luokkavaihtoehdot olisivat edelleen olemassa. Kunta opetuksen järjestäjänä päättäisi edel-leenkin näistä järjestelyistä.

Pienten kuntienkin näkökulmasta keskeistä on palvelurakenteiden kehittäminen. Yhteistyö kuntien kesken tulee tässä suhteessa erittäin tärkeäksi. Nykyinen perusopetuslaki ei aiheuta yhteistyölle mitään esteitä.

Yksi keskeinen asia on se, miten kunnat tarjoavat oppilaille oppilashuollon palveluja, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja varsinaista erityisopetusta nyt ja jatkossa. Näi-hin kohdennetuissa resursseissa on kuntien kesken tälläkin hetkellä suuria eroja.

Uuden valtionosuusjärjestelmän on määrä tulla voimaan 2010. Siinä yhteydessä esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveystoi-men valtionavut menevät todennäköisesti yhteen putkeen. Se on iso haaste kuntatasolla. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä on luvat-tu varmistaa kalliin erityisopetuksen (vaikeasti vammaiset, sairaalaopetus, koulukotiopetus) rahoitus. Itse erityisopetuslaki ei siis ole Lapil-le ongelma, mutta tuleva rahoitusratkaisu on

13

OAJ LAPPI

vielä auki. Se on Lapille ratkaisevan tärkeä ky-symys.

2. Nykyinen päivähoi-to lak i on vuodelta 1973. Lain 35 vuoden voimassaolon vuosi-kymmeninä siihen on teh ty useita osittaisia uudistuksia. Päivähoi-tolaki on keskeis in päi vähoitoa ja varhais-kasvatuspalveluja oh-jaava normiohjauksen väline. Ohjauksen ja var haiskasvatuksen tu -levaan kehittämiseen liittyen päivähoitolain ajan tasaisuus ja siihen tehtävät uudistukset ovat merkittäviä.

Päivähoitolakiin kohdistuu monia muutostar-peita. Muutostarpeet on huomioitu myös pää-ministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-jelmassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu mainin-ta päivähoitolain uudistamisesta. Ohjelmassa myös todetaan, että ”luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoito-muoto. Varhaiskasvatuspalveluja kehitetään monimuotoisemmiksi lisäämällä osa-aikaisen hoidon mahdollisuutta sekä avoimia päiväko-teja ja kerhotoimintaa. Perhepäivähoidon edel-lytyksiä parannetaan.” Edelleen ohjelman mu-kaan ”selvitetään varhaiskasvatuksen asema hallinnossa.”

Päivähoitoa koskeva lainsäädäntö uudiste-taan vastaamaan paremmin varhaiskasvatus-palveluja koskevia nykypäivän vaatimuksia. Lain säädännön uudistamistyön yhteydessä on tullut esiin tarve selkiyttää varhaiskasvatuk-sen ydintehtävä pienten lasten kehityksen ja oppimisen tukijana ja edistäjänä, tarve vahvis-taa varhaiskasvatuksen, siihen kuuluvan esi-opetuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä tarve vahvistaa säädöksin sellaiset tekijät, jot-ka turvaavat varhaiskasvatuksen laadukkaan toteutumisen.

Päivähoitolain uudistamisessa on keskeistä lasten ja perheiden etujen ja näkökulmien huomioonottaminen sekä varhaiskasvatus-palveluiden monimuotoistaminen. Lisäksi lapsiryhmien aikuisten ja lasten välisiin suh-delukuihin kai vataan muutosta ja vähemmän

tulkinnanva raa, esimerkiksi mää-rittelemällä lap siryhmien koko. Henkilöstön koulutustaso on taat-tava riittävän korkeatasoiseksi ja on huolehdittava siitä, että kou-lutusjärjestelmä tuottaa riittävästi varhaiskasvatuksen henkilöstöä, erityisesti lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia. Per-hepäivähoitajien koulutustasoa ha lutaan nostaa sekä tiukentaa kel-poisuusvaatimuksia.

Uusi päivähoitolaki on Lapille po sitiivinen mahdollisuus, kunhan uu distuksen maksurasitusta ei kaa-deta yksin kuntien kontolle.

3. Kuntien rahoitus- ja valtion osuus jär jestel-män uudistamista pohtiva työryhmän asetta-mispäätöstä muutettiin 19.1.2009 siten, että toimikautta jatkettiin 31.8.2009 asti ja päätök-sen mukaan ryhmän tulee tehdä ehdotus uu-dek si valtionosuusmalliksi ja kuntakohtainen vaikutusarvio viimeistään 30.4.2009.

Hallituksen puolivälin politiikkariihessä pää-tettiin, että seuraavaan kehysriiheen mennes-sä työryhmä tekee tarvittavat laskelmat sisäl-tävän esityksen, jossa hallinnonalakohtaiset val tionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mu kaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin ja tehdään tästä välttämättömästi aiheutuvat muutokset valtionosuusperusteisiin.

Esitykseen tulee sisältyä hallitusohjelman mukaisesti poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamien ongelmien ratkaisuja. Samassa yhteydessä harkinnanvarai-nen rahoitusavustus kytketään osaksi yhdis-tettyä valtionosuusmomenttia ja avustus mi-toi tetaan ottaen huomioon heikentyvän ja eriy tyvän kuntatalouden ongelmat. Hallitus päättää kehysriihessä, missä laajuudessa ja aikataulussa kuntien valtionosuusjärjestelmää kehitetään.

Valtionosuusuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta lukien, joten aika-taulu on todella tiukka. Uudistuksen vaikutuk-set kuntien talouteen selviävät vasta, kun työ-ryhmä julkaisee kuntakohtaiset koelaskelmat.

Hallitusohjelmassa on Lapille myönteisiä kirjauksia, joiden toteutuminen uudistuksessa on varmistettava. Valtionosuusuudistus on tä män hallituksen merkittävin Lapin kuntien

14

OAJ LAPPI

tu levaisuuteen vaikuttava asia, joten siinä on-nistuminen on maakunnan edunvalvonnan ykkösasia.

4. Lapissa keskeisiä perusopetuksen eriar-voistumista aiheuttavia riskitekijöitä ovat toi-saalta se, että lapsi- ja nuorisoikäluokkien ke-hitys on alueellisesti epätasaista ja toisaalta se, että monen Lapin kunnan taloudellinen ti lanne on heikko.

Koulutuspalvelujen saavutettavuuden tur-vaaminen on yksi tulevaisuuden hyvinvointia li säävä keskeinen tekijä. Tämä edellyttää paitsi koulutuspalveluiden saavutettavuuden niin myös kulkuyhteyksien ja tietoliikenneyhteyksi-en toimivuutta. Esi- ja perusopetuksessa tämä merkitsee, että lasten määrän vähenemisestä huolimatta jokaiselle oppilaalle on turvattava hyvät esi- ja perusopetuspalvelut mahdollisim-man lähellä kotia ja että tietoliikenneyhteydet ovat sellaiset, että opetusta voidaan tarpeen mukaan tukea verkon välityksellä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin läänin perusopetuksen ikäluokat piene-nevät edelleen ja lapsiperheet keskittyvät taa-jamiin ja kaupunkeihin. Jo tällä hetkellä vain noin 30 prosenttia Lapin peruskoululaisista asuu muualla kuin Rovaniemen tai Kemi-Tor-nion seutukunnissa. Vuoteen 2020 mennessä oppilasmäärä vähenee ennusteen mukaan eni-ten Itä-Lapin, Torniolaakson ja Pohjois-Lapin seu tukunnissa. Näin ollen harvaan asuttujen kuntien peruskoululaisten tilanne on vaarassa hei kentyä merkittävästi verrattuna Lapin kau-punkikuntiin ja muuhun Suomeen.

Kouluverkon muutoksissa on jo tällä het-kellä nähtävissä viitteitä siitä, että erityisesti esi opetuksen ja luokkien 1–6 opetus siirtyy yhä kauemmaksi kotoa. Kun valtakunnallinen ta voite on, että pääosa näistä oppilaista voisi käydä koulua enintään viiden kilometrin pääs-sä kotoa, ollaan joissakin maaseutukunnissa jo suunnittelemassa koulunkäynnin keskittämistä kokonaan kuntakeskukseen siten, että ”koulu-piirin” raja kulkisi viidenkymmenen kilometrin etäisyydellä koulusta. Noin 50–60 kilometriä alkaa olla enimmäismatka, minkä ala-asteikäi-set oppilaat voidaan vielä säädösten sallimas-sa ajassa kuljettaa kouluun päivittäin.

Tulevaisuudessa kunnan kouluverkko on pyrittävä säilyttämään sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1–6 oppilaat voisivat käydä kou-

lua kotoa käsin ja esiopetuspalvelut ovat koh-tuullisesti kaikkien oppilaiden saavutettavissa. Kuntien on suunniteltava niiden raja-alueilla asuvien lasten opetuspalvelujen järjestäminen kuntarajat unohtaen.

Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava sii tä, että oppilaiden päivittäiseen koulumat-kaan odotuksineen käyttämä aika ei ylitä pe-rusopetuslaissa säädettyjä enimmäisaikoja. Vaih toehtoisesti oppilaille on tarjottava mak-suton majoitus ja täysihoito. Valtakunnallises-ti on harkittava toimenpiteitä niitä tilanteita varten, joissa koulumatka uhkaa muodostua liian rasittavaksi. Kuntien on arvioitava kou-luverkkoratkaisuissa ja koulumatkajärjestelyjä suunniteltaessa päätösten vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Koulutuksen järjestäjien olisi hyvä esimerkiksi tarjota tarvittaessa välipala niille oppilaille, joiden koulupäivä matkat huo-mioon ottaen muo dostuu hyvin pitkäksi.

Kunnissa on edelleen jatkettava erilaisten sähköisten mallien kehittämistä lähiopetuksen tueksi. Erityisesti verkko-opetuspalvelujen osa-aikaisen käytön mahdollisuutta on harkittava silloin, kun oppilaan koulumatka-aika on hyvin pitkä. Valtion on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden pitkistä välimatkoista ja muista poikkeusolosuhteista johtuvat erityis-tarpeet ja tarvittaessa kohdennettava näille alueille eri tyistoimenpiteitä palvelujen tasa-arvoisen saa vutettavuuden turvaamiseksi.

Kotikunnan ja valtion erityiskoulua käyvien oppilaiden matkakustannusten jako on kirjat-tava selkeästi opetustoimen säännöksiin, jotta käytäntö yhtenäistyy.

Peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee La pissa 30 prosenttia seuraavan vuosikym-menen kuluessa, jonka jälkeen ikäluokka va-kiin tunee noin 1 800 nuoreen. Seutukuntien väliset erot ovat kuitenkin erittäin suuret. Kun Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukunnissa pe-ruskoulunsa päättävän ikäluokan koko piene-nee peräti alle puoleen, jää pieneneminen Ke-mi–Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa 25 prosenttiin. Toisen asteen koulutuksen saavu-tettavuuden kannalta tämä kehitys on erittäin huolestuttava. Vaarana on, että toisen asteen koulutuksen tarjonta joko supistuu merkittä-västi tai jopa lakkaa kokonaan suuressa osassa Lappia. Tämä puolestaan edistäisi edelleen näi den alueiden näivettymistä.

Ammatillisen koulutuksen verkoston säi-

15

OAJ LAPPI

lyttäminen on tärkeää koulutetun työvoiman riit tävyyden varmistamiseksi eri puolilla maa-kun taa sekä alueen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutuksen järjestäjien on tarjottava koulutusta joustavasti eri toimipai-koissa ja laajennettava verkko-opetusta. Kou-lutuksen saavutettavuutta parantavat myös toimiva julkinen liikenne sekä hyvin järjestetyt asuntolapalvelut.

Erittäin harvaan asutuilla alueilla edellä mai nitut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riit täviä. Pienten yksiköiden toiminta on tur-vattava erityisesti olosuhteissa, joissa muihin op pilaitoksiin on kohtuuttoman pitkä mat-ka. Saavutettavuuden turvaaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädän-nön muuttamista siten, että erittäin harvaan asutuilla seuduilla sijaitsevien ammatillisen koulutuksen opetuspisteiden keskimääräistä korkeammat kustannukset tulevat huomioi-duiksi valtionosuutta määrättäessä.

Kuntien on säilytettävä lukioverkko riittävän kattavana, jotta etäisyydet toisen asteen oppi-laitoksiin eivät kasva liian pitkiksi. Lukioiden säi lyminen edellyttää yhteistyön lisäämistä muiden lukioiden ja ammatillisten oppilaitos-ten kanssa. Verkko-opetuksen kehittäminen antaa mahdollisuuden tarjota riittävästi va-linnaisuutta myös pienissä lukioissa. Valtion on tuettava pienten lukioiden säilyttämistä ja toiminnan kehittämistä rahoitusratkaisuin.

Kou lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni-telmassa päätetään ammatillisen koulutuksen mitoituksesta. Mitoituksessa on otettava huo-mioon aikaisemmin peruskoulun päättäneiden runsas hakeutuminen nuorten ammatilliseen koulutukseen. Nuorten toisen asteen amma-tillisen koulutuksen mitoitus ei voi perustua pelkästään nuorten ikäluokkien määrän kehi-tykseen, vaan kokonaistarpeeseen, johon si-sältyy sekä nuorten että aikuisten ammatillisen koulutuksen tarve. Koulutuspaikkoja on myös voitava suunnata joustavasti kulloistenkin tar-peiden mukaan.

Riittävä ammatillisen koulutuksen mitoitus parantaa hakuvuotta aikaisemmin peruskoulun päättäneiden opiskelupaikan saantia. Amma-tillisen peruskoulutuksen suorittaneiden ja työkokemusta hankkineiden aikuisten ei ole kui tenkaan tarkoituksenmukaista hakeutua nuorten koulutukseen. Koska useinkaan sovel-tuvaa aikuiskoulutusta ei ole tarjolla, tämäkin mahdollisuus on oltava. Peruspalvelujen arvi-oinnissa on tarpeen arvioida myös aikuiskou-lutuksen saavutettavuutta.

Talouden ja ikärakenteen haasteet ovat La pissa melkoiset, mutta niiden alle ei pidä an tautua. On mietittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja, joilla koulutuksen mahdollisimman hyvä palvelutaso kyetään turvaamaan koko maa kunnassa.

Johanna Ojala-Niemelä

1. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kulu-van kevään aikana. Luonnosvaiheessa olevas-ta esityksestä ilmenee, että erityisoppilaita on tar koitus jatkossa siirtää enemmän yleisope-tuksen piiriin. Tämän myötä yleisopetuksen ryh mät tulevat kasvamaan. Siksi mielestäni oli si tärkeää pystyä lailla sääntelemään ryhmä-koosta. En hyväksy sitä, että uudistuksen yh-teydessä yksikköhintakorotus erityisoppilaista ollaan poistamassa.

Tärkeää on turvata oppilaan omien oppimis-edellytysten mukainen opetus. Vaarana on, et tä oppilas ei enää saa riittävää tukea, kun kun nilla ei ole varaa palkata päteviä erityis-

opettajia tai avustajia yleisopetukseen. Lapissa myös pitkät välimatkat voivat vaikeuttaa oike-aa luokkasijoittumista.

Lähtökohtana tulee olla, että erityisoppilaat opiskelisivat lähikoulussa omassa kunnassaan. Toisinaan voidaan oppilaan kannalta katsoa paremmaksi, että hän opiskelee joko koko-naan tai tiettyjä jaksoja erityisoppilaitoksissa. Tämä tilanne tulee kyseeseen silloin, kun riittä-vää osaamista Lapin pienistä kunnista ei löydy. Valitettavasti tasa-arvo eri kuntien oppilaiden välillä ei tällä hetkellä täyty ja kuntien taloudel-linen ahdinko sanelee päätöksiä.

Erityiskoulujen rahoitus tulisi saattaa sil-le tasolle, että koulut pystyvät kattamaan omasta talousarviostaan myös vammaisten

16

OAJ LAPPI

lasten kuljetuspalve-lut ja heidän tarvitse-mat henkilökohtai-set avustajapalve lut. Nykyinen käytäntö, jos sa kunta vastaa kustan nuksista, saat-taa vaikeavam maiset lapset eriarvoiseen ase maan. Val tion eri-tyis koulun rahoi tuk- sesta val tion tulee ko- konaisuudessaan vas-tata.

2. Nykyinen voimas-sa oleva päivähoito-laki on vuo delta 1973, ja sen uudistaminen on ollut pitkään vireillä. Päivähoitolain ohella valmisteltavana on uusi varhaiskasvatuslaki.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hal litusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaan päivähoitolain uudistus on tarkoitus toteut-taa hal lituskauden aikana. Sosiaali- ja ter veys -ministeriöstä saamani tiedon mukaan val -tioneuvos ton asettaman varhaiskasvatuksen neuvotte lukunnan alaisuuteen on asetet tu ja-osto varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämi-seksi. Jaoston tehtävänä on tehdä neuvottelu-kunnalle esitys varhaiskasvatuslain soveltamis-alasta sekä muista laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys päivähoitolainsäädännön kiireellisiksi muutoksiksi. Jaoston toimikausi on 1.1.-31.5.2009. Hallituksen suunnitelmis-sa on edetä kaksivaiheisesti siten, että ensin tehdään tarvittavat kiireelliset muutokset ny-kyiseen päivähoitolakiin ja pidemmällä tähtäi-mellä uudistetaan varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä. Päivähoitolakiin tehtävät muu-tokset on tarkoitus valmistella vuoden 2011 talousarvion aikataulun mukaisesti.

Toivon päivähoitolain valmistelusta avointa, laajaa ja monipuolista keskustelua sekä huo-lellista laaja-alaista valmistelua, jossa huomioi-daan myös Lapin erityisolosuhteet kuten pitkät välimatkat ja pienet ikäluokat.

3. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on johtamassa kuntien välisten taloudellisten ero- jen kiihtyvään kasvuun. Tämän estämiseksi on välttämätöntä, että valtion rahoitusosuutta

kun tapalveluissa lisätään ja että val tion panostusta valtionosuusjär-jestelmän uudistamisessa kasvate-taan.

Sosialidemokraatit ovat esittä-neet vuoden 2009 vaihtoehtobud-jetissa kuntien valtion osuuksiin 600 miljoonan euron lisäystä. Lisäyk-sestä käytettäisiin 400 miljoonaa eu roa sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtionosuuksien lisäämiseen ja 200 miljoonaa euroa opetustoimen valtionosuuksiin.

4. Luokkakoot ovat kasvaneet viime vuosina kestämättömän suu-riksi. Pienten opetusryhmien puo-lesta puhuu moni asia. Niissä voi-

daan tehokkaammin huomioida oppilaiden yk silöllisiä oppimiseroja, auttaa erityisen tuen tar peessa olevia oppilaita, tukea erilaista lah-jakkuutta ja puuttua koulukiusaamiseen. Pie-net ryhmäkoot ovat myös opettajien etu, kos-ka opettajien jaksaminen, työviihtyvyys sekä si toutuminen työhön paranevat. Hallituksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen määrärahojen oikea kohdentuminen on var-mistettava.

Yksi tärkeä laatutekijä on opettajien koulu-tus, joka on mielestäni Suomessa tasokasta ja sitä tulee edelleen kehittää. Lisäpanostuksia tarvitaan opettajien täydennyskoulutukseen, josta he nykyisin joutuvat huolehtimaan liiaksi omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Päteviä eri tyisopettajia on tällä hetkellä vaikeaa saa-da. Samaan aikaan niiden lasten ja nuorten mää rä, jotka tarvitsevat erityisopetusta, koko ajan kasvaa.

Lähikoulujen toimintaedellytykset on taatta-va, jotta koulumatkat eivät kasva liian suuriksi. Kodin ulkopuolella asuminen ei saa olla todel-linen vaihtoehto. Myös lukioiden ja II asteen koulutuksen toimintaedellytykset on taattava maan eri osissa.

Lapin koulujen kunto rapistuu. Valtion tuki on riittämätön, sillä peruskorjausmäärärahoja tulee Lapissa nykyään vuosittain vain yhdelle koululle. Nyt taantuman aikana koulujen ra-kentamiseen ja peruskorjaukseen olisi hyvä sat sata, kun työvoimaa on saatavilla ja raken-nusmateriaalit ovat edullisia. Lapissa on kerty-nyt vuosien saatossa päiväkoti- ja kouluraken-nusten osalta paljon korjausvelkaa.

17

OAJ LAPPI

Hannes Manninen

1. Hallitus ei ole vielä an tanut asiasta lakiesi-tystä, mutta uudistuk-sen suuntaviivoja on lin-jattu opetusministeriön asettamassa työryhmäs-sä. Pa lautteiden perus-teella eniten huolta on aiheuttanut päämäärä in tegroida erityisopetus-luokkia tavallisiin kou lu-luokkiin ja mitä ongel-mia se mahdollisesti ai-heuttaa.

Hallitusohjelman mu-kaisesti uudistuksen ta-voitteena on vahvistaa esi- ja perusopetuksessa op pilaan oikeutta saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tu-kea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Jatkossa oppimista edistävää tu-kea olisi annettava välittömästi, suunnitel-mallisesti ja tehostetusti. Lisäksi tukimuotoja ollaan porrastamassa tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Myös oppilashuoltoon on kiinnitettävä huomiota.

Uudistus on lisäämässä työtä kouluissa ja kun tien koulutoimessa. On myös tärkeää, että jatkossa opettajille turvataan mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Opetuksen edellytykset on tur-vattava niin, että koulujen luokkakoot pysyvät riittävän pieninä. On selvää, etteivät koulujen voimavarat riitä yksin, vaan myös kodeissa on tuettava lapsen koulunkäyntiä.

Uudistusta pohtineen työryhmän mukaan uu distus ei aiheuttaisi kunnille merkittäviä kus-tannuksia. Pitkällä tähtäimellä ehdotuksilla ar vioidaan olevan kustannuksia vähentävä vai-kutus, koska riittävän varhain aloitetulla tuella pys tytään yleensä auttamaan lasta kevyemmin ja kustannuksiltaan vähäisemmin keinoin kuin sii nä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo kasautu-neet tai muuttuneet vaikeiksi.

2. Hallitusohjelmaan on kirjattu tällä vaalikau-della toteutettavaksi päivähoitolainsäädännön uudistus. Sen mukaan tavoitteena on luoda perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsil-leen paras hoitomuoto. Varhaiskasvatuspalve-

luja on tarkoitus kehittää mo-nimuotoisemmiksi lisäämällä osa-aikaisen hoidon mahdol-lisuutta sekä avoimia päivä-koteja ja kerho toimintaa. Perhepäivähoidon edelly-tyksiä on niin ikään tarkoitus parantaa.

Uudistusta ollaan vielä val mistelemassa ministeri Ri-sikon johdolla, joten tässä vai heessa sen vaikutuksia La-pille en pysty arvioimaan.

3. Valtionosuusuudistusta val mistelevan työryhmän on tarkoitus laatia hallituk-sen kehysriiheen mennessä esitys valtionosuusuudistuk-

seksi. Siihen tulee sisältyä hallitusohjelman mukaisesti poikkeuksellisen harvan asutuksen tuomien ongelmien ratkaisut. Myös harkinnan-varaista rahoitusavustusta ollaan mitoittamas-sa ottaen huomioon heikentyvän ja eriytyvän kuntatalouden ongelmat. Hallitus päättää ke-hysriihessä, missä laajuudessa ja ai kataulussa kuntien valtionosuusjärjestelmää kehitetään.

Uskon, että uudistus auttaa erityisesti vai-keimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia La pin kuntia, mutta yksinään se ei tuo ratkai-sua niillekään. Kaikkien kuntien niin Lapissa kuin muuallakin on jatkettava tiukkaa ta lou-denpitoa pitämällä kustannusten nousu kuris-sa ja hakemalla säästöjä mm. palvelutuo tantoa tehostamalla ja palveluverkostoa järkiperäis-tämällä.

4. Lapin koulutukselliset mahdollisuudet ovat tällä hetkellä varsin kattavat. On yliopisto, kak-si ammattikorkeakoulua, lukio lähes jokaisessa kunnassa sekä useita ammattioppilaitoksia.

Koulutuksen saatavuutta ja laatua voidaan jat kossa kehittää mm. hyödyntämällä etäope-tusmahdollisuuksia. On myös mietittävä keino-ja, joilla kustannuksia saadaan karsittua. Täl lä mahdollistetaan opetuksen antaminen pie nissä ryhmissä myös jatkossa. Kuitenkin alhainen syntyvyys asettaa koulu oloille vakavan haasteen tulevaisuudessa. Viime kädessä opetuksen saa-tavuuden kaikille turvaa valtio, koska perustus-laki takaa jokaiselle yhtäläiset kouluttautumis-mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta.

18

OAJ LAPPI

lastentarhanopettajien kuulumisia

Peruslähtökohtana KELPO-kehittämistoimin-nalle valtakunnallisesti on ollut erityisopetuk-seen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden mää-rän kasvu, yleisen tuen muotojen vähäinen käyt täminen, sosio-emotionaalisten oirehti-misten lisääntyminen, varhaiskasvatuksen ja pe rusopetuksen etäisyys toisistaan sekä lähi-koulujen opettajien tietotaidon tarve.

Toiminnan kohderyhmä nä ovat esi-, perus- ja lisäope-tuksen oppilaat. Painopistee-nä toiminnassa on ennaltaeh-käisevä ja varhainen tuki sekä tuen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perus-opetukseen ja perusopetuk-sen toiselle asteelle. Toimin-nassa painottuu moniamma-tillinen eri hallintokuntien, or ganisaatioiden, eri virano-mais tahojen sekä palvelun-tuottajien välinen yhteistyö. Kasvatuskumppanuuden ke-hittäminen on myös yksi mer-kittävä tavoite.

KELPO-toiminnassa Rova-niemellä tekee työtä yhtenä päivänä viikossa erityisopetuksen koordinaattori sekä kaksi ohjaavaa opettajaa, joista toinen edustaa päi-vähoitoa ja toinen kou lutoimea. Työs kentelyn tavoitteena on uu den erityisope tuksen strate-gian mukaisen toiminnan suunnitteleminen, kokeilu ja toteutus Saaren alueella, joka toi-mii pilottialueena. Toi minnassa ovat mukana kaikki Saaren alueen ala- ja yläkoulut sekä ne päiväkodit, jotka tarjoavat esiopetusta. Ta voitteena on myös tulevien laki-, asetus- ja ope tussuunnitelmamuutosten jalkauttami-nen kunkin yksikön toimintakulttuuriin. Ta-voitteisiin kuuluvat lisäksi uusien käsitteiden,

kuten lähikouluperiaatteen, moniammatilli-suuden, varhaisen puuttumisen, tehostetun tu en esiopetuksessa, kasvatuskumppanuu-den ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyön, käyt-töönottami nen. Näitä käsitteitä sekä peda-gogisen ajattelun muutosta on toteutet tu ja to teutetaan jatkossakin teemakoulutuksil la sekä veso-koulutuksilla, joihin osallistuvat sekä

esi- ja perusopetuksen hen-kilöstö. Koko kaupungin alu-eella toi mivat erityisopettajat, eri tyislastentarhanopettajat ja kiertävät erityislastentar-hanopettajat ovat ohjaavien opettajien koordinoimana ko koontuneet säännöllisesti analysoimaan ja visioimaan se kä kehittämään nykyisiä eri-tyisopetuksen käytänteitä.

Kolmiportaisen tukijär-jestelmän (yleinen tuki, te-hos tet tu tuki ja erityinen tuki) käyt töönottamista sekä raken-teellisten muutosten toteut-tamisesta vastaavat ohjaavat opettajat, yksiköiden johtajat

ja sekä yksiköiden KELPO-työryhmät. KEL-PO-toiminnan ohjausryhmä on moniamma-tillinen ja poikkihallinollinen oppilashuollon kehittämishankkeen kanssa kokoonpanol-taan yhteinen ryhmä. Ryhmän tehtävänä on kaupunkitason suunnittelusta vastaaminen sekä talouden seuraaminen. ERSUn eli erityis-opetuksen suunnitteluryhmän tehtävänä on vastata yhdessä ohjaavien opettajien kanssa pedagogista arviointia ja selvitystä koskevan lomakkeiston ja ohjeistuksen laatimisesta.

Marja-Leena Karjalainen KELPO-ohjaava opettaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja

KELPO-erityisopetuksen kehittämistoiminta Rovaniemellä

19

OAJ LAPPI

Enontekiön kunnassa toimii yksi lastentarhanopettajaEila Halmiainen toimii Enontekiön ai noana lastentarhanopettajana. Hä nen työhönsä kuuluu 50 % päi-vähoidon järjestämistä ja 50 % elton tehtäviä. Kou lutukseltaan Eila on elto.

Lapsia kunnallisessa päivähoidossa on noin 57. Päivähoito tapahtuu 5 ryhmäperhepäiväko-dissa: Hetan kirkonkylässä yksi suomenkielinen ja yksi saamenkielinen, jossa molemmat perhe-päivähoitajat ovat äidinkieleltään saamenkieli-siä. Hetan alueella on myös kunnan ai noa ko- tonaan lapsia hoitava perhepäivähoi taja. 70 km Hetasta Karesuvannon kylässä on kaksikieli-nen (suomi/saame) ryhmäperhepäiväkoti, jos-sa samoissa tiloissa suomenkieliset ja saamen-kieliset lapset ja hoitajat. 170 km Hetasta on Kil pisjärvellä ryhmäperhepäiväkoti. 30 km He-tasta itään on Peltovuoman ryhmäperhepäi vä-koti. Varhaiskasvatus/päivähoito Enontekiössä on ol lut v. 2009 alusta sivistystoimen alaisuu-dessa ja lähiesimies Eilalla on sivistystoimen-johtaja.

Esikoululaiset ovat esikoulussa koulun puo- lella, iltapäivähoito kuuluu päivähoidon pii riin. Nyt esikoululaisten ikäluokat ovat jo niin pie-net, että he ovat yhdysluokissa 1-2 lk. kans sa. Esikoululaisia on 1-8 eri kouluissa. Pien ryhmä-toiminta on järjestetty kunnantalon yhteydes-sä, ja siihen osallistuu 1-3 lasta. Erityislastentar-hanopettajana Eila tekee yhteistyötä tervey-den hoitajan ja terveyskeskuspsykologin kans sa. Puheterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut ovat Rovaniemellä 300 km päässä.

Tulevaisuuden haaste Enontekiöllä on syn-tyvyys, joka on laskenut 2000-luvulla hurjasti. En nen syntyi n. 25 lasta/vuosi, nykyään 12–16 lasta/vuosi. Enontekiö 8400 neliökilometrin alueella vastaa n. entisen Uudenmaanläänin aluetta. Saamen kielilaki velvoittaa järjestä-mään päivähoitoa saamenkielellä. Parhaiten se onnistuu kokonaan saamenkielisessä ryh-mässä, kaksikielinen ei anna yhtä hyviä tuloksia lapsen kielen kehitykselle, koska leikit kään-tyvät suomenkielelle. Lähes kaikkien lasten kotikieli on kuitenkin suomi.

Inarin esikoulun opettajat sekä KVTES:ssä että OVTES:ssäInarin kunnassa annetaan esiope-tusta sekä sosiaali- ja terveyslau-takunnan alaisena päiväkodissaettä sivistyslautakunnan alaisena perusope-tuk ses sa. Molemmissa paikoissa noudatetaan sa maa esiopetuksen opetussuunnitelmaa.

Kou lu toimenjohtaja halusi esiopetukseen jat -kuvuutta ja pysyvän opettajan ja siirsi perus ope-tuksesta yhden luokanopettajan viran täytettä-väksi esiluokanopetukseen. Näin tuli mah dol-li seksi lastentarhanopettajan siirtyä OVTES:iinja saada samat työehtosopimukset kuin luokan-opettajat. Vuonna 2007-2008 Ivalossa oli esi ope-tuk sessa 53 oppilasta, heistä 40 perusopetuk-sen puolella ja 13 päiväkodissa. Päiväkodis sa esi opetuksen valitsevat usein sellaiset vanhem- mat, jotka haluavat lapsellensa myös ko ko päi-vähoitopaikan. Perusopetuksen esi ope tuksessa ovat usein sellaiset lapset, jot ka ovat muuten ko tona tai perhepäivähoidossa. Tällä het kellä lap simäärät ovat koulussa 13 oppilasta ja vain yk si ryhmä. Päiväkodissa on 14 oppilasta.

Palkassa ei suurta eroa ole mutta työajoissa ja työoloissa kylläkin. Päiväkodissa työskentely on enemmän tiimityöskentelyä ja moniamma-tillista, koulun puolella itsenäisempää. Työaika päivähoidon puolella oli tuntimäärältään suu-rempi, mutta vastuuta pystyi myös jakamaan. Koulun puolella esiopettaja vastaa yksin ryh-mästään, ja avustajana toimii työllisyysvaroin pal kattu kouluttamaton henkilö. Työpäivä ra-kentuu kuitenkin niin, että opetustunteja on päi vässä viisi ja sitten jää vielä aikaa suunnit-telulle, esivalmisteluille ja yhteydenpidolle van hempiin, asiantuntijoihin ja ennen kaikkea al kuopetuksen opettajiin, jotka toimivat yh-teistyössä esiopetuksen kanssa monin tavoin. Päivähoidon esiopetusryhmä ja koulun ryhmä tekevät myös jossain määrin yhteistyötä vie-railujen ja yhteisten tapaamisten merkeissä, tulevathan nämä lapset seuraavana vuonna kaikki samaan kouluun.

Marko Bohm Pääluottamusmies Rovaniemi

Varhaiskasvatuskatsausta kunnista

20

OAJ LAPPI

Tunnelmat tätä kirjoitettaessa ovat keväisen in nostuneet, mutta samalla yhdistystoimintaa aja tellen hieman haikeat. Yh-dis tyksemme oma historia on päättymässä. Länsi-Pohjan las-tentarhanopettajat ry:n ensire-kisteröintipäiväksi on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan 6.8.1979, joten syksyllä olisi tullut täyteen 30 vuotta. Olisi tullut, mutta yhdistyksem-me on päättänyt purkautua. Ta kana ovat laajemmat yhdis-tystoiminnan muutokset, joita valtakunnan tasolta on toivottu jo pitkään edunvalvonnan te-hostamiseksi.

Länsi-Pohjan lastentarhan-opettajat ry on toiminut alun pe-rin laajalti Länsi-Pohjan kuntien alueella, mutta jo useiden vuosien ajan vain kolmella paikka-kunnalla: Kemissä, Torniossa ja Ylitorniolla. Jä-seniä on nykyisin hieman yli 130. Alkuvuosina yhdistyksemme jäsenet ovat innokkaasti olleet keräämässä varoja yhdistyksen toimintaan. Arpajaisia on pidetty ja lastenjuhlia on järjes-tetty. Tärkeimpänä on kuitenkin kautta vuosien ollut lastentarhanopettajien edunvalvonta. Yh distyksen arkistoista löytyy lukuisia kannan-ottoja sekä paikallisiin että valtakunnantason edunvalvonnallisiin haasteisiin. Ilahduttavaa oli arkistoja selatessa myös huomata, että ydin-toimijoita on näiden liki kolmenkymmenen vuo den aikana ollut esim. nykyisistä päiväko-tien johtajista lähes jokainen.

Opettajien paikallisyhdistyksen toiminta, johon Länsi-Pohjan lastentarhanopettajatkin ovat yhtenä yhdistyksenä kuuluneet, on Ke-missä sujunut aina vuodesta 1995 mallikkaasti. Kaikkien opettajaryhmien asioita on ajettu asiantuntemuksella ja ryhdikkäästi. Valtakun-

nan tasollakin tämä huomioitiin ja Kemin OPY sai OAJ:n vuoden paikallisyhdis tys -tunnus-

tuksen vuonna 2002. Hyvät tu-lokset paikallisyhdistystasolla sekä halu koota voimat yhtei-sen työnantajan alaisuudessa aiheuttivat painetta yhdistys-muutoksiin.

Länsi-Pohjan las tentar han-opet tajat ry päätti siis purkau-tua ja liittyä kun kin kunnan paikallisyhdistyksiin henkilöjä-seninä. Paikallisyhdistyksiin kuuluvat Länsi-Pohjan alueella enää pe rusopetuksen ja lukioi-den opet tajat sekä lastentar-hanopettajat (Kemissä myös musiik kioppilaitoksen opetta-jat). Ammatilliset opettajat ovat

perustaneet oman työnantajakohtaisen pai-kallisyhdistyksen. Kun yhä enenevässä määrin päivähoito on koulutoimen kanssa samassa hallintokunnassa (Kemissä vuodesta 2004), linjaamme kas vatuksen ja opetuksen jatkumoa myös yh distystoiminnan kentässä. Samalla meillä on ainutlaatuinen tilaisuus oppia tois-temme kasvatusnäkemyksistä. Unohtaa ei sovi kuitenkaan lastentarhanopettajien keskinäistä yhteydenpitoa Länsi-Pohjan alueella, sillä pe-dagogiselle tuelle aina edunvalvontaa myöten on tarvetta.

Paikallisen sopimustoiminnan kasvaessa on parempi toimia yhdessä, sillä isompaa ryhmää kuunnellaan paremmin – joukossa on voimaa!

Teija Sauvolainen puheenjohtaja

Länsi-Pohjan lastentarhaopettajat ry:n kuulumisia keväällä 2009

21

OAJ LAPPI

Peruskoulujen ja lukioiden opettajien vuosi 2009 näyttää päällisin puolin vuodelta mui-den joukossa. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että tämä vuosi olisi yhtään parempi kuin aikai-semmatkaan. Samat kunnat, jotka ovat käyttäneet myös opettajien lomautuksia keinona selviytyä talouskurimuksestaan, näyttävät jatkavan lomautusten epätoivoisella tiellä edelleen. Kunnan taloutta lomautukset tuskin pelasta-vat, mutta ne ovat varma keino heikentää op-pilaiden ja siinä samalla opettajien asemaa.

Yleissivistäviä opettajia kohtaan asetetaan yhä uusia vaatimuksia, kun heidän pitäisi sel-vitä muuttuvassa työympäristössä. Tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva palkkaus hakee muotoaan, mutta se ei voi yksin riittää keinoksi selvitä uusista haasteista. Jokaisella opettajalla tulisi olla tilaisuus halutessaan osal-listua työtä tukevaan täydennyskoulutukseen, mutta vain harvoin näin on – käytännössä-hän kunnat tinkivät jopa veso-koulutuksistaan. Muuttuvaan työympäristöön kuuluu myös se, että yhä useammin etenkin pienissä kunnissa kouluja yhdistetään ja niistä muodostetaan yh-tenäisiä peruskouluja. Yhtenäisten peruskou-lujen opettajien työehdoista ja palkkauksesta neuvotellaankin eri puolilla Lappia.

Tänä ja ensi vuonna etenkin peruskoulujen opettajia koskettaa hyvinkin läheisesti eri-tyisopetuksen kehittäminen ja siihen liittyvä perusopetuslainsäädännön uudistus. OAJ on jo osoittanut, että lakiuudistukseen liittyy monenlaisia ongelmia. Vähintä, mitä kunnat voivat työnantajina tehdä, on, että ne selvit-tävät, mitä vaikutuksia uudistuksella on virka-rakenteeseen, henkilöstön täydennyskoulutuk-seen, rehtorien ja opettajien työhön, opetuk-

sen kustannuksiin sekä muiden kuin erityistä tu kea tarvit sevien oppilaiden koulunkäyntiin.

Tulevaisuutta ajatellen mer-kittävä tulossa oleva muutos on myös tänä keväänä alkava perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perustei-den uusiminen. Uudistus aloi-tetaan tuntijakokeskustelulla. Eri tahoilta on asetettu paineita

jälleen uusien oppiaineiden tuloon opetetta-viksi peruskoulussa, mikä väistämättä tarkoit-taa muutoksia nykyisiin tuntimääriin tai sitä, että oppilaiden vähimmäistuntimäärä kasvaisi nykyisestä. Tuntijakokeskustelun lisäksi tarkas-teluun tulevat mm. opetussuunnitelmien pe-rusteiden aihekokonaisuudet, nivelkohdat ja hyvän osaamisen kuvaukset. Kokonaisuutena tämä uudistus on hyvin suuri, ja se vaikuttaa jokaiseen peruskoulun opettajaan tulevan vuosikymmenen aikana.

Samalla kun opetusalan valtakunnalliset tren dit tähyävät jo tulevissa vuosissa, tehdään jokaisessa kunnassa tärkeää paikallisen tason työtä. Tärkeää on, että paikallisyhdistysten jä-senet ovat kiinnostuneita omasta paikallisesta edunvalvonnastaan. Paikallisyhdistyksissä teh-dään aktiivista työtä muun muassa yleissivistä-vän opetuksen resurssien turvaamiseksi.

Jaakko Sarmola OAJ Lapin varapuheenjohtaja

ajankohtaista peruskoulussa ja lukiossa

22

OAJ LAPPI

Tyydyttävä, hyvä vai kiitettävä?

Lukuvuodet ajalla 2008-2010 tullaan muistamaan ammatillisessa koulutuksessa jälleen uudistusten vuosina. Perus- ja näyttötutkintojen opetussuunnitelmien pe-rusteet muuttuvat jo toisen kerran 2000-luvulla. Opetussuunnitelmauudistuksien välillä kenttää ovat työllistäneet työssäoppiminen sekä ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteuttaminen yhdessä työelämän kanssa. Käynnissä olevaan opetus-suunnitelmauudistukseen liittyy myös muutos arviointijärjestelmässä arviointita-sojen- ja kriteerien osalta.

ganisoida laadukkaasti. Oppilaitoskohtainen ope tussuunnitelma ei ole vain lain edellyttämä julkinen asiakirja vaan ennen kaikkea sen tulee ohjata ja tukea oppilaitosten ja opettajien toi mintaa sekä antaa tietoa opiskelijoille ja työelämän edustajille ja muille sidosryhmille koulutuksen tavoitteista ja toteuttamisesta. Järjestelmällinen ja hyvin suunniteltu opetus-suunnitelmatyö on tärkein koulutuksen laa-tua varmistava ja kehittävä toiminto. Se, mi-ten koulutuksen järjestäjät arvostavat tätä laa tutyötä, näkyy opetussuunnitelmatyöhön va rattujen resurssien määränä. Resurssit vaih-televat varmasti läänin eri osissa suurestikin.

Sidosryhmät mukaan suunnitelman tekoon?Opetussuunnitelmien uudistamisessa otetaan huomioon yhteiskunnalliset muutokset sekä työelämän kehitys. Tutkintojen työelämävas-taavuutta on edelleen vahvistettu. Viimeisissä opetussuunnitelmauudistuksissa on tähden-netty sidosryhmien mukaanottoa suunnitel-man tekoon. On nähty olennaisena se, että ope tussuunnitelma laaditaan laajalla rintamal-la ja yhteistyössä sekä oppilaitoksen edustaji-

ammatillista asiaa

Opetussuunnitelma- ja arviointiuudistus ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuk-sen järjestäjät vastaavat lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 14 §) mukaan opetus-suunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Lapinkin ammatillisissa oppilaitoksissa varsin mo ni opettaja uurastaa vielä tänä keväänä op pilaitoskohtaisen opetussuunnitelmatyön kim pussa. Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Toimiva ja elä vä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma on laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteu-tuksen perusta sekä koulutusta ja opetusta oh jaava asiakirja.

Oppilaitoskohtaisen suun ni telman tulee pe-rustua opetushallituksen hyväksymien amma-tillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle. Op pilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa keskitytään koulutuk-sen toteuttamis- ja arvioin tisuunnitelmiin ja siihen, miten eri tutkinto jen ja tutkintojen osi-en ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet saa-vutetaan ja osaaminen ar vioidaan.

Opetussuunnitelman laadinta on haasteelli-nen tehtävä, joka kannattaa suunnitella ja or-

23

OAJ LAPPI

en että työpaikkojen edustajien kanssa. Myös opiskelijoiden äänen kuuleminen nähdään ope tussuunnitelmatyössä tärkeänä. Onnis-tuuko yhteistyö tässä uudistuksessa? Epäilen, sil lä valtakunnallisten opetussuunnitelmien val mistuminen myöhästyi, joka vaikuttaa op-pilaitoskohtaisten suunnitelmien kiireelliseen työstämiseen, johon aikataulullisesti lienee mahdoton saada sidosryhmiä mukaan.

ArvioinnistaKun nuori tulee toisen asteen ammatilliseen koulutukseen opiskelijaksi, hän kokee suure-na muutoksena arviointitasojen muutoksen. Peruskoulussa arviointi on tapahtunut tasoilla 4- 10, ja ammatillisessa koulutuksessa se tulee olemaan 1-3 eli tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä. Arviointitasojen muutos tulee koskettamaan jo oppilaitoksessa opiskelevia opiskelijoita, joiden arvosanat ovat olleet tasoilla 1-5. Opet-tajat ovat pohtineet, mikä on muutoksen idea-na? Esimerkiksi yliopistot muuttivat muutama vuosi sitten arvioinnin juuri päinvastoin. Miksi eri koulumuodoissa pitää olla erilaiset arvioin-titasot? Näen yhtenä perusteluna muutoksel-le sen, että työelämäarvioijien on helpompi todeta opiskelijoiden työtaidot tyydyttäväksi, hyväksi tai kiitettäväksi, eikä erillistä numeraa-lisia arvoja tarvitse pohtia.

Oppilaitoksessa tulee määritellä opintoko-konaisuuksien arviointikriteerit määriteltyjen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän osaamisen ta sojen pohjalta. Poimin muutaman esimerkin siitä, mitä opiskelijan tulee osata, valtakunnal-lisesta arviointikohteesta - kriteereistä.

TyydyttäväOpiskelijan on pystyttävä työllistymään tutkin-toa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjel-man mukaisiin tehtäviin joistakin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. Opiskelijan on osattava alan perustehtävät. Hänen on osattava ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa.

Hyvä Hänen on osattava alansa keskeiset työtehtä-vät. Opiskelijan on osattava hahmottaa työnsä kokonaisuutena. Opiskelijan on tehtävä anne-tut tehtävät omatoimisesti ja arvioitava itseään ja työtään monipuolisesti.

Kiitettävä Opiskelijan on osattava tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Hänen on osattava asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihto-ehtojen vaikutuksia, niin että hän osaa valita niistä kulloinkin sopivimman. Hänen on osat-tava hahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristön toimintaa.

Pääosa ammatillisen koulutuksen järjestä-jistä piti vuonna 2000 toteutettua uudistus-ta onnistuneena. Ristiriitaisesti suhtauduttiin osaamisen tavoitetasoon, jota pidettiin liian korkeana. Oppilaitoskohtaisissa suunnitelmis-sa työelämävastaavuutta, tavoitteesta huoli-matta, oli nähtävissä vain vähän. Nämä samat asiat ovat nyt toteutettavan uudistuksen koh-teina. Millä panoksilla ja ketkä tämän uudistuk-sen tavoitteiden toteuttamissuunnitelman laa-tivat, on varmasti vielä avoin kysymys monella koulutusalalla. Toivotan kaikille innovatiivista otetta tähän vaativaan työhön.

Tuula Häyrinen Kemijärvi

24

OAJ LAPPI

Uusi yliopistolaki tuo mukanaan huolta ja epä-varmuutta, mutta myös muutoksen mahdolli-suuden. Keskustelu uudesta yliopistolaista kiih tyy. Lakiesitys on eduskuntakäsittelyssä tänä keväänä, sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2009, jos eduskunta näin päättää. Uudet yliopistot aloittavat toimintansa 1.1.2010. Lain tavoitteena on muun muassa, että yliopistot pys tyvät paremmin reagoimaan ympäristön muu toksiin, kohdentamaan resursseja huippu-tut kimukseen, vahvistamaan tutkimus- ja ope-tustoimintansa laatua sekä tekemään yhteis-työtä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän muuttues-sa syntyy huoli siitä, että ulkopuoliset tahot mää rittelevät yliopiston toimintaa. Huoli on, et tä huomio kiinnittyy liikaa taloudellisiin seik-koihin ja koulutuksen ja opetuksen merkitys vä henee. Millainen on esimerkiksi pienten, hu-manististen koulutusalojen tulevaisuus? Mistä löytyy niitä tahoja ja yrityksiä pohjoisesta, joilla riittää halukkuutta esimerkiksi kasvatustietei-den tiedekunnan taloudelliseen tukemiseen? Opettajankoulutuksen säilyttäminen Lapin alu eella sekä riittävän laadukkaan koulutuksen turvaaminen jokaiselle lapselle, huolimatta sii tä, mikä on hänen asuin- ja olinpaikkansa, on tärkeää.

Laki tuo tullessaan myös muutok-sen virka suhteisiin, jotka tulevat muut-tumaan työsuhteiksi. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja epätietoisuutta. Virka-suhteessa opettajat ovat jul kisen vallan käyttäjinä päättäneet opiskelijoiden eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Miten esimerkiksi virkasuhteen lakkaa-minen vai kuttaa opetuksen arvioin-nin antamiseen ja opiskelijavalintojen päätöksiin? Minkälaisia työ sopimuksia tulemme allekirjoittamaan tulevaisuu-

dessa?

Yliopistossa, hengen sivistyksen tyyssijassa, ei ole enää riittävästi aikaa ajatella ja pysähtyä pohtimaan olennaista. Jokainen muutos tuo tul lessaan kehityksen mahdollisuuden, päättä-jien tulisikin kuunnella yliopistoväen ääntä. Ky symmekin, riittääkö voimavaroja ja energiaa yhteen hiileen puhaltamiseen? Miten yliopisto-väkeä tuetaan tässä muutoksessa?

Lapin yliopistonlehtorien puolesta Eeva Huovinen Sanna Mommo Outi Ylitapio-Mäntylä

muutoksen mahdollisuus jahuoli tulevaisuudesta

***************************************Lapin yliopistonlehtoreiden yhdistykses-sä on tällä hetkellä 65 jäsentä. Jäsenet työskentelevät mm. kasvatustieteiden tie-dekunnassa, taiteiden tiedekunnassa ja kielikeskuksessa yliopistolehtoreina, leh-toreina, tutkijoina, päätoimisina ja sivu-toimisina tuntiopettajina. Yhdistyksemme kuuluu Yliopistonlehtorien liittoon (YLL), joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Lisätietoja yliopistolaista ja yliopistoleh-toreiden toiminnasta www.yll.fi

******************************************* **

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

**

25

OAJ LAPPI

liikunnallisia lyhytkursseja!

- OPETTAJA -Haluatko uusia työkaluja:

- Luovuus ja innovatiivisuus liikunnassa!- Miten kaikille tekemistä?- Liikuntaan innostaminen!- Tekniikkaa vai taitoja, ja miten?

Lapin Urheiluopisto I 96400 ROVANIEMI I santasport.fi

Lapin Urheiluopisto

Lapin Urheiluopisto järjestää ala-

ja yläkoulun opettajille suunnattuja

liikunnallisia lyhytkursseja (kesto 2-3 pv).

Kurssien lähtökohtana on käytännönläheisyys ja

omaan työhön siirrettävyys.

Järjestämme kursseja omissa tiloissamme,

mutta räätälöimme myös yksikkökohtaisia

kursseja koulun omassa toimintaympäristössä

toteutettavaksi.

Lisätiedot:

markus.memonen@santasport.fi

p. 020 798 4246

Opettajille räätälöityjä

26

OAJ LAPPI

Luokan- ja aineenopettajat ovat järjestäyty-neet myös omien oppiaineidensa piirissä pe-dagogisiksi järjestöiksi. Tällaisia järjestöjä ovat esimerkiksi Luokanopettajaliitto, Matemaat-tisten aineiden opettajien liitto ja Äidinkielen opettajain liitto. Kaikilla pedagogisilla opetta-jajärjestöillä on omat organisaationsa, tavoit-teensa ja jäsenpalvelunsa. Nämä järjestöt ovat OAJ:n ulkojäseniä.

OAJ:n organisaatiossa pedagogiset järjes-töt muodostavat oman edustajistonsa, POE:n.Edustajisto järjestää jäsenilleen seminaarin kahdesti vuodessa. Näissä seminaareissa käsi-tellään kaikkia yleissivistävän opetuksen ajan-kohtaisasioita, kuten viime syksynä opetuksen laatua ja tänä keväänä monikulttuurista kou-lua. Edustajisto valitsee keskuudestaan oman toimikunnan, eräänlaisen työvaliokunnan, joka toimii OAJ:n organisaatiossa pedagogisena toimikuntana.

Pedagoginen toimikunta on keskustellut viime aikoina mm. opettajankoulutuksen tu-levaisuudennäkymistä, ammatillisen koulutuk-sen perustutkintojen ja opiskelija-arvioinnin muuttumisesta, opetustoimen henkilöstökou-lutuksen kehittämisestä ja perusopetuksen opetussuunnitelmien ja tuntijaon uudistukses-ta. Viime syksynä järjestetty opetuksen laatuun liittynyt seminaari teki taustatyötä opetusmi-nisteriön laatukriteerien pohjaksi. Pedago-ginen toimikunta toimii hyvässä yhteistyössä mm. OAJ:n koulutuspoliittisen toimikunnan ja hallituksen apuna.

Lapissa toimii useita pedagogisten opet-tajajärjestöjen paikallisyhdistyksiä. Niitä ovat muun muassa nämä.

oaj ja pedagogiset opettajajärjestöt

Matemaattisten aineiden opettajat MAOL ryMatemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaises-sa yhteiskunnassa.

Maol Lapin kerhon puheenjohtaja on Rii-ta-Maija Keränen ja sihteerinä toimii Olavi Lankila. (etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi .) Maol Lapin kerho järjestää helmikuussa 2010 (5.-7.2.2010) valtakunnalliset Maolin talvipäivät Rovaniemellä. Tervetuloa päiville ja mukaan toimintaan!

Lapin opinto-ohjaus ryLapin opinto-ohjaus ry:n tarkoituksena on työs-kennellä oppilaanohjauksen kehittämiseksi, opinto-ohjaajien ammattitaidon parantamisek-si, hyvän yhteishengen luomiseksi jäsenistös-sä sekä valvoa jäsenistön ammatillisia etuja. Yh distys järjestää esitelmä- ja keskustelutilai-suuksia, koulutustilaisuuksia, opintomatkoja, harjoittaa julkaisutoimintaa, tekee esityksiä ja antaa lausuntoja.

Lapin opinto-ohjaus ry:n puheenjohtaja on opinto-ohjaaja Sinikka Kuu kasjärvi-Kanto Ou-nasvaaran yläasteelta ja yhdistyksen sihteerinä toimii opinto-ohjaaja Tuija Ristimella Sinetän peruskoulusta.

27

OAJ LAPPI

Lapin äidinkielen opettajat ryLapin äidinkielen opettajien yhdistys järjestää jäsenilleen vuosittain vähintään yhden kou-lutuksen, joka viime vuosina on toteutettu hy vässä yhteistyössä eräiden muiden pedago-gisten yhdistysten ja nyttemmin myös Lapin lääninhallituksen kanssa.

Lapin äidinkielen opettajilla on kuten muil-lakin Äidinkielen opettajain liiton paikallisilla yhdistyksillä paikka liiton neuvottelukunnassa, jossa käsitellään kahdesti vuodessa valtakun-nallisesti ajankohtaisia pedagogisia ja edun-valvonnallisia kysymyksiä. ÄOL:llä on myös oma tiivis edunvalvontatyöryhmä, jossa on lappilainen edustus. Myös liiton hallituksessa on edustaja Lapista.

Viime talvena Rovaniemellä järjestettiin ä i dinkielen ja kirjallisuuden opettajien valta-kunnalliset talvipäivät.

Lisätietoja: Tuija Hyvönen (tuija.hyvonen@ramk.fi )

Lapin Kuvataideopet-tajat KUVATA ry 10 vuottaLapin Kuvataideopettajat KUVATA ry toimii taidekasva-tusvaikuttajana Lapin läänin alueella. Yhdistys on elävä yhteistyöfoorumi niin arjen tai deopetuksessa kuin tai-teen ja teorian ky symyksissä. KUVATA:n jä seninä on ku-vataidetta opettavia opet-tajia kaikilta kou lutuksen as-teilta.

Yhdistys tukee toimin nal-

laan jäsentensä pedago gista ja kuvataiteel lista identi-teet tiä. KUVATA jär jestää jä-senilleen koulutusta ja näyt-telytoimintaa. Kuluva merk-

kivuosi on kin aloitettu jäsenten tai denäytte-lyllä tammikuussa 2009 Rovaniemellä Lapin maa kuntakirjaston näyt telysalissa. Näyttelyyn osallistui 18 tekijää eri puolilta Lappia, kuvatai-deopettajiksi opiskelevia, peruskoulun, lukion, kuvataidekoulun, kan sanopiston ja yliopiston kuvataideopettajia sekä pari jo eläkkeelle jää-nyttä jäsentä.

Näyttelytoiminta jatkuu lokakuussa ruotsa-

lais-suomalaisena yhteistyönäyttelynä rajakau-pungissa Haaparannalla. Vanhat kulttuurisuh-teet Ruotsiin ovat ajankohtaisia, piirrettiinhän valtioiden raja Torniojokeen 200 vuotta sitten 1809.

Kansainvälinen toiminta huipentuu kesällä 2010 Rovaniemellä taidekasvatusfoorumin InSEA:n järjestelyissä yhteistyössä Lapin yli-opiston kanssa. Tällöin saamme vieraiksi tai-dekasvattajia kaikkialta maailmasta. Yhteistyö paikallisten ja valtakunnallisten taidekasvatus-tahojen kanssa kuuluu siis vahvasti yhdistyksen periaatteisiin.

Yhdistys järjestää myös taidematkoja, lähin-

nä oman läänin alueella erilaisiin kulttuurikoh-teisiin. Tämän vuoden kohde tulee olemaan

Tor nio-Haaparannan suomalais-ruotsalainen kulttuuritarjonta. Näille matkoille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

Lisätietoja Lapin Kuvataideopet-tajat KUVATA ry:n toiminnasta:Kristiina Ylinärä-Tikkala kuvatai-deopettaja Rantavitikan perus-koulu pj. Hanna Korhonenkuvataideopettaja Napapiirin yläaste

28

OAJ LAPPI

Lapin Tekstiili-opettajat ryLapin tekstiiliopettajien toiminnan tavoitteena on tehdä yhteistyötä läänin eri koulujen kä-sityöopettajien ja elin-keinoelämän kanssa. Pitää yllä jäsenten ammattitaitoa ja vireyttä erilaisten vierailujen, tapahtumien ja koulu-tuksen avulla.

Lisätietoa:www.tkukoulu.fi /~hperunka/kassyt/index.htm

Riitta Pietarila, pjetunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Kolpeneentie 24 B, 96100 Rovaniemi040 8323 562Helinä Harjuniemi, siht., jäsenrekisterietunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Ylimaantie 1, 96500 Rovaniemi040 7669 557

Lapin kieltenopettajat ryLapin kieltenopettajat ry on Suomen kielten-opettajien liiton (SUKOL ry) piirijärjestö, jo-hon kuuluu n. 150 lappilaista kieltenopettajaa. Yhdistyksen tehtävänä on välittää jäsenilleen tietoa kieltenopetuksen ajankohtaisista tee-moista ja tarjota mahdollisuuksia koulutukseen ja virkistäytymiseen.

Susanna Ylitalo, pj Katriina Volmanen, siht.susanna.ylitalo@rovaniemi.fi katriina.volmanen@rovaniemi.fi

Biologian ja maantieteen opettajien liiton Lapin piiriBMOL Lapin piirin toiminta on maantieteen ja biologian opettajan työtä tukevaa ja koulu-tusta tarjoavaa toimintaa. Teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa, mm. viime kokoukses-sa tutustuimme Arktikumin tiedenäyttelyyn.

Keväällä teemme linturetkiä ja osallistumme myös valtakunnalliseen BMOL:n toimintaan.

Vuosittain järjestetään kevät- ja syyspäivät, joissa on useita kiinnostavia sekä hyödylli-siä luentoja. Toimintaan ovat tervetulleita kaik ki bg-opet Lapin piirin alueella.

Puheenjohtajana on Virpi Maunuvaara (040-549 52 58), Ounasvaaran yläaste ja sihteerinä toimii Taina Sohlman, Ounasvaaran yläaste.

Lapin Rehtorit ryLapin Rehtorit ry:n tehtävänä on toimia kolle-giaalisena foorumina Lapin rehtoreille. Teh-tävän hoitamiseksi yhdistys järjestää yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia. Tilaisuuksia py-ritään järjestämään yhteistyössä mm. Lapin lääninhallituksen kanssa.

Yhdistys aktivoi tiedottamisen avulla jäse-niään osallistumaan rehtoreille suunnattuun koulutukseen, erityisesti oman yhdistyksen sekä SUREn syys- ja kevätpäiville ja rehtorei-den kansainvälisiin tapaamisiin. Suomen Reh-torit ry toimii alueyhdistystensä kautta.

Puheenjohta jana: Mervi Hopia-Jaakkola, reh tori, Kirkonmäen koulu, Keminmaa

Sihteeri: Helena Niemitalo, rehtori, Keskus-koulu, Keminmaan lukio, Keminmaa

Lapin historian opettajat ry.Lapin historian opettajat ry on pedagoginen ainejärjestö, joka järjestää jäsenistölleen kou-lutustilaisuuksia, opintomatkoja ja muuta vir-kistystoimintaa. Jäseniä yhdistyksellä on n. 35 ympäri Lapin lääniä. Muun muassa kesällä 2008 yhdistys järjesti opintomatkan Brysseliin, jossa oli mukana yhdeksän lappilaista historian ja yhteiskuntaopin opettajaa.

Lapin historian opettajat ry:n puheenjoh-tajana toimii Allan Valasmo Ounasvaaran luki-osta ja sihteerinä Mikko Holma Ounasvaaran yläasteelta.

29

OAJ LAPPI

pääluottamusmiehen sivut

Lastentarhanopettajaliitto selvitti palkkausta syksyllä 2008. Kyselynä tehtyyn tutkimukseen on vastaukset saatu Lapista viidestä kunnasta; Ke mi, Kolari, Pello, Rovaniemi ja Tornio.

Lastentarhanopettajan pienin tehtäväkohtai-nen palkka Lapissa vaihtelee Tornion 1968 eu -rosta Kolarin 2108 euroon. Suurimmillaan lto:npalkka on 2160 € Kolarissa. Erityislastentar-hanopettajan palkat sijoittuvat Kemin 2080 € ja Rovaniemen 2585 € välille. Sekä pienin että suurin tehtäväkohtainen palkka päivähoidon johdossa on Rovaniemellä 2259 € ja 2709 €. Lappilainen keskiarvopalkkavälys lastentarhan-opettajalla on 37 €. (koko maan keskiarvo 68 €). Palkkaeron pitäisi kuvata työnvaativuudessa olevaa eroa, jota lastentarhanopettajan työstä löytyy. Päiväkodin johtajan palkkavälys Lapissa on 156 € (koko maan keskiarvo 160 €).

Päiväkodin varajohtajan palkka johtajan kesälomasijaisuudesta (OAJ LM-KIRJE 21.5.2008)Päiväkodin varajohtajan toi-miessa varsinaisen johtajan sijaisena työn kokonaisvaa-tivuus li sääntyy olennaisesti. Varajohtajan tehtäväkohtais-ta palkkaa tulee tarkistaa tehtävänvaativuuden mu-kaiselle tasolle, mikäli

1. varajohtaja toimii päi-väkodin johtajan sijaisena yli 2 viikkoa johtajan vuo-silomasta johtuen2. varajohtaja toimii päi-väkodin johtajan si jaisena yli 10 työpäivän ajan päi-väkodin johtajan muusta poissaolosta johtuen

Varajohtajalle tulee tehdä virkamääräys päi-väkodin johtajana toimimisesta ja tarkistaa teh täväkohtainen palkka päiväkodin johtajan hinnoitteluryhmän mukaiseksi. Sijaisuusajan tehtäväkohtaisesta palkan tarkistuksesta tu-lee sopia ennen sijaisuuden alkamista, koska tehtävän vaativuuden arviointi jälkikäteen voi olla vaikeaa.

Päiväkotien vuorokautinen ylityöraja 8 tuntia (Opettajalehti 47/2004) Virka- ja työehtosopimusten (kvtes, ptytes, pttes) mukaan yleistyöajassa vuorokautinen yli työraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suun niteltu korkeampi työaika, kuitenkin enin-tään 9 tuntia. Työaika pitää olla siis etukäteen suunniteltu 9 tunnin mittaiseksi, jotta se olisi myös ylityöraja.

Vahvistettuun työvuoroluetteloon tehdyt muu tokset (työajan pidennykset) aiheuttavat pääsääntöisesti ylityötä. On syytä muistaa, et-

Lastentarhaopettajien palkkauksesta

30

OAJ LAPPI

Nope ope (nuori opettaja) aloitti luokanopet-tajauransa elokuussa 1998 jossain päin Lappia olevassa kyläkoulussa. Kolleganaan hänel-lä oli samassa koulussa Kope ope (kokenut opettaja), joka oli jo ehtinyt olla yli 20 vuotta opettajana. Kope oli täydentänyt 70-luvun opintojaan ja hankkinut itselleen korkeakoulu-

tutkinnon 80-luvulla. Nope ja Kope olivat siten muodollisesti yhtä päteviä luokanopettajia.

Ensimmäisestä palkkakuitistaan Nope huo-masi saa vansa peruspalkkaa 8 476 markkaa (1425 euroa). Tuolloin maksettavia palvelulisiä ja määrävuosikorotuksia ei Nopella tietysti-

Erään open palkkatarina

tei työvuoroluetteloa saa muuttaa kuin perus-tellusta syystä. Työtoverin yllättävä, esimerkiksi sairaudesta johtuva poissaolo, on tällainen pe rusteltu syy. Jos tällaisessa tapauksessa työ-päivää joudutaan pidentämään työvuoroluet-teloon merkittyä aikaa pidemmäksi, siitä tulee ylityötä.

Ylityötä ei synny, jos työpäivä jää alle 9 tun-nin ja työntekijän suostumuksella tehdään työ-vuoroluettelon muutos, siten että pidennetys-tä työpäivästä syntynyt aika tasoitetaan välittö-mästi esim. seuraavana päivänä. Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä tällaista tasoittumista, koska työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoron työtuntien alittuminen ei ole sopimuskohdassa tarkoitettu perusteltu syy (30 § 2 mom.).

Lastentarhanopettajien suunnitteluaikaPäiväkodeissa toteutetaan kesälläkin kun nan varhaiskasvatussuunnitelmaa, joten toiminnan pitää olla suunnitel tua.

Työaikakorvauksista(Kuntatyönantaja 1/2009)KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana tai vapaa-aika-na tai käyttäen kumpaakin korvausmuotoa. Korvausmuoto on työnantajan päätettävissä. Työnantajan harkintaoikeutta rajoittaa käytän-nössä KVTES:n määräys, jonka mukaan alle yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorva-usta ei voida käyttää ilman työntekijän/viran-haltijan suostumusta. Poikkeuksena yötyön aikahyvitys.

Rahakorvausten käyttö on perusteltua sil-loin, kun vapaa-aikakorvauksia ei ole otettu huomioon henkilöstömitoituksissa tai vara-henkilöstöjärjestelyissä tai vapaana antami-nen edellyttäisi sijaisen palkkaamista tai jos siitä seuraisi työnantajalle muutoin ylimääräisiä kustannuksia. Rahakorvausten käyttö vaikut-taa henkilöstön kokonaisansioon ja eläkkeen tasoon.

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aika-korvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalente-rikuukauden aikana. Työnantajan ja työntekijän sopimuksella korvaukset voidaan suorittaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Rovaniemellä avataan elokuussa -09 tilaelementtipäiväkoti OunasrinteelläSaaruanpuiston päiväkoti on väliaikainen uu-disrakennus, jonka elementit toimittaa Cramo. Kaupunki rakentaa vesi-,kaukolämpö-ja sähkö-liittymät sekä teräspaalutuksen huhtikuun aika-na. Tilaelementit, jotka ovat 11 metriä pitkiä ja 3.6 metriä leveitä, tuodaan maatiekuljetuksina Ylöjärveltä. Päiväkodin huoneistoala on 478 m ja tila on jaettu kolmelle ryhmälle.

Tilaelementtipäiväkodin etuna on nopea käyttöönotto sekä mahdollisuus reagoida pal-veluntarpeen muutokseen. Mikäli tarvetta on yli 10 vuodeksi, taloudellisempaa on rakentaa pysyvä rakennus.

Marko Bohm

31

OAJ LAPPI

kään ollut vielä kertynyt. Vertaillessaan Kopen kanssa palkkojaan he huomasi vat, että Kope sai 12 100 markkaa (2035 euroa). Kopellahan oli kaikki tuolloin yh teensä kuusi palvelulisää ja määrävuosikorotusta, jotka tulivat auto-maattisesti, kunhan muisti anoa ensimmäisen palvelulisän neljän palveluvuoden jälkeen.

Ensimmäisen palkankorotuksensa Nope sai vuonna 2001. Hänelle tuli tuolloin yhteensä yli tuhannen markan korotus. Hänen palkkaansa nosti yleiskorotus ja ensimmäinen palvelulisä, joka nyt oli aikaistettu ja sen sai jo kahden palvelusvuoden jälkeen. Korotusten jälkeen Nopen palkka oli 9 732 markkaa (1637 euroa). Kopen palkka nousi myös yli tuhat markkaa. Hänen palkkansa kaikkine lisineen, joita olikin nyt jo seitsemän kappaletta, oli nyt 13 288 markkaa (2235 euroa).

Vuodet kuluivat ja No pe ja Kope jatkoivat ope tustyötään kyläkoulussaan jossain päin Lap pia. Tultiin syyskuuhun 2008. Kymmenessä

vuodessa oli opettajien palkoissa tapahtunut monenlaista. Useita yleiskorotuksia oli matkan varrella valtakunnassa toteutettu. Palvelulisiä rukkailtiin useaan otteeseen. Niiden määrä väheni, kun niitä siirrettiin peruspalkkoihin. Lopulta palvelulisät ja määrävuosikorotukset yhdistettiin henkilökohtaiseksi vuosisidonnai-seksi palkanosaksi. Myös tehtävien vaativuu-den arviointi (TVA) otettiin opetusalalla käyt-töön keväällä 2007, jolloin myös ensimmäinen järjestelyvaraerä jaettiin paikallisesti Lapinkin kunnissa.

Nopen ja Kopen kyläkouluun tuli uusi nuori ja innokas opettaja. Hänen peruspalkkansa maksettiin nyt siis euroissa ja se oli 2360 eu-roa. Nope sai elokuun alusta 10-vuotiskoro-tuksen ja hänen palkkansa vuosilisineen oli korotuksen jälkeen 2758 euroa. Kope, jolla oli siis kaikki vuosisidonnaiset lisät, sai palkkaa tuolloin 3099 euroa. Kenellekään heistä ei maksettu tehtävän vaativuuden perusteella erillistä korvausta.

Kymmenessä vuodessa on aloittavan opettajan palkka noussut 1425 eurosta 2360 euroon (66 %). Kokeneella yli 20 vuotta opettaneella Kopella (nyt jo yli 30 vuotta opettaneella) on palkka noussut 2035 eurosta 3099 euroon (52 %). Vuonna 2008 kokeneen opettajan palkka on 31 % korkeampi kuin aloittavan opettaja, kun ero ko. palkoissa kymmenen vuotta aikai-semmin oli 43 %.

Näin on käynyt myös muillakin kuin vain luo kan opettajilla. Opetusalan ammattijär-jestön OAJ:n tavoitteena on ollut paran-taa nuorten opettajien lähtöpalkkausta ja tässä onkin jossain määrin onnistuttu. Jatkossa saamme sitten nähdä miten teh-tävien vaativuuden arviointi muuttaa opet-tajien palkkausta. Vuonna 2018 Nopesta on tullut kope, Kope on siirtynyt eläkkeelle ja innokas nuori opettaja odottelee vielä viimeisten vuosisidonnaisten kertymistä…

Ismo Lahtela, plm vuodesta 1998 kope-ope

32

OAJ LAPPI

Opettajat, oppilaat ja vanhem-mat pitävät itsestään selvänä, että koulun turvallisuusasiat ja niihin liittyvä suunnittelu ja koulutus on hoi dettu asianmu-kaisesti. Kouluympäristömme riskejä jopa vähätellään ja usein luotetaan vain hyvään tuuriin tai siihen, että esimerkiksi viran-omaiset rientävät aina nopeasti apuun. Turval lisuudesta kou-luissa tulisi he rättää keskuste-lua entistä enemmän.

Opettajia uhkaa väkivalta päivittäinVäkivaltaisesti käyttäytyvät oppilaat ovat kou-lujen ongelmana valtakunnallisesti. Kuitenkaan kaikki kunnat ja kaupungit eivät ole kiinnostu-neita tutkimaan asiaa. Kun ei ole tietoa, ongel-maa on helppo vähätellä yksittäistapauksiksi. Monia opettajia ja kouluja asia myös hävettää. Väkivaltainen käyttäytyminen on valitetta vasti arkipäivää osassa kouluyhteisöjä. Tämän päi-vän maailmassa vanhemmuus joutuu ko vil le. Kärjistetysti voidaan sanoa: lapsille ja nuo rille ei kotona uskalleta laittaa rajoja. Oppilaat voi-vat jopa kanniskella koulussa mu kanaan terä-aseita. Moni opettaja nykyään on varmasti huo-mannut katselevansa tark kaan mm. välitunneil-la semmoisten oppi laiden toimintaa, joilta voi si odottaa jotain väkivaltaista käytöstä.

Pitää myös muistaa, etteivät opettajat ole ainoita, joihin kohdistuu väkivaltaa koulussa. Usein väkivaltaisen käytöksen kohteena ovat myös koulunkäyntiavustajat.

Perusopetuslaissa on mielenkiintoinen lau-se pykälässä 35. “Oppilaan on suoritettava teh-tävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asialli-sesti.” Tämän päivän uutiset kouluista panevat miettimään - koululaitos taitaa elää melkoises-sa laittomuuden tilassa.

Koulun turvallisuussuunnitelmaKaikenlainen väkivalta koulussa järkyttää lapsia ja henkilökuntaa. Opetus ja oppiminen häiriin-tyy ja tilanteet täytyy purkaa rau hallisesti. Kou-

lun turvallisuussuunnitelmassa tulisi olla ajantasainen ohjeistus miten toimitaan väkivaltatilan-teissa. Turvallisuussuunnitelma on kuitenkin valitettavan usein pölyyntynyt mappi opettajien työtilan kirjahyllyssä, vaikka sen tulisi olla osa arki päivää. Tosin hyväkään suunnitelma ei auta yli suurten ja heterogeenisten opetusryhmien kanssa työs-kennellessä. Kuntien tulisi ym-märtää riittävän resurssoinnin positiivinen vaikutus koulujen

henkilöturvallisuuden näkökulmasta.

Myös oppilaiden vanhemmat häiriköivät opettajiaOppilaan huoltajan taholta opettajiin kohdis-tuu hyvin harvoin suoranaista väkivallan uhkaa. Sen sijaan yleisempää on joutua huoltajan ta-holta uhkailluksi oikeudellisilla toimenpiteillä kuten rikosilmoituksella. Yleisintä on joutua loukkaavan käytöksen kohteeksi. Näistäkin ti-lanteista olisi hyvä keskustella etukäteen opet-tajakunnan kesken ja sopia mikä on koulun yh-teinen toimintamalli (turvallisuussuunnitelma).

Työnopastus ja perehdyttäminenTyönopastus ja perehdyttäminen on työnte-kijöiden ja työnantajan edun mukaista. Työn-opastukseen ja perehdyttämiseen tulisi aina si sällyttää myös koulun turvallisuussuunnitel-maan perehtyminen. Erityisen tärkeään ase-maan ne nousevat uuden työntekijän sekä si jaisten kohdalla. Henkilöturvallisuus on osa jo kapäiväistä työntekoa. Sen hoitaminen ei kuu lu esim. vain työsuojeluhenkilöstölle tai lä-hiesimiehelle. Jokaisen on tiedettävä vastuun-sa. Ennakoivalla toiminnalla on suuri merkitys kou lun oppilaiden ja henkilökunnan turvalli-suuden kannalta.

Teppo Mikkonen Työsuojeluvaltuutettu

henkilöturvallisuus kouluissa

33

OAJ LAPPI

yhdistyksen organisaatio ja jäsenyhdistykset

OAJ Lapin organisaatio – mihin minä kuulun?kak si ammatillista opettajaa ja kolme yleissivistävää opettajaa. Keski-Lapin jaoksesta hallitukseen kuuluu kaksi las-tentarhanopettajaa, kaksi ammatillista opettajaa, kaksi yleissivistävää opetta-jaa ja yksi yliopiston lehtori. Pohjois-Lappia edustavat yksi lastentarhanopet-taja, yksi ammatillinen opettaja ja neljä yleissivistävää opettajaa. Hallituksessa on 19 jäsentä.

Tavallisen opettajan näkökulmasta tär-keimmän työn tekee edelleen oman paik-kakunnan tai työpaikan paikallisyhdistys, jonka työtä alueyhdistys tukee. Oma pai-kallisyhdistys vastaa arkisesta työstä ja pai-kallisesta edunvalvonnasta, ja sillä on yhä neuvotte luoikeudet paikallisissa neuvotte-luissa. Alueyhdistys keskittyy maakunnalli-seen toimintaan, ja tarvittaessa se keskittyy niiden paikkakuntien asioihin, joissa tarvi-taan erityistä neuvottelutukea.

Kun OAJ Lappi perustettiin, ajatuk-sena oli nykyaikaistaa alueellinen organisaatio vastaamaan nykyajan muuttuneita toimintaoloja. Uuden yh-distyksen tarkoituksena on selkeyttää ja tehostaa opettajien paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Tehtäviin kuuluu mm. vaikuttaminen OAJ:n ta voitteiden toteutumisessa maakun-nan tasolla. Samalla Lapin alueyh-distys edistää yhteisiä alueellisia hankkeita ja eri jäsenryhmien välistä alueellista yhteis-työtä.

OAJ:n Lapin alueyhdistys käyttää itsestään ly hyesti nimeä OAJ Lappi. Sen organisaatio ja kautuu kolmeen jaokseen entisten OAY-pii-rien pohjalta: jaoksia ovat siis Pohjois-Lappi, Keski-Lappi ja Länsi-Pohja. Jokaisessa jaok-sessa ovat edustettuina kaikki ammattiryhmät. Alueyhdistyksen hallitukseen kuuluu Länsi-Pohjan jaoksesta yksi lastentarhanopettaja,

OAJ LAPPI Hallituksen jäsenet

Puheenjohtaja Marita Kukkola, Kemi, (YSI) marita.kukkola@pp.inet.fi I Varapuheenjohtaja Jaakko Sarmola, Rovaniemi, (YSI) jaakko.sarmola@opettaja.fi II Varapuheenjohtaja Hannamari Löf-Pentinpuro, Kolari, (LTO) hannamari.lof@kolari.fi Sihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi, Rovaniemi, aluetoimisto, marja-terttu.ylipaavalniemi@oaj.fi

Länsi-Pohjan jaosMarkku Saastamoinen, Kemi (OAO)Raija Kurki, Kemi (OAO)Teija Sauvolainen, Kemi (LTO)Raija Collin, Tornio (YSI)Matti Alanärä, Keminmaa (YSI)

Keski-Lapin jaosTuula Häyrinen, Kemijärvi (OAO)Anu Soppela, Kemijärvi (LTO)Petri Kärri, Kemijärvi (YSI)Ritva Lampela, Rovaniemi (OAO)Marko Bohm, Rovaniemi (LTO)Outi Ylitapio-Mäntylä, Rovaniemi (YLL)

Pohjois-Lapin jaosPekka Tjäderhane, Enontekiö (YSI)Kaarina Kulju, Kittilä (YSI)Juha Lehtinen, Sodankylä (OAO)Ulla-Maija Keskitalo, Inari (YSI)Sirpa Pelkonen, Pelkosenniemi (YSI)

34

OAJ LAPPI

OAJ LAPPI Paikallisyhdistysten yhteystiedot

Paikallisyhdistys Puheenjohtaja Pääluottamusmies

Enontekiö Aila Keskitalo Pekka Tjäderhane aila.keskitalo@enontekio.fi pekka.tjaderhane@enontekio.fi

Inari Ulla Keskitalo Eija Leivo ulla.keskitalo@inari.fi eija.leivo@inari.fi

Kemi Marita Kukkola Kari Filpus marita.kukkola@pp.inet.fi kari.fi lpus@pp3.inet.fi

Kemijärvi Petri Kärri Petri Kärri petri.karri@kemijarvi.fi petri.karri@kemijarvi.fi

Keminmaa Matti Alanärä Jukka Nikula matti.alanara@pp.inet.fi jukka.nikula@edu.keminmaa.fi

Kittilä Elina Sinisaari Tero-Tapio Nikkinen elina.sinisaari@kittila.fi tero.nikkinen@kittila.fi

Kolari Hannamari Löf-Pentinpuro Aarne Simu hannamari.lof@kolari.fi aarne.simu@kolari.fi

Lappia Raija Kurki Aila Näätsaari (aila.naatsaari@lappia.fi ), raija.kurki@lappia.fi Pekka Oksanen (pekka.oksanen@tokem.fi )

Muonio Taisto Oikarinen Raimo Alaoja taisto.oikarinen@muonio.fi raimo.alaoja@muonio.fi

Pelkosenniemi Sirpa Pelkonen Veli Kairala sirpa.pelkonen@pp.inet.fi veli.kairala@luukku.com

Pello Lassi Vierikko Saila Sirkkala lassi.vierikko@pello.fi saila.sirkkala@pello.fi

Posio Taru Kettunen Markku Kummala taru.kettunen@posio.fi markku.kummala@posio.fi

Ranua Tarja Asukas-Kivijärvi Kaisa Alavuotunki-Näyhä tarja.asukas-kivijarvi@ranua.fi kaisa.alavuotunki-nayha@ranua.fi

Rovaniemi Marja Hyvönen Ismo Lahtela (ismo.lahtela@pp.inet.fi ), marja.hyvonen@lao.fi Marko Bohm (marko.bohm@rovaniemi.fi , Ritva Lampela (ritva.lampela@ramk.fi ), Marko Karhu (marko.karhu@ulapland.fi )

Salla Sari Hilli Raimo Salmijärvi sari.hilli@salla.fi raimo.salmijarvi@pp.inet.fi

Savukoski Pertti Stenberg Veli Kairala pertti.stenberg@savukoski.fi veli.kairala@luukku.com

35

OAJ LAPPI

Paikallisyhdistys Puheenjohtaja Pääluottamusmies

Simo Kyösti Miettinen Matti Poikela kyosti.miettinen@simo.fi matti.poikela@simo.fi

Sodankylä va. puheenjohtaja Eila Mikkonen Heikki Lakkala eila.mikkonen@sodankyla.fi heikki.lakkala@sodankyla.fi Tervola Eila Tervo Jari Piipponen eila.tervo@tervola.fi jari.piipponen@tervola.fi

Tornio Raija Collin Seppo Kemppainen raija.collin@opettaja.fi seppo.kemppainen@tornio.fi

Utsjoki Kyllikki Antila Jorma Autio kyllikki.antila@utsjoki.fi jorma.autio@utsjoki.fi

Ylitornio Tuire Kariniemi Aulikki Välimaa tuire.kariniemi@ylitornio.fi aulikki.valimaa@ylitornio.fi

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ LAPIN ALUETOIMISTO

KORKALONKATU 18 C 2, 96200 ROVANIEMI, puh. (016) 313 212sähköposti:toimisto.sihteeri@co.inet.fi , marja-terttu.ylipaavalniemi@oaj.fi

AVOINNA: Ma klo 10-16, ti-to 10-15 ja pe 10-14

Kiva uutinen KemijärveltäKemijärven sivistysosaston johtoryhmä, johon kuuluvat sivistysosaston johtaja ja eri oppilaitosten rehtorit ja koulunjohtajat, esitti, että sivistyslautakunta nimeäisi keskuu-destaan kummin eri tulosalueille ja joillekin yksiköille.

Sivistyslautakunta otti haasteen vastaan ja nimesi perusopetukselle, lukiolle, Itä-La-pin ammattiopistolle, musiikkiopistolle, kansalaisopistolle, kirjastotoimelle, kulttuuri- ja nuorisotoimille sekä liikuntatoimelle kummin.

Kummit toimivat yhdyshenkilöinä toimintayksiköiden ja lautakunnan päätök-senteon välillä. Luottamusmiesporras pääsee elämään lähemmin yksiköiden arkea, osallistumaan laadun kehittämiseen, eikä yksistään politisoimaan sivistyslautakunnan päätösvaltaa koskevilla asioilla. Yksiköissä kummitoiminta otetaan innolla vastaan ja odotetaan kummin mukaantuloa tiedon kulkuun viestintuojana - ja viejänä päättäjiltä yksiköihin ja päinvastoin. Päättäjät tervetuloa yksiköihin!

”Kemppalainen”

36

OAJ LAPPI

Tammikuinen viikonloppu. Matka Helsinkiin Educa-messuille ja sitten OAJ-risteilylle. Pal-jon kiinnostavaa tiedossa. Olin viimeisellä La-pin opettajien ammattiyhdistyspiirin matkalla, vii meisellä, koska Lapin lääniin perustettiin alueyhdistys ja piirit siinä samassa lopetettiin. Educaan ja OAJ-risteilylle haluttiin.

Educassa en ollut ensimmäistä kertaa, mut-ta silti väenpaljous sekä näkemisen ja kuulemi-sen tarjonnan valtavuus aivan hämmensi. Mes-sujen käytävillä tuli vastaan tuttuja eri puolilta maata ja vuosienkin takaa. Iloisia kohtaamisia. Runsaasta tarjonnasta osittain osuin sattumal-ta, osittain etsimällä löysin opetusmateri aalien toimittajien osastoja ja pysäyttäviä luentoja. Päämääränä Etelänapa -luennosta jäivät mie-leen kuvat ja se, että matkalla Timo Polari, lii kunnan lehtori, seikkailija ja kirjailija, sanoi op pineensa, mikä on elämässä tärkeää: ihmi-set. – Ja se, että on päämäärä, jota tavoittelee ja on valmis näkemään vaivaa sen saavuttaak-seen.

Jaakko Heinimäki, teologi ja kirjailija, ker-toi näkemyksiään siitä, mikä on mahdollisim-man hyvä koulu, ja paljon hänen ajatuksissaan olikin mietinnän arvoista ja omaksuttavaa.

Kar dinaalihyveet on paljon käytetty ilmaisu, mutta ehkä liian vähän mietitty ja toteutettu. Hyvähän jokaisen olisi olla rohkea, järkevä, reilu ja kohtuullinen.

Salissa 1 luennot käsittelivät nykyihmisen ja median välistä suhdetta. Onko nuori vastuussa mediasta vai media nuoresta, media ja koulu lapsen kasvattajina, nöyryyttäminen ja myötä-tunto mediassa, koulu ja yhteiskunta ja haa-voitetun nuoren kohtaaminen. Näitä teemoja käsittelivät professori, vararehtori Hannele Niemi, lasten psykiatrian professori, ylilääkäri Tuula Tamminen, teologian tohtori, käytännön fi losofi an dosentti, pastori Terho Pursiainen, professori Juha Sihvola ja tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovista.

Yhteisöllisestä luovuudesta teki selkoa In-keri Ruokonen kasvatustieteen tohtori ja mu-siikkitieteen lisensiaatti Helsingin yliopistosta luennossaan Taide – ilmaisua, tulkintoja, mie-likuvitusta, vuoropuhelua.

Educa-messujen tarjonta oli valtava, ja siel tä sai paljon, kun pysähtyi katsomaan ja kuun telemaan. Esitin muutaman kysymyksen joillekin messuilla kohtaamilleni Lapin läänin opettajille.

educan kaikuja

1. Olitko ensimmäistä kertaa EDUCA-messuilla?

2. Olitko OAJ-risteilyllä?

3. Mitkä olivat EDUCA-messujen ja OAJ-risteilyn parasta antia?

37

OAJ LAPPI

Elina Sinisaari Kittilästä vastasi1. Olin toista kertaa EDUCA-messuilla, edel-linen kerta oli kaksi vuotta sitten. Mielestäni silloin oli mielenkiintoisempia ja nimekkääm-piä luennoitsijoita. Tällä kertaa kiersin esitteli-jöiden pisteitä ja kuuntelin Tommi Tabermanin luennon sekä olin kansanmusiikkiyhtye Freijan interaktiivisella ” Näin opetan kansanmusiik-kia”- luennolla.2. Olin OAJ-risteilyllä.3. Messujen parasta antia oli kansanmusiikki-yhtye Freijan luento. OAJ-risteilyllä parasta oli se, että sai välillä olla rennommin niiden kans-sa, joiden kanssa yleensä puhutaan tiukkaa ay-asiaa. Mukavaa oli myös muiden tuttujen ay-aktiivien tapaaminen.

Pekka Heikkinen Sodankylästä vastasi1. Olen ollut pari kertaa aiemmin EDUCA-mes-suilla.2. Kauempaa tultaessa kannattaa yhdistää asioi-ta, eli samalla reissulla käydä myös OAJ-risteilyllä. Samalla tämä oli hieman kuin Pohjois-Lapin piirin jää hyväismatka ja myös tutustumisreissu perustetun Lapin alueyhdistyksen kanssa. Siis kimppamatka La pin porukalla.3. EDUCA-messuilla voi haistella uusia tuulia ope-tusalalta ja risteilyllä tapaa uusia ja vanhempia tuttu-ja rennommissa merkeissä. Aivan hauskaa oli.

Maijaleena Palosaari Kittilästä vastasi 1. Olin neljättä kertaa EDUCA-messuilla.2. Olin kolmatta kertaa OAJ-risteilyllä.3. Parasta messuilla oli Smart Board -interaktiivinen liitu-taulu, jonka avulla saadaan monipuolisuutta opetukseen. Opettaja voi luoda ja kehittää oppimateriaalia, oppilaat mo tivoituvat taulutyöskentelyyn. Toivottavasti kunnilla on varaa hankkia sellainen opettajien käyttöön, myös liitual-lergikoillekin erittäin hyvä. Suur-Helsingin alueen kunnilla oli messuilla rekrytointipiste, muutkin kunnat voisivat tie-dottaa messuilla avoimista työpaikoista. Messuilla oli hyvä mahdollisuus tutustua opetusalan uutuuksiin, kirjoihin ja välineisiin sekä kuunnella mielenkiintoisia luentoja. Mes-suilla ja risteilyllä tapaa tuttuja opettajia ympäri Suomea, edellisellä kerralla tapasin opiskelukaverin, jonka olin näh-nyt viimeksi 28 vuotta sitten.

38

OAJ LAPPI

Pekka Tjäderhane Enontekiöltä vastasi1. Olen ollut EDUCA-messuilla yhden kerran aikaisem-min, kun kunnastamme käytiin isolla porukalla joskus vuosisadan vaihteen aikoihin.2. Olin OAJ-risteilyllä. Siellä en ole aiemmin ollutkaan.3. EDUCA-messuilla oli paljonkin katsottavaa, ja lähem-min tutustumisen arvoisia paikkoja oli useampiakin. Itseä-ni ehkä eniten kiinnostava kohde oli Smart Board- lait-teiston esittely ja käyttötapojen kuvaukset. OAJ-risteilyn patasta antia mielestäni olivat tapaamiset/keskustelut mui den opettajien kanssa, kun on pieneltä paikkakunnal-ta, on mukavaa ja antoisaa saada vaikutteita meille ”ul-kopuolisten” opettajien ajatuksista.

Opettajakin on ihminen, ja niinpä Educassa saatiin myös onnellisuuden ohjeita. Tommi Ta ber-manin luennossa saimme tietää, että joka päivä pitäisi olla Ahaa-elämyksiä ja Hahaa-elämyksiä, yhteistä naurua ja kaiken olisi hyvä sujua kuin tanssi. Hyvä mieli pysyy, kun aloittaa päivän suutele-malla, jos vieressä ei ole ketään, voi suudella vaikka omaa kättä, oli Tommi Tabermanin ohje. Joka aa mu kuuden sekunnin ajan, koska tutkimukset osoittavat, että sellaiset ihmiset jotka suutelevat ahkerasti, elävät pitempään, terveempinä, ovat tyytyväisempiä elämään ja heidän ansionsakin ovat keskimääräistä suuremmat. Ehkäpä sitä voisi kokeilla! Oppia ikä kaikki – ja opettajathan tietävät, kuinka tärkeää oppiminen on.

LHL

OAJ:n kortilla

-10% alennus

Katariina Ruokamo Kemijärveltä vastasi1. Olen ollut Educa-messuilla kerran aiemmin.2. Olin myös OAJ-risteilyllä ja sekin oli toinen kerta.3. Messuilla sai tutustua eri näytteilleasettajien monipuo-liseen tarjontaan. Antoisaa oli myös kollegoiden tapaa-minen eri puolilta Suomea. Heidän kanssaan oli mu kava vaihtaa kuulumisia niin työasioissa kuin muutenkin.

39

OAJ LAPPI

Rovaniemellä on ollut ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta jo sadan vuoden ajan. Vuonna 1908 valistuneet vanhemmat Rovaniemellä halusivat, että Lapinkin lap silla tulee olla mahdollisuus korkeampaan opetukseen. Ajatus syntyi ja hanke kehittyi aikana, jolloin Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta ja koulu aloitti 1908. Vasta seuraavana vuotena rautatie tuli Rovaniemelle.

kan sainvälisten ohjelmien puitteissa. Lyseon-puiston lukiossa toimii myös englanninkielistä opetusta antava kansainväliseen ylioppilastut-kintoon tähtäävä IB- linja, Lapin läänin ainoa, jolle pääsykokeet järjestetään joka kevät ja jolta saa valmiudet jatkaa opintojaan ja toimia eng lanninkielisen kulttuurin maissa.

KuvataidelinjaLyseonpuiston lukiossa toimii Lapin läänin ai-noa lukion kuvataidelinja. Kuvataidelinja tuli Ly seonpuiston lukiolle, kun Rantavitikan lukio siirrettiin kouluun 1994. Kuvataidelinjalle valin-nan perusteena ovat valintakoe ja peruskoulun todistus. Linjalle on ollut pyrkijöitä eri puolilta Lapin lääniä noin kaksinkertainen määrä siihen verrattuna, mitä otetaan sisään. Lyseonpuiston lukiolle on tarkoitus hakea kuvataideopetuk-sen valtakunnallista tehtävää. Kuvataidelinjan opetussuunnitelma ja kurssit ovat muihin ku-vataiteen valtakunnallisen tehtävän saanei siin nähden vertailukelpoisia niin sisällön kuin lu-ku määränkin suhteen. Lyseonpuiston luki-on opetussuunnitelmassa on lisäksi kaikille avoi mia kuvataiteen kursseja hyvin. Jo ennen ku vataidelinjan tuloa, 1980-luvulla, koulussa

lyseonpuiston lukio 100 vuotta

Useita koulurakennuksiaKoulu on toiminut useissa rakennuksissa his-toriansa aikana. Rovaniemen jälleenraken-nuksen ajan merkittävimpiä rakennuksia on koulun nykyinen rakennus, diplomiarkkitehti Jorma Järven piirtämä punatiilinen rakennus, joka vihittiin käyttöönsä 1952, keskushallira-kennus, jonka arkkitehtoninen perusratkaisu onkin aivan alkuperäisten oletusten mukaan muodostunut vastaavanlaisten rakennusten esikuvaksi. Keskushallijärjestelmä osoittautui käytännölliseksi ja rakennus tuli halvemmaksi-kin kuin muut vastaavankokoiset. Nyt rakennus on museoviraston suojeluksessa ja odottaa peruskorjausta.

Koulun painopistealueetUNESCO-kouluna Lyseonpuiston lukio on ol lut jo pitkään. Koululla on ollut runsaasti kan sainvälisiä yhteyksiä, kummilapsia Intiassa, oppilas- ja opettajavaihtoa useisiin maihin, mm. Viroon, Unkariin, Wisconsiniin, Saksaan, Ruotsiin, Norjaan ja Murmanskiin. Koulussa on osallistuttu erilaisiin projekteihin, esimerkik-si Europe at School, Euroscola ja muiden esi merkiksi matematiikan ja tietotekniikan

Nykyinen koulurakennus, suunnitellut diplomiarkki-tehti Jorma Järvi.

40

OAJ LAPPI

suo ritettiin kuvataidekursseja aktiivisesti: 80 % suoritti silloin 4 kuvataidekurssia lukion aikana ja 40 % oppilaista suoritti 5-6 kurssia.

Vireä oppilaskunta Lyseonpuiston lukiossa on ollut vireä kerho- ja oppilastoiminta. Oppilaskunnan, ai em min tei nikunnan, toiminta on ollut ja on edel leen hy vin aktiivista. Kerhoja on ollut pal jon, 1980-luvulla alkoi ja jatkui 1990-luvun puo lelle ku-vataiteen kerho, jonka puitteissa pi dettiin myös näyttelyitä. Oppilaskunnan toiminnan vilk kaudesta kertoo myös se, että Suo men lukiolaisten liitto nimesi Lyseonpuiston lukion oppilaskunnan 2008 vuoden oppi laskunnaksi. Oppilaskunta toimii aktiivisesti koulun sisällä ja toteuttaa hankkeita, joista Kou lu Afrikkaan -hanke ja juuri aloitettu Vihreä lippu liehumaan -hanke ovat ajankohtaisimpia. Koulu Afrikkaan -hankkeen puitteissa oppilas kunnan puheen-johtaja Teppo Säkkinen sai teh tävää varten sti pendin. Opettajat, jotka toi mivat yhdessä op pilaskunnan kanssa hank keessa, eli opinto-ohjauksen lehtori Anu Tu runen ja äidinkielen

ja kirjallisuuden lehtori Sirkka Veikkolainen ni-mettiin Vuoden Lappilaisiksi Opettajiksi 2008.

JuhlallisuuksiaSyyskauden 2008 aikana järjestettiin koulul-la monia juhlavuoteen liittyviä tapahtumia.Kou lun muistolaatta Lapin lääninhallituksen sei nässä paljastettiin ja koulun puistomaiselle piha-alueelle istutettiin puita. Koululla toteu-tettiin asiantuntijaluentosarja Oppikoulua La -pissa 100 vuotta.

Rehtorien Juha Nelinin ja Hely Kalkkisen muo to kuvien paljastustilaisuus pidettiin loka-kuussa. Muotokuvat oli maalannut Kalle Lam-pela, Rantavitikan lukion entinen oppilas.

Vivat Lyska -kirja julkaistiin ja sitä on yhä kou lulla saatavissa sekä myös Suomalaisessa kirjakaupassa.

Koulun omalle väelle järjestettiin juhla, jos sa tapahtui koulun lipun juhlallinen nau-laaminen. Koululle lipun aikaansaamisessa oli vat idean takana riemuylioppilaat eli 50 vuotta sitten koulusta valmistuneet. Prosessi oli kestänyt pari vuotta ja nyt lippu oli valmis.

Kansainvälisyyskurssin Euroscola-matkalla Strassbourgissa helmikuussa 2009. Mukana oli oppilaita sekä opettajat Ee va Hänninen, Sirkka Veikkolainen ja Anu Turunen Lyseonpuiston lukiosta.

41

OAJ LAPPI

Seuraavana päivänä pidettiin arvo-kas pääjuhla, jossa koulun tilat täytti liki tuhat koulun entistä oppilasta ja opettajaa. Juhlan ohjelma oli moni-puolinen ja korkeatasoinen.

Entinen Rovaniemen yhteiskoulu, entinen Ro vaniemen yhteislyseo, sit-temmin Rovaniemen keskustan lukio ja yläaste, nyt Lyseonpuiston lukio on sadan vuoden kuluessa toiminut ylioppilastutkintoon tähtäävänä op-pilaitoksena ja antanut yleissivistyk-sen perusaineksia runsaalle joukolle Rovaniemen ja Lapin nuorisoa. Hei-tä on toiminut ja toimii edelleen yh-teiskunnan eri sektoreilla, tieteen, taiteen, kulttuurin ja elinkeinoelämän saroilla. Monet heistä muistelevat nyt omaa entistä opinsaunaansa ihaillen ja kiitollisina. Opettajat ovat teh neet ja tekevät työtään ja oppilaat ovat op pineet ja oppivat. Koulu on toteut-tanut ja toteuttaa omaa tehtäväänsä yhteiskuntaa eteenpäin vievänä voi-mana.

Liisa Halonen-Laiti

Viimeisimmät rehtorien muotokuvat, Juha Nelin ja Hely Kalkkinen. Keskellä taiteilija Kalle Lampela.

CLIL -kurssi 8.-12.6. ja 21.-25.9. RovaniemiLisätiedot: tuula.asikainen@lapinkesayliopisto.fi ,puh. 0400 256 772Rentoutumisen ohjaaminen – terveydenhuollon,

kuntoutuksen ja opetuksen välineenä 17.-18.4. Kemi-Tornio 24.-25.4. Rovaniemijatkokurssi 16.-17.10. RovaniemiMonikulttuurinen asiantuntijuus 17.4. RovaniemiKouluttajan äänenhuoltopäivät 1.-4.6. RovaniemiAvoin yliopisto-opetus:Ympäristöestetiikka 5 op (HY) 3.-6.6.

HAKU KESÄN KIELIOPINTOIHIN 15.5.2009 MENNESSÄ: Intensivkurs i svenska Framnäs, Piteå 2.-12.8.Hinta 800 sisältää opetuksen ja täysihoidon.Intensive English in Brighton 29.6.-10.7.Ranskan kielen kesäkurssi Strasbourg 29.6.-10.7.Intensivkurs Allgemeines Deutsch Berlin 6.-17.7.

Tarkemmat ohjelmat netissä Puh. 020 798 5290, info@lapinkesayliopisto.fi www.lapinkesayliopisto.fi

KUVA: JUHA KNUUTI

42

OAJ LAPPI

Kestävä kehitysKestävän kehityksen käsite otettiin käyttöön YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa Rio de Janeirossa 1992. YK on julistanut vuodet 2005–2014 kestävää kehitystä edistävän koulutuk-sen vuosikymmeneksi. Tavoitteena on saada kestävä kehitys maailman kaikkien valtioiden opetusjärjestelmiin vuosikymmen kuluessa. Suomi on sitoutunut kehittämään koulutusta niin, että kestävän kehityksen näkökohdat ovat sen luonteva ja pysyvä osa.

Eco-Schools ja Vihreä lippuKestävän kehityksen pitäisi siis tulla esiin painokkaasti eri kouluasteiden ja oppiaineiden opetuksessa. Mutta kuinka se näkyy kouluyhteisön arjessa? Yksi monista hyvistä tavoista tuoda kestävää kehitystä myös arjen toiminnan tasolle on Vihreä lippu. Vihreä lippu (Green Flag) on osa kansainvälistä Eco-Schools -ympäristöohjelmaa, johon osallistui vuonna 2008 yli 20 000 koulua 40 maassa. Toi-mintaa on lä hes kaikissa Euroopan maissa ja se on laaje nemassa muihin maanosiin. Ohjel-ma on saa vuttanut laajaa arvostusta, mm. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee sitä.

Vihreä lippu SuomessaSuomen Ympäristökasvatuksen Seura ry

(Sykse) on kehittänyt kansainvälisiin periaattei-siin ja kriteereihin perustuen maamme koulujärjestel-mään ja yhteiskuntaan sopivan Vihreä lippu -ohjelman materiaa-leineen. Ohjelma on toiminut vuodesta 1998 alkaen ja nyt mu-kana on noin 200 päi-väkotia, koulua, oppi-

laitosta ja muuta osallistujaa. Se tavoittaa yli 40 000 suomalaista lasta, nuorta ja aikuista. Ohjelmaan voi liittyä mikä tahansa päiväkoti, koulu tai oppilaitos. Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii tasavallan presi-dentti Tarja Halonen.

Ympäristöministeriön alainen Kestävän ke -hityksen toimikunnan koulutusjaosto sai vuon-na 2006 valmiiksi kansallisen Kestävää kehi-tystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen stra tegian. Siihen on sisällytetty tavoite, että vuoteen 2014 mennessä 15 prosenttia päivä-kodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifi kaatin kestävän kehityksen toiminnastaan. Vihreän lipun kan-nalta tämä merkitsee ohjelman laajenemista yli 1000 osallistujaan vuoteen 2014 mennessä.

Vihreä lippu on päiväkotien ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma. Siinä yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentäminen, kes-tävän kehityksen kasvatus ja lasten ja nuorten osal lisuus. Ohjelmassa korostuu erityisesti se, että lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoi-ta projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa. Lisäksi painotetaan käytännönläheisyyttä, yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, toiminnan suunnitelmal-lisuutta ja jatkuvuutta.

yhteistyötä ekoasian merkeissä

Vihreä lippu liehumaan

43

OAJ LAPPI

Mikä yhdistykselle logoksi?Mikä lehdelle nimeksi?

Kun uusi yhdistys aloittaa toimintansa, on luontevaa, että sillä on myös oma logo. Toivottavaa on, että logo on monipuolisesti käyttökelpoinen ja että se kuvaa kiinnostavasti yhdistyksen toimintaa ja luonnetta. Siksi-pä OAJ Lappi julistaakin kaikille jäsenilleen avoimen logokilpailun.

Myös tämä lehti on uusi jäsenetu. Lehden nimi on toistaiseksi OAJ Lappi, mutta seuraa-vasta numerosta alkaen sen on tarkoitus ilmestyä uudella omalla nimellä. Nimikilpailus-sa pyydämme keksimään lehdellemme uuden, iskevän nimen, joka kuvaa sen luonnetta mahdollisimman hyvin.

Logo- ja nimiehdotukset on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä. Alue yhdistyksen hallitus valitsee voittajat toukokuussa. Kilpailun voittanut logo ote taan vakituiseen käyt-töön kaikessa yhdistyksen materiaalissa, ja tämä lehti ilmestyy seuraavan kerran uudella omalla nimellään.

OAJ Lappi pidättää itsellään oikeuden lunastaa itselleen kilpailuiden voittaneet ehdo-tukset ja käyttää niitä omassa materiaalissaan. Kilpailuihin osallistuvat ehdotukset toimi-tetaan OAJ:n Lapin aluetoimistoon osoitteeseen Korkalonkatu 18, 96200 Rovaniemi.

Osallistujat saavat valmiit materiaalit, neu-vontaa ja säännöllistä palautetta toiminnas-taan Sykseltä. Kukin osallistuja asettaa tavoit-teensa ja suunnittelee toimintaansa omista läh tökohdistaan käsin. Siksi ohjelma soveltuu yhtä hyvin pienille kuin suurille yksiköille, päi-väkodeille kuin ammatillisille oppilaitoksille, vasta-alkajille kuin konkareillekin. Lapissa ei ollut vuoden 2009 alussa yhtään Vihreä lippu -ohjelmaan osallistujaa!

COMPA ja Vihreä lippu Lyseonpuiston lukio on päättänyt osallistua Vihreä lippu -toimintaan. Sytykkeenä toimi opetushallituksen rahoittama ja Lapin yliopis-ton organisoima yhteistyöprojekti Lapin ja Murmanskin alueen koulujen välillä (COMPA). Tammikuussa 2009 hankkeen aloitusseminaa-riin Murmanskissa osallistuivat Lyseonpuis-ton lukiolta venäjän opettaja Sari Laakkonen sekä allekirjoittanut. Matkalle osallistui väkeä myös opetushallituksesta, Lapin yliopistosta

ja harjoittelukoulusta ja Kemijärven ammatti-opistosta.

Osallistuvat koulut kehittävät yhteistyössä toimintansa laatua omien kehittämishank-keidensa avulla. Lyseonpuiston lukiolla se on Vihreä lippu. Murmanskin seminaarin perus-teella kestävä kehitys ei sikäläisissä kouluissa ole keskeisimpiä asioita ja onkin mielenkiin-toista nähdä millaista kiinnostusta Vihreä lippu herättää venäläiskouluissa.

Raimo Koponen biologian ja maantieteen lehtori Lyseonpuiston lukio

Lähteet:www.vihrealippu.fi /vihrealippu/index.htmwww.edu.fi /teemat/keke/www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kestaevae_kehitys/?lang=fi

44

OAJ LAPPI

rovaniemen joukkue sm-mitalijahdissa

Jo useamman vuoden ajan on rovaniemeläi-nen miesopettajien joukko pelannut saliban-dya liikuntakeskus Kunnon Paikassa Rova-niemellä. Noin viidentoista opettajan ryhmä koostuu Rovaniemen eri koulujen luokan- ja aineenopettajista, on porukassa mukana yksi lastentarhanopettajakin. Useat ryhmän opet-tajat ovat harrastaneet aktiivisesti eri urheilu-lajeja, muutamat jopa SM-sarjatasoa myöten. Lukuvuoden aikana ryhmä kokoontuu pari kertaa viikossa pelaamaan salibandya lajin sääntöjä noudattaen ja hikeä vuodattaen.

Parina viime vuotena opettajien saliban-dyjoukkue on osallistunut Koululiikuntaliiton

järjestämiin opettajien salibandyn SM-kisoihin. Vuonna 2008 turnauksen järjesti Seinäjoki mar-raskuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Edellisenä vuonna joukkue voitti Joensuun SM-kisoissa miesten B-sarjan, mikä mahdollisti nousun kuudentoista joukkueen A-sarjaan Seinäjoen turnauksessa. Turnauksen ottelut pelattiin oikean kokoisella salibandykentällä, viiden pelaajan ja maalivahdin joukkueilla ja 25 minuutin peliajan puitteissa.

Lauantaina, turnauksen avauspäivänä, pe-lattiin neljän joukkueen alkusarjat. Alkusarjas-sa Rovaniemeä vastaan asettuivat Kajaanin,

Valokuvassa ylhäältä vasemmalta: Martti Nieminen, Antti Lassila, Mikko Holma, Markus Hei nämäki, Erkki Kelhä, Ari Katajamäki, Vesa Haapala. Alhaalta vasemmalta: Tapio Kallunki, Paulus Suomalainen, Jukka Soppela.

45

OAJ LAPPI

Lahden ja Hämeenlinnan OKL:n joukkueet. Selkeät voitot Kajaanista ja Lahdesta takasivat alkulohkon toisen sijan, ainoastaan 0–2 tappio Hämeenlinnan OKL:lle jäi hieman kaivelemaan joukkueen mieltä.

Joukkueen lauantain pelit huipentuivat tur-nausisäntä Seinäjokea vastaan pelattuun puo-livälieräotteluun, jonka voittaja pääsi sunnun-tain mitalipeleihin. Makea 5–4 voitto Seinäjoen nimivahvasta, jopa muutamia salibandyn SM-sarjatasonpelaajia sisältäneestä joukkueesta takasi Rovaniemelle pääsyn taistelemaan mi-taleista sunnuntain ratkaisupeleissä.

Sunnuntain välieräottelussa Rovaniemeä vastaan asettui Pori. Liekö edellisen illan Sei-näjoki-voitto saanut joukkueen hieman turhan suuren hurmokseen iltariennoissa, sillä väli-eräpelissä joukkueen paras fyysinen lataus oli tipotiessään. Tuloksena selkeä 1–5 tappio Porille.

Tappiosta sisuuntuneena joukkueen prons-sipelin ilme Kuopiota vastaan oli jo aivan toi-nen. Jännittävien vaiheiden jälkeen varsinai-nen peliaika päättyi tasatulokseen 3–3, ja ylei-sö pääsi nauttimaan ottelun ratkaisuhetkistä piinaavan rangaistuslaukaisukilpailun muodos-sa. Tällä kertaa onnetar ja maalitolpat olivat kuopiolaisten puolella, joten pronssimitalit matkasivat Savoon ja Rovaniemen joukkueen

oli tyytyminen neljänteen sijaan. Turnauksen voitti vuonna 2008 Pori ja toiseksi sijoittui Kan-gasala.

Rovaniemen joukkueessa Seinäjoen turna-uksessa pelasivat opettajat Joni Haataja, Mar-kus Heinämäki, Mikko Holma, Tapio Kallunki, Erkki Kelhä, Martti Nieminen, Aki Rautava, Jukka Soppela, Antti Summanen ja Paulus Suomalainen.

Kaiken kaikkiaan opettajien salibandyn SM-kisat on mukava vuosittainen viikonlopputa-pahtuma, johon osallistuu vuosittain noin 50 joukkuetta eri puolilta Suomea. Turnauksessa on monentasoisia sarjoja miehille, naisille ja sekajoukkueille, joten osallistuminen ei edelly-tä yltiömäistä mailataituruutta tai kiilusilmäistä kilpailuviettiä, joita Rovaniemen joukkueesta kylläkin löytyi yllin kyllin.

Tänä vuonna opettajien salibandyn SM-kisat pelataan jälleen marraskuussa. Turnaus-paikkakunta on vielä vahvistamatta, mutta aikanaan tiedot löytyvät Koululiikuntaliiton internetsivuilta. Rovaniemen opettajat ovat ainakin mukana ja hakemassa Rovaniemelle ensimmäisiä lajin opettajamitaleita.

Mikko Holma

Orient Occidentin käytävä- ja kuramatot myynnissä meillä.

Värisilmä auttaa

VÄRI LAITINEN OYMaakuntakatu 23, puh. 314 383

46

OAJ LAPPI

www.volvocars.fi

Rahanarvoisia etuja yhteisasiakkaalle!

Parastapankki- ja

vakuutuspalveluasaman katon alta

Säästöpankki OptiaROVANIEMI Ainonkatu 1 puh. 029 041 2740TORNIO Eliaksenkatu 16 puh. 029 041 2730www.optia.fi

Lapin LähivakuutusyhdistysTORNIO Eliaksenkatu 16 puh. 020 522 4640KEMI Keskuspuistonkatu 9 puh. 020 522 4660ROVANIEMI Ainonkatu 1 puh. 020 522 4760YLITORNIO Alkkulanraitti 73 puh. 020 522 4720TERVOLA Keskustie 94 puh. 020 522 4740SODANKYLÄ Jäämerentie 18 puh. 020 522 4680www.lahivakuutus.fi/lapin