Jätevedet kuntoon7 kuukautta aikaa

Rakenna pihalle

Intoa Kevät-messuilta

Aika osallistuaAsumisen teemoilla on painoarvoa vaaleissa

Suomen Omakotiliiton jäsenlehti • 1/2019

OMAKOTI 1/20192 3

EDUSKUNTAVAALIT OVAT KULMAN TAKANA,ja toukokuussa äänestämme eurovaaleissa. Nähtäväksi jää, tuleeko maakuntavaaleja ja -hallintoa. Meitä kansalaisia kiinnostavat monet asiat: läheiset, työ ja toimeentulo, luonto ja ilmasto. Vaalikeskusteluihin tulee myös nostaa yksi takuuvarma omakoti- ja vapaa-ajanasukkaita puhuttava teema, alati kasvavat asumismenot. Kysyimme asumis-menoista puolueilta; lue si-vulta 10–13, miten ne linjaa-vat kiinteistö- ja varainsiir-toveroja sekä sähkön siirtomaksuja seuraavalle vaalikaudelle.

UUSIN KUNNALLISET ASUMISMENOT -TUTKI-MUS (s. 14) kertoo, että alueelliset erot ovat kasvaneet dramaattisesti. Kuilu kalleim-man ja huokeimman sadan kunnan välillä on revennyt liki 1 500 euroon. Kemiönsaare-lainen omakotiperhe maksaa asumisesta 4 700 euroa, kun kempeleläisperhe selviää reilulla 3 200 eurolla vuodessa. Kotitalouk-sien asumismenot ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi ja eroon on puututtava välittö-mästi.

MIHIN SITTEN NÄMÄ MAKSAMAMME asumis-menot käytetään? Tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen yrityksissä, yhtiöissä sekä val-tion- ja kuntatasolla. Esimerkiksi sähkölas-kulla maksamme energian tuotannosta, siirrosta ja verkosta. Samassa yhteydessä maksamme myös energia- ja arvonlisävero-ja valtiolle. Kiinteistövero tuloutuu kunnille muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelui-den tuottamiseen.

ASUMISKULUT OVAT KASVANEET KESTÄMÄT-TÖMIKSI. Käytämme tuloistamme asumi-seen vähintään neljänneksen, pahimmassa tapauksessa jopa puolet. Eivätkä kaikkien tulot edes riitä tämän perustarpeen katta-miseen. Jopa 15 prosenttia väestöstä tur-vautuu asumistukiin, joita maksettiin viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. Kulutustottumuksia muuttamalla voimme

vaikuttaa hieman, mutta suuret muutokset edellyttä-vät rakenteellisia uudistuk-sia yrityksissä, yhtiöissä, kunnissa ja valtiontasolla. Esimerkiksi sähköä tarvit-

semme yhä enemmän, ja sen toimitusvar-muus on tärkeää. Sähköverkkoyhtiöiden toi-mintaa, sääntelyä ja valvontaa tulee kehittää kustannustehokkaammaksi. Vielä isom-paa muutosta tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, so-siaaliturvassa ja työllisyydes-sä. Kuten olemme nähneet, ra-kenteelliset uudistukset eivät ole helppoja tehdä. Mutta jos emme tee mi-tään, asumismenomme vain kasvavat.

NYT ON SIIS HYVÄ AIKA osallistua ja vaikut-taa. Äänestä – on omakotivaalien aika.

Kaija Savolainentoiminnanjohtajakaija.savolainen@omakotiliitto.fi Twitter: @KaijaSavolaine

Sisältö SUOMEN OMAKOTILEHTI  1/2019

10

16EdunvalvontaAsuminen kallistuuKemiönsaari on nyt kallein kunta asua, Kempele edullisin.17 Vaikuttajatentti18 Meidän yhdistyksessä

20 Puheenjohtajalta28 Taloa huoltamassa: jätevesi-

kunnostus29 Tee itse: linnunpönttö30 Jäsenedut31 Kysy neuvoa33 Vertailussa: Remonttilainat34 Ristikko35 Kolumni Roope Lipasti39 Kolumn Kia Köhler

14ErävoittojaOmakotiliitto paiski hartiavoi-min töitä kuluneella vaalikau-della.

15Helpotusta arkeenAsumiskustannuksia on leikattava, Omakotiliitto vaatii.

18Apua kodin askareisiinVarsinais-Suomen piiri kannustaa omakotitalkkari-toimintaan.

TEEMAEDUSKUNTAVAALIT 2019

26 Piha&puutarha

Näin perustat kasvimaan

24TyömaallaKevyt rakennus pihalle Piharakennus antaa tilaa ja laajentaa elämää ulos.

Miten puolueet vastaavat Omakotiliiton kysymyksiin kiinteistöverosta, sähkön siirtomaksuista ja varainsiirtoverosta? Lue vaalijuttumme sivulta 10.

Nikkarointia autotallissaImmoset pyhittävät harrastuksille ison osan ajastaan ja talostaan.

PÄÄKIRJOITUS

Suomen Omakotilehti on Suomen Omakotiliiton jäsenlehti. 27. vuosikerta. Painos-määrä 88 000 kpl. ISSN 1236-178X. Julkaisija ja kustantaja: Suomen Omakotiliitto ry. Toi-mitus päätoimittaja Olli-Pekka Laine, toimitussihteeri Henna-Kaisa Sivonen. Toimituk-sen sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@omakotiliitto.fi ToimitusneuvostoOlli-Pekka Laine, Kaija Savolainen, Henrik Bergh, Hannele Puusa-Ruohonen, Arto Sep-pälä, Immo Kuutsa, Ulla Vahtera. Ilmoitusmyynti Katja Keränen, katja.keranen@oma-kotiliitto.fi Ulkoasu GS Oy Peippo. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Painopaikka PunaMusta Tampere Oy. Kannen kuva AdobeStock. Tilaushinnat: omakotiliitto.fi .

Omakotivaalit – asumismenot ääneen

Asumismenoihin on puututtava välittömästi.

HYVÄ PIENTALOASUKAS, LUET OMAKOTILEHDEN VAALINUMEROA. Kysyimme kaikilta eduskuntapuolueilta vastauksia asumisen päivänpolttavia aiheita koskeviin kysymyksiimme. Jokapäiväiseen arkeemme vai-kuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Lue, miten puolueet ottavat kantaa ja katso, vaikuttaako se äänes-tyspäätökseesi. Aktiivista vaalikevättä! Olli-Pekka Laine, Omakotilehden päätoimittaja

6

Vaalit tulossa

Omakotiliitto

Suomen Omakotiliitto ry • omakotiliitto.fi Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki Puh. (09) 680 3710 (ark. klo 9–15)toimisto@omakotiliitto.fi

AdobeStock

Marja Väänänen

Mikko Kauppinen

OMAKOTI 1/20194 5

Parasta talviliikuntaa

Nuohouksen tilaaminen uudistuiNuohousta koskeva sääntely uudistui kuluvan vuoden alussa. Pelastuslai-toksilta poistui velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Käytännössä tämä tar-koittaa piirinuohousjärjestelmän lop-pumista viimeistään kesäkuun lop-puun mennessä.

Rakennuksen omistajan ja haltijan velvoite huolehtia tulisijojen ja savu-hormien säännöllisestä nuohoukses-ta säilyi entisenä, samoin nuohouk-sen määrävälit. Jatkossa asiakkaan tulee itse valita ja tilata nuohousyrit-täjä paikalle. Nuohouksen voi jatkos-sakin suorittaa vain ammattitaitoi-nen nuohooja, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai nuohoojamesta-rin erikoisammattitutkinto. Nuohousalan yrittäjiä löytyy

esimerkiksi sivustolta nuohoojat.fi

Omakotiliiton jäsenyhdistykset ovat järjestäneet paikallisia hiihtokilpailuja aktiivisesti ku-

luvana talvena. Viime vuonna aloitettua hiihtokilpailuperinnettä on viety ilolla eteenpäin eri puolella Suomea. Tähän mennessä pienet sivakoijat ovat ottaneet mittaa toisistaan jo esimerkiksi Rau-man ja Mynämäen yhdistyksen järjestä-missä kilpailuissa. Rauman pienimuo-toiseksi suunniteltu hiihtotapahtuma paisui yhteistyössä kaupungin ja urhei-

luseurojen kanssa monipuoliseksi tal-viurheilupäiväksi, johon osallistui yli 500 ihmistä. Vielä on tiedossa kisoja ainakin Mikkelissä ja Jyväskylässä.

”Hiihto on ylivoimaisesti paras talvi-nen liikuntamuoto. Hiihtäminen voi tuntua lapsille aluksi vaikealta, mutta kun oppii kaatumaan ja laskemaan mä-keä, se on hauskaa. Hiihtäjäidolien avul-la lapset voivat unelmoida vaikka olym-pialaduista”, sanoo hiihtovalmentaja ja omakotiaktiivi Immo Kuutsa.

AdobeStock

AdobeStock

Ajassa Ajankohtaista

Jäsenkortilla kaksi yhden hinnallaKevätmessut Helsingin Messukeskuksessa 4.-7. huhtikuuta kokoaa viidet messut saman katon alle; Asu & Remontoi, Kevätpuutarha, OmaMökki, Sisusta! sekä Lähi-ruoka&Luomu. Omakotiliiton jäsenkortilla tapahtumakokonaisuuteen pääsee kaksi yhden hinnalla. Alennus normaalihintaisesta sisäänpääsylipusta. Etusi 19 €.

omakotiliitto.fi /jasenelle/tarjoukset/asujaremontoi

Tee linnulle koti. Omakotilii-ton Linnunpönttökiertue RTV-myymälöissä 9.3.–11.5. omakoti liitto.fi /ponttotalkoot

Muista jätevesineuvontamme! Kesällä ehtii huolehtia vielä jätevedet kuntoon omakotiliit-to.fi /jatevesineuvonta

Omakotipäivää vietetään 4.5.Omakotiliitto kehottaa nostamaan Suomen lipun salkoon!

Hae korjausavustusta ARAsta, neuvonta auttaa. omakotiliitto.fi /ara-avustukset

Sanottua

Pian muuttolinnut tulevat ja luonto on täynnä lintujen kevätsirkutus-ta. Ensimmäiseksi saapuvat muun muassa harmaalokit, kiurut, töyh-töhyypät ja kottaraiset. Omakotitalojenkin pihoilla viihtyvä kottarai-nen on yksi maailman yleisimmistä linnuista. Suomessa kotta-raiskanta romahti 1970-luvulla ilmeisesti maatalouden muutosten vuoksi, mutta on taas kasvamaan päin. Kottaraisen saattaa helposti sekoittaa mustarastaaseen, mutta sen tunnistaa askeltavasta liikkees-tä, kun taas mustarastas hyppii. Tiesitkö, että kottarainen osaa matkia hyvin muita lintuja tai vaikka junan pillin ääntä?

Valo ja linnut palaavat

”Piiristä saa kaiken tarvittavan avun ja neuvon alusta loppuun, miten omakotitalkkaritoiminnan voi aloittaa.” Harri Nurmi, Omakotiliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja. Lue juttu sivulta 18.

OMAKOTI 1/20196 7

KOTISOHVALLA

Hengästyttävää aktiivisuutta

Höperöiksi olisimme siellä ker-rostalossa istuessa tulleet, Paula Immonen tuumaa esitellessään vantaalaista omakotitaloa.

Paula ja hänen miehensä Juha Immonen asuivat pitkään oma-kotitalossa Lappeenrannassa,

mutta muuttivat viimeisiksi työvuosikseen kerrosta-loon. Vilkasta kuutostietä ajeltiin useamman kerran kuussa tyttären perheen luo Vantaalle. Eläkkeelle jäätyään he tuumasivat, ettei heitä pidättele kotikau-pungissa enää oikeastaan mikään. Kolmisen vuotta sitten löytyi Vantaan Kivistöstä uusi koti alle kilo-metrin päässä tyttären kodista. Asuinmuodoksi va-likoitui jälleen omakotitalo, 2000-luvun alussa ra-kennettu kanervanpunainen puutalo.

Nyt toimeliaalla pariskunnalla on tilaa toteuttaa harrastuksiaan kotona. Autotalli muuntuu pyörillä kulkevien koneiden ansiosta nopeasti Juhan puuse-pänverstaaksi, ja viereinen varasto on nykyään tai-teellisemmassa käytössä Paulan maalausateljeena.

JUHAN INNOSTUS PUUTÖIHIN löytyi nuorena kansa-laiskoulussa. Aloitus ei ollut vaatimaton, sillä jo kou-lussa tuli tehtyä muun muassa astiankuivauskaappi ja tv-pöytä. Koska kerrostalossa ei ollut tilaa puu-hailla, eläkeiän kynnyksellä Juha vuokrasi kaverinsa kanssa entisen maatalousoppilaitoksen puutyöluo-

kan, jota alettiin kutsua puuhapajaksi. Siellä hän al-koi työstää kaverinsa yllyttämänä mäntypuista, sa-volaismallista soutuvenettä. Yli viisimetrisen, 160 senttiä leveän veneen tekemiseen meni pari talvea.

Nyt ”puuhapaja kakkonen” löytyy lähempää omasta autotallista. Paja on varusteltu muun muassa höyläpenkillä, sirkkelillä, höyläkoneella, vannesa-halla ja pylväsporakoneella. Musiikin soidessa on hyvä valmistaa esimerkiksi pieniä huonekaluja kohta 4-vuotiaalle lapsenlapselle. Suosikkityöskentelytapa on sorvaaminen, ja Juhan tavoitteena onkin sorvata kuulakärkikynän kuoret jokaisesta puulajista.

PUUHAPAJASTA AUKEAA OVI Paulan maalausateljee-hen. Juha on tehnyt tilaan pitkän työpöydän, johon mahtuu maalauksia 70-luvulta lähtien. Paula on tai-teillut niin kauan kuin kynä on pysynyt kädessä. Maalausinto tarttui nuoreen tyttöön äidiltä, ja tauol-la ollut harrastus virisi uudelleen vanhempana, kun äiti pyysi Paulaa maalaamaan ruusutaulun. Sittem-min Paulasta tuli intohimoinen ruusujen maalaaja.

Tauluihin pääsevät myös erilaiset luontomaise-mat, usein valokuvan pohjalta maalatut. Niissä nä-kyy muun muassa Afrikan kirkas valo tai Saimaan upeat auringonlaskun värit.

– Loka-marraskuussa maalaaminen tarjoaa men-taalista virkistäytymistä, kun voi kierrellä mieles-sään maisemia.

Paula ja Juha Immonen muuttivat eläkkeelle jää-tyään takaisin omakotitaloon ja varasivat harras-tuksilleen, puutöille ja maalaamiselle, omat tilat.Teksti Henna-Kaisa Sivonen Kuvat Marja Väänänen

OMAKOTI 1/20198

Olemme Omakotiliiton uusi kumppani ja saat nyt upeat Enefitin jäsentarjoukset käyttöösi.Myymme vain 100% vihreää sähköä.

Arvomme jokaisen 31.8.2019 mennessä OKL sähkösopimuksen tehneen kesken vuoden ilmaiset sähköt!

Sähköyhtiö puhelimessasi

Uusi sähkönmyyjä palveluksessanne!

Näet tarjouksemme jäsensivuilta ja osoitteesta

enefit.fi/okl

Kuluneesta talvesta Paula aikoo tallen-taa tauluihinsa upeat tykkylumipuut. Ma-teriaaleista hän on testannut esimerkiksi puuvärejä, pastelleja, akvarelleja, akryyleja ja öljyvärejä. Viimeksi mainituilla työsken-telyn hän kokee läheisimmäksi. Uusia ulot-tuvuuksia maalaamiseen tuo taiteilu yh-dessä tyttärentyttären kanssa.

PARISKUNNAN HARRASTUKSET eivät jää pii-loon vain autotalliin. Tauluja on lähtenyt uusiin koteihin ja niitä on nähty myös yksi-tyisnäyttelyssä. Asuintilat ovat täynnä Ju-han puutöitä ja Paulan käsitöitä.

– Mie hullaannuin virkattuihin Afrikan kukkasiin, ja olen tehnyt kaikki Afrikan eläimet, hän kertoo. Kukkaset ovat virkat-tuja pyöreähköjä paloja, joita yhteen liittä-mällä syntyy kolmiulotteisia töitä. Yhteen eläimeen tarvitaan 30–40 kukkasta. Yleen-sä Paula pystyy hahmottamaan työn ilman kaavoja, mutta kirahviin tarvittiin jo insi-nöörin – eli Juhan – apua.

Afrikka-innostuksella voi olla jotain te-kemistä pariskunnan ulkomaanvuosien kanssa. Juhan työ sellu- ja paperialalla vei perheen useammiksi vuosiksi 70-luvulla Iraniin ja 80-luvulla Etelä-Afrikkaan. Mat-koja on tehty ympäri maailmaa sen jälkeen-kin, ja matkamuistot näkyvät ympäri kotia.

Ulkomaankomennusten jälkeen oli Pau-lan vuoro satsata uraansa, ja työskentely hotelli-, ravintola- ja catering-alalla vaihtui alan opetushommiin.

ULKOMAANVUOSIEN VÄLISSÄ perheelle hankittiin mökki saaresta Saimaan rannal-ta, joten Etelä-Karjalassa vieraillaan edel-leen usein. Vaikka mökki toimii latautu-mispaikkana ja vastapainona aktiiviselle arjelle, joitain harrastuksia sieltäkin löy-tyy. Savitaipaleen mökillä Juhan on hyvä kalastaa ja Paulan tehdä käsitöitä isolla puuterassilla. Marjastusta tarvitsee tuskin edes mainita.

Mökistä tuli entistä tärkeämpi kiintopis-te, kun muutama vuosi sitten selvisi, että Juhan sukujuuret ovat saaressa. Hänen äi-tinsä ukki on aikanaan rakentanut saareen pienen torpan, ja hänen äitinsä on ollut saaressa evakossa. Pariskunta ei tiennyt asiasta mitään siinä vaiheessa, kun he sou-tivat vuonna 1985 mantereelta saareen kat-somaan Juhan työnantajan myytävänä ole-via mökkitontteja, ja valikoivat ilta-aurin-gossa kylpeneen tontin mökkinsä paikaksi.

VIIME VUONNA 40-VUOTIS- eli rubiinihää-päiväänsä viettäneellä parilla liikenee elä-kepäivillä aikaa lukuisiin aktiviteetteihin kodin ulkopuolellakin. Sosiaalisia suhteita uudella kotipaikkakunnalla kaivatessaan pariskunta oli mukana eläkeläiskerhon suunnittelussa Kivistöön. Jo ensimmäi-seen kokoukseen tuli 25 osallistujaa. Nyt kerhossa on useita aktiivisia pyörittäjiä ja kerholaiset kokoontuvat säännöllisesti esi-merkiksi keilaamaan, kävelylenkille, taitei-lemaan ja lukupiiriin.

Lisäksi Paula opiskelee espanjaa, leipoo ja tekee käsitöitä myyjäisiin sekä laittaa ke-sällä puutarhaa ja kasvimaata. Juha har-rastaa Pylkön suvun sukututkimusta ja seuraa innokkaasti urheilua. Yhdessä käy-dään kuntosalilla, hiihdetään ja pelataan golfi a. Immoset kuuluvat myös Keimolan omakotiyhdistykseen, mutta eivät ole vielä aktiiveiksi sinne ehtineet.

Omakotiliitto keräsi tietoa jäsentensä har-rastuksista ja sai ilahduttavan määrän vastauksia. Esittelemme erilaisia harras-tuksia jatkossakin tällä palstalla ja jäsen-kirjeissä.

Paula kokee olevansa omimmillaan öljyväreillä maalatessa. Juha on tehnyt maalaustelineen ja kehyksiä tauluille.

”Harrastukset eivät jää piiloon vain autotalliin.”

OMAKOTI 1/201910 11

KESKUSTA— On tärkeää, että kiinteistövero-tus koetaan oikeudenmukaiseksi ja hyväksyttäväksi. Kiinteistöverolle tulee asettaa maksukyvyn huomi-oiva katto siten, että kiinteistöveron maksettava määrä olisi kohtuullinen kiinteistön omistajan tai omistajien käytettävissä olevista vuosituloista. Kiinteistön ja tontin verotusarvon tulee olla suhteessa alueen kauppa-hintatasoiseen markkina-arvoon.

KOKOOMUSKyllä. Suuremmat linjaukset päätet-tiin siirtää seuraavalle vaalikaudelle huolelliseen pohdintaan. Pyrimme siihen, että verovelvollisia kohdel-taisiin nykyistä tasapuolisemmin ja että asuntojen verotusarvot olisivat ajan tasalla ja vastaisivat paremmin markkinahintaa. Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että muutokset ovat ennakoituja ja maltillisia.

SDPKyllä/ei. Kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa, sillä se kohtelee täl-lä hetkellä eri asumismuotoja ja eri alueilla asuvia epätasa-arvoisesti. Uudistus on vielä kesken, ja jatkoval-mistelussa lähtökohdaksi pitää ottaa nimenomaan se, että eri asumismuo-toja kohdellaan yhdenvertaisesti eikä kenellekään aiheudu muutoksesta kohtuuttomia seurauksia.

SINISETEi. Kiinteistöverotuksen pitäisi hei-jastella vahvemmin kiinteistön todel-lista arvoa. Alueiden väliset erot tulee huomioida paremmin. Samankokoi-

sen omakotitalon arvo Helsingissä on aivan toinen kuin harvaanasutulla maaseudulla Pohjois-Suomessa.

PERUSSUOMALAISETKyllä. Uudistus on askel väärään suuntaan. Valtion rooli on luoda rei-lut ja yhtäläiset pelisäännöt kaikille. Reiluun peliin ei kuulu yksien suosi-minen toisten kustannuksella.

VIHREÄTKyllä/ei. Verotusarvojen tulee olla yhdenmukaiset, eli perustua yhden-mukaisiin periaatteisiin. Eri raken-nustyyppien verotusarvot voivat kuitenkin poiketa toisistaan, jos erot perustuvat kaikille samoihin, läpinä-kyviin laskentasääntöihin. Tavoite on tuoda verotusarvot lähemmäs käy-pää arvoa, yksinkertaistaa verotusta ja selkeyttää säännöt veron määräy-tymiselle.

VASEMMISTOLIITTO— Vasemmistoliitto kannattaa kiin-teistöveron uudistamista siten, että rakennusten ja maa-alojen arvostus vastaa niiden todellista arvoa ja että veropohjan aukot tukitaan. Kiinteis-töveron suurin ongelma tällä hetkel-lä on sen regressiivisyys: sitä makse-taan suhteessa sitä enemmän, mitä halvemmasta tontista ja asunnosta on kyse. Pienituloisten aseman hel-pottamiseksi tulee ottaa käyttöön huojennusjärjestelmä.

RKPKyllä. Emme puolla kohtuuttomia korotuksia kiinteistöveroon.

KRISTILLISDEMOKRAATITKyllä. Kyllä, lähtökohtaisesti. Kiin-teistöverotuksen kokonaisuudistus uusine arvonmäärityksineen ym. on kuitenkin monitahoinen, jossa myös alueellinen yhdenvertaisuus tulee huomioida. Kd pitää tärkeänä, että eri asumismuotoja kohdellaan kokonaisuudessa yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti verotuksessa.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKEKyllä. Tuo esitys johtaisi siihen, että pientalojen verotusarvo erityisesti maaseudulla voisi nousta jopa asun-non reaaliarvoa korkeammalle. Tämä johtaisi pientalojen arvojen laskuun erityisesti haja-asutusalueilla. Mah-dollisesti alueellinen porrastus olisi myös tarpeen.

Kiinteistöverotuksen kehittäminenKiinteistöverouudistusta on Suomessa valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien, ja uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2022. Uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste ehdotetaan siirrettäväksi pientaloille: omakoti-, pari- ja rivitaloille. Tällä hetkellä rakennuksen verotusarvo on kaikille asuinrakennuksille sama, 638,28 euroa/m². Esityksen mukaan asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta 1 400 euroa/m² asettuisi yli 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa (1 060 euroa/m²) korkeammalle.

Kysymys: Eri asumismuotoja tulee kohdella yhdenvertaisesti, ja kiinteistöverotuksen verotusarvojen tulee olla yhdenmukaiset eri asumismuodoille uudessakin kiinteistöverotuksessa. Kyllä vai ei?

PUOLUEIDEN KANNAT KIINTEISTÖVEROKYSYMYKSEEN

OMAKOTILIITONEDUSKUNTAVAALIPANEELIT PIDETÄÄN

• Seinäjoella 26.3.• Oulussa 27.3.• Joensuussa 1.4.• Kouvolassa 2.4. ja • Helsingissä 6.4.

Lisäksi Jyväskylän Omakotiyhdis-tys järjestää vaalipaneelin yhdessä Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien kanssa 1.4. omakotiliitto.fi /vaalipaneelit

Teema EDUSKUNTAVAALIT 2019

Talottuuliajolla?

Teksti Omakotilehden toimitus Kuvat AdobeStock

Omakotiliiton kysymykset eduskuntapuolueille

Mihin omakotiasukasta viedään?Lue, mihin suuntaan puolueet ajavat asumisen teemoja.

Omakotiliitto kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta kantaa asumisen ajankohtaisiin teemoihin. Näin puolueet vastaavat.

Kyllä Ei Kyllä/ei Ei kantaa

KokPsRkp KdTähtiliike

Sin

SdpVihr

Kesk Vas

OMAKOTI 1/201912 13

KESKUSTA— Sähkön siirtohinnat ovat nousseet koh-tuuttomasti asiakkaan näkökulmasta, vaikka samalla toimitusvarmuus onkin parantunut. Keskusta on valmis selvit-tämään ja ottamaan käyttöön keinoja tilanteen kohtuullistamiseksi. Vaihtoeh-doiksi on esitetty muun muassa käyttö-paikkakohtaista maksimisiirtomaksua tai tehoperusteista sähkönsiirtoa. Tehoon liit-tyvällä siirtohinnoittelulla voidaan ohjata asiakkaita pienentämään kulutushuippu-jaan ja antaa mahdollisuus kulutusjous-toon älykkäillä sähköjärjestelmillä.

KOKOOMUSEi. Maksujen rajoittaminen ei ole kes-tävää, koska verkkoyhtiöt on velvoitettu vähentämään sähkönjakelun häiriöherk-kyyttä ja tekemään miljardi-investointe-ja. Haluamme tehdä toimia, joilla siirto-hinnat saadaan pidettyä kohtuullisina. Sähkömarkkinalakiin lisättiin esimerkiksi vuonna 2017 niin sanottu korotuskatto-säännös ehkäisemään kohtuuttomia siir-tohintojen korotuksia.

SDPEi. Lain mukaan siirtohintojen on oltava kohtuullisia, mutta paikoin hinnat ovat nousseet nopeasti. Kiinteä maksukatto ei ole kestävä ratkaisu, sillä myös lain edel-lyttämät investoinnit luotettaviin verkkoi-hin on rahoitettava. Sen sijaan olisi aiheel-lista uudistaa lain laskentaperusteita, jotta hinnat pysyvät alempana ja estetään ylisuuret kertakorotukset.

SINISETEi. Hintakatto ei ole ratkaisu, jos hintojen korotus voidaan kuitenkin laittaa energia-perusteiseen siirtomaksuun. Siirtomaksu-jen hillitsemiseen tarvitaan useita eri toi-menpiteitä. Selvitysmies Jarmo Partasen toimenpide-ehdotukset sähkönsiirtohin-noista ja toimitusvarmuudesta tulee huo-mioida ja hintojen nousuun puuttua.

PERUSSUOMALAISET— Päätavoitteemme tulevalla vaalikau-della on laskea sähköveroa. Suomalaisten kotitalouksien sähkövero on 22-kertainen

EU-minimitasoon nähden. I-sähkövero-luokan pudottaminen EU-minimitasoon on realistista toteuttaa kahden vaali-kauden aikana. Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, jota ilman suo-malaiset kodit eivät tule toimeen. Siksi sähkön yliverottaminen ei ole perusteltua valtiontalouden tasapainottamiseksi. Siir-tomaksujen posketon nousu johtuu siitä, että poliittisesti päätettiin kaapeloinnilla varmistaa sähkönsaanti. Yhtiöt kiittivät ja aloittivat monopoliasemansa turvin rahastamisen. Rahastamiselle on tehtävä loppu asettamalla perusmaksulle hinta-katto.

VIHREÄTKyllä. Emme ota kantaa euromäärään, mutta yhdenvertaisuutta luova maksu-katto voisi olla perusteltu. Siirtomaksut ovat eriytyneet lakisääteisen toimitus-varmuuden nostamisen johdosta. Erot perustuvat harvaan asuttujen alueiden suurempiin verkon rakennus- ja ylläpito-kustannuksiin. Kehityksen jatkuminen ei ole toivottavaa, koska sähkö on välttämä-tön hyödyke.

VASEMMISTOLIITTO— Vasemmistoliitto on esittänyt sähkön siirtomaksulle kattoa, mutta 10 euron perusmaksu olisi todennäköisesti riittä-mätön kattamaan verkkojen ylläpidosta ja investoinneista aiheutuvia kustannuksia. Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut sähköverkkojen yksityistämis-tä ja esittänyt toimenpiteitä kohtuutto-mien korotuksien estämiseksi.

RKPEi. Sähkön siirtomaksun tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan ylläpitää ja kehittää verkkoa. Emme kuitenkaan puolla laissa säädettyä kattoa.

KRISTILLISDEMOKRAATITEi. Ei, koska verkon ylläpidosta aiheutu-vat kustannukset vaihtelevat suuresti eri yhtiöillä. Sen sijaan sähkön siirtohintojen kohtuullisuusvalvontaa on tehostettava ja tarkastelujaksoa tulee lyhentää nykyi-sestä. Hinnoittelun etukäteisvalvontaa

voitaisiin käyttää erityisesti silloin, kun sähköverkkoyhtiö aikoo tehdä suuren hin-nankorotuksen, esimerkiksi yli 10 %.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKEKyllä. Alueellisten tai laajempien perus-toimintojen tai strategisesti tärkeiden toimintojen (sähkön siirto, vesi, viemärit, tiet, radat, terveyden/sairaanhoito) yksi-tyistäminen ja sitä kautta siirtyminen kansainvälisten sijoittajien tai suurten konsernien haltuun tulisi estää. Jo tapah-tuneiden omistusten siirrot tulisi pyrkiä palauttamaan suomalaiseen omistukseen. Sitä varten voisi perustaa suomalaisen yhtiön. Kansainvälinen sijoittaja on kyllä valmis luopumaan omistuksestaan mark-kinahintaan. Tiukat säännökset hinnoit-teluun voisivat lisätä myyntihalukkuutta. Säädökset on tehtävä ennen mahdollista investointisuojasopimusten (CETA, TTIP) voimaan tuloa.

KESKUSTA— Keskustalla ei ole puolue-elinten päät-tämää kantaa veroprosenttien yhte-näistämisestä. Keskusta on seuraavalla hallituskaudella valmis selvittämään eri asumismuotojen verotuksen yhdenvertai-sempaa verokohtelua.

KOKOOMUSKyllä. Kokoomuksen tavoitteena on las-kea asteittain oman vakituisen asunnon varainsiirtoveroa. Lisäksi haluaisimme kokeilla mallia, jossa valtio palauttaa varainsiirtoveron tilanteissa, joissa työtön muuttaa työn perässä toiselle paikkakun-nalle.

SDPKyllä/ei. Varainsiirtoverotuksen tulisi kohdella eri kohteita tasapuolisemmin. Samalla pitää ottaa huomioon erot kiin-teistöjen ja kiinteistöyhtiöiden välillä. Sen vuoksi viime hallitus lisäsi asunto-osa-keyhtiöiden velat varainsiirtoveron perus-teeseen. Pelkkä veroprosenttien yhtenäis-täminen ei ole ratkaisu ja uudistus on valmisteltava huolella.

SINISETKyllä. Varainsiirtoveron osalta asun-

to-osakeyhtiöitä ja omakotitaloja pitäisi kohdella yhdenmukaisesti. Haja-asutus-alueella asutaan enemmän omakotitalois-sa kuin kaupungeissa. Erillinen verokanta ei saa hidastaa muuttoa haja-asutusalu-een sisällä verrattuna keskuksiin.

PERUSSUOMALAISETKyllä. Neutraali verotus ei vaikuta päätök-sentekoon eikä ohjaa valintoja. Varainsiir-tovero on tehoton tapa verottaa asumista. Se nostaa erityisesti asunnon vaihtami-seen liittyviä korkeita kustannuksia. Sen voimakas lukitusvaikutus perustuu siihen, että vero kohdistuu koko kauppahintaan, ei pelkästään luovutusvoittoihin. Lukitus-vaikutuksen takia asunnoissa eivät välttä-mättä asu ne, jotka niitä eniten arvostavat. Lukitusvaikutus voi heijastua myös työ-markkinoiden toimintaan. Lisäksi varain-siirtovero voi nostaessaan asunnon vaih-tamiseen liittyviä kustannuksia vaikuttaa siihen, kannattaako kotitalouden esimer-kiksi muuttaa erikokoiseen asuntoon per-hekoon muuttuessa.

VIHREÄTKyllä. Varainsiirtovero on järkevää ensin yhtenäistää ja lopulta poistaa. Se nostaa asunnon vaihtamisen kynnystä jäykistä-

VarainsiirtoveroKiinteistön, asunto-osakkeen tai muun arvopaperin ostosta tulee maksaa varainsiirtove-roa. Veroprosentit ovat eri kohteille erilaiset. Kiinteistöjen ja rakennusten, kuten omako-titalojen, varainsiirtovero on 4 prosenttia, kun taas asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden, kuten kerrostalo- tai rivitalo-osakkeiden, varainsiirtovero on 2 prosenttia.

Kysymys: Eri asumismuotoja tulee kohdella yhdenvertaisesti, ja varainsiirtove-roprosentit tulee yhtenäistää kaikille asumismuodoille. Kyllä vai ei?

OMAKOTILIITON KOMMENTTISähköverkkoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja, eikä kuluttajilla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikut-taa sähkön siirtomaksuihin. Erityisesti sähkön siirron kiinteät perusmaksut ovat kohtuuttomat, jopa useita satoja euroja vuodessa. Omakotiliitto edellyttää, että sähkön siirtomaksuja tulee kohtuullistaa tiukentamalla sähkö-verkkoyhtiöiden valvontamallia ja yhtiöiden verosuunnitteluun sekä velkavivutukseen tulee asettaa selkeät rajat ja säännöt. Liitto vastustaa myös ehdotettua suhteellista sähköveroa, jossa sähkövero olisi riippuvainen sähkön hinnasta eli veron määrä olisi korkean sähkönhinnan aikaan korkeampi kuin alhaisen sähkönhin-nan aikaan. Tämä voimistaisi keinotekoisesti asiakkaan hinta-vaihteluita eivätkä kaikki kotitalou-det pystyisi suojautumaan sähkön kasvavilta kustannuksilta. Suhteel-lisen sähköveron ja tehomaksun käyttöönotto heikentäisivät kotitalouksen hajautetun uusiutu-van energiatuotannon, kuten aurinkopaneelien kannattavuutta.

Mitä puolueet sanovat EU-sääntelyn kansallisesta soveltamisesta? Julkaisemme vastaukset Omakotiliiton kotisivuilla ja jäsenkirjeessä toukokuussa.

mällä asuntomarkkinoita tarpeettomasti. Ihmiset saattavat asua turhan pitkään kotitaloudelleen huonosti sopivassa asun-nossa – esimerkiksi liian pienessä tai isos-sa. Se myös korottaa kynnystä muuttaa esimerkiksi lähemmäs työpaikkaa.

VASEMMISTOLIITTO— Vasemmistoliitto ei ole linjannut muu-tostarpeista nykyisiin varainsiirtoveropro-sentteihin.

RKPKyllä. Olisi loogisempaa, että pidemmällä aikavälillä verotus olisi yhdenvertainen.

KRISTILLISDEMOKRAATITKyllä. Varainsiirtovero vähentää muut-tamista ja vähentää ihmisten mahdolli-suuksia esimerkiksi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle tai vaihtaa asunto omaa tarvetta paremmin vastaavaan. KD kannattaa varallisuusveron kohtuullista-mista asteittain huomioiden verotuotto valtiolle.

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKEKyllä. Varainsiirtovero lasketaan kauppa-hinnasta, sen pitäisi olla sama eri asumis-muodoille.

PUOLUEIDEN KANNAT SÄHKÖNSIIRTOMAKSU-KYSYMYKSEEN

PUOLUEIDEN KANNAT VARAINSIIRTOVERO-KYSYMYKSEEN

Sähkön siirtomaksutKeskimääräiset vuosittaiset asumiskustannukset omakotitalossa vaihtelevat KTI Kiin-teistötiedon 2019 tutkimuksen mukaan Suomessa eri kunnissa 3 200 eurosta 4 700 euroon eli noin 1 500 eurolla (120 m² sähkölämmitteinen omakotitalo). Kustannusten erot selittyvät erityisesti lämmityskuluilla, ja suurimmat eroavaisuudet löytyvät sähkön siirtomaksuista. Siirtomaksut ovat kasvaneet erittäin suuriksi sähköverkon toimitusvarmuuteen, verkon parannukseen ja uusintaan tehtyjen investointien (arvio jo 9,5 miljardia euroa) takia, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Ongelmallista on, että sähköverkkoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja, eikä kuluttajilla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa sähkön siirtomaksuihin. Erityisesti sähkön siir-ron kiinteät perusmaksut ovat kohtuuttomat, jopa useita satoja euroja vuodessa.

Kysymys: Sähkön siirtomaksun kiinteälle perusmaksulle tulee asettaa katto, ja perusmaksu saa olla enintään 10 euroa/kk. Kyllä vai ei?

Kyllä Ei Kyllä/ei Ei kantaa Kyllä Ei Kyllä/ei Ei kantaa

VihrTähtiliike

KokSin PsVihrRkp KdTähtiliike

Kesk Ps Vas

Kesk Vas

SdpKokSdpSinRkpKd

OMAKOTI 1/201914 1514 OMAKOTI 1/201914 OMAKOTI 1/2019OMAKOTI 1/2019OMAKOTI 1/2019OMAKOTI 1/2019141414

TAVOITTEENA HELPOTTAA JÄSENTEN ARKEA

Omakotiliitto vaikuttaa tulevallakin vaalikaudella asumiskustannusten leikkaamisen puolesta.

Vaalikauden 2015–2019 saavutuksetOmakotiliiton pitkäjänteinen ja syste-maattinen työ näkyy useissa tuloksissa, joita kuluneella vaalikaudella on saavu-tettu. Järjestö on onnistunut saamaan paikkoja useisiin ministeriöiden työryh-miin ja viemään kantojaan läpi niiden esityksiin, joten vaikutusmahdollisuu-det ovat parantuneet merkittävästi. Liit-to on myös ollut hyvin esillä ajamistaan asioista mediassa.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Omakotiliitto linjasi, että kiinteistöve-rotusta tulee tasapuolistaa, asumiskus-tannusten kasvu on katkaistava, ener-giatodistusta on kohtuullistettava ja kotitalousvähennystä tulee korottaa. Miten onnistuimme näissä?

KIINTEISTÖVEROOmakotiliitto on koko vaalikauden teh-nyt vahvasti työtä kiinteistöverotuksen epäkohtien korjaamiseksi. Kiinteistöve-rotuksen kohdentumisesta on tehty sel-vityksiä, ja päättäjiä on informoitu ve-ron kohtuuttomuudesta. Vuonna 2017 liitto sai torjuttua kiinteistöveroprosent-tien alarajojen noston vuodelle 2018.

Vuonna 2018 Omakotiliitto sai suu-ren erävoiton, kun koko kiinteistövero-uudistus lykättiin seuraavalle vaalikau-delle. Lain voimaantuloa pidennettiin kahdella vuodella vuoteen 2022. Alun perin uudistus piti toteuttaa kahdella eri vaalikaudella, ja päätökset olisi pilkottu osiin. Tällöin kiinteistönomistaja ei olisi ollut tietoinen omasta kiinteistövero-tuksen kokonaismäärästä.

Liitossa tehtiin hartiavoimin töitä,

jotta uudistus toteutetaan yhtenä koko-naisuutena, jolloin sen kokonaisvaiku-tukset pystytään arvioimaan parem-min. Uudistuksessa kiinteistöverotuk-sen painopistettä suunnitellaan siirret-täväksi pientaloille, eikä liitto hyväksy, että omakoti-, paritalo- ja rivitaloasuk-kaat maksaisivat samasta neliömääräs-tä huomattavasti enemmän veroa kuin kerrostaloasukkaat. Työ yhdenvertaisen kohtelun eteen jatkuu ensi kaudella.

SÄHKÖNSIIRTOMAKSUTAsumiskustannusten kasvun pysäyttä-minen on ollut vuosia liiton tärkeimpiä tavoitteita. Esimerkiksi omakotitalon lämmitys- ja taloussähkö voivat haukata jopa 40–60 prosenttia asumismenoista, minkä vuoksi liitto on vaatinut sähköve-ron laskemista ja sähkön siirtomaksun kohtuullistamista. Liitto on tehnyt vai-kuttamistyötä työryhmissä ja mediassa. Työn tuloksena muun muassa siirto-maksujen korotuksiin saatiin vuosittai-nen 15 %:n katto, mutta liitto pitää eri-tyisesti siirtomaksujen perusmaksua ja korotuskattoa yhä liian korkeina.

JÄTEVESIPitkäaikaisen vaikuttamistyönsä tulok-sena liitto onnistui saamaan haja-asu-tusalueiden jätevesisääntelyyn merkit-täviä huojennuksia. Kuivan maan kiinteistön omistaja voi nyt itse päättää jätevesiremontin tekemisestä. Vesistö-jen lähellä ja pohjavesialueilla sijaitse-villa kiinteistöillä jätevesiremontin siir-tymäaikaa pidennettiin tämän vuoden

lokakuun loppuun ja mahdollisuutta poiketa säännöksistä helpotettiin.

ENERGIATODISTUSEnnen vuoden 2015 vaaleja Omakotiliit-to vaati kansalaisaloitteella, että raken-nuksen energiatodistuslakia tulee muuttaa eri energiamuodoille tasapuoli-semmaksi. Liitto, piirit, yhdistykset ja aktiivit työskentelivät ahkerasti nimien keräämiseksi, ja kansalaisaloitteessa yl-lettiinkin huimaan yli 62 000 nimeen! Vastarintaan noustiin, koska energiato-distuksessa käytettävä energiamuoto-kertoimella painotettu kulutus rankaisi kohtuuttomasti etenkin sähkölämmit-täjiä. Työ tuotti tulosta, kun kuluneella vaalikaudella sähkön energiamuotoker-roin aleni 1,7:stä 1,2:een ja kaukoläm-mön kerroin 0,7:stä 0,5:een. Omakotita-loa myytäessä vaadittavien energiato-distusten hinnat laskivat kohtuullisem-miksi julkisen keskustelun seurauksena.

KOTITALOUSVÄHENNYSOmakotiliitto pitää kotitalousvähen-nyksen merkitystä tärkeänä erityisesti pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen re-monteissa. Liitto vaati kotitalousvähen-nyksen korvausprosentin korottamista, ja vuoden 2017 alusta työkorvauksesta myönnettävä vähennys nousikin 45 %:sta 50 %:iin. Liitto on halunnut myös laajentaa vähennystä suunnittelutyöhön ja kuntotarkastuksiin sekä kaksinker-taistaa yksinasuvien vähennyksen, jotta se olisi samansuuruinen kuin kahden vähennystä saavan kotitalouksissa.

Omakotiliitto tekee työtä, jotta talot sei-soisivat tuke-vasti maan pinnalla.

Oletko tullut ajatelleeksi, että vaaleissa voi äänestää vain muutaman vuoden vä-lein, mutta kansalaisjärjestö pystyy vai-kuttamaan asioihin koko ajan? Omakoti-liitto on vahtikoira, joka puolustaa pien-taloasujia ja vahtii sääntelyä. Poliitikot vaihtuvat, mutta asumisen teemat pysy-vät suhteellisen samoina, siksi liiton on aina uudestaan vaikutettava tärkeisiin asioihin. Hienommin vaikuttamista kut-sutaan edunvalvonnaksi, ja sillä on kirkas päämäärä: helpottaa jäsenten arkea jol-lain tavalla, näkyy se sitten euroina lom-pakossa tai keventyneenä sääntelynä.

Valtuutus ja voima kansalaisjärjestön työlle tulee jäsenistöstä. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ei pysty edes kuvailemaan, millaiset kylmät väreet menivät esimerkiksi silloin, kun ta-valliset ihmiset halusivat muuttaa raken-nuksen energiatodistusta kohtuullisem-maksi.

Miten yksittäinen jäsen voisi vaikuttaa kaikkia koskettavaan aiheeseen, asumis-kustannuksien leikkaamiseen?

”Antamalla palautetta liittoon tai yh-distyksiin tai jopa menemällä tekemään työtä ja olemaan aktiivinen paikallisyh-distyksessä. Yhdistyksetkin ovat äänitor-via paikallisesti ja alueellisesti: ne voivat vaikuttaa esimerkiksi jäte- tai vesimak-suihin. Helpoin keino on maksaa jäsen-maksua, se on pieni panostus verrattuna siihen, että sillä saadaan tehokas vaikut-tamiskoneisto toimimaan”, Kaija Savolai-nen kertoo.

Äänestäjän muistilista

Kysele ja kuuntele, mitä ehdokkaat ja puolueet sanovat asumiskustannuksis-

ta, yhdenvertaisuudesta ja säänte-lystä.

Onko poliitikoilla kosketus-pintaa kansalaisen arkeen? Kerro tilanteestasi eteenpäin.

Äänestä vaaleissa, mutta vaikuta jatkuvasti!

1

2

3

ASUMISKUSTANNUKSIA ON LEIKATTAVAEnsisijaisesti Omakotiliiton tavoitteet ja työ kohdistuvat asu-misen kustannuksiin. Ne ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien dramaattisesti, eikä kustannusten nousun pysäyttäminen enää riitä. Siksi liitto edellyttää asumiskustannusten leikkaa-mista. Asumismenoissa on merkittävät alueelliset erot, jopa lähes 1500 € vuodessa. Kotitaloudet voivat vaikuttaa asumis-menoihin kulutustottumuksillaan, korjausrakentamisella ja kilpailuttamisella, mutta kuluttajilla ei ole neuvotteluvaltaa suhteessa valtioon, kuntaan tai suureen palveluntarjoajaan, esimerkiksi sähkön jakeluverkkoihin. Sen takia liitto vaikuttaa joukkovoimallaan niiden lainsäädäntöön ja toimintaan. Liitto ajaa esimerkiksi kotitalouksien tulojen huomioimista kiinteis-töverotuksessa ja leikkuria veron määrään sekä kattoa säh-könsiirtomaksun kiinteään perusmaksuun.

ASUMISEN ON OLTAVA YHDENVERTAISTALiiton toinen päätavoite koskee yhdenvertaista asumista. Tämä tarkoittaa eri asumismuotojen ja eri puolilla Suomea sijaitsevien kotitalouksien tasa-arvoista kohtelua. Vielä ta-sa-arvo ei toteudu. Esimerkiksi omakotitaloista maksetaan tällä hetkellä varainsiirtoveroa 4 prosenttia, kun taas kerros-talo- ja rivitalo-osakkeista 2 prosenttia. Liitto vaatii yhtenäi-siä prosentteja kaikille asumismuodoille.

Tasa-arvo ei toteudu myöskään kotitalousvähennyksessä. Koska vähennys on henkilökohtainen, kahden aikuisen koti-talous voi saada vähentää verotuksessa kotitaloustyötä 4800 euron arvosta. Yksineläjällä kustannukset ovat usein samat, mutta silti vähennys on enintään 2400 euroa. Liitto vaatiikin yksineläjien vähennyksen kaksinkertaistamista.

SÄÄNTELYN PITÄÄ OLLA KANNUSTAVAAKolmas ja viimeinen kattotavoite esittää, että sääntelyn pitää olla kohtuullista ja kannustavaa. Pientaloasujia koskee peräti 75 eri lakia, ja liitto edellyttää turhien normien purkua. Tarvi-taan ennemmin porkkanoita kuin keppiä. Raha on hyvä kan-nustin, ja siksi ylhäältä annetuista toimenpiteistä on tultava säästöä tai muuta hyötyä. Ylipäätään liitto vaatii, että toimet pitää suhteuttaa ihmisten elämäntilanteeseen ja kotitalouk-sien taloustilanteeseen. Paremmassa taloudellisessa tilan-teessa investoidaan esimerkiksi ilmalämpöpumppuihin tai aurinkopaneeleihin, heikommassa tilanteessa oleville pitäisi riittää pienemmät keinot kuten huonelämpötilan lasku puo-lella asteella.

123

Asumiskustannuksista lisää sivulla 16. Asiaa edunvalvonnasta liiton kotisivuilla omakotiliitto.fi /vaikuttaminen

OMAKOTI 1/201916 17

Tiiviit yhteydet Eurooppaan pitävät Omako-tiliiton ajan tasalla siitä, mitä EU:ssa tapah-tuu ja mitkä päätökset vaikuttavat suoma-laisten pientaloasukkaiden elämään.

0 1000 2000 3000 4000 5000Kempele (20,5 %)

Pietarsaari (21,25 %)Keminmaa (21,25 %)

Seinäjoki (21 %)Kokkola (21,75 %)

Rauma (20 %)Kittilä (20,25 %)

Tornio (21 %)Sodankylä (20 %)

Pori (20,25 %)

Paimio (20,75 %)Varkaus (21 %)

Siilinjärvi (21,25 %)Pieksämäki (22 %)

Lappeenranta (21 %)Sastamala (20,75 %)Järvenpää (19,75 %)

Raisio (19,75 %)Parainen (19,75 %)

Kemiönsaari (19,75 %)

VAIKUTTAMASSA

VAIKUTTAJATENTTI YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIATentissä UIPI:n Eurooppa-asioiden johtaja Emmanuelle Causse

Suomen ääni kuuluu paremmin Euroopassa

Asumismenot eriytyvät

Euroopassa on miljoonia pientalon omistajia. Suomessa heidän etujaan puolustaa Omakotiliitto, Euroopan tasolla taas Internatio-nal Union of Property Owners eli tuttavallisemmin UIPI. Järjestö on perustettu vuonna 1923 ja siinä on jäseninä 29 kansallista liittoa 28 maasta. Omakotiliitto siirtyi vuoden alusta tavallisesta jäsenyy-destä UIPI:n edunvalvontajäseneksi, mikä tarkoittaa rahallista sat-sausta, mutta myös parempia vaikutusmahdollisuuksia.

Kansainvälinen liitto on silta eri maiden pientaloasukkaiden, kiinteistönomistajien ja yksityisten vuokranantajien sekä Euroo-pan päättäjien välillä. UIPI:n tärkein tehtävä on lobbaus kiinteis-tön- ja talonomistajien puolesta eli vaikuttaminen Euroopan uni-onin päätöksentekoprosessiin. Se myös pitää eri maiden jäsenyhdistykset ajan tasalla siitä, mitä linjauksia ja sääntelyä on tulossa ja miten ne voisivat vaikuttaa.

”UIPI:ssa eurooppalaiset pienkiinteistönomistajien järjestöt ovat paremmin verkostoituneita ja paremmin informoituja, joten yhdessä niillä on paremmat mahdollisuudet puolustaa etujaan omissa maissaan”, kertoo UIPI:n Eurooppa-suhteiden johtaja Em-manuelle Causse.

UIPI:n ydin on edunvalvontajaosto EAC, johon myös Omakoti-liitto vuoden alussa liittyi. Ennen kuin se luotiin vuonna 2009, UI-PI:lla ei ollut yhtään työntekijää tai ammattimaista edustusta EU:ssa. Nyt suurin osa työstä tehdään tässä jaostossa.

”Vaikka EAC on vain UIPI:n työskentelevä ryhmä, ilman sitä ja jäsenmaksujen tuomaa rahoitusta UIPI olisi vain puoliksi täynnä oleva simpukka”, Emmanuelle Causse kuvailee.

Mitä hyötyä Omakotiliitolle on UIPI:n jäsenyydestä?Suurin hyöty jäsenyydestä on mahdollisuus olla aktiivinen siinä vaiheessa, kun sääntely on vielä EU-virkamiesten pöydillä. Vaikka asuminen ei ole EU:n toimivallassa ja verotuksestakin päätetään pääasiassa kansallisesti, asumiseen ja rakentamiseen vaikuttavat kuitenkin paljon ylikansalliset linjaukset esimerkiksi asuntolainoista, energia-alan vapauttamisesta ja rakennusten energiatehok-kuudesta. Jos emme olisi aktiivisia Brysselissä, Suomen eduskuntaan tulevat asiat olisi päätetty jo EU-tasolla eikä Omakotiliitolla olisi niihin enää sananvaltaa. EU:n lainsäätäjillä ei ole välttämät-tä kokonaiskuvaa normien vai-kutuksesta eivätkä europarla-mentaarikot hallitse kaikkea

asumiseen ja rakentamiseen liittyvää. Kukaan ei puolusta suomalaisten omakotiasukkai-den ja vapaa-ajan asukkaiden oikeuksia, elleivät heidän edustajansa nosta heidän ään-tään kuuluviin.Mitä yhteistä etua eri maiden pientaloja edusta-vat järjestöt saavat eurovai-kuttamisesta?UIPI:n vahvuus lobbauksessa ja asioiden puolustamisessa on peräisin kaikkien jäsenten yhteisvaikutuksesta. Tämä synergia on polttoainetta moottoriimme. EU-päättäjien halukkuus kuunnella kiinteis-tönomistajia ja pientaloasuk-kaita on suoraan verrannolli-nen edustamiemme kansallis-ten jäsenliittojen määrään. Brysselissä on niin paljon vaikutusvaltaisia lobbaajia, että EU-instituutiot hädin tuskin pärjäävät niiden

kanssa. Pelissä täytyy olla mukana, jotta meillä olisi mahdollisuus taistella oikeuksiemme puolesta. Yhdessä olemme vahvempia!Mitkä ovat UIPI:n tärkeim-mät vaikuttamisen kohteet seuraavalla Euroopan parlamentin toimintakau-della? Odotamme tietysti ensin vaalien tulokset. Ennen tulokset olivat ennustetta-vampia, nyt populistien ja uusien poliittisten liikkeiden aikana tulos on epävarmempi. Silti EU:lla on pitkän ajan tavoitteita erityisesti ilmas-tonmuutoksen vastaisessa työssä. Viime vuosina on tehty paljon töitä energiatehokkuu-den, uusiutuvien energiamuo-tojen ja sähkömarkkinoiden uudistamisen eteen. Seuraa-van komission pöydälle voivat tulla esimerkiksi kuluttajan-suoja-asiat.

Asumiskustannuksiltaan kalleim-mat ja halvimmat kunnat ovat selvillä. Tänä vuonna kärkipäihin sijoittuivat uudet kunnat. Kal-

leinta asuminen on Kemiönsaarella ja huo-keinta Kempeleessä. Omakotiliitto selvitti kunnallisia asumismenoja kolmatta kertaa nyt peräti sadassa kunnassa.

Kemiönsaarelainen perhe maksaa asu-misestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla. Ero on revennyt peräti 1 500 euroon. Viime vuonna kuilu oli huomatta-vasti maltillisempi, noin 1 000 euroa. Keski-määrin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jäl-keen ovat Parainen, viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio ja Järvenpää. Edullisia kun-tia Kempeleen lisäksi ovat Pietarsaari, Ke-minmaa ja Seinäjoki.

Juopa kasvaa lämmityskuluissaSuurin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot löytyvätkin läm-mityskuluista. Kalleinta lämmitys on Sa-vossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisal-messa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys maksaa vuo-dessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa. Eroa

on peräti liki 750 euroa! Huomionarvoista on, että keskimääräiset lämmityskustannukset (14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttö-sähköä (4 000 kWh/v).

Suurimmat kustannuserot selittyvät säh-kön siirtomaksulla, jota kuluttaja ei voi kilpai-luttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanis-sa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuon-na Kuhmon kanssa. Huokein lämmityksen siirtokulu on Rovaniemen 391 euroa.

Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siir-ron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi mitenkään vaikuttaa. Kalleimmillaan siir-ron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa ja Kuhmossa.

Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa. Tamperelaisperhe siis säästää perusmaksussa vuositasolla lähes 340 euroa.

Kiinteistöverossa erot kuntien välillä ovat suuret: Espoossa, selvityksen keskimääräi-sessä tyyppiomakotitalossa, omakotitalon kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaa-rella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa siis 633 euroa.

Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on peräti liki 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 eu-roa. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu vii-dennes kotitalouden asumismenoista.

Emmanuelle CausseEurooppa-asioiden johtaja, UIPI

Omakotiliitto vaatii välitöntä puuttumista1. Kotitalouksien

asumismenot ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi. Omako-tiliitto vaatii, että 1 500 euron eroon on puututtava välittömäs-ti. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan.

2. Omakotiliitto haluaa tutkimuksella kiinnittää huomion kuntien ja alueellisten yhtiöiden erilaiseen toimintaan. Kunnissa harjoitetaan selkeästi erilaista vero- ja maksupolitiik-kaa.

3. Liitto vaatii, että asumismenoja leikataan tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa. Erityisesti sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää.

Mitä puolueet sanovat EU-sääntelyn kansallises-ta soveltamisesta? Julkaisemme vastaukset Omakotiliiton kotisivuilla ja jäsenkirjeessä touko-kuussa.

1 000 2 000 3 000 4 000 5 0001 500 2 500 3 500 4 5000 500

n Kiinteistövero (rakennus + tontti) n Lämmitys (sähkö) n Käyttösähkö n Vesimaksut n Jätemaksut

€/vuosi

Vakiomuotoisen 120m2 omakotitalon kuntakohtaiset maksut 2019 (kustannukset yhteensä, €/vuosi). 10 kalleinta ja 10 halvinta kuntaa.

19

Lähes 80-vuotias lietolainen Auli Vehantoon elänyt omakotitalossaan yli 20 vuotta yksin jäätyään leskeksi. Viimeiset kolme vuotta piha- ja muihin kotitöihin on tuonut helpotusta

omakotitalkkari. Vehannon talon huoltotyöt lumen-luonnista nurmikonleikkuuseen hoitaa tällä hetkellä Varsinais-Suomen piiriin kuuluvan Liedon Omakoti-yhdistyksen omakotitalkkari Juha Tammela.

– Pidän koti- ja puutarhatöistä, mutta kun selkäni leikattiin, on tasapainoni kärsinyt, enkä ole voinut teh-dä entiseen tahtiin hommia, Auli Vehanto kertoo.

Talon askareisiin löytyi apua nopeasti.– Luettuani paikallislehden artikkelin omakoti-talkkareista otin yhteyttä yhdistykseen, ja jo parissa päivässä oli oveni takana omakoti-talkkari, Vehanto naurahtaa kiitollisena.

Talkkari tekee yhdistyksen nimiin työtä, josta laskutetaan yhdistykseen kuuluvalta asiakkaalta 8 euron tunti-hintaa kilometrikorvauksineen.

– Hinta on tällaiselle yksin asu-valle eläkeläiselle todella kohtuulli-nen, Auli Vehanto toteaa.

Ensimmäinen työtehtävä tontilla oli taatusti kaikille mieleenpainuva. Silloinen talkkari asensi verkot pihara-kennuksen alareunaa kiertämään.

– Mäyrä piti siellä pesäpaikkaansa, eikä se ollut kovin toivottu vieras pihalleni. Vieläkin se käy katselemassa, josko sinne jo pääsisi.

TALKKAREITA ON TÄLLÄ HETKELLÄ Varsinais-Suomen piirissä noin 30. Piirin puheenjohtaja Harri Nurmi tietää, että talkkarin työ on fyysisen suorituksen li-säksi joillekin asiakkaille jonkinasteista sosiaalityötä.

– Talkkari mahdollistaa sen, että ikäihmisetkin voivat vielä asua kodeissaan, vaikka eivät itse voisi teh-dä sen huoltamiseen liittyviä töitä.

Suurin osa omakotitalkkareista on pitkäaikaistyöt-tömiä. He tulevat yhdistykselle TE-toimiston kautta ja ovat oikeutettuja palkkatukeen.

– Työttömille talkkarina toimiminen on kuntoutta-vaakin työtä, kun he pääsevät ehkä pitkästäkin aikaa ihmisten pariin, Nurmi lisää.

VARSINAIS-SUOMEN PIIRIN omakotitalkkaritoiminta on huomattu valtakunnallisesti. Palvelu on ollut omi-aan lisäämään yhdistysten jäsenmääriä.

Harri Nurmi kannustaa kaikkia yhdistyksiä tarttu-maan rohkeasti asiaan. Piiristä neuvotaan mielellään myös muiden piirien talkkaritoimintaa pohtivia yh-distyksiä toiminnan ensiaskeleissa.

– Piiristä saa kaiken tarvittavan avun ja neuvon.

Juha Tammelalle Auli Vehannon koti

on tullut tutuksi. Hän on hoitanut omakoti-

talkkarin tehtäviä muutamia kuukausia.

Toimistotyöntekijämme opastaa alusta loppuun, mi-ten tämän voi aloittaa.

Yhdistys toimii työnantajana omakotitalkkarille ja hoitaa laskutuksen. Toiminnan käynnistystä varten yhdistyksellä on oltava alkupääomaa noin 2 000 eu-roa, joka kuitenkin säilyy yhdistyksen rahana koko toiminnan ajan. Jotkut kunnat ovat avustaneet oma-kotitalkkaritoimintaa yhdistyksen palkatessa kunnan pitkäaikaistyöttömän omakotitalkkariksi.

Yhdistyksen aktiiveista yksi nimetään työnjohta-jaksi, joka vastaa käytännön toiminnasta.

– Talkkari toimittaa työnjohtajalle laskutusta var-ten tarvitut tiedot. Omakotitalkkari ja yhdistyksen työnjohtaja toimivat aktiivisesti yhteistyössä, ja jäsen-ten työtilaukset tulevatkin työnjohtajalle tai talkkaril-le suoraan, Harri Nurmi kertoo.

VASTAANOTTO JÄSENISTÖSSÄ on ollut myönteinen, ja positiivisia vaikutuksia on levinnyt niin asukkaiden kuin työllistettyjen talkkareidenkin keskuuteen.

– Minulle tämä työ on helppoa. Maal-la kasvaneena olen oppinut teke-

mään askareita laidasta lai-taan. Onhan tämä oikein

mukavaa, kun voi aut-taa apua tarvitsevia

ihmisiä, Liedon omakotitalkkari Juha Tammela to-teaa. n

Varsinais-Suomen piirin omako-tiyhdistykset ilahduttavat jäse-niään useilla omakotitalkkareilla. Toiminnasta voi ottaa mallia koko Suomessa.

Meidän yhdistyksessäVarsinais-Suomen piirissä omakotitalkkaritoiminta on erityisen aktiivista. Yhdistysten jäseniä auttaa tällä hetkellä noin 30 talkkaria. Piiristä neuvotaan mielellään myös muiden piirien talkkaritoimintaa pohtivia yhdistyk-siä toiminnan ensiaskeleissa.

Talkkaritoiminta levittää myönteisiä vaikutuksia

Teksti Tanja Hakala Kuvat Suvi Elo

5 askelta talkkaritoimintaan Varsinais-Suomen esimerkin mukaan talkkarin palkkaaminen onnistuu yhdistykselle hyvinkin vaivattomasti. Seuraavat viisi askelta ohjaavat yhdistystä hyvään vauhtiin:

1. Kartoittakaa, onko yhdistyksessä riittävästi talkkaripalvelun käyttäjiä.

2. Etsikää palkkatukeen oikeutettu työntekijä ottamalla yhteyttä TE-toimistoon.

3. Valitkaa talkkarille työnjohtaja.4. Valitkaa toimistotyöt hoitava taho esimer-

kiksi tilitoimistosta.5. Pyytäkää kuntaa yhteistyökumppaniksi.

Yhdistys voi siis ulkoistaa valtaosan tehtävistä. Kansalaisjärjestöstä kun on kyse, yhdistyksestä on kuitenkin löydyttävä henkilö, joka koordinoi talkkaritoiminnan pyörittämistä. Apua talkkari-toiminnan aloittamiseksi saa Omakotiliiton toimistolta tai Varsinais-Suomen piirin puheen-johtajalta Harri Nurmelta, p. 040 583 8821.

Järjestöpäällikkö Sami Toivanen

OMAKOTI 1/201920 OMAKOTI 1/201920

”Sähkön siirto-maksut ovat asia, josta meiltä kysytään paljon, ja pyydetään tekemään asialle pikaisesti jotain.”

Tule tekemäänlinnulle koti!Omakotiliiton linnunpönttötalkoot kiertävät RTV-myymä-löissä koko kevään. Tervetuloa tekemään ilmaiseksi linnulle koti, liitto tarjoaa materiaalit. Kiertue lähtee liikkeelle 16.3., viimeiset pöntöt tehdään toukokuussa. Ympäri Suomen lähtee aihiot peräti 3000 linnunpönttöön. Lisätiedot Arto Seppälä p. 0400 786 904 tai arto.seppala@omakotiliitto.fi .

Linnunpönttötalkoiden kiertueaikataulu RTV-myymälöissä

Paikkakunta Pvm Paikkakunta Pvm Paikkakunta Pvm

Mäntsälä 16.3. Tampere 30.3. Varkaus 4.5.

Salo 16.3. Vantaa 30.3. Jyväskylä 105.

Helsinki 23.3. Järvenpää 6.4. Hyvinkää 11.5.

Kaarina 23.3. Kerava 6.4. Lohja 11.5.

Turku 23.3. Mikkeli 9.4. Riihimäki 11.5.

Espoo 23.3. Joensuu 12.4. Iisalmi 17.5.

Kangasala 30.3. Forssa 13.4. Pori *

Kuopio 30.3. Kouvola 13.4. Porvoo *

Nokia 30.3. Hämeenlinna 4.5. Lappeenranta *

Myymälöiden osoitteet ja tarkat kellonajat löytyvät verkosta omakotiliitto.fi /ponttotalkoot. *Tieto ei ehtinyt saapua ennen lehden painoon menoa, tarkista aika kotisivuilta.

PUHEENJOHTAJALTA Meidän on oltava hereilläHEI HYVÄ OMAKOTIVÄKI, ja hyvää alkanutta vuotta. Vuosi on alkanut kovien lumisatei-den saattelemana. Runsas lumentulo on ai-heuttanut pientaloasukkaille ”reippailua” lumitöiden merkeissä. On useampaankin kertaan pitänyt ”avata” oma ajoväylä, kun auraus on täyttänyt portin. Samoin on käy-nyt postilaatikoiden kohdalla. Ne kun täytyi sijoittaa tien varteen siten, että posti on helppo niihin jakaa. No, ne jäivät lumen alle.

VUOSI 2018 oli todella työntäyteinen, varsin-kin loppua kohden. Silloin olimme voimak-kaasti liikkeellä kiinteistöveron tiimoilta. Tuloksena saimme palautettua kiinteistöve-rotusesityksen jatkovalmisteluun. Voimme jälleen todeta, että liiton vaikuttaminen asioihin on todellista asioihin vaikuttamis-ta. Ja tuloksiakin saadaan aikaiseksi.

Meillä on edessä eduskunta- ja EU-vaalit. Huhtikuussa selviää, millaisen hallituksen ja eduskunnan saamme. Entä maakunta-vaalit ja maakuntauudistus – tuovatko maakuntien uudet rajat myös Omakotilii-tolle haasteen muuttaa piirirajoja?

TULEVANA HAASTEENA on muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Sen kanssa meidän tulee olla todella hereillä. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnitte-lujärjestelmää. Se onkin tarpeen, sillä vuo-

situhannen vaihteessa voimaan astunee-seen lakiin on tehty lukuisia muutoksia. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa runsaasta 300 pykälästä. Uudistusta suunnitellessa on hyvä pitää tämä mielessä, jotta näin ei ta-pahtuisi uudelleen.

SÄHKÖN SIIRTOMAKSUT ovat asia, josta meiltä kysytään paljon, ja pyydetään teke-mään asialle pikaisesti jotain. Tähän liitty-viä tosiasioita monikaan ei ole huomioinut. Siirtomaksut alueella määrittelee sähkö-verkkoyhtiö, joita maassamme on liki 80. Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säänneltyä. Ylihinnoittelu tai yli-suurten tuottojen kerääminen ei ole mah-dollista, koska viranomainen määrittelee sähkön siirtohinnoille katon.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen asia. Jokainen varmasti sitoutuu ympäristönsuo-jeluun ja energiatehokkuuteen sekä haluaa puhdasta luontoa seuraaville sukupolville. Vaatimusten tulee kuitenkin olla kohtuulli-sia ja huomioida erilaiset kotitaloudet.

PIDETÄÄN KIINNI siitä, että Omakotiliiton julkikuva säilyy positiivisena, ja että yhdes-sä kehitämme sitä edelleen. Hyvää omako-tivuotta 2019!

Ari Rehnfors

Ari RehnforsSuomen Omakotiliiton liittohallituksen puheenjohtaja

Avoinna: to 4.–la 6.4. klo 10–18, su 7.4. klo 10–17Liput: Osta liput edullisemmin ennakkoon viimeistään 3.4. saat ne hintaan 16/10/36 € – shop.messukeskus.com. Tapahtuman aikaan verkkokaupasta ja kassoilta: 19/12/40 €. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.facebook.com/kevatmessut | #kevätmessut2019

Avoinna: to 4.–la 6.4. klo 10–18, su 7.4. klo 10–17Liput: Osta liput edullisemmin ennakkoon viimeistään 3.4. saat ne hintaan

Onko mielessäsi uuden kodin rakentaminen, remontti nykyisessä vai muuten vaan inspiroituminen?

Uusi Asu & Remontoi -tapahtuma Kevätmessujen yhteydessä on tänä keväänä oikea paikka sinulle!

OmaMökki Meille mökkihöperöille

Lähiruoka & LuomuHerkuttelijan keidas

sisustaSisustamisen juhlaa

kevätpuutarhaAskel kohti kesää

asu & remontoiUnelmista totta

4.–7.4.2019MESSUKESKUS HELSINKI

UUsi!

2aikuisten lippua yhden hinnalla Omakotiliiton jäsenkortilla

ovelta

Pihakivi_Omakotilehti_210x148 2019 2202_ok.indd 1 28/02/2019 10:06

OMAKOTI 1/201922 23

Suomen Omakotiliiton 249 jäsenjärjestöä ympäri maata toimivat paremman asumisen puolesta. Yhdis-tykset, toiminta ja yhteys-tiedot löytyvät verkosta omakotiliitto.fi /yhdistyksetLähetä tämän palstan materiaalit 17.4.2019 mennessä osoitteeseen omakotilehti@omakoti-liitto.fi . Merkkimäärä yhdelle ilmoitukselle on max. 350 merkkiä välilyönteineen. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. Yhdistysten tapahtuma tiedot löytyvät myös verkosta omakoti-liitto.fi /tapahtumakalenteri

YhdessäTILLSAMMANS

Mynämäen Seudun PienkiinteistöyhdistysYhdistys tekee yhteistyötä kuntaorganisaa-tion kanssa uusiutuvan energian tunnetta-vuudesta ja mahdollisuuksista Hinku-kun-nan hengessä. Loppukevään ohjelmaa: Omakotitanssit 27.4. lukion liikuntasalis-sa. Energiakävely 7.5. uusiutuvan energi-an asennuskohteissa yhdeksättä kertaa. Kesällä yhdistyksellä on telttapaikka perin-teisillä Laurin markkinoilla 10.8.

Merimaskun Omakotiyhdistys täyttää 40 vuottaTapahtumia järjestetään juhlavuosi mielessä teemalla ”jo 40 vuotta asumisen asialla”. Vapun tienoilla järjes-tämme siivoustalkoot. Toukokuussa tarjoamme matkan Latviaan Siguldan kukkamarkkinoille pienellä jäsenalennuksella, myös Naantalin ja Rymättylän yhdistysten jäsenille. Suunnitteilla kesäkuun teatte-ri-ilta Merimaskun kesäteatterissa. Merimaskulais-ten yhdistysten yhteinen kesätapahtuma on kesä-kuussa. Tapahtumista lisää omakotiliitto.fi /meri-masku/toiminta.

Orimattilassa tapahtuuOrimattilan Omakotiyhdistys järjestää omenapuiden ja marjapensaiden leik-kausneuvontaa ke 3.4. klo 18 Sirpa ja Erkki Laurenin puutarhalla osoitteessa Orionpolku 4, Orimattila. Työn lomassa makkaranpaistoa ja kahvia ja mehua. Vapaa pääsy. Lisätiedot Pertti Oksanen p. 0400 459222.

Opastusta jätehuoltoon ja omena-puiden ruiskutukseen ti 19.3. klo 18. Yhdistyksen toimitila, WanhaAmis, Kou-lutie 19, Orimattila. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Lisätiedot Sinikka Laine, sinikka-lai@phnet.fi .

Perinteinen puutarhapäivä ke 15.5.klo 9–18. Puutarhatuote V. Viitanen, Kai-tilantie 50, Orimattila. Kahvi- ja mehu-tarjoilu sekä arvontaa. Jäsenkortilla tuot-teista -10 %. Yhteydenotot Vesa Viitanen p. 044 754 5872, tiedustelut Reijo Rötkö p. 050 448 1195.

Omakotiväen grilli-ilta to 6.6. klo 17.30 yhdistyksen jäsenille perheineen Maatila Liha-Merosella, Metsolankuja 95, Virenoja. Lautasmaksu 10 €/hlö sis. ruokailun ja osallistumi-sen arvontaan. Ilmoittaudu 30.5. mennessä: Riitta Hieta-la p. 040 716 1773. Lisätiedot: Vpj. Seppo Kuisma p. 0400 499 577.

Pääsiäisaskartelua to 28.3. ja 4.4. klo 17–20. Yhdistyk-sen toimitila, WanhaAmis, Koulutie 19, Orimattila. Kurssimaksu 10 €/ilta + tarvikkeet. Tarvikkeita myynnissä tai omat mukaan. Ilmoittautumiset: Sirpa Lepistö p. 050 529 0604 tai lepsirpa@gmail.com.

Välinevuokraus. Yhdistyksellä on vuokravälineitä, joita voit katsoa osoit-teesta www.omakotiy.fi . Välineet on va-rattava ennakkoon: Pertti Oksanen p. 0400 459 222.

Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Rekola-Asolan Omakotiyhdistys kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen 25.4.2019 klo 18 Rekolan koululle, Rekolantie 67. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tervetuloa! Hallitus.

Omakotiliiton kunniajäsen Raili Mehtomaa

täytti 80 vuotta ja sai 50-vuotisesta ansioitu-neesta, Omakotiliiton hy-väksi tehdystä työstä Ou-lun kauppakamarilta kul-taisen ansiomerkin.

Haapalehdon Oma-kotiyhdistyksen Hannu Kupariselle on myönnetty Oulun piirin hakemuksesta kotiseutu-

neuvoksen arvo.

Suutarilan Omakotiyhdistys täytti 50 vuottaSuutarilan Omakotiyhdistyksen 50-vuo-tisjuhlaa vietettiin 12.1. Hilton Helsinki Airportissa. Juhlassa oli noin 50 juhlijaa ja erinomainen tunnelmaa. Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors luovutti Omakotiliiton kultaisen ansiomerkin Es-teri Niiraselle pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Suutarilan Omakotiyhdistyk-sessä. Kuvassa taustalla yhdistyksemme puheenjohtaja Helena Ruuska. Juhlissa esiintyivät Duo Kaikuluotain sekä Sade-lilja Larimo ja Eetu Yrjänä.

Uudenmaan OmakotiyhdistysKevätkokous 25.3.2019 klo 17 Scandic, Ravintola KG, Nihtisillantie 1, 02630 Es-poo. Kokouskahvit aluksi. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntö-muutos, sääntöjen muuttaminen Omako-tiliiton yhdistysten mallisääntöjen mukai-seksi. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä sähköpostilla 0401784669.se@gmail.com tai puh. 0401784669.

Sastamalan Omakotiyhdistys täytti 20 vuotta

Sastamalan Omakotiyhdistys ry vietti 20-vuotisjuhliaan 16.11.2018 Ravintola Patruunassa. Juhlassamme kuultiin Ari Rehnforsin juhlapuhe, musiikki- ja laulue-sityksiä, yhdistyksen historiikki, sketsejä ja kutsuvieraiden tervehdykset.

Omakotiyhdistyksemme pyrkii ponnek-kaasti monipuolistamaan toimintaansa. Tällä hetkellä erilaiset hyvinvointi-iltapäi-vät ovat suosittuja. Uutena toimintana kierrämme toreilla ja tapahtumissa esitte-lemässä toimintaamme ja samalla pyrim-me saamaan uusia jäseniä yhdistykseem-me. Tavoitteenamme on ylittää lähiaikoina 500 jäsenen raja. Teksti: Rauno Hepokorpi, kuva: Matti Luukkanen.

Hämeen ja Pirkanmaan Omakoti- ja mökkiläisyhdis-tys HÄPI Puutarhailloissa opastusta omenapui-den leikkaukseen. Puutarhailloissa leikataan omenapuita puutarhuri ja omakotitalkkari Kari Viitasen opastuksel-la Lahdessa to 28.3. klo 17.30 Esa Hannulan pihapiirissä osoitteessa Vanamontie 25, 15610 Lahti sekä Nastolassa ti 9.4. klo 17.30 Raija Ikäval-kon pihapiirissä osoitteessa Ratsutie 5, 15560 Nastola. Työn lomassa mehua ja makkaranpaistoa. Tilaisuuden järjestää Hämeen ja Pirkanmaan Omakoti- ja mökkiläisyhdistys HÄPI ry. Vapaa pääsy. Lisätiedot: Pertti Oksanen p. 044 566 4720 tai pertti.oksanen@phnet.fi .

Jäsenille älypuhelinten, tablettien ja tietokoneiden käyttökoulutusta. Lah-dessa ja ympäristössä järjestetään ilmais-ta ATK-koulutusta HÄPI ry:n jäsenille: Lahti 19.3. klo 13–15, Lahden pääkirjaston Pilke-tila. Villähde 26.3. klo 13–15, Villäh-teen Leipä Oy:n kabinetti, Leipätie 70. Hollola 2.4. klo 13–15, Virastotie 3, Hollo-lan virastotalon kokoustila Kukkila. Lahti 16.4. klo 13–15 Lahden pääkirjaston Pil-ke-tila. Koulutustilaisuuksiin otetaan 4–6 henkilöä kerrallaan. Omat läppärit ja laturi mukaan. Ilmoittaudu ennak-koon: Pertti Oksanen 044 566 4720 pertti.oksanen@phnet.fi tai Arja Tik-ka 040 735 4788 arja.tikka@omakoti-liitto.fi . Tilaisuudessa voi liittyä jäsenek-si (vuoden 2019 jäsenmaksu 30 €).

Lahden Seudun Omakotiyhdistysjärjesti onnistuneesti Lahden kaupungin kanssa asu-kasyhdistystilaisuuden 27.11.2018. Tilaisuudessa oli noin 130 henkeä. Myös kaupungin ylin johto oli saapu-nut kunnioittamaan tilaisuutta. Tilaisuus videoitiin ja tilaisuuden tunnelmat ovat aistittavissa YouTubessa: https://youtu.be/mXE5h05hQ9o. Omakotiyhdistyksil-lä on paljon mahdollisuuksia lisätä omaa vaikutusval-taansa järjestämällä enemmän kuvatun kaltaisia tilai-suuksia. Kuvassa Ylen toimittaja Tuija Vierto (vas.) tekee juttua suorana radioon ennen tilaisuuden alkua. Haastateltavina kaupungin hallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (keskellä) ja tilaisuuden projektipäällikkö Heikki Lehtiniemi LASEO:sta (oik.).

Mitä yhdistyksessänne tapahtuu? Lähetä kuva ja tiedot omakotilehti@omakotiliitto.fi

Lassi Häkkinen

OMAKOTI-TALKKARIT

Piirijärjestöjen talkkariyhteyshenkilöt

UUDENMAAN PIIRITerhi Kuusistopuh. 050 300 5734 assari.uusimaa@omakotiliitto.fi HELSINGIN PIIRIRitva Lohtajapuh. 044 293 7829ritva.lohtaja@omakotiliitto.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRIRaija Tuominen, puh. 040 7151 678projekti.vspiiri@gmail.com

Kysy talkkaritoiminnasta pai-kallisesta yhdistyksestäsi. Talkkariyhdistykset löytyvät sivuilta omakotiliitto.fi/talkkarit

Inkoon Omakoti yhdistys ryTalkkarit vastaavat numeroista arkisin klo 9-15. Jos et tavoita talkkaria heidän numeroistaan, voit olla yhteydessä myös talk-karivastaavaan tai puheenjoh-tajaan.Talkkari 1 - 040 680 4888Talkkari 2 - 050 324 2917Talkkari 3 - 040 969 8147Talkkarivastaava 040 969 8424Puheenjohtaja 040 969 8157

Lapin koti- ja mökkiyhdistys ryRovaniemen ja Kemin alueella kotitalkkarit auttavat yhdistyk-sen jäseniä piha- ja puutarha-töissä sekä kodin askareissa. Talkkarit vastaavat puhelimeen arkisin 9–15 välillä. Kemi: Juha-ni Ulkuniemi p. 040 559 5085. Rovaniemi: Tapani Riskilä p. 040 577 1943, Jari Kukkonen p. 050 505 6015 ja kiireapulaise-na keskiviikkoisin Niina Kont-taniemi p. 040 250 2641.

Egnahemsföreningen i Dragsfjärd rfTalkkari har vi äntligen haft från mars till augusti och han har varit fl itigt anlitad av med-lemmarna, så vi kommer att år 2019 igen göra en sökning efter en ny talkkari.

Hämeen ja Pirkanmaan Omakoti- ja Mökkiläis-yhdistys HÄPI ryHämeenlinnan seutu ja lähi-alue lisäksi Turenki, Tervakoski ja Riihimäen seutu: Talkkari Sami Jarho p. 044 566 4712. Päijät-Hämeen Omakotitalk-karit; Lahti ja Nastola ym. ympäristö: Tilapäisapu Eveliina Rämö p. 044 734 0911 (ikku-nanpesu ja siivoukset). Tila-päisapu Tuomo Ylöstalo p. 044 566 4711. Tilapäisapu Arto Murto p. 044 566 4713. Uusi talkkari tulossa 1.4. alkaen p. 044 566 4714.

OrimattilanOmakotiyhdistys: Talkkari Kari Viitanen p. 044 712 6669 (pienet remontit, sisämaalaus, ATK-apu ym. – tuuraus myös Lahden alueella). Työnjohto p. 044 566 4720.Maakuntien talkkarit osuus-kunta (Y-tunnus 2854131-9): Perinteisen talkkaripalvelun lisäksi myös muita kiinteistö-palveluja, siivousta ja remont-teja. Lahden, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Tampereen alueella. Tiedustelut Pertti Oksanen puh. 044 566 4720.Lisätietoja talkkaritoimin-nasta: Puheenjohtaja Pertti Oksanen, p. 044 566 4720 tai pertti.oksa-nen@phnet.fi . Seppo Tamminen p. 044 023 6001 tai seppo.tammi-nen@omakotiliitto.fi . Postiosoite: Keskuskuja 1 as. 15, 14200 Turenki. www.hapioky.fi

OMAKOTI 1/201924 25

Vierasmaja Hansa Lounge Mini on yhdeksän neliön tilaihme. Kuvan talon pinta on käsittelemätöntä kuusta. Hinta alkaen 3 790 euroa.

TYÖMAALLA

Piharakennuksesta on moneksi. Vaja pitää puutarha- ja harrastus-välineet ojennuksessa ja klapit kuivina. Kesästä saa kaiken irti

kesäkeittiön ja grillikodan suojissa myös sateen sattuessa, ja vieraat yöpyvät kesäai-tassa tai vierasmajassa. Kun käyttötarpeet on kartoitettu, on aika paneutua toimivan ja kestävän rakennuksen hankintaan.

Vuosia ja säätä kestävän kelpo raken-nuksen hankinta alkaa ostotavan arvioin-nilla. Onko rahkeita, aikaa ja halua raken-taa pitkästä tavarasta asti itse, ostetaanko valmispaketti ja kootaan osista vai tila-taanko rakennus valmiiksi asennettuna?

Valintaan vaikuttaa myös hinta, mutta hinnanmuodostus ei ole yksiselitteinen asia. Rakentamista koskeva vanhan vii-sauden mukaan sanoista ”edullinen”, ”laa-dukas” ja ”nopea” voidaan valita kaksi, ei kolmea. Halvin hinta ei lupaa laadukkain-ta valmispakettia.

Yleensä kallein ja hitain vaihtoehto on ostaa laadukasta puutavaraa kaupasta ja rakentaa itse. Toisaalta taitava ja nopea omatoimirakentaja tekee hyvää jälkeä edullisesti, jos saa hankittua laadukasta puutavaraa halvalla.

PERUSTUS PAIKAN MUKAANEnnen rakentamiseen ryhtymistä on teh-

tävä perustus. Tekotavan valintaan vaikut-taa muun muassa maalaji, routimissyvyys ja rakennuksen koko. Helpoimmalla pääsee routimattomassa maassa. Pintamaata pois-tetaan, paikka tasataan murskeella ja pila-riharkot valetaan tasaiseksi tärytetylle pin-nalle.

Jos paikka on hiukankaan routimisaltis, perustus kannattaa kaivaa routimissyvyy-teen ja huolehtia routasuojauksesta routa-suojauslevyllä ja murskeella. Roudan ar-moilla rakennus kallistelee ja vääntyilee pahasti, ja edessä on harmillisen kallis ja vaivalloinen tilanteen korjaus.

Kevytkin perustus on tehtävä kunnolla ja olosuhteita kunnioittaen. Tuulisella tontilla pilarikenkiä valetaan tarpeeksi monta kiin-ni pilariharkkoihin ja kiinnitetään alajuok-sut tukevasti. Omatoimirakentamisen his-toria tuntee lukuisia tapauksia, joissa hädin tuskin nurkkakiville kiinnitetty kevyt vaja on lehahtanut syysmyrskyssä naapurin ton-tille.

Kevyen piharakennuksen perustuksen kaivaa käsivoiminkin. Jos maalaji haastaa lapiolla vääntäjän selän ja kaivettavaa on iso ala, on viisainta vuokrata minikaivuri. Sa-malla voi katsella konevuokraamoista lai-naksi maantiivistäjiä eli täryttimiä ja esi-merkiksi motorisoituja kottikärryjä, jos maata pitää kärrätä kasapäin tontilta pois.

VALMISPAKETTIEN TARJONTAA PERKAAMAANMoni valitsee helpomman tien ja kokoaa piharakennuksensa valmispaketin osis-ta. Suuri tarjonta ja laajalle venyvä hin-tahaitari saattavat aluksi hämmentää. Miksi kahdella liki samankokoisella ja -näköisellä piharakennuksella on niin suuri hintaero?

Vastaus on puutavaran paksuus. Vain 16 millimetrin seinävahvuudella varus-tetun alle 10 m2 kevyen pihavaraston voi saada esimerkiksi 800 eurolla, kun jä-merämpi materiaalivahvuus nostaa hin-taa 2500 euroon. Paksummat seinät vaativat enemmän puuta, mutta tarjo-

Kimaran varastorakennuksessa on halkokatoksen erottamana puucee ja varasto, joka toimii myös vierashuoneena. Hinta alkaen 6 158 euroa.

Salvoksen aitta on nimeltään Aarnio ja se on valmistettu ekologisesta CLT:stä eli ristiinliimatuista puuelementeistä. Tarjoushinta alkaen 6 780 euroa.

Pulpettikattoisessa Kimaran piharaken-nuksessa yhdistyvät kesäkeittiö ja grillikatos. Avomalli laajenee pihalle. Hinta alkaen 3 523 euroa.

avat toisaalta enemmän lujuutta ja va-kautta kestää Suomen ankaraa ilmastoa. Kuluva talvi on osoittanut, että myös suuret lumitaakat kannattaa huomioida.

Hinnassa näkyy myös varustelun määrä ja ikkunoiden ja ovien laatu. Va-rasto voi olla yksinkertainen perusmalli tai tyylikkäällä terassilla ja yksityiskoh-dilla varustettu niin sanottu citymalli. Perustus-, pintakäsittely- ja katemateri-aalit eivät yleensä kuulu toimitukseen.

Piharakennuspaketit on suunniteltu niin, että tehtävästä suoriutuu kohtuul-lisilla omatoimirakentajan kyvyillä. Mu-kana seuraavat yksityiskohtaiset asen-nusohjeet, verkkosivuilla saattaa olla

Rakentajan avuksi Hae rakennuslupa sähköisesti. Lupapiste-palvelun kautta voi hakea lupia jo yli 60 %:ssa Suomen kunnista. lupapiste.fi Rakenna yksinkertainen ja luja vaja, leikkimökki tai huvimaja. Yksityiskohtaiset mitat ja piirrokset ja puutavaraluettelo. puuinfo.fi, Tee se itse: Vaja, leikkimökki ja huvimaja

Piharakennuspaketit on suunniteltu niin, että tehtävästä suoriutuu kohtuullisilla omatoimirakentajan kyvyillä.

2 3 4

myös ohjevideoita. Työssä pärjää koti-nikkarin perustyökaluilla, aikaa kuluu pari päivää. Kokoaminen sujuu helpom-min kahdelta kuin yksin.

Valmistajilta tai tuotteita myyviltä rautakaupoilta voi tiedustella myös asennuspalveluita tai palkata ammatti-laisen rakentajamarkkinoilta. Omat tai-dot on hyvä punnita realistisesti. Oma-toimirakentajan kokemattomuudesta johtuvat virheet voivat kumota valmis-tajan myöntämän takuun. n

Rakennetaan pihalleTeksti Teija Aaltonen Kuvat Valmistajat

Hyvä piharakennus kasvattaa tontin hyötykäyttöä, sujuvoittaa arkea ja tuottaa iloa vapaa-ajalla.Mitä sen hankkimisessa ja rakentamisessa pitää huomioida?

Piharakennusta suunnittelevan on selvitettävä hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, mitä oman kunnan rakennusjärjestyksessä on säädetty piharakennusten luvanvarai-suudesta.

Rakennusjärjestykset ovat esillä kun-tien verkkosivuilla. Rakennuksen koko, käyttötarkoitus, sijainti tontilla ja muut yksityiskohdat vaikuttavat asiaan. Palomääräykset sanelevat osaltaan rakennusten sijoittumista tontilla ja etäisyyttä naapuritontin rajasta. Täsmätietoa kuhunkin yksilölliseen tapaukseen ja tontille antaa kunnan rakennusvalvonta.

Kuntien rakentamisjärjestykset

noudattavat Kuntaliiton ohjeistusta, mutta niissä on jonkin verran eroja. Rakentamista säädellään eri tavoin muun muassa tiiviin kaupunkiraken-teen alueella ja haja-asutusalueella.

Tällä hetkellä piharakennuksen rakentajan kannattaa olla erityisen valpas, sillä rakennusjärjestyksiä uudistetaan parhaillaan kunnissa. Tulollaan voi olla myös tervetulleita kevennyksiä lupakäytäntöihin.

Päivittäminen on tarpeen, sillä maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Yleisenä tavoitteena on selkeyttää ja joustavoit-taa lupamenettelyä ja osallistua siten norminpurkutalkoisiin.

Lupa-asiat kuntoon suunnitteluvaiheessa

1

Rakennusneuvontaa jäsenille kts s. 31

Kontion Lupiini tarjoaa kokonais-käyttöalaltaan 22 neliötä oleskelu- ja majoitustilaa. Korkea huonetila antaa avaruuden tuntua. Hinta alkaen 7 760 euroa

OMAKOTI 1/201926 27

Omalla pihalla

Muokkaa pala maata, kylvä sii-hen punajuuret ja istuta kur-pitsa. Anna sadon ja ilon kas-vaa.

Olisipa mukavaa, jos lei-vänpäällyssalaatit ja vokkivihannekset voisi kipaista omasta puutarhasta. Se onnistuu, kun perustaa kasvimaan. Nyt on hyvä aika suunnitella sitä.

Hyötykasveille kannattaa muokata tontin aurinkoisin ja lämpöisin paikka. Mahdollinen savipelto ei kuitenkaan houkuttele viljelemään.

”Parjatulla savimaallakin on paljon hyviä ominaisuuksia, kuten hyvä veden- ja ravinteidenpidätyskyky. Kun savi-maata parantaa hiekalla ja etenkin elo-peräisellä aineksella, se on usein ihan-teellinen viljelyyn”, Hyötykasviyhdis-tyksen neuvoja Outi Tynys sanoo.

Hiekkamaahankin saa kasvuvoimaa, kun siihen lisää muun muassa kompos-timultaa.

Jos on vaikea arvioida, miten maata tulisi kohentaa, Tynys neuvoo ottamaan siitä näytteen. Muutama yritys analysoi kotipuutarhureiden lähettämiä maa-näytteitä ja antaa ohjeita maan raken-teen parantamiseen, kalkitsemiseen ja lannoittamiseen.

Mullan määrään vaikuttavat kasva-tettavat lajikkeet. Matalajuurisille, ku-ten salaatille, tillille, retiisille ja pinaa-tille, riittää reilun 20 sentin syvyys, mutta juurekset vaativat jo puolta enem-män eli noin 40 senttiä.

Tärkeää on kitkeä rikkakasvit juu-renpätkiä myöten heti alkuunsa. Kun maa on kunnostettu, se tasataan odotta-maan kylvöjä. Halutessaan siihen voi muotoilla kohopenkkejä, joissa etenkin lämpöä vaativat kurpitsat ja avomaan-

kurkut viihtyvät. Penkkien väliin kan-nattaa jättää kasvien hoito- ja ihailupol-kuja.

MONIPUOLISUUS HYVÄKSIViimeistään toukokuussa pääsee ripot-telemaan ensimmäiset siemenet mul-taan. Härkäpavun, pinaatin, porkka-nan, tillin ja persiljan voi kylvää, vaikka maa olisi viileä. Tosin nekin taimettuvat parhaiten maan lämpötilan kohotessa yli kymmeneen asteeseen. Seuraavaksi on retiisin, lehtisalaatin ja rukolan vuo-ro.

Niistä pääsee nopeasti myös sadon makuun, sillä salaattiaineksia kasvaa muutamassa viikossa.

Kesäkuussa, yöhallojen mentyä, saa kopistella viimeisetkin siemenpussit kasvimaalle. Herneen ja papujen sieme-net on kuitenkin hyvä liottaa ensin ve-dessä. Aloittelijoillekin suositeltavat ke-säkurpitsa ja lehtikaali on puolestaan syytä esikasvattaa sisällä ja istuttaa hyötymaalle taimina.

Lajeja on paljon, mikä innostaa ensi-kertalaisenkin kokeilemaan vähän kaik-kea.

”Monipuolisuus kasvimaalla ja lauta-sella on vain hyväksi. On myös hyvä muistaa, että vuodet ovat erilaisia. Toi-sena kesänä onnistuvat pavut, toisena punajuurikkaat.”

Jos innostustaan haluaa pitää kuris-sa, Tynys neuvoo kasvattamaan omia suosikkeja, joita tulee myös käytettyä. Niiden lisäksi voi joka vuosi kokeilla pie-nellä alalla jotakin uutta lajia. Silloin samasta annospussista riittää naapuril-le tai seuraavalle vuodelle. Tynys mai-nitsee kokeilunarvoisiksi esimerkiksi satoisan maustekirvelin ja uudenseelan-

Vihanneksille oma paikka

Teksti Sari Toikkanen Kuvat Sari Toikkanen ja AdobeStock

Yllä: Kylvä erilaisia salaatteja toukokuusta lähtien muutaman viikon välein. Tuolloin tuoretta satoa on tarjolla koko kesän.

Alla: Harso kerää päivisin lämpöä ja suojaa öisin viileydeltä. Erilaiset tukiverkot ja -kepit kannattaa varata valmiiksi ajoissa.

Näin onnistut

1 Kohenna maa kuntoon, kalkitse ja lannoita. Kitke rikkakasvit. Kylvä

oikeaan aikaan: persilja itää viileässä, mutta pensaspavut vaativat lämpöä. Käytä hallaharsoa, hyönteisverkkoa ja katteita.

2 Viljele joutuisia lajeja. Tällaisia ovat lehtisalaatit, rukola, retiisi,

pinaatti ja mizuna eli japaninkaali. Suosi satoisia ja helppoja herkkuja. Kesäkurpitsasta riittää naapurillekin ja lehtikaali on kaaleista vaivatto-min kasvattaa.

3 Muista silmänilot. Ripottele kehäkukan siemeniä vihannesten

lomaan. Kasvata myös samettikuk-kia.

ninpinaatin, josta saa korjata lehtiä syk-syyn saakka ilman uusintakylvöjä.

HELPOTA HOITOAHallaharso jouduttaa itämistä, suojaa pikkuruisia taimia viileiltä ilmoilta ja vauhdittaa kasvua. Se antaa suojaa myös lentäviltä tuhohyönteisiltä, kuten kaali-perhoselta ja porkkanakempiltä.

Tuholaisia voi vaihtoehtoisesti torjua levittämällä viljelmän ylle hyönteisverk-koa, joka on hallaharsoa kestävämpi käyttää.

Tärkeintä hoitoa on kastelu ja kitke-minen. Sitä urakkaa helpottaa katevilje-ly.

”Siinä maa peitetään esimerkiksi ruo-hosilpulla tai muulla viherkatteella, ol-jella tai hamppukatteella. Kun maa on myös talven katteen peitossa, ravintei-

den huuhtoutuminen vähenee. Lisäksi katteen alla odottaa keväällä rikka-ruohoton ja pehmeä multa”, Outi Tynys sanoo tietäen viljelyn innostavan vuosi vuodelta enemmän, kunhan hyötymaan perustaa ensin kunnolla.

Kysy lisää kasvimaan perustamisesta puutarhuri Mikko Naumaselta. Hän vastaa Suomen Omakotiliiton puutarha-neuvontapuhelimeen. Kevätmessut Helsingin Messukes-kuksessa 4.–7.4.2019.

Piha- ja puutarhaneuvonta jäsenille. Katso s. 31

Olkikatekerros maissien juurella pitää mullan lämpimänä ja kosteana. Se myös ehkäisee siemenrikkaruohojen kasvua.

OMAKOTI 1/201928 29

TALOA HUOLTAMASSA Askartelemassa

Muistathan

Ovatko jätevedet hallussa?

Viimeistään nyt on korkea aika tarkistaa, tarvitseeko kiinteistö muutoksia jätevesi-järjestelmään. Uudistuksen määräaika umpeutuu 31. lokakuuta 2019, joten kun-nostuksen ehtii tehdä vielä kesän aikana.

Järjestelmä pitää kunnostaa, jos raken-nus sijaitsee enintään sadan metrin päässä vesistöstä tai merestä tai on vedenhankin-taan soveltuvalla pohjavesialueella, eikä sen jätevesijärjestelmä vastaa lainsäädän-nön vaatimuksia. Kunnostusta ei tarvita, jos rakennus on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, kiinteistöllä on kantovesi ja kuiva-käymälä, tai järjestelmän puhdistusvaati-mukset täyttyvät jo.

Vaikka käytössä olisi kantovesi, jäteve-siä ei saa koskaan johtaa suoraan vesis-töön, vaan ne tulee imeyttää maahan. Esi-merkiksi kallioinen maaperä voi estää jä-tevesien imeyttämisen maaperään tai ra-kennus voi sijaita liian lähellä rantaa. Näis-sä tapauksissa jätevedet pitää siirtää kau-emmaksi maahan imeyttämistä varten esimerkiksi pumppujärjestelmällä. Tieto siitä, mikä on jätevesien purkupaikkojen minimietäisyys rannasta, löytyy kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä.

Jos taas rakennus sijaitsee yli sadan metrin päässä rannasta tai pohjavesi-alueen ulkopuolella, jätevesijärjestelmä täytyy kunnostaa silloin, kun rakennuk-sessa tehdään seuraavan kerran isompaa rakennuslupaa vaativaa perusparannusta, tai jos remontin yhteydessä tehdään muu-toksia vesijärjestelmiin.

Joka tapauksessa jätevesiratkaisua suunnitellessa täytyy aina ensin ottaa yh-teyttä kuntaan ja tarkistaa alueen ympä-ristönsuojelumääräykset jätevesien käsit-telyyn.

Suunnittelija valitsee sopivan puhdistusjärjestelmänAvainasemassa kunnostuksessa on asian-tunteva suunnittelija, joka selvittää kiin-teistön käyttötavat ja valitsee tontille so-

Pientaloasukkaita ja etenkin kesämökkiläisiä koskeva jätevesivesilainsäädännön uudistus on ensi kesänä hyvin ajankohtainen. Jos tarvetta kunnostukseen on, se tulee tehdä lokakuun loppuun mennes-sä. Vaikka toimenpiteitä ei tarvittaisi, kiinteistöllä pitää olla kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä.

pivan puhdistusjärjestelmän. Jätevesien käsittelyjärjestelmälle on paljon vaati-muksia, joita asukkaan on mahdotonta selvittää itse, kuten esimerkiksi orgaani-sen aineen tai kokonaisfosforin ja -typen puhdistusvaatimukset.

Kiinteistön jätevesien käsittelyyn on olemassa useita eri vaihtoehtoja, kuten maahanimeyttämö, maasuodattamo ja laitepuhdistamot. Järjestelmän valintaan vaikuttavat muun muassa jätevesien mää-rä ja laatu, tontin maaperä, pinnanmuo-dot, pohjaveden ylin pinta sekä etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoihin. Pelkät saostussäiliöt, joiden jälkeen jätevesi joh-detaan ojaan, eivät enää riitä jätevesien ainoaksi käsittelyjärjestelmäksi.

Poikkeamislupaa mahdollista hakea vähäisen käytön takia Kun kiinteistö sijaitsee alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueella, kunta voi hakemuksesta myöntää luvan

poiketa aikarajaan sidotusta korjaamises-ta. Lupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeamislupaa voi hakea lo-kakuun määräajan umpeuduttua, jos eh-dot täyttyvät.

Poikkeamismenettelyä voi hakea, jos jätevesien määrä on huomattavan pieni tai kustannukset ovat kohtuuttomia kiin-teistön omistajalle. Jätevesimäärä on yleensä vähäinen silloin, kun kiinteistö on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton tai kun rakennuksen vuotui-nen käyttö asukasvuorokausina laskettu-na on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan siihen verratta-valla tilapäisellä vesijohdolla.

Poikkeus voidaan yleensä myöntää va-paa-ajan asunnolle, jota käyttää pääsään-töisesti enintään kaksi ihmistä ja jossa on käytössä kuivakäymälä. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kiin-teistön pesuvesien ja kuivakäymälän jät-teiden käsittely on nykyisellään riittävää.

Lupaa poiketa perustason puhdistus-vaatimuksesta on mahdollista hakea, jos tarvittava investointi olisi kiinteistön hal-tijalle kohtuuton. Kohtuuttomuutta arvi-oitaessa kiinnitetään huomiota sekä to-teutettavien investointien elinkaaren pituuteen että kiinteistön haltijan sosiaa-liseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Lupa poiketa voidaan kohtuuttomuusperusteil-la myöntää sekä vakituisesti asutuille kiin-teistöille että vapaa-ajan kiinteistöille. Kunnan ympäristötoimi tekee viime kä-dessä päätöksen, voidaanko kiinteistö va-pauttaa kunnostuksesta. Poikkeamista harkitessa keskeistä joka tapauksessa on, onko kiinteistössä vesi- vai kuivakäymälä.

Lue oppaasta eri jätevesijärjestelmävaih-toehdoista ja ohjeet projektissa etene-miseen omakotiliitto.fi /jatevesiopas

Muista hyödyntää kotitalousvähennys vero.fi /kotitalousvahennys

Tee itse

AlivuokralaisiapönttöönLINNUNPÖNTÖN RAKENTAMINEN ON HAUSKAA, ja isoin kiitos tulee, kun pönttöön muuttaa asukas. Pöntön rakentamisessa kannat-taa käyttää höyläämätöntä lautaa. Pöntön sisäpinnan pitää olla kar-kea, jotta poikaset pääsevät kiipeämään seinää pitkin ulos pöntöstä. Kannattaa myös valmiiksi miettiä, miten pöntön saa kätevästi puh-distettua, esimerkiksi pohja tai katto kannattaa kiinnittää puhdistus-ta varten ruuveilla.

Pöntön rakentamisessa tärkeintä on mitat. Erikokoiset pöntöt so-pivat eri linnuille. Lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta, eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus vaikuttavat siihen, mille linnulle pönttö soveltuu.

Tiaisen pöntön rakennat seuraavilla mitoilla:

A) pöntön leveys sisäpuolelta 10 cmB) seinälaudan korkeus 25 cmC) lentoaukon halkaisija 2,8 cmD) lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta 7 cm

Lähde ja lisätietoja: birdlife.fi /lintuharrastus/linnunpontot/

Huoltokalenteri

Jätevesijärjestelmän huoltovas-tuu on kiinteistön omistajalla.

Jätevesijärjestelmän käyttöikä on yleensä 15–30 vuotta. Huolta-malla järjestelmää säännöllisesti pidennät käyttöikää.

Kiinteistön omistajan tulee tehdä jätevesiselvitys, jossa kuvataan kiinteistön jätevesien käsittely. Jätevesiselvityspohjan saat Omakotiliitosta.

Avuksi kunnon arviointiin:- Ovatko jätevedet joskus purkautu-neet väärään paikkaan?- Esiintyykö ympäristössä epämiel-lyttävää hajua?- Onko järjestelmä ollut vuosikausia huoltamatta, esimerkiksi saostus-kaivot tyhjentämättä?- Onko epäselvää, minne jätevesi lopulta päätyy?

Ota käyttöön talon huoltokirja,jäsenenä saat sen käyttöösi maksutta! omakotiliitto.fi /huoltokirja

TERVETULOA PERINTEISIIN LINNUNPÖNTTÖTALKOISIINOmakotiliiton osastolle 1b28 Kevätmessuille Helsingin messukeskuk-seen 4.–7.4.2019. Pönttötalkoita myös RTV:n myymälöissä, katso ajat ja paikkakunnat s.20 sekä omakotiliitto.fi /ponttotalkoot.

Oikea jätevesien käsittelyjärjestelmä tontin ja ympäristön olosuhteisiin löytyy ammattitaitoi-sen suunnittelijan avulla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maahanimeyttämö, maasuodattamo ja laitepuhdistamot. Kuvitus: Tiina Paju

AB

CD

AdobeStock

Kuvitus: Tiina Paju

OMAKOTI 1/201930 OMAKOTI 1/201930

Omakotiliitto

JÄSENKORTTI / MEDLEMSKORT

2019

Suomen Omakotiliitto ry www.omakotiliitto.fi p. 09 680 3710

Alueemme Omakotiyhdistys

Asukas Olli

Jäsenro 8135262

Piha & Koti -messut 12.–14.4.2019 Tampereella Messuliput Omakoti-liiton jäsenille kaksi yhden hinnalla ostaessasi liput 7.4.2019 mennessä verk-kokaupasta www.pihajakoti.fi > Osta lippu. Käytä koodia pk2019omakotiliit-to ja säästä 12 €! omakotiliitto.fi /pihajakoti

EDITA Omakotiliiton jäsenenä saat Kotitalousvähennys-kirjasta 30 %:n alennuksen koodilla omakoti30. Jäsenhinta 31.5.2019 saakka 41,30 €. omakotiliitto.fi /edita

Enefi t Uusi jäsenetu sähköstä! Lisäetuna 31.8.2019 mennessä sähkösopi-muksen tehneiden kesken arvotaan vuoden ilmaiset sähköt! Tarkemmat tie-dot omakotiliitto.fi /enefi t

30 31

Kysy neuvoaYli 30 etua!Omakotiliiton neuvontanumeropuh. 010 80130Neuvot maksutta jäsenille. Liity jäseneksi, kts. s. 38

POIMI TALTEEN JÄSENEDUTAjantasaiset edut ja lisää tietoa omakotiliitto.fi /jasenetuJos sinulla ei ole internettiä, voit soittaa Omakotiliiton toimistolle puh. 09 680 3710 saadaksesi yhteistyöyritysten yhteystiedot.

PIDÄ KORTTI M

UKA

NA

Päiväkohtaiset neuvojat omakotiliitto.fi /neuvonta

Laki- ja asianajotoimistot Yhteistyökumppanimme antavat jäsenillem-me alennusta toimeksiantopalkkiosta

15 %kuitenkin enintään 300 €

omakotiliitto.fi /lakitoimistot

Alennus myönnetään jäsenille, joiden jäsenmaksu on ajan tasalla. Maksuton lakineuvonta vain numerosta 010 801 30.

UUDET EDUT

Lakineuvontama klo 13–19ti klo 17–19ke klo 13–16 ja 17–19

Kysy sähköisestiomakotiliitto.fi /neuvonta

Juristi tavattavissa joka toinen torstai Omakotiliiton toimistolla Helsingissä parillisten viikkojen torstaisin. Huom. Poikkeuksellisesti ei kuitenkaan viikolla 12.Henkilökohtaisen lakineuvonnan aika on 20 min. Ajanvaraukset toimistoassistentti Anne Honkasen kautta, puh. (09) 6803 7150, klo 9–15 välisenä aikana. Huom. tee ajanvaraus viimeistään edellisen viikon perjantaina!

Juridisk rådgivning på svenskakl 16–17 på följande dagar3.4., 8.5., 5.6., 3.7., 7.8., 4.9., 2.10.,6.11., 4.12.

Rakennusneuvontato klo 17–19Rakennustekniset kysymykset

Rakennus- ja asumis-terveysneuvontato klo 16–17Sisäilma- ja rakennustekniset kysymykset

Korjausrakennus-neuvontato klo 13–15Neuvontaa asunnon muutostöihin ikääntyneille yhteis työssä Vanhus-työn Keskus liiton kanssa.

Haja-asutusalueiden jätevesineuvontato klo 19–20

Kysy sähköisesti:omakotiliitto.fi /jatevesineuvontaVerkosta ladattavissa myös jäteve-siopas!

EnergianeuvontaEnnaltamäärättyinä perjantai-päivinä klo 17–19.Seuraavaksi: 15.3., 12.4., 10.5., 16.8., 20.9., 18.10., 15.11., 13.12.

Kysy lämmitysjärjestelmien valinnasta, käytöstä, investointi- ja käyttökustannuksista erityisesti saneerauskohteissa mutta myös uudisrakennuksissa.

Pihasuunnittelu- ja puutarha neuvontaMaalis–syyskuussa parillisten viikkojen tiistaisin klo 13–15.Seuraavaksi: 12.3., 26.3., 9.4, 23.4., 7.5, 21.5., 4.6., 18.6, 2.7., 16.7., 30.7., 13.8., 27.8., 10.9., 24.9.

Omakotiliiton neuvonnat kustannetaa pääsääntöisesti jäsenmaksuvaroin. Neuvonnasta ei peritä erillistä maksua. Jäsen joutuu kuitenkin maksamaan omat puhelumaksunsa. Soittaminen 01080-palvelunumeroon maksaa kaikista kotimaan lankaverkon liittymistä ja kaikista matka -puhelinverkon liittymistä 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.

Huom! Neuvontaa ei ole juhlapyhinä tai niiden aattoina.

HELSINKI

Eversheds Asianajotoi-misto Oy Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki www.eversheds.comAsianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Unioninkatu 13, 00130 Helsinki puh. 029 360 1100 Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere puh. 029 360 1200 ww.kak-laki.fi Lakiasiaintoimisto Palo & Co Oy Vespertie 9, 00320 Helsinki puh. (09) 477 8790 toimisto@plt-laki.fi www.plt-laki.fi Lakiasiaintoimisto Haanpää OyLaurinmäenkuja 3, 00440 Helsinki puh. 050 559 8561 asiakas-palvelu@hclaw.fi www.hclaw.fi Asianajotoimisto Mauri Helkkula Kutomotie 10c A 11, 00380 Helsinki puh. 0500 722 791 mauri.helkkula@gmail.com www.asianajajamaurihelk-kula.fi www.hkulaw.comJurinet Oy Pakilantie 71, 00660 Helsinki puh. 029 009 2590 info@jurinet.fi www.jurinet.fi UUSIMAA

Asianajotoimisto Ilona Kytöhonka Perttiläntie 12, 04420 Järvenpää puh. (09) 271 2907 ilona.kytohonka@gmail.com VARSINAIS-SUOMI

Asianajotoimisto Virkki Oy Yliopistonkatu 32 L 9, 20100 Turku puh. 040 594 6718 noora.virkki@aavirkki.fi HÄME

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere puh. 010 34666 40 info@tammer-juristit.fi www.tammer-juristit.fi

KESKI-SUOMI

Asianajotoimisto Halonen, Lakka & TuomiKauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä puh. 010 3221 890 toimisto@hltlaki.fi www.hltlaki.fi POHJANMAA

Asianajotoimisto Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy Kalevankatu 6-8, III krs., 60100 Seinäjoki puh. (06) 429 7000 toimisto@ruokola.com www.ruokola.com POHJOIS-KARJALA

Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu puh. (013) 120 731 asianajotoimisto @kontturi.fi www.asianajotoimisto.com OULU

Asianajotoimisto Juhani Seppänen Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi puh. (08) 713 821 asianajotoimisto@juhaniseppanen.fi www.juhaniseppanen.fi Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy Hallituskatu 13-17 G 71 (Käyntiosoite: Uusikatu 24 G 71), 90100 Oulu puh. 010 501 5990 kalle.pyrhonen@kallepyrhonen.fi www.kallepyrhonen.fi Lakiasiaintoimisto Arto HeikkiläAsemakatu 20, 90100 Oulu puh. (08) 371 155 arto.heikkila@avaintee-ma.fi www.avainteema.fi LAPPI

Asianajotoimisto Laki-Forum Oy PL 1193, Rovakatu 13, 96101 Rovaniemi puh. (016) 340 0520 esa.luomajoki@laki-forum.com www.laki-forum.com

If Vahinkovakuutus Etu jo yhdestä vakuutuksesta. Etusi jopa 16 %.

RTV Tuoteryhmästä riippuen alennusta 10-35 %, tarjoustuotteistakin -5 %!

Verisure 100 € alennus Verisure -paket-teihin ja ilmainen kodinturvakartoitus.

Cramo Alennusta 10–65 % vuokra-koneista ja -laitteista.

St1 Jäsenkorttisi on heti käyttövalmis St1:n käteisalennuskortti. Alennus on asemakohtainen ja vaihtelee ajankohdit-tain. Alennusta myös lämmitysöljystä numerosta 0800 166 266, kun maksat tilauksen yhdessä erässä.

Vesivek-kattoremontti jaVesivek-rännit Kun tilaat kattoremon-tin, tai ränniremontin tai kattoturvatuot-teet asennettuna Vesivekiltä, saat kaupan päälle näppärän Kouru-Kaapo -rännien-puhdistimen!

Masterpipe Omakotitalon viemäreiden sukituksen yhteydessä kaupanpäällisenä uusi IDO wc-laite asennettuna (arvo mal-lista riippuen noin 400 euroa).

Suomen Talokatsastus Kuntotarkas-tuksesta -100 € vuoden 2019 aikana.

Synsam Silmälaseista -30 %, Aurinko laseista -25 %, Piilolinsseistä -10 %. Edut myönnetään kaikista Suomen Synsam- liikkeistä jäsenkorttia näyttämällä.

Anttolanhovi Alennusta hotellima-joituksesta sekä ravintolan ruoka-an-noksista 20 %.

Leakomatic Leakomatic M4i vesivuo-tovahti jäsenhintaan 796 €. Jäsenenä säästät 199 €.

Pirkanmaan jätevesipalvelut Pir-kanmaalla jätevesisuunnitelma -50 €, ja avaimet käteen –toimituksen tilaa-jalle jätevesisuunnitelma puoleen hintaan (edun arvo 375 €).

NunnaUuni NunnaUuni-tulisijan ostajalle Aika-tuotteen Hali - pieni puunkannin kaupan päälle! Edun arvo 124 €.

aninkainen.fiKIINTEISTÖVÄLITYS

Aninkainen.fi -kiinteistönvälitys1000 € alennus välityspalkkiosta. Ota yhteyttä välittäjään ja sovi ilmaisesta arviokäynnistä.

PKS Priima -sähkösopimus Katso ajantasaiset edulliset sähkösopimush-innat www.omakotiliitto.fi /jasenelle/jasentarjoukset/PKS.

Cashback jäsenkortissasi Rahaa takaisin os-toksestasi jopa 5 %. Jäsenkortillasi eli Cash-back-kortillasi saat rahaa takaisin ostoksistasi Cashback World -yhteistyöyrityksissä sekä keräät Shopping Points -pisteitä erikoistarjouksiin. Akti-voi korttisi jo tänään!

Raksystems Jäsenetuna Kotikartoitus-palvelu -10 %. Alennus ei koske Raksystemsin muita palveluita.

Laajavuoren Hiihtokeskus Laajis Tunti- ja päivälipuista -10 %.

Forever-kuntoklubit 20 % alennus asiakkuu-desta. Käytössäsi on 13 laadukasta Forever-kun-toklubia ympäri Suomen. Kokeile kolme päivää ilmaiseksi!

Ledstore 10 % alennus normaalihintaisista tuot-teista. Myös veloitukseton valaistussuunnittelu-palvelu remontoijille ja rakentajille.

Benders 5 litran astia Benders Katto- & kivipe-suainetta hintaan 50 € (ovh. 83 €) + toimitusku-lut.

Salaojakympit Salaojaremontti avaimet käteen -periaatteella Omakotiliiton jäsenille -200 €.

12.–15.4.2018

Kevätmessut 4.–7.4.2019 Helsingissä 2 pää-sylippua 1 hinnalla (norm. hintaisesta sisäänpää-systä). Etusi 19 €. Samanaikaisesti 5 messutapah-tumaa: Asu & Remontoi, OmaMökki, Kevätpuu-tarha, Lähiruoka& Luomu, Sisusta!

Radonfi x Suomi Radonmittauspurkit 2 kpl jäsenhintaan 78 €. Alennus 13 €.

Suomen KattoCenter Orima-kattoturvatuot-teet 30 % alennuksella. Lisäksi KattoCenter tar-joaa ilmaisen kattotarkastuksen toimialueellaan oleviin pientaloihin.

Kotipuutarha-lehti Uusille tilaajille vuositilaus puoleen hintaan ja nykyisille tilaajille 10 € alen-nus vuositilaushinnasta.

Eliittikatot Kattoremontin tilaajalle 300 € arvoinen Holiday Club -kylpylälahjakortti kaupan päälle.

OMAKOTI 1/201932 33

Teksti Veera Saloheimo Kuva AdobeStock

Vakuudellinen kulutusluotto, 20 000 €

Rahalaitos Korko Vuosikorko Kokonais-kustannukset Laina-aika

Handelsbanken 1,74 % 2,58 % 2 369,24 € 10 vuotta

Aktia 1,64 % 2,34 % 2 384,57 € 10 vuotta

OP 2,00 % 2,50 % 2 609,00 € 10 vuotta

S-Pankki 2,00 % 2,49 % 2 853,61 € 10 vuotta

Danske Bank 2,29 % 2,91 % 3 032,73 € 10 vuotta

Hypo 2,64 % 3,46 % 3 326,00 € 10 vuotta

Nooa Säästöpankki 2,89 % 3,47 % 3 588,05 € 10 vuotta

Nordea 2,89 % 3,60 % 3 678,52 € 10 vuotta

Vakuudeton kulutusluotto, 20 000 €

Rahalaitos Korko Vuosikorko Kokonais-kustannukset Laina-aika

K-Raudan rahoituspalvelu* 7,20 % 6,00 %** 3 619,04 € 5 vuotta 10 kk

Danske Bank**** 5,89 % 7,22 % 3 753,35 € 5 vuotta

Nordea 7,69 % 9,10 % 4 816,73 € 5 vuotta 2 kk

Ideal-Keittiöiden Ideal Flex -rahoitus* 7,00 % 6,77 %*** 5 032,78 € 6 vuotta 7 kk

Handelsbanken 5,55 % 6,44 % 6 318,74 € 10 vuotta

Aktia 6,19 % 6,82 % 7 356,00 € 10 vuotta

S-Pankki 7,69 % 8,67 % 9 925,60 € 10 vuotta

Remontoimaan lainarahalla

Omakotiasujan elämään kuuluu väistä-mättä isompia ja pienempiä remontteja: katto- ja putkiremontteja, ulkomaalausta, keittiön kaapinovien uusimista ja niin edelleen. Jos oma puskurirahasto ei riitä kattamaan usein tuhansiin euroihin kipua-via remonttikustannuksia, on paikallaan ottaa yhteyttä pankkiin ja hakea kulutus-luottoa remonttilainaksi.

Isompiin omakotitalon remontteihin eli varsinkin peruskorjauksiin sopii vakuudel-linen kulutusluotto. Sen korko on mata-lampi kuin vakuudettoman kulutusluoton.

Vakuutena luotolle käytetään useim-miten samaa kiinteistöä, johon remontti tehdään. Sen lisäksi vakuudeksi kelpaa muu omaisuus, kuten sijoitusasunnot, ar-vopaperit tai tilitalletukset.

– Moni nuori remontintekijä saa myös vanhemmiltaan vakuuksia, kuten asunnon tai tilipanttauksen, kertoo Aktian Helsin-ki-Vantaan alueen johtaja Oscar Taimi-tarha.

Omakotilehden remonttilainavertai-lussa edullisimman koron vakuudelliselle kulutusluotolle tarjosi Aktia. Sen 20 000 euron lainan todelliseksi vuosikoroksi 10 vuoden laina-ajalla muodostui 2,34 pro-senttia. Kokonaiskustannuksiltaan edulli-simman kulutusluoton tarjosi kuitenkin Handelsbanken.

Lainatarjoukset ovat kuitenkin vain esi-merkkilaskelmia keskimääräiselle asiak-kaalle. Tosiasiassa kulutusluottojen ehdot muodostuvat aina pankin tai muun rahoi-tuslaitoksen asiakkaasta tekemän koko-naisarvion perusteella.

– Jokaisen elämäntilanne toki vaikut-taa. Eniten vaikuttavat takaisinmaksukyky eli kuukausitulot, menot sekä luotolle mahdollisesti tarjottavat vakuudet, toteaa Danske Bankin henkilöasiakkaiden rahoi-tuksesta vastaava johtaja Sari Takala.

Useimmista perinteisistä pankeista saa myös vakuudettomia kulutusluottoja. Sen lisäksi niitä myöntävät lukemattomat in-ternetissä toimivat rahoitusliikkeet. Korot

voivat nousta kymmeniin prosentteihin. Kannattaakin kiinnittää huomiota todelli-seen vuosikorkoon, joka sisältää koron li-säksi kaikki lainaan liittyvät avausmaksut ja muut lainanhoitokulut.

Omakotilehden vertailussa vakuudet-tomat kulutusluotot eivät ole täysin vertai-lukelpoisia, sillä 20 000 eurolle saatavat maksimilaina-ajat vaihtelevat. Tarjousten kärjessä kiikkuvat kuitenkin K-Raudan ra-hoituspalvelu, jonka lainatarjouksessa on 6,00 prosentin vuosikorko 5 vuoden 10 kuukauden laina-ajalla, ja Handelsbanken

6,44 prosentin vuosikorolla ja 10 vuoden laina-ajalla. K-Raudan rahoituspalvelu on esimerkki remonttiyhtiöstä, joka myöntää palvelunsa ohessa rahoitusta.

– Remonttiyhtiön rahoitus voi olla hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa lukea ehdot tarkkaan. On hyvä myös tiedostaa, että remonttiyhtiön osamaksu on osa omaa kokonaisvelkaa, sanoo Aktian Oscar Tai-mitarha.

Lainatarjoukset on pyydetty 31.1.–5.2. välise-nä aikana.

Remonttitarpeisiin voi hakea kulutusluottoa. Vakuudellinen luotto on vakuudetonta edullisempi.

VERTASIMME  REMONTTILAINAT

*Luoton tarjoaa OP Yrityspankki Oyj**Todellisen vuosikoron laskennassa on huomioitu luoton alkuun tuleva 10 kuukauden koroton maksuaika. Etu voimassa 31.3.2019 saakka.***Todellisen vuosikoron laskennassa on huomioitu luoton alkuun tuleva 6 kuukauden koroton ja kuluton maksuaika.****Kahdelle velalliselle

JOKO SINÄ KÄYTÄT ÄLYSÄHKÖÄ?Priima on markkinoiden monipuolisin sähkösopimus, jossa sähkö on joka hetki valmiiksi kilpailutettua, voit vaikuttaa itse ostamasi sähkön hintaan ja maksimoit esimerkiksi tuottamasi aurinkosähkön hyödyt.

Suunnista osoitteeseen priima.pks.fi ja tilaa Priima.

Edut saadaksesi käytä kampanjakoodia ”Älyomakoti”.

Pohjois-Karjalan Sähkö Rantakatu 29, 80101 Joensuu | p. 013 2663 100 | pks.fi

JÄSENETUNA

- 50 % Priiman kk-maksusta

(norm. 3,52 €/kk) Uusille Omakoti Priima -tilaajille lahjaksi

älypistorasia (arvo n. 40 €)

AURINKOSÄHKÖÄ SAA NYT MYÖS MEILTÄ! Aurinkotuottaja-paketit alk. 6 320 €, sis.

asennuksen. Jäsenetuna saat -100 € hinnasta. Katso lisää osoitteesta aurinkotuottaja.fi tai soita

Niko Malvela, p. 040 922 3309 / Mika Pirhonen, p. 040 922 5644 etunimi.sukunimi@pks.fi

OMAKOTI 1/201934

Jäsenkirje sähköpostiinMuistathan ilmoittaa sähköpostiosoitteesi Omakotiliiton toimistolle (toimisto@omakotiliitto.fi ), jotta saat aina viestin postiisi, kun uusin jäsenkirje ilmestyy. Samalla osallistut matkalahjakortin arvontaan. Aiemmat jäsenkirjeet voit lukea verkossa omakotiliitto.fi /jasenkirje.

Ilmoita punaisista numeroista muodostuva ratkaisusana ja yhteystietosi 14.4.2019 mennessä: omakotilehti@oma-kotiliitto.fi tai Suomen Omakotiliitto ry, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvo-taan kolme Omakotiliitto-aiheista tuotetta. Edellisen ristikon ratkaisusana oli VIISARIT. Arvonnassa onnetar suosi jäseniämme Uudestakaupungista, Kiteeltä ja Keravalta.

35

RistikkoKolumni ROOPE LIPASTI

Omaa rauhaa vaikka vallihaudalla

Pohdin joskus puolivakavis-sani vallihaudan rakenta-mista tontin ympärille.Kirjoittaja on kirjailija, joka rakastaa omaa rauhaa.

ON SUURI ONNI, että ihmiset ovat kovin erilaisia, sil-lä siitä syystä kaikenlaisiin taloihin riittää asujia. Itse olen vannoutunut omakotitaloasuja, mutta oli-sihan sitä muunlaisiakin mahdollisuuksia.

Esimerkiksi rivitalossa yhdistyvät mukavalla ta-valla sekä kerrostalo- että omakotitaloasumisen huonot puolet. Ei ole yksityisyyttä, mutta pitää kui-tenkin huolehtia pihasta.

Kerrostalossa taas saisi ehkä hieman yllättäen elää kaikkein eristyneintä elämää. Vaikka ympärillä on ihmisiä joka ilmansuunnassa, ketään ei tarvitse tavata, ellei halua. Jos sattuu vaikka kuolemaan, hy-vällä tuurilla kukaan ei huomaa sitä vuosikausiin.

Sitten on puutaloyhtiöt, tuo usein kaikkein sosi-aalisin asumisen muoto. Pidetään yhteisiä puutar-hajuhlia, ja ihmisiä yhdistää se, että he rakastavat sitä romanttista vanhan ajan tunnetta, kun nurkissa tuulee ja joka huoneesta lähtee jyrkät portaat johon-kin suuntaan.

OMAKOTITALOKIN ON LÄHTÖKOHTAISESTI hyvin sosi-aalinen asumismuoto. Omakotiyhdistykset ovat täs-tä mainio esimerkki, mutta ylipäänsä se, että on naapurin kanssa yhteinen aita, pakottaa jonkinlai-seen kommunikaatioon.

Kuitenkin samaan aikaan omakotitalo on nimen-sä mukaisesti oma. Naapuri on omalla puolellaan, eikä yhteisiä seiniä ole. Se on erinomainen ja toimi-va tapa järjestää elämä. Naapurin kanssa voi jutella

ja häntä tervehditään, mutta sen suurempaan tutta-vallisuuteen ei tarvitse ryhtyä.

Se sopii minulle mitä parhaiten.

ITSE ASIASSA RAKASTAN OMAA RAUHAA niin paljon, että pohdin joskus puolivakavissani vallihaudan ra-kentamista tontin ympärille. Vaimo ei antanut lu-paa, vaikken ollut vielä päässyt edes ehdotuksen siihen osaan, jossa oli krokotiilejä.

Lievensin siis suunnitelmaani ja tein tontin yh-teen nurkkaan suurista kivistä eräänlaisen muurin ja siihen pienen ”parvekkeen”, josta näki parin sa-dan metrin päähän tiemme alkuun. Tarkoitukseni oli ostaa siihen pieni tykki, jonka olisin suunnannut risteykseen. Siis ihan koristetykki, ei toki oikeaa. Vaimo ei lämmennyt sillekään, mikä kertoo vain hä-nen rajoittuneisuudestaan.

MUTTA ÄLKÄÄ KÄSITTÄKÖ VÄÄRIN, en tietenkään ha-lua ampua tykillä vieraita ja naapureita tai syöttää heitä krokotiileille! En toki! Mutta olisihan se muka-vaa, jos sellainen mahdollisuus varmuuden vuoksi olisi.

My home is my castle, kuten englantilaiset niin oivaltavasti sanovat.

37

Kevätmessuilla pääsee hakemaan intoa tuleviin remontteihin ja tuoksuttelemaan jo kesäpihoja. 4.–7. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät messut palvelevat niin omakotiasujia, mökkeilijöi-tä, puutarhaintoilijoita, remontoijia kuin sisustajia.

Entinen Oma Koti -tapahtuma uudis-tuu monipuolisemmaksi Asu & Remontoi -tapahtumaksi. Siellä esitellään aiempaa enemmän pintaremontointiin ja raken-teelliseen sisustamiseen liittyviä tuotteita ja palveluita. Mallihuoneista saa remont-tivinkkejä ja sisustusideoita.

Pintaremonttien lisäksi messuilta löy-tyy laajasti tietoa erilaisista talopaketeis-ta, ovi-, ikkuna- ja keittiövalmistajista sekä aurinkoenergiasta ja maa- ja ilma-lämpöpumpuista. Messuilla on myös tänä vuonna sekä rakentajan että remontoijan polut, joilta kävijän on helppo löytää omiin tarpeisiin sopivat näytteilleasetta-jat. Uudistetussa Raksanurkassa järjeste-tään työnäytöksiä ja tietoiskuja.

Intohimoiset sisustajat pääsevät kuule-maan muun muassa trendiväreistä ja ko-din harmonisesta värisuunnittelusta. Sis-sarit ry:n sisustussuunnittelijat tekevät messuilla veloituksetonta sisustusneu-vontaa, joten kannattaa ottaa oman kodin pohjapiirros mukaan.

Ulkoilmaelämää voi katsella erilaisilla

pihoilla. Pientaloasujille toteutetaan Koti-piha, vapaa-ajan asujille Mökkipiha ja kai-kille puutarhakärpäsen puraisemille Idea-puutarha.

Ensimmäistä kertaa rakennettava Ko-tipiha on kompakti omakotitalon piha te-rasseineen, autotalleineen ja kasveineen.

Omakotiliitto on mukanaAsu & Remontoi -messuillaOmakotiliiton osastolla 1b18 on tarjolla laki- ja rakennusneuvontaa. Suosituissa linnunpönttötalkoissa voi rakentaa ilmai-seksi oman pesäkolon peipoille tai muille pikkulinnuille.

Omakotiliiton seminaari Tunnistatko ongelmatalon pidetään torstaina klo 14 Seminaarisali 1A:ssa.

Omakotiliiton neuvojat vastaavat ky-symyksiin Rakentamisen ja remontoinnin kyselytunnilla perjantaina klo 15 Gigant-ti-lavalla.

Tule kuuntelemaan myös vaalipanee-

lia! Se järjestetään lauantaina klo 14 Gi-gantti-lavalla.

OmaMökki-messuilta löytyy Omakoti-liiton jätevesineuvontapiste (6d100).

Suuri mökkiläisseminaari on perjan-taina klo 13.30–16. Ilmoittaudu osoittees-sa https://mmm.fi /messut. 200 seminaa-riin ensimmäisenä ilmoittautunutta pääsee messuille ilmaiseksi.

Ideoita kotiin ja pihaan Kevätmessuilta

Kevätmessut avoinnaTo 4.4.–la 6.4. klo 10–18

Su 7.4. klo 10–17

Kevätmessut

Omakotiliitonjäsenkortin näyttämällä

Kevätmessuille kaksi yhden hinnalla (19 €)

Messuilla jaetaanpalkintojaKevätmessuilla julkistetaan kolme palkinnonsaajaa asumisen saralta. Vuoden pientalomyönteisin kuntavalitaan nyt kolmannen kerran ja palkitaan lauantaina 6.4. Palkittava kunta on asumisen ja rakentamisen kannalta pientaloasukkaalle myöntei-sin paikka elää. Omakotiliitto on selvittänyt myönteisintä kuntaa laajalla kyselyllä yhdessä Hirsitaloteol-lisuuden ja Pientaloteollisuuden kanssa.Vuoden omakotiasukas palkitaan viidennen kerran ansioituneesta työstä omakotiasumisen eteen niin ikään lauantaina messujen yhteydessä järjes-tettävässä Omakotiliiton kokouksessa. Vuoden mökkiläinen julkistetaan torstaina 4.4.

Oletko huomannut naapurisi katolla aurinkopaneeleja? Jos et, kohta saatat, sillä yhä useampisuomalainen tarttuu tilaisuuteen ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi. Ilmastonmuutoksen ehkäisy ja vihreät arvotovat nostaneet uusiutuvan energiantuotannon jokaisen arkipäivää koskettavaksi asiaksi. Viime vuonna pidinennätysmäärän esiintymisiä aurinkoenergian hyödyntämisestä.

Tapaan paljon ihmisiä, jotka harkitsevat aurinkopaneelien hankintaa. Heidän yleisin mieltä askarruttavakysymys on, että paistaako meillä täällä Pohjolassa muka niin paljon, että aurinkosähkön tuottaminen oikeastikannattaa? Vastaus on, että kyllä paistaa! Etelä-Suomessa aurinkopaneelit tuottavat sähköä ihan yhtä iloisestikuin niiden sisarukset Pohjois-Saksassa.

Me sähkönjakeluyhtiönä haluamme osallistua muutokseen ja kehittää tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa.Maakaapeloidun, vahvan sähköverkon avulla varaudumme muun muassa palvelemaan yhä useampaaaurinkosähkön tuottajaa, joihin toivottavasti myös sinä ja naapurisi liitytte. Onkin mahtavaa todeta,että vuodenvaihteeseen mennessä jo yli 4 000 taloutta on liittänyt aurinkopaneelinsa Carunan sähköverkkoon.

Aikainen paneeli valon nappaa

Talvi on erinomainen aika aloittaa oman aurinkovoimalan hankinta. Sen sijaan, että liittyisit pitkittyvän toimitus-ja asennusjonon häntäpäähän, voisit ensimmäisten joukossa muuntaa auringonsäteitä kilowattitunneiksi. Paneelienasennus on mahdollista heti kun katto on puhdas lumesta ja jäästä. Useimmille se tarkoittaa maalis-huhtikuuta.

Ja kun investoinnit tulivat puheeksi, pohdit varmaan aurinkopaneelien takaisinmaksuaikaa? Keskimäärin paneelitmaksavat itsensä takaisin noin 10-15 vuodessa ja ne pysyvät toiminnassa vielä vuosikausiksi eteenpäin.Oikein mitoitettuna aurinkosähköjärjestelmä ehtii maksaa itsensä jopa kolme kertaa todellisen käyttöikänsä aikana!

Sivuvaikutuksista huolimatta, tai juuri niiden ansiosta, aurinkosähkön tuottajat kertovatmuutoksen kannattaneen ja hurauttavat sitten akkukäyttöisellä menopelillään kotia kohti.

Aurinkoisin terveisin,Laura SohlmanCarunan asiakaskokemuspäällikköcaruna.fi

YLI 4 000 AURINKOVOIMALAA CARUNAN SÄHKÖVERKOSSA

Antaa paistaa! –

Pyydä ystäväsi jäseneksi,

saat kirjalahjan! omakotiliitto.fi/

ystavankortti

39

Liittymiskortti

Liity jäseneksi

Kyllä. Kannatan parempaa asumista ja haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Lähettäkää minulle jäsenkortti ja tilisiirto jäsenmaksua varten. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Applen iPad-taulutietokoneen. (Arvonta joulukuussa, voittajille ilmoitetaan henkilökoh-taisesti). Täytä ainakin tähdellä * merkityt kohdat.

Asun Omakotitalossa Rivitalossa Paritalossa Kerrostalossa

Minulla on vapaa-ajanasunto. Missä kunnassa: ...........................................................Äidinkieli suomi ruotsi Tietojani ei saa saa käyttää suoramarkkinointiin.

Suomen Omakotiliitto ylläpitää keskitetysti jäsenrekisteriä paikallisyhdistysten jäsenistä. Omakotiliitto voi luovuttaa jäsenen osoitetiedot tapauskoh-taisen harkinnan perusteella ja kertaluontoisesti liiton yhteistyökumppanille. Kyse on tällöin jäsenetujen ja -palvelujen markkinoinnista kirjeitse, mutta joskus myös puhelimitse. Voit aina muuttaa suoramarkkinointikieltoasetuksia esimerkiksi sähköpostilla toimisto@omakotiliitto.fi tai nettilomakkeella omakotiliitto.fi/jasentiedot.

Etu- ja sukunimi * .............................................................................................................................

Lähiosoite (vakituinen osoite) * ...................................................................................................

Postinumero- ja tomipaikka * ......................................................................................................

Sähköposti * ........................................................................................................................................

Puhelin * .......................................................................... Syntymäaika ........./........./............

Paikallisyhdistys (täytä, mikäli tiedät) .....................................................................................

Jäsenhankkijan jäsennumero (täytä, mikäli tiedät) ............................................................

Omakotiliitto maksaa postimaksun

Tunnus 500565500003 VASTAUSLÄHETYS

Omakotiliiton jäsenmaksun säästät nopeasti takaisin hyödyntämällä jäsenetuja. Jäsenenä sinulle kuuluu:

Neuvontaa• lakiasiat• rakentaminen• asumisterveys• energia• jätevesi• piha ja puutarhaTalon huoltokirjaOmakotilehtiPiirin ja yhdistyksen jäsenedut, tapahtumat ja retketAlennukset jäsenkortillaVahva valtakunnallinen järjestö puolustaa ja valvoo etujasi

Liity nyt! Täytä alla oleva liittymis-kortti tai liity netissä omakotiliitto.fi/jaseneksi

Valvomme etujasiTeemme jatkuvasti työtä, jotta pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden etu otettaisiin huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Viimeaikaisia saavutuksiamme ovat esimerkiksi

• kiinteistöveron korotuksen peruminen vuodelta 2018 sekä kiinteistöverouudistuksen lykkääntyminen vuodelle 2022

• sähkön siirtomaksujen korotuskaton asettaminen• jätevesilainsäädännön huojentaminen• kotitalousvähennyksen korottaminen• energiatodistuksen järkevöittäminen omakotiliitto.fi/vaikuttaminen

Liittymällä jäseneksi varmistat, että voimme jatkaa tärkeää työtä kaikkien pientalo- ja vapaa-ajanasukkaiden puolesta! omakotiliitto.fi/jaseneksi

AdobeStock

RÄTTEGÅNGAR GÄLLANDE FASTIGHETS- OCH BOSTADS- KÖP är i dagens läge allt vanligare. Mängden tvister ser inte ut att minska. I tidningarna får man läsa om ersättningssummor som kan ligga vid flera hundra tusen euro. Detta kan skapa oro bland dem som just nu planerar sälja sitt hus. Finns det något sätt att fö-rebygga gräl i framtiden?

FASTIGHETSTVISTERNA ÄR TUNGA FÖR BÅDA PARTER-NA. Därför är det i båda parternas intresse att försöka förebygga eventuella tvister. Även om det inte finns något absolut säkert sätt att undvika alla gräl, finns det ändå flera sätt att försöka förebygga dem.

GENOM ATT GENOMFÖRA EN TILLRÄCKLIGT NOGGRANN KONDITIONSGRANSKNING innan köpet kan man minska risken för eventuella gräl efter kö-pet. Det lönar sig att både säljaren och köparen deltar i granskningen, eftersom man så får en mycket bättre bild av husets verkliga kondition, än genom att enbart läsa igenom konditionsgranskningsrapporten. Den skriftliga rapporten innehåller sällan all den infor-mation som kommit fram och diskuterats under granskningen. Genom att delta i granskningen har båda parterna möjlighet att själv delta i diskussionen och ställa frågor.

FÖR ATT UNDVIKA GRÄL är det viktigt att både säljaren och köparen vet, i vilken kondition huset verkligen är.

Allt för ofta stöter man på kon-ditionsgranskningar, som gjorts alldeles för ytligt. Ifall man under granskningen kons-taterar att det finns risk-konstruktioner i huset, eller ifall man under granskningen ser tecken på eventuella dolda skador, borde dessa alltid un-

dersökas närmare genom att öppna konstruktioner-na. En bra tumregel är att ju äldre huset är, desto utförligare borde granskningen utföras.

ETT NOGGRANT UPPGJORT KÖPEBREV kan hjälpa fö-rebygga gräl. Enligt lagen får köparen inte åberopa en sak som köparen varit medveten om innan köpet, el-ler som köparen skulle ha kunnat konstatera vid en granskning av fastigheten innan köpet. Det lönar sig därför att formulera köpebrevet noggrant, så att alla väsentliga saker blir omnämnda.

DET ÄR SKÄL ATT KOMMA IHÅG, att man vid en kondi-tionsgranskning inte med säkerhet kan konstatera alla de skador som eventuellt finns innanför konstruk-tionerna. Trots att en konditionsgranskning genom-förts innan köpet, kan det ändå finnas dolda fel, som typiskt kommer fram först efter köpet. En stor del av fastighetstvisterna gäller just dolda fel. Med hjälp av ett noggrant formulerat köpebrev kan man på för-hand försöka dela upp ansvaret för eventuella dolda fel mellan köparen och säljaren. Det lönar sig att vän-da sig till en sakkunnig jurist angående regelrätt for-mulering.

IFALL DET TROTS ALLT UPPSTÅR GRÄL lönar det sig för båda parterna att vända sig till en sakkunnig jurist i möjligast tidigt skede. Ur köparens synvinkel är det viktigt att trygga att reklamationen görs i rätt tid och på rätt sätt. Det lönar sig även för säljaren att i möjli-gast tidigt skede vända sig till en jurist, som kan trygga säljarens rättigheter.

DEN BÄSTA LÖSNINGEN FÖR BÅDA PARTERNA är oftast att försöka undvika en lång, dyr och tung rättegång genom att förlikas. Som de gamla ordspråken lyder: Den som gapar efter mycket mister ofta hela stycket, eller bättre att stämma i bäcken än i ån.

Kolumn

Den bästa lösningen är oftast att försöka undvika en rättegång genom att förlikas.

Fastighetstvisterna är tunga för båda parterna

Omakotiliitto

30≈

€/vuosi

Kia KöhlerVicehäradshövding på advokatbyrå Palo & Co och Egnahemsförbun-dets lagrådgivare

Talvi on hyvä aika kattoremontille!

Hämeen Laaturemontti on nyt Vesivek!

vesivek.fi Kattoluuri 019 211 3900

_______________________________________________VOITA ILMAINEN KATTOREMONTTI!

Pyydä tarjous, vielä ehdit osallistumaan kisaan! Lue lisää: vesivek.fi

________ *** ________

Paikalliset pojat rakentavat uuden katon säältä suojaan 1 päivässä!• Ainoa 100 % oma ja kotimainen toimitusketju

• Nosturiavusteinen telineasennus > turvallinen ja tehokas• Ruostumaton ja raidaton Arvo-kouru

• Sertifioitu asennus, 5 vuoden asennustakuu

Valitse turvallisin kattoremontti