Ohjelmistojen, palvelujen ja järjestelmienylläpidon hankintaprosessit ja niihin liittyvät

menettelyt

Heikki Haukiraumatyömarkkinaneuvos

18.03.2008

Järjestelmähankinnat• Heikki Haukirauma

• Ekonomi• Fil.Kand

• Työministeriön palvelukseen 1990• järjestelmäasiantuntija, järjestelmäpäällikkö• Työministeriön tietohallintopäällikkönä v. 1997 –

• Työ- ja elinkeinoministeriön konsernipalvelujen kehittämiskeskuksentietohallintoryhmän vetäjä

• Päävastuu työhallinnon virkailijajärjestelmien tietotekniikka,asiakaspalvelujärjestelmien tietotekniikka

• Tietoliikenne, tietoturva

Järjestelmähankinnat• Työ ja Elinkeinoministeriö (TEM)

• Aloitti toimintansa 1.1.2008

• Rakennettiin entisen työministeriön (TM) ja kauppa- jateollisuusministeriön (KTM) ja ja sisäministeriön (SM)aluekehitysosaston pohjalta

• TM ja KTM lakkautettiin

• SM jatkaa ja keskittyy entistä enemmän turvallisuuteen

Järjestelmähankinnat

• Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat

• työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;

• alueiden kehittäminen;• elinkeinopolitiikka;• energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja

toimeenpanon yhteensovittaminen;• innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja

tekninen turvallisuus;• markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka;• siviilipalvelus

Järjestelmähankinnat• Tässä esityksessä ei ole tarkoitus setviä hankinnan suoritusta juridisena

ongelmana

• Julkiset hankinnat tarkkaan säädeltyjä

• Minusta hankintakoulutus on viime aikoina keskittynyt hieman liikaa tähänjuridiseen puoleen

• Ministeriöissä on runsaasti juridista osaamista• Hallintojuristeja, lainsäädäntötyö

• Hankintaosaamisesta on kuitenkin pulaa

• Juridiikka on erittäin tärkeä, mutta se ei ole hankinnan pääasia

• Hankinnan pääasia on hankinnan kohde

Järjestelmähankinnat• Laajan ohjelmiston tai järjestelmän hankinta on monimutkainen prosessi

• Voi kestää vuosia• Maksaa miljoonia, helposti jopa kymmeniä miljoonia• Syö valtavasti henkilöresursseja

• Työministeriön virkailijajärjestelmän URA hankita lyhyesti• Kesti 7 vuotta• Maksoi 86 milj. markkaa• Työllisti ohjelmistotalossa huippuaikana n. 40 henkeä

kokopäiväisesti, useita virkamiehiä

• Prosessin hallinta edellyttää monipuolista osaamista, pelkkätietotekniikka ei riitä

Järjestelmähankinnat• ……… palvelun toteuttamisen kustannukset olivat noin 152 000

euroa. Vuosien 2003–2007 välisenä aikana palvelun kehittämiseenon investoitu noin 172 000 euroa. Palvelun ylläpito ja tuki ovatmaksaneet vuosien 2003–2007 aikana 340 000 euroa.Viranomaisten henkilöstökustannukset ovat olleet vuosien2005–2007 aikana noin 90 000 euroa.

• ….. käyttö palvelussa on maksanut yli 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksikustannuksia on syntynyt………….

Järjestelmähankinnat• Hankintaprosessi• Elinkaari• Tarjouspyyntö• Tarjous• Kustannusarvio• Tuottavuus• Laatuongelmat• Sanktiot• Resurssipula• Toimituksen aikataulu• Hankinnan määrittelyt• Arkkitehtuurit• Laitealustat• Open source• Tietokantasuunnittelu

• Varusohjelmistot• Substanssiosaaminen• Hankinnan ratkaisu• Markkinaoikeus• Avoin piikki• Järjestelmä ei toimi• Järjestelmä on hidas• Rahapula• Asiakkaat valittavat• Omat työntekijät valittavat• Konsultit rahastavat• Kustannukset karkaavat• Aikataulu pettää• Avainhenkilö lähti• Alihankintaketju

Järjestelmähankinnat• Koitan poimia onnistumisen edellytyksiä, vaaran ennusmerkkejä tai

muita tärkeitä seikkoja hankinnan onnistumisen varmistamiseksi

• Käytettävissä oleva aika rajoittaa esityksen laajuutta ja kestoamelkoisesti

• Kysymykset tarvetulleita

Järjestelmähankinnat• Valtion onnistuneelle hankinnalle asettamat päätavoitteet ovat

• Hankintalainsäädännön noudattaminen• Valtion hallinnon yleisten ohjeiden noudattaminen• Avoin ja kattava kilpailuttaminen sekä tiedottaminen• Pyrkimys edullisiin ratkaisuihin• Laadun varmistaminen• Aikataulujen pitävyys• Hankintaprosessin määrittäminen ja kuvaaminen• Hankintaprosessin jatkuva kehittäminen ja ympäristön seuraaminen• Turhan byrokratian välttäminen prosessissa• Varmistaa riittävä ja osaava henkilöstö• Rahaliikenteen hoitaminen säännösten mukaisesti

Järjestelmähankinnat• Hankinnan periaatteita, työhallinnon hankintastrategiasta

• Hankintatoimi on:• Työhallinnon ydintoimintoja tukeva• Työhallinnon strategioita tukeva• Prosesseiltaan tehokas, taloudellinen, yksinkertainen ja

säännösten mukainen• Ammatillista osaamista ja sähköistä tiedonvälitystä hyödyntävä• Työllisyysnäkökohdat huomioon ottava• Ympäristönäkökohdat huomioon ottava

Järjestelmähankinnat

• Hankintatoimi on tukitoiminto, jonka tehtävänä on tarjotaorganisaatiolle edellytykset tulokselliseen toimintaan. Tämävoidaan saada aikaan toteuttamalla materiaali- ja muutpalveluhankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti

• Hankintatoimella tuetaan kilpailumahdollisuuksien luomista jakäytetään ne hyväksi. Samalla pyritään hallinnon kannaltakokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Hankinnoissanoudatetaan, sen suuruudesta riippumatta, avoimuuden,tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Ehdokkaita jatarjouksen tekijöitä kohdellaan tasapuolisesti.

Järjestelmähankinnat• Hankintatoimen vaiheita :

• Tavoitteen määritys ja toiminnan suunnittelu• Hankinnan suunnittelu• Hankinnan toteutus• Sopimusneuvottelut• Sopimuksen hallinta ja allekirjoittaminen

• Hankintatoimesta syntyvä asiakirjanäyttö :

• määrittelydokumentit• tarjouspyyntö• avauspöytäkirja• tarjoukset• laskelmat• vertailut• Laskelmien mukaiset:• päätökset esittelystä• päätösasiakirja / pöytäkirjaan• hankintapäätöksestä tiedottaminen• sopimusasiakirja

Järjestelmähankinnat• Hankinnan kohteen määrittely

• Ellei hankinnan suorittaja ole perillä siitä mitä tarvitsee, mihin onvaraa, missä aikataulussa tarve on toteutettava, miten hankinnankohteen laatu arvioidaan jne. ovat katastrofin ainekset kasassa

• Perustukset ja kivijalka on pakko rakentaa

• Tarvemäärittely• Vaatimusmäärittely• Toiminnallinen määrittely• Omistajan määrittely• Rahoituspohjan luonti

Järjestelmähankinnat• Tarvemääritys

• Tarvemääritys on lyhyt alustava selvitys potentiaalisestahankinnasta, järjestelmästä tai projektista.

• Kun idea uudesta palvelusta tai järjestelmästä nousee esiin,tehdään ensin suppea, suhteellisen nopea ja lyhyt, selvitysaiheesta. Sen jälkeen voidaan tehdä päätös siitä aloitetaankohankinta, täytyykö se sovittaa aikatauluun tai olosuhteisiin, vaisiirretäänkö sitä tai hylätäänkö se kokonaan.

• Selvitetään kuka on projektin omistaja, mikä on projektiryhmä jaketkä ovat sidosryhmiä.

Järjestelmähankinnat• Vaatimusmäärittely

• Vaatimusmäärittelyssä tulee kuvata seuraavat kokonaisuudet javaatimukset :

• sovelluksen toiminnallisuus• sovelluksen käyttöliittymät ja liittymät ulospäin• suorituskyky (vasteajat, saatavuus, käytettävyys, toipuminen)• ominaisuudet (siirrettävyys, oikeellisuus, ylläpidettävyys, tietoturva)• käytettävät suunnittelustandardit ja toimintaympäristö

Järjestelmähankinnat• Toiminnallinen määrittely

• Toiminnallinen määrittely dokumentissa kuvataan tietojärjestelmäntoiminnot, toteutukselle asetettavat ei-toiminnalliset vaatimukset jarajoitukset.

• Standardin IEEE 830 (IEEE Std 830-1998, IEEE RecommendedPractice for Software Requirements Specfications.) sisältö antaayksityiskohtaiset esimerkit toiminnallisen määrityksen tietosisällönrakentamisesta.

Järjestelmähankinnat• Tarjouspyyntö

• Tarjouspyynnöt ovat valitettavan usein huonoja• Epämääräisiä• Ristiriitoja• Tarjouspyynnön tekemiseen kannattaa panostaa melkoisesti.

Saatujen tarjousten perusteella on pystyttävä ratkaisemaanasia

• Tarjoukset on jollain ihmeen keinolla saatava vertailukelpoisiksi

• ”Kiitämme tarjouspyynnöstänne. Tarjoamme teilletarjouspyynnössänne määriteltyjä palveluita omanprosessimme pohjalta…….”

Järjestelmähankinnat

Onko tällaisessa mitään järkeä?

• …….varsinainen vaatimusmäärittelyaineisto ominaisuuksista jayleisistä vaatimuksista rajoittui noin 10 sivuun. Määrittelyaineisto olikopioitu suurimmaksi osaksi xxxxx -palvelun määrittelyaineistosta.

• ……Tarkastuksen yhteydessä käytyjen keskustelujen pohjaltakilpailutuksen valmistelu on tehty kiireellä ilman riittäväävalmistelua ja vastuiden selvittämistä……..

Järjestelmähankinnat• Tarjoukset

• Tarjoukset voivat suurissa järjestelmähankkeissa olla todella laajojaasiakirjakokonaisuuksia. Varaa riittävästi resursseja niidentutkimiseen

• Tarjous on yrityksen virallinen asiakirja ja se vastaa (sitoo) sitä.Ns. firma-allekirjoitukset tai prokurat vaaditaan käytännössä ainayritysten säännöissä. Niitä ei kuitenkaan noudateta läheskään aina.

• Tarjoukset syytä pyytää myös sähköisinä kopiona

• Tarjoukseen on ehdottomasti vaadittava selkeät tiedot yrityksestä.Yhtenä päätöskriteerinä on aina tarjoajan kyky vastata huutoonsa

Järjestelmähankinnat• Tarjouspyynnössä on siis määriteltävä myös tarjouksen rakenne• Paljon keinoja, muutama tässä

• - taulukoidaan vastauksia (tarjoaja täyttää taulukon)• - vastauksia selkeisiin kysymyksiin• - hintatieto mahdollisimman tarkasti

• Tarjoukset, jotka eivät noudata tarjouspyynnössä asetettujarakenneohjeita tms. on hylättävä

• Synti hylätä paras/edullisin/luotettavin/vakavaraisintarjous/tarjoaja………..

• Kannattaa siis miettiä ja harkita

Järjestelmähankinnat

• Tarjoukset; niiden kirjo on loputon. Yksi esimerkki

• …….hallintapalvelun toteuttamisesta tuli määräaikaan 15.3.2004mennessä yhteensä 10 kappaletta. Tarjousten hintahaitari oli erittäinsuuri. Halvin tarjous oli noin 555 000 euroa kun taas kallein oli yli 4miljoonaa euroa……..

• Valvonnan tekemä johtopäätös

• ……..Tarkastuksen perusteella hankintamenettely on suoritettuasianmukaisesti sekä tarjouksia koskeva vertailu on dokumentoituriittävän tarkasti. Tarjouksien välinen hintaero on ollut kuitenkinhuomattava, joka viittaa siihen, että määrittelyt tarjouspyynnönlaadinnassa eivät ole olleet riittävän yksilöityjä……..

Järjestelmähankinnat• Käsitellessämme tarjouksia on syntynyt selkeä käsitys siitä, että

tehdään tarjouksia joiden päätarkoituksena on vain voittaatarjouskilpailu. Niissä olevia laskelmia työmääristä ja hinnoista eiole tarkoitus toteuttaa sellaisinaan.

• Tämä tulee esiin sopimusneuvotteluissa

• Tarjouksen ylärajat alkavat paukkua, tulee lisätöitä, tulee ”ei kuulutarjoukseen”, tulee yllättäviä ”lisämokkuloita”, ”tarkennuksia” etc

• Ministeriö joutui ajamaan yhdet sopimusneuvottelut suoraankonfliktiin näiden syiden takia. Konflikti selvisi kun tarjoaja pystyikinsopeutumaan oman tarjouksensa rajoihin..

Järjestelmähankinnat• Päätös ja omistajuus

• Kukahan on nyt hankkinut ja päättänyt?

• ……. Yksiköllä ei ole minkäänlaisia sopimuksia tai säännöksiä, joidenperusteella se toimii palvelusta vastaavana viranomaisena, toimijana taihankintayksikkönä. Tarkastuksessa muodostuneen käsityksen mukaanpalvelulla ei ole selkeästi määriteltyä omistajaa………..

• Melkoisen hankala tilanne siis, ja pahenee vain

• …..ei ole toimivaltaa tehdä puitesopimuksia valtionhallinnon muidenhankintayksiköiden puolesta. Kynnysarvot ylittävistä tavara- japalveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun lain (380/1998) 5 §:n2 kohdan mukaan……..

• Tämä riittäköön tästä omistajuudesta

Järjestelmähankinnat• Päätöksen tekemisen kriteereistä on tietenkin hinta- ja laatutekijät

merkittävimpiä

• Julkisissa hankinnoissa kriteerit on ilmoitettava

• Kriteeristön ja niihin liittyvien painotusten ja kerrointen kanssa onbtodellinen työ ja rupeama. Yllättävän runsaasti aikaa vievääpuuhaa.

• Nämä ovat niin hankekohtaoisá, että tässä ei pysty näihinsyvällisemmin pureutumaan

Järjestelmähankinnat• Sopimus

• Sopimukseen tekeminen edellyttää paitsi juridista asiantuntemustamyös asiantuntemusta siitä mistä sovitaan.

• ….on havaittavissa jonkin verran epätäsmällisyyksiä asiakkaan jatoimittajan vastuiden välillä. Sopimuksessa sekä asiakkaan ettätoimittajan vastuulla oli ohjelmistoihin ja järjestelmiin tehtävätpäivitykset ja muutokset sekä näistä aiheutuneet kustannukset….

• Toimittajat ovat yleensä kärkkäitä tarjoamaan omia”perussopimuksiaan”. Näiden nieleminen sellaisinaan on useinsilkkaa hulluutta.

• Valtiolla käytössä omat sopimusehdot

Järjestelmähankinnat• Sopimus on myös riskienhallintakeino

……Tarkastuksen perusteella xxxxx ei ole kiinnittänyt toiminnassaanriittävästi huomiota henkilöstöön liittyvien riskien hallintaan……

• Myöhästymistapauksissa toimittajat tuntuvat kovin herkästikaivavan esiin ”resurssipulan”. Tähän verukkeeseen vastaammeaina, että jos me hyväksymme resurssipulan myöhästymisen syyksion toimittajan hyväksyttävä vastavuoroisesti rahapulahyväksyttäväksi syyksi jättää lasku maksamatta. Puree toi hyvin….

• Toimitusjohtajan tehtävänä on varmistaa se, että yrityksellä ontarvittavat resurssit sitoumustensa täyttämiseen.

Järjestelmähankinnat• TM.llä oli kerran melkoisia vaikeuksia yhden toimituksen loppuun

saattamisen kanssa. Mikään ei mennyt kunnolla ja selitysten kirjooli melkoinen.

• Kutsuimme yrityksen johtoa neuvotteluun ja karmeaakinkarmeampi selitys löytyi. ”Se on niin, että kun meidän Lauttasaarenyksikkö laskuttaa ja Joensuun yksikkö tekee niin eihän siitä mitääntuu kun ei Joensuulaiset saa siitä mitään”. Yritys olipörssinoteraattu, kansainvälisessä omistuksessa nykyään

• Entäs tämä, selityksen antoi pörssinoteeratun yrityksensuurasiakasmyynnistä vastaava varatoimitusjohtaja. ”Palvelummeei oikein ole toiminut kunnolla kun myynti myy enemmän kuintekninen johto kerkiää palvelukapasiteettia rakentaa”. Laskutuskyllä pyöri täysillä…..

Järjestelmähankinnat• Sopimusjuridiikan enempi käsittely tässä yhteydessä maallikon

toimesta ei liene tarkoituksenmukaista

• Kiinnitä huomio ainakin• hintoihin ja ehtoihin milloin maksut lankeavat, maksuehtoihin

yleensä• Takuuehtoihin• Laatumääriitelyihin ja laatupoikkeamien seurantamenettelyihin• Laatusanktioihin• Myöhästymissanktioihin• Aikataulumäärittelyihin ja niissä oleviin sidonnaisuuksiin ja

epämääräisyyksiin• Veroasioihin (alv ) ja mahd. viranomaismaksuihin

Järjestelmähankinnat• Mitä tässä voi tehdä• pääjärjestelmien arkkitehtuurit ovat selkeitä valintoja, ei sattumia• asiakaspalvelun merkitys tiedostetaan selkeästi• kustannukset pysyneet ”kohtuullisesti” hallinnassa

• silti koemme olevamme lähes kriisissä järjestelmäkehityksensuhteen.

• kustannukset pysyvät kurissa koska melkoisesti jää tekemättä• nykyiset järjestelmäkehitysmallit tuottavat järjestelmiä tavalla jossa

tuottavuus ei ole optimaalinen• henkilötyöllä, rahalla ja ajalla pitää saada aikaiseksi enemmän

Järjestelmähankinnat

• Määritellään siis visiota vuodelle 2010

• Järjestelmätuotanto on suurtuotantoa• kokoluokkaa X olevan järjestelmän kehityskustannukset ovat

30% nykyisistä.• kokoluokkaa X olevan järjestelmän kehitysaika on 30%

nykyisestä• teollisuus tuottaa virheetöntä tuotetta• järjestelmien asiakkaan kanssa suoritettava testaus on

muuttunut tilattujen ominaisuuksien verifioinniksi• valtioyhteisöllä, julkisyhteisöillä laajat oikeudet ottaa

käyttöön yhteiskunnan varoilla tuotetut järjestelmät

Järjestelmähankinnat• hyödynnetään ainakin näitä mahdollisuuksia

• generointi, olemme hankkineet koodigenerointiympäristön• open source tuotteiden hyödyntäminen, näitä jo merkittävästi

käytössä• työn tulosten jakaminen, tuo esiin kysymyksen oikeuksien

omistuksesta• luomme moduuleita, komponentteja• kehittämme ja hankimme asiaan liittyvää osaamista

• odotamme yhteistyökumppaneilta samaa, oikeastaanedellytämme ja haluamme pikaisesti myös näyttöjätoimenpiteistä

Järjestelmähankinnat• Olemme melko pitkällä kehitystyössä jonka tuloksilla pyrimme

ratkomaan järjestelmäkehityksen ongelmia

• miten parantaa ohjelmiston laatua• miten parantaa resurssinhallintaa ja käyttöä• miten mahdollistaa uuden osaamisen hankintaa• miten parantaa aikataulujen pitävyyttä• miten parantaa järjestelmäsuunnittelun laatua• miten muuttaa asiakkaan testausprosessi tilattujen

ominaisuuksien verifiointiprosessiksi• miten optimoida tilausvolyymi, käyttöönottoprosessit,

ajopalveluprosessit

Järjestelmähankinnat• Ovatko suuret yhteistyökumppanimme suurteollisuutta?

• Silloin ne pystyvät tuomaan suurteollisuuden edutjärjestelmätuotantoon

• silloin ne esittelevät meille tämän tuomia etuja, perustelevatmuutosta

• kustannusten laskua• kehitystyön nopeutumista• virheettömiä tuotteita

• Ovatko suuret yhteistyökumppanimme suuria nyrkkipajoja?• Silloin ne eivät pysty tuomaan suurtuotannon etuja

järjestelmätuotantoon• silloin ne esittelevät meille kustannusten nousuun johtavia syitä,

perustelevat miksi ei muututa• suorittavat osuudet erottuvat organisaatioläskistä

• Hallinto joutuu valitsemaan yhteistyökumppaninsa• valintakriteerejä tässä hahmotellaan.• olemme jo hylänneet tarjouksia, jotka perustuvat ajatukseen ”tehdään

niin kuin ennenkin”

Järjestelmähankinnat• Lienemme yhtä mieltä siitä, että henkilötyöstä on maksettava Suomessa

kunnon palkka?

• Mutta, mutta• kunnon palkka edellyttää työn olevan tuottavaa• työn on oltava silloin virheetöntä

• henkilöstön mitoitusta ei ole tehty virheiden etsimisen jakorjaamisen perusteella

• työn tulosten testausprosessin on oltava mahdollinen• testausprosessin on muututtava verifiointiprosessiksi

• työn tulosten käyttöönottotilanteen oltava helppo• voimme kouluttaa virkailijan, emme asiakkaitamme (volyymit)

• merkittävä osa järjestelmäkehityksen kuluista on sidottu aikaan.Kalenteri-aikaan. Siis ei kellonaikaan. Vielä

• tilaus aamulla, toimitus iltapäivällä. Saman päivän aikana?

Järjestelmähankinnat• TEM on katsonut olevan mahdotonta vastata v. 2010 tuotannollisiin

tavoitteisiin ilman järjestelmäkehitystyökalujen ja niiden käytön metodienuusintaa

• Tässä astuu kuvaan mallinnus, koodigeneraattori ja niiden edellyttämätmenetelmät

• tavoitteemme on nostaa suorittavan työn arvostusta, tuottavuutta,mielekkyyttä ja monia muitakin edellytyksiä ja ominaisuuksia nostamallatämän suorittavan työn abstraktiotasoa

• TEM etenee tässä täysin suunnitelmallisesti ja siksi tämä tavoite ja senperusteella käynnistettävät toimenpiteet on mietittävä ja suunniteltavatarkkaan. Tämä on haastavampaa ja vaativampaa kuin nykyinen työ.

• tästä tehtävästä selviäminen edellyttää nykyisen osaamisenhyödyntämistä ja uuden osaamisen syntyä

Tähän sitten ehkä päädytään……• Tarkastuksen kysymyksiä olivat:

• .• Tehtyjen hankintojen sekä palveluiden kehittämisen ja käytön

lainmukaisuus• .• Ei ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että hankinnan perusteena olevilla

vaatimusmäärittelyillä toteutetaan osaltaan julkisista hankinnoista annetunlain (1505/1992) 1.1 §:ssä (nykyisen hankintalain 348/2007 2.1 §)tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Lisäksitarjouspyyntöjä laadittaessa olisi tullut huomioida valtion hankinnoistaannetun asetuksen (1416/1993) 6.1 §:n säännös, jonka mukaantarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että siihen perustuvat tarjouksetovat keskenään vertailukelpoisia. Tarkastuksen perusteella -palvelunhankinnassa ei ole menetelty tasapuolisen kohtelun edellyttämällä tavallaja siten, että tarjouspyyntö olisi ollut riittävän selkeä. Tarjouskilpailunjälkeen ministeriö teki 28.5.2003 ………

Tähän sitten ehkä päädytään……• ……tekemät sopimusjärjestelyt ovat tuolloin voimassa olleen

hankintalainsäädännön näkökulmasta ongelmallisia, mutta selkeitäsäännösten vastaisuuksia ei kuitenkaan tarkastuksessa havaittu.…… on toiminut tuolloin voimassa olleen valtion hankinnoistaannetun asetuksen (1416/1993) 2.2 §:n tarkoittamalla tavalla.

• ……joten ei ole menetellyt asiassa julkisista hankinnoista annetunlain (1505/1992) 5.1 §:n ja 5.2 §:n sekä valtion hankinnoistaannetun asetuksen (1416/1993) 3 §:n ja 4 §:n mukaisesti.

• Kiitos mielenkiinnosta• Hyvää kevään jatkoa, vappuun on 43 päivää. Teillä lienee jo

juhlasuunnitelmia. Minä taidan silloin laittaa veneen vesille….