OIKEUDENMUKAINEN SUOMI

EI HARVOILLE

Vasemmistoliiton vaaliohjelma eduskuntavaaleissa 2019

Minkälaisessa Suomessa sinä haluat elää? Meidän Suomessamme vähennetään päättäväisesti köyhyyttä ja kitketään eriarvoisuutta Meidän Suomessamme ilmastonmuutosta torjutaan päättäväisesti Meidän Suomessamme luodaan työtä panostamalla osaamiseen Meidän Suomemme kantaa vastuuta myös maailmalla

SISÄLLYS

4 12 18 22 26

MINKÄLAISESSA SUOMESSA SINÄ HALUAT ?

politiikassa on kyse valinnoista, silti meille syötetään päätöksiä aivan liian usein pakon varjolla. Sanotaan, että ilmastonmuu-tosta ei ole varaa torjua, vaikka yrityksille jaetaan ympäristölle haitallisia tukia miljardeja euroja. Sanotaan, että koulutuk-sesta on leikattava, vaikka samaan aikaan yhteisiä rahojamme tuhlataan suurituloisten veronalennuksiin. Tänä keväänä on aika laittaa loppu tälle keinotekoiselle pakon politiikalle ja rakentaa sellaista Suomea, joka on hyvä kaikille, ei harvoille. Yhdessä tekemällä se on mahdollista.

Minkälaisen Suomen sinä haluat? Kysyimme tätä kysymystä ympäri Suomen järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Keskus-teluissa ihmiset toivat esiin huolensa Suomen nopeasta kahtia jakautumisesta. Suomesta on tulossa maa, jossa yhdet pärjäävät ja toiset putoavat kyydistä.

Tässä ohjelmassa esitetään vasemmistoliiton ratkaisuja oikeu-denmukaisen ja inhimillisen Suomen puolesta. Esitämme myös useita keinoja, joilla uudistukset rahoitetaan. Yritystukia uudista-malla varoja voidaan uudelleenkohdentaa vähintään puolen mil-jardin edestä. Verovälttelyn ja harmaan talouden vastaisilla toi-menpiteillä valtion verotuloja voidaan kasvattaa sadoilla miljoo-nilla. Vasemmistoliiton esittämillä muutoksilla arvioidaan valtion verotulojen kasvavan ainakin puolen miljardin verran.

Huolen ohella keskustelutilaisuuksissa esiin nousi toivo ja luottamus siihen, että voimme yhdessä valita tälle maalle uuden suunnan. Yhdessä tekemällä voimme laittaa pisteen Suomen kahtiajakamiselle ja rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Me voimme yhdessä hillitä ilmastonmuutosta. Yhdessä voimme myös lopettaa tulevaisuuttamme nakertavat koulutusleikkaukset ja ryhtyä vahvistamaan suomalaista osaamista.

Politiikassa on kyse juuri tästä: ongelmien selättämisestä ja paremman maailman rakentamisesta. Yhdessä.

Tämä ohjelma esittelee ratkaisumme Suomen suurimpiin ongelmiin. Tänä keväänä me voimme yhdessä valita Suomelle oikeudenmukaisen suunnan ja tehdä tämän ohjelman esityksistä totta. Tule mukaan!

KAHDEKSAN KYMMENESTÄ SUOMALAISESTA ON HUOLISSAAN ERIARVOISTUMISESTA.*

TÄNÄ KEVÄÄNÄ ON AIKA KORVATA KÖYHYYS OIKEUDENMUKAISUUDELLA.

*IroResearch 9/2018

TÄNÄ KEVÄÄNÄ NOSTAMME IHMISIÄ KÖYHYYDESTÄ me elämme yhdessä maailman vauraimmista maista. Siitä huoli-matta kokemus köyhyydestä on monelle jokapäiväistä. Arki täyttyy jatkuvasta sinnittelystä: miten saada rahat riittämään edes välttämättömimpään? Miten selittää lapselle, ettei hän pääse harrastuksiin yhdessä luokkatovereiden kanssa?

Meidän Suomessamme oikeus luottaa tulevaisuuteen kuuluu kaikille eikä vain harvoille. Meidän Suomessamme jokaista pää-töstä tehdessä pitää muistaa kysyä, parantaako tämä varmasti myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia.

Näin korvaamme köyhyyttä oikeudenmukaisuudella:→ Takaamme jokaiselle oikeuden päästä viikossa terveyskeskukseen maksutta. → Parannamme sosiaaliturvaa ja uudistamme sitä kohti perustuloa.→ Alennamme asumisen hintaa.

Lue lisää keinoistamme eriarvoisuuden pysäyttämiseksi sivulta 12

TÄNÄ KEVÄÄNÄ OTAMME NISKALENKIN ILMASTON-MUUTOKSESTAme olemme viimeinen sukupolvi, joka voi pysäyttää ilmaston lämpenemisen. Keinot ilmastokriisiin ratkaisemiseksi ovat tiedossa, nyt tarvitaan vain päättäväisiä toimia. Tänä keväänä Suomen on aika ryhtyä tositoimiin ilmastonmuutoksen ratkaise-miseksi. Aikaa on vähän, mutta yhdessä tekemällä onnistumme.

Näin torjumme yhdessä ilmastonmuutosta:→ Nostamme Suomen raiteille. → Teemme maanviljelijöistä ja metsänomistajista ilmastosankareita.→ Ratkaisemme ilmastokriisin rakentaen samalla tasa-arvoisempaa Suomea.→ Nopeutamme ekologista rakennemuutosta kasvattamalla tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta.→ Karsimme ympäristölle haitallisia tukia reippaalla kädellä.

Lue lisää keinoistamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sivulta 12

TÄNÄ KEVÄÄNÄ LUOMME SUOMEEN UUTTA TYÖTÄ PANOSTAMALLA OSAAMISEEN suomalainen työ muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Suorittavia töitä siirretään maihin, joissa työstä maksetaan vähem-män kuin Suomessa. Työn muutos ei koske vain duunareita. Myös juristin, graafikon ja insinöörin korvaa yhä useammin algoritmi tai verkosta ostettava palvelu. Työntekijät jakautuvat kahteen jouk-koon: yksien työstä kilpaillaan, toisten työlle ei ole ottajia. Töitä ja hyvinvointia tarjotaan niille, jotka pystyvät luomaan osaamisellaan uutta.

Tänä keväänä on aika valita, menestyykö Suomi osaamisella ja luovuudella, vai seuraammeko Sipilän hallituksen tietä kohti mata-lapalkkaisia töitä ja kaventuvaa hyvinvointia.

Näin luomme Suomeen työtä panostamalla osaamiseen:→ Nostamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.→ Takaamme jokaiselle oikeuden opiskeluun ja opinto-ohjaukseen.→ Autamme itsensätyöllistäjiä ja pienyrittäjiä.→ Toteutamme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen.

Lue lisää keinoistamme menestykseen työn murroksen keskellä sivulta 16

MEIDÄN SUOMESSAMME VÄHENNETÄÄN PÄÄTTÄVÄISESTI KÖYHYYTTÄ JA KITKETÄÄN ERIARVOISUUTTA

1. Vähennämme köyhyyttä ja pienituloisuuttaSuomalaisella köyhyydellä on monet kasvot. Niukkuuden kanssa kamppailevat paitsi opis-kelijat, eläkeläiset ja työttömät, myös monet työssäkäyvät. Köyhyys on myös sukupuolittu-nutta. Yhä useammat lapsetkin elävät köyhyy-dessä. Varallisuuserot ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Seitsemällä varakkaimmalla suomalaisella on jo yhtä paljon varallisuutta kuin 40 prosentilla suomalaisista yhteensä.

Keinomme köyhyyden vähentämiseksi:

Alennamme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja Terveyskeskusmaksusta luovutaan koko maassa. Säädetään yksi 760 euron vuosittainen maksukatto lääkkeille, terveyspalveluille ja Kelan korvaamille matkakustannuksille. Jotta kenenkään maksut eivät nouse nykyisestä, uuteen maksukattoon sisällytetään erilliset maksutokatot lääkkeille, terveyspalveluille ja matkakustannuksille.

Uudistamme sosiaaliturvaa kohti perustuloaSosiaaliturva uudistetaan köyhyyden vähentä-miseksi, muuttuneeseen työelämään sopivaksi sekä lannistavan byrokratian vähentämiseksi

ja sukupuolten tasa-arvoa edistäväksi. Vasem-mistoliiton tavoitteena on vähintään 800 euron perustulo, joka rahoitetaan veromuutoksilla. Hyvätuloisilta perustulo verotetaan pois.

Seuraavalla vaalikaudella etenemme perustulon suuntaan Parannamme heti perusturvaa hyvittämällä viime vuosina perusturvaan tehdyt leikkauksetYhdistämme työmarkkinatuen, peruspäivära-han, vanhuuseläkeikää edeltävän kansaneläk-keen, perustason sairaus- sekä vanhempain-päivärahat, kotihoidontuen, opintorahan sekä yrittäjien starttirahan yhdeksi perusturvaksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.

Toteutamme aiempaa laajemman perustulo-kokeilun, jonka avulla tutkitaan perustulon vai-kutuksia suomalaiseen työikäiseen väestöön.

Lakkautamme työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömien rangaistukset.

Korotamme perusturvaa hintojen nousua vastaavasti.

Alennamme asumisen hintaaKohtuuhintaisten asuntojen määrää kasvukes-kuksissa lisätään niin, että 40 prosenttia uudisra-kentamisesta on julkisesti tuettua ARA-tuotan-toa. Alennetaan asumisen hintaa neljän vuoden määräaikaisella vuokrankorotusjarrulla, joka hil-litsee asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa.

Asumistukeen käytetään moninkertaisesti

enemmän valtion rahaa kuin asun-totuotantoon. Tämä suhde pitää muuttaa. Vain kohtuuhintaisilla asunnoilla saadaan asumisen hinta alas. Poistamme asunnottomuuden turvaamalla lailla jokaiselle oikeu-den turvalliseen ja kohtuuhintai-seen asuntoon. Yllättävän asunnot-tomuuden varalle tarjotaan koko maassa riittävästi matalan kynnyk-sen hätämajoitustilaa.

Turvataan valtion tulot oikeudenmukaisella verotuksellaTuloverotuksen progressiota lisä-tään. Pienituloisten verotuksen keventämiseksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostetaan tuntu-vasti niin, että valtio korvaa tulome-netykset kunnille. Vastaavasti suuri-tuloisimpien valtion tuloveroasteik-koa kiristetään. Suomalaisten enem-mistön ansiotuloverotus kevenee tai pysyy ennallaan.

Pääomatulojen verotusta uudis-tetaan progressiivisemmaksi ja lis-taamattomien yritysten omistajien kohtuuttomat osinkoverohelpotuk-set poistetaan. Samalla pienten pää-omatulojen verotusta kevennetään. Otetaan käyttöön varallisuusvero. Suurten perintöjen ja lahjojen vero-tusta kiristetään. Vakuutuskuorten, kapitalisaatiosopimusten, tiettyjen sijoitusrahastojen, holding-yhtiöi-den ja muiden vastaavien omistusjär-jestelyiden veroetuja karsitaan, jotta yhtiöiden osakkeiden suora omistus on yhtä kannattavaa kuin omistami-nen erilaisten omaisuusjärjestelyiden kautta. Ei ole oikein, että piensijoit-tajat maksavat usein enemmän veroa kuin suurten omaisuuksien haltijat.

Rajoitamme aggressiivista verosuunnitteluaTehostamme ja teemme oikeu-denmukaisemmaksi suuryritysten verotusta. Mahdollisuuksia vältellä veroja esimerkiksi keinotekoisten velka- ja korkojärjestelyiden, pöy-tälaatikkoyhtiöiden ja veroparatii-sirakenteiden avulla rajoitetaan.

Harmaan talouden kitkemiseksi laa-jennetaan pakollisen veronumeron käyttöä rakennusalalta majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalve-lualalle, telakkateollisuuteen ja tek-nologiateollisuuteen. Tyyppihyväk-syttyjen kassakoneiden käyttö teh-dään pakolliseksi.

Edistetään EU:n yhteisen ja yhdis-tetyn yritysveropohjan käyttöönot-toa sekä kattavaa julkista, maakoh-taista veroraportointia. Yhteinen ja yhdistetty veropohja hillitsee tehok-kaasti EU:n sisällä tapahtuvaa vero-välttelyä ja -kilpailua. Julkinen vero-raportointi helpottaa veronmaksun oikeellisuuden arviointia.

2. Vähennämme yksinäisyyttä ja vahvistamme yhteisöllisyyttäYksinäisyyttä on kutsuttu nyky-päivän kansantaudiksi. Siitä kärsi-vät kaikenikäiset ja hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat suomalai-set. Arvioiden mukaan 20 prosent-tia suomalaisista kärsii yksinäisyy-destä. Se on yleistä niin elämän alku- ja loppuvaiheissa kuin yksin elävien keski-ikäistenkin keskuudessa. Suo-messa on kotitalouksista yhden hen-gen talouksia 43 prosenttia, neljän-neksi eniten Euroopassa.

Keinomme yksinäisyyden vähentämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi:Takaamme kaikille nuorille harrastusmahdollisuudet.Harrastusten kallistuminen on joh-tanut tilanteeseen, jossa kaikilla nuorilla ei ole varaa omaan harras-tukseen. Tukemalla koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa, kunnallista harrastusvälineiden lainaustoimin-taa taiteen perusopetuksen saavutet-tavuutta, kuntien liikuntapalvelui-den kehittämistä sekä kehittämällä seurojen tukea harrastusmaksuja alentavaan suuntaan on mahdollista taata kaikille mahdollisuus mielek-kääseen harrastamiseen.

Tuemme kansalaisyhteiskuntaaKansalaisyhteiskunta kantaa ison vastuun erityisesti ikäihmisten yksi-näisyyden torjunnassa ja hyvinvoin-nin edistämisessä. Tukemalla kan-salaisjärjestöjä valtakunnallisesti ja paikallisesti edistetään myös ihmis-ten osallistumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.

Lisäämme yhteisöllistä asumista ja luomme kohtaamispaikkojaAsuntopolitiikalla ja kaupunkisuun-nittelulla voidaan vähentää yksinäi-syyttä, kun ihmisille tarjotaan mah-dollisuuksia yhteisölliseen asumi-seen ja rakennetaan julkisiin tiloihin kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.

Estämme koulukiusaamista Liian moni suomalainen nuori ja lapsi joutuu kohtaamaan kiusaa-mista ja ulkopuolelle jättämistä. Koulukiusaamisen vastainen työ tar-vitsee valtakunnallisia resursseja ja ohjelman, joka ottaa huomioon koko koulutuksen alakoulusta korkea-kouluihin. Kiva koulu -toimintamal-lia kehitetään julkisin varoin ja se juurrutetaan jokaiseen suomalaiseen kouluun mm. poistamalla toiminta-mallin lukuvuosimaksut.

3. Torjumme lapsiköyhyyttä ja nuorten syrjäyttämistäKöyhyys on voimakkaasti periyty-vää. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa usein pitkään aikuiselä-mään asti. Suomalainen hyvinvoin-tivaltio ei ole onnistunut katkaise-maan köyhyyden kierrettä: köyhissä perheissä elää 150 000 lasta. Joka vuosi noin 10 000 suomalaisen nuo-ren opiskelu päättyy peruskouluun. Työn ja koulutuksen ulkopuolella on arvioitu olevan 66 000 nuorta. Alle 25-vuotiaista nuorista noin 15 pro sent tia on vail la toi sen as teen tut kin toa.

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

13

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

12

Keinomme nuorten köyhyyden ja syrjäyttämisen ehkäisemiseksi:

Parannamme lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluitaVähennämme lapsiperheköyhyyttä korottamalla yksinhuoltajien lapsi-lisää ja turvaamalla lapsilisät myös toimeentulotukea saaville. Lapsella, joka asuu vuorotellen kahden van-hemman luona, pitää olla mahdolli-suus kahteen viralliseen osoitteeseen. Vahvistamme lapsiperheiden palve-luita, kuten kotipalvelua. Varmis-tamme päiväkoti- ja alakouluikäisille räätälöidyt hoitojärjestelyt iltapäivä-, viikonloppu- ja ilta-ajoille. Sää-dämme lastensuojeluun lakisääteisen enimmäisasiakasmitoituksen, jonka mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vastuul-laan enintään 30 lasta.

Turvaamme kaikkien oikeuden varhaiskasvatukseenPalautamme tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille lap-sille ja ulotamme velvoittavan mak-suttoman esiopetuksen viisivuotiai-siin lapsiin. Kehitämme oppivelvol-lisuutta, jotta koulun aloittaminen voidaan tehdä nykyistä joustavam-min. Selvitämme myös oppivelvolli-suuden varhaistamista.

Kehitämme varhaiskasvatuksen laatua pienentämällä yli kolmevuo-tiaiden lasten ryhmäkokoja niin, että päiväkodissa työskentelee yksi koulutettu ammattilainen seitsemää lasta kohti. Myös osa-aikaisesti päi-vähoidossa olevilla lapsilla on oikeus samaan määrään kasvattajia. Nos-tamme varhaiskasvatuksen henkilös-tön palkkoja vastaamaan paremmin

työn vaativuutta. Lisäämme hen-kilöstön sukupuolisensitiivistä koulutusta.

Teemme toisesta asteesta maksuttoman ja otamme käyttöön koulutustakuunPidennämme oppivelvollisuusikää 18 vuoteen ja ulotamme oppivelvolli-suuden toiselle asteelle. Yhdistettynä maksuttomiin oppimateriaaleihin tämä ehkäisee tehokkaasti koulutuk-sen ulkopuolelle jäämistä ja opin-tojen keskeyttämistä. Takaamme jokaiselle nuorelle paikan luki-ossa, ammatillisessa oppilaitok-sessa, oppisopimuskoulutuksessa tai VALMA-koulutuksessa.

Parannamme mielenterveyspalveluitaNopeutamme pääsyä mielenterveys-palveluihin ja turvaamme riittävän määrän psykologeja, terveydenhoi-tajia ja kuraattoreita päiväkodeissa, peruskoulussa ja toisella asteella. Matalan kynnyksen palveluihin panostaminen on paras tapa tukea nuoria ennaltaehkäisevästi.

Estämme pikavippien aiheuttamaa ylivelkaantumista ja maksuhäiriöitäKiellämme pikavippien mainostami-sen. Kuluttajaluottojen korkokatto laa-jennetaan koskemaan kaikkia luot-toja niiden suuruudesta riippumatta, ja vakuudettomille kulutusluotoille mää-rätään kustannuskatto. Muutamme lakia niin, että maksuhäiriömerkin-nät poistetaan luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai velan peruste on poistunut. Sosiaalista luoto-tusta tulee tarjota koko maassa.

Nuorisotyön resurssit kuntoonNuorisotyön ammattilaiset tekevät Suomessa vaikuttavaa työtä nuorten syrjäyttämistä vastaan, usein hyvin niukoilla resursseilla. Etsivä nuo-risotyö, ohjaamot ja nuorten työpa-jat muodostavat tärkeän nuorisotyön kokonaisuuden, joka ohjaa ja tukee elämän vaikeissa paikoissa. Seu-raavalla vaalikaudella nuorisotyön resursseja parannetaan.

4. Ehkäisemme alueiden eriarvoistumistaSuomi kaupungistuu edelleen, mikä näkyy alueiden ja maakuntien sisäi-senä ja niiden välisenä eriytymi-senä. Suurten etäisyyksien paikka-kunnilla lähipalvelut vähenevät ja kiinteistöjen arvot laskevat, kasvu-keskuksissa kipuillaan ylikorkeiden vuokrien ja työvoimapulan kanssa. Myös alueiden sisäiset erot ovat suu-ria. Maakuntien keskuskaupungit kasvavat, mutta reuna-alueet kärsi-vät väestökadosta ja lapsiperheiden poismuutosta. Isoissa kaupungeissa eri kaupunginosat eriytyvät, kun asumisen kalleus ja huono asunto-politiikka ajavat pienituloiset pois keskustoista.

Keinomme alueiden eriarvoisuuden vähentämiseksi: Säilytämme riittävät erikoissairaan-hoidon palvelut ympäri SuomeaJuha Sipilän hallituksen keskittämis-asetus sekä 350 miljoonan säästöt erikoissairaanhoitoon ovat aiheut-taneet perusteettomia toimintojen alasajoja monissa aluesairaaloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-tuksessa turvataan oikeus päättää alueellisesti erikoissairaanhoidon

työnjaosta, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus huomioiden.

Turvaamme mahdollisuuden korkeakoulutukseen jokaisessa maakunnassaKoulutus on keskeisessä roolissa, niin eri alueiden työvoiman saata-vuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista. Jokai-sessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkea-koulu. Myös ammatillinen koulu-tus ja koulutuspaikkojen riittävä tarjonta on keskeistä aluepolitiikan näkökulmasta.

Pidämme huolta tiestöstämmeSuomen kaltaisessa maantieteelli-sesti suuressa mutta harvaan asu-tussa maassa tieverkoston kunto on tärkeää, niin elinkeinoelämän kuin kansalaisten arjen sujuvuu-den kannalta. Kertyneen korjaus-velan vähentämiseksi tieverkoston kunnossapidon rahoitus nostetaan parlamentaarisen työryhmän esittä-mälle tasolle.

Tuemme lähipäiväkoteja ja -kouluja tarpeita vastaavastiKohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen sekä lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatteen vahvistaminen ehkäisevät parhaiten alueiden eriy-tymistä kasvukeskuksissa.

5. Toimimme työttömyyden ja työvoimapulan ratkaisemiseksiSuomalaisen työvoimapolitiikan epäonnistumista kuvastaa hyvin tilanne, jossa maassa on samaan aikaan korkea rakenteellinen työttö-myys ja työvoimapula. Moniin töihin

ei löydy osaavia tekijöitä ja samanai-kaisesti sadattuhannet suomalaiset ovat vailla työpaikkaa. Väestön van-heneminen kasvattaa työvoiman tar-vetta tulevaisuudessa. Työttömyys-turvan leikkaukset ovat pahentaneet työttömien taloudellista ahdinkoa samaan aikaan, kun palvelut ovat riittämättömällä tasolla.

Keinomme työttömyyden ja työvoimapulan lieventämiseksi:

Takaamme pitkäaikaistyöttömille oikeuden työhönSäädämme ensimmäisenä askeleena kaikille yli 24 kuukautta työttömänä olleille subjektiivisen oikeuden palk-katuettuun työhön yrityksissä, kun-nissa tai kolmannella sektorilla. Palkkatuen käyttöä yrityksissä hel-potetaan ja viime kädessä julkinen tai kolmas sektori tarjoaa palkkatu-kityön vaikeasti työllistyville.

Takaamme myös jokaiselle työttömälle oikeuden oppiaTyön vaihtoehtona ei pidä nähdä työttömyyttä. Takaamme kaikille työttömille työnhakijoille oikeuden omaehtoiseen opiskeluun.

Perumme aktiivimallin ja luovumme työvoimapoliittisista karensseistaHelpotamme työn vastaanottamista purkamalla sosiaaliturvan byrokrati-aloukkuja. Mahdollistamme työtulo-jen ja sosiaaliturvan joustavan yhdis-tämisen sekä luovumme byrokraatti-sesta aktiivimallista ja työvoimapo-liittisista karensseista.

Nostamme ulosoton suojaosaaHelpotamme ulosottoon ja velka-vankeuteen ajautuneiden tilan-netta niin, että palkasta käteen jäävä summa aidosti palkitsee työnteosta. Nostamme suojaosan ilman elatus-korotusta nykyisestä 672 eurosta vähintään 800 euroon kuussa. Samalla elatuskorotus säilytetään nykytasolla.

Parannamme osatyökykyisten tukea ja helpotamme työkyvyttömien pääsyä eläkkeelleOn arvioitu, että suuri osa pitkäai-kaistyöttömistä on joko osatyöky-kyisiä tai työkyvyttömiä. Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen työky-kyohjelma. Kehitämme osatyöky-kyisten tuen ja palveluiden laatua ja luovumme samalla sosiaaliturvan rangaistuksista. Työkyvyttömien pit-käaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyä pitää helpottaa. Kuntouttavaan työtoi-mintaan ei ohjata ihmisiä, jotka eivät tarvitse kuntoutusta. Kuntouttavan työtoiminnan laatua parannetaan.

Lisäämme muuntokoulutustaValtio panostaa yhdessä paikallisten koulutusjärjestäjien kanssa muuntokoulutusohjelmiin niillä alu-eilla, joissa työvoimapula on suurin. Ammatillisen koulutuksen resurssit ovat keskeisessä roolissa myös työ-voimapulaan vastaamisessa.

Teemme työlupien käsittelystä nopeampaa ja työehtojen valvonnasta parempaaEU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlu-paprosessit kestävät tällä hetkellä

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

14

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

15

pahimmillaan lähes vuoden. Nopeu-tamme työlupaprosesseja lisäämällä ELY-keskusten resursseja. Samalla vahvistamme ulkomaalaisen työvoi-man työehtojen ennakko- ja jälkikä-teisvalvontaa muun muassa luotta-mushenkilöiden tiedonsaantioikeuk-sia parantamalla.

6. Vastaamme vanhustenhuollon kriisiin ja kavennamme terveyserojaSuomi vanhenee ja yli 75-vuotiai-den määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Syntyvyys laskee ja ihmiset elävät yhä pidempään. Van-hustenhuollon tarpeen kasvu näkyy jo, mutta siihen ei ole varattu riittä-viä resursseja. Palvelurakenteiden muuttaminen yhdistettynä niukkoi-hin resursseihin on johtanut tilan-teeseen, jossa huonokuntoiset ikäih-miset asuvat kodeissaan eikä koti-hoidossa ole tarpeeksi työntekijöitä. Resursseja tarvitaan myös tervey-denhuoltoon, sillä liian pitkät terve-yskeskusjonot ja ylisuuret asiakas-maksut aiheuttavat terveyseroja.

Keinomme vanhustenhuollon parantamiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi:

Takaamme jokaiselle oikeuden päästä terveyskeskukseen viikossa maksuttaMuutamme hoitotakuuta ja ohjaamme terveyskeskuksiin lisää resursseja, jotta jokainen pääsee kii-reettömissä tapauksissa korkeintaan viikossa terveyskeskuslääkärin vas-taanotolle. Terveyskeskusmaksuista luovutaan koko maassa.

Lisäämme hoitajia vanhusten palveluihin Parannamme hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhus-ten hoidon tarvetta. Teemme hoita-jamitoituksesta velvoittavan kirjaa-malla sen vanhuspalvelulakiin ja velvoitamme kunnat noudattamaan vanhuspalvelulakia erityisesti hoi-tosuunnitelman laatimisen ja sen noudattamisen osalta.

Omaishoitajat ovat olennainen osa vanhustenhuoltoa. Heidän ase-mansa vaihtelee kunnittain eivätkä omaishoitajat ole yhdenvertaisessa asemassa. Vahvistamme omaishoi-tajien asemaa ja varmistamme, että omaishoitajat saavat riittävän talou-dellisen ja muun tuen työlleen asuin-paikasta riippumatta.

Perustamme vanhusasiainvaltuutetun viranSuomeen perustetaan vanhusasiain-valtuutetun virka valvomaan ikäih-misten palveluiden toteutumista sekä kirittämään lainsäädäntötyötä. Vanhusasiainvaltuutetun tehtävä olisi toimia niin valvojana, epäkoh-tien raportoijana kuin palveluiden kehittäjänä.

Tuomme vanhuspalveluihin vaihtoehtoja, valinnanvapautta ja laatuaVanhusten heitteillejättö kotihoidon nimissä on lopetettava ja huonokun-toisten sekä yksinäisyydestä kärsi-vien on päästävä halutessaan palve-luasumiseen tai yhteisölliseen asu-miseen. Palvelutaloihin ja kotihoi-toon on lisättävä tuntuvasti työnteki-jöitä, ja heidän vähimmäismääränsä sekä ammattipätevyytensä taso on määriteltävä. Vanhuspalveluiden

maksujen pitää olla oikeudenmukai-sia ja maksukriteerien yhdenmukai-sia koko maassa.

Laitamme yksityistämisen sijaan palveluketjut kuntoon Sote-uudistuksessa palataan Sipilän hallitusta edeltäneelle parlamentaari-sen yhteistyön linjalle ja rakennetaan alueellinen sote-palvelujen kokonai-suudesta – niin palvelujen järjestämi-sestä kuin tuotannostakin – vastaava hallinto. Sen jälkeen monikanavara-hoitus yhdistetään yhdeksi tasa-arvoa ja vaikuttavuutta edistäväksi koko-naisuudeksi. Näin voidaan parantaa palveluiden laatua ja monipuolisuutta sekä kehittää niitä.

Torjumme eläkeläisköyhyyttä Eläkeläisköyhyys on Suomessa mer-kittävä ongelma. Ikäihmisten toi-meentuloon vaikuttavat niin Sipilän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ylisuuret asiakasmaksut. Eläkeläis-köyhyyttä on torjuttava korottamalla takuu- ja kansaneläkettä sekä asia-kasmaksuja alentamalla.

7. Vahvistamme ihmisoikeuksia kansallisestiSuomen ihmisoikeuspolitiikassa on paljon parannettavaa. Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille, ja fyysisen tai sek-suaalisen väkivallan kokemuksia on aivan liian monella. Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin että Euroo-pan komissio ovat todenneet, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatimi-nen sukupuolen juridisen vahvista-misen edellytyksenä on ihmisoikeus-loukkaus. Silti tämä edellytys sisältyy edelleen Suomen translakiin. Useat

YK:n jäsenvaltiot kehottivat YK:n yleismaailmallisessa määräaikais-tarkastelussa Suomea poistamaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen.

Keinomme ihmisoikeusperustaisen politiikan vahvistamiseksi:

Vahvistamme saamelaisten oikeuksiaRatifioimme alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 –yleis-sopimuksen. Tämä vahvistaa saame-laisten oikeuksia, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä vaikutus-valtaa muun muassa maankäyttöä koskevissa kysymyksissä.

Vahvistamme vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuttaVammaisten henkilöiden itsemää-räämisoikeus, ihmisoikeudet, yhden-vertaisuus, esteettömyys ja saavutet-tavuus on huomioitava kaikessa pää-töksenteossa. Vammaisten ihmisten elinikäisiä palveluita ei saa kilpai-luttaa. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen on toteuduttava Suo-messa täysimääräisesti.

Uudistamme translain itsemääräämisoikeuden pohjalta Suomen ihmisoikeuksia loukkaava translaki on häpeällinen. Translaki uudistetaan kokonaisuudessaan itse-määräämisoikeuden pohjalta, ja vaa-timukset muun muassa lisääntymis-kyvyttömyydestä poistetaan.

Huolehdimme laadukkaasta ja luotettavasta turvapaikkaprosessistaJokaisen ihmisen on voitava luottaa

siihen, että turvapaikkaprosessi nou-dattaa oikeusvaltion periaatteita ja että hakijan suojelun tarve selvite-tään luotettavasti. Turvapaikanhaki-joiden oikeusturvaan tehdyt heiken-nykset perutaan. Riittävä oikeusapu ja valitusoikeus ovat tärkeitä oikeus-turvan kannalta.

Edistämme hyviä väestösuhteitaVihapuhetta, rasismia ja syrjin-tää ehkäistään suunnitelmallisella, poikkihallinnollisella työllä yhteis-kunnan eri tasoilla, kuten koulu-tuksessa, työmarkkinoilla ja viran-omaistoiminnassa. Vastakkain-asettelua torjutaan eriarvoisuutta vähentämällä.

Lisäämme lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten ehkäisemisen resurssejaSeksuaalirikosten ja lähisuhdevä-kivallan ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tehdään valtakun-nallinen toimenpideohjelma. Seksu-aalirikoslainsäädäntöä täytyy uudis-taa muun muassa lisäämällä suos-tumuksen puute raiskauksen tun-nusmerkistöön. Seksuaalista väki-valtaa kokeneiden tukikeskuksia ja matalan kynnyksen palveluita pitää perustaa koko maahan, ja turvakoti-paikkojen määrä pitää nostaa Euroo-pan neuvoston edellyttämälle tasolle.

Pakkosteriloiduille anteeksipyyntö ja korvausSuomessa pakkosterilisoitiin 7500 ihmistä vuosina 1935–1970. Vammai-sia ihmisiä, mielisairaita ja romaneja pakotettiin sterilisaatioon “rotuhy-gieenisin” perustein. Pakkosterili-saation uhrit ovat esittäneet toiveen

anteeksipyynnöstä. Suomen valtio ei ole käsitellyt asiaa eikä arvioinut toi-mintaansa. Ruotsissa valtio on pyy-tänyt pakkosterilisoiduilta anteeksi ja maksanut korvauksia. Suomen valtion tulee pyytää anteeksi pak-kosterilisoiduilta ja maksaa aiheutta-mastaan kärsimyksestä korvaus pak-kosterilisaation uhreille.

Huumeiden haittojen vähentäminen samanarvoiseksi tavoitteeksi rikoskontrollin rinnalleJatkuvasti muuttuva huumausaineti-lanne vaatii uusien päihdetyön muo-tojen kokeilemista ja käyttöönottoa. Huumausainelainsäädännön rikos-kontrollipainotteisuus kuitenkin rajoittaa uusien haittojen vähentä-misen keinojen kokeilemista. Tämä luo tarpeettoman vastakkainasette-lun poliisin työn ja haittoja vähentä-vän työn välille. Vastakkainasettelun purkamiseksi huumausainelain tar-koitukseen tulee lisätä käytön hait-tojen vähentäminen ja huumausai-nelain yleiskieltojen poikkeuksiin tulee lisätä luvan varainen haittoja vähentävä työ.

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

16

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

17

MEIDÄN SUOMESSAMME ILMASTONMUUTOSTA TORJUTAAN PÄÄTTÄVÄISESTI

8. Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessäIlmaston lämpeneminen vaikuttaa ihmis-ten elinoloihin kaikkialla maailmassa. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei onnistuta rajoitta-maan korkeintaan puoleentoista asteeseen, aiheuttavat sekä kuivuus että merenpinnan nousu, äärimmäisten sääilmiöiden yleisty-minen ja rajut metsäpalot suurta inhimillistä hätää sekä taloudellisia kustannuksia ympäri maailman. Ilmastokriisin ratkaiseminen on kaikkien yhteinen vastuu, ja tuleva vuosikym-men on siinä keskeisessä roolissa.

Toimemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi:

Teemme Suomesta hiilinegatiivisen 2030-luvun alkuun mennessä Seuraavassa hallitusohjelmassa Suomi tavoit-telee hiilinegatiivisuutta 2030-luvun alkuun mennessä. Se edellyttää ilmastopäästöjen mer-kittävää vähentämistä, hiilinielujen kasvatta-mista sekä yhteiskunnan rahavirtojen ohjaa-mista tukemaan tätä siirtymää.

Nostamme Suomen raiteillePanostamme rataverkon peruskorjaukseen ja ratapihoihin – näin matkustusajat lyhenevät ja raideliikenteen palvelutaso paranee. Luomme vaalikauden ylittävän investointisuunnitel-man uusille raidehankkeille. Tavoitteemme

on nopeuttaa Helsingistä länteen, pohjoiseen ja itään suuntautuvia yhteyksiä merkittävästi. Rakennamme uusia raideyhteyksiä ja paran-namme linja-autoliikennettä siellä missä rai-teita ei vielä ole. Kannatamme myös tavaralii-kenteen rataveron poistamista, jotta saamme tavarankuljetusta siirrettyä raiteille entisestään.

Teemme liikenteestä päästöttömän vuoteen 2045 mennessä – sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavallaTavoitteemme on tehdä liikenteestä päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Panostamme joukkolii-kenteen palvelutasoon kaikissa asutuskeskuk-sissa, ja selvitämme ruuhkamaksujen käyttöön-ottoa pääkaupunkiseudulla. Autokannan säh-köistämistä tuetaan latausverkkoa kehittämällä ja sähköistämällä työsuhdeautot. Tuemme pie-nituloisten mahdollisuuksia muuttaa bensiini- ja diesel-autoja biokaasu- tai etanolikäyttöisiksi. Auto- ja ajoneuvoverotusta kehitetään niin, että verotus suosii vähäpäästöisiä autoja.

Luovumme fossiilisista polttoaineistaLuomme aikataulun fossiilisista polttoaineista irtautumiselle energiantuotannossa. Kivihii-lestä luovutaan vuonna 2025, ja turpeen käyt-töä vähennetään päästökaupan ja verotuksen avulla niin, että turpeen energiakäyttö lop-puu 2030-luvun alussa. Polttoöljyn energia-käytöstä luovutaan 2030-luvulla. Koska maa-kaasu on hiiltä ja öljyä vähäpäästöisempää ja

puhtaampaa, se säilytetään viimei-senä fossiilisena polttoaineena, mutta siitäkin luovutaan viimeistään 2040-luvun alussa.

Teemme maanviljelijöistä ja metsänomistajista ilmastosankareita Maa- ja metsätalous ovat ratkaise-vassa roolissa hiilinielujen kasvatta-misessa. Luomme metsänomistajille kannustinjärjestelmän, joka palkit-see hakkuiden lykkäämisestä – eli hiilinielun vahvistamisesta. Järeäm-mästä puusta saa paremman hin-nan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsän-omistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn hiilivaraston kasvattami-sesta. Myös maaperän hiilensidontaa parannetaan. Tämä tapahtuu maan

multavuutta parantamalla – se paitsi sitoo hiiltä, myös parantaa metsän ja viljelyskavien kasvua, sekä vähentää lannoituksen tarvetta. Lisäksi pai-kalliseen kiertoon perustuvat bioe-nergiaratkaisut lisäävät sekä energia- että ravinneomavaraisuutta.

Teemme puurakentamisesta kärkihankkeen ja laitamme sisäilmaongelmat kuntoonSillä, mitä Suomessa kaadetulla puulla tehdään, on väliä niin ilmas-ton kuin kansantalouden kannalta. Puutuotteiden jalostusarvon nos-taminen on kansantaloudellisesti järkevää. Puurakentamisen edistä-minen on myös ilmaston kannalta kannatettavaa – hiilivarasto säi-lyy, kun puuta käytetään rakennus-materiaalina. Laadukas puuraken-taminen on myös hyvä tapa torjua

sisäilmaongelmia. Nostamme seu-raavalla vaalikaudella puuraken-tamisen kansalliseksi kärkihank-keeksi, ja edistämme puurakenta-mista muun muassa uudistamalla rakennusmääräyksiä.

Karsimme ympäristölle haitallisia tukia reippaalla kädelläYmpäristölle haitallisia tukia ohja-taan hyödylliseen käyttöön vähin-tään 500 miljoonalla. Tämä tar-koittaa esimerkiksi seuraavia uudistuksia:

Päästökaupan epäsuorien kustan-nusten kompensoimisesta teollisuu-delle luovutaan.

Kohtuullistetaan energiaintensii-visen teollisuuden ja maatalouden energiaveron palautuksia, ja tue-taan uusiutuvan energian käyttöä ja

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

19

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

18

energiatehokkuuden parantamista.Kaivokset siirretään ylempään

sähköverokantaan.Korotetaan turpeen verotusta.Nostetaan yhdistetyn sähkön- ja

lämmöntuotannon kivihiilen vero-tusta, ja vauhditetaan kivihiilestä luopumista.

Ratkaisemme ilmastonmuutoksen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavallaIlmastonmuutosta pitää hillitä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Saastuttaja maksaa -peri-aatteen toteuttamisen pitää näkyä myös niin, että suurituloiset kanta-vat pienituloisia suuremman talou-dellisen vastuun. Lentoveron avulla ohjaamme ilmastonmuutosten kus-tannuksia erityisesti suurituloisille paljon lentäville. Energiaremontti-tuella tuemme maaseudun pienitu-loisia oman kiinteistön lämmitysjär-jestelmän uudistamisessa. Luomme Suomeen kestävän siirtymän ohjel-man, jolla turvaamme työntekijöi-den mahdollisuudet uudelleenkou-luttautumiseen ja alanvaihtoon.

9. Suojelemme luonnon monimuotoisuuttaIlmastonmuutoksen rinnalla maa-ilmassa on käynnissä kuudes suku-puuttoaalto. Ilmasto ja luonnon monimuotoisuus kytkeytyvät toi-siinsa voimakkaasti. Monimuotoi-nen luonto pystyy paremmin sopeu-tumaan muuttuvaan ilmastoon, mutta negatiivinen kytkös on vielä voimakkaampi: kun metsää kaade-taan, hävitetään samalla sekä monien lajien koti ja elinmahdollisuudet että ilmastonmuutokselta suojeleva hiili-varasto. Tämä pätee niin pohjoisissa havumetsissä kuin tropiikin sademet-sissä. Itseään ruokkiva noidankehä tapahtuu sekä merissä että maalla.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi:Rakennamme vahvan ja riippumat-toman ympäristöhallinnon.

Yhtä keskeistä kuin luonnon moni-muotoisuutta edistävät ohjelmat ja hyvä lainsäädäntö on vahva, riit-tävästi resursoitu ja riippumaton ympäristöhallinto. Ympäristöhal-linto valvoo lainsäädännön toteutu-mista ja estää ympäristölle haitalli-set suunnitelmat. Ympäristöhallin-non toimintaedellytykset turvataan vahvistamalla alue- ja valtakun-nan tason valvontaa, palauttamalla valitusoikeus ja antamalla yleinen ympäristöedun valvonta erillisen viranomaistahon vastuulle.

Uudistamme suomalaisen kaivoslainsäädännönSäädämme lain siitä, että kaivok-sista louhittavat maaperän rikkau-det kuuluvat lähtökohtaisesti kan-salaisille ja yhteiskunnalle. Kaivos-toimintaa harjoittavien yritysten on maksettava riittävä korvaus kansalli-somaisuutemme hyödyntämisestä ja ympäristöhaittojen aiheuttamisesta. Kunnille säädetään yksiselitteinen oikeus päättää kaivostoiminnan sal-limisesta ja kieltämisestä alueellaan. Lisäksi malminetsintä luonnonsuo-jelualueella lopetetaan, ja louhitusta malmista maksetaan yhteiskunnalle korvausta veron kautta. Ympäristö-vaikutusten arvioimisen menette-lyä muutetaan niin, että valtio vas-taa arvioinnista, mutta sen maksaa kaivostoiminnan harjoittaja. Kai-vostoiminnan sosiaalinen toimilupa muutetaan kaivosyhtiötä velvoitta-vaksi: kaivospaikkakunnan tulevai-suus turvataan rahastoimalla sen varalta, että kaivostoiminta loppuu tai kaivosyhtiö ajautuu konkurs-siin. Kulttuuristen vähemmistöryh-mien ja uskonnollisten yhteisöjen erityiskysymykset on otettava huo-mioon kaikessa niiden toimintaan vaikuttaviin kaivoksiin liittyvässä päätöksenteossa.

Laitamme metsien ja soiden suojeluohjelmat kuntoonSuot ovat Suomen tärkein hiiliva-rasto ja tärkeitä myös luonnon moni-muotoisuuden kannalta. Seuraavalla

vaalikaudella päivitämme ja toteu-tamme soidensuojeluohjelman, nos-tamme metsien suojeluasteen Ete-lä-Suomessa vähintään 10 prosent-tiin ja palautamme Metso-ohjel-man rahoituksen riittävälle tasolle. Metsien hakkuumäärät pidetään sellaisina, että luonnon monimuo-toisuuden säilyttäminen ja metsien muut käyttömuodot ovat mahdolli-sia. Tämä on mahdollista toteuttaa valtion omistamissa talousmetsissä laskemalla Metsähallituksen tulou-tustavoitteita. Metsätalouden tuet uudistetaan niin, että ne kannusta-vat monipuolisiin metsänhoitome-netelmiin, kuten jatkuvan kasvatuk-sen menetelmään.

Edistämme kasvisruokailua ja vahvistamme eläinten oikeuksiaLaaditaan kansallinen ilmastoruo-ka-ohjelma, joka tähtää lihankulu-tuksen vähentämiseen sekä ymmär-ryksen lisäämiseen ruoantuotan-nosta. Siirrytään julkisissa han-kinnoissa ja ruokailuissa kasvis-painotteiseen lähiruokaan. Lihan, kananmunien ja maidon osalta kun-tia ohjataan suosimaan suomalaista luomutuotantoa. Uudistetaan eläin-lakia tukemaan tuotantoeläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Kiel-letään eläinten liikkumista voimak-kaasti rajoittavat emakkohäkit sekä siirtymäajan jälkeen myös maidon-tuotannossa parsinavetat.

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

20

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

21

MEIDÄN SUOMESSAMME LUODAAN TYÖTÄ PANOSTAMALLA OSAAMISEEN

10. Vastaamme työn murrokseen ja yhä nopeampaan teknologiseen kehitykseenTyön ja työelämän muutosta kiihdyttävät tällä hetkellä teknologian nopea kehitys ja työ-markkinoiden kansainvälistyminen. Teknolo-gian kehittyminen hävittää työpaikkoja ja luo uusia, sekä muuttaa eri työnkuvien ja ammat-tien sisältöjä ja vaatimuksia. Mahdollisuus jat-kuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämi-seen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityk-sen elinkeinopoliittinen merkitys. Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaami-seen, ei palkkoja alentamalla.

Takaamme jokaiselle oikeuden opiskeluun ja opinto-ohjaukseenMahdollistamme omaehtoisen opiskelun työt-tömyysturvalla, ja otamme käyttöön osa-ai-kaisten työntekijöiden opintosetelit. Työn ohessa opiskeleville turvaamme oikeuden työ-ajan lyhentämiseen. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa esimerkiksi nelipäiväisenä työviik-kona. Kehitämme muuntokoulutuksia, jotka tukevat sekä yksilöiden että elinkeinorakenteen kehittymistä sekä avointa ammatillista toisen asteen koulutusta.

Luomme avoimen data- ja digityökalupakinEdistämme avoimen datan, avoimen lähde-koodin sekä avoimien rajapintojen luomista

ja hyödyntämistä kaikkialla yhteiskunnassa. Rakennamme pienten yritysten ja itsensä-työllistäjien käyttöön avoimella lähdekoodilla toteutetun ilmaisen digitaalisen työkalupakin, jonka kautta pienyrittäjät saisivat esimerkiksi taloushallintoon ja palkanmaksuun tarvittavan ohjelmiston käyttöönsä.

Parannamme itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asemaaTuemme kotimaisia pienyrittäjiä nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 30 000 euroon. Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa parannetaan ottamalla käyttöön työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä ja yhdistelmävakuutus. Muutetaan kilpailulain-säädäntöä niin, että se mahdollistaa itsensä-työllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden.

Toteutamme taiteen prosenttiperiaatteenTaiteen ja kulttuurin rahoitusosuus nostetaan prosenttiin valtion budjetista.

Lisärahoituksella on mahdollista korvata henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset sekä rahoittaa pitkään valmisteltua kulttuurin val-tionosuusuudistusta ja siten varmistaa sen läpimeno.

Toteutetaan kulttuurin valtionosuusuudistus ja sen tavoitteet valtionosuusjärjestelmän jous-tavuudesta ja uusien taiteenalojen rahoituksen piiriin pääsystä aluepoliittisesti tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla, mikä edellyttää rahoituk-sen lisäämistä. Valtion taiteilija-apuraha ja siihen

sidottu verovapaan apurahan määrä on korotetaan 30 000 euroon vuodessa. Apurahan määrän on jatkossa seurat-tava valtion palkansaajien säännölli-sen ansiotason kehitystä. Apurahojen korotuksen yhteydessä on tarkastel-tava MELA-maksun toimivuutta.

Taiteen prosenttiperiaatetta raken-netussa ympäristössä ja sote-toimin-nassa kehitetään edelleen taiteen saavutettavuuden varmistamiseksi.

Velvoitamme julkisen sektorin teet-tämään taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä, aidoilla työosuuskun-nilla tai tilaamaan ne y-tunnukselli-selta yritykseltä. Rakennamme julkis-rahoitteisten toimijoiden rahoituseh-toihin mekanismin, joka estää työn teettämisen palkkatyösuhteen ulko-puolella keinotekoisesti työkorvauk-silla tai laskuttamalla. Lisärahoituk-sella on mahdollista korvata henki-löstöön kohdistuvat leikkaukset sekä rahoittaa pitkään valmisteltua kult-tuurin valtionosuusuudistusta ja siten varmistaa sen läpimeno.

Nostamme tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoituksen maailman huipputasolleAsetetaan tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) nostaminen viiteen prosent-tiin bruttokansantuotteesta. Julki-sen rahoituksen osuuden on oltava vähintään yksi prosentti, mikä edel-lyttää lisäpanostuksia tieteen ja kor-keakoulujen perusrahoitukseen sekä yritysten TKI-tukiin.

11. Vähennämme työelämän epävarmuutta ja stressiä Samaan aikaan, kun maassa on hälyt-tävän korkea työttömyys, kärsii moni työelämässä oleva uupumuksesta ja stressistä. Epävarmat työehdot ja pät-kätyösuhteet tekevät toimeentulosta epäsäännöllistä ja vaikeuttavat tulevai-suuden suunnittelua. Mahdollisuudet työelämäjoustoihin sekä työn ja per-he-elämän yhteensovittamiseksi vai-kuttavat monien suomalaisten päätök-siin lasten saamisesta.

Teemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen 6+6+6-mallin mukaanMahdollistetaan perhevapaiden tasai-sempi jakaminen: 6+6+6-malli antaa mahdollisuuden kuuden kuukauden ansiosidonnaiselle perhevapaajaksolle kummallekin vanhemmalle, jonka lisäksi vanhemmat saavat vapaasti päättää, miten kolmannen jakson vapaita jaetaan. Ketään ei pakoteta mihinkään, mutta valinnanvapaus ja tasa-arvo paranevat. Perhevapaiden ja työelämän sopimusten tulee koh-della adoptioperheitä samoin kuin perheitä, joihin syntyy lapsi.

Edistämme palkkatasa-arvoa alojen ja sukupuolten välilläToteutamme kunnianhimoisen palk-katasa-arvo-ohjelman, jossa matala-palkka-aloille tehdään muita suu-rempia korotuksia (ns. tasa-arvoerät) ja palkka-avoimuutta edistetään takaamalla luottamushenkilöille riit-tävät tiedonsaantioikeudet. Luodaan palkkaeroja anonyymisti seuraava tietokanta, josta saatava tieto mah-dollistaa sukupuolten välisten palk-kaerojen korjaamisen. Sukupuoli-vaikutusten seuraavan arvioinnin (suvaus) rinnalla suoritetaan työ-muodosta johtuva vaikutusarviointi työn hinnanmuodostukseen mää-räaikaisen ja osa-aikaisen työllisty-misen sekä itsensä työllistämisen osalta. Tasa-arvovaltuutetun toimin-taan lisätään resursseja.

Toteutamme lyhyemmän työajan kokeilun ja uudistamme vuorotteluvapaatToteutetaan rajattu joustavan työajan kokeilu, jossa työaikaa lyhennetään 30 tuntiin viikossa erilaisilla työaika- ja palkkamalleilla sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudistetaan vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuo-rotteluvapaan hyödyntäminen täy-tyy olla mahdollista 10 vuotta töissä olleille. Vuorotteluvapaan ajaksi on voitava palkata kuka tahansa

tehtävään soveltuva henkilö, joka on jäänyt aidosti työttömäksi.

Teemme alipalkkauksesta lain vastaista ja säädämme lakisääteisen minimipalkanIhmisellä pitää olla oikeus tulla toi-meen palkallaan. Työehtosopimuk-sia vahvistetaan säätämällä niiden rinnalle laki vähimmäispalkasta. Ali-pakkaus kriminalisoidaan petoksen tunnusmerkistöä muuttamalla.

Takaamme ay-liikkeelle kanneoikeuden ja mahdollistamme itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeudenAnnetaan ammattiliitoille kanneoi-keus ja vahvistetaan luottamushen-kilöiden toimintaedellytyksiä ja tie-donsaantia. Yksittäiselle työnteki-jälle on hyödyllistä, ettei hän joudu olemaan yksin riitatilanteessa työn-antajaa vastaan vaan että ammatti-liitto voi ajaa hänen asiaansa. Muute-taan kilpailulainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja työsopimuslain soveltamisalaa laa-jennetaan palkansaajiin rinnastetta-viin itsensätyöllistäjiin.

Edistämme paikallista sopimista ja avaamme yt-lakiaSäädetään työntekijöiden myötämää-rämisoikeudesta työpaikan muutosti-lanteessa uudistamalla yhteistoimin-talaki ja laajennetaan neuvotteluvel-vollisuus myös alle 20 työntekijän yri-tyksiin. Paikallista sopimista ediste-tään työehtosopimuspohjaisesti niin, että sopiminen tapahtuu järjestäyty-neen työntekijäosapuolen kanssa.

12. Parannamme tieteen arvostusta ja korkeakoulutuksen rahoitustaJuha Sipilän hallituksen aikana suomalaiseen tutkimukseen ja korkeakoulujen rahoitukseen on

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

23

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

22

kohdistettu leikkauksia, joilla on ollut vakavia seurauksia suomalai-selle tieteelle ja tieteen tekijöiden asemaan. Tutkijat sinnittelevät pät-kätyösuhteissa epävarman rahoi-tuksen turvin, ja viimeisten vuosien aikana monet tieteentekijät ovat jät-täneet Suomen. Vuonna 2009 hyväk-sytyn yliopistolain seurauksia käsit-televissä tutkimuksissa on myös käy-nyt ilmi, että korkeakoulujen työil-mapiirit ja henkilöstön vaikutus-mahdollisuudet ovat heikentyneet huolestuttavan paljon.

Turvaamme korkeakoulutuksen riittävän, avoimen ja vakaan julkisen rahoituksenPalautamme yliopisto- ja ammattikor-keakouluindeksit osaksi rahoitusta ja varmistamme myös sektoritutkimus-laitosten riittävän rahoituksen. Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä pitää siirtää tuntuvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoi-tukseen. Kilpailutetun rahoituksen on oltava vain täydentävää rahoitusta. Uudistetaan tutkimusrahoitus siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi,

läpinäkyvämpi ja tehokkaampi.

Uudistamme yliopistolakia demokratian palauttamiseksi Yliopistolakia on tarkistettava niin, että se varmistaa kollegiaalisen demo-kratian yliopistoissa ja yliopistoyh-teisön jäsenten yhdenvertaiset osal-listumisoikeudet yliopiston päätök-sentekoon. Yliopiston päätöselinten lähtökohtana on oltava niin sanottu tasakolmikanta, jolloin kustakin yli-opistoyhteisöryhmästä (professorit, muu opetus-, tutkimus- ja hallinto-henkilökunta sekä opiskelijat) on hal-lintoelimissä samansuuruinen edus-tus. Yli puolet hallituksen jäsenistä on tultava yliopistoyhteisön sisältä.

Korotamme opintorahaa osana sosiaaliturvauudistustaNostetaan korkeakouluopiskelijoi-den opintorahaa välittömästi 101 euroa kuussa.

13. Vähennämme koulutuksen epätasa-arvoaOppimistulokset ovat Suomessa

heikentyneet kaikilla Pisa-tutkimuk-sessa mitatuilla osa-alueilla. Alueel-liset erot ovat kasvaneet, ja poikien ja tyttöjen osaamiserot ovat suurem-mat kuin koskaan ennen. Samalla on syytä huomioida, että osaamiserot samaa sukupuolta olevien välillä edelleen ovat suuremmat kuin suku-puolten väliset. Erityisen suuri ongelma on heikosti osaavien oppi-laiden määrän kasvu. Oppilaan per-hetaustan ja oppimistulosten väli-nen yhteys on kasvanut nopeim-min kaikista OECD-maista. Selitys tälle ei tutkijoiden mukaan ole löy-dettävissä koulujen seinien sisältä, vaan koulutuksen eriarvoistumi-sen voimistuminen on ennen kaik-kea osoitus ja seuraus yhteiskunnan eriarvoistumisesta.

Laajennamme varhaiskasvatuksen maksuttomuutta ja pysäytämme voitontavoittelunNostamme varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta laajentamalla maksuttomuutta, laadukkailla sisäl-löillä ja tarvittaessa esimerkiksi

erityisrahoituksella alhaisen osallistu-misasteen alueilla. Taloudellisen voiton tekeminen varhaiskasvatuksella este-tään kuten perusopetuslaissa on tehty.

Pienennämme perusopetuksen ryhmäkokojaPerusopetuksen ryhmäkoot pienen-netään. Ryhmäkoot vaikuttavat suo-raan koulujen työilmapiiriin ja opis-kelijoiden mahdollisuuksiin saada yksilöllistä tukea. Perusopetukseen tarvitaan opettajamitoitus, joka tur-vaa riittävän pienet ryhmäkoot, esi-merkiksi niin, että kahdella ensim-mäisellä luokalla mitoitus on 1:18 ja luokilla 3–9 mitoitus on 1:20.

Tuomme tukea ja joustavuutta opiskeluun Kolmiportaisen tuen toteutumi-seen ohjataan nykyistä enemmän resursseja, muun muassa erityisluo-kanopettajien ja erityisopettajien palkkaamiseen. Erityistä tukea tar-vitsevien oppilaiden määrä pienentää vastaavasti ryhmäkokoa. Lähtökoh-tana on aina kuitenkin oltava oltava oppilaan etu: pienryhmäopetus voi

olla joissakin tapauksissa oikea tapa tukea oppilasta. Mahdollistetaan peruskoulun opintojen tekeminen yksilöllisessä tahdissa sekä osallistu-minen joustavaan perusopetukseen kaikille sitä tarvitseville.

Kasvatamme toisen asteen rahoitusta ja tehostamme yhteistyötäOhjaamme pikaisesti lisää resursseja ammatillisen koulutuksen lähiopetuk-seen sekä henkilökohtaisten opetus-suunnitelmien laadintaan perusrahoi-tusta korottamalla. Työpaikalla tapah-tuvaan oppimiseen on turvattava laa-dukasta ja henkilökohtaista ohjausta, muun muassa työpaikkaohjaajien koulutuksella. Vahvistetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteis-työtä tarjoamalla opiskelijoille opin-tokokonaisuuksia valittavaksi molem-milta puolilta. Oppivelvollisuusikä pidennetään toiselle asteelle.

Tuemme opiskelua ja sujuvoitamme pääsyä jatko-opiskeluunYlioppilaskirjoitusten painoa jatko-valinnoissa vähennetään. Kiintiöistä

ja rajoituksista luovutaan ja mahdol-listetaan myös pääsykoemuotoinen väylä jatko-opintoihin.Vahvistetaan niin opiskelijahuol-lon kuin opinto-ohjauksen resurs-seja koko toiselle asteelle. Jälkioh-jausvelvoite ulotetaan koskemaan koko toista astetta. Koulutusasteiden nivelvaiheita helpotetaan esimer-kiksi maksuttomilla avoimen korkea-koulun opinnoilla, joiden avulla on mahdollista hakeutua tutkinto-opis-kelijaksi. Toteutetaan koko koulutus-polun kattava koulutuksen tasa-ar-vosuunnitelma, jossa huomioidaan erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen.

Turvaamme kaikille edellytykset ammatilliseen aikuiskoulutukseen2010-luvulla ammatillinen aikuis-koulutus on kääntynyt laskuun. Siitä on myös tullut entistä valikoivampaa: sitä saavat vähiten ne, jotka sitä eni-ten tarvitsevat. On selvitettävä syyt, mistä väheneminen johtuu ja etsit-tävä keinot koulutuksen tasa-arvon lisäämiseksi myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

24

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

25

MEIDÄN SUOMEMME KANTAA VASTUUTA MYÖS MAAILMALLA

14. Edistämme rauhaa ja vakautta koko maailmaanAikamme turvallisuusuhkat ovat perinteisiä sotilaallisia uhkakuvia laajempia. Laajan tur-vallisuuden uhkiin kuuluvat esimerkiksi ilmas-tonmuutos, maailman energia- ja vesivarojen rajallisuus, väestönkasvu, terrorismi, tartunta-taudit, järjestäytynyt rikollisuus ihmiskauppa mukaan lukien, tietoturvahyökkäykset ja niiden myötä yhteiskunnan ja yksilön haavoittuvuuden lisääntyminen. Maailma tarvitsee kansainvä-listä yhteistyötä näiden suurten turvallisuusuh-kien ratkaisemiseksi, mutta samaan aikaan maailmassa on käynnissä hajaannuksen trendi, jossa maailman suurvallat vetäytyvät monen-keskisestä sääntöpohjaisesta yhteistyöstä.

Näin luomme rauhaa ja vakautta ympäri maailman:

Lopetamme asekaupan sotaa käyvien maiden kanssaSuomi ei käy asekauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sodassa, joissa on konflikti-alueita tai jotka polkevat ihmisoikeuksia, kuten Saudi-Arabia, Turkki, Yhdistyneet Arabiemiraa-tit ja Israel. Suomi ajaa aktiivista aseidenriisuntaa

ja liittyy rypäleaseiden kieltosopimukseen. Suomi allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Käynnistämme asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisenUskottava kyky oman maan puolustamiseen perustuu yleiseen ja tasa-arvoiseenmaanpuolustusvelvollisuuteen, koko maan puo-lustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuu-teen. Asevelvollisuusjärjestelmää on uudistet-tava tasa-arvoa ja vapaaehtoisuutta lisäämällä.

Teemme sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaSuomi ei osallistu Nato-johtoisiin sota- ja tais-teluharjoituksiin, joissa harjoitellaan Naton 5. artiklan mukaista yhteistä puolustusta. Vah-vistamme eduskunnan asemaa Suomen turval-lisuus- ja puolustuspolitiikassa. Naton isäntä-maasopimus, Naton kumppanuustavoitteet ja kansainvälisten harjoitusten kokonaisuus on tuotava eduskunnan käsittelyyn. Suomen soti-laallinen liittoutumattomuus kirjataan seuraa-van hallituksen ohjelmaan. Suomi ei hae eikä valmistele Naton jäsenyyttä. Suomi tukee YK:n

peruskirjaan perustuvaa monenkes-kistä, sääntöpohjaista kansainvä-listä järjestelmää. Kriisinhallintaope-raatioilla tulee olla YK:n tai ETYJ:in mandaatti. Suomi on aloitteellinen kansainvälisten kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa ja pyrkii toimimaan niiden sovittelijana. Sotilaallisesti liit-toutumattomana maana Suomi on aktiivinen yhteistyökumppani ja rau-han rakentaja.

Suojelemme yhteisiä rahojamme hävittäjähankinnoissaVasemmistoliitto avaa uusien hävit-täjien hankinnan kriittiseen tarkas-teluun. Hankinnoissa ei tule antaa puolustusvoimille avointa piikkiä, vaan niistä on käytävä laaja poliit-tinen keskustelu. Hävittäjiä ei pidä hankkia sotaa käyvistä maista.

Nostamme kehitysyhteistyörahoituksen kohti 0,7 prosenttiaSuomi korottaa kehitysyhteistyöbud-jettiaan vuosittain siten, että saavu-tetaan 0,7 prosentin bruttokansan-tulo-osuus. Kaikista köyhimpien maiden osuus tästä on vähintään 0,2 prosenttia. Kasvatamme var-sinaisen kehitysyhteistyön rahoi-tusta ja panostetaan lisää monen-keskisten järjestöjen sekä kansa-laisyhteiskunnan tukemiseen koti-maassa ja muualla. Suomen työtä osana YK-järjestelmää vahvistetaan. Lisäämme Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta tuntuvasti.

Säädämme Suomeen yritysvastuulainSäädetään yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuk-set globaalisti. Laki perustuu YK:ssa hyväksyttyihin, yrityksiä jaihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.

Kasvatamme pakolaiskiintiötä ja panostamme kotoutumiseenPakolaiskiintiön kasvattaminen on paras tapa auttaa hädässä ole-via. Vuosittainen pakolaiskiin-tiö nostetaan vähintään 2 500:aan. Suomi toimii EU:ssa kiintiöpako-laisten vastaanottamisen merkittä-vän lisäämisen puolesta. Suomessa panostetaan kotoutumisen paranta-miseen. Jokaiselle Suomeen muut-taneelle tehdään kotoutumissuun-nitelma ja selvitetään mahdollisuus siirtää vastuu kielikoulutuksesta kansallisille koulutuksen järjestä-jille. Osana kotoutumista järjes-tetään koko maassa omakielisiä yhteiskuntaorientaatiojaksoja.

Helpotamme perheenyhdistämistä Kansainvälistä suojelua saavien hen-kilöiden perheenyhdistämiselle ase-tettu toimeentuloedellytys kumo-taan. Perheenyhdistämisen käytän-nön esteitä poistetaan mahdollis-tamalla hakemuksen jättäminen kaikissa Suomen edustustoissa ja mahdollisuuksien mukaan muiden Pohjoismaiden tai EU-maiden edus-tustoissa. ●

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

27

VA

SE

MM

IST

OL

IIT

ON

VA

AL

IOH

JE

LM

A

ED

US

KU

NT

AV

AA

LE

ISS

A 2

019

26