oma väylä työhön ja hyvään elämään - …yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen...

Koulukuntoisuus/

koulunkäyntikykyisyys

Asko Niemelä

Psykiatrian erikoislääkäri

17.11.2017

Inclusive education

• Käsite tuli tunnetuksi Unescon Salamancan

julistuksesta vuonna 1994

• Periaatteen mukaan normaalin yhteiskunnan tuli olla

avoin kaikille (vamman asteesta riippumatta)

= > tasa-arvoinen ja syrjimätön yhteiskunta

= > osallistuminen, opetus kuuluu kaikille

16.11.2017 Asko Niemelä2

• Perustuslain 6 § nojalla syrjinta on kiellettya

• Vuonna 1987 saadetyssa vammaispalvelulaissa

(380/1987) todetaan, etta "Kunnan on huolehdittava

siita, etta kunnan yleiset palvelut soveltuvat myos

vammaiselle henkilolle" (7§)

• Kouluun sovellettuna tama tarkoittaa sita, etta

erityisluokkasiirtoa ei saa tehda esimerkiksi vetoamalla

ylisuuriin luokkiin tai tukitoimien puuttumiseen.


YK:n yleiskokous, vuosi 1993

Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhden-

vertaistamista koskevat yleisohjeet

• Vammaisten lasten opetuksen tulee tapahtua yhdessa

muiden kanssa

• Tukitoimet on tuotava tavalliseen luokkaan

• Erityisluokat ovat hyväksyttävissä vain poikkeuksina


Lapsen oikeuksien sopimus

• Suomi ratifioi vuonna 2002

• Sopimus velvoittaa jarjestamaan vammaisen lapsen

opetuksen siten, etta se tukee lapsen kuulumista

tavalliseen yhteiskuntaan ("fullest possible social

integration and individual development")

• Vammaisten oikeuksien sopimus 2006, edellyttaa

"inklusiivista koulujarjestelmaa"


Euroopan Unioni

• "Hallitusten tulee noudattaa selvasti ma aritettya ja

esitettya inklusiiviseen opetukseen tahta avaa

politiikkaa”

• "Taysin erillisissa oppimisymparistoissa olevien

oppilaiden maaran vaheneminen eri maissa on osoitus

niiden aidosta sitoutumisesta inkluusion edistamiseen”


Mitä on koulukelpoisuus/

koulunkäyntikykyisyys

• Koulukypsyys

– täysin kehittynyt,

valmis

• Kykenevä

– pystyvä, kelpaava,

kyvykäs, kätevä,

pätevä tms.

– Kykenevä oppilas

• Kouluvalmiudet

(valmis)

– jonkin ammatin,

taidon tai pätevyyden

saavuttanut

– johonkin toimintaan,

tehtävään tms.

– jonkin varalta

valmistautunut,

varautunut, vireessä,

kunnossa



koulunkäyntikykyisyys?

• Koulukuntoisuus

– fyysinen tai henkinen

kelpoisuus

– valmius johonkin

– kyvykkyys

– (hyva) tila

– kaytto-, toiminta-

kelpoisuus

– laatu

• Koulunkäyntikykyisyys

– jonkin ominaisuus

– henkilökohtaiset

edellytykset pystyä

tekemään jotakin

– varsinkin ihmisen

ominaisuuksista:

pystyvyys, kyvykkyys,


Koulukuntoisuus

• Termille ei ole olemassa vakiintunutta maaritelma a

• Koulukuntoisuutta lahella olevia termeja ovat

koulunkayntikyky ja opiskelukyky joita molempia

voidaan pita a myos koulukuntoisuuden osatekijoina

• Koulunkäyntikyky (kyky osallistua opetukseen ja koulun

kaymiseen)

• Opiskelukyky (kyky omaksua tietoa odotusten ja omien

taitojen mukaisesti, opiskelijan tyokyky)


Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki,

2017


koulunkäyntikykyisyys?

• Reunaehtoja voidaan määrittää yksilöstä (oppilaasta)

itsestään käsin (koulukypsyys, kouluvalmius), mutta

myös yhteiskunnasta käsin (mm. toimintoja säätelevät

lait ja ohjeet, koulunkäynnin tukijärjestelmät)

• Käsitykset perusopetuksen ja muun opetuksen

tehtävistä ovat voimakkaasti yhteydessä ajankohtaan,

kulloisenkin yhteiskunnalliseen näkemykseen


Vaativa erityinen tuki esi- ja

perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017

• Kehitta misehdotus 12

• Oppilaan koulunkayntikyvyn arviointi tehda an

opetuksen ja rjestajan toimesta monialaisesti.

Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne

vastuutetaan moniammatillisesti.

• Kehittamisryhma ehdottaa, etta koulukuntoisuus-

ka sitteen sijasta kaytetaa n kasitetta koulunka yntikyky

• Koulunkayntikykya ei ole mielekasta arvioida

pelkastaan sairauden, diagnoosin tai ka ytta ytymisen

perusteella, vaan on otettava huomioon myos

toimintaymparisto16.11.2017 Asko Niemelä11

Vaativa erityinen tuki esi- ja

perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017

• Koulunkayntikyvyn maarittelyssa tarvitaan tiivista

yhteistyota oppilaan ja huoltajan kanssa

• Opetustoimen lisaksi tarvitaan moniammatillista

yhteistyota ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon

toimijoiden kanssa.

• Moniammatillisella arviointiprosessilla tarkoitetaan

kolmitahoista arviointia, jossa arvioidaan 1) oppilaan

vointi, 2) koulun ja ryhma n tilanne seka 3) muiden

tahojen jarjestama tuki


Koulukuntoisuuteen/koulunkayntikykyyn vaikuttavat tekijat

(muokattu Kunttu K. 2011)

13

Vaativ

a e

rityin

en tu

ki e

si-ja

peru

sopetu

kse

ssa,

OKM

, Helsin

ki, 2

017

Esteettömyyttä voidaan tukea

myös kuntoutuksellisin keinoin

Kuntoutuksen lajit

• Lääkinnällinen kuntoutus

• Ammatillinen kuntoutus

• Sosiaalinen kuntoutus

• Kasvatuksellinen kuntoutus


Lääkinnällinen kuntoutus

• Tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai

parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

toimintakykyä (toimintakykykuntoutus)

• Tavoitteena on tukea kuntoutujaa elämäntilanteen

hallinnassa ja hänen itsenäistä suoriutumista

päivittäisissä toiminnoissa.

• Kuntoutukseen voi sisältyä mm. kuntoutusneuvonta ja –

ohjaus, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia,

kuntoutusjaksoja, apuvälinepalveluita, sopeutumis-

valmennusta


Kuntoutusportti.fi, verkkolainaus 27.10.2017

Ammatillinen kuntoutus

• Tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai

palaamaan työhön.

• Tehtävänä on edistää työssä jaksamista, parantaa

työkykyä ja lisätä ammatillisia valmiuksia

• Keinoja ovat työkokeilu ja työhön valmennus

työpaikalla, ammattitaitoa ylläpitävä tai muu koulutus,

työvoimaneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus

• Kuntoutukseen voi kuulua työhön tai opiskeluun liittyviä

apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelyjä,

ammatilliseen kuntoutukseen liittyy usein myös

lääkinnällistä kuntoutusta



Sosiaalisen kuntoutus • Tarkoittaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin

annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn

vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja

osallisuuden edistämiseksi.

• Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen

kuuluu mm. sosiaalisen toimintakyvyn ja

kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja

-ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen

yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista

suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja

tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin

• Kuntoutusportti.fi



Kasvatuksellisen kuntoutus

• Tarkoittaa vammaisen tai vajaakuntoisen lapsen tai

aikuisen kasvatusta ja koulutusta, edellyttävät usein

erityisjärjestelyjä

• Lähtökohtana ovat yksilölliset tuen tarpeet, tavoitteena

yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen kasva-

tuksen, opetuksen, oppilashuollon ja kuntoutuksen

keinojen avulla

• Käytännössä kasvatuksellinen kuntoutus menee monin

osin päällekkäin erityisopetuksen ja vammaisten lasten

varhaiskasvatuksen ja hoidon kanssa



Vamman, vian tai sairauden luokittelu

• hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen

vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja

hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen

liittyvia vaikeuksia kuten ADHD)

• kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita

lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyvia

vaikeuksia kuten vaikea luki- ongelma, dysfasia tai

dysleksia)

• vuorovaikutuksen ja kayttaytymisen hairiot (opiskelijat,

joilla on kayttaytymiseen liittyvia ongelmia kuten so-

siaalista sopeutumattomuutta)


Erityisopetuksen luokittelu, Turku, 2010

Vamman, vian tai sairauden

luokittelu• lieva kehityksen viivastyminen (opiskelijat, joilla on

laaja-alaisi oppimisvaikeuksia, ei kuitenkaan kohdan 5

mukaista vaikeaa kehityksen viivastyma a)

• vaikea kehityksen viivastyminen; keskivaikea tai vaikea

kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet

peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka

yleensa tarvitsevat runsaasti henkilokohtaista avustusta

paivittaisissa toiminnoissa)

• psyykkiset pitkaaikaissairaudet (mielenterveyden

ongelmat, paihdekuntoutujat)



Vamman, vian tai sairauden luokittelu

• fyysiset pitkaaikaissairaudet (kuten allergia, astma,

diabetes, epilepsia, syopa )

• Autismi, Aspergerin oireyhtyma

• liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja

liikuntaelin- vammat, cp-oireyhtyma, lyhytkasvuisuus)

• kuulovamma

• nakovamma

• muu syy (esim. aiempi huono koulumenestys, opiskelun

epasaannollisyys, opiskeluvaikeudet, pa ihdeongelma,

ka yttaytymis- tai keskittymisongelmat, sosiaaliset

vaikeudet, lukivaikeudet, alhainen motivaatio)



Mita koulunka ynnin

onnistumiseen tarvitaan? • perustarpeista huolehtimista (kotona, koulussa)

• arkiolosuhteiden riitta vaa pysyvyys ja ennustettavuus

• riitta va n hyva terveydentila

• motivaatio koulunka yntiin

– uteliaisuus ja opinhalu, sopivat haasteet

– positiivinenmielikuvaitsesta oppijana

– hyva t aiemmat kokemukset koulun ka ymisesta ja oppimistilanteista

– tunne kuulumisesta joukkoon/halu liittya ryhma a n

– jaetun ilon hetkia

• yksilollisyyden (ja yksilollisten tarpeiden) ymma rta minen ja kunnioittaminen

– riitta va tuki, jos vaikeuksia

• la sna olevia, luotettavia aikuisia

– kohdatuksi tuleminen!

• riitta va n turvallinen olo (ryhma ssa kin)– vain turvallinen mieli voi oppia!


Koulukuntoisuuteen/koulunkayntikykyyn vaikuttavat tekijat

(muokattu Kunttu K. 2011)

23

Vaativ

a e

rityin

en tu

ki e

si-ja

peru

sopetu

kse

ssa,

OKM

, Helsin

ki, 2

017


Toiminnanohjaus

Kognitiot

Tunteet

(persoonallisuus,

emotionaalisuus)

KÄYTTÄYTYMISEN OSA-ALUEET

Emotionaalinen älykkyys

• Yksilon sisa iset tekija t: itsetuntemus, omien tuntei-

den tiedostaminen, itsevarmuus, itsena isyys, itsensa

toteuttaminen

• Vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin liittyva t tekija t:

empatia, sosiaalinen vastuuntunto, ihmissuhteet

• Paineensietokyky: stressinsieto, impulssien

hillitseminen

• Sopeutumiskyky: todellisuudentaju, joustavuus,

ongelmanratkaisu

• Yleinen hyvinvointi: optimismi, onnellisuus


Bar-On, 1997

Emotionaalinen älykkyys

• Tunteiden havaitseminen ja ilmaiseminen, kyky havaita

omia ja muiden tunteita

• Kyky käyttää ja tuottaa tunteita ajattelun apuvälineena

• Tunteiden ymmärtäminen, kyky ymmärtää tunteiden

välittämää, sisältämää informaatiota

• Tunteiden hallinta, avoimuus omille tunteille, toimivat

stategiat itseymmärrykseen, oman henkisen kasvun

tukemiseen


Salovey ja Mayer, 1997

Älykkyyden lajeja• Avaruudellinen älykkyys

• Luonnon ymmärtämisen kyky: elollisen ymmärtäminen, luonnon

tulkitseminen.

• Musikaalinen älykkyys

• Loogis-matemaattinen älykkyys

• Intrapsyykkinen älykkyys: oman itsen, omien tunteiden ja halujen

ymmärtäminen.

• Kielellinen älykkyys

• Liikunnallinen älykkyys

• Interpsyykkinen älykkyys: muiden ihmisten tunteiden ja motiivien

aistiminen.

• Eksistentiaalinen älykkyys: elämää koskevien kysymysten

pohdiskelu, ymmärtäminen

e16.11.2017 Asko Niemelä27

Gardner, 1983

oma väylä työhön ja hyvään elämään - …yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen...

Documents