va l t i o n o m i s t a j a o h j a u k s e n l e h t i

Eero Heliövaara uskoo avoimuuteen ja tiedon jakamiseen

tulevaisuuden johtaja on nöyrä ja

kunnianhimoinen

012013

4

15

2

2

Oikeaansuuntaan

Ankkuriomistaja kantaa suurta

vastuuta

keijo suila:

solidium merkitsee

talvivaaraa

keskustelu solidiumin ympärillä rönsyilee sinne tänne. yhtiölle itselleen tehtävä on selvä. 6

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston uusi johtaja Eero Heliövaara uskoo avoimuuteen. Tietoa ei pidä pantata. Omistajana on helpompi olla, kun yllätykset minimoidaan.

Mikä sai sinut hakeutumaan tähän tehtävään?Uusi tehtäväni tuli vastaan autettuna puun takaa ja sai

ajattelemaan, että tässä on hieno yhteiskunnallisen vaikut-tamisen mahdollisuus. Uuteen työhöni liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä ja sopivat arvomaailmaani. Olen ollut mukana esimerkiksi säätiötoiminnassa ja tehnyt yhteiskunnallista ilmaistyötä. Työhön liittyy isoja haasteita, ja ne motivoivat minua enemmän kuin mikään muu.

Millainen hyppäys on tulla yksityiseltä puolelta julkiselle sektorille?

En ajattele, että työnteko julkisella puolella jotenkin olen-naisesti poikkeaisi yksityisestä sektorista. Jokaisella yrityksellä on omistajansa, ja jokaisella on omistukseensa omat syynsä, niin myös valtiolla. Valtiolla on toki erityistehtäviä, jotka Suomessa korostuvat maantieteellisten realiteettien takia. Meidän täytyy esimerkiksi pitää huolta energiavarmuudesta sekä liikenteestä. Suomessa ei myöskään ole suuria yksityisen sektorin sijoittajia, joten valtiota tarvitaan myös täydentävän sijoittajan rooliin.

Valtio-omistajuudella on pitkät perinteet ja niillä perusteet, kuten työllisyys ja aluepoliittiset syyt.

Valtion omistajaohjausosasto vastaa 27:n hyvin eri-laisia toimialoja edustavan yhtiön omistajaohjauksesta. Miten uskot pystyväsi seuraamaan kaikkia?

Olen onnekseni osaavassa asiantuntijatiimissä. En edes yritä osata ja hallita kaikkea. Asiantuntijaorganisaation kauneus on siinä, että organisaatiossa on itseä fiksumpia alaisia, jotka tietävät asioista paljon minua enemmän. Tiimin osaaminen perustuu yhdessä tekemiseen, jossa yksi plus yksi on aidosti enemmän kuin kaksi. Pidän etunani pitkää toimitusjohtajataustaa, joka on opettanut hallitsemaan isoja kokonaisuuksia ja kantamaan vastuuta.

Millaisia asioita korostat johtamisessa?Avoimuutta ja tiedon jakamista. Roo-

liini kuuluu myös korostaa sitä, että me emme tee pää-

”Mahdollisimman vähän yllätyksiä”

Pinnalla216 Mistä nyt puhutaan?

tek

sti K

irs

i rii

pin

en

ku

va

ju

nn

u l

us

a

töksiä. Tehtävämme on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta poliitikot ja ministeri voivat ratkaista asiat. Siihen meidän on tyytyminen.

Valtion omistajaoh-jauksella on kolme periaatetta: avoimuus, pitkäjänteisyys ja vas-tuullisuus. Vaihtaisitko näistä mitään?

Nämä ovat loistavia, en vaihtaisi yhtäkään. Jatko-kysymys voisi olla, pitäisikö listaan lisätä kokonaistulok-sellisuus, jota valtio-omistaja myös peräänkuuluttaa, sillä meidän on ajettava myös valtion taloudellista etua. •

Tehtävämme on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta poliitikot ja ministeri voivat ratkaista asiat.– eero Heliövaara

KuKa?

eero Heliövaara, 56

Diplomi-insinööri ja kauppatieteiDen maisteri

aiemmin töissä muun muassa ilmarisessa, poHjola-YHtYmässä sekä srv-YHtiöissä

perHeessä vaimo ja kaksi aikuista lasta

Harrastaa urHeilua, kok kausta ja maalla rakennusprojekteja

012013

P oliittinen keskustelu valtion omistajaohjauksen ympärillä näyt-tää jälleen voimistuneen. Syitä nykyiseen keskustelusuhdanteen huippuun voi etsiä yleisestä taloustilanteesta moninaisiin poliit-

tisiin näkemyksiin. Uutta tällä kertaa on se, että valtion holding-yhtiön Solidiumin rooli on aiempaa enemmän monien huulilla.

Valtion omistajaohjauksesta viime hallituskaudella vastannut minis-teri Jyri Häkämies perusti Solidiumin, koska valtio tarvitsi sinivalkoisen työkalun. Osakemarkkinoilla piti kyetä toimimaan välittömästi sekä ta-loudellisen että kansallisen edun puolesta. Budjettitalouden parlamen-taarinen päätöksenteko oli auttamattomasti liian hidasta.

Huomenlahjaksi yhtiö sai kahdeksan valtion vähemmistöomisteisen pörssiyhtiön osakkeet. Kantava ajatus alusta pitäen oli, että Solidium vas-taa itsenäisesti salkkuyhtiöiden omistajaohjauksesta. Samalla omistajuu-den poliittista vaikutusta pyrittiin työntämään askelen verran kauem-mas.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana aloittanut Keijo Suila määritteli, että ”Solidiumin tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistus-ta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omis-tustensa taloudellista arvoa”. Talouspoliittinen ministerivaliokunta ja vastuuministeri asettivat yhtiön toi-minnalle kehykset. Solidiumin halli-tuksen vastuulle tuli päätöksenteko operaatioista tarvittaessa vastuumi-nisterin kanssa keskustellen. Yhtiön kymmenhenkiselle organisaatiolle tuli puolestaan operaatioiden val-mistelu normaaliin tapaan.

Nyt salkussa on 11 sijoitusta. Uu-sien sijoitusten lisäksi yhtiö on osal-listunut salkkuyhtiöiden anteihin ja myynyt omistuksiaan pois. Sinival-koisen missionsa mukaisesti yhtiö on ollut aktiivinen ja vaativa omistaja ja pyrkinyt omistajan keinoin tukemaan salkkuyritystensä toimintaa.

Myös julkisuushaasteita on ollut. Viimeisimpänä Talvivaara-sijoituk-sen aiheuttama, välillä myrskyisäkin kommentointi Solidiumin roolista ympäristövaikutusten ja taloudellisen tuotto-odotuksen ristipaineessa. Toimiala on Suomelle tärkeä, mutta ylösajovaiheessa yhtiö on aina riski-alttiimpi sijoitus kuin valtion muut sijoitukset tyypillisesti.

Monet näkisivät hyvänä, että yhtiö alistettaisiin nykyistä voimakkaammin poliittisen ohjauksen alle. Samaan aikaan toisissa puheenvuoroissa korostetaan yh-tiön itsenäisyyden merkitystä tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellytyksenä. Keskustelu on tarpeen yhteiskunnallisen mandaatin saamiseksi niin, että yhdessä ymmärrämme, mikä on sinivalkoisen työkalun rooli osana valtion omistajaoh-jausta.

petri viHervuori, päätoimittaja

Sinivalkoisen työkalun tulevaisuus

Yhtiö on ollut

aktiivinen ja

vaativa omistaja ja

pyrkinyt tukemaan salkkuyritystensä

toimintaa.

Teema: Solidium

Uutiset

Svensk resumé

Konkari

kustantaja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, pl 23, 00023 valtioneuvosto | toimitusneuvosto petri vihervuori, sinikka mustakari, ira lehmuskoski,minna Westerlund ja sirpa alhava | toimitus ja taitto Zeeland Group oy (maggie) | issn 2242-8690 | paino sp-paino oy | kannen kuvitus pietari posti | osoitteenmuutokset ja uudet tilaukset: omistajalehti@zeeland.fi | otamme mielellämme vastaan palautetta omistajan sisällöstä. | tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com.

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osake-

yhtiö. Sen tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista

omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa

pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa.

Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoi-

te on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen.

ToisinKansanedustaja Miapetra Kumpula-

Natri kannustaa Solidiumia investoimaan

nykyistä ennakkoluulottomammin uusille

kasvualoille.

Solidiumia perustamassa olleelle Keijo Suilalle valtion omistus ei ole itsetarkoitus.

DialogiTulevaisuudessa johtotehtäviin voi olla yhä haastavampaa löytää oikeaa ihmistä, arve-levat Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen.

pä ä k ir joi t u s

sis ä ltö 1/ 2013k

uv

a j

un

nu

lu

sa

416

1016

1116

1416

1516

5

neste oil valittiin maail-

man neljänneksi vastuul-

lisimmaksi yritykseksi

Global 100 -listalla. Yhtiö

saavutti parhaan sijoituk-

sensa koskaan ja paransi

edellisestä vuodesta 15

sijaa. kyseessä on yhtiön

seitsemäs listasijoitus

listan yhdeksänvuotisella

taipaleella. lista muodos-

tuu maailman sadasta

vastuullisimmasta yrityk-

sestä, jotka valitaan 4 000

pörssilistatusta yhtiöstä

lukuisilta eri toimialoilta

ympäri maailman.

tammikuussa Davosissa julkistetulle listalle

ylsi tänä vuonna yrityksiä kuudelta eri mante-

reelta ja yhteensä 22 maasta. suomesta listalla

olivat neste oilin lisäksi myös outotec ja kesko.

solidium myi loka-

kuussa 2012 kaikki

omistamansa sponda

oyj:n osakkeet. soli-

diumin omistus yhtiös-

sä oli 14,9 prosenttia.

Yhtiö oli vähentänyt

omistustaan spon-

dassa jo vuonna 2010,

jolloin omistusosuus

laski 34 prosentista 15

prosenttiin. osakekoh-

tainen myyntihinta oli

3,5 euroa, myynnistä

kertyi tuloja noin 148

miljoonaa euroa ja

myyntivoittoa ennen

veroja noin 71 miljoo-

naa euroa.

spondan osakkeet osti

kotimainen omistaja-

ryhmä oy palsk ab,

jonka omistajia ovat

Föreningen konstsam-

fundet, sigrid juséliuk-

sen säätiö, stiftelsen

för Åbo akademi, elä-

kevakuutusosakeyhtiö

veritas ja svenska

litteratursällskapet i

Finland.

solidium on

lisännyt omistustaan

outotec oyj:ssä.

tammikuun aikana

omistusosuus nousi

8,8 prosenttiin. viime

vuoden toisella puo-

liskolla solidiumin

outotec-ostot olivat

yhteensä 26 miljoonaa

euroa ja omistusosuus

vuoden lopussa 8,3

prosenttia. Yhtiö

sijoitti outoteciin jo

keväällä 2012 yhteensä

120 miljoonaa euroa.

Solidium luopui Spondasta ja osti lisää Outoteciä

valtio-omistajan pörssisalkun markkina-arvon kehitys

HelmiKuun puolivälissä valtion pörssisalkun markkina-

arvo oli kokonaisuudessaan 16 miljardia euroa, josta val-

tion suora omistus muodosti 8,5 miljardia ja solidiumin

omistus 7,5 miljardia euroa.

vuoden 2012 aikana valtion suoran omistuksen markkina-

arvo laski 800 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia. suoran

salkun markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 7,8 miljar-

dia euroa, kehitystä painoi Fortumin laskenut osakekurs-

si. osakemarkkinoiden kehitys etenkin vuoden toisella

puoliskolla oli positiivista. Helsingin pörssin yleisindeksi

nousi 8,7 prosenttia viime vuonna.

Uutiset 516

6,5 % on valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto vuodelta 2012.

Gasum oy voitti suomen paras intranet -kilpailun

ja Finnair sai kunniamaininnan. Gasumin int-

ranetissä tuomaristo arvosti toimivaa kokonai-

suutta ja sitä, että se on kaikkien työntekijöiden

avoin ja henkilökohtainen työväline. samoin

Finnairissa tuomaristo arvosti avoimuutta ja

yhteisöllistä koko henkilökunnan intranetiä.

HelmiKuussa julkistettujen tulosten mukaan

avoimuus on selkeä trendi. osassa yrityksiä avoi-

muus nähdään tasavertaisena palveluna, jossa

tieto on helposti saatavilla ja muokattavissa, toi-

saalla taas mahdollisuutena kommentoida toi-

mitusjohtajan blogia. suurimmaksi puutteeksi

mainittiin intranet-palveluiden tämänhetkinen

saavutettavuus esimerkiksi matkapuhelimissa.

kilpailun järjesti it-palveluyhtiö solita oy.

Gasumilla Suomen paras intranet

Neste Oil maailman neljänneksi vastuullisin yritys

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

M€2008 2009 2010 2011 2012

valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissävaltion suoran ja

solidiumin omistuksen arvo yhteensä

valtion suora omistus

solidiumin omistus

solidiumin osaKesalKun arvo kehittyi myönteisesti etenkin viime vuoden toisella

puoliskolla. osakesijoitusten tuotto oli 9,3 prosenttia vuonna 2012 ja vuoden

toisella puoliskolla 9,9 prosenttia. omX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi 15,5

prosenttia vuonna 2012.

neste oil on maailman johtava uusiutuvista raaka-aineista

valmistetun dieselin toimittaja.

ku

va

nE

st

E o

il

6

kun kotimaisten suursijoittajien panokset vähenevät, kasvaa valtion sijoitusyhtiön merkitys.

teksti risto pennanen

kuvitus pietari posti

solidiuM täyttää kasvavaa aukkoa

Solidiumille annettu toimenkuva ei julkises-sa keskustelussa paljon paina, kun

intohimoiset veronmaksajat ja-kelevat ohjeitaan yhteisesti omis-

tetulle sijoitusyhtiölle. Polveileva keskustelu ei kuitenkaan häiritse

Solidiumin toimitusjohtajan Kari Järvi-sen arkea.”Poliittinen keskustelu kuuluu asiaan. Ei meil-

lä ole organisaationa itseisarvoa. Omistajan tehtävä on pohtia, mitä valtio omistaa ja onko järkevää pitää pääomia

tällaisessa toiminnassa”, sanoo Järvinen.Puhdasoppisimmat markkinatalousihmiset

ovat kyseenalaistaneet valtion osakeomis-tukset kokonaan. Jyrkimmät mielipiteet

ovat tosin lieventyneet viime vuosina, kun yksityisen pääoman niukkuus on käynyt yhä selvemmäksi. Solidium täyttää kasvavaa aukkoa.

”Suomessa on tosi vähän omistajia, joilla on kykyä merkittäviin lisäinvestointeihin yritysten kehittämisek-si. Siksi Solidiumin kaltainen pitkäjänteinen omistaja on tärkeä kansantaloudelle”, sanoo Järvinen.

altion sijoitusyhtiötä solidiumia kohtaan sinkoilee julkisessa keskustelussa

monenlaisia odotuksia. yhtiötä on toivottu muun muassa nokian

ja telakoiden pelastajaksi. yksi haluaisi lisätä valtion

osakesijoituksia, toinen taas lopettaisi ne kokonaan.

7

716

8

816

Solidiumin perustaminen mahdollisti nopeammat operaatiot, joita näyttikin olevan edessä, kun yhtiö syn-nytettiin finanssikriisin syvimpinä vuosina. Plussaa oli

myös se, että omistukset etääntyivät askeleen kauemmaksi päivänpolitiikasta.

Solidiumin ulkopuolelle jäi kuitenkin kolme merkittävää valtio-omisteista yhtiötä. Fortu-min, Neste Oilin ja Finnairin omistusmuu-tokset vaativat edelleen eduskunnan pää-töksen. Siksi niiden sijoittaminen Solidiumiin ei olisi muuttanut oleellisesti yritysten toiminta-edellytyksiä. Solidiumiin päätyi-vät valtion omistamat vähemmis-töomistukset listatuissa yhtiöissä.

olidiumin tehtävä on vahvistaa ko-timaista omistusta kansallisesti tär-keissä yrityksissä sekä kasvattaa nykyisen salkun arvoa.

Ameebamainen tehtäväkuvaus jättää paljon tulkinnanvaraa. Kotimaisen omis-tuksen kasvattaminen tärkeissä yrityksissä

nostaa esiin sinivalkoiset ajatukset yhtiöstä, joka kiireh-tii apuun hädän tullen. Arvon kasvattaminen taas viittaa vikkeläliikkeiseen salkunpyörittäjään, jonka tehtävä on ostaa nousevia osakkeita ja myydä laskevia. Molemmat ajatukset johtavat harhaan.

”Emme missään nimessä ole portfoliosijoittaja, vaan pitkäaikainen omistaja, joka voi olla jossain yhtiössä omistajana vaikka maailmaan tappiin”, sanoo Järvinen.

Ero normaaliin salkunhoitajaan näkyy jo Solidiumin yhtiövalikoimaa katsomalla. Salkussa on portfoliosijoit-tajan näkökulmasta huikea vääristymä, kun kaksi yhtiö-tä, Sampo ja TeliaSonera, edustavat yli 60:tä prosenttia koko sijoituspotista. Asiantila ei haittaa Solidiumin elä-mää, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne Järvisen arvion mukaan tasapainottuu.

Yhtiö hajautti jo viime maaliskuussa salkkuaan myy-mällä TeliaSoneran osakkeita 451 miljoonalla eurolla.

uomen vaurastuminen on hämärtänyt tosi-asiaa, että suurten kotimaisten sijoittajien määrä on pienentynyt askel kerrallaan. Pankit katosivat pörssiyhtiöiden omistajalistoilta 90-luvun alussa. Vahin kovakuutusyhtiöt ovat pie-nentäneet osakesalkkujaan ja ha-

jauttaneet niitä kansainvälisesti. Jäljellä ovat enää eläkevakuutusyhtiöt, mutta nekin ovat hajauttaneet salkkujaan.

”Siltäkään sektorilta ei tule muutaman vuo-den päästä nykyisen tapaan lisää pääomia, sillä eläkejärjestelmämme on rakennettu niin, että eläkeyhtiöt muuttuvat muutaman vuoden ku-luttua nettomyyjiksi”, muistuttaa Järvinen.

Suuria omistuksia omaavat perheet puoles-taan mahtuvat yhteen lauluun, vaikka muutamia uusia vauraita sukuja onkin viime vuosina syntynyt.

Kun kotimaisten suuromistajien määrä vähenee, ajau-tuvat parhaat yritykset entistä helpommin ulkomaiseen omistukseen. Ulkomainen pääoma on toki tervetullutta pääomaköyhään maahan, mutta asetelma muuttuu, jos jäljelle jää vain ulkomaisia omistajia. Silloin kasvaa huoli, että pääkonttorit katoavat Suomesta.

”Pääkonttorien merkitys on kasvanut, sillä yhtiöiden arvoketjussa suurin lisäarvo tulee yhä useammin tuote-kehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista, jotka usein ovat juuri pääkonttorin lähellä”, pohtii Järvinen.

Ennen Solidiumin perustamista pörssiyhtiön osak-keita saattoi hallinnoida ministeriö, joka samaan aikaan säänteli alan toimintaa. Valtio ratkaisi epäterveen asetel-man siirtämällä omistukset valtioneuvoston kansliaan vuonna 2007.

Ratkaisu jätti rakenteellisia ongelmia. Pörssiyrityksel-le oli hankalaa, että pääomaan liittyvät suuret operaatiot piti tehdä valtion budjettitalouden kautta. Esimerkik-si Elisan puolustuksessa islantilaiskaappaajia vastaan avainpuolustajan rooliin nousi lopulta eläkeyhtiö Var-ma, koska valtion päätöksentekokoneisto olisi ollut liian kömpelö nopealiikkeisessä operaatiossa.

Kari järvinen

solidiumin salkku 1.3.2013

YRITYS Osakkeiden Arvo 1.3.2013 Omistusosuus Päätös- lukumäärä (milj.€) (%) kurssi

Elisa Oyj 16 801 000 272 10,10 16,16

Kemira Oyj 25 896 087 288 16,67 11,14

Metso Oyj 16 695 287 545 11,10 32,62

Outokumpu Oyj 453 802 237 305 21,84 0,67

Outotec Oyj 4 022 373 205 8,79 50,90

Rautaruukki Oyj K 55 656 599 282 39,67 5,07

Sampo Oyj A 79 280 080 2 267 14,16 28,59

Stora Enso Oyj A * 55 595 937 379 31,38 6,83

Stora Enso Oyj R * 41 483 501 215 6,77 5,19

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 24 210 053 25 8,89 1,04

TeliaSonera AB 505 123 642 2 659 11,67 5,27

Tieto Oyj 7 415 418 131 10,30 17,60

yHteensä: 7 573

* solidium oy:n osuus stora enso oyj:n kaikista osakkeista on 12,3 % ja kaikista äänistä 25,1 %.

9

Ruotsissa selvitysmies Hans Dalborg ehdotti viime keväänä valtionyhtiöiden sijoittamista kahteen hallinnointiyhtiöön. Toisen tehtävänä olisi hallinnoida taloudellista arvoa tavoittelevia yrityksiä ja toiseen sijoitettaisiin Systembolagetin kaltaiset yritykset, joilla on muu merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

Selvityksen taustalla olivat samankaltaiset huolet kuin Suomessa aikanaan. Selvitysmiehen raportti pitää ongelmana muun muassa sitä, että sama viranomai-nen säätelee ja ohjaa yrityksiä, poliittinen päätöksen-teko on hahmotonta yritysten kannalta ja poliittinen ohjaus voi olla lyhytjänteistä ja poukkoilevaa.

Nykyisellään pääministerin kansliassa ohjataan 58 valtio-omisteisen yrityksen toimintaa. Selvitysmiehen mukaan hallinnointimalli tukee huonosti sekä voittoa tavoittelevien yritysten että yhteiskunnallista tehtä-vää hoitavien yritysten toimintaa.

Dahlborgin ehdotuksessa operatiivinen ohjaus olisi osakeyhtiömuotoisilla hallinnointiyhtiöillä, jotka pystyisivät houkuttamaan ammattitaitoisia työnteki-jöitä. Sen sijaan strateginen vastuu olisi eduskunnalla ja maan hallituksella. Näin poliittinen ja taloudellinen ohjaus yhdistyisivät parhaalla tavalla.

Samassa yhteydessä yhtiö laski liikkeelle joukkolainan, jonka Solidium voi maksaa velkojille TeliaSoneran osak-keina. Osakemyynti pudotti Solidiumin 13,7 prosentin omistusosuutta pohjoismaisesta operaattorista kahdella

prosenttiyksiköllä. Jos koko joukkolaina vaihtuu osakkeiksi, putoaa Solidiumin

omistus 9,5 prosenttiin.Osakemyyntien vastapainoksi Solidium

osti viime vuonna Talvivaaran ja Outotecin osakkeita sekä osallistui Outokummun antiin

Inoxum-ostoksen yhteydessä. Sponda-omistukset yhtiö puolestaan myi kokonaan pois.

”Jos mandaattiimme ei tule muutoksia, muut-tuu toimialapainotus varmaan jatkossakin jol-lain tavalla ja salkusta löytyy todennäköisesti

muutaman vuoden päästä nykyistä useampia yhti-öitä”, visioi Järvinen tulevaisuutta.

ädässä olevien pelastajan tehtävä istuu Solidiumille yhtä huonosti kuin nopean salkunpyörittäjän rooli. Nokian syvimpien vaikeuk-sien aikaan moni kuulutti, että So-lidiumin tulisi ostaa kotimaisen elektroniikkajätin osakkeita. Järvi-

nen ei kommentoi Nokia-ajatuksia, mutta kuvaa yleisesti sijoituspäätöstä monien tekijöiden summaksi.

”Voimmeko saada osuuden, jolla voi vaikuttaa, pystym-mekö tukemaan yhtiön kehittymistä ja sopiiko yhtiön toimiala meille”, luettelee Järvinen kysymyksiä, joita yh-tiön täytyy pohtia kriittisesti ennen sijoitusta.

Muiden realiteettien lisäksi Järvisen tiimin toimintaa ohjaa vahvasti sen saama toimeksianto. Yhtiö sijoittaa merkittävien suomalaisyritysten vähemmistöosuuk-siin. Siksi esimerkiksi teollisuuspoliittiset ajatukset So-lidiumin noususta telakkayhtiö STX:n omistajaksi eivät ole yhtiötä vaivanneet.

”Kyseessä on ulkomainen yritys, jonka rahoitustilanne on aika haasteellinen. Ei sellainen ole ollut meidän pöy-dällä missään vaiheessa”, sanoo Järvinen.

Nykyinen rooli voi toki muuttua monella tavalla, jos omistaja niin päättää. Esimerkiksi suuryrityskeskeinen strategia voisi ainakin teoriassa laajentua jossain vai-heessa kohti pienempiä yrityksiä, kun niiden merkitys kansantaloudessa kasvaa. Järvinen ei näe siihen tarvetta, sillä pienten yritysten kehittämisessä valtiolla on työka-lunaan muun muassa Suomen Teollisuussijoitus.

Vaikka Solidium omistaa salkkunsa yhtiöistä suuria potteja, se on kaikissa kuitenkin vähemmistöomistaja.

”Joskus julkisessa keskustelussa kuvitellaan, että voi-simme sanella asioita pörssiyhtiöissä. Me noudatamme pörssilakia ja muita säädöksiä emmekä puutu yhtiöiden hallitusten toimivaltaan kuuluviin asioihin”, muistuttaa Järvinen.

Solidium tukee, mutta ei johda yrityksiä. Sijoitusyh-tiön henkilöstö tai hallituksen jäsenet eivät pääsääntöi-sesti kuulu yhtiön omistamien yritysten hallituksiin. Sen sijaan monesta hallituksen nimitysvaliokunnasta löytyy Solidiumin edustaja.

Nimitysvaliokuntien kautta Solidium pyrkii vaikutta-maan siihen, että pörssiyhtiön hallituksissa olisi kattavaa osaamista, riittävän monipuolinen koostumus ja jäseniä, joilla on myös aikaa paneutua työhönsä.

916

ruotsalaiset samalla tiellä

Yhtiö haluaa olla arvostettu omistaja, jota tarvitaan myös hyvinä aikoina eikä vain silloin, kun pääomista on pulaa. Hyvä omistaja kiinnittää huomiota pitkäjänteisen omistaja-arvon turvaamiseen myös hyvää yritysvastuuta edistämällä. Esimerkiksi yhteiskuntavastuuteemaa So-lidium on analysoinut lähes koko olemassaolonsa ajan sekä riskien että mahdollisuuksien kannalta. Pyrinnöistä huolimatta kaksikin salkkuyhtiötä on ollut kovan eetti-sen keskustelun kohteena, kun Talvivaara aiheutti vaka-via ympäristöongelmia ja TeliaSonera joutui tutkintaan epäilyttävistä liiketoimista Uzbekistanissa.

”Esimerkit kertovat, että vastuullisuus vain korostuu jatkossa. Tällaisissa asioissa proaktiivisesti toimivat yri-tykset luovat myös omistajalle arvoa”, uskoo Järvinen.

Viime aikoina Solidium on nostanut yritysten hallitus-ten agendalle niin sanotun ”verojalanjäljen”. Solidiumin mukaan yrityksen verostrategia voi vaikuttaa omistaja-arvoon myös maineen kautta. Tämä johtuu siitä, että odotukset verojen maksamisen läpinäkyvyydelle ovat länsimaissa selkeästi kasvaneet. •

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/omistajaohjaus* solidium oy:n osuus stora enso oyj:n kaikista osakkeista on 12,3 % ja kaikista äänistä 25,1 %.

Toisin1016 Erilainen näkökulma

olidium on keskittynyt liikaa puolustuspeliin, vaikka uusi kasvu vaatisi myös aktiivista hyökkää-mistä. Näin voi tiivistää muun muassa sosialide-mokraattien teollisuus-poliittisen kannanoton

arkkitehteihin kuuluvan kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin ajatukset.

Kumpula-Natri viittaa hallitusohjel-maan, jonka mukaan osakkeiden mah-dollisesta myynnistä saatavia tuottoja käytetään myös uuden kasvun luomisessa tarvittaviin hankkeisiin ja investointeihin.

”Tämän kirjauksen soisin näkyvän käy-tännössä entistä pontevammin.”

Rohkeutta kaivataan nyt, kun Suomi on menettänyt muutamassa vuodessa lähes 100 000 teollista työpaikkaa. So-lidiumin sijoituspolitiikassa voisikin huokua enemmän uuden kasvun nälkä, vaikka perinteisiä toimialoja ei saakaan unohtaa.

on tuonut valtiolle myös kelpo tuotot.Hyvistä tuloksista huolimatta sosiali-

demokraatteja on arveluttanut se, että Solidiumilla ei ole suurta valtaa vastaa-vaa valvontaa eikä yhteiskunnallista yh-teydenpitoa. Siksi yhtiölle tulisi perustaa eri yhteiskunta-aloja edustava hallinto-järjestelmä.

”Olemme SDP:n piirissä keskustelleet yhtiöön perustettavasta sijoitusneuvos-tosta. Vastaava toimielin on muun muas-sa Suomen Teollisuussijoituksessa.”

Vaikka Kumpula-Natri näkee tarvetta laajentaa Solidiumin sijoituskenttää, ei yhtiön olemassaoloa ole syytä kyseen-alaistaa.

”Sijoitusmielessä omistettavia yhtiöitä on hallinnoitava toisin kuin erityisteh-tävää hoitavia yrityksiä. Solidiumilla on perusteltu paikkansa valtion omistajapo-litiikassa.”

Rohkeammin uusille kasvualoille

teksti Risto Pennanen

Solidiumille tulisi perustaa eri yhteis kunta-aloja

edustava hallintojärjestelmä.– miaPetRa KumPula-natRi

”Kuinka esimerkiksi kasvava cleantech-ala näkyy Solidiumin sijoituksissa?”

sijoitusPolitiiKan laajentaminen ei vaatisi Solidiumin saaman toimeksiannon muut-tamista. Hallitusohjelman mukaan valtion omistajapolitiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista. Nykyi-sessä taloustilanteessa keinovalikoimasta ei pitäisi rajata ulos mitään. Ei edes uusien valtionyhtiöiden perustamista tulevaisuu-den toimialoille.

Valtion sijoitusyhtiön nykyisissä sijoi-tuskriteereissä kohteiksi rajataan tosin pörssiyhtiöt ja listautumista valmiste-levat yhtiöt. Tuota rajausta voitaisiin Kumpula-Natrin mukaan tarkastella uu-destaan.

Solidium on joka tapauksessa hoita-nut salkkua Kumpula-Natrin mukaan kohtuullisen hyvin. Samoin sijoitusyhtiö on vauhdittanut oikealla tavalla palkitse-misohjeiden ja hallituksen nimitysvalio-kuntien perustamista. Hyvä salkunhoito

11

teksti joanna sinclaiR

kuvat janne lehtinen

Nöyrä ja kunnianhimoinenTulevaisuuden johtajat ovat ihmisiä, jotka hakevat

mahdollisuutta vaikuttaa, uskovat suorahakukonsultit Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen.

avintola Sunnin Senaatintorille avautuvassa näköalassa on jotain kumman tuttua. Palvelualtis tarjoilija kertoo syyn: tilassa on kuvattu aikoinaan Komisario Palmu -elokuvaa. Miljöö taitaa aiheuttaa monelle déjà-vun; hetken tuntuu siltä, kuin istuisi keskellä Suomi-filmiä. Yhtäläisyydet Palmu-elokuviin eivät jää pelkkään tilatunnelmointiin. Pöydän ääressä istuvat suorahakukonsultit Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen luovat hetkessä lennokkaan dialogin, jonka kulkua seuraa ilokseen.

”Jos sallitaan muutama anglismi, niin nyt haetaan enem-män leadershipiä ja vähemmän managementia”, avaa CV Groupia edustava Tuominen. ”Kommunikointikyvyt ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. On osattava kuunnella ja innostaa. Nyt johtajaksi haetaan henkilöä, joka auttaa muita näkemään valoa pimeiden pilvien takaa.”

EWK Internationalin Hermansson nyökkäilee hyväk-syntäänsä. ”En voisi olla enempää samaa mieltä. Nyt hae-

1116

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/omistajaohjaus

12

taan innostavaa johtajaa. Lisäksi halutuimmilla johtajilla on korkea moraali ja etiikka sekä aito arvos-tus ympäristöään kohtaan. Parhaimmat johtajat ovat hyviä ihmisiä, rehtejä. Ihmisiä, joilla on hyvät käytöstavat ja joita voisi mielellään ajatella ka-vereikseen. He menestyvät johta-jina ja päätyvät huippupaikoille.”

”Mikään johtoryhmä ei lähde seuraamaan sellaista henkilöä, joka on jotenkin vilunki, itsensä lumoissa tai oman edun tavoitteli-ja”, Hermansson lataa.

Tuominen jatkaa ajatusta lennosta: ”Älykäs, nöyrä, miellyttävä tyyppi. Sellainen luonne pärjää.”

”Nimenomaan. Nöyrä, muttei nöyristelevä”, lisää Her-mansson. ”Ihminen, joka haluaa päästä pitkälle, mutta ymmärtää myös omat kykynsä ja rajoitteensa eikä anna menestyksen nousta hattuun. Lisäksi tasapuolinen elä-mänhallinta on tärkeää. Johtajan on oivallettava, että elämässä on muutakin kuin työ.”

nyt haetaan talousosaajiaVallitseva taloustilanne vaikuttaa kriteereihin, joilla johta-jaehdokkaita arvioidaan. ”Nyt haetaan vahvoja talousosaa-jia. Paremmissa taloustilanteissa johtoon saatetaan myös herkemmin hakea ihmisiä oman toimialan ulkopuolelta, kun halutaan katsoa toimintaa uusin silmin. Nykyisessä taloustilanteessa haetaan tiukemmin johtajaa oman toimialan sisältä. Ihminen juuri nyt tähän tilanteeseen”, Tuominen sanoo.

”Huippujohtajia rekrytoitaessa teot puhuvat kuiten-kin eniten puolestaan. Jos on aikaisemmin onnistunut vaihtamaan alaa, niin todennäköisyys, että pystyy sa-maan, on suuri. Jos on kerran voinut kymmenkertaistaa volyymivastuunsa, pystyy todennäköisesti siihen uudes-taankin. Nyt haetaan näyttöjä siitä, että osaa johtaa orga-nisaation takaisin uuteen kasvuun”, Hermansson toteaa.

Konsultit tähdentävät, että harva yritys hakee uudelta johtajalta täydellistä suunnanmuutosta, oli taloustilan-ne mikä tahansa. Usein tiedetään varsin tarkkaan, mitä halutaan saavuttaa. Johtajan tehtävänä on keksiä keino,

jolla tavoitteeseen päästään, ja motivoida ih-miset tekemään parhaansa yhteisen päämää-

rän eteen.Suomalaisyritykset käyttävät

suorahakukonsulttia keskimää-rin 40 prosentissa keskijohdon rekrytoinneista ja peräti 80 pro-sentissa ylimmän johdon rek-rytoinneista. Houkutellaanko suosituimpia johtajia alinomaa

uusien haasteiden pariin? ”Ei sellaista isompaa johtajaa tai-

da tästä maasta löytyä, joka ei olisi koskaan saanut yhteydenottoa suora-

hakukonsultilta”, Hermansson epäilee. ”Poikkeuksena ehkä johtajat, jotka ovat olleet

samassa paikassa 20 vuotta. Harvemmin konsultti ottaa heihin enää yhteyttä, koska sellainen johtaja on yhtä kuin yritys”, Tuominen pohtii.

”Varsin monella johtajalla on korkea lähtökynnys. Hyvät johtajat ovat usein hyvissä töissä ja tyytyväisiä paikkaansa. Ensi vaiheessa reaktio voi usein olla, että ei missään nimessä, olen onnellinen täällä. Mutta jos saat johtajan haastatteluun asti, usein hän herkistyy tilanteel-le”, Tuominen toteaa ja kertoo havainnosta, jonka hän on tehnyt hakiessaan johtotehtäviin parhaimpia osaajia: Kakkoseksi valintavaiheessa jäänyt kandidaatti vaihtaa hyvin usein vuoden sisällä työpaikkaa. Suorahakukon-sultti on avannut silmät uusille mahdollisuuksille.

johtoryhmän ovi käy tiuhaanHermansson tähdentää johtajahaun olevan tilanteen ratkomista, usein nopealla aikataululla. ”Yleistykset ovat vaarallisia, sillä jokainen tapaus on ainutlaatuinen. Har-vemmin kuitenkaan haetaan johtajia pitkällä perspektii-villä. Tilanteet ovat tässä ja nyt. Meidän keskimääräinen toimeksiantomme vie 8–10 viikkoa aloittamisesta siihen, kun on nimet paperissa.”

Tuominen nyökkää. ”Meillä se on kahdesta kolmeen kuukautta. Minusta liian usein haetaan liian suurella kii-reellä. Pankkimaailmasta tuttu neuvo on se, että rahaa pitää ottaa silloin, kun sitä saa edullisesti, ei silloin, kun sitä tarvitsee, silloinhan hinta on usein korkeampi. Sama

Onnistumisen mittari on uusille

johtajasukupolville sama kuin

onnellisuuden mittari.

13

suuremman vastuun saaminen on heille luontevaa”, Her-mansson listaa.

”Varmasti jokainen haluaa todistaa kykynsä itselleen, mutta kyllä kaikissa on myös halua näyttää muille: minä pystyn tähän”, arvioi Tuominen.

”Johtajia ei löydy noin vain. Johtajavaje on ilmeinen. Moni on jäämässä eläkkeelle, eikä uusia tulijoita välttä-mättä ole. Suuressa maailmassa näkee jo sitä, ettei suur-yrityksen johtajaksi pääsy ole enää kova juttu. Kaikki eivät halua elää kvartaalirytmissä, ulkoisten paineiden puristuksessa”, Hermansson kertoo. ”Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on paljon tärkeämpää kuin ennen. Johtajan vaativaan virkaan ei ole ollenkaan sellaista tun-kua kuin aiemmin.”

”Totta. Trendin näkee myös hallitusjäseniä hakiessa. Ei haluta ottaa uusia paikkoja vastaan, koska vastuut ovat kasvaneet paljon ja palkkio on aika marginaalinen vas-tuuseen nähden. Ne, jotka ovat työelämässä mukana ja joilla on kädet täynnä töitä muutenkin, saattavat suostua yhteen hallituspaikkaan – mutta kaksi tai kolme on jo vaikeampi myydä. Ihmiset pohtivat, miksi he ottaisivat itselleen sellaista riesaa”, Tuominen myöntää.

”Moni yritys tuntuu ajattelevan, että kun me suomme mahdollisuuden tulla tänne töihin, varmasti saamme kenet tahansa! Ei se niin mene. Google voi ajatella niin, sinne olisi menijöitä. Muut joutuvat tekemään töitä hou-kutellakseen parhaimpia osaajia. Onnistumisen mittari ei ole enää nuoremmalle sukupolvelle se, kuinka pitkäl-le organisaatiossa on päässyt ja kuinka monta alaista on. Onnistumisen mittari on uusille johtajasukupolville aika pitkälti sama kuin onnellisuuden mittari”, Hermansson muistuttaa. •

Mikään johtoryhmä ei lähde seuraamaan sellaista henkilöä, joka on jotenkin vilunki, itsensä lumoissa tai oman edun tavoittelija.

pätee ihmisiin. Hyviä kandidaatteja kannattaisi ottaa sil-loin, kun niitä saa ja hyviä tulee vastaan, ei silloin, kun on kauhea kiire. Ainakin johtoryhmän jäsenistä pitäisi olla idea, että jos tuo lähtee, niin tuossa olisi seuraaja.”

”Ainahan joku lähtee! Joka viides johtoryhmäläinen lähtee vuodessa”, Hermansson muistuttaa. ”Ei sen pitäisi olla mikään yllätys. Uskallan kuitenkin olla hieman eri mieltä siinä kohdin, kun puhutaan aivan korkeimman johdon rekrytoinnista. Huippujohtajan hakeminen on harvemmin tilanne, johon on voitu varautua etukäteen hakemalla osaamista reserviin. Mutta johtoryhmässä ja alemmilla johtotasoilla se voi olla hyvä idea.”

johtajista on pulaaHermansson ja Tuominen korostavat, että tulevaisuudessa johtotehtäviin voi olla yhä haastavampaa löytää oikeaa ihmistä.

”Johtajiksi nousevat ihmiset, jotka hakevat mahdol-lisuutta vaikuttaa asioihin. Kunnianhimoiset yksilöt, jotka hakevat selkeää vastuuta ja haluavat osoittaa pär-jäävänsä eri tilanteissa. Rahakin vaikuttaa, mutta se on aika myöhään listalla. Uusiin tilanteisiin meneminen ja

suorahakubisnes on mikroyritysten alasuoRahaKumaRKKinoiden koon Suomessa on arvioitu olevan noin 30 miljoonaa euroa.

Valtaosa alan toimijoista on mikroyrityksiä, yhden tai kah-den hengen toimistoja.

Useimmilla pääosa liikevaihdosta tulee nimenomaan suorahakutoiminnasta. Muita palvelumuotoja ovat henkilö-arvioinnit ja muu johdon konsultointi.

Vain kolmasosa yrityksistä on erikoistunut jollekin erikois-alalle, kuten vain johtotason hakuihin.

Ralf Hermanssonin edustama EWK International on kansainvälinen ylimmän johdon suorahakuyritys. Erkki Tuomisen CV Group on erikoistunut hallitustyöskentelyn kehittämiseen ja suorahakuun.

Lähde: FEX Suorahakuyritykset ry

14

tillbaka till ny tillväxt”, konstaterar Hermansson.

i medeltal anlitar finska företag direkt-

rekryteringskonsulter vid 40 procent av

rekryteringarna på mellanchefnivå och vid

hela 80 procent av rekryteringarna till högsta

ledningen. Lockas de populäraste cheferna titt

och tätt till nya utmaningar?

”Det finns knappast någon högre chef i

det här landet som aldrig skulle ha kontaktats

av en direktrekryteringskonsult”, misstänker

Hermansson.

i framtiden kan det bli allt svårare att hitta

den rätta personen för chefsuppdrag.

”ute i stora världen finns redan tecken på

att det inte längre är så eftertraktat att bli chef

för ett storföretag. alla vill inte leva i kvartals-

rytmen och känna press från alla håll”, säger

Hermansson. ”Balans mellan jobb och fritid

har blivit mycket viktigare än förr. Det är inte

längre samma rusning till det krävande jobbet

som chef.”

Resumé1416 Ägare på svenska

i den offentliga debatten riktas många förvänt-

ningar mot statens placeringsbolag solidium.

Bland annat har det framförts förhoppningar om

att bolaget ska rädda Nokia och skeppsvarven.

Någon vill att staten placerar mer i aktier, medan

en annan helst skulle se att staten helt slutar

med sådant.

solidiums vD Kari järvinen låter sig inte

störas av debattens vågor.

”Politisk debatt hör till saken. vi har inte nå-

got egenvärde som organisation. Det är ägarens

uppgift att ta ställning till vad staten äger och

om det är klokt att ha kapital i verksamhet av det

här slaget”, säger Järvinen.

De renlärigaste marknadsekonomerna har

ifrågasatt statens aktieinnehav helt och hållet.

visserligen har de skarpaste åsikterna mildrats

under de senaste åren, när det blivit allt tydligare

att det råder brist på privat kapital.

”i Finland finns det ytterst få ägare som har

kapacitet att göra betydande tilläggsinves-

teringar för att utveckla sina företag. Därför

är en långsiktig ägare som solidium viktig för

samhällsekonomin”, säger Järvinen.

När de inhemska storägarna blir färre händer

det ännu lättare att våra bästa företag hamnar

i utländsk ägo. Givetvis är utländskt kapital

välkommet i ett kapitalfattigt land. Men konstel-

lationen förändras om det bara finns utländska

ägare kvar. Då ökar oron för att huvudkontoren

försvinner från Finland.

”Huvudkontorens betydelse har ökat, efter-

som det största mervärdet i bolagens värdekedja

allt oftare finns inom produktutveckling, försälj-

ning och marknadsföring, som ofta är knutna

just till huvudkontoret”, säger Järvinen.

solidiums uppgift är att stärka det inhemska

ägandet i nationellt viktiga företag. en annan

uppgift är att öka den nuvarande portföljens

värde.

”vi är absolut inte någon portföljplacerare

utan en långsiktig ägare som i princip kan vara

ägare i ett bolag hur länge som helst”, säger

Järvinen.

Förutom av övriga realiteter styrs arbetet i

Järvinens team i hög grad av det uppdrag man

fått. Bolaget placerar i minoritetsandelar i

betydande finska företag. Därför har bolaget till

exempel inte tagit notis om de industripolitiska

tankegångarna om att solidium skulle gå in som

ägare i varvsbolaget stX.

”stX är ett utländskt företag med en rätt kne-

pig finansiell situation. Den här frågan har inte i

något skede varit aktuell hos oss”, säger Järvinen.

Solidium fyller en växande luckaNär de inhemska storplacerarnas insatser minskar ökar statens placeringsbolags betydelse.

FRamtidens cheFeR är perso-

ner som vill kunna påverka,

tror direktrekryteringskon-

sulterna Ralf hermansson

och erkki tuominen.

”För att tillåta oss några

anglicismer så handlar det

nu mer om leadership och

mindre om management”,

säger tuominen på Cv Group.

”kommunikationsförmågan

har blivit en otroligt viktig

sak. Chefen måste kunna

lyssna och inspirera.”

Hermansson på eWk

international är av samma

åsikt. ”De mest eftertraktade

cheferna har också hög moral och etik och

visar genuin uppskattning för sin omgivning.

De bästa cheferna är bra människor, schysta.

Människor som har ett bra beteende och som

man gärna skulle ha som kompis.”

Den rådande ekonomiska situationen in-

verkar på de kriterier utifrån vilka chefskandi-

daterna bedöms. ”Nu söker man personer med

gediget ekonomiskt kunnande. i ekonomiskt

bättre lägen förekommer det också att man

söker personer utanför den egna branschen,

när man vill se på verksamheten med nya

ögon. i det rådande ekonomiska läget har man

större krav på att chefen ska rekryteras inom

den egna branschen”, säger tuominen.

vid rekryteringen av toppchefer är det

prestationerna som talar. Den som redan en

gång lyckats tiodubbla sitt volymansvar kan

sannolikt göra det en gång till. ”Nu vill man ha

bevis på att personen kan leda organisationen

Ödmjuk och ambitiös

En långsiktig ägare som Solidium

är viktig för samhällsekonomin.

Chefen måste kunna lyssna och

inspirera.

i framtiden kan det bli allt svårare att hitta den rätta personen för chefsuppd-

rag, tror erkki tuominen och Ralf hermansson.

Kun Solidium perustettiin, halusimme olla ankkuriomistajan lisäksi myös ”hyvä omistaja”.

Tärkeintä valtaa omistaja käyttää hallituksen valinnassa. Hyvä omistaja varmistaa, että hallituksessa on viisautta ja monipuolis-ta osaamista. Huono omistaja miettii valtareviirejä tai vain sitä, miltä asiat näyttävät ulospäin.

Aktiivinen omistaja kantaa huolta yhtiön tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, passiivinen antaa lepsuudellaan yhtiön laiskis-tua alamäkeen. Hyvä omistaja tukee tulevaisuutta rakentavia vai-keitakin päätöksiä, huono tyrkyttää vaikeuksien siirtoa.

Sinivalkoisuus tarkoittaa minulle tervettä kansallista itsek-kyyttä, ei sinisilmäisyyttä tai nurkkakuntaisuut-ta. Suomi on ollut globalisaation suuri hyötyjä ja voi olla sellainen jatkossakin, jos yrityksemme kykenevät huolehtimaan kilpailukyvystään.

Sinisilmäisyyttä olisi silti kuvitella, että muut valvoisivat meidän etujamme. Siksi pidän arvos-sa suomalaisia ankkuriomistajia ja maailmanluo-kan yrityksiä, joille Suomi on hyvä koti.

Ankkuriomistaja kantaa suurta vastuuta, mut-ta on silti vain osaomistaja, jota sitovat lait. Toi-minnallaan se voi antaa markkinoille ja muille sijoittajille signaaleja, joilla on suora vaikutus yhtiöiden arvostukseen.

Kunnioittamalla muiden osakkaiden ääntä ja kuuntelemalla nöyrästi myös ympäristöä ankku-riomistaja toimii vastuullisesti. Sanelu ja muiden osakkaiden etujen vastaisten tavoitteiden run-nominen karkottavat muut sijoittajat. Silloin häviää yhtiön arvoa ja samalla omaa omaisuutta. Muut osakkaat eivät saa jäädä vähemmistöosak-kaan vangiksi.

Avoin, vapaa markkinatalous hoitaa talouden valtavirrat, mutta valtiokin voi olla yhtenä toimi-jana mukana, jos erityiset syyt siihen ovat ole-massa. Meillä tätä perintöä on mittavasti, joten sitä pitää hoitaa ja kehittää viisaasti. •

Vuorineuvos Keijo suila tuntee valtio-omistajuuden eten-

kin ajaltaan Finnairin pääjohtajana ja solidiumin hallituk-

sen puheenjohtajana. Hallitustyö on suilalle tuttua muun

muassa elisan (puheenjohtaja), keskon (varapuheenjohta-

ja) ja Nokian (jäsen) hallituksista.

altiota pidetään usein huonona omistajana, varsinkin pörssimaailmassa. Historiasta löytyy

valitettavasti kritiikille myös perusteluja.Minulle valtion omistus ei ole itsetarkoitus.

Oma näkökulmani liittyy sellaisiin teemoihin kuin ankkuriomistus, suomalainen omistus ja

pääkonttoreiden sijainti. Menestys globaalissa taloudessa ratkaistaan osaa-

misella ja kilpailukyvyllä, mutta pääomilla ja omis-tuksilla on tärkeä ohjaava rooli. Suomi on pienenä maana täs-sä suhteessa haavoittuvassa asemassa.

Viisas 1516

teksti Risto Pennanenkuva junnu lusa

”On hyviä ja huonoja omistajia”

VuoRineuVos Keijo suila:

Sinivalkoisuus tarkoittaa minulle tervettä kansallista itsekkyyttä.

Altia OyjArt and Design City Helsinki Oy AbDestia OyEdita OyjKemijoki OyRaskone Oy

Arctia Shipping Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Ekokem OyFingrid Oyj (VM)Finnair OyjFortum OyjGasum OyItella OyjLeijona Catering Oy Meritaito OyMotiva OyNeste Oil OyjPatria OyjSuomen Lauttaliikenne Oy Suomen Rahapaja Oy Suomen siemenperunakeskus OySuomen Viljava Oy Vapo OyVR-Yhtymä Oy

Elisa OyjKemira OyjMetso OyjOutokumpu OyjOutotec OyjRautaruukki OyjSampo OyjSponda OyjStora Enso OyjTalvivaaran Kaivososakeyhtiö OyjTeliaSonera ABTieto Oyj

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Alko OyCSC – Tieteen tietotekniikan keskus OyFinavia OyjTeollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND)Finnpilot Pilotage OyFinnvera OyjGovernia OyHansel OyHaus Kehittämiskeskus Oy Helsingin yliopistokiinteistöt Oy Hevosopisto OyKuntarahoitus OyjOHY Arsenal OySolidium OySuomen Erillisverkot Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen yliopistokiinteistöt Oy Tietokarhu Oy Veikkaus OyYleisradio OyYrityspankki Skop Oyj

Strateginen intressi

Yhtiöllä stRateginen meRKitYs

solidiumin omistuKset

Yhtiöllä eRitYistehtäVä

kaupallisesti toimivat erityisyhtiöt

Vm stm

oKm lVm um

lVm tem VnK

Vm Vm Vm

oKm Ym Vm

VnK VnK

oKm tem

Vm Vm

oKm lVm

Vm

Valtio-omisteisten yhtiöiden jako

Sijoittajaintressi

ValtioneuVoston Kansliaan KesKitettY omistajaohjaus omistajaohjaus eRi ministeRiöissä

lähi-KuVassa

olet työskennellyt omistajaohjaus-

osastolla johtavana erityisasiantuntijana

vuodesta 2007. millaisia työpäiväsi ovat?

teen taloudellisia analyysejä yhtiöistä ja

erilaisia omistajastrategisia selvityksiä. seu-

raan jatkuvasti yhtiöiden ja markkinoiden

toimintaa ja kehitystä tapaamalla yhtiöiden

johtoa ja eri alojen asiantuntijoita.

seuraamme ja arvioimme myös yhtiöi-

den suoriutumista yritysvastuukysymyksis-

sä. Osallistun työ- ja elinkeinoministeriön

Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelu-

kunnan työhön.

toimin hallituk-

sen jäsenenä kolmes-

sa uudessa valtion perustamassa yhtiössä.

Niissä haasteita luovat toimivan organisaa-

tion rakentaminen, henkilöstöön kohdistu-

vat muutokset ja uusi kilpailuympäristö.

miten yhtiökohtaiset vastuut jakautuvat?

Jokaiselle yhtiölle on nimetty yhtiökohtai-

nen tiimi, jossa tehtävät on jaettu analyy-

si- ja omistajastrategisiin tehtäviin. tällä

hetkellä minulla on analyysivastuu viidestä

noteeraamattomasta yhtiöstä ja olen omis-

tajastrategisessa vastuussa seitsemästä

yhtiöstä. Lisäksi minulla on seurantavastuu

neljästä solidium-yhtiöstä.

mikä työssä on parasta?

voin hyödyntää kokemustani yksityiseltä

sektorilta. työskentelemme valtionhal-

linnossa, mutta läheisessä yhteydessä

yritysmaailmaan. Pääosan työurastani eli

yli 20 vuotta olen työskennellyt yksityisissä

listayhtiöissä talouspäällikön tai talousjoh-

tajan tehtävissä, muuan muassa iittalassa,

Marimekossa ja valtameressä.

Yritysanalyysin asiantuntija

maRja PoKela