Onko luonto pyhä?Panu Pihkala, pj, A Rocha Suomi

Taivaassa on reikä: keskusteluillat kristinuskosta ja luonnostaMalmin seurakunta, Viikin kirkko 4.9. / Pakilan seurakunta, VälKe 18.9.2014

John Constable: Salisbury Cathedral from the Bishop's Grounds, 1823

Raamatunjakeita

”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on.” (Ps. 24:1, 1. Kor. 10:26)

”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Apt. 17:27-28)

Mitä on ’pyhä’?

Uskontotieteilijöiden, kuten Veikko Anttosen tutkimukset: suomen kielessä sanan historia on rajaseuduissa (vrt. Pyhäjärvi) -> Pyhyys liittyy tunnetun ja

tuntemattoman rajaan Toisaalta: pyhä ”erilleen asetettuna” Arkikieli kertoo: ”Se on hänelle pyhä

asia.” -> erityisen merkittävä, luovuttamaton Pyhää asiaa ei voi kohdella miten

tahansa

Sukulaiskäsitteitä

Pyhän kohtaamiseen liittyy usein ihmettely, ihastelu, ehkä myös hämmästys ja jopa pelko Vrt. Rudolph Otto: Mysterium

tremendum et fascinans, järisyttävä ja kiehtova mysteeri

Mahtavuus, ylevyys tulevat lähelle -> Pyhän kokeminen luonnossa tavoittaa

usein juuri näitä Silta ympäristöestetiikkaan: pyhä,

kaunis, hyvä, mahtava (”subliimi”)

Uskontotieteessä ja teologiassa luonnolla on itse asiassa olennaisen tärkeä merkitys pyhän suhteen, vaikkei tätä ole aina huomattu

Luonto ja pyhä Raamatussa

Pyhän kohtaaminen luonnossa, esimerkkejä: palava pensas (2.Moos.3) profeetta Elia ja ”hiljainen humina”

(1.Kun.19) psalmien välittämät vahvat kokemukset

(esim. Ps.8) -> sekä erityisiä Jumalan

kohtaamisia luonnonelementtien kautta että luonnon yleistä mahtavuutta (vrt. Ps.104)

Luonnonpalvonnan vastustus Juutalaisuudessa ja kristinuskossa

pidetty tiukasti kiinni siitä, että luonnossa esiintyy pyhyyttä, koska se on Jumalan luoma ja Jumala vaikuttaa sen kautta

Luontoa itsessään ei ole palvottu, vaan päinvastoin esimerkiksi alkuperäiskansojen luontopalvonnan paikkoja on hävitetty (esim. pyhät lehdot)

Pyhän kokeminen luonnossa

Lukuisilla kristinuskon vaikuttajilla on ollut keskeisiä pyhyyden kokemuksia luonnossa Erämaaisät ja -äidit Kertomus Lutherin

kääntymyskokemuksesta ukkosmyrskyssä

Suomalainen perinne: Metsä ”kirkkona”▪ Runeberg, Topelius

Milloin luonnonsuojelu syntyi?

Mitä vastaisit? Santmire: kaksi pääuomaa

kristinuskossa, sielupainotteinen ja ekologisempi Jälkimmäistä edusti keskeisesti

Franciscus Assisilainen, joka esim. saarnasi linnuille▪ Ks. Franciscuksen Aurinkolaulu, virsi 455

Suomessa Topelius perusti ensimmäisen luonnonsuojeluyhdistyksen (Maj Föreningen, 1870)

Suomalainen kristillinen luonnonsuojelu

Myöhemmin esim. ensimmäinen valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola jatkoi topeliaanista perinnettä Ja esim. ympäristönsuojelun 1.professori

Pekka Nuorteva -> Kristilliset luonnonsuojelijat

ammensivat Raamatun luontoteksteistä ja pyhyyden kokemisesta luonnossa

”Jumalan kunnian” näkeminen luonnossa ei välttämättä johtanut luonnonsuojeluun, mutta se tarjosi sille vahvan perustan, joka aktualisoitui monen henkilön kohdalla

Näille kristityille luonto oli pyhä: Jumala oli sen takana, ja lisäksi luonto koettiin niin arvokkaaksi, että sitä tuli kohdella hyvin

”Kaiken läpi loistat” (virsi 194) Luther: Jumala on läsnä viljanjyvässä ja

koppakuoriaisessakin Ns. ubikviteettioppi, Kristuksen läsnäolo

kaikkialla ”Luonnon kauneus on Kristuksen hellä

hymy aineellisuuden kautta” (Simone Weil) Pan-en-teismi, eli Jumalan sekä

tuonpuoleisuus että tämänpuoleisuus Luo-nto

Hepreaksi ei erillistä sanaa

Caspar David Friedrich: Cross in the Mountains, 1807

Kristilliset ja muut luonnonystävät

Yhteys kristillisten ja muiden luonnonystävien välillä: luonto on ’pyhä’ siinä merkityksessä, että se on erityisen tärkeä samoin luontoon yhteydessä oleminen ja luonnon mahtavuuden kokeminen

Vrt. henkisyys ja hengellisyys ympäristönsuojelussa (spiritual)

Toinen yhteys: ympäristölle haitalliset voimat ovat niin vahvoja, että tarvitaan maailmankatsomuksellinen muutos, jotta niitä voi vastustaa Äärilaita: jyrkin ympäristöaktivismi

’uskontona’

Ympäristöliikkeen kritiikki kristinuskoa kohtaan

Ns. Lynn White –keskustelu: kristinusko on Korostanut ihmistä liikaa muun luonnon

kustannuksella Edesauttanut teknologian liiallista valtaa Keskittynyt liikaa tuonpuoleiseen

Kriittisiä vastauksia: Ympäristötuhot myös muiden

katsomusten alueella Kristinuskossa erilaisia suuntauksia

Eettinen perusta

Voidaan hahmottaa 3 eettistä pääargumenttia: Ihmisen velvollisuus Luonnon arvo Yhteenkuuluvuus

-> Kaikissa näissä sekä maallisia että kristillisiä muotoja

Kristillinen ympäristönsuojelutyö

Esimerkkejä: Afrikkalaiset puunistuttajakristityt Episcopal Power and Light -> Interfaith

Power and Light Kirkkojen maailmanneuvoston

ilmastotyö ”Journey of the Universe”:

luonnontieteiden ja ns. prosessiteologian vaikuttama liike

A Rocha: suojelu ja toivo

A Rocha: Kristityt luonnon puolesta

Yhteisöllistä, toiveikasta ympäristötyötä

19 maassa (2014) Luonnonsuojelukeskuksia eri maissa

(Portugali, Ranska, Kanada, Intia, Kenia, Ghana)

Sekä käytännön suojelutyötä että kristillistä vaikuttamistoimintaa (ympäristökasvatusta, seurakuntatilaisuuksia, materiaaleja)

A Rocha Suomi

Syntyi Turun seudulla 2000-luvun alussa: Viikissä pitkään opettanut Lennart Saari perustajana (ks. kirja Haavoitettu planeetta)

Paikallisryhmiä nykyään myös Lempäälässä ja toiminta kehittyy pääkaupunkiseudulla Murrosvaihe, esim. nettisivuja

uudistetaan Kristityt luonnon puolesta –lehti (pdf,

www.arocha.org/fi-fi) Tervetuloa mukaan!

Taivaassa on reikä

Maailma ja maailmankuva ei ole kokonainen, jos luonto ja Jumala eivät liity yhteen

Yksi kiireisimmistä toimia vaativista ongelmista on ilmastonmuutos

Mitä juuri me voimme tehdä?

Lisätietoa

Luonto ja Raamattu (Panu Pihkala, LK-kirjat 2010)

Hartausmateriaalia: Luontokirkkovuosi(toim. Suvielise Nurmi & Panu Pihkala, LK-kirjat 2013)

Akateemisesta ekoteologiasta: artikkeli Ekoteologia teoksessa Modernin teologian suuntauksia (Kirjapaja 2014)

Facebook-ryhmä A Rocha Suomi