Onnistuneen ryhmän toiminta

https://moniviestin.jyu.fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10

Anneli Karjula, Katta Siltavirta

Taustaa

Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri.

peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat.

Wikipedian mukaan kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa.

Kaikki ihmisen toiminta (eleet, vaatteet, ajatukset, ilmaisut ja ajankäyttö) on kulttuuria.

Ne ajatustavat jotka ryhmä on ratkaissut, muodostavat yleisen käsityksen maailmasta, ihmisistä ja elämästä.

Käsite

Ryhmä

Tunnusmerkkejä: koko, tarkoitus, rajat, säännöt, vuorovaikutus, työnjako, roolit ja johtajuus

Yhteiset tavoitteet

Keskinäistä vuorovaikutusta ja tietoa ketä ryhmään kuuluu

Hetkellisiä tai pidempiaikaisia

Jäseniä monissa ryhmissä

Perus- vai virtuaaliryhmä?

Käsite

Tiimi

”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan

Luova

Enemmän työelämässä

Perus- vai virtuaalitiimi?

Ryhmäteoriat – perusolettamusilmiö

Ryhmän jäsenten outo käyttäytyminen

Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kaikkia kehittymisvirikkeitä

Riippuva ryhmä

Taistelu- ja pakoryhmä

Parinmuodostusryhmä

Yhtenäisyysryhmä

Ryhmän muodostaminen

Pienryhmät (toimivassa yleensä 4–7 jäsentä)

Tehtäväfunktio

Prosessifunktio

Oltava tasapaino näiden välillä

Suurryhmät (yli 8 jäsentä)

Opetuksen perusmuoto

Opiskelijan oppiminen pinnallista

Tulisi liittää muita työtapoja

Ryhmätyöskentelyn organisointi

Rinnasteinen tehtävä

Jaettu tehtävä

Osittain rinnasteinen tehtävä

Ryhmän tason mukainen tehtävä

Kiertävä tehtävä

Ryhmässä osallistuminen

(Pien)ryhmätyöskentely mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen

Edistää opiskelijan vastuunottoa oppimisesta ja aktiivista roolia tiedon hankkijana ja tuottajana

Osallistumisaktiivisuus ryhmässä:

3–6 jäsentä > kaikki puhuvat

7–10 jäsentä > melkein kaikki puhuvat

11–18 jäsentä > viisi tai kuusi puhuu paljon, muista kolme tai neljä osallistuu välillä

19–30 jäsentä > kolme tai neljä jäsentä dominoi

Yli 30 jäsentä > osallistumismahdollisuus pieni

Ryhmän jäsenen roolit

Loukkaantuva

Dominoiva

Kannustava

Mukautuva

Tiedon jakaja

Vetäytyvä

Ryhmän kehitysvaiheet

Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin (1965) mukaan

Muodostusvaihe (forming)

Kuohuntavaihe (storming)

Sopimisvaihe (norming)

Hyvin toimiva ryhmä (performing)

Ryhmän lopettaminen (adjourning)

Muodostusvaihe (forming)

Sopeutumisen ja epävarmuuden vaihe, annettu työ tehdään yhdistämällä yksilösuoritukset

Jäsenten riippuvuus ohjaajasta

Varovaista ja muodollista käytöstä

Ensimmäiset ryhmäroolit, tavoitteiden selvittäminen, pelisääntöjen muodostaminen

Yleensä myönteinen ilmapiiri

Kuohuntavaihe (storming)

Yksilöt haluavat erottautua ryhmässä, konflikteja, tyypillistä sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen

Tyytymättömyys ja pettymys ryhmää kohtaan on yleistä

Rohkeus esittää mielipiteitä ja tarttua toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa

Tehtävän tunteenomainen vastustaminen

Erimielisyyksiä ei pelätä, voi muodostua alaryhmiä

Tavoitteet ja toimintamuodot alkavat selkiytyä

”yhä jumissa”

Sopimisvaihe (norming)

Keskinäinen erilaisuus ja roolit hyväksytään, vakiintuminen

Ryhmähenki alkaa kehittyä

Ryhmän toiminnalle syntyy säännöt, normit, yhteisiä toimintatapoja ja tavoitteita

Ilmapiiri vaikuttaa vapautuneelta, mutta tingitään yksilöllisyydestä -> puolustusmekanismit:

Jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan

Suojautuminen vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta

Hyvin toimiva ryhmä (performing)

Ryhmä on tuottava, tehokas ja luova

Resurssien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti

Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti

Osaa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet

Energia voidaan suunnata työskentelyyn, tehtävänsä ratkaisemiseen

Ihmissuhdeongelmat tai sisäiset ongelmat ratkaistu/osataan ratkaista

Työnjako tehty, roolit joustavia, erilaisuutta osataan hyödyntää

Työt tehdään yhteisvastuullisesti, tarvittaessa ”venytään” ryhmän hyväksi

Ulkopuolisen vaikea päästä ryhmän toimintaan mukaan

Ryhmän lopettaminen (adjourning)

Tuckman lisäsi malliinsa uuden vaiheen, lopetusvaiheen 1977

Vaihe on käsillä, kun ryhmä päättää toimintansa

Toimintatapa ei ole enää suorituskeskeinen, ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa

Tunteet voimakkaina: helpotuksesta masennukseen

Miten ryhmää ohjataan?

Oppimisprosessi on yksilöllinen. Sitä voidaan pitää myös yhteisöllisenä.

Ohjaajan tulee sopeuttaa opetus ryhmän (kurssin) tavoitteet opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin

Tehtävä tulee antaa selkeästi.

Ryhmänohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän kehityksen vaiheista. Se helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä

Miten ryhmää ohjataan?

Muodostusvaiheessa:

ottaa johtajuuden itselleen

antaa mallin perustyöskentelyn periaatteista

luo ilmapiiriä, tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa

ryhmän virittäminen ja suuntaaminen kohti tavoitteita

Kuohuntavaiheessa:

rohkaista kritiikin ilmituloon

ottaa vastaan negatiivisia tunteita, pitää itsensä kritiikin ulkopuolella

antaa arvostavaa palautetta ryhmän jäsenille, sekoittaa alaryhmiä, puuttuu sisäisiin konflikteihin, käsittelee ristiriitoja, vie ryhmän eteenpäin

Miten ryhmää ohjataan?

Pyrimme hallitsemaan konflikteja ryhmässä eri tavoin:

Kilpaileminen

Mukautuminen

Vältteleminen

Kompromissiin pyrkiminen

Yhteistyön tavoitteleminen

Konflikteja eniten kuohuntavaiheessa, ei pidä vältellä kuitenkaan loputtomiin

Konflikteilla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ryhmässä

Avoimesti käsitelty ja selvitetty konflikti lisää luottamusta ja turvallisuutta. Onnistunut käsittely: ”kaikki kokevat voittaneensa”

Miten ryhmää ohjataan?

Sopimisvaiheessa:

Nostaa esiin erilaisuutta ryhmässä

Pitää huolta perustehtävästä, rohkaisee pohdintoihin, selkiyttää ryhmästä nousevia johtopäätöksiä

Hyvin toimivan ryhmän vaiheessa:

Toimii yhtenä joukossa, antaa enemmän tilaa ryhmän jäsenille

Ylläpitää motivaatiota, etsii uusia haasteita ryhmälle

Edistää jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta

Ryhmän lopetusvaiheessa:

Huolehtii selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista, virittää ryhmän lopetukseen

Luo ryhmän jäsenille tilaisuuden tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen käyttämiseen

Miten ryhmää ohjataan?

Ohjaajan kymmenen tärkeintä ominaisuutta

1. Pysy perustehtävässä ja huolehdi rakenteista

2. Ole luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen

3. Ole empaattinen

4. Ole oikeudenmukainen

5. Ole luova

6. Ole pitkäjänteinen

7. Ole innostava

8. Ole kannustava

9. Ole diplomaattinen ristiriitatilanteissa

10. Ole huumorintajuinen

Tehtävähyvin toimiva ryhmä ja

hyvän ryhmän tunnusmerkit

Lue itsenäisesti esimerkki ryhmän toiminnasta.

Muodosta pienryhmä (2-3 jäsentä) vieressä istuvien kanssa.

Keskustelkaa millainen on hyvä ryhmä. Kirjatkaa tuotos talteen.

Aikaa 8-10 minuuttia.

Hyvän ryhmän tunnusmerkit

Luottamuksellisuus

Sitoutuneisuus

Luovuus

Yhteistyön voima

Erilaisuus voimavarana

Ohjaaja resurssina

Lähteet:

Kaukkila, V & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. SMS-Tuotanto Oy.

Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Dark Oy. Vantaa

http://iqform.it.helsinki.fi/iqform/index.php?node=iq_opas_ryhmaoppimiseen_fin

http://niksinurkka.wikispaces.com/Ryhm%C3%A4n+kehitysvaiheet

Miten ryhmää ohjataan?

Tässä vielä kevennykseksi erään työpaikan perimätietona kulkenut "sovellus" ryhmäprosessin vaiheista:

Projektin vaiheet:

Valtava innostus

Jumalaton hämminki

Helvetillinen sekaannus

Järkiintymisvaihe

Syyllisten etsintä

Syyttömien rankaisu

Niiden palkitseminen jotka

...eivät osallistuneet projektiin