Projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaasuvi.ervamaa@alli.fi

Allianssi-risteily 15.-16.4.2014

Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia

Aikataulu

Hankkeen kesto: 1.9.2013-30.6.2014

Loppuraportin julkaisu Nuorisotakuufoorumissa Helsingissä 27.5.2014

Kesäkuu 2014: tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen

2

Yhteistyötahot

Keravan kaupunkiLohjan kaupunkiLoviisan kaupunkiNuorisotutkimusverkostoSuomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ryRahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Tavoitteet

Selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista erityisesti nuorten ja monialaisen yhteistyön näkökulmista. Hankkeessa kartoitetaan kysely- ja haastattelumenetelmin, miten nuorisotakuuta toteuttavat toimijat tekevät yhteistyötä 4-P -mallin (public-private-people-partnership) puitteissa, millaiset käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi, ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee. Lisäksi selvitetään haastattelujen avulla, millaisina hankekuntien nuoret kokevat nuorisotakuun toimenpiteet ja monialaisen yhteistyön tai sen puuttumisen vaikutukset. Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuoda esiin nuorten näkökulmaa sekä tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat ammattilaiset voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja palveluita paremmin toimiviksi.

  4

Aineistot (1/2): Ammattilaiset

43 ammattilaisten haastattelua

Lisäksi kuusi henkilöä vastasi haastattelurunkoon kirjallisesti: yhteensä 49 ammattilaisen vastaukset

Mukana laaja kirjo eri alojen edustajia, esim. kuntien nuorisotoimen johtoa, etsivä nuorisotyö, työpajat, sosiaalityö, päihdetyö, mielenterveyspalvelut, poliisi, terveydenhuolto, työllistämiseen liittyvä hanketoiminta, TE-palvelut, opoja, kuraattoreita, oppilaitosten johtoa, seurakuntien nuorisotyö, yrittäjien yhdistysten edustajia jne.

5

Aineistot (2/2): Nuorten haastattelut

Yhdeksän ryhmähaastattelua (kolme jokaisessa kunnassa) 15-29 -vuotiaille nuorilleKohderyhmät: 1) TE-toimistojen asiakkaat2) Työpajatoimintaan osallistuvat nuoret3) Etsivän nuorisotyön asiakkaat

Yksilöhaastattelut: nuoret, jotka ovat yrittäneet päästä mukaan johonkin nuorisotakuun piiriin kuuluvaan tukitoimenpiteeseen, mutta ovat syystä tai toisesta jääneet niiden ulkopuolelle (seitsemän nuorta). Käytännössä monet etsivän nuorisotyön asiakkaat varsin samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin toimenpiteiden ulkopuolelle jääneet.

6

Nuorisotakuu ja kuntien tilanne

Yleinen taloustilanne vaikuttaa sekä tarjolla olevien työpaikkojen määrään että kuntien resursseihin. Nuorisotakuun toteuttaminen näissä raameissa on haasteellista.

Miten tehdä olemassa olevien resurssien puitteissa hyviin tuloksiin johtavaa työtä?

7

Monialainen yhteistyö nuorisotakuun kehittämisessä

Selvityksessä haastatellut ammattilaiset ovat yksimielisiä monialaisen yhteistyön merkityksestä nuorisotakuun kehittämisessä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä ja tarjota asiakkaan kokonaistilanteen huomioivaa tukea.

Johtaja, Keski-Uudenmaan Nuorten pysäkki: ”Se, että me verkostoidutaan ja yhdessä mietitään, silloin se toimijan asiantuntijuus tulee paremmin asiakkaan hyödyksi. -- Esimerkiksi, että nuorelle on löytynyt koulutuspolku tai polku työelämään. Varsinkin sellaisille nuorille, joilla se on syystä tai toisesta hyvin ongelmallista. Tällainen räätälöinti on ehkä parasta mitä mä tiedän. Se palvelee ja sitouttaa nuorta. -- Kun asiakas on mukana siinä keskiössä ja hän antaa luvan, että viranomaiset ja eri toimijat voi esimerkiksi vaihtaa tietoja joko paperilla tai suullisesti, niin kokonaistilanne tulee parhaiten esille. Eli tiedetään missä mennään, ja tiedetään missä kohtaa nuoren haasteet on, missä hän on yrittänyt ja missä ei ehkä ole niin onnistunut ja nähdään ne voimavarat.”

8

Selvityksessä esiin nousseita kehittämisehdotuksia:

1: Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä

Monialaisen työn parempi organisointi ja sen edellyttämien resurssien budjetointi kaupungin talousarvioon. Nuorille matalan kynnyksen palveluita, jotka keskitetään saman katon alle. Esim. Lohjalla suunniteltu nuorisokeskus. Tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella.Valtakunnallisen ja alueellisen koordinaation ja kokonaisnäkemyksen lisääminen. Hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittäminen. Nyt kunnat joutuvat keksimään tahoillaan ”pyörän uudelleen”.Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen nuorisotakuussa (esim. järjestöt nuorten osallisuuden vahvistajina ja työllistäjinä).Työnantajien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen (työllistäminen, oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ym.)

9

Kehittämisehdotuksia 2: TE-palvelut (1/2)

Byrokratian vähentäminen, asioinnin tekeminen helpommaksi ja joustavammaksiSelkeämmät ja helppokäyttöisemmät sähköisen asioinnin palvelutTulisi pyrkiä herkemmin tunnistamaan, ketkä tarvitsevat työnhaussa apua ja millaista apua he tarvitsevat. Resurssien kohdentaminen tähän ryhmään.Nuorisopalveluille TE-toimistoilta tilastotietoa oman paikkakunnan nuorten tilanteista ja työttömyyden syistä. Tietoa tarvitaan, jotta nuorille voitaisiin suunnitella paremmin tarpeita vastaavia palveluita. Nuorten yksilöllisten taipumusten tunnistamisen merkitys: Lohjan Nuorisoverkoston toiminnassa mukana oleva poliisi, kenttätoiminnan vastaava esimies: ”Kaikki nuoret eivät ole samanlaisia. Ylätason julistuksissa asiat ovat yksinkertaisia, mutta tosiasiassa kaikki on kohdattava yksilönä. Viisaus ei asu päättäjissä, eikä auttajissa, viisaus tulee nuoresta tai yksilöstä itsestään. On löydettävä yksilöllinen tapa auttaa nuorta. Kaikille ei esimerkiksi voi tarjota varastotyötä, jos et ota sitä, olet huono ihminen. Ei. Tarvitaan räätälöityä toimintaa.”

10

TE-palvelut (2/2)

TE-palveluihin lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos palvelua ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla: mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin tärkeää erityisesti niille nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja niille, jotka tarvitsevat tukea työnhaussa.

Toiminnanjohtaja, Loviisa: ”Suurimpana kompastuskivenä tällä hetkellä koetaan TE-toimiston puuttuminen Loviisasta. Vaikka sähköisiä palveluja kehitettäisiin kuinka hyvin toimiviksi tahansa, ei se koskaan voi korvata ihmisen kohtaamista. --- Sähköinen asiointi on myös haastavaa nuorille, joilla

– ei ole verkkopankkitunnuksia (esim. alle 18-vuotiaat)– on oppimisvaikeuksia (luki- tai hahmotushäiriö)– ei ole omaa tietokonetta ja/tai verkkoyhteyttä (esim. taloudellisten

häiriöiden vuoksi) ja sosiaalisten pelkotilojen vuoksi ei pysty hoitamaan työasioitaan esim. kirjaston asiakaspäätteillä.”

11

Kehittämisehdotuksia 3: Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (1/2)

Ammatillisten koulutuspaikkojen puute pienessä kunnassa: tarjonnan monipuolistaminen ja/tai suuntaaminen hyvin työllistäville aloille.Diagnoosi oppimisvaikeuksista tärkeää saada ennen peruskoulun loppumista Ysiluokkalaisten oppilaanohjauksen lisääminenLisää panostusta erityisopetukseen ja tekemällä oppimiseenLisää koulunkäyntiavustajiaErityisesti toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten tilanteeseen olisi puututtava nykyistä enemmän: ohjaus uuteen koulutukseen, työhön tai muu sopiva toimenpide.

 

12

Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (1/2)

Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

Ylioppilaat osaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja sen kautta tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta

Nykyisessä yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaiden työttömien on haettava opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei olisi käsitystä. Tämä käytäntö synnyttää toisen asteen opiskelut keskeyttäneitä pudokkaita sekä väärälle alalle kouluttautuneita nuoria.

Osa nuorista tarvitsisi enemmän tukea ja aikaa omien taipumusten, kiinnostuksen kohteiden ja oikean opiskelualan löytämiseen.

13

Kehittämisehdotuksia 4: Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelujen saatavuutta parannettava (erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutus).

Erityispsykiatrian palveluihin lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos hoitoa ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla

Ehkäisevä päihdetyö, joka on aloitettava ala-asteella

14

Kehittämisehdotuksia 5: Osallisuuden tukeminen

Harrastusseteleitä perheille, joiden lapset eivät muuten pääse harrastamaan

Varhainen puuttuminen koulukiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin

”Syrjäytyneistä” puhuminen leimaavaa - siitä kannattaisi luopua, jotta nuorille ei pääse muodostumaan negatiivista kierrettä vahvistavaa ”syrjäytyneen” identiteettiä.

15

Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta

Nuorisotakuun sisältö nuorille ennen haastattelutilannetta osittain tai kokonaan hämärä. Tiedon puute – mitä sille voitaisiin tehdä?

Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelutilanteen aluksi esitteen avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa.

Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista toimenpiteistä ja palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa: etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta keräsivät varauksetonta kiitosta. Erityisesti TE-palveluissa nähtiin runsaasti kehittämistarpeita.

16

Nuorten keskustelua ja kommentteja nuorisotakuusta

Loviisa, uravalmennus-ryhmän keskustelua:HLÖ1: ”Ehkä ne on ottanu tän vähän liian hätiköiden. Jos nyt tehdään tällä hetkellä noita selvityksiä ja muita. Ehkä liian suuret tavoitteet liian nopeesti.”HLÖ4: ”Kun tää on tullu voimaan vasta 2013 alussa, menee varmaan vuosia, ennen kun alkaa kunnolla toimia.”HLÖ3: ”Kyl mä voisin kuvitella, että tää ois jo ens vuoden aikana alkanu – noussu piikillä ylöspäin, tosi paljon apua tästä vois olla seuraavanakin vuonna jo. Nytkin on varmaan jo ollut jonkin verran. Nyt kun mä katon tätä paperia, niin kyllähän tästä tosi paljon tulee olemaan apua näille nuorille, koulun lopettaneille. Aivan mahtavaa.”HLÖ5: ”Kuulostaa mielenkiintoiselta toi nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen jos sais toimimaan niin tulee olemaan paljon apua, mäkin tunnen paljon ihmisii, jotka ei oo peruskoulun jälkeen tehny mitään.” Haastattelija: ”Tietääkö sun kaverit tästä [nuorisotakuusta]?”Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: ”Ei itse asiassa tiedä. Jos toi sais enemmän näkyvyyttä, sitä useammat tietäis. Netissä vois olla linkkejä ja paikallislehdessä ilmotuksia. Vaikka sillei, et siel missä on avoimia työpaikkoja, vois olla isompana niitä linkkejä tohon ja lehdissä haastatteluja ja juttuja. Loviisassa aika monet lukee Lovaria tai lukee netistä.” Haastattelija: ”Onko nuorisotakuu-termi susta ymmärrettävä, kun tästä paljon puhutaan? Saako siitä selvää, mitä se tarkoittaa?”Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: ”No ei siitä sillei ihan heti saa selvää, et mitä se tarkottaa. Ensimmäisenä kun kuulin ton, tuli sellanen, et se on aika aggressiivinen hanke, siinä on se takuu, se tulee se juttu, et saadaan se opiskelu- tai työpaikka. Mut sit se ei kuitenkaan ole sellaista, kun tutustuu tuohon materiaaliin.”

17

Nuoret ja monialainen yhteistyö

Haastateltujen nuorten kokemukset jakautuivat seuraavasti:-Ei kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä.-Oletettavasti kokemuksia, mutta ei tietoa niistä.-Monialainen yhteistyö koettu hyödylliseksi.-Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ole tapahtunut. Seurauksena esim. vaikeuksia oman koulutuspolun löytämisessä.

Myös nuoret toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalana, että tieto eri viranomaisten välillä ei liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia.

Nuoret toivoivat palvelujen kokoamista ”yhden luukun periaatteen” mukaisesti.

18

Etsivä nuorisotyö (1/2)

Etsivän nuorisotyön piiriin pääsemistä luonnehdittiin useimmiten helpoksi. 

Etsivät auttavat nuoria mitä erilaisimpien asioiden hoitamisessa: työnhaussa, opiskelumahdollisuuksien selvittämisessä, yleisissä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä, lasten huoltajuusasioiden selvittelyssä, viranomaisten kanssa asioimisessa.

Yhteyttä pidetään tarpeen mukaan kasvokkain, puhelimitse ja Facebookin välityksellä. 

Mukaan oman yhteydenoton tai tuttujen kautta tai toisen ammattilaisen lähettämänä.

19

Etsivä nuorisotyö (2/2)

Nuoria auttaneet etsivät tehneet yhteistyötä mm. sosiaalitoimen ja velkaneuvonnan kanssa. Etsivien yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa koetaan pääsääntöisesti varsin hyvin toimivaksi. Etsivät toimivat usein nuorten ”asianajajina” suhteessa erilaisiin viranomaisiin ja palveluihin, joissa asioimisen etsivien asiakkaat kokisivat muuten vaikeaksi. Etsiviä pidettiin myös asiantuntevina tietolähteinä ja hyvinä selvittämään nuorille tarpeellisia asioita. Etsivä nuorisotyö keräsi nuorilta varauksetonta kiitosta.

20

Nuorten kommentteja etsivästä työstä

Työtön ja etsivän asiakas, uravalmennusryhmässä, Loviisa: ” Loviisan etsivä nuorisotoimi tekee niin paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja tietää nää kaikki alan kommervenkit, ja sen miten asiat saa sitten hyvin tehtyy. Mä oon kuullu niistä tosi paljon positiviista, ja ite oon tällä hetkellä asiakkaana.”

Etsivän asiakas, Loviisa: ”Olen huomannu et nää nuorisoetsivät avittaa, kysyvät haluaako tai tarvitseeko apua. Se avarsi maailmaa, että eihän kaikkee tarviikaan tehä ihan yksin, jotain konkreettistakin on. Aluksi sitä oli vaikea hahmottaa, kun ei tiennyt siitä työnkuvasta. Oon huomannu, että niitä voi lähestyä näillä kysymyksillä ilman, että tuntee ittensä hirveen avuttomaksi. Ei tarvii hävetä. Voi kysyä ihan vapaasti kaikkee mikä liittyy vaikka työn tai kämpän etsimiseen.”

21

Työpajatoiminta

Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta erittäin myönteisiä. Varsinkin ohjaajien tarjoama henkinen tuki ja apu käytännön asioiden hoitamisessa sekä pajojen tarjoama yhteisöllisyys koettiin suureksi voimavaraksi. Haasteena työllistyminen pajajakson jälkeen.

Joillakin nuorilla kokemuksia, että pajatoiminnasta on saatu tietoa vasta kun on tultu etsivät nuorisotyön piiriin. TE-toimistosta tietoa pajatoiminnasta ei ole tullut. Lisäksi joillakin kokemuksia, että jos on ehtinyt hankkinut jonkin koulutuksen, pajalle vaikea päästä, koska paikat ensisijaisesti niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.

 

22

Nuorten kommentteja pajatoiminnasta

Työpaja Jenga, KeravaHaastattelija: Mitä apua koet saaneesi täältä?HLÖ3: ”Saa rytmiä elämään. Ei tarvii lojuu himas vaan voi tulla tekee jotain kivaa tänne. HLÖ4: ”Ja sit on noi sosiaaliset taidot pysyy yllä, näkee muitakin ihmisiä.”HLÖ1: ”Jos on jotain noissa kouluasioissa, jos haluu hakee kouluun, nää osaa auttaa.”HLÖ2: ”Aikalailla noi edellä mainitut.”

Mies, työtön, keskeytyneet toisen asteen opinnot, ollut pajalla, nyt uravalmennuksessa, Loviisa: ”Työpaja on tosi hyvä ponnahduslauta, sain itse innokkuutta töihin ja uusia mahdollisuuksia. Ennen mua ei kiinnostanut mikään raksa tai tällanen, kun olin siellä pajalla, innostuin kaikenmaailman töistä.” Nainen, Lohjan nuorisotyöpaja: ”Oon tykänny kovasti, että saa tehdä käsillä. Ehdin olla yli kolme kuukautta, nyt saa rytmiä päivään. Tuntuu hyödylliseltä olla täällä.” Haastattelija: ”Mitä apua pajatoiminnasta on?”Nainen, Lohjan Kulttuuripaja: ”No just se, et on vähän sisältöä päiviin. Et joutuu lähtemään pois kotoota. Ettei jää sinne vaan olemaan yksin ja oman päänsä sisällä. Että kyllä se rauhoittaa ihan hirveesti. Vähän avoimempi oon uusissa tilanteissa. Et ei oo sellasta fiilistä, et ihmiset syö mut, jos mä yritän jotain sanoo.”

23

Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (1/2)

TE-palvelut koettiin usein byrokraattiseksi ja asiakkaan tarpeille kuuroksi. Eniten kehittämistä kaipaava palvelutyyppi sekä nuorten että ammattilaisten mielestä.

Yksilöllisen ohjauksen ja nuoren taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden huomioinnin tarve

”Inhimillisen jouston” tarve: esim. etteivät alle 25-vuotiaat joutuisi niin helposti karenssiin

Nuoret kaipasivat TE-toimistolta enemmän tietoa kursseista ja koulutuksista sekä apua ja neuvoja työnhaussa. 

24

Porvoon TE-toimistoon varsinkin Loviisan ympäristön haja-asutusalueilta pitkä ja hankala matka.Keravalla ja Loviisassa nuoret (kuten myös ammattilaiset) pitivät TE-toimiston muuttoa naapurikuntaan merkittävänä heikennyksenä, joka nostaa kynnystä asiointiin. Tilanne korostuu erityisesti heikot liikenneyhteydet omaavilla haja-asutusalueilla.Pienissä kunnissa niukasti koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja. Monille nuorille kynnys lähteä opiskelemaan tai töihin lähikuntiin on yllättävän korkea. Nuoret jäävät kotikuntaan, mutta eivät löydä mielekästä tekemistä. Tämä näkökulma tuli esiin toistuvasti sekä nuorten että ammattilaisten haastatteluissa.Sähköisen asioinnin palvelut (TE-palvelut ja Kela) koettiin hankaliksi käyttää.

Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (2/2)

25

Ulkopuolelle jääneet nuoret

Ulkopuolelle jäämisen taustalla usein koulukiusaamista, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja näköalattomuutta.

Nuoren luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön voi olla matala.

Nuoret toivat esiin varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella.

Kuntouttavien toimenpiteiden tarve korostuu tämän ryhmän kohdalla.

Nuori, kuntoutustuella: ”Mun mielestä se syrjäytymisenehkäisy pitäisi lähteä ekasta luokasta. Täytyy pystyä erottamaan ne jotka on syrjäytyneet jo. Ensinnäkin sen takia, et koulukiusaaminen, se on niin hurjaa. Se jo aiheuttaa pienessä lapsessa syrjäytymisen. On lähdettävä ruohonjuuritasolta liikkeelle. On ihan turha enää siinä vaiheessa, vaikka jos nuori on saanu koulutuspaikan 16-vuotiaana, jos sillä on sen verran pahana se syrjäytyminen. Sitä ahdistaa mennä sinne kouluun. Ei siitä tule mitään. Se on jo valmiiksi syrjäytynyt lapsuudessa. Pitää lähteä jo paljon aiemmin.”

26

Yhteenvetoa

Nuorisotakuun toteutuksen osalta Suomen kunnat ovat tällä hetkellä varsin erilaisissa vaiheissa, koska takuuta on tähän mennessä toteutettu kuntavetoisesti ilman valtakunnallista koordinaatiota. 

Nuorisotakuun toimenpiteisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia palvelumalleja ja uusia kehitetään parhaillaan. Kunnissa ilmenee kiinnostusta laajempaan, vähintään alueellisen tason koordinaatioon ja nuorisotakuun hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittämiseen.

Toisaalta on tärkeää huomioida, että kuntien erilaisten tilanteiden vuoksi myös niiden nuorisotakuuta koskevat kehittämistarpeet ja ratkaisuiksi soveltuvat mallit vaihtelevat kuntakohtaisesti.

27

etunimi.sukunimi@alli.fi

KIITOS!