opas ekotehokkuuteen

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

ekoteh

okkuute

en

Asiantuntijoina: Ympäristöyritysten liitto • Energiateollisuus ry Skapat Energia • Ruukki • Motiva • Wienerberger • Saint-Cobain Rakennustuotteet • VTT • Landis+Gyr • Aalto-yliopisto • Logstor

Pienet askeleet ympäristöystävällisempään ajattelutapaan

www.mylittleworld.fi

työvälineitä energian- ja materiaalien

käytön tehostamiseen

EkOtEHOkkuutEEnOPAS 2 ilmOituSliitE

OPAS ekotehokkuuteen on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Tekniikka & Talouden yhteydessä 28.05.2010 95 853 kpl jakelulla. tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, [email protected]. Taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Maarit Reingoldt, mRG • Kati Keturi, kk • Lea Taivassalo, lt • Nina Kinnunen, nk • Mia Heiskanen, mH • Päivi Remes, PR. kuvaajat: • Sami Perttilä, SP • Reilika Landén, Rl • Dreamstime • Istock. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Vuoteen mennessä Suomen päästöistä 2050 tavoitteena on vähentää prosenttia. 80

Yhteistyössä

Rautaruukki OyjSuolakivenkatu 1PL 138, 00811 Helsinkiwww.ruukki.com

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / iSOVERKerkkolankatu 37-39, 05800 Hyvinkääp. 020 775 511www.isover.fiyhteyshenkilö: Anne [email protected]

Skapat Energia OySaaristenkatu 6, 13100 Hämeenlinnap. 020 741 [email protected]

lOGStOR Finland Oy Rajalantie 5, PL 37, 43100 Saarijärvip. 010 30 37500 www.logstor.fiyhteyshenkilö: Rauno Mattinen [email protected]

landis+Gyr OySalvesenintie 6, 40420 Jyskäp. 014 660 [email protected]

Asiantuntijat nyt myös verkossa.Uudistunut B to B portaali www.editori.fi

EkOtEHOkkuuS ASiAntuntijAt YkSiSSä kAnSiSSA!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkishallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää ekotehokkuudesta ja muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Sisältö4 Yritysten kannattaa kiinnittää huomiota

ekotehokkuuteen5 Päästöt kuriin5 Energiatehokas kiinteistö tuo helppoja säästöjä

6 Energiatehokkuus syntyy Ruukissa toimivalla verkostolla ja asiantuntevilla tuoteratkaisuilla

6 Työvälineitä energian- ja materiaalien käytön tehostamiseen

7 Tiilirakenne on ekotehokas

8 Energiatehokkuus rakentamisen ykkösasioita nyt ja tulevaisuudessa

9 Rakennuksen elinkaari alkaa tilaajan tarpeista

10 Etäluenta tekee suomalaisista energian hallinnan asiantuntijoita

10 Risupaketti tuottaa uusia vienti tuotteita Suomelle11 Ratkaisun avain verkkojen saneerauksessa ja

uudessa yritystoiminnassa

Wienerberger Oy Ab Strömberginkuja 2, 00380 Helsinki p. 020 748 9200 www.wienerberger.fi yhteyshenkilö: Juha Karilainen [email protected]

Kiitokset: Katri Penttinen Ympäristöyritysten liitto, Juha Naukkarinen Energiateollisuus ry, Hille Hyytiä, Pertti Koski ja Henrik Österlund Motiva Oy, Miimu Airaksinen VTT, Carl-Johan Fogelholm Aalto-Yliopiston Teknillinen korkeakoulu

EkO-tEHOkkuutEEnOPAS 3ilmOituSliitE


Ympäristöyritysten Liitto ry (YYL) on ympäristöalalla toimivien yritysten elinkeinopoliittinen yhdistys. Liit-to toimii ympäristöalan toimintaedellytysten paranta-miseksi ja kehittämiseksi. Se osallistuu lainsäädännön valmisteluun, edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -tie-toa sekä pitää yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ul-komailla.

Liiton keskeisenä tavoitteena on lainsäädännön ke-hittäminen siten, että jätehuoltomarkkinat avautuvat ja vapaa kilpailu on mahdollista. YYL:ään kuuluu noin 100 jäsenyritystä.

Lisätietoja: www.ymparistoyritykset.fi

Ympäristö yritysten Liitto ry

EU:n Yritys DG on teettänyt selvityksen ekoteollisuuden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Vuonna 2008 ekoteollisuuden liikevaihto oli yhteensä 319 mrd euroa. Vuotuinen kasvu oli 8,3 %. Merkittäviä

toimialoja olivat jätehuolto ja kierrätys.

EU:n ekoteollisuuden liikevaihto sektoreittain

2004 2008

10 milj.20 milj.30 milj.40 milj.50 milj.60 milj.70 milj.80 milj.90 milj.

100 milj.

0

Maaperä

ja pohjav

esi

Monimuotoisu

us

Ilman

saaste

et

Uusiutuva

energiaMuut

Kierrätys

materia

ali

Jäteve

sihuolto

Vedenhuolto

jätehuolto

Melu ja tär

inä

EU:n jätelainsäädännön toteuttaminen muuttaa Suomenkin ympäristöhuoltoa. Jätteiden lajittelu ja kierrätys, biologinen käsittely sekä energiana

hyödyntäminen ovat lisääntyneet, kaatopaikkojen määrä vähentynyt. Myös tuottajanvastuuperiaate muuttaa pe-rinteisiä toimintamalleja.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kertyi vuonna 2007 jätteitä noin 69 miljoonaa tonnia. Pääosa jätteistä muodostuu teollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa ja kaivostoiminnassa. Yhdyskuntajätteen määrä oli noin 2,7 miljoonaa tonnia eli noin 500 kg/asukas. Tästä mää-rästä 35,6 % kierrätettiin materiaalina, 2,8 % poltettiin jätevoimalassa, 8,8 % hyödynnettiin energiana ja 52,7 % meni kaatopaikalle.

- Meillä päätyy siis kaatopaikoille huomattavasti enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, toteaa Ym-päristöyritysten liiton toimitusjohtaja Katri Penttinen. EU:ssa kierrätetään yhdyskuntajätteestä keskimäärin 23 %. Parhaat kierrätysmaat ovat Saksa (48 %) ja Ruotsi (35 %). Tuotannon jätteet meillä tosin kierrätetään 60 %:sti ja esimerkiksi metallin kierrätys ja käsittely on Suomes-sa tehokasta.

Uusia ohjauskeinoja tulossaHyvien kierrätysmaiden tuloksiin on vaikuttanut se, että niissä on käytössä vahvat taloudelliset ohjauskei-not, jätevero ja vero jätteenpoltolle sekä kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikoille.

- EU:n jätedirektiivin mukaan kotitalousjätteestä vuo-teen 2020 mennessä tulee kierrättää ja käyttää uudelleen

50 %. Tähän liittyen on tulossa säädöksiä, jotka kannus-tavat yrityksiä ekotehokkuuteen. Varsinaisia sanktioita ekotehokkuuteen ei ole odotettavissa, mutta esimerkiksi ympäristölupien saamisessa voidaan kiinnittää huomio-ta materiaalitehokkuuteen, kertoo Penttinen. Tämä on eräs keino laittaa voimaan tulevan jätelain ensisijaisuus-järjestystä.

Ekotehokkuudesta on yrityksille etuja

- Toki yrityksissä on jo nyt tehty paljon ympäristöasi-oiden eteen, onhan prosessien tehostamisella merkittä-viä kustannusvaikutuksia. Aina kuitenkin voi parantaa ja kannattaakin, kun esimerkiksi materiaalien hinnat väistämättä tulevat nousemaan. Vaatimuksia tarvitaan lainsäädäntöön, koska aina on niitä, jotka eivät vapaaeh-toisesti kehitä toimintaansa ekologisempaan suuntaan, Penttinen pohtii.

- Omien prosessien läpikäyminen ja tehostaminen järkevästi on aina hyödyllistä. Säästöjä syntyy materi-aali- ja energiakustannuksissa eikä imagoetuakaan pidä unohtaa. Oman toiminnan huolellinen tarkastelu auttaa myös valmiuteen keskustella viranomaisten kanssa. Parhaimmillaan tarkastelu voi synnyttää uusia tuotan-totapoja ja uusia tuotteita markkinoille.

Uudet vaatimukset tulevat kasvattamaan myös ympä-ristöliiketoimintaa.

Muutokset perinteisiin toimintamalleihin merkitse-vät muutoksia myös palvelutarjontaan. Kun biojätteiden kaatopaikkakielto astuu voimaan, on oltava riittävästi vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja kuten esimerkiksi käyttöä biopolttoenergiana.

Suomessa toimii noin 650 ympäristöhuoltoalan yri-tystä, joiden vuotuinen liikevaihto vuonna 2007 oli tilastokeskuksen mukaan 1,9 miljardia euroa. Lisäk-si alalla toimii asiantuntija- ja teknologiayrityksiä. Vuonna 2003 alan liikevaihto oli 3,4 mrd. euroa, kun suomalaisyritysten toiminta ulkomailla lasketaan mu-kaan. • mRG

Yritysten kannattaa kiinnittää huomiota ekotehokkuuteen

Uudistuva jätelaki tulee muokkaamaan toimintatapoja:

Eu:n jätedirektiivin mukaan kotitalousjätteestä vuoteen 2020

mennessä tulee kierrättää ja käyttää uudelleen 50 %.


kiinteistön omistaja saa kulujaan helposti kuriin säästämällä energiaratkaisuissa. Sähkön-

hankinnan asiantuntijayritys Skapat Energia Oy:n mukaan säästötavoittei-siin voi päästä ilman mittavia inves-tointeja. Avain säästöihin on kokonai-suuden hallinta.

- Tyypillinen virhe on, että lähdetään

korjaamaan yhtä asiaa, jolloin kokonai-suus hämärtyy. Joku toimenpide saattaa aiheuttaa kuluja jossain muualla. Samaa tilaa saatetaan esimerkiksi lämmittää ja jäähdyttää samanaikaisesti, sanoo Ska-pat Energian Juhani Vättö.

Skapat Energia myy sähkönhan-kinta- ja energiatehokkuuspalveluita yrityksille, kunnille ja asunto-osa-

keyhtiöille. Sähkönhankinta-asiak-kaita on jo yli 12 000. Yhä useampi asiakas haluaa panostaa myös ener-giatehokkuuteen. Vättö huomauttaa, että energiansäästämisestä pitää tehdä yhtä helppoa kuin sen tuhlaa-misesta.

- Aloittamiseen tarjoamme avuk-si energiaselvityksen. Kansankie-lisestä raportista selviää, mitkä investoinnit maksautuvat takaisin nopeasti. Suosittelemme, että alle viidessä vuodessa itsensä takaisin-maksavat kannattaa tehdä heti.

Energiaselvityksen liitteenä kiin-teistö saa kymmenen vuotta voimas-sa olevan energiatodistuksen. Vättö huomauttaa, että usein rahanpuute jarruttaa säästöinvestointeja. Skapat Energian luoma rahoitusmalli tarjo-aa tähänkin ratkaisun.

- Siinä investoinnit maksetaan ta-kaisin syntyvillä säästöillä eli kiin-teistönomistajan kulutaso ei nouse.

Energiankäyttö voi puolittua

Vätön mukaan oikeilla ratkaisuilla kiinteistön kulusäästöt ovat 10-50 pro-senttia. Jotkut yritykset ovat laskeneet, että on kannatta-vampaa investoida energiansäästöön kuin tehdä tuotan-toinvestointeja.

- Esimerkiksi ho-telli voi säästää 20-30 000 euroa vuodessa, kun säädöt laitetaan kuntoon. Yrityksen tulosta voi tällä ta-voin parantaa ilman että toimintaa laajennetaan.

Vättö korostaa, että automaatio tuo helppoja säästöjä.

- Täälläkin on valoja turhaan päällä, vaikka luonnonvaloa tulee ikkunois-ta. Monessa kohtaan automaatio voisi katkaista valot, hän sanoo katsoessaan ostoskeskuksessa ympärilleen.

Vaatimus energiatehokkuudesta alkaa olla arkipäivää. Esimerkiksi huoneistoesittelyissä osataan kysyä, että mihin energiatehokkuusluok-kaan taloyhtiö kuuluu.

- Kun halutaan vähän kuluttavia ko-dinkoneita, miksi asuttaisiin taloyhti-össä, joka kuluttaa paljon. Taloyhtiöt

voivat pienillä toi-menpiteillä säästää merkittäviä summia energiakuluissa.

Vätön mielestä energiansäästöön pitäisi panostaa valtakunnallisesti enemmän.

- Uusenergian-tuotantoon ollaan valmiita laittamaan

suuria summia. Se ei olisi välttämät-tä tarpeen, jos energiansäästöön pa-nostettaisiin myös. • lt

Skapat Energian tarjoama kiinteistön energiaselvitys auttaa kohdentamaan säästöinvestoinnit oikein. Kannattavat inves-toinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin.

SKApAT EnErGIA yhteystiedot sivu 2

Energiansäästöinvestoinnit ovat usein kannattavampia kuin yrityksen tuotantoinvestoinnit, muistuttaa johtaja Juhani Vättö Skapat Energiasta.

Esimerkiksi hotelli voi säästää 20-30 000 euroa vuodessa, kun säädöt laitetaan kuntoon.

Energiatehokas kiinteistö tuo helppoja säästöjä

Energia on noussut keskeiseksi päätöksenteon kohteeksi. Esimerkiksi Kiinan ja Intian talous-kasvu lisää voimakkaasti energiantarvetta. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä kasvaa jat-kuvasti.

- Tällä hetkellä ilmastoasia mielletään jo maailmanlaajuisesti tärkeäksi. Nyt tärkeintä on pitkäjänteisen toimintaympäristön ja yhteisym-märryksen luominen toimialalla sekä ympäröi-vän yhteiskunnan kanssa, kertoo Energiateolli-suus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Visio realistisena tavoitetilanaVuoteen 2050 ulottuva raportti pohtii mitä toi-menpiteitä tarvitaan, kun pyritään kattamaan kysyntä ja samalla vähentämään kasvihuo-nepäästöjä. Miten tavoite voidaan saavuttaa?

Päästöt kuriinEnergiateollisuus ry julkisti viime vuoden lopulla tulevaisuuteen tähtäävän visionsa. raportissa kuvataan vuoden 2050 toimintaympäristöä energian näkökulmasta. Avainasemassa on sähkön ja kaukolämmön teke-minen hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä sekä energiatehokkuuden maksimointi.

voidaan tehdä kokonaan hiilidioksidineutraale-ja vuoteen 2050 mennessä. Sähkön tuotantojär-jestelmää joudutaan uusimaan merkittävästi, mikä tarkoittaa suuria investointeja. Tavoite on kuitenkin saavutettavissa, summaa Nauk-karinen.

Energiatehokkuudesta suuria säästöjäFossiilisista polttoaineista on valtava kysyntä, joten saatavuus heikkenee ja energian hinta nousee. Tämä tukee muiden energianlähtei-den käyttöönottoa.

- Omavaraisuuden kasvattaminen on tärke-ää. Meillä Suomessa ja ylipäätään Pohjoismais-sa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää puupoh-jaista energiaa. Muualla EU:ssa uusiutuvaksi energiamuodoksi mielletään usein lähinnä vain tuulivoima. Bioenergia on tuotantomuotona toimiva, sillä sen avulla voidaan tuottaa energi-aa tasaisemmin kuin esimerkiksi tuulivoimal-la. Energiatehokkuudessa ollaan Pohjoismaissa hyvällä tasolla. Vaativa ilmastomme sekä pitkät etäisyydet merkitsevät suurta energiankulu-tusta, siispä tehokkuuteen on kiinnitetty huo-miota, kehuu Naukkarinen.

Naukkarisen mukaan keskeistä on energiate-hokkuuden lisääminen ja fossiilisten polttoai-neiden käytön vähentäminen. Yksi ratkaisu on maaliikenteen sähköistyminen, myös lento-liikenteessä panostetaan koneiden energiate-hokkuuteen ja lentotapaan. Lämmityksessä ja teollisuudessa voidaan myös vähentää päästö-jä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen päästöistä tavoitteena on vähentää 80 prosenttia.

Erityisesti raportissa painotetaan sähkön ja kaukolämmön merkitystä. Uutta sähköntuotan-tokapasiteettia arvioidaan seuraavien 30 vuoden sisällä tarvittavan peräti 19 000 - 27 000 mega-wattia. Sähkönkulutus lisääntyy, mm. kun sillä korvataan fossiilisia polttoaineita.

- Nykyään Suomen sähköntuotannosta noin 60 prosenttia on jo hiilidioksidivapaata. Ra-portti osoittaa, että kaukolämmöstä ja sähköstä

Energiateollisuuden mukaan oikeita ratkaisuja tekemällä sähkön ja kaukolämmön hinta nou-see hitaammin kuin kansalaisten ostovoima. Näin pyritään turvaamaan hyvinvointi ja kil-pailukykyinen talous. Yksi tärkeä osa säästö-politiikkaa on energiatehokkuuspotentiaalin hyödyntäminen kaikilta osin. Se tuo säästöjä energian kokonaiskäytön kannalta.

Teknologiset läpimurrot antavat lisävirtaaEnergia-alalla neljänkymmenen vuoden pää-hän ulottuva projekti on suhteellisen lyhyt. Naukkarinen muistuttaa, että osa nyt päätet-tävistä investoinneista on vuonna 2050 vasta elinkaarensa puolessavälissä.

- Ennustettavuuden kannalta projekti on haastava, sillä teknologia muuttuu nopeasti. Olemme kuitenkin lähteneet työssämme siitä, että vision kuvaama tavoite on toteutettavissa nykyteknologialla. Jos ja kun tapahtuu lisä-kehitystä, siitä on meille vain hyötyä. Uusim-massa raportissa kuvaamme juuri teknologisia läpimurtomahdollisuuksia, jotka voivat tulles-saan entisestään pienentää kustannuksia, hän tiivistää. • kk

Kuva

: per

ttilä

Omavaraisuuden kasvattaminen on tärkeää. meillä Suomessa ja ylipäätään Pohjoismaissa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää puupohjaista energiaa.

Energiateollisuus ry• sähkö- ja kaukolämpöalan elinkeino- ja

työmarkkinapoliittinen etujärjestö• varsinainen toiminta käynnistyi v. 2005• jäsenyrityksissä työskentelee yhteensä

noin 15 000 henkilöä• Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n

jäsenjärjestö• www.energia.fi

Juha naukkarinen Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja


rUUKKIyhteystiedot sivu 2

Tarkoituksenmukainen ja tehokas energiankäyttö on osa yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnallista vastuuta.

Energiankulutusta järkeistämällä ja päästöjä vähen-tämällä voidaan torjua ilmastonmuutosta, kohentaa

yrityksen kilpailukykyä ja imagoa. Motiva tarjoaa tähän konkreettisia työvälineitä.

Energiatehokkuussopimus luo raamit jatkuvaan tehostamiseenSuomessa on jo 1990-luvulta lähtien hyödynnetty vapaaehtoista sopi-musjärjestelmää energiatehokkuuden edistämiseksi.

- Suomessa on Euroopan kattavin energiatehokkuussopimusjärjes-telmä: se kattaa koko elinkeinoelämän eli siihen kuuluvat energian-tuotanto, teollisuus ja yksityinen palvelusektori. Kunta-alalle, tavara-liikenteelle ja logistiikalle, joukkoliikentelle sekä öljyalalle on omat sopimuksensa. Lisäksi tänä vuonna käynnistyneitä sopimuksia ovat kiinteistöalan energiatehokkuussopimus vuokra-asuntoyhteisöille sekä maatalouden energiaohjelma, yksikönpäällikkö Hille Hyytiä Motiva Oy:stä kertoo. Sopimusosapuolina ovat ministeriöt ja toimi-alaliitot. Motivalla on tärkeä rooli sopimusjärjestelmän toimeenpa-nossa.

Energiatehokkuussopimukset ovat vapaaehtoinen toimintatapa, toisin sanoen täydentävä keino määräyksille ja veroille. Niiden avul-la luodaan edellytykset tarkoituksenmukaiseen energiankäyttöön ja energiakustannusten hallintaan. Lisäksi ne ovat tehokas keino vä-hentää hiilidioksidipäästöjä. Valtio tukee sopimuksiin liittyneiden yritysten energiakatselmuksia ja -analyyseja sekä energiatehokkuu-sinvestointeja.

- Energiatehokkuussopimukset antavat yrityksille erinomaiset raamit tavoitteelliseen ja systemaattiseen energiatehokkuuden pa-rantamiseen. Tavoitteenahan on aina yrityksen etu eli kustannus-säästöt ja kilpailukyvyn parantaminen, mutta yhä enemmän esille nousee myös yhteiskuntavastuu sekä yrityksen imagokysymykset, Hyytiä jatkaa.

Energiakatselmus kertoo säästökohteetEnergiakatselmukset tuovat tehokkaasti esiin keinot energiakustan-nusten vähentämiseen.

- Katselmustoiminta on konkreettinen työkalu, jonka avulla voi-daan selvittää perusteellisesti yrityksen energian käyttö ja löytää säästöpotentiaalit, kertoo Motiva Oy:n johtava asiantuntija Pertti Koski.

Energiakatselmukset ovat Kosken mukaan kokonaisvaltaisia selvi-tyksiä rakennuksen tai tuotantoprosessin energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Ne tuottavat mittauksiin perustuvaa tietoa energiankulutuksen jakautumisesta ja ohjaavat energiankäytön säännölliseen seurantaan.

- Kun energiakatselmus on valmis, tilaaja päättää jatkotoimenpi-teistä: ESCO-toiminta on siihen yksi mahdollisuus, Koski toteaa.

Materiaalitehokkuus parantaa kilpailukykyäMateriaalikatselmus on Motiva Oy:n uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

- Materiaalikatselmuksen avulla yritys pystyy tunnistamaan tuo-tantoprosessista vaiheet, joissa voidaan saavuttaa merkittäviä kus-tannussäästöjä, vähentää materiaalien ja energian käyttöä, syntyvän

energian- ja materiaalien käytön tehostamiseen

työvälineitä

Arkkitehtuuripäällikkö Petteri Lautso Ruuk-ki Constructionilta kertoo, että toimivat kump-panuussuhteet rakennussektorilla edesautta-vat kehittämään energiatehokkaita ratkaisuja.

- Rakennusala on hyvin verkottunut toimi-ala: siellä toimii useita eri toimijoita ketjussa, mutta verkoston keskipisteessä on kuitenkin aina rakennuttaja. Toiminnan lähtökohtana on se, että jokainen verkoston osana toimiva taho tuottaa rakennuttajalle mahdollisimman hyviä työvälineitä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

- Lopputulos riippuu siitä, kuinka hyvin ver-kosto pelaa yhteen: urakoitsija ei voi rakentaa energiatehokasta taloa, jos suunnittelijat eivät ole sitä sellaiseksi suunnitelleet tai jos tava-rantoimittajat eivät kykene toimittamaan tar-vittavia järjestelmiä tai komponentteja, Lautso jatkaa.

Ruukin rooli verkoston osien toimittajana onkin tärkeä: yritys tarjoaa rakennuttajille lisä-arvoa, suunnittelijoille tietoa ja urakoitsijoille toimintavarmuutta. Lautso toteaa, että yrityk-sen tavoitteena on kehittää toimijoille sellaisia tuotteita, jotka tuottavat aidosti lisäarvoa:

- Tämä vaatii palveluketjussa mukana olevi-en toimijoiden ja heidän tarjoamien palvelui-den syvällistä ymmärtämistä ja hallintaa.

ruukin optimoidut palveluratkaisut pohjana materiaalitehokkuudelleTehokkaan verkostoyhteistyön lisäksi Ruukin toiminnassa on keskeistä, että asiakkaille tar-jotaan asiantuntevia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat energiakustannusten pienen-

tämisen ja päästöjen vähentämisen. Ruukin teräsrakentamisen esivalmistelutekniikoiden ansiosta valmistus- ja asennusprosessit ovat sekä materiaali- että energiatehokkaita.

- Ruukin palvelukonseptiin kuuluu se, että optimoimme materiaalitehokkuuden jo suun-nitteluvaiheessa eli autamme asiakasta käyt-tämään mahdollisimman vähän materiaalia ja siihen sitoutunutta energiaa, Lautso kertoo.

Esimerkkinä energiatehokkaasta tuotekehi-tyksestä Lautso mainitsee vuoden 2010 raken-tamismääräykset täyttävän mineraalivillayti-misen sandwich-paneelin, joka on suunniteltu käytännöllisesti katsoen täysin ilmatiiviiksi. Näiden paneelien avulla Ruukki pystyy tarjo-amaan asiakkailleen jopa neljä kertaa parem-mat arvot rakenteiden tiiveyteen kuin mitä määräys tasot edellyttävät.

Lautso kertoo, että suurin osa rakennusten energiankulutuksesta kuluu valaistukseen ja lämpö- ja ilmanvaihdon häviöihin. Tuote-ratkaisuissa nämä tekijät huomioidaan talon-rakennusvaiheessa: valaistuksessa pyritään hyödyntämään luonnonvaloratkaisuja ja ra-kenteiden tiiveydellä varmistetaan rakennuk-sen lämmöneristävyys.

Lopuksi Lautso summaa vielä, että tulevai-suudessa tuote- ja palveluratkaisuissa vaadi-taan yhä enemmän asiantuntevuutta kun ra-kennusten energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät.

- Meillä on Ruukissa runsaasti alan tutki-mustietoa, joten pystymme vastaamaan tule-vaisuuden haasteisiin huomattavasti luotetta-vammin ja riskittömämmin kuin moni muu alan toimija. • nk

Energiatehokkuus syntyy Ruukissa

toimivalla verkostolla ja asiantuntevilla tuoteratkaisuilla

rakennusten energiankulutus muodostaa vuosittain lähes 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. ruukin toiminnassa uudisrakennus-ten energiansäästöratkaisut perustuvat tehokkaaseen tuotekehitykseen ja toimivaan yhteistyöverkostoon eri toimijoiden välillä.

ruukin palvelukonseptiin kuuluu se, että optimoimme materiaalitehok-kuuden jo suunnitteluvaiheessa eli

autamme asiakasta käyttämään mah-dollisimman vähän materiaalia ja siihen

sitoutunutta energiaa, petteri Lautso ruukki Constructionilta kertoo.

Kuva

: per

ttilä


Energiatehokas rakentaminen ja elinkaariajattelu muurautuvat tiilen kanssa saumattomasti yhteen.

Tiilirakenne on ekotehokas

Tiilen kestävyyden puo-lesta on sikäli helppo pu-hua, että tarvitsee vain kuljettaa asiaa epäilevä vanhan tiilirakennuk-sen äärelle ja kertoa sen rakennusvuosi. Samalla käynnillä tulee todetuk-si myös monta muuta tiilirakentamisen puolesta puhuvaa seikkaa kuten huoltovapaus sekä rakennuksen jälleen-myyntiarvon yhtä hyvin kuin kulttuurihisto-riallisenkin arvon säilyminen tuleville suku-polville.

Wienerberger Oy:n markkinointijohtaja Juha Karilainen, RI, omaa vankan kokemuk-sen tiilirakenteista.

- Peräänkuuluttaisinkin vilkkaampaa kes-kustelua nimenomaan rakennetun ympäristön kulttuuriperinnöstä: lähes sata vuotta vanhat tiilirakennukset ovat kauniita ja edelleenkin siinä kunnossa kuin ne olisivat eilen rakennet-tuja, toteaa Karilainen ja näyttää kuvia Helsin-gin Töölön massiivitiilitaloista.

Tiilirakenne on energiateknisesti erinomainenKarilainen haluaa lisäksi kiinnittää huomioita tiilitalojen energiatehokkuuteen.

- Noin 22 % Suomessa kulutetusta energi-asta käytetään talojen lämmittämiseen. Eri aikakausina eri materiaaleista rakennettujen talojen välillä on havaittu suuria energianku-lutusvaihteluita. Esimerkiksi 60-80 –lukujen sandwich-elementtikerrostalot olivat varsin suuria energiasyöppöjä, kun ennen 50-lukua rakennetut massiivitiilirakenteiset kerrostalot ovat osoittautuneet energiatehokkuudeltaan erinomaisiksi, Karilainen näyttää Helsingin Energian kaukolämpöyksikön tilastoja.

Wienerberger on ollut mukana tutkimassa tekijöitä, joiden perusteella voidaan todeta, että myös nykytaloissa tiilijulkisivu ja sen takana oleva ilmarako parantaa rakennuksen energia-tehokkuutta jopa 6-8 % lämmityskaudella.

Kestävä ja kierrätettäväTiili on kestävä materiaali, kun rakennus on oikealla tavalla suunniteltu ja toteutettu, ja se vaatii vain vähän huoltoa. Lisäksi tiili on ma-teriaalina terveellinen, sillä se ei sisällä mitään haitallisia haihtuvia aineita ja lisäksi se tasaa hyvin asunnon lämpötila- ja kosteusvaihteluita.

Tiiliseinä toimii myös hy-vänä äänieristeenä, min-kä vuoksi tiili valitaankin yhä useammin julkisivu-materiaaliksi esim. liiken-nemelualueilla.

Tiilirakennuksen elin-kaari on pitkä ja sen ilmas-tovaikutus hyvin vähäistä.

Sen sijaan esimerkiksi puinen ulkoseinä vaatii tasaisin väliajoin maalausta ja elinkaarensa päässä se muuttuu ongelmajätteeksi. Tiilet voi sen sijaan purkamisen jälkeen esim. uusiokäyt-tää tai käyttää vaikka maantäytteenä.

- Tiili sopii erinomaisesti myös matala- ja passiivienergiatalojen rakennusaineeksi, sillä massiivisena ja huokoisena rakennusmate-riaalina se toimii kesällä hyvänä yöviilen-nyselementtinä ilman koneellista jäähdyt-tämistarvetta. Talviaikana yhtä hyvin kuin sähkökatkojenkin yllättäessä tiili säilyttää lämmön vielä silloinkin kun muut rakennerat-kaisut ovat jo pakkasen puolella. • PR

tiili sitoo ja luovuttaa lämpöä tasaisesti.

Energiatehokkuuden edelläkävijä

Wienerberger Oy Ab kuuluu itävalta-laiseen Wienerberger AG konserniin.

Yritys on toiminut Suomessa vuo-desta 2001 ja se on kasvanut maam-me merkittävimmäksi tiilialan yrityk-seksi, joka osallistuu aktiivisesti mm. paremman energiatehokkuuden ja parempien rakenneratkaisujen tutki-mushankkeisiin.

Wienerberger toimii aktiivisesti yh-teistyössä myös eri suunnittelusekto-reiden kanssa yhä paremmin toimivi-en rakenneratkaisujen aikaansaami-seksi. Yksi viimeisimpiä kehityshank-keita on pian julkaistava arkkitehdeille suunnattu ArchiCAD-pohjainen 3D-suunnitteluohjelma, joka kehitet-tiin asiantuntijoiden kanssa yhteis-työssä tiilipientalon suunnittelun apu-välineeksi.

www.wienerberger.fi

Tiilirakennusten kulttuurihistoriallinen arvo tunnustetaan niin Suomessa kuin

muuallakin maailmassa: hienoja esimerk-kejä löytyy Euroopan eri metropoleista,

pohtii Wienerberger Oy:n markkinointi-johtaja Juha Karilainen.

WIEnErBErGEr OY yhteystiedot sivu 2

Motiva OyEdistää energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa osallistumalla markki-

nointiin, kehittämis- ja kokeiluhankkei-den toteuttamiseen sekä viestintä- ja

koulutusmateriaalin tuottamiseen.

Saksassa materiaalikatselmuksista on kokemuksia jo kymmenen vuoden ajalta, ja niiden on arvioitu tuovan Pk-sektorilla

jopa miljardin säästöpotentiaali.

jätteen määrää sekä ympäristöhaittoja, kertoo yksikönpäällikkö Hen-rik Österlund Motiva Oy:stä.

Motiva Oy:n tehtävä materiaalitehokkuuden edistäjänä on kehittää toimintamalleja ja levittää tietoa materiaalien tehokkaammasta käy-töstä yhteistyöverkostojen kautta.

- Tällä hetkellä kehitämme materiaalitehokkuuskatselmusmallia, missä hyödynnetään kokemuksia energiatehokkuuskatselmuksista. Katselmuksessa käydään läpi yrityksen materiaalivirrat ja niihin liit-tyvät kustannukset, etsitään parantamiskohteita ja arvioidaan niiden säästöpotentiaali.

- Säästöpotentiaali riippuu yrityksen toimialasta ja käytettävästä raaka-aineesta, Österlund lisää. - Materiaalikatselmus tehdään yri-tyksen ja konsultin yhteistyönä Motivan kehittämää katselmusme-netelmää käyttäen.

Österlund kertoo, että Saksassa materiaalikatselmuksista on ko-kemuksia jo kymmenen vuoden ajalta, ja niiden on arvioitu tuovan PK-sektorilla jopa 100 miljardin säästöpotentiaali.

- Suomessa materiaalitehokkuuskatselmukset yrityksissä ovat vasta aluillaan, mutta tällä hetkellä meillä on Motivassa meneillään kehityshanke materiaalitehokkuuden edistämiseksi.

- Tarjoamme yrityksille mahdollisuuden osallistua katselmusme-nettelyn kehittämiseen ja säästökohteiden löytämiseen, Österlund toteaa lopuksi. • mH

100

Kuva: perttilä

ESCO-palvelu on palveluliike-toimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investoin-teja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Palvelun kus-tannukset, energiansäästöin-vestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista ener-giakustannuksista. ESCO-palveluun liittyy takuu syn-tyvästä energiasäästöstä.

- ESCO takaa säästöt sopi-muskauden aikana. Jos sääs-töä ei synny, on sopimukses-sa maininta miten toimitaan. Sopimuskausi on yleensä niin

pitkä, että säästö rahoittaa in-vestoinnin, Koski kertoo.

ESCO-palvelu sopii teolli-suusyrityksille sekä julkisille ja yksityiselle palvelusek-torille. Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi läm-möntalteenottojärjestelmiä, uusittu valaistusta ja säädet-ty virtaamia. Teollisuudessa hyviä ESCO-kohteita ovat muun muassa pumppausten optimoinnit, paineilmajär-jestelmien säädöt tai savu-kaasujen lämmöntalteenotto. ESCO-sopimukset laaditaan aina hankekohtaisesti ESCO-toimijan ja asiakkaan välillä.

ESCO – palvelu maksetaan säästöillä


n ollaenergiatalo on rakennus, joka tuot-taa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Rakennuksen on siis tuotettava vuosi-

tasolla saman verran ylimääräistä uusiutuvaa energiaa kuin se kuluttaa uusiutumatonta ener-giaa. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kesällä tuotetaan aurinkopaneeleilla vähintään yhtä paljon ylijäämäenergiaa kuin mitä talvikaudella kulutetaan.

- Korjausrakentamisessa on tähän mennes-sä riittänyt vanhan energiatehokkuustason säilyttäminen, mutta sekin kyllä tulee muut-

Ilmastonmuutokseen vaikuttavista kasvihuonepäästöistä jopa 40 % aiheu-tuu rakennusten lämmittämisestä tai jäähdyttämisestä. Uudet rakennus-määräykset tähtäävät nollaenergiataloihin ja myös korjausrakentamiseen on väistämättä tulossa energiatehokkuusvaatimuksia.

passiivitalon ulkoseinän rakenne

3D-rakenne kuva passiivitalon ulkoseinästä.

normaalista puurunkoisesta ulkoseinärakenteesta saadaan passiivitalon rakenne paksuntamalla hieman runkoa, vaihta-

malla tavanomainen eriste tehokkaaseen eristeeseen ISOVEr KL-33 sekä käyttämällä rungon ulkopuolella yhtenäistä ja tehokasta lämpöä eristävää tuulensuojavillaa ISOVEr rKL-31 FACADE. puurungon sisäpuolella voidaan käyttää lisäksi ISOVEr rEK-31 eristyslevyä, jonka alumiinipinta toimii samalla höyrynsulkuna.

Mineraalivilla on todellinen ympäristötuoteSen lisäksi, että Isoverin mineraalivilla-eristeet ovat markkinoiden energia-tehokkaimpia, ne valmistetaan jopa 80-prosenttisesti kierrätyslasista. Eris-teiden tuotantoon käytetty energia tulee tuotteiden elinkaaren aikana takaisin noin 250-kertaisesti. Ekolo-gisuutta lisää vielä puristepaketointi, mikä vähentää huomattavasti kuljetus-ten määrää.

Markkinoiden parhaat eristeet- Eristeiden kohdalla energiatehokkuuden lisääminen merkitsee lämpöeristäviä tuulensuojalevyjä ulkoseiniin sekä tavallista pak-sumpia eristeitä niin lattia- ja kattorakenteisiin kuin seiniinkin, ja meillä nyt sattuu olemaan markkinoiden tehokkaimmat palamat-tomat eristeet, toteaa Jokinen hymyillen.

Säästöjä lämmityskuluihin tuovat mm. nämä lämmöneristysomi-naisuuksiltaan viiden tähden Ultra-luokan eristeet:

ISOVEr KL 33, pinnoittamaton mineraalivillalevy ala- ja ylä-pohjiin sekä seiniin

ISOVEr rKL-31 FACADE, molemmin puolin pinnoitettu tuu-lensuojaeriste ulkoseiniin

ISOVEr rEK-31, alumiinipinnoitettu eristyslevy sisäpuoli-seen eristämiseen

ISOVEr FS5+, uusi huippuluokan kolmikerroseristerappaus-ten lämmöneriste

Energiatehokkuus rakentamisen ykkösasioita nyt ja tulevaisuudessa

yhteystiedot sivu 2SAInT-GOBAIn rAKEnnUSTUOTTEET OY

Hyvinkäälle yhteistyöprojektina valmistuvan passiivitalon energiatehokkuus perustuu ratkaisuihin, joissa vaipan rakenne, eristävyys, tiiviys ja ilmanvaihdon talteenotto ovat merkittävässä osassa, kertoo Jussi Jokinen Saint-Gobain rakennustuotteet Oy:stä

tumaan, pohtii Jussi Jokinen Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:stä. Entiseen verrattuna muutoksia tapahtuu sellaisella vauhdilla, että se on koko alalle todellinen haaste.

passiivitalot tätä päivääUudisrakentamisessa lähes nollaenergiataloi-hin tähdätään EU:n energiatehokkuusdirektii-vien mukaan vuoteen 2020 mennessä.

- Siinä on kieltämättä tekemistä, mutta tek-niset ratkaisut ovat olemassa ja jo pitkälti käy-

tössä niin kutsutuissa passiivitaloissa, toteaa Jokinen.

Pelkällä hyvällä eristämisellä ei luonnolli-sestikaan päästä haluttuun lopputulokseen, vaan energiatehokas rakentaminen edellyttää yhteistyötä rakentamisen koko ketjun kanssa. Siitä hyvänä esimerkkinä on Hyvinkäälle val-mistuva passiivitalo, jossa Saint-Gobain Raken-nustuotteet Oy on mukana Isover-eristeineen.

- Kaikki tässä yhteistyöprojektissa mu-kana olevat yritykset ovat edelläkävijöitä energiatehokkaassa rakentamisessa. Passii-vitalossahan lämmityskausi on selvästi lyhy-empi, kuin normaaliin tapaan rakennetussa

talossa. Lämmönlähde on kuitenkin tarpeel-linen kylmien kuukausien varalle ja tietysti käyttöveden lämmittämiseen myös, Jokinen muistuttaa.

Passiivitalon energiatehokkuus perustuu ratkaisuihin, joissa vaipan rakenne, eristä-vyys, tiiviys ja ilmanvaihdon talteenotto ovat merkittävässä osassa. Hyvinkään projektissa talopaketin toimitti Herrala-talot, ikkunat Pih-la, ilmanvaihtojärjestelmän Enervent, aurin-koenergiaratkaisun Northern Nature Energy, lämmitysjärjestelmän Ensto ja aurinkosuojat Sun Systems.

Energiatehokkuudella suora yhteys hyvinvointiin- Energiatehokkaan rakentamisen ympäristö-näkökulmat ovat kiistattomat, kun tiedämme, että ilmastonmuutokseen vaikuttavista kas-vihuonepäästöistä jopa 40 % aiheutuu raken-nusten lämmittämisestä tai jäähdyttämisestä, Jokinen muistuttaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikella tällä on myös suora yhteys ihmisten hyvinvointiin. Asumismukavuus, turvallisuus ja terveellisyys ovat vahvasti mukana Isoverin ajattelussa. Asu-misviihtyvyys paranee huomattavasti, kun ra-kenteet pysyvät lämpiminä eikä huoneissa vedä.

Lopuksi on vielä kysyttävä, miksi lasivilla on keltaista?- Lasivilla on kyllä oikeastaan valkoista, nau-rahtaa Jussi Jokinen. Keltainen väri tulee side-aineesta, bakeliitti-liimasta. Myös kivivillassa on sama sideaine, mutta kiviraaka-aineet ai-heuttavat sen, että väri ei ole yhtä havaittava. Näin tämäkin asia siis tuli selväksi. • mRG

www.isover.fi

Kuva: Landén


Energiatehokas rakentaminen ja elinkaariajattelu voivat kulkea käsi kädessä kulttuuristen arvojen ja asumisviihtyvyyden kanssa.

Rakennuksen elinkaari alkaa tilaajan tarpeista

Elinkaariajattelu ra-kentamisessa tar-koittaa, että huo-

mioidaan rakennuksen ja sen osien elinkaaren aikaiset ympäristövaiku-tukset. Ympäristökuor-mitusta aiheutuu raken-nuksen koko elinkaaren aikana, ei vain raken-nus- tai peruskorjaus-vaiheessa. Rakennuksen ympäristövaikutukset aiheutuvat rakennukseen käytettävien tuotteiden tuotantoprosessista, ra-kennuksen maankäytös-tä sekä rakennuksen

lämmityksen, ilmastoin-nin, veden käytön ja laitteiden käytön energiatarpees-ta. Rakennuskustannusten lisäksi on siis tarkasteltava rakennuksen käytön kustannuksia ja huomioitava myös rakennuksen käytöstä poistumisen vaikutukset.

Suunnittelu- ja rakennusvaiheen ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikai-siin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. VTT:lla on tutkittu eri hankkeiden ja projektien avulla, miten suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikut-taa eko- ja energiatehokkaan pientalon rakentamisen ja elinkaaren kustannuksiin sekä asumisviihtyvyyteen.

- Omakotitalon energiatehokkuuteen vaikutetaan eniten suunnitteluvaiheessa. Tällöin voidaan vaikuttaa kokonaisuuteen, sekä rakenteiden ja taloteknisten jär-jestelmien yhteensopivuuteen.

Materiaalivalinnoilla, ilmanvaihtojärjestelmällä ja niiden toisiinsa liittämisratkaisuilla on suuri merkitys energiatehokkuuden sekä terveellisen sisäilman kannal-ta. Nykyisin kiinnitetäänkin yhä enemmän huomiota ma-teriaalien muuntojoustoon, uudelleen pinnoitettavuuteen ja puhdistettavuuteen, kertoo tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:lta.

Airaksisen toimialana on rakennusten ja rakennetun ympäristön energia- ja ekotehokkuuden parantaminen.

Ekotehokas älyrakennusYmpäristöhallinnon mukaan ekotehokas rakennus tar-joaa omistajille mahdollisimman paljon taloudellisia hyötyjä samalla, kun se kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Ekotehokas rakennus voi kuitenkin olla kestävä, kaunis ja viihtyisä – ja säilyttää jälleen-myyntiarvonsa.

- Mielestäni parhaat lopputulokset saavutetaan, kun ei lähdetä liikkeelle ekotehokkuus edellä, vaan selvite-tään, mitä ihmiset haluavat, Airaksinen sanoo.

Kun selvitetään, minne ja miten kannattaa rakentaa, on katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja tarkasteltava koko rakennetun ympäristön ekotehokkuutta.

- Rakennettua ympäristöä kehitetään ekotehokkaaksi hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja sekä tiedonhal-linta- ja suunnittelujärjestelmiä. Älykkyyden hyödyn-täminen tarkoittaa parempaa käyttäjätarpeiden huomi-oon ottamista, tehokasta rakentamisen suunnittelua ja rakentamisprosessia sekä elinkaaren aikaista kunnos-sapitoa.

Matalaenergiarakentamisen lisäkustannukset kate-taan nopeasti lämmitysenergian pitkäaikaisella sääs-töllä. Myös ns. älyrakennukset tekevät voimakkaasti tuloaan juuri samasta syystä.

- Valaistus ja lämmitys säätyvät älytalossa automaatti-sesti käyttötarpeen mukaan. Tällöin rakennus ”lukee” sensorien ja kosteusantureiden avulla ulkoilman läm-pötila- ja luonnonvalon muutokset sekä liiketunnistimet havaitsevat asukkaiden huoneeseen saapumisen ja pois-tumisen.

Varsinaisen talon sijainnin lisäksi on mietittävä myös, kuinka rakennus sijoitetaan tontille, jotta luonnon valo ja lämpö voidaan maksi-maalisesti hyödyntää rakennuksen käyttöiän optimointi huomi-oiden. Lämmityksen ener-giantarpeeseen sijainnilla tai tuuliolosuhteilla ei ole vaikutusta, kunhan raken-nuksen ulkovaipan ilmavuo-to saadaan rakenteiden avulla mahdollisimman pieneksi.

Energian hinnan nousu ohjurinaKun puntariin laitetaan ekote-hokkuus ja toiselle puolelle asu-misviihtyvyys ja -kustannukset joudutaan kysymään, kuinka paljon asukkaat ovat valmiita satsaamaan eko-tehokkaaseen asumiseen. Pientalorakentajat kaipaavat lisäksi päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa uusien rakennustuotteiden, -tapojen ja -rat-kaisuiden vaikutuksista mm. mahdollisten homevau-rioiden estämiseksi.

Energian hinnan jatkuva kallistuminen ohjaa ra-kentajia ja asukkaita kallistumaan matalaenergiata-lojen puoleen. VTT:n tutkimukset matalaenergiata-lojen lämpöenergian käytöstä osoittavatkin selkeästi, että niiden lämpökuormaa hyödyntämällä, hyvällä lämmöneristävyydellä ja ilmanvaihdon lämmön tal-teenotolla lämmityskausi lyhenee merkittävästi. Vas-taavasti ikkunan tehokkailla aurinkosuojilla ja il-manvaihdossa tehostettua yötuuletusta käyttämällä sisälämpötilan hallinta kesällä tehostuu huomatta-vasti.

- Usein kyse on taloudellisesti pienistä investoinneis-ta, joiden avulla säästöä kertyy etenkin pitkällä aikavä-lillä merkittäviä summia. Lisäksi hallittu ilmanvaihto takaa tutkitusti terveellisen ja hyvän sisäilman laadun.

Airaksinen muistuttaa kuitenkin vaivattoman käytet-tävyyden tärkeydestä.

- Säätövivut tulee sijaita käyttäjäystävällisessä pai-kassa ja niiden on oltava helppokäyttöisiä. Lisäksi käyt-täjille on oltava tarjolla käyttöopastusta. • PR

Lämmityksen energiantarpeeseen sijainnilla tai tuuliolosuhteilla ei ole vaikutusta, kunhan rakennuksen ulkovaipan ilmavuoto saadaan rakenteiden avulla mahdollisimman pieneksi.

Ikkunan tehokkailla aurinkosuojilla ja ilmanvaihdossa tehostettua yötuuletus-ta käyttämällä sisälämpötilan hallinta kesällä tehostuu huomattavasti.

Valaistus ja lämmitys säätyvät älytalossa automaattisesti käyttötarpeen mukaan. Tällöin rakennus ”lukee” sensorien ja kosteusantureiden avulla ulkoilman lämpötila- ja luonnonvalon muutokset sekä liiketunnistimet havaitsevat asukkaiden huoneeseen saapumisen ja poistumisen.

Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori, VTT

Kuva

: VTT


E täluettava sähkömittari mahdollistaa lä-hes reaaliaikaisen tiedon kotitalouden energiankulutuksesta ja ohjaa näin ku-

luttajia tehokkaaseen energianhallintaan. Suomen muuttuvissa sääolosuhteissa oma-

koti- ja rivitalojen sähkönkulutus vaihtelee jat-kuvasti lämmityksen mukaan. Talvikuukausina sähköä kulutetaan enemmän ja kesällä ener-giankulutus pienenee. Tämä on tuonut haasteita kuluttajan energiankulutusseurantaan:

- Kuluttajan on ollut tähän asti vaikea ar-vioida omaa energiankulutustaan ja totuus sähkönkulutuksesta on saatu yleensä kerran vuodessa, jolloin tasauslasku on saapunut koti-

Etäluenta tekee suomalaisista energian-hallinnan asiantuntijoita

Tänä päivänä yhä useampi kuluttaja pyrkii muuttamaan kulutustottumuk-siaan ympäristöystävällisempään suuntaan. Lähitulevaisuudessa kaikkiin kotitalouksiin asennettavat etäluettavat sähkömittarit tuovat ympäristövai-kuttamisen mahdollisuuden kirjaimellisesti käden ulottuville.

LAnDIS+GYryhteystiedot sivu 2

Kotitalouteen keskeiselle paikalle asennettava näyttö-pääte kertoo kuluttajille energiankulutuksen reaaliajassa ja mahdollistaa kulutuksen seuraamisen myös euromää-rinä, kertoo rauno Leinonen Landis+Gyr Oy:stä.

Hallituksen tuoreet energialinjaukset poikivat Suomen teollisuudelle uusia vientituotteita. Professori Carl-Johan Fogelholm Aalto-Yliopiston Teknilli-sestä korkeakoulusta huomauttaa, että erityisesti konepajateollisuus hyötyy panostuksesta uusiutuvaan energiaan.

- Uusiutuvien energiamuotojen kehit-tämisen hyvä puoli, että samalla syntyy uusia vientituotteita. Tätä ei ole koros-tettu tarpeeksi. Suomi on jo nyt vahva muun muassa biomassan poltossa, hän sanoo.

- Esimerkiksi suuri osa Tanskan teol-lisuusviennistä on tuulimyllyjä. Se on luonnollista, koska siellä on panostettu tuulienergian kehittämiseen.

Suomessa panostukset paperi- ja sel-luteollisuuteen ovat tuottaneet paljon vientituotteita. Esimerkiksi lähes kaikki

selluteollisuuden käyttämät jäteliemi-kattilat tehdään Suomessa. Fogelholm korostaakin, että tuotekehitykseen pa-nostamalla energian uusista tuulista saadaan maksimihyöty irti.

- Tähän asti konepajateollisuus on no-jautunut meillä pitkälti ”puujalalle”. On jopa rakennettu laivoja, jotta paperi, pa-peri- ja sellukoneet ja muu paperiteolli-suuteen liittyvä on saatu Suomesta ulos. Nyt on mahdollisuus laajentaa biovoi-malaitoksien vientiä, hän selventää.

Fogelholm huomauttaa, että myös tulevaisuuden metsäteollisuuslaitos on nykyistä monipuolisempi.

- Sieltä tulee varmasti ulos myös bio-polttoaineita liikenteelle ja voimalai-toksille sekä muita käyttöhyödykkeitä. Paletti tulee olemaan paljon monimut-kaisempi.

Uusiutuvan energian velvoitepaketti piristää erityisesti konepajateollisuutta. professorin mukaan kokonaisuu-desta on kuitenkin unohdettu tuki energiansäästölle.

kone- ja paperiteollisuuden pitäisi tiivistää yhteistyötään.

Landis+Gyr• Landis+Gyr Oy tuottaa energiayh-

tiöille mittareita, järjestelmiä ja pal-veluita etäluentaan ja älykkääseen energianmittaukseen.

• Yhtiön juuret ovat Jyväskylässä, missä sähkömittarituotanto alkoi jo vuonna 1948 osana Valtion Metal-litehtaiden (VMT) toimintaa. Myö-hemmin yhtiö on tunnettu Valmet-IVO Oy:nä ja Enermetinä.

• Tänään Landis+Gyr Oy on osa maailmanlaajuisesti toimivaa kon-sernia, joka työllistää 5000 ener-gianhallinnan asiantuntijaa yli 30 maassa.

tuottaa uusia vienti tuotteita Suomelle

talouteen kirjeitse, kertoo myyntijohtaja Rau-no Leinonen Landis+Gyr Oy:stä. Etäluennan myötä tilanne muuttuu oleellisesti.

- Sähköntoimittajilta tulee täysin reaaliai-kainen laskutus ja jokainen lasku perustuu mi-tattuun kulutukseen, valottaa Leinonen.

Energiankulutuksen etäluenta mahdollistaa myös työkalut, joilla kotitaloudet voivat itse seurata kulutustaan. Landis+Gyr Oy on kehit-tänyt ecoMeter –kotitalousmittarin omakoti – ja rivitaloasukkaiden energianhallintaan. Ko-titalouteen keskeiselle paikalle asennettava näyttöpääte kertoo kuluttajille energiankulu-tuksen reaaliajassa ja mahdollistaa kulutuksen seuraamisen myös euromäärinä. Näin sähkön-kulutuskustannukset ovat täysin kuluttajan seurannassa.

Kotitalousmittari puhuu tehokkaasti myös vihreiden arvojen puolesta: sillä voidaan osoittaa kulutuksen aiheuttama hiilidioksidi-kuorma.

- Huoneistoon asennettavat näyttöpäätteet kuitenkin toimivat langattomilla yhteyksillä etäluettavaan sähkömittariin, joten asennus ei ole mahdollista kerrostaloasuntoihin, Lei-nonen lisää.

Oman sähkönkulutuksen seuranta lähes reaaliajassa on kuitenkin mahdollista myös muille kuin omakotitalojen asukkaille. Ener-giayhtiöt voivat välittää etäluetut kulutustiedot asiakkailleen omien Internet-sivujensa kautta, minne kirjautumalla asiakas voi seurata ku-lutustaan päivätasolla. Leinonen kertoo, että kerrostaloissa lämmönkulutus pysyy yleensä vakiona, jolloin suuria energiankulutuspiikke-jä ei pääse syntymään.

Etäluenta mahdollistaa myös vapaa-ajan asunnon energiankulutuksen seurannan web-työkalun avulla. Oman mökin tai vapaa-ajan asunnon sähkönkulutusta voi myös seurata etämittareiden ansiosta lähes reaaliaikaisesti ja voipa yhtäkkinen energiankulutuspiikki kie-liä jostain yllättävästäkin: murtovarkaista tai linnun törmäämisestä ikkunaan.

Etämittarien asennusaikatauluValtionneuvoksen päätöksen mukaan kaikkien talouksien sähkömittareiden täytyy olla etälu-ettavia vuoden 2013 loppuun mennessä.

- Verkkoyhtiöiden mittalaitteiden vaihto-projekti kestää noin yhdestä kolmeen vuoteen, joten välillä 2011–2013 etäluettava sähkömittari tulee olemaan kaikissa kotitalouksissa, Leino-nen kertoo.

Asiakkaita informoidaan asennuksista sekä niiden aikataulusta sitä mukaan, kun mittarin vaihto tulee ajankohtaiseksi. Mittarien asenta-minen ei edellytä asiakkailta erityisiä toimen-piteitä eikä siitä aiheudu asiakkaalle mitään kustannuksia. Jos mittari sijaitsee asuintilois-sa, sovitaan asukkaan kanssa mittarinasen-nusaika.

Lopuksi myyntijohtaja Leinonen summaa vielä, että etäluettavat mittalaitteet mahdollis-tavat kaikkien energiamuotojen seurannan aina sähköstä kaukolämpöön. - Näin ollen voidaan puhua multienergian mittauksesta. • mH

Risupaketti

- professori Carl-Johan Fogelholm

Kuva: Landis+Gyr


- Energiansäästön ja hiilidioksidipäästöjen vä-hentämisen kannalta on nykyisissä kaukoläm-pöverkoissamme huomattava potentiaali, ker-too LOGSTOR Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauno Mattinen. Niiden lämmönjohtavuutta parantamalla voidaan vähentää niin energian-tuotannon tarvetta kuin ilmastolle haitallisia päästöjä. Kaukolämpö sinällään tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa vastaa hyvin ilmastotavoitteemme toteutukseen.

- Suomessa on rakennettu kaukolämpö-verkkoja 50-luvulta lähtien. Eristystekniikka oli tuolloin aika lailla erilaista, putkien alle ja päälle ajettiin soraa, hymyilee Mattinen. Mo-dernit putkistojärjestelmät ovat polyuretaa-nieristeisiä. Tehokkaalla erityksellä saadaan energiahukka minimoitua koko elinkaaren aikana.

Jo 160 000 kilometriä ja matka jatkuuIhan pienistä luvuista ei ole kyse, sillä kauko-lämmöllä lämpiää 47 % kotitalouksista ja kiin-teistöistä.

Rauno Mattinen tietää mistä puhuu, sillä yri-tyksellä on takanaan 50 vuoden kokemus, laaja tutkimus- ja tuotekehitystyö, ja Logstorin put-kistojärjestelmiä löytyy kaikkialta maailmasta – jo 160 000 kilometriä. Eikä vain kaukoläm-mössä ja kaukokylmässä, vaan myös öljyssä ja kaasussa, teollisuudessa ja merenkulussa.

- Olemme aina toimineet kunnianhimoises-ti, myös logistiset prosessit ovat hioutuneet vuosien saatossa niin, että voimme todella sanoa, että mitä lupaamme, sen pidämme. Ja meillä on rahkeita luvata aika paljon, toteaa Mattinen ansaitusti ylpeänä.

Lämmön lisäksi verkossa kulkee kylmäKaukolämpöön voidaan yhdistää myös kauko-kylmä. Kaukojäähdytyksen avulla rakennuk-sista saadaan poistettua ylimääräistä lämpöä tehokkaasti ja edullisesti kesäkuukausien aikana, kun lämmön kysyntä on al-hainen.

Kaukolämmöllä nopeimmin ilmasto- ja päästötavoitteisiin:

Ratkaisun avain verkkojen saneerauksessa ja uudessa yritystoiminnassanopein tapa saavuttaa kansalliset ilmasto- ja päästötavoitteet, on parantaa edelleen olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa ja rakentaa uusia, pienem-piä yksiköitä, joissa sähkön- ja lämmöntuotannon energialähteenä hyödyn-netään metsiemme antimia.

Kaukokylmä ei ole ainoastaan 5-10 kertaa te-hokkaampi kuin perinteiset ilmastointiratkai-sut, vaan se keventää myös sähköverkoston kuormitusta silloin, kun jäähdytyksen kysyntä on korkea. Kaukojäädytys on siis ekotehokasta kaupunkienergiaa parhaimmillaan, sillä tuo-tanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

pienet lämpöyrittäjät olisivat tervetulleitaAlan edelläkävijä näkee kaukolämmön elin-kaariedullisena ratkaisuna myös haja-asutus-alueilla, jopa 5-20 kiinteistön lämmitysmuoto-na. Kun putkijärjestelmä on asennettu, on se täysin yhteensopiva minkä tahansa perintei-sen tai uusiutuvan energialähteen kanssa.

- Pienet lämpöyrittäjät olisivat tervetulleita alalle, biopolttoainettahan meillä riittää, Mat-tinen innostaa. Yritysmuoto voisi olla vaikka osuuskunta, jonka jäsenet haluavat hyödyntää omia metsiään energiantuotannossa. Me oli-simme mielellämme mukana tämänkaltaisissa projekteissa, auttamassa alkuun.

- Voimme olla apuna jo siinä vaiheessa, kun neuvotteluja käynnistetään kunnan kanssa. Verkon suunnitteluun on toki omat asiantunti-jansa, mutta meillä on paljon annettavaa yritys-toimintaa miettivälle. Meiltä saa teknistä tukea erilaisissa rakenneratkaisuissa, budjettitason laskelmissa ja tuotantoverkoston kokoamises-sa. Tunnemme kentän läpikotaisin, joten voim-me suositella urakoitsijoita niin kaivaustöihin, asennukseen kuin hitsauksiinkin. • mRG

LOGSTOr yhteystiedot sivu 2

kaukolämmöllä lämpiää % kotitalouksista ja

kiinteistöistä. 47

logstorin putkistojärjestelmiä käytetään kaikkialla maailmassa; kaukolämmössä ja kau-kokylmässä, öljyssä ja kaasussa, teollisuudessa ja merenkulussa.

Tuotekehitykseen panostettavaFogelholm painottaa, että kone- ja pa-periteollisuuden pitäisi tiivistää yh-teistyötään. Aikaisemmin esimerkiksi Tampella ja Ahlström kokosivat saman katon alle kummankin alan osaajat.

- Silloin oli helpompi saada proto-tyyppejä myyntiin. Nykyisin ketju on katkennut, kun alat ovat eriytyneet eri omistajille. Tämä näkyy selvästi ja yh-teistyötä pitäisi nostaa uudelleen. Yri-tysten pitäisi keskittää voimiaan.

Suomessa satsataan erityisesti elekt-roniikkateollisuuden tuotekehitykseen. Fogelholmin mielestä muut alat jäävät sen varjoon.

- Elektroniikkateollisuus pitäisi erottaa muista aloista, koska se vaatii aivan oman satsauksensa. Muita aloja pitäisi tarkastella omana ryhmänään, jolloin niiden tarpeet olisi helpompi huomata.

Energiansäästö unohdettiinHallituksen energiapaketista on profes-sorin mukaan unohdettu energiansääs-tö. Suomea pidetään yleisesti energiate-hokkaana maana, mutta hallitus voisi hänen mielestään lisätä tätä huomatta-vasti toimillaan. Fogelholm mainitsee esimerkiksi Japanin, joka on tehokkuu-dessa aivan omaa luokkaansa.

- Paketissa olisi voinut olla energian-säästölle samanlainen investointituki kuin uusiutuville, hän ehdottaa.

Onnistuneita esimerkkejä on pienem-mässä mittakaavassa Japania lähempää-kin.

- On tutkittu, että joskus tulee halvem-maksi tukea kaupunkilaisten energian-säästöä kuin rakentaa uutta kapasiteettia. Tätä ajattelua olisin kaivannut hallituksen pakettiin.

Fogelholmin mukaan paketissa ei ver-rattu uuden rakentamisen kustannuksia energiansäästöön.

- Jos energiankäytön tehostaminen saisi saman tuen kuin uuden rakentaminen, niin uutta ei tarvitsisi rakentaa yhtä paljon. On selvä, että energiatuotantoa on lisättävä jonkin verran, mutta pitää muistaa, että tarjonta synnyttää myös kysyntää.

Tuulipuistoista suurempia Energiapaketissa tuulivoimaa aiotaan lisä-tä tuntuvasti. Fogelholm huomauttaa, että hajasijoittaminen vie tehoa ratkaisuilta. Tuulipuistoja voitaisiin hänen mielestään rakentaa myös sisämaahan. Näin on esi-merkiksi Saksassa.

- Pitäisi uskaltaa rakentaa suurempia kymmenen myllyn tuulipuistoja. Mylly-jen rakentaminen on kallista, mutta vielä kalliimpaa on rakentaa muutamia sinne tänne.

Yleisesti hän jäi kaipaamaan myös nä-kemystä tulevaisuuden energiatuotannos-ta: visiota siitä, mikä energiarakenne voisi olla 20-30 vuoden päästä.

- ”Puujalka” tulee olemaan jatkossakin tärkeä Suomelle, mutta mitkä muut asiat voisivat olla tärkeitä? • lt

tuottaa uusia vienti tuotteita Suomelle

Suomessa panostukset paperi- ja selluteollisuuteen ovat tuottaneet paljon vientituotteita. Esimerkiksi lähes kaikki selluteollisuuden käyttämät jäteliemikattilat tehdään Suomessa.

Kuva: Lo

gstor

opas ekotehokkuuteen

Documents