opas kiinteistÖliiketoimintaan

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

KiinteistöliiKetoimintaan

ww

w.sponda.fi

Löydä vapaat toimitilat kätevästi kartalta.

lainhuudot • jAn VAPAAVuORi • kestävä kehitys • kiinteistökehitys katajanokan vankilahotelli • kiinteistöarviointi • tOiVO SukARi

kiinteistönhallinta • energiatehokkuus • HAnnA kAlEVA • kiinteistösijoittaminen

OPAS kiinteistöliiketoimintaan on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Talouselämän yhteydessä 12.02.2010 79 684 kpl jakelulla. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, [email protected]. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@ editorhelsinki.fi. toimittajat: Päivi Remes, PR • Anne Lampinen, Al • Panu Lempiäinen, Pl • Päivi Piispa, PP • Maiju Riihola, mR. kuvaaja: Sami Perttilä • Kanerva Mantila. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, editorhelsinki.fi.

nCC Property Development OyMannerheimintie 105, 00280 Helsinkip. 010 50751www.ncc.fiyhteyshenkilö: Reijo Pää[email protected]

kiinteistötaito Peltola & Co OyPieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinkip. 09 6850 350www.kiinteistotaito.fiyhteyshenkilö: Matti [email protected]

Ovenia OyValimotie 27, 00380 Helsinkip. 020130 20www.ovenia.fi

Fatman OyKaupintie 5, 00440 Helsinkip. 020 769 0500www.fatman.fiyhteyshenkilö: Kari [email protected]

Sisä

ltö

Pöyry Cm OyJaakonkatu 3, PL 5, 01521 Vantaap. 010 3311www.poyry.fi

maanmittauslaitosOpastinsilta 12 C , 00520 Helsinkip. 020 631 121www.maanmittauslaitos.fiyhteyshenkilö: Pirkko Yliselä[email protected]

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

KiinTeiSTöliiKeToiminnan aSianTunTijaT yKSiSSä KanSiSSa!

opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis-hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoi-tuksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. lue lisää kiinteistölii-ketoiminnasta ja muista B to B -aiheista www.editori.fi.

3 Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät maanmittauslaitokseen

4 joukkoliikenneyhteydet avainasemaan kaikelle uudistuotannolle

5 Pöyry on tasapainoisen kestävän kehityksen suunnannäyttäjä

6 nCC:n kiinteistökehitys huomioi yhteiskunnan muutokset

7 Katajanokan vankilahotelli on turistinähtävyys9 Pitkän linjan kiinteistöarviointiosaamista

jo toisessa polvessa10 jättikauppakeskuksiin mahtuvat parkkiin

muutkin kuin ideat12 Fatmanin älykäs kiinteistönhallinta

kasvattaa tuottoa12 Kilpailukykyä kiinteistöihin13 Kiinteistöalalla tarvitaan huippuosaamista

– nyt, jos koskaan14 energiatehokas kiinteistö säästää rahaa15 Viisaasti energisessä kiinteistössä voidaan hyvin16 läsnä yli 200 000 ihmisen arjessa17 Kustannussäästöjä ja tehokkuutta

kiinteistönhuoltoon ja –vuokraukseen18 Kiinteistömarkkinat piristyvät19 yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia

kiinteistömarkkinoilla

yhteistyössä

investors House OyUnioninkatu 13, 00130 Helsinkip. 040 544 8159www.investorshouse.fiyhteyshenkilö: Henri [email protected]

kupari Solutions Oy Metsänneidonkuja 6, 02130 Espoop. 09 7255 5250www.kuparigroup.comyhteyshenkilö: Janne Helekorpi

Are OyPL 160, 01611 Vantaa p. 020 530 5600www.are.fi

Sisältö

Corbel OyTorpantie 2, 01650 Vantaap. 020 719 1210www.corbel.fiyhteyshenkilö: Harri [email protected]

- Vuoden 2010 alusta lähtien kirjaamisasiat ovat siirtyneet meille Maanmittauslaitokseen. Se tarkoittaa, että asiakas saa yhdeltä luukul-ta lainhuudot, kiinnitykset ja erityisten oike-uksien kirjaamiset maanmittaustoimitusten ohella, sanoo Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Arvo Kokkonen.

Aiemmin kiinteistöjen kirjaukset hoidet-tiin käräjäoikeuksissa, siellä missä kiinteistö sijaitsi. Nyt paikallinen maanmittaustoimis-to hoitaa ne, sillä toimialueella, jolla kiinteis-tö sijaitsee.

Kokkonen tiivistää, että lainhuudolla tarkoi-tetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamis-ta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Jos kiin-teistöä aiotaan käyttää lainojen vakuutena, on kiinteistöön haettava kiinnitystä.

- Erityisten oikeuksien kirjausasiat ovat har-vinaisempia. Erityisistä oikeuksista on kyse esimerkiksi silloin, kun kyseistä oikeutta hae-taan jollekin muulle kuin kiinteistön omistajal-le. Yleisin on maanvuokraoikeus, jossa maan-omistaja vuokraa ulkopuoliselle maa-aluetta vaikkapa omakotitalon rakennuspaikaksi, sel-vittää Kokkonen.

mikä on lainhuuto?

Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön omis-tusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinni-tysrekisteriin. Vasta lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään rekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinteistön kiinnittämiselle.

Tarkasti ottaen lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määrä-osan omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Jokainen on velvollinen hakemaan saamalleen kiinteistölle, määrä-alalle tai määräosalle lainhuutoa. Lainhuuda-tusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä.

- Lainhuutoa kannattaa hakea mahdollisim-man pian kauppakirjan allekirjoittamisen jäl-keen, koska vasta lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinni-tysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lain-huuto on myös edellytyksenä sille, että kiin-teistöä voi käyttää velan vakuutena, selvittää Kokkonen.

Kun kiinteistö tai määräosa tai -ala vaih-

taa omistajaa, on haettava aina lainhuutoa, silloinkin, kun omistaja vaihtuu muun kuin kaupan yhteydessä. Omistaja voi vaihtua esi-merkiksi lahjan, perinnön, vaihdon ja osituk-sen seurauksena.

mihin kiinnitystä ja kaupanvahvistusta tarvitaan?

- Kiinnitystä tarvitaan kiinteistön panttaamis-ta varten, kun omaisuutta halutaan käyttää luoton vakuutena. Käytännössä panttikirjat menevät pankille tai muulle luottolaitokselle velkojen vakuudeksi.

- On syytä muistaa, että panttikirja on voimassa pysyvästi ellei kiinnitystä erikseen kuoleteta. Ja silloinhan se kannattaa kuolettaa, kun velka on maksettu ja panttausta ei enää tarvita, muistut-taa Kokkonen.

Kaupanvahvistusta tarvitaan siksi, että muuten uusi omistaja ei voi saada lainhuutoa kiinteistöönsä. Jos virallinen kaupanvahvistaja ei vahvista kauppaa tai luovutusta, se on mitä-tön, eikä siihen voi saada lainhuutoa. Kaupan-vahvistuksessa kiinteistön luovutus vahviste-taan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. • Al

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät MaanmittauslaitokseenKiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityisen oikeuden kirjaamiset siirtyivät maanmittauslaitokseen 1.1.2010.

yhteystiedot s. 2maanmiTTauSlaiToS

Asiakas saa yhdeltä luukulta lainhuudot, kiinnitykset ja

erityisten oikeuksien kirjaamiset maanmittaus-

toimitusten ohella.

lainhuuTo

1 lainhuuto on pakollinen, kun omistaja vaihtuu kiinteistössä.

2 lainhuutoa tarvitaan, kun kiinteistö pantataan vakuudeksi.

3 ilman kaupanvahvistusta kiinteistön-omistaja ei saa lainhuutoa.

arvo Kokkonen ylijohtaja maanmittauslaitos

Kuva

: Per

ttilä

ILMOITUSLIITE KIInTEISTöLIIKETOIMInTAAnOPAS 3

Maankäyttö ja kaavoitus otetaan yleensä ensimmäisenä esille, kun lähdetään puhumaan liiketilakiin-teistöjen uudistuotannosta. Asun-toministeri Jan Vapaavuori haluaa muistuttaa, että jatkossa yhdeksi tärkeimmistä uudistuotantokritee-reistä muodostuu ilmastoasioiden ja energiatehokkuuskysymysten huomiointi.

- Kaavoitusjärjestelmässä sinän-sä ei ole mitään merkittäviä muu-toksia nyt vireillä tai käynnissä. Kymmenisen vuotta sitten luotu järjestelmä on pääosin osoittanut toimivuutensa, ministeri Vapaa-vuori sanoo.

Valtakunnallisia aluekäyttöta-voitteita on jonkin verran tarken-nettu.

- Maakuntakaavoituksen tasolla katsotaan kokonaisuuksia hieman entistä tarkemmin. Kaupan puolel-la tullaan jonkin verran tiukenta-maan otetta jo tänä vuonna. Mutta merkittävin kysymys, jonka kanssa kamppailemme, on kysymys yhdys-kuntarakenteiden eheytymisestä ja hajautumisesta. Pyrimme kääntä-mään nykyisen hajautumiskehityk-sen suunnan. Paljon liikennevirto-ja aiheuttavat toiminnot, asuntojen ja työpaikkojen sekä kauppapalve-luiden väliset sijainnit, ovat tässä luonnollisesti avainasemassa, Va-paavuori toteaa.

energiatehokkuus edellä

Rakennusten osuus energianku-lutuksesta EU:ssa ja Suomessa on 40 %. Ilmastotavoitteita ei kyetä saavuttamaan ilman rakennusten energiatehokkuuden huomatta-vaa parantamista. Suomi onkin jo hyvää vauhtia siirtymässä EU:n tavoitteeseen, matalaenergiaraken-tamiseen.

- Vuoden alusta 30% tiukentuneil-la energiantehokkuusmääräyksillä,

Joukkoliikenneyhteydet avainasemaan kaikelle uudistuotannolle

ja noin kahden vuoden päästä 20% lisää tiukentuvilla määräyksillä, olemme matkalla kohti parhaillaan viimeistelyvaiheessa olevaa EU-energiatehokkuusdirektiivin täyt-tämistä. Sen mukaan vuonna 2019 saa rakentaa vain nolla-energiatalo-ja, rakennusten energiatehokkuus-direktiivistä vastaava asuntominis-teri Jan Vapaavuori kertoo.

Ministeri Vapaavuoren mukaan EU:n rakennusten energiatehok-kuusdirektiivi edellyttää energiate-hokkuusvaatimuksia myös korjaus-rakentamiseen.

- Se tulee olemaan haaste koko korjausrakentamisrakennusalal-le eikä tällä puolella vielä valmiita vastauksia ole. Mutta korjausraken-tamispuolella edetään luonnollises-ti hitaammin harppauksin, ministe-ri Vapaavuori lisää.

Vihreä luokitus vaikuttaa kiinteistön arvoon

Ministeri Vapaavuori uskoo, että olemme matkalla kohtia maailmaa, jossa myös ympäristöasiat huomi-oiva suuri yleisö ja sen myötä ilme-nevä sosiaalinen paine vaikuttavat rakentamispäätöksiin yhä enem-män.

- Tässä mielessä huonoja raken-nuksia katsotaan huonommalla sil-mällä kuin ”vihreitä” rakennuksia. Tämä suuntaushan on nähtävis-sä jo esimerkiksi autojen osalta. Eri lailla sertifioidut ja luokitellut rakennukset vaikuttavat suoraan paitsi imagoon, myös kiinteistöjen arvoon. Jatkossa tullaan yhdenmu-kaistamaan myös sertifiointikirjoa, ministeri Vapaavuori ennustaa.

merimaisemaa asuin- ja toimitilakäyttöön

Vallitsevassa taloustilanteessa val-tion elvytyspaketin myötä suuresti

asuntoministeri jan Vapaavuori haluaa muistuttaa, että jatkossa yhdek-si tärkeimmistä uudistuotantokriteereistä muodostuu ilmastoasioiden ja energiatehokkuuskysymysten huomiointi.

kasvanut rooli asuntotuotantopuo-len tukijana on ollut merkittävää ja käytännössä katsoen se on pitänyt koko rakennusalaa pystyssä.

- Pohja on saavutettu ja elpyminen lähtenyt selvästi käyntiin jo vapaa-rahoitteisella asuntotuotantopuolel-la. Mutta pudotus oli niin raju, että menee useampi vuosi ennen kuin päästään ns. normaalivuosiin.

Tämän vuoden tammikuussa asetettiin ministeri Vapaavuoren toimesta työryhmä selvittämään valtion roolia 2010-luvun asunto-markkinoilla. Työryhmän tarkoi-tuksena on selvittää valtion roolia yhteiskunnan ja eri väestöryhmien

tarpeita vastaavan asuntotuotan-non turvaamisessa sekä tasapai-noisten asuntomarkkinoiden edis-tämisessä 2010-luvun Suomessa.

Toimitilarakentamisen puolella elpyminen ei tapahtune nopeasti. Toisaalta maailmalta on meillekin rantautumassa suuntaus, jossa en-tisten teollisuus- ja satama-aluei-den paikalle rakennetaan asuin- ja toimitiloja. Helsingin Kalasatama on tästä hyvä esimerkki. Asumi-nen, työpaikat ja palvelut yhdisty-vät moderniksi kaupunkialueeksi keskelle olemassa olevaa kaupunki-rakennetta, hyvien julkisten liiken-neyhteyksien varrelle. • PR

Suomessa riittää yhdyskuntarakenteen ja rakentami-sen haasteita. Pitkän tähtäimen rakennussuunnittelussa tulee huomioida paitsi rakennuksen myös yhdyskuntien elinkaarikustannukset tiukkenevien päästörajoitusten ja energian hinnan nousun puitteissa. julkinen valta tullee-kin asettamaan yhä enemmän rajoituksia uudisrakenta-misen sijainnille.

Kuva

: Per

ttilä

ILMOITUSLIITEKIInTEISTöLIIKETOIMInTAAnOPAS 4

yhteystiedot s. 2 Pöyry

PöYRY On TASAPAInOISEn kestävän kehityksen suunnannäyttäjä

rakennus- ja kiinteistöliiketoiminnassa puhal-tavat uudet kestävän kehityksen tuulet. miten Pöyry vastaa muuttuviin haasteisiin?

Kiinteistöala muuttuu jatkuvasti. Yksi keskeinen haaste on, että ra-kennuskannan on vähennettävä 60 prosenttia energiankulutuksesta vuoteen 2050 mennessä. Miten se on mahdollista?

- Kiinteistöhankkeissa on toimit-tava kestävän kehityksen periaattei-den mukaisesti, siten, että jo ideoin-tivaiheessa otetaan huomioon myös kiinteistön elinkaaritalous, sanoo Pöyryn rakentamisen projektinjoh-topalveluista vastaava Valtter Kari.

Erityinen haaste ovat olemassa olevat rakennukset, joita on paran-nettava olennaisesti.

Kari sanoo, että alalla on jo huo-mioitu kestävän kehityksen merki-tys. Kiinteistöjen käyttäjien arvot ovat muuttuneet ympäristöystä-vällisempään suuntaan, mikä on osaltaan vauhdittanut kehitystä. Kestävän kehityksen hankkeissa huomioidaan energiatehokkuuden lisäksi muun muassa jätteenkäsit-tely, vesi, rakennusmateriaalit, hii-lijalanjälki, uusiutuvan energian käyttö, liikenne ja yhdyskuntara-kenne.

innostava visio

Kestävä kehitys ei synny itsekseen.- Visiomme on olla tasapainoi-

sen kestävän kehityksen suunnan-näyttäjä. Osaltamme tämä tarkoit-taa myös hankkeiden toteutusta kokonaispalvelumallilla. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, sum-maa Kari.

Hän selvittää, että aiemmin ra-kennushankkeet pilkottiin hyvin pieniin paloihin. Nyt trendi on toi-nen. Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän suuria palvelukokonai-suuksia, joissa projektin johtami-nen on yhdistetty suunnitteluun ja tuotantoon. Pöyryn malli parantaa kokonaisuuden hallintaa ja edistää samalla kestävän kehityksen peri-aatteita.

Kari myöntää, että on kulunut pitkä aika, ennen kuin kiinteistölii-ketoiminnassa on opittu kuuntele-maan ja ymmärtämään kiinteistön lopullista käyttäjää. Kun käyttäjän tarpeet tiedetään, ratkaisut voidaan suunnitella ne huomioiden, kestä-vän kehityksen mukaisesti. • Al

Primulan tuotanto- ja logistiikkakeskuksen rakentaminen Jär-venpäähän on Valtter Karin mielestä oiva esimerkki toimivasta integroidusta palvelumallista, jossa huomioidaan kestävän ke-

hityksen periaatteet. - 13 000 kerrosneliömetrin suuruinen rakennuskompleksi on Pri-

mulan ja Pöyryn yhteisen kehitystyön tulos. Herkkupaja rakennetaan mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättäväksi. Olimme mukana jo hankkeen ideoinnissa. Pöyry tarjosi kokonaispalvelua, joka piti sisäl-lään tontin etsinnän, hankekehityksen, sijoittajan kiinnittämisen, ark-kitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelun sekä rakennuttamis- ja työmaavalvontatehtävät, summaa Kari.

- Primula saa erinomaiset tilat toiminnan kasvattamiseen lei-pä- ja valmisruokamarkkinoilla. Uuden Herkkupajan toiminnal-linen tehokkuus yhdistettynä ekotehokkuusteemoihin, kuten pie-neen hiilijalanjälkeen sekä kiinteistön LEED-sertifiointiin tuovat meille erilaistavaa ja kestävää kilpailuetua taantuman kääntyessä nousuun tulevina vuosina, kertoo Primulan toimitusjohtaja Juha Valkamo.

Herkkupaja käynnistyy loppuvuodesta. Siihen sijoittuvat tuotanto-, logistiikka-, myynti- ja hallintotoiminnot sekä lounasravintola, kahvila ja leipämyymälä. Investoinnin kokonaisarvo on noin 35 milj. euroa.

Case: Primulan hiilivapaa huominen

Kiinteistöhankkeissa on toimittava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, siten, että jo ideointivaihees-sa otetaan huomioon myös kiinteistön elinkaaritalous, kertoo Pöyryn rakentamisen projektinjohtopalveluista vastaava Valtter Kari.

Kuva

: man

tila

NCC on tuottanut Suomessa toi-misto- ja kauppapaikkatiloja jo 20 vuotta. Ajan kuluessa rakentami-sen arvot ovat uusiutuneet. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä kestävän kehityksen haasteet aset-tavat kiinteistökehitykselle uusia vaatimuksia.

- Rakennusten käyttötarkoitus on pysyvästi muuttumassa. Etätyö-mahdollisuudet ja verkkokauppa vähentävät toimistoissa ja kaupois-sa vietettyä aikaa. Kestävä kehi-tys taas vaatii uudentyyppisiä rat-kaisuja muun muassa rakennusten energiatehokkuudelta ja sijainnil-ta, sanoo Reijo Päärni, NCC Pro-perty Developmentin markkinoin-tijohtaja.

Vaikka NCC on jakautunut liike-toiminnallisesti kauppoihin ja toi-mistoihin, tulevissa rakennuksissa eri toimialat yhdistyvät.

- Yhä enemmän tavoitteena on tuottaa ns. mixed use -keskuksia, jois-sa työ ja kauppa sekä muut palvelut yhdistyvät asumiseen, kertoo Petri Anttalainen, NCC Property Deve-lopmentin kauppapaikkajohtaja.

energiantarve puolitetaan uusissa rakennuksissa

Suomessa NCC on ollut edelläkä-vijä ns. Green Building -rakentami-sessa. Yritys tekee aktiivisesti työtä

kiinteistöjen kehittämiseksi, ja nyt käyttöön on omaksuttu uudet kes-tävän kehityksen standardit.

NCC:n rakennuskohteet täyttä-vät sijainniltaan kestävän kehityk-sen vaatimukset, ja rakennusten energiankulutusta minimoidaan erilaisin keinoin. Erityisesti ilman-vaihdon ja lämmöntuotannon yh-teensovittaminen on tärkeää.

- Ikkunat ovat aiempaa tiiviim-piä, eristeet parempia, ja esimer-kiksi lämmin vesi tuotetaan paikal-lisesti lämmittämällä. Lämpimän veden kierrättäminen ympäri taloa hukkaisi energiaa, Päärni sanoo.

Sijainnillisesti työ- ja kauppapai-kat halutaan raideliikenteen varrel-le, koska tulevaisuudessa tavoitel-laan tiivistä kaupunkirakennetta. Hyvä sijainti ja kulkuyhteydet li-säävät kohteiden vetovoimaa.

Lisäksi kiinteistöiltä odotetaan yhä enemmän omaa energiatuotantoa.

- Maailmanlaajuisesti on esimer-kiksi visioitu, että aurinkopaneelit kattaisivat kauppakeskusten katot. Näin energiaa voitaisiin tuottaa merkittävästi paikallisesti, Antta-lainen kertoo.

NCC:n omassa pääkonttorissa aurinkopaneeleja on jo katolla, ja nii-den tuottama energia tulee suoraan rakennuksen käyttöön. Vaihtoehtoi-

sesti katoilla voisi pyöriä esimerkik-si pienikokoisia tuulivoimaloita.

rakennusten elinkaari ja käyttömahdollisuudet syyniinPetri Anttalainen tiivistää NCC:n motoksi ”rakennuksia paitsi tämän päivän myös huomisen ja ylihuomi-sen tarpeisiin”. Hän korostaa, että

rakennusten on paitsi pystyttävä vas-taamaan nykyisten asiakkaiden vaa-timuksiin myös muuttumaan tulevai-suudessa uusiin käyttötarkoituksiin.

- Rakennukset ovat tärkeä osa Suomen kulttuuriperintöä. Käyttö-tarkoitusten tulisi olla siten jousta-via, ettei rakennuksia tarvitse pur-kaa, Päärni täydentää.

NCC rakentaakin muun muassa kauppakeskuksia vaiheittain siten, että muutosten tekeminen matkan varrella on mahdollista.

- Vuosi 2030 tuntuu nyt kaukaisel-ta, mutta rakentamisessa on tärkeää ajatella pitkälle, Anttalainen sanoo.

neljännen sukupolven nCC Business Park tulee

NCC:n tulevissa rakennushank-keissa, ns. neljännen sukupolven NCC Business Parkeissa yhdistyvät rakentamisen eri toimialat: asumi-nen, toimistotilat, kauppa sekä muut palvelut.

- Kehitämme toimitiloja, jois-sa ihminen jaksaa, jopa virkistyy. Uskomme, että tähän päästään huomioimalla työn ja kaupan yh-teiskunnalliset muutokset sekä mu-kauttamalla toimitilat niihin, Päär-ni päättää. • Pl

nCC:n kiinteistökehitys huomioi yhteiskunnan muutokset

nCC tuottaa aikaansa seuraavia kiinteistöjä, jotka varautuvat paitsi tämän päivän myös huomisen ja ylihuomisen tarpeisiin.

Yhä enemmän tavoitteena on tuottaa ns. mixed use -keskuksia, joissa työ ja kauppa sekä muut palvelut yhdistyvät asumiseen.

yhteystiedot s. 2nCC

Kuvassa Petri anttalainen ja reijo Päärni, nCC Property Development.Ku

va: m

antil

a

Katajanokan vankilahotelli on turistinähtävyys

Katajanokan 1800-luvulla rakennettu vankila oli haastava kiinteistön saneerauskohde. nyt se on uniikki historiallinen hotelli.

Kuvat: Best Western Premier hotel Katajanokka


katajanokan vankila on ollut noin 170 vuotta läänin- ja tutkintavankilana, joten sillä on kiehtova historia.

- Lähes puolet Suomen vangeista on vaeltanut tätä kautta. Meillä täällä Nokalla on ollut paljon kuuluisuuksiakin, kuten presidentti Risto Ryti, kun häntä epäiltiin sotasyylliseksi. Hella Wuoli-jokea syytettiin maanpetoksesta ja kenraali Ai-roa asekätkennästä, onpa meillä ollut neljä pää-ministeriäkin vankilavierailulla kuten Väinö Tanner, kertoo hotelliyhtiön hallituksen jäsen Heimo Käyhty.

Hän lisää, että harvoissa hotelleissa järjeste-tään vieraille taloon tutustumiskierroksia. Pai-kan uniikkisuus on tehnyt Katajanokasta yhden Helsingin suosituimmista hotelleista. Eikä ihme sillä puitteet ovat mainiot. Harvalla hotellilla on keskellä kaupunkia muurien katveessa oma puu-tarha ja aito eristysselli nähtävyytenä. Hotelli kuuluu Best Western markkinointiketjuun.

hintavaa entisöintiä

Hotellien saneerausjohtajana mainetta niittänyt Käyhty yhtiökumppaneineen innostui Katajano-kan vankilan hotellikäytöstä, koska vankilassa-kin on pitkä käytävä ja molemmin puolin huonei-ta. Asiakaskunta on vain erilaista.

Katajanokan vankilahotelli on museoviraston suojelukohde, joten rakentaminen piti tehdä van-haa kunnioittaen, talo ei taipunut 2000-luvun moderniksi hotelliksi aivan ongelmitta. Onnek-si asialla olivat ammattilaiset. Katajanokan ho-telliravintolaa isännöi Hotelli Linnanpuisto Oy ja Hotelli Katajanokka Oy, joista toinen omistaa kiinteistön ja toinen liiketoiminnan. Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja on Eero Nuutinen, entinen SRV:n perustajajäsen. Luonnollista oli, että SRV vastasi saneerauksesta.

- Pohjakerroksen lattia piti purkaa kokonaan, sillä sadevedet menivät aiemmin pitkin kalliota,

ole entisöity pilalle. Alkuperäinen patina ja historia saa näkyä.

Tästä esimerkkinä rakennuksen kirkko, jota myös kokoustilana käytetään. Sen komeita lau-talattioita ei ole hiottu puuhun asti, vaan tarkoi-tuksella muutamat maalikerrokset ovat jätet-ty, joten lattia näyttää aidolta. Myöskin kirkon katto alkuperäisine tähtineen ja maaleineen on vankilan aikaisia. Katajanokan vanhin osa val-mistui vuonna 1837 ja uusi 1888.

erikoisratkaisuja palo turvallisuudessa

Hotellihuoneissakin on holvikatto, mutta vain pienemmässä muodossa. Holvin leveys on vain kahden metrin luokkaa. Se on tehnyt huoneiden paloturvallisuudesta haastavan.

- Normaalisti yhteen huoneeseen riittää yksi sprinkleri, normaalikokoisissa huo-neissamme on kolme. Myös keskikäytävän korkea avoin tila vaati palaturvallisuus-konsultaatiota tavallista saneerauskohdetta enemmän.

Käyhty kertoo, että huoneiden holvikaarikat-to on tullut kalliiksi, sillä hotellihuoneeksi on yh-distetty kahdesta kolmeen selliä. Seiniä puretta-essa oli tuettava seinien välinen välipohja, jottei katto olisi sortunut.

- Halvemmaksi olisi tullut, jos olisimme ra-kentaneet täysin uuden hotellikiinteistön, tietää Käyhty, joka on myös johtanut aikoinaan entises-tä juustolasta tehdyn Hotelli Seasiden saneera-uksen. Uudella talolla ei kuitenkaan olisi kiehto-vaa historiaa.

Käyhty korostaa, että kiinteistönhoidon kan-nalta on tuiki tärkeää pystyä huomioimaan saneerausvaiheessa tulevatkin tarpeet. Ta-lotekniikan on kestettävä ainakin seuraavat kak-sikymmentä vuotta. Toki sitä ennen joutuu teke-mään pintaremonttia. • Al

piti tehdä salaojitusjärjestelmä. Se oli kallein yli-määräinen menoerä. Talotekniikka piti uudis-taa kokonaan, koneet sijoitettiin vintille, joka on täynnä tekniikkaa. Olisimme kohottaneet kat-toa, mutta erikoinen kattoprofiili on suojeltu, vaikka se ei näy kuin helikopterista.

Kaunis holvikatto

Katajanokan vanha vankila on muurattu pu-natiilistä holvaamalla. Keskuskäytävä on niin sanottu Philadelphia-mallinen, joita amerik-kalaisissa ”sellielokuvissa” näkyy. Keskus-käytävä on koko osuudeltaan avoin kaunii-seen kattoon asti, jonka kaari ulottuu seinästä seinään. Pisteenä i:n päällä ovat takorautaiset vetotangot. Käyhty vitsailee, että niillä voi edelleenkin rukata seinän asentoa, jos ne al-kavat kaatua väärään suuntaan. Totta toinen puoli, sillä Katajanokan hotelliravintolaa ei

Katajanokan vankilahotelli:• museoviraston valvoma saneerauskohde• ajan patinaa korostettu• talotekniikan käyttöikä on pitkä

Olisimme kohottaneet kattoa, mutta erikoinen kattoprofiili on suojeltu, vaikka se ei näy kuin helikopterista.


Riippumatta taloudellisista suh-danteista, kiinteistöjen arviointeja tarvitaan aina. Transaktiot, tilinpää-tösarviot, vakuusarviot tai kiinteis-töomaisuuden salkun tilannekatsaus – olipa tarve mikä tahansa, ammatti-laisarvioitsija lähtee aina arvioimaan kiinteistöjä objektiivisesti.

- Arviointimenetelmä valitaan kohteen käytön ja luonteen mukaan. Arviointilausunto tehdään kattavas-ti toimeksiantajan tarpeet perusteel-lisesti huomioiden, kertoo Kiinteistö-taito Peltola & Co Oy:n toisen polven yrittäjä, toimitusjohtaja Matti Vieru-la, DI, AKA.

Kiinteistötaito Peltolan, PCO:n, asiakaslista on vaikuttava: mukana on isoja pörssiyrityksiä, eläkevakuu-tusyhtiöitä, merkittäviä kiinteistösi-joittajia sekä kuntia ja kaupunkeja. Myös ulkomaisten sijoittajien ja ra-hoituslaitosten osuus toimeksian-noista on viime vuosina ollut mer-kittävä. Yritys on palvellut vuodesta 1995 lähtien ja kasvanut yhdeksi alan merkittävimmistä toimijoista.

Toimialueena koko Suomi

- Missiomme on selkeä: tehtävänäm-me on yksinkertaisesti auttaa asiak-kaitamme heidän kiinteistöihin liit-

tyvässä päätöksenteossaan. Teemme sen antamalla asiakkaiden käyttöön asiantuntemuksemme kiinteistöjen markkina-arvon määrityksessä sekä kiinteistöjen kehityspotentiaalin tunnistamisessa, Vierula kiteyttää. Arvioitavat kiinteistöt käsittävät koko Suomen.

Vierula itse on kasvanut yrityksen mukana ja toiminut yrityksessä ak-tiivisesti vuodesta 2003. Yrityksen kuudesta työntekijästä neljä on koke-neita alan ammattilaisia. Toinen pe-rustajista, Jouko Peltola, työskente-lee edelleen aktiivisesti yrityksessä. Lisäksi mukaan tiimiin on saatu kak-si diplomi-insinööriopiskelujensa loppuvaiheessa olevaa henkilöä. So-pivan kokoinen ammattilaisjoukko pystyy toimimaan asiakkaan eduksi kustannustehokkaasti.

- Olemme luotettavia ja asiallem-me omistautuneita, Vierula kertoo porukkansa toimintatavoista.

- Kiinteistökaupan määrä ja sa-malla hintataso on romahtanut vii-meisen puolentoista vuoden aikana. Toivottavasti sijoittajien usko suo-malaisten kiinteistöjen arvonnousu-potentiaaliin palaa ennalleen, ei niin päätä huimaavista kansantalouden näkymistä huolimatta, Vierula tote-aa. • PR

PITKän LInJAn kiinteistöarviointiosaamista jo toisessa polvessa

Kiinteistötaito Peltola & Co:n vankka kiinteistö-arvioinnin asiantuntemus ja kokemus säilyi yrityk-sessä sukupolvenvaihdoksen myötä ja hyödyttää edelleen asiakkaita. Kasvuvauhdissa oleva yritys tähtää tosissaan alan ykköseksi.

yhteystiedot s. 2KiinTeiSTöTaiTo PelTola & Co oy

Kiinteistötaito Peltola & Co:n toimitusjohtaja matti Vierula

Katajanokan vankilan alkuperäinen patina ja historia saa näkyä.

Kuva

: Per

ttilä


Jättikauppakeskuksiin mahtuvat parkkiin muutkin kuin

Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä eniten kaupan ja palvelun aloille. Kaupunkien keskusta-alueet ovat jo pitkään olleet täyteen rakennettu-ja. Kunnissa on viime vuosina suhtauduttu myö-tämielisesti yhä suurempien kauppakeskusten kaavoittamiseen kaupunkien laitamille, usein ison ohitustien varteen.

- Siellä maa on edullista ja rakentaminen help-poa ja halpaa, vahvistaa kauppakeskuskonkari Toivo Sukari.

Sukari muistelee aikoja, jolloin Kehä III:llakaan ei ollut yhtään liikehuoneistoa.

- Ensimmäisenä sinne nousi 70-luvun lopulla Tauno Korhosen huonekaluliike. Kun rakennutin ensimmäisen Maskun vuonna 1983, minulle nau-rettiin, että mitä järkeä on rakentaa korpeen 2000 neliön huonekalukauppa. Kaksi vuotta sen valmis-tumisesta suoritimme jo laajennuksen, joka tuplasi neliömäärän, kauppa kävi niin vilkkaasti.

Suurta ja mahtavaa kaikille aisteille

Omavaraistalouden Suomesta olemme vauhdilla siirtyneet kulutuskulttuuriin. Vapaa-ajan viet-totapamme ovat viime vuosikymmenen aikana yhä enemmän amerikkalaistuneet: nyt vietetään perheen voimin kokonainen päivä elämyskes-kuksessa. Ostosten tekeminen on vain yksi osa kauppakeskuspäivän antia. Pidemmänkin elä-myssession tekee helpoksi se, että monessa pai-kassa voidaan yöpyä kauppakeskuksen yhtey-dessä olevassa hotellissa.

Suomessa on tällä hetkellä neljä suurta, suun-nilleen samankokoista kauppakeskusta: Helsin-gin Itäkeskus, Espoon Sello, Vantaan Jumbo ja Lempäälän Ideapark.

- Lempäälän Ideapark on kauppakeskus, jossa ihmeteltävää riittää. On maailman suurinta nal-lea ja karttaa, luistelukenttää, konserttiaukiota ja palveluja laidasta laitaan. Itse tila on viihtyisä ja avara, Sukari kehuu omaansa.

Ideaparkia voidaan pitää onnistuneena myös siinä mielessä, että tyhjiä liiketiloja ei ole ja läm-mitysenergiaa kauppakeskuksessa tarvitaan suhteellisen vähän.

- Koska suurta ikkunapinta-alaa ei ole, ei ole hukkaenergiaa eikä kesällä jäähdytystarvetta. Ihmismassa ja valaistus lämmittävät keskusta myös talvisin, Sukari kertoo.

Suurissa kauppakeskuksissa suurin ero yleen-sä liiketilaan liitettävässä määritelmässä on se,

yhä suurempia kauppakeskuksia on noussut yhä pohjoisempaan Suomeen. mutta kuinka paljon lisää niitä kannattaa vielä rakentaa?

että sijainti ei olekaan tärkein kriteeri.- Tai on se siinä mielessä, että liikenneyhtey-

det pitää olla hyvät ja parkkitilaa riittävästi, Su-kari muistuttaa ihmisten mukavuudenhalusta. Ja kertoo samaan hengenvetoon suunnittelevan-sa vauhdilla huomattavaa laajennusta Lempää-län Ideaparkkiin.

- Hotelli, kylpylä, hiihtoputki ja lisää liiketilaa, Sukari luettelee.

lisää sieniä sateella?

Sukarikaan ei ole kuitenkaan välttynyt huomaa-masta, että maata on moukaroinut kova taan-

tuma ja liiketilaa on paljon tyhjillään. Kuinka paljon uusia kauppakeskuksia vielä kannattaa rakentaa ja mihin?

- Ouluun mahtuu yksi iso: sen pitäisi vetää vä-keä koko kalottialueelta. Vihtiin luonnollisesti mahtuu yksi.

Tyhjien toimitilojen uusiokäyttöön Sukarilta löytyy selkeä ehdotus.

- Nykyisiä tyhjiä liikekeskuksia voisi muun-taa lisää asunnoiksi, niistähän on taas pulaa. Kyllä minäkin näen asian niin, että nyt ele-tään kauppakeskusten rakentamisen krapula-vaihetta ja seuraavaan kymmeneen vuoteen ei paljoa uutta rakenneta, osin siksikin, että kaavoituskriteerit tiukkenevat.

Tässäkin tilanteessa Sukari näkee positiivista.- Nykyisten suurten kauppakeskuskiinteistö-

jen arvo nousee. • PR

On maailman suurinta nallea ja karttaa, luistelukenttää,

konserttiaukiota...

Kuva

: mik

ael S

oini

nen


Kuva

: mik

ael S

oini

nen

Eko l o g i s e n kiinteistöpi-don ratkai-

suihin keskittyvä Fatman Oy toimitti Finnairin kiinteistöhal-lintayhtiölle, Finnair Facili-ties Managementille, OrigoXRP-toiminnanohjausjärjestelmän.

Tavoitteena oli hankkia toimi-tilojen vuokraukseen, investointi-en, omaisuuden, tuottojen, kustan-nusten, ylläpidon, turvallisuuden ja ympäristön hallintaan keskitetty automatisoitu kokonaisjärjestelmä, jossa tiedot tallennetaan järjestel-män yhteiseen tietokantaan.

Aiemmin ennustimme ja nyt ennakoimme, koska tieto on nyt kaikkien toimijoiden käytössä sa-manaikaisesti ja on nimen omaan reaaliaikaisesti, sanoo Finnair Fa-cilities Managementin apulaisjoh-taja Pekka Kuosmanen.

yhdessä paikassa turvallisesti

Finnair Facilities Managementissa haluttiin uusi älykäs kiinteistön-hallintajärjestelmä, jonka avulla onnistuu muun muassa strateginen suunnittelu ja kustannustehokkuus. He valitsivat Fatmanin OrigoXRP-toiminnanohjausjärjestelmän.

- Ohjelmassa tiedot välittyvät ja päivittyvät reaaliaikaisesti kaikille järjestelmään integroituihin tieto-kantoihin. Kun tieto on yhdessä pai-kassa, sen käyttö tehostuu eikä tiedon

jakamiseen tär-väydy resursse-ja, sanoo Fatman

Oy:n toimitusjoh-taja Kari Hein.Hän lisää, että

OrigoXRP:n käyttö on yk-sinkertaista internet-selaimen avul-la. Kiinteistöliiketoiminnan tiedot ovat turvallisessa paikassa, jossa tie-dot säilyvät, vaikka yksittäisen käyt-täjän tietokone rikkoutuisi.

Säästö luo ekologisuutta

Ekologinen kiinteistöhallinnan toiminnanohjaus tuo rakennusten omistajalle merkittävää säästöä ja lisätuottoa. OrigoXRP-ohjelman avulla kiinteistön käyttökulut pie-nevät keskimäärin noin kymme-nen prosenttia, rakennuksen arvo kasvaa noin seitsemän prosenttia ja pääoman tuotto nousee noin kuu-siprosenttia. Eikä siinä vielä kaikki. Käyttöaste ja vuokratulot parane-vat kolmisen prosenttia.

- Kiinteistön käyttäjien tyytyväi-syys näkyy kassavirrassa. Silloin kun kiinteistöhallinnan toiminnan-ohjaus on hoidettu kokonaisvaltai-sesti ja kustannustehokkaasti, se on silloin myös ympäristöä säästävää ja ekologista, tietää toimitusjohta-ja Hein.

OrigoXRP:n avulla kiinteistö-jen hyödyntämiselle voidaan aset-taa konkreettisia tavoitteita ja mit-tareita. Ohjelma taipuu asiakkaan tarpeisiin. • Al

älyKäS KiinTeiSTön

hallinTaohjelma:• kasvattaa tuottoa• on ekologinen

• taipuu asiakkaan kiinteistön tarpeisiin www.fatman.fi

yhteystiedot s. 2FaTman oy

Fatmanin älykäs kiinteistönhallinta kasvattaa tuottoaälykäs kiinteistönhallinta on helppo, tehokas ja ekologinen. Finnairin kiinteistöhallintayhtiö säästää huomattavasti origoXrP-ohjelman avulla.

t avoiteltiinpa toiminnal-la sitten arvon nousua tai säilymistä, on tärke-

ää miettiä millaisilla toimilla asetetut tavoitteet, esimerkik-si vuokratuotto, saavutetaan, VTT:n kiinteistöliiketoiminnan asiakaspäällikkö Kauko Tulla aloittaa.

Tullan mukaan aluksi kannat-taa miettiä kiinteistön palveluky-kyisyyttä ja sen varmistamista.

- Miten kiinteistö palvelee käyt-täjiään ja miten se sijoittuu suh-teessa muihin vertailukelpoisiin kiinteistöihin. Päätöksiä tehdes-sä kannattaa myös miettiä aluet-ta jolla kiinteistö sijaitsee, se vai-kuttaa merkittävästi kiinteistön käyttöön ja tuottoon. Esimerkiksi alueiden uudistaminen vaikuttaa luonnollisesti myös siellä sijaitse-viin kiinteistöihin.

Tullan mukaan päätökset kiin-teistöliiketoiminnassa tehdään usein pelkän hinnan perusteella, vaikka ratkaisu tulisi hakea elin-kaareen liittyvän optimoinnin avulla.

- Huonokuntoisessa tai heikosti varustetussa kiinteistössä on mo-nia riskejä, mutta jatkuvat paran-nuksetkaan eivät kasvata tuottoa loputtomasti. Kyse on optimoin-nista.

Korjausten kohdalla Tulla muistuttaa ympäristökuormituk-

sen vähentämiseen ja energiate-hokkuuden parantamiseen liitty-vistä korjauksista, jotka samalla parantavat myös kiinteistön kil-pailukykyä. Asiakkaat edellyttä-vät jatkossa yhä enemmän tietoa ja luokitettuja, sertifioituja tiloja. Korjaus ei välttämättä vaadi suur-ta taloudellista panosta, mutta uu-distuksen merkitys vetovoimalle on huomattava.

- Parhaiten säästöjä kuiten-kin saavutetaan kun kiinteistön käytössä pyritään tehokkuuteen ja laatuun, kiinteistöä pidetään yllä ja hoidetaan systemaattises-ti pitkän tähtäimen näkökulmas-ta. Näin saadaan hallintaan koko elinkaari.

uuden teknologian kehitys

Uusi teknologia ja ICT-alan nopea kehitys tarjoavat jatkuvasti uu-sia mahdollisuuksia sähköiseen tiedonvälitykseen ja -hallintaan myös kiinteistöliiketoiminnas-sa. Tunnetuin esimerkki uuden teknologian käytöstä lienee säh-köinen huoltokirja, jonka käyttö on yleisintä liike- ja julkisissa kiinteistöissä. Se helpottaa kiin-teistön ylläpitoon liittyviä töitä, kuten huoltotoimenpiteitä sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Sähköinen ilmoi-

jotta kiinteistö olisi kilpailukykyinen, on sen palveltava käyttäjiään asetettujen tavoitteiden mukaan sekä oltava vertailukelpoinen muihin vastaaviin kiinteistöihin nähden. omistajan kannalta oleellista on myös kiinteistön arvon säilyminen tai nousu. millaisia keinoja on olemassa kilpailukyvyn parantamiseksi?

Kilpailukykyä kiinteistöihin

Kiinteistöalalla tarvitaan huippuosaamista – nyt, jos koskaan

Alalla on tarjontaa kiinteis-tösalkun hoitajista, mutta vain harvoja, joilla on pit-

kän linjan laaja-alainen kokemus operatiivisesta kiinteistösalkun hallinnasta. Ovenia Oy:ssä palve-lutoiminta lähtee aina asiakkaan omasta strategiasta.

- Olemme suomalainen, riippu-maton toimija. Koska meillä ei ole omaa kiinteistöomaisuutta, emme kilpaile asiakkaidemme kanssa vaan toimimme heidän edukseen, pitkäjänteisesti ja läpinäkyvästi. Palvelukokonaisuutemme on hel-posti muunneltavissa ja toimim-me erittäin kustannustehokkaasti, kertoo Ovenia Oy:n toimitusjohtaja Mika Valtonen.

ovenia oy - Kiinteistöalan moniosaaja

- Palvelutarjontamme sisältää kaik-ki kiinteistöjohtamisen, kiinteistö-hallinnon, vuokrauksen ja elinkaa-rikehityksen osa-alueet.

Palvelukokonaisuus pystytään räätälöimään jokaiseen asiakas-tarpeeseen olipa asiakas sitten ko-timainen tai ulkomainen kiinteis-tösijoittaja, kiinteistörahasto tai käyttäjäomistaja. Kaikki Ovenian

ovenia oy • liikevaihto 2009: 14,2 milj. euroa• yli 3000 kohdetta yli 300 kunnassa• hallinnoitava kiinteistökanta

n. 6 miljoonaa neliötä• alan suurin ja vanhin toimija

Suomessa • luotettava, kasvava, kannattava

yritys; käynnissä parhaillaan alue-toimiston perustaminen Pietariin

www.ovenia.fi

Vuonna 1980 perustettu ovenia juhlii tänä vuonna 30 vuotis-juhlia. Kuvassa mika Valtonen

yhteystiedot s. 2oVenia oy

palvelut ovat saatavilla valtakunnal-lisesti, 10 oman toimipisteen kautta.

- Kiinteistösijoittajien lisäksi pal-velemme kaikenkokoisia yrityk-siä toimitila-asioissa. Vuokraamme Suomen suurimpien kiinteistösijoit-tajien toimija liiketiloja. Pystymme laajasta valikoimastamme etsimään kullekin yritykselle juuri heidän lii-ketoimintaansa tukevat tilat. Palve-luihimme kuuluu myös asuntojen vuokraus yksityishenkilöille.

Olemassa olevien kiinteistöjen elinkaarikehitys on Ovenian palve-luista se, josta toimitusjohtaja Valto-nen kertoo yrityksen saavan erityi-sen runsaasti kiitosta asiakkailtaan.

- Kun kiinteistönomistajan kassa-virta paranee ja kiinteistölle kyetään aikaansaamaan positiivista arvon-nousua myös tässä suhdanteessa, on selvää, että asiakkaamme ovat tyy-tyväisiä.

huikeat asiakas-tyytyväisyysluvut

Avainlippu-tunnuksen alla toi-mivasta Oveniasta ulkopuolisen

tutkimustahon (IROResearch) toi-mesta teettämä yrityskuva tutki-mus toi itse asiassa esiin niin hui-keat asiakastyytyväisyystulokset, että toimitusjohtajankin piti tar-kistaa tulokset ennen kuin uskalsi lähteä niistä kertomaan.

- Peräti 91 % vastaajista kyselys-sä, jossa vertailukelpoinen otos oli lisäksi erittäin suuri, totesi halu-avansa suositella palveluitamme. Saimme kiitosta myös erikseen sii-tä, että nostamme esille asioita, joita asiakas ei ole vielä edes ehtinyt ky-syä. Näin tapahtuu usein mm. ajan-kohtaisten energiatehokkuusasioi-den kohdalla.

Ovenian menestys ja kas-vustrategia pohjautuu myös tyy-tyväiseen ja osaavaan henkilös-töön.

- Juuri valmistuneen Innolinkin tutkimuksen mukaan henkilöstö-tyytyväisyysindeksimme on 90. Eli ovenialaisten mielestä työyh-teisömme onnistuu toiminnassaan 90-prosenttisesti henkilöstön odo-tuksiin nähden. • PR

tus tavoittaa huoltomiehen nope-asti, myös asiakkaan yhteydenpito palveluntarjoajaan helpottuu sen kautta.

- Sen mahdollisuuksia kannat-taisi hyödyntää myös asuinkiin-teistöissä. Tällä hetkellä käytössä on joitakin huoltoyhtiöiden omia netissä toimivia palveluita, mutta

tässä toiminnassa tulee hyödyntää kännyköiden käyttöön liittyviä pal-velumahdollisuuksia, Kauko Tulla pohtii.

ICT-alan yhtenä suurimmis-ta haasteista Tulla kuitenkin pitää sähköisten tietomallien luontevaa nivoutumista osaksi rakennuksen elinkaarta ja huoltokirjoja.

Kilpailukykyä kiinteistöihin - Tällä hetkellä usein suunnit-teluvaiheen kuvat on mallinnet-tu sähköiseen muotoon. Huolto ja korjaukset helpottuisivat, jos ti-laan ja tekniikkaan liittyvät tiedot saataisiin suunnitelmista sähköi-sessä muodossa huoltokirjoihin. Tiedettäisiin, mitä talo sisältää ja miten se toimii.

- ICT vapauttaa ihmisen liikku-maan, vastaanottamaan ja välittä-mään tietoa, tätä kautta se vaikut-taa edullisesti myös kiinteistöjen kilpailukykyyn, Tulla summaa. • mR

Korjaus ei välttä mättä vaadi suurta

taloudellista panosta, mutta uudistuksen

merkitys vetovoimalle on huomattava.

Kuva: Perttilä


Energiatehokas kiinteistö säästää rahaa- Energian tehokas käyttö ja hallinta kiinteistöissä on usein win-win-tilanne, säästämällä ympäristöä voi myös usein säästää rahaa, aloittaa Motivan, kiin-teistö- ja rakennusalan johtava asiantuntija Tapio Jalo. Arjen teoilla voi jokainen vaikuttaa energian kulutukseen, mutta suurempia säästöjä tavoiteltaes-sa kannattaa käyttää myös asiantuntija-apua.

Energiatehokkuutta tarkasteltaessa on syytä ja-kaa se kahteen suurempaan kokonaisuuteen: tekni-seen ylläpitoon ja oikeaan sekä tehokkaaseen käyt-töön.

- Energian käytön tehostamiseksi on olemassa eri-laisia valmiita toimintamalleja, yhtenä esimerkkinä toimistoille tarkoitettu WWF:n Green Office ympä-ristöjärjestelmä. Toimistoissa säästöjä saadaan hel-posti tehostamalla esimerkiksi valojen ja atk-laittei-den sekä tulostuksen käyttöä, Tapio Jalo neuvoo.

Kaupoissa ja liikekiinteistöissä Jalo kehottaa kiin-nittämään huomiota erityisesti ulko-ovien lämpö-tekniseen toimintaan. Kovilla pakkassäillä oikein toimivat tuulikaapit, pyöröovet ja oviverhopuhalti-met tuovat suuria säästöjä lämmityskuluissa.

- Laitteiden toiminta kannattaa selvittää esimer-kiksi LVI-suunnittelijan kanssa ja varmistaa, että lämminilmapuhalluksen suunta, teho ja rakennuk-sen painesuhteet ovat kunnossa.

energiakatselmus ammattilaisen avulla

Teknisen ylläpidon, eli koko kiinteistöä koskevien energia-asioiden osalta Jalo pitää avaintekijänä ta-voitteenmukaisuutta: olosuhteita ja kulutusta seura-taan ja verrataan asetettuihin tavoitteisiin sekä mui-hin vastaaviin kiinteistöihin. Vertailuissa talon ikä ja käyttöaste on luonnollisesti otettava huomioon.

- Toimintaa on järkevä arvioida jokapäiväisessä työssä, mutta kokonaisuuden analysointi antaa laa-jempaa näkökulmaa ja tuo esiin suurempia mahdol-lisia säästökohteita.

Aivan aluksi on luonnollisesti tiedettävä mitä ra-kennus oikein käytettynä kuluttaa. Sähkön ja läm-mön osalta vertailuja tulisi tehdä kuukausittain. Apua kulutusvertailuihin löytyy myös esimerkiksi energiatodistuksesta. Sitä voidaan käyttää kodinko-neiden energiamerkinnän tavoin kiinteistön ener-giatehokkuuden mittatikkuna. Mikäli tavoitteena on pysyvä energian käytön vähentäminen kannat-taa Jalon mukaan turvautua myös ammattilaisen apuun.

- Yksi hyvä keino on energiakatselmuksen teettä-minen kiinteistöön. Tällöin energian kulutus arvioi-daan kokonaisvaltaisesti kohteessa suoritettavassa katselmuksessa, jossa selvitetään toimivatko jär-jestelmät, esimerkiksi ilmanvaihto, oikealla tavalla sekä esitetään parannusehdotukset.

Katselmuksen suorittamiseen voi hakea paikal-lisen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinominis-teriön myöntämää tukirahaa, jolloin tuki enintään 40 % ns. katselmuksen työkustannuksien ylärajas-ta. Järjestelmien tarpeeton käyttö, esimerkiksi tur-haan palavat valot tai ylilämmitys ovat varsin ylei-siä ja helppoja säästökohteita, jotka saadaan selville

energiakatselmuksessa. - Palvelusektorilla on energiakatselmuksissa löy-

detty keskimäärin 15 % säästöpotentiaali lämmityk-sessä ja 7% sähkönkulutuksessa. Palautekyselyn perusteella tästä toteutetaan yleensä n. 2/3, Jalo ha-vainnollistaa.

Kun kiinteistö itsessään on arvioitu ja parannuk-set tehty sekä käyttäjät motivoitu energian säästä-miseen jokapäiväisessä työssä, ollaan jo tehty pal-jon. Tapio Jalo antaa kuitenkin vielä yhden vinkin, jolla energian tehokasta käyttö voidaan tukea.

- Kiinteistöpalveluiden kanssa tehdyssä sopimuk-sessa olisi hyvä olla myös energiatehokkuuden edis-tämisen ja jatkuvan parantamisen näkökulma mu-kana. Tällainen voi olla esimerkiksi ennalta sovittu tavoitetaso, johon pyritään ja jonka perusteella ener-gian käyttöä seurataan. • mR

Laitteiden toiminta kannattaa selvittää esimerkik-si LVI-suunnittelijan kanssa ja

varmistaa, että lämminilmapu-halluksen suunta, teho

ja rakennuksen painesuhteet ovat kunnossa.


yhteystiedot s. 2 are

Matalaenergiset kiinteistöt ovat vielä harvinai-sia Suomessa. Are on kehittänyt Sensus-mata-laenergiajärjestelmän, jossa kyse on energian kierrättämisestä.

- Sensus-ratkaisussa on integroitu lämmitys, valaistus ja ilmanvaihtojärjestelmä. Se kuluttaa parhaimmillaan jopa 30-40 prosenttia vähem-män energiaa kuin hyvätasoinen rakennus kes-kimäärin, selvittää Are Oy:n toimitusjohtaja Aki Puska.

Hän lisää, että toimintaa ohjelmoidaan mata-laenergiakeskuksesta, joka on Aren kehittämä patentoitu innovaatio. Huonekohtaisesti energi-aa säätelee kattopaneeli, joka jäähdyttää ja läm-mittää, muttei tee sitä samanaikaisesti.

Toimitusjohtaja Puska on silminnähden ylpeä Aren Sensus-ratkaisusta. Lukuisten asiakaskoh-teiden lisäksi Aren pääkonttori Vantaan Kaivok-selassa on toteutettu energiaa kierrättävällä Sen-sus-periaatteella.

elinkaariajattelu on kaiken a ja o

Rakennusalan ammattilaisena Puska on huolis-saan siitä miten rakennukset pystyvät säästämään energian tarvetta radikaalisti lähi vuosina.

- Säästötavoitteet ovat kyllä realistisia, jos huomioidaan jo rakennusvaiheessa kiinteistön koko elinkaari. Ja tietysti korjausrakentamisessa otetaan huomioon energia-asiat.

Puska tietää, että hyvin rakennettu tai entisöi-ty talo on pitkäikäinen ja sen kunnossapitokulut ovat järkevät.

Are on mukana kiinteistöjen koko elinkaaren ajan uudiskohteen urakoimisesta korjausraken-tamiseen. Unohtamatta tärkeää kiinteistöpalve-lua, jolla ylläpidetään ja huolletaan kiinteistöä.

energiat talteen

Normaalisti patteri lämmittää ja ilmastointi tuo kylmää ilmaa. Jos on liian kuuma, niin ylimääräi-nen lämpö menee harakoille. Sensus-ratkaisussa energiaa säästetään kierrättämällä mm. kiinteis-tössä syntyvää lämpöenergiaa.

- Lämmin ilma viedään sinne missä sitä tarvi-taan, kuten myös viileä ilma vastaavasti, Puska tii-vistää. Toki niin, että ilmaa raikastetaan välillä.

Hän näyttää neuvotteluhuoneen seinässä ole-vaa hiilidioksidimittaria. Kun tilassa on paljon

Viisaasti energisessä kiinteistössä voidaan hyvinare oy huolehtii kiinteistön koko elinkaaresta, vieläpä niin, että energiatarvetta pystytään säästämään ja viihtyvyyttä lisäämään.

ihmisiä, hiilidioksidit tuppaavat nousemaan ja ihmisiä alkaa väsyttää.

- Järjestelmää ohjaava ”älykeskus” on tilan-teen tasalla. Tarvittaessa se tuo tilaan uutta rai-kasta ilmaa sen verran kuin hyvien olosuhteiden vuoksi on tarpeen.

Vaikka paneeli on katossa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lämmin ilma olisi huoneen ylä-osassa.

- Kyllä ilma kiertää huoneessa siten, että ta-sainen ilma on katosta lattiaan. Se on mitattua ja koettua.

Täytyy myöntää, että huoneilma on miellyttä-vä. Sen itse asiassa huomasi jo aulaan astuessa.

- Miellyttävä ilman laatu on aineeton arvo ja sitä on vaikea mitata, ainakin vielä, suoraan eu-roissa. Mutta, se näkyy välillisesti viihtymisessä ja sairaslomien vähyydessä, tietää Puska.

Tulevaisuudessa jäähdytetään

Aki Puska piirtää fläppitaululle kaavion, joka ker-too, että tulevaisuudessa tekniikan määrä niin ko-deissa kuin työpaikoillakin kasvaa rajusti.

- Se tarkoittaa, että kohta ei ole tarvetta läm-mittää, vaan päinvastoin jäähdyttää. Ja jäähdyt-tämisestä tulee lämpöenergiaa.

Tätä yhtälöä on käytetty hyväksi rakennetta-essa Ylläkselle Jounin kauppaa, joka on Suomen

ensimmäisiä matalaenergiakauppoja.- Kohteessa kylmälaitteiden tuottama lämpö-

energia varastoidaan takaisin myöhempää käyt-töä varten maaperään. Ruotsissa näin on toimit-tu jo jonkin aikaa. Toki oppirahat on maksettu. Joissain kohteissa ruotsalaiset eivät palauttaneet kiinteistöstä jäljelle jäävää vielä lämmintä ener-giaa maaperään. Seurauksena oli se, että maape-rä kylmeni. Meidän systeemissä jäljelle jäänyt energia palautetaan maaperään, jolloin maaperä ei viilene ja systeemi toimii pitkässä juoksussa, kehuu Puska. • Al

Kuvassa are oy:n toimitusjohtaja aki Puska.

Sensus-ratkaisussa on integroitu lämmitys, valaistus ja ilmanvaihto-järjestelmä. Se kuluttaa parhaim-

millaan jopa 30-40 prosenttia vähemmän energiaa kuin hy-

vätasoinen rakennus keskimäärin.

Kuva

: Per

ttilä


yhteystiedot s. 2 CorBel

Läsnä yli 200 000 ihmisen arjessa

Tuottava vuokrasuhde on kiinteistösijoittajalle a ja o. miten toimii Corbel oy, kiinteistöjohtamisen asiantuntijaorganisaatio?

Corbel Oy kiinteistöjohtami-sen asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa valtakunnallises-

ti kiinteistöomaisuuden hallinnan ja johtamisen asiantuntijapalveluita kiinteistösijoittajille, käyttäjäomista-jille ja vuokralaisille. Corbel on mu-kana yli 200 000 ihmisen arjessa.

- Meillä on noin 100 kiinteis-tösijoittajaa asiakkaana, joilla on yhteensä 2000 kiinteistöä sijoi-tussalkussaan. Kun jokaisessa kiin-teistössä on vuokralaisena 10 yritys-tä, joissa työskentelee vaikkapa 10 henkilöä, vaikutamme yli 200 000 ihmisen arkeen päivittäin, laskeske-lee Harri Oesch, Corbel Oy:n toimi-tusjohtaja.

Kiinteistösijoittaminen on tänä päivänä yksi merkittävä sijoittami-sen vaihtoehto eri sijoitusinstru-menttien rinnalla. Kiinteistösijoit-tamisessa sijoittajaa houkuttelee tasainen tuotto ja arvonnousu. Mi-ten tuotto saavutetaan? Tuotto saa-vutetaan siten, että vuokralaiset viihtyvät, eivätkä äänestä jaloil-laan, vaan ovat tyytyväisiä pitkä-aikaisia vuokralaisia.

- Käyttäjän merkitystä ei voi lii-aksi korostaa. Kiinteistöalalla on tapahtunut suuri asennemuutos, nyt toimitaan käyttäjälähtöisesti,

sanoo jo 1990-luvulla kiinteistöbis-neksessä mukana ollut Oesch.

Aiemmin ajateltiin, että jos käy-dään vuokralaisen luona, saadaan liuta valituksia ja niistä aiheutuu vaivaa ja kuluja, nyt ajatellaan täs-mälleen toisin päin.

Paljonvartija

- Olemme säännöllisesti yhteydessä kiinteistön käyttäjään kuukausittain. Tehtävämme on huolehtia, että niin toimitiloissa kuin kodeissakin kaik-ki pelaa. Vuokrasuhde ei saa päättyä asioiden toimimattomuuteen, sanoo Corbelin ykkösmies.

Corbelin 10,5 miljoonan euron liikevaihto syntyy asiantuntija-työstä. He eivät tuota kiinteistön ylläpitoon liittyviä palveluita itse, vaan hankkivat palvelut paikalli-sesti yli 800 palveluntuottajan ver-kostostaan.

Corbel on paljon vartija ja han-kintojen asiantuntija. He ostavat asi-akkailleen 300 miljoonalla eurolla palveluita vuosittain ja hoitavat asi-akkaidensa 450-500 miljoonan eu-ron vuokrareskontraa. Corbel Oy:n luottavat muun muassa: OP-Pohjola ryhmä, Kiinteistö-Tapiola Oy, Sato Oyj ja Citycon Oyj.

Tulevaisuuden tuotto

Kiinteistösijoittajaa kiinnostaa tuotto, mutta ennen kaikkea tule-vaisuuden tuotto, kuinka hän saa jatkossakin tuottoa pääomalleen. Nykyinen kiinteistökanta uusiutuu vasta 100 vuodessa, joten nyt on keskityttävä jo olemassa olevaan kiinteistökantaan, kuinka niistä saadaan tuottavia nyt ja tulevai-suudessa.

- Vuokrannosto ei tämän päivän markkinatilanteessa ole useinkaan keino kiinteistösijoituksen tuoton varmistamiseksi saati nostamisek-si. Kustannusten ohjaamisella, ku-ten oikein mitoitetuilla palveluil-la tai kiinteistötekniikan oikealla käytöllä voidaan parantaa sijoituk-sen tuottoa.

ei säästöjä olosuhteita heikentämällä

- Kiinteistön ylläpitokustannuksista menee energiaan 25 %. Helpoin pol-ku tuottaa säästöjä olisi, että sääste-

tään mummo siniseksi kääntämällä lämmöt pois, heittää Oesch.

Oeschin mukaan säästöjen on kuitenkin synnyttävä siten, että kiinteistön käyttäjä on tyytyväi-nen. Asunnot eivätkä toimitilat tuo-ta tyhjinä.

Oesch korostaa kiinteistöbis-neksessä toimijoiden ammattitai-toa ja vastuuta. On hallittava ta-lotekniikka ja talous laajasti sekä oltava erinomainen asiakaspalve-lussa.

- Meillä on esimerkiksi kiinteis-töjen käyttäjille suunnattu Contact Center –puhelinpalvelu. Usein asia ratkeaa jo puhelimessa. Vain 20 prosenttia soitoista ohjataan eteen-päin.

Corbel toimii b to b -sektorilla. Se investoi viisi prosenttia liike-vaihdostaan toimintansa kehittä-miseen. Corbelin väki liputtaa ai-don palvelun puolesta, jossa vastuu on tärkeää.

- Tunnemme vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta, tiivistää Oesch. • Al

on hallittava talotekniikka ja talous laajasti sekä oltava

erinomainen asiakaspalvelussa. Harri Oesch

Corbel Oy:n toimitusjohtaja.

Kuva

: Per

ttilä

yhteystiedot s. 2KuPari SoluTionS oy

kiinteistönhallinnan ”teol-linen vallankumous” alkoi Suomessa noin 15 v. sitten.

Tästä syntyi Kupari Solutions Oy:n liiketoimintamalli. Tänään kiinteistöiltä vaaditaan entistä pa-rempaa tuottavuutta ja kontrollia. Silloin omistajan ICT ratkaisu on Kupari Estate vuokrauksenhallin-tajärjestelmä, joka on kehitetty yhdessä eturivin suomalaisten kiinteistösijoittajien kanssa.

- Asiakkaidemme tarpeet ja jär-jestelmän räätälöintitarpeet ovat jatkuvassa muutostilassa ja se on palvelumme keskeinen painopis-tealue, toteaa toimitusjohtaja Jan-ne Helekorpi. Olemme panosta-neet palvelumme joustavuuteen ja asiakaskeskeiseen toimintamal-liin. Keskeistä on kiinteistöliike-toiminnan osaamisemme ja mi-ten toiminnassa voidaan käyttää tietojärjestelmiä tehokkaasti hy-väksi. Ohjelmistokonsulttimme ja Helpdesk ovat hyvin kokeneita ja ymmärtävät kiinteistöliiketoimin-nan vaatimukset, toteaa toimitus-johtaja Helekorpi. Asiakkaamme ovat eläke- ja vahinkovakuutusyh-

tiöitä, pankkeja, pörssiyhtiöitä sekä muita merkittäviä kiinteistönomis-tajayhtiöitä.

huoltoliiketoiminnan optimointi

Kiinteistönhuollon järjestelmissä on tapahtunut viimeisen 1/2 vuo-den aikana merkittävä edistysaskel kun keskeiset järjestelmätoimitta-jat ja alan suurimmat asiakkaat ta-voittelevat dynaamista rajapintaa erilaisten huollonhallintajärjes-telmien välille. Tavoite on se, että asiakkaan ei tarvitse ylläpitää ja siirtää tietoja useista järjestelmis-tä toiseen käsipelillä, jolloin vain ”poltetaan aikaa ja rahaa”, toteaa toimitusjohtaja Helekorpi. Meneil-lään olevassa e-Ehyt -projektissa olevat järjestelmätoimittajat työs-tävät uutta tiedonsiirtoformaattia.

huollonhallinta ja paikannus

Paikkatiedon hallinta (GPS) liitet-tynä Kupari Maint (AVUX) huol-lonhallintajärjestelmään on ollut

Kustannussäästöjä ja tehokkuutta kiinteistönhuoltoon ja –vuokraukseen

Osaaminen ja asiakkaan businek-

sen ymmärtäminen on kilpailuvalttimme.

janne Helekorpitoimitusjohtaja

kupari Solutions Oy

tukemassa järjestelmän kysyntää, jonka toimitukset ovat voimak-kaassa kasvussa. GPS paikannus hyödyttää huoltoliikkeitä merkittä-västi mm. kustannussäästöillä, sillä kaluston sijainti, käyntiajat ja histo-riatiedot on helposti todennettavis-sa reaaliaikaisesti.

Vikailmoitukset, toiminnanoh-jaus ja tehtävien kuittaukset liikku-vat luonnollisesti myös mobiilisti. Tällä varmistetaan että palvelu-ketju toimii. Kun hätä on suuri esi-

merkiksi kadonneen avaimen tai vesivuodon takia, niin avunpyyntö välittyy huoltomiehelle 24/7. Kupa-ri Maint (AVUX) käyttäjiä on Hel-singistä Rovaniemelle.

Asiakkaamme ovat keskeisiä kiinteistönhuoltoyhtiöitä sekä val-takunnallisia kiinteistöpalveluita tarjoavia huolto- ja siivousliikkei-tä. Käyttäjiä on yli 4700 ja vuoden 2009 SMS liikenne oli yli 12500 viestiä, kiteyttää toimitusjohtaja Janne Helekorpi. •

Tapahtumia 2010Toimitilajohdon päivä CoresmaToimitilajohtamisen tapahtuma Coresma kerää Wanhaan Satamaan toimitilojen käyttäjät, omistajat ja managerit.Wanha Satama 17.2.2010

energiatehokas korjausrakentaminen –ammattilaisiltapäiväTee parannus! -seminaarissa ja näyttelyosas-toilla saat tietoa hyviksi koetuista korjausta-voista, uusista ratkaisuista ja palvelukonsep-teista sekä rahoitusmahdollisuuksista.16.3.2010, Sokos hotel Presidentti, helsinki

SijoittajapäiväSijoittajapäivä keskittyy kiinteistösijoittamisen ajankohtaisiin teemoihin. Seminaari on tarkoitettu kaikille kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille.9.9.2010, tapahtuman järjestää raKli ja Kiinko.

FinnBuild 2010Suomen suurin ja merkittävin alan tapahtuma esittelee rakentamisen parhaan osaamisen, tuotteet, palvelut ja ratkaisut nyt jo 19. kertaa.helsingin messukeskus, 6.-9.10.2010

Tee ParannuS!Tekes, ympäristöministeriö ja Sitra toteuttavat kiinteistö- ja rakennusalan kanssa Tee parannus! -viestintäohjelmaa. ohjelman tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista ja kustannus- sekä energiatehokasta kor-jausrakentamista. Perusparantamista tarvitaan niin taloyhtiöissä, pientaloissa kuin koko rakennetussa ympäristössäkin.

Viestintäohjelma välittää taloyhtiöille tietoa hyviksi koetuista korjaus-tavoista, uusista ratkaisuista ja palveluista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Viestintäohjelma kertoo alan tutkimus- ja kehityshankkeista sekä rohkaisee korjausrakentamisen ammattilaisia ottamaan kehitystyön tulokset ja uudet toimintatavat käyttöön.

Korjauspalveluiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat huonosti. Parannusta tarvitaan toimintatavoissa, tuotteissa, tekniikoissa, asiakaspalvelussa - ja asenteissa!lisätietoa: www.teeparannus.fi

Kuva: Perttilä


Kiinteistömarkkinat piristyvät

Suomen kiinteistömarkkinoilla päästiin viime vuonna noin 1,7 miljardin euron kokonaisvolyymiin, kun vuonna 2008 volyymi oli yli neljä miljardia ja 2007 noin kuusi miljardia.

- Muutos oli valtava, KTI Kiinteistö-tieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kale-va summaa.Suurimpana syynä kiinteistökaupan hiljenemiseen oli maailmanlaajuinen taloustaantuma. Kun rahoituksen saa-tavuus heikkeni ja hinta kiristyi nopeas-ti, ostajat katosivat. Tilanne ei ole vielä palannut kansainvälisten ostajien osalta ennalleen Suomessa, mutta maailmalla jotkin markkinat ovat alkaneet jo virit-täytyä uuteen nousuun. Suomikin on edelleen kansainvälisille sijoittajille kiinnostava kiinteistösijoitusmarkkina.

- Suomen vahvuuksia ovat olleet va-kaalla pohjalla oleva kansantalous, toi-miva kiinteistömarkkina ja helppo lii-ketoimintaympäristö. Kansainväliset sijoittajat tarkkailevat tilannetta ja ar-vioivat markkinan kilpailukykyä ja määrittelevät markkinalle oikean hin-tatason. Kun hintataso asettuu kansain-välisten sijoittajien mielestä kohdalleen, he palaavat takaisin Suomenkin markki-noille, Kaleva sanoo.

rahoitusta saa jo kohtuullisella marginaalilla

Ulkomaisen kiinteistösijoittamisen li-säksi myös kotimaiset sijoittajat hiljen-tyivät odottamaan parempia aikoja vii-

me vuonna. Hekin ovat aktivoitumassa myymään ja ostamaan.

– Markkinoilla on jo halukkaita osta-jia ja myyjiä ja kunhan ehdot vain saa-daan molempia osapuolia tyydyttäviksi, on odotettavissa, että kauppaa käytäisiin enemmän kuin edellisvuonna. Olemme rahoituksenkin osalta aivan eri tilan-teessa kuin vuosi sitten: rahoitusta on saatavilla ja marginaalit ovat kohtuullis-tuneet, Kaleva sanoo.

Sijoittajien aktivoitumista odotetaan myös siksi, että takana oleva hiljainen kausi aiheuttaa paineita salkun uudel-leenstrukturointiin. Aktiivinen sijoittaja käy jatkuvasti läpi sijoituksiaan, niiden allokaatioita ja sijoitusstrategiaa, mutta markkinan ollessa hiljainen tähän ei ole ollut samoja edellytyksiä kuin normaa-lissa markkinatilanteessa.

- Tämä ei tarkoita mitään dramaatti-sia muutoksia, mutta voi aktivoida sijoit-tajia, Kaleva kertoo.

Sijoittaminen parhaille sijainneille kannattaa

Vaikka viime aikoina onkin uutisoitu liiketilojen ja toimistojen tyhjillään olemista, edelleen pintansa pitävät hyvällä paikalla olevat vuokrahuo-neistot - niihin löytyy aina vuokralai-sia ja tuotto kiinteistösijoittajalle on taattu.

- Vaikka liikehuoneistojen vuokra-markkinat ovat huomattavasti viileäm-mät kuin aikaisemmin, parhaille tiloil-

le saa aina vuokralaisen. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa ja parhais-sa kauppakeskuksissa vuokrat ovat jopa nousseet, Kaleva sanoo.

Vaikeuksia löytää vuokralaisia on ol-lut lähinnä hallimaisilla kauppatiloil-la ja luksustavaroiden myyntipaikoilla. Liikehuoneistojen vuokramarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu siitä, miten kuluttajien luottamus omaan talo-uteen palautuu ja miten he alkavat käyt-tää rahaa.

Vuokramarkkinoilla myös toimistoti-lojen osalta ollaan mielenkiintoisessa ti-lanteessa - eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Kaleva kertoo, että toimistoti-loja on paljon tyhjänä.

- Työntekijöiden väheneminen ja ti-lankäytön tehostaminen näkyvät tilo-jen vuokraamisessa. Kuitenkin parhailla paikoilla, kuten ydinkeskustassa ja Ruo-holahdessa, ei ole suuria ongelmia löytää vuokralaista. Vuokranantaja saa muual-la tehdä paljon töitä kiinteistöjen kehittä-misessä ja joustaa vuokrissa, jotta vuok-ralaisia löytyy.

Kiinteistösijoittaminen vuonna 2010

- Kiinteistömarkkinoilla on liikkeellä nyt sekä ostajia että myyjiä hiljaisen vuoden jälkeen.

- Tilannetta helpottaa rahoituksen saatavuus kohtuullisella marginaalilla.

- Varminta tällä hetkellä kiinteis-tösijoittajan on keskittyä parhaille paikoille: esimerkiksi ydinkeskustan liikehuoneistot ja Ruoholahden toimis-totilat pitävät vuokratasonsa ja vuok-ralaisensa.

- Myös ulkomaiset sijoittajat palaa-vat Suomen markkinoille, kun hintataso asettuu kilpailukykyiseksi. • PP

Kiinteistömarkkinoiden tunnelma vähitellen nousussa: vuonna 2010 kiinteistöjen odotetaan käyvän kaupaksi sutjakammin kuin edellisvuonna. Syytä onkin, sillä vuosi 2009 oli poikkeuksellisen hiljainen - jopa romahdus verrattuna edellisiin vuosiin.


Investors House on uudentyyppinen toimija suomalaisessa kiinteistösijoittamisessa. Viime vuonna perustettu yritys tarjoaa yksityissijoitta-jalle mahdollisuuden osallistua kiinteistöhank-keisiin tavalla, joka on aiemmin ollut rajoitettu. Sijoituskohteina ovat kokonaiset asuinkerrosta-lot ja toimitilakokonaisuudet.

Tarjolla on kolme riski- ja tuotto-odotuksil-taan erilaista sijoitustuotetta. Parhaillaan yritys etsii asiakkaita uusiin kohteisiin ensimmäisen hankkeen käynnistyttyä.

Investors Housen ensimmäisen kohteen, 64 vuokra-asunnon rakentaminen Tampereelle al-kaa keväällä yhteistyössä Skanskan kanssa. Mu-kana on kymmenkunta sijoittajaa, ja hankkeen vastaanotto on ollut myönteinen sijoittajien, ra-hoittajien, viranomaisten ja rakentajien keskuu-dessa.

- Juridisesti kysymys on pääomasijoittamises-ta. Sijoittaja ostaa kauttamme osuuden kohteesta ja tulee koko kokonaisuuden omistajaksi tietyl-lä prosenttiosuudella, eikä osta siis mitään tiet-tyä huoneistoa, kertoo Petri Roininen, Investors Housen hallituksen puheenjohtaja.

asuntosalkku: useita etuja verrattuna yksittäisen sijoitusasunnon hankintaanInvestors Housen asuntosalkku sijoittaa varansa asuntojen uudistuotantoon, mikä tarjoaa maltil-lisen ja vakaan kassavirran lisäksi mahdollisuu-den arvonnousuun.

- Tuote on erinomainen vaihtoehto yksittäisen sijoitusasunnon hankinnalle. Yksittäiseen sijoi-tusasuntoon nähden saavutetaan useita konk-reettisia etuja, Roininen sanoo ja jatkaa:

- Etua saadaan siitä, että asuntojen uudistuo-tanto voidaan suunnitella sijoittajien tarpeita vastaaviksi, eivätkä uudet asunnot vaadi korja-uksia, jotka syövät sijoitusasuntojen tuottoa.

- Lisäksi oman tuotannon kehittäminen ja ra-kennuttaminen on kustannustehokasta. Asun-non yksikköhinta jää selvästi alhaisemmaksi kuin hankittaessa yksittäisiä asuntoja vapailta markkinoilta, täydentää Investors Housen toi-mitusjohtaja Henri Kulmala.

Edelleen etuna on sijoittajan riskin pienenemi-nen, koska riskit hajautuvat useisiin asuntoihin sijoittajan omistaman osuuden kautta. Lisäksi asuntojen hankinnassa ja ylläpidossa saavute-taan mittakaavaetuja, kun yhtiön hallinnointi on ammattimaista. Erityisenä etuna ovat myös sel-laiset kehittyneet rahoitusratkaisut, kuten val-

Yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia kiinteistömarkkinoillainvestors housen sijoitustuotteet mahdollistavat yksityissijoittajan osallistumisen suuriin, ammattimaisesti hoidettuihin kiinteistöhankkeisiin.

inVeSTorS houSe yhteystiedot s. 2

tion korkotuki- ja täytetakausmallit, jotka eivät normaalisti ole yksityissijoittajan ulottuvilla.

Tuottoa toimitila markkinoilta

- Toimitilamarkkinat ovat murroksessa. 2000-lu-vun aikana Suomen markkinoille tuli nopeasti kymmeniä ulkomaisia sijoittajia, mikä yhdessä talouden nousukauden kanssa nosti toimitila-kiinteistöjen hintoja nopeasti. Nyt osa ulkomai-sesta pääomasta on vetäytymässä Suomen mark-kinoilta, mikä taas yhdessä taantuman kanssa on laskenut hyvienkin toimitilakiinteistöjen hintoja houkuttelevalle tasolle, Roininen valottaa mark-kinaa.

- Asuntomarkkinoita suurempaa tuottoa hae-taan toimitiloista. Menestyksekäs sijoittaminen toimitiloihin edellyttää erityistä kokemusta ja osaamista. Investors House toimii ikäänkuin kiinteistöpankkiirina, jolle voit halutessasi soit-

taa ja tiedustella sijoituksen kehittymistä tai uu-sia sijoitusmahdollisuuksia, Kulmala kertoo.

Investors Housella on tarjota kaksi toimitiloi-hin sijoittavaa tuotetta.

Kassavirtasalkku

Kassavirtasalkun varat sijoitetaan sijainneil-taan hyviin, pitkän vuokrasopimuksen kohtei-siin, joista on odotettavissa tasainen ja vakaa kas-savirta useamman vuoden ajaksi. Salkku antaa myös erinomaisen suojan inflaatiota vastaan.

- Kassavirtasalkkuun sijoittava hyödyntää ny-kyistä matalaa korkotasoa sekä kiinteistöjen las-keneita hintoja, Roininen sanoo.

Kiinteistökehityssalkku

Kiinteistökehityssalkun varat sijoitetaan toi-mitiloihin, joita voidaan parantaa esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoitusta muuttamalla tai kaavoitusratkaisuilla. Maltillisen kassavirtatuo-ton ohella salkku pyrkii tuottamaan sijoittajalle reilun arvonnousun. Kehityssalkun riski on kas-savirtasalkkua suurempi, mutta myös tuotto-mahdollisuus on parempi.

- Tarjoamme kolmea erilaista sijoitustuotetta, joihin haemme sijoitussitoumuksia juuri nyt. Si-joittajan otettua yhteyttä Investors Houseen, si-joittajalle katsotaan tuotto- ja riskiodotuksiltaan sopivin tuote tai näiden yhdistelmä. Mukaan pääsee minimissään noin 50 000 euron inves-toinnilla, Roininen kertoo. • Pl

Lisätietoa Investors Housesta: www.investorshouse.fi

Sijoittaja ostaa kauttamme osuuden kohteesta ja tulee koko kokonaisuuden omistajaksi tietyllä prosenttiosuudella.

Tarjoamme kolmea erilaista sijoitustuotet-ta, joihin haemme sijoitussitoumuksia juuri nyt. Kuvassa investors housen Petri roininen, henri Kulmala ja Tapio hietanen.

Kuva

: Per

ttilä


opas kiinteistÖliiketoimintaan

Documents