opas uudelle metsÄnomistajalle · hoito- ja käyttösuunnitelma, joka toimii metsänomistajan...

OPAS UUDELLE METSÄNOMISTAJALLEwww.uusimetsanomistaja.fi

UPM METSÄ

Muistilista uudelle metsänomistajalle Kukaan ei oleta sinun olevan metsäalan asiantuntija. Riittää, että osaat kertoa omista

toiveistasi ja ajatuksistasi. Metsä on arvokasta omaisuutta, jonka arvo säilyy hyvin

hoidettuna. Metsääsi tutustumalla voit löytää sen monet mahdollisuudet.

Hanki perustiedot metsästäsiJos tiedät metsäsi kiinteistötunnuksen, sinulla on olemassa oleva vanha metsäsuunnitelma tai muuta tietoa metsästäsi, nappaa ne mukaasi ja poikkea käymään lähimmällä toimis-tollamme! Jos et löydä kiinteistötunnusta, niin metsäammattilaisemme pystyvät hakemaan sen, kunhan tiedät, missä metsäsi sijaitsee. Ammattilaisemme auttavat mielellään tulkit-semaan asiakirjoja. Monta epäselvää tai pimennossa ollutta asiaa selviää, kun käyt asiakirjoja läpi yhdessä osaavan henkilöstömme kanssa.

Sovi metsäkäynnistäPyydä metsäammattilaistamme käymään metsässäsi, ja hyödynnä hänen osaamistaan ja näkemyksiään. Metsäkäynti antaa parhaan näkemyksen metsäsi tilasta ja mahdol-lisista kiireellisistä toimenpiteistä. Samalla on hyvä myös selvittää metsätilan rajat. Jos haluat, niin voit lähteä mukaan metsäkäynnille. Muista, että tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Mieti, mitä haluat metsältäsiMetsää saat omistaa juuri niin kuin itse haluat. Osa metsänomistajista osallistuu aktiivi-sesti kaikkiin metsässä tehtäviin töihin, ja osalle sopii parhaiten, että muut toteuttavat hä-nen toiveensa. Toiset metsänomistajista haluavat painottaa luonnon monimuotoisuutta ja toiset hakkuutuloja. Metsän eri kohteissa tavoitteet saattavat poiketa toisistansa hyvinkin voimakkaasti. On hyvä ymmärtää, että myös eri elämäntilanteissa metsänomistamisen tavoitteet saattavat muuttua. Kerro rohkeasti tavoitteistasi, ja tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

Tutustu UPM Uuden metsänomistajan palveluunHelpoin tapa päästä alkuun tuloksekkaassa metsänomistamisessa on tilata UPM Uuden metsänomistajan palvelu, jonka avulla pääset vaivattomasti liikkeelle.

Katso www.uusimetsanomistaja.fi tai soita numeroon 020 416 5100

Kiinteistötunnus = Metsätilaan kohdistettu rekisteri numero, jonka avulla tilan sijainti- ja omistustiedot löytyvät.

Y-tunnus = Yritys- ja yhteisö-tunnus on viranomaisten metsän omistajalle antama tunnus.

UPM Metsäsuunnitelma =Metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitelma, joka toimii metsänomistajan käsikirjana.

UPM Metsän tilannekartoitus = Kevennetty metsäsuunnitelma, joka soveltuu alle 30 ha metsätilallisille.

Onnittelemme sinua metsän omistamisesta. Metsä on arvokasta omaisuutta ja hyvin hoidettuna se tuottaa sinulle iloa ja tuloja.

UPM UUDEN METSÄNOMISTAJAN OPAS, opas metsänomistukseen 2

Metsänomistaminen Suomessa Et ole yksin – yksittäisiä metsänomistajia on Suomessa noin 632 000, ja Suo-men metsistä he omistavat noin 60 %. Vuosittain uusia metsänomistajia tulee noin 10 000 perintöjen ja tilakauppojen myötä. Tällä hetkellä metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta.

Yksityisiä metsätiloja, joissa on vähintään kaksi hehtaaria metsämaata on 347 000. Tilojen keskimääräinen metsäpinta-ala on noin 30 ha. Yleensä metsätilakoko-naisuudella on useita omistajia, puolisot, yhtymän tai kuolinpesän jäsenet.

MetsäomaisuusMetsä on arvokas omaisuuserä, jonka arvoon voit vaikuttaa omilla toimenpiteil-läsi – se tuottaa hyvin hoidettuna. Sitä voi hyvinkin verrata sijoitusasuntoon, jonka tuotto on noin 3 %. Metsäomaisuus on jotain konkreettista, ja hyvällä metsänhoi-dolla sen tuotto voi nousta 5–6 %. On hyvä tiedostaa, että omistajanvaihdoksis-sa on kyse isoista rahoista. Siksi on hyvä

•Kartoittaa metsätilan sukupolvenvaih-dosvaihtoehtoja

•Purkaa kuolinpesä, sillä se on epäedul-linen omistusmuoto

•Vakuuttaa metsä, sillä ikinä ei tiedä,millainen myrsky sinne iskee

Tyypillisimmät tavat omistaa metsääYksin – Yksin omistaessa vastaat itse met-sääsi liittyvistä päätöksistä sekä tuloista ja menoista.

Yhtymä – Yhtymä on omistusmuoto, jossa

kaksi tai useampi henkilö omistaa tilan yhdessä. Metsätalouden tulos jaetaan omistusosuuksien perusteella. Tyypillisiä esimerkkejä yhtymistä ovat vanhempien ja lasten yhteinen tai sisarusten yhteinen metsätila. Yhtymän päätökset on tehtävä yksimielisesti.

Verotusyhtymä =Useamman kuin yhden omistajan muodostama omistuskokonaisuus. Jokainen on omasta omistusosuudestaan verovelvollinen.

Kuolinpesä – Henkilön kuollessa hänen

sijaansa tulee kuolinpesä eli henkilöt, joilla on oikeus osallistua kuolleen henkilön metsän yhteishallintoon. Tyypillisesti kuolinpesän osakkaita ovat leski ja perilliset (lapset). ). Päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Jakamaton kuolinpesä voi toimia metsätalouden harjoittajana toistaiseksi, kunnes tehdään perinnönjako. Kuolinpesä on epäedullinen metsänomistusmuoto, ja metsänomistaminen kannattaa järjestää toisella tavalla.

Yhteismetsä – Yhteismetsä on kahdelle

tai useammalle kiinteistölle kuuluva yhteinen metsäalue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään liitettävä kiinteistö saa arvoaan vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia, joiden määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa. Mitä arvokkaampi metsäsi on koko yhteismetsän metsäomaisuuteen suhteutettuna, sitä suuremman osuuden osuuksia saat. UPM Yhteismetsä on oiva vaihtoehto, jos haluat vaivatonta metsänomistamista ja tasaista tuloa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsät ovat paljolti sukuomaisuutta, joka siirtyy nuoremmalle polvelle 20–30 vuo-den välein. Metsätilan sukupolvenvaih-dos on ajankohtainen monessa perhees-sä. UPM:n laki- ja asiantuntijapalvelut auttaa metsänomistajaa toteuttamaan onnistuneen sukupolvenvaihdoksen – ammattitaidolla ja turvallisesti.

Sukupolvenvaihdos on usein, paitsi monipuolinen juridinen tapahtuma, myös tunteita herättävien kysymysten hallintaa. Metsäomaisuuden omistajan vaihdok-sissa liikkuu paljon rahaa ja monesti myös paljon tunteita, joten tavoitteet ja vaihtoehdot on hyvä kartoittaa ajoissa ammattilaisen avulla. Jokainen suku-polvenvaihdos on yksilöllinen, jolloin on tapauskohtaisesti mietittävä parhaiten sopivat menettelytavat. Soita 020 416 5100.

Millaisia metsänomistajia on Suomessa?

METSÄMAANOMISTUS SUOMESSA

Yksityiset 60 %Valtio 26 %Osakeyhtiöt 9 %Muut 5 %

3

Tukki = Puun tyviosasta saatava, isokokoinen, latvaläpimitaltaan yleensä vähintään 15 cm puutavara, jota käytetään sahojen ja vaneritehtaiden raaka-aineena.

Kuitupuu = Läpimitaltaan yleensä pienikokoinen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa sellu-loosan ja paperin raaka-aineena. Kuitupuuksi nimitetään myös kasvavaa, pienehköä puuta, jonka tyvipölkystä ei saada vielä tukkia.

Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi

Kuitupuu selluksi, paperiksi, biofibrilleiksi ja biokomposiiteiksi

Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi tai biokemikaaleiksi

Ligniini energiaksi ja biokemikaaleiksi

Selluloosa ja hemiselluloosa biokemikaaleiksi

Kuori, oksat ja latvukset energiaksi

1

56

43

2

1

5

6

4

3

2

• Tehtaiden käyttövoimaksi• Valtakunnan verkkoon

• Höyrynä tehtaiden tuotantoon• Tehtaiden lämmitykseen• Kaukolämpönä paikallisille asukkaille

NEOT:lle sekoitettavaksi diselpoltto- aineisiin ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin jakeluasemille Suomessa

• Sanomalehtiin• Aikakauslehtiin• Kirjoihin• Hakemistoihin• Tuoteluetteloihin• Suoramarkkinointiin• Liikelomakkeisiin ja kirjekuoriksi• Koti- ja toimistotulosteisiin• Tarrojen pinta- ja taustapapereihin• Pakkauspapereihin

• UPM Betula -koivusellu: tarra-, pehmo-, hieno- ja ohkopainopapereihin

• UPM Conifer -havusellu: pehmo-, pakkaus-, ja aikakauslehtiin sekä kartongiksi

• Biokomposiitteihin kuten UPM ForMi• Elintarvikkeiden täyte- ja sidosaineeksi• Tuotannon sivutuotteet ja tähteet ener-

giantuotantoon sekä biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistukseen

• Rakentamiseen• Listoihin, paneeleihin (höylättäväksi)

• Huonekaluihin• Oviin ja ikkunanpuitteisiin

• Pakkauksiin• Kuormalavoihin

Kuva Metsän henki -lehti 2–2015

• Rakentamiseen• Kuljetusvälinelattioihin• Nesteytettyä maakaasua

kuljettaviin LNG-tankkereihin

• Parketteihin• Kalusteisiin• Valmistavaan

teollisuuteen

RAAKA-AINEESTA TUOTTEEKSIBiofore-yhtiönä hyödynnämme uusiutuvaa puuraaka-ainetta monipuolisesti nykyisissä tuotteissamme ja luomme uutta jatkuvan tuotekehityksen ja innovoinnin pohjalta.

Mitä minun puistani tehdään?Puusta voidaan tehdä melkein mitä tahan-sa. Ja mikä hienointa, se on kotimainen uusiutuva raaka-aine. Tulevaisuudessa puun käyttö monipuolistuu entisestään. Puurakentaminen, lämmitys, polttoaineet, muovia korvaavat käyttökohteet, vaatteet,

tarrat ja etiketit ovat peräisin tulevaisuudessa metsästä. Metsissämme on valtava hyödyn-tämispotentiaali, ja uudet innovaatiot ovat aivan ulottuvillamme. Meillä UPM:llä on tavoitteena, että puusta saatava raaka-aine pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkasti.


Metsäasioiden hoitoMetsäasioitasi voit hoitaa miten ja missä vain. Sinun ei tarvitse tietää kuin mitä metsänomistamiselta haluat – tuloja, virkistystä, luonnon monimuotoisuutta tai kaikkea näitä. Suomi on täynnä metsä-ammattilaisia, joiden avulla metsäomai-suuden ja -asioiden hoitaminen onnistuu varmasti haluamallasi tavalla. Osa met-sänomistajista haluaa tehdä kaiken itse ja osa toimii avaimet käteen periaatteella.

Näiden tapojen väliltä löytyy vaihtoehtoja, joista voit valita sinun elämäntilanteeseesi sopivan ratkaisun

Saat henkilökohtaista palvelua ja neu-vontaa lähellä sinua tai metsääsi. Meillä on yli 100 toimiston verkosto ympäri metsäistä Suomea ja isoimmissa kaupun-geissa on myös palvelutoimistot. Niistä voit huoletta valita haluamasi paikan ja tavan toimia.

Myös verkko on tänä päivänä loistava apu metsäasioiden hoidossa. Sen avulla voit tarkastella sähköistä metsäsuunnitel-maa ja sovittuja toimenpiteitä metsässäsi, kuten myös jättää sähköisen metsäveroil-moituksen. Sinä valitset, miten ja missä haluat asioida.

MetsäsuunnitelmaMetsäsuunnitelma on metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Taval-lisesti suunnitelma tehdään 10 vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokoh-taisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen.

Metsään.fiMetsään.fi on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsävaratietopalvelu, joka perustuu laserkeilausaineistoon. Palvelun kautta metsänomistajana voit tarkastella omia metsävaratietojasi, ja antaa myös katseluoikeuden eri toimijoille kuten UPM:lle, jolloin hakkuu- ja metsänhoitoeh-dotuksien tekeminen helpottuu. Palvelu on tällä hetkellä metsänomistajalle maksuton.

Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudetMetsänomistajana sinulla on oikeus päättää lakien puitteissa, mitä metsässäsi teet. Metsänhoidon lähtökohta on aina metsänomistajan näkemys metsänhoidon tavoitteista.

Metsänomistajan oikeudetHyödyntää taloudellisesti metsäomaisuuttaan. Yleensä hakkuutulot ovat merkittävin taloudellinen hyöty.

Valita, kenen kanssa haluaa hoitaa metsäänsä ja tehdä puukauppaa.

Saada tiettyihin metsänhoitotöihin valtion maksamaa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli kemera-tukea.

Metsänomistajan velvollisuudetUudistamisvelvoite. Metsänomistajan on uudistushakkuiden jälkeen huolehdittava, että metsä uudistetaan eli uusi metsä istutetaan tai kylvetään. Uudistamisvelvoitteen tavoitteena on varmistaa metsien kestävä käyttö.

Tiettyihin metsänhoitotoimenpiteisiin, kuten harvennushakkuisiin, liittyy ohjeita ja rajoituksia. Esimerkiksi harvennuksen jälkeen jäävän puuston määrän pitää olla metsänhoitosuosituksen mukainen, jotta metsän kestävä kasvu turvataan. Hakkuista metsänomistajan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus, jonka ammattilaisemme hoitavat puolestasi.

Metsänomistaja on verovelvollinen, joka tarkoittaa sitä, että metsästä saadut tulot ovat pääomatuloa, josta maksetaan pääomaveroprosentin mukaan veroa.

Miten hoidan metsäasioitani?

1

2

3

1

2

3


MONIMUOTOISUUTTA EDISTÄVIÄ TOIMIA

• kestävä hakkuusuunnitelma• lehtipuut• säästöpuut• lahopuut• arvokkaat elinympäristöt• vesistöjen suojavyöhykkeet• lajirunsauden säilyttäminen

UUDISTAMISVAIHE• kulotus• maanmuokkaus• luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus

TAIMIKKOVAIHE• heinäys• taimikon varhaishoito• nuoren metsän hoito

KASVATUSMETSÄVAIHE• kasvatushakkuut• lannoitus

TAANTUVAN KASVUN VAIHE• uudistushakkuu

• eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaihtoehtona

METSÄ- VARALLISUUDEN HOITO

METSÄN-HOITO JA HAKKUUT

Metsäverotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Yhteismetsä

MetsäsuunnitelmaMetsäsertifiointi

Metsätulojen sijoittaminenMETSÄN KIERTO

Kuva Metsän henki -lehti 2–2015, Tero Harsunen

Millaista hoitoa metsäni kaipaa?Metsä muuttuu jatkuvasti ja sen piirteet ovat samanlaiset on kyse luonnon- tai ta-lousmetsästä. Hyvä suunnittelu ja töiden laadukas toteutus ovat perusta metsien kestävälle käytölle.

Metsänhoidon perusperiaatteetHyvin hoidettu metsäsi tuottaa iloa silmälle ja lompakolle. Puiden kiertoaika taimista uudistuskypsäksi metsäksi kestää Etelä-Suomessa noin 50–90 vuotta riip-puen puulajista, kasvupaikasta ja metsän hoidosta. Perusta tuleville puunmyyntitu-loillesi luodaan jo paljon aikaisemmin, taimikonhoidossa. Puusi tarvitsevat kasvaakseen aurinkoa, vettä ja ravinteita sekä tilaa kasvaa. Kun kilpaileva kasvus-to raivataan pois ja puusto harvennetaan sopivaan tiheyteen, puusi kasvavat hyvin

ja järeytyvät laadukkaiksi tukkipuiksi. Kasvatushakkuita tehdään 1–3 kertaa ennen uudistushakkuuta. Metsänlannoituk-sella on mahdollista lisätä puidesi kasvua, nopeuttaa järeytymistä ja aikaistaa puunmyyntitulojasi.

Metsäluonnon hoitaminen ja metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla osoitetaan, että met-sästä saatavat raaka-aineet ovat tuotettu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lähes kaikki Suomen metsät on sertifioitu. Suurimmalla osalla on PEFCTM -sertifikaatti ja enenevässä määrin metsiä on myös FSC® -sertifioitu.

Metsäsertifiointi on vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jonka perusteella riip-

pumaton osapuoli tarkastaa (auditoi), että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet kansallisesti sovittujen kriteerien mukaisesti.

UPM huomioi luonnon monimuotoisuuden metsänhoitotöiden yhteydessä. Esimerk-kejä ovat hakkuun yhteydessä jätettävät säästöpuuryhmät, joiden tarkoitus on säilyt-tää linnuille ruoka- ja pesimämahdollisuu-det, lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsässä jätetään hakkuiden ulkopuolelle alueet, jotka on todettu erityisen arvokkaik-si elinympäristöiksi. Kaikki metsurimme ja yrittäjämme ovat suorittaneet luonnonhoi-tokoulutuksen, ja heidän velvollisuutensa on töitä tehdessään raportoida arvokkaat elinympäristöt tai suojelukohteet. Voit myös halutessasi korostaa monimuotoisuutta, ja se kirjataan metsäsuunnitelmaasi.


0

5 m

14 m

23 m

10 V 20 V 30 V 40 V 50 V 60 V 70 V

LÄHTÖTILANNE:Kuusikko tuoreella kankaalla Väli-SuomessaMetsänomistajan tavoitteet:• taloudellinen tuotto• virkistyskäyttö• metsä perintönä lapsille

TAIMIKON VARHAISPERKAUS

Istutuskuusille saadaan kasvu-tilaa poistamalla nopeakas-vuisia lehtipuita. Koneellisessa perkauksessa lehtipuuvesakko kitketään juurineen, mikä vä-hentää raivaustarvetta jatkossa. Varhaisperkaus tehdään noin metrin mittaisessa taimikossa. Ajoissa tehty varhaisperkaus varmistaa taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Perkaus myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia.

TAIMIKON HARVENNUS

Kun puusto on 3–7 metrin mittaista, taimikko harven-netaan tavoitetiheyteen, 1800–2000 runkoa heh-taarille. Samalla valitaan hy-välaatuiset puut ja parhaiten tuottavat puulajit kasvamaan. Kasvutilan lisääntyminen näkyy nuorilla kuusilla rungon paksuuntumisena. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito lisää tulevia hakkuumahdolli-suuksia ja parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta.

ENSIHARVENNUS

Metsänomistaja palkitaan ajallaan tehdystä taimikonhoi-dosta. Varhaisperattu ja oikein harvennettu taimikko tuottaa ensiharvennuksessa jopa kolme kertaa enemmän puuta kuin hoitamattomana kasvanut taimikko. Hakkuusta saatu puu on lisäksi parempilaatuista ja arvokkaampaa ainespuuta, mikä lisää tuottoa. Harven-nuksessa jätetään hehtaarille 800–1200 runkoa. Puusto saa lisää kasvutilaa ja puut järey-tyvät, mikä lisää tukkisaantoa myöhemissä hakkuissa.

HARVENNUS

Harvennushakkuu parantaa puuston kasvuolosuhteita ja antaa tuloja metsänomis-tajalle. Toisesta harven-nuksesta saadaan hyvä tukki- ja kuitupuukertymä. Harvennuksessa puuntuotanto keskitetään hyvälaatuisiin puihin ja nopeutetaan puiden järeytymistä arvoikkaiksi tukkipuiksi, mikä lisää pääte-hakkuun taloudellista tuottoa. Myös puuston tuhonkestävyys paranee. Harvennus säilyttää metsän terveenä ja elinvoi-maisena.

PÄÄTEHAKKUU

Hyvin hoidettu metsä tuottaa kier-toaikansa lopussa hyvälaatuista tukkipuuta. Arvokkaan tukkipuun osuus on 80–90 % hakatusta ainespuusta. Aktiivinen met-sänhoito lyhentää kiertoaikaa, joten metsänomistaja pääsee korjaamaan sadon aikaisemmin ja uudistamaan metsän uuteen kasvuun. Päätehakkuun aika on, kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, ja sen kasvu on hidas-tunut. Uudistuskypsää kuusikkoa ei kannata jättää seisomaan, sillä vanhetessaan puut ovat alttiimpia erilaisille tuhoille.

HOITAMATTOMUUDEN SEURAUKSIA

Ei taimikonhoitoa• Puuston kasvu kärsii• Aineispuuta vähemmän• Korjuukustannukset nousevat• Ensiharvennuksen tuotto negatiivinen• Johtaa jopa kolmanneksen pienempään tuottoon kiertoajalla

Harventamaton tai riittämätön harvennus• Metsän riukuuntuminen• Aiheutuu laatu- ja kasvutappioita• Altis myrsky- ja hyönteistuhoille• Aineispuuta vähemmän, tukkipuusaanto pienenee• Kiertoaika pitenee• Jopa 40 % heikompi taloudellinen tuotto

HOITAMATON METSÄ

• Kiertoajan tuotoksi jää vain2000 €/ha (NNA 3 %korolla, NNA = nettonykyarvo)

Päätehakkuun viivästyminen• Luonnonpoistuma lisääntyy• Tuulenkaatoja• Tyvilaho lisääntyy• Taloudellinen kannattavuus

heikkenee

5 m

14 m

23 m

Kuva Metsän henki -lehti 4–2015, Tero Harsunen

Metsänhoidon toteutusMetsänhoitotyöt parantavat metsäsi puuston laatua. Hyvin hoidetussa metsässä on mukava liikkua, ja oikea-aikaisesti hoidettu puusto tuottaa myös rahallisia tuloja. Ajantasaisen ehdotuksen saat UPM:n ammattilaiselta.

Metsänhoitotyöt kannattavat ja niillä varmistat metsäsi terveyden ja kasvun aina seuraavaan hakkuuseen asti. Metsälaki velvoittaa sinua uudistamaan avohaka-tun metsän uusilla taimilla tai siemenillä. Metsänhoitotyöt ovat investointi tulevai-suuteen ja kulut ovat vähennyskelpoisia puunmyyntitulon verotuksessa.

Metsänomistajana voit tehdä metsänhoitotyöt itse tai ostaa ne UPM:n kattavasta palveluvalikoimasta. UPM:n metsänhoitotyöt ovat kiinteähintaisia. Kustannuk-sissa ei tule yllätyksiä, vaan tiedät työn hinnan aina etukäteen. UPM:n metsän-hoitotyöt tekee osaava henkilöstö käyttäen parhaita menetelmiä ja laadukkaita taimia ja siemeniä.

LANNOITUS

Metsänlannoitus on kannattava investointi metsään.– lannoituksen vaikutusaika on 6–8 vuotta– lisää puuston kasvua noin 20 m3/ha– nopeuttaa järeytymistä, joten hakkuiden

tukkiosuus kasvaa– aikaistaa hakkuita 2–4 vuodella– lannoitukseen sijoitettu euro antaa

15–20 % tuoton

Taimikonhoito lisää puun tuotosta 30 %.

Hoitamalla taimikot saat 50 % enemmän tuottoa.

Hakkuupoistuma 50 m3/ha.

Hyvä varhaishoito palkitsee hakkuutuloilla jo ensiharvennuksessa.


Harvennuksista saat tuloja ja varmistat

tuottavan päätehakkuun.


Kiertoajan vuotuinen keskikasvu 6,5 m3/ha.

Kiertoajan tuotto 3 000 €/ha (NNA 3 %)


Metsänhoidon yleisimmät työlajit

Uuden metsän perustaminen eli metsänuudistaminenUusi metsä perustetaan uudistamishakkuun jälkeen, jotta uusi puusukupolvi lähtee kasvamaan ja metsän kiertokulku jatkuu. Metsänomistajana sinun on huolehdit-tava uudistamisesta, ja järkevintä siitä on sopia samalla kertaa puukaupan yhteydessä.

Uuden metsän perustamiseen kuuluu maanmuokkaus, taimien istuttaminen tai siementen kylväminen, sekä taimikon alkuun pääsystä huolehtiminen heiniä

ja haittaavaa puustoa torjumalla. Metsänuudistaminen on syytä tehdä huo-lella, jotta kasvuun lähtevä uusi puusuku-polvi on tuottoisa ja hyvälaatuinen.

MaanmuokkausMaanmuokkaus tehdään päätehakkuun jälkeen. Maan pintaa rikotaan siten, että ravinteet nousevat pintaan. Samalla heinät ja muut ei-toivotut kasvustot saadaan poistettua ja istuttaminen on helpompaa. Eri kohteissa maanmuok-kaustapa vaihtelee, mutta kaikissa pyri-tään siihen, että taimi tai siemen lähtee mahdollisimman ripeästi kasvamaan ja uusi tasainen metsä alkuun.

TaimikonhoitoTaimet tarvitsevat valoa, ravinteita ja tilaa kasvaa, joten aika-ajoin tulevaisuuden arvopuiden ympäriltä raivataan tai kitketään ylimääräinen kasvusto. Oikea-aikainen taimikonhoi-to nopeuttaa merkittävästi puuston kasvua, vähentää tulevaisuudessa sen hoitotarvet-ta ja parantaa metsäsi kannattavuutta. Pääset nopeammin ensiharvennukseen ja saat varmemmin hakkuutuloja. Lisäksi met-säsi virkistysarvo nousee, kun liikkuminen helpottuu siistissä taimikossa.

Puukaupan tekeminenKun metsän puut ovat kasvaneet sopivan isoiksi tai metsä on tiheää, on aika tehdä puukauppa. Aloitat puukaupan ottamalla yhteyttä UPM:n metsäammattilaiseen esim. www.uusimetsanomistaja.fi -kautta, jonka jälkeen hän tutustuu metsäsi puustoon. Tarjous ei sido sinua tekemään puukauppaa, joten voit huoletta jättää tarjouspyynnön. Voit lähteä itse mukaan metsäkäynnille jos haluat, mutta met-

Mitä minun olisi hyvä tietää puukaupasta?säammattilaisemme voi hoitaa käynnin omatoimisestikin.

Metsäkäynnin jälkeen ammattilaisemme laatii yhdessä kanssasi toiveesi huomioi-den ajankohtaiset toimenpide-ehdotukset ja laskelman puukauppatuloista. Mikäli hyväksyt ehdotuksen, laadimme metsän-hakkuusopimuksen. Metsänhakkuusopi-mukseen voidaan liittää kaikki puukaup-paan liittyvät toimenpiteet ennakkotöistä

jälkitoimenpiteisiin, jolloin koko puu-kauppa hoituu kannaltasi mahdollisimman helposti. Samalla voit luottaa siihen, että uusi metsä perustetaan sovitusti.

Sovittujen hakkuiden jälkeen teemme loppumittauksen korjatuista puista, minkä perusteella yhdessä toteamme toteutuneet korjuumäärät. Puukauppatulot tilitämme sinulle sopimuksen mukaisesti.

1–2 pvä

1–2 vko

1 kk–2 v1 kk mittaustodistuksesta

Ota yhteys UPM Metsään

Sovimme yhdessä

metsäkäynnin

Teemme sinulletarjoukset

puukaupasta ja metsänhoitotöistä

Allekirjoitammemetsänhakkuu-

sopimuksen

Aloitamme hakkuut

Hyväksymmemittaus-

todistuksen

Maksamme loppumaksunpuukaupasta

8

Leimikko = Hakattavaksi suunniteltu ja merkitty metsäalue, joka voidaan käsitellä kasvatus- tai uudistushakkuulla. Leimikon suunnitteluun kuuluu aina kohdealueen rajaus, puuston arviointi, korjuun ja puiden varastopaikkojen suunnittelu.

ViranomaispalvelutPuukauppaa tehdessä suosittelemme alv-velvolliseksi hakeutumista, jolloin saat parhaiten hyödynnettyä metsää koskevien investointien arvonlisäverojen vähennykset. Alv-velvolliseksi hakeutumi-nen onnistuu verotoimistossa tai verkossa. UPM Uuden metsänomistajan palvelussa autamme sinua näissä asioissa täyttämäl-lä hakulomakkeet kanssasi.

Hakkuista on myös tehtävä metsänkäyttöil-moitus Suomen metsäkeskukseen ennen hakkuiden aloittamista ja vuoden lopussa annettava verottajalle tieto suoritetuista hakkuutuloista. Jossain tapauksessa on myös haettava maisematyölupa hakkuille. Näistä me puunostajana huolehdimme sinun puolestasi.

Puusta saatava hintaPuun hintaan puukaupassa vaikuttaa esi-merkiksi puuston laatu ja metsän sijainti. Perinteisin puukauppatapa on pystykaup-pa, jossa puiden ostaja eli UPM

maksaa puun hinnan metsänomistajalle ja hoitaa kaikki käytännön asiat.

Suunnittelemme hakattavaksi tarkoitetun metsäalueen, kaadamme puut ja kuljetam-me ne pois metsästä sopimuksen mukaan.Puun hintaan vaikuttavat tekijät• Markkinatilanne• Puuston määrä• Puuston järeys ja laatu• Puulaji• Hakkuutapa• Korjuu- ja kuljetuskustannukset• Metsän sijainti• Metsäkuljetusmatka

Asiakasedut Mikä on UPM Oiva?UPM Oiva -asiakkaitamme ovat kaikki ne metsänomistajat, joiden metsät sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä tehtaistamme. Tällöin sinulle kertyy bonusta puukaupas-ta. Metsällesi räätälöidään juuri sinun ja metsäsi tarpeisiin sopiva palvelukokonai-suus. Henkilökohtainen metsäasiakasvas-taavasi pitää huolen siitä, että metsäsi hoidetaan sen vaatimalla tavalla niin metsänhoitotöiden kuin puukaupankin osalta.

Mitä etuja on UPM Metsä Kumppanuussopimuksessa?UPM Metsä Kumppanuussopimus on sinulle, joka haluat metsällesi pitkäjän-teistä hoitoa, hyvää tuottoa ja hyvinvoin-tia asiantuntemustamme hyödyntäen. UPM Kumppani -asiakkuus edellyttää, että metsäsuunnitelma tai metsävaratie-dot on siirretty UPM:lle, ja metsätilasi sijaitsee maantieteellisesti sopivasti tehtaisiimme nähden. Keskittämällä metsäasiasi UPM:lle saat roppakaupalla rahanarvoisia etuja, kuten esimerkiksi hinnantarkistusmahdollisuuden ja bonusta puukaupoistasi. Saat kokonaisvaltaista palvelua puukaupassa, metsänhoidossa ja metsävarallisuuteen liittyvissä asioissa.

Yhdessä pidämme metsäomaisuutesi tuottavana ja kannattavana ajantasaisen metsäsuunnitelman tai metsävaratietojesi pohjalta. Laitamme koko asiantuntemuk-semme peliin ja varmistamme, että sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat.

UPM Kumppani -asiakkaana saat seuraavat edut

Hinnantarkistusetu puukauppojen yhteydessä

Menekkitakuu puullesi

Korotettu bonus, jota voit hyödyntää alennuksina metsänhoitotöihin ja palveluihin

PEFC™-metsäsertifiointi

UPM Verkkometsäsuunnitelman maksuton käyttö sekä puustotietojen automaattipäivitys metsän kasvun ja UPM:n toteuttamien toimenpiteiden osalta

Sähköinen metsävero-ohjelma

Monipuolisimmat palvelut metsäsi tuoton lisäämiseksi ja työkaluja metsävarallisuutesi hoitoon


Puukaupan arvonlisäveron osuus on 24 %

Puun myyntitulon perusverotus on 30 %, ja yli 30 000 euron ylimenevältä osalta 34 %

Metsäveroilmoituksessa ilmoitetaan kaikki metsätaloudesta verovuoden aika-na saadut tulot ja kaikki metsätaloudesta maksetut menot.

Kirjanpito, kuitit ja matkapäiväkirja

Metsäverotus toimii kassaperiaatteella eli metsätalouden tulo on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on tullut metsänomistajan tilille. Vastaavasti maksu on sen verovuoden menoa, jonka aikana metsänomistaja on maksun maksanut. Matkapäiväkirjasta pitää selvitä kulkuneuvo, matkan syy, kohde ja tarkoitus. Metsänomistajan pitää säilyttää muistiinpanot ja tositteet päättyneen verovuoden jälkeen seuraavat 6 vuotta.

Onko metsäverotus ja arvonlisäverotus vaikeaa?

Arvonlisävero

Metsänomistaja on automaattisesti arvonlisäverovelvollinen, jos saadut metsätalouden tulot ylittävät 10 000 € verotusvuonna. Arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan tulee tehdä kausiveroilmoitus, ja maksaa valtiolle saadut arvonlisäverot aina verotusvuoden jälkeisen helmikuun loppuun mennessä. Metsänomistaja voi hakeutua myös vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, mikäli puukauppatulot jäävät alle 10 000 euron. Hakeutuminen kannattaa, koska metsätalouden tulonhankkimiseen kohdistuvista maksuista valtio maksaa metsänomistajalle takaisin arvonlisäveron osuuden. Vastaavasti metsänomistaja joutuu maksamaan valtiolle takaisin puun ostajan puukaupan päälle maksaman arvonlisäveron osuuden.

Tarjoamme myös UPM Metsäveropalve-lua. Sinun tarvitsee lähettää vain meno- ja tulotositteet, minkä jälkeen ammatti-laiset hoitavat lopun.

Toivottavasti tästä oppaasta oli hyötyä ja perustietämyksesi metsäisistä asioista kasvoi. Vähintäänkin tiedät, että UPM:n metsäammattilaiset palvelevat sinua, joten ole rohkeasti yhteydessä meihin 020 416 5100.

10

Sanasto

AAinespuu Kaupalliset mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puu-tavara, jota käytetään saha- vaneri-, paperi- tai selluteollisuuden raaka-aineeksi. Ainespuuta pie-nempää tai heikkolaatuisempaa puuta käytetään yleisesti polttopuuna.

Ajoura Metsään harvennushakkuun yhteydessä hakattu noin neljä-viisi metriä leveä ajoväylä metsätrakto-rille. Sitä käytetään metsästä hakatun puutavaran kuljettamiseen autotien varteen. Ajourat hakataan yleensä noin 20 metrin välein.

AlaharvennusAlaharvennus on yleisimmin käytetty harvennus-tapa. Se kohdistuu pääosin metsikön alimpien latvuskerrosten puihin. Siinä heikkolaatuiset ja pienet puut poistetaan, ja vastaavasti jätetään laadukkaimmat puut kasvamaan arvoa. Alahar-vennus tähtää nopeaan kiertoaikaan ja puun järeytymiseen.

Alikasvos Metsän pääpuustoa selvästi lyhyempi ja nuorempi puusto. Tyypillinen alikasvos on luontaisesti syntynyt kuusentaimikko varttuneen koivikon tai männikön alla. Joissakin tapauksissa alikasvok-sesta voi kasvattaa uuden metsän, useimmiten se raivataan pois metsänviljelyn tai puunkorjuun helpottamiseksi.

Apteeraus Kaadetun puunrungon katkaisukohtien määrittä-minen niin, että siitä tehtyjen tukki- ja kuitupuu-pölkkyjen arvo tulee mahdollisimman suureksi. Apteerauksen tekee metsuri tai hakkuukoneen kuljettaja, joka käyttää apunaan tietokoneavustei-sia katkontaohjelmia.

Auditointi Tarkastus. Ulkoisessa auditoinnissa puolueeton toi-mija tutkii, miten voimassa olevat sertifiointikriteerit ovat toteutuneet töiden suunnittelussa, toteutuk-sessa ja valvonnassa. Sisäisessä auditoinnissa organisaatio kerää itse tietoa toiminnastaan ja vertaa sitä omaan laatu- tai toimintajärjestelmässä kuvaamaansa toimintatapaan.

Avainbiotooppi Pienikokoinen, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas elinympäristö, jossa yleensä esiintyy harvinaisia tai vaateliaita eläin- tai kasvilajeja. Avainbiotooppeja ovat mm. lehdot ja luonnontilaiset purot varsineen. Metsälaissa määritellyt avainbiotoopit säilytetään metsätalou-den toimenpiteitä tehtäessä luonnontilaisina.

Avohakkuu Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita tai -puuryhmiä. Hakkuun jälkeen saadaan aikaan taimikko siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla.

BBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus, johon kuuluvat lajien vä-liset, lajien sisäiset ja niiden perimän monimuotoi-suuden variaatiot sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelu.

Biofore Uusi sana ja käsite, jonka UPM on kehittänyt. Se viittaa metsään, edelläkävijyyteen ja kestävään kehitykseen. Se kuvaa uudenlaista, tulevaisuuden yritystä, joka yhdistää biotalouden ja metsäteolli-suuden biofore-yhtiöksi. UPM:n tavoitteena on olla tämän uuden metsäteollisuuden edelläkävijä. Lii-ketoiminta perustuu metsistä saatavan biomassan ja kuitujen monipuoliseen ja kestävään hyödyntä-miseen mm. paperituotteiksi, biokemikaaleiksi ja bioenergiaksi.

Biomassa Eloperäinen, orgaaninen materiaali, joka voi olla kasvi- tai eläinperäistä. Puun biomassasta voi tuottaa mm. monipuolisia kuitupohjaisia materiaaleja, kuten paperituotteita ja kemikaaleja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin tai vaikkapa energiaa suoraan tai jatkojalostamalla esimerkiksi biodieseliksi.

EEkologinen kestävyys Se metsätalouden kestävyyttä kuvaava osa-alue, jonka tarkoituksena on turvata talousmetsissä runsas, monimuotoinen ja elinvoimainen lajisto.

Ekosysteemi Elottoman luonnon sekä kasvien ja eläinten tietyllä alueella muodostama kokonaisuus.

Energiapuu Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitet-tua puuta tai puuainesta muodosta tai lajista riippumatta. Energiapuuksi luetaan metsäenergia, puunjalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet sekä käytöstä poistettu kierrätyspuu.

Ennallistaminen Tietyn alueen palauttaminen mahdollisimman lähelle sellaista tilaa, joka sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta.

Ensiharvennus Nuoressa harvennusmetsässä tehtävä ensimmäi-nen hakkuu, mistä saadaan aines- tai energiapuu-ta. Yleensä ensiharvennus tehdään, kun metsä on 20–40 vuotta vanhaa.

Eri-ikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvaa monia puiden koko- ja ikäluokkia. Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti, mitä sanotaan myös jatkuvaksi kasvatukseksi. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita ovat poiminta- ja pienaukkohak-kuut.

Erikoispuu Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Erikoispuun mitta- ja laatuvaatimukset voivat vaihdella hyvin paljon ja siitä maksetaan tavallista parempaa hintaa.

FFSC® FSC (Forest Stewardship Council®) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö joka edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsän-hoitoa. FSC-metsäsertifiointi perustuu kymmeneen periaatteeseen ja niiden alla oleviin kriteereihin ja indikaattoreihin, joiden kautta metsätalouden kestävyys todennetaan. FSC on maantieteellisesti laajimmin levinnyt metsäsertifiointijärjestelmä.

HHakkuu Metsässä tehtävä puun kaato, karsinta ja katkonta eri puutavaralajeiksi.

Hakkuukertymä Hakkuussa metsästä tietyltä alueelta poistettava puutavaran määrä.

Viranomais- ja tutkimustahoja

Maa- ja metsätalousministeriö Ohjaa niin luonnonvarojen käyttöä kuin tutkimusta. Suomen metsäkeskus ja Ely-keskus toimivat ministeriön alaisuudessa.

Suomen metsäkeskus Myöntää Kestävän metsätalouden rahoituslain tukea, eli Kemera-tukea ja tuottaa metsänomistajille neuvontapalveluja, esimerkiksi Metsään.fi -palvelun.Ympäristöministeriö

Maankäytön säädökset ja määräykset.

Ely-keskusAlueellisen ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus.

Luonnonvarakeskus Luke – Suomalaisiin metsiin kohdistuva tutkimustyö ja julkaisutoiminta.

PUUTA KÄYTTÄVIÄ TOIMIJOITA

Metsäteollisuus- yritykset

www.metsäteollisuus.fi

Isot ja keskisuuret sahat

www.suomensahat.fi

Muut metsäpalveluiden tarjoajat

Metsänhoitoyhdistykset, Tapio, Otso Metsäpalvelut

KAUPALLISIA TOIMIJOITA

Metsäalan toimijatMetsäalalla on suuri määrä toimijoita, jotka ovat apunasi metsäasioiden hoita-misessa. Alalla on pitkä historia ja sen merkitys on aina ollut suuri Suomessa. Toimijakentän hahmottaminen ja eri toimi-joiden välisten vuorovaikutusten ymmär-täminen ei aina ole helppoa. Viereisessä kuvassa olemme pyrkineet avaamaan sitä keskeisten toimijoiden avulla.


KKangas Tarkoittaa metsätaloudessa kivennäismaata, jota yleensä peittää kasvijätteistä muodostunut karike- ja humuskerros

Kantohinta Puun hinta metsässä kuutiota kohti puutavarala-jeittain pystykaupassa eli se hinta, minkä ostaja maksaa puusta myyjälle. Ostaja huolehtii kustan-nuksellaan puunkorjuusta.

Kantokäsittely Havupuun kantojen käsittely hakkuun yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen harmaaorvakka-sientä tai ureaa sisältävällä torjunta-aineella Suomessa yleisten kuusen- tai männynjuurikääpäsienen leviä-misen ehkäisemiseksi.

Myös lehtipuiden kantoja voidaan kantokäsitellä tarkoitukseen sopivilla valmisteilla, tällöin tarkoituk-sena on vesomisen estäminen.

Karike Lehdistä, neulasista, oksista ja muista maan pinnal-le kertyneistä kasviperäisistä jätteistä muodostunut maatuva kerros metsämaan pinnalla.

Kasvatushakkuu Harvennushakkuut sekä ylispuiden poisto luetaan kasvatushakkuisiin. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvatushakkuita ovat poiminta- ja pienaukkohak-kuut.

Kasvatuslannoitus Puuston tarvitsemien pääravinteiden, kangasmailla yleisimmin typen, lisäämistä metsään tarkoituksena parantaa puiden kasvua.

Kasvu Yksittäisen puun tai metsäalueen puumäärän lisääntyminen tiettynä ajanjaksona, ilmaistaan ylei-simmin kuutiometreinä tai prosentteina hehtaaria ja vuotta kohti.

Kasvupaikkatyyppi Maaperän viljavuuseroihin perustuvalla kasvupaik-katyyppiluokituksella metsämaat jaetaan kuuteen kasvupaikkatyyppiin. Esimerkiksi tuore kangas on eteläisessä Suomessa yleisin kasvupaikkatyyppi.

Kehitysluokka Metsiköiden luokittelu niiden kasvuvaiheiden mu-kaan. Kehitysluokkia ovat aukea mm. uudistusala, taimikko, nuori kasvatusmetsä, varttunut kasvatus-metsä, uudistuskypsä metsä.

Kelo Pystyyn kuivunut harmaarunkoinen mänty, kuusi tai haapa. Yleisin on mänty, joka voi säilyä pystykelo-na etenkin maan pohjoisosissa jopa satoja vuosia.

Kestävän metsätalouden rahoituslaki = KemeraYksityisille metsänomistajille tarkoitettu valtion avustusmuoto, jolla tuetaan tiettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden lisäksi myös metsäluonnon hoitoa.

Kiertoaika Aika, jonka puusto kasvaa taimista uudistuskypsäk-si. Etelä-Suomessa kiertoaika vaihtelee puulajin ja maaperän mukaan 50 ja 100 vuoden välillä.

Kiintokuutiometri Puutavaran kuorellisen määrän ilmaiseva mittayk-sikkö, kuutiometri, m3. Sisältää vain kiinteää puuta, ei esimerkiksi pinossa pölkkyjen väliin jäävää ilmatilaa.

Kirjanpainaja Kirjanpainaja on 4–5 mm mittainen kaarnakuoriai-nen, joka lisääntyy kuusen kuoren alla. Kirjan-painajat lisääntyvät tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuusipuutavarassa, mutta voivat iskevät myös elä-viin kuusipuihin ja aiheuttaa kuusikoille merkittäviä metsätaloudellisia tuhoja.

Kitumaa Heikkokasvuinen metsämaa, jossa puusto kasvaa vähemmän kuin 1,0 m3/ha vuodessa. Karut suot ja kalliomaat ovat tyypillisiä kitumaita.

Kivennäismaa Kangasmaa. Kivennäis- eli mineraalimaalajeista koostuva maaperä. Metsässä kivennäismaan pääl-lä on yleensä maatuneista kasvinosista muodostu-nut humuskerros.

Klapi Haloista tai rangoista katkottu ja halkaistu poltto-puu, pituudeltaan yleensä 25–50 cm. Käytetään yleisimmin kotitaloudessa takkapuuna tai saunan-lämmitykseen.

Korjuuaika Pystykaupan yhteydessä määritelty aika, minkä kuluessa ostajalla on oikeus ja velvollisuus hakata puut myyjän metsästä. Yleisin korjuuaika on kaksi vuotta.

Kulotus Hakkuutähteiden, jätepuuston, pintakasvillisuuden ja humuksen pintaosan polttaminen avohakkuu-alalta metsänuudistamistuloksen parantamiseksi tai luonnonhoitotoimenpiteenä. Myös säätöpuuryhmiä voidaan kulottaa, jotta uudistusalalle saadaan hiiltyneestä puuaineksesta riippuvaista palolajistoa ja luonnon monimuotoisuutta.

Kuutiometri Kts. kiintokuutiometri

Kuvio Metsikkökuvio on kasvupaikkatyypiltään, puustol-taan ja käsittelytarpeiltaan yhtenäinen metsän osa.

Kylvö Metsänviljelyä, jossa taimikko perustetaan ripotte-lemalla metsänuudistamisalueelle puun siemeniä. Tehdään yleisimmin koneellisesti äestyksen yhteydessä.

LLaikkumätästys Yleisin kuusen istutusta edeltävä maanmuokkaus-menetelmä. Kaivinkoneella vedetään pintamaahan laikku, josta kertyvä maa-aines käännetään ylös-alaisin halkaisijaltaan runsaan puolen metrin kokoi-seksi ja noin 10–25 senttiä korkeaksi mättääksi. Sen jälkeen taimet istutetaan mättään keskelle.

Laikutus Maanmuokkausmenetelmä, missä metsämaan pintakerros rikotaan ja kivennäismaa paljastetaan laikkuina. Sen jälkeen laikkuihin yleensä kylvetään siemenet, joissakin tapauksissa voidaan myös istuttaa taimet.

Lannoitus Ravinteiden lisäystä puuston kasvun kiihdyttämiseksi.

LaserkeilausLaserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saa-daan lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulot-teista tietoa kohteeseen koskematta. Laserkeilauk-sella saadaan tehokkaasti tarkkaa, kolmiulotteista tietoa puuston ja maaston rakenteesta. Lisäksi

Hakkuukone Metsäkone, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet. Käytetään myös nimitystä monitoimikone, moto tai harvesteri. Suomessa lähes kaikki hakkuut tehdään nykyisin hakkuukoneilla.

Hakkuusuunnitelma Tietyltä alueelta tiettynä ajanjaksona puutavara-lajeittain hakattavaksi suunniteltu puumäärä, joka voidaan hakata kestävyyttä vaarantamatta. Tutuin esimerkki siitä on yksittäisen tilan metsäsuunni-telman mukaiset hakkuuehdotukset seuraavalla 10-vuotiskaudella.

Hakkuutähde Hakkuussa metsään jäävät puun oksat, latvukset sekä ainespuuksi kelpaamattomat pienpuut ja rungosta katkotut laho-osat. Hakkuutähteet otetaan talteen yhä useammin energiapuuksi etenkin kuusi-valtaisissa uudistushakkuissa.

Halko Polttopuuta, joka tehdään halkaisemalla rungosta katkottuja pölkkyjä, joiden pituus on yleensä 1,0 m ja pienin halkaisija 5 cm. Halot tehdään yleensä koivusta, sekahalkoja voidaan tehdä myös muista puulajeista.

Hankintakauppa Puukaupan muoto, missä metsänomistaja toimittaa puut valmiina puutavarana tienvarteen. Hankinta-kaupassa puusta maksettava hankintahinta sisältää kantohinnan ohella myös puun korjuukustannukset, joista myyjä vastaa.

Harvennushakkuu Hakkuuta, jossa puita poistamalla annetaan kasvutilaa metsikön parhaiden puiden latvuksille ja juuristoille. Harvennuksen tarkoituksena on lisätä jäljelle jäävien puiden kasvua ja arvoa. Harven-nushakkuita tehdään tavallisesti 2–3 kertaa ennen uudistushakkuuta ja kerrallaan poistetaan noin kolmasosa puustosta.

Hiilensidonta Hiilen varastoituminen puiden ja kasvien yhteyttämi-sen sekä kestävän metsätalouden ansiosta metsiin ja puutuotteisiin.

HinnantarkistusHinnantarkistus on UPM Kumppani asiakkaille kohdennettu etu. Siinä jo tehdyn puukaupan yksikkö-hinnat voivat muuttua ylöspäin, jos puumarkkinoilla hinnat lähtevät nousuun. Sovittu kauppahinta ei voi kuitenkaan laskea. Tämä tuo turvaa puukaupan tekemisen ajankohtaan ja voidaan helpommin ajoittaa metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen.

Humus Kasvien jätteistä syntynyt, osittain maatunut metsä-maan pintakerros.

IInventointi Metsäalueen metsävaratietojen eli lähinnä puuston määrän ja kasvun mittaaminen tai arviointi. Valtakunnan metsien inventoinnilla selvitetään koko Suomen metsävaratiedot.

Irtokuutiometri Polttopuiden myynnissä yleisesti käytettävä mittayk-sikkö, i-m3. Käytetään myös nimitystä heittokuutiomet-ri. Yksi irtokuutiometri on noin 0,4 kiintokuutiometriä.

Istutus Metsänviljelyä, jossa puuntaimia laitetaan metsän-uudistusalueelle kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä tai koneellisesti.


hyödynnetään ilmakuvia, esimerkiksi puulajien tunnistamisessa. Laserkeilaukset tehdään lento-koneesta noin kahden kilometrin korkeudesta ja ilmakuvaukset vastaavasti 6–7 kilometristä.

Latvus Puun yläosa, jossa sijaitsevat elävät oksat lehti-neen tai neulasineen. Latvus on juuriston ohella puun tärkein kasvua ylläpitävä osa ja sen kuntoa pidetään yllä riittävällä puuston harventamisella.

Leimikko Hakattavaksi suunniteltu ja merkitty metsäalue, joka voidaan käsitellä kasvatus- tai uudistushak-kuulla.

Luonnonvarakeskus (Luke)Suomalainen, Euroopan johtava metsäntutkimuk-sen yksikkö, joka tuottaa monipuolista tutkimustie-toa metsäsektorin ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Luontainen uudistaminen Metsänuudistamistapa, missä uusi puusukupolvi saadaan aikaan luonnonsiemennyksellä alueella jätettyjen siemenpuiden tai reunametsän puiden tuottamista siemenistä. Menetelmä onnistuu parhaiten karuilla tai karuhkoilla kankailla sekä kosteissa korpipainanteissa.

MMaanmuokkaus Metsätaloudessa sillä tarkoitetaan metsänuudis-tamisen yhteydessä tehtävää maan käsittelyä eri menetelmillä. Sillä kohennetaan maaperän lämpö-, vesi- ja ravinnetaloutta sekä ilmavuutta tar-koituksena parantaa siementen itämistä ja taimien kasvuolosuhteita. Maanmuokkaus varmistaa uuden metsän syntyä ja helpottaa metsänviljelytöitä.

Metsikkö Kasvupaikaltaan, puustoltaan ja käsittelytarpeil-taan yhtenäinen metsän osa, metsikkökuvio.

METSO-ohjelma Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava suojeluohjelma. Sen tarkoituksena on vapaaehtoi-suuteen perustuen suojella erilaisia metsäluonnon kohteita. Metso-ohjelman mukaisia suojelukohteita voivat mailtaan esittää kaikki metsänomistajat, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa tai Lapin läänin lounaisosassa. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat tapauskoh-taisia ja ne maksetaan valtion Metso-ohjelmaan osoittamista varoista.

Metsäenergia Hakkuutähteet, pienikokoiset raivaus- ja ensihar-vennuspuut sekä kannot ja lumpit ovat metsäener-giaa eli suoraan metsästä saatavaa energiapuuta.

Metsähallitus Valtion liikelaitos, joka huolehtii valtion metsistä, muusta maaomaisuudesta sekä vesialueista. Metsähallitus on Suomen suurin yksittäinen metsänomistaja, joka hallinnoi ja hoitaa valtaosaa Suomen luonnonsuojelualueista.

Metsäkeskus Maa- ja metsätalousministeriön alainen ja pääosin valtion rahoittama alueellinen organisaatio, joka edistää metsätaloutta sekä valvoo metsälain noudattamista.

Metsälaki Suomen metsien hoitoa ja käyttöä ohjaa ja sääte-lee metsälaki. Sitä sovelletaan kaikkien omistaja-ryhmien metsätalousmailla. Metsälain tavoitteena on edistää metsien kestävää käyttöä ja monimuo-

toisuutta. Metsälakia uudistettiin vuoden 2014 alusta, jotta se vastaisi paremmin metsänomistajien tavoitteissa ja metsäsektorin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.

Metsälaskuri Metsälaskuri on www.metsämaailma.fi -sivustolta löytyvä sovellus, jonka avulla käyttäjä voi arvioi omatoimisesti selvittää metsikkökuvionsa seuraavan toimenpiteen ja vertailla erilaisten ajoitusten talou-dellisia vaikutuksia. Metsälaskuri havainnollistaa myös lannoituksen taloudellisen kannattavuuden ja metsikkökuvion hiilensidonnan.

Metsäluonnonhoito Metsäluonnonhoito on osa talousmetsien hoitoa. Lainsäädännön ja metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset muodostavat hyvän pohjan metsäluon-non monimuotoisuuden säilyttämiselle. Metsäluon-nonhoito on aktiivista toimintaa metsien luonto- ja monikäyttöarvojen lisäämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi arvokkaiden elinympäristöjen hoitotoi-menpiteitä, maisemanhoitoa, vesiensuojelun pa-rantamista tai virkistys- ja monikäytön edistämistä. Yksityinen metsänomistaja voi saada talousmetsien luonnonhoidon kustannuksiin Kemera-tukea.

Metsälö Metsänomistusyksikkö, jolla tarkoitetaan yhteen tilaan kuuluvia metsiä.

Metsämaa Metsätalouden maata, jolla puu kasvaa vuosittain keskimäärin yli kuutiometrin hehtaaria kohti.

Metsämaailma Metsämaailma on UPM:n metsänomistajille suuntaama internet-palvelu. Osoitteesta www.metsämaailma.fi löydät paljon hyödyllistä tietoa metsäomaisuutesi hoitamiseen!

Metsänhakkuusopimus Pystykaupassa tehtävä kauppakirja, jolla myyjä antaa ostajalle oikeuden hakata metsästään sopimuksessa määritetyt puut.

Metsänhoito Kaikki ne metsissä tehtävät työt, joiden tarkoituk-sena on uudistaa tai kasvattaa metsiä kestävästi sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien monikäyttömahdollisuuksia.

Metsänkäyttöilmoitus Metsälain edellyttämä ilmoitus, joka metsänomis-tajan on tehtävä metsäkeskukselle hakkuusta ja uudistamissuunnitelmasta viimeistään kaksi viikkoa ennen hakkuuta. Arvokkaat luontokohteet on mai-nittava ilmoituksessa. Yleinen käytäntö on, että puu-nostaja hoitaa ilmoituksen teon omistajan puolesta; asia on kuitenkin puukaupan teossa sovittava.

Metsänviljely Avohakkuun jälkeen uuden puusukupolven perus-taminen istuttamalla tai kylvämällä. Metsänviljelyä edeltää useimmiten maanmuokkaus.

Metsäpalvelu Metsäpalvelut tuovat helppoutta, varmuutta ja turvallisuutta metsänomitukseesi! UPM Metsäpal-velut joustavat asiakkaan tarpeiden mukaan: ne voivat olla taimikonhoidon tavoin yksittäisiä töitä tai kokonaisia toimenpideketjuja kuten metsänuu-distaminen tai metsänlannoitus. Metsäpalveluihin kuuluvat myös vaativaa erityisosaamista sisältävät laki- ja asiantuntijapalvelut.

Metsäsertifiointi Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jonka pe-rusteella riippumaton osapuoli tarkastaa (auditoi), että sertifiointiin sitoutuneet tahot toimineet kansal-

lisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Metsäsertifi-oinnilla osoitetaan metsäteollisuuden asiakkaille, että metsästä saatavat raaka-aineet on tuotettu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lähes kaikki Suomen metsät on sertifioitu.

MetsäSoppi UPM:lle puuta myyville sopimusasiakkaille tarkoitettu metsäsuunnitelman Internet-pohjainen selainpalvelu.

Metsäsuunnitelma Metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitel-ma. Tavallisesti suunnitelma tehdään 10 vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsä-tietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen.

Metsätie Yksityistie, joka on tarkoitettu ensisijaisesti metsä-talouden kuljetuksiin. Metsätien rakentamiseen tai perusparannukseen voi saada avustusta Kemera-varoista.

Metsätuholaki Laki metsätuhojen torjunnasta tuli voimaan vuoden 2014 alusta ja se korvasi aiemman lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Laki mm. vel-voittaa kuljettamaan havupuutavaran hakkuualoilta ja välivarastoista määräaikojen puitteissa.

Metsätyyppi Vrt. kasvupaikkatyyppi. Metsien kasvupaikkojen hyvyysluokituksessa käytetty, pintakasvillisuuteen perustuva luokitusjärjestelmä. Erikseen luokitel-laan kangasmaiden metsätyypit ja turvemaiden suotyypit.

Metsäveroilmoitus Metsänomistaja tekee vuosittain metsäveroilmoi-tuksen, jossa ilmoitetaan kaikki metsätaloudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki metsäta-loudesta maksetut menot.

Metsäverotus Metsätalouden tulosta maksettava vero, joka on vuoden 2005 jälkeen perustunut myynneistä kerty-neisiin tuloihin vähennysten jälkeen.

Mittaustodistus Puukauppaan liittyvä, myyjän ja ostajan allekirjoit-tama todistus kaupan kohteena olevan puuerän määristä.

Monitoimikone Moto. Hakkuukone.

Motomittaus Hakkuukonemittaus. Mittausmenetelmä, missä puutavara mitataan hakkuukoneen kaatopäässä olevalla mittalaitteella.

Myyntiverotus Puun myyntituloihin perustuva metsäverotus, jonka mukaan tuloja verotetaan pääomatuloina ja niille määrätyllä veroasteella.

Mätästys Yleisin metsämaiden maanmuokkausmenetelmä äestyksen ohella. Muokattavalle alueelle tehdään yleensä kaivurilla kohoumia, johon taimet istu-tetaan. Mätästyksen lajeja ovat laikkumätästys, naveromätästys, ojitusmätästys ja kääntömätästys.

NNila Puun ja sen kuoren välissä oleva solukko, jonka tehtävänä on kuljettaa yhteyttämistuotteita puun eri osiin.


Puutavaralaji Metsästä erilaisiin jalostustarkoituksiin hakattu puutavara luokitellaan eri puutavaralajeiksi, esimerkiksi mäntytukeiksi, koivukuitupuuksi tai mäntypylväiksi.

Pystykarsinta Toimenpide, jossa oksasahalla tai -leikkurilla poistetaan kasvavien puiden tyviosasta lähinnä kuolleita oksia. Näin nopeutetaan oksien luontais-ta karsiutumista. Karsinnan jälkeen oksankohtien päälle kasvaa oksatonta puunainetta, joka lisää tyvitukkien arvoa.

Pystykauppa Puukaupan muoto, jossa metsänomistaja myy ostajalle oikeuden korjata puut sovitulla tavalla. Maksettavaa rahasummaa sanotaan kantorahaksi.

Päätehakkuu (ks. uudistushakkuu).

Pökkelö Pystyssä oleva kuollut, vähitellen lahoava puu. Pökkelöillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuu-den turvaajana, koska ne tarjoavat elinympäristön hyvin monille, usein uhanalaisille lajeille.

RRaivaus Uudistamista tai puun korjuuta haittaavan alikas-voksen poistaminen, tehdään yleensä raivaussa-halla.

Ranka Karsittu pienpuu.

Relaskooppi Metsänarvioinnissa käytetty yksinkertainen laite, jota käytetään puuston pohjapinta-alan määrittä-miseen (m2/ha).

Rinnankorkeus Puun rungon kohta, joka on 1,3 metrin korkeu-della sen tulevasta katkaisukohdasta, yleensä ylimmästä juurenniskasta. Tätä mittauskohtaa käytetään yleisesti puuston pohjapinta-alaa, ikää tai tilavuutta määritettäessä.

Runkoluku Puuston tiheyttä kuvaava tunnus, joka ilmaisee kasvavien puiden lukumäärän hehtaaria kohden.

SSekametsä Kahden tai useamman puulajin muodostama metsikkö. Nykyään pyritään metsiä kasvattamaan usein sekametsinä ja niin, että myös viljellen uudistetuissa havumetsissä on noin 10 %:n lehtipuuosuus.

Siemenpuuhakkuu Luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushak-kuu, jossa jätetään yleensä 40–100 siemenpuuta hehtaarille ja jota sovelletaan männiköiden ja koi-vikoiden uudistamisessa. Maanpinnan kevyt muok-kaus parantaa siemenpuuhakkuussa taimettumista. Useimmiten siemenpuut kannattaa poistaa heti, kun uudistusalue on taimettunut; tuolloin taimet ovat vielä aivan pieniä eivätkä helposti vaurioidu siemenpuita ylispuuhakkuuna poistettaessa.

Sorvitukki Tukki, josta sorvataan viiluja vanerin valmistuk-seen. Se on yleensä järeämpi kuin normaali sahatukki.

Sosiaalinen kestävyys Metsätalouden kestävyyden osa-alue, jolla metsä-varojen käytössä turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyödyntää monipuo-lisesti metsien tarjoamaa työmahdollisuuksia sekä kulttuuri- ja virkistysarvoja.

Sukkessio Metsäluonnossa sukkessio on metsän luontainen kehittyminen esim. metsäpalon tai avohakkuun jäljiltä aukeasta alasta yleensä ensin lehtipuu-valtaiseksi metsäksi ja monien vaiheiden jälkeen vanhaksi hakupuuvaltaiseksi metsäksi.

Suojavyöhyke Vesistön tai muun tärkeän luontokohteen ja metsätalouden toimenpidealueen väliin jätettävä koskematon tai erityisohjein käsiteltävä alue. Sen tavoitteena on vesistön tai muun luontokohteen suojelu toimenpiteen vaikutuksilta. Tunnetaan myös nimellä suojakaista.

Suojuspuuhakkuu Kuusikoiden uudistamisessa aiemmin melko yleisesti käytetty hakkuumenetelmä, jossa lähellä uudistamisikää olevaan kuusikkoon jätetään suojuspuita 200–400 kpl/ha. Niistä osa voi olla koivuja tai mäntyjä. Tuossa vaiheessa puuston alla pitää olla jo selviä merkkejä maaperän hyvästä taimettumiskyvystä. Suojuspuuhakkuu on osoittautu-nut hyvin epävarmaksi uudistamismenetelmäksi ja sen vuoksi sen käyttö ei ole suositeltavaa.

Suotyyppi Luonnontilaiset suot luokitellaan niiden viljavuu-den, märkyyden, puuston ja muun kasvillisuuden perusteella erilaisiin suotyyppeihin.

Säästöpuu Avohakkuualoille pysyvästi jätettävät puut tai puu-ryhmät, joiden tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja kaunistaa maisemaa.

Säästöpuuryhmän poltto Säästöpuuryhmän poltto on UPM:n luonnonhoito-palvelu, jolla säästöpuuryhmä polttaen luodaan paloalueilla viihtyvälle eliöstölle hyvät elinolosuh-teet.

TTaimikko Luontaisesti tai viljellen syntynyt alle kuitupuumittais-ten pienten puiden muodostama metsän alku tai nuori metsä, josta ei saa puunmyyntituloja. Taimik-kovaihe kestää taimesta ensiharvennusikään.

Taimikon perkaus Taimikon hoitotyö, jossa poistetaan havupuuntaimi-kosta sitä haittaava liika lehtipuusto ja harvenne-taan taimet sopivaan kasvatustiheyteen niin, että kasvamaan jää mahdollisimman hyvälaatuinen puusto.

Taimikon varhaisperkaus Tehdään tarvittaessa silloin, kun havupuun taimet ovat noin 0,5–1,5 metrin pituisia. Varhaisper-kauksessa poistetaan pienestä taimikosta sitä haittaavaa lehtipuustoa. Kuusentaimikoissa se kannattaa tehdä reikäperkauksena; lehtipuusto poistetaan noin yhden metrin säteellä perattavista taimista. Varhaisperkauksesta on hyvin tärkeä huolehtia. Ajallaan tehtynä se on taloudellinen ja hyvin kannattava toimenpide.

Taimikonhoito Kaikki taimikon kasvattamiseksi tehtävät hoitotyöt, joita ovat mm. heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonperkaus ja -harvennus.

Nuoren metsän hoito Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji, johon voi sisältyä taimikonhoitoa, nuoren kasvatusmetsän harvennusta ja siihen liittyvää ener-giapuun korjuuta sekä puiden pystykarsintaa.

Nuori kasvatusmetsä Taimikkovaiheen jälkeinen metsän kehitysvaihe, jolloin puusto on valtaosin kuitupuuta.

PPEFC™ PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsä-sertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätalout-ta. Noin kaksi kolmasosaa maailman sertifioiduista metsähehtaareista on sertifioitu PEFC:n vaatimusten mukaisesti. PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset koskevat esimerkiksi monimuotoisuuden turvaa-mista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoa sekä virkistyskäyttöä.

Perkaus Taimikonhoitoa, jossa poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaavaa kasvustoa, lähinnä lehtipuustoa. Työ tehdään yleensä raivaussahalla. Ojien perkauk-sella tarkoitetaan metsäojien kunnostamista.

Pienaukkohakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu, jossa metsikköön tehdään pieniä aukkoja, jotka uudistu-vat luontaisesti tai viljellen. Metsälain mukaan alle 0,3 hehtaarin pienaukot ovat kasvatushakkuita, eikä niitä koske uudistamisvelvoite

Pienpuu Pieniläpimittainen, ainespuun mitat täyttämätön puu. Käytetään yleisimmin metsäenergiaksi tai kotitalouksien polttopuuksi.

Pikkutukki Puutavaralaji, joka on mitoiltaan normaalia tukkia pienempi. Pikkutukista maksetaan yleensä enem-män kuin kuitupuusta mutta vähemmän kuin tukista.

Pohjapinta-ala Puiden yhteenlaskettu, rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattu poikkileikkauspinta-ala. Ilmaistaan neliömet-reinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa käytetään mm. metsikön puuston määrän arviointiin ja harvennustarpeen määrittämiseen.

Poimintahakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu, jossa poistetaan suuria, vioittuneita tai liian tiheässä ryh-mässä kasvavia puita. Tavoitteena on aina tehdä tilaa metsän uudistumiselle luontaisesti alikasvokses-ta tai hakkuun jälkeen syntyvistä taimista.

Poistuma Metsästä poistuva puun määrä, joka sisältää haka-tun puuston sekä luontaisesti kuolleen puuston.

Pottiputki Metsänviljelyssä taimien istutukseen käytettävä työväline.

Puukauppa Puutavaran osto- ja myyntitapahtuma, jossa puu vaihtaa omistajaa ostajan ja myyjän välisen sopi-muksen perusteella. Yksityismetsien puukauppaa voidaan tehdä pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.

Puun hinta Puun hinta sovitaan kauppakohtaisesti. Puun hintaan vaikuttavat mm. markkinatilanne ja hakkuutapa.


Taimitarha Taimien tuotantopaikka, jossa siemenistä kasvate-taan puuntaimia metsänuudistamisaloille vietäviksi. Nykyisin valtaosa taimista on paakkutaimia.

Taloudellinen kestävyys Metsätalouden kestävyyden osa, jonka tavoittee-na on turvata metsien tuottavuus sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudelliseen hyvinvointiin metsiä hyödyntämällä.

Talousmetsä Metsää, jota hoidetaan pääasiallisena tavoittee-na tuottaa myyntikelpoista puuta teollisuuden ja energiantuotannon monipuolisiksi raaka-aineiksi.

Tasaikäisrakenteinen metsä Perinteisen metsänkasvatuksen menetelmin hoidettu metsä. Puustoltaan yhteneväisiä ja suhteellisen tasarakenteisia metsikkökuvioita hoidetaan yhtenevin menetelmin uudistamisesta päätehak-kuuvaiheeseen. Metsikkökuvioita käsitellään mm. taimikonhoidoin ja harvennushakkuin.

Tavaralajimenetelmä Puunkorjuumenetelmä, jossa rungot katkotaan jo hakkuupaikalla eri käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi, kuten tukki- ja kuitupuiksi. Suo-messa käytetään lähes yksinomaan tavaralajime-netelmää.

Tehdasmittaus Puutavaran mittaus tehtaalla. Yleisimmät tehdasmit-tausmenetelmät perustuvat puutavaran painoon, optiseen mittaukseen tai puiden tilavuuden mittauk-seen pölkyittäin.

Terveyslannoitus Maaperän ravinnetasapainon palauttamiseksi tehtävä lannoitus. Tavallisimpia ovat kangasmailla kasvavien metsien boorilannoitukset ja suometsien kalium-, fosfori- ja boorilannoitukset.

Tukkipuu Sellainen kasvava puu, josta saadaan ainakin yksi tukki. Yleensä minimikokoisen tukkipuun rinnankorkeusläpimitta on vähintään 17 cm.

Turvekangas Suon ojituksen tuloksena kehittynyt, kasvillisuudel-taan pääosin kangasmaata muistuttava metsän kasvupaikka.

UUudistaminen Uuden puusukupolven perustaminen. Uudista-minen voidaan tehdä viljellen – istuttamalla tai kylvämällä – tai luontaisesti.

Uudistushakkuu Metsän hakkuutapa. Sen tarkoituksena on uuden puusukupolven tuottaminen. Tavallisimman uudis-tushakkuut ovat avohakkuu ja siemenpuuhakkuu.

VVajaatuottoinen metsä Metsä, jonka uudistaminen ennen metsänhoidol-lista uudistamisikää on suositeltavampaa kuin sen edelleen kasvattaminen. Syynä voi olla puuston vähäinen määrä, metsätuho, kasvupaikalle sopi-maton puulaji tai vähäarvoinen puusto.

Vakiintunut taimikko Vähintään noin puolen metrin korkuinen kehitys-kelpoinen taimikko, joka ei ole enää vaarassa tukahtua pintakasvillisuuteen.

ValtapituusMetsikön sadan paksuimman puun keskipituus hehtaaria kohden. Tätä tunnusta käytetään esimer-kiksi puuston harvennustarvetta ja -voimakkuutta arvioitaessa.

Vaneritukki Yleisimmin koivutukki, jota käytetään vanerin valmistukseen.

Verhopuusto Kuusen taimien suojaksi jätetty lehtipuusto hallana-roilla paikoilla. Se poistetaan, kun taimikko on vakiintunut ja kasvanut pituudeltaan riittäväksi ja hallankestäväksi.

Vesiensuojelu Metsätaloudessa vesiensuojelulla turvataan eri toimenpiteitä tehtäessä vesistöjen puhtaus ja vesiluonnon luontainen monimuotoisuus.

Visakoivu Rauduskoivun periytyvä erikoismuoto, joka aiheu-tuu epänormaalista solukkorakenteesta. Visakoivun runko on mutkainen ja muhkurainen ja sen puuai-nes on kauniin kuviollista. Hyvälaatuinen visakoivu on hyvin arvokasta ja haluttua erikoispuuta.

Vuosirengas Puun vuotuinen paksuuskasvu näkyy sen poikki-leikkauspinnassa vuosirenkaana eli lustona. Siinä näkyy kerroksina vaalea kevätpuu ja tummempi kesäpuu. Vuosirenkaista voi helposti laskea puun iän.

Wwww.metsämaailma.fi UPM:n metsäaiheinen verkkopalvelu, jonka avulla kaikki metsänhoidon toimenpiteet onnistuvat sähköisesti.

YYhteismetsä Kiinteistöille kuuluva yhteinen metsäalue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan nimeämä hoitokunta tai toimitsija.

Ylispuuhakkuu Hakkuu, jossa poistetaan siemen- ja suojuspuuhak-kuualoille jätetyt siemen- eli ylispuut.

YläharvennusYläharvennuksessa poistetaan metsästä kookkaim-pia ja arvokkaimpia puita. Harvennuksesta saata-va hakkuutulot ovat suuremmat kuin alaharvennuk-sessa, mutta kiertoaika pitenee 10–20 vuotta.

Ympäristökeskus Ympäristöministeriön alainen alueellinen organi-saatio, jonka tehtävänä on mm. luonnonsuojelu-lain valvonta.

ÄÄestys Maanmuokkausmenetelmä, jossa kivennäismaa paljastetaan matalina vakoina. Äestyksen kuten muidenkin maanmuokkausmenetelmien tarkoitukse-na on lisätä metsänuudistumisen onnistumista.

Lisätietoa ja lähteet

www.metsämaailma.fi

www.uusimetsäomistaja.fi

www.forest.fi

www.metsateollisuus.fi

www.metsaan.fiwww.luke.fi

www.metsäkeskus.fi

www.vero.fiwww.mmm.fi/fi/index/etusivu/metsat/lainsaadanto.html

Uuden metsänomistajan kirja, 2014, Satu Rantala

Metsänhoidon suositukset kannattavaan metsätalouteen, työopas, 2015, Tapion julkaisujaPerintömetsä, 2011, Matti Kiviniemi ja Pirjo HaviaHyvän metsänhoidon suositukset, 2007, Tapio

Tuottava metsänkasvatus, 2005, Jari Hynynen, Sauli Valkonen, Satu Rantala

Metsälehden Metsäkoulu, 2003


Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Metsäntutkimuslaitos

www.metsämaailma.fiwww.uusimetsanomistaja.fi 7/

2016

opas uudelle metsÄnomistajalle · hoito- ja käyttösuunnitelma, joka toimii metsänomistajan...

Documents