opas vientimarkkinoille

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

ILMOITUSLIITE | OpaS vIEnTIMarkkInOILLE2

kansainvälisillä markkinoilla me-nestyminen ei vaadi välttämättä uniikkia ideaa, mutta hyvän sen

pitää olla. Tälläkin hetkellä Suomessa on todennäköisesti satoja yrityksiä, jotka voisivat päästä hyviin tuloksiin myös muualla.

Finpron toimitusjohtaja Kari Häyri-nen korostaa motivaation merkitystä.

– Kansainvälistyminen vaatii syvä-analyysin yrityksestä ja markkinois-ta, joille pyritään. Se on pitkä tie, mut-ta markkinat kapenevat koko ajan, joten pitää uskaltaa ottaa riskejä. Esimerkiksi tuotekehitykseen satsaamalla yritys voi välttää pitkällä tähtäimellä alaspäin me-nevän kierteen, hän pohtii.

Kansainvälistyminen on tulevaisuu-dessa yhä yleisempää. Hänen mukaan-sa lähialueet eivät kuitenkaan enää rii-tä, vaan on tähyttävä laajemmille mark-kinoille.

– Meiltä on laajettu perinteisesti Län-si-Eurooppaan, mutta sinne ryntäävät nyt kiinalaiset ja intialaiset. Meidän pitää pa-nostaa uusiin markkinoihin, kuten Aasi-aan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrik-kaan.

kaupallistamista kaivataan

Suomalaisilla yrityksillä on ulkomail-la hyvä maine, ja ne ovat haluttuja työn-antajia. Toisaalta Suomea ei välttämättä tunneta maana kovin hyvin.

– Siinä on vielä paljon tehtävää, mutta meillä ei myöskään ole mitään painolas-tia. Suomalaisia yrityksiä pidetään luo-tettavina.

Naapurimaa Ruotsi on monessa asi-assa edellä. Sinne virtaa muun muassa enemmän ulkomaisia investointeja.

– Siellä tuotetaan uusia innovaatioita ei niinkään Ruotsin markkinoille vaan muualle. Ruotsalaiset osaavat perintei-sesti yhteistyön suomalaisia paremmin, joten siinä meillä on kirittävää.

Suomessa tietyillä toimialoilla on viennistä kuitenkin pitkät perinteet. Ko-nepajateollisuudessa viennillä on ollut merkittävä asema jo vuosikymmeniä. Osittain tämän ansiosta esimerkiksi tek-nologiaosaaminen on Suomessa huippu-luokkaa.

– Pieni kotimarkkina on ollut aina

kansainvälistymisessä Suomen etu, sil-lä jos on halunnut kasvaa suureksi, on joutunut laajentua rajojen yli. Muuten on jäänyt pieneksi tai keskisuureksi.

Häyrisen mukaan energiatehokkuu-dessa ja uusiutuvassa energiassa Suomes-sa ollaan pitkällä, mutta alaa ei ole vielä onnistuttu kaupallistamaan tarpeeksi hyvin.

Myös perheyrityksissä käynnissä ole-va sukupolven vaihdos luo uusia mah-dollisuuksia. Häyrinen huomauttaa, et-tei yritysten jatkajille enää todennäköi-sesti riitä ”elämäntapayrittäjyys”.

– Uusilla tulokkailla on halua ja vi-siota nähdä laajemmin. Uusi sukupolvi ajattelee eri tavoin ja näkee mahdolli-suuksia ulkomailla.

Ennakointi auttaa menestymään

Häyrinen korostaa, että pelkkä tuotteen markkinoille ”työntäminen” ei riitä me-nestykseen. Oma markkinarako löytyy parhaiten, kun näkökulma lähtee asiak-kaan tarpeista. Häyrisen mukaan pk-yri-tyksille yksi varteen otettava mahdolli-suus on myös liittoutuminen muiden yritysten kanssa klusteriksi.

– Nykyisin ymmärretään jo hyvin, että tarvitaan kokonaisuuksien konsep-tointia. Kun mennään klusterina, diili ei jää ainakaan kiinni kapea-alaisuudesta.

Häyrinen korostaa myös ennakoin-nin merkitystä.

– Voi olla hyvä veto hakeutua markki-noille, jotka eivät kiinnosta vielä muita. Siellä pienikin yritys ehtii vakiinnuttaa asemansa, kun muut tulevat vasta tun-nustelemaan markkinoita.

Erityisesti kehittyvät taloudet ovat Häyrisen mukaan hyvä kohde.

– Kiinan sijasta voi kokeilla vaikka Vietnamia. Kiinnostavia maita löytyy myös Afrikasta. Lähi-idässä etsitään myös uusia partnereita, sillä siellä aavis-tetaan, ettei pelkkä öljyn tuotanto kanna enää pitkään, hän listaa.

Häyrinen korostaa maavalinnan mer-kitystä. Väärä valinta voi viedä harhapo-luille vuosiksi.

– Taustatyö kannattaa tehdä aina kunnolla ja esimerkiksi oppia muiden virheistä. • lt

OPAS vientimarkkinoille on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Eila Aalto, EA • Kati Knuuttila, kkn • Päivi Piispa, PP • Mia Heiskanen, mH • Sari Lehikoinen, Sl • Lea Taivassalo, lt • Hanna Ojanpää, HO. kuvat: Sami Perttilä • Reilika Lánden. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | [email protected] | www.editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Yhteistyössä:

nOPEF - Pohjoismaiden projektivientirahastoFabianinkatu 34 | PL 241 | 00171 Helsinkip. 09 684 05 70 | www.nopef.comyhteyshenkilö: Bettina Lö[email protected]

teollisen yhteistyön rahasto Oy FinnfundUudenmaankatu 16 B | 00120 Helsinkip. 09 348 434 | www.finnfund.fiyhteyshenkilö: Helena [email protected]

ulkoasiainministeriöLaivastokatu 22 | Helsinkip. 09 16005 | www.formin.fiyhteyshenkilö: Manu [email protected]

VttPL 1000, 02044 VTTp. 020 722 111 | www.vtt.fiyhteyshenkilö: Jyri [email protected]

itä-Suomen yliopistoPL 111 | 80101 Joensuup. 013 251 111www.uef.fi | www.cbu.fiyhteyshenkilö: Eero [email protected]

lahden tiede- ja yrityspuisto OyNiemenkatu 73 15240 | Lahtip. 03 811 411www.lahtisbp.fi

Vetävä vienti vaatii

Suomen matkatoimisto Oyp. 010 826 6960www.smt.fi/[email protected]

Freight One Scandinavia OyEsterinportti 2, 5. kerros 00240 Helsinki | p. 010 229 7700www.freight1.fiyhteyshenkilö: Konstantin Naumovkonstantin.naumov@freight1

Suomalais-venäläinen innovaatiokeskusApollo Business Center | office 500Dobrolyubova Prospect 8St. Petersburg 197198 | Russian Federationp. +358 40 575 2662 | + 7 812 335 22 34www.finrusinno.ru | yhteyshenkilö: Malla Sevón [email protected]

Editor Helsinki kiittää Oppaan toimitusraatia

Finnpro:n Kari Häyrinen, Ilpo Hanhi-salo, Tarja Päivärinne, Annikka Alanko, Pertti Huitu, Eija Tynkkynen, Seppo Keränen, Outi Torniainen

sekä lukijoitaan vuodesta 2010!

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää ensi vuoden Oppaista.

s. 4 s. 11

s. 5 s. 12

s. 6 s. 14

s. 7 s. 15

s. 8


– Talouskriisi oli siunaus ve-näläiselle taloudelle. Se pakot-ti pohtimaan miten tehdä jär-kevää liiketoimintaa ja tehos-taa tuotantoprosesseja. Siihen saakka kotimainen kysyntä oli niin suurta, että kaikki tuotet-tu tavara ja palvelut kävivät kau-paksi. Talouskriisi opetti uuden-laista kustannusajattelua, va-lotti Finpron Moskovan vienti-keskuksen päällikkö Ilpo Han-hisalo kuulijoita marraskuussa pidetyssä vientinäkymien semi-naarissa. Venäjällä on mielen-kiintoisia kehityssuuntia, jotka luovat mahdollisuuksia suoma-laisille yrityksille.

Ulkoistaminen kasvaa

Talouskriisin jälkimainingeis-sa moni venäläinen yritys alkoi pohtia toimintojensa ulkoista-mista.

– Tämä kehitys on näkynyt erityisesti ICT-palveluiden alu-eella, joiden turvallisuuteen voi-daan jo luottaa, Hanhisalo ker-too. Sama suuntaus on tulossa yhä vahvemmin myös muille toimialoille, kuten siivoukseen ja ylläpitoon.

Muurahaispesä ilman infraa

Hanhisalon mukaan infrahank-keet ovat loputon kehityskohde Venäjällä.

– Venäjällä rakennetaan pal-jon, mutta tarvittavaa tietotaitoa ei välttämättä löydy. Suomalai-sia yrityksiä on jo paljon muka-na infrapuolen suunnitteluhank-

keissa ja asiantuntijatehtävissä, mutta tekemistä ja mahdolli-suuksia riittää vielä paljon.

Venäjällä on myös pula uusis-ta, nykyaikaisista asunnoista eri-tyisesti Moskovan alueella. Ra-kennuskantaa on paljon, mutta ei modernit laatutasot täyttävää.

– Talouskriisi aiheutti sen, et-tä uusia rakennushankkeita ei juurikaan aloitettu, joten vanhaa rakennuskantaa alettiin tarmok-kaasti uusia. Markkinoille onkin jo ilmaantunut suomalaisia yri-tyksiä, jotka saneeraavat venä-läisiä asuntoja länsimaiseen ta-soon.

peloton, velaton kuluttaja

Talouskriisi vaikutti myös hie-man kuluttajakäyttäytymiseen, mutta edelleen venäläinen ku-luttaa mielellään.

– Kuluttajamarkkina on val-tava ja kuluttajasektorilla jatkuu kysyntä korkealuokkaisista län-simaisista tuotteista. Venäläiset kuluttajat satsaavat erityisesti lapsille tarkoitettuihin tuottei-siin sekä design tuotteisiin.

Hanhisalon mukaan erityi-sesti kaupungeissa on vauras keskiluokka, joka voi ja haluaa tuhlata. Kuluttamista helpottaa se, että suuri määrä hyvätuloi-sia ihmisiä asuu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yksityiste-tyissä asunnoissa, joista heillä ei ole asuntovelkaa. Myös asu-misen peruskustannukset, ku-ten kaasu, vesi ja sähkö ovat Ve-näjällä erittäin alhaiset. Valtiol-la on kuitenkin paineita korottaa

Talouskriisi iski venäjälle pienellä viiveellä ja siitä on selvitty melko hyvin. venäjän markkina on edelleen mielenkiintoinen mahdollisuus suomalai-sille yrityksille.

V uoden 2004 kansallista VKE-strategiaa, eli viennin ja kan-sainvälistymisen edistämi-

sen strategiaa, ollaan päivittämässä. Tavoitteena on uusi laajempi näkö-kulma jossa myös Suomeen tulevat investoinnit ovat keskeisesti muka-na, kertoo ulkoasiainneuvos Manu Virtamo ulkoasiain ministeriöstä.

UM:n VKE-toiminnan kolme pi-laria käsittävät liiketoimintaympä-ristön seurannan ja analysoinnin, promootiotoiminnan sekä tietopal-velut. Keskeisenä toimijana tässä työssä ovat Suomen edustustot maa-ilmalla.

– Ykköspilari pitää sisällään ase-mamaan lainsäädännössä sekä liike-toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurannan sekä potenti-aalisten mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamista. Ennakointitoiminta eli heikkojen signaalien tarkkailu on UM:n edustustojen merkittävää työ-tä. Toinen pilari kattaa edustustojen järjestämät verkottumistilaisuudet ja promootiotoiminnan, jolla ava-taan suomalaisille yrityksille yhte-yksiä ja ovia kohdemaassa. Kysees-sä on valtion tarjoama arvovaltapal-velu, jonka merkitys saattaa olla yri-tyksen pyrkimysten kannalta ratkai-seva, Virtamo toteaa.

– Kolmas pilari eli tietopalvelut antavat yrityksille monipuolista tie-toa kohdemaasta.

rooli taustatyön tekijänä

Manu Virtamon mukaan UM:n rooli Suomen vienninedistäjänä on laaja -alainen ja lähtee jo UM:n yhdestä perustehtävästä, eli Suomen etujen puolustamisesta kauppapoliittisis-sa neuvotteluissa. Aina tämä rooli ei kuitenkaan ole yritysten tiedossa.

– Kun olemme tehneet kansallis-ta strategiaa ja sen tiimoilta haasta-telleet yrityksiä on käynyt ilmi, että UM:n rooli ei ole ollut yrityksille ko-vin selvä. Tämä tuskin kuitenkaan on tietoista UM:n unohtamista. Pi-kemminkin ulkoasiain ministeriöön ja sen edustustoverkon olemassa-oloon maailmalla ollaan totuttu niin, ettei sitä enää edes ajatella, Ma-nu Virtamo toteaa.

UM:n tarkoituksena on Virtamon mukaan taata yrityksille mahdolli-

Suomen vienninedistäjä auttaa yrityksiä verkottumaan maailmalla

simman hyvät edellytykset osallis-tua kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön.

– Kuitenkin on huomattu, että esi-merkiksi vienninedistämismatkojen yhteydessä yritykset eivät välttä-mättä miellä kohdemaassa järjesty-neitä korkean tason tapaamisia juuri UM:n järjestämiksi, vaikka suurlä-hetystöillä on ratkaiseva rooli mat-kojen ohjelmien muotoutumisessa, Virtamo pohtii.

avoimuuden periaate

Ennen kaikkea UM:n tekemässä työssä halutaan korostaa avoimuu-den periaatetta. Työtä tehdään suo-malaisten yritysten hyväksi, olivat ne sitten pieniä tai suuria. Lähtökoh-tana on avun antaminen kaikille jot-ka sitä kaipaavat. Tällöin ei ole vä-liä minkä kokoluokan ongelma on kyseessä ja kuka avuntarvitsija on. UM:n tavoitteena on auttaa yrityk-siä eteenpäin ja kehittää niiden toi-mintatapoja yhteistyössä.

– Avoimuus on olennaisen tärke-ää, kuka tahansa saa soittaa tai ottaa muuten yhteyttä. Ovet ovat aina au-ki, joten tervetuloa käymään, Manu Virtamo muistuttaa. • kkn

UM tarjoaa yrityksille arvovaltapalvelua

www.formin.fi

Ennakointitoiminta eli heikkojen signaa-lien tarkkailu on UM:n edustustojen mer-kittävää työtä, kertoo Manu virtamo.

Venäjän markkinaanuskotaan taas

ILMOITUSLIITE | OPAS VIENTIMARKKINOILLE 5

näitä kustannuksia markkinata-soon, mikä puolestaan voi luo-da uudenlaisia mahdollisuuksia energia-alojen yrityksille.

Laadukkaille palveluille kysyntää

Terveydenhuolto ja vanhusten-huolto ovat myös kasvavia aloja Venäjällä.

– Venäläiset eivät pysty uudis-tamaan omia terveyspalvelujaan siinä vauhdissa kuin on kysyn-tää. Länsimaisia klinikoita toi-mii jo jonkin verran. Myös venä-läisiä sairaaloita ja klinikoita on ryhdytty uudistamaan, ja niihin on ollut suomalaisia laitetoimi-tuksia. Hanhisalo kertoo, että vanhustenhuoltoon suhtaudu-taan Venäjällä perinteisesti eri tavalla kuin meillä: vanhukset halutaan hoitaa kotona niin pit-kään kuin mahdollista.

– Ne joilla on varaa, halua-vat satsata korkeatasoiseen van-husten huoltopalveluihin ja si-tä kautta kysyntä kokonaisval-taisille, laadukkaille palveluille kasvaa.

Hanhisalo mainitsee myös aikuiskoulutuspalvelut, joiden tarjonta alkaa yleensä Venäjällä toimivien suomalaisten yritys-ten tarpeista kouluttaa henkilö-kuntaansa.

– Asiaa pitäisi tarkastella myös toisinpäin: suomalaiset voisivat tarjota esimerkiksi ho-telli- ja ravintola-alalle koulu-tusta, jolla taataan tasainen ja hyvä palvelutaso sekä laatu. Us-kon että suomalaisilla koulutus- ja sertifiointijärjestelmillä voisi olla vientipotentiaalia Venäjälle. Koulutusviennin vaikeutena on vientirahoituksen ja toiminta-mallien puutuminen. • mH

• öljy- ja kaasukenttien kehittä-minen ja muut isot projektit, kuten Sotshi

• maanrakennuskohteiden kauppa, välityskauppa, erikoismateriaalit, pinnoite-alihankkijat ja koneet

• vesi- ja jätevesihuollon kehit-täminen

• laitosten uudistaminen sekä verkoston uudistaminen

• terveydenhuolto• laitteet ja diagnostiikka, ham-

maslääkäriaseman laitteet, yksityiset klinikat ja sairaalat, fysioterapia laitteet

• B2B–palveluiden ulkois-taminen

• siivous, pesulat, tietoliikenne• ICT kehittyy erityisesti

terveydenhuollon, öljy- ja kaasusektorin ja rahoituspal-veluiden alueella

• mobiili- ja online palvelut ja kaupankäynti

• teollisuuden energia-tehokkuus

• energiatehokkaiden konei-den ja laitteiden myynti

• teknologiapuistot• aikuiskoulutuspalvelut

Lähde: Changes forecast in the Russian, Chinese and Indian operating environments from the viewpoint of small and middle-sized enterprises in Uusimaa, 22/2010, Publications of Uusimaa Centre for Economic Develop-ment, Transport and the Environment

kehityssuunnat ja niiden luomat mahdollisuudet Venäjällä:

www.cbu.fi

CBu kouluttaa kansainvälisiä Venäjän tuntijoita työmarkkinoille

CBU eli The Finnish-Russian Cross-Border University tarjoaa suomalaisten ja ve-

näläisten yliopistojen yhdessä to-teuttamia maisteriohjelmia viidellä tieteen alalla. Monikulttuurisessa ympäristössä Venäjällä ja Suomes-sa opiskelleet tuplamaisterit ovat haluttuja osaajia kansainvälisillä työmarkkinoilla.

– Joskus jopa niin haluttuja, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaika-na niin hyvin töihin Venäjällä toimi-viin yrityksiin että valmistuminen-kin viivästyy, kertoo CBU:n johtaja, professori Liisa Tahvanainen.

CBU on kymmenen arvostetun yli-opiston konsortio, johon kuuluu neljä yliopistoa Suomesta ja kuusi Venäjäl-tä. Partnereita on Pietarista, Petros-koista ja uusimpana Moskovasta. CBU on osa sekä Opetus- ja kulttuuriminis-teriön korkeakoulujen kansainvälis-tymisstrategiaa että Ulkoministeriön Venäjä-toimintaohjelmaa.

– Vuoden 2011 aikana Pietarin val-tionyliopistoon avataan CBU toi-misto. Tänä vuonna aloitimme toh-torikoulutusohjelmat, jotka lisäävät myös tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa. Lisäksi olemme jäsenenä Suomalais-Venäläisessä kauppaka-marissa, jonka kautta olemme yhtey-dessä yrityksiin päin, Liisa Tahva-nainen sanoo.

kansainväliset verkostot arvokasta antia

CBU:n kansainväliset maisterioh-jelmat on kehitetty jäsenyliopistojen yhteistyönä. Opinnot suoritetaan englannin kielellä ja niiden laajuus on kaksi vuotta (120 ECTS -opinto-pistettä). Valmistuttuaan opiskeli-ja saa kaksoistutkinnon eli maiste-ritutkinnon sekä Suomesta että Ve-näjältä.

Maisteriohjelmia tarjotaan täl-lä hetkellä viidellä eri alalla: Busi-ness and Administration, Forestry and Environmental Engineering, Information and Communications Technology, Public Health sekä In-ternational Relations.

– CBU:n opiskeluympäristö on kansainvälinen; noin 300 opiske-lijasta 60 prosenttia on venäläisiä, 15 suomalaisia ja loput 25 prosent-tia kaikkialta maailmasta, kertoo

CBU:n varajohtaja Eero Forss.– Monikulttuurisen ryhmän tär-

keintä antia on maailmanlaajuinen verkosto, jota voi hyödyntää valmis-tumisen jälkeen myös työelämässä.

räätälöityä koulutuspalvelua

CBU:n maisteriohjelmien tavoittee-na on kouluttaa yrityksiin Venäjän ja Suomen kulttuuria sekä toimintata-poja tuntevia työntekijöitä.

– Opiskelijat harjoittelevat kan-sainvälisissä yrityksissä, jotka taas voivat lähettää meille työntekijöitä opiskelemaan tutkintoa tai tilata yri-tykselle räätälöityä koulutusta, Tah-vanainen sanoo.

– Tänä vuonna olemme Joensuussa aloittaneet Intian valtion kanssa met-säammattilaisten täydennyskoulu-tuksen osana kansainvälisen yliopis-tokeskuksen (HUB) toimintaa. Ta-voitteena on jatkossa tarjota yliopis-tokeskuksen kautta esim. yrityksille myös Venäjään liittyvää täydennys-koulutusta (www.uef.fi/hub). • EA

CBU:n jäsenyliopisto St. petersburg State University

kuva

: UEF

venäjän maailmannäyttelyn paviljongin teemaksi oli valittu new russia: City and Citizen.


nopef rahoittaa pk-yritysten kansainvälistymistä

Y hä useampi pohjoismainen yritys on kiinnostunut etab-loitumisesta EU-maiden ul-

kopuolelle. Juuri nyt Brasilia kiin-nostaa yrityksiä kasvavasti.

Etabloituminen ei ole pk-yrityksel-le aivan helppoa eikä siihen pidä läh-teä ilman selkeää strategista suunni-telmaa. Tätä mieltä on Pohjoismai-den projektivientirahaston Nope-fin toimitusjohtaja Ib Sonnerstad, jonka johtama Nopef on rahoittanut

vuosien mittaan yli 2 000 esitutki-musta. Nopef myöntää korotonta lai-naa pohjoismaisten pk-yritysten kan-sainvälistymishankkeiden esitutki-muksiin. Laina voidaan tavallisesti muuttaa tueksi.

– Strategisen syyn lisäksi on tär-keää, että yrityksen talous on kun-nossa ennen etabloitumista ulko-maille. Usein kestää 2 - 3 vuotta en-nen kuin yritys alkaa tuottaa, Søn-nerstad sanoo. www.nopef.com

Hän suosittelee, että yritykset käyt-täisivät apunaan ulkopuolisia kon-sultteja, mihin Nopefin myöntämää lainaa voi osittain käyttää. Markki-natutkimuksen tekeminen on usein hyödyllistä ennen rahoitushakemus-ta ja itse hankeselvitystä.

– Meille voi soittaa ennen hakemis-ta, jotta voimme keskustella suunni-tellusta projekteista. Meillä on paljon tietoa ja kokemusta jaettavanamme, Sønnerstad kehottaa. • PP

Venäjä on suomalaisyrityksille tuttu ja lä-hellä oleva markkina. Pietari ja Moskova ovat suomaisyritysten ”kotimarkkina”,

mutta monet miljoonakaupungit odottavat suo-malaisyritysten läsnäoloa.

– Moskova on Venäjän kansainvälisen kaupan megakeskus, Pietari pyrkii nousemaan mm. auto-teollisuuden keskukseksi. Suomalaisyritysten on nähtävä Venäjän markkinat yli Moskovan ja Pie-tarin, kehottaa Finpron Venäjän, Baltian ja IVY-maiden aluejohtaja Tarja Päivärinne. Houkutte-levimpia kaupunkeja ovat Päivärinteen mukaan mm. Jekaterinburg, Kazan ja Novosibirsk.

– Suomalaiset yritykset kokevat Pietarin tutuk-si markkina-alueeksi, mikä on johtanut siihen, et-tä pienimmätkin suomalaisyritykset pyrkivät en-sisijaisesti Pietariin. Moskovassa suomaisten pk-yritysten läsnäolo on vähäisempää. Asiaa selittää osaltaan myös se, että Moskova on yrityksille kal-liimpi toimintaympäristö kuin Pietari.

Tarkkana partnerin valinnassa

Avainasia Venäjällä toimimisessa on oikean pai-kallisen partnerin valinta. Päivärinne kehottaa-kin käyttämään partnerihakuun riittävästi aikaa.

– Valitettavan usein on käynyt niin, että yritys on valinnut partnerin tuntematta riittävästi taus-toja, kytkentöjä ja luotettavuutta. Yrityksen on tehtävä itselleen selväksi, mitä paikalliselta part-nerilta odottaa ja kuinka paljon yritys on valmis satsaamaan paikalliseen läsnäoloon. Kulttuuriset seikat on syytä huomioida: henkilökemioiden on toimittava myös illallispöydässä.

– Huumorintaju ja venäjänkielen taito auttavat, Päivärinne vinkkaa.

Mihin venäjällä?

Yllättävää kyllä, partnerin valinta voi myös joko auttaa tai hankaloittaa Venäjän eri alueilla toimi-mista.

– Pietarilaisella partnerilla ei välttämättä ole joko yhteyksiä tai varaa tukea yritystä Mosko-vassa. Toisaalta moskovalaisella partnerilla on useimmiten yhteyksiä laajemmin myös muihin kaupunkeihin, Päivärinne valottaa.

Venäjällä on kaupunkeja ja alueita, jossa mah-dollisuudet vielä odottavat suomalaisten yritys-ten läsnäoloa.

– Uralin länsipuolella sijaitseva Tatarstan ja sen pääkaupunki Kazan on öljy- ja kaasuesiintymien ansiosta yksi Venäjän vauraimpia ja kehittyneim-piä alueita. Suomella ja Tatarstanilla on hyvät ja pitkät suhteet Suomessa asuvan tataariyhteisön ansiosta, Päivärinne kertoo. Tatarstanilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulujärjestelmäs-tä sekä energia- ja ympäristöalan kehittämisestä.

Uralin itäpuolella sijaitseva Novosibirsk on yk-si Länsi-Siperian keskuksia, joka on toiminut pe-rinteisesti tutkimustyön keskuksena. Se on myös logistisesti merkittävä solmukohta Kaukoitään suuntautuvalle liikenteelle.

– Jekaterinburg on nopeasti kehittyvä Sver-dlovskin alueen keskus. Lääniä johtavat nuoret, hyvin koulutetut yritysjohtajat, mikä edesauttaa eri toimialojen modernisaatiota. Päivärinteen mukaan alueen teollisuus painottuu pääosin kai-vos- ja raskaaseen teollisuuteen. Jekaterinburg on myös logistiikkakeskus Aasian ja Euroopan rajal-la.

– Jekaterinburgissa on jo muutamia suomalai-sia yrityksiä; kaupungin ”löytämistä” on helpot-tanut Finnairin suora lentoyhteys. Kazan odottaa suomalaisten läsnäoloa, Päivärinne summaa.

kotiläksyt tehtävä hyvin

Päivärinne painottaa hyvän valmistautumisen merkitystä, olipa yritys pyrkimässä mille tahan-sa markkinalle.

– Kotiläksyt yrityksen sisällä on tehtävä hyvin: mille markkinoille yrityksen tuote tai palvelu so-veltuu parhaiten, miten markkinoille voi adaptoi-tua ja mitkä ovat yrityksen riskinottokyvyn ra-jat. Jos tuotteelle tai palvelulle löytyy oikea koh-deryhmä ja oikein valittu yhteistyökuppani, voi markkinalla menestyä ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi. • mH

markkinatutkimuksesta apua Pöyrylle pöyryllä on kokemusta venäjällä toimimisesta, sillä yhtiöllä on ollut jalansija venäjän markkinoilla jo toistakymmentä vuotta.

– Liiketoimintaympäristö on venäjällä erilainen kuin Suomessa. venäjä on suuri maa, jossa on vah-vat aluehallinnot. Myös johtamis- ja organisaatio-kulttuuri eroaa: vastuunottokyky ja -halu poikkeaa suomalaisesta, kertoo pietarin suunnitteluosaston ve täjä kaisu nousiainen pöyryn projektinjohto-palveluista.

täsmätietoa vaikka kokemusta on, pöyry päätti kartoittaa uu-den kokonaisvaltaisen suunnittelu- ja projektin-johtokonseptin (pöyry Integrated Design & Deli-very, pID) toimivuutta venäjän markkinoilla.

– Tavoitteena oli luoda käsitys siitä, miten ja millaisia palvelukokonaisuuksia venäläinen asia-kas haluaa meiltä ostaa. nousiaisen mukaan tutki-muksen merkittävä anti oli huomata, että pöyryn kokonaisvaltainen toimintamalli soveltuu hyvin venäläiseen markkinaan.

– venäjällä on totuttu ostamaan rakentamisen kokonaispalveluja ja -toimituksia. kun Suomessa projektit pilkotaan, ostetaan venäjällä Main De-sign tai General Design–palveluita. Tämä on pöy-rylle suuri mahdollisuus, sillä peruspalikat ovat meillä olemassa.

Markkinatutkimus osoitti myös, että rakentami-nen on aina paikallista.

– käsityksemme siitä, että suunnittelunkin tu-lee olla paikallista, on vain vahvistunut. Olemme tähän saakka toimittaneet suunnitteluosaamista Suomesta venäjälle. ajat muuttuvat, ja meidän tulee sopeutua tilanteeseen.

Venäjä – uusien mahdollisuuksien markkina

jatkuvasti liikkuva kalusto takaa tehokkuudenFreight One Scandinavia vastaa markkintilanteeseen ja turvaa omalta osaltaan

vaunukaluston saannin Suomen ja venäjän väliseen tavarankuljetukseen.

VR-Yhtymä Oy:n ja venäläisen OAO PGK:n yh-dessä omistama osakkaiden palveluiden myyn-tikanavana toimiva Freight One Scandinavia on vuoden kuluessa hankkinut jalansijaa Suomen ja Venäjän sekä IVY-maiden välisillä rautatiekulje-tusmarkkinoilla. Vuoden 2009 joulukuussa pe-rustetun ja vuoden 2010 toukokuusta lähtien pal-veluita tuottaneen Freight One Scandinavian tuote pakettiin kuuluvat rautateitse tapahtuva vienti-, tuonti- ja transitokuljetusten organisointi Suomen, Venäjän ja IVY-maiden välillä.

Edut asiakkaalle Suomessa

Itänaapurin rautatiemarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Venäjän rautatiet (OAO RZD) on yhtiöittänyt eri liiketoimintojaan ja siir-tänyt esimerkiksi suurimman osan tavaraliiken-teen vaunuoperoinnistaan tytäryritykselleen OAO PGK:lle. Sillä on Venäjällä ja IVY-maissa kaikkiaan 17 toimipaikkaa ja omistuksessaan yli 250 000 tavaraliikenteenvaunua. Kyseessä on Ve-näjän suurin tavaraliikenteen vaununomistaja.

– Aikaisemmin suomalainen asiakas on lähet-tänyt tavaraa Venäjälle tai IVY-maihin siten, että käytettävät vaunut on tilattu Suomen VR:n kaut-ta. Uudistuksen myötä kuljetuksen tilaaja voi nyt kääntyä vaunut tilaavan Freight One Scandinavi-an puoleen, eli VR on jäänyt välilinkkinä pois, kertoo Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Maria Kuokkanen.

Vaunutilaus tulee jättää noin paria viikkoa en-nen kuljetustarvetta, jotta kuljetussuunnitelma ehditään tehdä huolellisesti ja vaadittava kuljetus-kalusto saada asiakkaan käyttöön. Tällöin vaunut ohjataan suoraan rajalta asiakkaalle sovitun mu-kaisesti.

– Uuden tytäryhtiön myötä venäläisen kulje-tuskaluston kunto on parantunut huomattavasti.

Kalusto on vanhaa, mutta sen uudistamiseen käy-tetään vuosittain runsaasti rahaa. Esimerkiksi ku-luvan vuoden aikana käyttöön otetaan yli 16 000 uutta kuljetusvaunua. Lisäksi kaikki Suomeen tu-levat vaunut tarkastetaan erillisissä tarkistuspis-teissä Venäjän puolella Freight One Scandinavian varatoimitusjohtaja Konstantin Naumov sanoo.

– Tarkoituksena on turvata ensisijaisesti Suo-

men vientiteollisuudelle riittävä kuljetuskapasi-teetti nyt ja tulevaisuudessa, Maria Kuokkanen lisää.

vaunut liikkeellä kaiken aikaa

Toiminnan yksiselitteisenä tavoitteena on, ettei-vät vaunut seiso turhaan ja niiden tyhjävedot mi-nimoidaan. Tämä antaa osaltaan pelivaraa kulje-tusten kustannuksille, jotka saadaan pidettyä kil-pailukykyisinä.

Toimintamallina on, että Suomesta lähtevä ta-vara myydään yhdellä sopimuksella määräpaik-kaansa, eli erillisiä sopimuksia reitille jäävien val-tioiden kanssa ei tarvita.

– Freight One Scandinavian tehtävänä on aut-taa asiakasta kuljetuskaluston valinnassa ja reitin suunnittelussa niin, että syntyy paras mahdolli-nen kokonaisuus, Maria Kuokkanen sanoo.

Tarvittaessa yhtiö tarjoaa lisäpalveluina esi-merkiksi vientihuolintaa, rahtikirjojen täyttämis-

tä, autokuljetuksia sekä terminaalipalveluja. Ta-voitteena on ensi vuonna asettaa Venäjän puolelle Bulovskajan raja-asemalle oma edustaja, jotta ra-janylitys sujuisi entistä joustavammin eikä turhia vaununpalautuksia tulisi.

– Rajaliikenne Venäjälle on takkuillut viime kuukausina Venäjän puolella tehtävien Helsingin ja Pietarin välisen nopea juna -liikenteen ratatöi-den vuoksi. Tämä ongelma tulee kuitenkin pois-tumaan pian, Maria Kuokkanen sanoo.

Suomen reitin markkinointia transito kuljetuksissa tehostetaan

Yrityksen kautta voi tilata useita vaunutyyppejä, joskin kuljetukset tapahtuvat pääasiassa katetuis-sa vaunuissa. Erikoiskuljetuksia varten asiakkaal-le järjestyvät ylipitkiin, -leveisiin tai -korkeisiin kuljetuksiin soveltuvat erikoisvaunut sekä tällai-siin kuljetuksiin vaadittavat erikoisluvat. Myös arvokasta tavaraa, kuten kalliita koneita, viedään Suomen kautta, koska reitti on turvallisuudestaan tunnettu.

Jatkossa Freight One Scandinavia aikoo panos-taa erityisesti Suomen kautta kulkevaan transitolii-kenteeseen. Tavoitteena on lisätä tämän pohjoisen reitin markkinointia muun muassa OAO PGK:n laajan myyntiverkoston kautta kilpailevana reitti-nä Balttian kautta kulkeville kuljetusreiteille.

– Toimintamallinamme on organisoida jokai-nen sopimus yhtä sopimusta käyttäen. Palvelujen ja vaununkäytön tehokkuus on aina ensisijainen ta-voitteemme, Maria Kuokkanen summaa. • kkn

kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan yli 16 000 uutta kuljetus-vaunua.

www.freight1.fi

palvelujen ja vaununkäytön tehokkuus on aina ensisijainen tavoitteemme, kertovat Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Maria kuokkanen ja varatoimitusjohtaja konstantin naumov.

kuva

: Sam

i per

ttilä


Venäläisten liikekumppanien ja alihankkijoiden löytäminen, markkinaselvitysten tekeminen, henkilöstön rekrytoiminen sekä yrityksen pe-rustamisen tuki- ja toimistopalvelut ovat tyypil-lisiä palveluita, joita suomalaisyritys hankkii Pie-tarissa sijaitsevasta Suomalais-venäläisestä inno-vaatiokeskuksesta. Vuonna 2008 Lappeenrannan kaupungin ja Suomen kansallisten innovaatio-or-ganisaatioiden perustama Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus palvelee sekä suomalaisia että venäläisiä yrityksiä, jotka etsivät yhteistyökump-pania tai uusia markkinoita.

– Eniten asiakkainamme on pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja tehdä kaikkea itse. Yrittäjät tarvit-sevat tukea Venäjälle menemisessä. Olemme mu-kana kaikessa Venäjä-toimintojen aloittamisessa ja innovaatiokeskuksen tilat tarjoavat yrityksille hyvät puitteet toiminnan käynnistämiseen Pieta-rissa, kehittämispäällikkö Katja Keinänen kertoo.

– Pietari on hyvä paikka aloittaa; siitä on help-po laajentaa myöhemmin toimintaa muille kiin-nostaville Venäjän alueille, yhteyspäällikkö Mal-la Sevón sanoo.

kiinnostavatko venäläisinnovaatiot?

Nimensä mukaisesti innovaatiokeskuksen toimin-ta keskittyy uusiin keksintöihin ja liikeideoihin. Se tarkoittaa uudenlaisten liikeideoiden viemistä Ve-näjälle tai venäläisten innovaatioiden tarjoamista suomalaisyritysten hyödynnettäväksi. Yhä enem-män innovaatiokeskuksessa etsitään venäläisinno-vaatioille kaupallistajaa länsimaisista yrityksistä.

Ensimmäinen etappi: Pietari

www.finrusinno.ru

venäjästä kiinnostuneiden yritysten on helpointa aloittaa vaativan markkinan valloitus Suomea lähellä olevasta pietarista. Sinne etabloitumista auttavat myös Suomalais-venäläisen innovaatiokeskuksen palvelut.

– Olemme Suomen Työ- ja elinkeinoministe-riön tuella aloittaneet venäläisten innovaatioi-den etsimisen, niiden arvioinnin asiantuntijoiden avulla ja tarjoamisen yritysten kaupallistettavak-si. Keksijöiltä puuttuva markkinointiosaaminen luo kysyntää toiminnallemme Venäjällä, Keinä-nen kertoo.

Innovaatiokeskukseen on tullut keksintöjä eri-tyisesti ympäristö-, energia, nanoteknologia-, me-talli- ja ICT-aloilta. Vaikka kiinnostusta venäläi-sen osaamisen hyödyntämiseen on, yhteistyö ei aina onnistu ilman välikäsiä. Kulttuuri- ja kielie-rot ovat vielä suuret.

– Jopa innovaatio-sana tarkoittaa Venäjäl-lä eri asiaa kuin Suomessa: siellä sen ajatellaan olevan erityisesti teknologinen keksintö, Sevón kertoo.

Tule foorumiin toukokuussa!Suosittu innovaatiokeskuksen palvelu ovat match-making-tilaisuudet, joissa suomalais- ja venäläisyri-tykset verkottuvat. Tilaisuuksia tullaan järjestämään ensi vuonna sekä Pietarissa että eri puolilla Suomea.

Hieno verkottumismahdollisuus on myös tou-kokuussa 2011 Lappeenrannassa toista kertaa jär-jestettävä EU-Venäjä -innovaatiofoorumi. Edel-linen tapahtuma keräsi paikalle 600 osallistujaa ja pääpuhujina olivat sekä Suomen että Venäjän pääministerit.

Seuraavan foorumin teemoina tulevat olemaan EU:n ja Venäjän modernisaatiokumppanuuden hyödyntäminen yrityksissä, energiatehokkuus, tieto- ja viestintäteknologia sekä hyvinvointiteol-lisuus. Erityisesti näiden alojen yritysten kannat-taa tulla paikan päälle kuulemaan alan kehityk-sestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

– Venäjällä on käynnissä laaja, poliittisesti tuettu modernisaatio, jossa neuvostoaikaisella tasolla toimivat yritykset tulevat uusiutumaan lä-hemmäs länsimaisia. Tähän uusiutumiseen suo-malaisyritysten kannattaa mennä mukaan, sillä venäläiset ovat halukkaita ostamaan osaamista ja teknologiaa, Sevón kertoo.

Foorumissa esitellään konkreettisia mahdolli-suuksia eri alojen uudistumisen ja yhteistyöhön eu-rooppalaisten ja venäläisten yritysten välillä. Tä-män lisäksi osallistuva yritys hyötyy myös paikalla olevien poliittisten päättäjien tapaamisesta. • PP

Edellinen tapahtuma keräsi paikalle 600 osallis-tujaa ja pääpuhujina olivat sekä Suomen että Venäjän pääministerit.

– Kirnu on kiinnostanut maailmannäyttelyn kä-vijöitä. Myös VIP-vieraat ovat olleet tyytyväisiä, sillä Kirnun VIP-tilat ovat ylittäneet tiloille ja nii-den käytölle asetetut odotukset, summasi Shang-hai Expon antia Suomen paviljongin johtaja An-nikka Alanko.

Haastattelun aikaan maailmannäyttelyä oli vielä jäljellä runsas viikko. Alangon mukaan Fin-land at Expo 2010 -projektin yli 80 yhteistyökump-pania olivat siihen mennessä järjestäneet Kirnus-sa jo noin 300 tilaisuutta.

– Palautteen mukaan tilaisuudet ovat poikineet runsaasti kaupallisia kontakteja, joiden saaminen Suomesta käsin olisi ollut mahdotonta. Kumppa-nit ovat olleet suomalaisuutta henkiviin tiloihin tyytyväisiä. Alangon mukaan Kirnun edustusti-lojen käyttöprosentti on ollut noin 85 %.

kaikki ennätykset rikki

Shanghai Expoon osallistui myös ennätysmää-rä maita ja muita tahoja; kaikkiaan edustettuina oli 189 maata ja 57 kansainvälistä organisaatio-ta. Hurjia olivat myös maailmannäyttelyn kävijä-määrät: näyttelyalueella vieraili yli 70 miljoonaa messuvierasta, joista Suomen paviljonki kiinnos-ti Suomen pääkomissaari Pertti Huitun mukaan noin kahdeksaa prosenttia messukävijöistä. Kävi-jämäärä siis ylitti Suomen väkiluvun.

– Onnistuimme kokonaisuutena saavutta-maan kaikki tavoitteet ja jokainen päivä täällä on ollut historiaa. Jatkoa ajatellen on kuitenkin syytä muistaa, että ennätysten rikkomista Shanghaissa on vaikea suhteuttaa tuleviin vastaaviin tapahtu-miin. Olemme Kiinassa, joka on maailman väki-rikkain maa ja jossa on vauhdilla eteenpäin mene-vä talous, Alanko muistuttaa.

Mittava ponnistus

Alangon näkemyksen mukaan maailmannäytte-ly on ollut Kiinalle jopa suurempi ponnistus kuin Pekingin olympialaiset.

– Tämä on ollut ajallisesti pitkä ja haasteelli-nen hanke. Täällä ovat olleet edustettuina kaik-ki maailman maat uusimman teknologian, tietei-den, osaamisen ja kaupan näkökulmasta. Mitta-kaava on siis valtava.

Uusi kiina

Kiinalaiset ovat ylpeitä Shanghain maailman-näyttelystä.

– Kiinalainen keskiluokka kasvaa hurjaa vauh-tia ja kulutustavat muuttuvat jatkuvasti. Myös käsi-te Made in China on saamassa uuden merkityksen. Täällä ollaan hyvin tietoisia laadusta ja ympäris-töasioista, kestävästä kehityksestä sekä siitä miten Kiinan tulee huolehtia omasta maastaan, väestös-tään ja sitä kautta koko maapallon hyvinvoinnista. Shanghain maailmannäyttelyn teema ”Better city, Better life” on siis ollut osuva valinta.

– Se sopii tänne erittäin hyvin. Kiinaanhan ra-kennetaan tulevaisuuden kaupunkeja. Kiina halu-aa myös profiloitua entistä vahvemmin kehityk-sen kärjessä olevana maana, eikä niinkään halpa-tuotannon maana, Alanko kertoo.

kohderyhmänä kiinalainen keskiluokka

– On myös tärkeää muistaa, että Shanghain maa-ilmannäyttelyä ei rakennettu länsimaalaisille, vaan kiinalaiselle keskiluokalle, joka on näin saa-nut ensi kosketuksen Suomeen ja muihin maail-mannäyttelyssä esillä oleviin maihin. Alangon mukaan tekijätiimille olikin antoisaa seurata kii-nalaisten reagointia ja käyttäytymistä näyttelyti-lassa.

– Se on ollut avartavaa jopa vanhoille Kiinan kaupan konkareille.

Maailmannäyttelyssä oli kuitenkin havaitta-vissa näkökulmaeroja eri maiden kesken.

– Jotkut maat olivat valinneet matkailuteeman ja heiltä oli ehkä unohtunut maailmannäyttelyn varsinainen teema. Suomen paviljonki edusti

puhtaasti näyttelyn teemaa; se ilmensi sitä hyvin. Suomen paviljongin oma teema oli Sharing inspi-ration eli kuinka suomalaista kestävän kehityk-sen osaamista ja innostavaa otetta voidaan jakaa eteenpäin.

kiitetty kielitaito

Käytäntö osoitti, että paikallisten kielitaidon puu-te on yksi hankaloittava tekijä Kiinassa.

– Onneksi ydintiimissämme oli henkilöitä, jotka puhuvat täydellistä kiinaa. Olemme näin voineet ko-kea läheisemmin kiinalaisen kulttuurin. Se on tär-keää myös täällä toimiville suomalaisille yrityksille eli maassa maan tavalla, neuvoo Alanko. • mH

Shanghain maailmannäyttely oli

Suomen paviljonki:

• Maailmannäyttelyiden katto-organisaatio BIE (Bureau International des Expositions) palkitsi 30. lokakuuta Suomen paviljongin kokoluokassaan suunnittelultaan ja arkkitehtuuriltaan parhaaksi paviljongiksi Shanghain maailmannäyttelyssä.

• Suomen paviljonki, kirnu, on herättänyt jo ennen

palkitsemista runsaasti positiivista huomiota näyttävällä ulkomuodollaan. paviljonki on saanut inspiraationsa luonnosta ja nimetty hiidenkirnun mukaan.

• BIE:n raati arvioi paviljonkeja kolmessa eri kate-goriassa; paviljongin suunnittelu ja arkkitehtuuri, näyttelyn toteutus ja kävijäystävällisyys sekä maailmannäyttelyn teeman ”Better City, Better Life” toteuttaminen.

• Suomen voittamassa palkintokategoriassa arvosteluperusteina olivat myös toteutettujen ratkaisujen innovatiivisuus sekä arkkitehtuurin ja näyttelyn houkuttelevuus.

Lähde: www.finpro.fi

Shanghain maailmannäyttelyä ei rakennettu länsimaalaisille, vaan kiinalaiselle keskiluokalle, joka on näin saanut ensi kosketuksen Suomeen.

Suomen maailmannäyttelylle asettamat tavoitteet toteutuivat yli odotusten.

kuva

t: Fi

npro



– Megatrendeinä Kiinassa näkyy jatkuva kau-pungistuminen, kasvava keskiluokka sekä toi-menpiteet ympäristö- ja energiaohjelmien rat-kaisemiseksi, Finpron Pekingin vientikeskuk-sen päällikkö Eija Tynkkynen kiteytti Helsin-gissä pidetyssä Finpron vientiseminaarissa marraskuussa.

– Kiinan osalta kannattaa muistaa, että maassa on monta markkinaa ja aluetta. Sekä se, että Kiinassa jo toimivat yritykset tähyile-vät Kiinan uusille kasvualueille.

Kiinan talous onkin murroksessa kun BKT kasvaa yli yhdeksän prosentin vuosivauhtia, vaikka vienti ja tuonti romahtivat viidennek-sen vuoden 2009 alkupuoliskolla. Paradoksin selittää Kiinan sisämarkkinan voimakas kas-vu sekä voimakas ja nopeasti aloitettu talous-elvytys.

Uusi kiina odottaa

Tynkkynen muistuttaa, että Kiinan sisämark-kina ulottuu sisämaan kehittymättömästä maaseudusta itärannikon korkean teknolo-gian keskuksiin.

– Usein puhutaan vain rannikon suurista kaupungeista, koska suuri osa Kiinassa toimi-vista suomalaisyrityksistä toimii tällä alueel-

la. Kiinaan nousee vauhdilla uusia kaupunke-ja sisämaan provinsseihin, joihin kannattaa tähyillä. Tynkkynen mainitsee myös Koillis-Kiinan, joka on ilmasto-olosuhteiltaan Suo-men kaltainen.

– Siellä voisi olla kysyntää suomalaisten tal-viosaamiselle.

Tie kiinaan

Shanghai profiloituu yhä enemmän tärkeäk-si finanssikaupungiksi, mikä tarkoittaa että pankki- ja rahoitussektorille suunnattujen pal-veluiden mahdollisuudet ovat siellä.

– Esimerkiksi tietoturvaratkaisujen asiak-kaat löytyvät Shanghaista. Tynkkynen kertoi, että monen yrityksen tie Kiinaan on löytynyt

tarjoamalla palvelua ensin Kiinassa toimival-le kansainväliselle yritykselle. Seuraava askel on usein se, että etsitään muita kansainvälisiä asiakkaita ja sen jälkeen kiinalaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita maksamaan kansainväli-sestä teknologiasta.

vauraus ja kasvuvauhti kiihtyy

Kiinalaisten kotitalouksien ostovoiman odote-taan edelleen kohenevan.

– Vauras väestönosa on väestömääräises-ti suuri ja kulutustavaramarkkina kasvaa lä-hitulevaisuudessa huimasti, vaikka kiinalai-set ovatkin perinteisesti säästäväistä kansaa. Luksus- ja brändituotteet kasvattavat suosio-taan, sillä kiinalaiset ovat hyvin laatutietoisia. Tuotteiden aitouden todentamiselle olisikin Kiinassa valtava markkina.

Myös investointikysynnän oletetaan pysy-vän jatkossakin vahvana, kun tarpeet infra-struktuurin kehittämiselle ja asuinrakenta-miselle ovat valtaisat.

– Jos on nähnyt Kiinan 20 vuotta sitten, ei tunnista tämän päivän Kiinaa. Voimme vain arvailla, millaisen Kiinan näemme 20 vuoden kuluttua, mikäli vauhti jatkuu samanlaisena. • mH

Made in new Chinakiinassa toimivien ja sinne tähtäävien yritysten on syytä tähyillä myös kiinan uusille alueille.

• Energiatehokkuuden lisääminen Energiatehokkuutta lisätään rakennuksissa ja teollisuudessa. Vihreän rakentamisen ratkaisuja ja teollisuuden energiatehokkaita prosesseja, koneita ja laitteita kaivataan.

• liikenneratkaisuja kehitetään voimakkaasti Erityinen painopiste on rautateissä.

• kiina kasvattaa korkean teknologian keskuksiaan Yhteistyömahdollisuuksia tiede- ja teknolo-giapuistojen kanssa. Kotoperäisen innovaatio-toiminnan voimakas tukeminen on kasvussa.

• mobiili- ja internet pohjaiset kulutta-japalvelut, virtuaaliverkostot ja liike-elämän palvelut lisääntyvät Erityisesti online-ostosten tekeminen lisään-tyy voimakkaasti.

• kiinan terveydenhoitosektori on voi-makkaassa kehitys- ja muutosvaiheessa Suomalaisilla on hyvää osaamista kansantau-tien ja erityisesti diabeteksen hoitamisesta.

• kaupungit kehittyvät Suomalaisella arkkitehtuurilla ja puuraken-tamisella olisi hyvä mahdollisuus julkisten rakennusten peruskorjauksessa tai uudelleen rakentamisessa. Energiatehokkuuden osaami-selle ja ympäristöystävällisille ratkaisuille on tarvetta.

• Aikuiskoulutus Koulutuspalveluiden viennille on mahdolli-suuksia sekä aikuiskoulutuksen osaamisen alu-eella että ammatillisessa jatkokoulutuksessa.

• Rahoitussektori kasvaa Pankki- ja rahoitussektorin tietotekniikan osaaminen, mm. tietoturvan, sähköisten maksujen ja laskujen sekä pankkiohjelmistojen alue.

• kiina tarvitsee raaka-aineita Puutavaran välityskauppaa tehdään jo, mutta mahdollisuuksia huomattavasti laajempaan toimintaan.

kehityssuunnat ja niiden luomat mahdollisuudet:

Lähde: Changes forecast in the russian, Chinese and Indian operating environments from the viewpoint of small and middle-sized enterprises in Uusimaa, 22/2010, publications of Uusimaa Centre for Economic Deve-lopment, Transport and the Environment

• kiina panostaa ympäristöongelmien ratkaisemiseen Teollisuuden jätevirtojen hyötykäyttö, teolli-suuden jäteongelmien ratkaisut, tuotantote-hokkuus, yhdyskuntajätteen käsittelylaitteistot.

• länsi- ja keski-kiinan kehittäminen Suurien maakuntien isoissa kehitysohjelmissa tarvitaan kaikkea. Erityisiä mahdollisuuksia voisi olla kaukokartoitukseen ja maanmittauk-seen liittyvillä palveluilla, laitteilla ja konsul-toinnilla.

• kaupungistuva yhteiskunta ja varakas kuluttajasektori Varakkaat kaupunkilaiset haluavat moderneja kuluttajatuotteita. Orgaaniset ja funktionaa-liset ruokatarvikkeet ovat tulossa muotiin. Ruokaturvallisuus on tärkeää.


Suomalainen yritys on Kiinassa ja Venäjällä haluttu yhteistyö-kumppani, mutta harva näille markkinoille pyrkivä löytää tar-vittavia kontakteja yksin. VTT tasoittaa suomalaisyritysten al-kutaivalta tarjoamalla projek-teissaan mahdollisuutta tutus-tua paikallisiin toimijoihin.

– Kaikkea taustatyötä ei tar-vitse tehdä itse. Paikalliset kumppanit tuntevat olosuhteet, joten heihin tutustumalla sääs-tää paljon aikaa, sanoo asiakas-päällikkö Jyri Nieminen.

Kiinassa ja Venäjällä VTT toteuttaa koko ajan projekteja paikallisten viranomaisten ja yliopistojen kanssa, joissa sel-vitetään suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia. Esi-merkiksi Kiinan projekteihin on osallistunut viime vuosina 30-40 suomalaisyritystä.

– Tarjoamme yritykselle ti-laisuutta selvittää omia mah-dollisuuksiaan, mutta jatko on yrityksestä itsestään kiinni. Jotkut ovat onnistuneet luo-maan merkittävääkin liiketoi-mintaa, Nieminen kertoo.

pienikin yritys voi menestyä

Kiinassa ollaan tällä hetkellä erityisen kiinnostu-neita ympäristötehokkaasta rakentamisesta. Nie-minen mainitsee esimerkkinä tuoreen projektin, jossa suunniteltiin ja toteutettiin energiatehokas kerrostalo.

Toisaalta kiinalaisille viranomaisille on tehty suunnitelma kokonaisesta ekokaupungista. Pro-jektissa analysoitiin energiatehokasta teknologi-aa ja sen vaikutuksia kaupungin energiankäyt-töön ja kustannuksiin. Todettiin, että investoi-malla energiatehokkaaseen ratkaisuun saatiin jo-pa vuosituottoa.

– Siellä vaihtoehtona on kivihiilivoima, joten energiankäyttö on peruskerrostalossa hulvaton-ta. Vertasimme myös kaupungin rakentamisen ai-heuttamaa ympäristökuormaa ja käytön aiheutta-maa kuormaa. Johtopäätöksenä oli, että elinkaari-ajattelulla on järkevämpi tehdä uusiutuva vaihto-ehto, Nieminen erittelee.

Nieminen muistuttaa, että kansainvälisil-lä markkinoilla voi menestyä myös pieni yritys.

Kiinassa vesihuoltotekniikan toimialalla on mo-ni pieni suomalaisyritys onnistunut vakiinnutta-maan asemansa.

Toki on muistettava, että uuden liiketoiminnan aloittaminen vie aikaa.

– Yrityksen pitää määritellä tarkkaan omat tar-peensa ja tavoitteensa. Erityisesti Kiinassa on tär-keää, että sinut tunnetaan. Siinä hyvä paikallinen kumppani on avainasemassa. Sen jälkeen asiat al-kavat edetä.

kustannustehokkaita ratkaisuja tarvitaan

Kiinassa kysyntää on hyvin erilaisille rakennus-alan toimijoille. Nieminen huomauttaa, että tar-vetta on esimerkiksi kaupungin energiatehokkaal-le kaavasuunnittelulle. Kiinassa rakennetaan koko ajan uusia alueita, joiden mittakaava on valtava.

– Kaikki asunnot eivät voi olla hulppeita, joten kaivataan kustannustehokkaita perusratkaisuja, joita voidaan toteuttaa siellä edullisesti. Yritys jol-la on toimiva konsepti Suomessa, voi hyvin saada

sen toimimaan myös muualla. Suomalaisyritykselle antaa etu-

lyöntiaseman myös kotimaan il-masto.

– Kiinassa on erilaisia ilmasto-alueita, joten muun muassa kylmiin olosuhteisiin kehitetyt ikkunarat-kaisut ja talotekniikkaratkaisut ovat siellä kysyttyjä, hän sanoo.

Ekologisuus kiinnostaa yhä enemmän venäjällä

Kiina on suomalaisyrityksille vielä uusi alue, mutta Venäjällä on toimit-tu jo pidempään. Nieminen näkee, että moni uskaltautuu mieluummin naapurimaahan siksi, että Venäjä on maantieteellisesti lähempänä, mut-ta myös muiden suomalaisyritysten esimerkki innostaa.

Juuri päättyneessä projektissa VTT oli mukana selvittämässä Pietarin kehitty-mistä ympäristönäkökulman kautta. Tämä avasi mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan toi-mijoille.

– Sen yhteydessä järjestettiin tilaisuuksia, jois-sa suomalaisilla yrityksillä oli mahdollisuus tu-tustua paikallisiin toimijoihin.

Uusin projekti pyrkii luomaan suomalaisyri-tyksille mahdollisuuksia suurten asuinalueiden rakentamiseen. Nieminen huomauttaa, että tarve saada maahan suomalaisia yrittäjiä on kova.

– Ympäristökysymykset ovat nousussa myös Venäjällä, joten rakentamiseen kaivataan uusia ratkaisuja. Toisaalta myös turvallisuusnäkökoh-dat ovat vielä vahvoja. • lt

Suomalaisyritys on haluttu kumppani

Ekotehokkaalle rakentamiselle riittää kysyntää kiinassa ja venäjällä. vTT auttaa pieniäkin suomalaisyrityksiä kartoittamaan mahdollisuuksiaan.

www.vtt.fi

Miaofeng Mountain Town EcoCity rakennetaan vuoristoon jo käytössä oleville alueille. käytöstä poistetut kivilouhokset tarjoavat mahdollisuuden rakentaa moderneja ja energiatehokkaita asuntoja ekokaupungin uusille ja nykyisille asukkaille.

kiinan projekteihin on osallistunut viime vuosina 30-40 suomalaisyritystä.


Pääomasijoittaminen vientiyritysten veturina

pääomasijoittaminen on aina sekä riski että mahdollisuus. kohdeyritykselle se on usein toiminnan elinehto. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy toimii linkkinä cleantech-alan yritysten ja sijoittajien välillä.

kasvavat markkinat houkuttavat cleantechiä maailmalle

Pärjääminen ja pääseminen maailmanmarkki-noille ovat monelle yritykselle elinehto. Clean-tech-alalla Suomi on kansainvälisesti korkeal-le rankattu maa. Jatkuvasti kovenevat markkinat tarkoittavat entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita, mutta ennen kaikkea osaavia tausta-voimia. Osavastuun paletista kantaa Pohjoismai-den johtava cleantech-teknologiakeskus, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy.

– Tavoitteenamme on auttaa ja tukea clean-tech-yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille mark-kinoille. Meillä on laajat verkostot, osaaminen se-kä valmiit konseptit, joiden avulla viemme kluste-rimme yrityksiä myös maan rajojen ulkopuolelle, Cleantech-klusterin johtaja Mari Pantsar-Kallio toteaa.

Cleantech on noussut kysynnän myötä yhdek-si pääomasijoittamisen kärkikohteista. Ala selvisi kohtalaisen kuivin jaloin taantumasta ja nousi uu-delleenjaossa sijoituskategorioiden kärkikastiin.

– Tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille parempia vientimahdollisuuksia. Meidän tehtä-vänämme on toimia linkkinä yritysten ja pääoma-sijoittajien välissä, Pantsar-Kallio selventää.

Monen tekijän summa

Pääomasijoittamisen edistäminen suomalaisille cleantech-yrityksille on yksi Lahden tiede- ja yri-tyspuiston palveluista. Tyypillisimmillään sijoitta-ja löytyy kohdemaasta, osaomistuksen muodossa.

– Potentiaali on valtava, johtuen globaaleista tekijöistä kuten ilmastonmuutos ja väestönkas-vu. Cleantech-aloista aurinkoenergia oli pitkään kiinnostuksen kärjessä, nyt nousevia tähtiä ovat liikenteen sähköistymiseen liittyvä teknologia se-kä energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ja pal-velut. Myös ns. älykkäät sähköverkot tekevät voi-makkaasti tuloaan, cleantech-yritysten pääoma-

sijoituspalveluista vastaava kehittämispäällikkö Mika Sulkinoja kertoo.

Sulkinoja on huomannut, että pääomasijoitta-misen kartalla cleantech nähdään kiinnostavana, mutta vieläkin hieman riskialttiina toimialana. Taloudellisia riskejä suurempia ovat poliittiset ja lainsäädännölliset hidasteet.

– Paikallinen lainsäädäntö on usein kaksiteräi-nen miekka: poliittiset päätökset toimivat kysyn-nän veturina, mutta hallitusten ja tukipolitiikan muuttuessa ympäristöalan toimijat ovat vaarassa menettää asemiaan.

Cleantech-investoinneissa määrittävin tekijä on liiketoimintamalli. Seuraavaksi tulevat tekno-

logian toimivuus, markkinoiden olemassaolo se-kä tiimin osaaminen ja sitoutuminen.

– Tuottoa pääomalle odotetaan 4 - 7 vuoden si-sällä. Tässä on poikkeavuutta esimerkiksi suhtees-sa IT-alaan, jossa raha alkaa poikia jo varhaisem-massa vaiheessa, Sulkinoja sanoo ja kertoo, että cleantech-yritysten tuotto-odotusten kanssa sijoit-tajat ovat oppineet olemaan kärsivällisempiä.

Mutta ennen kuin tähän on päästy, eri osapuol-ten tulee löytää toisensa.

– Olemme järjestäneet Cleantech Venture Day -tapahtuman viisi kertaa. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja tapahtuman suosio on kasvanut jo-ka vuosi. Olemme laskeneet, että jopa 70 prosent-tia tilaisuudessa esiintyneistä yrityksistä on saa-

nut kahden vuoden sisällä pääomaruiskeen. Lah-den tiede- ja yrityspuisto ei itse sijoita, mutta seu-raamme ja analysoimme tiivisti alan kehitystä.

Lahden Cleantech Venture -tapahtumissa on ollut mukana pääomasijoittajia Suomesta ja muis-ta Pohjoismaista, Yhdysvalloista, Euroopasta se-kä Venäjältä ja Kiinasta.

– Pääomasijoittamisen markkinoita ja kohde-yrityksiä ajatellen cleantech on ehdottomasti yksi kiinnostavimmista toimialoista.

kiina kiinnostaa..

Teknologian tulevana suurvaltana Kiinasta on ko-vaa vauhtia tulossa maailman suurin cleantech-tekniikkaa tarvitseva maa. Myös Kiinan rooli ym-päristöteknologiaa itse tuottavana ja kehittävänä valtiona on kasvussa.

– Seuraavan 5 – 10 vuoden aikana suomalaisten yritysten on paalutettava itselleen vakaa asema Kiinan cleantech-markkinoilla, Ari Makkonen, Kiina-klusterin operatiivinen johtaja sanoo.

– Vahvimmat mahdollisuudet ovat energiate-hokkuuden ja uusiutuvan energian sektoreilla se-kä perinteisillä ympäristötekniikan aloilla.

Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoimassa FECC-hankkeessa tavoitellaan kiinalaisten sijoi-tusten kumulatiivista määrää cleantech-sektorilla miljardin euron tasolle vuoteen 2020 mennessä.

– Kiinalaiset osaavat vaatia huipputekniikkaa, mutta myös yritysten luotettavuus painaa vaaka-kupissa, Makkonen sanoo.

Suomalaisten yritysten ja kiinalaisten sijoit-tajien yhteen saattamisen keinoina Makkonen mainitsee Cleantech Venture Day n lisäksi muut ”match-making” -tilaisuudet, kuten seminaarit ja messut niin Kiinassa kuin Suomessa.

– Käytämme hyväksi myös valmiita kontakte-jamme ja kumppaneita, joille esittelemme poten-

kuvassa vasemmalta päivi Menard, Yu Wang, nina Harjula, Esa Ekholm, Mari pantsar-kallio, Jari kuivanen, ari Makkonen, Mika Sulkinoja ja Salem Banafa.

jopa 70 prosenttia tilaisuu-dessa esiintyneistä yrityksis-tä on saanut kahden vuoden sisällä pääomaruiskeen.


tiaalisia, suomalaisia kasvuyrityksiä. FECC:llä on kumppanuussopimus mm. yksityisen pää-omasijoitusyhtiö Juno Capital Groupin kanssa. Syyskuussa esittelimme Kiinan ”superministe-riön” NDRC:n Suomessa vierailleelle teknisel-le delegaatiolle 25 cleantech-yritystä. Nyt työ jatkuu konkreettisella tasolla näiden yritysten saattamiseksi kaupalliselle asteelle.

Finpron arvion mukaan cleantech-viennin taso Kiinaan on jo 800 M€ vuodessa. Kasvua tavoitellaan vähintään 20 %:a.

– Toukokuussa Pekingissä järjestetyssä Cleantech-seminaarissa FECC:n kumppaniyri-tykset solmivat 1,5 miljardin arvosta sopimuk-sia. Suurimmat suomalaiset meneillään olevat cleantech-hankkeet Kiinassa ovat ”ecocity”- hankkeita. Suomalaiset yritykset ovat mukana jopa 16 miljardin euron hankkeissa. Näiden to-teutumisessa myös FECC on ollut merkittäväl-lä panoksella mukana, Makkonen toteaa.

..venäjä vetää

Lahden tiede- ja yrityspuistolle cleantech-alan Venäjä-ohjelma siirtyi Sitralta vuonna 2008. Venäjä-ohjelman vetäjä Salem Banafa mainit-see, että maantieteellisestä läheisyydestä huo-limatta Venäjälle ei kannata lähteä ilman ym-märrystä paikallisesta sielunmaisemasta.

– Kieli- ja kulttuurierot tulee aina ymmär-tää, ennen kuin lähtee yhteistyöhön vieraisiin maihin.

Suomesta Venäjälle viedään pääosin ener-giatehokkuuden-, ympäristöteknologian- ja ve-sisektorin osaamista.

– Venäjä-ohjelmassa mukana ovat mm. Las-sila & Tikanoja Oyj jätehuoltopuolella sekä On-ninen Oy ja Oilon Oy energiasektorilla. Yleen-sä klusterissamme toimivat yritykset ovat jo

alansa merkittäviä osaajia, jotka haluavat vie-dä tietotaitoaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Toki taustalla on aina myös liiketaloudellinen näkökulma, Banafa toteaa.

Perusperiaatteena paikallisten toimijoiden pääomasijoittamispäätökselle on suomalai-sen yhteistyöyrityksen kiinnostus kohdemaan markkinoita kohtaan.

– Paikallisten yhteistyökumppaneiden valin-ta on meidän erikoisosaamisalamme. Avaam-me ovia, jotka muuten voisi pysyä suljettuina.

Isot pyörät pyörimään

Esimerkkinä Banafa mainitsee tamperelaisen, hyötyajoneuvojen rakentamiseen erikoistu-neen Pajakulma Oy:n. Lahden tiede- ja yritys-puisto, asiakasyritys ja tatarstanilainen part-neri kirjoittivat aiepöytäkirjan helmikuus-sa 2010. Tapahtumasta reilun puolen vuoden päästä yhteistyökumppanit sopivat jatkoku-vioista.

– Meillä oli jo tietoa maailman suurimmas-ta kuorma-autojen valmistajayrityksestä, Ka-mazista. Nyt meillä on yhteistyöprojekti käyn-nissä tatarstanilaisen Yugo Vostokin kanssa ja odottelemme siirtymistä käytännön toimiin. Tulemme yhdessä valmistamaan vaihtolava-laitteita Kamazin kuorma-autoihin, Pajakulma Oy:n ratkaisumyyjä Juha Onnelainen kertoo.

Bisneksen laajentaminen Venäjälle sai alku-sykäyksen Lahden tiede- ja yrityspuiston jär-jestämästä Lahden alueen yrittäjille suunna-tusta messutapahtumasta.

– Pääsimme mukaan Venäjä-klusterin toi-mintaan. Toiminta tuskin olisi johtanut tä-hän lopputulokseen ilman saamaamme tu-kea ja yhteistyökuvioita, Onnelainen kiittelee. • HO

lahden tiede- ja yrityspuisto Oy• Perustettu vuonna 1991 • Henkilöstöä noin 50• Pohjoismaiden johtava cleantech-keskus• Johtaa Suomen cleantech-alan osaamiskluste-

ria sekä cleantech-ohjelmia Kiinassa (FECC), Venäjällä ja Intiassa

• Järjestää rahoitusta, tapahtumia ja kontakteja cleantech-kasvuyrityksille

Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, proses-seja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähen-tävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaiku-tuksia. Termiin rinnastetaan usein myös parempi laatu, tehokkuus, tuottavuus ja innovatiivisuus.

www.lahtisbp.fi

• Chempolis Oy

Chempolis on erikoistunut energiaomavaraisten ja ympäristöystävällisten biojalostusteknologi-oiden sekä tuotantoratkaisujen valmistamiseen teollisuuden tarpeisiin. Tuoteperheen avaintek-nologioita ovat formicofib™, jolla tuotetaan ei-puuperäisistä kasveista sellua paperinvalmistuk-seen, sekä formicobio™, jolla tuotetaan ei-ruoka-peräisistä kasveista bioetanolia liikennepolttoai-neeksi.

Chempolis lisensoi patentoitujaan teknologioi-ta, toimittaa avainprosesseja ja vastaa tuotantolai-tosten suunnittelusta, hankinnoista ja käyttöön-otosta. Vuonna 2009 Chempolis käynnisti Oulus-sa biojalostamon, joka toimii myös teknologia- ja tutkimuskeskuksena.

– Uskomme voimakkaaseen kasvuun lähivuo-sina erityisesti Asia & Pacific -alueella. Suuren vä-estömäärän johdosta erilaisia elintarviketuotan-non sivutuotteena syntyviä biomassoja on run-saasti ja edullisesti saatavilla. Chempolis hakee pääomistusta yhtiöön seuraavan puolenvuoden kuluessa. Cleantech Venture Day -tilaisuudet ovat meille erinomaisia verkottumismahdollisuuksia”, toimitusjohtaja Pasi Rousu toteaa.

• Wiser Oy

Lahtelainen Wiser Oy tarjoaa patentoimaansa flotaatiotekniikkaa (DAF) vesien puhdistukseen kiintoaineesta sekä kehittämäänsä hapetinta ve-sien hapetukseen, ilmastukseen ja sekoitukseen. Flotaatiolla poistetaan nesteestä tyypillisesti ras-va ja öljy, väri ja humus sekä muu kemiallisesti sa-ostettu sakka, esim. fosfori. Menetelmä soveltuu veden kemialliseen käsittelyyn ja myös raaka-ai-neiden talteenottoon. Vedenkäsittelyn ohella Wi-ser Oy:n osaamisalueeseen kuuluu kaasujen kä-sittely, jota voidaan soveltaa mm. laivojen pako-kaasujen rikinpoistoon. Yritys toimii pääosin ko-timaan markkinoilla.

– Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy teki meille Pohjoismaita ja lähimarkkinoita koskevan mark-kinaselvityksen talvella 2010. Saatujen kontaktien avulla olemme päässeet verkottumaan useiden paikallisten toimijoiden kanssa, myös Venäjän markkinoista kiinnostuneen Wiserin toimitus-johtaja Jan Rönnberg kiittelee.

• Picosun Oy

Picosun tekee Atomikerroskasvatus (ALD)-reak-toreita maailmanlaajuisille markkinoille. ALD:n on kehittänyt Picosunin hallituksen jäsen TkT Tuomo Suntola vuonna 1974 alun perin EL-litteä-näyttöjen valmistukseen.

– ALD-reaktoreitamme voidaan käyttää mm. elektroniikassa, aurinko- ja polttokennojen val-mistukseen sekä kierrätettävien pakkausmateri-aalien tekemiseen. Toimintamme on kasvusuun-taista. Saimme Cleantech Venture Day:stä useita uusia kansainvälisiä kontakteja, ideoita sekä yh-teistyömahdollisuuksia”, toimitusjohtaja Juhana Kostamo sanoo.

venäjä-ohjelmassa mukana ovat mm. Lassila & Tikan-oja Oyj jätehuoltopuolella sekä Onninen Oy ja Oilon Oy energiasektorilla, kertoo venäjä-ohjelman vetäjä Salem Banafa.


Finnfund kannustaa kehittyville markkinoille

moni suomalaisyritys on viime vuosina hakenut jalansijaa Kiinan ja Inti-

an suunnalta. Yritysten hankkeita kehitysmaissa rahoittava Finnfund rohkaisee katsomaan myös uusille kasvumarkkinoille Vietnamista ja Bangladeshista Keniaan ja Peruun.

Finnfund, viralliselta nimeltään Teollisen yhteistyön rahasto Oy, on valtion omistama kehitysrahoitus-yhtiö. Viime vuonna yhtiö teki 32 uutta rahoituspäätöstä yhteensä yli 150 miljoonan euron arvosta. Kaik-kiaan yhtiö on nyt mukana noin 140 hankkeessa, jotka sijaitsevat 25 eri maassa.

Viime vuosina Finnfund on ra-hoittanut muun muassa konepaja- ja elektroniikkateollisuutta Kiinassa, lääketehdasta Keniassa, vanhojen teollisuuslaitosten modernisointia Intiassa ja Ukrainassa, metsähank-keita Afrikassa ja Etelä-Amerikas-sa, maataloustuotteiden jalostusta Venäjällä sekä uusiutuvaa energiaa Thaimaassa ja Keski-Amerikassa.

Noin joka kolmannessa Finnfun-din rahoittamassa hankkeessa on kyse suomalaisten yritysten etabloi-tumisesta kehitysmaihin ja monissa muissa suomalaiset yritykset ovat mukana teknologian toimittajina tai muissa rooleissa.

– Länsimaissa tuotanto ei ole vielä palannut finanssikriisiä edeltäneel-le tasolle, mutta kehitysmaissa not-kahdus jäi pieneksi ja vahva kasvu jatkuu. Yhä useampien suomalais-yritysten onkin nyt aika hakea kas-vumahdollisuuksia uusilta mark-kinoilta ja katsoa vaikkapa Vietna-miin, Keski-Aasiaan, Balkanille, Pe-ruun, Kolumbiaan sekä Afrikkaan, esimerkiksi Egyptiin tai Nigeriaan,

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi vihjaa.

kokenut ja pitkäjänteinen rahoituskumppani

Finnfund lähtee kansainvälistymis-hankkeisiin markkinaehtoisen riski-rahoituksen tarjoajana, kehitysmai-den olot tuntevana ja pitkäjänteise-nä yhteistyökumppanina. Rahoitus voi olla osakepääomaa, investointi-lainaa tai välirahoitusta. Finnfund voi myös toimia takaajana paikallis-ten rahoittajien suuntaan.

Rahoituspäätösten kriteereissä korostuvat liiketoiminnan kannatta-vuus, hankkeen ympäristö- ja yhteis-kuntavastuu sekä kehitysvaikutuk-set kohdemaassa. Finnfund on vuo-sien varrella auttanut sekä Metson ja Wärtsilän kaltaisia suuryrityksiä et-tä varsinkin pienempiä yrityksiä nii-den kansainvälistymishankkeissa.

– Rahoituspäätösten valmisteluun kuluu yleensä aikaa 4-8 kuukautta ja rahoitushaarukka liikkuu 1-10 mil-joonan euron välillä. Yleensä olem-me hankkeissa mukana korkeintaan samalla osuudella kuin hanketta ve-tävä yritys itse, kertoo Jaakko Kan-gasniemi.

Uusia asiakkaita haetaan etenkin keskisuurista kansainvälistyvistä suomalaisyrityksistä sekä niiden yh-teistyökumppaneista kehitysmaissa ja Venäjällä. •

www.finnfund.fi

Afrikka – nousevien mahdollisuuksien manner kaupalliset ja poliittiset löytöretket afrikkaan ovat täydessä vauhdissa. afrikka on kuin raaka timantti, jota kaikki haluavat päästä hiomaan. Suomalaiselle monipuoliselle osaamiselle on afrikassa nyt kysyntää.

kohti rajatonta afrikkaa

Afrikka ei ole yksi jättimäinen markkina-alue, vaan valtava hetero-geeninen manner. Jokaisella sen 53 valtiolla on omat luonteenpiir-teensä. Afrikka on sekoitus geopoliittisia, kielellisiä, taloudellisia ja kulttuurisia alueita. Tyypillisesti tämä maailman toiseksi suurin maanosa jaetaan Saharan etelä- ja pohjoispuoliseen alueeseen. Af-rikan alueellinen integraatio etenee nyt nopeasti, sitä vauhdittavat myös Afrikan kehityspankin ja maailmanpankin panostukset. Yh-teinen Afrikan valuutta on pitkän tähtäimen tavoitteena.

katastrofiuutisten varjosta talouskasvuun

Afrikan kehityspankki ennustaa Afrikan kasvavan Aasian jälkeen nopeimmin tänä vuonna.

Erityisen kiinnostavaksi talousalueeksi Afrikan tekevät etenkin Kiinan ja Intian kasvavat sijoitukset alueelle.

Afrikan valtioista nousee nyt varteenotettavia globaaleja kilpai-lijoita. Nopeasti kehittyviä maita ovat mm. Etelä-Afrikka, Marok-ko, Egypti, Nigeria, Kenia, Angola ja Ghana. Osassa luonnonvarat nostavat taloutta, osassa demokratia ja perustuslaki tasoittavat tie-tä talouskasvulle.

Infrastruktuurin uudistaminen jättipanostuksena

Yli puolet Afrikan kehityspankin rahoituksesta suuntautuu infra-struktuurin uudistamiseen, kuten maanteiden, satamien, lentokent-tien ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Öljy- ja kaasuputkien rakentamisen lisäksi luotettavan energiantuotannon turvaaminen on yritystoiminnalle elintärkeää. Sähkökatkot ovat arkipäivää, ja vain joka neljäs afrikkalainen on sähköverkon piirissä. Kännyköitä ladataan aurinkovoimalla.

Kehityspankin rahoittamista hankkeista hyötyvät myös suoma-laisyritykset, joita kutsutaan nyt rakentamaan mm. mobiilipalve-luita ja kehittämään uusiutuvia energianlähteitä. Osaamista tarvi-taan myös uudistamaan terveydenhuoltoa, kehittämään ympäristö- ja energiateknologiaa, jätehuoltoa sekä vauhdittamaan valmistavan teollisuuden nousua. Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä toimin-tamallien kehittäjille on kysyntää, samoin koulutus ja konsultointi vetää. Uusia nousevia bisnesalueita ovat ruokaturvallisuus ja puh-das vesi.

– Myös metsä- ja kaivosteollisuus sekä investointihyödykkeet, koneet ja materiaalin käsittely räätälöitynä paikallisiin olosuhtei-siin ovat kova juttu, Finpron Afrikka-tiimin projektipäällikkö Sep-po Keränen luettelee.

Finnfund on mukana noin 140 hankkeessa, jotka sijaitsevat 25 eri maassa.

kuva

: Fin

nfun

d

AFRikkA


Afrikka – nousevien mahdollisuuksien manner Mobiilinuorten langaton mannerSuurin osa mantereesta on mobiiliverkkojen varassa, kiinteän pu-helinverkon kattavuus on hajanaista ja laajakaistayhteydet ovat harvinaisia. Yli puolet afrikkalaisista elää alueella, jossa löytyy kännykän GSM-signaali.

Uusimmat langattomat ratkaisut ja netin käyttö kännykän kaut-ta yleistyvät nuorten kansoittamalla mantereella. Kehitystä edis-tävät mittavat valokaapelihankkeet, joita on rahoitettu myös EU:n tuella. Langattoman viestinnän nopea kehitys tarjoaa afrikkalaisil-le tilaisuuden hypätä uuden teknologian hyödyntämisessä useiden kehitysvaiheiden yli.

Mobiilipalveluja kehitetään tällä hetkellä suomalaisvoimin mm. terveydenhuoltoon, maatalouden paikallisiin satoja markkinaen-nusteisiin sekä maksupalveluun.

aasian tai alusmaiden kautta

Mutta miten lähestyä vielä tuntematonta Afrikkaa? Yksi vaihtoeh-to suomalaisyrityksille on tulla intialaisten ja kiinalaisten kanssa. Tämä toimii luonnollisesti parhaiten niiden suomalaisten firmojen kanssa, jotka ovat jo näissä maissa.

– Toinen tie Afrikkaan ovat sen entiset alusmaat, kuten esimerkiksi Portugalin kautta Angolaan. Finpro on verkostoitunut hyvin kaikissa gateway-maissa, Seppo Keränen Egyptin-toimistosta kertoo.

Suomalaisilta vientiyrityksiltä vaaditaan aktiivista paikallista läsnäoloa ja vahvaa aluetuntemusta – ja pitkäjänteisyyttä. Ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa ja paikallisia kumppaneita ei Af-rikkaan kannata lähteä.

Finpro tukee yhdessä suurlähetystöjen ja paikallisten toimijoi-den kanssa suomalaisten yritystoiminnan kansainvälistymistä Af-rikan mantereella. Tunisian ja Etelä-Afrikan täydennykseksi Fin-pro on käynnistänyt tänä vuonna vientikeskukset Egyptissä, Ni-geriassa ja Keniassa. • Sl

Afrikka tänään:

53 valtiota • 1 miljardi asukasta • 52 kaupungissa yli 1 miljoonaa asukasta • 23 % maapallon pinta-alasta • 60 % maailman viljelemättömästä viljelyskelpoisesta maa-alasta • Yhteenlaskettu BkT 1,6 biljoonaa dollaria (2008), vastaa Brasilian tai venäjän tasoa • 860 miljardia yhdistetyt kulutusmenot (2008) • 316 miljoonaa uutta matkapuhelinliittymää (vuodesta 2000) • Talouskasvultaan nousevia valtioita (miljoonaa asukasta): Etelä-afrikka (50), Marokko (32), Egypti (83), nigeria (155), kenia (40), angola (18,5), Ghana (24) •

Lähde: Finpro, Maailmanpankki

kuva

: rei

lika

Lánd

en

Suomen Matkatoimisto tulee jatkossa keskittymään täysin liikematkatoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Jaana Tammisto.

Suomen Matkatoimisto tunne-taan luotettavana brändinä ja toimijana. Hyvä maine, vaka-

us sekä tunnettuus toimivat yhdes-sä sen käyntikorttina.

Vuonna 1909 perustettu Suomen Matkatoimisto on Finnairin omis-tama liike- ja vapaa-ajanmatkoihin keskittyvä matkatoimisto. Matkois-ta 80 prosenttia kuuluu liikematkai-lun piiriin ja 20 prosenttia toteutuu vapaa-ajanmatkoina. Kuluvan vuo-den joulukuussa yrityksen toiminta-malliin on suunnitteilla muutoksia.

– Tarkoituksena olisi, että vapaa-ajantoiminnot erotettaisiin Suomen Matkatoimistosta ja siirrettäisiin osaksi Aurinkomatkoja. Konsernin näkökulmasta Suomen Matkatoi-misto keskittyisi liiketoimintakau-pan toteutuessa jatkossa ainoastaan liikematkatoimintaan. Selkeä focus yhteen ydinliiketoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Jaana Tammisto.

kokonaisvaltainen matkahallinnon prosessi

Vuonna 2011 Suomen Matkatoimisto palvelee yrityksiä kotimaassa kym-menellä paikkakunnalla suurimpi-en toimistojen sijaitessa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

– Tulemme panostamaan liike-matkaprosessin kehitykseen ja tä-hän liittyen meillä aloittaa vuoden alusta uusi kehityspäällikkö. Nyky-ään pelkkä matkalippujen myynti ei riitä, vaan työmme on matkusta-misen kokonaishallintaa, jolloin yri-tyksille tarjotaan palveluja matkojen suunnittelusta ja luottokorttiratkai-suista aina taloushallinnon osa-alu-eisiin. Luonnollisesti kaikki liike-matkustuksen ryhmä- ja kannuste-matkat ovat kehittyviä osia palvelu-kokonaisuudessa.

Liikematkatoimijan roolina on huolehtia kriisinhallinnasta ja mat-

kustajien turvallisuudesta. Erilaiset poikkeustilanteet on saatava mat-kustajien tietoon nopeasti etenkin, jos kyse on kriisiviestinnästä. Tie-dotuskanavana avainasemassa ovat mobiilipalvelut, joiden kautta mat-kustaja tavoitetaan nopeasti.

Tytäryhtiö Baltiassa

Suomen Matkatoimistolla on ollut 20 vuoden ajan Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Se on hankkinut merkittävän jalansijan etenkin Vi-rossa, jossa sillä on lähes 50 prosen-tin osuus markkinoista ja ehdoton markkinajohtajuus.

– Baltian toimintamme tukee suo-malaisten yritysten liikematkustusta koko Itämeren alueella. Yhteiset kehi-tysprojektimme näkyvät tulevaisuu-den toiminnassamme, Jaana Tammi-sto sanoo.

kansainvälinen partneruus tukena

Suomen Matkatoimiston merkittä-vänä yhteistyökumppanina toimii American Express Business Travel, globaali matkatoimistoketju, joka toimii 150 maassa.

– Kyseessä on erittäin vakavarai-nen toimija, jonka kanssa meillä on pitkäjänteinen yhteistyö. On otettava huomioon, että liikematka-asiakkais-tamme yli puolet on kansainvälisiä. Näin ollen American Express Busi-ness Travelin lähes 20 vuoden yhteis-työ on erittäin tärkeä asia meille mo-lemmille toimijoille. Erityisen stra-tegisen partnerin statuksen saimme kolme vuotta sitten, Jaana Tammisto kertoo. • kkn

Asiakasyrityksen mittainen kumppani

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmi-

minen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi

sopimuksen hyödystä koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla

vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta

meillä on tämä ymmärrys. Niinpä fi nanssi-

asioiden hoito sujuu avullamme

mutkattomasti maassa kuin maassa.

pohjola.fi

opas vientimarkkinoille

Documents