opetusharjoitteluraportti - jyväskylän yliopistousers.jyu.fi/~pjmoilan/pofo2010/material/... ·...

Panu Moilanen

OPETUSHARJOITTELURAPORTTI

Huhtikuu 2009

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO .................................................................................................. 3

2 OPETUSFILOSOFIANI JA KEHITTÄMISTAVOITTEENI ............................ 5

3 OPINTOKOKONAISUUS.............................................................................. 8

4 OPETUSTILANNEKOHTAISET SUUNNITELMAT.................................... 11

5 KURSSITOTEUTUS ................................................................................... 15

6 OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI....................................................... 18

6.1 Kurssilaisten antama palaute ............................................................... 18

6.2 Vertaispalaute....................................................................................... 21

6.3 Ohjaavien opettajien palaute ................................................................ 21

6.4 Itsearviointi............................................................................................ 22

3

1 JOHDANTO

Työskentelen Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tieto-

jenkäsittelytieteiden laitoksella tietojärjestelmätieteen, erityisesti elektronisen lii-

ketoiminnan lehtorina. Saan ensikosketukseni opiskelijoihimme yleensä siinä

vaiheessa, kun he hakevat opiskelijoiksemme – tai usein jo aikaisemminkin, sil-

lä työtehtäviini kuuluu mm. kiertää varuskunnissa ja erilaisilla messuilla kerto-

massa Jyväskylän yliopistosta opiskelupaikkana. Olen myös toiminut opiskelija-

valinta- ja valintakoetyöryhmien puheenjohtajana, joten olen pystynyt jossain

määrin vaikuttamaan opiskelijavalintojemme suuntaviivoihin. Olen myös vuosia

ollut mukana opiskelijarekrytointiryhmämme toiminnassa ja uusien opiskeli-

joidemme pienryhmäohjauksessa sekä kotouttamisessa taloon mm. ns. fuksi-

aisten järjestelyiden yhteydessä.

Varsinaisen opetuksen suhteen yhteistyömme alkaa yleensä toisena tai kol-

mantena vuonna – ensimmäisen vuoden opiskelijoille pidän vain yhden, kahden

tunnin luennon. Vastaan yhdestä aineopintoihimme kuuluvasta, mutta valinnai-

sesta peruskurssista, jolle osallistuu vuosittain noin 80-90% opiskelijaikäluokas-

ta. Tämän lisäksi vastuullani on yksi syventävien opintojen kurssi. Luonnollisesti

osallistun myös suuntautumisvaihtoehtomme kandidaatintutkielma- ja graduse-

minaarien ja uuden, syventäviin opintoihin kuuluvan tutkimuskurssin järjestämi-

seen.

Opetusharjoitteluni suoritin em. aineopintoihin sisältyvään peruskurssiimme liit-

tyen. Olen luennoinut kyseisellä kurssilla ensimmäisen kerran vierailuluennoitsi-

jana vuonna 2000, ja vuonna 2001 järjestin kurssin yhdessä suuntautumisvaih-

toehtomme professorin kanssa. Vuodesta 2002 olen vastannut itsenäisesti ko.

kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Olen työskennellyt Jyväskylän yliopistossa nyt käytännössä kymmenen vuotta,

siitä reilut seitsemän vuotta päätoimisissa opetustehtävissä. Tämä aika on mo-

niin laitoksellamme työskenteleviin verrattuna melko lyhyt (monilla on takanaan

yli 30 vuoden työhistoria), mutta toisaalta se saattaa olla jo liiankin pitkä: olen

huomannut jo seitsemässä vuodessa urautuneeni tiettyihin toimintatapoihin ja

4

käsityksiin. Tiedostettuani tämän urautumisen, olen pitkään halunnut pyrkiä

eroon vanhoista toimintatavoista ja ratkaisumalleista. Ongelmaksi ovat kuitenkin

muodostuneet käytettävissä olevat resurssit: jo nyt tunnen ajoittain työtehtäviä

olevan niin paljon, ettei työn todelliseen suunnitteluun ja uudistamiseen käytän-

nössä riitä aikaa ja voimia, vaan työnteosta tulee valitettavan usein pelkkää

suorittamista, jossa tavoitteeksi pitää asettaa työtehtävien teko – kurssin pitä-

minen, hallinnollisten tehtävien hoitaminen tai jokin moninaisista suunnitteluteh-

tävistä – korkeintaan tyydyttävästi siten, että ne yleensä tulevat hoidetuiksi.

Tilannetta on viimeisten parin-kolmen vuoden aikana ratkaisevasti pahentanut

myös laitoksemme taloudellinen tilanne, joka on johtanut siihen, ettei päättyviä

virkasuhteita ole tyypillisesti jatkettu, vaan niitä hoitaneiden, poistuneiden henki-

löiden tehtävät on jaettu uudelleen taloon jääneiden kesken. Tässä jaossa eri-

tyisesti nuorempia lehtoreita on kuormitettu mielestäni lähes kohtuuttomasti, mi-

kä on ollut omiaan viemään huomiota perinteisten opetustehtävien hoidolta ja

opetuksen kehittämiseltä.

Opetusharjoittelunkin suhteen olisin halunnut kokeilla jotain uutta ja erilaista –

jotain muuta, mitä olen viime vuosina tehnyt. Alun perin tavoitteenani olikin to-

teuttaa opetusharjoittelu jo keväällä 2007 yhteistoiminnallisen oppimisen para-

digman mukaisesti järjestettävällä kurssilla, mutta käytännössä tämä osoittautui

mahdottomaksi muusta työkuormasta johtuen. Ehkä pettymykseksenikin joudun

siis toteamaan, että suoritin opetusharjoitteluni opettamalla kurssilla, joka ei jo

sen koon vuoksi mahdollista kovinkaan merkittäviä opetusmenetelmäkokeiluja.

5

2 OPETUSFILOSOFIANI JA KEHITTÄMISTAVOITTEENI

Oman opetusfilosofiani lähtökohtana on ajatus opiskelijasta itsenäisenä, ajatte-

levana ihmisenä, joka on tullut yliopistoon vapaaehtoisesti opiskellakseen häntä

kiinnostavaa alaa. Tästä johtuen en pidä tarkoituksenmukaisena pakottaa opis-

kelijaa opiskelemaan: jos opiskelija ei esimerkiksi tule luennolle, uskon hänen

tehneen tämän päätöksen vakaasta harkinnastaan ja hyvin perustein. Uskon,

että myös opiskelijoilla on opetukseen ja sen järjestelyihin jotain annettavaa,

mistä johtuen pyrin kuuntelemaan heitä ja ottamaan heidän näkemyksensä

huomioon mahdollisimman suuressa määrin.

Keskimääräinen kurssilleni osallistuva yliopisto-opiskelija on mielestäni jossain

määrin ristiriitainen oppija: toisaalta kyse on ainakin juridisesti aikuisesta oppi-

jasta, toisaalta taas usein kyseessä on oman, itsenäisen elämänsä alkumetreillä

taivaltava, vastikään ylioppilaaksi kirjoittanut nuori. Aikuisen oppijan sanotaan

usein olevan tavoitteellinen, vastuullinen, aktiivinen, itseohjautuva, kriittinen ja

utelias. Ajattelu yliopistoissa perustuu nykyisinkin hyvin pitkälle siihen, että oppi-

jamme ovat todellisuudessakin tällaisia – ja tällaisten oppijoiden kanssa työs-

kenteleminen olisikin tietenkin ihanteellinen tilanne. Uskaltaisin kuitenkin väit-

tää, etteivät läheskään kaikki – ehkä jopa enemmistö – tällekään kurssille osal-

listuneista opiskelijoista vastaa edellä esitettyä aikuisen oppijan ihannekuvaa,

vaan valitettavan moni opiskelijoista on suorittajia, joita voisi luonnehtia en-

nemminkin adjektiiveilla passiivinen, ohjattava, kritiikitön, ehkä jopa laiska. Täl-

laisia oppijoita saattaa meidän tiedekunnassamme olla useimpia muita tiede-

kuntia enemmän johtuen siitä, että hakijoiden määrä suhteessa tarjolla oleviin

opiskelupaikkoihin on viimeisten vuosien aikana ollut suhteellisen vähäinen,

mistä johtuen opiskelijoiksi on valittu sellaisiakin opiskelijoita, joiden optimaali-

nen koulutusratkaisu olisi ollut jokin muu kuin yliopisto. Tämä on opettajan kan-

nalta haasteellista erityisesti tilanteessa, jossa joukossa kuitenkin on niitäkin,

jotka vastaavat hyvin tai täydellisesti edellä kuvattua aikuisen yliopisto-oppijan

ideaalia.

Oppiminen on näkemykseni mukaan prosessi, jossa osaaminen karttuu lumipal-

lon tavoin vaatimattoman alun ympärille. Pelkkä pallojen pyörittäminen ei kui-

6

tenkaan riitä, vaan oleellista on myös osata rakentaa palloista kokonaisuuksia.

Tiedon olemuksen määritteleminen on minusta melko vaikeaa: tieto voi olla

puhdasta faktatietoa, joka kertoo yksinkertaisesti sen, miten asiat ovat, mutta

toisaalta tieto voi olla voi olla verkosto, jota voisi ehkä paremmin kuvata sanalla

ymmärrys.

Uskon, että asioiden henkilökohtainen työstäminen on tehokkain keino oppia

ne. Olisikin tietenkin hienoa sanoa, että suunnittelen opetukseni on humanisti-

sen tai ainakin vähintään konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti. Vali-

tettava tosiasia kuitenkin on, että ainakin tähän mennessä olen opettanut aino-

astaan massakursseilla, joissa luennolle osallistuvien määrä on laskettu poik-

keuksetta ainakin kymmenissä, joskus jopa sadoissa, ja tällainen massakurssi

on kyseessä nytkin. Tällöin perinteinen, lähinnä behavioristisen oppimiskäsityk-

sen mukainen luento-opetus ja siihen liittyvä tentti ovat käytännössä ainoita

vaihtoehtoja: jo laajempien harjoitustöiden teettäminen on mahdotonta johtuen

siitä, ettei resursseja niiden ohjaamiseen ja tarkastamiseen yksinkertaisesti ole.

Haluan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan aktivoida opiskelijoita itsenäiseen

ajatteluun ja omatoimiseen asioiden käsittelyyn myös tällä kurssilla. Tavoit-

teenani on pysyä erossa valitettavan yleisestä, luennoitsijan monologiin perus-

tuvasta luennointikulttuurista ja kannustaa myös opiskelijoita osallistumaan lu-

entotilanteeseen omilla näkemyksillään, kommenteillaan ja esimerkeillään. Toi-

min tietoisesti tiedekuntamme yleisestä käytännöstä poikkeavasti myös siinä

suhteessa, etten jaa luentokalvoja opiskelijoille valmiina, vaan oletan heidän te-

kevän itse muistiinpanoja luentojen aikana. Uskon nimittäin, että muistiin-

panojen tekeminen luentojen aikana on paras keino panna alulle uuden ainek-

sen prosessointi mielessä, mikä taas helpottaa ja nopeuttaa oppimista. Muis-

tiinpanojen teon tueksi ja luentokertoihin valmistautumista varten opiskelijoille

on aina ennen luentoa tarjolla tulevan luennon sisältöjäsennys.

Koska nykyopiskelijoilla ei – yllättävää kyllä – välttämättä ole juurikaan koke-

musta muistiinpanojen tekemisestä, tarjosin opiskelijoille kurssin alussa opas-

tusta muistiinpanojen tekemisestä. Tätä harjoiteltiin myös kurssin toisen harjoi-

tustyön yhteydessä: harjoitustyönä opiskelijan tuli kuunnella noin puolen tunnin

7

mittainen radio-ohjelma ja tehdä siitä muistiinpanot haluamallaan tavalla ja tek-

niikalla.

Yksi kehittämiskohteeni kurssilla liittyi opetusteknologian – ennen kaikkea virtu-

aalisten oppimisympäristöjen käyttöön. Vaikkei kurssilla jaetakaan valmiita luen-

tokalvoja, tavoitteenani oli luoda käytetystä virtuaalisesta oppimisympäristöstä

(Moodle) eräänlainen opiskelijan työkalupakki, joka sisältää mahdollisimman

täydellisesti sen materiaalin, jota opiskelija tarvitsee kurssin suorittamiseen tent-

tikirjan ja omien muistiinpanojensa lisäksi. Optimaalisessa tilanteessa kukin

opiskelija voisi lisätä yleiseen kurssin työtilaan myös omaa, yksityistä materiaa-

liaan (esim. luentomuistiinpanoja tai muistiinpanoja tenttikirjoista), mutta toistai-

seksi tämä ei valitettavasti ole mahdollista.

8

3 OPINTOKOKONAISUUS

Kurssi ”Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä” on johdatus elektroni-

sen liiketoiminnan ja sähköisen asioinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään mo-

nipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaa-

tiotaloutta, liiketoimintamalleja sekä elektronisen liiketoimintaan liittyviä käytän-

nön aspekteja kuten turvallisuus, maksujärjestelmät ja aiheeseen liittyvä rele-

vantti lainsäädäntö. Kurssin näkökulma on kuluttaja-asiakaspainotteinen: yritys-

ten ja organisaatioiden välisiä suhteita käsitellään vain vähän.

Kurssille osallistuvat opiskelijat ovat tyypillisesti toisen tai kolmannen vuoden

opiskelijoita, ja heidän suositellaankin kurssille tullessaan hallitsevan perustie-

dot tietohallinnosta, tietojärjestelmien suunnittelusta, kansantaloustieteestä ja

markkinoinnista. Opinto-oppaassa on lueteltu joukko esitietokursseja, joiden

suorittaminen ennen tälle kurssille tuloa on suositeltavaa. Esitietokurssien suo-

rittamista ei kuitenkaan mitenkään valvota, vaan kurssille osallistuvat vastaavat

itse siitä, että he osallistuvat kurssille vasta sitten, kun heillä on riittävät valmiu-

det kurssin suorittamiseen.

Kurssille oli ilmoittautunut yhteensä 92 opiskelijaa. Näyttäisi siltä, että kurssin

tämän toteutuskerran opiskelijat olivat yllättävän vanhoja: kurssilaisten keski-ikä

oli jonkin verran yli 26 vuotta. Kurssille ilmoittautuneet olivat suorittaneet keski-

määrin 73 opintoviikkoa, joka vastaa tavoiteajassa tutkinnon suorittava opiskeli-

jan näkökulmasta toisen opiskeluvuoden loppupuoliskolla olevaa opiskelijaa.

Kurssin opiskelijoista kaksi oli kemian opiskelijoita, neljä kansantaloustieteilijää,

yksi matemaatikko, yksi psykologi, yhdeksän tietotekniikan opiskelijaa, yksi ti-

lastotieteilijä, yksi valtio-opin opiskelija, yksi johtamisen opiskelija ja seitsemän

markkinoinnin opiskelijaa. Selvä enemmistö eli 65 opiskelijaa oli omia pää-

aineopiskelijoitamme eli tietojärjestelmätieteilijöitä.

Kurssin ensimmäisen luentoviikon aikana toteutin kurssilla alkukyselyn, jonka

avulla pyrin selvittämään tarkemmin kurssille osallistuvien opiskelijoiden tausto-

ja ja heidän kurssiin liittyviä odotuksiaan, joihin pyrin mahdollisuuksien mukaan

kurssin aikana myös vastaamaan.

9

Tavoiteltava osaaminen

Opintokokonaisuuden tavoitteena on toimia eräänlaisena ponnahduslautana

elektronisen liiketoiminnan syventymiskohteen opintoihin. Kurssin perimmäise-

nä tavoitteena on antaa kokonaiskuva elektronisen liiketoiminnan kentästä si-

ten, että opiskelijat pystyvät toisaalta osallistumaan syventymiskohteen muille,

syventäviin opintoihin kuuluville kursseille ja toisaalta tulevissa työtehtävissään

tiedostamaan, millaisia aspekteja pitää ottaa huomioon elektronisen liiketoimin-

nan sovelluksia ja järjestelmiä kehitettäessä. Lisäksi kurssille on sälytetty joita-

kin ”laitostason sivistämistehtäviä”, joihin kuuluvat mm. kokonaiskuvan luomi-

nen suomalaisesta tietoyhteiskuntakehityksestä, eräiden juridisten aspektien

käsitteleminen ja joidenkin kansantaloustieteen teorioiden esittely tietojärjestel-

mätieteen näkökulmasta.

Nämä kurssille asetetut vaatimukset tekevät kurssin suunnittelusta kohtuullisen

haastavaa, ja valitettava tosiasia on, ettei kaikkiin haasteisiin todennäköisesti

koskaan voida täysin vastata. Merkittävin haasteista on kurssilla käsiteltävien

teemojen määrä: kurssin on tarkoitus luoda katsaus koko elektronisen (kulutta-

ja)liiketoiminnan laajaan kenttään: sen suunnitteluun, toteutukseen ja säänte-

lyyn. Tästä johtuen on lähes väistämätöntä, että kurssin rakenteeseen ei ole

mahdollista sijoittaa ”punaista lankaa”, joka kuljettaisi opiskelijan kurssin läpi lu-

ennosta toiseen, vaan luennoista tulee väistämättä kohtalaisen itsenäisiä, ei

juurikaan toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Tämä ongelma on tiedostettu, ja se

tulee säännöllisesti esille myös kurssista tehtävissä palautekyselyissä, mutta

toistaiseksi ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan: lähtökohtaisesti ongelman

ratkaiseminen vaatisi kurssin luentokertojen määrän merkittävää lisäämistä tai

kurssin jakamista useampaan osakurssiin, mikä ei kuitenkaan laitoksemme ny-

kyisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista, ja mikä olisi toisaalta han-

kalaa myös suhteellisen ”ahtaan” tutkintorakenteen näkökulmasta.

Kurssin suorittaminen ja arviointi

Kurssin kurssisuoritus koostuu tentistä ja kahdesta harjoitustyöstä, joista toinen

tehdään yksin ja toinen ryhmässä. Kurssin tenttimateriaalina ovat kurssin luen-

10

not, kurssiin liittyvä artikkelipaketti ja kurssikirja. Tentin rakenne on ilmoitettu

opiskelijoille etukäteen jo kurssin ensimmäisellä luennolla: tentissä on aina viisi

kysymystä, joista yksi liittyy kurssin artikkelipakettiin, kaksi kurssin luentoihin ja

kaksi kurssin tenttikirjaan. Tenttejä järjestetään kaksi: kurssin lopputentti välit-

tömästi kurssin päättymisen jälkeen joulukuussa ja uusintatentti laitoksemme

maaliskuun yleisenä tenttipäivänä.

Kurssi arvioidaan normaalilla yliopiston viisiportaisella arvosteluasteikolla. Sy-

ventymiskohteessamme on tapana, että jokaisen tentin jälkeen opiskelijoille

toimitetaan tenttitulosten julkistamisen yhteydessä myös tentin arvosteluperus-

teet siten, että opiskelijat voivat halutessaan itse arvioida, onko tentti arvioitu

heidän osaltaan oikeudenmukaisesti. Mikäli opiskelija haluaa opintosuoritukses-

taan tarkempaa palautetta, hän luonnollisesti saa sitä opintosuoritusjohtosään-

nön määräysten mukaisesti. Palautetta ei kuitenkaan anneta opiskelijoille auto-

maattisesti, vaan sitä pitää erikseen pyytää.

11

4 OPETUSTILANNEKOHTAISET SUUNNITELMAT

Kurssi koostuu 28 luentotunnista eli 14 luentokerrasta. Luentokertojen sisältö on

seuraava:

Luento 1, 30.10.2007 (Ag. Alfa)

Johdatusta elektroniseen liiketoimintaan

Luennolla käsitellään elektronisen liiketoiminnan historiaa, sen nykytilaa ja tule-

vaisuuden näkymiä. Tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään, että elekt-

ronisessa liiketoiminnassa on kyse erittäin monipuolisesta ja jatkuvasti kehitty-

västä ilmiöstä, johon yhä kiihtyvä teknologinen kehitys vaikuttaa selvästi voi-

makkaammin kuin perinteiseen liiketoimintaan.

Luento 2, 1.11.2007 (Ag. Alfa)

Elektronisen liiketoiminnan infrastruktuuri Luennolla käydään lyhyesti läpi niitä teknisiä komponentteja (mm. verkot ja tie-

tojärjestelmät), joita tarvitaan elektronisen liiketoiminnan toteuttamiseen. Pää-

aineopiskelijoiden näkökulmasta kyseessä saattaa olla vanhan kertaus – luento

onkin suunnattu ennen kaikkea sivuaineopiskelijoille, joiden teknisen tietämyk-

sen taso ei välttämättä ole sama kuin pääaineopiskelijoilla.


Suomi tietoyhteiskuntana Luennolla tarkastellaan tietoyhteiskuntakehitystä suomalaisessa kontekstissa.

Tavoitteena on havainnollistaa opiskelijoille sitä, että elektronisen liiketoiminnan

asiakaskunnan rakenne on lähestynyt ja lähestyy jatkuvasti reaalimaailman vas-

tinettaan. Erityistä huomiota kiinnitetään eturivin tietoyhteiskunnille ominaiseen

polarisoitumiseen ja digitaaliseen kahtiajakoon.

12


Informaatiotalous Luennon keskeinen viesti on se, että informaatio on nykyisin yhä tärkeämpi tuo-

tannontekijä ja että yhä useammin informaatio on sellaisenaan kaupankäynnin

kohde. Informaatio tuotannontekijänä ja tuotteena poikkeaa joiltakin ominai-

suuksiltaan kuitenkin ratkaisevasti perinteisistä tuotteista. Tämän luennon jäl-

keen opiskelijan tulisi osata kertoa, mitä nämä merkittävimmät erot ovat.

Luento 5, 13.11.2007 (Ag. Alfa)

Digitaaliset tuotteet Luento on loogisesti jatkoa edelliselle luennolle, jossa käsiteltiin informaatiota

tuotannontekijänä ja tuotteena abstraktilla tasolla. Tällä luennolla asiaa käsitel-

lään konkreettisemmin länsimaisten ihmisten arkipäiväiseen elämään kuuluvien

digitaalisten tuotteiden kautta. Informaatiotalous on yksi tämän kurssin keskei-

simpiä teemoja, mistä johtuen tällä luennolla osittain myös kerrataan aiemman

luennon teemoja.

Luento 6, 15.11.2007 (Ag. Alfa)

Elektroniset markkinat

Kaupankäynnissä elektronisilla markkinoilla toteutettavien transaktioiden määrä

on lisääntynyt ratkaisevasti viime vuosien aikana. Tällä luennolla tutustutaan

ensin markkinoihin ja markkinamekanismeihin yleisellä tasolla, minkä jälkeen

pohditaan, kuinka elektroniset ja reaalimaailman markkinat poikkeavat niiden

suhteen toisistaan.

Luento 7, 20.11.2007 (Ag. Alfa)

Liiketoimintamallit ja strategiat

Luennolla esitellään opiskelijoille liiketoimintamallin käsite ja erilaisia elektroni-

seen liiketoimintaan liittyviä liiketoimintamalleja. Tavoitteena on havainnollistaa,

millaisia asioita tulee ottaa huomioon käytännössä mitä tahansa liiketoimintaa

suunniteltaessa ja siihen liittyviä kanavaratkaisuja tehtäessä.

13

Luento 8, 22.11.2007 (Ag. Alfa)

Markkinointi ja yksilöllinen asiakaspalvelu Luennon tavoitteena on esitellä niitä mahdollisuuksia, joita tietojärjestelmät ja

tietoverkot tarjoavat markkinoinnin kohdentamiseen ja toteuttamiseen sekä ny-

kyaikaiseen asiakaspalveluun. Yhtenä erityisteemana luennolla on asiakkaiden

profilointi ja näihin profiileihin perustuvat suosittelujärjestelmät, joihin törmää

usein esim. verkkokirjakaupoissa asioidessaan.

Luento 9, 27.11.2007 (Ag. Alfa)

Viestintä, yhteisöllisyys ja sosiaalinen tietojenkäsittely Luennon tavoitteena on esitellä virtuaalisen viestinnän erityispiirteitä ja sitä,

kuinka myös verkossa voidaan luoda sosiaalisia suhteita ja muodostaa yhteisö-

jä. Yhtenä teemana tähän liittyen käsitellään myös sosiaalista tietojenkäsittelyä,

josta on viime aikoina puhuttu paljon mm. Web 2.0 –sovelluksiin ja erilaisiin ver-

kon yhteisöpalveluihin liittyen.

Luento 10, 29.11.2007 (Ag. Alfa)

Maksujärjestelmät Luennolla esitellään maksujärjestelmien yleisiä ominaisuuksia ja sitä, kuinka

normaaliin kaupankäyntiin erottamattomasti kuuluva toiminto eli maksaminen

voidaan toteuttaa verkossa.

Luento 11, 4.12.2007 (Ag. Alfa)

Opiskelijoiden harjoitustöiden esityksiä Opiskelijat esittävät ryhmätyönä tuottamiaan harjoitustöitä.

Luento 12, 5.12.2007 (Ag. Alfa)

Opiskelijoiden harjoitustöiden esityksiä Opiskelijat esittävät ryhmätyönä tuottamiaan harjoitustöitä.

14

Luento 13, 11.12.2007 (Ag. Alfa)

Elektronisen liiketoiminnan juridiikka I

Luennoilla käsitellään elektronisen liiketoiminnan juridista sääntelyä. Käsiteltä-

viä aihealueita ovat mm. tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoaminen kuluttajan-

suoja, henkilön tietosuoja, sähköisen viestinnän tietosuoja, sananvapaus ja teki-

jänoikeus. Käsiteltäviä asioita on niin paljon, ja ne ovat niin monimutkaisia, että

neljä luentotuntia on ehdoton minimiaika niiden käsittelylle.

Luento 14, 18.12.2007 (Ag. Alfa)

Elektronisen liiketoiminnan juridiikka II

Luennoilla käsitellään elektronisen liiketoiminnan juridista sääntelyä. Käsiteltä-

viä aihealueita ovat mm. tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoaminen kuluttajan-

suoja, henkilön tietosuoja, sähköisen viestinnän tietosuoja, sananvapaus ja teki-

jänoikeus. Käsiteltäviä asioita on niin paljon, ja ne ovat niin monimutkaisia, että

neljä luentotuntia on ehdoton minimiaika niiden käsittelylle.

Yksityiskohtaiset sisältökuvaukset kustakin luennosta ovat saatavilla yliopis-

tomme Moodle-oppimisympäristöstä ennen kutakin luentoa. Käytännössä tilan-

ne on se, että luentojen valmistelu täytyy hoitaa hyvin suuressa määrin kurssin

aikana: käsiteltävä aihealue on sellaista, että se kehittyy hyvin nopeasti, mistä

johtuen opetettavan aineksen ja mm. opetukseen liittyvien esimerkkien tuoreu-

den varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta tilanne on myös se, ettei

opetusajan ulkopuolella kurssimateriaalien valmisteluun ole kovinkaan paljon

aikaa johtuen muista hoidettavista työtehtävistä.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun edustaja: yliopettaja Raija Miettinen.

Ohjaava opettaja: KM, FM, lehtori Mikko Jäkälä.

Vertaisohjaajat: Lauri Frank, Mari-Anne Okkolin, Marja Reiman.

15

5 KURSSITOTEUTUS

Kurssin toteutus noudatti melko hyvin edellä esitettyä suunnitelmaa. Kurssin

kokonaiskesto oli yhteensä kahdeksan viikkoa, ja tänä aikana pidettiin yhteensä

11 luentoa ja kaksi seminaaria. Laitoksen taloudellinen tilanne aiheutti sen, että

pidin kurssin kaikki luennot itse, eikä esim. normaalisti kurssille kuuluneiden

asiantuntijaluennoitsijoiden käyttämiseen ollut mahdollisuuksia.

Oma tuntemukseni on, että kurssi onnistui tyydyttävästi. Minulla ei tänäkään

vuonna ollut mielestäni riittävästi aikaa luentojen valmisteluun ja yleiseen kurs-

sin suunnitteluun, mutta toisaalta useat kurssin teemoista olivat entuudestaan jo

ainakin jossain määrin minulle tuttuja, joten tilanne ei ollut niin katastrofaalinen

kuin se olisi voinut olla. Mikään kurssin luennoista ei ollut kuitenkaan täysin sa-

ma kuin aiempina vuosina pidetty, vaan kaikkia luentoja oli vähintäänkin päivi-

tetty. Luennoista täysin uusia tai merkittävästi uusittuja oli kuusi kappaletta.

Kurssin aikana keräsin kurssilaisilta palautetta kolmessa eri vaiheessa: 1) kurs-

sin alkukyselyllä selvitsettiin, ketä kurssilaiset ovat ja mitä he kurssilta odottavat;

2) kurssin välipalautteella varmistettiin, ettei kurssi ole ainakaan täydellisesti

epäonnistumassa ja 3) kurssista kerättiin myös normaali, kurssin jälkeinen lop-

pupalaute.

Kokeilin kurssin aikana myös paria uutta opetusmuotoa. Kurssin kolmen en-

simmäisen viikon aikana käydään läpi kurssin taloustieteellisen aineksen kan-

nalta oleellisimpia ja monille myös vaikeimpia teemoja. Tästä johtuen loin kurs-

sin oppimisympäristöön neljä wikiä, joiden kysymykset oli muotoiltu siten, että

niiden avulla tuli kokonaisvaltaisesti katettua kolmen ensimmäisen viikon kes-

keisimmät teema-alueet. Annoin kurssilaisille ohjeeksi yhteistoiminnallisesti

tuottaa esityksen siitä, mistä noissa teemoissa oli kyse. Kerroin kurssilaisille

myös sen, että kurssin molemmissa tenteissä on kysymys yhdestä näistä tee-

moista. Tästä huolimatta yhteistoiminnallinen wikin kirjoittaminen ei tuntunut

opiskelijoita oikein kiinnostavan.

16

Kaksi viikkoa wikien kirjoittamisen jälkeen pidin luennon aluksi ”pistokkaat”, joil-

la testattiin opiskelijoiden oppimistuloksia wikeissä käsitellyistä aiheista. Pistok-

kaaseen vastattiin nimettömänä, sillä se ei ollut osa kurssin arviointia, vaan tapa

selvittää, missä vaiheessa kurssia opiskelijat paneutuvat kurssin aiheisiin ja

omaksuvat ne. Pistokkaiden yhteydessä kerättiin myös kurssia koskeva välipa-

laute.

Pistokkaissa opiskelijoiden osaaminen oli välttävää tai tyydyttävää. Kerätyssä

palautteessa ja opiskelijoiden kanssa keskusteltaessa tuli ilmi, etteivät opiskeli-

jat useinkaan nähneet aiheelliseksi opiskella kurssin teemoja kurssin aikana,

vaan opiskelulle oli varattu oma ajanjaksonsa kurssin lopusta, jolloin ”tenttiin lu-

vun” seurauksena kurssin teemat oli tarkoitus ottaa haltuun.

Tämä opiskelijoiden lähestymistapa osoittautui useimpien kohdalla vääräksi.

Vaikka kurssini laajuus koko yliopiston tasolla onkin varmaan hyvin keskiverto,

on se asiasisällöltään ja käsiteltävien asioiden spektriltä selkeästi laajempi kuin

laitoksemme tai tiedekuntamme kurssit yleensä. Toin tämän esille jo kurssin

alussa ja kehotin opiskelijoita aloittamaan tenttiin valmistautumisen ja mm. tent-

tikirjan lukemisen hyvissä ajoin – tämän opiskelijat tulkitsivat kurssipalautteen

mukaan pelotteluksi kurssin vaikeudesta. Kurssin läpäisyprosentti olikin tällä jär-

jestämiskerralla ennätysmäisen huono: kurssilla oli opintotietojärjestelmän mu-

kaan mukana sen loppuun asti 86 opiskelijaa, joista vain 22 sai loppujen lopuksi

kurssista suoritusmerkinnän. Toisaalta kurssin luennoille osallistui yleensä noin

30 opiskelijaa, mihin suhteutettuna 22 hyväksyttyä opiskelijaa voidaan pitää ai-

van normaalina tuloksena.

Kurssista järjestettiin lopputentti noin kaksi viikkoa kurssin luentojen päättymi-

sen jälkeen. Tenttimateriaalina olivat kurssin luennot, kurssin tenttikirja ja artik-

kelipaketti, joka koostui viidestä, suomen- ja englanninkielisestä kurssin teemo-

ja käsitelleestä tieteellisestä artikkelista. Ilmoitin opiskelijoille jo etukäteen, että

tentissä kaksi kysymyksistä perustuu luentoihin, kaksi tenttikirjaan ja yksi artik-

kelipakettiin. Tentin ohella kurssisuoritukseen kuului ryhmätyö, jossa ryhmittäin

tehtiin käsitekarttoja kurssin tenttikirjan luvuista ja yksilöharjoitustyö, jossa tuli

laatia luentomuistiinpanot elektronista liiketoimintaa käsitelleestä, alun perin

17

Ylen Ykkösen lähettämästä radio-ohjelmasta. Tentti oli muodoltaan perinteinen

yliopiston tentti, jonka viidestä kysymyksestä neljä oli esseekysymyksiä ja yksi

lyhyitä, napakoita käsitteenmäärityksiä edellyttävä tehtävä.

Kurssin lopputentti järjestettiin paria päivää ennen joulua, ja sen tulokset julkis-

tettiin tammikuun puolivälissä. Opiskelijoiden menestys tentissä ei ollut kum-

moinen: suurin osa osallistujista sai tuloksekseen hylätyn. Hyväksytty suoritus

edellytti vähintään 40 pistettä tentin 100 pisteen maksimipistemäärästä. Tapani

mukaan lähetin kurssilaisille tenttitulosten julkistamisen yhteydessä myös tiedon

tentin arvosteluperusteista kysymyksittäin. Ilmeisesti tästä johtuen kukaan hylä-

tyistä ei kysellytkään arvostelustaan: hylätyt suoritukset olivat niin selkeästi hy-

lättyjä, etten usko, että kukaan tentin arvostelija olisi päätynyt niiden kanssa toi-

senlaiseen ratkaisuun. Jonkin verran purnausta tuli sen sijaan siitä, että tenttitu-

losten julkistamiseen kului noin kuukausi: Jyväskylän yliopiston opintosuoritus-

johtosäännön mukaan tenttitulokset tulisi julkaista kahdessa viikossa. Tämä kri-

tiikki oli mielestäni melko lailla kohtuutonta johtuen siitä, että yliopistossamme

käytössä olevasta periodijärjestelmästä johtuen toisen opetusperiodin lopputen-

tit menevät hyvin lähelle joulua, eikä minusta opettajan voida edellyttää viettä-

vän joululomaansa tenttejä arvostellen.

Lopputentin lisäksi kursseista tulee opintosuoritusjohtosäännön mukaan järjes-

tää yksi uusintatentti. Tästäkin kurssista sellainen järjestettiin maaliskuussa.

Maaliskuun uusinnankin jälkeen kurssin suorittajien määrä oli vielä suhteellisen

alhainen, mistä johtuen opiskelijoiden pyynnöstä tentistä tarjottiin vielä ylimää-

räinen uusintatentti heinäkuussa. Kolmessa tentissä kurssin sai siis suoritettua

yhteensä edellä mainitut 22 opiskelijaa.

Kurssin lopputentin jälkeen opiskelijoilta kerättiin vielä varsinainen kurssipa-

laute, jossa opiskelijat saivat kertoa käsityksenä niin kurssista kuin sen tentistä-

kin. Palaute kerättiin yliopiston opintotietojärjestelmän palautesovelluksella.

Kurssipalaute (ja myös kaikki muu kurssin aikana kerätty palaute) on osana tätä

raporttia, minkä lisäksi palautteen sisältöä on esitelty ja pohdittu seuraavassa

luvussa.

18

6 OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI

Opetusharjoittelun arviointi tapahtui ammatillisen opettajakorkeakoulun opetta-

jankouluttajan, ohjaavan opettajan, vertaisohjaajien ja minun itseni toimesta. Li-

säksi kurssilleni osallistuneiden opiskelijoiden antama palaute kurssin toteutuk-

sen eri vaiheissa oli omalla tavallaan osa opetusharjoittelun arviointia, vaikka

opiskelijat faktisesti arvioivatkin vain kurssia ilman sellaisia taustaoletuksia, joita

muilla opetusharjoittelun arvioijilla oli.

6.1 Kurssilaisten antama palaute

Kuten edellä jo todettiin, kurssilaisilta kerättiin palautetta kolmella eri kerralla,

kurssin aluksi, kurssin keskivaiheilla ja kurssin lopuksi. Kaikki kerätty palaute on

liitetty tähän opetusharjoitteluraporttiin.

Alkupalaute

Alkupalautteessa selvitettiin kurssille osallistumisen syitä, kurssille asetettuja

oppimistavoitteita ja sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat kurssia pitivät muiden

kurssien joukossa. Ehdottomasti yleisin syy osallistua kurssille oli se, että kurs-

sin aihetta ja teemoja pidettiin mielenkiintoisina. Myös omaan opiskeluun liittyviä

syitä, kuten se, että kurssi on elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaih-

toehdon ns. esitietokurssi, mainittiin. Kurssille asetetut oppimistavoitteet olivat

kurssille osallistumisen syiden kanssa melko samansuuntaisia: useat opiskelijat

mm. kertoivat asettaneensa tavoitteekseen kattavan yleiskuvan saamisen.

Kurssia myös pidettiin jokseenkin tärkeänä osana ko. ajankohdan opintoja.

Edellä kuvatun kaltainen lähtötilanne on opettajan kannalta ennemminkin posi-

tiivinen kuin negatiivinen: opiskelijat tuntuvat selvästi olevan kiinnostuneita

kurssin teemoista ja uskovan, että kurssista on heille hyötyä. Tilanne on opetta-

jalle myös hyvin haastava: kuinka onnistua vastaamaan opiskelijoiden odotuk-

siin?

19

Välipalaute

Välipalaute oli sekin perussävyltään selvästi positiivista: luentoja ja kurssin ai-

heita pidettiin mielenkiintoisina, ja myös minä kurssin opettajana sain positiivista

palautetta. Negatiivista palautetta opiskelijat antoivat ennen kaikkea luentomuis-

tiinpanojen teosta: siihen ei oltu totuttu, sitä pidettiin suuritöisenä ja sen koettiin

haittaavan oppimista. Myös kurssin nopeaa etenemistahtia, aggressiivista luen-

nointityyliä ja monien luentojen runsasta tietosisältöä kritisoitiin.

Välipalaute on sisällöltään melko odotettua. Laitoksemme ja tiedekuntamme

opiskelijat ovat yleisesti tottuneet siihen, että luennoitsija jakaa luentomuistiin-

panot valmiina, ja opiskelijoiden tehtävänä on vain istua ja kuunnella luennoitsi-

jan puhetta. Päätös olla jakamatta luentomuistiinpanoja tällä kurssilla oli aivan

tietoinen. Luentomuistiinpanojen sijasta opiskelijoille jaettiin luentojäsennykset,

eräänlaiset luentojen sisällysluettelot, joiden toivottiin toimivan luentomuistiin-

panojen teon apuna ja runkoina. Ajatus ei kuitenkaan selvästi toiminut toivotulla

tavalla, vaan luentomuistiinpanojen puuttumisesta tuli monille selkeä kiukun ai-

he ja ongelma.

Kurssin luentojen runsas tietosisältö ja nopea etenemistahti ovat asioita, joista

kritiikki on selvästi aiheellista. Suhteellisen vähäiseen luentotuntien määrään on

sisällytetty aika paljon asiaa, minkä lisäksi haastavuutta lisää se, ettei lähes-

kään kaikilla kurssille osallistuvista opiskelijoita ole kurssin edellyttämiä esitieto-

ja, mikä lisää toisaalta tarvetta selittää monia asioita laveammin ja toisaalta

kurssin yleistä haastavuutta.

Kurssin loppupalaute

Kurssin loppupalaute on kerätty kurssin jälkeen, kun kurssi ja sen ensimmäinen

tentti on pidetty. Siinä on selvitetty opiskelijoiden näkemyksiä paitsi itse kurssis-

ta, niin myös sen lopputentistä.

Kokonaisuutena ottaen kurssin palautetta voidaan pitää melko positiivisena.

Lähes 90 % vastaajista piti kurssia hyödyllisenä tai melko hyödyllisenä, ja myös

20

minuun luennoitsijana suhtauduttiin positiivisesti: vajaat 90 % oli sitä mieltä, että

hallitsin opetettavat teemat hyvin tai jokseenkin hyvin, ja lähes 80 % oli sitä

mieltä, että osasin luennoitsijana herättää kiinnostusta ja motivoida hyvin tai

jokseenkin hyvin. Varauksellisemmin suhtauduttiin kurssiin liittyviin harjoituksiin

ja käytettyihin opetusmenetelmiin. Puolet opiskelijoista piti kurssin tenttiä liian

vaikeana, mutta toisaalta lähes 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että tenttiky-

symyksissä käsiteltiin oleellisia asioita.

Avoimien kysymysten vastauksissa yleisvire oli samanlainen kuin välipalaut-

teessakin: kurssin teemoja pidettiin mielenkiintoisina sekä luennoitsijaa ja luen-

toja yleisesti ottaen hyvinä. Toisaalta joidenkin vastaajien mielestä kaikki esim.

tentissä esille tulleet asiat olisi tullut käsitellä luennoilla, ja luentokalvojen jaka-

matta jättämisestä purnattiin edelleen. Jotkut kritisoivat avoimissa vastauksissa

myös ”onnettomia” tenttikysymyksiä, ”epäonnistunutta” tenttiä ja ”mielivaltaista”

arvostelua.

Tenttiin liittyvä arvostelu oli melko odotettua kun ottaa huomioon sen, että tentin

läpäisyprosentti oli suhteellisen alhainen. Kurssin opettajana minun tulee tieten-

kin pohtia, onko syynä tälle jokin kurssin opetukseen liittyvä tekijä, vai onko syi-

tä etsittävä muualta. Olisin taipuvainen etsimään syitä muualta, lähinnä opiskeli-

joiden valmiuksista ja aiemmista kokemuksista. Valitettava tosiasia on, että ny-

kyisellä hakijamäärän ja tarjolla olevien opiskelijapaikkojen suhteella tietojärjes-

telmätieteen opiskelijoiksi tulee valittua myös sellaisia henkilöitä, joiden kannal-

ta jokin muu, kuin kuitenkin suhteellisen teoreettinen yliopistokoulutus olisi op-

timaalinen koulutusratkaisu. Joillakin laitoksemme ja tiedekuntamme kursseilla

tähän on reagoitu kurssisisältöjen keventämisellä. Kun naapuritiedekuntamme,

taloustieteiden tiedekunta, jossa opiskelijamme pääasiallisesti suorittavat sivu-

aineopintonsa on lisäksi kasvaneen opiskelijamäärän johdosta luopunut perus-

opintotasoisilla opintojaksoilla perinteisistä esseetenteistä ja siirtynyt käyttä-

mään pelkkiä monivalintatenttejä, on tilanne monessa suhteessa hankala: kurs-

silleni osallistuva opiskelija ei välttämättä ole valmis omaksumaan kurssin edel-

lyttämää tietoainesta, eikä hän myöskään välttämättä ole harjaantunut essee-

tentin vaatimaan tapaan valmistautua tenttiin tai tuottamaan tentissä edellytet-

täviä tenttivastauksia.

21

6.2 Vertaispalaute

Vertaispalautteessa tuotiin esille luentotilanteiden rento ilmapiiri ja virinneet

keskustelut. Tätä pidettiin positiivisena asiana. Myös asianhallintaani luennoitsi-

jana pidettiin hyvänä ja pitkän opetuskokemuksen todettiin näkyvän varmuute-

na.

Kehittämiskohteina nähtiin ennen kaikkea asioiden määrän rajoittaminen ja

huomion kiinnittäminen käsittelyn abstraktiotasoon: esim. Laurin mielestä ai-

heen sisältö meni välillä melko ”syvälle” siihen nähden, että kyseessä on perus-

tason kurssi. Myös luennoitsijan esiintymiseen kiinnitettiin huomiota: sen halut-

tiin olevan ”ryhdikkäämpää”. Oppimiskäsityksen behavioristisuutta epäiltiin, ja

mm. keskustelun, ryhmätöiden ja opiskelijoiden osallistumisaktiivisuuden epäil-

tiin kertovan jostain muusta ”piilo-oppimiskäsityksestä”.

Kokonaisuutena ottaen pidän saamaani vertaispalautetta melko positiivisena,

mutta toisaalta olisin toivonut sen olevan ehkä rakentavasti kriittisempää: nyt

saadun palautteen perusteella opetuksen kehittämiseen ei ole kovinkaan paljoa

eväitä. Toisaalta ymmärrän kyllä senkin, että toisella taustalla ja ehkä vain yh-

den luennon perusteella rakentavan ja kehittävän palautteen antaminen on vai-

keaa, koska opintojaksossa on kuitenkin aina kyse luentojen, harjoitusten, tentin

ja muun toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta, jota tulisi arvioida laa-

jemmalla perspektiivillä ja paremmalla kokemuksella.

6.3 Ohjaavien opettajien palaute

Ohjaavina opettajina opetuksestani antoivat palautetta KL Raija Miettinen ja

FM, KM Mikko Jäkälä. Palautekeskustelussa tulivat esille seuraavat asiat: 1)

äänen käyttö ja mahdollinen tarve äänentoistolaitteille, 2) luentokalvojen jaka-

misen ja luentomuistiinpanojen tekemisen problematiikka, 3) sokraattisen me-

netelmän ja pedagogisten kysymysten käyttö opetuksessa, 4) reaalimaailman

esimerkkien merkitys teemojen havainnollistamisessa, 5) luennon kehämäisyys,

6) perusteemojen ja yksittäisten yksityiskohtien välisen suhteen selventäminen,

7) tietorakenteiden tunnistamisen ja niiden syventämisen merkitys oppimisessa

ja 8) käytettyjen pedagogisten ratkaisujen tekeminen näkyviksi.

22

6.4 Itsearviointi

Omalta kannaltani merkittävin seikka ennen kaikkea ohjaavien opettajien pa-

lautteessa liittyi sokraattisen menetelmän käyttöön. Täytyy todeta, etten tiennyt

käyttäväni sokraattista menetelmää, enkä myöhemminkään siitä luettuani ole

aivan vakuuttunut, että opetuksessani se esiintyy puhtaimmassa muodossaan.

Uskon kuitenkin edelleen, että sokraattisen menetelmään liittyvä dialogi oppijoi-

den kanssa on omiaan paitsi aktivoimaan opiskelijoita, niin myös omiaan luo-

maan kytkentöjä olemassa olevien ja muodostuvien uusien tietorakenteiden vä-

lille. Opiskelijapalautteen valossa näyttäisi siltä, ettei tällaiseen dialogiin ole juu-

rikaan yliopistossamme totuttu: kysymyksiä sisältävää luennointityyliä kuvattiin

mm. aggressiiviseksi, jonka terminä tulkitsen sisällöltään lähinnä negatiiviseksi.

Toinen asia, jota olen ohjauskeskustelun seurauksena pohtinut, on yleisesti

käyttämäni luentojen kehämäinen rakenne, jossa luennon perusteemat kehitty-

vät luennon aikana ja linkittyvät pienempiin teemoihin ja reaalimaailman esi-

merkkeihin. Tämä rakenne perustunee hyvin pitkälle omaan tapaani hahmottaa

asioita ja käsitellä paitsi ympäröivää maailmaa, niin myös uutta tietoa. Toisaalta

sen käyttö olettaa, että myös opiskelijani hyväksyvät tällaisen käsittelytavan ja

pystyvät seuraamaan ja soveltamaan sitä omaan tietämykseensä perustuen.

Tämä saattaa olla jossain mielessä riskialtis oletus: oma, nyt jo suhteellisen pit-

kä opiskelu- ja tutkimushistoriani ovat johtaneet sellaiseen kumuloituneeseen

tiedon ja erilaisten tietorakenteiden määrään, ettei toisen vuoden opiskelijam-

me, jolla on luonnollisesti takanaan lyhyempi opiskeluhistoria, välttämättä pysty

aina täysin seuraamaan ajatteluani, sen ”maaliin vievää” kehää ja erilaisten

teemojen ja tietorakenteiden välisiä suhteita.

Uskon erityisten vahvuuksieni opettajana liittyvän nimenomaan melko laajaan ja

monipuoliseen taustaani: olen sekoitus kauppatieteilijää, tietojenkäsittelijätieteili-

jää ja liikuntatieteilijää. Tämä monipuolisuus on, kuten edellä jo totesin, kuiten-

kin varmasti myös haaste: en välttämättä aina muista, ettei kaikilla ole vastaa-

vaa kumuloitunutta tietoa tai että kaikki eivät välttämättä ole aivan yhtä innostu-

neita uuden oppimisesta ja pidä osaamista ja tietoa arvona sinänsä, kuten itse

teen. Toisaalta uskon, että suhteellisen pitkä opiskelu- ja opetuskokemukseni

23

ovat myös vahvuuksiani opettajana: osaan kuitenkin tietyllä tavalla asettua

myös opiskelijan asemaan ja nähdä, millaista opetusta meillä tarjotaan ja tulisi

tarjota.

Opetusharjoittelun merkittävin anti minun tapauksessani liittyy opetettavan ai-

neksen määrän uudelleen arviointiin ja opetustyylini tietoiseen pehmentämi-

seen: en edelleenkään aio olla kysymättä kysymyksiä luentojeni aikana, mutta

toivon pystyväni viestimään opiskelijoille sen, ettei kysymysten tarkoituksena

ole mitata kenenkään osaamista tai yleissivistystä, vaan tavoitteenani on käyn-

nistää prosessi, joka opiskelijan mielessä johtaa optimitapauksessa tiedon ja-

lostumiseen ja verkottumiseen tavalla, joka helpottaa opiskelijan tulevia opinto-

ja.

Panu Moilanen

KURSSIPALAUTERAPORTTI

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä, lv. 2007‐2008

Helmikuu 2008

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 1 ALKUKYSELY Seuraavassa on kurssin ensimmäisellä luentokerralla tehtyyn alkukyselyyn saadut vasta-ukset. Alkukyselyyn vastasi 21 opiskelijaa. Miksi päätit osallistua tälle kurssille?

• Elli kiinnostaa minua, olen pohtinyt siitä suuntautumisvaihtoehtoa. • Kurssi on merkitty esitietovaatimukseksi elektronisen liiketoiminnan suuntautu-

misvaihtoehtoon • Olen kiinnostunut • Haluan lisää tietoa elektronisesta liiketoiminnasta • Kuulosti mielenkiintoiselta • Esitietokurssi maisteriopintoihin • Ajattelin hakea vähän kuvaa EL:sta, ei se minua suuntautumisvaihtoehtona kyllä-

kään kiinnosta (ainakaan vielä) . • Kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta, aiheet ajankohtaisia (toisin kuin muutamilla

kansantaloustieteen kursseilla). Lisäksi kurssi sopii tutkintooni. • Sisältö vaikuttaa mielenkiintoiselta. • Yritän kartoittaa, mikä suuntautumisvaihtoehto kiinnostaisi, ellin perusasiat hyvä

osata. • Kuuluu tiettävästi kursseihin, joita olisi hyvä käydä. Tarkoitus hakea elektronisen

liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehtoon. • Seitsemän opintopistettä ja hyvin sopiva aikataulu. • Varmasti hyödyksi tulevaan liiketoimintaani. • Olen kiinnostunut elektronisesta liiketoiminnasta suuntautumisvaihtoehtona. IT:n

ja liiketoiminnan yhdistäminen kiinnostaa. • Mielenkiintoista, tulevaisuuden juttu. • Kuuluu tietojärjestelmätieteen opintokokonaisuuteen + teknologialiiketoimintaan.

Lisäksi muutenkin elektroninen liiketoiminta kiinnostaa. • Mielenkiintoinen aihe, tukee kivasti markkinoinnin opintoja. Hyvät opintopisteet,

Kiva ope. En halunnut mökkihöperöksi joulukuussa (ei muita kursseja) • Vaikuttaa mielenkiintoiselta. • Tapio Tammen kehotuksesta. • Osanana suunnitelmaa saavuttaa tutkinto eräänä päivänä. • Tavoitteena KTM-tutkinto, johon tämä kurssi tuo täydennystä. Oma kiinnostus

G2C ja G2B –osa-alueista. • Hyödyllinen sisältö, myös pakollinen opinnoissani.

Millaisia oppimistavoitteita olet asettanut tälle kurssille?

• Päästä kokeeseen, toisin kuin viime vuonna. • Hyvää perusoaamista alueelta. • Oppia paljon uutta ja mielenkiintoista. • Päästä läpi ja ymmärtää asia, kuulemma vaikea kurssi ja vaativa opettaja.

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 2

• Saada aiheesta kattava yleiskuva. • Haluan oppia uusia asioita ja vahvistaa aiemmin oppimaani. • Mahd. paljon. • Saada käsitys siitä, mitä elektronisen liiketoiminnan opiskelu olisi suuntautumis-

vaihtoehtona. • Laajentaa näkemystäni/ajatusmaailmaani. • Kunhan nyt jotain, millä pääsee pätemään. • Läpäistä tentti kunnialla. Oppia uutta, kokea uuden oppimisen elämyksiä. • Perusteellinen pohjatieto elektronisesta liiketoiminnasta. Vastaukset keskeisiin ky-

symyksiin. • Oppia elektroniseen liiketoimintaan liittyvät keskeiset asiat. • E-liiketoiminnan peruskysymysten ymmärtäminen: mitä, miten ja miksi. Opitun in-

formaation soveltaminen työelämässä. • Käsityksen siitä, mitä EL käsittelee (ja miten). • Taloustieteiden ja IT:n yhdistäminen. • Opin sen minkä opin. Eipä oo tavoitteita. • Oppia peruskäsitteitä. • Tulevaisuuden haasteiden sisäistäminen. Yleistietämyksen parantaminen. • Mahdollisimman paljon tietoa päähän. Ei liene ongelma, koska aihe kiinnostaa ko-

vasti. Kuinka tärkeänä pidät tätä kurssia suhteessa muihin kursseihin, joilla nyt olet? Miksi?

• Tärkeänä, sillä kurssi on opintpisteiden mukaan laaja. • Suht tärkeänä; kurssin aihealue on laaja-alainen ja moneen alaan liittyvä/tukeva. • En kovin, suoritan syventäviä kursseja tietojärjestelmien kehityksestä ja teen kandia.

Tämä kurssi on vastapainoa kandille. • Aika samalla viivalla. Tosin kielten kurssit ovat tärkeämpiä. • Tärkeä, mahdollinen suuntautmiskurssi. • No kyllä tämä kärkipäässä on prioriteettilistalla, muut kurssit ovat lähinnä lasken-

tatoimea ja kieliä. • En osaa vastata kysymykseen tässä vaiheessa kurssia. Mikäli sisältö on aiheeseen

liittyvää ja ajankohtaista, kurssi on yksi syksyn tärkeimmistä. • Samalla viivalla. • Jos elli lähtee kiinnostamaan, niin tärkeätä on osata perusasiat hyvin. Lisäksi kurssi

lienee tärkeä koko tutkinnon kannalta. • Asteikolla 1-10 => 8. Miksi? Suuntautumisvaihtoehto, johon haluaisin jatkossa kes-

kittyä. • Melko tärkeä, onhan kyseessä vahvassa nousussa oleva ala. • Toiseksi tärkein ☺ (Liiketoiminnan vuoksi) . Tärkein on Basics of Accounting (asun-

tosijoittamisen vuoksi). • Tärkeimmästä päästä. • Hyvin tärkeänä, sillä elektroninen kauppa kiinnostaa. • Olen erittäin kiinnostunut elektronisesta liiketoiminnasta, siksi pidän kurssi tärkeä-

nä.


• En kovinkaan tärkeänä, koska en aio suuntautua elektroniseen liiketoimintaan. • Tämä nyt käytännössä on mulle ylimääräinen kurssi, joten ei erityisen tärkeä. Mutta

aihe kiinnostaa ja opintopisteitä saa aika hyvin, jos läpäisee. • Tärkeänä – liiketoiminta on lähellä sydäntä. • Erittäin tärkeä! • Tärkeä, sillä minua kiinnostaa markkinoinnissa online-markkinointi.

Mitä aiheita toivoisit tällä kurssilla käsiteltävän?

• Ei erityisiä toiveita. • Secondlifen ja vastaavien ympäristöjen mahdollisuudet liiketoiminnassa ja opetuk-

sessa. • Päätä sä. • No comment. • Kehitystrendejä, tulevia kovia juttuja. • Markkinointi verkossa, pienten yritysten mahdollisuudet verkossa, e-

liiketoiminnan tulevaisuuden tuulet. • En osaa mitään tiettyä aihetta sanoa, mutta haluaisin saada mahdollisimman mo-

nipuolisen kuvan EL:sta. • En osaa sanoa. • Olisi mukavaa saada jonkinlaista kosketuspintaa elektronisen liiketoiminnan ja

työelämän välisestä suhteesta => ts. tällä hetkellä on vaikeaa tietää, mitä elektroni-seen liiketoimintaan erikoistuneet tekevät.

• Uusia ilmiöitä, ajankohtaisia asioita; ongelmia kuluttajansuojaan ja oikeuksiin digi-taalisessa maailmassa (käyttäjän oikeustajua vastaan sotivat DRM-teknologiat jne.)

Mitä muuta haluat sanoa meille?

• Voisiko luentoja saada videona? Olen osa-aikatöissä, mutta haluaisin silti katsoa lu-ennot, jos en pääse paikalle. Usealla kurssilla tuollainen systeemi on käytössä, ja se on opiskelijan kannalta loistavaa.

• Elämä on laiffii. • Kalvot olisi kiva saada joko Kampuskirjan pisteestä tai netistä, mutta asiasta teh-

tyyn päätökseen on turha yrittääkään vaikuttaa. • Hyvää syksyä ja toivottavasti valkoista talvea Teille! • YHYY tahdon luentokalvot tulostettaviksi! Enkä ole asiani kanssa yksin. • Talvi voitaisiin jättää tänä vuonna väliin ja siirtyä suoraan kevääseen. • Oli miten oli, muistiinpanojen tekeminen on hanurista. Ainakin minun kohdallani

se myös haittaa oppimista. • Lucka till! • On hankala kirjoittaa 2h muistareita, vaikka se onkin hyödyllistä.

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 4 VÄLIPALAUTE Seuraavassa on kurssin välipalautekyselyyn saadut vastaukset. Välipalautekyselyyn osal-listui 29 opiskelijaa. Millainen tämä kurssi (sen teemat, tarjottu opetus, kurssin järjestelyt jne.) on mielestäsi tähän mennessä ollut?

• Luennoilla on ollut rento ja vapaa tunnelma. Jostain syystä keskusteluaiheiden vuoropuhelu ei ole aina toiminut. Muutoin kyllä hyvä paketti ja mielenkiintoinen aihe.

• Luennoitsija esittää ahkerasti kysymyksiä. Niihin on vaikea vastata, mikäli kirjoit-taa muistiinpanoja samanaikaisesti. Ilmapiiri luennoilla ei rohkaise avaamaan suu-taan kysyttäessä. Kurssin sisältö ja luentojen aihepiirit ovat toki mielenkiintoisia.

• Teemat ovat olleet mielenkiintoisia, kurssin järjestelyt selkeitä ja mielestäni kurssin luennoitsijalla on hyvä ote kurssiin ja sen opiskelijoihin. Kanssakäyminen luennoil-la on ollut suht hyvää, vaikkakin luennoitsijan aggressiivinen luennointityyli (tar-koittaen kysymistä ”yleisöltä” useimmista esittämistään asioista) ei välttämättä ole kaikkien mieleen. Olen nauttinut kurssilla olostani.

• Luennot mielenkiintoisia, luennoitsijalla mukavasti huumoria mukana, ei tylsisty. Muistiinpanojen tekeminen hyvä juttu, ei pääse ajatus karkaamaan, mutta kun te-kee muistiinpanoja, ei aina ehdi miettiä opettajan esittämiä kysymyksiä.

• Kurssi on todella mielenkiintoinen ja markkinointi kiinnostaa ylipäätään. Aihe on ajankohtainen ja siitä on helppo löytää käytännön esimerkkejä arkielämästä. Pelot-telut tentin vaikeudesta ja kirjan painottaminen aiheuttavat kuitenkin negatiivista suhtautumista kurssiin ja luennoista tulee olo ”Pakko olla, tai…” Luennoitsija on selvästi pätevä ja käyttää opetusmetodeja, joita muilla kursseilla ei näe. Luennot ei-vät ole tylsiä, eivätkä aiheet puuduttavia tai liian teoreettisia. On kuitenkin harmi, että luento menee päällekkäin toisen kanssa ja muistiinpanojen takia joutuu aina valitsemaan ellin.

• + Kurssilla asioiden esittämistapa on miellyttävä; + Hyvien esimerkkien kautta op-pii asioita; - Muistiinpanoihin joutuu keskittämään aivan liikaa ajatustyötä, tämä häiritsee keskittymistä luennoitsijan puheeseen. Ratkaisu: kalvot saataville esim. Moodleen, jolloin opiskelijan omalla vastuulla kalvojen saanti ja niistä saatava tieto. Näin ollen pystyy seuraamaan kalvojen muistiinpanoja ja keskittymään itse luen-toon eikä vain kirjoittamiseen.

• + Kurssin teemat ovat olleet hyvin mielenkiintoisia; + Opetus on ollut lennokasta, sopivasti huumorilla höystettyä; - Kurssilla olisi mielestäni hyvä olla jaossa luento-diat, koska kirjoittaessani muistiinpanoja missaan todella paljon luennoitsijan kommenteista ja kysymyksistä. Kovan kirjoittamisen takia myös tarkkaavaisuuteni tunnin loppua kohti mennessä kärsii. Itselläni ei siis toimi kovin hyvin oppimis-muotona muistiinpanojen kirjoitus.

• Kurssilla on ollut mielenkiintoisia asioita ja esimerkkejä; - Etenemistahti on ollut nopea, käsi ei aina jaksa hirveää kirjoittamista; - Asiat on esitetty selkeästi; - Hie-


man lyhyempiä kalvoja voisi olla; - Esim. tiivistelmät luennon asioista voisivat olla hyödyllisiä.

• Yhden luennon perusteella kiinnostava kurssi, hyvin jäsennelty ja esitetty. Yritän jatkossa päästä kaikille luennoille, koska aihepiiri kiinnostaa erittäin paljon.

• Eäääähh… Eikö noita luentokalvoja oikeesti vois laittaa opiskelijoille saataville? Olis paljon helpompi seurta luennoitsijan höpinöitä ja vois osallistua keskusteluun, kun ei tarvis kirjoitella kynä sauhuten asioita ylös. Saisit sitä hakemaasi interaktiivi-suutta.

• + Opetus ja sisältö mielenkiintoista; + Interaktiivisuus luennoilla; - Aikataulu sopii erittäin huonosti kalenteriin, mutta niin kaikki.

• Luennot tähän mennessä täyttä timanttia, kerrankin pysyy hereillä ja ajatukset ai-heessa, vertaa esim. ympäristötaloustieteen kurssi. – Pistokkaat yllätti, tulivat täysin puskasta: ”Eihän näitä vielä tarvinnut muistaa, tietää” – Miksi joka ikisellä kurssilla on nykyään jokin hemmetin ryhmätyö. Tiedän osaavani työskennellä tiimissä ja pystyväni pitämään esityksen opiskelemastani aiheesta. Tämmöinen ”pakotettu so-sialisoituminen” alkaa ottamaan aivoon –

• Kurssin teemat mielenkiintoisia ja opetus tasokasta. Opetusjärjestelyt moitteettomat. • Mielenkiintoinen kurssi ja tasokas opetus. Hyvä hyvä. Negatiivista: Kalvot eivät

löydy netistä eikä aina pääse tunnille. Eikö tähän voisi löytää jotain väliratkaisua? Voisiko pyydettäessä saada päivän kalvot?

• Kurssin aihe on mielenkiintoinen ja opetus mukavaa kuunneltavaa. • Esimerkkien kautta oppii parhaiten. • Kurssin sisältö on ollut hyödyllinen ja tunneilla on ollut mukavaa. Hyökkäävä

asenne ja epäselvä puhe ja epäselvä asioiden esitystapa miinusta. Tenttikirja järkyt-tävän paksu.

• + Aihe mielenkiintoinen; + Rento ja maanläheinen luennoimistyyli; - Joutuu keskit-tymään kolmeen asiaan samaan aikaan (kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen). Tunnetusti ihminen ei pysty tekemään kuin yhtä kerrallaan, joten itselläni menee henkilökohtaisesti kaksi ”ohi”.

• Kurssin opetus on laadukasta ja interaktiivista, joten viihdyn hyvin. Ainoa miinus on se, etten pääse kuin torstain luennoille… Toivonkin, että löydän käsitellyt asiat sitten kurssikirjasta. Pistarit on OK idea, toivoisin, että vastaukset käytäisiin nope-asti myös läpi, että oppisin jotain .

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 6 KURSSIPALAUTE Tässä raportissa esitellään kurssilta TJTA236 (Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysy-myksiä) lukuvuoden 2007-2008 toteutuskerran jälkeen keväällä 2008 kerätty palaute. Vas-taajia 22 opiskelijaa. Kurssipalautteen kerääminen Kurssilaisilta kerättiin kurssin päätyttyä, lopputentin jälkeen kurssipalaute. Palautteen ke-räämiseen käytettiin Jyväskylän yliopiston opintotietojärjestelmän kurssipalautetoimintoa. Palautetta pääsivät antamaan kaikki kurssille ilmoittautuneet opiskelijat. Palautteen anto toteutettiin anonyymisti: ts., vaikka palautelomakkeen täyttäminen edellyttikin kurssi-ilmoittautumista, ei palautteen antajan henkilöllisyyttä tallennettu palautteen mukana. Vastaajat Palautteen antoon oikeutettuja opiskelijoita oli yhteensä 86, joista palautetta antoi 22 opis-kelijaa eli vastaisprosentti oli 26. Naisopiskelijat olivat miehiä selvästi innokkaampia pa-lautteen antajia: naisopiskelijoiden vastausprosentti oli 42 ja miesopiskelijoiden 21. Suurin osa kurssipalautekyselyyn vastanneista oli tietojärjestelmätieteen opiskelijoita. Poikkeuksen muodostivat pari tilastotieteen ja markkinoinnin pääaineopiskelijaa. Lähes puolet vastaajista oli enintään 24-vuotiaita, ja vastaavasti kolme neljäsosaa vastaajis-ta oli korkeintaan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Kurssipalautekyselyn sisältö Kurssin palautekyselyssä oli viisi osiota: vastaajan taustatietoja selvittävä osio, kurssin opinto-ohjelmaan valitsemisen syitä selvittävä osio, kurssin opetukseen liittyvä osio, kurs-sin tenttiin liittyvä osio ja kurssin koettua tärkeyttä selvittävä osio. Suurin osa kysymyksis-tä oli väittämämuotoisia, ja niihin otettiin kantaa normaalin Likertin asteikon mukaisilla vastauksilla. Käytetty asteikko oli viisportainen, ja vastausvaihtoehtojen ääriarvot oli-vat ”täysin eri mieltä” ja ”täysin samaa mieltä”. Syyt osallistua kurssille Yleisin syy osallistua kurssille oli kiinnostus kurssin aiheita kohtaan (74 %). Myös kurssin pakollisuus (13 %) ja muiden opintojen puute (9 %) mainittiin osallistumisen syinä. Avoi-missa vastauksissa tuli esille myös se, että jotkut olivat osallistuneet kurssille jo aiempina lukuvuosina, mutteivät olleet silloin päässeet kurssin tenttiin. Luentoaktiivisuus Suurin osa kurssilaisista (39 %) ilmoitti olleensa ainakin läsnä ainakin 80 % luennoista. 60-80% läsnä oli ollut 22 %, 40-60 % ja 20-40 % 9 % ja alle 20 % 22 % kurssilaisista.

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 7 Kurssia ja sen sisältöä koskevat kysymykset (Likertin asteikolla)

Kurssin tenttiä koskevat kysymykset (Likertin asteikolla)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Opetettava asia oli minulle merkityksellistä

Luennoitsija hallitsi opetettavat teemat

Luentojen etenemistahti oli minulle sopiva

Luennoitsija osasi herättää kiinnostusta ja motivoida

Opetuksessa käytetyt menetelmät tukivat oppimista

Kurssiin liittyvät harjoitukset tukivat oppimistani

Kurssiin liittyvistä asioista tiedottaminen onnistui

Luennoitsija oli mielestäni huono

Kurssi oli mielestäni hyödyllinen

Artikkelipaketti ja kurssikirja tukivat oppimistani

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ehkä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tentin kysymykset käsittelivät mielestäni oleellisia asioita

Kurssi ja kurssikirjallisuus valmensivat mielestäni riittävästi tenttiin

Tentin laajuus oli mielestäni sopiva

Tenttikysymykset oli muotoiltu riittävän selkeästi

Tenttiin valmistautumiseen oli riittävästi aikaa

Olisin mieluummin suorittanut kurssin muuten kuin tenttimällä

Tentti oli mielestäni liian vaikea

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ehkä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 8 Vastaukset avoimiin kysymyksiin Mitkä tekijät vaikuttivat osallistumiseesi tämän kurssin luennoille?

• Aiempina vuosina osallistunut luennoille. Aikataulullisesti ei sopinut omaan oh-jelmaan, jotta olisin luennoille päässyt.

• Ajankäytölliset syyt ja en myöskään oikein tajunnut, että miten ne pidettiin, kun yritin korpin mukaan toimia, enkä ole kovin hyvä käyttämään useita ajankäytön-hallintatapoja.

• Kurssilla perin kattavasti ja mielenkiintoisesti käsiteltävät asiat. Annettiin esimerk-kejä ja havainnollistettiin sitä kautta vaikeampia asioita.

• Luennoista ei ollut saatavissa aineistoa ilman osallistumista! • Luentoihin osallistuminen on hyväksi, jos epäilee, että ko. asiat eivät ole ihan hal-

lussa. Oppimisen näkökulma myös itselleni tärkeä, vaikka luennot eivät olisikaan pakollisia. Kuulin myös, että kurssi on melko vaikea, tai tiukasti arvosteltu, niin myös siksi osallistuin luennoille.

• Mielenkiintoista uutta asiaa joka luennolla. Luennoitsijan tyyli opettaa on erittäin miellyttävä.

• Muu läsnäolopakollinen kurssi meni tämän päälle. • Muut kiireet (työssäkäynti). • Opiskelujen ulkopuoliset asiat: Työ, perhe jne. • Osallistuin aina kun ei ollut päällekäisyyksiä muiden kurssien kanssa. • Päivätyötä tekevänä sivutoimisena opiskelijana ei ehdi käymään luennoilla. No,

yhdelle luennolle kuitenkin osallistuin. • Suoritin kurssin etänä. • Tapanani on yleensäkin osallistua luennoille, jos vain pääsen, koska niistä aina jää

asioita mieleen eikä niitä sitten tarvitse ihan uutena alkaa lukemaan tenttiin. • Töitä oli, niin ei aina päässyt. • koin osallistumisen tärkeäksi oppimiselle. • se että luentomateriaalia ei ollut muuten saatavilla.

Mitä hyvää ja huonoa kurssissa oli?

• + Hyvä luennoitsija, mielenkiintoinen aihe, hyvin esitetty - Artikkelipaketin / kir-jan puute

• Hyvä johdatus tärkeään aiheeseen. • Hyvää: Kurssilla käsiteltiin melko laaja-alaisesti elektronisen liiketoiminnan keskei-

siä kysymyksiä, eli perusteita. Oli selkeä aikataulu/luentotavoitteet. Moodle kokosi kätevästi muutakin materiaalia, joita käytin oppimisen apuna. Luennoitsija käytti paljon esimerkkejä selkeyttäen asioita. Videot, joita katsottiin luennolla, olivat mie-lenkiintoisia. Huonoa: Yleensäkin minulla on ollut ongelmia asian seuraamisessa, jos täytyy samalla lukea, kuunnella ja kirjoittaa muistiinpanoja. Keskustelua olisi tietysti voinut olla enemmän, mutta suomalaisia kun ollaan.. :D Huomasin myös, että luennoitsijalla oli hieman tapana kumota opiskelijan väitteet, mikäli joku jotain


mainitsi. Mutta ei ikävällä tavalla, ja laajempi keskustelu olisi tietysti ollut rajallisel-le aikataululle huono. Wikittämään ei innostuttu..

• Hyvää: kurssilla käsitellyt asiat olivat mielenkiintoisia ja luennoitsija tuntui olevan perillä asiasta. Huonoa: Koealue oli aivan järjettömän kokoinen. Artikkelipaketti, luentomuistiinpanot ja monisataa sivuinen kirja. Eikä siinä mitään, eihän tässä enää missään peruskoulussa olla. Mutta onko järkeä kysyä tuollaisesta alueesta aivan ää-retömmän spesifejä kysymyksiä? Eikö olisi tärkeämpää, että hallitaan kokonaisuut-ta? Se, että kurssista pääsee niin harva läpi ja että arvosanat läpipäässeillä ovat to-della huonoja, ei välttämättä tarkoita sitä, että tenttiin ei ole luettu. Kannattaisi ehkä miettiä voisiko kurssia jotenkin kehittää.

• Hyvää: luennoitsija, aihe, ei liian tekninen, kattava kuva aiheesta Huonoa: tenttitu-losten ilmestyminen vei vähän turhan kauan

• Hyvää: mielenkiintoisia lisämateriaaleja (esim. videot), luennoitsijalla mielenkiin-toisia esimerkkejä asioista Huonoa: vaikka luennoilla muistiinpanojen tekeminen saattaakin lisätä oppimista, niiden kirjoittaminen häiritsee kuitenkin keskittymistä eikä kaikkia haluamiaan asioita välttämättä kerkeä kirjoittamaan. Ja kun kaikille lu-ennoille ei kuitenkaan pääse mukaan, niin joutuu sitten suomentamaan jonku toi-sen käsialalla tehtyjä muistiinpanoja jos niitä sattuu saamaan jostain.

• Hyvää: tärkeitä asioita KAIKILLE TJT:n opiskelijoille suuntautumisesta huolimatta, mielenkiintoiset ja hyvin pidetyt luennot. Huonoa: kenties liian laaja kurssi suh-teessa sen tasoon, liikaa "ylimääräistä" tenttimateriaalia, ylivaikea tentti. Luentokal-voja ei annettu opiskelijoille tenttimateriaaliksi.

• Kirja oli liian laaja ja raskaslukuinen, saman asian olisi voinut tiivistää luennolla tai lisäämällä muutaman artikkelin.

• Kurssi oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Luennoitsija on erittäin mukava persoo-na ja osaa innostaa. Toisaalta tenttikirja oli kolossaalinen ja se oli loppu kirjastosta. Toisaalta taas sen ostaminen yhden kurssin takia ei ollut taloudellisesti mahdollista. Olisi hienoa jos kaikki materiaali olisi saatavilla suoraan :) Tietysti myös tentin tar-kastuksen venyminen oli aika ilkeätä, varsinkin kun luuli että se meni lävite, mutta ei sitten mennytkään.

• Kurssi on sisällöltään laadukas, opetus samoin. Kurssin sisältö tosin oli aivan liian laaja perusteet-kurssiksi. Läpi tulisi päästä enemmän kuin 5 ihmisen..

• Kurssin kirja on aivan liian vaativa (eng.kielinen, aivan liian työläs sisällöltään!). Eritoten kun verrataan edellisvuoden kurssikirjaan! Kaikista luennoista ei ole edes luentorunkoa, jotta voisi itsenäisesti opiskella luennolla käsiteltyjä asioita. Pelkkä otsikko ei paljoa kerro.

• Liikaa lukemista. • Luennot olivat mielenkiintoisia, ja esimerkkejä annettiin hyvin joka aiheesta. Totta

on kyllä, että itse kirjoitettuna asiat jää paremmin mieleen. Mutta on myös tutkittu sitäkin, että jos pitää kuunnella kirjoittaa yhtäaikaa, niin oppiminen vähenee. Kal-vot olivat pitkiä, ja ne mentiin suhteellisen nopeasti läpi. Jos sieltä olisi alkanut poimimaan oleellisimpia asioita, niin ei olisi ehtinyt kirjoittaa mitään ylös. Huomasi kyllä, että luennoitsija osasi asiansa. Olisi ollut kiva ehtiä itsekin kirjoittamaan niitä esimerkkejä paperiin kalvojen lisäksi. Hyvää oli myös se, että opiskelijat saivat ha-lutessaan sanoa omia mielipiteitä ja keskustella asioista.


• Luentokalvojen jakamatta jättäminen on oikeasti hyvä asia ja kannustaa osallistu-maan luennoille. Sivutoimisen opiskelijan kannalta tämä ei tietysti ole kovin muka-va juttu, mutta hyvä kurssikirja, artikkelipaketti sekä luentoyhteenvedot lieventävät tuskaa. Luentoyhteenvetoihin voisi tosin panostaa hieman enemmän. Oppimista-voitteiden kertominen luentokohtaisesti on mukava juttu.

• Tenttiaikataulu ei sopinut yksiin omien aikataulujeni kanssa. Kurssista olisi hyvä järjestää myös toinen uusinta. Luennoilla edettiin aika rivakkaa vauhtia. Aina ei eh-tinyt kirjoittamaan. Toisalta kurssilla käytiin antoisaa keskustelua.

• huonoa: tenttien ajankohta. Uusintatentti vasta maaliskuussa mikä esti kurssin suo-rittamisen. Uusintoja vain yksi. Luentomuistiinpanojen panttaaminen. miksei niitä voinut laittaa moodleen?!? Joillakin saattoi olla päällekkäisyyksiä!! Hyvää: Luen-noitsija on hyvä. Luentomuistiinpanot on kattavat.

• hyvää: aiheet mielenkiintoisia ja hyödyllisen tuntuisia huonoa: oletin että luennoilla opetetaan asiat jotka kysytään tentissä. luento on kuitenkin paikka, jossa opitaan. kirjan merkitys oli siis aivan liian suuri, varsinkin kun niitä asioita ei luennoilla kä-sitelty. siis luennoille osallistuminen oli lähes hyödytöntä, koska kaikki muu mate-riaali tuntui olevan tentissä pääroolissa.

Mikä lisäisi osallistumistasi tämän kurssin ja muiden kurssien konktaktiopetukseen?

• Harjoitukset, joiden tekemisestä muodostuu osa kurssiarvosanaa (kurssin aikana kirjoitettavat esseet, yksilötyöt, ryhmätyöt). Kurssiarvosanan muodostuminen osit-tain kurssilla osoitetun aktiiviisuuden perusteella (esim. osallistuminen keskuste-luun).

• Keskustelu on tietysti sellainen asia, mitä kaipaan, ja mikä tukisi oppimista. Pienet ryhmätyöt vaikka luennon alussa tai keskivaiheilla olisivat myös motivoivia, pistäi-sivät opiskelijat yhdessä miettimään ko. asioita. Toki joitain houkuttimia olisi hyvä olla luennon lopussa, jotta kiinnostus herää tulemaan seuraavalle luennolle. Mikäli aihe seuraavalle luennolle on siis selvillä .:D "Ensi kerralla katsotaan pätkä videota, ja käsitellään sosiaalista verkostoitumista." Myös pohdintatehtäviä kotiläksyiksi, joita voisi käydä läpi seuraavan luennon alussa johdattaen tutustumista seuraavaan aihealueeseen.

• Kurssilla piti tehdä itse muistiinpanot, jos ei osallistunut luennoille, jäivät muistiin-panot saamatta.

• Läsnäolopakko. Valitettavan usein luennot ovat ajan haaskausta. • Mielenkiintoinen aihe, luennot olivat mukavia ja informatiivisia. • Pakolliset demotehtävät jotka otetaan huomioon kurssin arvosanassa. • Parempi fyysinen sijainti. • Se että ei olisi töissä. • Tapanani on käydä istumassa luennot, joilla esitetään asiat sujuvasti ja annetaan "li-

sätietoa" asioista, eikä lueta esim. prujua monologina kuulijoita aktivoimatta. • no olin lähes joka luennolla, joten vaikea sanoa. Mutta jos hamassa tulevaisuudessa

joudun uudelleen kurssin käymään, luultavasti en enää luennoilla käy. Koska il-meisesti on hyödyllisemää tutkia tätä tuhat sivuista englannin kielistä eeposta ja ar-tikkeleita. muistiinpanot luennoista voi lainata vaikka kaverilta.

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 11 Miten muuttaisit tämän kurssin organisointia (aikataulut jne.)

• Aihealue on sen verran laaja, että kurssilla voisi pitää vaikkapa välitentin tai kirjoi-tuttaa pari esseetä opiskelijoilla, joissa kurssin asioita tulisi pohtia. Älyttömät nip-pelitietojen kyselyt pois tentistä tai vastaavasti puolta pienempi tenttialue, jos sel-laisia on pakko kysyä.

• Aikataulu oli hyvä. • En kyllä keksi nyt muutoksen tarvetta. • Ensimmäisen tentin aikataulu joulun alla oli huono, tiedekunnan tentit olivat edel-

lisenä perjantaina ja lukuaikaa jäi liian vähän kirjan lukemiseen. • Moodlen käyttö pois! tai ainakin kurssin aluksi olisi hyvä sanoa siitä vähän tar-

kemmin, tai järjestää jostain linkki moodleen. Korpin linkki vei laitoksen kotisivulle tms. Kesti useampi päivä, ennen kuin löysin oikean paikan ja pääsin kirjautumaan sisään..

• Organisointi on kaikin puolin hyvä nykyisellään. • Pruju ois kiva. • Tentit järkevämmin!!!!!! • Vierailijaluennoitsijoita kertomaan kurssin aiheista käytännön työssä. Teoriapuoli

valottuu käytännön kautta huomattavasti helpommin ja samalla kasvaa myös opis-kelumotivaatio niin kurssin suhteen kuin yleisestikin.

• mahdolliset luentokalvot on REILUA jakaa ennalta, sillä se maksimoi oppimisen tunnilla kun ei tarvitse kaikkea yrittää ehtiä kirjoittaa paperille.

• tentin palautus voisi olla ripeämpi, muilla kursseilla palautus tulee 2 viikossa, tällä kurssilla 2 kuukaudessa.

Mitä muuta haluaisit sanoa tästä kurssista?

• Erinomainen kurssi, joka on pilattu toimimattomilla järjestelyillä ja valinnoilla (kts. aikaisemmat kysymykset).

• Eritoten nykyisen kurssikirjan (jota ilman ei ilmeisesti tentissä pärjää) vuoksi kurssi on aivan liian vaativa tämän tasoiseksi kurssiksi (vrt. esim. muiden linjojen ensim-mäiset kurssit). Ja tentin lisäksi vielä 2 harkkatyötä --> Työläs kurssi.

• Harmi, jos kurssia ei enää tämän jälkeen järjestetä tallaisessa muodossa. Pidin tätä kurssia hyvät perustiedot e-liiketoiminnasta antavana. Ja antoisana! Tämän kurssin myötä opin taas paljon lisää mielenkiintoista asiaa. Kiitos siitä! :)

• Hyvä ja mielenkiintoinen kurssi, mutta tenttikysymysten onneton laadinta pilaa kokonaisuuden.

• Hyvä kurssi :) • Hyvä kurssi. Ehkä olisi voinut olla enemmän yhteyksiä muihin opiskelijoihin kurs-

sin aikana esim. blogien tms. avulla. • Kiinnostava vaihe. Epäonnistunut arvostelukäytäntö. • Kun kurssiin kuuluu harjoitustöitä, niin ehkä niitä voisi ottaa mukaan arvosteluun,

eikä tenttiin tarvitsisi lukea niin isoa määrää kirjallisuutta. Kirjallisuuden pänttää-misestä kun kuitenkin jää lopulta vähemmän mieleen, kuin harjoitustöistä. Vaikka


niin että harjoitustöissä käsitellään jotain asioita, ja tentin avulla kysellään sitten vähän eri asioita?

• Materiaalia aivan liikaa. Mielenkiintoista asiaa kyllä, mutta tenttikysymysten ja ma-teriaalin suhde ei ole oikein järkevä. Eikö sitä kirjaa voisi käydä läpi vaikka essei-den tms. avulla. Tai niin, että siitä järjestetään oma tentti ja erilliset opintopis-teet/viikot.

• Olisin kyllä mielelläni oppinut kurssin aihepiiristä enemmänkin. Vähän ehkä tyh-mällä asenteella läksin, kun aloin vaan laput silmillä lukemaan sitä kirjaa poimi-matta mitään luennolla käsiteltyjä aiheita. Oppipahan, ettei se kannata.

• Opettaja tiesi, mistä puhui. Interaktiivinen opetustyyli motivoi ja pitää hereillä! • Sen yhden paikkalla istumani luennon (ei ensimmäinen) perusteella jotenkin arva-

sin, että kurssiin liittyy opetuskokeilu. Näin tuntuu aina olevan, kun opetus on jär-jestetty standardista poikkeavasti. Älä ota tätä kritiikkinä. Opetuskokeilut ovat yleensä mukavaa vaihtelua, kuten nytkin.

• Tentin tarkistaminen kesti TODELLA pitkään! Jos tulokset olisivat tulleet aikai-semmin, olisi uusintatenttiin lukuaikaa tullut riittävästi. Erittäin alhainen hyväksymisprosentti ensimmäisessä tentissä!

• tenttiin tulevat asiat pitäisi käsitellä luennoilla. kirja olisi hätävara, jos luennoille ei olisi päässyt.

Mitä muuta haluat sanoa kurssin tentistä?

• Eikö 900 sivun kirjasta todellakaan löydy muuta kuin 2 hyvää kysymystä...? Jos ei, niin minkä takia se koko kirja sitten piti lukea.

• En ole vielä käynyt tentissä. • Ihmetytti vähän, kun ei ollut yhtään vaihtoehtoisia tehtäviä. Se olisi helpottanut

melko vaikeaa tenttiä (varmasti tosiaan se lukeminen ja panostaminen olisi myös helpottanut). Esimerkiksi uusintatentissäkin ollut kysymys B2B Net Marketpla-ces:tä oli aika yksityiskohtainen. Mutta toisaalta tasa-arvoisemmin pystyy arvoste-lemaan, jos ei ole niin laajaa aluetta. Joten tentti oli siis mielestäni hyvä.

• Kyseessä on aihealueen peruskurssi, joten tentti oli siihen nähden täysin epäonnis-tunut. Luennoitsija herkutteli jo ensimmäisellä luennolla sillä, että vain pieni osa kurssilaisista läpäisee tentin. Niin kävikin. Arvostelu oli mielivaltaista ja lisäksi ten-tin tarkistaminen oli pahasti myöhässä. Tentti vaatisi pikaista uudistamista (sama kaava ollut käytössä jo ties kuinka monta vuotta).

• Liian pikkutarkkoja kysymyksiä liian laajasta alueesta. Tentistä pitäisi mielestäni ol-la mahdollisuus saada täydet pisteet kohtuullisella paneutumisella ja asioiden si-säistämisellä. Ulkoa opettelussa ei ole mitään järkeä (varsinkaan näin laajasta alu-eesta).

• Lähes 900 sivuisesta kirjasta oli vaikea poimia olennaiset asiat, tentissä kysyttiin yk-sityiskohtia.

• Minusta on ikävä lukea tenttikysymyksen yhteydessä minkä lähteen (artikkeli, kirja, luento) mukaan tehtävään pitäisi vastata. Tämä myös kertoo kysymysten suppeu-desta sikäli, että kysymyksissä ei tarvitse yhdistellä useita lähteitä. Tuli hieman sel-


lainen olo, että kokonaisuuden hallinta ei ollutkaan tärkeintä vaan tiettyjen yksit-täisten juttujen.

• Opettaja näyttää odottavan vastauksissa "hauki on kala"- vastauksia eli sanasta sa-naan kirjan tekstiä. tämä ei mielestäni tue oppimista ja asian sisäistämistä.

• Tentti oli minulle noiden kolmen vaaditun dokumentin tuottaminen. • Useampia uusimis mahdollisuuksia, please. • Yksi artikkeli jäi pienemmälle katselemiselle ja juuri siitä tuli kysymys tenttiin. Tie-

tenkin. • Ylivaikea verrattuna kurssin tasoon, kysyttiin melko pikkutarkkoja asioita, artikke-

lipaketin liittäminen tenttimateriaaliksi järjetöntä. Tulipahan luettua 1000 sivua tiukkaa tavaraa englanniksi yhden kysymyksen eteen, joka käsitteli parilla sivulla esitettyä asiaa. MIKSI ei kysytty vain luennoilla esitettyjä _keskeisimpiä kysymyk-siä_ - oikeasti olennaisia "perusasioita"?

• epäolennaiset kysymykset veivät pohjan pois koko luentosarjalta. mielenkiintoises-ta ja helposta perusasiasta tehtiin tentin nippelitiedoilla lähes mahdoton läpäistä normaalilla n. viikon lukemisella. tentin läpipäässeet henkilöt kertoivat valmistau-tunett tenttiin n. 3 vko. tämä tuntuu aivan liian paljolta, koska e-toiminta ei ole ai-nut kurssi jota loppu syksystä kävin.

Mitä mieltä olet kurssin laajuudesta?

• Elektronisen liiketoiminnan "johdatuskurssi" saisi olla suppeampi, tai asioita ei pi-täisi ainakaan käsitellä liian syvällisesti. Peruskursseilla tulisi esittää vain perusasiat ja kertoa, mistä ellissä on kyse.

• Kai se varmaankin vastasi. Opiskelumuoto oli vain vääränlainen näin laajalla kurs-silla.

• Kurssi oli kyllä laaja. Tuntui välillä jopa siltä, ettei luentojen aiheilla ollut mitään yhteistä nimittäjää.

• Kurssilla on aika paljon tehtäviä, joka ei sinäänsä ole rasittavaa. Mutta tenttimateri-aali on aika laaja. Tenttikirjan lukemiseen menee hirveästi aikaa. Itseltäni tentti on juuri tämän takia jäänyt väliin. En ole ehtinyt kahlata läpi materiaalia. Siksi kurssis-ta pitäisi järjestää kaksi uusintamahdollisuutta varsinaisen tentin lisäkis.

• Kurssin sisältö vastasi laajuutta, mutta tentti ei vastannut, vaan oli liian vaikea. • Kyllä vastasi. • Kyllä. • Liian työläs! Perustelut jo aiemmissa kohdissa. • Ok • Sisältö ja laajuus vastasivat kai ihan hyvin toisiaan, mutta kun samassa ajassa käy-

dään yleensä puolet lyhyempiä kursseja, niin kaikkien niiden asioiden tekeminen parissa kuukaudessa oli vähän tiukkaa.

• Tuntui paljon laajemmalta, kun oli harkkatyöt ja kaikki. • Vastasi, koska aihe oli laaja. • Vastasi. • hyvä laajuus suhteessa työn määrään • olikohan sitä tenttimateriaalia kuitenkin vähän liikaa...

Kurssipalauteraportti – TJTA236 (2007-2008) Sivu 14 Kuinka tärkeänä pidät tätä kurssia?

• Ei kovin tärkeä. • Ei välttämätön, mutta ehdottomasti kiinnostava. • En aio suuntautua elektroniseen liiketoimintaan, joten kurssi ei luultavasti tule

olemaan tärkeimmästä päästä. • En kovinkaan tärkeänä • Erittäin hyödyllinen ja suhteellisen tärkeä kurssi. Voisi mielestäni olla pakollinen

kaikilla TJT:n opiskelijoille. Ellin perusasiat on hyvä osata, olipa suuntautuminen mikä tahansa.

• Erittäin tärkeänä. • Hyvin tärkeänä. • Kurssi ei ollut itselleni pakollinen, se oli kuitenkin mielenkiintoinen, siksi osallis-

tuin kurssille. • Melko tärkeänä, vaikka niinkään elektronisen liiketoiminnan linja ei minua erityi-

semmin kiinnosta suuntautumisvaihtoehtona. Tai nyt kyllä enemmän kiinnostaakin. • Mielenkiintoinen aihe, josta tulevaisuudessa on toivottavasti hyötyä. • Olin ehkä vähän väärällä asenteella, kun ajattelin niin, että jos tulee hyvä numero,

niin voin sitten hakeutua EL:n syventävempiinkin opintoihin. Pidin kurssia tär-keänäkin.

• Opintojenkin, mutta erityisesti työtehtävien sillä tällä kurssilla tule paljon esille asi-oita, jotka tulevaisuudessa tulee ammattilaisen ymmärtää / tietää.

• Suhteellisen tärkeä. • Tarkoitus on hakea ELLIä suuntautumisvaihtoehdoksi, joten sanoisin, että erittäin

tärkeä. • Tärkeänä • Tärkeänä, koska kurssi osaltaan motivoi minua valitsemaan ellin suuntautumis-

vaihtoehdoksi. • melko tärkeä kurssi • tärkeänä

Mitä muuta haluaisit sanoa?

• En mitään muuta • Hieman tuli tosin testattua eri lukustrategiaa tällä kurssilla, kun muilla. Ei välttä-

mättä ole järkevää lukea joitakin kappaleita uudestaan, joiden asiat jo tietää; turtuu vaan aiheeseen.

• Iloista kevättä! • Kiitoksia vetäjälle joustavuudesta ja erilaisten suorittamis mahdollisuuksien tar-

joamisesta. • Laudonin kirja on todella mielenkiintoinen ja kattava yleisteos jenkkinäkökulmas-

taan huolimatta, joten se ansaitsee paikan kirjahyllyssäni. • Luennoitsijalle suuri kiitos hyvästä luennointityylistä, kurssin järjestelyissä olisi

vielä paaaaljon hiomista...


• Luennoitsijan pitää valmistella sellainen tentti, jonka tarkistamisen hän kykenee suorittamaan määräajassa (2 viikkoa).

• Olisi hienoa, jos luentokalvot olisi saatavilla netistä, sillä aina ei pääse luennoille :( • Omalta osaltani tästä kurssista on enää mahdotonta saada hyvää arvosanaa. Toivot-

tavasti tulevaisuudessa kurssia älytään hieman muuttaa, että tulevilla opiskelijoilla on mahdollisuus menestyä paremmin.

• Pedagogisesti en pidä hyvänä, ettei luennoista ole kalvoja. Luennoilla tulee yleensä niin paljon asiaa, että perusasiat olisi hyvä olla jo ennen luentoa saatavilla, joita on hyvä täydentää luennoitsijan esityksen aikana.

• no eiköhän tuossa aikaisemmin aika paljon rakentavaa palautetta tullut.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Panu Moilanen ARVIOIJA: Marja Reiman PÄIVÄMÄÄRÄ: 15.11.2007 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Opetuksen tavoitteet ja teema toteutuivat opetuskerralla. Jopa asiaan perehtymätön (minä) ymmärsi jotakin aiheesta. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Sisältö hallittiin ja teemasta löytyi hyviä konkreettisia esimerkkejä. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa

- oppimiskäsitykset näkyivät mm. antamalla opiskelijoiden tuoda esille omaa tietouttaan, vuorovaikutus - muistiinpanojen teon merkitys, ei valmiiksi kirjoitettua materiaalia

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen - oli tuntuma siitä, että opetuksessa tiedettiin mikä uppoaa opiskelijoihin. Huumori yksi hyvä elementti, joka kuitenkin nivoutui opetukseen (sisältöihin). 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin - opiskelijat olivat tietoisia tavoitteista, aihe esiteltiin alussa. - oppimateriaali havainnollista; opetuksen aikana syntyi keskustelua, joka todennäköisesti olisi ollut vielä vilkkaampaa, jos ei olisi ollut koko ajan tarvetta tehdä muistiinpanoja. - opetuksen alussa oli ns. ”pistokkaat”, joilla pyrittiin kartoittamaan edellisen opetuskerran oppimisen ymmärtämistä. Tilannetta jatkettiin vielä keskustelulla. Pistokkaat mahdollistivat myös opiskelijan itsearvioinnin edellisen opetuskerran aiheen ymmärtämisestä.

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen

- vuorovaikutusta syntyi opiskelijan ja opettajan välille mm. keskustelun muodossa. - tässä opetustilanteessa ei yhteistoiminnallisuudelle ollut paljon mahdollisuuksia. Opiskelijoiden

opetuksen teemaan tuomat lisäesimerkit saattoivat edesauttaa sisällön ymmärtämisessä.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Panu Moilanen ARVIOIJA: Mari-Anne Okkolin PÄIVÄMÄÄRÄ: 19. ja 22.11.2007 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen NÄMÄ ON TODENNÄKÖISESTI TEHTY ENSIMMÄISEN LUENTOVIIKON AIKANA, YKSITTÄISELLÄ LUENTOKERRALLA EI VARSINAISTA KYTKENTÄÄ; EM. LIITTYNEE MYÖS KURSSIN LUONTEESEEN: PALJON YKSITTÄISIÄ TEEMOJA JOTKA SISÄLTYVÄT AIHEEN LAAJAAN KENTTÄÄN; KURSSIN JA JOKAISEN LUENTOKERRAN TAVOITTEET SELKEÄSTI MÄÄRITETTY; LUENTOJEN AIKANA OPISKELIJOILLE PALAUTETTIIN MIELIIN ”MISTÄ EDELLISELLÄ KERRALLA PUHUTTU”, ”AIEMMILLA LUENNOILLA KÄSITELTIIN” JNE., MIKÄ AUTTAA KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMISESSA JA ASIOIDEN LIITTÄMISESSÄ TOISIINSA (VAIKKEI PUNAISTA LANKAA OLISIKAAN) 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta OPETUKSEN SISÄLTÖ HYVIN HALLUSSA – NÄHTÄVISSÄ TAI PAREMMINKIN KUULTAVISSA SUJUVASTI PUHEESTA TS. EI SUORAA PAPERISTA LUENTAA; SISÄLTÖ PALVELI RAAMISUUNNITELMASSA ASETETTUJA TAVOITTEITA TS. KÄSITELTÄVÄN AIHEPIIRIN PERUSTEEMOJEN ESITTELYÄ 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa RAAMISUUNNITELMASSA ESIINTUODUT NÄKÖKULMAT TOTEUTUIVAT HYVIN OPETUSTILANTEESSA: VAIKKA KYSE OLI MASSALUENNOSTA, TODELLA HYVIN OPISKELIJOITA OTETTIIN MUKAAN KYSELEMÄÄN, KOMMENTOIMAAN JNE. (OMAT KOKEMUKSENI YLIOPISTO-OPISKELUSTA OVAT IHAN ERILAISET: HYVÄ JOS PIENRYHMISSÄ TAI SEMINAAREISSA SAATIIN KESKUTELUA JA OSALLISTUMISTA AIKAISEKSI); MIELESTÄNI MYÖS OPISKELIJOIDEN AKTIVOINTI JA OHJAAMINEN OMIEN MUISTIINPANOJEN TEKEMISEKSI ERITTÄIN KANNATETTAVA AJATUS

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen YKSILÖLLISYYDEN HUOMIOINTI TULEE MIELESTÄNI ESIIN OPISKELIJOIDEN AKTIVOINNISSA (KTS. KOHTA 3.); LISÄKSI OPISKELIJOIDEN TAUSTOJA JA INTRESSEJÄ ON KARTOITETTU ENSIMMÄISEN LUENTOVIIKON AIKANA, MIKÄ OK; KUITENKIN, KUTEN TOTEAT SUUNNITELMASSA, KAIKKIIN ODOTUKSIIN JA/TAI ERILAISIIN TAUSTOIHIN EI VOIDA VASTATA JO MUUTENKIN LAAJAN KOKONAISUUDEN OLLESSA KYSEESSÄ SUURESTA OSANOTTAJAJOUKOSTA PUHUMATTAKAAN; YKSILÖLLISYYS VOITANEE HUOMIOIDA ENEMMÄN MAINITSEMISSASI RYHMÄTÖISSÄ: ANTAA MAHDOLLISUUDEN KESKITTYÄ TIETTYIHIN KIINNOSTUKSENKOHTEISIIN 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin KTS. KOHTA 1.; OLISI OLLUT MIELENKIINTOISTA NÄHDÄ OPISKELIJOIDEN REAKTIOT PITÄMIISI PISTOKKAISIIN, TOSI MIELENKIINTOINEN METODISESTI, PALVELEE MYÖS MIELESTÄNI HYVIN TAVOITTEELLISUUTTA, KOSKA SELITIT PISTOKKAIDEN FUNKTION, LISÄKSI SE ON YKSI TAPA OHJATA OPISKELIJOITA VÄLI- JA ITSEARVIOINTIIN; USKOISIN RYHMÄTÖITTEN OLEVAN HYVINKIN TARKOITUKSENMUKAISIA KOKONAISUUTTA AJATELLEN, LUENNOILLA KÄSITELLÄÄN KÄSITTEITÄ, SOVELLUKSIA JA MALLEJA, RYHMÄTÖISSÄ MAHDOLLISUUS MIETTIÄ EM. SEIKKOJA KÄYTÄNNÖN TASOLLA

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen LUENNOILLA OLI MUKAVA JA VÄLITÖN ILMAPIIRI; VAIKKEI LUENNOILLA VARINAISESTI TOIMITTU YHDESSÄ, RYHMÄTYÖT MAHDOLLISTAVAT TÄMÄN, MINKÄ LISÄKSI KYSYMYSTEN JA KOMMENTTIEN KYSYMINEN JA ESITTÄMINEN LUOVAT ”SAMASSA VENEESSÄ OLLAAN” -HENKEÄ

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Panu Moilanen ARVIOIJA: Marja Reiman PÄIVÄMÄÄRÄ: 27.11.2007 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Luennon tavoitteena oli esitellä virtuaalisen viestinnän erityispiirteitä ja kuinka verkossa oli mahdollista luoda sosiaalisia suhteita ja muodostaa yhteisöjä. Tätä myös käsiteltiin luennolla. Se verran asiasta ymmärsin. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Sisältö vastasi tavoitteisiin ja myös konkreettisia esimerkkejä oli mukana niin opettajan kun myös opiskelijoiden itsensä antamana. Opettaja hallitsi opettamansa aiheen sisällön. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa Opettajan omat oppimiskäsitykset näkyivät opetuksessa. Ei valmiita ppt-esityksiä tulostettuina opiskelijoille tai tallennettuina. Opiskelijat saivat kirjoittaa tarvitsemansa. Materiaalia oli myös tarjolla verkko-oppimisympäristössä. Myös

2

opiskelijoiden oma kokemus ja näkemys tuli hyödynnettyä sen mukaan kuin opiskelijat olivat aktiivisia ilmaisemaan ääneen tietojaan. 4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen Opettaja tuntee oppilaansa ja kykenee vuorovaikutukseen samalla tasolla. 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin Oppimisen ohjaaminen sujui rauhalliseen, varmaan tahtiin ja ilmeisen sopivaa vauhtia opiskelijoille. Opiskelijat olivat motivoituneita, mikä ilmeni keskustelun aktiivisuutena. Materiaali oli monipuolista ja tarkoituksenmukaista; oli elävää kuvaa, ääntä ja tekstiä. Opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin ei tällä luennolla tullut esille kuten aikaisemmin vieraillessani, mutta oletan siihenkin tulevan tilaisuuden.

3

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen Vuorovaikutus oli aktiivista, sisälsi aiheeseen sopivaa huumoria ja toi myös opiskelijoiden näkökulmia aiheeseen esille. Opiskelijoiden yhteistoiminnallisuus ei tullut kovinkaan paljon esille, korkeintaan he rakensivat ajatuksia eteenpäin yhteisestä keskustelussa.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Panu Moilanen ARVIOIJA: Lauri Frank PÄIVÄMÄÄRÄ: 28.11.2007 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Jakson tavoitteena tai tarkoituksena on antaa kokonaiskuva e-liiketoiminnan opintoihin. Luentojen aihepiirit vaikuttavat kattavilta tämä tavoite huomioiden. Syventymiskohteen jatko-opintoja varten tarvitaan laajat pohjatiedot, ja myös muiden alojen opiskelijat hyötyvät laajasta kokonaiskatsauksesta aiheeseen. Opittavan teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen tarkemmalla tasolla ei tämän tarkemmin ilmennyt luennosta tai raamisuunnitelmasta. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Opetuksen sisällön hallinta on hyvä tai jopa erinomainen. Pitkä opetuskokemus näkyy luennon pidon varmuudessa ja asian hallinnassa. Sisällön tarkoituksenmukaisuuden osalta aiheen sisältö meni välillä melko ”syvälle” ollakseen perustason kurssi, jossa käsitteitä ja asioita esitellään ensimmäisen kerran. Myös opintojakson työmäärä vaikuttaa kohtuullisen isolta suhteessa opintopisteiden määrään (tentti: luennot, kirja, artikkelit; harjoitukset 2 kpl; muistiinpanot, luennot). Sisältörakenne jää hiukan epäselväksi luennon alun ja lopun osalta, sisältörunko ja yhteenveto toimivat yleensä hyvinä luennon jäsentäjinä. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa Kytkentä edellisiin ja tuleviin luentoihin, koko kurssikokonaisuuteen, puuttui luennolta. Oppimiskäsityksen tai oppimistilanteen mainitaan raamisuunnitelmassa olevan behavioristinen. Kuitenkin luennoilla on jonkin verran vuorovaikutusta ja opiskelijoiden aktivointia luennoitsijan osalta. Varsinaista ”tietorakenteiden muokkaamista” ei tapahdu, jos tämä ymmärretään opiskelijan aiempiin ja tuleviin tietoihin suhteuttamisena. Myös ryhmätyöt ja osallistumisaktiivisuus ovat ristiriidassa behavioristisen oppimiskäsityksen kanssa.

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen Kurssilla on paljon opiskelijoita, joilla on samantapaiset taustat. Tällöin yksilöllisyyden huomioiminen on haastavaa, tai toisaalta se on helppoa opiskelijoiden ollessa suhteellisen homogeenisia ja ”ymmärtävän samaa kieltä”. Opettaja tuntee ja on oppinut tuntemaan opiskelijoita opintojen alusta lähtien aina niiden päättymiseen saakka, jolloin opiskelijatuntemuksen voidaan katsoa olevan erittäin hyvää. 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin Luentokalvoilla oli paljon asiaa tiiviisti, mutta toisaalta ne olivat myös pitkään esillä, jolloin niiden asiaan ehti perehtyä. Opiskelijat ovat paikalla vapaaehtoisesti, joten heidän voi olettaa olevan motivoituneita jollain tavoin. Syitä voi olla esimerkiksi parempi tentissä pärjääminen tai aito mielenkiinto asiaan. Orientointi ja tietoisuus tavoitteista jäävät epäselväksi. Oppimistehtävät (harjoitukset) edesauttavat varmasti oppimista, mutta työmäärä tuntuu olevan suurehko. Oppimateriaali on tietoisesti jätetty jakamatta, tässä voi tietysti olla kaksi puolta (muistiinpanot ja oppiminen vs. ”helppous” ja mukavuus). Itsearviointia ja vertaisarviointia ei käytetä, sitä voisi hyvin pohtia hyödynnettävän esimerkiksi harjoitustöiden arvioinnissa. fsdafas ja ymmäre

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen Oppimistilanteen (luennon) ilmapiiri on levollinen. Ulosanti on selkeää ja rauhallista. Vuorovaikutusta on sopivasti, tosin opiskelijat eivät vaikuta kovin innokkaita osallistumaan. Opiskelijoiden yhteistoiminnallisuus mahdollistuu yhteistyönä tehtävissä harjoitustyöissä. Esiintyminen voisi olla ryhdikkäämpää, nyt luennoitsija istui koko luennon koneen edessä käsiään tuoliin nojaten.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Iiris Metso ARVIOIJA: Panu Moilanen PÄIVÄMÄÄRÄ: 28.9.2007 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Alussa hyvä motivointi opintojakson asemasta. Erityisenä huomiona perustelu teoreettisen tiedon tarpeellisuudesta. Motivointina esitettiin perustellusti myös se, että tulossa olevia tietoja voisi hyödyntää myös jo alkamaisillaan olevan lyhyen harjoittelujakson avulla, mikä varmasti oli omiaan lisäämään yleisön mielenkiintoa. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Opettaja hallitsi opetettavan alueen sisällön hyvin. Opetus oli luonteeltaan interaktiivista ja keskustelevaa, mikä mahdollisti myös opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisen oppimisessa. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa Yhteistoiminnalliseen oppimiseen kannustettiin rohkaisemalla keskustelua, joka loppujen lopuksi lähtikin hyvin liikkeelle, kun keskusteluun tuli aihe (kuntouttava työote), joka tuntui olevan opiskelijoille heidän oman kokemusmaailmansa kautta läheinen. Tässä mielessä se, että ryhmässä oli muutama myös hieman kokeneempi henkilö kertomassa omia käytännön kokemuksiaan, oli merkittävä tekijä. Kuntouttava työote.

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen Opiskelijatuntemuksen suhteen pienenä ongelmana voitaneen pitää sitä, ettei Iiris ole sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen varsinainen opettaja. Tämä näkyi hieman mm. ryhmän aiemman koulutushistorian vierautena. Kokonaisuutena ottaen tämä ei kuitenkaan ollut minusta merkittävä ongelma. 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin Oppimistehtävänä kurssilla on viriketoimintatuokion järjestäminen. Tämän tehtävän arviointi ei kuitenkaan ole mahdollista nyt seuratun opetustuokion perusteella, koska oppimistehtävän tarkempi ohjeistus annettiin vasta myöhemmällä opetuskerralla. Voidaan kuitenkin sanoa, että koska kyseessä on ammatillinen koulutus, on teorian ja käytännön työn yhdistäminen oppimistehtävässä hyvä valinta. Myöskään opiskelijoiden itsearvioinnin ja siihen kannustaminen ei käytännössä ole mahdollista nyt seuratun opetustuokion perusteella.

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen Ilmapiiri pysyi kokonaisuutena ottaen melko vaisuna, vaikka Iiris kovasti yrittikin opiskelijoita aktivoida. Pulpettien asettaminen ympyrän muotoon oli selvästi hyvä asia: työrauha luokassa oli todella hyvä, mikä toisaalta saattaa selittyä osittain myös läsnä olleilla vierailla. Luokassa oli muutama muita selvästi aktiivisempi opiskelija, jotka aktiivisesti vastasivat esitettyihin kysymyksiin ja kommentoivat aihetta.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Lauri Frank ARVIOIJA: Panu Moilanen PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2008 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Yksi yliopiston tärkeimmistä tavoitteista on kasvattaa tutkijoita. Usein maisteritason opetuksessa tämä kuitenkin unohtuu: opetuksessa tähdätään ”valmistumiseen”, jolla viitataan lähes yksinomaan maisterin tutkintoon, tai mystiseen työelämään. Tässä mielessä tämä kurssi – ja nimenomaisesti tämä luento – kytkeytyi mielestäni erittäin hyvin paitsi yliopiston perustehtävään, niin myös kurssin teemaan, tutkimuksen tekemiseen. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Sisällön hallinta oli kokonaisuutena ottaen erittäin hyvää tasoa, joskin opintohallintobyrokraatin korvaan muutama toteamus kuulosti hieman yksinkertaistuksilta Kurssin tavoitteiden (opiskelijoiden tutustuttaminen tutkimuksen tekemiseen ja julkaisemiseen) kannalta luento oli hyvin tarkoituksenmukainen: sen aikana opiskelijoille varmasti selvisi, mitä sen kovasti puhuttavan ”tutkimuksen” tuotteena syntyy, ja miten noiden tuotteiden laatua arvioidaan. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa Tämä opetustilanne oli hyvin pitkälle perinteinen luentotilanne, joten oppimiskäsityksen arvioiminen pelkästään sen perusteella ei ole välttämättä mahdollista – varsinkaan, kun kurssiin kuuluvat olennaisina suorituksina opiskelijavetoiset keskustelut. Niiden seuraaminen olisi varmasti ollut hyödyllistä oppimiskäsityksen ilmenemisen kannalta. Tosin myös luennon aikana oli havaittavissa pyrkimyksiä opiskelijoiden aktivoimiseen keskustelunavausten kautta.

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen Seuratun opetustilanteen luonne – perinteinen luento – vaikutti varmasti jälleen siihen, kuinka opiskelijoiden yksilöllisyys otettiin huomioon. Luennot suunnitellaan tyypillisesti eräänlaisen opiskelijan keskivertokuvan perusteella, joten kovin suuri yksilöllisyys ei lähtökohtaisestikaan kuulu tähän opetustilannetyyppiin. Tällä kertaa luennon kuulijakunta oli kuitenkin suhteellisen pieni, ja luennoitsija tunsi suurimman osan luennon kuulijoista, mikä olisi mahdollistanut myös suuremman yksilöllisyyden huomioon ottamisen. Tähän olisi kuitenkin liittynyt myös riski: yksilöllisyyden huomioon ottaminen saattaa nimittäin helposti johtaa tilanteeseen, jossa yksilönä huomioon otettu opiskelija tuntee tulleensa jotenkin kiusatuksi tai joutuneensa kiusallisen lisähuomion kohteeksi. 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin Luennon alussa kerrottiin selvästi, mitä teemoja luennon aikana on tarkoitus käsitellä ja se, kuinka ne liittyvät aiemmilla luennoilla käsiteltyihin teemoihin. Oppimateriaalia (= luentokalvot) olivat hyvinkin havainnollisia, mutta työskentelytapojen ja muiden tässä kohdassa esille tuotujen seikkojen arvioiminen ei mielestäni ole tämän opetustilanteen perusteella relevanttia, vaan niiden arviointi kannattaisi toteuttaa ennemminkin vaikkapa ”maailmankahviloiden” perusteella. 6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen Kyseessä oli varsinkin alkuvaiheessa hyvin perinteinen luento, jossa oppimistilanne perustui pääasiallisesti luennoitsijan monologiin. Luennon loppupuolella opiskelijat tuotiin kuitenkin oppimistilanteeseen mukaan luennon aikana käsiteltyjä asioita kertaavien kysymysten avulla. Keskustelu ei suoranaisesti ryöpsähtänyt liikkeelle, mutta loppuvaiheen vuorovaikutus toimi varmastikin hyvin luennon aikana käsiteltyjen asioiden mieleen palauttamisessa.

1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2005-2006 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW100) OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Palautelomake yksittäistä opetuskertaa varten ARVIOITAVA: Ilkka Kauppinen ARVIOIJA: Panu Moilanen PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.9.2006 1. OPPIMISEN / OPETUKSEN TAVOITTEET - kytkentä ammatilliseen osaamiseen - oppimiselle asetettujen tavoitteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus - opittavan aineksen / teeman liittäminen laajempaan kokonaisuuteen Oppimiselle asetetut tavoitteet olivat selkeitä ja ne kerrottiin opetuskerran alussa. Tavoitteiden kytkentä ammatilliseen osaamiseen ei välttämättä ole relevanttia tämän opetusteeman kannalta, mutta opetuksen yhteydessä tuli useaan otteeseen esille, kuinka merkittävistä perusajatuksista on kyse, ja mikä on niiden merkitys tieteenalan kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta. 2. OPPIMISEN / OPETUKSEN SISÄLTÖ - sisällön hallinta - sisällön tarkoituksenmukaisuus tavoitteiden kannalta Luennoitsija hallitsi opetettavan sisällön hyvin. 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET - oppimiskäsitysten näkyminen opetus-/ohjaustilanteessa Ilkka toteaa raamisuunnitelmassaan, että opiskelijan rooli voi vaihdella passiivisesta kuuntelijasta aktiiviseen tiedon työstäjään. Tämän opetuskerran aikana opiskelijoiden rooli oli lähinnä toimia passiivisina kuuntelijoina, mutta tiedon aktiiviseen työstämiseen päästäneen siinä vaiheessa, kun opiskelijat alkavat tehdä kurssiin kuuluvaa harjoitusta.

2

4. OPISKELIJANTUNTEMUS - opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen Raamisuunnitelmassan Ilkka toteaa, ettei hänellä ole etukäteistietoja kurssin opiskelijoista. Kurssi on aikataulultaan tiivis (kaksi viikonloppua), joten kovin syvälliseen opiskelijatuntemukseen ei kurssin aikana ole mahdollista päästäkään. Nyt kyseessä oli jo toinen opetuskerta, joten jonkinlaiseen opiskelijatuntemukseen oli jo aineksia, mikä tuli esille esimerkiksi yhtenä viittauksena kurssilaisten mahdolliseen osallistumiseen sosiologian valintakokeeseen keväällä 2007. 5. OPPIMISEN OHJAAMNEN JA ARVIOINTI - opiskelijoiden motivointi, orientointi ja tietoisuus tavoitteista - työskentelytapojen tarkoituksenmukaisuus ja oppimateriaalin havainnollisuus - oppimistehtävien tarkoituksenmukaisuus - opiskelijoiden ohjaaminen itsearviointiin Tämän osion arviointi on seuratun opetustilanteen perusteella vaikeaa. Annetun oppimistehtävän osalta olisin kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisena, ettei sen aihetta olisi annettu valmiina, vaan opiskelijat olisivat itse saaneet päättää siitä. Tämä olisi toisaalta mahdollistanut opiskelijoiden oman mielenkiinnon kohteen käsittelyn oppimistehtävässä ja toisaalta sen, että kurssin opettaja olisi voinut teemojen valinnan perusteella jossain määrin arvioida omaa opetustaan, sen painotuksia ja perille menoa. Varsinaisen kurssin arvioinnin osalta opettajalla ei juurikaan ollut liikkumavaraa, vaan arviointitavan määräsi (avoimen) yliopiston vallitseva käytäntö. Oppimateriaalin osalta voisi todeta, etteivät käytetyt kalvot olleet suoranaisesti helppolukuisia: kalvolla oli tyypillisesti paljon tekstiä pienellä fontilla. Tulevaisuudessa kalvojen havainnollisuuteen saattaisi olla paikallaan kiinnittää enemmän huomiota.

6. VUOROVAIKUTUS - oppimistilanteen ilmapiirin laatu ja toiminnan joustavuus - opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen Opetustilanteen vuorovaikutteisuus oli normaalin luennon vuorovaikutteisuuden tasolla. Keskustelua syntyi jonkin verran, mutta pääasiassa luennolla olleet opiskelijat keskittyivät omien muistiinpanojensa tekemiseen.

opetusharjoitteluraportti - jyväskylän yliopistousers.jyu.fi/~pjmoilan/pofo2010/material/... ·...

Documents