opetussuunnitelma 2015 pintakäsittelyalan perustut- kinto

Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 14.9.2015, 109 §

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Koulutuskeskus Sedu

Opetussuunnitelma 2015

Pintakäsittelyalan perustut-kinto

Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari

Sisältö

1 Pintakäsittely alan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet ja

tutkintokohtaiset terveydentila suositukset ................................................................................ 1

1.1 Ammattialan kuvaus ............................................................................................................. 1

1.2 Ammattialan arvoperusta ...................................................................................................... 1

1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet ......................................................................... 2

1.4 Terveydentilasuositukset ...................................................................................................... 5

2 Pintakäsittelyalan perustutkinto ja sen muodostuminen ............................................... 5

3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys .................................................................................... 7

4 Ammatilliset tutkinnon osat .............................................................................................. 8

4.1 Pakolliset tutkinnon osat ....................................................................................................... 8

4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 45 osp (100650) ............................................................... 8

4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa 1.5osp ..................................................................................... 14

4.1.3 Uudisrakennusmaalaus 30 osp (100651) ....................................................................... 16

4.2 Valinnaiset tutkinnon osat ................................................................................................... 22

4.2.1 Pientalojen ulkomaalaus 15 osp (100656) ..................................................................... 22

4.2.2 Lattiapäällysteiden uusiminen 15 osp (100666) ............................................................. 28

4.2.3 Puupintojen pintakäsittely 15 osp (100668) ................................................................... 34

4.2.4 Tapetointi 15 osp (100665) ............................................................................................. 40

4.2.5 Erikoismaalaus 15 osp (100695) .................................................................................... 46

4.2.6 Koristemaalaus 15 osp (100693) .................................................................................... 52

4.2.7 Mukailumaalaus 15 osp (100694) .................................................................................. 58

4.2.8 Mattotyöt 30 osp (100670) .............................................................................................. 64

4.2.9 Ruiskutasoitetyöt 30 osp (100662) ................................................................................. 70

4.2.10 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 15 osp (100660) ....................................................... 76

4.2.11 Märkätilojen laatoitus 15 osp (100677)........................................................................... 82

5 Yhteiset tutkinnon osat .................................................................................................... 88

5.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053).................................................... 88

5.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054) .......................................... 118

5.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055) .......................... 138

5.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056)................................................... 175

6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ................................................................................ 217

6.1 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen sekä yrityksen työturvallisuuden kehittäminen

10osp (100813035) ...................................................................................................................... 217

7 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat ..................................................... 222

8 Oma polku -toteutukset ................................................................................................. 222

9 Opiskelijan arviointi........................................................................................................ 224

9.1 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.................................................. 225

9.2 Opiskelijan oppimisen arviointi ......................................................................................... 226

9.3 Opiskelijan osaamisen arviointi ........................................................................................ 226

9.4 Arviointi erityisopetuksessa .............................................................................................. 229

9.5 Arviointi valmentavassa koulutuksessa ............................................................................ 229

9.6 Maahanmuuttajien arviointi ............................................................................................... 230

10 Työturvallisuus ............................................................................................................... 230

Lähteet ......................................................................................................................................... 231

Liitteet .......................................................................................................................................... 231

1

1 Pintakäsittely alan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon ta-

voitteet ja tutkintokohtaiset terveydentila suositukset

1.1 Ammattialan kuvaus

Pintakäsittelyala on laaja ammattiala, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan lähes kaikessa valmistuk-

sessa ja korjaustoiminnassa. Pintakäsittelyllä parannetaan rakennetun ympäristön ja tuotteiden

ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä lisätään käyttöikää. Hyvällä pintakäsittelyllä luodaan viihtyisä

ympäristö ja tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä, kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Tuotteiden ulko-

näöstä on tullut entistä tärkeämpi valintakriteeri. Pintakäsittelyalan jatkuvasti kehittyvät materiaalit

ja menetelmät antavat lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia parantaa rakennetun ympäristön

viihtyisyyttä sekä rakennusten ja tuotteiden kilpailukykyä.

Pintakäsittelyalaan kuuluvat maalaus, kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelyt ja pinnoitukset

erilaisilla pinnoitteilla. Rakennuksia, rakennusosia ja lähes kaikenlaisia tuotteita maalataan. Kemi-

allisia ja sähkökemiallisia pintakäsittelymenetelmiä käytetään, kun tuotteet pinnoitetaan metallisilla

pinnoitteilla. Maalauksen lisäksi rakennuspintoja tapetoidaan ja laatoitetaan. Lattioita pinnoitetaan

maalipinnoitteilla, matoilla ja parketeilla.

Metalliteollisuudessa teräsrakenteita korroosionesto maalataan ja sen lisäksi säiliöitä, altaita ja

putkia pinnoitetaan keraamisilla laatoilla, kumilla ja muovilla.

Rakennusalalla pintakäsittelyalan koulutuksen saaneita tarvitaan maalaus-, tapetointi-, laatoitus-

ja lattianpäällystystöissä. Metalliteollisuudessa tarvitaan ruiskumaalareita, jauhemaalareita, kor-

roosionestomaalareita, kumi-, muovi- ja laattapinnoittajia sekä metalliruiskuttajia, sinkitsijöitä ja

muita pintakäsittelijöitä. Puuteollisuudessa tuotteita maalataan, lakataan ja petsataan.

1.2 Ammattialan arvoperusta

Pintakäsittelyalan kehittämisellä on vaikutuksia ihmisten elämän laadun jatkuvaan kehittämiseen

ja kestävään kehitykseen sekä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Pintakäsit-

telyllä voidaan vaikuttaa luonnonvarojen säästöön, uusiutuvien

luonnonvarojen käyttöön sekä kestävän kehityksen mukaisiin ja tuotteen elinkaaren huomioiviin

materiaalivalintoihin. Päämääränä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen ja jättei-

den tarkoituksenmukainen käsittely.

Pintakäsittelyalan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat rakennusten ja tuotteiden kestävyys, turval-

lisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimintavarmuus sekä ulkonäön ja miellyttävyyden parantami-

nen. Rakennusten ja kalusteiden entistämiseen liittyvissä pintakäsittelytöissä arvoiksi ja toiminta-

periaatteiksi tulee lisäksi tyylinmukaisuus ja harmonisuus sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan

perinteen vaaliminen.

2

Pintakäsittelyalan tuotanto-, korjaus- ja liiketoiminnan keskeisinä periaatteina ovat hyvä laatu, am-

mattitaidon arvostus, toiminnan kannattavuus, asiakaslähtöisyys ja yrittäjyys. Menestyksellinen ja

vastuullinen alan yritystoiminta perustuu ammattitaidon arvostamiseen, ihmisarvon kunnioittami-

seen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä säädösten, sopimusten ja terveen kilpailun periaat-

teiden noudattamiseen.

Työnantajalla ja työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista sekä työympäristön ja ammatti-

taidon jatkuvasta kehittämisestä.

Pintakäsittelyalan ammattilainen on hyväkuntoinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, luotettava,

yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on täsmällinen ja työskentelee huolellisesti kiireessäkin. Hän

arvostaa omaa ja toisten työtä sekä tuntee vastuunsa työn laadusta, asiakkaiden tarpeista ja sopi-

musten noudattamisesta. Hän huolehtii työsuojelusta, työturvallisuudesta ja ympäristön suojelusta

sekä ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.

1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet

http://www.oph.fi/download/162886_pintakasittelyalan_pt_01082015.pdf

Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilai-

siin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin tutkinnon osa-

alueella. Pintakäsittelytöiden työvälineiden, työmenetelmien ja -prosessien hallinnan lisäksi hä-

nellä on matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot pintakäsittelymateriaaleista ja

pinnoitettavista

materiaaleista, pintakäsittelyprosesseista ja pintakäsittelyn onnistumisen edellyttämistä olosuh-

teista (lämpötila, kosteus, pinnan ja ympäristön puhtaus). Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsitel-

tävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa ja millaisia lämmitys-, il-

manvaihto- ja suojaustoimenpiteitä tarvitaan. Hänellä on sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja pai-

neilmatekniikkaan liittyvää osaamista niin, että hän osaa käyttää pintakäsittelytöihin liittyviä ko-

neita ja laitteita turvallisesti sekä

tehdä niiden käyttöhuoltoon liittyvät työt. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja

henkilönnostimilta. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuus-

kortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on SPR:n ensiavun peruskurssia EA 1

vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa.

Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia

ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän osaa tehdä työtään

itsenäisesti, suunnitella työtään ja arvioida työnsä onnistumista. Pitkäaikaista harjaantumista vaa-

tivissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Hän toimii työyh-

teisössä joustavasti ja rakentavasti ammattitaitoaan ja työnsä tuloksellisuutta kehittäen. Hänellä

on myös projektiosaamista ja hän osaa toimia aktiivisena jäsenenä työryhmissä ja tiimeissä.

http://www.oph.fi/download/162886_pintakasittelyalan_pt_01082015.pdf

3

Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän

selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kie-

lellä.

Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä

ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on

kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa

työaikoja.

Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakas-

palvelutilanteissa.

Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen

saavuttaminen.

Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä.

Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmene-

telmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia.

Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja

sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään.

Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä

kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnas-

saan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti.

Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoi-

sesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehel-

linen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän

pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä.

Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja

työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän

osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttötur-

vallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvitta-

essa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalait-

teita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta.

4

Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee

niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä. Tut-

kinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä

työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toi-

mintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla.

Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin,

että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden

saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön

jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida mate-

riaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelli-

set seikat huomioon ottaen.

Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän

käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vä-

hän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden

kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja

sekä ympäristön kannalta sopivia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä raaka-aineita. Hän

osaa tehdä energiaa säästäviä valintoja, ottaa huomioon energiankulutuksen valaistus-, lämmitys-

ja ilmastointilaitteiden käytössä eikä tarpeettomasti käytä koneita ja laitteita.

Tutkinnon suorittanut työskentelee laatuvaatimusten lisäksi tietoisena esteettisten tekijöiden mer-

kityksestä pintakäsittelytyön lopputuloksessa. Hän osaa värien käytön, niiden yhteensopivuuden

ja tilan ja valaistuksen merkityksen. Hän tuntee kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mielty-

mysten kehityssuuntauksia. Hän ylläpitää ja mahdollisuuksiensa mukaan edistää työympäristönsä

viihtyisyyttä.

Tutkinnon suorittanut viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla

hyödyntäen kielitaitoaan. Hän osaa käyttää informaatioteknologiaa tiedonhankintaan ja kommuni-

kointiin työyhteisössä.

Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea pinta-aloja sekä

muita työssä vaadittavia laskutehtäviä, kuten esimerkiksi työkustannuksia urakkahinnoittelun pe-

rusteella. Hän pystyy lukemaan työtehtävissä esille tulevia matemaattisia lausekkeita, kuvaajia ja

tilastoja.

Tutkinnon suorittanut osaa pintakäsiteltäviin materiaaleihin, pinnoitteisiin ja muihin pintakäsittelyai-

neisiin liittyvät kemialliset perusteet. Hän ymmärtää pintakäsittelytapahtumiin, -prosesseihin ja ym-

päristöolosuhteisiin liittyvien tapahtumien fysikaaliset perusteet.

5

Tutkinnon suorittanut osaa käyttää työtehtävissä ja työelämän yleisissä toiminnoissa käytössä ole-

vaa teknologiaa ja hyödyntää monipuolisesti informaatiotekniikkaa. Hän osaa käyttää tietotekniik-

kaa tiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa.

Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän

toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa

kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasa-

puolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toi-

mia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja

osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan.

1.4 Terveydentilasuositukset

Pintakäsittelyalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kun-

toa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hä-

nen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta eri-

laisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm.

seuraavissa sairauksissa:

vaikea-asteinen ihosairaus

astma tai vaikea-asteinen allergia

migreeni, epilepsia tai tasapainoelimistön sairaus

tuki- ja liikuntaelimistön sairaus

heikko näkö ja värien erottelukyky

2 Pintakäsittelyalan perustutkinto ja sen muodostuminen

Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja

uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Raken-

nusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hänellä voi olla erikoisosaamisena

julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa

maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita.

Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp

Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp

Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisalan, maalari, pakolliset tutkinnon osat, 75 osp

Rakennusten korjausmaalaus, 45 osp Uudisrakennusmaalaus, 30 osp

Valinnaiset tutkinnon osat Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari: Opiskelijan on valittava yhteensä 60 osaamis-pistettä tutkinnon osista

6

Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntämi-nen

3 2 1

0–3 0–3 0–3

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaami-nen, 8 osp

5 osp 3 osp

Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

1 1 1 2

0–3 0–3 0–3 0–3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp

Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4

0–3 0–3 0–3 0–3 0–3 0–3

19 osp 16 osp

Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1–3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita.

Pientalojen ulkomaalaus, 15 osp Rakennuspintojen ruiskumaalaus, 15 osp Ruiskutasoitetyöt, 30 osp Tapetointi, 15 osp Lattianpäällysteiden uusiminen, 15 osp Puupintojen pintakäsittelyt, 15 osp

Mattotyöt, 30 osp Märkätilojen laatoitus, 15 osp

Koristemaalaus, 15 osp Mukailumaalaus, 15 osp Erikoismaalaus, 15 osp

Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp

Pakolliset Valinnaiset

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp

Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet

5 1 2

0–3 0–3 0–3

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp

6 osp

3 osp

7

Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arvi-ointi ja laajuus osaamispisteinä.

Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp

Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen sekä yrityksen työturvallisuuden kehittäminen 10osp

3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys

Pintakäsittelyn perustutkinto Seinäjoki, Kirkkokatu Lukuvuosi 1

MOD1 MOD2 MOD3 MOD4

Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten kor-jausmaalaus 7,5 osp (45osp)

Pakollinen tutkinnon

osa

Rakennusten kor-

jausmaalaus 7,5 osp

(45osp)

Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten kor-jausmaalaus 7,5 osp (45osp)

Pakollinen tutkinnon osa Uudisrakennusmaa-

laus 15 osp (30osp)

valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaa-laus 7,5 osp (15osp)

YTO-opinnot YTO-opinnot

YTO TVT

LUKUVUOSI 2

MOD5 MOD6 MOD7 MOD8

valinnaiset tutkinnon osat 15osp

valinnaiset tutkinnon osat 7,5 osp (15osp)

valinnaiset tutkinnon osat 7,5 osp (15osp)

valinnaiset tutkinnon osat 15osp

YTO-opinnot YTO-opinnot

AON AON AON

LUKUVUOSI 3

MOD9 MOD10 MOD11 MOD12

valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaa-laus, TO 7,5 osp (15osp)

Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten kor-

jausmaalaus, TO

Pakollinen tutkinnon osa Uudisrakennusmaa-

laus, TO

Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10osp

8

4 Ammatilliset tutkinnon osat

4.1 Pakolliset tutkinnon osat

4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 45 osp (100650)

15 osp (45osp) 15 osp (30osp)

Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten kor-

jausmaalaus, TO 7,5

osp (45osp)

AON AON AON AON

Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuu-tena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä sisämaalaustöitä.

käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja

tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut

irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita kom-ponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suo-jakilpiä, valaisimia jne.)

tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt

tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti

poistaa vanhoja maalipintoja

tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset

maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituot-teilla

käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia

käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä

kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja nor-maalikorkuisiin asuinhuoneisiin

poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset

asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut ra-kennusosat

keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet

tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius

työturvallisuuskortin suorittamiseen

tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon

tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius

tulityökortin suorittamiseen.

9

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvi-oinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.

Osaamisen arvioinnin koh-teet

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet

Työprosessin hallinta tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista (miten opiskelija osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvai-heittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehit-tää omaa toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan.

- Suunnitelmallisuus - Työkokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi - Aloitekyky ja yrittäjyys

Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa työskennellä erilaisilla työmenetel-millä, miten osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita sekä tarvittavaa työmateriaalia.

- Suojaukset ja muut valmistelutyöt - Irrotus ja kiinnitys - Pesut ja muut esikäsittelyt - Maalinpoisto - Kittaus, silotus, tasoitus - Hiontatyö - Maalausvälineiden käyttö - Sively- ja telaussuunnat - Rajaukset - Lopullinen pinta - Tapetointi

Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa käytännön työssä soveltaa sitä tieto-pohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy.

10

- Tuotetietous - Työselostuksen ymmärtäminen - Suunnittelu ja laskenta

Elinikäisen oppimisen avaintaidot o Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Vuorovaikutus ja yhteistyö o Ammattietiikka o Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä teke-mällä korjausmaalaustyökokonaisuuden työkohteessa. Ensiaputaidot sekä työturvallisuuskortin ja tulityökortin edellyttämä osaaminen osoi-tetaan erikseen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä am-mattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toi-sessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden oh-jauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määri-telty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorit-taja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee suju-vasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuu-destaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hank-kii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-

11

neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys

Näytön nimi (kohdetta kuvaava)

Kohteen tiedot, sijainti ja näyttötyön laajuus

Alustava aikataulu

Perehdytys

Ammattitaitovaatimukset

Mistä sait idean työllesi?

Mitä lähteitä käytit?

Työturvallisuus. (www.ttk.fi sivulta arkiarvi)

Näyttö Raportti (liitetään näyttösuunnitelmaan)

Nimi ja päiväys

Näytön nimi (sama mikä on suunnitelmassa)

Materiaalit

Kuvaus alustasta

Suoritus (kuvat + teksti)

Toteutunut aikataulu

Työvälineet

Suojaus ja siivous

Mikä työssäsi miellyttää sinua erityisesti?

Mikä tai mitkä työvaiheet olivat ongelmallisia ja miten ratkaisit ne?

Mitä haluaisit muuttaa työssäsi?

Reflektointi (itsearviointi)

Arviointilomake

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla

lähiopetus, muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt

NY-yritys, osuuskunta

yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat

virtuaalinen oppimisympäristö

Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla

opettajan ohjaus ja valmennus

työssäoppiminen

itsenäinen oppiminen

oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat

portfolio, tuote

oppisopimus

työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä

Oppimisen ohjaaminen Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, to-teutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista.

http://www.ttk.fi/

12

Opettaja suunnittelee opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä arvioi oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muu-tokset ja opiskelijan oppimisedellytykset

Työpaikkaohjaajan/ien velvollisuus

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

”Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oppilas tai opiskelija opis-keluun liittyen suorittaa työtä tai työharjoittelua taikka tutustuu työelä-mään työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, on oppilaitoksen ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovellettava, mitä 3 §:ssä säädetään vuokratyöstä. Joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvolli-nen noudattamaan tämän lain työnantajaa koskevia säännöksiä.”

”Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tä-män on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja eri-tyisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.

Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot

Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilan-teista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kan-salaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat suorittajat pystyvät seuraa-maan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimi-maan muuttuvissa oloissa

elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimin-taansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä te-kee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään jousta-vasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä.

vuorovaikutus ja yhteistyö

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaati-malla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä il-maisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti eri-laisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä koh-telee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa ylei-sesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

ammattietiikka

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammat-tiinsa kuuluvaa etiikkaa.

13

terveys, turvallisuus ja toimintakyky

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vas-tuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpi-tää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työ-ympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.

aloitekyky ja yrittäjyys

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan ta-voitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asia-kaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnitte-lee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavutta-miseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja joh-taa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mu-kaan.

kestävä kehitys

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan ta-voitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asia-kaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnitte-lee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavutta-miseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja joh-taa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mu-kaan.

estetiikka

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteetti-syyttä.

viestintä- ja mediaosaaminen

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyö-dyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja vies-tintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.

matematiikka ja luonnontieteet

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimi-tuksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja – ongelmien rat-kaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalai-suuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työs-sään.

teknologia ja tietotekniikka

14

4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa 1.5osp

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologiaita monipuolisesti. Hän ottaa työs-sään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.

aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tie-toa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuk-siensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvoja yhdenvertai-suuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimus-ten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

Yrittäjyys Opiskelija toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan sekä toimii luotettavasti tehtyjen sopimuksien mukaan

Kansainvälisyys Opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen

Kestävä kehitys Hän toimii kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalis-ten ja kulttuuristen periaatteiden mukaan. Hän noudattaa alan työteh-tävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopi-muksia

Liikenneturvallisuus http://ttk.fi/files/3626/Turvallisesti_tyoliikenteessa_2014.pdf

Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa

Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Työelämän tilaisuuksien mukaan.

Osaamistavoitteet Opiskelija motivoituu ja sitoutuu opiskeluunsa

tuntee perustutkintonsa opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimat ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet

tuntee ammattialansa toimintaympäristön

osallistuu FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toi-mintaan sekä toimii opiskeluryhmässään

hallitsee some-käyttäytymisen

tuntee opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuudet

tuntee opiskelun valinnan mahdollisuudet (Oma polku, tutor-toiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuus-kuntatoiminta)

tekee lähtötasotestit (luki ja matematiikka)

tuntee erilaiset oppimistyylit

perehtyy työkyvyn ylläpitämiseen

http://ttk.fi/files/3626/Turvallisesti_tyoliikenteessa_2014.pdf

15

huomioi opetuspisteen turvallisuuteen liittyvät asiat.

Arviointi Oppimisen arviointi Osa-alueen oppiminen tapahtuu ammatillisen tutkinnon osan yhtey-dessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opis-kelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H).

Osaamisen arvioinnin kohteet

opiskeluun motivoituminen ja sitoutuminen

perustutkinnon opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaati-mien ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden tunte-minen

ammattialansa toimintaympäristön tunteminen

FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan osallistuminen ja opiskeluryhmässä toimiminen

some-käyttäytymisen hallinta

opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksien tuntemi-nen

opiskelun valinnan mahdollisuuksien tunteminen (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta)

lähtötasotestien (luki ja matematiikka) tekeminen

erilaisten oppimistyylien tunteminen

työkyvyn ylläpitämiseen perehtyminen

opetuspisteen turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioimi-nen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvalli-sesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet).

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt

NY-leiritoiminta?

Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

tutustuminen opetuspisteeseen ja opiskelupaikkakuntaan

tutustumiskäynnit

oppimisvalmiustestit

Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Oppiminen ja ongelmanratkaisu

Vuorovaikutus ja yhteistyö

Ammattietiikka

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Aloitekyky ja yrittäjyys

Kestävä kehitys

Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen

Matematiikka ja luonnontieteet

Teknologia ja tietotekniikka

16

4.1.3 Uudisrakennusmaalaus 30 osp (100651)

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Yrittäjyys Opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja yrittäjämäisesti.

Kansainvälisyys Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii asialli-sesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa.

Kestävä kehitys Opiskelija toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Liikenneturvallisuus Opiskelija ottaa huomioon oppimisympäristönsä ja toimii liikennetur-vallisuuden vaatimusten mukaisesti.

Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin

Orientoiva tutkinnon osa sisältyy ensimmäiseen ammatilliseen tutkin-non osaan.

Osa-alueen sijoittuminen tut-kinnon toteutuksessa

Ensimmäisen jakson ensimmäisen ammatillisen tutkinnon osan osa

Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.

käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja

suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut val-mistelutyöt

osaa arvioida pintakäsiteltävän pinnan laatuvaatimuksien täyttymisen ja reklamoida puutteista

ennen oman työn aloitusta

tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt

tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt

suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoi-tetyöt

tehdä kittaukset ja silotukset

maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat

maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauk-sessa käytettävillä maaleilla

tehdä rajaustyöt käsityövälineillä

kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.)

ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaa-maan tasopintoja

laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin

tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapaine-laitteilla

toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt

sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun

laskea työkustannuksia

tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet

selviytyä työtilanteista englannin kielellä.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua.

17

Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Suunnitelmallisuus - Työkokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi


- Valmistelutyöt - Esikäsittelyt - Levyjen saumaustyöt - Kittaus, silotus, tasoitus - Ruiskutasoitus - Ruiskumaalaus - Seinäpäällystys - Maalaustyö

Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa käytännön työssä soveltaa sitä tie-topohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy.

- Maalimateriaalit - Työselostuksen ymmärtäminen - Rakennuspiirustusten hallinta - Laitetuntemus - Matematiikka ja luonnontieteet

Elinikäisen oppimisen avaintaidot o Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Vuorovaikutus ja yhteistyö

18

o Ammattietiikka o Terveys, turvallisuus ja toimintakyky


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä am-mattitaitovaatimusten keskeisiltä osilta rakennusten sisämaalauksien työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjes-täjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittami-sen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kat-tavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

19

Oma nimi /Päiväys

Näytön nimi ( kohdetta kuvaava)


Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus





http://www.ttk.fi/

20


”Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tä-män on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja eri-tyisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.”


Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuh-teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa


- Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itse-ään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän rat-kaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätök-siä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja so-veltaa sitä.


- Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökan-toja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasa-vertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäy-tymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saa-maansa palautetta toiminnassaan.

ammattietiikka

- Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukai-sesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti nou-dattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiik-kaa.


- Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja va-paa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elin-tapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee er-gonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveyslii-kunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.

21


- Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavutta-mista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työn-tekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii ta-loudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoit-taa oman työnsä tavoitteiden mukaan.

kestävä kehitys

- Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekolo-gisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen peri-aatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

estetiikka

- Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäris-tönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.


- Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti ti-lanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.


- Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaaditta-vien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja am-mattitehtävien ja – ongelmien ratkaisemisessa ja hän so-veltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia me-netelmiä ja toimintatapoja työssään.


- Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologiaita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.


- Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan pe-rusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toi-minnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toi-mii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri

22

4.2 Valinnaiset tutkinnon osat

4.2.1 Pientalojen ulkomaalaus 15 osp (100656)

kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.









Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija kykenee työparina tai työryhmän jäsenenä tekemään omakoti-, rivi- tai paritalojen ulkomaalaustöitä.

huolehtia työkohteen siisteydestä ja suojauksista

suunnitella työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia maali-määriä

tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut, homeen- ja maa-linpoistot sekä pohjustukset

tehdä pientalon ulkopuolisten katto-, seinä-, ikkunanpuite-, ovi-, sokkeli- ja täydentävien

rakenteiden suojakäsittely- ja maalaustöitä

käyttää turvallisesti ulkomaalauskohteissa käytettäviä maa-leja

mitata ja valvoa työkohteen maalausolosuhteita

käyttää ja huoltaa ulkomaalaustyössä tarvittavia työvälineitä

käyttää henkilönostimia turvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti

liikkua turvallisesti työmaaolosuhteissa sekä käyttää telineitä oikein ja määräyksiä noudattaen.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi


23

Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Aloitekyky ja yrittäjyys - Suunnitelmallisuus - Oman työn arviointi - Kestävä kehitys


- Suojaukset ja esivalmistelut - Esikäsittelyt - Painepesulaitteen käyttö - Ruosteenesto, oksalakkaus, kittaus, paikkaus - Pohjustukset, maalaustyö - Työvälinehuolto


- Tuotetietous - Työselostuksen ymmärtäminen - Matematiikka - Työvälineiden tuntemus - Kestävä kehitys


24


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä teke-mällä pientalojen ulkomaalaustöitä työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys

25



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus





”Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oppilas tai opiskelija opis-keluun liittyen suorittaa työtä tai työharjoittelua taikka tutustuu työelä-mään työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, on oppilaitoksen ja työn

http://www.ttk.fi/

26

vastaanottajan velvoitteisiin sovellettava, mitä 3 §:ssä säädetään vuokratyöstä. Joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvolli-nen noudattamaan tämän lain työnantajaa koskevia säännöksiä.”



Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuh-teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa





ammattietiikka





27


kestävä kehitys


estetiikka









- Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan pe-rusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toi-minnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toi-mii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri

28

4.2.2 Lattiapäällysteiden uusiminen 15 osp (100666)

kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.









Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa asentaa esimerkiksi tavanomaiseen asuinhuoneeseen muovi- tai la-minaattipäällysteen niissä tapauksissa, joissa ei edellytetä aluslattian oikaisu- tai tasoitustöitä.

irrottaa ja kiinnittää paikoilleen työn suoritusta haittaavia kyn-nyksiä ja listoituksia

päällystää asuinhuoneen lattian muovimatolla

päällystää asuinhuoneen lattian lukkoponttilaminaatilla

tehdä tarvittavat saumaus- ja kiinnitystyöt

tehdä valmiiden pintojen suojaukset.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi


29

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Oman työn suunnittelu - Suunnitelmallinen työskentely - Työn lopputulos - Oman työn arviointi


- Listojen ja kynnysten irrotus - Vanhojen päällysteiden poistaminen - Muovipäällysteen asennus - Liimaus - Laminaattilattian asennus - Viimeistelyt ja listoitukset


- Materiaalit - Työtekniikka



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asen-tamalla asuintilaan tai vastaavaan kuivaan huonetilaan leikattavan muovipäällysteen ja laminaattipäällysteen. Työtä tehdään siinä laa-juudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaati-muksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

30


Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


http://www.ttk.fi/

31

Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus








Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuh-

32

teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa





ammattietiikka






kestävä kehitys

- Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavutta-mista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työn-tekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja

33

työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii ta-loudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoit-taa oman työnsä tavoitteiden mukaan.

estetiikka









- Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan pe-rusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toi-minnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toi-mii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.



34

4.2.3 Puupintojen pintakäsittely 15 osp (100668)







Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa maalata, lakata, öljytä, vahata, petsata ja kuultokäsitellä puupin-toja.

perusasiat maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittelyaineiden ominaisuuksista ja

käyttökohteista

puutuotteen hionnat käsin ja koneellisesti

tehdä tarvittavat kittaukset, silotukset ja välihionnat

maalata, lakata ja petsata puupintoja

öljytä ja vahata puupintoja sekä tehdä puupintojen kuultokä-sittelyjä

tehdä pintakäsittelykiillotuksia

huolehtia pintakäsittelytilan pölyttömyydestä ja pintakäsitelty-jen tuotteiden kuivumisesta

pestä työvälineet ja huolehtia niiden kunnosta

maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittely-jen ulkonäöllisen sopivuuden eri

puupinnoille

värien ja kuultopintojen käytön sekä värien yhteensopivuu-den puutuotteissa.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi


35

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Suunnitelmallinen työskentely - Työnkokonaisuuden hallinta; maalaus, lakkaus, petsaus,

kuultokäsittely, käsittely öljyllä, vahakäsittely - Oman työn arviointi - Aloitekyky ja yrittäjyys


- Työmenetelmien hallinta - Työvälineiden hallinta - Kittaus, silotus ja hionta - Materiaalien hallinta


- Puupintojen pintakäsittelyn teoria - Materiaalit



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä maa-laamalla, lakkaamalla, öljyämällä, vahaamalla, petsaamalla tai kuulto-käsittelemällä puupintakokonaisuuksia esikäsittelytöineen työkohteissa. Työtä teh-dään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä am-mattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä

36

kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys

http://www.ttk.fi/

37


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus







38







ammattietiikka






kestävä kehitys


39


estetiikka












40

4.2.4 Tapetointi 15 osp (100665)







Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa kiinnittää rakennuspinnoille paperi- ja kuitualustaisia seinän-päällysteitä työselostusten ja työohjeiden mukaan.

tehdä tapetoitaville alustoille tehtävät mittaukset ja tarkistuk-set

tehdä ennen tapetointia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt, kuten vanhan tapetin poistot

tehdä tapetoimispohjatyöt, eristykset, tasoitukset ja alustape-toinnit

levittää liisterin tai liiman käsin ja koneellisesti

kiinnittää paperi- ja kuitualustaiset päällysteet pusku-saumauksella

käyttää ja huoltaa tapetoinnissa tarvittavia työvälineitä

suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä

nimetä tavallisimmat tapetointitöissä käytettävät tapetit ja ma-teriaalit

selostaa eri tapettimateriaalien soveltuvuuden erilaisille alus-toille

liikkua turvallisesti rakennustyömaalla ja noudattaa työturval-lisuusmääräyksiä

käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia

käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja

huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauk-sesta niin, ettei tapetointityöstä aiheudu

ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän


41

osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Oman työn suunnittelu - Oman työn arviointi - Työn kokonaisuuden hallinta esikäsittely- ja pohjatöistä

valmiiseen tapettipintaan


- Pohjatyöt - Liisterin valmistus - Liisteröinti ja leikkaukset - Kuviokohdistus ja saumaus - Siisteys ja huolellisuus


- Uuden tiedon soveltaminen - Materiaalien tuntemus



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tapetoimalla huonetilakokonaisuuden tai koko-naisuuksia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai

42

ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys




43



Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus






”Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn

http://www.ttk.fi/

44

erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tä-män on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja eri-tyisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.”







ammattietiikka






45

kestävä kehitys


estetiikka











46

4.2.5 Erikoismaalaus 15 osp (100695)






Tutkinnon osan sijoittumi-nen tutkinnon toteutuk-sessa

Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Työelämän tilaisuuksien

mukaan.

Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä erilaisia rakennusten tai laivojen sisäpintojen, tai muiden teollisuustuotteiden erikoismaalauksia.

suunnitella työn pääasiassa mallikirjojen ja kuvastojen avulla

tehdä erilaisia erikoismaalaustöitä tarkoitukseen soveltuvilla maalaustarvikkeilla (esimerkiksi: väripesut, pirskotukset, kuvi-ointimaalaukset, koristepinnoitukset, kuullotukset, lastamaa-laukset, railomaalaukset jne.)

käyttää apunaan piirustuksia, luonnoksia, malleja, suunnitel-mia, työselostuksia ja -ohjeita

tehdä tarvittavat pohjatyöt (esikäsittelyt ja maalaukset)

huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauk-sesta niin, että valmiit pinnat eivät

vaurioidu.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin


47

sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Oman työn suunnittelu ja näytemallin valmistus - Oman työn arviointi - Työn kokonaisuuden hallinta luonnosvaiheesta valmiiksi


- Erikoismaalausmenetelmät, esimerkiksi: väripesu, pirsko-

tus, kuviointimaalaus, koristepinnoitus, kuultomaalaus, lastamaalaus, railomaalaus

- Työvälineet: koristetelat, lastat, harjat ja siveltimet, sie-net, rievut ja muut kuviointivälineet

- Erikoismaalausmateriaalit: struktuuripinnoitteet, kuulto-maalit, erikoislakat, erikoislisäaineet

- Estetiikka


- Tuotetietous - Värisoinnutus - Kestävä kehitys



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä teke-mällä erikoismaalaustyökokonaisuuksia työkohteissa. Erikoismaa-laustyökokonaisuuksissa käytetään esimerkiksi joitain seuraavista menetelmistä väripesut, pirskotukset, kuviointimaalaukset, koristepinnoitukset, kuullotukset, lastamaalaukset, railomaalaukset. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjes-täjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittami-sen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

48


Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


http://www.ttk.fi/

49

Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus









50

teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa





ammattietiikka






kestävä kehitys


51


estetiikka












52

4.2.6 Koristemaalaus 15 osp (100693)







Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä rakennus- tai kalustepintojen koristemaalauksia käsityö-menetelmillä.

suunnitella koristemaalaustyötä piirustusten, kuvastojen ja mallikirjojen avulla

suurentaa mallit työkohteeseen annettujen mittakaavojen mukaisesti

tehdä käytettävää koristelutekniikkaa ja väritystä havainnol-listavan näytemallin

tehdä rakennusten sisäpintojen tai kalusteiden koristemaa-laustöitä tarkoitukseen soveltuvilla

maalaustarvikkeilla

tehdä työt mallien, työselostusten ja ohjeiden perusteella

käyttää apunaan laatimiaan piirustuksia ja luonnoksia

valmistaa ja käyttää koristesabloneja

maalata koristekuvioita käsivaraisesti sivellintyönä

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken.


53

Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Asiakkaan esittämien luonnosten pohjalta tehtävät näyte-

mallit - Oman työn arviointi ja oman toiminnan kehittäminen - Työn kokonaisuuden hallinta luonnosvaiheesta valmiiksi

koristemaalaustyöksi


- Koristeviivaus - Sablonimaalaus - Sivellinmaalaus ja koristetekstaus - Piirustusvälineet; linjalangat, viivaimet, viivasiveltimet,

sabloniveitset, töpöttimet, rei’ittäjät, tukikepit, tekstaussi-veltimet, kärkisiveltimet

- Pohjustusmateriaalit; vesiohenteiset, koristemateriaalit, liuotinohenteiset, koristemaalit ja lakat, sablonimateriaalit


- Tuotetietous - Työselostuksen ymmärtäminen - Värisoinnutus - Koristetyylien tunnustaminen - Kestävä kehitys



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä teke-mällä koristemaalaustöitä työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuu-dessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perus-teissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjes-täjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittami-sen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos

54

on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta

http://www.ttk.fi/

55



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus








Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuh-teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan

56

yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa





ammattietiikka






kestävä kehitys


57

estetiikka















58

4.2.7 Mukailumaalaus 15 osp (100694)





Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä rakennus- tai kalustepinnoille perinteisiä puun- ja kivenmukailumaalauksia (ootraus ja marmorointi).

suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä

käyttää mukailutöihin tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia

käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja

tehdä ennen mukailumaalauksia tarvittavat valmistelut ja esi-käsittelyt

käyttää mukailumaalaukseen soveltuvia perinteisiä ja uusia maalausmenetelmiä ja työvälineitä ja

materiaaleja

tehdä mukailutöitä erilaisille maalausalustoille

käyttää turvallisesti mukailutyöhön liittyvä aineita ja materiaa-leja

huomioida työolosuhteiden mahdolliset vaikutukset mukailu-työn lopputulokseen

mukailla vähintään kahta erilaista tunnettua puulajia ja kahta erilaista kivilajia erilaisilla sideaineilla ja

menetelmillä niin, että lopputulos on joko annetun mallin mu-kaista tai työ vastaa muutoin kivi- tai

puulajille ominaisia piirteitä.


59





- Aloitekyky ja yrittäjyys - Suunnitelmallinen työskentely - Työn kokonaisuuden hallinta - Valmiin työn laatu - Oman työn arviointi


- Puunmukailupiiskaus-, kampaus- ja

aurausmenetelmillä - Kivenmukailu töpöttämällä, sivelemällä ja pyyhkimällä. - Mukailutyövälineet: siveltimet, suonistimet, kammat,

piiska, häivin, luonnonsieni - Mukailuaineet: pigmentit, sideaineet, ohentimet, lasuurit,

lakat - Kestävä kehitys


- Mallien tuntemus: mänty, tammi, pähkinäpuu, mahonki,

palisanteri, vaaleat marmorit, graniitit - Ammatilliset tiedot - Matematiikan ja luonnontieteiden taidot - Esteettiset taidot



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä teke-mällä mukailumaalaustöitä työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuu-dessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perus-teissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjes-täjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittami-sen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

60


Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


http://www.ttk.fi/

61

Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus









62

teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa





ammattietiikka






kestävä kehitys


63


estetiikka












64

4.2.8 Mattotyöt 30 osp (100670)







Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa lattiapinnoille asennettavien muovipäällysteiden kiinnitykseen ja viimeistelyyn liittyvät työt. Hän osaa tehdä myös työhön liittyvien listo-jen (muoviset jalkalistat, pesulistat, askelkulmat, käsijohdelistat tms.) ja kynnysten asennukset.

määritellä työhön soveltuvat asennusolosuhteet

valita oikean päällysteen käyttökohteen mukaan

valita liimat ja liimausmenetelmät eri päällysteille

valita oikeat asennustekniikat eri päällysteille

valita työhön soveltuvat asennustyökalut

huoltaa ja käyttää työvälineitä ja -laitteita turvallisesti

asentaa ja kiinnittää muovipäällysteet yleisten laatuvaatimus-ten mukaisesti

valita oikeat hitsaus- ja saumausmenetelmät eri päällysteille

kiinnittää askelkulma-, kynnys-, jalka- ja pesulistat oikeaoppi-sesti.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken.


65





- Suunnittelu - Työkokonaisuus


- Asennus ja leikkaus - Liiman levitys - Liimaus - Hiertäminen - Saumausleikkaus - Läpiviennit - Tiivistykset - Listoitukset


- Materiaalit - Kiinnitysalustat ja – olosuhteet - Liimausmenetelmät



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla mattomaisia muovi- tms. päällysteitä esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike tai oppilaitostiloihin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja

66

tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

http://www.ttk.fi/

67

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus










68




ammattietiikka



-Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.



kestävä kehitys


estetiikka


69


















70

4.2.9 Ruiskutasoitetyöt 30 osp (100662)

Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä työselostuksen ja saamiensa ohjeiden mukaisesti raken-nusten sisäpuolisten katto- ja seinäpintojen ruiskutasoitetöitä. Hän osaa suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet ja ruiskutusjärjestyksen sekä arvioida työhön tarvittavia materiaali-määriä. Hän huolehtii tarvittavista suojauksista niin, että pöly ja tasoitteet eivät pääse leviämään ympä-ristöön.

mitata betonialustan kosteuden sekä tasoitettavan pinnan suoruuden ja tasomaisuuden

tehdä levyrakenteiden saumaukset

tehdä kiviainesalustoille mahdollisesti tarvittavat esikäsittelyt ja betonipintojen täytöt

tehdä etuoikaisut, pohja- ja osittaistasoitukset

levittää ja tasoittaa tasoitemassoja käsityövälineillä

tehdä tarvittavat välihionnat

käyttää massasekoitinta ja massaruiskua

suorittaa massan sekoituksen

laittaa tasoiteruiskulaitteiston käyttökuntoon sekä tehdä sen puhdistus- ja huoltotoimenpiteet

käytön jälkeen ja tarvittaessa myös käytön aikana

levittää tasoitemassoja ruiskulaitteistolla ja tasoittaa pinnan

ruiskuttaa kattojen pisararuiskutuksia

huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta ja suojainten käytöstä tarvittaessa.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.



Työprosessin hallinta tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista

71

(miten opiskelija osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvai-heittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehit-tää omaa toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan.

- Suunnitelmallisuus - Työkokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi - Aloitekyky ja yrittäjyys - Kestävä kehitys - Estetiikka


- Mittaaminen - Lastan ja muiden käsityövälineiden käyttö - Pohjatasoitukset ja välihionnat - Tasoitteen valmistus - Massaruiskutuslaitteiston käyttö


- Työselostuksen ymmärtäminen - Matematiikka ja luonnontieteet



Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tasoitetöissä työryhmän jäsenenä ja tasoittamalla jonkin rakennustyökohteen sekä ruiskuttamalla huonetilan katon tasoiteruis-kulaitteistolla työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa katta-vasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai

72

joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous


http://www.ttk.fi/

73




Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus






”Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tä-män on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja eri-tyisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.




74




ammattietiikka






kestävä kehitys


estetiikka

75















Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen


76

4.2.10 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 15 osp (100660)

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen



Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä rakennuspintojen ruiskumaalaustöitä työselostusten ja työohjeiden mukaisesti. esikäsitellä maalattavat pinnat ja tehdä työ-kohteeseen ja työympäristöön tarvittavat suojaukset ennen ruiskumaalausta

laittaa ruiskumaalauslaitteiston käyttökuntoon

valita työselostuksen mukaiset maalit ja muut materiaalit

ruiskumaalauksen työkohteen laatuvaatimusten mukaan

ottaa työsuunnittelussaan huomioon ruiskumaalauksen ai-kana vallitsevat olosuhteet

säätää ruiskumaalauslaitteistoa hyvän lopputuloksen saavut-tamiseksi

pestä ruiskumaalauslaitteiston ja suorittaa työn päätyttyä ruiskumaalauslaitteistolle tehtävät

toimenpiteet

huolehtia ruiskumaalaukseen liittyvästä työsuojelusta ja ym-päristönsuojelusta

huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta, käyttää hengi-tysilmasuodatinta, suojavaatetusta ja

suojakäsineitä

huoltaa ja tehdä tarvittaessa pienimuotoisia korjaustöitä ruis-kumaalauslaitteistoon

huolehtia työpaikkansa ja työympäristön siisteydestä ja jär-jestyksestä sekä siitä, että maalisumua ei pääse kulkeutu-maan ympäristöön.


77





- Aloitekyky ja yrittäjyys - Suunnitelmallinen työskentely - Työn kokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi


- Ruiskumaalauslaitteiston käyttö - Ruiskumaalaus - Työvälineiden hallinta - Materiaalien hallinta - Kestävä kehitys


- Ammatilliset tiedot - Matematiikan ja luonnontieteiden taidot - Esteettiset taidot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka - Terveys, turvallisuus ja toimintakyky


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ruisku-maalaamalla rakennusten maalaustyökohteita niin, että työhön kuu-luu kaikki esivalmistelut ja jälkityöt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoitta-massa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukai-

78

sesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista oh-jausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jat-kuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtä-viin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee su-juvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimi-sesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työ-osuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tar-vittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli-neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilan-teissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilan-teissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta


http://www.ttk.fi/

79


Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus








Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuh-teet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista ti-lanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat suorittajat pystyvät seu-raamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toi-mimaan muuttuvissa oloissa

80





ammattietiikka






kestävä kehitys


estetiikka

81















Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen


82

4.2.11 Märkätilojen laatoitus 15 osp (100677)

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen



Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä seinä- ja lattialaatoituksia tavanomaisissa asuinrakennuk-sissa oleviin kylpyhuoneisiin ja muihin märkätiloiksi luokiteltaviin tiloi-hin.

tehdä laatoitussuunnitelman sekä suorittaa niihin liittyvät mit-taukset

tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmat

suorittaa ennen laatoitusta tarvittavia pohja- ja esikäsittely-töitä

suorittaa laatoitettavalle alustalle vaadittavat kosteusmittauk-set

arvioida oikein alustan riittävän lujuuden, jäykkyyden, pölyttö-myyden ja puhtauden käyttäen

arvioinnissa silmämääräistä havainnointia sekä raaputus- ja koputuskoetta

suorittaa oikaisut ja kaadot tasoitemassoilla

varmistaa vedeneristetuoteperheajattelun toteutumisen koh-teessa

kiinnittää kulma- ja kaivovahvikkeet ja levittää alustaan sivel-tävän vedeneristeen

suunnitella saumajaon ja kiinnittää seinälaatoituksiin tarvitta-vat ohjauslaudat

käyttää laastinsekoitusvispilää ja tarvittavia hiomakoneita

käyttää rakennustyömaan normaalien käsityökalujen lisäksi käsikäyttöistä ja sähkötoimista laattaleikkuria

kiinnittää seinä- ja lattialaattoja

suorittaa laattapintojen saumauksia

tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla

suorittaa työkohteisiin liittyviä järjestely- ja viimeistelytöitä

tehdä valmiin työn laadunvarmistukseen liittyvät mittaukset

huoltaa käyttämiään työvälineitä

märkätilojen rakentamiseen liittyvät laatuvaatimukset ja pys-tyy esittelemään ja arvioimaan omaa työtään.

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä.

83

Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Valmiin työn laatua arvioitaessa käytetään apuna suoritushetkellä voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita (RakMK C2, RIL 107). Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




- Työtehtävien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisvalmiu-det

- Työn kokonaisuuden hallinta - Ohjaustarve - Laatu ja tuottavuus - Elinikäisen oppimisen valmiudet


- Tasoitukset ja esikäsittelyt - Mittaustyöt - Vedeneristys - Laattojen käsittely - Kiinnitys ja saumaus - Työvälineet - Materiaalit


- Märkätilojen rakentamiseen liittyvät lait, määräykset ja ohjeet

- Suunnittelu ja laskenta - Saumajako - Rakennusfysiikka, lämpö- ja kosteustekniset

perusteet - Laatoitettavaksi kelpaavat rakennusmateriaalit - Vedeneritys- ja pintarakennemateriaalit ja LVI-tarvikkeet - Mittalaitteet, mittauksien suoritus, mittaustulosten arvi-

ointi, dokumentointi ja raportointi

Elinikäisen oppimisen avaintaidot o Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Vuorovaikutus ja yhteistyö

84

o Ammattietiikka o Terveys, turvallisuus ja toimintakyky


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asen-tamalla nestemuodossa levitettäviä vedeneristeitä ja vedeneristeen vahvikkeita työkohteessa sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla mär-kätilan lattia- ja seinälaatoitustyön. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työ-kohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjes-täjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittami-sen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kat-tavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Näyttösuunnitelma

85

Oma nimi /Päiväys



Alustava aikataulu

Perehdytys






Nimi ja päiväys


Materiaalit

Kuvaus alustasta



Työvälineet

Suojaus ja siivous





Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat




työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio, tuote

oppisopimus





http://www.ttk.fi/

86









ammattietiikka




87



kestävä kehitys


estetiikka









- Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan pe-rusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toi-minnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän

88

5 Yhteiset tutkinnon osat

5.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053)

Äidinkieli, suomi, 5 osp, pakollinen (AISUOMIP)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaansa liittyvien tärkeimpien tekstilajien

käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa lähdekriit-tisesti sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuo-rovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaa-mistaan näkyväksi

osaa laatia alaansa liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrate-gioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alansa ja ammattinsa kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi

noudattaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toi-mii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.










89

Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen

Tiedon hankkiminen

Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen

Alan kirjallisten töiden laatiminen

Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen

Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

Oman äidinkielentaidon arvioiminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin koh-teet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt


työelämä

työpaja

tapahtumat


tutustumiskäynnit; yritysvierailut ja opintomatkat

muut mahdolliset oppimisympäristöt


90


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta

opinnäyte, portfolio, tuote

oppisopimus


Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista tarvittaessa yhteistyössä erityisopettajan ja ammattiohjaajan kanssa.


Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen o Oman äidinkielentaidon arvioiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen o Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin

merkityksen ymmärtäminen o Oman äidinkielentaidon arvioiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen o Oman äidinkielentaidon arvioiminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin

merkityksen ymmärtäminen

Estetiikka o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen

Teknologia ja tietotekniikka o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin

merkityksen ymmärtäminen Yrittäjyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-

taa osa-alueen osaamista yrittäjämäisillä toimintatavoilla.

Kansainvälisyys Opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon ja toimimi-seen monikulttuurisessa oppimisympäristössä.

91

Kestävä kehitys Kestävä kehitys otetaan huomioon tutkinnon osaan soveltuvalla ta-valla.

Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen kulkuneuvojen käyttöön on määritelty toimintatapa ja -säännöt.


Yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten tutkinnon osien opettajat te-kevät yhteistyötä

tutkinnon osan toteutuksen suunnittelussa

osa-alueen osaamistavoitteiden ja ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten välisten vastaavuuksien löytä-misessä ja hyödyntämisessä toteutuksessa.


Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

Äidinkieli, suomi toisena kielenä 5 osp, pakollinen (AISUOMI2P)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja tulkitsee omaan alaan liittyviä erilaisia tekstila-

jeja ja laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuo-rovaikutusvälineitä

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ym-päristössä

osaa arvioida ja kehittää suomi toisena kielenä -taitoaan.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen

92

suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.




Tiedon hankkiminen


Alan kirjallisten töiden laatiminen

Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä toimiminen

Oman suomi toisena kielenä taidon arvioiminen




työelämä

työpaja

tapahtumat




Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus

työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus


Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista tarvittaessa yhteistyössä erityisopetta-jan ja ammattiohjaajan kanssa.


Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen o Tiedon hankkiminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Oman suomi toisena kielenä taidon arvioiminen


93

o Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympä-ristössä toimiminen

Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Oman suomi toisena kielenä taidon arvioiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen o Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympä-

ristössä toimiminen o Oman suomi toisena kielenä taidon arvioiminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympä-

ristössä toimiminen Viestintä ja mediaosaaminen

o Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen

Teknologia ja tietotekniikka o Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen o Alan kirjallisten töiden laatiminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympä-

ristössä toimiminen Yrittäjyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-






Yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten tutkinnon osien opettajat tekevät yhteistyötä





Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 osp, pakollinen (TK1RUP)

94

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työ-

hön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityk-sen monikulttuurisessa Suomessa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat




95


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus

työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteiden,

toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista tarvittaessa yhteistyössä erityisopetta-jan ja ammattiohjaajan kanssa.


Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

Ammattietiikka o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

Kestävä kehitys o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen o Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen o Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

Yrittäjyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-taa osa-alueen osaamista yrittäjämäisillä toimintatavoilla.

Kansainvälisyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-taa osa-alueen osaamista yrittäjämäisillä toimintatavoilla.


Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä.

Oppilaitoksen kulkuneuvojen käyttöön on määritelty toimintatapa ja -säännöt.







Vieras kieli, A-kieli, englanti, 2 osp, pakollinen (VKENP)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän

kykenee harjoittamaan ammattiaan

96

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä. Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.



Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen

Tiedon hankkiminen

Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimiminen Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti

ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin koh-teet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).



työelämä

työpaja

tapahtumat



97

muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen o Tiedon hankkiminen


Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen o Tiedon hankkiminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimi-

minen

Viestintä ja mediaosaaminen o Tiedon hankkiminen

Teknologia ja tietotekniikka o Tiedon hankkiminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimi-

minen Yrittäjyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-









98

Äidinkieli, suomi, 1–3 osp, valinnainen (AISUOMIV)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merki-tystä.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen

Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

Kielen ja kulttuurin tunteminen




99



oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt


työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen o Kielen ja kulttuurin tunteminen

Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen o Kielen ja kulttuurin tunteminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Kielen ja kulttuurin tunteminen

Estetiikka o Kielen ja kulttuurin tunteminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

100

Teknologia ja tietotekniikka o Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Kielen ja kulttuurin tunteminen









Osa-alueen sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa


Äidinkieli, suomi, valinnainen (AISUOMIV)

Jatko-opintoihin valmentava äidinkieli, 2–4 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija Oppimisen ja osaamisen esitteleminen 2 osp:

osaa hankkia tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja/tai kirjallisesti

tuntee lähteiden käytön periaatteet

osaa käyttää mediaa kriittisesti

osaa dokumentoida ja kuvata oppimistaan ja osaamistaan Tekstitaitojen syventäminen 2 osp:

osaa hankkia tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä kirjallisesti


löytää tekstin olennaisen sisällön ja tarkoituksen

osaa arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatku-vasti

osaa tuottaa jatko-opiskelun kannalta keskeisiä tekstejä.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen

101

voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Tiedon hankkiminen


Kirjallinen viestintä

Vuorovaikutus ja kielenkäyttötilanteissa toimiminen


Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus



102





Viestintä ja mediaosaaminen





Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus huomioidaan oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen kulkuneuvojen käyttöön on määritelty toimintatapa ja -säännöt.






Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Jatko-opintojen Oma polku -toteutukseen (2 osp pakollinen).

Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Opiskelija

Tiedon hankkiminen hakee ohjattuna am-mattialansa kannalta keskeistä tietoa sel-keistä teksteistä

hankkii ammat-tialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä

hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeasel-koisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luo-tettavuutta

noudattaa ohjattuna te-kijänoikeuksia

tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoit-teena, noudattaa teki-jänoikeuksia mm. il-moittamalla lähteensä

osaa viitata käyttä-miinsä lähteisiin ja tar-vittaessa pyytää niihin käyttöluvan


ymmärtää ammattitai-don kannalta keskei-sen tekstin päätarkoi-tuksen ja osaa yhdis-tää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tie-toihinsa

ymmärtää tekstin tar-koituksen ja pääsisäl-lön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityis-kohtia omiin kokemuk-siinsa ja tietoihinsa suhteuttaen

ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sano-man että yksityiskoh-tien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmai-sutapaa

tuntee työelämän teks-tilajeja ja vertailee niitä

ymmärtää ammattitai-don kannalta keskeis-ten tekstien päätarkoi-tuksen ja tulkitsee teks-tien merkityksiä

Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjattuna jatko-opiskelun kan-nalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa jatko-opiske-lun kannalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa tavoitteelli-sesti ja työstää tekste-jään oman arvion ja pa-lautteen pohjalta

103

tuntee oikeinkirjoituk-sen perusasioita

käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä

hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua

noudattaa mallin mu-kaan tekstilajiin kuulu-via vaatimuksia

noudattaa tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia

hallitsee tekstilajeihin kuuluvat vaatimukset

Vuorovaikutus ja kie-lenkäyttötilanteissa toi-miminen

ilmaisee asiallisesti ja perustellen mielipi-teensä

perustelee monipuoli-sesti mielipiteensä ja väitteensä

perustelee monipuoli-sesti näkemyksiään ja sekä toimii vuorovaiku-tustilanteissa jousta-vasti ja vakuuttavasti

pitää lyhyen esityksen käyttäen tilanteen vaa-timaa kieltä ja asiatyy-liä

pitää esityksiä käyttäen tilanteen vaatimaa asiatyyliä ja alan ter-mistöä

toimii oman alansa viestintätilanteissa joustavasti ja pitää esi-tyksiä tilanteen ja oman alan edellyttämällä ta-valla

Mediataidot ja verkko-viestinnän hyödyntämi-nen

käyttää ammattialansa ammattijulkaisuja ja mediatekstejä

käyttää keskeisiä vies-tintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä

hyödyntää monipuoli-sesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti me-diatekstejä

käyttää ohjattuna eri medioita ammattitai-tonsa esittelyyn

tekee ammattiosaamis-taan näkyväksi eri me-dioiden avulla

dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaa-mistaan eri medioiden avulla

viestii digitaalisissa ym-päristöissä sovittujen periaatteiden mukai-sesti.

viestii digitaalisissa ym-päristöissä sopivaa kieltä käyttäen.

viestii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaiku-tustilanteissa.

Äidinkieli, suomi toisena kielenä 1–3 osp, valinnainen (AISUOMI2V)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa kehittää erilaisten tekstilajien ymmärtämis- ja tulkintatai-tojaan

osaa kehittää tekstien tuottamisen taitoja syventää kielellisen ja kulttuurisen identiteetin merkityksen

ymmärtämistä monimuotoisessa yhteiskunnassa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä.

104

Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen


Tekstien tuottaminen

Kielen ja kulttuurin ymmärtäminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin koh-teet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen o Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen

105

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen

Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Tekstien tuottaminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o Kielen ja kulttuurin ymmärtäminen











Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen (AISUOMIS2V)

Jatko-opintoihin valmentava suomi toisena kielenä, 2–4 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija Oppimisen ja osaamisen esitteleminen 2 osp:

osaa hankkia tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja/tai kirjallisesti


osaa käyttää mediaa kriittisesti

osaa dokumentoida ja kuvata oppimistaan ja osaamistaan Tekstitaitojen syventäminen 2 osp:

osaa hankkia tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä kirjallisesti


löytää tekstin olennaisen sisällön ja tarkoituksen

osaa arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatku-vasti

osaa tuottaa jatko-opiskelun kannalta keskeisiä tekstejä.

106

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Tiedon hankkiminen


Kirjallinen viestintä







työelämä

työpaja

tapahtumat





107


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus





















Opiskelija

Tiedon hankkiminen hakee ohjattuna am-mattialansa kannalta keskeistä tietoa sel-keistä teksteistä

hankkii ammat-tialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä

hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeasel-koisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luo-tettavuutta

noudattaa ohjattuna te-kijänoikeuksia

tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoit-teena, noudattaa teki-jänoikeuksia mm. il-moittamalla lähteensä

osaa viitata käyttä-miinsä lähteisiin ja tar-vittaessa pyytää niihin käyttöluvan

108


ymmärtää ammattitai-don kannalta keskei-sen tekstin päätarkoi-tuksen ja osaa yhdis-tää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tie-toihinsa

ymmärtää tekstin tar-koituksen ja pääsisäl-lön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityis-kohtia omiin kokemuk-siinsa ja tietoihinsa suhteuttaen

ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sano-man että yksityiskoh-tien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmai-sutapaa

tuntee työelämän teks-tilajeja ja vertailee niitä

ymmärtää ammattitai-don kannalta keskeis-ten tekstien päätarkoi-tuksen ja tulkitsee teks-tien merkityksiä

Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjattuna jatko-opiskelun kan-nalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa jatko-opiske-lun kannalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa tavoitteelli-sesti ja työstää tekste-jään oman arvion ja pa-lautteen pohjalta

tuntee oikeinkirjoituk-sen perusasioita

käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä

hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua

noudattaa mallin mu-kaan tekstilajiin kuulu-via vaatimuksia

noudattaa tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia

hallitsee tekstilajeihin kuuluvat vaatimukset


ilmaisee asiallisesti ja perustellen mielipi-teensä

perustelee monipuoli-sesti mielipiteensä ja väitteensä

perustelee monipuoli-sesti näkemyksiään ja sekä toimii vuorovaiku-tustilanteissa jousta-vasti ja vakuuttavasti

pitää lyhyen esityksen käyttäen tilanteen vaa-timaa kieltä ja asiatyy-liä

pitää esityksiä käyttäen tilanteen vaatimaa asiatyyliä ja alan ter-mistöä

toimii oman alansa viestintätilanteissa joustavasti ja pitää esi-tyksiä tilanteen ja oman alan edellyttämällä ta-valla

Mediataidot ja verkko-viestinnän hyödyntämi-nen

käyttää ammattialansa ammattijulkaisuja ja mediatekstejä

käyttää keskeisiä vies-tintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä

hyödyntää monipuoli-sesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti me-diatekstejä

käyttää ohjattuna eri medioita ammattitai-tonsa esittelyyn

tekee ammattiosaamis-taan näkyväksi eri me-dioiden avulla

dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaa-mistaan eri medioiden avulla

viestii digitaalisissa ym-päristöissä sovittujen periaatteiden mukai-sesti.

viestii digitaalisissa ym-päristöissä sopivaa kieltä käyttäen.

viestii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaiku-tustilanteissa.

Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1–3 osp, valinnainen (TK1RUV)


käyttää toista kotimaista kieltä alaan liittyvissä vuorovaikutus-tilanteissa ja työtehtävissä

selviytyy arkipäivän tilanteissa toisella kotimaisella kielellä

osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä (esim. muis-tiinpanoja, ohjeita, tilauksia ja sähköposteja)

osaa hyödyntää kielenkäytössä erilaisia tietolähteitä

hyödyntää omia kielenoppimisen strategioitaan.

109




Tekstien tuottaminen

Tietolähteiden hyödyntäminen

Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat




110


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Tietolähteiden hyödyntäminen

Teknologia ja tietotekniikka o Tietolähteiden hyödyntäminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen












111

Toinen kotimainen kieli, ruotsi, valinnainen (TK1RUV)

Jatko-opintoihin valmentava ruotsi, 2–4 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija osaa ruotsin kielen rakenteet 2 osp:

vahvistaa omia kielen opiskelun vahvuuksiaan

käyttää ruotsin kielen keskeisiä rakenteita

toimia ruotsin kielellä vuorovaikutustilanteissa ruotsin kielen tekstitaidot 2 osp:


löytää ruotsinkielisen tekstin olennaisen sisällön ja tarkoituk-sen

hyödyntää lähdeaineistoa järkevästi laajentaakseen omaa sanavarastoaan

kirjoittaa lyhyitä ruotsinkielisiä tekstejä

toimia ruotsin kielellä vuorovaikutustilanteissa.



Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

Tietolähteiden hyödyntäminen

Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä


Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi

112

osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus



















113



Opiskelija

Kielenoppimisen stra-tegioiden hyödyntämi-nen

tunnistaa omat oppi-misstrategiansa

tunnistaa omien oppi-misstrategioidensa vahvuuksia ja heik-kouksia

kokeilee uusia strategi-oita ja oppimistapoja

Tietolähteiden hyödyn-täminen

tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet

käyttää sanakirjoja ja sähköisiä tietolähteitä

käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa

Tekstien ymmärtämi-nen ja kirjallinen vies-tintä

ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yk-sinkertaisten kirjallisten viestien sisällön

kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä tekstejä

kirjoittaa itsenäisesti ly-hyitä tekstejä


kertoo muutamalla sa-nalla itsestään ja tu-tuista asioista.

selviytyy rutiininomai-sista vuorovaikutusti-lanteista.

toimii tavanomaisim-missa viestintätilan-teissa ja pyytää tarvit-taessa tarkennusta tai selvennystä.

Vieras kieli, A-kieli, englanti 1–3 osp, valinnainen (VKENV)

Osaamistavoitteet Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kie-lellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyk-sissä

ymmärtää kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielenoppimisen strategioitaan ja oppimistapo-jaan.


114

suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissä toimiminen

Aktiivisena kansalaisena toimiminen vieraskielisissä yhteyk-sissä


Kielenoppimisen kehittäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tiedon hankkiminen


Ammattietiikka o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen o Tiedon hankkiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen

115

o Tiedon hankkiminen

Kestävä kehitys o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen o Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimi-

minen

Teknologia ja tietotekniikka o Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen












Vieras kieli, A-kieli, englanti, valinnainen (VKENV)

Jatko-opintoihin valmentava englanti, 2 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija osaa


löytää englanninkielisen tekstin olennaisen sisällön ja tarkoi-tuksen

kirjoittaa englanninkielisiä tekstejä

käyttää englannin kielen keskeisiä rakenteita

hyödyntää lähdeaineistoa järkevästi laajentaakseen omaa sanavarastoaan

toimia englannin kielellä monikielisissä ja -kulttuurisissa vuo-rovaikutustilanteissa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen

116

voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Kielenoppimisen kehittäminen

Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen

Tiedon hankkiminen







työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus



117
















Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy pakollisena Jatko-opintojen Oma polku -toteutukseen.



Opiskelija

Kielenoppimisen kehit-täminen

tunnistaa omat vieraan kielen oppimisstrategi-ansa

arvioi vieraan kielen oppimisen tapojaan, niiden vahvuuksia ja heikkouksia

vahvistaa oppimistaan kokeilemalla monipuoli-sesti uusia vieraan kie-len oppimisen tapoja

Tekstien ymmärtämi-nen ja tuottaminen

ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten kirjallis-ten viestien sisällön

ymmärtää englannin-kielisiä tekstejä apuväli-neitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää englannin-kielisiä tekstejä ja osaa toimia itsenäisesti an-nettua palautetta hyö-dyntäen

kirjoittaa ohjattuna mal-lin mukaan yksinkertai-sia ja lyhyitä tekstejä

kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä tekstejä

kirjoittaa itsenäisesti ly-hyitä tekstejä

Tiedon hankkiminen

tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet

käyttää sanakirjoja ja sähköisiä tietolähteitä

käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa

Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtä-minen

on tietoinen opiskele-mansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä

ymmärtää opiskele-mansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen

soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan


ymmärtää lyhyitä ja yk-sinkertaisia suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää vuorovaiku-tustilanteiden keskeiset sisällöt ja toimii niiden mukaan

118

5.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054)

Matematiikka 3 osp, pakollinen (MAP)


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alansa edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alansa tehtävien vaatimassa laa-juudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alansa on-gelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna las-kinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä.


kertoo muutamalla sa-nalla itsestään ja tu-tuista asioista.

selviytyy rutiininomai-sista vuorovaikutusti-lanteista.

toimii tavanomaisim-missa viestintätilan-teissa ja pyytää tarvitta-essa tarkennusta tai selvennystä.

119


Peruslaskutoimituksien ja prosenttilaskujen toteuttaminen sekä mittayksiköiden muuntaminen

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen, geometrian soveltaminen

Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen

Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistaminen

Laskimen ja muiden apuvälineiden käyttäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Peruslaskutoimituksien ja prosenttilaskujen toteutta-

minen sekä mittayksiköiden muuntaminen o Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen, geometrian

soveltaminen o Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen o Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistami-

nen o Laskimen ja muiden apuvälineiden käyttäminen

Matematiikka ja luonnontieteet o Peruslaskutoimituksien ja prosenttilaskujen toteutta-

minen sekä mittayksiköiden muuntaminen o Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen, geometrian

soveltaminen o Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen o Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistami-

nen o Laskimen ja muiden apuvälineiden käyttäminen

Teknologia ja tietotekniikka o Laskimen ja muiden apuvälineiden käyttäminen

120











Fysiikka ja kemia, 2 osp, pakollinen (FKP)


osaa soveltaa oman alansa kannalta keskeisiä fysiikan käsit-teitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alansa kannalta keskei-siä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia ai-neita.


121

suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Fysiikan käsitteiden, ilmiöiden ja lainalaisuuksien soveltami-nen

Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huomioon ot-taminen työssä

Kemikaalien säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Fysiikan käsitteiden, ilmiöiden ja lainalaisuuksien so-

veltaminen o Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huo-

mioon ottaminen työssä o Kemikaalien säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen

Ammattietiikka o Kemikaalien säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huo-


122

Aloitekyky ja yrittäjyys o Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huo-


Matematiikka ja luonnontieteet o Fysiikan käsitteiden, ilmiöiden ja lainalaisuuksien so-

veltaminen o Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huo-












Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 osp, pakollinen

(TVTP)


osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen

123

eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttäminen

Ohjeiden ja oppaiden käyttäminen

Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen

Ohjeiden ja määräysten noudattaminen

Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus



124


Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttäminen o Ohjeiden ja oppaiden käyttäminen o Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

Ammattietiikka o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hyödyntämi-

nen o Ohjeiden ja oppaiden käyttäminen o Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

Kestävä kehitys o Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hyödyntämi-


Teknologia ja tietotekniikka o Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hyödyntämi-


Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Ohjeiden ja oppaiden käyttäminen o Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen o Ohjeiden ja määräysten noudattaminen o Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen





125







Matematiikka, 1–3 osp, valinnainen (MAV)


osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaansa liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yh-tälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatema-tiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalas-kelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaansa liittyvää tietoa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen.

126



Matemaattisten lausekkeiden käyttäminen

Yhtälöiden, lausekkeiden, taulukoiden ja piirrosten käyttämi-nen alakohtaisissa tehtävissä

Talousmatematiikan soveltaminen

Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistaminen

Tiedon kerääminen ja ryhmitteleminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Matemaattisten lausekkeiden käyttäminen o Yhtälöiden, lausekkeiden, taulukoiden ja piirrosten

käyttäminen alakohtaisissa tehtävissä o Talousmatematiikan soveltaminen o Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistami-

nen o Tiedon kerääminen ja ryhmitteleminen

Matematiikka ja luonnontieteet o Matemaattisten lausekkeiden käyttäminen o Yhtälöiden, lausekkeiden, taulukoiden ja piirrosten

käyttäminen alakohtaisissa tehtävissä o Talousmatematiikan soveltaminen o Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistami-

nen o Tiedon kerääminen ja ryhmitteleminen

127

Teknologia ja tietotekniikka o Yhtälöiden, lausekkeiden, taulukoiden ja piirrosten

käyttäminen alakohtaisissa tehtävissä o Tiedon kerääminen ja ryhmitteleminen











Matematiikka, valinnainen (MAV)

Jatko-opintoihin valmentava matematiikka, 2–4 osp


hyödyntää osaamistaan päästäkseen jatko-opintoihin

oman ammattialansa keskeiset matemaattiset menetelmät ja käsitteet

soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi

128

Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Peruslaskutoimitusten soveltaminen

Ongelmanratkaisutaidot

Matemaattisten menetelmien hallinta




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus










129












Opiskelija

Peruslaskutoimitusten soveltaminen

osaa yleisimmät perus-laskutoimitukset osana muita laskutoimituksia

osaa suorittaa sujuvasti peruslaskutoimituksia osana muita laskutoi-mituksia

osaa soveltaa perus-laskutoimituksia osana muita laskutoimituksia ja arvioida tulosten oi-keellisuutta

Ongelmanratkaisutai-dot

osaa ratkaista yleisim-mät matemaattiset on-gelmat

osaa ratkaista ammat-tialaan liittyviä mate-maattisia ongelmia

osaa soveltaa ammat-tialaan liittyviä mate-maattisia ongelmanrat-kaisumenetelmiä

Matemaattisten menetelmien hallinta

osaa käyttää yleisimpiä matemaattisia menetel-miä.

osaa käyttää ammat-tialalla tarvittavia mate-maattisia menetelmiä.

osaa soveltaa ammat-tialalla tarvittavia mate-maattisia menetelmiä.

Fysiikka ja kemia, 1–3 osp, valinnainen (FKV)


osaa soveltaa oman alansa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alansa kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia ha-vaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaus-tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista.

130

Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunte-minen ja huomioon ottaminen työssä

Aineseosten valmistaminen

Havainnointi ja mittaaminen

Mittaustulosten kerääminen, käsittely ja analysointi

Mittaustulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja mielekkyyden arviointi




työelämä

työpaja

tapahtumat





131


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuk-

sien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä o Aineseosten valmistaminen o Havainnointi ja mittaaminen o Mittaustulosten kerääminen, käsittely ja analysointi o Mittaustulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja mie-

lekkyyden arviointi

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Aineseosten valmistaminen

Kestävä kehitys o Aineseosten valmistaminen

Estetiikka o Havainnointi ja mittaaminen

Matematiikka ja luonnontieteet o Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuk-

sien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä o Aineseosten valmistaminen o Havainnointi ja mittaaminen o Mittaustulosten kerääminen, käsittely ja analysointi o Mittaustulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja mie-

lekkyyden arviointi

Teknologia ja tietotekniikka o Havainnointi ja mittaaminen o Mittaustulosten kerääminen, käsittely ja analysointi









132



Fysiikka ja kemia, valinnainen (FKV)

Jatko-opintoihin valmentava fysiikka, 2–4 osp



yleisiä fysiikan perusteita

tunnistaa mekaniikkaan, sähköoppiin ja lämpöoppiin liittyvät fysiikan ilmiöt

valita tilanteeseen sopivan laskutavan

suorittaa fysiikan perusmittauksia ja raportoida tuloksia.



Laskutoimitusten soveltaminen fysiikan ilmiöihin

Fysiikan ilmiöiden lainalaisuuksien tunteminen

Mittaaminen ja raportointi

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi

133

osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus







Kestävä kehitys












Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Jatko-opintojen Oma polku -toteutukseen.

134



Opiskelija

Laskutoimitusten so-veltaminen fysiikan il-miöihin

osaa yleisimmät fy-siikan laskutoimitukset

osaa suorittaa sujuvasti laskutoimituksia fy-siikan tehtävissä

osaa valita ja soveltaa fysiikan ilmiöihin sovel-tuvia laskutoimituksia

Fysiikan ilmiöiden lain-alaisuuksien tuntemi-nen

osaa tunnistaa yleisim-mät fysiikan lainalai-suudet

osaa ottaa huomioon fysiikan lainalaisuudet

osaa soveltaa fysiikan lainalaisuuksia erilaisiin systeemeihin

Mittaaminen ja raportointi

osaa ohjattuna suorit-taa mittauksia ja rapor-toida tuloksia.

osaa suorittaa mittauk-sia ja raportoida tulok-sia.

osaa itsenäisesti suorit-taa mittauksia sekä ra-portoida ja arvioida tu-loksia.

Fysiikka ja kemia, valinnainen (FKV)

Jatko-opintoihin valmentava kemia, 2–4 osp



yleisiä kemian perusteita

epäorgaanisen ja orgaanisen kemian perusteet ja ilmiöt

suorittaa kemiaan liittyviä laskutoimituksia.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen.

135

Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Kemian ilmiöiden ja lainalaisuuksien tunteminen

Kemian laskutoimituksien hallinta




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus







Kestävä kehitys







136






Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Jatko-opintojen Oma polku -toteutukseen.



Opiskelija

Kemian ilmiöiden ja lainalaisuuksien tunte-minen

osaa tunnistaa yleisim-mät kemialliset ilmiöt ja lainalaisuudet

osaa ottaa huomioon kemialliset ilmiöt ja lainalaisuudet

osaa soveltaa kemialli-sia ilmiöitä ja lainalai-suuksia

Kemian laskutoimituk-sien hallinta

osaa yleisimmät ke-mian laskutoimitukset.

osaa suorittaa sujuvasti kemian laskutoimituk-sia.

osaa valita ja soveltaa kemian ilmiöihin sovel-tuvia laskutoimituksia.

Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1–3 osp, valinnainen

(TVTV)


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluk-siin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehit-tämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markki-noinnissa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä.

137

Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien hyödyntä-minen

Laitteiden ja sovellusten käyttöön ottaminen

Sähköisen median hyödyntäminen

Digitaalisen materiaalin hyödyntäminen




työelämä

työpaja

tapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien

hyödyntäminen o Laitteiden ja sovellusten käyttöön ottaminen

138

o Sähköisen median hyödyntäminen o Digitaalisen materiaalin hyödyntäminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Sähköisen median hyödyntäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien

hyödyntäminen o Laitteiden ja sovellusten käyttöön ottaminen o Sähköisen median hyödyntäminen o Digitaalisen materiaalin hyödyntäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien


Teknologia ja tietotekniikka o Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien


Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien

hyödyntäminen o Sähköisen median hyödyntäminen o Digitaalisen materiaalin hyödyntäminen











5.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055)

Yhteiskuntataidot, 1 osp, pakollinen (YKTP)


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

139

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida sii-hen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen kei-nona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kulut-tajana.



Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen päätöksente-koon osallistuminen

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattami-nen

Oman talouden ja raha-asioiden suunnitteleminen ja hoitami-nen

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana toimimi-nen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin koh-teet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

140

Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).




työelämä

työpaja

tapahtumat

virtuaalinen oppimisympäristö, esim. yhteiskunnallisten pal-velujen verkkoportaalit

tutustumiskäynnit; yritysvierailut ja opintomatkat, esim. alan virastot ja laitokset




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

tutustumiskäynnit; yritysvierailut, virastovierailut, opintomat-kat, tapahtumat

kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen pää-

töksentekoon osallistuminen o Oman talouden ja raha-asioiden suunnitteleminen ja

hoitaminen o Sosiaalisen median hyödyntäminen o Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana

toimiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen pää-

töksentekoon osallistuminen o Sosiaalisen median hyödyntäminen

Ammattietiikka o Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen pää-

töksentekoon osallistuminen o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-

dattaminen

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-

dattaminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen pää-


dattaminen o Oman talouden ja raha-asioiden suunnitteleminen ja

hoitaminen o Sosiaalisen median hyödyntäminen

141

Työelämätaidot, 1 osp, pakollinen (TETP)

Osaamistavoitteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa

hakea itselleen työpaikkaa

kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan.

Arviointi Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueiden aloittamista tulee selvittää. onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen

o Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana toimiminen

Kestävä kehitys o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-


hoitaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen pää-



hoitaminen o Sosiaalisen median hyödyntäminen o Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana

toimiminen











142

etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Työpaikan hakeminen

Median käyttäminen työnhaussa

Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlainsäädännön sisällön tunteminen

Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen

Työyhteisössä toimiminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti ja kirjalli-sesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet), Opiskelija voi osoittaa osaamisensa oppimistehtävillä myös työssäop-pimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt kotimaassa ja/tai ulkomailla



yritysten tilat, alan virastot ja laitokset

työelämä

työpaja


kulttuuritapahtumat


yhteiskunnallisten palveluiden, virastojen ja laitosten verkko-portaalit

Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa ja/tai ulkomailla


työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

tutustumiskäynnit; yritysvierailut, virastovierailut, muut opinto-matkat ja tapahtumat

kilpailutoiminta

143


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Työpaikan hakeminen o Median käyttäminen työnhaussa o Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlain-

säädännön sisällön tunteminen o Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen o Työyhteisössä toimiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Työpaikan hakeminen o Median käyttäminen työnhaussa o Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlain-

säädännön sisällön tunteminen o Työyhteisössä toimiminen

Ammattietiikka o Työpaikan hakeminen o Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlain-


Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen o Työyhteisössä toimiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Työpaikan hakeminen o Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlain-


Teknologia ja tietotekniikka o Median käyttäminen työnhaussa

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Työyhteisössä toimiminen

Yrittäjyys Opiskelija voi toimia NY-yrityksessä tai osuuskunnassa sekä saavut-taa osaamista yrittäjämäisillä toimintatavoilla.



Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen kulkuneuvojen käyttöön on määritelty toimintapa ja -säännöt.





144



Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1 osp, pakollinen (YYTP)


arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuu-tensa

ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

selvittää omia ammatillisia verkostojaan

tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen kansantaloudelle.

Arviointi Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueiden aloittamista tulee selvittää. onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Arvi-ointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Oman osaamisen arvioiminen ja tunnistaminen

Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien ideoimi-nen

Yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuuksien arvioiminen

Omien ammatillisten verkostojen selvittäminen

Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen

Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen

145






työelämä

työpaja


kulttuuritapahtumat




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Oman osaamisen arvioiminen ja tunnistaminen o Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien

ideoiminen o Yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuuksien arvioiminen o Omien ammatillisten verkostojen selvittäminen o Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen o Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien

ideoiminen o Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen o Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen

Kestävä kehitys o Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen

Matematiikka ja luonnontieteet o Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien

ideoiminen o Yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuuksien arvioiminen o Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen


146










Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osp, pakollinen (TYTP)


laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia sen mukaisesti

edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset

kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhtei-den merkityksen ihmisen hyvinvoinnille

edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvalli-suutta ja terveellisyyttä

toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toi-mia ensiaputilanteissa sekä hakea apua.

Arviointi Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueiden aloittamista tulee selvittää. onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

147

Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen

Ravitsemuksen merkityksen sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutusten huomioon ottaminen

Suunnitelman toteuttaminen

Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen liikunnan avulla

Mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden mer-kityksen kuvaaminen

Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn huomioon ottaminen

Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun antaminen sekä ergo-nominen toimiminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).




yksityinen ja julkinen liikuntatila

työelämä

työpaja

liikunta- ja kulttuuritapahtumat





työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus


Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osa osa-alueen osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista tarvittaessa yhteistyössä erityisopetta-jan ja ammattiohjaajan kanssa.

Elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu

148

avaintaidot o Terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edis-tävän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen

o Ravitsemuksen merkityksen sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutusten huomioon ottaminen

o Suunnitelman toteuttaminen o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-

täminen liikunnan avulla o Mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhtei-

den merkityksen kuvaaminen o Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edis-

täminen

o Terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn huomioon ot-taminen

o Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun antaminen sekä ergonominen toimiminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Suunnitelman toteuttaminen o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-

täminen liikunnan avulla o Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edis-

täminen


Ammattietiikka o Suunnitelman toteuttaminen o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-


täminen


Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edis-

tävän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen o Ravitsemuksen merkityksen sekä tupakoinnin ja

päihteiden haittavaikutusten huomioon ottaminen o Suunnitelman toteuttaminen o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-

täminen liikunnan avulla o Mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhtei-

den merkityksen kuvaaminen o Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edis-

täminen


o Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun antaminen sekä ergonominen toimiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Suunnitelman toteuttaminen o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-


täminen o Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun antaminen

sekä ergonominen toimiminen

Kestävä kehitys o Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpi-

täminen liikunnan avulla

149











Yhteiskuntataidot, 1–3 osp, valinnainen (YKTV)


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdolli-suuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Eu-roopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikutta-vuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koske-vaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen hei-jastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskei-simpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansanta-loudelle.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse

150

osaamistaan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tutkinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkinnon osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusotteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Tiedon hakeminen yhteiskunnallisista vaikuttamismahdolli-suuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta Euroopan unionissa

Oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden tunteminen

Yhteiskunnallisen keskustelun ja taloutta koskevan uutisoin-nin seuraaminen

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen huomioiminen omalla alalla

Kansantalouden peruskäsitteiden ja sen keskeisten toimijoi-den selvittäminen





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus



151


Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Tiedon hakeminen yhteiskunnallisista vaikuttamis-

mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksente-osta Euroopan unionissa

o Yhteiskunnallisen keskustelun ja taloutta koskevan uutisoinnin seuraaminen

o Yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen huomioi-minen omalla alalla

Viestintä ja mediaosaaminen o Yhteiskunnallisen keskustelun ja taloutta koskevan

uutisoinnin seuraaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Tiedon hakeminen yhteiskunnallisista vaikuttamis-

mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksente-osta Euroopan unionissa


Kansainvälisyys Opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon ja toimimiseen monikulttuurisessa oppimisympäristössä.









Työelämätaidot, 1–3 osp, valinnainen (TETV)


edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

toimia työpaikan eri tehtävissä

osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

kehittää omaa osaamistaan

hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.

Arviointi Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueiden aloittamista tulee selvittää. onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää,

152

mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön osallisuuden edistämi-nen

Työpaikan eri tehtävissä toimiminen

Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemisestä ja työn laadusta huolehtiminen

Oman osaamisen kehittäminen

Työn hakeminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta






työelämä

työpaja


kulttuuritapahtumat


Oppimismenetelmät Oppimisympäristöt kotimaassa ja/tai ulkomailla




työelämä

työpaja


kulttuuritapahtumat

kilpailutoiminta


yhteiskunnallisten palveluiden, virastojen ja laitosten verkko-portaalit

153



Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemi-

sestä ja työn laadusta huolehtiminen o Oman osaamisen kehittäminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön osallisuuden

edistäminen

Ammattietiikka o Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemi-

sestä ja työn laadusta huolehtiminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemi-

sestä ja työn laadusta huolehtiminen o Oman osaamisen kehittäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön osallisuuden

edistäminen o Työn hakeminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Työn hakeminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta











Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1–3 osp, valinnainen (YYTV)


kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpa-noksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muut-taa omaa toimintaansa

suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.

Arviointi Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen

154

Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueiden aloittamista tulee selvittää. onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.


Alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoittaminen

Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen

Uusien toimintatapojen kehittäminen

Oman toiminnan ja ajankäytön suunnitteleminen






työelämä

työpaja


kulttuuritapahtumat




työssäoppiminen


tiimioppiminen

155

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoittami-

nen o Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen o Uusien toimintatapojen kehittäminen o Oman toiminnan ja ajankäytön suunnitteleminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen o Uusien toimintatapojen kehittäminen o Oman toiminnan ja ajankäytön suunnitteleminen

Matematiikka ja luonnontieteet o Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen











Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 1–3 osp, valinnainen (TYTV)


kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauk-sien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintaky-kyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimin-taympäristössään

tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

hyödyntää terveysliikuntaa

edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen.

156



Väestön terveyserojen ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöiden huomioon ottaminen

Fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vai-kuttavien tekijöiden huomioon ottaminen

Tiedon hakeminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

Terveysliikunnan hyödyntäminen

Ryhmän toiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen





työelämä

työpaja

tapahtumat




157



työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Väestön terveyserojen ja tavallisimpien kansansai-

rauksien riskitekijöiden huomioon ottaminen o Fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintaky-

kyyn vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen o Tiedon hakeminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalve-

luista

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Ryhmän toiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Väestön terveyserojen ja tavallisimpien kansansai-

rauksien riskitekijöiden huomioon ottaminen o Fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintaky-

kyyn vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen o Terveysliikunnan hyödyntäminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Tiedon hakeminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalve-

luista

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Tiedon hakeminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalve-

luista









158


Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Urheilun Oma polku -toteutukseen ja ammattiosaajan työky-kypassiin.

Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen (TYTV)

Liikkujan ABC, 2–3 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija osaa (2 osp laajuinen)

toimia urheilijan harjoitteluun liittyvien perusperiaatteiden mu-kaisesti

suunnitella ja toteuttaa liikuntaharjoittelun perusteet

löytää liikuntaan liittyvää luotettavaa tietoa internetistä ja kir-jallisuudesta

tunnistaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkityksen kokonaisuutena liikkujan hyvinvoinnille

tunnistaa ravinnon, levon, unen, palautumisen ja urheilun vä-lisiä yhteyksiä terveyden ja suorituskyvyn kehittämisessä

tunnistaa ja ehkäistä urheilussa esiintyviä riskejä ja vammoja sekä tunnistaa lihashuollon merkityksen

tunnistaa oman toimintakyvyn ja liikkumisen merkityksen omalle työkyvylle

huolehtia terveydestään ja omasta hygieniasta

tunnistaa paikallista urheilukulttuuria ja paikallista seuratoi-mintaa

noudattaa terveellisen ravinnon ja ruokavalion periaatteita

valita terveellisiä ruoka-aineita aterioitaan varten

koota lautasmallin mukaisen ateriakokonaisuuden. Opiskelija osaa (edellisen lisäksi 1 osp)

toimia yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa

löytää lajiin liittyvää koulutusta ja osallistuu koulutuksiin tai ohjaa lajiin liittyvää toimintaa.


159



2 osp laajuinen:

Liikuntaharjoittelun perusperiaatteiden hyödyntäminen liikun-taharjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa

Tiedon hakeminen

Liikkujan hyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikuttavien seikko-jen huomioon ottaminen

Riskien ja vammojen välttäminen sekä lihashuollon ylläpitä-minen

Työkyvystä, terveydestä ja omasta hygieniasta huolehtiminen

Paikallisen urheilukulttuurin ja seuratoiminnan tunteminen

Terveellisen ravinnon ja ruokavalion noudattaminen

Terveellisten ruoka-aineiden käyttäminen Edellisen lisäksi 1 osp:

Osallistuminen urheiluseuratoimintaan tai lajikoulutuksiin

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja am-mattiosaamisen näytön yhteydessä. Opiskelija osoittaa tuntevansa laajasti ja monipuolisesti fyysisen kunnon, hyvinvoinnin ja terveellisen ravitsemuksen edellytyksiä sekä toimii näiden edellytysten mukai-sesti.




työelämä

työpaja

tapahtumat



ympäristön liikuntapaikat




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen



kilpailutoiminta

oppisopimus

160






Ammattietiikka














Opiskelija

Liikuntaharjoittelun pe-rusperiaatteiden hyö-dyntäminen liikuntahar-joittelun suunnittelussa ja toteutuksessa

osaa ohjattuna suunni-tella liikunnan perus-periaatteiden mukaista harjoittelua

osaa suunnitella ja to-teuttaa tai valvoa lii-kunnan perusperiaat-teiden mukaista har-joittelua

osaa oma-aloitteisesti soveltaa ja muuttaa tarvittaessa liikunnan perusperiaatteiden mukaista harjoittelua

Tiedon hakeminen

osaa hakea ohjattuna asianmukaista tietoa liikuntaharjoittelusta

osaa hakea asianmu-kaista tietoa liikunta-harjoittelusta sekä ar-vioida tiedon luotetta-vuutta

osaa hakea itsenäi-sesti asianmukaista tietoa liikuntaharjoitte-lusta, arvioida tiedon luotettavuutta sekä so-veltaa tietoa käytän-töön

Liikkujan hyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikutta-vien seikkojen huomi-oon ottaminen

tunnistaa liikkujan hy-vinvointiin ja suoritus-kykyyn vaikuttavia asi-oita

osaa ottaa huomioon liikkujan hyvinvointiin ja suorituskykyyn vai-kuttavat tekijät

osaa ottaa toiminnas-saan huomioon liikku-jan hyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikut-tavat tekijät

161

Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen (TYTV), Kurikka

Oman toimintakyvyn kehittyminen ja arviointi, 3 osp


osaa liikkua omaa työkykyään edistävästi

osaa ottaa huomioon työssäjaksamisen ja fyysisen kunnon välisen yhteyden

osaa toimia ryhmässä työhyvinvointiaan edistäen

osaa tunnistaa ja hyödyntää yhteiskunnan ja oman toimin-taympäristönsä tarjoamia liikunta- ja terveyspalveluita

osaa seurata kunnossaan tapahtuvia muutoksia erilaisin kun-totestein

osaa laatia itselleen työ- ja toimintakykyä edistävän suunni-telman ja toimia sen mukaisesti.


Riskien ja vammojen välttäminen sekä lihas-huollon ylläpitäminen

tunnistaa oikeita suori-tustekniikoita ja lihas-huollon perusperiaat-teita

osaa ottaa toiminnas-saan huomioon oikeat suoritustekniikat ja li-hashuollon perusperi-aatteet

osaa toimia oikeiden suoritustekniikoiden ja lihashuollon perusperi-aatteiden mukaisesti

Työkyvystä, terveydestä ja omasta hygieniasta huolehtiminen

osaa ohjattuna huoleh-tia terveydestään ja omasta hygieniastaan

osaa omatoimisesti huolehtia terveydes-tään ja omasta hygie-niastaan

osaa itsenäisesti huo-lehtia terveydestään ja omasta hygieniastaan sekä osaa omatoimi-sesti hyödyntää ter-veyspalveluita

Paikallisen urheilukult-tuurin ja seuratoiminnan tunteminen

tunnistaa paikallisia ur-heiluseuroja ja urheilu-toimintaa

osaa ottaa yhteyttä paikallisiin urheiluseu-roihin ja -toimijoihin

osaa toimia yhteis-työssä paikallisten ur-heiluseurojen ja -toimi-joiden kanssa

Terveellisen ravinnon ja ruokavalion noudattami-nen

osaa ohjattuna koota lautasmallin mukaisen ateriakokonaisuuden

osaa koota lautasmal-lin mukaisen ateriako-konaisuuden, täyden-tää sitä keskustelun jälkeen sekä osaa pe-rustella valintojaan

osaa itsenäisesti koota lautasmallin mukaisen ateriakokonaisuuden sekä osaa perustella monipuolisesti valin-tansa

Terveellisten ruoka-ai-neiden käyttäminen

osaa ohjattuna käyttää aterioillaan terveellisiä ruoka-aineita

osaa käyttää aterioil-laan terveellisiä ruoka-aineita, mutta kaipaa jonkin verran ohjausta

osaa itsenäisesti käyt-tää aterioillaan terveel-lisiä ruoka-aineita

tunnistaa ravitsemis-suosituksien pääpiir-teitä

osaa käyttää ravitse-missuosituksia apu-naan

osaa hyödyntää urhei-lijoille suunnattuja ra-vitsemissuosituksia

Osallistuminen urheilu-seuratoimintaan tai laji-koulutuksiin (edellisen li-säksi 1 osp)

osaa suunnitella ja toi-mia ohjattuna urheilu-seurassa tai osallistua ohjattuna lajikoulutuk-siin.

osaa suunnitella ja toi-mia urheiluseurassa tai osallistua lajikoulu-tuksiin.

osaa suunnitella ja toi-mia urheiluseurassa tai osallistua lajikoulu-tuksiin oma-aloittei-sesti ja vastuullisesti.

162

Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Työkyvyn huomioon ottaminen liikkumisessa

Työssäjaksamisen ja fyysisen kunnon välisen yhteyden huo-mioon ottaminen

Ryhmän työhyvinvoinnin edistäminen

Yhteiskunnan ja oman toimintaympäristön tarjoamien lii-kunta- ja terveyspalvelujen tunteminen ja hyödyntäminen

Kuntotestien hyödyntäminen oman kunnon seuraamisessa

Työ- ja toimintakykyä edistävän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen





työelämä

työpaja

tapahtumat







työssäoppiminen


163

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen



kilpailutoiminta

oppisopimus




















Opiskelija

Työkyvyn huomioon ottaminen liikkumisessa

osaa käyttää motorisia perustaitoja, tarvitsee opastusta

osaa käyttää motorisia perustaitoja monipuoli-sesti

osaa käyttää motorisia perustaitoja ja liikun-nan lajitaitoja moni-puolisesti

noudattaa turvalli-suutta liikunnassa

toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itse-näisesti että ryhmässä

edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta

Työssäjaksamisen ja fyysisen kunnon välisen yhteyden huomioon ot-taminen

osaa toimia sovittujen työssäjaksamista edis-tävien toimintaohjeiden mukaisesti, mutta tar-vitsee ajoittain oh-jausta

osaa toimia sovittujen työssäjaksamista edis-tävien toimintaohjeiden mukaisesti ja yhteis-työssä muiden kanssa

osaa toimia sovittujen työssäjaksamista edis-tävien toimintaohjeiden mukaisesti ja yhteis-työssä muiden kanssa

164


Nuorten tutustuminen puolustusvoimiin, 2 osp


osallistuu vapaaehtoiseen maanpuolustusharjoitus Pauhaan ja siihen liittyviin luentoihin sekä kenttä- ja maastoharjoituk-siin.


sekä kehittää työssä-jaksamista edistävää toimintaa

Ryhmän työhyvinvoinnin edistäminen

osaa toimia ryhmässä annettujen ohjeiden mukaan

osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja reilun pe-lin henkeä noudattaen

osaa toimia ryhmässä aktiivisesti, edistää rei-lun pelin henkeä ja kannustaa koko ryh-mää

Yhteiskunnan ja oman toimintaympäristön tarjo-amien liikunta- ja ter-veyspalvelujen tuntemi-nen ja hyödyntäminen

osaa osallistua muiden mukana toimintaympä-ristönsä tarjoamiin lii-kunta- ja terveyspalve-luihin

osaa tunnistaa, löytää ja osallistua toimin-taympäristönsä tarjo-amiin liikunta- ja ter-veyspalveluihin

osaa tunnistaa, löytää ja esitellä muille toi-mintaympäristönsä tar-joamia liikunta- ja ter-veyspalveluita

Kuntotestien hyödyntä-minen oman kunnon seuraamisessa

osaa ohjattuna tehdä kuntotestejä

osaa tehdä kuntotes-tejä ja arvioida omaa kuntoa testeistä saatu-jen tietojen perusteella

osaa tehdä kuntotes-tejä hyödyntää tes-teistä saatuja tietoja oman kunnon kehittä-misessä

Työ- ja toimintakykyä edistävän suunnitelman laatiminen ja sen toteut-taminen

osaa ohjattuna laatia suunnitelman työ- ja toimintakykynsä pa-rantamiseksi.

osaa laatia suunnitel-man työ- ja toimintaky-kynsä parantamiseksi, sitoutuu seuraamaan työ- ja toimintakykynsä kehittymistä sekä päi-vittää suunnitel-maansa.

osaa hyödyntää kunto-testeissä saatuja tie-toja työ- ja toimintaky-kyä parantavan suun-nitelman laatimisessa sekä toteuttaa ja arvi-oida työ- ja toimintaky-kyä parantavaa toimin-taa.

165



Osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustusharjoitus Pau-haan

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja arvioi myös itse osaa-mistaan.



puolustusvoimien ammunta- ja koulutusalue




tiimioppiminen

tutustumiskäynnit

tapahtumat





Ammattietiikka


Kestävä kehitys


Kansainvälisyys Opiskelija toimii asiallisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa.




Voidaan integroida soveltuvin osin ammatillisiin tutkinnon osiin



166



Opiskelija

Osallistuminen vapaa-ehtoiseen maanpuo-lustusharjoitus Pau-haan

osallistuu ohjattuna maanpuolustusharjoi-tukseen.

osallistuu ohjeiden mu-kaan maanpuolustus-harjoitukseen.

osallistuu omatoimi-sesti ja aktiivisesti maanpuolustusharjoi-tukseen sekä osaa ot-taa toiset huomioon.


Vesipelastus, 1 osp


hallitsee turvallisen vesillä liikkumisen perusteet

hallitsee vesipelastuksen perusteet

osaa kehittää uimataitoaan.



Turvallinen vesillä liikkuminen

Vesipelastuksen perusteiden tunteminen

Uimataidon kehittäminen

167





työelämä

työpaja

tapahtumat







työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen



kilpailutoiminta

oppisopimus






Ammattietiikka

Kestävä kehitys









168





Opiskelija

Turvallinen vesillä liik-kuminen

osaa ohjattuna ottaa turvallisuuden huomi-oon liikuttaessa vesillä veneellä, uimalla tai jäätä pitkin

hallitsee vesillä liikku-misen perusteet liikut-taessa vesillä veneellä, uimalla tai jäätä pitkin

hallitsee vesillä liikku-misen perusteet ja osaa aktiivisesti edis-tää turvallisuutta liikut-taessa vesillä veneellä, uimalla tai jäätä pitkin

Vesipelastuksen perus-teiden tunteminen

osaa ohjattuna osallis-tua ilman välineitä ja apuvälineillä tapahtu-vaan rannalta pelasta-miseen

hallitsee vesipelastuk-sen perusteet ja osaa osallistua ilman väli-neitä ja apuvälineillä tapahtuvaan rannalta pelastamiseen

hallitsee vesipelastuk-sen perusteet ja osaa osallistua aktiivisesti il-man välineitä ja apuvä-lineillä tapahtuvaan rannalta pelastamiseen sekä ohjata muiden toi-mintaa

Uimataidon kehittämi-nen

osaa pitää yllä uimatai-toaan.

pyrkii kehittämään ui-mataitoaan.

hallitsee erilaisia uima-tekniikoita ja kehittää aktiivisesti uimataito-aan.


Terveysturvallisuus ja valmentautuminen vaihtoon, 1–3 osp


tunnistaa kansainvälisiä terveysriskejä (infektiosairauksia kohdemaassa)

hankkia kohdemaahan itselleen riittävän rokotussuojan

noudattaa kohdemaassa terveysturvallisuusohjeita ja mää-räyksiä

tarkkailla mahdollisia infektiosairauksien oireita, toteuttaa in-fektiosairauksien itsehoitoa ja hakeutua tarvittaessa hoitoon kohdemaassa

tehdä ulkomaanjaksoon liittyvät käytännön valmistelut

tunnistaa kohdemaan kulttuuria sekä oman maansa kulttuu-rin erityispiirteitä

tunnistaa kohdemaan työelämän keskeisiä piirteitä

esitellä kohdemaassa kotimaataan.


169

Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Terveysriskien ja infektiosairauksien tunnistaminen ja ennal-taehkäiseminen

Rokotussuojan hankkiminen

Terveysturvallisuuden huomioon ottaminen

Mahdollisten infektiosairauksien oireiden tarkkaileminen, itse-hoito ja hoitoon hakeutuminen kohdemaassa

Ulkomaanjaksoon valmistautuminen

Kohdemaan kulttuurin erityispiirteiden tunnistaminen

Kohdemaan työelämän erityispiirteiden tunnistaminen

Kotimaan esitteleminen kohdemaassa





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

170


kilpailutoiminta


oppisopimus






Ammattietiikka













Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Kansainvälisyyden Oma polku -toteutukseen.



Opiskelija

Terveysriskien ja in-fektiosairauksien tun-nistaminen ja ennalta-ehkäiseminen

tunnistaa kansainväli-siä terveysriskejä (in-fektiosairauksia kohde-maassa), mutta tarvit-see ohjausta

tunnistaa kansainväli-siä terveysriskejä (in-fektiosairauksia kohde-maassa) omatoimisesti

tunnistaa kansainväli-siä terveysriskejä (in-fektiosairauksia kohde-maassa) omatoimisesti ja pystyy perustele-maan toimintaansa hankkimansa tiedon pohjalta

Rokotussuojan hank-kiminen

hankkii kohdemaahan itselleen riittävän roko-tussuojan, mutta tarvit-see siihen ohjausta

hankkii kohdemaahan itselleen riittävän roko-tussuojan

hankkii kohdemaahan itselleen riittävän roko-tussuojan itsenäisesti ja vastuullisesti

171

Terveysturvallisuuden huomioon ottaminen

toimii kohdemaassa terveysturvallisuusoh-jeiden ja määräysten mukaisesti, mutta tar-vitsee ajoittain ohjausta

toimii kohdemaassa terveysturvallisuusoh-jeiden ja määräysten mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa

toimii kohdemaassa terveysturvallisuusoh-jeiden ja määräysten mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa ja arvioi toimintatapojen kehittä-mistarpeita

Mahdollisten infektio-sairauksien oireiden tarkkaileminen, itse-hoito ja hoitoon ha-keutuminen kohde-maassa

toteuttaa ohjattuna in-fektiosairauksien itse-hoitoa ja hakeutuu hoi-toon tarvittaessa koh-demaassa

toteuttaa omatoimisesti infektiosairauksien itse-hoitoa ja hakeutuu hoi-toon tarvittaessa koh-demaassa

toteuttaa itsenäisesti in-fektiosairauksien itse-hoitoa ja hakeutuu hoi-toon tarvittaessa koh-demaassa ja pystyy pe-rustelemaan toimin-taansa

Ulkomaanjaksoon val-mistautuminen

tekee ohjattuna ulko-maanjaksoon liittyvät käytännön valmistelut

tekee omatoimisesti ul-komaanjaksoon liittyvät käytännön valmistelut

tekee itsenäisesti ja vastuullisesti ulko-maanjaksoon liittyvät käytännön valmistelut ja pystyy perustele-maan toimintaansa

Kohdemaan kulttuurin erityispiirteiden tunnis-taminen

tunnistaa kohdemaan kulttuuria sekä oman maansa kulttuuria suh-teessa muihin, mutta tarvitsee ohjausta tie-don hankinnassa ja so-veltamisessa

tunnistaa kohdemaan kulttuuria sekä oman maansa kulttuuria suh-teessa muihin ja käyt-tää hankittua tietoa omatoimisesti

tunnistaa kohdemaan kulttuuria sekä oman maansa kulttuuria suh-teessa muihin ja käyt-tää hankittua tietoa it-senäisesti ja perustelee toimintaansa

Kohdemaan työelä-män erityispiirteiden tunnistaminen

tunnistaa kohdemaan työelämän keskeisiä piirteitä, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankin-nassa ja soveltami-sessa

tunnistaa kohdemaan työelämän keskeisiä piirteitä ja käyttää han-kittua tietoa omatoimi-sesti

tunnistaa kohdemaan työelämän keskeisiä piirteitä ja käyttää han-kittua tietoa itsenäisesti ja perustelee toimin-taansa

Kotimaan esittelemi-nen kohdemaassa

osaa kertoa lyhyesti ko-timaastaan.

osaa kertoa kotimaas-taan ymmärrettävästi ja osallistua keskuste-luun.

osaa kertoa sujuvasti kotimaastaan ja osallis-tua keskusteluun.


Ammattiosaajan työkykypassi, 9 osp

Osaamistavoitteet Ammatin työkykyvalmiudet, 2 osp Opiskelija

tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet

tiedostaa oman toimintansa vaikutuksen työkykyyn

osaa toimia omaa ja yhteisön työkykyä edistävästi

osaa kehittää ryhmän työturvallisuutta ja työkykyä työympä-ristössä omien työkäytäntöjensä kautta.

Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, 2 osp Opiskelija

ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle

tunnistaa oman alansa fyysiset kuormitustekijät

osaa liikkua toiminta- ja työkykyään ylläpitäen tai edistäen

osaa hakea tietoa ja tutustua terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistäviin liikuntamuotoihin.

172

Terveysosaaminen, 2 osp Opiskelija

ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ih-missuhteiden, elämäntapojen ja terveyden väliset yhteydet ja osaa ottaa ne huomioon toiminnassaan

tuntee oman alansa keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormit-tavat tekijät ja osaa ottaa ne työssään huomioon

tiedostaa omien valintojensa vaikutukset toiminta- ja työky-kyynsä

osaa hakea tarvittaessa opiskeluhuollon ja opiskelijatervey-denhuollon palveluja.

Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot, 1 osp Opiskelija

ymmärtää harrastusten merkityksen työkyvyn edistämisessä

osaa hyödyntää harrastuksia työssä jaksamisessa ja ammat-tiosaamisensa kehittämisessä

osaa aloittaa tai jatkaa itselleen sopivaa harrastusta. Työkykyvalmiuksien vahvistaminen, 2 osp Opiskelija

osaa vahvistaa ja syventää työkykyä tukevaa osaamistaan

osaa hankkia lisää tietoa ja taitoa työkyvystä

osaa osallistua työkykyä konkreettisesti parantavaan toimin-taan ja siirtää oppimaansa käytäntöön.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Numeerista arvi-ointia ei käytetä.


Ammatin työkykyvalmiudet, 2 osp

Työhön liittyvien vaarojen havaitseminen, tunnistaminen ja niistä ilmoittaminen

Ohjeiden mukainen ja vaaratilanteita ehkäisevä toimiminen työssä

Työturvallisuuden noudattaminen

Oman työturvallisuuden arviointi, palautteen vastaanottami-nen ja hyödyntäminen

173

Suojautuminen työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta

Työvälineiden, laitteiden ja suojaimien asianmukainen käyttä-minen sekä oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuu-den varmistaminen eri tilanteissa

Ammatin keskeisten työterveyttä ja työkykyä kuormittavien tekijöiden havaitseminen ja tunnistaminen

Terveysnäkökohdat ja ergonomian huomioon ottaminen työn ennakoinnissa ja suunnittelussa

Alalle soveltuvan, terveyttä ja toimintakykyä edistävän liikun-nan hyödyntäminen

Ryhmän terveellisen ja turvallisen toiminnan edistäminen

Ryhmässä ja työyhteisössä toimiminen

Työelämän tiedon ja tuen hankkiminen

Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, 2 osp

Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen liikunnan avulla

Liikunnan, terveellisen ravinnon ja levon merkityksen ymmär-täminen

Liikuntasuunnitelman laatiminen ja noudattaminen opiskelu- ja työelämäjaksolla

Oman fyysisen toimintakyvyn kehittymisen arvioiminen

Liikuntatoimintaan ja -tilaisuuksiin osallistuminen

Kuntoliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan hyödyntämi-nen ja oman edistymisen seuraaminen

Terveysosaaminen, 2 osp

Oman alan tavallisimpien terveyshaittojen sekä terveyttä ja opiskelua kuormittavien tekijöiden tunnistaminen ja välttämi-nen

Fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vai-kuttavien tekijöiden tunnistaminen

Hyvinvointisuunnitelman laatiminen ja noudattaminen

Terveyttä edistävien toimintaohjeiden tai -suunnitelman nou-dattaminen työssäoppimisjaksolla

Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot, 1 osp

Oppilaitoksen opiskelijakunta-, tutor- tai kerhotoimintaan tai oppilaitoksen yhteistyökumppaneiden/sidosryhmien järjestä-mään kerhotoimintaan osallistuminen

Säännöllinen harrastaminen vapaa-ajalla

Itsensä ilmaiseminen ja toimiminen niin kahdenkeskisissä kuin pienryhmien vuorovaikutustilanteissa

Työkykyvalmiuksien vahvistaminen, 2 osp

Työkyvyn eri osa-alueita vahvistavien keinojen tunnistaminen ja käyttäminen

Oman alan ja työssäoppimispaikan työehtojen ja keskeisen työlainsäädännön tunteminen sekä oikeuksien ja velvolli-suuksien mukainen toimiminen

Perehtyminen työssäoppimispaikan työsuojeluohjeisiin ja -määräyksiin sekä niiden noudattaminen

Osallistuminen yrityksen työkykyä lisäävään toimintaan

Vuorovaikutus työyhteisössä

Työskenteleminen osana työryhmää

Yrityksen työntekijän viestintää koskevien ohjeiden noudatta-minen

174

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti kirjallisesti ja/tai ku-vallisesti ja arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Opiskelija kerryttää osaamistavoitteiden mukaisia opintosuorituksia Sedu-passiin. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös oman alansa korttisuorituksilla (esim. työturvallisuuspassi).


oppilaitoksen ja asuntolan tilat ja oppimisympäristöt


työelämä

tapahtumat


kilpailutapahtumat

ympäristön liikunta- ja kulttuuripaikat



opettajan/ohjaajan ohjaus ja valmennus

työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

kilpailutoiminta

opintomatkat, tapahtumat

portfolio, tuote, treenipäiväkirja

oppisopimus


Oppimisen ohjaaminen Opettajat/hyvinvointivastaavat vastaavat tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat/hyvinvointivastaavat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppi-mista tarvittaessa yhteistyössä erityisopettajan, asuntolaohjaajan ja ammattiohjaajan kanssa.



Vuorovaikutus- ja yhteistyö

Ammattietiikka





Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden huomioiminen oppimisympäristöissä Oppilaitoksen kulkuneuvojen käyttöön on määritelty toimintatapa ja -säännöt.






Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

175

5.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056)

Kulttuurien tuntemus, 1–3 osp, valinnainen (KUV)


toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudat-taen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhden-vertaista kohtelua

toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkult-tuurin edellyttämällä tavalla

tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista moni-muotoisuutta omalla alallaan

ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja nii-den vaikutukset toimintaan omalla alallaan

välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytän-töjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.



Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattami-nen

Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen

Kulttuurien peruspiirteiden ja monimuotoisuuden tunnistami-nen

Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen

Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen

176





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Kulttuurien peruspiirteiden ja monimuotoisuuden tun-

nistaminen o Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen

Ammattietiikka o Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen o Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen o Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen

Kestävä kehitys o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-

dattaminen o Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen o Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen

Estetiikka o Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-

dattaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden nou-

dattaminen o Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen

177

Kulttuurien tuntemus, valinnainen (KUV)

Globaalikasvatus, 2 osp


tunnistaa globalisaation vaikutuksia ja hahmottaa elämää maapallolla uusista näkökulmista

pohtii ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden merkitystä

tutustuu kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toimintaan

hahmottaa omaa maailmankansalaisen identiteettiään.


o Kulttuurien peruspiirteiden ja monimuotoisuuden tun-nistaminen

o Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen o Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen











178



Globalisaation eri ilmenemismuotojen tunnistaminen ja glo-baali vastuullisuus

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaaliminen

Globaalien vaikuttamismahdollisuuksien tunnistaminen

Oman kulttuuri-identiteetin ja maailmankuvan tunnistaminen





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus







179












Opiskelija

Globalisaation eri il-menemismuotojen tunnistaminen ja glo-baali vastuullisuus

tunnistaa globalisaation eri ilmenemismuotoja

tunnistaa globalisaation eri ilmenemismuotoja ja osaa toimia vastuulli-sena kansalaisena

haluaa toimia aktiivi-sesti globalisaation eri ongelmia vastaan ja osaa toimia vastuulli-sena kansalaisena

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaaliminen

tunnistaa ihmisoikeuk-sia sekä maailmalla ta-pahtuvia ihmisoikeuk-sien loukkauksia ja epätasa-arvoisuutta

tunnistaa maailmalla tapahtuvia ihmisoikeuk-sien loukkauksia ja epätasa-arvoisuutta ja pyrkii toimimaan toisia ihmisiä kunnioittaen

pohtii maailmalla ta-pahtuvia ihmisoikeuk-sien loukkauksia ja epätasa-arvoisuutta sekä haluaa edistää toiminnassaan ja työs-kentelyssään tasa-ar-voa ja suvaitsevai-suutta

Globaalien vaikutta-mismahdollisuuksien tunnistaminen

hakee ohjattuna tietoa globaaleista vaikutta-mismahdollisuuksista

hakee tietoa globaa-leista vaikuttamismah-dollisuuksista

hakee itsenäisesti tie-toa globaaleista vaikut-tamismahdollisuuksista

Oman kulttuuri-identi-teetin ja maailmanku-van tunnistaminen

tunnistaa oman kulttuu-rinsa piirteitä

tunnistaa oman kulttuu-rinsa piirteet ja ymmär-tää kulttuuri-identiteet-tinsä perustan

tunnistaa oman kulttuu-rinsa ominaispiirteet ja osaa pohtia niiden vai-kutusta ihmisten toimin-taan

tunnistaa muiden kult-tuurien yleisiä piirteitä.

tunnistaa ihmisten toi-minnassa olevia kult-tuurisia eroja.

ottaa ihmisiä kohdates-saan huomioon heidän kulttuuritaustansa ja sen erityispiirteet.

180


Valmennus ulkomaanjaksoille – Get Set, Ready and Go, 2 osp


toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja ottaa huo-mioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja nais-ten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet, kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat

ottaa huomioon eri kulttuurien välisiä eroja työyhteisön käyt-täytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoimin-nassa ja käyttäytyä asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa

esitellä toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuri-piirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, ur-heilusaavutuksia ja viihdettä, sekä liike-elämän saavutuksia, yrityksiä ja innovaatioita.



Käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä erilais-ten ihmisten kohtaaminen

Työyhteisön ja tehtävän mukainen käyttäytyminen

Kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen hyödyntäminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

181



Opiskelija

Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus

















182

Käyttäytyminen ja pu-keutuminen eri tilan-teissa sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen

tunnistaa kulttuurisia eroja ihmisten päivittäi-sessä toiminnassa Suomessa ja muualla

toimii kulttuurieroista huolimatta yhdessä muiden kanssa

kohtaa myös ulkomaa-laiset työtoverit, asiak-kaat ja vieraat ilman kulttuurikonflikteja

tunnistaa muiden kult-tuurien yleisiä piirteitä: sopivuuden rajoja, miesten ja naisten eri-laiset roolit, pukeutumi-seen ja käyttäytymi-seen liittyviä ohjeita ja kirjoittamattomia sään-töjä

tunnistaa kulttuurisia eroja muiden toimin-nassa: sopivuuden ra-jat, miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutu-miseen ja käyttäytymi-seen liittyvät ohjeet ja kirjoittamattomat sään-nöt

ottaa ihmisiä kohdates-saan huomioon heidän kulttuuritaustansa: so-pivuuden rajat, miesten ja naisten erilaiset roo-lit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liitty-vät ohjeet ja kirjoitta-mattomat säännöt

Työyhteisön ja tehtä-vän mukainen käyttäy-tyminen

toimii ohjattuna erilais-ten kulttuuristen käy-täntöjen edellyttämällä tavalla

ottaa käyttäytymises-sään ja toiminnassaan huomioon kulttuurisen monimuotoisuuden edellyttämät toimintata-vat

ottaa käyttäytymises-sään ja toiminnassaan huomioon kulttuurisen monimuotoisuuden ja kehittää sen pohjalta toimintaansa

tunnistaa kulttuurien välisiä eroja työyhtei-sön käyttäytymisessä, hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoimin-nassa

vertailee oman kulttuu-rin piirteitä muiden kult-tuurien työyhteisön käyttäytymiseen, hie-rarkiaan ja työhön liitty-vään suhdetoimintaan

ottaa toiminnassaan huomioon eri kulttuu-rien piirteet työyhtei-sössä käyttäytymi-sessä, hierarkiassa ja työhön liittyvässä suh-detoiminnassa

Kielitaidon ja kulttuu-rintuntemuksen hyö-dyntäminen

käyttää hankkimaansa kielitaitoa tutuissa tilan-teissa.

käyttää hankkimaansa kielitaitoa toimiessaan kansainvälisissä vuoro-vaikutustilanteissa.

toimii kansainvälisissä yhteyksissä kielitaito-aan hyödyntäen.


Vapaaehtoistyö, 1–3 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija osaa (1 osp laajuinen)

ymmärtää vapaaehtoistoiminnan merkityksen ja vaikutuksen omassa yhteiskunnassa ja globaalisti

tunnistaa mahdollisuuksia toimia vapaaehtoistyössä paikallis-ten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa

noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Opiskelija osaa (edellisen lisäksi 2 osp)

toimia vapaaehtoisena kolmannen sektorin toimijoiden tai muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää,

183

mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


1 osp laajuinen:

Vapaaehtoistyön kohteiden tunnistaminen ja niiden hyväksi toimiminen

Vapaaehtoistoiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden ym-märtäminen

Kestävän kehityksen mukainen toiminta Edellisen lisäksi 2 osp:

Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus


184





Ammattietiikka



Kestävä kehitys














Opiskelija

Vapaaehtoistoiminnan merkityksen ja vaikut-tavuuden ymmärtämi-nen sekä vapaaehtois-työn kohteiden tunnis-taminen ja niiden hy-väksi toimiminen

tunnistaa paikallista tai kansainvälistä vapaa-ehtoistyötä

tunnistaa paikallista tai kansainvälistä vapaa-ehtoistyötä ja etsii mahdollisuuksia toimia vapaaehtoistyössä

tunnistaa paikallista tai kansainvälistä vapaa-ehtoistyötä ja toimii ak-tiivisesti vapaaehtois-työssä

ymmärtää vapaaehtois-toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden ylei-sellä tasolla

ymmärtää vapaaehtois-toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden ylei-sellä tasolla sekä omassa lähiyhteisössä

ymmärtää vapaaehtois-toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden ylei-sellä tasolla ja vaikut-taa omassa lähiyhtei-sössä sekä globaalisti

Kestävän kehityksen mukainen toiminta

noudattaa ohjattuna alalla vaadittavia kestä-vän kehityksen mukai-sia työ- ja toimintata-poja

noudattaa alalla vaadit-tavia kestävän kehityk-sen mukaisia työ- ja toimintatapoja

noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestä-vän kehityksen mukai-sia työ- ja toimintata-poja ja tuo esille kehit-tämistarpeita

185

Osallistuminen vapaa-ehtoistoimintaan

suunnittelee ja toimii ohjattuna vapaaehtois-toiminnassa.

suunnittelee ja toimii ohjeiden mukaan va-paaehtoistoiminnassa.

suunnittelee ja toimii vapaaehtoistoimin-nassa itsenäisesti ja vastuullisesti.

Taide ja kulttuuri, 1–3 osp, valinnainen (TAKV)


tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotoja ja hyö-dyntää niitä

tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista todellisuutta (esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden, median, kuvatai-teen tai käsityön keinoin)

arvioida ja soveltaa monimuotoista suomalaista kulttuuripe-rintöä ja oman alan vakiintuneita käytäntöjä

noudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintojensa kulttuuriset vaikutukset

kehittää taiteelle ominaisten esittämisen tapojen ja materiaa-lien, oman ilmaisun, suunnitteluprosessien, palveluja tuote-muotoilun ja estetiikan tuntemustaan omalla alallaan ja sovel-taa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin osaamistaan omassa työssään.


186


Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen

Oma tuottaminen ja tulkitseminen

Kulttuuriperinnön soveltaminen

Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen

Suunnitteluprosessin toteuttaminen





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen o Oma tuottaminen ja tulkitseminen o Kulttuuriperinnön soveltaminen o Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen o Suunnitteluprosessin toteuttaminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Oma tuottaminen ja tulkitseminen o Suunnitteluprosessin toteuttaminen

Kestävä kehitys o Kulttuuriperinnön soveltaminen o Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen

Estetiikka o Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen o Oma tuottaminen ja tulkitseminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen o Kulttuuriperinnön soveltaminen

187











Taide ja kulttuuri, valinnainen (TAKV), Kurikka

Rytmimusiikin tekeminen, 1–7 osp


löytää oman tapansa toimia musiikin parissa

pohtii oman musiikin tuottamisen kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle

osallistuu opiskelijoiden omaan ja muuhun, paikalliseen mu-siikkitoimintaan

osaa hyödyntää musiikillista perintöä omassa toiminnassaan

kehittää musiikillista ilmaisuaan

osallistuu musiikillisen prosessin toteuttamiseen.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

188

Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Musiikin parissa toimiminen

Musiikin tuottaminen ja tulkitseminen

Musiikkitoimintaan osallistuminen

Musiikkiperinnön hyödyntäminen

Musiikillisen ilmaisun kehittäminen

Musiikillisen prosessin toteuttaminen

Osaamisen osoittamistavat

Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus






Ammattietiikka



Kestävä kehitys



189











Opiskelija

Musiikin parissa toimiminen

osallistuu musiikinope-tukseen ja osaa toistaa musiikkia soittamalla, laulamalla tai tietoko-neavusteisesti

osallistuu musiikinope-tukseen sekä osaa tois-taa ja soveltaa itse mu-siikkia kirjoittamalla, soittamalla ja/tai laula-malla tai tietokoneavus-teisesti

osallistuu musiikinope-tukseen sekä osaa tehdä omaa musiikkia kirjoittamalla, soitta-malla ja/tai laulamalla tai tietokoneavusteisesti sekä tallentaa teke-määnsä musiikkia

Musiikin tuottaminen ja tulkitseminen

osallistuu ohjattuna aja-tuksiaan ja kokemuksi-aan esittävän musiikin valitsemiseen, toteutta-miseen ja tulkintaan

osaa suunnitella, toteut-taa ja ajatuksiaan ja ko-kemuksiaan esittävää musiikkia

osaa suunnitella, kehit-tää, toteuttaa, arvioida omia kokemuksia esit-tävän musiikkiteoksen

tulkitsee musiikillisen il-maisun yleisimpiä mer-kitsemistapoja ohjeita noudattaen (nuotit, sointumerkit, tabulatuu-rit)

tulkitsee musiikillisen il-maisun yleisimpiä mer-kitsemistapoja ja kysyy tarvittaessa neuvoa (nuotit, sointumerkit, ta-bulatuurit)

tulkitsee sujuvasti mu-siikillisen ilmaisun mer-kitsemistapoja (nuotit, sointumerkit, tabulatuu-rit)

osaa sovittaa ja kirjoit-taa musiikkia

osaa säveltää ja sanoit-taa musiikkia

Musiikkitoimintaan osallistuminen

tutustuu ohjattuna pai-kalliseen musiikkitoi-mintaan sekä osallistuu ohjattuna opiskelijoiden omaan musiikkitoimin-taan

tutustuu monipuolisesti paikalliseen musiikkitoi-mintaan sekä osallistuu opiskelijoiden omaan musiikkitoimintaan

tutustuu itsenäisesti ja valintoja tehden paikal-liseen musiikkitoimin-taan sekä osallistuu ak-tiivisesti opiskelijoiden omaan musiikkitoimin-taan

Musiikkiperinnön hyödyntäminen

tunnistaa monimuo-toista musiikkiperintöä ja käyttää sitä omassa toiminnassaan

välittää musiikkiperintöä eteenpäin hyödyntä-mällä sitä aktiivisesti omassa tuottamisessa ja toiminnassa

kehittää musiikkiperin-töä tuottamalla siihen omaan ideointiin ja arvi-ointiin perustuvaa uutta sisältöä

Musiikillisen ilmaisun kehittäminen

soittaa/laulaa ohjelmis-toa ohjeiden mukaan

soittaa/laulaa ohjelmis-toa kohtuullisella val-mistautumisajalla

soittaa/laulaa sekä tar-vittaessa harjoituttaa ja/tai muokkaa ohjel-mistoa lyhyelläkin val-mistautumisajalla

190

Taide ja kulttuuri, valinnainen (TAKV), Kurikka

Yhtye- ja bändi-workshop, 3 osp


soittaa tai laulaa nuottien tai muun esitysmateriaalin pohjalta

esiintyy pääinstrumentillaan tehtävien ja kokoonpanojen vaa-timusten mukaisesti

harjoittelee monipuolista ohjelmistoa, ylläpitää ja esittää ohjel-mistoa sekä ottaa palautetta vastaan

toimii vuorovaikutuksessa yleisön ja muiden esittäjien kanssa

kehittää luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan.

Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan osa-alueen aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamistavoitteita vastaavan osaamisen tunnustamista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-

esiintyy yhtyeen jäse-nenä asianmukaisesti sekä arvioi työskentely-ään

esiintyy yhtyeen jäse-nenä luontevasti, reagoi yhtyeen jäsenten anta-miin viitteisiin, arvioi työskentelyään sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti

esiintyy luontevasti ja varmasti muut yhtyeen jäsenet ja yleisön huo-mioon ottaen, arvioi ja kehittää omaa toimin-taansa saavuttaakseen parhaan mahdollisen laadun, ottaen vastaan myös kehittämisehdo-tuksia

Musiikillisen prosessin toteuttaminen

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ohjattuna mu-siikillisen teoksen, tuot-teen tai palvelun tuo-tantoprosessia.

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi sekä edelleen kehittää musiikillisen te-oksen, tuotteen tai pal-velun tuotantoproses-sia.

kerää taustatietoa, suunnittelee, seuraa to-teutusta, arvioi ja kehit-tää edelleen aktiivisesti musiikillisen teoksen, tuotteen tai palvelun tuotantoprosessia.

191

nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Oman osuuden soittaminen/laulaminen esiintymistilanteessa

Oman pääinstrumentin hallinta

Musiikkiohjelmiston harjoittelu

Vuorovaikutus ja yhteistyö yleisön ja muiden esittäjien kanssa

Oman luovuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen

Osaamisen osoittamistavat

Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppi-misen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




työelämä

työpaja

tapahtumat






workshopit

työssäoppiminen


ensemblet, tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta

oppisopimus






Ammattietiikka



Kestävä kehitys





192









Opiskelija

Oman osuuden soitta-minen/laulaminen esiintymistilanteessa

selviytyy osuudestaan mahdollisesta esiinty-misjännityksestä huoli-matta

esittää osuutensa en-nalta harjoitetun mukai-sesti mahdollisesta esiintymisjännityksestä huolimatta

esittää osuutensa luon-tevasti ja mahdollinen esiintymisjännitys on hallinnassa

esittää tarvittaessa ra-kentavia kehittämiseh-dotuksia

Oman pääinstrumentin hallinta

esittää osuutensa en-nalta harjoitetun mukai-sesti

hallitsee instrument-tinsa esiintymistilan-teessa

hallitsee instrument-tinsa ja esitettävän oh-jelmiston tyylilajin mu-kaisesti esiintymistilan-teessa

Musiikkiohjelmiston harjoittelu

harjoittelee ohjeiden mukaisesti

harjoittelee esittämistä varten ja ottaa vastaan palautetta

harjoittelee esittämistä varten myös uutta oh-jelmistoa ja ottaa vas-taan palautetta

Vuorovaikutus ja yh-teistyö yleisön ja mui-den esittäjien kanssa

esiintyy reagoiden mui-den esittäjien viestin-tään

esiintyy ottaen huomi-oon muut esittäjät ja yleisön

esiintyy vuorovaikutuk-sessa muiden esittäjien kanssa ottaen huomi-oon yleisön

Oman luovuuden ja in-novatiivisuuden kehit-täminen

toteuttaa esityksen en-nalta harjoitetun mukai-sesti.

suunnittelee omaa työ-tään

suunnittelee omaa työ-tään sekä muuttaa suunnitelmaa tarpeen vaatiessa

arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimin-taansa ohjeiden mukai-sesti.

arvioi ja kehittää omaa toimintaansa ottaen vastaan palautetta, ot-taa vastaan kehittämis-ehdotuksia ja pyrkii yhä parempaan laatuun.

Taide ja kulttuuri, valinnainen (TAKV), Ilmajoki, Pappilantie

Visuaalinen suunnittelu ja toteutus, 2 osp


suunnitella ja toteuttaa työryhmässä visuaalisia teoksia ta-pahtuman, messu- ja näyttelyrakentamisen tai teatteriprojek-tin tarpeisiin

tunnistaa tyylejä ja kohderyhmiä

käyttää monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti ammat-tialansa tuotteita ja materiaaleja

193

soveltaa työssään kulttuurituntemusta, visuaalista osaamista ja suunnittelutaitoja

toteuttaa työkokonaisuuden.



Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen työryhmässä

Tyylien ja kohderyhmien tunnistaminen

Ammattialan tuotteiden ja materiaalien käyttäminen

Kulttuurituntemuksen, visuaalisen osaamisen ja suunnittelu-taitojen soveltaminen

Yhteistyö- ja työryhmätaidot

Työkokonaisuuden toteuttaminen





työelämä

työpaja

tapahtumat



194




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus






Ammattietiikka














Opiskelija

Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen työ-ryhmässä

osaa suunnitella ohjat-tuna työtään työryhmän jäsenenä

osaa suunnitella oman työnsä työryhmän jäse-nenä

osaa suunnitella itse-näisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä työryhmän jäsenenä

osaa tehdä työyhtei-sössä vastuullaan ole-vat tehtävät, mutta tar-vitsee ajoittain ohjausta

osaa omatoimisesti tehdä työyhteisössä vastuullaan olevat teh-tävät

osaa toimia vastuulli-sesti, yhteistyökykyi-sesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä

195

osaa noudattaa vuoro-vaikutustilanteisiin an-nettuja ohjeita toimies-saan omassa oppimis- ja työyhteisössään

osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilai-sissa vuorovaikutusti-lanteissa

osaa ilmaista selkeästi asiansa ja tuoda raken-tavasti esille erilaisia näkökantoja

osaa arvioida työnsä onnistumista

osaa ottaa palautetta vastaan ja toimia pa-lautteen mukaisesti

osaa arvioida ja kehit-tää työskentelytapojaan ja työympäristöään

Tyylien ja kohderyh-mien tunnistaminen

tunnistaa monimuo-toista kulttuuriperintöä ja käyttää sitä omassa tuottamisessa ja toimin-nassa

välittää eteenpäin kult-tuuriperintöä hyödyntä-mällä sitä aktiivisesti omassa tuottamisessa ja toiminnassa

kehittää kulttuuriperin-töä tuottamalla siihen omaan ideointiin ja ar-viointiin perustuvaa uutta sisältöä

Ammattialan tuottei-den ja materiaalien käyttäminen

osaa käyttää työhönsä liittyviä oman ammat-tialan keskeisimpiä työ-menetelmiä, työväli-neitä ja materiaaleja toistuvissa työtilan-teissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta oh-jausta

osaa käyttää työhönsä liittyviä oman ammat-tialan työmenetelmiä, työvälineitä ja materi-aaleja omatoimisesti eri työtilanteissa

osaa valita työhönsä sopivimmat työmenetel-mät, työvälineet ja ma-teriaalit ja käyttää niitä sujuvasti, luovasti ja ennakkoluulottomasti vaihtelevissa työtilan-teissa

Kulttuurituntemuksen, visuaalisen osaamisen ja suunnittelutaitojen soveltaminen

osaa suunnitella työ-tään, mutta uusissa ti-lanteissa tai työympä-ristön muuttuessa tar-vitsee ohjausta

osaa suunnitella oman työnsä ja arvioida työnsä onnistumista työn kuluessa

osaa itsenäisesti suun-nitella vastuullaan ole-via tehtäviä ja arvioida osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä pe-rustella arviotaan

osaa työskennellä oh-jattuna alan esteettis-ten periaatteiden, työ-ympäristön viihtyisyy-den ja työn lopputulok-sen ulkonäköön vaikut-tavien tekijöiden mukai-sesti

osaa työskennellä alan esteettisten periaattei-den, työympäristön viihtyisyyden ja työn lopputuloksen ulkonä-köön vaikuttavien teki-jöiden mukaisesti

osaa hyödyntää moni-puolisesti työssään alan esteettisiä periaat-teita ja toimia työympä-ristön viihtyisyyteen ja työn lopputuloksen ul-konäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi

Työkokonaisuuden to-teuttaminen

osaa toimia tutuissa työtehtävissä

osaa ottaa huomioon työskentelyssään työn kokonaisuuden: aloitta-minen, päättäminen, välineet

osaa ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönä ja oman työnsä osana sitä

tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoit-taista ohjausta

osaa edetä sujuvasti työvaiheesta toiseen

osaa edetä työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan

osaa työskennellä si-ten, että työn lopputu-los on hyväksyttävissä työn suunnitelman, kohderyhmän ja laatu-tavoitteiden mukaisesti

osaa työskennellä si-ten, että työn lopputu-los sisältää kohderyh-män ja työtehtävän eri-tyisvaatimuksia

osaa työskennellä työ-paikan erityisvaatimus-ten mukaisesti siten, että työn lopputulos on kohderyhmän ja tavoit-teiden mukainen

osaa noudattaa työoh-jeita, työaikoja, sopi-muksia sekä neuvotella poikkeamista.

osaa tehdä annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtia työtehtävis-tään alusta loppuun sekä vastata omasta työosuudesta.

osaa tehdä omalla vas-tuualueellaan omatoi-misesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä.

196

Etiikka, 1–3 osp, valinnainen (ETKV)


pohtii arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten välisissä suhteissa

osaa arvioida ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja kes-tävän kehityksen vaikutuksia oman alan kannalta

osaa hankkia tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieetti-sestä tietoperustasta

tunnistaa eettisiä tilanteita ja osaa toimia eettisten periaattei-den mukaisesti

osaa tunnistaa omien ja toisten arvojen merkitystä työtilan-teissa sekä osaa ratkaista oman alan työelämän arvoja nor-miristiriitoja.



Eettisten kysymysten pohtiminen

Arvojen vaikutusten arvioiminen

Ammattieettisen tietoperustan hakeminen

Eettisten tilanteiden tunnistaminen ja eettisesti toimiminen

Arvojen tunnistaminen ja arvoja normiristiriitojen käsittelemi-nen työssä

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin

197

kohteet). Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määrättyjä tut-kinnon osan osa-alueen osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kri-teereitä (ks. arvioinnin kohteet).




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Eettisten kysymysten pohtiminen o Ammattieettisen tietoperustan hakeminen

Ammattietiikka o Eettisten kysymysten pohtiminen o Arvojen vaikutusten arvioiminen o Ammattieettisen tietoperustan hakeminen o Eettisten tilanteiden tunnistaminen ja eettisesti toimi-

minen o Arvojen tunnistaminen ja arvoja normiristiriitojen kä-

sitteleminen työssä

Aloitekyky ja yrittäjyys o Eettisten tilanteiden tunnistaminen ja eettisesti toimi-

minen o Arvojen tunnistaminen ja arvoja normiristiriitojen kä-

sitteleminen työssä

Kestävä kehitys o Arvojen vaikutusten arvioiminen

Viestintä ja mediaosaaminen o Eettisten tilanteiden tunnistaminen ja eettisesti toimi-

minen




198







Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Kansainvälisyystutorina toimiminen sisältyy Kansainvälisyyden Oma polku -toteutukseen ja Huippuosaajan Oma polku -toteutukseen.

Etiikka, valinnainen (ETKV)

Tutortoiminta, 2–5 osp Tutortoiminnan perusteet Toiminta tutorina (valitaan vähintään yksi): Sedu-tutor Kansainvälisyystutor Harrastetutor Digitutor

Tutortoiminnan perusteet


pohtia arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa ja työssä

perustella valintojaan ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisar-von, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

toimia rehellisesti ja vastuullisesti, kunnioittaa ihmisiä sekä käyttäytyä työssään ja ihmissuhteissaan hyvin tapojen mu-kaisesti

pohtia omaan elämään, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, kult-tuuriin, ympäristöön ja työelämään liittyviä eettisiä kysymyk-siä ja ongelmia

ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa oman alansa työelämän arvoja normiristiriitoja eettisesti hyväksyt-tävällä tavalla

toimia eettisesti erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

toimia Koulutuskeskus Sedun turvallisuuteen liittyvien toimin-taohjeiden mukaan

hankkia tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieetti-sestä tietoperustasta sekä käyttää niitä työnsä ammatillisena voimavarana

havaita ja tunnistaa eettisiä ongelmatilanteita, käsitellä niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä.

Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen

199

etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opis-kelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Eettisten kysymysten pohdinta

Eettinen toiminta

Tiedon hakeminen ja eettisen tietoperustan käyttäminen työssä

Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvalli-sesti sekä arvioi myös itse osaamistaan.

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt kotimaassa


tapahtumat



Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa



tiimioppiminen

virtuaalioppiminen





Ammattietiikka


Kestävä kehitys




Kansainvälisyys Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii yhden-vertaisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa.



200


–





Toiminta tutorina











Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opis-kelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen

201

suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.



Eettinen toiminta






työelämä

tapahtumat


vuokratut tilat, esim. leirikeskus

paikkakunnan tarjoamat kulttuuri- ja harrasteympäristöt





tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

toiminnalliset harjoitukset





Ammattietiikka


Kestävä kehitys








–



202



Sedu-tutor











Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opis-kelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen.

203




Eettinen toiminta






tapahtumat







tiimioppiminen

virtuaalioppiminen






Ammattietiikka


Kestävä kehitys








–



204



Kansainvälisyystutor












205




Eettinen toiminta






tapahtumat







tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kv-vierailijoiden ohjaus/opastus





Ammattietiikka


Kestävä kehitys








–



206



Harrastetutor












207




Eettinen toiminta






tapahtumat







tiimioppiminen

virtuaalioppiminen






Ammattietiikka


Kestävä kehitys








–



208

Etiikka, valinnainen

(ETKV)


Digitutor












209




Eettinen toiminta






tapahtumat






tiimioppiminen

virtuaalioppiminen





Ammattietiikka


Kestävä kehitys








–



Psykologia, 1–3 osp, valinnainen (PSV)


210

havainnoida ja ymmärtää ihmisen toimintaan vaikuttavia psy-kologisia tekijöitä

hyödyntää kehityspsykologista tietoa työssään erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa

selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen tiedon avulla

toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi

arvioida työhönsä liittyviä ihmissuhde- ja asiakaspalvelutilan-teita ja toimia psykologista tietoa käyttäen.



Havainnoiminen ja toiminnan ymmärtäminen

Psykologisen tiedon hyödyntäminen

Psyyken vaikutuksen huomioiminen käyttäytymiseen

Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa




211


työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Havainnoiminen ja toiminnan ymmärtäminen o Psykologisen tiedon hyödyntäminen o Psyyken vaikutuksen huomioiminen käyttäytymiseen o Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen o Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa

Vuorovaikutus ja yhteistyö o Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Psyyken vaikutuksen huomioiminen käyttäytymiseen o Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen o Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa

Viestintä ja mediaosaaminen o Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa









212



Ympäristöosaaminen, 1–3 osp, valinnainen (YMV)


osaa noudattaa ympäristölainsäädäntöä sekä toimia oman alan laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elin-kaaren

osaa toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttäen

osaa sopeutua ilmastonmuutokseen työ- ja toimintatapavalin-noilla

osaa edistää energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäisee jätteiden syntyä

osaa omassa toiminnassaan ottaa huomioon mahdolliset ym-päristövaikutukset, kuten päästöt ilmaan, veteen tai maape-rään

osaa lajitella jätteet ja hyödyntää kierrätyksen mahdollisuudet omalla alallaan.


Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa amma-tillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioin-nin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusottee-seen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa.

213


Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehityk-sen periaatteiden noudattaminen

Elinkaariajattelun toteuttaminen

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä jättei-den synnyn ehkäiseminen

Toiminnan ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen

Jätteiden lajittelu ja kierrätys





työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus




Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen o Elinkaariajattelun toteuttaminen o Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen o Ilmastonmuutokseen sopeutuminen o Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä

jätteiden synnyn ehkäiseminen o Toiminnan ympäristövaikutuksien huomioon ottami-

nen o Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Ammattietiikka o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen o Elinkaariajattelun toteuttaminen o Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

214

o Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen

o Toiminnan ympäristövaikutuksien huomioon ottami-nen

o Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen

Aloitekyky ja yrittäjyys o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen o Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä



Kestävä kehitys o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen o Elinkaariajattelun toteuttaminen o Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen o Ilmastonmuutokseen sopeutuminen o Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä



Matematiikka ja luonnontieteet o Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit o Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen o Elinkaariajattelun toteuttaminen











215

Ympäristöosaaminen, valinnainen (YMV), Ilmajoentie

Ammattilaisen ympäristöosaaminen, 1 osp


noudattaa lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestä-vän kehityksen periaatteita

toteuttaa elinkaariajattelua omalla alallaan

sopeutua ilmastonmuutokseen omalla alallaan

edistää energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ehkäistä jät-teiden syntymistä.


Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tuke-mista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppimi-nen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimi-sen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet mah-dollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamis-taan. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen voidaan osoittaa am-matillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tut-kinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkin-non osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvi-oinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arvi-ointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kes-ken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritus-otteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.


Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehi-tyksen periaatteiden noudattaminen

Elinkaariajattelun toteuttaminen omalla alalla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen omalla alalla

Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä jättei-den synnyn ehkäiseminen

Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisen monipuolisesti suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osoitettava osaaminen vastaa osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

216




työelämä

työpaja

tapahtumat






työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


kilpailutoiminta


oppisopimus






Ammattietiikka



Kestävä kehitys










Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku määräytyy henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Sisältyy Kansainvälisyyden Oma polku -toteutukseen.



Opiskelija

217

6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat

6.1 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen sekä yrityksen työturvallisuu-

den kehittäminen 10osp (100813035)

Lainsäädännön, turval-lisuusjärjestelmien ja kestävän kehityksen periaatteiden noudat-taminen

osaa ohjattuna noudat-taa keskeisiä ympäris-töön liittyviä säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita

osaa noudattaa keskei-siä ympäristöön liittyviä säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita

osaa noudattaa ympä-ristöön liittyviä säädök-siä, määräyksiä ja oh-jeita sekä ennakoida tulevia muutoksia

osaa ohjattuna toimia ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestel-mien mukaisesti

osaa toimia ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjär-jestelmien mukaisesti

osallistuu aktiivisesti työpaikkansa ympä-ristö-, laatu- ja turvalli-suusjärjestelmien ra-kentamiseen ja/tai ke-hittämiseen

osaa ohjattuna toimia ympäristöä vahingoitta-matta

osaa toimia ympäristöä vahingoittamatta

osaa aktiivisesti edis-tää ympäristön kunni-oittamista

osaa ohjattuna valita sellaisia tuotteita ja pal-veluja, joiden elinkaari-vaikutukset luonnon kantokykyyn ovat vä-häiset

osaa valita sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden elinkaarivaiku-tukset luonnon kanto-kykyyn ovat vähäiset

osaa edistää ja perus-tella sellaisten tuottei-den ja palvelujen valit-semista, joiden elinkaa-rivaikutukset luonnon kantokykyyn ovat vä-häiset

osaa ohjattuna valita energiatehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja

osaa valita energiate-hokkuutta edistäviä vä-lineitä ja materiaaleja

osaa edistää energiate-hokasta välineiden ja materiaalien käyttöä

osaa ohjattuna huomi-oida materiaalitehok-kuuden valinnoissaan

osaa huomioida materi-aalitehokkuuden valin-noissaan

osaa edistää tehokasta materiaalien käyttöä

Elinkaariajattelun to-teuttaminen omalla alalla

osaa ohjattuna eh-käistä jätteiden syntyä tavanomaisissa työteh-tävissä

osaa ehkäistä jätteiden syntyä

osaa toimia aktiivisesti jätteiden synnyn ehkäi-semiseksi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen omalla alalla

havaitsee työssään ta-vallisimpia ympäristö-riskitekijöitä ja osaa oh-jattuna löytää niihin rat-kaisuehdotuksia

havaitsee työssään ta-vallisimpia ympäristö-riskitekijöitä ja osaa löytää niihin ratkai-suehdotuksia

havaitsee työssään ta-vallisimpia ympäristö-riskitekijöitä ja osaa it-senäisesti ratkaista niitä

Energia- ja materiaali-tehokkuuden edistämi-nen sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen

osaa pyrkiä päästöjen syntymistä estävään toimintatapaan

osaa toimia päästöjen syntymistä estävällä ta-valla

osaa aktiivisesti omalla esimerkillään ohjata päästöjen syntymistä estävään toimintaan

tunnistaa ohjeiden mu-kaisesti tutut jätejakeet

tunnistaa jätejakeet tunnistaa itsenäisesti jätejakeet

osaa ohjattuna lajitella syntyvän jätteen tavan-omaisissa työtehtä-vissä ja pyrkiä hyödyn-tämään kierrätyksen mahdollisuuksia.

osaa lajitella jätteet oh-jeiden mukaan ja hyö-dyntää kierrätyksen mahdollisuuksia.

osaa lajitella jätteet ja etsiä uusia kierrätyksen mahdollisuuksia.

218

Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa

tuntee oman perustutkintonsa rakenteen sekä tutkinnonosien ammattitaitovaatimukset

tuntee tutkinnonosien ammattitaidon osoittamisvaatimukset

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin koh-teet ja arviointikriteerit

osaa neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammatti-osaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaoh-jaajan kanssa työssäoppimisen ja

ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja

sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville

opiskelijoille

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit

osaa tehdä riskien ja vaarojen kartoituksen

on suorittanut työturvallisuuskorttikoulutuksen hyväksytysti

tuntee työturvallisuuslakia sekä tämän opetussuunnitelman kohdan 7 sisällön

osaa tehdä turvallisuushavaintoja työmaaolosuhteissa

osaa toimia hätätilanteessa

osaa tehdä hätäilmoituksen

osaa hätäensiavun perusteet

osaa arvioida ja kehittää yrityksen työsuojelun toimintaohjel-maa

osaa perehdyttää ja antaa työnopastusta työmaaolosuhteissa (epävirallinen)

Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiske-lijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tun-nustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvi-oinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvioin-tia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa mo-nipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin

219

sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arvi-ointiin osallistuneiden kesken. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1.



Työprosessin hallinta tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa toi-mintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan.

- Oman työn suunnittelu - Oman työn arviointi - Palautteen antaminen ja vastaanotto

Työmenetelmien hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa työskennellä erilaisilla tietotekniikan ohjelmilla.

- Käyttää intranetiä tiedonhaussa - erilaisien sähköisten lomakkeiden käyttö - palauteen ottaminen työpaikalta

Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa käytännön työssä soveltaa sitä tieto-pohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy.

- raturvan tunteminen - perehdytysoppaiden tunteminen - työturvallisuuslain tunteminen



Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammatti-osaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja am-mattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssä-oppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Tekee työs-säoppijalle perehdytyksen. Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suun-nitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti, mutta hän tarvitsee työvai-heissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opis-kelija tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annet-tavaan arvosanaan. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa

220

omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoi-misesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja su-juvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työ-tehtäviä. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työti-lanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tie-don pohjalta. Näyttösuunnitelma

Oma nimi /Päiväys



Henkilökuvaukset


Nimi ja päiväys






Arviointilomake




yritysten tilat

työelämä

työpaja

tapahtumat



työssäoppiminen


oivaltava oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen


portfolio




221

Osaamisen arviointi




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Opiskelija

Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekemi-nen

valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja am-mattiosaamisen näytön suunnitelmia

valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työs-säoppimisen ja ammatti-osaamisen näytön suun-nitelmia

valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssä-oppimisen ja ammatti-osaamisen näyttöjen suunnitelmaa

Työn kokonaisuuden hallinta

tarvitsee ajoittaista oh-jausta.

tekee annetut tehtävät omatoimisesti.

etenee työssään suju-vasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien, -vä-lineiden ja materiaalin hallinta

Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija

Opiskelijan ohjaaminen

perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita

perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiske-lijoita ja käy ohjauskes-kusteluja

perehdyttää muita opis-kelijoita, toimii jousta-vasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee nä-kemyseroja

Opiskelijan arviointi

vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työ-tehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimi-sen ja ammattiosaami-

vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppi-misen ja ammattiosaa-misen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan.

käy rakentavia palaute-keskusteluja sekä itsear-vioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näy-töt ennalta sovittujen ar-vioinnin kohteiden ja kri-teereiden mukaan.

222

7 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat

Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tar-

peellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammatti-

taidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitai-

tovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

8 Oma polku -toteutukset

sen näytöt sovittujen ar-vioinnin kohteiden ja kri-teereiden mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta

Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija

Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuk-sen tunteminen

esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdolli-suuksia

esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia

esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdolli-suuksia

Opetussuunnitelmien tunteminen

tunnistaa ohjattuna työs-säoppimisjaksolla opis-keltavat asiat ja ammat-tiosaamisen näytöillä ar-vioitavan osaamisen.

tunnistaa ohjeiden mu-kaisesti työssäoppimis-jaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaami-sen näytöillä arvioitavan osaamisen.

tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja am-mattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen.

ARVIONNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija


arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusoh-jeiden mukaisesti.

arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusoh-jeiden mukaisesti.

arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työtur-vallisuusohjeiden mukai-sesti.

223

Opiskelija saa Oma polku -toteutuksen suorittamisesta merkinnän tutkintotodistukseensa, kun

suorituksen laajuus on vähintään 15 osaamispistettä. Oma polku -toteutus muodostuu yksilölli-

sesti jokaisen opiskelijan kohdalla. Opiskelu tapahtuu monenlaisissa oppimisympäristöissä henki-

lökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Ks. www.sedu.fi/omapolku.

Yrittäjyyden Oma polku -opiskelija voi edetä yksilöllisiä opintopolkuja, joilla korostuu yhdessä

tekeminen. Opiskelu tapahtuu esimerkiksi eri alan opiskelijoiden yhteisissä hankkeissa. Yrittäjyy-

den Oma polku voi muodostua opetussuunnitelmassa olevista tutkinnon osista sekä yrittäjämäi-

sistä toiminta- ja toteutustavoista. Opiskelijoilla on mahdollisuus oppia monenlaisissa oppimisym-

päristöissä ja harjoitella yrittäjyyttä esimerkiksi osuuskunnassa tai NY-yrityksessä. Työtavat ovat

aktivoivia, tutkivia ja opiskelijoita osallistavia. Opettaja on kaikessa toiminnassa mukana tuke-

massa, neuvomassa ja ohjaamassa. Yrittäjyyden Oma polku -asiantuntija yksikössä on yrittäjyys-

vastaava.

Kansainvälisyyden Oma polku kartuttaa kansainvälisyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja osaamista,

kuten kielitaitoisuutta, sekä tukee aktiivista kansalaisuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia myös

kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisyyden Oma polku on mahdollista saavuttaa toimi-

malla eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

Kansainvälisyyden Oma polku -asiantuntija yksikössä on kansainvälisyysvastaava.

Jatko-opintojen Oma polku -opiskelija voi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa yhteisiä

tutkinnon osia yli 35 osaamispisteen vähimmäismäärän. Opiskelija voi valita tutkintoonsa jatko-

opintotavoitteistaan riippuen tarvitsemiaan valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia. Opiskelija voi saa-

vuttaa Jatko-opintojen Oma polku -tavoitteen myös vastaavia lukio-opintoja opiskelemalla. Jatko-

opintojen Oma polku -asiantuntija yksikössä on opinto-ohjaaja.

Huippuosaajan Oma polku tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden saavuttaa korkeita ammatillisia

tavoitteita. Opiskelija saavuttaa myös kansainvälisyyteen liittyviä valmiuksia. Huippuosaaja on ta-

sokas ammattiosaaja, joka on opiskeluaikanaan kehittänyt seuraavia ominaisuuksia:

aloitteellisuus: suunnittelee, arvioi ja kehittää työtään

innovatiivisuus: hankkii tietoa, soveltaa sitä, improvisoi tarvittaessa

avoimuus: joustava, asiakaslähtöinen, suvaitseva

yhteistyökykyisyys

kielitaitoisuus.

Huippuosaajan Oma polku -toteutukseen sisällytettävien ammatillisten tutkinnon osien on täytet-

tävä seuraavat kriteerit: opiskelijan osaaminen täyttää kiitettävän arviointikriteerit, opiskelijalla on

korkeita henkilökohtaisia ammatillisen osaamisen tavoitteita ja hän syventää elinikäisen oppimi-

sen avaintaitoja. Huippuosaajan oma polku -toteutukseen voi sisältyä tutkinnon osia, jotka toteute-

taan ammatillisesti erityisen korkein tavoittein tai vaativassa oppimisympäristössä. Huippuosaajan

Oma polku -asiantuntija yksikössä on ammattitaitokilpailuvalmennusta antava opettaja.

http://www.sedu.fi/omapolku

224

Urheilun Oma polku -opiskelija voi osoittaa osaamistaan todentamalla aktiivisen liikunnan/urhei-

lun harrastamisensa sekä osallistumisensa urheiluvalmennukseen ja/tai kilpaurheilua tukevaan

toimintaan, kuten seura-, tuomari-, huoltaja-, toimitsija-, valmennustoimintaan ja/tai kursseille. Ur-

heilun Oma polku -toteutuksen suorituksista osa tulee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

kautta. Urheilun Oma polku -asiantuntija yksikössä on hyvinvointivastaava.

Tapahtumatuottamisen Oma polku tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia tapahtumanjärjestä-

jänä. Opiskelija osallistuu tapahtuman toteuttamiseen käytännössä sekä oppii tapahtumanjärjestä-

misen prosessin ja sen eri osa-alueet. Matkailualan perustutkinnon opiskelija voi saada Tapahtu-

matuottamisen Oma polku -suorituksen tutkintoon sisältyvien ammatillisten tutkinnon osien perus-

teella. Tapahtumatuottamisen Oma polku -asiantuntija yksikössä on alan ammatinopettaja.

9 Opiskelijan arviointi

Arvioinnilla kannustetaan ja ohjataan opiskelijan opiskelua, kehitetään hänen edellytyksiään it-

searviointiin, annetaan tietoa hänen oppimisestaan ja osaamisestaan sekä varmistetaan tutkinnon

tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Arvi-

ointimenetelmät valitaan siten, että niitä käyttäen opiskelijan oppimista ja osaamista voidaan arvi-

oida monipuolisesti, kattavasti, luotettavasti sekä riittävän usein koulutuksen aikana.

Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon

osien osa-alueiden opiskelijan hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3),

hyvä (2) ja tyydyttävä (1).

Jos opiskelijalle on tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka

osaamisen arviointia mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arvi-

ointiasteikon mukaisen arvosanan mukauttamisesta merkitään opiskelijalle annettavaan todistuk-

seen.

Opiskelijan vapaasti valittavien tutkinnon osien ammatilliset tutkinnon osat, paikallisiin ammattitai-

tovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tai lukio-opinnot

arvioidaan normaalisti asteikolla T1-K3. Mikäli opiskelijan vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat

jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ja työkokemuksen kautta han-

kittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia, niin ne arvioidaan arvosanalla hyväksytty

(H).

Opiskelijan ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valit-

taviin tutkinnon osiin sisältyvä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa arvioi-

daan arvosanalla hyväksytty (H).

225

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa (VALMA) koulutuksessa opiskelijan osaaminen

arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Jos opiskelijan valmentavaan koulutukseen sisältyy amma-

tillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai osa-alueita, osaaminen arvioidaan asteikolla T1-K3.

9.1 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelija saa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamis-

tavoitteita vastaavan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen

tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Osaamisen

tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa. Osaamisen tunnustaminen

on osa opiskelijan arviointia ja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan sään-

nöksiä osaamisen arvioinnista, arvioinnista päättämisestä ja arvioinnin oikaisemisesta.

Selvitetään, millaista osaamista opiskelijalla on

opiskelijan opiskelun aloitusvaiheessa (alkukartoitus)

opiskelijan aloittaessa uuden tutkinnon osan opiskelun (opiskelijan hakiessa osaamisen

tunnustamista)

opiskelijan opiskelun aikana hankkimaa osaamista

Selvityksen perusteella

opiskelijan osaamista tunnustetaan

osaamista hyödynnetään opiskelijan oppimisen ja opetuksen suunnittelussa

tarvittaessa suunnitellaan opiskelijan opiskelun tukitoimia

Opiskelija hakee osaamisen tunnustamista ”Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” -hakulo-

makkeella. Opiskelija toimittaa osaamisestaan kaikki tarvittavat todistukset ja selvitykset osaami-

sen tunnustamisesta vastaavalle opettajalle/opinto-ohjaajalle (ks. Osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen toimintaohje). Osaamisen vastaavuuden arvioinnin suoritettavan tutkinnon osan

ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin tekee kyseisten tutkinnon osien tai tutkinnon

osien osa-alueiden opettajat ja opinto-ohjaaja silloin, kun kyse on perustutkinnon perusteissa

määrätyistä osaamisen vastaavuuksista (esim. lukion opintojen tunnustaminen).

Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on huomioitava, että

tunnustettu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaa-

timuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä

tunnustettava osaaminen on ajantasaista

tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys (tutkintotodistuksia, opintojen todistuk-

sia, työtodistuksia ym.)

ellei riittävää selvitystä ole, käytetään muita menetelmiä, kuten opiskeltavaan asiaan liitty-

vien tehtävien tekemistä, haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista

jos tutkinnon osasta ei ole arvosanaa, järjestään osaamisen arviointi

226

Jos aiemmin hankittu osaaminen on osoitettu jossakin koulutuksessa, arvosana tunnustetulle

osaamiselle tulee opiskelijalle annetusta todistuksesta ja tarvittaessa muunnetaan muuntotaulu-

kon avulla. Jos opiskelijalla todetaan olevan osaamista kattavasti koko tutkinnon osan osalta,

mutta hän ei ole osoittanut osaamistaan tai hänellä ei ole osoitetusta osaamisesta arvosanaa, hän

osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä ja muulla arvioinnilla. Opiskelijan osaamisen

tunnustaminen kirjataan opiskelijahallintojärjestelmän opintosuoritusotteeseen ja henkilökohtai-

seen opiskelusuunnitelmaan. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen alaviit-

teellä.

9.2 Opiskelijan oppimisen arviointi

Opiskelijan oppimisen arviointi on oppimisen edistymisen seuraamista opiskelijaa tukemalla, kan-

nustamalla, ohjaamalla ja valmentamalla. Ohjauksen, valmennuksen ja opetuksen aikainen oppi-

misen arviointi toteutetaan niin, että se tukee opiskelijan oppimista perustutkinnon tutkinnon osien

ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa.

Ohjauksesta ja opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat arvioivat opiskelijan oppimista. Työs-

säoppimisen aikana opiskelijan oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä antaa palautetta myös

työpaikkaohjaaja. Oppimisen edistymisestä opiskelijalle annetaan palaute suullisesti tai kirjalli-

sesti. Opiskelijan oppimisen edistymistä arvioidaan ohjaamalla ja kannustamalla häntä henkilö-

kohtaisesti tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Opis-

kelijan kanssa keskustellaan annetusta palautteesta ja hänelle annetaan mahdollisuus kehittää

toimintaansa saamansa palautteen jälkeen. Opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymistä tuetaan

siten, että opiskelija arvioi yhdessä opettajan kanssa ja työssäoppimisen aikana opettajan ja työ-

paikkaohjaajan kanssa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden oppimisen

saavuttamista. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja eikä oppimisen arviointi vaikuta tut-

kintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opet-

taja ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa oppimista arvioi työnantajan nimeämä henkilö.

Opiskelijan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden oppimisen saavutta-

misen opettaja arvioi merkinnällä (S) opiskelijahallintojärjestelmässä olevaan opiskelijan henkilö-

kohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Opettaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä vä-

hintään jokaisen jakson päättyessä eli neljä kertaa lukuvuoden aikana. Oppimisen arviointi teh-

dään viimeistään kahden viikon sisällä jakson päätyttyä. Mikäli opiskelija ei ole jakson päätyttyä

oppinut vielä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, merkitään ( - ) henkilö-

kohtaiseen opiskelusuunnitelmaan siihen saakka kunnes hän on oppimisen saavuttanut. Tarvitta-

essa opiskelija saa lisäohjausta ja -tukea oppimistavoitteet saavuttaakseen.

9.3 Opiskelijan osaamisen arviointi

227

Opiskelijan osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun hänellä on ensin ollut mahdollisuus oppia pe-

rustutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä perustutkinnon tai valmentavan koulutuksen

(VALMA) perusteissa määrättyyn osaamiseen. Opiskelijan osaamisen arviointi toteutetaan perus-

tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja ar-

viointikriteereiden pohjalta tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain. Arviointikri-

teerien perusteella todetaan, minkä osaamisen tason opiskelija on osaamisensa osoittamisen vai-

heessa saavuttanut.

Opiskelijan osaamisen arvioinnin perusteella annetaan opiskelijalle tutkinnon osien, ammattiosaa-

misen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen (VALMA)

opintosuoritusten arvosanat.

Tutkintokohtaisen opiskelijan osaamisen arviointisuunnitelman pohjana ovat aina perustutkinnon

perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, arvioinnin

kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Näitä ammattitaitovaatimuksia ja

osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa muuttaa, eikä niihin lisätä omia

kriteereitä arviointisuunnitelmaa laadittaessa.

Ammattitaidon osoittaminen

Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työ-

elämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana ammattiosaamisen toimielimen hyväksymän

suunnitelman (Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta) mukaan. Yhteisten tut-

kinnon osien osa-alueiden osaamisen arviointi voidaan toteuttaa ammatillisten tutkinnon osien

osaamisen osoittamisen arvioinnin yhteydessä.

Opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Opiskelija

osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa, myös

paikallisesti tarjottavissa ja vapaasti valittavissa ammatillisissa tutkinnon osissa. Ammattiosaami-

sen näytössä opiskelija osoittaa osaamisensa pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä työti-

lanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoitta-

massa paikassa. Opiskelija tekee työtä siinä laajuudessa, että hänen osoitettava osaamisensa

vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja

kriteereitä.

Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, opiskelija jatkaa ammat-

tiosaamisen näyttöä toisessa työpaikassa/työkohteessa tai oppilaitoksessa niin, että osaamisen

osoittamisen kattavuus varmistuu. Vain siinä tilanteessa, että tutkinnon osa sisältää sellaista

osaamista, jota ei pystytä työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittamaan,

osaamisen osoittamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla.

228

Tutkintokohtainen suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma laaditaan Suunnitelma ammattiosaami-

sen näyttöjen toteuttamisesta -asiakirjaan (ks. liite 1). Tutkinnon opetussuunnitelmavastaava laatii

asiakirjan tai asiakirjat, mikäli tutkinnon toteuttaminen yksiköissä eroaa toisistaan. Asiakirjassa ku-

vataan tutkinnon osittain suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista, toteuttamisen

ajankohdasta ja toteuttamispaikasta. Asiakirjan allekirjoittaa yksikön koulutuspäällikkö ja ennen

koulutuksen aloittamista ammattiosaamisen toimielin hyväksyy sen koulutusjohtajan esityksestä.

Opiskelijakohtainen suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta (lomake)

Tutkinnon osasta vastaava opettaja laatii opiskelijakohtaisen ammattiosaamisen näytön toteutta-

missuunnitelman. Asiakirjassa kuvataan, missä ammattiosaamisen näyttö/näytöt toteutetaan (tä-

hän mahdollinen toteutussuunnitelma ammattitaitokilpailuissa toteutettavista näytöistä), miten kat-

tavasti näyttö toteutetaan (yksi tai useampi tutkinnon osa kerrallaan), miten ammatillisissa tutkin-

non osissa ammattiosaamisen näytöt toteutetaan perustutkinnon perusteiden mukaisesti ja mitä

muita osaamisen arvioinnin menetelmiä voidaan tarvittaessa käyttää (suunnitelmiin kirjataan sel-

keästi osaamisen arviointi), millaista muuta osaamisen arviointia tutkinnon osassa voidaan tarvit-

taessa käyttää, miten tutkinnon perusteisiin mahdollisesti sisältyvät erillispätevyydet toteutetaan,

kuka tai ketkä osallistuvat arviointiin ja ketkä päättävät arvosanasta (opettaja, opettajat ja työelä-

män edustajat yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti) ja miten arviointikeskustelu toteute-

taan.

Ammattiosaamisen näytön arviointi (lomake) ja arvioinnin ajoitus

Ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeella määritellään, milloin ja missä opiskelija toteuttaa

tutkinnon osan ja milloin se arvioidaan sekä ketkä arvioivat ja osallistuvat arviointikeskusteluun ja

ketkä päättävät ammattiosaamisen näyttöjen arvosanasta.

Arvioijat

Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti

yhdessä. Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää

riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Ammattiosaamisen toimielin päättää ammatti-

osaamisen näytön arvioijat. Arvioijien on otettava huomioon mahdollinen esteellisyys, kuten se,

että osaamisen arvioinnissa ja arvosanasta päätettäessä ei voi olla mukana opiskelijan lähiomai-

sia tai sukulaisia.

Arvioinnin toteuttaminen

Opiskelijan osaamisen arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja ar-

viointikriteerien mukaisella kolmiportaisella asteikolla T1-K3 ja valmentavassa koulutuksessa

(VALMA) arvosanalla hyväksytty (H).

229

Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työ-

paikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hä-

nellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Arviointikeskustelun ta-

voitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteit-

tain ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeelle.

Arvosanasta päättäminen

Tutkinnon osan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueen tai valmentavan koulutuksen osaamisen arvi-

oinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.

Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöi-

sesti yhdessä. Ammattiosaamisen toimielin päättää arvioijat. Jos tutkinnon osan ammatillista

osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää

opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on

useita. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Arviointiaineiston säilyttäminen

Opiskelijalle on mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin

perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva aineisto säilytetään koulutuksen ajan

ja viimeisen arvosanan antamisen jälkeen vielä kuusi kuukautta.

9.4 Arviointi erityisopetuksessa

Erityisopetuksen ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen opiskelijan yksilöllisen

tarpeen mukaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla. Mikäli opiskelija ei jossakin

tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia

ja osaamistavoitteita, hänen opetuksensa voidaan mukauttaa. Tutkinnon osalle laaditaan mukau-

tetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen järjestäjä

päättää.

Opiskelijan osaamisen arviointi suoritetaan mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamista-

voitteiden mukaisesti, jolloin niille laaditaan arviointikriteerit. Osaaminen arvioidaan käyttäen arvo-

sana-asteikkoa T1-K3. Lisäksi opiskelijan osaaminen arvioidaan sanallisesti. Mukautettujen tutkin-

non osien kohdalle tehdään M-merkintä.

9.5 Arviointi valmentavassa koulutuksessa

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle val-

miuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan, myös eri-

tyistä tukea tarvitsevan opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto.

230

Opiskelijan osaaminen arvioidaan koulutuksen osien arviointikriteerien pohjalta koulutuksen pe-

rusteiden mukaisesti arvosanalla hyväksytty (H). Arviointia voidaan täydentää tarvittaessa sanalli-

sella arvioinnilla. Mikäli opiskelijan osaamisen arviointi suoritetaan mukautettujen osaamistavoit-

teiden mukaisesti, hänen osaamisensa kuvataan myös sanallisesti.

Valmentavan koulutuksen opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai

yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Arviointi suoritetaan tällöin asteikolla T1-K3. Mikäli opiskeli-

jan valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisia tutkinnon osia, arvioidaan ne ammattiosaa-

misen näytöissä.

Mikäli opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja, anne-

taan niistä erillinen todistus.

9.6 Maahanmuuttajien arviointi

Maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestelyissä voidaan käyttää joustavia menetelmiä ja

toteutustapoja. Opiskelijan suomen kielen taito kehittyy prosessinomaisesti vielä ammatillisen

koulutuksen aikana. Lähtökohta on, että maahanmuuttajalla on koulutuksen päättyessä sellainen

suomen kielen taito, että hän pystyy harjoittamaan ammattiaan Suomessa. Opiskelijan on suori-

tettava äidinkieli osa-alueelta joko ”äidinkieli, suomi” tai ”äidinkieli, suomi toisena kielenä” osaa-

mistavoitteet vähintään tyydyttävällä (T1) tasolla.

10 Työturvallisuus

Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja

työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän

osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttötur-

vallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvitta-

essa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalait-

teita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta.

Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee

niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä.

Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä

työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toi-

mintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla.

Työssäoppimisen työsuojelu pintakäsittelyalan perustutkinnossa

http://www.oph.fi/download/49242_tyossaoppimisen_tyosuojelu_pintakasittelyala.pdf

http://www.oph.fi/download/49242_tyossaoppimisen_tyosuojelu_pintakasittelyala.pdf

231

”Oppaan päätavoitteena on, että jokainen pintakäsittelyalan opiskelija saa tietoonsa kaikki työtur-

vallisuuden kannalta merkittävimmät seikat ennen siirtymistään ensimmäiselle työssäoppimisjak-

solle. Lisäksi tavoitteena on tukea työssäoppimispaikoilla tapahtuvan opiskelun ohjausta työturval-

lisuuden osalta työssäoppimisjakson alkuvaiheen perehdytyksessä, työssäoppimisjakson kulu-

essa ja näyttötilanteissa. Peruslähtökohtana on nollataso työtapaturmien suhteen työssäoppimis-

jaksoilla.”

http://www.tyoturvallisuuskortti.fi/

http://www.tyosuojelu.fi/fi/

http://www.tyoturva.fi/

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx (Työterveyslaitos)

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090205

(Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta)

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 ( Työturvallisuuslaki)

Lähteet

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, L 787/2014, L 246/2015) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (A 811/1998, A 799/2014) Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta (A 801/2014) Opetushallitus 2014, Ammatillisen perustutkinnon perusteet, Pintakäsittelyalan perustutkinto, Määräys 72/011/2014 Opetushallitus 2014, Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa peruskoulu-tuksessa, Määräys 90/011/2014 Opetushallitus 2014, Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulu-tuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa, Mää-räys 91/011/2014 Opetushallitus 2014, Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvo-sanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, Määräys 93/011/2014 Opetushallitus 2015, Ammatillisten perustutkintojen perusteet, Määräys 4/011/2015 Opetushallitus 2015, Koulutuksen perusteet, Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulu-tus, Määräys 5/011/2015 Opetushallitus 2015, Ammatillisten perustutkintojen perusteet, Määräys 43/011/2015 Opetushallitus 2015, Arvioinnin opas, Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot, Oppaat ja kä-sikirjat 2015:2

Liitteet

Liite 1 Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

opetussuunnitelma 2015 pintakäsittelyalan perustut- kinto

Documents