opetussuunnitelma 2016 perusopetuksen …...1 - 9 uuden tuntijaon 16.3.2016, 26....

1138
Hämeenkyrön perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma 2016

Upload: others

Post on 25-Jun-2020

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Hämeenkyrönperusopetuksen paikallinen

    opetussuunnitelma 2016

  • Nimi Hämeenkyrön perusopetuksen paikallinenopetussuunnitelma 2016

    Kunta HämeenkyröHyväksymispäivämäärä 18.5.2016

  • SISÄLTÖ

    1. Opetussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen paikallinenopetussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

    1.1. Keskeiset paikallista perusopetusta ohjaavat ratkaisut jatoimintatavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

    2. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

    3. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

    4. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

    5. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

    6. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

    7. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 9

    8. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 11

    9. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

    10. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 15

    11. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 16

    12. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

    13. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 18

    14. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

    15. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

    16. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

    17. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 3117.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

    18. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3318.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3418.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3418.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 35

    19. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 37

    20. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

    21. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

    22. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

    23. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

    24. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

    25. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 46

  • 26. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

    27. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

    28. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

    29. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

    29.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6529.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6629.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6929.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7629.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8029.6. Hämeenkyrön perusopetuksen toimintakaavio: Eteneminen yleisestä

    tuesta tehostettuun ja erityiseen tukeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

    30. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 82

    31. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

    32. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

    33. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

    34. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9734.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 9734.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9734.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 9834.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 9934.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9934.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104

    34.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10434.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10834.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11834.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12334.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12834.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14434.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14834.6.8. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14934.6.9. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149

    Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15134.6.10. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154

    Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154Ranska A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156

  • Saksa, A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15734.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15834.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174

    Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191

    35. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20335.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 20335.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20335.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 20335.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 20435.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20435.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209

    35.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20935.6.2. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21035.6.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23135.6.4. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26035.6.5. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28535.6.6. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32135.6.7. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34735.6.8. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37435.6.9. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375

    Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37635.6.10. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381

    Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38335.6.11. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397

    Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397Ranska A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427Saksa, A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429

    35.6.12. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43235.6.13. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45035.6.14. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600

    Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645

    36. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69636.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 69636.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69636.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

    siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697

  • 36.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 69736.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69736.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702

    36.6.1. Autotekniikan perusteet 9lk. 2vvh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70236.6.2. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70236.6.3. Bändisoitto 8.lk, lyhytkurssi 1h. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71836.6.4. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71936.6.5. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72536.6.6. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75036.6.7. Ilmaisutaito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76136.6.8. Kaiutinrakennus 8lk: 1vvh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76736.6.9. Kalastus - ja erävälinekurssi 8lk: 2vvh. . . . . . . . . . . . . . . . 76836.6.10. Kansainvälinen keittiö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76836.6.11. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76936.6.12. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79136.6.13. Kuntokurssi pojat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80136.6.14. Kuntokurssi tytöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80136.6.15. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80136.6.16. Kuvataidetta kasilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80936.6.17. Kuvataidetta ysillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81036.6.18. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81036.6.19. Laulajakurssi 9.lk 2h. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81736.6.20. Leipurikurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81836.6.21. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81836.6.22. Liikuntaluokan liikunta 8-9lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83536.6.23. Lompakko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83636.6.24. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83636.6.25. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85436.6.26. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88036.6.27. Näytelmäkurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89436.6.28. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89436.6.29. Pelaa ja kuntoile/pojat (lyhytkurssi). . . . . . . . . . . . . . . . . 90236.6.30. Pelaa ja kuntoile/tytöt (lyhytkurssi). . . . . . . . . . . . . . . . . . 90236.6.31. Pelikurssi pojat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90336.6.32. Pelikurssi tytöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90336.6.33. Piirustuskurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90336.6.34. Poikien kuntokurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90436.6.35. Tanssikurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904

  • 36.6.36. Tekninen työ 8lk: 2vvh ja 9lk: 2vvh. . . . . . . . . . . . . . . . . . 90436.6.37. Teknologia 8lk: 1vvh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90536.6.38. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90536.6.39. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926

    Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92736.6.40. Tulevaisuuden yrittäjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93536.6.41. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936

    Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93736.6.42. Valinnainen kotitalous 8 - 9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94936.6.43. Valinnainen kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95036.6.44. Valinnainen käsityö, painotuksena tekninen työ 8lk: 2vvh ja 9lk:

    2vvh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95136.6.45. Valinnainen käsityö, painotuksena tekstiilityö 8-9.lk. . . . . . . 95236.6.46. Valinnainen liikunta pojat 8-9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95236.6.47. Valinnainen liikunta tytöt 8-9lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95336.6.48. Valinnainen musiikki 8.-9.lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95336.6.49. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954

    Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954Vieras kieli, B2-oppimäärä (venäjä). . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969Ranska A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980Saksa, A2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005Vieras kieli, B2-oppimäärä (saksa). . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023Vieras kieli, B2-oppimäärä (ranska). . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035

    36.6.50. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105036.6.51. Ysien kokkikurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105436.6.52. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055

    Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083

  • 1. Opetussuunnitelman perusteetja perusopetuksen paikallinenopetussuunnitelma

    Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo jalaatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvostonasetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvatlukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessäpystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaankoulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

    Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusopetuslain ja -asetuksensekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirjaon Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinenopetussuunnitelma on valmisteltu. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjataopetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaistatoteutumista.

    Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet jasisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksiopetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksiniiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksialainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

    Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkityssekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävienilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan jasuunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaaopetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujentoiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisenedistämiseksi.

    1.1. Keskeiset paikallista perusopetusta ohjaavatratkaisut ja toimintatavat

    Hämeenkyrön kunnan perusopetukselle on laadittu kuntakohtainen opetussuunnitelma.Sitä täydennetään koulukohtaisilla lisäyksillä, jotka kuvataan vuosittain koulujenlukuvuosisuunnitelmissa. Hämeenkyrön perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma onsuomenkielinen ja opetusta annetaan suomen kielellä.

    Paikallisen opetussuunnitelman laatimista varten Sivistyslautakunta perusti (10.4.2014, §31)opetussuunnitelmaprosessin etenemistä ja ohjausta varten johtoryhmän ja nimesi siihensivistysjohtajan, rehtorit ja johtavan erityisopettajan (tarvittaessa). Samalla lautakunta valtuuttiOPS-johtoryhmän nimeämään ns. OPS-ohjausryhmän. Johtoryhmä nimesi koulukohtaistenesitysten perusteella ohjausryhmän sekä kaikki tiimit ja aineryhmät, jotka työstivät paikallistaopetussuunnitelmaa. Myös paikallinen tuntijako on tehty tiiviissä yhteistyössä edellä mainittujentahojen kanssa. Sivistyslautakunta hyväksyi Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen vuosiluokkien1 - 9 uuden tuntijaon 16.3.2016, §26.

    Opetussuunnitelmatyö on Hämeenkyrössä julkista ja avointa. Opetussuunnitelma on laadittusiten, että kaikki opettajat ovat voineet vaikuttaa siihen. Heidän näkemyksiään on kerättykyselyillä sekä kokousten ja VESO-koulutusten yhteydessä. Oppilaiden näkemyksiä on kerättykoulukohtaisesti, huoltajat ovat saaneet vaikuttaa sähköisten kyselyiden sekä OPS-teemallistenvanhempainiltojen kautta. Sivistyslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet arvokeskusteluun sekä

    Ope

    tuss

    uunn

    itelm

    an p

    erus

    teet

    ja p

    erus

    opet

    ukse

    n pa

    ikal

    linen

    ope

    tuss

    uunn

    itelm

    a

    1

  • Ope

    tuss

    uunn

    itelm

    an p

    erus

    teet

    ja p

    erus

    opet

    ukse

    n pa

    ikal

    linen

    ope

    tuss

    uunn

    itelm

    a

    sähköiseen kyselyyn. Myös kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa Hämeenkyrön kunnankotisivuilla järjestetyn kyselyn kautta.

    Hämeenkyrön kunnan Sivistystoimi ja opettajat ovat tehneet aktiivisesti yhteistyötäIkaalisten ja Parkanon kanssa opetussuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi yhteistyötä on tehtyElämänlaatupalvelujen (liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, kirjastopalvelut, kansalaisopisto sekäkulttuuri- ja museopalvelut) kanssa. Sähköisen kyselyn kautta haastettiin myös järjestöt ja muuttahot vaikuttamaan paikalliseen opetussuunnitelmaan.

    Paikallista opetussuunnitelmaa voidaan myöhemmin täydentää muilla opetuksen järjestäjäntekemillä, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevilla yhteistyösuunnitelmillatai päivittää niitä. Seuraavat keskeiset paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävätperusopetuksen opetussuunnitelmaa:

    - esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma (LIITE 1)

    - koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma, jolla on yhteinen kuntakohtainen runko (LIITE 2)

    - koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (LIITE 3)

    - Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen laatukäsikirja (LIITE 4)

    - Hämeenkyrön kunnan esi- ja perusopetuksen koululaiskuljetuksia koskevat periaatteet (LIITE 5)

    - Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä -toimintasuunnitelma (LIITE 6)

    - tasa-arvosuunnitelma (1.1.2017 alkaen, LIITE 7)

    - kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma (LIITE 8)

    - kulttuurikasvatuksen suunnitelma (LIITE 9)

    - TVT-suunnitelma (LIITE 10)

    - oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma (päivittyy vuosittain)

    Edellä mainittuja ohjelmia ja suunnitelmia arvioidaan ja niitä kehitetään säännöllisesti.

    Hämeenkyrön perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys onsama kuin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden. Paikallinen opetussuunnitelmajulkaistaan eOPS- alustalla, joka on osa Opetushallituksen toteuttamaa ePerusteet-palvelua.Palvelu mahdollistaa paikallistenkin perusteiden joustavan uudistamisen sekä tukee perusteidenlaatimista, toimeenpanoa ja seurantaa.

    Sivistyslautakunta hyväksyi Hämeenkyrön perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman18.5.2016.

    2

  • 2. Perusopetuksen arvoperustaPERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

    Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

    Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

    Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

    Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

    Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

    Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

    Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

    Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

    Per

    usop

    etuk

    sen

    arvo

    peru

    sta

    3

  • Per

    usop

    etuk

    sen

    arvo

    peru

    sta

    Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

    Kestävän elämäntavan välttämättömyys

    Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

    Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Opetussuunnitelman paikalliset perusteet on laadittu yllä esitetyn valtakunnallisen perustetekstinarvoperustan mukaisesti.

    Arvokeskustelu on Hämeenkyrössä ollut julkista ja avointa. Kaikki opettajat ovat voineet vaikuttaapaikalliseen arvoperustaan. Heidän näkemyksiään on kerätty kyselyillä sekä kokousten jaVESO-koulutusten yhteydessä. Oppilaiden näkemyksiä on kerätty koulukohtaisesti, huoltajatovat saaneet vaikuttaa sähköisten kyselyiden sekä OPS-teemallisten vanhempainiltojen kautta.Sivistyslautakunnan jäsenet ovat myös osallistuneet arvokeskusteluun. Lisäksi kuntalaisillaon ollut mahdollisuus vaikuttaa Hämeenkyrön kunnan kotisivuilla järjestetyn kyselyn kauttapaikalliseen arvoperustaan.

    Hämeenkyrössä perusopetuksen tavoitteena on iloinen oppija, joka toimii vuorovaikutuksessatoisten kanssa. Oppimisympäristöt tukevat monipuolisesti oppijan kasvua ja kehitystä sekäoppimisen taitojen harjaantumista. Oppija saa monipuolista, myönteistä ja realistista palautetta.Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvointi. Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataanlukuvuosisuunnitelmaan.

    Arvoperustan, niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin, tulee näkyä koulujen arkipäivässä,opetuksen ja oppimisen tavoitteissa, oppiaineiden sisällöissä ja menetelmissä sekäkasvatuksessa kauttaaltaan.

    Arvoperustan toteuttamisen seuranta ja arviointi

    Koulut suunnittelevat sekä arvioivat toimintaansa lukuvuosittain työsuunnitelmissaan. Arviointiperustuu opetussuunnitelman perusteisiin, perusopetuksen laatukriteereihin sekä Hämeenkyrönkunnan perusopetuksen strategisiin tavoitteisiin. Arvoperustan toteutuminen, seuranta ja arviointitapahtuu lukuvuosisuunnitelmassa opetussuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä.

    4

  • 3. Perusopetuksen oppimiskäsitysPERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

    Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

    Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

    Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Opetussuunnitelman paikalliset perusteet noudattavat yllä esitetyn valtakunnallisen perustetekstinoppimiskäsitystä.

    Oppimiskäsityksen toteuttamisen seuranta ja arviointi

    Koulut suunnittelevat sekä arvioivat toimintaansa lukuvuosittain työsuunnitelmissaan. Arviointiperustuu opetussuunnitelman perusteisiin, perusopetuksen laatukriteereihin sekä Hämeenkyrönkunnan perusopetuksen strategisiin tavoitteisiin. Oppimiskäsityksen toteutuminen, seurantaja arviointi tapahtuu lukuvuosisuunnitelmassa opetussuunnitelman toteutumisen arvioinninyhteydessä.

    Per

    usop

    etuk

    sen

    oppi

    mis

    käsi

    tys

    5

  • Pai

    kalli

    nen

    tunt

    ijako

    4. Paikallinen tuntijakoHämeenkyrön paikallinen tuntijako, joka on laadittu valtioneuvoston 422/2012 asetuksenperusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksentuntijaosta pohjalta. Hämeenkyrön perusopetuksen paikallinen tuntijako on hyväksyttySivistyslautakunnassa 16.3.2015 (§ 26).

    Tuntijako astuu alaluokilla voimaan 1.8.2016. Yläluokat siirtyvät uuteen tuntijakoon porrastetustialkaen 1.8.2017.

    Tuntijako on esitetty Hämeenkyrön paikallisen opetussuunnitelman Liitteessä 11.

    6

  • 5. KieliohjelmaA1 - kieli: englannin kieli (EN) on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 3. vuosiluokalla.

    B1 - kieli: ruotsin kieli (RU) on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 6. vuosiluokalla.

    Valinnainen B2- kieli: on oppilaalle valinnainen kieli, joka alkaa perusopetuksen 8. vuosiluokalla.

    Ne oppilaat, jotka lukuvuonna 2015 -2016 ovat opiskelleet valinnaista A2 -kieltä (saksa tairanska), saavat opiskella sitä peruskoulun loppuun saakka, mikäli ryhmäkokoihin ei tulla tekemäänmuutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti opetuksen järjestämiseen. (Sivistyslautakunta 16.3.2016,§26)

    Kie

    liohj

    elm

    a

    7

  • Ope

    tuks

    en m

    ahdo

    llise

    t pai

    notu

    kset

    6. Opetuksen mahdolliset painotuksetEi Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen paikallista osuutta.

    8

  • 7. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenäkokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän jakasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työnpitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestäriippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteethallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaanmyös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

    Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa.Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on senhistoriallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jamuuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

    • työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

    Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vaiei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteitaja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvätoppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

    Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännötrakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tuleetukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumistakoulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin javuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteetja keskeiset sisällöt määritellään oppiaineittain. Opetuksen järjestäjän hyväksymässäopetussuunnitelmassa on määritelty paikallinen tuntijako sekä opetuksen paikalliset tavoitteet jasisällöt.

    Opetus järjestetään ainejakoisena ja eheytettynä (monialaiset opintokokonaisuudet ja laaja-alainen osaaminen).

    Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisestiesiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettu ehyt ja johdonmukainenkokonaisuus. Siirtymävaihe 6. luokalta 7. luokalle suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössäluokan- ja aineen- sekä erityisopettajien kanssa.

    Yhdysluokkaopetusta järjestetään, jos se on opetuksen järjestämisen kannaltatarkoituksenmukaista. Yhdysluokissa noudatettavan vuorokurssiperiaatteen yhtenäistämiseksinoudatetaan seuraavaa pääsääntöä:

    • parillisina vuosina 4. ja 6. luokan oppisisällöt• parittomina vuosina 3. ja 5. luokan oppisisällöt

    Per

    usop

    etuk

    sen

    yhte

    näis

    yys

    ja s

    iirty

    mäv

    aihe

    isiin

    liitt

    yvä

    yhte

    isty

    ö

    9

  • Per

    usop

    etuk

    sen

    yhte

    näis

    yys

    ja s

    iirty

    mäv

    aihe

    isiin

    liitt

    yvä

    yhte

    isty

    ö

    • Lukuvuosi 2016-2017 on pariton vuosi.

    Perustelluista syistä tästä voidaan poiketa.

    Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta voidaan järjestää opetuksen järjestäjän hyväksymällä tavalla.

    10

  • 8. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaakoulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksestaseuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisetsuunnitelmat kuten

    • mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma• esiopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut

    opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevatsuunnitelmat ja päätökset.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Paikallista opetussuunnitelmaa voidaan myöhemmin täydentää myös muilla opetuksen järjestäjäntekemillä, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevilla yhteistyösuunnitelmillatai päivittää niitä. Seuraavat keskeiset paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävätperusopetuksen opetussuunnitelmaa:

    - esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma (LIITE 1)

    - koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma, jolla on yhteinen kuntakohtainen runko (LIITE 2)

    - koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (LIITE 3)

    - Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen laatukäsikirja (LIITE 4)

    - Hämeenkyrön kunnan esi- ja perusopetuksen koululaiskuljetuksia koskevat periaatteet (LIITE 5)

    - Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä -toimintasuunnitelma (LIITE 6)

    - tasa-arvosuunnitelma (1.1.2017 alkaen, LIITE 7)

    - kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma (LIITE 8)

    - kulttuurikasvatuksen suunnitelma (LIITE 9)

    - TVT-suunnitelma (LIITE 10)

    - oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma (päivittyy vuosittain)

    Edellä mainittuja ohjelmia ja suunnitelmia arvioidaan ja niitä kehitetään säännöllisesti.

    Ope

    tuss

    uunn

    itelm

    aa tä

    yden

    tävä

    t suu

    nnite

    lmat

    ja o

    hjel

    mat

    11

  • Opp

    ilaan

    ohja

    ukse

    n oh

    jaus

    suun

    nite

    lma

    9. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnannäkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä,perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaidenkoulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

    Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaanelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

    Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuuttanivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajienvälisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä.Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistäsekä niissä tapahtuvista muutoksista.

    Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistäänsyrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidotedistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteidensaavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

    Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

    Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppituntejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessämuiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksivoivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

    12

  • Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä,vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetäänoppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisiaopiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnantaitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkinoppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen jaryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

    Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistäkäsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia ettätoisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan,valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä jalähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaamuotoutua.

    Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin jaelinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitelläoppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaidenammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

    Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa.Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun javalintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

    Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataanedelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaanhahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänäyhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystäjatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä,työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksentoteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

    Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissaelämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivatkäyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksellavahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassapäätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksiaperuskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavanoppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuunsaattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistäperusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Hämeenkyrön kunnassa oppilaanohjauksen kuntakohtainen opetussuunnitelma nojautuuvaltakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilaanohjauksen toteutuksessanoudatetaan Suomen opinto-ohjaajat ry:n laatimia oppilaanohjauksen eettisiä periaatteita.Oppilaanohjauksessa hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla työelämää sekäyhteistyökumppaneita.

    Oppilas osallistuu 7-9 -luokkien aikana työelämään tutustumisjaksoihin (TET) koulutus-ja ammatinvalintojensa tueksi. Työelämään tutustumisjaksot painottuvat kahdeksannen jayhdeksännen luokan ajalle. Työelämään tutustumisten yhteydessä tehdään yhteistyötä myösmuiden oppiaineiden kanssa ja hyödynnetään TET-jaksoa myös niiden oppisisällöissä.Hämeenkyrössä työelämään tutustumisjaksot kuuluvat oppilaanohjaukseen oleellisena osana7-9-vuosiluokilla koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. 7.vuosiluokalla työelämään tutustumista on yhden päivän ajan pääsääntöisesti huoltajien työssä, 8.vuosiluokalla työelämään tutustumista on vähintään 1 viikon ajan ja 9. vuosiluokalla vähintään 2

    Opp

    ilaan

    ohja

    ukse

    n oh

    jaus

    suun

    nite

    lma

    13

  • Opp

    ilaan

    ohja

    ukse

    n oh

    jaus

    suun

    nite

    lma

    viikon ajan. 8. ja 9. vuosiluokan työelämään tutustumispaikka voi olla työpaikka tai opiskelupaikka,jota nuorta kiinnostaa jatko-opintojen ja tulevaisuuden kannalta.

    Hämeenkyrössä erityisesti yhdeksännellä vuosiluokalla pyritään järjestämään oppilaalletutustumis- ja koulutuskokeilupäiviä mahdollisissa jatko-opintopaikoissa, jolloin nuori voimiettiä opiskelupaikan soveltuvuutta itselleen. Hämeenkyrössä oppilaanohjauksen luokkatunnitsijoittuvat 0,5 kurssia 7.luokalle, 0,5 kurssia 8.luokalle ja 1 kurssi 9. luokalle.

    Vuosittain päivitettävässä oppilaanohjaussuunnitelmassa määritellään kunkin vuoden ohjauksenerityispiirteet.

    14

  • 10. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivänyhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekäkodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntienkanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaanhuolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaasuunnitelmien ja koulutyön laatua.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa toteutetaan pääsääntöisestiopiskeluhuollon ohjausryhmän kautta. Tämä ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisenoppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

    Kaikki Hämeenkyrön perusopetuksen oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaaettä ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- jakuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

    Yht

    eist

    yö k

    unna

    n so

    siaa

    li- ja

    terv

    eyde

    nhuo

    llon

    vira

    nom

    aist

    en k

    anss

    a

    15

  • Ope

    tuss

    uunn

    itelm

    an s

    eura

    nta,

    arv

    ioin

    ti ja

    keh

    ittäm

    inen

    11. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI

    Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksenkehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätätehtävää.

    Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien jakehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyöoppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

    Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistäpaikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaaopetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtienja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS

    Opetussuunnitelman toteutumista seurataan, kehitetään ja arvioidaan Sivistyslautakunnansuorittaman lukuvuosittaisen arvioinnin avulla. Arvioinnin tarkoitus on koulujen toiminnan jaoppimisen edellytysten parantaminen.

    Koulut laativat lukuvuosiarvioinnin. Lukuvuosiarvioinnissa seurataan ja arvioidaanopetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumista menneen lukuvuoden osalta.Vuosittain määritellyt arviointikohteet ja niiden arviointiyhteenveto saatetaan tiedoksiSivistyslautakunnalle.

    Perheiden tyytyväisyyttä kysellään säännöllisesti.

    Paikallista Opetussuunnitelmaa kehitetään arvioinnin pohjalta. Paikallisen opetussuunnitelmanja lukuvuosisuunnitelman päivittämistyötä ohjaavat sivistysjohtaja ja rehtorit. Sivistyslautakuntavahvistaa tarvittavat muutokset. Ala- ja yläkoulujen opetustyötä tekeviä kannustetaanvuosittaiseen yhteistyöhön. Seutuyhteistyötä kehitetään.

    Laajempi paikallisen opetussuunnitelman toteutuminen, arviointi ja kehittäminen tapahtuuOPS-ohjausryhmän toimesta tarkoituksenmukaisten ajanjaksojen mukaan. Ohjausryhmäjatkaa työskentelyä ohjaamalla, seuraamalla ja arvioimalla opetussuunnitelman toteuttamista.Ohjausryhmä päivittää tarvittaessa lukuvuosisuunnitelman opetussuunnitelmallista osuutta japaikallista opetussuunnitelmaa. Ohjausryhmän ja mahdollisten muiden ryhmien kokoonpanon jatehtävät päättää sivistysjohtaja lukuvuosittain.

    Opetussuunnitelman käyttöönottoa ja kehittämistä opetuksen järjestäjä tukee henkilöstöntäydennyskoulutuksella.

    16

  • 12. Perusopetuksen tehtäväPERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

    Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisentehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetääninkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetäänhuoli.

    Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

    Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta jasosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksentehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissasekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaantunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleensidottuja roolimalleja.

    Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

    Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavistavalinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselleja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtätehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksenkehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavanamuutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Hämeenkyrön paikallinen opetussuunnitelma noudattaa yllä esitetyn valtakunnallisenperustetekstin perusopetuksen tehtävää.

    Hämeenkyrössä perusopetuksen tehtävää toteutetaan paikallisen opetussuunnitelman lisäksiKestävän kehityksen ohjelman ja Kulttuurikasvatussuunnitelman kautta sekä muidentäydentävien suunnitelmien avulla.

    Nämä täydentävät suunnitelmat on linkitetty paikallisen opetussuunnitelman osioonOpetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat.

    Per

    usop

    etuk

    sen

    teht

    ävä

    17

  • Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    13. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

    Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

    Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

    Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueidenmäärittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseenosaamiseen.

    Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

    Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

    Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

    Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät

    18

  • vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

    Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

    Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

    Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

    Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

    Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

    Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

    Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

    Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

    Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään

    Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    19

  • Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

    Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

    Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

    Monilukutaito (L4)

    Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

    Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

    Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

    Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

    Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

    20

  • Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

    Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

    Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

    Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

    Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

    Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

    Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

    Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

    Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi

    Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    21

  • Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

    Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

    Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

    HÄMEENKYRÖN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

    Opetussuunnitelman paikalliset perusteet noudattavat yllä esitetyn valtakunnallisen perustetekstinlaaja-alaisen osaamisen tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaakokonaisuutta.

    Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet jakeskeiset sisällöt määritellään oppiaineittain. Opetus järjestetään ainejakoisena ja eheytettynä,jossa painottuu laaja-alainen osaaminen ja monialaiset opintokokonaisuudet.

    Hämeenkyrössä edistetään tutkivaa ja luovaa työskentelyä turvallisella ja rohkaisevallailmapiirillä sekä avoimella suhtautumisella oppilaiden ideoihin. Oppimiseen ohjaamisessa pyritäänkäyttämään yhteisiä teemoja oppiaineiden välillä, ohjaamaan oppilaita ongelmanratkaisuun jaantamaan oppilaille mahdollisuuden kohdentaa oppimistaan. Oppilaita ohjataan suunnittelemaanomaa oppimistaan ryhmässä ja yksilöllisesti.

    Laaja-alainen osaaminen on kokonaisuudessaan opetuksen ja oppimisen lähtökohtana. Vaikkamitään laaja-alaisen osaamisen aluetta ei nosteta erikseen painopisteeksi, nähdään monilukutaitolukutaidon kehittämisen lopullisena tavoitteena, jolloin oppilas hallitsee käsitteitä, ymmärtää jaosaa nimetä ilmiöitä. Näiden avulla oppilas osaa muodostaa itselleen hallitun kokonaiskäsityksen.Tätä opetellessa käytetään metakognitioita (tietoisuus omista tai muiden ihmisten kognitiivisistatoiminnoista, ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä), joita monilukutaitoiset opettajat mallintavatoppilaille sekä multimodaalisia tekstejä, joiden parissa oppilaat harjoittavat taitoja ymmärtäätekstin, kuvan, äänen ja liikkeen tuottajan päämääriä.

    Hämeenkyrössä oppilaiden työelämätaitoja ja yrittäjyyttä pyritään edistämään vahvistamallaverkostoitumista paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Tavoitteena on, että yrittäjyyttä jatyöelämätaitoja kehitetään laaja-alaisesti eri oppiaineissa. Myös henkilökohtaisessa ohjauksessatulee ottaa huomioon oppilaan erityistarpeet työelämän suhteen. Työelämän tutustumisjaksot(TET) ovat tärkeä osa työelämätaitojen ja yrittäjyyden oppimisessa. Eri oppiaineissa tuleeTET-jaksot huomioida opetuksessa oppilaalle merkityksellisenä oppimiskokemuksena. Lisäksivalinnaisaineiden tarjonnassa huomioidaan käytännönläheinen yrittäjyyskasvatus.

    Laaja-alainen osaaminen -juliste (LIITE 12)

    Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuranta

    22

    http://www.oph.fi/download/165207_laajaalainen_osaaminen_juliste.pdf

  • Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan ja toteutumista seurataankoulujen lukuvuosisuunnitelman avulla. Toteutumisen seuranta on arjessa tapahtuva jatkuvaprosessi, jokainen opettaja toteuttaa työssään laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.

    Laaj

    a-al

    aine

    n os

    aam

    inen

    pai

    kalli

    sess

    a op

    etus

    suun

    nite

    lmas

    sa

    23

  • Yht

    enäi

    sen

    peru

    sope

    tuks

    en to

    imin

    taku

    lttuu

    ri

    14. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

    PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

    Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiäja kouluja toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti kouluntoimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumisellekouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luodatoimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioonottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoamukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

    Oppiva yhteisö toimintakultturin ytimenä

    Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisökehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisönoppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimistaedistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen.Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisenedellytyksistä huolehtimiseen.

    Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myöstutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaiseejokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukeevahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen jarealistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassayhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvastaelämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua jatyön loppuunsaattamista.

    Hyvinvointi ja turvallinen arki

    Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat sitenedellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisentyöskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuussekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan.Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaistakoulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

    Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä jaoppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta jaystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseenkäytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen.Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen jahyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

    Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

    Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimistaja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisenmoninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausilleja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille jaelämyksille.

    Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyäpyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseentyöskentelyyn ja kokonaisuuksien