opetussuunnitelma viherlaakson lukio 1 1 …opetussuunnitelma 2005 viherlaakson lukio 2 8.3.2...

Opetussuunnitelma Viherlaakson lukio 1

1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET................................................................... 91.1 Johdanto ........................................................................................................................... 91.2 Toiminta-ajatus ................................................................................................................. 9

1.2.1 Viherlaakson lukion toiminta-ajatus ........................................................................... 91.2.2 Taidelinjan toiminta-ajatus ...................................................................................... 10

1.3. Arvopainotukset ................................................................................................................. 111.2.3 Viherlaakson lukion arvopohja käytännön työssä ..................................................... 11

2 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT ................................ 132.1 Toimintakulttuurin määrittely ......................................................................................... 13

2.1.1 Lukiolaisena Viherissä............................................................................................. 142.1.2 Järjestyssäännöt ....................................................................................................... 152.1.3 Hyvän opiskelun ohjeet ........................................................................................... 162.1.4 Opiskeluympäristö ................................................................................................... 17

2.2 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät ........................................................................... 182.3 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ........................................................................... 18

3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA......................................................................................... 193.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä ....................................................................................... 19

4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN ................................................................ 204.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ............................................................................... 204.2 Hyvinvointi ja turvallisuus .............................................................................................. 214.3 Kestävä kehitys............................................................................................................... 224.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus................................................................... 224.5 Teknologia ja yhteiskunta ............................................................................................... 234.6 Viestintä- ja mediaosaaminen ......................................................................................... 234.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena ....................................................... 24

5 OPETUSJÄRJESTELYT ....................................................................................................... 265.1 Tuntijako ........................................................................................................................ 26

5.1.1 Viherlaakson lukion tuntijako .................................................................................. 285.1.2 Lukion kieliohjelma ................................................................................................. 30

5.2 Tietostrategia .................................................................................................................. 315.3 Yhteiset käytännöt .......................................................................................................... 31

5.3.1 Itsenäiset suoritukset................................................................................................ 315.3.2 Opintojen hyväksi lukeminen .................................................................................. 325.3.3 Poissaolot ................................................................................................................ 325.3.4 Uusintakuulustelut ................................................................................................... 325.3.5 Koeviikko ................................................................................................................ 33

6 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ ..................... 336.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa .................................................................................... 336.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa .............................................................. 336.3 Yhteistyö huoltajien kanssa ............................................................................................ 346.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa ........................................................................... 34

7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT ............. 347.1 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ............................................................................... 35

7.1.1 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Viherlaakson lukiossa ........................................ 367.2 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus .................................................................................... 36

8 ARVIOINTI ........................................................................................................................... 378.1 Arvioinnin tavoitteet ....................................................................................................... 378.2 Opiskelijan oppimisen arviointi ...................................................................................... 378.3 Kurssisuorituksen arviointi ............................................................................................. 37

8.3.1 Kurssin opiskelu itsenäisesti .................................................................................... 38

Opetussuunnitelma 2005 Viherlaakson lukio

2

8.3.2 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen ...................................... 398.3.3 Opinnoissa eteneminen ............................................................................................ 398.3.4 Etenemiseste ............................................................................................................ 408.3.5 Opintojen hyväksi lukeminen .................................................................................. 408.3.6 Pitkän oppimäärän vaihtaminen lyhyeen .................................................................. 40

8.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi .................................................................................... 418.4.1 Tenttiminen ............................................................................................................. 428.4.2 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet ................................................ 42

8.5 Lukion oppimäärän suoritus ............................................................................................ 428.5.1 Muutokset aine- tai ryhmävalinnoissa ...................................................................... 448.5.2 Aine- ja kurssivalintojen tekeminen ......................................................................... 448.5.3 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu .............................................................................. 44

8.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot ........................................................................... 458.7 Itsearviointisuunnitelma .................................................................................................. 46

8.7.1 Tavoitteet ................................................................................................................. 468.7.2 Arviointitilastot ....................................................................................................... 46

9 OPPIMISTAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN ........................... 479.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä................................................................... 47

9.1.1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) ......................................................................... 509.1.2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) .................................................................. 509.1.3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) .................................................................. 519.1.4 Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) ................................................................................. 519.1.5 Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) ................................................................................. 529.1.6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)....................................................................... 539.1.7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) ............................................................ 539.1.8 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) ........................................................................... 549.1.9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) ...................................................................... 549.1.10 Kirjallisuus ajattelun avartajana ( AI 10) ................................................................. 559.1.11 Toimittajakurssi (AI 11) .......................................................................................... 559.1.12 Elokuvakurssi (AI12) .............................................................................................. 569.1.13 Luovan kirjoittamisen kurssi - Inspiraatiosta ilmaisuksi (AI 13) ............................... 569.1.14 Median maailma (AI14)........................................................................................... 57

9.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) ...................................................................................... 579.2.1 Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) ......................................................................... 589.2.2 Ihmiset ympärillämme (RUA2) ............................................................................... 589.2.3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)............................................................ 599.2.4 Elinympäristömme (RUA4) ..................................................................................... 599.2.5 Opiskelu ja työ (RUA5) ........................................................................................... 599.2.6 Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) ............................................................................. 599.2.7 Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7) ....................................................................... 599.2.8 Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) ........................................................................... 599.2.9 Ruotsin abikurssi (RUA10) ..................................................................................... 60

9.3 Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1) .............................................. 609.3.1 Koulu ja vapaa-aika (RUB1) .................................................................................... 609.3.2 Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) .......................................................................... 609.3.3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) ................................................................ 609.3.4 Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) ........................................................................ 619.3.5 Elinympäristömme (RUB5) ..................................................................................... 619.3.6 Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)........................................................................ 619.3.7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) .................................................. 61


3

9.3.8 Ruotsin abikurssi (RUB10) ..................................................................................... 619.4 Vieraat kielet - englanti ................................................................................................... 62

9.4.1 Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) ........................................................................ 639.4.2 Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) ............................................................................... 639.4.3 Opiskelu ja työ (ENA3) ........................................................................................... 639.4.4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) ............................................................. 649.4.5 Kulttuuri (ENA5) .................................................................................................... 649.4.6 Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) ............................................................................ 649.4.7 Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) ........................................................................... 649.4.8 Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)........................................................................ 649.4.9 Creative Writing (ENA9) ......................................................................................... 649.4.10 Englannin abikurssi (ENA10) ................................................................................. 659.4.11 GVH English Book Club (ENA11) ......................................................................... 65

9.5 Valinnaiset kielet B2 ja B3 - yleistä ................................................................................ 659.6 B2 Saksa ......................................................................................................................... 66

9.6.1 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) ........................................................................ 679.6.2 Meillä ja muualla (SAB22) ...................................................................................... 679.6.3 Ennen ja nyt (SAB23) .............................................................................................. 679.6.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) ..................................................... 679.6.5 Kulttuuri (SAB25) ................................................................................................... 679.6.6 Yhteinen maapallomme (SAB26) ............................................................................ 679.6.7 Tiede ja tekniikka (SAB27) ..................................................................................... 689.6.8 Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) .......................................................................... 68

9.7 B2 Ranska ...................................................................................................................... 689.7.1 Vapaa-aika ja harrastukset ....................................................................................... 689.7.2 Meillä ja muualla ..................................................................................................... 699.7.3 Ennen ja nyt ............................................................................................................ 699.7.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat .................................................................... 709.7.5 Kulttuuri .................................................................................................................. 709.7.6 Yhteinen maapallomme ........................................................................................... 709.7.7 Tiede ja tekniikka .................................................................................................... 709.7.8 Luonto ja kestävä kehitys......................................................................................... 70

9.8 B3 Saksa ......................................................................................................................... 709.8.1 Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) .................................................................. 709.8.2 Näin asiat hoituvat (SAB32) .................................................................................... 709.8.3 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) ........................................................................ 719.8.4 Meillä ja muualla (SAB34) ...................................................................................... 719.8.5 Ennen ja nyt (SAB35) .............................................................................................. 719.8.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36) ..................................................... 719.8.7 Kulttuuri (SAB37) ................................................................................................... 729.8.8 Yhteinen maapallomme (SAB38) ............................................................................ 729.8.9 Tiede ja tekniikka (SAB39) ..................................................................................... 729.8.10 Luonto ja kestävä kehitys (SAB310) ........................................................................ 72

9.9 B3 Ranska ...................................................................................................................... 729.9.1 Hyvää päivää, hauska tutustua ................................................................................. 729.9.2 Näin asiat hoituvat ................................................................................................... 73

9.10 B3 Espanja ..................................................................................................................... 749.10.1 Hyvää päivää, hauska tutustua ................................................................................. 749.10.2 Näin asiat hoituvat ................................................................................................... 759.10.3 Vapaa-aika ja harrastukset ....................................................................................... 76


4

9.10.4 Meillä ja muualla ..................................................................................................... 779.10.5 Ennen ja nyt ............................................................................................................ 789.10.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat .................................................................... 799.10.7 Kulttuuri .................................................................................................................. 799.10.8 Yhteinen maapallomme ........................................................................................... 80

9.11 B3 Italia .......................................................................................................................... 819.11.1 Italia 1 ..................................................................................................................... 819.11.2 Italia 2 ..................................................................................................................... 81

9.12 Matematiikka, yleistä ...................................................................................................... 819.13 Matematiikan pitkä oppimäärä ........................................................................................ 82

9.13.1 Funktiot ja yhtälöt (MA01) ...................................................................................... 839.13.2 Polynomifunktiot (MA02) ....................................................................................... 839.13.3 Geometria (MA03) ................................................................................................. 839.13.4 Analyyttinen geometria (MA04) ............................................................................. 849.13.5 Vektorit (MA05) ..................................................................................................... 849.13.6 Todennäköisyys ja tilastot (MA06) .......................................................................... 859.13.7 Derivaatta (MA07) .................................................................................................. 859.13.8 Juuri- ja logaritmifunktiot (MA08) .......................................................................... 859.13.9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MA09) ......................................................... 869.13.10 Integraalilaskenta (MA10) ................................................................................... 869.13.11 Lukuteoria ja logiikka (MA11) ............................................................................. 879.13.12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MA12) ................................................... 879.13.13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MA13) .................................... 889.13.14 Peruskoulun matematiikan kertauskurssi (MA14) ................................................ 889.13.15 Pitkän matematiikan kertauskurssi (MA15) .......................................................... 889.13.16 Syventävä geometrian kurssi (MA16) .................................................................. 889.13.17 Talousmatematiikka (MA17) ............................................................................... 899.13.18 Graafisen laskimen käyttökurssi 1 (MA18) ......................................................... 899.13.19 Graafisen laskimen käyttökurssi 2 (MA19) .......................................................... 899.13.20 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen starttikurssi (MA20) ............................. 89

9.14 Matematiikan lyhyt oppimäärä ........................................................................................ 899.14.1 Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ................................................................................. 919.14.2 Geometria (MAB2) ................................................................................................. 919.14.3 Matemaattisia malleja I (MAB3) ............................................................................. 919.14.4 Matemaattinen analyysi (MAB4) ............................................................................. 929.14.5 Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) ......................................................................... 929.14.6 Matemaattisia malleja II (MAB6) ............................................................................ 929.14.7 Talousmatematiikka (MAB7) .................................................................................. 939.14.8 Matemaattisia malleja III (MAB8) ........................................................................... 939.14.9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) ........................................................... 939.14.10 Lyhyen matematiikan tukikurssi (MAB12) .......................................................... 93

9.15 Biologia .......................................................................................................................... 949.15.1 Eliömaailma (BI01) ................................................................................................. 959.15.2 Solu ja perinnöllisyys (BI02) ................................................................................... 959.15.3 Ympäristöekologia (BI03) ....................................................................................... 969.15.4 Ihmisen biologia (BI04) ........................................................................................... 979.15.5 Bioteknologia (BI05) ............................................................................................... 989.15.6 Laborointi (BI06) .................................................................................................... 999.15.7 Biologian kertauskurssi (BI07) .............................................................................. 100

9.16 Maantiede ..................................................................................................................... 100


5

9.16.1 Sininen planeetta (GE01) ....................................................................................... 1019.16.2 Yhteinen maailma (GE02) ..................................................................................... 1029.16.3 Riskien maailma (GE03) ....................................................................................... 1049.16.4 Aluetutkimus (GE04) ............................................................................................ 1049.16.5 Maantieteen kertauskurssi (GE05) ......................................................................... 105

9.17 Fysiikka ........................................................................................................................ 1069.17.1 Fysiikka luonnontieteenä (FY01) ........................................................................... 1079.17.2 Lämpö (FY02) ....................................................................................................... 1089.17.3 Aallot (FY03) ........................................................................................................ 1089.17.4 Liikkeen lait (FY04) .............................................................................................. 1089.17.5 Pyöriminen ja gravitaatio (FY05)........................................................................... 1099.17.6 Sähkö (FY06) ........................................................................................................ 1099.17.7 Sähkömagnetismi (FY07) ...................................................................................... 1099.17.8 Aine ja säteily (FY08) ........................................................................................... 1109.17.9 Fysiikan kertauskurssi (FY09) ............................................................................... 1109.17.10 Fysiikan työkurssi (FY10) .................................................................................. 1119.17.11 CERN -kurssi (FY11) ........................................................................................ 111

9.18 Kemia ........................................................................................................................... 1119.18.1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE01) .............................................................. 1139.18.2 Kemian mikromaailma (KE02) .............................................................................. 1139.18.3 Reaktiot ja energia (KE03) .................................................................................... 1139.18.4 Metallit ja materiaalit (KE04) ................................................................................ 1149.18.5 Reaktiot ja tasapaino (KE05) ................................................................................. 1149.18.6 Kemian työkurssi (KE06) ...................................................................................... 1159.18.7 Kemian kertauskurssi (KE07) ................................................................................ 115

9.19 Uskonto - yleistä ........................................................................................................... 1159.20 Evankelis-luterilainen uskonto ...................................................................................... 116

9.20.1 Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) ...................................................................... 1169.20.2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) ................................................................... 1179.20.3 Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) .............................................................................. 1179.20.4 Uskontojen maailmat (UE4) .................................................................................. 1189.20.5 Mihin suomalainen uskoo? (UE5) ......................................................................... 1189.20.6 Syntymän ja kuoleman riitit eri kulttuureissa (UE6) ............................................... 1199.20.7 Raamattukurssi (UE 07) (laajuus ½ kurssia) .......................................................... 1199.20.8 Kertauskurssi (UE 08) (laajuus ½ kurssia) ............................................................. 120

9.21 Elämänkatsomustieto .................................................................................................... 1209.21.1 Hyvä elämä (ET1) ................................................................................................. 1219.21.2 Maailmankuva (ET2) ............................................................................................. 1219.21.3 Yksilö ja yhteisö (ET3) .......................................................................................... 1229.21.4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) ...................................................................... 1229.21.5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) ................................................ 123

9.22 Filosofia ....................................................................................................................... 1239.22.1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF 01) ................................................................. 1249.22.2 Filosofinen etiikka (FF 02) .................................................................................... 1259.22.3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF 03) .............................................................. 1259.22.4 Yhteiskuntafilosofia (FF 04) .................................................................................. 1269.22.5 Estetiikka (FF 05) .................................................................................................. 1279.22.6 Filosofian kertauskurssi (FF 06) ............................................................................ 127

9.23 Historia ......................................................................................................................... 1279.23.1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI 01) ................................................................. 128


6

9.23.2 Eurooppalainen ihminen (HI 02) ............................................................................ 1299.23.3 Kansainväliset suhteet (HI 03) ............................................................................... 1309.23.4 Suomen historian käännekohtia (HI 04) ................................................................. 1319.23.5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI 05) ...................................... 1339.23.6 Kulttuurien kohtaaminen (HI 06) ........................................................................... 1349.23.7 Historian kertauskurssi (HI 07) .............................................................................. 1359.23.8 Ajankohtaiset kansainväliset konfliktit (HI 08) ...................................................... 135

9.24 Yhteiskuntaoppi ............................................................................................................ 1359.24.1 Yhteiskuntatieto (YH 01) ....................................................................................... 1369.24.2 Taloustieto (YH 02) ............................................................................................... 1379.24.3 Kansalaisen lakitieto (YH 03) ................................................................................ 1389.24.4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH 04) ........................................................ 1399.24.5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH05) .................................................................. 1409.24.6 Suomalainen yhteiskunta (YH06) .......................................................................... 140

9.25 Psykologia .................................................................................................................... 1419.25.1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS 01)..................................... 1439.25.2 Ihmisen psyykkinen kehitys (PS 02) ...................................................................... 1449.25.3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS03).............................................................. 1449.25.4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS 04) ........................................................ 1449.25.5 Persoonallisuus ja mielenterveys (Ps05)................................................................. 1459.25.6 Tutki ja kokeile - tutkimuksen perusteet (Ps 06)..................................................... 1459.25.7 . Mediapsykologian peruskurssi – mieli ja media (Ps 07) ....................................... 1469.24.8 Sosiaalipsykologian kurssi (PS08) ............................................................................. 1479.24.9 Ihmissuhdetaitojen kurssi (PS9) ................................................................................. 1479.24.10 Kertauskurssi (PS10)(laajuus ½ kurssia) .................................................................. 148

9.26 Musiikki ....................................................................................................................... 1489.26.1 Musiikki ja minä (MU1) ........................................................................................ 1499.26.2 Moniääninen Suomi (MU2) ................................................................................... 1499.26.3 Ovet auki musiikille (MU3) ................................................................................... 1509.26.4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) ....................................................................... 1509.26.5 Musiikkiprojekti (MU5) ........................................................................................ 1509.26.6 Projektikurssi......................................................................................................... 1509.26.7 6 Bändikurssi (MU6) ............................................................................................. 1509.26.8 7 Kitaran soiton kurssi (MU7) ............................................................................... 1519.26.9 8 Musiikkiteknologia (MU08) ............................................................................... 1519.26.10 9 Taidelinjan projektikurssi (PR01, PR02, PR03) ............................................... 151

9.27 Kuvataide ..................................................................................................................... 1529.27.1 Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) ............................................................................... 1569.27.2 Ympäristö, paikka ja tila (KU2) ............................................................................. 1569.27.3 Media ja kuvien viestit (KU3)................................................................................ 1579.27.4 Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) ....................................................................... 1579.27.5 Nykytaiteen työpaja (KU5) .................................................................................... 1589.27.6 Digitaalinen kuva (KU6) ....................................................................................... 1589.27.7 Video ja elokuvailmaisu (KU7) ............................................................................. 1589.27.8 Valokuvaus (KU8)......................................Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.9.27.9 Kuvaviestintä ja käyttögrafiikka (KU9) ................................................................. 1599.27.10 Valokuva- ja videoilmaisun jatkokurssi (KU10) ......... Virhe. Kirjanmerkkiä ei olemääritetty.9.27.11 Piirustus ja maalaus (KU11) ............................................................................... 1619.27.12 Taidegrafiikka (KU12) Tavoitteet ..................................................................... 161


7

9.27.13 Keramiikka ja design (KU13)............................................................................. 1619.27.14 Arkkitehtuuri ja sisustusarkkitehtuuri (KU14) .................................................... 1629.27.15 Lavastus ja tilataide (KU15) ............................................................................... 1629.27.16 Maalauksen työpaja (KU16) ............................................................................... 1629.27.17 Kokeileva kuvanveisto (KU17) .......................................................................... 1639.27.18 Kuvataiteen lukiodiplomi (KU18) ...................................................................... 1639.27.19 Projektikurssi ..................................................................................................... 165

9.28 Liikunta ........................................................................................................................ 1659.28.1 Taitoa ja kuntoa (LI1) ............................................................................................ 1669.28.2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) ....................................................................... 1679.28.3 Mailapelit, virkisty liikunnasta (LI3)...................................................................... 1689.28.4 Joukkuepelit, yhdessä liikkuen (LI4)...................................................................... 1689.28.5 Ryhmän suunnitelmaa kuntoliikuntaa (LI5) ........................................................... 1689.28.6 Yhdessä liikkuen / Vanhat tanssit ja etiketti (LI6) .................................................. 1699.28.7 Salibandykurssi (LI7) ............................................................................................ 1699.28.8 Uudet lajit/liiku monipuolisesti kurssi (LI8) ........................................................... 1709.28.9 Golfkurssi (LI9; 0,5) .............................................................................................. 1709.28.10 Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI10).................................................................. 1719.28.11 Retkikurssi (LI11; Melonta, vaellus, laskettelu).................................................. 1719.28.12 Omalajikurssi 1. (LI12) ...................................................................................... 1719.28.13 Omalajikurssi 2. (LI13) ...................................................................................... 1729.28.14 Talviliikuntakurssi (LI 14) .................................................................................. 1729.28.15 Valmentajakurssi (LI 15) .................................................................................... 1729.28.16 Jalkapallon tehovalmennuskurssi (LI 16-) .......................................................... 173

9.29 Terveystieto .................................................................................................................. 1739.29.1 Terveyden perusteet (TE1) .................................................................................... 1749.29.2 Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) ....................................................................... 1759.29.3 Terveys ja tutkimus (TE3) ..................................................................................... 176

9.30 Opinto-ohjaus ............................................................................................................... 1779.30.1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP01) ....................................................................... 1789.30.2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP02) ....................................................... 1789.30.3 Oppilaskuntatoiminta (½-1 kurssia) (OP03) ........................................................... 1799.30.4 Oppilaskuntatoiminta II (½-1 kurssia) (OP04) ....................................................... 1799.30.5 Tutor-kurssi (½ - 1 kurssia) (OP05) ....................................................................... 1799.30.6 Tehoa opiskeluun, tukea lukiolaisen oppimiseen (OP06) ....................................... 179

9.31 Ilmaisutaito ................................................................................................................... 1779.31.1 Peruskurssi (IT1) ................................................................................................... 1809.31.2 Ilmaista iloa (IT2) .................................................................................................. 1809.31.3 Teatterityöpaja (IT3).............................................................................................. 1819.31.4 Lukiodiplomikurssi (IT4)....................................................................................... 1819.31.5 Projektikurssi......................................................................................................... 182

9.32 Tähtitiede ..................................................................................................................... 1829.33 Tietotekniikka............................................................................................................... 182

9.33.1 Tietotekniikan alkeet (AT01) ................................................................................. 1839.33.2 Tietokoneen rakenne, tekstinkäsittely ja grafiikka (AT02) ..................................... 1839.33.3 Taulukkolaskenta, kortistointi ja tietoliikenne (AT03) .......................................... 1839.33.4 Ohjelmointi (AT04) ............................................................................................... 1849.33.5 Ohjelmoinnin jatkokurssi (AT05) .......................................................................... 184

9.34 Projektikurssi ................................................................................................................ 1859.35 Lukion mediadiplomin opetussuunnitelma .................................................................... 185


8

9.35.1 Median lukiodiplomin pohjakurssit ........................................................................ 1879.35.2 Kuvataiteen kurssit ................................................................................................ 1889.35.3 Äidinkieli .............................................................................................................. 1899.35.4 Psykologia ............................................................................................................. 189


9

1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET

1.1 JohdantoLukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuuvaltakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoonkaupungin tekemille linjauksille.

Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetuslukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksentuntijaosta, Opetushallituksen 15.8.2003 hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoonkaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekälukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

1.2 Toiminta-ajatusEspoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista ja se antaa hyvätvalmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukasespoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja,sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukio-opetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja aktiivinenkansalainen, jolla on laaja-alainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä,monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa.

1.2.1 Viherlaakson lukion toiminta-ajatus

"Omalta luokalta vastuuntuntoiseksi opiskelijaksi ja ylioppilaaksi!"

Viherlaakson lukiossa vallitsee oppimista arvostava ilmapiiri. Lukio on turvallinen työskentely-ympäristö kaikille jäsenilleen. Ihmisten välinen rehellinen ja avoin vuorovaikutus lisää opiskelussatarvittavia voimavaroja. Niin opettajat kuin opiskelijatkin pyrkivät kehittämään yhteistyössäopetusta ja lisäämään opiskelumotivaatiota sekä keskinäistä vuorovaikutusta. Viherlaakson lukiovaalii perinteitään, mutta pyrkii myös kehittymään kaikilla opetuksen alueilla: tarvittaessakokeillaan uusia pedagogisia menetelmiä, opetusjärjestelyjä ja muita toimintakäytäntöjä.Opiskelijan persoonallisuuden kehitystä edistävät monipuolinen ainevalikoima, taideopinnot jahyvät opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet. Näiden avulla luodaan vankka pohja jatko-opinnoille jalisätään opiskelijan mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen kouluajan jälkeen.Lukion erityispiirteitä ovat myös monet tilaisuudet ja juhlat sekä oppiainerajat ylittävät projektit jatapahtumat.


10

1.2.2 Taidelinjan toiminta-ajatus

"Ruumis on ajatuksen näkyvä osa" (Richard Bach, Lokki Joonatan)

Viherlaakson lukio on taiteen: musiikin, teatterin ja kuvataiteen merkitystä pedagogiikassaanpainottava oppilaitos. Kaikissa oppiaineissa esteettinen maailmankuva ja asioiden tarkastelukulmamuodostavat luontevan lähtökohdan opetukselle.

Taiteessa sanoman lähtökohta, idea, ajatus, saatetaan aistein havaittavaksi esteettiseksikokonaisuudeksi. Taide on kauneuden kokemista ja löytämistä, siinä kaaokseen syntyy järjestys.Harmonia ja järjestys synnyttävät merkityksellisiä muotoja ja rakenteita. Taide on työkalu jäsentäämaailmaa. Se luo ilmaisuun muodon ja pyrkii näin täyttämään eri taidelajien opetuksen keskeisentehtävän: oppimisen oman eläytymisen ja tekemisen kautta. Taidelajien opetus palveleemaailmankuvan rakentamista ja elämänhallintaa: kaaoksesta syntyy järjestys: ajatus saa näkyvänmuodon. Opiskelija kokee olevansa oman elämänsä subjekti, tekijä ja kokija - ei pelkkä objekti,kohde.

Kaikki ilmaisu, olipa se päämäärältään taiteellinen tai tiedottava, on sidoksissa kieleen jakulttuuriin. 2000-luvun reaaliaikaisen tiedonvälityksen maailmassa ihmisen kyky lukea kulttuurisiakoodeja ja taito käyttää niitä myös omassa ilmaisussaan on taideopetuksen keskeisiä tavoitteita.antiikista tähän päivään jatkunut eurooppalaisen taiteen traditio on luonut ns. "länsimaisen taiteensuuren koodin", jonka merkkien tunteminen auttaa ymmärtämään ei pelkästään omia ja länsimaisiakulttuurisia koodeja vaan lisää myös muiden kulttuurien ymmärtämistä. Samalla suvaitsevaisuusmuiden kulttuurien edustajia kohtaan lisääntyy ja hyvinkin erilaiset viestintätavat tulevat tutuiksi.Erilaisten kulttuuristen ilmaisutapojen takaa löytyy myös kaikille ihmisille yhteisiä koodeja,viestinnällisiä perusmuotoja.


11

1.3. ArvopainotuksetLukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupunginvaltuuston määrittelemiä arvoja, jotka ovat

1. asukas- ja asiakaslähtöisyys

2. suvaitsevaisuus ja tasa-arvo

3. luovuus ja innovatiivisuus

4. kumppanuus ja yhteisöllisyys

5. tuloksellisuus ja vaikuttavuus

6. kestävä kehitys.

Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapasuhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisellaespoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan.Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä.Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuusmerkitsevät tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta.Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkea-asteen,kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksenperiaatteelle.

Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitustentulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoidenpositiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä.

1.2.3 Viherlaakson lukion arvopohja käytännön työssä

Kestävät arvot ovat kaiken kasvatuksen lähtökohta. Viherlaakson lukiossa pohditaan oppilaitoksentoiminnan merkitystä opiskelijan persoonallisuuden kasvulle ja toimintaa arvioidaan ja kehitetäänsen pohjalta. Tavoitteena on, että opiskelija kokee opiskelunsa hyödylliseksi sekäkoulutustavoitteidensa että elämänhallintansa kannalta ja arvostaa oppimistuloksiaan.Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus ja opettajan suhtautuminen opiskelijaan vaikuttavatmerkittävästi opiskelijan psyykkiseen kasvuun. Myös opiskelijoiden keskinäiset suhteet ovattärkeitä hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi, siksi lukion toiminnan tulee edistää opiskelijoidenyhteistyötä ja sosiaalisia suhteita.

Terve itsetuntoOpiskelija luottaa omiin kykyihinsä ja arvostaa itseään. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena onauttaa opiskelijaa löytämään omat vahvat alueensa sekä mahdollisesti uusia kiinnostuksen kohteitaja henkisiä voimavaroja. Opiskelija on tietoinen omasta kulttuuritaustastaan. Hän sietää erilaisuuttaja kunnioittaa toisten vakaumusta ja yksilöllisyyttä.


12

Työn ilo ja vastuullisuusOpiskelija ymmärtää työn merkityksen ja arvostaa sitä. Hän osaa suunnitella opintonsa ja oppiitekemään itsensä ja yhteisön kannalta mielekkäitä ratkaisuja. Hän on aktiivinen ja terveestikriittinen. Opiskelija tiedostaa asemansa yhteisön jäsenenä ja vastaa itse tekemisistään. Hän tietäätekojensa seuraukset ja pystyy vaalimaan työympäristöään sekä kunnioittamaan luontoa, mm.huolehtimaan ympäristön siisteydestä. Opiskelu auttaa opiskelijaa vastaamaan oman elämänsähaasteisiin.

VuorovaikutusViherlaakson lukiossa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan vuorovaikutustaitoihin, erityisestikielitaitoon ja ilmaisun keinoihin sekä median käyttöön. Kielitaitoisena ja monia ilmaisun keinojahallitsevana opiskelija on yhteistyökykyinen ja valmis aktiiviseen vuorovaikutukseen toistenkanssa. Opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja oppimista tukeva ilmapiiri perustuu avoimeen javälittömään vuorovaikutukseen.

Rohkeus ja rehellisyysViherlaakson lukion opetuksessa pyritään lisäämään elämänmyönteisiä asenteita. Avoimenkeskustelun ja ongelmien käsittelyn avulla työyhteisön jäsenet löytävät uusia merkityksiäarkipäivästään ja uskaltavat vaikuttaa tulevaisuuteensa. Arkityön haasteiden rehellinenkohtaaminen lujittaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja auttaa jatkuvan kehittymisen, kasvun jahyvinvoinnin edistämisessä.

LuovuusViherlaakson lukiossa arvostetaan luovuutta. Perinteisen luovuuden määritelmän mukaan luovuustuo aina esiin jotakin uutta; uuden ongelman, tavan ratkoa ongelmia, uuden näkökulman taituotteen. Luovuus on harvoin täysin uutta ja omaperäistä; yleensä luovassa ratkaisussa yhdistelläänaikaisempaa tietoa uudella tavalla. Vaikka luovuuden keskeinen piirre on irtautuminen kaavoista jatavanomaisuudesta, on luovuus myös sinnikästä tiedon käsittelyä. Jos luovuutena pidetäänainoastaan yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkittäviä tuotteita, vain harva ihminen on luova.

Koulumaailmassa tämä tarkoittaisi vain erityislahjakkuuksille suunnattua kurssitusta. Luovuus onkuitenkin paljon laajempi ominaisuus. Luovuus on aktiivisuutta, intoa uuden oppimiseen,mielihyvää omasta onnistumisesta ja suorituksista, ongelmanratkaisua niin tiedollisissa kuinsosiaalisissakin ongelmissa. Opetuksen näkökulmasta luovuuden edistäminen näkyy ennen kaikkeaopiskelijan ainutkertaisen persoonallisuuden tukemisena ja identiteetin rakentamisena. Kasvaminenehjäksi ihmiseksi edellyttää kaikkien oppiaineiden luovaa panosta. Oppiaineiden kurssit yhdessätarjoavat perusteet maailmankuvan ja arvomaailman rakentamiseen. Niiden kautta tietopohjakasvaa ja johtopäätösten tekeminen mahdollistuu. Hyvän yleissivistyksen lisäksi opiskelija löytääoman luovuutensa suunnat. On selvää, että osa lukion oppiaineista rakentaa opiskelijan minäkuvaaenemmän oman tekemisen ja toiminnan kautta, jolloin taideopintojen elämyksellinen puolikorostuu (esim. taide- ja taitoaineet). Osassa oppiaineista korostuu monipuolinen sosiaalinenvuorovaikutus, kasvu kansainvälisyyteen ja kulttuurien ymmärtämiseen, osa taas painottaa kriittistäajattelua ja todellisen tutkitun tiedon erottamista näennäistiedosta (kielet, matemaattiset aineet jareaaliaineet). Viherlaakson lukiossa taideopinnot korostuvat kaikissa oppiaineissa. Lähtökohtana onjokaisen opiskelijan luovuuden kehittäminen. Kaikille yhteisten kurssien lisäksi opiskelijalla onrunsaasti mahdollisuuksia laajentaa tietojaan ja taitojaan syventävillä, soveltavilla jakoulukohtaisilla kursseilla. Luovuus ei kuitenkaan lokeroidu oppiainerajojen sisään, vaan ylittääne. Luova prosessi on aina tiedon, tunteen ja toiminnan yhteistulos. Oppiaineet tekevätkin tiivistäyhteistyötä erilaisten teemapäivien, näyttelyiden, projektien ja yhteisproduktioiden muodossa.


13

2 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

2.1 Toimintakulttuurin määrittelyToimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriinkuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot,periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- jayhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurintarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle.

Viherlaakson lukion toimintakulttuurille on kuvaavaa suvaitsevaisuus ja tasa-arvo,oppimismyönteinen ilmapiiri, avoin vuorovaikutus, myönteinen suhtautuminen muutoksiin jaopiskelijoiden hyvät vaikutusmahdollisuudet. Lähtökohtana on jokaisen yksilön mahdollisuustoimia yhteisössä täysivaltaisena ja tasavertaisena jäsenenä. Keskeistä on luoda toimintakulttuuri,joka tukee ja opettaa opiskelijan elämänhallintaa sen eri osa-alueilla. Tiedollisten, taidollisten jaasenteellisten valmiuksien oppimista tuetaan kaikessa oppimistoiminnassa. Tavoitteena on luodaoppimismyönteinen ilmapiiri, joka vahvistaa elinikäisen oppimisen periaatteita.

Viherlaakson lukion ilmapiiri rakentuu koulun arjessa sen toimintakulttuurin kautta. Jokainenkouluyhteisön jäsen on vastuussa hyvästä ilmapiiristä. Oppimismyönteinen ilmapiiri syntyyoppilaan arvostamisesta ja oppilaaseen luottamisesta, avoimesta vuorovaikutuksesta japäätöksenteosta, hyvästä johtajuudesta, ristiriitojen ratkaisemisesta, tiedottamisesta, selkeistä jatoimivista opiskeluun liittyvistä käytännön järjestelyistä ja säännöistä sekä niiden noudattamisesta,oppilaan ja opettajien saamista vaikutusmahdollisuuksista sekä yhdessä tekemisestä ja olemisesta.Hyvät käytöstavat kultaavat niin arjen kuin juhlan.

Yhdessä tekeminen ja oleminen ovat koulun arkea. Sen tekevät monipuoliseksi oppiaineidenvälinen yhteistyö, projektit, teemapäivät ja vierailijoiden pitämät luennot sekä lukion perinteisettapahtumat ja retket. Koulun juhlat ja tapahtumat valmistellaan ja toteutetaan opettajien jaoppilaiden välisenä yhteistyönä.

Myönteinen yhteistyö näkyy myös tavassa käsitellä työyhteisön ristiriitoja tai mieltä askarruttaviaasioita. Tällainen asia otetaan puheeksi kysymällä tästä asiasta ja kertomalla oma näkemys tästämieltä askarruttavasta asiasta. Eri näkemykset sallitaan. Asioista puhumalla sovitaan ratkaisusta jamenettelyistä.

Viherlaakson lukio on oppiva organisaatio, jossa toiminnan tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan,tiedostetaan ja arvioidaan. Toimintakulttuurin eri osa-alueita pyritään muuttamaan tarvittaessa.Opiskelijoiden ja opettajien osallistumista toimintakulttuurin kehittämiseen rohkaistaan ja tuetaan.Tavoitteena on yhteisö, jossa vastuu jaetaan ja vaikutetaan yhteisiin asioihin. Opiskelijoidenvaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissa päätöksissä korostetaan.

Oppilaskunnan hallitus edustaa lukion kaikkia opiskelijoita. Opiskelijoiden kuuleminen heitäkoskevissa asioissa tarkoittaa ensisijaisesti oppilaskunnan hallituksen mielipiteen kuulemista.Oppilaskunnan hallitus valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan yleiskokouksessa. Oppilaskunnanhallituksen vaaliin pyritään saamaan ehdokkaita jokaisesta lukion ryhmästä (luokalta).Oppilaskunta ohjaajansa johdolla päättää toiminnastaan. Hallitus voi esimerkiksi järjestää vaalienalla paneelikeskusteluja ehdokkaiden kanssa, millä halutaan lisätä opiskelijoiden kiinnostustayhteiskunnallisiin asioihin. Oppilaskunta ja opettajakunta järjestävät kaksi kyselytuntia vuosittain.


14

Tavoitteena on luoda koulutus- ja oppimismyönteinen ilmapiiri. Keskeistä on hyvän opiskelu- jaopettamismotivaation synnyttäminen ja sen ylläpitämien. Opiskelijat pyritään sitouttamaanopiskeluun ja opetussuunnitelmaan tukemalla kunkin henkilökohtaista tapaa oppia. Tiedollisten,taidollisten ja asenteellisten valmiuksien oppimista tuetaan kaikessa oppimistoiminnassa.Opiskelijan opintojen edistymistä seurataan ja tuetaan opintojenohjaajan, ryhmänohjaajan,aineenopettajan ja rehtorin toimesta kokonaisvaltaisesti.

Viherlaakson lukion tavoitteena on kehittää opiskeluympäristöä, jossa oppilaat voivat asettaa omiatavoitteitaan opiskelulle ja oppia työskentelemään itsenäisesti sekä yhteistoiminnallisesti erilaisissaryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleensopivia työskentelymuotoja. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hyvänyleissivistyksen hankkimiseen, edistää opiskelijan tervettä kasvua ja kehitystä osallistuvanayksilönä yhteisössä.

Viherlaakson lukion toimintakulttuuriin kuuluu avoin tiedotus. Tietoa opiskeluympäristöstä jalukion käytänteistä löytyy mm. www-sivuilta, Fronterista, info-tv:stä ja ilmoitustaululta.Opiskelijan tukihenkilöt kuten ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kanslisti ja rehtori ovat opiskelijanhelposti tavoitettavissa.

Viherlaakson lukion päätöksenteko on avointa ja joustavaa. Opettajankokoukseen päätettäväksitulevat asiat valmistellaan keskusteluina Fronterissa, missä kaikki päätöksentekoon ja käytänteisiinliittyvä materiaali on nähtävissä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissapäätöksissä korostetaan. Oppilaskunnan hallituksen edustaja voi olla läsnä opettajankokouksessasilloin, kun siellä ei käsitellä oppilasasioita.

Opettajainkokouksissa päätetään asioista sekä käydään pedagogista keskustelua opetuksesta jakoulun toimintakulttuurista. Aineryhmässä opettajat voivat suunnitella opetustaan ja jakaahyödyllistä materiaalia. Työryhmien kokoukset ovat projektikokouksen luonteisia. Niissä sovitaantyönjaosta projektin toteuttamiseksi ja seurataan työn edistymistä sekä arvioidaan projektinkokonaisuutta.

Viherlaakson lukion toimintakulttuuriin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut joita käydään eritasoilla kuten opettajan ja rehtorin, opettajan ja opiskelijan, aineryhmien välillä. Kehityskeskusteluttukevat jatkuvaa työssä oppimista, myönteistä ilmapiiriä ja vuorovaikutusta.

2.1.1 Lukiolaisena ViherissäLukiolaisena Viherissä on opiskelijoiden, opettajien ja huoltajien yhteinen näkemys hyvänopiskelun ohjeista ja siten se on myös kuvaus toimintakulttuurin keskeisistä asioista Viherissä.Ohjeet sisältävät määritelmän Viherin hengestä, järjestyssäännöt sekä hyvän opiskelun ohjeet eliHOO:n. Lukiolaisena Viherissä rakentui opiskelijoilta keväällä 2012 kerätystä materiaalista, jota onkäsitelty yhdessä opiskelijoiden ja opettajien sekä huoltajien kanssa syksyllä 2012.

Ylläpidämme Viherin henkeä ystävällisyydellä ja tasavertaisuudella sekä noudattamallajärjestyssääntöjä ja hyvän opiskelun ohjeita.

YstävällisyysHyvään käytökseen kuuluu tervehtiminen, avuliaisuus, kiittäminen, sääntöjen ja ohjeidennoudattaminen niin oppitunneilla, ruokailussa kuin kirjastossakin. Jokainen viheriläinen ylläpitää ja


15

kehittää yhteishenkeä. Ketään ei saa kiusata. Apua tarvitsevaa autetaan. Osallistu keskusteluun, jakuuntele vuorostasi muita.

TasavertaisuusViherissä kohtelemme toisiamme tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Viherissä opiskelijat, opettajatja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä.

2.1.2 Järjestyssäännöt

1§Syrjintä tai kiusaaminen eivät kuulu Viheriin ja niihin puututaan välittömästi.2§Kunnioita jokaisen opiskelua ja työtä, suvaitse erilaisuutta.3§Pidä koulun ympäristö ja koulun tilat siisteinä ja välineet ehjinä. Opiskelijat osallistuvatsiivoamiseen ohjeiden mukaan. Lajittele roskat ja kierrätä pullot ja tölkit.4§Oppitunneilla edellytetään opiskelemista ja työrauhaa sekä yhteisen opiskelusuunnitelmannoudattamista. Opiskelussa noudatettavista käytänteistä on kerrottu tarkemmin opinto-oppaassa.5§Lukiolaiselta edellytetään rehellisyyttä; vilpistä, plagioinnistatai lunttauksesta rangaistaan lukiolain perusteella.6§Koulupäivä ja koulun tilaisuudet ovat päihteettömiä.Koulun alueella ei saa tupakoida tai käyttää tupakkatuotteita.7§Opiskelijat osallistuvat vuosittain koulun toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.Siten rakennetaan yhteisöllistä vastuullisuuteen kasvattavaa opiskelu- ja toimintakulttuuria.


16

2.1.3 Hyvän opiskelun ohjeet

Sitoutu-minen

Opetuksensuunnittelu

yhdessä

VastuuTulokset

Hyvän opiskelun ohjeet


17

Yhteinen suunnitteluHyvä työskentely edellyttää suunnittelua. Kaikki kurssin opiskeluun ja toteutukseen liittyvät asiat,aikataulu, työtavat, säännöt ja käytänteet sovitaan yhdessä kurssin alussa.

Suunnittelun yhteydessä keskustellaan myös sitä, mitä opiskelijat odottavat opettajalta. Mikä onopettajan rooli kurssilla ja mitä työtapoja käytetään. Opiskelijoiden on hyvä tietää opettajanvelvollisuudet valmistella opetusta ja mitä velvollisuuksia opiskelijoilla on valmistautuessaanoppitunnille. Opiskelijoiden on hyvä tietää opettajan velvoitteista puuttua ongelmiin.

Sitoutuminen, vastuu ja tuloksetSuunnittelun yhteydessä keskustellaan myös opiskelijan kolmesta velvoitteesta: sitoutumisestayhdessä laadittuun kurssisuunnitelmaan, opiskelemisesta ja työrauhasta. Kurssin opiskelijoidenedellytetään noudattavan yhteistä suunnitelmaa. Tällä tavoin opiskelija omalta osaltaan rakentaamyönteistä ilmapiiriä oppitunneilla.Opiskelijalta edellytetään, että hän tietää mitä hyvästä opiskelusta tällä kurssilla on sovittu ja tämänsopimuksen noudattamista. Jos opiskelija on poissa kurssin suunnittelusta, hänellä on velvollisuusottaa selvää sovituista asioista.Kurssin suunnittelun, sitoutumisen ja vastuullisen opiskelun tuloksia ovat hyvä ja innostavaopiskeluilmapiiri, hyvät opiskelutavat ja kurssin oppimistavoitteiden saavuttaminen.

PuuttuminenLisäksi kurssilaisten on hyvä tietää, että opettaja on sitoutunut puuttumaan oppitunnin häirintään taiopiskelemattomuuteen.

Opiskelijan kanssa keskustellaan ongelmista tai sovittujen sääntöjen rikkomisesta. Jos opiskelu eikeskustelusta huolimatta suju, opiskelijan tilanteesta kerrotaan huoltajille sekä rehtorille. Asiakäsitellään oppilashuoltoryhmässä ja opiskelijan kanssa uudelleen. Ongelma pyritään ratkaisemaanniin, että opiskelija pystyisi jatkamaan lukio-opintojaan normaalisti. Samalla mietitään mahdollisiatukitoimia tai rangaistuksia.

2.1.4 OpiskeluympäristöOpiskeluympäristö tässä yhteydessä tarkoittaa mm. sosiaalista vuorovaikutusta, fyysisiä puitteitasekä psyykkistä hyvinvointia. Hyvä oppimisympäristö sekä helpottaa että edesauttaa uusienasioiden omaksumista. Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luoedellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä opiskeluympäristö on viihtyisä, virikkeinen jaturvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä.

Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinenopiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessahyödynnetään myös sähköistä oppimisympäristöä Fronteria ja lukion ulkopuolisiaopiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuinkorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö yritysten kanssa on myös osa oppimisympäristön kokonaisuutta.

Erilaisilla opetus- ja opiskelumenetelmillä harjaannutetaan opiskelemaan itsenäisesti ja ryhmänjäsenenä. Opetuksen ja työskentelymuotojen monipuolisuus auttaa opiskelijaa tiedostamaan jalöytämään oman tapansa oppia ja soveltaa tietoa. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppiiarvioimaan saavuttamiansa tuloksia ja vertaamaan niitä tavoitteisiinsa.


18

Opiskelijoita rohkaistaan myötävaikuttamaan sellaisten oppimistilanteiden syntyyn, jotka hekokevat omikseen.

Fyysisen oppimisympäristön ja opettajan työympäristön tulee tarjota mahdollisuudet monipuoliseenja laadukkaaseen opetukseen. Koulun opetustilojen tulee soveltua kunkin oppiaineen opetukseen.Luokkien tulisi olla varusteiltaan ja kunnoltaan sekä opetusryhmien kooltaan sellaisia, että needesauttavat ja mahdollistavat yksilöiden erilaisuuden huomioon ottamisen opetustilanteessa.

Luokan kunnosta ja siisteydestä sekä opetusvälineistä vastaavat opettaja ja opiskelijat yhdessä.Tarvittavien materiaalien ja laitteiden saatavuus ja toimintavalmius tulee taata niin luokkatiloissakuin opettajien ja opiskelijoiden muissa opiskelu- ja työtiloissa. Laitteiden huoltoon,kunnossapitoon ja toimivuuteen osoitetaan määrärahoja. Koulutuksen ja vastuunjaon avullapyritään varmistamaan, että talossa on aina paikalla av- ja atk-tekniikasta vastaava henkilöopettajien ja opiskelijoiden käytössä.

Joustavan ja toimivan tietotekniikan käyttömahdollisuus auttaa ja edistää tietoja viestintätekniikanhyödyntämistä eri oppiaineissa. Kussakin luokassa tulisi olla riittävästi teknistä valmiutta.

2.2 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmätLukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteetsuunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissayhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekätavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekähyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tietoja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavatoppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu.

Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllistenopintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin.

Viherlaakson lukion oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät perustuvat käsitykseen siitä, ettäoppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hänvuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa ja aiempientietorakenteidensa pohjalta käsittelee, tulkitsee ja soveltaa vastaanottamaansa informaatiota.Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin missä se tapahtuu.Monipuoliset opiskelumenetelmät mahdollistavat, tukevat ja ohjaavat opiskelijaa aktiiviseen tiedonsoveltamiseen ja arviointiin.

2.3 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudetLukiolain 27 §:n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon jaopiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä.

Jokaisella lukiolla on oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuoesiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansalukioiden johtokunnissa. Oppilaskunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaamahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisestimahdollista. Rehtori ja oppilaskunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustellayhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisinajäseninä myös koulun ulkopuolella.


19

3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA

3.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtäväOhjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataanopiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä jaaikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistähallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja elämänuran suunnittelussa sekätukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa.Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjaustakurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi.

Viherlaakson lukiossa ohjauksen tavoitteena on:· Toimia opiskelijan tukiverkkona.· Aktivoida opiskelijaa suunnittelemaan ja seuraamaan omatoimisesti opintojensa tilaa.· Kannustaa rohkeasti etsimään ja toteuttamaan opintojaan niin, että ne antavat parhaat

mahdolliset valmiudet lukion jälkeisen uran ja elämän suunnittelulle.· Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen.

Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminenRehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä jaohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaaopiskelijoille ja huoltajille ylioppilastutkinnon suorittamisesta.

Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnistasekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoidentyöelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä. Opinto-ohjaaja tiedottaa säännöistä jamääräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen suunnittelua ja itse opiskelua. Opinto-ohjaaja seuraaohjauksen toteutumista.

Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajantehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamistenja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkinlukion ohjauksen työnjaon mukaisesti.

Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa.

Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteenoppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muidenasiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa.

Viherlaakson lukiossa ohjausta suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitoksen yhteisenätehtävänä. Ohjaus perustuu opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien saumattomaanyhteistyöhön, johon liittyy kiinteästi opiskelijoiden aktivoiminen omien opintojensa etenemisenseurantaan sekä ohjauksen integrointi osaksi oppiaineita niiltä osin kuin se on oppiaineen opetuksenkannalta perusteltua. Ohjauksessa pyritään rakentamaan myös työelämäyhteyksiä.

Opettaja kertoo ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille oman aineensa kursseista jakokonaisuudesta, jonka ne muodostavat. Opettaja voi myös kertoa mitä erilaisia ”ovia” kyseinenoppiaine avaa lukion jälkeisten opintojen suhteen.


20

4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINENAihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita jaajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekäoppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia.

4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysEspoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistäyrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostustayhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuuoppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuinulkopuolellakin.


21

Viherlaakson lukiossa yleisinä arvoperusteina ovat:

· Kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi.· Että opiskelija osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen

muiden mielipiteitä.· Että opiskelija omaksuu aloitteellisuuden ja sisäistää yritteliäisyyden sekä ymmärtää työn

merkityksellisyyden.· Myös, että opiskelija tuntee yhteiskunnan ja elinympäristön toiminnan osallistumisjärjestelmiä

sekä haluaa osallistua yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen.· Kehittää yrittäjyyden muotoja ja mahdollisuuksia sekä yhteistyötä yrittäjien kanssa.· Sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin aktiivinen kansalaisuus sekä yrittäjyys osaksi opetusta ja

kasvatusta.· Hyödyntää opettajien ja opiskelijoiden käytännön kokemuksia kasvatuksessa.

4.2 Hyvinvointi ja turvallisuusHyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossahänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossatyöskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän kanssa sekä yhdessä kunnan muidentoimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaanpitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukeeopiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoidennäkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä.

Viherlaakson lukiossa työyhteisön hyvinvointi ja turvallisuus arvostetaan erittäin korkealle.Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvattaminen sekä koulukiusaamisenennalta ehkäiseminen ovat koulutyömme peruselementtejä, joiden avulla rakennamme toimivaaarkea. Myös fyysisen työympäristön siisteys tukee osaltaan hyvinvointia ja turvallisuutta.Opiskelijoita kasvatetaan huolehtimaan myös työympäristöstään. Tavoitteenamme on kohottaaopiskelijoiden yhteishenkeä ja tukea ryhmäytymistä, mikä luo pohjan turvalliselle ja mielekkäällekoulutyölle.


22

4.3 Kestävä kehitysKestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritelläänlukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkiatyöyhteisön jäseniä.

4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusLukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisenkulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä.Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiäänäidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijallemerkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuri-identiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta ontutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön.

Tavoitteena on, että Viherlaakson lukion opiskelijat tulevat tietoisiksi omasta kulttuuri-identiteetistään, jossa ns. ”Viherin hengellä” on 70 vuotta vanhat perinteet. Opiskelijankulttuurituntemusta vahvistavat niin pakollisten kuin syventävien ja soveltavien kurssien sisällötuseissa oppiaineissa. Etenkin taidekasvatus, äidinkieli, kirjallisuus ja ilmaisutaito sekävuorovaikutusta, yhteiskuntaa ja viestintää käsittelevät aineet (kielet ja kaikki reaaliaineet)painottavat oppisisällöissään vahvan kulttuuri-identiteetin merkitystä. Identiteetin vahvistaminen jakulttuurien tuntemus lisääntyy mm.


23

taidetapahtumilla (teatteri, elokuva, näyttelyt, musiikki)· vaihto-oppilastoiminnalla (Viherlaakson lukiosta ja Viherlaakson lukioon)· laajalla kielivalikoimalla· juhlien, tapahtumien, teemapäivien puitteissa· erilaisilla koulun yhteisillä produktioilla· yhteistyöllä, opettajanvaihdolla, mm. eurooppalainen virtuaalikoulu· teemaviikoilla ja muilla projekteilla· Studia generalia -luennoilla

Viherlaakson lukion oppilaalla on vankka kulttuuri-identiteetti. Hän osaa lukea ja tulkita erilaisiakulttuurisia koodeja. Hän osaa käyttää niitä eri tilanteissa. Hän tuntee oman kulttuurinsa juuret japystyy hyödyntämään kulttuurisia tietojaan ja taitojaan ehjäksi ihmiseksi kasvaessaan niin omanelämänsä hallinnassa kuin tulevassa ammatissaankin.

4.5 Teknologia ja yhteiskuntaTeknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian jayhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia sekä huomioimaan myösteknologian aiheuttamat riskit.

Aihekokonaisuuden tavoitteena Viherlaakson lukiossa on perehdyttää opiskelija teknologianperusteisiin sekä teknologian ja yhteiskunnan välillä vallitsevaan vuorovaikutussuhteeseen. Hyvänelämänlaadun takaaminen edellyttää vastuullista suhtautumista teknologian hyödyntämiseen. Hyvinsuunniteltu on puoliksi tehty. Innovatiivisuus, suunnittelutaito sekä ongelmanratkaisutaito ovatteknologian kehittämisessä oleellisia. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tekemiensävalintojen seuraamukset sekä osaa käyttää ja hallita teknologiaa. Hänen on hyvä myös ymmärtääteknologian merkitys taloudelle ja työelämälle. Opiskelija ohjataan osallistumaanyhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

4.6 Viestintä- ja mediaosaaminenLukioiden tietoja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle.Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa.

Viherlaakson lukio tarjoaa opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventääymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukiommevahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötäpaikallisen/ alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia,median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä, käyttäytymismallien jayhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelijaoppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaanmediaympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskelija· saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja

median viestien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja· osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median

sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään· saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot· pystyy tuottamaan mediatekstejä: hänen ilmaisullinen osaamisensa monipuolistuu hänen

tuottaessaan itse sisältöjä ja välittäessään niitä


24

· tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä: hän harjaantuukäyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä

· saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Se on sekä opiskelun kohde ettäväline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallistentaitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä jayhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion erioppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaankommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyväänmediakulttuuriin. Opetuksen sisältöjä ovat sekä perinteinen että tietokonepohjainen,vuorovaikutteinen uusmedia. Tulevaisuudessa mediataidoissa korostuvat monivälineisyys javisuaalisuus.

Viherlaakson lukiossa viestien tekeminen, lähettäminen ja tulkinta ovat jollakin tavalla mukanakaikkien aineiden opetuksessa. Tietotekniikka on sisällöntuotannon ja viestinnän väline. Sitäkäytetään jollain tavalla kaikkien aineiden opetuksessa. Opettajat osaavat käyttää opetuksessaanajanmukaisia välineitä ja tiloja joustavasti ja monipuolisesti. He kouluttavat itseään laaditunsuunnitelman mukaisesti. Lukiossamme tarjotaan useita viestien tekemiseen, lähettämiseen jatulkitsemiseen liittyviä erityiskursseja.

4.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutenaTämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudetkansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisenkulttuuri-identiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojenymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena onomaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaaEuroopan unionin kansalaiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa.Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontaktejaopiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä jatukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä.

Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälistenkouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihinkansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat useinvastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötäoppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä.

Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa onsisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenäintegraationa.

Koulussamme voidaan syksyisen kieltenpäivän yhteydessä pitää kieliaiheinen Studia Generalia-luento. Perinteisesti kevätlukukaudella järjestetään Eurooppa-päivä, jonka aiheina ovat kielet jakulttuuri. Kansainvälisten ohjelmien puitteissa voidaan suunnitella opettajien tutustumiskäyntejä


25

opetusohjelmaan liittyvien kielten kohdemaiden kouluihin. Viherlaaksossa hyödynnetään myösomassa koulussa olevien vaihto-opiskelijoiden kielitaitoa opetuksessa ja koulun tilaisuuksissa.

Barcelona-kurssiOsana koulun kansainvälisyyskasvatusta järjestetään Viherlaakson lukiossa lukuvuonna 2010-2011toisen kerran Barcelona-kurssi. Kurssi on kirjallisuutta, ilmaisutaitoa ja espanjan kieltä yhdistäväkokonaisuus, jonka suorittamiseen kuuluu osana lokakuussa 2011 järjestettävä opintomatkaBarcelonaan.

Kurssi koostuu kolmesta osasta:1) Lukuvuoden 2010-2011 aikana kurssille valitut opiskelijat tekevät tutkimus- ja suunnittelutyötävalitsemastaan barcelonalaisesta kohteesta (esim. museot, arkkitehtuuri, muoti, elokuva,kirjallisuus, teatteri, ruokakulttuuri jne.).

2) Opintomatkan aikana opiskelijat esittelevät kohteensa muille kurssilaisille sekä työstävätkirjallista tai visuaalista projektiaan (esim. videokuvaamalla, maalaamalla, piirtämällä).

3) Opintomatkan päätyttyä kurssilaiset laativat kurssista loppuraportin ja rakentavat matkallakertyneestä materiaalista kurssinäyttelyn.

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Opiskelija voi itse valita, haluaako hän merkinnänespanjan kielen vai kuvataiteen arvosanaksi.


26

5 OPETUSJÄRJESTELYT

5.1 Tuntijako

Valtioneuvoston asetus (955/2002)

Nuorille annettavan lukiokoulutuksen

tuntijako:

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina

tarjottavien

valtakunnallisten

kurssien

määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3

Kielet

perusopetuksen

vuosiluokilta

1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2

perusopetuksen

vuosiluokilta

7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2

muut kielet 16

Matematiikka

lyhyt oppimäärä 6 2

pitkä oppimäärä 10 3

Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia 2 3

Maantiede 2 2

Fysiikka 1 7

Kemia 1 4

Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4


27

Historia 4 2

Yhteiskuntaoppi 2 2

Taito- ja taideaineet 5

Liikunta 2 3

Musiikki 1-2 3

Kuvataide 1-2 3

Terveystieto 1 2

Opinto-ohjaus 1 1

Pakolliset kurssit 47-51

Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit

Kurssit yhteensä vähintään 75

Viherlaakson lukiossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa.


28

5.1.1 Viherlaakson lukion tuntijako

Lukion 1. vuoden valinnat 2. vuoden valinnat 3. vuoden valinnat

oppiaineet Pakolliset

Syventä

vät Pakolliset

Syventä

vät

Pakollis

et Syventävät

kurssit kurssit kurssit kurssit kurssit kurssit

Äidinkieli AI 1 2 7 3 4 9 5 6 8

A-kieli:

englanti EA 1 2 3 4 5 6 7 8

ruotsi RA 1 2 3 4 5 6 7 8

B1-kieli:

ruotsi RB 1 2 3 4 5 6 7

B2-kieli:

saksa SC 1 2 3 4 5 6 7 8

ranska RC 1 2 3 4 5 6 7 8

B3-kieli:

saksa SD

1 2 3

4 5 6 7 8 9 10*

ranska RD

1 2 3

4 5 6 7 8 9 10*

espanja ED 1 2 3 4 5 6 7 8

Matematiikka:

pitkä MA 1 2 3 4

5 6 7 8

9 10 11 12 13

lyhyt MB 1 2 3 4 5 7 6 8

Biologia BI 1 2 3 4 5

Maantieto GE 1 2 3 4

Fysiikka FY 1 2 3 4 5 6 7 8

Kemia KE 1 2 3 4 5 8**

Uskonto ev.lut. UE 1 2 3 4 5


29

Elämänkatsomusti

eto ET 1 2 3 4 5

Filosofia FI 1 2 3 4

Historia HY 1 2 3 5 tark 6 4

Yhteiskuntaoppi YH 1 2 4 3

Psykologia PS 1 2 3 4 5 6**

Kuvataide KU 1 3 2 4 5

Musiikki MU 1 3 2 4 5

Liikunta

LT/L

P 1 3 2 4 5

Terveystieto TT 1 2 3

Oppilaanohjaus OP ½ ¼ 1 ¼

* kurssit 1-2 omassa ryhmässä, kurssit 3-10 yhdessä B2-kielen ryhmän kanssa

** koulukohtainen syventävä kurssi


30

5.1.2 Lukion kieliohjelma

Lukion kieliohjelma

Lukiot: A-taso B-taso

Espoo International EN, RA RU

Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA

Espoonlahden lukio

EN, RU, SA, RA,

VE RU, RA, SA, VE, ES

Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT

Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES

Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES

Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES

Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA

Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA

Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA

Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA

Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT

Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES

* KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN

- Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä

ryhmää kohden.

- Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä

esim. latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania.

- Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja

voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa.

- Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä

lukuvuosittain.


31

Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi,ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3-oppimäärien mukaan.

Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskellanäitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissaopetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa.

Viherlaakson lukion kieliohjelma perustuu Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnanhyväksymään kieliohjelmaan. Viherlaakson lukiossa opetetaan A-kielinä englantia ja ruotsia, B-tason kielinä ruotsia, saksaa, ranskaa ja espanjaa, joista ruotsia B1-oppimäärän mukaisesti, saksaaB2- ja B3-oppimäärän mukaan, ranskaa B2- ja B3- ja espanjaa B3-oppimäärän mukaan.

5.2 Tietostrategia Espoon opetustoimen tietostrategian (2002-2004) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit jaopetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma jatietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tietoja viestintätekniikka tukeeluontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaakehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tietoja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskeluavarten.

Opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivat vuorovaikutuksessa keskenään siten, ettätietostrategiassa esitetyt yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet niveltyvät osaksiopetussuunnitelmaa. Lukiolaisen tulee hallita modernit oppimisen välineet ja opiskeluuudenlaisessa ja muuttuvassa oppimisympäristössä. Ennen kaikkea lukiolaisen tulee oppiahallitsemaan sanallisen ja kuvallisen informaation ja viestien tulkintaa.Viherlaakson lukion tietostrategia 2003 on opetussuunnitelman liitteenä.

5.3 Yhteiset käytännöt

5.3.1 Itsenäiset suoritukset

Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilmanlähiopetusta.Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiotvoivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti.Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan jaopiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina.Lukiossa on mahdollista opiskella kursseja itsenäisesti, mikä tapahtuu kokonaan tai osittain ilmanlähiopetusta. Tällöin opettaja antaa opiskelijalle tietyn määrän tehtäviä, jotka hänen tulee suorittaamäärätyn ajan kuluessa. Itsenäiseen opiskeluun voi anoa lupaa suoritettavan kurssin opettajaltaennen jakson alkua seuraavin edellytyksin:· kyseessä ei ole oppiaineen ensimmäinen kurssi· opiskelija on saanut edellisestä kurssista riittävän hyvän arvosanan


32

Muita edellytyksiä voivat olla esim.:

· opiskelijalla on laaja opinto-ohjelma· opiskelija opiskelee tai on opiskellut ulkomailla tai muissa oppilaitoksissa

Itsenäisesti suoritettuja kursseja saa olla korkeintaan 1/3 kunkin oppiaineen oppimäärän kursseista.Suoritettua kurssia ei voi opiskella uudelleen itsenäisesti.

5.3.2 Opintojen hyväksi lukeminenOpiskelijalla on oikeus hyväksi lukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltäsisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan muualla suoritettujen opintojenhyväksi lukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Espoonlukioissa yhteisen kurssitarjonnan kursseilla suoritetut opinnot hyväksi luetaan lukiossa kyseisenoppiaineen kursseihin tai soveltaviin opintoihin. Muutoin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tulee tehdä sisältöjen vertailujen pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksivoidaan edellyttää lisänäyttöjä.

5.3.3 PoissaolotLukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissakoulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Etukäteen tiedossa olevaan 1 – 3 päivänpoissaoloon anotaan lupa ryhmänohjaajalta ja sitä pidempään rehtorilta. Poissaolojen vuoksiopiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi.

Alaikäisen opiskelijan huoltaja selvittää poissaolot wilmassa. Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittääpoissaolonsa itse. Poissaoloista johtuva näyttöjen puuttuminen vaikuttaa myös kurssiarviointiin jase voi olla esteenä koko kurssin arvioimiselle. Runsaiden poissaolojen takia opiskelija voi menettääoikeuden jatkaa kurssia. Kukin opettaja päättää, milloin poissaolojen määrä on niin suuri, ettäkyseinen kurssi on käytävä uudelleen. Kurssi voidaan hylätä, jos poissaolokertoja on neljä taienemmän.

5.3.4 UusintakuulustelutHyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta,joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudellahyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslukukaudellahyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa.

Kolmantena opintovuonna lukion oppimäärän kokonaan suorittavat abiturientit voivat uusiasyksyllä suoritetuista hyväksytyistä kursseista yhden tammikuun uusinnassa sekä kolmannenjakson aikana suoritetuista kursseista yhden maaliskuun uusinnassa.

Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.

Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessauusintakuulustelussa.


33

Lukuvuoden aikana järjestetään yhteensä viisi uusintakuulustelukertaa. Opiskelija saa uusia kunkinhylätyn kurssin kerran lukuvuoden aikana millä tahansa uusintakuulustelukerralla.Uusintakuulustelua ei voi siirtää seuraavalle lukuvuodelle.

5.3.5 KoeviikkoLukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussajärjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyäannetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja –työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditunaikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin.

6 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ

6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssaPerusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitostentoiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä jamyös päinvastoin.

Viherlaakson lukion toiminta nivoutuu kiinteästi samoissa tiloissa toimivan Viherlaakson koulunopetukseen. Lukiossa luodaan perusopetuksesta alkavia kokonaisuuksien "polkuja".

Lukion tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että yhteiset juhlat,projektit ja teemapäivät sekä osin yhteiset opettajat ja tilat mahdollistavat yleissivistävän opetuksenjatkuvuuden ja kasvatustavoitteiden toteutumisen.

6.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssaEspoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyöammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisestiammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoidenyksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueetkaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinenkurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisenkoulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitostenkehittämistyön tuloksena.

Viherlaakson lukiolla on monentasoista yhteistyötä sekä Espoon muiden lukioiden että muidenpääkaupunkiseudun lukioiden kanssa. Lähinnä kyseeseen tulevat muiden lukioiden kielten kurssit,eri oppiaineiden syventävät kurssit tai pakollisten aineiden valtakunnalliset oppimäärät, joitaopiskelija ei jostakin syystä voi suorittaa omassa koulussa.

Viherlaakson lukio tarjoaa kaikkien valtakunnallisten ja pakollisten oppimäärien lisäksi paljontaide-aineiden kursseja. Korkea-asteen oppilaitoksista Viherlaakson lukio toimii yhteistyössäLAUREAN ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, etenkin erilaisia vierailuja ja alakohtaistatutustumista järjestetään lukio-opiskelun eri vaiheissa.


34

Kesälukioiden, kesäyliopistojen ja eri opistojen, kuten musiikkiopistojen ja kuvataideopistojentarjontaa Viherlaakson lukion opiskelijat ovat hyödyntäneet melko aktiivisesti. Viherlaakson lukioon mukana kehittämässä Espoon yhteisten kurssien tarjontaa, useimmiten kyseessä ovat tällöin erioppiaineisiin luettavat syventävät ja soveltavat kurssit. Opiskelijan hyväksi luettavat muissaoppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksytään tapauskohtaisesti. Myös etäopetuksena taiverkkokursseina suoritettavat kurssit hyväksytään tapauskohtaisesti.

6.3 Yhteistyö huoltajien kanssaLukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Lukuvuoden alussahuoltajille järjestetään vanhempainilta. Opintomenestys ja kurssikertymä ilmenevät wilmassa.Täysi-ikäisen opiskelijan huoltaja saa wilmatunnukset opiskelijan suostumuksella.Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan kotisivujen osiossa opinto-opas.Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa jaerilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa.

Viherlaakson lukiossa koetaan, että yhteistyö huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Lukionopinto-oppaassa tiedotetaan huoltajille koulutyön keskeiset periaatteet; jaksotus, kurssitarjotin,työajat ja kuulustelut, arviointiperusteet, tiedot ylioppilastutkinnosta sekä muut opiskeluun liittyvätseikat. Tiedot löytyvät myös verkosta. Vanhemmat saavat tietoa opiskelijan opintomenestyksestäjaksotodistuksen perusteella, josta ilmenevät arvosanat ja kurssikertymä. Opiskelijan opintojaseuraavat myös opinto-ohjaaja ryhmänohjaajan ja opettajien ohella. Myös vanhempainilloissa jamuissa lukion tilaisuuksissa huoltajan on mahdollista saada tietoa ja tavata opettajakuntaa.

6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssaSidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaaedistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tuleeperustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseenyhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaisetsidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioonyhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa.

Viherlaakson lukiossa yhteistyötä tehdään lähialueen eri tahojen, mm. päiväkotien, ala-asteiden javanhainkotien kanssa Opiskelijat tekevät pienimuotoisia tutkielmia ja tutkimuksia, vierailevatlaitoksissa ja hyödyntävät haastattelu- ym. tietojensa avulla reaaliaineiden opintojaan (mm.psykologia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantiede). Myös lähiseudun teollisuuslaitosten kanssa onyhteistyötä (mm. tutustumisvierailut, luennot) samoin eri media-alojen (sanomalehdet, kirjastot,teatterit, elokuva) kanssa on vuosittain monentasoista yhteistyötä. Yhteistyömuodot vaihtelevatvierailuista työmuotojen seuraamiseen ja harjoitteluun, (mm. Sanoma OY, WSOY). Luennot javierailut vaihtelevat eri oppiaineiden sisältöpainotuksen sekä myös ajankohtaisen tarjonnanmukaan. Yhteistyötahot vaihtelevat vuosittain, mutta palvelevat aina opetuksellisia jakasvatuksellisia tavoitteita.

Muun toiminnan tai eripituisten opintojaksojen hyväksi lukeminen opiskelijan kurssisuorituksiintapahtuu ainekohtaisesti ja tapauksittain (esim. työharjoittelu, ulkomailla suoritetut opinnot,harrastustoiminta).

7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT

Opiskelijahuolto


35

Lukiolain 29 a §:n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen jafyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niidenedellytyksiä lisäävää toimintaa. Saman lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän on huolehdittavasiitä, että vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänenkäytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan näihinpalveluihin.

Suomenkielinen koulutuskeskus järjestää lukioiden ja opiskelijoiden käyttöön kuraattori- japsykologipalvelut. Psykologien toimintaan sisältyy opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen opiskeluunja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä opiskelijoiden mielenterveydenja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä ehkäisevä työ. Toimintaan kuuluu lisäksi lukionhenkilökunnan konsultointi ja yhteistyö muiden auttamistahojen kanssa opiskelijoiden tarvitsemienpalvelujen turvaamiseksi. Psykologit osallistuvat myös lukion toiminnan kehittämiseen jasuunnitteluun. Kuraattoripalveluihin sisältyvät opiskelijoiden ohjaus ja lukion henkilökunnankonsultointi niissä tapauksissa, joissa opiskelijahuoltoryhmä pitää sitä tarpeellisena. Opiskelijoidenterveydenhuoltopalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Palvelut toteutetaan yhteistyössäopetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Jokaisessa lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka toiminnasta kokonaisuutena vastaa lukionrehtori. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kukin oman alansa asiantuntemuksesta.Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien/vanhempien ja eri viranomaistensekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkiiyhteistyöhön tarvittaessa myös täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien kanssa.

Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäliopiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön luottamuksellisuuden vuoksisäilytettävä siten, ettei se ole asiaankuulumattomien saatavilla.

Opiskelijalla ja/tai opiskelijan huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevattiedot ja/tai saada niistä jäljennös.

Opettajakunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan ennalta opiskelijahuoltoryhmäntoimintaperiaatteista ja -käytännöistä ja yksittäisten opiskelijoiden asioiden käsittelyssä toimitaanyhteistyössä opiskelijan ja huoltajien/vanhempien kanssa.Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä on otettava huomioon, mitä tietojensaannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään.

Lukiokohtaisesti määritellään opetussuunnitelmaan opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano.Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman lukuvuosisuunnittelunyhteydessä.

Viherlaakson lukion opiskelijahuoltoryhmällä on suunnitelma kiusaamisen tunnistamiseksi jaestämiseksi.

7.1 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijatErityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaisetmahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa.

Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat,· jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan


36

· joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuudenvuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet

· jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja· joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä

ongelmia.Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija voi saadaerityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulunulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 §:nmukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta,hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänenyksilölliset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä.Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensakoulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitätoteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat.

Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päättääitse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja nearvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonkaperustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnonvahvistaminen.Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjenkäytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessäopiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaanerikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten.

7.1.1 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Viherlaakson lukiossa

Viherlaakson lukiossa korostetaan aktiivista huolenpitoa oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä jasosiaalisesta hyvinvoinnista. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden asiat käsitelläänoppilashuoltoryhmässä, missä ryhmän jäsenet yhdessä miettivät koulunkäyntiin ja opetukseen sekäkoetilanteisiin liittyvät tukitoimet aina tapauskohtaisesti.

7.2 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusKieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia,maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä-oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisentasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaistaopetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhteisestisovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimääränpakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä -oppimäärän pakollisilla jasyventävillä kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomitoisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)suorittamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseenopintosuunnitelmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kurssit suoritetaan suomiäidinkielenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään mukaan.


37

Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa kielessä,pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Soveltavatoman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

8 ARVIOINTI

8.1 Arvioinnin tavoitteet"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämäänopiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioidamonipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojenedistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteentarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa.

Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän jamuiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa jakouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellätavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

8.2 Opiskelijan oppimisen arviointiEspoon lukioissa opiskelijan oppimista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaanmonipuoliseen näyttöön perustuen. Arviointi antaa tietoa opetuksen tuloksellisuudesta javaikuttavuudesta.Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa henkilökohtaiseen tavoitteiden asettamiseen,päämäärätietoiseen tavoitteelliseen opiskeluun ja omien opintojen itsearviointiin. Arviointi antaaopiskelijalle palautetta ja tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden toteutumisesta ja saavutetuistaoppimistuloksista.Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautettaopinnoistaan kurssin aikana. Arviointi suoritetaan kurssin päätyttyä. Päättöarviointiin taierotodistukseen sisältyy jatko-opintojen ja työelämän kannalta merkityksellinen tieto.Opiskelijan oppimisen arvioinnin on oltava kannustavaa ja sen tulee tukea tavoitteellista oppimista.

8.3 Kurssisuorituksen arviointiOpiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautettaopiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssinarvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojenedistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijanoma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssinarviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemminopetussuunnitelman ainekohtaisessa osiossa.

Kurssi arvioidaan koeviikon päätyttyä ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Opettaja ilmoittaasuoritusaikataulun kurssikohtaisesti.


38

“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 §1 mom)

"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta."(Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)

8.3.1 Kurssin opiskelu itsenäisestiItsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa.Itsenäisesti suoritettavat opinnot täytyy suunnitella samalla, kun opiskelija suunnittelee kokovuoden opintojaan ja lukujärjestystä. Itsenäiseen opiskeluun voi anoa lupaa asianomaiseltaopettajalta seuraavin edellytyksin:· Oppiaineen ensimmäistä kurssia ei voi opiskella itsenäisesti ja näin ollen esim. yhden kurssin

oppiaineissa tulee osallistua opetukseen.· Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos edellisestä kurssista on vähintään hyvä arvosana ja

opettaja puoltaa itsenäistä opiskelua.· Muita perusteltuja syitä ovat esim. opiskelu ulkomailla tai muissa oppilaitoksissa tai opiskelijan

laajan opinto-ohjelman toteuttaminen.

Oppilaitos voi edellyttää lukiolaisen opiskelemaan jonkin oppiaineen yksittäisen kurssinitsenäisesti, jos opiskelijan laajan opinto-ohjelman, opiskelun ulkomailla tms. syyn takia se eilukujärjestysteknisesti ole muuten mahdollista.

Itsenäisesti suoritettuja kursseja voi olla korkeintaan 1/3 kunkin oppiaineen oppimäärän kursseista.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osinedellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaistaedistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoaopiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemminopetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)

Jaksotodistuksiin ja muihin kotiin lähetettäviin tiedotteisiin vaaditaan alaikäisten opiskelijoidenhuoltajan allekirjoitus.

"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassamäärätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritusmerkitään arvosanalla 4. "(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisetsyventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssienarviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty)tai sanallinen arviointi opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa päätettävällä tavalla.

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivatmyös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Keskeytetty kurssi merkitään kirjaimella K (K =


39

keskeytetty). Kesken olevasta kurssisuorituksesta ei anneta merkintää jaksotodistukseen.Hajautetut kurssit arvioidaan vasta kurssin päätyttyä. Kesken olevan kurssisuorituksenmerkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. P = puuttuvia suorituksia merkintä- otetaankäyttöön. Puuttuvat kurssityöt voidaan huomioida kurssin kokonaisarvosanaa annettaessanumerolla 4.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista,tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin jamuuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessäopiskelijan kurssiarvosanaa.

8.3.2 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai,jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajatyhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen."(Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoiopintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettäväopiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

8.3.3 Opinnoissa eteneminen"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminenhyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen.Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varatamahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissaetenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1mom.)

Oppiaineen tiettyjen kurssien hyväksytysti suorittamisesta on kerrottu opetussuunnitelmassa kunkinoppiaineen kohdalla. Jos opiskelijalle on syntynyt etenemiseste sen takia, että oppiaineen tietytkurssit on edellytetty suoritettavaksi hyväksytysti, opiskelijalle varattu näyttömahdollisuustarkoittaa uusintakuulustelua ja vain erityisistä syistä muulla tavoin järjestettyänäyttömahdollisuutta.

Opiskelijan opintojen etenemistä seuraavat ryhmänohjaaja, kunkin aineen opettajat, opintojenohjaaja ja rehtori sovitun työnjaon mukaan. Opiskelijan opintojen suunnittelua ja siihen liittyviäasioita kuten valintojen tekemistä ja ilmoittautumista kursseille koordinoi opintojen ohjaaja.Opintosuoritusten kertymistä ja poissaolojen seurantaa koordinoi ryhmänohjaaja. Aineen opettajaseuraa oppiaineen hyväksyttyä suorittamista, opiskelijan opintojen etenemistä ja tavoitteidensaavuttamista sekä opiskelutaitojen kehittymistä omassa aineessaan. Rehtori seuraa tutkintoonliittyen osallistumisoikeuksien täyttymistä sekä lukion oppimäärän hyväksyttyä suorittamistaryhmänohjaajien kanssa.


40

8.3.4 EtenemisesteOpiskelijalle syntyy etenemiseste, jos hän saa kahdesta ajallisesti peräkkäisestä kurssista hylätynarvosanan. Opintoja ei voi tässä aineessa jatkaa, ennen kuin toinen hylätyistä kursseista onsuoritettu hyväksytysti uusintakuulustelussa. Opiskelija voi suorittaa hylätyn kurssin uudelleenmyös aikuislukiossa.

8.3.5 Opintojen hyväksi lukeminen"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovattavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki629/1998, 23 § 1. mom.)

"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdäennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23§ 2mom.)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksi lukemisella välttääopintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintojamuista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä onlukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittukurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi taisoveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissamääriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyntueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Aineen opettajan tai rehtorin halutessa lisänäyttötäytyy antaa.

8.3.6 Pitkän oppimäärän vaihtaminen lyhyeenOpiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkänoppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteetja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineidenoppimäärien yhteydessä.

Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi.


41

Muut hyväksytysti suoritetut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot luetaan hyväksi lyhyenoppimäärään syventävinä tai soveltavina kursseina opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassapäätettävällä tavalla.

Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä keskenoppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteidenmukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaanuudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille-oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänellejärjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vainosan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränmukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, janiiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi ollatodistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä taisuomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.

8.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin."(Valtioneuvoston asetus 955/2002)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisestiopiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavistakursseista. Soveltavien kurssien arvioinnista sekä niiden kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriinpäätetään opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa.

Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijanopiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavatopiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten jaopetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssienkurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa ollahylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

pakollisia ja valtakunnallisiasyventäviä kursseja hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset jaopetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä


42

voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavienkurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa.

Hylätty soveltava kurssi merkitään jaksotodistukseen, mutta sitä ei lasketa oppiaineen oppimäärään.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaasaamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanankorottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8§ 3mom.)

8.4.1 TenttiminenMikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaakuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Jos opiskelija on suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ja viimeisen kurssin hylätyn arvosanantakia oppiaineen hylättyjen kurssien määrä on liian suuri eikä oppiainetta voida arvioida,opiskelijan on korotettava hylätty arvosana uusintakuulustelussa tai suoritettava koko kurssiuudelleen, jos se valmistumisen aikataulun kannalta on mahdollista ja kohtuullista. Tentissävoidaan kuulustella opiskelijan tiedot ja taidot hylättyjen kurssien osalta tai aineen kokooppimäärää.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssienpohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelunlisäksi koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä taiopiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovatoppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

8.4.2 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineetLukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineidenoppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäliopiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisistaoppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisistavieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuinopetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa määrätään. (Ilmaisutaito, ATK,)

8.5 Lukion oppimäärän suoritus"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina.Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä.Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. _ _ _ " (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltaviakursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineidenoppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia


43

täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukionoppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Lukion oppimäärä käsittää vähintään 75 kurssia. Opiskelijan on suoritettava valitsemiensaoppiaineiden pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia. Syventävien kurssien opiskeluon eritäin tärkeää, koska ylioppilastutkinnon kysymykset laaditaan kussakin oppiaineessapakollisten ja syventävien kurssien perustella. Lisäksi lukion oppimäärän voi kuulua koulukohtaisiasoveltavia kursseja.

Lukion ensimmäinen vuosi opiskellaan omassa ryhmässä. Lukio on siten ensimmäisen vuoden ajanluokallinen. Toisen vuoden jälkeen ei valmista lukujärjestystä enää ole vaan opiskelijat valitsevatkurssinsa tarjottimelta kukin oman opintosuunnitelmansa mukaan.

Jaksot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Kurssikertymä 6 12 18 24 30 36 42 48 54 60 66 72 78

Tutkinto YO YO

Merkitse kertymä

Luokallinen lukio 1. opintovuonna Luokaton lukio 2. ja 3. opintovuonna

Opintosuunnitelmakortista näet pakollisten ja syventävien kurssien määrän kussakin oppiaineessa.Lukiolaisen on hyvä suunnitella opintosi niin että, ensimmäisenä ja toisena lukiovuonna opintojakertyy n. 30 kurssia, yhteensä n. 60 kurssia. Kolmas opintovuosi on vain kolme jaksoa ja sinne jään. 15 kurssia.

Kurssimäärä 1. opintovuonna 30 29 29 28 28

Kurssimäärä 2. opintovuonna 30 30 29 29 28

15 16 17 18 19

5,0 5,3 5,7 6,0 6,3

Kurssimäärä 3. opintovuonna jakurssimäärä jaksoa kohdenkolmantena vuonna

Poikkeavasta opintosuunnitelmasta on aina keskusteltava RO:n ja lopon tai tarvittaessa myösrehtorin kanssa.


44

8.5.1 Muutokset aine- tai ryhmävalinnoissaOpiskelija voi perustellusta syystä jättää opinto-ohjelmastaan valinnaisen aineen. Siitä onkeskusteltava etukäteen lukion opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Muutosta on anottavakurssimuutoskaavakkeella.

Toisen ja kolmannen vuositason opiskelija saa tehdä muutoksia aikaisemmin tekemiinsäryhmävalintoihinsa aina jakson vaihtuessa. Vaihdon edellytyksenä on tietenkin se, että halutussaryhmässä on tilaa. Opiskelija voi jättää pois valitsemansa syventävän tai soveltavan kurssin, joskurssin valinneiden määrä ei ole niin pieni, että poisjäännin takia koko kurssi joudutaan perumaan.

8.5.2 Aine- ja kurssivalintojen tekeminenOpiskelijan on suunniteltava ainevalintansa opinto-oppaan opintosuunnitelmakorttiin japyydettäessä ilmoitettava käytössä olevalla valintaohjelmalla. Lukuvuoden alussa opiskelijavalitsee kurssinsa kurssitarjottimelta opintosuunnitelmansa perusteella. Opiskelija tekee valintansakoko vuodeksi ja ilmoittautuu kyseisille kursseille valintaohjelmaa käyttäen. Kursseille otetaanyleensä korkeintaan 38 opiskelijaa. Jos valintaohjelma ilmoittaa ryhmän olevan jo täyden,opiskelijan tulee muuttaa valintojaan siten, että saman kurssin voi valita jostakin muusta kohdasta.Jos haluamiaan kursseja ei kuitenkaan saa valittua, opiskelija saa apua kääntymällä lukionopintojen ohjaajan tai rehtorin puoleen.

8.5.3 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahdenkuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijanopettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1mom.)

"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisenvirheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uudenarvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä,mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2mom.)

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- jaoikaisumahdollisuudesta.


45

8.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukionoppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelusuoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistusoppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8§ 1mom.)

"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaantodistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä on säädetään." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2mom.)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.

2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useammanlukion oppiaineen oppimäärän.

3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennenlukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi, koulutuksen järjestäjän nimi,oppilaitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksenantamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta,arvosana-asteikko, selvitys kielten oppimääristä:ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä

(ruotsi/suomi)S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoilleA = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimääräB1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimääräB2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen

oppimääräB3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessaäidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.

Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviinopintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijanopiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosanasanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystäsuorittamisesta (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähänkohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistänäytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittelymuissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät olemukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.


46

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulunvarsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssinarvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa käytössä olevalla hallinto-ohjelmalla, jostailmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Edellä mainitun tiedoston lisäksikurssipäiväkirjoissa on oltava ajanmukainen tieto kurssin kaikista suorituksista.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojenkeskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

8.7 Itsearviointisuunnitelma

8.7.1 TavoitteetLukion itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaalukion toiminnan kehittämiselle. Viherlaakson lukion oman toiminnan arvioinnin tavoitteena ontukea opetuksen ja kasvatuksen kehittämistä sekä yhteisö- että yksilötasolla. Arviointi on ennenkaikkea suunnittelun, opetuksen ja kehittämisen väline. Arvioinnin tarkoituksena on tukeaasetettujen tavoitteiden toteutumista, edistää säädösten ja määräysten tarkoituksen toteuttamista,ylläpitää ja parantaa opetuksen laatua, tukea opetuksen kehittämistä sekä parantaa kasvamisen jaoppimisen edellytyksiä.Oppilaitoksen toimintaa arvioidaan joka vuosi siten, että neljän vuoden aikana kaikki keskeisetlukion toiminnan alueet on arvioitu. Lukion itsearviointityöstä vastaa rehtori yhdessä johtoryhmänkanssa. Suomenkielinen koulutuskeskus antaa lukioille vuosittain arvioinnin toteuttamista koskeviaohjeita.Arviointimenetelminä käytetään kirjallisia kyselyitä henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille.Opiskelijoilta pyydetään kirjallinen palaute joidenkin kurssien päätteeksi. Arviointiin kuuluu myösvuotuiset kehityskeskustelut sekä tuntien seuraamiset. Arviointi voi olla myös omientoimintatapojen ja käytänteiden vertaamista toisen oppilaitoksen vastaaviin.Arvioinnin tuloksia käsitellään vuosittain seuraavaa lukuvuotta suunniteltaessa.

8.7.2 ArviointitilastotArvioinnin tueksi pidetään tilastoja esim. oppimistuloksista ja muista tarpeelliseksi katsottavistaasioista.

- Hakijoiden määrä- Oppilasmäärä- Eronneiden ja keskeyttäneiden määrä- Yo-kirjoituksiin osallistuneiden opiskelijoiden määrä aineittain- Yo-tulokset aineittain- Kolmessa vuodessa opintonsa suorittaneiden määrä- Neljässä vuodessa opintonsa suorittaneiden määrä- Poissaolotuntien määrä


47

9 OPPIMISTAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN

9.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenäÄidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jollaihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminenomaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisenvuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- jataideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-,kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnäntietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- javuorovaikutustilanteissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaamonikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseensuvaitsevaisuuteen.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstieneritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseenkasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotkaluovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiivisellekansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseenviestintäosaamiseen ja vankkaan lukuja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteenvaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedonkriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovattoiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestätavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.

Opetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija:· syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä

käsitteitä· syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy

tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen· oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa· oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta· syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa

erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista· oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä

soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen· syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista

yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa· hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden


48

· osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppiaineenopiskelussa

· nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Viherlaakson lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa korostuu valtakunnallistentavoitteiden lisäksi lukion oma painotus, taideviestintä. Yhteistyö keskeisten mediakasvatuksestahuolehtivien aineiden kanssa (kuvataide, ilmaisutaito, psykologia) on kiinteää. Äidinkielen jakirjallisuuden opetuksen tavoitteena on monipuolinen medialukutaito niin, että opiskelijalla onvalmiuksia eritellä ja tulkita monitasoisesti kielellisiä ja kuvallisia, niin painettuja kuin sähköisiäkinmediatekstejä. Opiskelija osaa myös arvioida itseensä kohdistuvia vaikuttamisen keinojamediakriittisenä toimijana. Viherlaakson lukiossa voi suorittaa median lukiodiplomin. Sen vaatimiamediataitoja, kuten painettujen julkaisujen ja verkkojulkaisujen tuottamiseen tarvittavia taitoja,lisätään eriyttämällä ja kohdentamalla opetusta diplomitöiden tavoitteiden mukaisesti. Diplomienohjauksessa korostuvat yhteistyö em. oppiaineiden kanssa, itsenäinen tekstien tuottaminen sekämediakriittisen ajattelun syventäminen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus on elämänhallinnan opetusta. Opetuksen kokonaistavoitteenaon, että Viherlaakson lukion opiskelija on taideviestintäkentästä lähtiessään oman elämänsäsubjekti, tekijä ei objekti, kohde. Hän kykenee löytämään ja luomaan merkityksiä kriittisesti. Häntietää niin paljon, että osaa kysyä lisää. Viherlaakson lukion opiskelija osaa tulkita erilaisiakulttuurisia koodeja ja niiden taustalla olevia konventioita. Hän pystyy soveltamaan kielen javisuaalisen viestinnän tuntemustaan oman elämänsä ja identiteettinsä rakennusaineiksi.

AihekokonaisuudetValtakunnallisesti esitettyjen aihekokonaisuuksien tavoitteet sisältyvät sekä valtakunnallisiinäidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteisiin että Viherlaakson lukion äidinkielen jakirjallisuuden opetuksen tavoitteisiin.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuu käsiteltävien aineistojen ja teosten valinnassa,itsenäiseen työskentelyyn kannustamisessa, erilaisissa tutkielmissa ja projektitöissä. Opiskelijoitakannustetaan myös mukaan koulun toimintaan, kirjoittamaan, tuottamaan verkkomateriaalia jaottamaan kantaa. Mahdollisista vierailuja yrityskäynneistä tuotetaan kirjallista ja muutamateriaalia (esim. raportit, pöytäkirjat, tilastot).

Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuus toteutuu mm. sosiaalisesti jaetuissa kokemuksissa,taide-elämysten tuottamassa mielihyvässä ja merkitysten ymmärtämisessä, sillä kauneudenetsiminen – taideilmaisu – on totuuden etsimistä itsestä ja maailmasta. Kuva kaikissa muodoissaanon katsojansa peili.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus toteutuu keskeisen kansallista identiteettiä rakentavanmateriaalin, kuten kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin keinoin. Samoin muiden kulttuurien, etenkineurooppalaisen kulttuurin ja maailmankuvan kannalta tärkeiden teosten ja taiteen tuotteidentunteminen on osa opetusta.

Teknologia ja yhteiskunta on luonnollinen osa opetuskäytäntöjä; opiskelijat sekä käyttävätopiskelussaan että opinnäytteissään tietoverkkoja, etenkin median lukiodiplomin suorittajiaohjataan uuden teknologian monipuoliseen käyttöön.


49

Viestintä- ja mediaosaaminen on keskeinen osa Viherlaakson lukion painotusaluetta, joten tämäaihekokonaisuus toteutuu äidinkielessä ja kirjallisuudessa hyvin monella tasolla: projektitöinä,media-aineistoihin perustuvina kirjoitelmina, tehtävinä ja esityksinä, oppimispäiväkirjoina,integraationa ilmaisutaitoon ja luovaan kirjoittamiseen, puheviestintään ja mediapsykologiaan.

ArviointiÄidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen erialueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hänpystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suullisettuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekätoisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojenkehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hänvoi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Viherlaakson lukiossa kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset ja syventävät kurssitarvioidaan numeroin. Kunkin kurssin arvioinnin perustana ovat kurssiin kuuluvat kirjalliset jasuulliset tuotokset, jatkuva aktiivinen osallistuminen ja annettujen harjoitustehtävien suorittaminensekä kurssin päättökokeeseen osallistuminen. Poikkeustapauksessa, esim. todistettavan sairaudenvuoksi ja mikäli opiskelijan suoritukset riittävät, kurssi voidaan arvioida ilman päättökoetta.

OpetusmenetelmätÄidinkielen ja kirjallisuuden kaikilla kursseilla käytetään useita monipuolisia opetusmenetelmiä.Puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen kuuluvat kaikkien kurssien ohjelmaan, mutta sisällöllisetpainotukset vaihtelevat. Koska äidinkieli ja kirjallisuus tarjoavat välineet omien kokemusten jatietojen jäsentämiseen ja minäkuvan rakentamiseen, on opiskelijan omaehtoisella työskentelylläkeskeinen rooli. Opetusmenetelminä voivat olla esimerkiksi:· opetuskeskustelu· teoriaopetusjakso soveltavine harjoituksineen· itsenäinen työskentely ja tekstien analysointi· omien suoritusten arvioiminen· ryhmä- ja parityöskentely· yhteistoiminnallinen opiskelu· tutkiva ja ongelmalähtöinen opiskelu· puheenvuorot, väittelyt ja paneelit· tekstien tuottaminen merkitysten etsinnästä prosessikirjoittamiseen

Kurssien suoritusjärjestysViherlaakson lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit tulee pääsääntöisesti suorittaalukusuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Erityisestä syystä voidaan kurssit 2-4 suorittaamuussakin järjestyksessä. Äidinkielen pakolliset kurssit ÄI 5 ja ÄI6 tulisi suorittaa viimeisenkouluvuoden aikana. Syventävistä kursseista ÄI 7 voidaan suorittaa millä vuosiluokalla tahansa, ÄI8, kirjoittamistaitoja syventävä kurssi suositellaan käytäväksi viimeisen lukiovuoden aikana. ÄI 9on mahdollista suorittaa toisen tai kolmannen lukiovuoden aikana. Soveltavista koulukohtaisistakursseista ÄI 10 (kirjallisuuden kurssi)voidaan suorittaa millä vuosiluokalla tahansa, sitä eikuitenkaan suositella ensimmäisen vuoden opiskelijan ohjelmaan.

Pakolliset kurssitKursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli,kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen jataitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään


50

kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekäluetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

9.1.1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejäkehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana,kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija:· syventää tekstikäsitystään· oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista· ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,

viestintätilanteen ja -välineen kannalta· oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin· tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua· syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia

osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskusteluntuloksellisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt· tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja

tekstityyppi· viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin· tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset

ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit· erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,

havainnollisuus ja eheys· tekstien referointi ja kommentointi· omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun

näkökulmasta· vuorovaikutustaidot ryhmässä

9.1.2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemääntekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan jakehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä

temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvanakokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitämyös tuottaessaan itse tekstiä

· tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta· oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee

välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti


51

· oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytääkäyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

Keskeiset sisällöt· tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus;

jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta· informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja

arviointi· kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen

viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominenerityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

9.1.3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä syvenee.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija:· oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta· syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä· kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia

kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen· oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti· harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa

ilmaisussaan.

Keskeiset sisällöt:· kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa

hyödyntäen· proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe,

henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi· lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi,

mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus· draama kirjallisuudenlajina· novellien, runojen ja draaman erittelyä· kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

9.1.4 Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta.Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan jatuottamaan argumentatiivisia tekstejä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija:


52

· syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisiamediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämääinformaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

· osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioidavaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

· osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta· oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä

lähtökohdista.

Keskeiset sisällöt· suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta,

propaganda; ironia, satiiri, parodia· vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni,

pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos· argumentointitavat ja retoriset keinot· kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä· tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä· tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki· viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

9.1.5 Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioonkontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja

suhteessa muihin teksteihin· oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen· pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja

järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstinlaadintaan

· kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

Keskeiset sisällöt:· eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen

kontekstin näkökulmasta· tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman

aikansa että nykyajan kontekstissa· tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen

vaikutus tekstiin· oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva

teksti· oman tyylin hiontaa ja huoltoa


53

9.1.6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurinmerkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaistenkieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaanmuutokseen· arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen

jokaiselle ihmiselle· tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden

merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

Keskeiset sisällöt· teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta

kulttuurista nykyviestintään· suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun

periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta· kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa· suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja· kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

Syventävät kurssit

9.1.7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppiiarvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista· kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan· tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.


54

Keskeiset sisällöt· vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet· verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä· esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

menettelytavat· esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa· puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

9.1.8 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä· varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista

tekstiä.

Keskeiset sisällötKerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:· tekstityypit ja tekstilajit· tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet· tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,

tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely· kielenhuoltoa

9.1.9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin janykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyyja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja

viestinnän teemoja· oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja

näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua· löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään

keskusteluun· osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun

itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

Keskeiset sisällöt· nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä· ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista· mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua· osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön


55

Soveltavat äidinkielen kurssit

9.1.10 Kirjallisuus ajattelun avartajana ( AI 10)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutustuu kotimaisen ja länsimaisen kulttuurin ja kirjallisuuden keskeisiin teoksiin· tuntee sellaisia länsimaisen ja kotimaisen kirjallisuuden tyylisuuntia, teoksia ja kirjailijoita,

jotka ovat voimakkaasti vaikuttaneet eurooppalaiseen ja suomalaiseen ajatteluun,maailmankuvaan ja ihmiskäsityksiin.

· kykenee vertailemaan eri aikakausien ja tyylisuuntien kirjallisia virtauksia ja näkemyksiä· oppii arvioimaan kirjallisuuden eri lajien merkitystä ihmisen maailmankuvan rakentamisessa· löytää kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan maailmasta itseään kiinnostavia ja omaa kehitystään

rikastuttavia aiheita ja teoksia· pystyy vaikuttamaan myönteisesti omaan taideharrastukseensa; motivaatio ja kyvyt käsitellä

erilaisia tekstejä lisääntyvät ja ajattelun taidot kehittyvät· pystyy kirjallisuuden kautta avartamaan myös omaa kokemusmaailmaansa ja käsittelemään

kasvun ja tunteiden ongelmia

Keskeiset sisällöt· Keskeisiä maailmankirjallisuuden ja Suomen kirjallisuuden merkkiteoksia· Kirjallisuuden tehtäviä yksilön ja yhteiskunnan kannalta· Kirjallisuuden merkitys oman aikansa tulkkina· Teokset, jotka ovat muuttaneet maailmaa ja ihmisten ajattelua· Teemakokonaisuuksia ryhmän valinnan mukaan (esim. naiset suomalaisessa kirjallisuudessa,

matkaromaanit, elämää suuremmat teokset, klassikkojen vetovoima, teesejä ja teemojanykykirjallisuudessa)

9.1.11 Toimittajakurssi (AI 11)Opiskelija oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia, sekä tiedottavia että kantaa ottaviamediatekstejä ja -esityksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja –välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisun

erityispiirteisiin· tutustuu mediaesitysten graafiseen suunnitteluun, tekstien ja kuvan käyttöön ja käsittelyyn· oppii ymmärtämään median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten valtarakenteita ja

arjen rutiineja· oppii tekemään mediaesityksiä eri tuotantovälineillä· oppii harjaannuttamaan kriittistä lukutaitoaan

Keskeiset sisällöt· tiedottavat tekstit, mm. uutinen ja artikkeli· mielipidetekstit, mm. pääkirjoitus ja kolumni· graafinen suunnittelu, mm. taitto ja muu viestien ulkoasun suunnittelu· sekä kuvan ja tekstin käyttö ja yhteensovitus


56

ArviointiArviointi kohdistuu monipuolisesti kurssin koko alueeseen: Arvioinnin perustana on opiskelijantuottama mediaesitys, julkaisu tms. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

9.1.12 Elokuvakurssi (AI12)Kurssilla opiskelija oppii analysoimaan elokuvan rakenteita, sisältöjä, lajityyppejä sekä temaattisiatasoja.

Tavoitteet:Kurssin tavoitteena on, että opiskelija● tutustuu elokuvan ilmaisukeinoihin ja käsitteisiin,● tutustuu elokuvailmaisun rakenteisiin, elokuvan historiaan ja lajityyppeihin ja niidenmerkitykseen,● oppii analysoimaan elokuvaa ja sen eri tasoja henkilöhahmon, dramaturgisen kaavan,kokonaisanalyysin ja sisällön analyysin kautta,● tutustuu tv-sarjan anatomiaan,● saa kokonaiskäsityksen elokuvan kerrontakeinoista.

Keskeiset sisällöt:● erilaisten elokuvien katsominen ja niiden analysoiminen,● katkelmat erilaisista elokuvatyypeistä,● lajityypit ja niiden merkitys,● kuvakerronta ja sen keinot.

ArviointiKurssilla tehdään erilaisia analyysitöitä sekä ryhmätyö. Arvioinnin perustana ovat palautettavat työtsekä ryhmätyö. Kurssi arvostellaan suoristusmerkinnällä.

9.1.13 Luovan kirjoittamisen kurssi - Inspiraatiosta ilmaisuksi (AI 13)

TavoitteetKehittää opiskelijan luovuutta ja luovan kirjoittamisen perusedellytyksiä. Ohjata opiskelijakäsittämään kirjoittaminen prosessiksi. Tavoitteena on myös auttaa opiskelija löytämäänkirjoittamisen ilo ja lohtu. Kurssilla opiskelijoiden harrastuneisuus määrää yksilölliset tavoitteet.Yhteistä kaikille on tavoite löytää oma "äänensä", oma persoonallinen ilmaisunsa ja sitä kauttakokea sanataiteen ilo ja mahdollisuudet.

Keskeiset sisällötKirjoitusharjoituksia eri tekstityylien, -muotojen ja lajien alalta. Taiteidenvälisyyttä kokeillaanmyös kirjoittamisen yhteydessä. Harjoitteet auttavat opiskelijaa löytämään oma persoonallinenilmaisuvoima ja kirjoittajalaatu.

MenetelmätRyhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä sekä palautekeskusteluja ryhmässä ja kahden kesken opettajankanssa. Kurssin aikana kirjoitetuista teksteistä kootaan antologia, joka julkaistaan.


57

ArviointiKurssista annetaan suoritusmerkintä.

9.1.14 Median maailma (AI14)Keskeiset sisällötMedian maailma -verkkokurssi on median lukiodiplomia suorittaville lukiolaisille. Medianmaailma sisältää muun muassa tietoa joukkoviestinnän kehityksestä, erilaisten mediatekstienanalysoinnin mahdollisuuksista ja tapauskuvauksia eri- ikäisten median käytöstä.

MenetelmätKurssi suoritetaan itsenäisesti www osoitteesta: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/medianmaailma/ennen mediadiplomin suorittamista. Tehtävien vastaukset toimitetaan arvioitavaksi äidinkielenopettajalle sovitussa aikataulussa.

ArviointiKurssista annetaan suoritusmerkintä.

9.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi)Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heilleruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääpohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan.Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaaopiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään,että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistäharjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tietoja kulttuuriaine.

Opetuksen tavoitteetTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasotseuraavasti:

Oppimäärä Kuullunymmärtäminen

Puhuminen Luetunymmärtäminen

Kirjoittaminen

A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija· osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla· osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin· tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana· osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta

tarkoituksenmukaisin strategioin.

ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotustenmukaisesti. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvioidaan erikseen arvosanalla 4 - 10.Arvosana määräytyy pääsääntöisesti kurssikokeen perusteella. Lisäksi arvosanaan vaikuttaakurssilla osoitettu osallistuminen ja osaaminen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.


58

MenetelmätKurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisenkulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheidenkäsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakinkurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisiatarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanastontuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiotakaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetäänäidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin.Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisenherkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omienarvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataantunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitäohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensaja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Kielten opiskelussa käytetään vaihtelevasti erilaisia sekä oppilaskeskeisiä että opettajajohtoisiatyötapoja, esimerkiksi parityöskentelyä, itsenäistä opiskelua sekä vuorovaikutteisiaviestintäharjoituksia.

SuoritusjärjestysKurssit suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti numerojärjestyksessä, pakolliset ensin, sittensyventävät. Kurssijärjestyksen poiketessa edellä mainitusta esim. lukujärjestysteknisistä syistä onaina neuvoteltava aineenopettajan ja rehtorin kanssa.

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A)

Pakolliset kurssit

9.2.1 Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään jahenkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

9.2.2 Ihmiset ympärillämme (RUA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteidenhallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat.Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaanäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävienavulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiotailmaisuvarmuuteen.


59

9.2.3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely erinäkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisenamaana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiintarkoituksiin sopivia tekstejä.

9.2.4 Elinympäristömme (RUA4)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla.Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”,”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssinaiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

9.2.5 Opiskelu ja työ (RUA5)Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssillaharjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollistentilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.

9.2.6 Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti jakulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

9.2.7 Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7)Kurssilla pyritään harjoituttamaan suullista kielitaitoa, puheviestinnän strategioita ja kielen käyttöäeri tilanteissa. Puhumista harjoitellaan erilaisten tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavienmateriaalien avulla. Kielenkäyttötilanteissa käsitellään muiden kurssien aihepiirejä ja ajankohtaisiatapahtumia oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Kurssi sekä kurssiin kuuluva suullisen kielitaidonkoe arvioidaan numeroin 4-10. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisenkielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidonkokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.

9.2.8 Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avullalähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eriaihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.

Soveltavat kurssit


60

9.2.9 Ruotsin abikurssi (RUA10)Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla tutustutaankuullunymmärtämiskokeen sekä kirjallisen osan eri tehtävätyyppeihin kuten esim.monivalintatehtäviin, avoimiin kysymyksiin, käännökseen, produktiiviseen aukkotestiin,tiivistelmään sekä kirjalliseen tuottamiseen. Kielikokeen tehtävätyyppien tarkastelun yhteydessäpalautetaan mieliin pakollisilla ja syventävillä kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja muistutetaanaihepiirisanastojen kertaamisen tärkeydestä mm. kirjoitelmaa varten valmistauduttaessa. Kursseilla1-8 (BA) käydyt kielioppiasiat nostetaan myös esiin. Lisäksi laajennetaan kielen rakenteidentarkempaa tuntemusta mahdollisuuksien mukaan.

Osallistumisoikeus kurssille on niillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet tai samanaikaisesti yllämainitun kurssin kanssa suorittavat syventäviä kursseja. Ensisijaisesti kurssille otetaan opiskeltavankielen molemmat syventävät kurssit suorittaneet opiskelijat (BA07 ja BA08), sen jälkeenopiskelijat, joilla on yksi syventävä kurssi valittuna opiskeluohjelmaansa. Kurssi ei ole tarkoitettuopiskelijoille, jotka eivät jatka opintojaan pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä.

9.3 Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1)

Pakolliset kurssit

9.3.1 Koulu ja vapaa-aika (RUB1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat koulu, opiskelu, nuoruus, nuortenelämänpiiri ja harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Oppilas selviää kielen eriosa-alueilla, kuullun ja luetun ymmärtäminen, puheen tuottaminen ja kirjoittaminenyksinkertaisissa arkielämän tilanteissa.

9.3.2 Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnänharjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaannuorten elämän, asumisen, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden, vapaa-ajan ja ihmissuhteidentarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen”antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioidenhallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Oppilas harjoituttaa taitojaan arkielämäntilanteista selviämiseen.

9.3.3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomipohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurientuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaankirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävänlukemisen strategioita. Oppilas tutustuu eri kulttuuritaustoihin, hän omaksuu ja jakaa tietoamaastaan ja kulttuuristaan.


61

9.3.4 Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussaja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointija turvallisuus”.

9.3.5 Elinympäristömme (RUB5)Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita jahiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

9.3.6 Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissaoppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat tekstit,joissa käsitellään ajankohtaisia pohjoismaisia tapahtumia ja kerrataan edellisten kurssienaihepiirejä. Kurssi vahvistaa jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullistakielitaitoa, jota painotetaan myös yo-kokeessa.

9.3.7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitelläänyhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista javastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativammankieliaineksen avulla.

Soveltavat kurssit

9.3.8 Ruotsin abikurssi (RUB10)Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla tutustutaankuullunymmärtämiskokeen sekä kirjallisen osan eri tehtävätyyppeihin kuten esim.monivalintatehtäviin, avoimiin kysymyksiin, käännökseen, produktiiviseen aukkotestiin,tiivistelmään sekä kirjalliseen tuottamiseen. Kielikokeen tehtävätyyppien tarkastelun yhteydessäpalautetaan mieliin pakollisilla ja syventävillä kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja muistutetaanaihepiirisanastojen kertaamisen tärkeydestä mm. kirjoitelmaa varten valmistauduttaessa. Kursseilla1-7 (BB) käydyt kielioppiasiat nostetaan myös esiin. Lisäksi laajennetaan kielen rakenteidentarkempaa tuntemusta mahdollisuuksien mukaan.

Osallistumisoikeus kurssille on niillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet tai samanaikaisesti yllämainitun kurssin kanssa suorittavat syventäviä kursseja. Ensisijaisesti kurssille otetaan opiskeltavankielen molemmat syventävät kurssit suorittaneet opiskelijat (BB06 ja BB07), sen jälkeenopiskelijat, joilla on yksi syventävä kurssi valittuna opiskeluohjelmaansa. Kurssi ei ole tarkoitettuopiskelijoille, jotka eivät jatka opintojaan pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi arvostellaansuoritusmerkinnällä.


62

9.4 Vieraat kielet - englanti

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaaheille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääopiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään jaarvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainenmonikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseenopiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttääpitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- jakulttuuriaine.

Opetuksen tavoitteetTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasotseuraavasti:

Kieli ja oppimäärä Kuullunymmärtäminen

Puhuminen Luetunymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1Muut kielet A B1.1–B1.2 B1.1 B1.2 B1.1–B1.2Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1Muut kielet B2 A2.2 A2.1–A2.2 A2.2–B1.1 A2.1–A2.2Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1Muut kielet B3 A2.1–A2.2 A2.1 A2.1–A2.2 A1.3–A2.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija· osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla· osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin· tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana· osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta

tarkoituksenmukaisin strategioin.

ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotustenmukaisesti. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvioidaan erikseen arvosanalla 4 - 10.Arvosana määräytyy pääsääntöisesti kurssikokeen perusteella. Lisäksi arvosanaan vaikuttaakurssilla osoitettu osallistuminen ja osaaminen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuenmyös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin.Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisiatarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden jasanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetäänhuomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän


63

muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiotakiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiintekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia.Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan jaomien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataantunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitäohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensaja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Englannin kielestä käytetään seuraavaa koodia:EN = englannin kieli

SuoritusjärjestysKurssit suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti numerojärjestyksessä, pakollisetensin, sitten syventävät. Kurssijärjestyksen poiketessa edellä mainitusta esim.lukujärjestysteknisistä syistä on aina neuvoteltava aineenopettajan ja rehtorin kanssa. Soveltavakurssi ENA9 voidaan suorittaa vapaavalintaisesti lukio-opiskelun aikana.

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A)

Pakolliset kurssit

9.4.1 Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään jahenkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

9.4.2 Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteidenhallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessäkäytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- jamediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan jakiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

9.4.3 Opiskelu ja työ (ENA3)Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niilletyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatimankielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.


64

9.4.4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovatoman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”-aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisiaymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiintarkoituksiin sopivia tekstejä.

9.4.5 Kulttuuri (ENA5)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti jakulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

9.4.6 Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikansaavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta”korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaankirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.

9.4.7 Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävänkehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

9.4.8 Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekinkielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaisettapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvienvaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

Kurssilla painotetaan pakollisten kurssien (kurssit 1-6) materiaaleja ja aihepiirejä. Tämä on loistavaapu ja tukipaketti myös ylioppilaskirjoituksia ajatellen.

Soveltavat kurssit

9.4.9 Creative Writing (ENA9)Kurssi sopii kaikille vuositasoille ja se toteutetaan hajautetusti kahden eri jakson aikana. Oppilaaltaedellytetään aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn sekä säännöllistä paneutumista kotona niinkirjallisten töiden suunnitteluun kuin toteutukseen. Tunnilla keskitytään kirjalliseen tuottamiseenprosessina - suunnittelu, luonnokset, palautteen antaminen ja puhtaaksikirjoitus. Kurssityötvaihtelevat lyhyemmistä tarkemmin rajatuista työtehtävistä aina isompien kirjallisten tuotostenlaatimiseen. Inspiraation lähteinä voivat toimia esim. kirjallisuus, elokuvat, media. Kurssin aikanasaatavan harjoituksen avulla pyritään tekstin kirjoittamisen parantamiseen ja luovaan itseilmaisuun.Intoa ja uskallusta omien ajatusten ja mielipiteiden esittämiseen! Kurssi arvostellaansuoritusmerkinnällä.


65

9.4.10 Englannin abikurssi (ENA10)Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla tutustutaankuullunymmärtämiskokeen sekä kirjallisen osan eri tehtävätyyppeihin kuten esim.monivalintatehtäviin, avoimiin kysymyksiin, käännökseen, produktiiviseen aukkotestiin,tiivistelmään sekä kirjalliseen tuottamiseen. Kielikokeen tehtävätyyppien tarkastelun yhteydessäpalautetaan mieliin pakollisilla ja syventävillä kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja muistutetaanaihepiirisanastojen kertaamisen tärkeydestä mm. kirjoitelmaa varten valmistauduttaessa. Kursseilla1-8 (EA) käydyt kielioppiasiat nostetaan myös esiin. Lisäksi laajennetaan kielen rakenteidentarkempaa tuntemusta mahdollisuuksien mukaan.

Ensisijainen osallistumisoikeus kurssille on niillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet taisamanaikaisesti yllä mainitun kurssin kanssa suorittavat syventäviä kursseja EA07 ja EA08. Kurssiarvostellaan suoritusmerkinnällä.

9.4.11 GVH English Book Club (ENA11)Kurssin tavoitteena on jakaa yhteinen lukukokemus ja perehdyttää opiskelija englanninkieliseenkirjallisuuteen sekä monipuolistaa ja sujuvoittaa englannin kielen taitoa. Tutkiva ote kirjaan sekäkeskustelut lähiopetustunneilla ja ryhmän omassa Fronter-huoneessa antavat mahdollisuudenmuiden opiskelijoiden kanssa pohtia kirjan sisältöjen ja hahmojen ym. merkityksellisyyttä.Englanniksi luetun kirjan/tarinan/hankitun taustatiedon herättämät ajatukset käydään läpi ryhmässä,jolloin kirjojen lukemisen lisäksi opiskelija harjoituttaa Viherlaakson lukion englanninkirjakerhossa viestintätaitojaan kirjallisesti ja suullisesti. Ensisijainen osallistumisoikeus kurssilleon opiskelijalla, jonka siihenastiset lukion englannin kurssit on suoritettu vähintään keskiarvolla 8.Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

9.5 Valinnaiset kielet B2 ja B3 - yleistä

Syventävät kurssitKielitaito, oppilas oppii· ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja

kieltoja soveltaen luonnollista ja sujuvaa äänenpainotusta ja intonaatiota sekä edistyttyäänkielessä ymmärtämään normaalitempoista, yleisluonteista puhetta.

· kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä javälittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa käyttäen kielen keskeisiä sanontatapoja japerusrakenteita.

· lukemaan arkielämään liittyviä viestejä ja ymmärtämään yleiskielisen kirjoitetun tekstinpääasiallisen sisällön.

· kirjoittamaan lyhyitä viestejä, perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä edistyttyään kielessäkirjoittamaan kuvailevaa tai kantaaottavaa tekstiä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen.

Kurssit on pääsääntöisesti suoritettava numerojärjestyksessä opiskeltavan kielen edellyttämienrakenteitten hallinnan takia.

Taitotasoalueella ilmaistuna tavoitteena on B2-kielessä puheen ja kirjoittamisen osalta A1.1– A1.2ja kuullun osalta taso A1.2 – A1.3. B3-kielessä kuullun ja luetun ymmärtämisen taitotaso on A 2.1-A 2.2, puhumisen taso A 2.1 ja kirjoittamisen taso A1.3-A2.1.

KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria, sen sivistyneitä viestintätapoja sekä ymmärtämään omankulttuurin ja kohdekulttuurin välisiä keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.


66

Opiskelustrategiat, opiskelija· uskaltaa käyttää rohkeasti kielitaitojaan.· oppii hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja.· oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

9.6 B2 Saksa

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaaheille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääopiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään jaarvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainenmonikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseenopiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttääpitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto, -ja kulttuuriaine. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurilleominaisella tavalla, osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin, tuntee omat vahvuutensa jakehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ja osaa kehittää kielitaitoaankehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

AihekokonaisuudetAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuenmyös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin.Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

ArviointiKaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suullinen että kirjallinen kielitaito. Myösoppilaiden kulttuuritietoutta testataan kursseilla soveltuvin osin. Kaikki saksan kielen kurssitarvostellaan numeroarvosanoin 4-10.

MenetelmätOpetusmenetelminä käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä opettajajohtoisia ja oppilaskeskeisiämenetelmiä. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua jakirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavankielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen jatarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.Vaativampia viestinnän muotoja harjoitellaan oppimäärissä joiden opiskelu on alkanutperuskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja erojaselittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähänmahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaanoman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

SuoritusjärjestysKaikki kurssit sekä B2- että B3-oppimäärissä suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.



67

9.6.1 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21)Tavoitteet ja keskeiset sisällötAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaaperusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemusta.Tavoitteena on kerrata sanastoa ja lisätä puhevalmiutta. Tutustutaan myös lukion työtapoihin.Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.6.2 Meillä ja muualla (SAB22)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä japuhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on lisätä sanastoa ja parantaa puhevalmiutta.Kirjoittamisen ja ymmärtävän lukemisen määrä lisääntyy. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.6.3 Ennen ja nyt (SAB23)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaanperusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Sanaston osaamista ja kirjoittamista syvennetään ja myös kuullunymmärtämisen määrä lisääntyy.Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.6.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista jakirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.6.5 Kulttuuri (SAB25)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,elokuva, teatteri ja urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. Kurssiarvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.6.6 Yhteinen maapallomme (SAB26)Tavoitteet ja keskeiset sisällötLähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan jatulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä jakuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.


68

9.6.7 Tiede ja tekniikka (SAB27) Tavoitteet ja keskeiset sisällötLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuisettekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.6.8 Luonto ja kestävä kehitys (SAB28)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.7 B2 Ranska

9.7.1 Vapaa-aika ja harrastuksetKurssikuvausAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemista.

TavoitteetKerrataan kieliainekset siten, että peruskoulussa ranskaa opiskelleilla ja lukiossa aloittaneillaopiskelijoilla on sama lähtötaso. Laajennetaan sanavarastoa, koska puhuminen on keskeisimpiäasioita.

Keskeiset sisällötPääpaino on peruskieliopin hallinnassa ja puheen opettelemisessa. Opitaan kertomaan erityisestimenneessä ajassa· ajanvietosta.· musiikkimausta ja laulajien elämästä.· juhlien järjestämisestä.· kirpputorilla ja kaupoissa käynnistä.· urheilutapahtumista.

RakenteetOpetellaan· adjektiivien käyttö.· adjektiivien vertailu.· pronominaaliadverbit en ja y.· relatiivipronomineja.· imperfekti.

MenetelmätOpiskelijalle annetaan mahdollisimman paljon aikaa puhumisen harjoittamiseen. Kieliopilliset asiatkäydään mielellään johdattelevasti.


69

ArviointiPidetään kieliopin rakenteisiin pohjautuva koe, johon yhdistetään pienimuotoinen kirjoitelmakurssiin liittyvästä aiheesta. Kurssi edellytetään suoritettavaksi B3-kielen 2. kurssin jälkeen.

9.7.2 Meillä ja muuallaKurssikuvausKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä japuhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanyksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

TavoitteetSuullisen kielitaidon ja rakenteitten ohessa aletaan harjoittaa puheenymmärtämistä tasapuolisestikirjoittamisen kanssa. Tavoitteena on saada perusvalmiudet kielen kaikilla em. alueilla.

Keskeiset sisällötOpitaan sanastoa ja puhumaan· koulussa ja lomalla esiin tulevista asioista.· arkipäivän tilanteista kotimaassa ja Ranskassa kuten asioinnista postissa, pankissa,

matkatoimistossa ja turistikohteissa.· ruoasta ja sen tilaamisesta ravintoloissa ja bistroissa.

RakenteetOpitaan· päätteellinen futuuri.· perfektin ja imperfektin välinen käyttöero.· kysymyslauseet.· vertailemaan.· käyttämään pronominiobjektia ja –adverbiaalia sekä en- ja y-sanoja.· perus- ja järjestysluvut.

MenetelmätKeskitytään aikamuotojen ja pronominien hallintaan, mikä vaatii paljon kirjallista ja suullistaharjoittelua. Vertailua ja kysymyksiä voidaan harjoitella erityisesti suullisin keinoin.

ArviointiKurssi arvioidaan kurssikokeen, pienimuotoisen aineen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Kurssinedellyttämien rakenteitten takia se on suoritettava ennen 3. kurssia.

9.7.3 Ennen ja nytKurssikuvausKurssilla tarkastellaan elämää enne ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaanperusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.


70

9.7.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssikuvausKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista jakirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

9.7.5 KulttuuriKurssikuvausKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.

9.7.6 Yhteinen maapallommeKurssikuvausLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekämaapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimistasuullisesti ja kirjallisesti.

9.7.7 Tiede ja tekniikkaKurssikuvausLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuisettekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

9.7.8 Luonto ja kestävä kehitysKurssikuvausKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

9.8 B3 Saksa


9.8.1 Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioitakeskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssillaopitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaanpuheviestintää. Kurssin tavoitteena on oppia selviytymään yksinkertaisista viestintätilanteistakohdekielellä. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.8.2 Näin asiat hoituvat (SAB32)Tavoitteet ja keskeiset sisällöt


71

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssillaharjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne- , majoitus-, ja ateriointipalveluita.Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Tavoitteena kurssilla on oppiayllämainituissa tilanteissa tarvittavaa kieltä ja harjoitella kieltä myös jo kirjallisesti lyhyitä viestejäkirjoittamalla. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.8.3 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33)Tavoitteet ja keskeiset sisällötAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemusta.

Tavoitteena kurssilla on sanaston syventäminen ja puheen lisäksi kirjoitetun kielen harjoittelulyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.8.4 Meillä ja muualla (SAB34)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiirit käsittelevät oman maan ja kohdekielisten maiden ihmisiä, maantiedettä jahistoriaa. Voidaan myös käsitellä kohdekielisten maiden kaupunkien nähtävyyksiä ja niidentarjoamia lomanviettomahdollisuuksia. Tälläkin kurssilla painotetaan puhumista, puheenymmärtämistä ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa verbiopin, substantiivien jaadjektiivien hallinnan osalta. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällistentehtävien avulla. Myös perinteistä ainekirjoitusta harjoitellaan opitun sanaston puitteissa.Voidaan aloittaa myös kuuntelutehtävien systemaattinen harjoittelu. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.8.5 Ennen ja nyt (SAB35)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssilla käsitellään aiheita entisyyden näkökulmasta. Teemoina voivat olla elämä ennen ja nytsekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Muita aiheita voivat olla esim.terveys ja hyvinvointi.Yksityiskohtaisemmin voidaan tutustua Goetheen kirjailijana ja tiedemiehenä.Maantuntemuksen puolella tutustutaan Sveitsiin, elämään sekä kaupungissa että maaseudulla.Kurssilla painotetaan perusrakenteiden hallintaa, painotusalueita ovat verbioppi ja adjektiivit.Kirjoittamisen harjoittelua jatketaan monipuolisten harjoitusten avulla. Luetunymmärtämisenharjoittelussa ymmärtävän lukemisen osuus kasvaa. Oppilaat voivat halutessaan suorittaa myössuullisen ilmaisun kokeen. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.8.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36)Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään ja nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin liittyviä aiheita. Kurssilla harjoitellaan näihin aihepiireihin liittyen suullista jakirjallista viestintää. Tavoitteena on oppia esim. kuvailemaan omia suunnitelmia jaopiskelutoiveita saksaksi. Kuuntelua harjoitellaan aiheisiin sopivin kuunteluharjoituksin.Kerrataan myös arkisia turistitilanteita, jotta suullisen kielitaidon harjoittelu olisi jatkuvaa.


72

Painotetaan rakenteiden ja sanaston hallintaa kurssin aihepiirien mukaan. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.8.7 Kulttuuri (SAB37) Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä ovat kohdekielisten maiden kulttuuri laajasti. Kulttuurin kirjo on laaja:kuvataide,kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu tarjoavat makupalojasaksankieliseen todellisuuteen. Sanastoa ja kielioppia kerrataan ja molempien kielen osa-alueiden hallintaa syvennetään ja parannetaan. Sekä kuuntelua, kirjoittamista jaluetunymmärtämistä harjoitellaan myös ottaen huomioon saksan kielenylioppilaskirjoituskokeet. Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

9.8.8 Yhteinen maapallomme (SAB38)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä oman maan ja kohdemaan yhteiskuntien toimintaan liittyvät tekstit.Maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä käsitellään yleistajuisten tekstien ja myösmediatekstien avulla. Internet osoitteet ja otteet kaunokirjallisista teksteistä tarjoavattarvittaessa lisää materiaalia. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja syvennetäänsanaston hallintaa käsiteltyjen aiheiden puitteissa. Harjoitellaan kuvausten ja yksinkertaistenselostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijat voivat halutessaan pitää suullisen esityksen saksaksi valitsemastaan aiheesta taihenkilöstä. Kuuntelun harjoittelua ja kieliopin kertaamista ei unohdeta tälläkään kurssilla, koskaosa opiskelijoista valmistautuu saksan kielen ylioppilaskirjoituskokeeseen. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.8.9 Tiede ja tekniikka (SAB39) Tavoitteet ja keskeiset sisällötLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuisettekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.8.10 Luonto ja kestävä kehitys (SAB310)Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaanarvosanoilla 4-10.

9.9 B3 Ranska

9.9.1 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssikuvausKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioitakeskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla


73

opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaanpuheviestintää.

TavoitteetTavoitteena on opiskella noin puolet peruskoulun ranskankielen kurssista, joka vastaa noin 8.luokan oppimäärää. Johdatetaan opiskelija ymmärtämään ranskan kielen olemusta.

Keskeiset sisällötOpitaan· esittäytymään ja käyttämään kohteliaita tervehdysmuotoja.· kertomaan mieltymyksistä ja harrastuksista.· asioimaan kahvilassa.· kertomaan omasta voinnista ja kysymään puhekumppanin vointia.· kertomaan kellonajat.· ilmaisemaan mielipide.

RakenteetOpitaan perusrakenteita kuten· artikkelit.· adjektiivin paikka ja taipuminen substantiivin kanssa.· lukusanat 1-70.· säännöllisten I-konjugaation verbien taivutus preesensissä.· muutaman keskeisen epäsäännöllisen verbin taivutus preesensissä.· kysymyslauseita.· kieltoilmaisuja.· possessiivipronominien adjektiiviset muodot.· demonstratiivipronominien adjektiiviset muodot.· il y a-rakenne.· lähifutuuri

MenetelmätTehdään aluksi paljon opettajajohtoisia suullisia kysymys-, vastausharjoituksia ja sittemminpariharjoituksia puhevalmiuksien saamiseksi. Tehdään lisäksi kirjallisia harjoitustehtäviäoikeinkirjoituksen hallitsemiseksi.

ArviointiKurssista on numeroarviointi. Koska kurssilla edetään melko nopeasti, pidetään kirjallinenpienimuotoinen koe, jolla testataan opittuja kieliopillisia aineksia ja sanoja.

9.9.2 Näin asiat hoituvatKurssikuvausKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssillaharjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne- majoitus- ja ateriapalveluja. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Tavoitteet


74

Tavoitteena on saada valmiudet jatkaa ranskan opiskelua lukion B2-kielen 1. kurssin opiskelijoittenkanssa. Opiskellaan puolet peruskoulun oppimäärästä, joka vastaa 9. luokan vastaavia tietoja.

Keskeiset sisällötPääpaino on puheen ja peruskielioppiaineksen hallinnassa. Pienimuotoisissa teksteissä käsitellään· matkustamista ja turistina olemista.· eri kulkuneuvoilla liikkumista.· syömistä ja ruoan tilaamista ”ulkona”.· urheiluharrastuksia.· ostosten tekemistä ja rahan käyttöä.· mielipiteen ilmaisemista.· säätä.· Ranskan kulttuuria historian ja taiteen valossa.· Pariisin nähtävyyksiä.

RakenteetOpetellaan· apuverbin ja infinitiivin käyttö.· lisää keskeisiä epäsäännöllisiä verbejä.· II ja III konjugaation säännölliset verbit preesensissä.· yhdistetty perfekti (=passé composé).· refleksiiviverbit preesensissä.· partitiiviartikkeli.· kieltolauseet.· lukusanat 70-100 sekä järjestyslukuja.· persoonapronominin objekti ja adverbiaali alustavasti.

MenetelmätPääpaino on suullisessa harjoittelussa eri tavoin. Kielioppia opetellaan suullisin keinoin jaopettajajohtoisesti esimerkkilauseitten perusteella.

ArviointiNumeroarviointi. Pidetään kirjallinen koe sanaston ja perusrakenteitten testaamiseksi. Arvioinnissaotetaan myös huomioon tuntiaktiivisuus ja suullinen taito.

9.10 B3 Espanja

9.10.1 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssikuvausKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioitakeskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssillaopitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaanpuheviestintää.

Tavoitteet


75

Tavoitteena on johdattaa opiskelija espanjankieliseen maailmaan ja saada hänet ymmärtämäänkielen olemus. Suomalaiselle espanjan ääntämyksen ollessa suhteellisen vaivatonta, opiskelijapystyy jo ensimmäisessä kurssissa harjoittamaan kunnolla suullista taitoa.

Keskeiset sisällötOpitaan· tervehdykset ja osataan käyttää kohteliaisuusmuotoja ja onnitteluja.· kertomaan ammatti, kansallisuus ja kotipaikka.· kertomaan mieltymyksistä.· asioimaan kahvilassa.· kuvailemaan henkilöitä ja asioita.· kertomaan oma vointi ja tiedustelemaan vastapuolen vointia.

RakenteetOpiskellaan· artikkelit.· substantiivien ja adjektiivien luku ja suku sekä adjektiivin paikka ja taipuminen· substantiivin mukaan.· lukusanat 1-100.· lähinnä –ar-verbien taivutus preesensissä.· keskeisten epäsäännöllisten verbien taivutus preesensissä.· kysymyssanat.· kieltosanoja ja pronomineja.· gustar, querer ja preferir + infinitiivi.· hay-rakenne.

MenetelmätTehdään paljon opettajajohtoisia suullisia kysymys-, vastausharjoituksia ja siinä ohessapariharjoituksia puhevalmiuksien saamiseksi. Tehdään lisäksi kirjallisia harjoitustehtäviäoikeinkirjoituksen hallitsemiseksi.

ArviointiKurssista on numeroarviointi. Koska kurssilla edetään melko nopeasti, pidetään kirjallinen koe,jolla testataan sanoja ja opitut kieliopilliset ainekset.

9.10.2 Näin asiat hoituvatKurssikuvausKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssillaharjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla jakäytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne- majoitus- ja ateriapalveluja. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

TavoitteetTavoitteena on kohentaa erityisesti suullista kielitaitoa pienin tilanneharjoituksin. Pyritäänaktivoimaan verbien persoonataivutuksia lauseitten yhteydessä, niin että ne automatisoituisivat.

Keskeiset sisällötOpitaan kertomaan vapaasti


76

· omista mieltymyksistä.· aamiaisesta ja vertaamaan suomalaisia ja espanjalaisia aamiaistottumuksia.· suvusta ja perheestä.· koulunkäynnistä ja kouluaineista.· kellonajat.· sääilmaisut.

RakenteetKurssi keskittyy suurelta osin verbien hallintaan. Opetellaan· gustar-verbin käyttö ja persoonapronominin datiivi.· säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesenstaivutukset· hay, ser, estar ja tener que-verbien aktivointi.· possessiivipronominien adjektiiviset muodot.· apuverbi + infinitiivirakenne.

MenetelmätTehdään paljon suullisia harjoituksia ja pieniä käännöslauseita. Perehdytään myös huolella yhävaikeutuvien läksykappaleitten kunnolliseen ymmärtämiseen.

ArviointiNumeroarviointi. Kurssikokeessa arvioidaan rakenteita ja oikeinkirjoitusta. Edellytetään kurssillakäyntiä ja se suoritetaan 1. kurssin jälkeen.

9.10.3 Vapaa-aika ja harrastuksetKurssikuvausAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemista.

TavoitteetLaajennetaan sanavarastoa, jotta puhumiseen saataisiin lisää ulottuvuutta. Tehdään myös entistäenemmän kuullun ymmärtämistehtäviä ja perehdytään jo melko vaativiin espanjalle ominaisiinkieliaineksiin.

Keskeiset sisällötOpitaan· vastaamaan spontaanisti erilaisiin kysymyksiin ja itse muodostamaan niitä.· sanomaan suuria lukuja: puhelinnumeroita, vuosilukuja, asukasmääriä ja mittoja.· käyttämään sujuvasti prepositioita ja genetiiviä.· kertomaan harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta.· kuvailemaan henkilöitten mielentilaa.· kertomaan mitä parhaillaan tapahtuu

RakenteetOpetellaan· edelleen kaikkien olla-verbien käyttöä.· kaikki lukusanat ja järjestysluvut 1-10.


77

· henkilöobjektin a-prepositio.· akkusatiivi- ja datiivipronominit ja niiden käyttö ja paikka lauseessa.· estar + gerundi.· muy- ja mucho-sanojen ero.· subjunktiivin muodostus.· myönteinen ja kielteinen käsky.

MenetelmätErityisesti kysymyslauseita ja gerundia opetellaan suullisin keinoin, mutta myös vaativaaakkusatiivi- ja datiivipronominien käyttöä opetellaan alustavasti suullisesti. Asia käsitellään myösopettajajohtoisesti kielioppituntina.

ArviointiPidetään kieliopin rakenteisiin pohjautuva kurssikoe, johon liittyy pienimuotoinen kirjoitelmanuorten elämään liittyvästä aiheesta. Kurssin voi suorittaa 4. kurssin jälkeen, mikäli opiskelijalla onsiihen edellytykset.

9.10.4 Meillä ja muuallaKurssikuvausKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä japuhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanyksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

TavoitteetOpitaan suullista kielitaitoa edelleen erilaisin dialogein. Puheen ymmärtämistä kehitetäänkappaleisiin liittyvin kuullunymmärtämisharjoituksin. Myös laaditaan kappaleisiin läheisestiliittyviä pieniä kirjoitusharjoituksia lomanvietosta ja nähtävyyksistä ym. Sanastoa kartutetaanmahdollisuuksien mukaan.

Keskeiset sisällötOpitaan sanastoa· vaatteista lomalla ja koulussa.· lomailusta arkipäivän tilanteissa.· Espanjan turismiin läheisesti liittyvistä toiminnoista kuten nähtävyyksiin tutustumista,

kaupoilla, postissa, pankissa, turistitoimistossa käynnistä ym.· ruoasta, ruoan tilaamisesta ravintoloissa ja espanjalaisista ruokalistoista.· tutustumalla tiettyihin Espanjan kaupunkeihin ja nähtävyyksiin.

RakenteetOpiskellaan· kerraten käskymuodot myönteisinä ja kielteisinä.· akkusatiivi- ja datiivipronominien keskinäinen asema samassa lauseessa.· em. pronominit käskyssä.· paljoussanat pääsanan yhteydessä.· vertailu.· refleksiivipassiivi.· indefiniittipronomineja.


78

MenetelmätKeskitytään pronominien hallintaan, mikä vaatii paljon kirjallista harjoittelua. Vertailumuotojenharjoittelussa voidaan käyttää paljon suullisia tehtäviä.

ArviointiKurssi arvioidaan kurssikokeen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Kurssin voi suorittaa ennenkurssia 3, mikäli opiskelija on tutustunut etukäteen pronominiakkusatiiviin ja -datiiviin.

9.10.5 Ennen ja nytKurssikuvaus

Kurssilla tarkastellaan elämää enne ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaanperusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

TavoitteetOpetellaan· kertomaan asioita menneessä aikamuodossa.· kuvailemaan lapsuutta tai muuta mennyttä tapahtumaa.

Harjoitellaan edelleen puheviestintää, mutta lisäksi siirrytään vähitellen suullisesta viestinnästäpienimuotoiseen kirjoittamiseen.

Keskeiset sisällötAiheina ovat· terveys ja hyvinvointi.· aamu- ja iltatoimet.· retket ja matkustaminen elämyksineen.· henkilöitten kuvailu menneessä aikamuodossa.· muistoja lapsuuden tai isovanhempien ajoilta.· Espanjan historian henkilöitä.

RakenteetOpitaan· menneistä aikamuodoista yksinkertainen perfekti ja imperfekti.· tärkeimpien epäsäännöllisten verbien yksinkertaisen perfektin taivutukset.· yksinkertaisen perfektin ja imperfektin välinen käyttöero.· kaksoisdatiivin käyttö.

MenetelmätKäytetään pikku-uutisia ja kuvasarjoja apuna harjoitellessa menneitä aikamuotoja. tehdäänkäännösharjoituksia ja kirjoitetaan pienimuotoisia tekstejä.

ArviointiKurssin arvioinnissa painottuu kirjallinen kielitaito, johon kuuluvat rakenteitten ja helpohkonluetun ymmärtämisen hallinta. Kurssin saa suorittaa aikaisintaan 4. kurssin jälkeen.


79

9.10.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssikuvausKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista jakirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

TavoitteetKurssi liittyy läheisesti edelliseen kurssiin tavoitteiden osalta. Menneen ajan ohella kohdataanmyös tulevaisuus, josta opetellaan kertomaan.

Keskeiset sisällötSisältönä ovat· ensimmäinen työpaikka.· tulevaisuus koulun jälkeen.· tulevaisuuden suunnitelmat.· itsetuntemus ja horoskoopit· elämysmatkailu.· ehdolliset suunnitelmat· opiskelijavaihto-ohjelmat.· kiitoskirjeet.

Rakenteet· sekä säännöllisten että epäsäännöllisten verbien yhdistetty perfekti.· päätteellinen futuuri.· relatiivipronominit· indikatiivin ja subjunktiivin käyttö lauseessa.· subjunktiivin imperfektin muodostus.· konditionaalin muodostus.· jos-lauseet.

MenetelmätTehdään lähinnä kirjallisia muunnos-, täydennys- ja käännösharjoituksia verbiopin laajuuden takia.

ArviointiKurssin arviointi on edellisen kurssin kaltainen. Kaikki osa-alueet otetaan huomioon lopullisessaarvioinnissa, minkä tähden kirjallinen pienimuotoinen tuottaminen ja luetun ymmärtäminen alkavatsaada oman painotuksensa. Kurssi on suoritettava 5. kurssin jälkeen.

9.10.7 KulttuuriKurssikuvausKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.

TavoitteetKeskitytään vaativamman asiakielisen tekstin ymmärtämiseen ja aikaisemmin opittujen rakenteittenkertaamiseen ja harjoitteluun.

Keskeiset sisällöt


80

Tutustutaan· kaupunkikulttuuriin.· teatteriin ja tanssiin ja elokuviin.· kirjallisuuteen, runouteen.· urheiluun.· edellä mainittujen alojen tärkeimpiin edustajiin.

Rakenteet· gerundin käyttö koko laajuudessaan.· eräiden tärkeiden verbien erityiskäyttö.· infinitiivin prepositiot.· passiivit.

MenetelmätKeskitytään aikaisemmin opittujen ja uusien rakenteitten kirjalliseen harjoitteluun.

ArviointiArviointi kuten edellisissä kursseissa. Kurssikoe pohjautuu kurssin aikana opiskeltuihin asioihin,mutta kokeeseen liittyy myös päättökokeessa esiintyviä osa-alueita. Kurssin voi suorittaa kurssin 8kanssa vaihtoehtoisessa järjestyksessä mikäli taidot sallivat.

9.10.8 Yhteinen maapallommeKurssikuvausLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekämaapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimistasuullisesti ja kirjallisesti.

TavoitteetTavoitteena on kehittää kirjoittamisen taitoja sekä tekstin ja puheen ymmärtämistä.

Keskeiset sisällötKerrotaan ja saadaan tietoja· Suomesta ja Espanjan luonnosta.· kaupunkien saasteista ja luonnon pilaantumisesta.· maalaiselämästä.· mediasta, etenkin lehdistön vaikutuksesta.· baskeista.

RakenteetKurssi keskittyy kertaukseen ja yleisrakenteitten harjoitteluun. Opitaan· possessiivipronominien itsenäiset muodot.Kerrataan mm.· subjunktiivin käyttö.· eri aikamuodot.· prepositioitten käyttö.· relatiivipronominit.


81

· ser- ja estar-verbien käyttö.

MenetelmätTehdään erityisesti yleisrakenneharjoituksia kirjallisesti. Kurssin on tarkoitus olla monipuolinen jatarkoituksena on harjoittaa kielen kaikkia osa-alueita.

ArviointiKurssiarviointi kuten edellä. Kurssi perustuu hiukan voimakkaammin päättökokeen luontoisenkurssikokeen suorittamiseen. Kurssin voi suorittaa ennen 7. kurssia.

9.11 B3 Italia

9.11.1 Italia 1Kurssilla tutustutaan italian kielen alkeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään käytännön kielitaidonhankkimiseen esimerkiksi Italiaan suuntautuvaa lomamatkaa silmällä pitäen (kaupassa, hotellissa,ravintolassa asioiminen jne.). Italialaisella tapakulttuuriin tutustumisella on kurssilla keskeinenosuus. Opetusmateriaalina kurssilla käytetään oppikirjan lisäksi runsaasti italiankielistä musiikkiaja audiovisuaalista opetusmateriaalia. Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla kurssin aikanasuoritettujen välitestien ja loppukokeen perusteella.

9.11.2 Italia 2Kurssilla jatketaan italian kielen alkeisiin tutustumista. Tavoitteena on auttavan suullisenkielitaidon hankkimisen lisäksi luoda vahvat perusteet mahdolliselle myöhemmälle italian kielenopiskelulle (esimerkiksi lukion jälkeisessä koulutuksessa). Suullisen ilmaisun kehittämiseenkiinnitetään kurssilla erityistä huomiota. Kieliaineksen lisäksi kurssilla perehdytään alustavastiItalian historiaan ja maan runsaaseen kulttuuriantiin. Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla kurssinaikana suoritettujen välitestien ja loppukokeen perusteella.

9.12 Matematiikka, yleistäMatematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaamatemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelijamatemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaakäyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmienratkaisemisen taitoja.

Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemäänhavaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisestiopiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinkane liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.

Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteentulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassahänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessienkehittämistä.

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseenja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.


82

ArviointiMatematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukeaopiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekäopettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomiolaskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseenperustelemiseen. Arviointi perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, opiskelijoidentuotoksien laatuun sekä jokaisen kurssin lopussa pidettävään kurssikokeeseen. Lisäksi voidaanottaa huomioon opiskelijan oma itsearviointi. Pitkän matematiikan kursseista 14, 16, 18, 19 ja 20annetaan hyväksymismerkintä, kaikista muista kursseista annetaan numeroarvosana.

MenetelmätPääasiallisena opetusmenetelmänä käytetään opettajan luennointia jolloin teorian ymmärtämiseksikäytetään runsaasti malliesimerkkejä. Lisäksi opiskelijat laskevat sekä yksin että ryhmissä.. Kurssinsuorittamiseksi on kotitehtäviä laskettava vähintään kunkin kurssin alussa ilmoitettava määrä.Muutamilla kursseilla tehdään harjoitustyö.

SuoritusjärjestysPakolliset kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Syventävä kurssi MA12suoritetaan kurssin MA09 jälkeen ja MA13 MA10:n jälkeen. Kurssi MA11 voidaan suorittaa joMA06:n jälkeen. Soveltavista kursseista kurssi MA14 suoritetaan samaan aikaan MA01:n kanssa,kurssi MA18, kun MA01 on suoritettu ja MA19, kun MA05 on suoritettu. Kurssi MA16 voidaansuorittaa, kun MA06 on suoritettu. Kurssi MA17 suoritetaan, kun MA06 on suoritettu. KurssiMA15 suositellaan suoritettavaksi viimeisenä ennen ylioppilaskirjoituksia.

Oppimäärän vaihtaminenMatematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen luetaan hyväksi seuraavat vastaavuudet:MA01 → MAB1, MA03 → MAB2, MA06 → MAB5, MA07 → MAB4, MA08 → MAB3 jaMA09 → MAB8. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssinarvosanaa uudelleen arvioitaessa.

9.13 Matematiikan pitkä oppimääräMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattisetvalmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikanopinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppiaymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Opetuksen tavoitteetMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin

kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa· rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen

arviointiin· ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon

esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppiiarvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

· oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena· kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan


83

· harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia,tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttäja tulosten yleistettävyyttä.

· harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioita

· osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä jatietolähteitä.

MenetelmätMatematiikan opetusmenetelmät on esitetty matematiikan yleisessä osiossa. Tämän lisäksiopiskelijoita perehdytetään graafisensymbolisen laskimen käyttöön.

Pakolliset kurssit

9.13.1 Funktiot ja yhtälöt (MA01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan· syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään· tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä· syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita· oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt potenssifunktio· potenssiyhtälön ratkaiseminen· juuret ja murtopotenssi· eksponenttifunktio

9.13.2 Polynomifunktiot (MA02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita· oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää· oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman

polynomien jakolaskua· oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt· polynomien tulo ja binomikaavat· polynomifunktio· toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä· toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen· toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin· polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

9.13.3 Geometria (MA03)Tavoitteet


84

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että

kolmiulotteisissa tilanteissa· harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

· ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia,yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.

Keskeiset sisällöt· kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus· sini- ja kosinilause· ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria· kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

9.13.4 Analyyttinen geometria (MA04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten

käsitteiden välille· ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria,

ympyröitä ja paraabeleja· syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä

ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |· vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.

Keskeiset sisällöt· pistejoukon yhtälö· suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt· itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen· yhtälöryhmän ratkaiseminen· pisteen etäisyys suorasta

9.13.5 Vektorit (MA05)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin· oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla· tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden

avulla.

Keskeiset sisällöt· vektoreiden perusominaisuudet· vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla· koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo· suorat ja tasot avaruudessa


85

9.13.6 Todennäköisyys ja tilastot (MA06)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja

tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja· perehtyy kombinatorisiin menetelmiin· perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin· ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman

odotusarvon ja soveltamaan sitä· perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

normaalijakaumaa.

Keskeiset sisällöt· diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma· jakauman tunnusluvut· klassinen ja tilastollinen todennäköisyys· kombinatoriikka· todennäköisyyksien laskusäännöt· diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma· diskreetin jakauman odotusarvo· normaalijakauma

9.13.7 Derivaatta (MA07)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä· omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta· määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat· osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot· osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien

yhteydessä.

Keskeiset sisällöt rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö· funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta· polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen· polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

9.13.8 Juuri- ja logaritmifunktiot (MA08)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä

yhtälöitä· tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla


86

· oppii yhdistetyn funktion derivoimisen· tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

Keskeiset sisällöt· juurifunktiot ja -yhtälöt· eksponenttifunktiot ja -yhtälöt· logaritmifunktiot ja -yhtälöt· yhdistetyn funktion derivaatta· käänteisfunktio· juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9.13.9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MA09)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla· oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x)

= sin g(x)· osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x· tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla· ymmärtää lukujonon käsitteen· oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avullaosaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujensummien avulla.

Keskeiset sisällötsuunnattu kulma ja radiaani· trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen· trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen· trigonometristen funktioiden derivaatat· lukujono· rekursiivinen lukujono· aritmeettinen jono ja summageometrinen jono ja summa

9.13.10 Integraalilaskenta (MA10)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden

integraalifunktioita· ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan· oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla· perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

Keskeiset sisällöt· integraalifunktio· alkeisfunktioiden integraalifunktiot


87

· määrätty integraali· pinta-alan ja tilavuuden laskeminen


9.13.11 Lukuteoria ja logiikka (MA11)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla,· ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita,· oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista,· oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin,· osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla,· osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.

Keskeiset sisällöt· lauseen formalisoiminen· lauseen totuusarvot· avoin lause· kvanttorit· suora, käänteinen ja ristiriitatodistus· kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö· Eukleideen algoritmi· alkuluvut· aritmetiikan peruslause· kokonaislukujen kongruenssi

9.13.12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MA12)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla

likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa,· ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti,· oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät,· oppii algoritmista ajattelua· harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä· oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.

Keskeiset sisällöt· absoluuttinen ja suhteellinen virhe· Newtonin menetelmä ja iterointi· polynomien jakoalgoritmi· polynomien jakoyhtälö· muutosnopeus ja pinta-ala


88

9.13.13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MA13)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan,· täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien

todennäköisyysjakaumien tutkimiseen· tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

Keskeiset sisällöt· funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen· jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia· funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä· epäoleelliset integraalit

Soveltavat kurssit

9.13.14 Peruskoulun matematiikan kertauskurssi (MA14)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää matemaattisten taitojen pohjaa lukio-opintojen tehostamiseksi.

Keskeiset sisällöt kerrataan peruskoulun matematiikan keskeisiä sisältöjä.

9.13.15 Pitkän matematiikan kertauskurssi (MA15)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien 1-10 keskeiset sisällöt.· Kurssia suositellaan erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssikokeena on

valtakunnallinen matematiikan preliminäärikoe.

9.13.16 Syventävä geometrian kurssi (MA16)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista avaruutta käytännön läheisten

harjoitustehtävien avulla.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla ratkaistaan käytännön geometrian tehtäviä käyttäen ongelmakeskeistä

lähestymistapaa.· Kurssilla lasketaan myös vanhojen ylioppilaskirjoitusten geometrian tehtäviä.


89

9.13.17 Talousmatematiikka (MA17)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä· saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun· saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

9.13.18 GraafisenSymbolisen laskimen käyttökurssi 1 (MA18)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa käyttää graafistasymbolista laskinta omatoimisesti muilla matematiikan kursseilla.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla perehdytään graafisensymbolisen laskimen valikoihintoimintoihin ja opitaan

käyttämään niitä.· Kurssilla suoritetaan peruslaskuja graafisellalasketaan monipuolisesti eri matematiikan osa-

alueisiin liittyviä tehtäviä laskimella.

9.13.19 GraafisenSymbolisen laskimen käyttökurssi 2 (MA19)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· hallitsee graafisensymbolisen laskimen käytön,· osaa soveltaa oppimiaan tietoja muilla matematiikan kursseilla.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla perehdytään käyttämään graafistasymbolista laskinta mm. tilastollisissa toiminnoissa,

derivoinnissa, integroinnissa sekä vektoreiden ja yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

9.13.20 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen starttikurssi (MA20)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija aloittaa pitkäjänteisen ylioppilaskirjoituksiinvalmentautumisen.

Keskeiset sisällöt· Kurssin aikana lasketaan ylioppilastehtäviä ja samalla harjoitellaan ylioppilastehtäviin

vastaamista.

9.14 Matematiikan lyhyt oppimääräMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä jaymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.


90

Opetuksen tavoitteetMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä· saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan

omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksiväänoppimiseen

· hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille

· sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää jamallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

· saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta· harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa

informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta· tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä· oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.

ArviointiArviointi perustuu kunkin kurssin lopussa olevaan kirjalliseen kokeeseen, opintojen edistymisenjatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin, myös opiskelijan oma itsearviointivoidaan ottaa huomioon. Kurssit arvostellaan numeroarvosanoin.

MenetelmätLyhyen matematiikan opetuksessa pyritään saamaan aikaan myönteinen ja opiskelijoita aktivoivaoppimisympäristö. Opetuksessa tuetaan kokeilevaa, tutkivaa ja keksivää oppimista, vaihdellaantyötapoja sekä käytetään opiskelussa monipuolisesti hyväksi laskimia, mahdollisesti myöstietokoneita.

Lyhyen matematiikan pakollisten kurssien suoritusjärjestys suositellaan suoritettavaksinumerojärjestyksessä. Syventävät kurssit talousmatematiikka (MAB7) ja matemaattisia malleja III(MAB8) suositellaan suoritettaviksi vasta matemaattinen analyysi kurssin jälkeen.

Oppilas voi suorittaa myös pitkän matematiikan kursseja, jotka voidaan hyväksyä lyhyenmatematiikan korvaaviksi kursseiksi seuraavan taulukon mukaisesti. Mikäli pitkän matematiikankurssi ei korvaa lyhyen matematiikan kurssia, se voidaan hyväksyä oppilaalle syventäväksimatematiikan kurssiksi.

Pakollisten ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuus:

Vastaava pitkän matematiikan kurssi, jolla voi korvata lyhyen kurssin

MAA1 ja MAA14 Funktiot ja yhtälöt + MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Matemaattiset apuneuvot

MAA2 Polynomifunktiot MAB1 Lausekkeet ja yhtälötMAA3 Geometria MAB2 GeometriaMAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB3 Matemaattisia malleja IMAA7 Derivaatta MAB4 Matemaattinen analyysiMAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAB5 Tilastot ja todennäköisyysMAA9 Trigonometriset funktiot ja MAB6 Matemaattisia malleja II

lukujonot


91

Pakolliset kurssit

9.14.1 Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii

luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä· ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion

käsitteet· vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.

Keskeiset sisällöt· suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus· ongelmien muotoileminen yhtälöiksi· yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen· ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen· toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

9.14.2 Geometria (MAB2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista

ominaisuuksista· vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan· osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

Keskeiset sisällöt· kuvioiden yhdenmuotoisuus· suorakulmaisen kolmion trigonometria· Pythagoraan lause· kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen· geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

9.14.3 Matemaattisia malleja I (MAB3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä

matemaattisilla malleilla· tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.

Keskeiset sisällöt· lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen· potenssiyhtälön ratkaiseminen· eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla


92

9.14.4 Matemaattinen analyysi (MAB4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin· ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana· osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla· oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.

Keskeiset sisällöt· polynomifunktion derivaatta· polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen· polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen· graafisia ja numeerisia menetelmiä

9.14.5 Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja· tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä· perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

Keskeiset sisällöt· jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen· normaalijakauma ja jakauman normittaminen· kombinatoriikkaa· todennäköisyyden käsite· todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

9.14.6 Matemaattisia malleja II (MAB6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan· osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä· ymmärtää lukujonon käsitteen· ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.

Keskeiset sisällöt· kahden muuttujan lineaariset yhtälöt· lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen· kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen· lineaarinen optimointi· lukujono· aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa



93

9.14.7 Talousmatematiikka (MAB7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä· saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun· saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

9.14.8 Matemaattisia malleja III (MAB8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta· saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt· trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla· radiaani· tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen· muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina· vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet· koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo· kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

9.14.9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien 1-6 keskeiset sisällöt.· Kurssia suositellaan erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssikokeena on

valtakunnallinen matematiikan preliminäärikoe.

9.14.10 Lyhyen matematiikan tukikurssi (MAB12)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää matemaattisia taitojaan matematiikan opintojensa tueksi.· oppii ratkaisemaan itsenäisesti matemaattisia ongelmia.

Keskeiset sisällöt· Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien keskeisiä sisältöjä.


94

· Opiskelija tekee itsenäisesti matematiikan pakollisten kurssien tehtäviä.

Arviointi ja kurssin laajuus· Kurssista saa suoritusmerkinnän käytyjen oppituntien mukaan.

9.15 Biologia

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaistahavainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviätiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoaelollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteenja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä.Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksiaedistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittääopiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijanluonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.

Opetuksen tavoitteetBiologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· hallitsee biologian keskeiset käsitteet· tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot

molekyylitasolta biosfääriin· oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen

erilaisiin ympäristöihin· ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä· perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti

eri lähteistä saamaansa biologista tietoa· osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia· tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia· tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet· ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että

ihmiskunnan kannalta· tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien

tulevaisuudesta.

MenetelmätBiologian kursseilla toteutettavat työtavat sisältävät luento-opetusta, itsenäistä työskentelyä, pari- jaryhmätöitä sekä opetuskeskusteluja. Kursseilla pyritään kulloistenkin mahdollisuuksien mukaantekemään myös kokeellisia töitä ja demonstraatioita sekä vierailuja kurssien aihepiireihin liittyvissäkohteissa. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan kursseihin liittyviä ajankohtaisia uutisia.Kursseilla hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa.

ArviointiBiologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekäsoveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksiensekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen


95

sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijanluonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitäbiologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eriosa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.

SuoritusjärjestysPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja syventävät kurssit pakollistenkurssienjälkeen. BI3 suositellaan käytäväksi jo ensimmäisen vuoden keväällä, BI1 jälkeen. BI6suositellaan käytäväksi BI4 jälkeen. BI7 on tarkoitettu suoritettavaksi ennen reaalikoetta.

Pakolliset kurssit

9.15.1 Eliömaailma (BI01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan· ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa· ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen· tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle· osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä· tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

Keskeiset sisällötBiologia tieteenä· elämän ominaisuudet ja perusedellytykset· biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmätLuonnon monimuotoisuuden ilmeneminen· ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus· eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä· geneettinen monimuotoisuusEvoluutio – elämän kehittyminen· elämän syntyvaiheet· lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat· lajien syntyminen ja häviäminen· nykyinen eliökuntaMiten luonto toimii?· elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus· ekosysteemien rakenne ja toiminta· populaatioiden ominaisuudet· lajien väliset suhteet· eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arviointi perustuu koesuoritukseen sekä osallistumiseenopetukseen oppitunneilla ja erilaisiin oppilastöihin.

9.15.2 Solu ja perinnöllisyys (BI02)Tavoitteet


96

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden

rakenteita· ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden· osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan· hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen· tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta

toiselle· tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa· osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet· tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.

Keskeiset sisällöt· Solu elämän perusyksikkönä· miten soluja tutkitaan· erilaisia soluja· solun rakenne ja toiminta

Solun energiatalous· energian sitominen· energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen· DNA:n rakenne ja toiminta· proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen· mitoosi ja sen merkitys· solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet· geenit ja alleelit· sukusolut ja niiden synty meioosissa· periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arviointi perustuu koesuoritukseen sekä osallistumiseenoppitunneilla ja erilaisiin oppilastöihin.


9.15.3 Ympäristöekologia (BI03)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon· ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle· hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä


97

· tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisenmuokkaamiin ekosysteemeihin

· tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaistasyntyneitä ongelmia

· osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset· kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän

kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällötEkologinen tutkimus· ekologisten peruskäsitteiden syventäminen· ekologisen tutkimuksen tehtävä· ympäristön laadun indikaattorit· oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys· biodiversiteetti luonnonvarana· eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu· biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet· aineiden kiertoon liittyvät ongelmat· paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus· pohjoiset metsät· suot· järvet ja virtavedet· Itämeri

Kestävä tulevaisuus· ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat· rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia· ekologisesti kestävä tuotanto· ympäristötekniikan mahdollisuudet

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa huomioidaan kurssin teoriaosuuden hallinta sekäopettajan ohjaama itsenäisesti toteutettu tutkimus.

9.15.4 Ihmisen biologia (BI04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja

toimintaperiaatteet· ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten

tekijöiden vaikutuksia niihin· ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen

ohjaajana


98

· ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisenyhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

· pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaanja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

· ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisenterveyteen

· pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alanuutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Keskeiset sisällötIhmisen solujen ja kudosten erityispiirteet· solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys· solujen vanheneminen ja kuolema· syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys· ruoansulatus ja ravitsemus· hengityselimistö ja hengityksen säätely· veri ja verenkierto· erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino· tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely· umpirauhaset ja hormonit· hermosto ja aistit· lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen· sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus· hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys· ihmisen evoluutio ja ihminen lajina· perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit· elimistön puolustusjärjestelmät· ihminen ja mikrobit· myrkylliset aineet ja mutageenit

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10.Arvioinnissa otetaan huomioon koesuorituksen lisäksi osallistuminen tuntiopetukseen sekä erilaisetoppilastyöt tai opinnäytteet.

9.15.5 Bioteknologia (BI05)Tavoitteet


99

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta· ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa· hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja

lisääntymisen periaatteet· tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn· tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja

hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet· tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa· pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä

ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

Keskeiset sisällötSolun hienorakenne ja solujen välinen viestintäSolut proteiinien valmistajina· DNA:n, geenien ja genomien rakenne· entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta· geenin toiminta ja sen säätely· mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet· geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus· geenitutkimus lääketieteessä· geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys· bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen· bakteerien viljely ja käsittely· mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessaKasvien ja eläinten jalostusGeenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon koesuoritus sekä osallistuminentuntiopetukseen ja erilaiset oppilastyöt.

Soveltavat kurssit

9.15.6 Laborointi (BI06)TavoitteetOpiskelija oppii soveltamaan aiempien biologian kurssien sisältöä erilaisten kokeellisten töidenavulla. Opiskelija oppii itsenäiseen työskentelyyn laboratoriossa sekä noudattamaan kirjallisiatyöskentelyohjeita ja laatimaan kirjallisia työselostuksia.Sisältö ja menetelmät


100

Kurssilla tehdään monipuolisesti erilaisia biologian laborointeja, esim. mikroskopointia, DNA-töitä, sisäelinten ja eri eläinten anatomisia preparointeja, mikrobikasvatusta yms. Käytännön töidenavulla on tarkoitus kerrata aiempien kurssien sisältöjä ja syventää biologista tietämystä.Mahdollisuuksien mukaan kurssilla suoritetaan vierailu biologiseen tutkimusyksikköön.ArviointiKurssin arviointi perustuu laboratoriotyöskentelytaitoihin (itsenäisyys, kyky noudattaa ja tulkitakirjallista ohjeistusta), kurssitöistä laadittaviin työselostuksiin sekä kurssikokeeseen. Kurssiarvioidaan suoritusmerkinnällä.

9.15.7 Biologian kertauskurssi (BI07)TavoitteetOppilas kykenee hahmottamaan pakollisten kurssien aihepiirienkeskeisimmät ilmiöt ja niiden välisiä kytkentöjä.Tavoitteena valmentaa oppilasta vastaamaan laajoihin reaalikokeentehtäviin.

SisällötPakollisten kurssien aihepiirit valikoiden ja oppilaiden toivomuksethuomioiden.

MenetelmätTyötavoissa huomioidaan erityisesti erilaisten kysymystyyppien vastaustekniikan hallinta.

ArviointiArvioinnissa otetaan huomioon koesuoritus sekä osallistuminen tuntiopetukseen ja erilaisetoppilastyöt. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

9.16 MaantiedeMaantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmienrakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon jaihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset jayhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksiaympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujenetsimiseen.

Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisiaja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, ettäopiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttaviatekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassatapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opetuksen tavoitteetMaantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja,

kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisestitietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

· ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessäajattelussa


101

· osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteitasekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

· osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

· ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaistataloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

· tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta· tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman

ympäristönsä kehitykseen· osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta

toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

MenetelmätKursseilla toteutettavat työtavat sisältävät luento-opetusta, pari- ja ryhmätöitä jaopetuskeskusteluja. Myös kartografiset menetelmät ja karttatulkinnat ovat merkittävä osa opiskelua.Kursseilla pyritään käyttämään mahdollisimman paljon eri tiedotusvälineiden tarjoamaa,ajankohtaista materiaalia. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan eri uutismedioita jakeskustelemaan kriittisesti kursseihin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kursseilla hyödynnetääntieto- ja viestintätekniikkaa.

ArviointiMaantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen.Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä jakannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taitotulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa.Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kutenkartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

SuoritusjärjestysPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit suoritetaan pakollistenjälkeen.

Pakolliset kurssit

9.16.1 Sininen planeetta (GE01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä· ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt· osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan· ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä· ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla· osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että

maailmanlaajuisesti.

Keskeiset sisällötMaantieteellinen ajattelu· Mitä on maantiede?


102

· maantiede luonnontieteenä· maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku· maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne· aurinkokunnan synty ja perusrakenne· Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla· Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä· ilmakehän rakenne ja merkitys· tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä· veden kiertokulku luonnossa· sateiden synty ja jakautuminen· Sää ja ilmasto· sää ja sen ennustaminen· lämpö- ja ilmastovyöhykkeet· ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot· Maan rakenne· endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet· kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus· ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeilläLuonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon koesuorituksen lisäksiosallistuminen tuntiopetukseen sekä erilaiset oppilastyöt, harjoitustyöt ja esitykset.

9.16.2 Yhteinen maailma (GE02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä

ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen· tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä· osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä

kaupungistumisen syitä ja seurauksia· osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen

toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksenmerkityksen

· tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja· tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot


103

· osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävääkehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Keskeiset sisällötKulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät· lähestymistavat ja näkökulmat· maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat· paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus· väestönkehitys ja väestönkasvu· asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen· kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat· luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö· ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous· maatalouden muodot· metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia· raaka-aineet ja energialähteet· teollisuuden sijainti· kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus· liikennejärjestelmät· matkailu ja sen merkitys eri alueilla· maailmankauppa· alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne· ytimet ja periferiat· maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa· keskukset ja vaikutusalueet· kulttuurimaisemien tulkinta karttojen kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys· aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet· kehittyneisyyserot eri aluetasoilla· kansainvälinen yhteistyö· globalisaatio

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa otetaan koesuorituksen lisäksi huomioonosallistuminen tuntiopetukseen sekä erilaiset oppilastyöt, harjoitukset ja esitykset.


104


9.16.3 Riskien maailma (GE03)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen

liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta· tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden

riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti· osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta· osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa

oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin· tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää· ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä

ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen· tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän

kehityksen mukaisesti.

Keskeiset sisällötRiskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet· avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit· luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet· luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,

puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen jabiodiversiteetin heikkeneminen

· mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet· väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset

ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen· ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa huomioidaan koesuoritus, osallistuminentuntiopetukseen, erilaiset oppilastyöt, harjoitukset ja esitykset.

9.16.4 Aluetutkimus (GE04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa kartografian perusteet· tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia


105

· osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn taihaastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

· osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä jatulosten julkaisemisessa

· osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina· osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta· osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan

sekä tuntee tekijänoikeudet.

Keskeiset sisällötKartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot· kenttähavainnot, kysely ja haastattelu· kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat· numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina· painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-

tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät· paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet· esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista

eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus· tutkimusalueen valinta· aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden

avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi· aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,

luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut,alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

ArviointiArviointi numeroasteikolla 4-10. Arvioinnissa huomioidaan osallistuminen tuntiopetukseen, muttapääpaino on omassa tutkielmassa. Tutkielmaa arvioidaan kurssin tavoitteiden mukaisesti.

9.16.5 Maantieteen kertauskurssi (GE05)TavoitteetOppilas kykenee hahmottamaan pakollisten kurssien aihepiirienkeskeisimmät ilmiöt ja niiden välisiä kytkentöjä.Tavoitteena valmentaa oppilasta vastaamaan laajoihin reaalikokeentehtäviin.

SisällötPakollisten kurssien aihepiirit valikoiden ja oppilaiden toivomuksethuomioiden.

MenetelmätTyötavoissa huomioidaan erityisesti erilaisten kysymystyyppien vastaustekniikan hallinta.


106

ArviointiArvioinnissa otetaan huomioon koesuoritus sekä osallistuminen tuntiopetukseen ja erilaisetoppilastyöt. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

9.17 FysiikkaFysiikka on luonnontiede, jossa luonnon perusrakenteita ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään jaselittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytääluonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.

Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen javälineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita,vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaanopiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikanopiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaaopiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelunkehittymistä.

Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa jakäsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään jatarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppiisuunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta,sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppiijakamaan uuden tiedon keskenään.

Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisiatiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto.Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaalisettietovarannot ja alan asiantuntijat.

Opetuksen tavoitteetFysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden

mallintamisessa· ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen

tiedon muodostumisessa· hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja

elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä· vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi· jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla· pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja

käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen· hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan· suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia

sekä soveltamaan niitä· hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan

tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen· tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen

soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttööntuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtääteknologisten sovellusten vaikutuksia.


107

ArviointiFysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojenja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Kurssiarviointiperustuu kirjalliseen kokeeseen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisentyöskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisenongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

Pakollinen kurssi

9.17.1 Fysiikka luonnontieteenä (FY01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja

syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan· tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää

käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla· ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen

kytkeytyvän mallintamisen kautta· suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja

arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille· tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti· käyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.

Keskeiset sisällöt· fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana· aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset· energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa

prosesseissa· kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,

tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi· voima liikkeen muutoksen aiheuttajana· liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

Syventävät kurssitSyventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija· saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla· tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien

avulla· rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen· tutkii ja havainnollistaa malleja tietoja viestintätekniikan avulla· tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin· tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan· tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla· tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.


108

9.17.2 Lämpö (FY02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt· tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä· saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja

päätöksentekoon.

Keskeiset sisällöt· kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen· paine, hydrostaattinen paine· kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia· mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde· lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia· energiavarat

9.17.3 Aallot (FY03)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin

periaatteisiin· perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai

sähkömagneettisia aaltoja.

Keskeiset sisällöt· harmoninen voima ja värähdysliike· aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen· aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen· heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen· valo, peilit ja linssit· ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

9.17.4 Liikkeen lait (FY04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja· tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin

lakeihin· ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

Keskeiset sisällöt· liikkeen mallit ja Newtonin lait· etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste· liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate· liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate· värähdysliikkeen energia


109

9.17.5 Pyöriminen ja gravitaatio (FY05)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden

laskennallista hallintaa· syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

Keskeiset sisällöt· momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen· pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike· pyörimisen liikeyhtälö· pyörimismäärän säilyminen· pyörimisliikkeen energia· ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys· gravitaatio ja gravitaation alainen liike· heittoliike ja planeettojen liike· satelliitit ja niiden käyttö

9.17.6 Sähkö (FY06)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan· osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

Keskeiset sisällöt· sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa· jännitteen ja sähkövirran mittaaminen· Ohmin laki· Joulen laki· vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait· Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä· kondensaattori, kytkennät ja energia· sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

9.17.7 Sähkömagnetismi (FY07)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä· perehtyy sähköturvallisuuteen· syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt· magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä· varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä


110

· induktiolaki ja Lenzin laki· induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio· energian siirto sähkövirran avulla· tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden

määrittäminen· värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä· sähköturvallisuus· energiateollisuus

9.17.8 Aine ja säteily (FY08)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja

rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina· syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden

tulkitsijana.

Keskeiset sisällöt· sähkömagneettinen säteily· röntgensäteily· mustan kappaleen säteily· valosähköilmiö· säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne· atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli· kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio· atomiytimen rakenne· radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus· massan ja energian ekvivalenssi· ydinreaktiot ja ydinenergia· aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Soveltavat kurssit

9.17.9 Fysiikan kertauskurssi (FY09)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa kokonaiskuvan kursseilla 1. – 8. käsitellyistä asioista.· osaa yhdistää jo hankittuja tietoja ja käyttää tehokkaasti matematiikkaa (esim. derivointi,

integraali, vektorit) hyväksi· saa valmiuksia fysiikan reaaliaineen ylioppilaskokeeseen osallistumiseen.

Keskeiset sisällöt· Käsitellään mekaniikan, lämpöopin, aaltoliikeopin, sähköopin ja modernin fysiikan keskeisiä

sisältöjä sekä suoritetaan runsaasti harjoitustehtäviä.

Kurssin arviointiKurssi arvioidaan suoritettujen tehtävien ja kurssikokeen perusteella.Kurssi suoritetaan viimeisenä kurssina ja arvioidaan suoritusmerkintänä.


111

9.17.10 Fysiikan työkurssi (FY10)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· osaa yhdistää fysiikan teorian ja kokeellisen tutkimuksen toisiinsa.· pystyy työskentelemään fysiikan laboratoriossa ja hallitsee työselosteiden tekemisen.

Keskeiset sisällöt· suoritetaan kokeellisia töitä mekaniikan, energian, ääni-, valo-, lämpö- ja sähköopin aloilta.

Kurssin arviointiTyöselosteet ja mahdolliset mittauspöytäkirjat arvioidaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi viiden ensimmäisen kurssin jälkeen.

9.17.11 CERN -kurssi (FY11)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· näkee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä· saa valmiuksia tehdä tutkimusta ryhmässä

Keskeiset sisällöt· tutustuminen CERNiin, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen· suomen- ja englanninkieliset luennot CERNissä· tehdään hiukkasfysiikan eri osa-alueista ennakkotehtävät Fronter -oppimisympäristöön, jotka

esitellään muille kurssilaisille· yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa· tutustuminen Punaiseen Ristiin ja YK:hon· lopputyö

Kurssin arviointiKurssi järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kurssi voidaan suorittaa FY08 -kurssin aikana taisen jälkeen. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

9.18 KemiaKemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisenmaailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiastayhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiäja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää,luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimallaaineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksienhavaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien jarakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen jamatemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataankemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian


112

opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinenkuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.

Opetuksen tavoitteetKemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän

ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin· osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa

elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekäarvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä

· osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioontyöturvallisuusnäkökohdat

· osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustelemaan siitäsekä esittämään sitä muille

· perehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisenvälineinä

· perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa· osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä

osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon· saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.·MenetelmätLukujärjestyksen antamien mahdollisuuksien mukaan painotetaan kokeellista työskentelyä. Lisäksikäytetään luennointia, runsaasti laskuesimerkkejä tunnilla ja opiskelijoiden itse suorittamiakotitehtäviä.

ArviointiKemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito.Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojenkehittyminen, johon kuuluvat· havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus· työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö· tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti· tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi· johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa,kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijankäsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Kemiantyökurssi KE06 arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kemian muut kurssit arvostellaannumeroasteikolla.

SuoritusjärjestysKurssit 1 ja 2 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi 6 voidaan suorittaa joko kurssi 1:n jälkeen.Muuten kurssit 3-6 suoritetaan vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kurssi 7 suoritetaan kurssin 6jälkeen. Kurssi 8 suoritetaan viimeisenä.

Pakollinen kurssi


113

9.18.1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä· syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden

yhteydessä· osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää

niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle· tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä· kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia· oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja· osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja erotus- ja

tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.


· orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisiatyppiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

· orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus· erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus· orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita


9.18.2 Kemian mikromaailma (KE02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä· osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja

järjestelmiä· ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä

menetelmiä· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja

reaktioihin liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä· elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit· hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava· kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet· atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne· isomeria

9.18.3 Reaktiot ja energia (KE03)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen

elinympäristössä (teollisuus)


114

· ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niidenmerkityksen yhteiskunnassa

· osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -

mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt· kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu· epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia· stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö· energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa· reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

9.18.4 Metallit ja materiaalit (KE04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja· tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-

pelkistymisreaktioita· osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia· tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä

kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt· sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi· hapettumis-pelkistymisreaktiot· metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet· bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

9.18.5 Reaktiot ja tasapaino (KE05)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia

tasapainosovelluksia· ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon

ilmiöissä· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt· reaktiotasapaino· happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys· liukoisuus ja liukoisuustasapaino· tasapainoon liittyvät graafiset esitykset


115

Soveltavat kurssit

9.18.6 Kemian työkurssi (KE06)TavoitteetHarjoitustöiden avulla opiskelija oppii· tekemään johtopäätöksiä havaintojen ja mittausten perusteella· arvioimaan kriittisesti havaintoja ja esitettyjä tietoja· työturvallisuuden näkökohtien huomioonottamista

Sisällön kuvausOpiskelija tutustuu laboratoriotöitä tehdessään kemian lainalaisuuksiin paremmin kuin tavallisillakursseilla on mahdollista. Työt tehdään annettujen työohjeiden avulla teoriakirjoja apuna käyttäen.Tämän kurssin työt ovat yleensä melko lyhyitä.

ArviointiArvioinnissa painotetaan kokeellisessa työskentelyssä ja mittaustulosten käsittelyssä kehittyväätaitoa, turvallisuusnäkökohtien huomioonottamista sekä raportointia. Kurssista saa todistukseensuoritusmerkinnän.

Koulukohtainen syventävä kurssi

9.18.7 Kemian kertauskurssi (KE07)Sisällön kuvausKurssilla kerrataan kurssien 1-5 sisällöt. Kurssi on tarkoitettu reaalikokeeseen valmistautujille jakemiaa jatko-opinnoissaan tarvitseville.

9.19 Uskonto - yleistäUskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, senkulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun.Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoatarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.

Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumustakunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista jauskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin jataideaineisiin.

Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa omanmaailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessävuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja erimedioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joidenavulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitäprosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.

Opetuksen tavoitteetUskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon

merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa jakulttuurissakin


116

· hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisiauskontoihin liittyviä kysymyksiä

· kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä

· kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan erikulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessayhteiskunnassa ja maailmassa

· ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujentaustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen

· hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja ajattelutaitoja sekäuskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

ArviointiUskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, jokatarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon jayhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omientavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekäopiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsäsuunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Kurssien arvioinnin lähtökohtana on pääsääntöisesti kurssin lopussa pidettävä kirjallinen koe.Arvosanaan vaikuttavat osallistuminen tuntityöskentelyyn ja kursseilla mahdollisesti tehtävätkirjalliset työt, suulliset esitelmät, analyysit, vierailuraportit ja projektit.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla ja soveltavat kurssitsuoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä käytetään kullakin kurssilla tarkoituksenmukaisia menetelmiä (projektit,analyysit, vierailut, keskustelut, luennot jne.). Opetusmenetelmiä valitessa otetaan huomioonkunkin kurssin ja ryhmän erityisluonne.

SuoritusjärjestysKurssit tulee suorittaa siten, että ensimmäinen kurssi UE 1: " Uskonnon luonne ja merkitys"suoritetaan ensin. Tämän jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Pakollisista kursseista suositellaansuoritettavaksi UE2 toisena lukuvuonna ja UE3 kolmantena lukuvuonna. Syventävien jasoveltavien kurssien suorittaminen kannattaa ajoittaa 2. ja 3. opiskeluvuodelle.

9.20 Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

9.20.1 Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden

edustajana· ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut

ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan· saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen


117

· tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osanauskonnon tutkimusta

· oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

Keskeiset sisällöt· uskonnon määrittely ja tutkiminen· uskonnon ydinkysymykset· uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa· Raamattu pyhänä kirjallisuutena· yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä· Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat· Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

9.20.2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri

aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa· tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä

kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa· ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa· osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin

sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

Keskeiset sisällöt kristillisen kirkon synty· alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon· lännen kirkko keskiajalla· idän kirkon kehitys· reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla· nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa· kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

9.20.3 Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan

merkityksen· saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun· ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan· saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne

uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin· ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan· ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja

kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.



118

· ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema· kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta· hyvän ja pahan käsitteet· kristillinen etiikka ja etiikan teoriat· yksilöeettisiä kysymyksiä· yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä


9.20.4 Uskontojen maailmat (UE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet· ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun,

kulttuuriin ja yhteiskuntaan· ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja

oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.

Keskeiset sisällötKurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta jaislamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojenyhteisiä piirteitä. Tärkeitä teemoja ovat:· uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät· uskontojen pyhät kirjat ja oppi· uskontojen eettiset ohjeet· uskontojen kultit ja rituaalit· uskontojen suuntaukset· uskonnot ja yhteiskunta

9.20.5 Mihin suomalainen uskoo? (UE5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän

uskonnollisuuteen· ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä

keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä· osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten

näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt· muinaissuomalainen uskonto· Suomen kirkkohistorian yleislinjat· luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa· ei-kristilliset yhteisöt Suomessa· kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Soveltavat kurssi


119

9.20.6 Syntymän ja kuoleman riitit eri kulttuureissa (UE6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää siirtymäriittien merkityksen eri kulttuureissa· syventää tietojaan maailmanuskontojen siirtymäriiteistä· tietää mitä eri uskonnot ajattelevat kuolemanjälkeisestä elämästä· ymmärtää millaisia vaiheita on surussa ja kuoleman kohtaamisessa

Keskeiset sisällöt· eri uskontojen ja kulttuurien elämänkaaririitit (syntymä, avioliitto, kuolema)· siirtymäriittien historiaa ja nykypäivää Suomessa· muinaisten uskontojen ja maailmanuskontojen käsityksiä kuolemanjälkeisestä elämästä· kuolemakäsityksen historiaa Euroopassa· kuolemaan valmistautuminen ja surun kohtaaminen

ArviointiArvosanaan vaikuttavat aktiivinen työskentely kurssin aikana ja mahdollisuuksien mukaanjärjestettävillä vierailuilla. Kurssin lopuksi voidaan pitää esim. kirjallinen koe tai kurssin aikanavoidaan kirjoittaa oppimispäiväkirjaa tuntien teemoista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään opiskelijaa painotetusti aktivoivia työtapoja (esim.projektit, keskustelut, esitelmät jne.) sekä opettajajohtoisia opetustapoja. Mahdollisuuksien mukaankurssilla vieraillaan esim. siunauskappelissa ja kuullaan eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroja.

9.20.7 Raamattukurssi (UE 07) (laajuus ½ kurssia)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutustuu uusimpiin raamatuntutkimusmenetelmiin· vahvistaa Raamatun tuntemustaan tueksi ylioppilaskirjoituksia· syventää tietojaan Raamatun syntyhistoriasta ja sisällöstä· hallitsee alustavasti tieteellisiä tutkimusmenetelmiä Raamatun sisältöön syventyessään

Keskeiset sisällöt· tieteelliset Raamatun tutkimusmenetelmät· Raamatun tutkimuksen historiaa· Raamatun kirjojen syntyhistoria ja sisältö

ArviointiOsallistuminen tuntityöskentelyyn vaikuttaa arvosanaan. Mahdolliset kurssilla tehtävät projektit,kirjalliset ja suulliset esitelmät yms. vaikuttavat arvosanaan. Kurssin lopuksi voidaan pitää esim.kirjallinen koe tai kurssin aikana voidaan kirjoittaa oppimispäiväkirja tuntien teemoista. Kurssiarvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään opiskelijaa painotetusti aktivoivia työtapoja (esim.projektit, keskustelut, esitelmät, Raamatun tekstien analyysi, bibliodraamaa, vierailuja jne.) sekäopettajajohtoisia opetustapoja.


120

9.20.8 Kertauskurssi (UE 08) (laajuus ½ kurssia)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· kertaa aikaisempien uskonnon kurssien sisältöjä· syventää tietojaan eri kurssisisältöjen osalta· hallitsee reaalikokeeseen liittyviä vastausteknisiä perusasioita

Keskeiset sisällöt· pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjen kertaaminen· harjoitusten ja harjoitusesseiden tekeminen· vanhojen ylioppilastehtävien analysoiminen

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään opiskelijaa painotetusti aktivoivia työtapoja (esim.projektit, keskustelut, esitelmät, essee-vastaustekniikan harjoitteleminen, vanhoihin YO-kysymyksiin tutustuminen jne.).

9.21 ElämänkatsomustietoElämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaaidentiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä laajentaa katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään. Tavoitteena on myös, että opetuksen puitteissa opiskelijan on mahdollista kehittääarvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään. Edelleen tavoitteeksi asettuu ihmisoikeuksien,myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuudensekä kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen.

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisenymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisiaaiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat useinhenkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomustenarviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toistenkatsomustapojen huomioimista.

Elämänkatsomustiedon opiskelun ydin muodostuu ryhmäkeskusteluista. Keskustelun ohellakursseilla harjoitellaan kirjallista ilmaisua sekä kulloisestakin ryhmästä riippuen myös muitailmaisemisen tapoja. Keskusteluissa ei kavahdeta yllättäviäkään teitä kurssin keskeisten sisältöjenäärelle: ajatteluttajana voi olla mikä vain.

Viherlaakson lukiossa järjestetään vuosittain yksi elämänkatsomustiedon pakollinen kurssi siten,että opiskelijan on mahdollista kolmen vuoden aikana suorittaa kolme pakollista kurssia. Pakollisiakursseja järjestetään myös Espoon toisen asteen oppilaitosten yhteistyöaikana. Opiskelijoilla on siismahdollisuus tarvittaessa suorittaa kursseja myös muissa Espoon lukioissa. Toisen asteenoppilaitosten yhteisestä kurssitarjonnasta tarkemmin, ks. www.espoo.fi/kurssitarjotin. Syventäviäkursseja järjestetään tarpeen mukaan.


121

Pakolliset kurssit

9.21.1 Hyvä elämä (ET1)Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämäkoostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia

arvostustensa mukaisesti· kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,

yhteiskunnasta ja luonnosta· kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin

vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan· oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä· kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä

näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällöt· peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti· hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja· ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja

kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi· elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja

ympäristön merkitys· identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri

elämänvaiheissa· yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa· hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja

tottumuksiin

9.21.2 Maailmankuva (ET2)Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssillaperehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioidenmerkitykseen siinä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä

kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä· oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja· kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja

välittäjinä· jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.

Keskeiset sisällöt· maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen

suhde


122

· maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista jaluonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

· maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteidenja uskontojen rajankäynti

· koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina· länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat· kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus· maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

9.21.3 Yksilö ja yhteisö (ET3)Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille· oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena

valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä· oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista

vallankäyttöä· oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan

yhteiskunnalliseen osallistumiseen· ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän

yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt· ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja

julkinen· vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot· teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta· hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena· ihmisoikeudet ja niiden historia· poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot· oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä


9.21.4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekätoisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman ettäsuomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana· tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin· kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja

uskomusjärjestelmiinsä· oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja

kohtaan


123

· perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin· ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

Keskeiset sisällöt· kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt· identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö· saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys· kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus· etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa· elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa· etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

9.21.5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa jakatsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan jatutkimukseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja

yhtäläisyyksiä· oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä· tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja

elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niidenvälittymisestä nykyajassa

· ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksenmaailman ilmiöiden selittäjinä

· oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

Keskeiset sisällöt· maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt· uskonnon ja uskonnollisuuden olemus· uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen· ateismi ja agnostismi· sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia· humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

9.22 FilosofiaFilosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisentoimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistäkehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa jamonimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovatvälttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisestiarvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitämerkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojenerikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä


124

kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteidenkäsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisiakokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaastitilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvatfilosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltujanäkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaaomiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukeeoppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteetFilosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja· osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja· ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä

johdonmukaisesti ja järkevästi· hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa

suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

ArviointiFilosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofistaajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelynperustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus jajärjestelmällisyys.

Pakollinen kurssi

9.22.1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF 01)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten

filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja· tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja

siinä toimimisesta· hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja

oikeasta.

Keskeiset sisällöt· mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja

uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet· todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus

ja välttämättömyys· tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin

näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedonmuodostumisessa

· yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapaudenkäsitteet


125

· hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihinsekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisianäkemyksiä

Suoritusjärjestys1. vuosi. Kurssi on suoritettava hyväksytysti ennen syventäviä kursseja.MenetelmätKurssilla tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja näkökulmiin. Tavoitteena on keskustelevaopetus sekä argumentointitaitojen harjaannuttaminen.

ArviointiNumeroarviointi.


9.22.2 Filosofinen etiikka (FF 02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin· osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan

käsittein· kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein· oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

Keskeiset sisällöt· moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka· moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde

oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa· moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden

tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta· klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet· filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Kurssi suoritetaan 2. vuoden aikana.

MenetelmätKurssilla pyritään syventämään filosofisen ajattelun taitoa perehtymällä käsiteanalyyttisinmenetelmin erilaisten eettisten koulukuntien ajattelutapoihin sekä niiden taustalla olevienmetaeettisten teorioiden ontologisiin lähtökohtiin. Menetelminä voidaan hyödyntää esim.ryhmäkeskusteluja sekä väittelyjä.


9.22.3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF 03)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija


126

hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässäosaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä jakatsomuksissaoppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitäoppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

Keskeiset sisällöt· metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan

luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedonvalossa

· totuuden luonne ja totuusteoriat· tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen· tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja

yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä· tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä· argumentoinnin ja päättelyn perusteita

Kurssi suoritetaan 2. vuotena.

MenetelmätKurssilla pyritään syventämään filosofisen ajattelun taitoa perehtymällä käsiteanalyyttisinmenetelmin tieto-opin ja tieteenfilosofian kysymyksiin sekä niiden ontologisiin lähtökohtiin.Opiskelija valitsee muutamia filosofisia käsitteitä, joihin hän perehtyy kurssin aikanasyvällisemmin.


9.22.4 Yhteiskuntafilosofia (FF 04)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin· oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa· osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta· osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.

Keskeiset sisällöt· yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus· yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus· yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,

anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat· poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden

yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat· nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja

identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

Kurssi suoritetaan 3. vuotena.


127

MenetelmätKurssilla pyritään syventämään filosofista argumentointitaitoa perehtymällä erilaisiin poliittisiinfilosofioihin ja yhteiskuntamalleihin sekä niiden eettisiin ja retorisiin perusteisiin. Opiskelijavalitsee filosofian historiasta jonkun yhteiskuntateoreetikon, jonka ajatteluun hän perehtyysyvällisemmin.


Soveltavat kurssit

9.22.5 Estetiikka (FF 05)

Tavoitteet ja keskeiset sisällötKurssilla perehdytään taiteen ja kauneuden käsitteiden historiaan ja merkitykseen. Kurssillakäsitellään myös taiteellisen merkityksen, sen tulkinnan ja arvottamisen kysymyksiä, sekä taiteen jamoraalin välisiä kysymyksiä. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään nykytaidetta sekä tämänpäivän taiteen haasteita suhteessa traditioomme. Mahdollisuuksien mukaan käsitellään myösyksittäisiin taiteenlajeihin liittyviä filosofisia kysymyksiä. Kurssilla käydään läpi estetiikankeskeisiä käsitteitä ja suuntauksia. Kurssilla on tarkoitus tehdä vierailuja aihepiiriin liittyen.

MenetelmätProjektityöskentelyä, opintopäiväkirja, dialogi.

ArviointiNumero- tai suoritusarviointi.

SuoritusajankohtaSuositellaan toisena opiskeluvuotena.

9.22.6 Filosofian kertauskurssi (FF 06)

Suoritusajankohta: 3. vuosi, 3. jakso

MenetelmätKuutoskurssi on tarkoitettu filosofian ainereaalikokeessa kirjoittaville abiturienteille. Kurssillakerrataan filosofian kurssien keskeisiä sisältöjä sekä harjoitellaan filosofista vastaamistaylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen.

ArviointiSuoritusmerkintä tai numeroarviointi

9.23 HistoriaLukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, omanaikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.

Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet.Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään


128

ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika,muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luomahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia.Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä.Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset

tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset· näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee

suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaanhistoriatietoisuuttaan

· osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää senmonitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

· osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omistalähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

· ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta· saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä

toimintaan vastuullisena kansalaisena.

ArviointiOppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimääränkeskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteenrakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tietotoisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitäkriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaankäyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

9.23.1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI 01)Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunuttakulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä· ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa

ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen· tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan· tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

Keskeiset sisällötEsihistoria – pyyntikulttuurin aika· ihmisen kehitysvaiheet· keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa


129

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset· työnjako ja kulttuurin synty· suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana· Kreikan talouselämä· Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi· orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä· feodaaliyhteiskunta· keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket· löytöretkien edellytykset ja seuraukset· maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma· tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet· muutokset sukupuolten työnjaossa· yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset· muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta· raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen· massatuotanto ja kulutusyhteiskunta· sosialistinen suunnitelmatalous· kolmannen maailman muotoutuminen· kasvun rajat ja uudet haasteet

Suoritusjärjestys:1. vuosi. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

MenetelmätKurssilla pyritään maailmanhistoriallisten yhteyksien ymmärtämiseen lukemalla, kirjoittamalla jakeskustelemalla sekä tulkitsemalla historiallisia dokumentteja ja kuvallista aineistoa.


9.23.2 Eurooppalainen ihminen (HI 02)Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisenmaailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineistonavulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija


130

· ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseenkulttuuriperintöön

· ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana· osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä· tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia· tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

Keskeiset sisällötAntiikin aika· demokratian synty· antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri· keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri· uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros· renessanssi ja tiedon vallankumous· uskonpuhdistus· barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä· luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi· valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen· Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata· keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset· tiede uskonnon haastajana· porvariston vuosisata

Nykyaika· kulttuurin pirstoutuminen· populaarikulttuuri massaviihteeksi

Suoritusjärjestys:1. vuosi. Kurssi suoritetaan toisena.

MenetelmätKurssilla pyritään maailmanhistoriallisten yhteyksien ymmärtämiseen lukemalla, kirjoittamalla jakeskustelemalla sekä tulkitsemalla historiallisia dokumentteja ja kuvallista aineistoa.


9.23.3 Kansainväliset suhteet (HI 03)Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvunlopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen


131

ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratiavastakohtanaan diktatuuri.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa· ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita· ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden

historiassa.

Keskeiset sisällötSuurvaltojen ylivaltapyrkimykset· kansainvälisen politiikan peruskäsitteet· imperialismin teoria ja käytännöt· ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota· eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot· toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota· kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina· kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat· kylmän sodan kriisien luonne· Saksa kylmän sodan näyttämönä· Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika· Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen· kansainväliset rauhanpyrkimykset· kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa· Lähi-idän ongelmakenttä· Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa· uudet kansainväliset rakenteet

Suoritusjärjestys: 2. vuosi (syksy).

Menetelmät

Kurssilla analysoidaan 1900-luvun kansainvälisten suhteiden historiaa ja sen yhteyksiänykypäivään hyödyntämällä historiallisia dokumentteja, valokuvia ja videomateriaalia.


9.23.4 Suomen historian käännekohtia (HI 04)Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen


132

aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnastakansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset· osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen

taustaan· ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän

ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Keskeiset sisällötRuotsin ajan perintö

Vallanvaihdos· Suomen liittäminen Venäjään· autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen· aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros· elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen· sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty· sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi· Suomen itsenäistyminen· sisällissota· hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen· oikeistoradikalismin nousu· elintason nousu· kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen· sodat ja jälleenrakentaminen· ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen· rakennemuutos· 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema· kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja· poliittisesti· suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää


133

Suoritusjärjestys: 2. vuosi (kevät).

MenetelmätKurssilla analysoidaan Suomen autonomian ajan ja itsenäisyyden ajan historiallisia käännekohtiasekä niiden yhteyksiä yleiseurooppalaiseen historiaan hyödyntämällä historiallisia dokumentteja,valokuvia ja videomateriaalia.



9.23.5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI 05)Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaistakulttuuriperintöä.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen· tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen· ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin· oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä· oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen

myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Keskeiset sisällötEsihistoria· esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä· asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla· Suomi idän ja lännen välimaastossa· sääty-yhteiskunnan synty· asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet· uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi· suurvaltakauden vaikutukset Suomessa· talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika· kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys· kustavilaiset uudistukset· kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

Suoritusjärjestys: 2. vuosi.


134

MenetelmätKurssilla perehdytään suomalaisten varhaisiin historiallisiin jälkiin ja kertomuksiin sekäruotsinvallan ajan käännekohtiin historiallisia dokumentteja hyödyntäen. Osa kurssista suoritetaanluokkamuotoisesti ja osa projektiopintoina ryhmissä museoiden aineistoa hyödyntäen.


9.23.6 Kulttuurien kohtaaminen (HI 06)Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä janykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisenakäsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan

kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa· ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden

keskinäisen riippuvuuden· tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden

kulttuurien kanssa· oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja

sosiaalisissa rakenteissa· osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällötTarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:· Afrikka· arktiset kulttuurit· Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit· Intia· islamin maailma· Japani· Kiina· Korea· Latinalainen Amerikka· Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

Suoritusjärjestys: 3. vuosi (syksy). Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

MenetelmätKurssi on työkurssi, jolla perehdytään maailmanhistoriaan kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.Kurssilla tutustutaan myös historiantutkimuksen menetelmiin ja tehdään opettajan ohjaamanatutkielmaharjoitelma jostakin Euroopan ulkopuolisesta kulttuurista verkkomateriaalia hyödyntäen.



135

Soveltavat kurssit

9.23.7 Historian kertauskurssi (HI 07)

Suoritusjärjestys: 3. vuosi. 3. jakso.

MenetelmätKurssi on tarkoitettu ainereaalikokeessa historian valitseville abiturienteille. Kurssilla kerrataanlukion historian keskeisiä asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Tavoitteena on samallaluoda siltoja sekä ymmärtää yhteyksiä läheisten oppiaineiden aihekokonaisuuksiin.

ArviointiSuoritusmerkintä

9.23.8 Ajankohtaiset kansainväliset konfliktit (HI 08)

Suoritusjärjestys2. tai 3. vuosi, edeltävinä opintoina HI 03 -kurssi

Tavoitteet● Tiedolliset: Kansainvälisen politiikan ajankohtainen tuntemus, HI 03 –kurssin aihepiirinsyventäminen.● Taidolliset: Verkko-oppiminen ja työskentely ryhmissä, median vertaileva tutkiminen,lähdekriittiset taidot.

MenetelmätKurssilla hyödynnetään verkon uutismateriaalia ja laaditaan siitä ryhmissä tuotos valitustakansainvälisen politiikan konfliktista tai kriisistä. Kurssi toteutetaan verkkoympäristössäluokkahuoneen ulkopuolella.

ArviointiSuoritusmerkintä

9.24 YhteiskuntaoppiYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaansuomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eriyhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen jakriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyydenarvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Opetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena


136

· tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaasuhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

· hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön· on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös

käyttää niitä· pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista,

kuvallista ja tilastollista informaatiota· kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista

yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä· saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-

käsityksen rakentamiseen.

ArviointiYhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeistenkäsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkitayhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiotakriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla taikäyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

9.24.1 Yhteiskuntatieto (YH 01)Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisenyhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioitahyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta javaikuttaminen.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet· tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet· omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan· tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Keskeiset sisällötSuomalaisen yhteiskunnan kehitys· Suomen väestörakenne· hyvinvointivaltion rakentuminen· hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta· valta käsitteenä ja vallankäytön muodot· poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen· demokratia ja kansalaisyhteiskunta· globaali vaikuttaminen· vaikuttamisen haasteet


137

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät· perusoikeudet· tuomio- ja järjestysvalta· turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka· tarkoitus, tehtävä ja muodot

Suoritusjärjestys1. vuosi.

MenetelmätKirjan tekstin lisäksi kurssilla analysoidaan ajankohtaista uutismateriaalia yhteiskunnallisista japoliittisista aiheista. Mahdollinen eduskuntavierailu.


9.24.2 Taloustieto (YH 02)Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Sekäsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta.Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin· tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin· saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä

myös eettiseltä kannalta· tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Keskeiset sisällötSuomalaisten elinkeinot· alkutuotanto· teknologia ja teollistuminen· palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset· talouden peruskäsitteet· kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina· kilpailu ja sen muodot· yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt· taloudellinen kasvu· keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat


138

· markkinoiden vapautuminen· rahoitusmarkkinoiden rakenne· rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka· verotus ja finanssipolitiikka· politiikka ja markkinavoimat· tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa· kansainvälistyvä talous ja Suomi· globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät· uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

Suoritusjärjestys2. vuosi.

MenetelmätKirjan tekstin lisäksi kurssilla analysoidaan ajankohtaista uutismateriaalia talouselämän aiheista.Mahdollinen yritysvierailu.



9.24.3 Kansalaisen lakitieto (YH 03)Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omiaoikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista· saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä

kansainvälisistä tuomioistuimista· oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat· tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana· kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä· haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Keskeiset sisällötLakitiedon perusteet· Suomen oikeushistoria· oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä· peruskäsitteet· oikeudellisen tiedon hankkiminen


139

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet· perheoikeus· työoikeus· kuluttajansuoja· velka, takaus ja maksukyvyttömyys· asuminen· muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus· oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot· rangaistukset· kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Suoritusjärjestys1.-3. vuosi.

MenetelmätKirjan tekstin lisäksi kurssilla analysoidaan ajankohtaista uutismateriaalia oikeustapauksista.Mahdollinen käräjäoikeusvierailu.


9.24.4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH 04)Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaanyhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionistakäytävään keskusteluun.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta· oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena· tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia· osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa· ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen

järjestelmän kannalta.

Keskeiset sisällötEurooppalainen identiteetti· yhteiset eurooppalaiset arvot· Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa· Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä· suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä· erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset


140

· nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa· alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet· EU:n laajeneminen· yhteinen turvallisuuspolitiikka· EU ja globaalit järjestelmät

Suoritusjärjestys1.-3. vuosi.

MenetelmätKurssilla luodaan kattava katsaus Euroopan unionin historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteenhyödyntämällä monipuolisesti kirjallisuutta, asiakirjoja sekä uutismateriaalia. Mahdollinenryhmätyö tai tutkielma jostain EU:n jäsenmaasta.

Arviointi

Numeroarviointi.

9.24.5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH05)Kurssilla käydään läpi yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet ja aihepiirit. Tarkoituksena onvalmistautua ylioppilaskirjoituksiin, opetella erityyppisten tehtävien vastaustekniikkaa sekäyhdistää ja soveltaa eri kursseilla opittuja tietoja. Kurssin laajuus on 0,5 opintoviikkoa.

Arviointi

Suoritusmerkintä.

9.24.6 Suomalainen yhteiskunta (YH06)Yhteiskuntatiedon ja taloustiedon kurssien oppimääriä syventävä kurssi. Kurssilla pureudutaansuomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin kuten väestön ikääntymiseen,yhteiskunnan eriarvoistumiseen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.Kurssi toteutetaan pääosin verkko-opetuksena ja se sopii erityisen hyvin ylioppilaskokeeseenvalmistavaksi kurssiksi. Jos unohdit aktiivisesti seurata yhteiskunnallista keskustelua lukioaikana,voit tällä kurssilla kompensoida tiedon puutteita ja monipuolistaa näkökulmia.

Opiskelumuodot:- Netissä jaettavat ajankohtaiset taustamateriaalit ja niihin liittyvät tehtävät, sekä kirjallisina

että ryhmäkeskusteluiden muodossa.- Palautettavana kurssityönä kirjallinen essee, jossa opiskelija paneutuu syvällisesti yhteen

käsiteltyyn kokonaisuuteen eritellen aiheen syitä, seurauksia ja ratkaisumahdollisuuksia

Arviointi

Numeroarviointi


141

9.25 PsykologiaIhmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida jaymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedonja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiäilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisenhyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luoopiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseensoveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten jasosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaenajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.

Opetuksen tavoitteetPsykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen· hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia· ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja

mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen,opiskelunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

· osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta· kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja

kulttuuristen muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekäerilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnanymmärtämiseen

Viherlaakson lukion psykologian opetuksessa otetaan huomioon valtakunnallisten tavoitteidenlisäksi lukion oma painotusalue, taideviestintä. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat soveltaahankkimaansa psykologista tietämystä ja elämänhallinnassa tarvittavia sosiaalisia taitojaan myösmuiden aineiden opiskelussa, esimerkiksi taiteen ja kirjallisuuden tulkinnassa, maailmankuvanjäsentymisessä ja oman identiteetin rakentamisessa. Erityisesti soveltava mediapsykologian kurssipyrkii tiedollisten tavoitteiden ohella kasvattamaan opiskelijoista aktiivisia ja arvioivia mediankäyttäjiä.

Myös tutkimuksen perusteisiin perehdyttävä kurssi Tutki ja kokeile tähtää monipuolisenmedialukutaidon kehittämiseen viestintää ja kulttuuria kartoittavien tutkimusten avulla.

Aihekokonaisuudet

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuvat psykologian opetuksessa sekä sisällöissä ettätyöskentelytavoissa.


142

Aktiivinen, itsenäinen ihmiskuva korostuu mm. kognitiivisessa ja konstruktiivisessa ihmiskuvassa,jonka mukaan ihminen on aktiivinen maailmansa rakentaja (havainnot, tarkkaavaisuus, muisti,oppiminen ja ajattelu). Ihmisen rooli aktiivisena oman elämänsä ohjaajana korostuu myössosiaalipsykologisessa osuudessa: ryhmätoiminnan, johtajuuden, vallan ja organisaatioidenkäsittelyssä samoin kuin itsetunnon, elämänhallinnan ja psyykkisen itsesäätelyn jaksoissa.

Opiskelijoita ohjataan myös itsenäiseen tiedon hankintaan ja soveltamiseen, tietoverkkojenkäyttöön sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöön (haastattelut, kokeelliset tutkimukset,kyselyt, tarkkailut. Tutkimustulosten käsittelyssä teknologian rooli korostuu. Selvimmin tämä aluepainottuu mediapsykologian sekä tutkimuksen tekoon perehdyttävällä kurssilla.

Hyvinvointia ja turvallisuutta käsitellään useilla psykologian kursseilla: kehityspsykologisennäkökulman murrosikäisen ja kehittyvän nuoren aikuisen mielenterveyteen ja hyvinvointiin tarjoaakurssi PS 2. Hyvinvoinnin teemoja, kuten tunteet ja mielenterveys, sisältyy myös kurssiin 4 (tunteetja motiivit) ja kurssiin 5 (persoonallisuus). Hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitys korostuuerilaisissa oppilastöissä ja mielenterveyteen liittyvän materiaalin soveltamisessa. Opetuksensisältöjä ovat mm. mielenterveyteen liittyvä kirjallisuus ja elokuvat, joiden kautta voidaan myösomia ongelmia lähestyä. PS9 kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja omien tunteiden jatarpeiden ilmaisemista rakentavalla tavalla.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sisältyy useaan psykologian kurssiin, mm.sosiaalipsykologiseen osuuteen (Ps 1) sekä kehityspsykologiaan (kulttuurien vaikutus ihmisenkehitykseen) sekä soveltuvin osin kulttuurinäkökulmana ajattelun ja havaitsemisen tutkimiseen (Ps3). Myös psykologian viidennellä kurssilla, persoonallisuuden kurssilla, tarkasteluna onpersoonallisuuden ja ihmiskuvien kulttuurisidonnaisuus.

Teknologia ja yhteiskunta liittyvät psykologian opiskeluun lähinnä ainakin kahdella tasolla;tietoverkot tarjoavat runsaasti lisätutkimuksia ja uutta tietoa. Keskeinen opetuksen tehtävä onkasvattaa opiskelijoista kriittisiä tiedon hankkijoita. Tämä tavoite sisältyy myös viestinnän jamediaosaamisen alueisiin. Psykologian opetuksen tavoite on kehittää opiskelijoista aktiivisia jakriittisiä mediamaailmassa toimijoita. Viherlaakson lukion mediapsykologian kurssi (PS 7)käsittelee median roolia ihmisen tiedon ja tunteiden käsittelyssä. Toinen teknologian sovellussisältyy itse tuotetun tiedon analysointiin, teknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia aineistojenkäsittelyyn (tutkimusten tilastollinen käsittely). Tutkimukseen perehdyttävän(Ps 6) kurssin ehdotonapuväline ovat tietojen käsittely ja tietoverkot.

ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseentähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksienhallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänytopiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.

Viherlaakson lukiossa psykologian kurssit arvioidaan pääsääntöisesti numeroin. Kurssinpäättökuulustelu on keskeinen osa arviointia, mutta arviointiin vaikuttavat myös aktiivinenosallistuminen käsiteltäviin asioihin, tutkielmien, tutkimusten tai muiden aihepiiriin liittyvientehtävien suorittaminen ja lisämateriaalin työstäminen.

Menetelmät


143

Psykologian opetus tapahtuu useiden menetelmien avulla. Kaikkien tavoitteena on kuitenkinopiskelijan tiedonkäsittelytaitojen kehittäminen: tiedon suhteellisuuden ymmärtäminen ja tiedonsoveltaminen. Opetusmenetelminä voivat olla esimerkiksi· ryhmä- ja parityöskentely· tutkimusten teko· tutkiva ja ongelmalähtöinen opiskelu· opetuskeskustelu· teoriaopetus ja siihen liittyvät soveltavat harjoitukset· itsenäinen tiedonhankinta verkosta ja kirjallisesta materiaalista· keskustelut, väittelyt, valmistetut puheenvuorot· video- ja elokuvamateriaalin· vierailukäynnit esim. lastentarhoissa, päiväkodeissa tai muissa laitoksissa ja yrityksissä, joissa

voidaan soveltaa psykologista tietämystä

SuoritusjärjestysPsykologian kurssit suoritetaan pääsääntöisesti lukusuunnitelman mukaisessa järjestyksessä.Pakollinen kurssi (PS 1) on suoritettava ensimmäisenä. Kurssit PS2, PS 3 ja PS 4 voidaan suorittaamyös muussa järjestyksessä. Psykologian viides kurssi, PS 5 suositellaan käytäväksi lukionviimeisellä vuosiluokalla. Soveltavat kurssit PS 6, PS 7, PS8 ja PS9 voidaan suorittaa millävuositasolla tahansa. Psykologian kertauskurssi Ps 10 valmentaa ainereaaliin ja suoritetaanviimeisen lukiovuoden aikana.

Pakollinen kurssi

9.25.1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS 01)


· tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla· ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa· tietää psykologiain keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio, kognitiiviset toiminnot

sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla· ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla

omaa opiskeluaan· osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja

ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä

Keskeiset sisällöt· psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet· psykologisen tiedon muodostuminen· keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen· psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä,

biologisia ja sosiaalisia tekijöitä· oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia· sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit



144

9.25.2 Ihmisen psyykkinen kehitys (PS 02)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja

sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta· tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan

elämäänsä· ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan· ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen

voidaan vaikuttaa· ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan

Keskeiset sisällöt· yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa· psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa· psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja

hermoston kehitykseen· sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä· psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen· psyykkisen kehityksen tutkiminen

9.25.3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS03)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin

toiminnan periaatteita· ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta· ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden

kognitiivisiin perustoimintoihin· tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan

Keskeiset sisällöt· kognitiiviset perusprosessit· vireystilan säätely, nukkuminen ja uni· hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin

toimintoihin· kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus· kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

9.25.4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS 04)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden

vaikutuksen alaista


145

· tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota jaemootiota koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

· ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisentoimintaa ohjaavan kokonaisuuden

· ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa· ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja

kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt· eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen· tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys· motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus· motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen

toiminnassa· motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla· motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja

tunteiden biopsykologinen perusta· korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

9.25.5 Persoonallisuus ja mielenterveys (Ps05)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin

persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt· ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen· ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset ja

sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen· tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja· tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja

Keskeiset sisällöt· persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti· persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista· persoonallisuuden tutkiminen· mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt· psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa· psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

Soveltavat kurssit

9.25.6 Tutki ja kokeile - tutkimuksen perusteet (Ps 06)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· Ymmärtää tutkimustiedon merkityksen yhteiskunnassa· Pystyy erottamaan arkitiedon ja tieteellisen tiedon erot ja arkitiedon rajoitukset· Oppii tuntemaan psykologisen tutkimuksen menetelmiä ja ymmärtämään ongelmien laadun ja

tutkimusmenetelmien yhteyden


146

· Pystyy soveltamaan tutkimusmenetelmällistä tietoa arkitilanteisiin· Tuntee psykometriikan perusteita, joiden avulla psykologista tutkimustietoa käsitellään· Pystyy laatimaan tutkimusasetelmia, suunnittelemaan yksinkertaisen psykologisen tutkimuksen

ja toteuttamaan sen käytännössä· Pystyy tulkitsemaan ja arvioimaan psykologisten tutkimusten sisältöä ja merkitystä yksilön ja

yhteiskunnan kannalta

Keskeiset sisällöt· Tieteellinen tieto ja arkitieto· Miksi ja miten psykologisia ilmiöitä tutkitaan· Psykologisen tutkimuksen ongelmanasettelu ja menetelmät· Psykologian eri alueiden keskeisten tutkimusmenetelmien ja tutkimusten tunteminen· Psykometriikan perustiedot· Tutkimuksen laatiminen (teoria ja käytäntö)· Psykologisen tutkimustiedon suhteellisuus

9.25.7 . Mediapsykologian peruskurssi – mieli ja media (Ps 07)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää informaationkäsittelyn merkityksen ihmisen havaintomaailmassa· tuntee nykymediat ja muuttuvan mediaympäristön kohderyhmineen ja ymmärtää median

merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa· ymmärtää ja tuntee suostuttelun, vaikuttamisen ja manipuloinnin psykologisia keinoja ja

vaikutuksia sekä yksilöön ja yhteisöön· pystyy tunnistamaan median tunnevaikutuksia, manipulaation keinoja ja pystyy soveltamaan

tietoa omaan median käyttötaitoonsa· pystyy käyttämään median tuomaa tarjontaa oman identiteettinsä rakentamiseen(median

myönteisen ja kielteisen vaikutuksen ymmärtäminen)· tunnistaa netti- ja peliriippuvuudet sekä muut virtuaaliseen viestintään liittyvät ongelmat ja

hyödyt sekä hoitomahdollisuudet· kehittyy aktiiviseksi ja arvioivaksi median käyttäjäksi

Keskeiset sisällöt· Vaikuttamisen keinot· Välittömän ja välillisen vaikuttamisen keinot· Mediasuhde· Havainnot maailman jäsentäjinä· Sosiaalisen tiedon käyttö ja sosiaalinen päättely· Mediavaikutukset: suostuttelu ja myöntyminen· Mediamotiivit ja median käyttö· Tunteet· Sosiaalinen media· Mainonta ja brändit

Menetelmät


147

Kurssiin kuuluu erilaisia analyysitehtäviä, esitelmiä, vierailukäyntejä jne., jotka sovitaan kurssinalussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.

ArviointiKurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää kurssiin kuuluvien tehtävien suorittamista.

9.24.8 Sosiaalipsykologian kurssi (PS08)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää sosiaalipsykologian yhteydet sekä psykologian että yhteiskuntatieteiden suuntaan· ymmärtää, miten itsetuntemusta kehittämällä on mahdollista arvioida ja kehittää omaa

toimintaansa ryhmän jäsenenä· ymmärtää, miten ympäristö ja tilannetekijät voivat vaikuttaa yksilöön käyttäytymiseen ryhmän

jäsenenä ja miten ryhmä vaikuttaa jäseniinsä· tietää sosiaalipsykologian tutkimuskohteita kuten maahanmuutto, koulukiusaaminen, väkivallan

eri muodot, yhteiskunnan eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, ja osaa arvioida tutkimustenluotettavuutta sekä tulosten sovellettavuutta arjen tilanteisiin

Keskeiset sisällöt· sosiaalipsykologia tieteenä ja sosiaalipsykologian analyysitasot· itsetuntemus ja ryhmäprosessit· väkivallan eri muodot· koulukiusaaminen ryhmäilmiönä· monikulttuurisuus ja maahanmuutto· yhteiskunnan eriarvoistuminen, syrjäytymisen ehkäisy, koulutuksellinen tasa-arvo ja

sosioekonominen asema

9.24.9 Ihmissuhdetaitojen kurssi (PS9)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää tunteiden merkityksen vuorovaikutustilanteissa· tunnistaa omia ja muiden tunteita· oppii viestimään omista tunteistaan ja toiveistaan rakentavalla tavalla· kykenee asettamaan itselleen tavoitteita ja toimimaan määrätietoisesti tavoitteitaan kohti· ymmärtää että vuorovaikutustaitoja voi opetella· pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja arjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

Keskeiset sisällöt· omien tunteiden ja toiveiden tunnistaminen ja nimeäminen· minäviestit ja ongelmaan tarttuvat minäviestit· kuuntelemisen taidot· ristiriitatilanteiden ratkaiseminen· tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen· neuvonantajana toimiminen· omaan ajatteluun vaikuttaneet ihmissuhteet

Arviointi


148

Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo ja aktiivisuus tunneilla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään opiskelijaa painotetusti aktivoivia työtapoja ja lyhyitäopettajajohtoisia luentoja.

9.24.10 Kertauskurssi (PS10)(laajuus ½ kurssia)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· kertaa psykologian kurssien ydinasiat ja pystyy integroimaan eri kurssien sisältöjä· valmentautuu ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin soveltamalla tietoja erilaisiin tehtävänantoihin· pystyy erottamaan arkitiedon tieteellisestä tiedosta· pystyy käyttämään psykologista tutkimus- ja teoriatietoa vastauksissaan· pystyy arvioimaan omia tiedon käsittelytapojaan· pystyy rajaamaan ja fokusoimaan tietoa ja ottamaan huomioon tiedon laadun ainerajat

ylittävissä tehtävissä

Keskeiset sisällöt· Psykologian kurssien 1-6 ydinasioiden kertaaminen· Essee-vastaustekniikan harjoittaminen.· Erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaaminen· Erilaisten oppi- ja lisämateriaalinen vertailu

ArviointiArvosanaan vaikuttaa läsnäolo ja aktiivisuus tunneilla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään opiskelijaa painotetusti aktivoivia työtapoja (esim.projektit, keskustelut, esitelmät, essee-vastaustekniikan harjoitteleminen, vanhoihin YO-kysymyksiin tutustuminen jne.) sekä opettajajohtoisia opetustapoja.

9.26 MusiikkiLukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria.Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukeeitsetuntoa.

Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänäon tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä jarohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen,teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Opetuksen tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija


149

· tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaanerilaisia käsityksiä musiikista

· oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen· kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan· syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta· tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien

monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa· oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa· osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa· osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

ArviointiMusiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta jamusiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti ettäyhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa jamonipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukeemyönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu kokomusiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan lähtö-taso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millätahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissaarvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

9.26.1 Musiikki ja minä (MU1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten välisellevuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana,kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä.Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä.Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla.Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

9.26.2 Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaakulttuurista identiteettiään.

Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuurejaja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaaneurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessakiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen.Sisältöinä eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.



150

9.26.3 Ovet auki musiikille (MU3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja jamusiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee erimusiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään,miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaansyvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- jatiedonhankintataitojaan.

9.26.4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eritaidemuodoissa ja mediassa.Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä jaInternetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa jatyöskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimallaolemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

9.26.5 Musiikkiprojekti (MU5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä taiitsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite taitaiteidenvälinen projekti.

9.26.6 Projektikurssi

Projektikurssilla opiskelija pääsee osallistumaan laaja-alaisen ja taiteidenvälisen projektintekemiseen. Kurssi antaa opiskelijalle kokemuksen esityksen valmistamisen koko kaarestaideoinnista esitykseen saakka. Opiskelija voi projektikurssilla osallistua esityksen tekoon jokoilmaisutaidon, kuvataiteen tai musiikin näkökulmasta. Opiskelijan tehtävänä on jokin esityksen osa-alue esim. näyttelijäntyö, multimediaesityksen valmistaminen, lavastus, musiikki, valokuvaus taimuu taiteen osa-alue. Esitysten kirjo on laaja. Esitykset voivat olla klassikkonäytelmiä, perinteisiäpuhenäytelmiä, musikaaleja, videoprojekteja, performansseja tai erilaisia nykyteatterin kokeiluja.Projektikurssin aikana ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin kurssit tekevät yhteistyötä.Valmistuvat esitykset ovat useimmiten yleisölle avoimia ja/tai niitä voidaan esittää erilaisissakoulun tilaisuuksissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.Soveltavat kurssit

9.26.7 6 Bändikurssi (MU6)Bändikurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija bändissä soittamiseen.Tutustutaan laulaen, soittaen ja kuunnellen pop- rock- ja jazzmusiikintyyleihin ja aikakausiin sekä keskeisiin soittimiin.Jokainen opiskelija perehtyy lähemmin yhteen instrumenttiin (laulu tai soitin).Valmistetaan mahdollisuuksien mukaan monipuolinen ohjelmisto.Ryhmällä on mahdollisuus esittää ohjelmistoa lukion erilaisissa tilaisuuksissa kuten Joulu- jakevätjuhlissa sekä syys- ja kevät konsertissa sekä vanhempainilloissa.


151

9.26.8 7 Kitaran soiton kurssi (MU7)Opetellaan laulujen säestämisen alkeet.Harjoitellaan sointumerkeistä soittamista. Tutustutaan kitaran rakenteeseen ja kitaratyyppeihin.Musisoidessa käytettävä ohjelmisto koostuu erityylisistä kappaleista. Aikaisempaa soittotaitoa tainuottien tuntemusta ei edellytetä.

9.26.9 8 Musiikkiteknologia (MU08)Tietokonepohjainen musiikkityöskentely.MIDI- ja audiosekvensseri. Nuotinkirjoitus. Äänittäminen, muokkaus ja tallennus.Kurssin sisältönä on perehtyä musiikkiohjelmistoihin. Opetellaan tekemään musiikkia,äänittämään, muokata ja tallentaa musiikkia tietokoneen, iPad- ja Surface-laitteita ja ohjelmistojahyödyntäen.Tuotetaan mahdollisuuksien mukaan yksilö- tai ryhmätyöprojekti, johon käytetään montaa erimediaa, esim. kuvamateriaalia (stillkuva/videokuva), äänimaailmoja (musiikkia, efektejä) jaerilaisia tekstejä.

9.26.10 9 Taidelinjan projektikurssi (PR01, PR02, PR03)Projektikurssilla opiskelija pääsee osallistumaan laaja-alaisen ja taiteidenvälisen projektintekemiseen. Kurssi antaa opiskelijalle kokemuksen esityksen valmistamisen koko kaarestaideoinnista esitykseen saakka. Opiskelija voi projektikurssilla osallistua esityksen tekoon jokoilmaisutaidon, kuvataiteen tai musiikin näkökulmasta. Opiskelijan tehtävänä on jokin esityksen osa-alue esim. näyttelijäntyö, multimediaesityksen valmistaminen, lavastus, musiikki, valokuvaus taimuu taiteen osa-alue. Esitysten kirjo on laaja. Esitykset voivat olla klassikkonäytelmiä, perinteisiäpuhenäytelmiä, musikaaleja, videoprojekteja, performansseja tai erilaisia nykyteatterin kokeiluja.Projektikurssin aikana ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin kurssit tekevät yhteistyötä.Valmistuvat esitykset ovat useimmiten yleisölle avoimia ja/tai niitä voidaan esittää erilaisissakoulun tilaisuuksissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.


152

9.27 Kuvataide

MEDIAKURSSIT KUVATAITEEN KURSSIT

KU03SYVENTÄVÄMedia ja kuvan viestit

KU06SOVELTAVADigitaalinen kuva

KU07SOVELTAVAVideo ja elokuvailmaisu

KU08SOVELTAVAValokuvaus

KU09SOVELTAVAKuvaviestintä jakäyttögrafiikka

KU10SOVELTAVAValokuva- ja videojatkokurssi

KU01PAKOLLINENMinä, kuva ja kulttuuri

KU02PAKOLLINENYmpäristö, paikka ja tila

KU04SYVENTÄVÄTaiteen kuvista omiinkuviin

KU05SYVENTÄVÄNykytaiteen työpaja

KU11SOVELTAVAPiirustus ja maalaus

KU12SOVELTAVATaidegrafiikka

KU/MU/ITPROJEKTIKURSSI

KU13SOVELTAVAKeramiikka ja design

KU14SOVELTAVAArkkitehtuuri jasisustusarkkitehtuuri

KU15SOVELTAVALavastus ja tilataide

KU16SOVELTAVAMaalauksen työpaja

KU17SOVELTAVAKokeileva kuvanveisto

3. VUOSI 3. VUOSI

KU 19SOVELTAVAMedian lukiodiplomi

KU18SOVELTAVAKuvataiteen lukiodiplomi

Pakollisia: 1-2; syventäviä; 3-5; soveltavia: 6-19

Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa jamuiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystäyhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen


153

taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisenkokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijanmielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaanja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa jakulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteenmerkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurinyleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.

Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinenosaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöttäydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdäänyhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan omakokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja.Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnanlisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessäpaikallisten toimijoiden kanssa.

Opetuksen tavoitteetKuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija:

· oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuriaomassa elämässään ja yhteiskunnassa

· tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten,visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa jatyöskentelyprosessin kuvailussa

· harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itse arviointiin sekäyhteistyöhön

· oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitäkuvallisessa ilmaisussaan

· tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa· ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan· oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja

osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään· tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa· tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun

ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon· osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.

AihekokonaisuudetKuvataideopetuksessa toteutetaan valtakunnallisesti määritettyjä aihekokonaisuuksia.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Oppilas· perehtyy visuaalisen kulttuurin eri osa-alueisiin ja niiden toiminatatapoihin· osallistuu taiteen keinoin ja avulla yhteiskunnan ilmiöihin paikallisesti, kansallisesti ja

kansainvälisesti


154

· tutustuu ja osallistuu kulttuuripalveluihin: näyttelyt, museot, tapahtumat, työpajat jne.· tutustuu visuaalisen alueen laajaan ammattitarjontaan ja koulutukseen· rohkaistuu ilmaisemaan omia ajatuksiaan visuaalisesti ja kykenee keskustelemaan niistä

kunnioittaen muiden mielipiteitä· ymmärtää taiteen merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle: taiteen tehtävä eri

aikakausina/taiteilijat aikansa yhteiskunnan toimijoina· tuntee visuaalisia vaikuttamiskanavia ja käyttää niitä: kaikkinainen yhteistyö ympäröivän

yhteiskunnan kanssa edistää motivaatiota ja osallistumista

Hyvinvointi ja turvallisuus

Oppilas· saa välineitä kauneuden kokemiseen ja ympäröivän todellisuuden visuaaliseen tarkasteluun;

esteettiset elämykset lisäävät henkistä hyvinvointia· saa onnistumisen kokemuksia, jotka rakentavat positiivisesti itsetuntoa· käsittelee tunteitaan taiteen avulla ja keinoin· tuottaa uusia näkökulmia omaksuttuihin asioihin jakaessaan taidekokemuksiaan muiden

kanssa· oppii luovassa prosessissa koko elämän kannalta tärkeitä asioiden ratkaisumalleja· oppii oikeita ja turvallisia työtapoja työskennellessään eri materiaaleilla

Kestävä kehitys

Oppilas· oppii käyttämään ympäristöä säästäviä materiaaleja ja työtapoja· oppii arvioimaan oman toimintansa seuraamuksia· tutkii ja käsittelee kestävän kehityksen tematiikkaa oppisisältöjen kautta: ekologiset,

taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet taiteen sisältöinä (esim. ympäristö- jamaataide)

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Oppilas· rakentaa kulttuuri-identiteettiään ja kulttuurien tuntemustaan tutkimalla ja tuottamalla taidetta· oppii tuntemaan omaa kulttuuriperintöään ja toimii sen tulkkina· tuntee ja vaalii oman lukion kulttuuriperinteitä· tiedostaa mihin kulttuurisiin ryhmiin hän tahtoo kuulua ja toimii omaksuttujen kulttuuristen

ryhmien tulkkina· suvaitsee ja arvostaa kulttuurisia eroavaisuuksia ja ymmärtää näiden ilmiöiden taustaa

Teknologia ja yhteiskunta

Oppilas· ymmärtää, käyttää ja hallitsee visuaalisen alueen teknologiaa ja viestintää· oppii teknologisen kehityksen edellyttämää innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoa· oppii näkemään taiteen, tieteen ja teknologian välisiä kulttuurisia yhteyksiä· oppii arvioimaan kriittisesti suhdettaan teknologiaan: vaikutus elämäntapaan, sosiaalisiin

suhteisiin, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan


155

· osaa arvioida mikä on itselle välttämätöntä ja ei-välttämätöntä teknologiaa· oppii hallitsemaan visuaalisen alan käsitteistöä ja teknologiaa mahdollista ammatillista

koulutusta varten

Viestintä- ja mediaosaaminen

Oppilas· opiskelee mediaa sekä kohteena että välineenä· ymmärtää median keskeisen aseman ja merkityksen kulttuurissamme· löytää oman suhteen ja vuorovaikutuksen mediaan· oppii eri medioiden rakennetta, ilmaisua ja tekniikkaa ja osaa soveltaa oppimaansa omassa

ilmaisussaan· ymmärtää mediavaikutuksia ja suhtautuu kriittisesti mediaan· erottaa todellisuuden ja fiktion toisistaan· oppii käyttämään mediaa taiteen tuottamiseen sekä vuorovaikutus-, viestintä-, opiskelu-,

tiedonhankinta- ja vaikuttamismahdollisuutena· tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä

ArviointiKuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoaopiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaankuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itse arviointitaitoja.Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja teknisettaidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaanhuomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavattehtävät ja yleinen aktiivisuus.

Menetelmät· ryhmä- ja yksilötyöskentely erilaisten tehtävien ja teemojen pohjalta· itseohjautuvat projektit· työpäiväkirja, oppimispäiväkirja ja portfolio -työskentely· dialoginen kommunikaatio opetuksessa, jossa osaaminen ja tieto rakennetaan oppivan yhteisön

voimin· näyttely- ja museokäynnit sekä muiden kulttuuripalvelujen käyttäminen taiteen opiskelussa· taideteokset, ympäristön kuvat, luonnon- ja rakennettu ympäristö, kirjat, lehdet, museot,

näyttelyt, luennot sekä media ovat ohjatusti tiedon lähteinä sekä oman taiteellisen työskentelyninnoittajina

Taideviestintä ja kuvataideTaideviestintä kuvataiteessa tarkoittaa visuaalista kommunikaatioprosessia, jota voidaan tarkastellatekijän, vastaanottajan ja moninaisen kuvan näkökulmasta. Keskeistä tässä prosessissa ontekniikoiden ja ilmaisumuotojen ominaisuuksien tutkiminen ja soveltaminen, erilaisten visuaalistenilmiöiden vastaanottaminen ja kriittinen tulkinta. Tarkoituksenmukainen visuaalinenkommunikaatio vaatii ennen kaikkea suvaitsevaisuutta ja rohkeutta tunnistaa omaa sekä muidenkulttuurien edustajien identiteettiä, maailmankuvaa ja kulttuuria. Ympärillä olevan informaationmuuttuminen käyttökelpoiseksi tiedoksi on luova prosessi, jossa oppilas kommunikoi ympärilläolevan maailman kanssa erilaisin visuaalisin kuvin ja menetelmin. Kuva on aina viesti, myöstekotapa on viesti. Nykytaiteen ja koko visuaalisen kulttuurin keskeinen sisältö on ollakommunikoivassa suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Oman henkilökohtaisen suhteen


156

löytäminen näihin visuaalisiin kommunikaatiotapoihin ja -kanaviin on kuvataiteen opetuksenytimessä.

SuoritusjärjestysKuvataiteen kursseja voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, seuraavilla poikkeuksilla:

· Kurssille osallistumisen suosituksena on KU07 (video- ja elokuvailmaisun perusteet) taiKU08 (valokuvauksen perusteet) -kurssin suoritus tai ennestään kokemusta valokuva- taivideotyöskentelystä.

· Kuvataiteen lukiodiplomin suorittaminen edellyttää neljän lukion hyväksymänkuvataidekurssin suorittamista

Pakolliset kurssit

9.27.1 Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita· oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja· oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden

opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia· oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä,

muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassatyöskentelyssään

· ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään jayhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt· mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset· kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa· taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan

ulkopuolisia kulttuureita· oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen

kuvan käyttö· kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika· kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten

formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen

9.27.2 Ympäristö, paikka ja tila (KU2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa

ja suunnitteluprosesseja· oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten

esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta· oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä

ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä


157

· ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemminvisuaalisessa kulttuurissa.

Keskeiset sisällöt· tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana· arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike ,tila, suhdejärjestelmät, rakenne,

väri, muoto ja materiaali· maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa

kulttuurihistoriallisena viestinä· arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta· mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut


9.27.3 Media ja kuvien viestit (KU3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja

todellisuuteen· ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa· oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa

välineenä· oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.

Keskeiset sisällöt· kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-

sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu· graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät· mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa· valokuva mediassa· elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta· visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa

9.27.4 Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti· ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa· käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan· oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin.

Keskeiset sisällöt· taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin· eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa· aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia· kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo


158

· ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

9.27.5 Nykytaiteen työpaja (KU5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä· oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan

havaintojaan omassa ilmaisussaan· oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden

parissa· harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn

Keskeiset sisällöt· mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset· nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit· taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella· oman produktion toteuttaminen· visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

Soveltavat kurssit

9.27.6 Digitaalinen kuva (KU6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii digitaalisen kuvankäsittelyn perusteita, ilmaisutapoja, tekniikka, estetiikkaa, suunnittelu-sekä toteuttamisprosesseja

· oppii digitaaliseen kuvaan liittyviä teknisiä valmiuksia: tietokone, skanneri, digitaalikamera,kuva- ja tulostus resoluutio jne.

· oppii käyttämään digitaaliseen kuvankäsittelyyn tarkoitettuja ohjelmia· oppii ymmärtämään ja soveltamaan digitaalisen kuvan ilmaisullisia ja viestinnällisiä

ominaisuuksia omassa ilmaisussaan· oppii ymmärtämään digitaalisen kuvan taustalla olevaa kehityshistoriaa ja ajattelua

Keskeiset sisällöt· mikä on digitaalinen kuva: digitaalisen kuvan taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset käsitykset· digitaalisen kuvan rakenne, ominaisuudet ja tekniset mahdollisuudet· digitaalisen kuvan ilmaisulliset ja viestinnälliset ominaisuudet ja mahdollisuudet· digitaalinen kuva visuaalisessa viestinnässä, taiteessa ja omassa kuvailmaisussa

9.27.7 Video ja elokuvailmaisu (KU7)


· oppii video- ja elokuvailmaisun perusteita, ilmaisutapoja, tekniikoita, estetiikkaa, suunnittelu-sekä toteuttamisprosesseja


159

· oppii video- ja elokuvailmaisun teknisiä valmiuksia: kuvaus ja editointi· oppii hallitsemaan videon ja elokuvan tekemisen monivaiheista tuotantoprosessia: idea,

käsikirjoitukset, tehtäväjaot, kuvaus, editointi jne.· oppii soveltamaan liikkuvan kuvan ilmaisullisia ja teknisiä ominaisuuksia omassa video- ja

elokuvailmaisussaan

· oppii ryhmätyötaitoja videoprojektin toteuttamiseksi· kykenee tulkitsemaan, arvioimaan ja arvottamaan erilaisia elokuvalajityyppejä

Keskeiset sisällöt· video- ja elokuvailmaisun ilmaisulliset ja rakenteelliset ominaisuudet ja niiden soveltaminen

omassa ilmaisussa· teknisten valmiuksien oppiminen· tarinan/draaman ja dramaturgian rakentaminen elokuvan keinoin· monivaiheisen tuotantoprosessin suunnittelu, hallinta ja arviointi ryhmätyönä· elokuvan historiaa ja lajityyppejä· elokuva- ja mediataide, taideteokset, ympäristön kuvat, kirjat, lehdet, museot, näyttelyt jne. ovat

ohjatusti tiedon lähteinä sekä oman taiteellisen työskentelyn innoittajina

9.27.8 Digitaalisen valokuvauksen kurssi (KU08)


· Oppii ymmärtämään taide- ja mediavalokuvan ilmaisullisia keinoja - miten valo ja varjo, kontrastit,syvyystasot, liike, terävyysalueet, mittakaava, sommittelu, jne. taipuvat tarkoituksenmukaiseenilmaisuun.

· Oppii ymmärtämään kameran teknisten ominaisuuksien vaikutusta valokuvailmaisuun.· Tutustuu taidevalokuvaajiin ja valokuvauksen historiaan.

Keskeiset sisällötOman taiteellinen työskentely sisältää mm:

· Solarigrafiaa· Valokuvakollaasin tekoa· Optiikan ja ilmaisun välisten asioiden tutkimista· Studiokuvausta muotokuvan näkökulmasta· Kuvaparit ja –sarjat, sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa· Teemme kurssin aikana kuvausretken ja mahdollisen vierailun näyttelyyn

9.27.9 Kuvaviestintä ja käyttögrafiikka (KU9)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii visuaalisten viestien vastaanottamiseen ja tekemiseen liittyviä ominaisuuksia, rakenteita jalainalaisuuksia


160

· oppii graafisen suunnittelun perusteita· kykenee tulkitsemaan, arvioimaan ja arvottamaan erilaisia käyttögrafiikan lajityyppejä· oppii omaan työskentelyynsä valittujen viestintävälineiden teknisiä ja ilmaisullisia

ominaisuuksia sekä erityispiirteitä· oppii havaitsemaan ja analysoimaan erilaisia kuvan rooleja ja tehtäviä visuaalisessa viestinnässä


· visuaalisen viestinnän ja graafisen suunnittelun perusteiden opiskelu tekemällä omiakuvaviestejä: kuvasarjat, kuvitukset, taitot, julisteet, logot jne.

· kuvien ja merkkien käyttöön, rooleihin ja vaikutusmahdollisuuksiin perehtyminen erilaisissavisuaalisissa viestintäkanavissa

· erilaisten käyttögraafisten medioiden ilmaisun tutkiminen ja soveltaminen omaan ilmaisuun· kirjainten historiaan sekä erilaisiin tekstityyppeihin tutustuminen· typografia ja sen käyttäminen

9.27.10 Digitaalisen valokuvan- ja videoilmaisun jatkokurssi (KU10)

Kurssille osallistumisen suosituksena on KU07 (video- ja elokuvailmaisun perusteet) taiKU08 (valokuvauksen perusteet) -kurssin suoritus tai ennestään kokemusta valokuva- taivideotyöskentelystä.


· oppii valokuva- tai videoilmaisutapoja, tekniikoita, estetiikkaa, suunnittelu- sekätoteuttamisprosesseja

· oppii valokuvauksen tai videokuvauksen perustietojen ja taitojen soveltamista· syventää valokuvauksen tai videokuvauksen teknisiä ja ilmaisullisia taitoja· oppii pitkäjänteiseen projektityöskentelyyn yksin tai ryhmässä· Kokeilee eri valaistusvalintojen vaikutusta kuvailmaisuun

Keskeiset sisällöt· valokuva- ja videokuvauksen ilmaisulliset ja rakenteelliset ominaisuudet ja niiden

syventäminen omassa projektissa· teknisten valmiuksien laajentaminen· tuotantoprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi· teematyöskentelyä yksin tai ryhmässä ajankohtaisia ilmiöitä hyödyntäen· Studiotyöskentelyä· työprojektista tehdään portfolio, jossa havainnoidaan ja eritellään omaa valokuva- tai

videotyöskentelyä· Teemme kurssin aikana kuvausretken ja mahdollisen vierailun näyttelyyn


161

9.27.11 Piirustus ja maalaus (KU11)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kokeilee, syventää ja laajentaa itselle ominaisia kuvailmaisun tapoja piirustuksen ja maalauksenkentästä

· oppii tutkimaan ja ymmärtämään sisällön, muodon, materiaalin ja työmenetelmienvuorovaikutusta toisiinsa

· harjaannuttaa käden, sydämen ja silmän yhteistyötä ympäröivän todellisuudenhavainnoimisessa, tutkimisessa ja taltioimisessa

· oppii ymmärtämään oman tekemisen pitkäjänteistä luovaa prosessia

Keskeiset sisällöt· erilaisiin piirtimiin ja erilaisten piirros- ja maalaustekniikoiden mahdollisuuksiin perehtyminen· kuvan rakenteen, valon, varjon, värin, valöörin, kontrastin, tilan, aineenmukaisuuden jne.

vaikutuksien tutkiminen kuvassa ja omassa kuvailmaisussa· oman kuvailmaisun syventäminen ja laajentaminen eri tekniikoiden, menetelmien ja aiheiden

avulla

9.27.12 Taidegrafiikka (KU12)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii työskentelemään taidegrafiikan tekniikoilla ja käyttämään niiden ilmaisullisia

mahdollisuuksia· oppii ymmärtämään taidegrafiikkaa omana taidelajityyppinään, jolla on myös oma historiansa· oppii pitkäjänteistä kuvan tekemisen tapaa idealuonnoksesta painetuksi vedokseksi

Keskeiset sisällöt· koho- ja syväpainografiikan laattojen valmistus ja vedostus· koho- ja syväpainografiikan teknisten ja ilmaisullisten erityisominaisuuksien opiskelu ja

soveltaminen omassa työssä· nykytaidegraafikoihin tutustuminen

9.27.13 Keramiikka ja design (KU13)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii ymmärtämään esineen toimivuuden ja muotoilun välistä suhdetta ja designprosessin eri

vaiheita ideasta esineeksi· tutustutaan esinesuunnittelun historiaan· tutustuu saveen materiaalina ja oppii käyttämään sen mahdollisuuksia kolmiulotteisten

esineiden ja veistosten tekemisessä· kehittää ja syventää avaruudellista hahmotuskykyään ja tilakäsitystään kolmiulotteisen

työskentelyn avulla



162

· opiskellaan monivaiheisen muotoiluprosessin toteuttamista ja hallintaa· työstetään erilaisia saven käsin rakennustekniikoita ja niiden sovelluksia ja kokeillaan dreijausta· tutustutaan saven koristelutekniikoihin, polttamiseen sekä lasittamiseen· muotoillaan ja valmistetaan erilaisia käyttöesineitä sekä pienoisveistoksia

9.27.14 Arkkitehtuuri ja sisustusarkkitehtuuri (KU14)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää alue- ja rakennussuunnittelun periaatteita· oppii rakentamisen ja sisustamisen keskeistä käsitteistöä ja tyylihistoriaa· muodostaa yleisnäkemyksen arkkitehtuurista ja sisustusarkkitehtuurista taiteen ja tekniikan

lajina· oppii ymmärtämään rakennuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta käyttäjän

näkökulmasta

Keskeiset sisällöt· tutkitaan asutuksen ja rakennuskannan muodostumista, koostumusta ja kehitystä· kotiseutu toimii yhtenä tutkimuskohteena merkittävien rakennusten ja arkkitehtien rinnalla· suunnitellaan ja toteutetaan rakennus- ja sisustusprojektien malleja rakentamisen tarpeiden,

olosuhteiden ja estetiikan näkökulmasta

9.27.15 Lavastus ja tilataide (KU15)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii esityksen visuaalisen kokonaisuuden suunnittelemista ja toteuttamista· ymmärtää lavastuksen merkityksen ja tehtävän osana tapahtuman tai esityksen

kokonaisuutta· oppii kolmiulotteisen tilataiteen keskeistä sanastoa ja ajattelua· oppii pitkäjänteisen luovan prosessin tekemistä ja hallintaa sekä työskentelyä työryhmässä

Keskeiset sisällöt· tuotetaan lukion erilaisiin tapahtumiin liittyen tilataiteellisia kokonaisuuksia, joiden myötä

perehdytään lavastustaiteen perusteisiin· suunnitellaan visuaalisesti yhtenäinen lavastuskokonaisuus tietyn produktion tarpeisiin· tehdään kaksi- ja kolmiulotteisia lavasteita

9.27.16 Maalauksen työpaja (KU16)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii käyttämään maalaustekniikoita ja materiaaleja oman ilmaisun materiaalina, sisältönä ja

tekniikkana· syventämää ja laajentaa kuvallista ilmaisuaan pitkäjänteisen ja temaattisen työskentelyn avulla· oppii maalaamisen kokonaisvaltaista luovaa ja pitkäjänteistä prosessia


163

· etsii kuvailmaisunsa omaleimaisuutta ja omia vahvuuksia maalauksen tekijänä· oppii maalaustekniikoiden suomia ilmaisullisia eritysominaisuuksia ja kuvanrakentamiseen

liittyviä asioita

Keskeiset sisällöt· akryyli- ja/tai öljyväreillä maalaaminen: materiaalituntemus ja tekniikat· väri materiaalina ja maalauksen ilmaisullisena elementtinä· maalauspohjien valmistus ja kiilakehyksen kokoaminen· oman, henkilökohtaisen kuvailmaisun ja maalaamisen ilon löytäminen· oman luovan prosessin havainnointi, tulkinta ja arviointi

9.27.17 Kokeileva kuvanveisto (KU17)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tutkii ja syventää avaruudellista hahmotuskykyään ja tilakäsitystään kolmiulotteisen

työskentelyn avulla· oppii tutkimaan plastista muotoa, sen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja niiden

ilmaisullisia ominaisuuksia· tutustuu eri materiaaleihin ja kuvanveiston menetelmiin· tutustuu nykytaiteen lähestymistapoihin tilallisessa työskentelyssä ja kuvanveiston historiaan

Keskeiset sisällöt· kolmiulotteisen työskentelyn periaatteisiin tutustuminen ja erilaisten tekniikoiden ja

materiaalien kokeileminen· paneudutaan plastisen muodon ja tilallisen ajattelun problematiikkaan· tutkitaan materiaalin ja muodon yhteyttä ja plastisen työskentelyn ilmaisullisia ulottuvuuksia

9.27.18 Kuvataiteen lukiodiplomi (KU18)Keskeiset sisällötKuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen näyttö kuvataiteen osaamisesta. Se suoritetaanitsenäisesti kuvataideopettajanvalvonnassa. Lukiodiplomi toteutetaan yhden lukion soveltavankurssin aikana ja sen suorittamiseen varataan 38 tuntia. Ennen lukiodiplomin suorittamistaopiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta.

MenetelmätLukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on vähintään viisi, joista opiskelija valitsee yhden.Lukiodiplomintehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuvataiteenpakollisiin ja syventäviin kursseihin. Tehtävät vaihtuvat vuosittain ja ne ovat opetushallituksenmäärittelemiä.

Ennakkotiedustelu diplomin tehtävistä on mahdollisuuksien mukaan edellisenä keväänä.Tiedotustilaisuus on 1.jakson aikana, jolloin kiinnostuneet ohjataan opetushallituksen sivuille(www.edu.fi), joilla kerrotaan Opetushallituksen määrittelemät tehtävät ja ohjeistukset diplomintekemiseksi. Kurssi pidetään 2.jaksolla ja ilmoittautuminen kurssille tapahtuu ensimmäiselläoppitunnilla.


164

Työskentely tapahtuu opettajan valvonnassa, koulun tiloissa. Mahdollisesti koulun ulkopuolellatehtävistä osuuksista, esimerkiksi valokuvaamisesta (paikat ja ajankohdat), on sovittava erikseenopettajan kanssa. Taiteellinen työskentely suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa. Työnsuunnittelun, teknisen ja materiaalisen toteutuksen tulee olla opiskelijan tekemä. Työn alussaopiskelijalla on oikeus saada opettajan ohjausta ja opettajalla on oikeus rajata opiskelijantoimintamuotoja.

Töistä järjestetään näyttely. Ulkopuolisen arvioitsijan palkkio sovitaan etukäteen.

Kuvataiteen lukiodiplomin suorittamisen voi keskeyttää. Jos opiskelija suorittaalukiodiplomikurssin jättämättä lukiodiplomityötä arvioitavaksi, hän voi edellytystentäyttyessä saada siitä hyväksytyn kuvataiteen kurssisuorituksen. Opiskelija voi uusiakuvataiteen lukiodiplomikurssin suorittamalla kurssin uudelleen.

Kuvataiteen lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa erillisen lukiodiplomitodistuksenlukion päättötodistuksen liitteenä. Suoritettu lukiodiplomi merkitään lukionpäättötodistuksen kohtaan ”lisätiedot”. Lukion soveltavana kurssina suoritettava lukiodiplomikurssimerkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelmanmäärittelemällä tavalla

ArviointiLukiodiplomin arviointi kohdistuu portfolioon, teokseen ja niiden muodostamaankokonaisuuteen. Portfolion painoarvo lukiodiplomin yleisarvosanassa on puolet (1/2).Teoksen painoarvo lukiodiplomin yleisarvosanassa on puolet (1/2).

Lukiodiplomin arviointi perustuu• tehtäväkohtaisiin arvioinnin kohteisiin• kaikille tehtäville yhteisiin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin

Lukiodiplomin arvioi lukion kuvataideopettaja ja yksi muu kuvataiteen asiantuntija.Kumpikin arvioitsija suorittaa arvioinnin ensin itsenäisesti. Arvioitsija arvioierikseen portfolion, teoksen sekä niiden muodostaman kokonaisuuden, kunkin asteikolla1–5. Niiden pohjalta arvioitsija tekee itsenäisesti oman esityksensä lukiodiplomilleannettavaksi yleisarvosanaksi.

Lukiodiplomitodistukseen merkitään lukiodiplomin yleisarvosana asteikolla1–5 seuraavasti:5 = erinomainen4 = kiitettävä3 = hyvä2 = tyydyttävä1 = hyväksytty.

Yleisarvosanan lisäksi lukiodiplomitodistuksen kääntöpuolella kerrotaan• lukiodiplomin osat• lukiodiplomitehtävän numero, lukuvuosi, tehtävän nimi• lyhyt kuvaus opiskelijan toteuttamasta lukiodiplomista• annetun yleisarvosanan kriteerit


165

Arvosanojen kriteerit on määritelty arvosanoille 5 (erinomainen), 3 (hyvä) ja 1(hyväksytty). (Ks. 5.4 Lukiodiplomin kokonaisarvioinnin kohteet ja kriteerit.)Näiden määrittelyjen pohjalta arvioitsijat muodostavat arvosanoille 2 (tyydyttävä) ja 4 (kiitettävä) kokonaisarvioinnin kriteerit.


Projektikurssilla opiskelija pääsee osallistumaan laaja-alaisen ja taiteidenvälisen projektintekemiseen. Kurssi antaa opiskelijalle kokemuksen esityksen valmistamisen koko kaarestaideoinnista esitykseen saakka. Opiskelija voi projektikurssilla osallistua esityksen tekoon jokoilmaisutaidon, kuvataiteen tai musiikin näkökulmasta. Opiskelijan tehtävänä on jokin esityksen osa-alue esim. näyttelijäntyö, multimediaesityksen valmistaminen, lavastus, musiikki, valokuvaus taimuu taiteen osa-alue. Esitysten kirjo on laaja. Esitykset voivat olla klassikkonäytelmiä, perinteisiäpuhenäytelmiä, musikaaleja, videoprojekteja, performansseja tai erilaisia nykyteatterin kokeiluja.Projektikurssin aikana ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin kurssit tekevät yhteistyötä.Valmistuvat esitykset ovat useimmiten yleisölle avoimia ja/tai niitä voidaan esittää erilaisissakoulun tilaisuuksissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

9.28 LiikuntaLiikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjataopiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaalisellehyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamistakoulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinenoppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidäntasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja jayhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviintapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.

Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvänkunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaanvalmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.

Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisenliikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukeatarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksentoteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekäuskonnollinen vakaumus.

Opetuksen tavoitteetLiikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eriliikuntamuodoissa sekä saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen. Opiskelija osaaarvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita. Opiskelija toimii hyvien tapojenmukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen. Opiskelijaosaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.Opiskelija kehittää taitojaan ilmaista ja viestiä omia tuntemuksiaan liikunnan avulla sekä antaavalmiuksia esittää niitä yleisölle.


166

ArviointiLiikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

SuoritusjärjestysLiikunnan omalajikurssi 1. voi suorittaa vasta kun on suorittanut yhden pakollisen ja yhdensyventävän liikunnan kurssin. Omalajikurssi 2. voi suorittaa vasta, kun on suorittanut yhteensäneljä liikunnan kurssia. Kursseiksi lasketaan kaikki muut pakolliset, syventävät tai soveltavatliikunnan kurssit kuin omalajikurssit. Liikunnan lukiodiplomikurssin voi suorittaa vasta, kun onsuorittanut aikaisemmin vähintään kaksi liikunnan kurssia (Tähän hyväksytään kaikki muut kurssitkuin omalajikurssi) ja yhden terveystiedon kurssin. Muuten liikunnan kurssit saa suorittaahaluamassaan järjestyksessä.

Pakolliset kurssitPakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikanapyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaaliikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiämuodostettaessa.

9.28.1 Taitoa ja kuntoa (LI1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista· saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan· saa myönteisiä liikuntakokemuksia· tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin· ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,

hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.

Keskeiset sisällöt· fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi· lihashuolto ja rentoutus· sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit· voimistelu eri muodoissaan· tanssi eri muodoissaan· talviliikunta· uinti ja vesipelastus· yleisurheilu· suunnistus ja luontoliikunta

ArviointiKurssin arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Toimintakykyä arvioidaan normaalien tuntitilanteiden lisäksifyysisen suorituskyvyn testeillä. Näihin kuuluvat mm. opettajan valitsemat kunto- jaliikehallintatestit Nupposen kuntotestistöstä sekä 1500m juoksu tai cooperin testi. Vastuullisuuden


167

arvioinnissa painottuu erityisesti kyky toimia ryhmässä ja ottaa toiset huomioonyhteistyötilanteissa. Opiskelija saa kurssista numeroarvioinnin.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Kurssilla käytetään yksilö, pienryhmäsekä ryhmäopetusta.

9.28.2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan· saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen· saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen· oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä· oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä· kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Keskeiset sisällöt· fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus· sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit· voimistelu eri muodoissaan· tanssi eri muodoissaan· talviliikunta· kuntouinti ja vesiliikunta· luontoliikunta· jokin uusi liikuntalaji· oman kuntoprojektin toteuttaminen

ArviointiLiikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Toimintakykyä arvioidaan normaalien tuntitilanteiden lisäksifyysisen suorituskyvyn testeillä. Testit tehdään kahteen kertaan eli heti kurssin alussa ja lopussakuntoprojektin päätyttyä. Opiskelija pääsee mahdollisuuksien mukaan valitsemaan fyysisensuorituskyvyn testit, jotka hän tekee. Vastuullisuuden ja asennoitumisen arvioinnissa painottuusitoutuminen omaan kuntoprojektiin. Opiskelija saa kurssista numeroarvioinnin.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Kurssilla käytetään yksilö, pienryhmäsekä ryhmäopetusta. Kurssin alussa kukin opiskelija laatii itselleen oman kunto-ohjelman omienliikuntamieltymystensä mukaan. Kunto-ohjelman laatiminen, sen toteuttaminen ja lopussaonnistumisen arviointi muodostavat kurssin mittaisen kuntoprojektin.

Syventävät kurssitKurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminenja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuuopiskelijoiden kanssa yhdessä.


168

9.28.3 Mailapelit, virkisty liikunnasta (LI3)TavoitteetKurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien jaelämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja, taitoja jataktista osaamista mailapeleissä.


· mailapelit; tennis, squash, sulkapallo, pöytätennis.· joku muu opiskelijaryhmän valitsema laji· lihashuolto ja rentoutuminen

Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön

ArviointiKurssin arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Taitojen ja tietojen arvioinnissa korostuvat mailapelitaidot.Opiskelija saa kurssista numeroarvioinnin.

MenetelmätTyötavoissa painottuu pienryhmätoiminta. Opiskelijat ohjataan työskentelemään pienissäryhmissä, joissa he ottavat vastuuta toiminnan onnistumisesta ja muiden ryhmäläisten ohjaamisesta.

9.28.4 Joukkuepelit, yhdessä liikkuen (LI4)TavoitteetKurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Lisäksi tavoitteena onsyventää opiskelijoiden tietoa, taitoa ja taktista osaamista joukkuepeleissä.

Keskeiset sisällöt· sisäjoukkuepelit; koripallo, salibandy, lentopallo, käsipallo· ulkojoukkuepelit; jääpelit, jalkapallo, ultimate, pesäpallo· lihashuolto ja rentoutuminen

Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

ArviointiKurssin arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Vastuullisuuden arvioinnissa painottuu kyky toimia ryhmässäja ottaa toiset huomioon yhteistyötilanteissa. Taitojen ja tietojen arvioinnissa korostuvatjoukkuepelitaidot. Opiskelija saa kurssista numeroarvioinnin.

MenetelmätTyötavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Opiskelijat ohjataan työskentelemäänryhmissä, joissa he ottavat vastuuta toiminnan onnistumisesta.

9.28.5 Ryhmän suunnitelmaa kuntoliikuntaa (LI5)


169

TavoitteetKurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen jaseuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Tavoitteena onmyös, että opiskelija oppii vastuulliseen toimintaan osana ryhmää kurssin suunnittelussa jatoteuttamisessa.

Keskeiset sisällöt· opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä

itsenäisesti että ryhmässä· lihashuolto ja rentoutuminen

Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

ArviointiKurssin arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Aktiivisuuden ja vastuullisuuden arvioinnissa painottuuopiskelijan kyky ja halu ottaa vastuuta kurssin suunnittelusta ja toteutumisen onnistumisesta.

MenetelmätOpetusmenetelminä kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Kurssilla käytetään yksilö, pienryhmäsekä ryhmäopetusta. Kurssin toimintatapa on opiskelijalähtöinen. Kurssilaiset lähtevät itsesuunnittelemaan mieleistään liikuntakurssia hyödyntäen opettajan ammattitaitoa apunaan.Opiskelija saa kurssista numeroarvioinnin.

Soveltavat kurssit

9.28.6 Yhdessä liikkuen / Vanhat tanssit ja etiketti (LI6)TavoiteKurssin tavoitteena on riittävän tanssitaidon oppiminen siten, että voi osallistua vanhojen päiväntanssiaisiin. Samalla opitaan joitakin käytöstapojen ja kohteliaisuutta sekä oman parin ja toistenhuomioimista mm. niissä tilanteissa, missä kokonaisuuden kannalta parien vaihtaminen onvälttämätöntä.

Sisällön kuvausKurssi sisältää tanssiharjoituksia ja tapakasvatusta. Kurssilaiset osallistuvat esitettävän ohjelmansuunnitteluun ja salin koristeluun, äänentoistolaitteiden asentamiseen sekä vierailuihin lähialueenkouluilla ja muissa mahdollisissa paikoissa.

OpetusmenetelmätKurssilaiset osallistuvat tanssiharjoituksiin sovitulla tavalla niin, että tanssit opitaan. Kurssinalkuvaiheessa pareja vaihdetaan jopa useita kertoja tunnin aikana. Kurssin lähestyessä loppuatanssitaan pääsääntöisesti oman parin kanssa.


9.28.7 Salibandykurssi (LI7)Tavoite


170

Kurssin tavoitteena on perehdyttää kurssilaiset salibandyyn eri näkökulmista. Kurssin ensimmäisenpuoliskon tavoitteina on omien taitojen kehittäminen harjoitteiden, pienpelien ja pelien kautta.Toisen osion tavoitteena on perehdyttää kurssilaiset harrasteliikunnan eli tässä tapauksessa lukionsalibandysarjan organisointiin ja läpiviemiseen.

Sisällön kuvausKurssin ensimmäinen puolisko koostuu salibandyharjoitteista ja peleistä. Toisessa osiossakurssilaiset käynnistävät lukion salibandysarjan, laativat otteluohjelman sarjaan, varaavattarvittavat tilat ja sopivat toimitsijatehtävistä. Opiskelijat toimivat salibandysarjassa tuomareina jatoimitsijoina.

OpetusmenetelmätKurssilla käytetään paljon oppilasjohtoisia työtapoja ja kurssin toinen puolisko toteutuu oppilaidensuunnittelemana projektina. Kurssi suoritetaan osallistumalla kaikkiin tunnilla annettuihin tehtäviinharjoituksiin ja peleihin. Oppilas saa kurssin suoritettua, kun hän on osallistunut tunteihin ja hänenvastuulleen annettu osuus sarjan tai turnauksen organisoinnista on sovitulla tavalla hoidettu.

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

9.28.8 Uudet lajit/liiku monipuolisesti kurssi (LI8)TavoiteKurssin tavoitteena on löytää opiskelijalle mieluisa liikuntaharrastus, jota hän voisi harrastaa myösomalla ajallaan. Tavoitteena on tutustua lähialueen liikuntapaikkatarjontaan ja lähialueenurheiluseurojen toimintaan mahdollisimman monipuolisesti.

Sisällön kuvaus

Kurssin painotuksista sovitaan kurssilaisten kesken. Uusina lajeina kurssilla voidaan harrastaa mm.fresbeegolfia, seinäkiipeilyä, kuntonyrkkeilyä, uimahyppyjä, maastopyöräilyä, rullaluistelua,sulkajalkapalloa, speedmintonia, ja parkouria. Lisäksi käydään tutustumassa lähialueenurheiluseurojen liikuntatarjontaan, kuten tennikseen, sulkapalloon ja trampoliinihyppyihin.

OpetusmenetelmätKurssilla käytetään paljon opiskelijakeskeisiä työtapoja. Kurssi suoritetaan osallistumalla kaikkiintunnilla annettuihin tehtäviin ja harjoituksiin.


9.28.9 Golfkurssi (LI9; 0,5)Tavoite

Kurssin tavoitteena on antaa harjoitteluun vaadittavat perustiedot golf-pelistä: lyönneistä,pelaamisesta ja keskeisimmistä säännöistä.

Sisällön kuvausPutti- ja chippiharjoituksia, kokoswingin harjoittelua rangella, lyönnin videointi ja lyönninanalysointi sekä peli par-3 kentällä.


171

OpetusmenetelmätOpettajajohtoinen harjoittelu, videopalaute, kilpailut.


9.28.10 Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI10)TavoiteKurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suorittaa valtakunnallisesti yhdenmukainenliikunnan lukiodiplomi, jossa opiskelija antaa näytöt omasta fyysisestä suorituskyvystä sekäsyventää omia tietojaan jollakin liikunnan osa-alueella.

Sisällön kuvausKurssin aikana suoritetaan opetushallituksen hyväksymä liikunnan lukiodiplomikurssi. Kurssiinkuuluu fyysisen suorituskyvyn testit, portfolion laatiminen omasta liikuntaharrastuksesta jatoiminnasta liikunnan parissa, oman erityisosaamisen näyttäminen sekä tutkielman teko.

OpetusmenetelmätOpettajajohtoisesti suoritettavat fyysisen suorituskyvyn testit sekä itsenäisesti opettajan ohjauksessatehtävät portfolio ja tutkielma.

ArviointiLukiodiplomi arvioidaan opetushallituksen mukaan asteikolla 1-5. Hyväksytysti suoritetundiplomin tehtyään opiskelija saa lukiodiplomikurssista suoritusmerkinnän.

9.28.11 Retkikurssi (LI11; Melonta, vaellus, laskettelu)TavoiteTyydyttävien retkeilytaitojen ja -tietojen hallinta. Retken suunnitteluun osallistuminen jokokontaktiopetuksena tai opit-verkkoympäristössä.

Sisällön kuvausRetket suunnitellaan ja toteutetaan vähintään kahdessa retkeilymuodossa lukuvuoden aikana.Retkikurssi toteutetaan kouluaikojen ulkopuolella esimerkiksi arki-iltoina tai viikonloppuina.Kurssi on osa lukion toimintaa ja siellä noudatetaan lukion järjestyssääntöjä.

OpetusmenetelmätKurssilaiset suunnittelevat ja toteuttavat itse kaikki retken vaiheet.


9.28.12 Omalajikurssi 1. (LI12)TavoiteKurssin tavoite on tukea säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun sitoutunutta opiskelijaa.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvaus


172

Osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun urheilutoimintaan jossakinliikuntalajissa. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaantapahtumat oikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.


9.28.13 Omalajikurssi 2. (LI13)TavoiteKurssin tavoite on tukea säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun sitoutunutta opiskelijaa.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvausOsallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun urheilutoimintaan jossakinliikuntalajissa. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaantapahtumat oikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.


9.28.14 Talviliikuntakurssi (LI 14)TavoitteetKurssin tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden yhteistoimintaa, kunnon kohottamista jatalviliikuntalajien harrastamista mahdollisuuksien mukaan.

Keskeiset sisällöt- Hiihto eri muodoissaan; maastohiihto perinteisellä ja vapaalla tyylillä, laskettelu,

lumilautailu, hiihtovaellus- Jääliikunta eri muodoissaan; retkiluistelu, curling ja eri jääpelit mahdollisuuksien mukaan- Lumikenkäily

Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssin hyväksytty suorittaminen vaatii osallistumisen jasitoutumisen retken suunnitteluun ja toteutukseen sekä sovittuihin aktiviteetteihin osallistumisen.

MenetelmätOpettaja ja opiskelijat suunnittelevat yhdessä kurssilla toteutettavat tapahtumat. Tapahtumatsuoritetaan opettajan ja opiskelijoiden yhteistyönä. Kurssi toteutetaan talviliikuntaretkenäVuokattiin maaliskuussa.

9.28.15 Valmentajakurssi (LI 15)TavoitteetKurssin tavoitteena on edistää opiskelijan vastuunkantamista, itsenäistä työskentelyä jasuunnitelmallisuutta. Tavoitteena on kehittää opiskelijan esiintymistaitoja sekä


173

ryhmänhallintataitoja. Tavoitteena on myös innostaa ja sitouttaa opiskelijoita toimimaanurheiluseuratoiminnassa valmentajapuolella.

Opetusmenetelmät ja sisällönkuvausOsallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen ja johdettuun valmentajatoimintaanjossakin liikuntalajissa. Opiskelijalla pitää olla säännöllisesti kokoontuva liikunta/urheiluryhmä,jossa hän toimii valmentajana tai apuvalmentaja. Opiskelija pitää valmennuspäiväkirjaa, jossanäkyvät harjoitussuunnitelmat ja toteutuneet harjoitustapahtumat. Seuran päävalmentajan taitoiminnanjohtajan pitää hyväksyä ja vahvistaa allekirjoituksella valmennuspäiväkirja.Suositeltavaa on myös käydä jokin alkeistason valmentajakursseista.


9.28.16 Jalkapallon tehovalmennuskurssi (LI 16-)

TavoiteKurssien tavoitteena on tukea tavoitteelliseen kilpaurheiluun ja harjoitteluun sitoutunuttaopiskelijaa. Lukion opiskelijoilla mahdollisuus osallistua Kauniaisten lukion järjestämiinaamuharjoituksiin.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvausOsallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun kilpaurheilutoimintaankoulun osoittamalla tavalla. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaaallekirjoituksellaan tapahtumat oikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

9.29 TerveystietoTerveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistääterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina,sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekätiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toistenterveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveydenedistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön jayhteiskunnan näkökulmasta.

Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukionterveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- jakokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.

Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihinkansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisennäkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiinterveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten


174

käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiinliittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollonammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksennäkökulmasta.

Opetuksen tavoitteetTerveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden

edistämisen merkityksen· osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä· ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja

tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta· pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii

arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä· tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn

vaikuttavia tekijöitä· tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää

kansalaistoimintaa· perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita

terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

ArviointiArvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista.Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaatietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseenarvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjäterveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita,yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisiatehtäviä.

Pakollinen kurssi

9.29.1 Terveyden perusteet (TE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun

turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassaelämäntavassaan ja ympäristössään

· tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisujayhteiskunnassa

· tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä· osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia

terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta· tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

Keskeiset sisällöt· työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: terveysliikunta,

työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys


175

· kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekäniihin vaikuttaminen

· sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen· terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen· terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja

markkinoinnin kriittinen tulkinta· ajankohtaisten terveysuutisten seuranta ja esitys· terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä

ArviointiKurssi arvioidaan tuntiaktiivisuuden, suullisten ja kirjallisten yksilö- ja ryhmätehtävien sekäkurssikokeen perusteella.

MenetelmätKurssilla käytetään vaihtelevasti erilaisia työtapoja, kuten ryhmäopetusta, pienryhmäopetusta,parityöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Terveystieteellistä tietoa hankitaan mahdollisuuksienmukaan erilaisista lähteistä kuten kirjoista, lehdistä ja internetistä.


9.29.2 Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien jaselviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviäkulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytäänkäsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaanterveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- jaryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- jaargumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta· osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia· osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja

ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille· osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja.

Keskeiset sisällöt· itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä· vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen· uni· elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen· ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,

syömishäiriöt· liikunnan vaikutukset· fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä· seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö


176

· terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niidentulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen,ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana

· tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisestanäkökulmasta

ArviointiKurssi arvioidaan tuntiaktiivisuuden, suullisten ja kirjallisten yksilö- ja ryhmätehtävien sekäkurssikokeen perusteella.

9.29.3 Terveys ja tutkimus (TE3)Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden jasairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssillakäsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niidentulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäenterveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- jasairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkivaoppiminen ja vierailukäynnit.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan pääpiirteet· tietää sairauksien historian pääpiirteet Suomessa ja maailmalla· osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää arkitietoa· ymmärtää terveystieteellisen tutkimuksen merkityksen ihmisen hyvinvoinnin kannalta· osaa tulkita terveystieteellisen tutkimuksen tuloksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä· osaa toteuttaa pienimuotoisen terveystieteellisen tutkimuksen

Keskeiset sisällöt· terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien

menetelmiä· tutkimustiedon ja median välittämien viestien ja mielikuvien kriittinen lukutaito, lehtien

seuranta· terveystieteelliseen tutkimukseen tutustuminen ja sen tulkinta· terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen; oman tutkimuksen suunnittelu, toteutus

ja raportointi

ArviointiKurssi arvioidaan tuntiaktiivisuuden, suullisten ja kirjallisten tehtävien (tutkimus) ja kurssikokeenperusteella.

MenetelmätKurssi on suunniteltu opit-oppimisympäristöön, johon opiskelijat palauttavat kirjalliset tehtävät.

Soveltavat kurssit9.27.4 Terveystiedon kertauskurssi (TE 4)Tavoitteet


177

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· syventää tietämystään näkökulmista, joista terveysilmiöitä ja sairauksia sekä niiden syitä ja

seurauksia voidaan tarkastella· ymmärtää, minkälainen merkitys on sairauksien ehkäisyllä ja terveyden edistämisellä sekä

yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna· harjoittelee erilaisiin kysymystyyppeihin vastaamista· ymmärtää, miten tilastotietoa esitetään ja luetaan· tietää ajankohtaisia terveysilmiöitä ja -aiheita· syventää osaamistaan kaikissa terveystiedon tärkeimmissä sisällöissä

Sisällöt· Terveyden ulottuvuudet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen· Rakennusaineet: Sattuma, perimä, ympäristö (luonto, poliittiset päätökset, terveydenhuolto),

elintavat ja omat valinnat· Tarkastelutasot: yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja globaali· Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy· Erilaiset kysymystyypit ja kirjoittamisen harjoittelu· Tilastojen ja diagrammien lukeminen ja muut tutkimusasiat· Ajankohtaiset terveysaiheet· Terveyssisältöjen kertaaminen· Kansantautien biologinen perusta

OpetusmenetelmätKurssilla käytetään erilaisia työtapoja vaihtelevasti sen mukaan, miten opettaja ja opiskelijatkokevat kertauksen hyödyllisimmäksi.

ArviointiKurssilla on numeroarviointi

9.30 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hänpystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaanopiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin.Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykeneekehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa javahvuutensa opiskelijana.

Opiskelijaa ohjataan hankkimaan tietoa jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvistä tietolähteistäja hyödyntämään tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaantarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa.Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä ontietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillistenoppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksenaon, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen.Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa


178

arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa.Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan myös elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa

Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä.Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua eri ammatteihin, työelämään ja opiskeluun muissaoppilaitoksissa sekä opiskelumahdollisuuksiin tai työskentelyyn ulkomailla.

Opinto-ohjauksen kurssi toteutetaan luokkaohjauksena, itsenäisenä työskentelynä, pienryhmissäsekä oppilaitosesittelyinä ja -vierailuina.

Pakollinen kurssi

9.30.1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (1 kurssi) (OP01)Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojenaloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot jataidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteenkoulutuspaikkoihin.

Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin,ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekäkulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

Keskeiset sisällöt· opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen· itsetuntemus· omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen· työelämätietous· ylioppilastutkinto· ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen· jatko-opintoihin hakeutuminen· työelämään siirtyminen

Kurssi jakautuu koko lukioajalle siten, että ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittavat 0,5 kurssiaja 2. ja 3. vuoden opiskelijat 0,25 kurssia molemmat.

Syventävä kurssi

9.30.2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (1 kurssi) (OP02)Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijanopiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksenja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei olemahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.

Syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt määrittyvät yksityiskohdissaan kurssiasuorittavien opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kurssin suorittamisesta sovitaan opinto-ohjaajan kanssa.

Soveltavat kurssit


179

9.30.3 Opiskelijakunta (0,5-1 kurssia) (OP03)"Opiskelijakunta on aikoinaan syntynyt vaikuttamaan koulun asioihin opiskelijoiden näkökulmasta.Rajoja keinoille ei juuri ole, kunhan vain pysytään suurin piirtein Suomen lakien ja koulunjärjestyssääntöjen sisällä. Opiskelijakunta voi vaikuttaa opiskelijoiden kouluviihtyvyyteen monellatavalla: järjestämällä tapahtumia ja bileitä, hankkimalla pehmusteita koulun penkeille,osallistumalla opetussuunnitelman laatimiseen ja niin edelleen. Hyvä opiskelijakunta muistaa sekämaksimoida hauskanpidon että toimia vakavasti otettavana vaikuttajana opetukseen jaopiskeluympäristöön liittyvissä asioissa.

Opiskelijakunta jäseniä ovat kaikki koulun opiskelijat. Opiskelijoiden keskuudesta valitaanvuosittain oppilaskunnan hallitus, joka vuoden ajan julistaa lukiolaisten asioita päättäjille jajärjestää lukiolaisaktiviteetteja köydenvetokisasta deittipalveluun ja leffamatkoihin. Mitä enemmän,sen parempi." (www.lukio.fi, 31.5.2005)

Opiskelijakuntatoiminnasta on myös mahdollista saada kurssi. Tavallisesti kurssimerkinnän ovatsaaneet oppilaskunnan hallituksessa kahden lukukauden ajan asiallisesti toimineet opiskelijat.Kurssimerkinnän voivat kuitenkin saada myös muut opiskelijakuntatoimintaan aktiivisestiosallistuneet opiskelijat. Suoritusmerkinnän antaa opiskelijakunnan hallituksen ohjaajana toimivaopettaja.

9.30.4 Opiskelijakunta II (0,5-1 kurssia) (OP04)

Kohdassa 3 kuvattuun toimintaan kolmen tai neljän lukukauden ajan aktiivisesti osallistuneillaopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opiskelijakuntatoiminnalla korkeintaan 2 kurssia.

9.30.5 Tutor-kurssi (0,5 - 1 kurssia) (OP05)

Kurssin osanottajat osallistuvat lukuvuoden aikana ohjaajan opastuksella aktiivisesti nuorempienopiskelijoiden ohjaukseen ja neuvontaan.

9.30.6 Tehoa opiskeluun, tukea lukiolaisen oppimiseen (OP06) Tehoa opiskeluun-kurssin tavoitteena on mahdollisimman yksilöllinen perehtyminen oppimisenvaikeuksiin ja taustoihin ja ohjata sitä kautta opiskelijaa tunnistamaan oma tapa opiskella:”ottamaan haaste haltuun ja tulemaan toimeen sen kanssa”. Kurssilla kartoitetaan kunkinosallistujan lukemisen, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitoja sekä opiskellaantehokkaampia lukemisen ja kirjoittamisen ja opiskelun strategioita.

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on todettu erityisiä oppimisen haasteitakuten lukihäiriö. Kurssilla tutustutaan omaan tapaan oppia ja saadaan näin oppimaan oppimisenvälineitä. Kurssille tullaan erityisopettajan tai opiskelijahuoltotyöryhmän suosituksesta.

Tavoitteet:1) opiskelija tulee tietoisemmaksi omasta oppimisprosessista ja kehittää oman oppimaan oppimisentaitoja2) opiskelija saa tietoa oppimisvaikeuksista (lukihäiriö) ja tutustuu omiin tapoihinsa lukea jakirjoittaa3) opiskelija oppii arviomaan ja säätelemään motivaatiotansa oppimisessa4) tukea kirjoittamiseen ja lukemiseen, uusia lähestymistapoja


180

5) opiskelija tutustuu muistin toimintaan pääpiirteittäin ja saa apua omien muistitekniikoidenkehittämiseen.

9.31 IlmaisutaitoViherlaakson lukiossa ilmaisutaito-oppiaine on teatterityöpajatyöskentelyä. Ihminen itse on silloinilmaisun väline. Ilmaisutaito on taideaine, jolla on oma teatteritaiteen esteettinen identiteettinsä.Lukion oma painotus, taideviestintä läpäisee kaikki ilmaisutaidon kurssit. Opetuksessa korostuvatelämyksellisyys, taiteidenvälisyys, oma tekeminen ja ryhmädynamiikka. Opiskelijan ilmaisuamonipuolistetaan ja vahvistetaan hänen omasta persoonallisuudestaan lähtien, jolloin hänenitsetuntemuksensa syventyy. Viherlaakson lukiossa voi suorittaa teatteritaiteen lukiodiplomin.

SuoritusjärjestysEnsimmäinen (1.) kurssi on peruskurssi ja taitoja korostava, siksi olisi suotavaa aloittaa sillä, muttavälttämätöntä se ei ole. Diplomin valmistaminen edellyttää vähintään kahden(2) kurssin aiempaaopiskelua. Teatterityöpajakurssilla (3.) olisi toivottavaa, että osallistujalla olisi joko aikaisemmatkurssit suoritettuna tai muuten hankittua teatterikokemusta.

9.31.1 Peruskurssi (IT1)TavoitteetPeruskurssin tavoitteena on harjoittaa ilmaisun perusvalmiuksia: itsetuntemusta, oman kehontuntemusta, rohkeutta, keskittymistä, rentoutumista, esiintymistä, vapautumista, aitoutta,vuorovaikutustaitoja. Turvallisen ja sallivan ilmapiirin luominen ryhmään on ehkä keskeisin jatärkein tavoite 1. kurssilla.

Keskeiset sisällötIlmaisuharjoituksia sanan, kuvan, äänen ja liikkeen alueelta, mm. seuraaviaohjelmakokonaisuuksia:· kontakti- ja keskittymisharjoituksia· turvallisen ilmapiirin luominen· fyysinen viestintä· äänimaiseman luominen, äänenkäytön kokeilut· improvisointi erilaisten virikkeiden pohjalta esim. esine, kuva, ääni, musiikki

MenetelmätOpetus on teatteritaiteen peruselementtejä käyttävää työpajatyöskentelyä. Peruskurssin harjoituksetovat ns. teatterileikkejä. Käytetään erilaisia draamatekniikoita: monologi, still-kuva, ym.

ArviointiKurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

9.31.2 Ilmaista iloa (IT2)TavoitteetToisen kurssin tavoitteena on syventää peruskurssilla saatuja taitoja kohti esteettistä päämäärää.Kehittää yksilön kokonaisilmaisua, lisätä hänen itsetuntemustaan ja rohkeuttaan. Syventää hänentutustumistaan teatteritaiteeseen ja -traditioon.

Keskeiset sisällöt· Improvisaatioharjoituksia teeman, tilanteen, tunnetilan, ym pohjalta


181

· pantomiimi· roolin rakentamista· sosiodraamaa· tapahtumapaikan, näyttämön rakentamista ja suunnittelua· tila-käsitteen syventämistä· kurssin lopulla pieni produktio

MenetelmätTyöpaja lähenee vähitellen varsinaista näytelmänharjoitusta muistuttavaksi. Roolityöskentelymuuttuu analyyttisemmäksi ja syvällisemmäksi.

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. (S)

9.31.3 Teatterityöpaja (IT3)TavoitteetSyventää oppilaan käsitystä teatteritaiteen olemuksesta m.m klassikkonäytelmiin tutustumalla.Valmistaa isohko produktio joko klassikkonäytelmän tai oman teeman ja käsikirjoituksen pohjalta.

Keskeiset sisällötValmistetaan yleisölle esitys joko oppilaiden omien tai kaunokirjallisten teks-tien pohjalta. Tällä kurssilla painotetaan teatteri-ilmaisua, roolihahmon valmistamista ja siihenliittyviä tunnetiloja ja sellaisten ilmaisemista, näyttelemistä. Näyttelijätyössä ryhmädynamiikan javuorovaikutuksen merkitys korostuvat. Teatterin ja koko näyttämöilmaisun viestintäjärjestelmätulee tutuksi, kun näytelmää valmistellaan.

Menetelmät:Opetellaan roolityöskentelyä, tekstin tulkintaa ja replikointia improvisaatioiden ja ns.teatterileikkien kautta. Kurssilla on myös puhetekniikan ja rentoutumisen harjoituksiasekä lavasteiden valmistamista. Mielikuvaharjoitteiden kautta etsitään erilaisia tunnetiloja, jottaoma roolihahmo saisi ilmaisunsa.

ArviointiKurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

9.31.4 Lukiodiplomikurssi (IT4)

Tavoitteet

Oppilas suorittaa valtakunnallisen teatteritaiteen lukiodiplomin. Menestyminen diplomityössäedellyttää, että opiskelija ymmärtää teatteria kokemustensa, elämystensä ja tietonsa avulla.Teatteritaiteen opetuksessa tulee pohtia omia kokemuksia ja elämyksiä. Teatteritaiteenlukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija rakentaa oman kokemustietonsa ja teatterintuntemuksensa pohjalta fiktion ja luo sen roolit.



182

Oppilas valmistaa itsenäisesti OPH:n vuosittain määräämän tehtävän mukaisen esityksen jadiplomiin kuuluvan esseen, työpäiväkirjan ja koetilanteessa kirjoitetun itsearvioinnintyöprosessistaan.

Arviointi

Diplomityön raadissa on vähintään kaksi arvostelijaa, kurssin opettajan lisäksi ulkopuolinen,kelpoisuusehdot täyttävä arvostelija. Diplomin arvosana-asteikko:

5 erinomainen; 4 kiitettävä; 3 hyvä; 2 tyydyttävä; 1 hyväksytty. Ennen raadin edessä näyteltyädiplomiesitystä ennakkoesityksen jälkeen kirjoitettu essee on kolmannes loppuarvosanasta, esityskaksi kolmannesta. Raati lukee esseen ennen esitystä ja antaa palautteen keskustelussa diplominsuorittajien kanssa varsinaisen esityksen jälkeen Diplomitodistus on OPH:n julkaisema virallinenlomake, joka liitetään päättötodistukseen, mihin myös merkitään suoritettujen ilmaisutaidonkurssien määrä.


Projektikurssilla opiskelija pääsee osallistumaan laaja-alaisen ja taiteidenvälisen projektintekemiseen. Kurssi antaa opiskelijalle kokemuksen esityksen valmistamisen koko kaarestaideoinnista esitykseen saakka. Opiskelija voi projektikurssilla osallistua esityksen tekoon jokoilmaisutaidon, kuvataiteen tai musiikin näkökulmasta. Opiskelijan tehtävänä on jokin esityksen osa-alue esim. näyttelijäntyö, multimediaesityksen valmistaminen, lavastus, musiikki, valokuvaus taimuu taiteen osa-alue. Esitysten kirjo on laaja. Esitykset voivat olla klassikkonäytelmiä, perinteisiäpuhenäytelmiä, musikaaleja, videoprojekteja, performansseja tai erilaisia nykyteatterin kokeiluja.Projektikurssin aikana ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin kurssit tekevät yhteistyötä.Valmistuvat esitykset ovat useimmiten yleisölle avoimia ja/tai niitä voidaan esittää erilaisissakoulun tilaisuuksissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

9.32 Tähtitiede

Soveltava kurssiKyseessä on yleissivistävä kurssi maailmankaikkeuden rakenteesta. Kurssissa lähdetään liikkeelleoman aurinkokuntamme rakenteesta. Siitä edetään galakseihin ja galaksijärjestelmiin. Tutustutaantähtikarttoihin ja niiden avulla opitaan tähtitaivaan tuntemusta. Mikäli mahdollista, käydään Ursantähtitornissa tai vaihtoehtoisesti Heurekassa, jossa planetaarion avulla tutustutaan tähtitaivaanliikkeisiin. Osa kurssista voidaan suorittaa myös projektin avulla, jolloin kukin ryhmä tutustuutarkemmin johonkin tähtitaivaan osa- alueeseen.

ArviointiKurssi arvostellaan hyväksymismerkinnöin.

9.33 TietotekniikkaTavoiteTietotekniikan oppimäärä on rakennettu siten, että opetus ensimmäisellä, toisella ja kolmannellakurssilla kattaa keskeiset kansalaisen tarvitsemat tietotekniikan taidot. Samalla opetus tukeetietokoneen ajokortin suorittamista. Kurssit 4 ja 5 tarjoavat mahdollisuuden opiskella ohjelmointia.


183

Kurssien suoritusjärjestys on muuten vapaa, mutta kurssi 4 on suoritettava ennen kurssia 5.

Soveltavat kurssit

9.33.1 Tietotekniikan alkeet (AT01)TavoiteKurssin jälkeen oppilaat osaavat käyttää tietokonetta tekstin tuottamiseen ja muokkaamiseen,kuvien piirtämiseen ja näiden yhdistämiseen. He osaavat käyttää Excel-taulukkolaskentaohjelmaasekä PowerPoint-ohjelmaa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään tehokkaamminkotitietokonettaan ja koulun koneita.

Sisällön kuvaus1. Peruskäsitteitä - tietokoneen osat, tallennuskapasiteetti, tiedostot, hakemistot2. Käyttöliittymät (Windows) -yleistä, käynnistys ja lopetus, hiiren käyttö, ikkunat ja niiden hallinta, valikot ja valintaikkunat, tiedostonhallinta3. Ohjelmat Word, Excel, PowerPoint

OpetusmenetelmätTeoriatunnit ja harjoitukset

ArviointiKurssilla on numeroarviointi. Kurssin päätteeksi järjestetään sisällöt kertaava kurssikoe.Työskentely tunnilla vaikuttaa arvosanaan.

9.33.2 Tietokoneen rakenne, tekstinkäsittely ja grafiikka (AT02)TavoiteKurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tarkemmin tietokoneen rakenteeseen. Kurssi antaavalmiudet käyttää sujuvasti tavallisia tekstinkäsittely- ja grafiikkaohjelmia.

Sisällön kuvaus1. Tietokoneen pääosat ja lisälaitteet2. Tekstinkäsittelyohjelmistot3. Grafiikka ja taulukot tekstissä

OpetusmenetelmätKurssilla tehdään tietokoneen ostajan opas.

ArviointiKurssilla on numeroarviointi. Tehdyn työn sisältö, sen ymmärtäminen ja työn ulkoasu vaikuttavatarvosanaan.

9.33.3 Taulukkolaskenta, kortistointi ja tietoliikenne (AT03)

Tavoite


184

Tavoitteena on, että opiskelija saa käsityksen taulukkolaskennan mahdollisuuksista numeerisentiedon käsittelyssä sekä tutustuu tietokantaohjelman mahdollisuuksiin tiedon ylläpidossa. Hän osaahakea tietoja tietoverkoista ja oppii tekemään kotisivun.

Sisällön kuvaus1. Taulukkolaskentaohjelmisto2. Kortistointi/tietokantaohjelmisto - tietotyypit, kortiston luominen, haku- ja päivitystoiminnot3. Tietoverkkopalvelut - tiedon hakeminen internetistä ja sen hyödyntäminen sekä oman kotisivun tekeminen.

OpetusmenetelmätOhjelmien ominaisuuksiin tutustutaan esimerkkien avulla, joita hyödyntäen oppilaat tekevätharjoituksia ja omia töitään.

ArviointiKurssilla on numeroarviointi, joka edellyttää riittävää aktiivisuutta oppitunneilla ja osallistumistahyväksyttävästi loppukokeeseen.

9.33.4 Ohjelmointi (AT04)TavoiteKurssin tavoitteena on ohjelmoinnin periaatteiden oppiminen, kurinalainen ohjelmointikäytäntösekä jonkin ohjelmointikielen keskeisen osan oppiminen.

Sisällön kuvausKurssin keskeisiä aiheita ovat rakenteinen ohjelmointi, ohjelman kääntäminen ja ajaminen,ohjelman testaus ja dokumentointi.

OpetusmenetelmätOhjelmointikielen ominaisuuksiin tutustutaan pienten esimerkkiohjelmien ja tehtävien avulla.

ArviointiKurssi arvioidaan numeroin, jolloin arviointiperusteina ovat aktiivisuus oppitunneilla sekäloppukoe.

9.33.5 Ohjelmoinnin jatkokurssi (AT05)TavoiteKurssin tavoitteena on perehtyminen ohjelmointiin ja ongelman ratkaiseminen ohjelmoinnin avulla.

Sisällön kuvausKurssin keskeisiä aiheita ovat ongelman täsmentäminen ja rajaamineen sekä koodaaminentietokoneohjelmaksi C- ja C++ -kielellä sekä ohjelman testaaminen ja dokumentointi.

OpetusmenetelmätOhjelmointikielen ominaisuuksiin tutustutaan esimerkkien ja ohjelmointitehtävien avulla.

Arviointi


185

Kurssi arvioidaan numeroin, jolloin arviointiperusteina ovat aktiivisuus oppitunneilla,ohjelmointityö sekä loppukoe.

9.34 ProjektikurssiLukion toimintaan liittyvien projektien toteuttamiseen liittyvän opiskelun ja työskentelynhyväksilukeminen lukion oppimäärään soveltuvin osin.

9.35 Lukion mediadiplomin opetussuunnitelma

Mediataitojen lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä jaerilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainentarvitsee. Koska lukiodiplomin suorittajalta vaaditaan monipuolista tietämystämediasta, välineiden hallinnan ja ilmaisukeinojen lisäksi edellytetään viestien tulkinnantaitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Siten lukiodiplomi edistääkoulussa oppiaineiden yhteistyötä ja tukee viestintä ja mediaosaaminen -aihekokonaisuudentoteutumista. Mediataitojen lukiodiplomia suorittaville opiskelijoille lukiodiplomi on yleistävalmentautumista työelämään, joillekin myös uravalinnan tuki. Opiskelija voi hyödyntäälukiodiplomia myös jatko-opinnoissaan.

Opiskelija• perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja -välineisiin sekä median sisällönja ilmaisun erityispiirteisiin.• ymmärtää median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten valtarakenteitaja arjen rutiineita.• oppii erittelemään ja tulkitsemaan sekä arvioimaan mediaesityksiä.• oppii mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä.

Median lukiodiplomi koostuu lukioaikana suoritetuista mediaan liittyvistä syventävistä jasoveltavista kursseista sekä ohjatusti prosessoidusta ja tuotetusta diplomityöstä.Lukiodiplomikurssista kootaan ja työstetään arvioitava materiaali. Lukiodiplomikurssi on ainasoveltava kurssi.

Mediadiplomin rakenneMediataitojen lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittama vähintäänneljä (4) mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia, joiden jälkeen suoritetaan lukiodiplomikurssi.

Opiskelijoille tiedotetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden alussa mahdollisuudesta suorittaa lukionmediadiplomi. Lukiodiplomikurssin aikana työstetään lukiodiplomityö, laaditaan työsuunnitelma jamediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityö ja muuedellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi.

A) Mediaelämänkerta on raportti, jossa tulee ilmetä:• opiskelijan nimi, syntymäaika ja hänen käymänsä lukion nimi• lukiossa suoritetut mediaopintoihin kuuluvat kurssit arvosanoineen• koulun ulkopuoliset mediaopinnot• viestintään liittyvän työkokemuksen ja harrastusten esittely• oma mediakäyttäytyminen: suhde mediaan ja mediavälineisiin ja suhteessatapahtuneet muutokset.


186

Esseen kirjoittamiseen (liite 2) varataan diplomikurssin päätteeksi neljä tuntia.Esseen kirjoittamista tukee oppimispäiväkirjan pitäminen.

B) LukiodiplomityöOpiskelija tekee lukiodiplomin päättötyön valitsemaltaan median alalta. Lukiodiplomityössähän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Opiskelijahallitsee työskentelyprosessin kokonaisuuden ja taidon työskennellä sekä yksinettä ryhmässä. Opettaja valvoo työskentelyprosessin etenemistä. Lukiodiplomityön opiskelijatekee itsenäisesti. Ryhtyessään tekemään lukiodiplomityötään opiskelija tekee työsuunnitelman,jonka opettaja hyväksyy. Työsuunnitelmassa rajataan selkeästi diplomityönlaajuus ja ajankäyttö käytettävän ilmaisuvälineen mukaan. Työ tehdään valmiiksi lukionlukiodiplomikurssin aikana.

C) EsseeSuoritetaan koeolosuhteissa kurssin lopuksi.Esseessä opiskelija:· pohtii oman työn ja mediamaailman välistä suhdetta· pohtii työn lähtökohtia ja esikuvia sekä niiden vaikutusta omaan työhön ja päämääriin· käsittelee aihepiiriä itselle tärkeistä näkökulmista· pohtii oman työn ja tehtyjen ratkaisujen pohdintaa laajempaa kontekstia vasten· arvioi omaa työskentelyä ja lopputulosta· osoittaa käsittelemänsä aiheen ja alueen peruskäsitteiden hallintaa· osoittaa tietämystä ja hallintaa käsittelyn kohteena olevasta mediasta· tarkastelee itseään median tuottajana ja vastaanottajana· perustelee esittämänsä mielipiteet

ArviointiArvioinnin suorittaa kaksi arvioijaa itsenäisesti. Lopullisesta arvosanastapäätetään yhdessä. Arvioitsijoista toisen tulee olla lukion opettaja ja toinen voimieluusti olla median ammattilainen. Arvioinnista annetaan numeroarvostelun lisäksi erikseenpyydettäessä myös arviointilausunto, joka liitetään palautettavaan portfolioon.Suoritus merkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla.Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus.

Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1–5. Arvioinnin kohteena on lukiodiplominkokonaisuus:

· diplomityöksi valittu mediaesitys (painoarvo 2/3)· esseessä taito analysoida ja tulkita mediaa sekä pohtia omaa oppimistaan (painoarvo 1/3)

Arvioinnin osa-alueetA) Mediailmaisu· kyky valita ja rakentaa kiinnostava sisältö lukiodiplomityöhön· valmiudet asettaa ja ilmaista työskentelyn päämäärät sekä taito analysoida ja arvioida

työskentelyprosessia ja tuloksia· tuotantoprosessin hallinta· taito työskennellä sekä yksin että ryhmässä· käytetyn tekniikan ja ilmaisun sopivuus työhön


187

· tekijän tavoitteiden välittyminen kohderyhmälle· esityksen tai teoksen mielenkiintoisuus ja vaikuttavuus

B) Mediakritiikki· kyky tarkastella mediaa yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta· aktiivinen toimiminen mediaympäristössä· kriittisen valikoinnin, tulkinnan ja arvioinnin taidot· kyky arvioida itseään median tuottajana ja vastaanottajana· mediailmaisun lajityyppien tunteminen

C) Mediatiedot:· viestinnän peruskäsitteiden hallinta ja niiden soveltaminen yksilö- ja yhteisöviestinnän alueilla· välineiden historia ja kehitys· mediaympäristön hahmottaminen· tekijänoikeudet

Arvioinnin kriteeritArvosanan erinomainen (5) kriteerit· lukiodiplomityö on eettisesti kypsä· opiskelija osaa hyödyntää omia vahvuuksiaan työskentelyssään· lukiodiplomityöstä välittyy tavoitteellisuus: se on hyvin kohdennettu ja esimerkiksi tavoitteensa

mukaan taiteellinen, tiedottava tai kantaaottava· opiskelijan mediataidot ovat monipuolisia ja syvällisiä· työprosessin kuvaus on selkeä ja monipuolinen· lukiodiplomityö on oivaltava ja siinä on uusia näkökulmia· lukiodiplomityön kokonaisuus ja ulkoasu on viimeistelty

Arvosanan hyvä (3) kriteerit· lukiodiplomityö on eettisesti harkittu· opiskelija osaa soveltaa työssään hyvin mediataitoja ja –tietoja· lukiodiplomityön suunnittelusta ja toteuttamisesta välittyy pyrkimys työskentelyn

tavoitteellisuuteen· lukiodiplomityön näkökulmat ovat tavanomaisia· lukiodiplomityön ja työprosessin pohdinta on selkeää

Arvosanan hyväksytty (1) kriteerit· pohdinta on suppeaa tai puuttuu olennaisilta osilta· tekninen osaaminen on riittävää sisällön välittymiseen· sisältöä ja sanottavaa on jonkin verran, vaikkakaan työn tavoitteet eivät välity selkeästi· lukiodiplomityön mediakriittinen taso on vaatimaton· lukiodiplomityö on keskeneräinen tai ulkoasu viimeistelemätön

9.35.1 Median lukiodiplomin pohjakurssit

Median lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittamat vähintään


188

neljä (4) mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia. Lukion oma opetussuunnitelma määritteleekurssit, jotka voivat olla mediadiplomin pohjakursseja. Diplomin suorittamismahdollisuudestatiedotetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden alussa.

Pohjakurssien tavoitteet:

· perehtyä median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja – välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisunerityispiirteisiin

· oppia ymmärtämään median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten valtarakenteita jaarjen rutiineja

· oppia erittelemään, tulkitsemaan ja arvioimaan mediaesityksiä· mediaesitysten sisällön, ilmaisun ja tekniikan erittely, tulkinta ja arviointi· oppia mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä· havainnoida ja tutkia omien ja toisten ihmisten mediakokemuksia· analysoida merkitysten syntymistä· tutkia tuotantoprosesseja· havainnoida median yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia· medioiden historiallisen kehityksen opiskelua· havainnoida median käyttämää valtaa vaikutusten ja vaikuttamisen näkökulmista· harjaannuttaa kriittistä lukutaitoa· kehittää omaa ilmaisua· mediataitojen opettelu ja vahvistaminen

Viherlaakson lukion pohjakurssit mediadiplomin tekemiseksi:

9.35.2 Kuvataiteen kurssit

Kuvataiteessa käydään läpi eri mediavälineiden ilmaisullisia ja teknisiä ominaisuuksiavastaanottajan, median ja tekijän näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja – välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisunerityispiirteisiin

· tutkii tuotantoprosesseja· oppii mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä· oppii kriittistä median lukutaitoa· opettelee, kehittää ja syventää omaa ilmaisua ja mediataitojaan· oppii erittelemään, tulkitsemaan ja arvioimaan mediaesityksiä· oppii ja vahvistaa mediataitojaan

KU3 Media ja kuvan viestit

Pakollinen pohjakurssi mediadiplomin tekemiselle, jonka jälkeen voit osallistua muille kuvataiteenmedia- ja viestintäkursseille


189

KU6 Digitaalinen kuva

KU7 Video ja elokuvailmaisu

KU8 Valokuvaus

KU9 Kuvaviestintä ja käyttögrafiikka

KU10 Kuva-analyysi

9.35.3 Äidinkieli

ÄI 7 Puheviestinnän taitojen syventäminen

Kurssilla keskitytään sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja –tilanteidensuulliseen ja kirjalliseen hallintaan

ÄI 9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri

Kurssilla keskitytään ajankohtaisten mediatekstien tuottamiseen sekä kulttuuriseen jayhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

ÄI 11 Toimittajakurssi

Kurssilla keskitytään tuottamaan sekä tiedottavia että kantaa ottavia mediaesityksiäja toteuttamaan niitä (graafinen suunnittelu, taitto, tekstien ja kuvan käyttö ja käsittely)

9.35.4 Psykologia

PS 07 Mediapsykologian peruskurssi – mieli ja media (Ps 07)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija· ymmärtää informaationkäsittelyn merkityksen ihmisen havaintomaailmassa· tuntee nykymediat ja muuttuvan mediaympäristön kohderyhmineen ja ymmärtää median

merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa· ymmärtää ja tuntee suostuttelun, vaikuttamisen ja manipuloinnin psykologisia keinoja ja

vaikutuksia sekä yksilöön ja yhteisöön· pystyy tunnistamaan median tunnevaikutuksia, manipulaation vaaroja ja pystyy soveltamaan

tietoa omaan median käyttötaitoonsa· pystyy käyttämään median tuomaa tarjontaa oman identiteettinsä rakentamiseen(median

myönteisen ja kielteisen vaikutuksen ymmärtäminen)· tunnistaa netti- ja peliriippuvuudet sekä muut virtuaaliseen viestintään liittyvät ongelmat ja

hyödyt sekä hoitomahdollisuudet


190

· kehittyy aktiiviseksi ja arvioivaksi median käyttäjäksi

Keskeiset sisällöt· Vaikuttamisen keinot ja ryhmädynamiikka· Välittömän ja välillisen vaikuttamisen keinot· Mediasuhde ja mediapsykologia· Monimuotoinen media· Havainnot maailman jäsentäjinä· Ihminen etsii ja rakentaa merkityksiä· Sosiaalisen tiedon käyttö ja sosiaalinen päättely· Mediavaikutukset: suostuttelu ja myöntyminen· Mediamotiivit ja median käyttö· Media välittää tietoa· Media tarjoaa tunteita· Media sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä· Mainonta ja brändit· Piilo- ja vastamainonta· Propaganda ja aivopesu· Second life - virtuaalimaailman vaikutuksia· Median merkitys eri kulttuureissa


191

LIITE 1: KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVA KAAVIO

PERUSOPETUSLuokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 LUKIO

A1* 8 vvt 8 vvt 6 pakollista kurssia 2 syventävää kurssia

A2* 6vvt 6 vvt

B1 6 vvt5 pakollista kurssia2 syventävää kurssia

B2 4 vvt8 syventävää kurssia

B38 syventävää kurssia

* Lukiossa A-kieli. Opiskelija voi valitsemansa pakollisen A-oppimäärän/valitsemiensa pakollisten A-oppimäärienlisäksi opiskella muiden kielten A-oppimääriä syventävinä opintoina.

192

LIITE 2: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimestakehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

TaitotasoA1

Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen

A1.1

Kielitaidonalkeidenhallinta

* Ymmärtää erittäinrajallisen määräntavallisimpia sanoja jafraaseja (tervehdyksiä,nimiä, lukuja,kehotuksia) arkisissayhteyksissä.

* Ei edes ponnistellenymmärrä kuin kaikkeinalkeellisinta kieliainesta.

*Tarvitsee erittäinpaljon apua: toistoa,osoittamista, käännöstä.

*Osaa vastata häntäkoskeviin yksinkertaisiinkysymyksiin lyhyin lausein.Vuorovaikutus onpuhekumppanin varassa, japuhuja turvautuu ehkääidinkieleen tai eleisiin.

* Puheessa voi olla paljonpitkiä taukoja, toistoja jakatkoksia.* Ääntäminen voi aiheuttaasuuria ymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppeanperussanaston ja joitakinopeteltuja vakioilmaisuja.

* Puhuja ei kykenevapaaseen tuotokseen, muttahänen hallitsemansa harvatkaavamaiset ilmaisut voivatolla melko virheettömiä.

*Tunteekirjainjärjestelmän,mutta ymmärtää tekstistävain hyvin vähän.*Tunnistaa vähäisenmäärän tuttuja sanoja jalyhyitä fraaseja ja osaayhdistää niitä kuviin.* Kyky ymmärtääentuudestaan tuntematonsana edes hyvinennakoitavassayhteydessä on erittäinrajallinen.

A1.2

Kehittyväalkeiskieli-taito

*Ymmärtää rajallisenmäärän sanoja, lyhyitälauseita, kysymyksiä jakehotuksia, jotkaliittyväthenkilökohtaisiinasioihin tai välittömääntilanteeseen.* Joutuu ponnistelemaanymmärtääkseenyksinkertaisiakinlausumia ilman selviätilannevihjeitä.

*Tarvitsee paljon apua:puheen hidastamista,toistoa, näyttämistä ja

*Osaa viestiä suppeastijoitakin välittömiä tarpeita jakysyä ja vastatahenkilökohtaisia perustietojakäsittelevissävuoropuheluissa. Tarvitseeusein puhekumppanin apua.

*Puheessa on taukoja jamuita katkoksia.

*Ääntäminen voi aiheuttaausein ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppeanperussanaston, joitakintilannesidonnaisia ilmaisujaja peruskieliopin aineksia.

* Alkeellisessakin vapaassapuheessa esiintyy hyvin

*Ymmärtää nimiä,kylttejä ja muita hyvinlyhyitä ja yksinkertaisiatekstejä, jotka liittyvätvälittömiin tarpeisiin.

* Tunnistaayksinkertaisesta tekstistäyksittäisen tiedon, jos voilukea tarvittaessauudelleen

* Kyky ymmärtääentuudestaan tuntematonsana edes hyvinennustettavassayhteydessä on rajallinen.

193käännöstä. paljon kaikenlaisia virheitä.

194

TaitotasoA1

Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa


A1.3

Toimivaalkeiskielitaito

* Ymmärtääyksinkertaisia lausumia(henkilökohtaisiakysymyksiä jajokapäiväisiä ohjeita,pyyntöjä ja kieltoja)rutiinimaisissakeskusteluissatilanneyhteydentukemana.

* Pystyy seuraamaanyksinkertaisia,välittömiin tilanteisiintai omaankokemukseensa liittyviäkeskusteluja.

* Yksinkertaisenkinviestin ymmärtäminenedellyttää normaaliahitaampaa ja kuulijallekohdennettuayleiskielistä puhetta.

*Osaa kertoa lyhyestiitsestään ja lähipiiristään.Selviytyy kaikkeinyksinkertaisimmistavuoropuheluista japalvelutilanteista. Tarvitseejoskus puhekumppanin apua.* Kaikkein tutuimmat jaksotsujuvat, muualla tauot jakatkokset ovat hyvinilmeisiä.*Ääntäminen voi joskustuottaaymmärtämisongelmia.

*Osaa rajallisen joukonlyhyitä, ulkoa opeteltujailmauksia, keskeisintäsanastoa ja perustasonlauserakenteita.* Alkeellisessakin puheessaesiintyy paljonperuskielioppivirheitä.

* Pystyy lukemaantuttuja ja joitakintuntemattomia sanoja.Ymmärtää hyvin lyhyitäviestejä, joissakäsitellään arkielämää jarutiinitapahtumia taiannetaan yksinkertaisiaohjeita.* Pystyy löytämääntarvitsemansa yksittäisentiedon lyhyestä tekstistä(postikortit,säätiedotukset).

* Lyhyenkin tekstipätkänlukeminen jaymmärtäminen on hyvinhidasta.

195

TaitotasoA2

Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta


A2.1

Peruskieli-taidonalkuvaihe

* Pystyy ymmärtämäänyksinkertaista puhettatai seuraamaankeskustelua aiheista,jotka ovat hänellevälittömän tärkeitä.

* Pystyy ymmärtämäänlyhyiden,yksinkertaisten, itseäänkiinnostavienkeskustelujen ja viestien(ohjeet, kuulutukset)ydinsisällön sekähavaitsemaan aihepiirinvaihdokset tv-uutisissa.

* Yksinkertaisenkinviestin ymmärtäminenedellyttää normaalillanopeudella ja selkeästipuhuttua yleiskielistäpuhetta, joka useintäytyy lisäksi toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiriäänmuutamin lyhyin lausein.Selviytyy yksinkertaisistasosiaalisista kohtaamisista jatavallisimmistapalvelutilanteista. Osaaaloittaa ja lopettaa lyhyenvuoropuhelun, muttakykenee harvoinylläpitämään pitempääkeskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakintuttuja jaksoja, muttapuheessa on paljon hyvinilmeisiä taukoja ja vääriäaloituksia.

* Ääntäminen onymmärrettävää, vaikkavieras korostus on hyvinilmeistä ja ääntämisvirheistävoi koitua satunnaisiaymmärtämisongelmia.

*Osaa helpostiennakoitavan perussanastonja monia keskeisimpiärakenteita (kuten menneenajan muotoja jakonjunktioita).

* Hallitsee kaikkeinyksinkertaisimman kieliopinalkeellisessa vapaassapuheessa, mutta virheitäesiintyy yhä paljonperusrakenteissakin.

*Ymmärtääyksinkertaisia ja kaikkeintavanomaisinta sanastoasisältäviä tekstejä(yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpiakäyttöohjeita).

* Ymmärtää tekstinpääajatukset ja joitakinyksityiskohtia parinkappaleen pituisestatekstistä. Osaa paikantaaja verrata yksittäisiätietoja ja pystyy hyvinyksinkertaiseenpäättelyyn kontekstinavulla.

* Lyhyenkin tekstipätkänlukeminen jaymmärtäminen onhidasta.

196

TaitotasoA2

Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta


A2.2

Kehittyväperuskieli-taito

* Ymmärtää tarpeeksikyetäkseentyydyttämään konkreetittarpeensa. Pystyyseuraamaan hyvinsummittaisestiselväpiirteisenasiapuheen pääkohtia.

*Pystyy yleensätunnistamaanympärillään käytävänkeskustelun aiheen.Ymmärtää tavallistasanastoa ja hyvinrajallisen joukonidiomeja tuttuja aiheitatai yleistietoakäsittelevässätilannesidonnaisessapuheessa.

* Yksinkertaisenkinviestin ymmärtäminenedellyttääyleispuhekieltä, jokaäännetään hitaasti jaselvästi. Toistoatarvitaan melko usein.

* Osaa esittää pienen,luettelomaisen kuvauksenlähipiiristään ja senjokapäiväisistä puolista.Pystyy osallistumaanrutiininomaisiinkeskusteluihin omista taiitselleen tärkeistä asioista.Voi tarvita apuakeskustelussa ja vältelläjoitakin aihepiirejä.

*Puhe on välillä sujuvaa,mutta erilaiset katkoksetovat hyvin ilmeisiä.*Ääntäminen onymmärrettävää, vaikkavieras korostus on ilmeistä jaääntämisvirheitä esiintyy.*Osaa kohtalaisen hyvintavallisen, jokapäiväisensanaston ja jonkin verranidiomaattisia ilmaisuja. Osaauseita yksinkertaisia ja myösjoitakin vaativampiarakenteita.

* Laajemmassa vapaassapuheessa esiintyy paljonvirheitä perusasioissa (esim.verbien aikamuodoissa) ja nevoivat joskus haitataymmärrettävyyttä.

*Ymmärtää pääasiat jajoitakin yksityiskohtiamuutaman kappaleenpituisista viesteistäjonkin verran vaativissaarkisissa yhteyksissä(mainokset, kirjeet,ruokalistat, aikataulut)sekä faktatekstejä(käyttöohjeet, pikku-uutiset).

* Pystyy hankkimaanhelposti ennakoitavaauutta tietoa tutuistaaiheista selkeästijäsennellystä muutamankappaleen pituisestatekstistä. Osaa päätellätuntemattomien sanojenmerkityksiä niidenkieliasusta jakontekstista.

* Tarvitsee useinuudelleen lukemista jaapuvälineitätekstikappaleenymmärtämiseksi.

197

TaitotasoB1

Selviytyminen arkielämässä


B1.1

Toimivaperuskieli-taito

*Ymmärtää pääajatuksetja keskeisiäyksityiskohtia puheesta,joka käsittelee koulussa,työssä tai vapaa-aikanasäännöllisesti toistuviateemoja mukaan lukienlyhyt kerronta. Tavoittaaradiouutisten, elokuvien,tv-ohjelmien jaselkeidenpuhelinviestienpääkohdat.

* Pystyy seuraamaanyhteiseen kokemukseentai yleistietoonperustuvaa puhetta.Ymmärtää tavallistasanastoa ja rajallisenjoukon idiomeja.

* Pitemmän viestinymmärtäminenedellyttää normaaliahitaampaa jaselkeämpää yleiskielistäpuhetta. Toistoatarvitaan silloin tällöin.

*Osaa kertoa tutuista asioistamyös joitakin yksityiskohtia.Selviytyy kielialueellatavallisimmistaarkitilanteista jaepävirallisista keskusteluista.Osaa viestiä itselleentärkeistä asioista myöshieman vaativammissatilanteissa. Pitkäkestoinenesitys tai käsitteelliset aiheettuottavat ilmeisiä vaikeuksia.

*Pitää yllä ymmärrettävääpuhetta, vaikka pitemmissäpuhejaksoissa esiintyytaukoja ja epäröintiä.

*Ääntäminen on selvästiymmärrettävää, vaikkavieras korostus on joskusilmeistä ja ääntämisvirheitäesiintyy jonkin verran.*Osaa käyttää melko laajaajokapäiväistä sanastoa jajoitakin yleisiä fraaseja jaidiomeja. Käyttää useitaerilaisia rakenteita.

* Laajemmassa vapaassapuheessa kielioppivirheetovat tavallisia (esim.artikkeleita ja päätteitäpuuttuu), mutta ne haittaavatharvoin ymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaanmonenlaisia, muutamansivun pituisia tekstejä(taulukot, kalenterit,kurssiohjelmat,keittokirjat) tutuistaaiheista ja seuraamaantekstin pääajatuksia,avainsanoja ja tärkeitäyksityiskohtia myösvalmistautumatta.

* Pystyy seuraamaantuttua aihetta käsittelevänparisivuisen tekstinpääajatuksia, avainsanojaja tärkeitä yksityiskohtia.

* Arkikokemuksestapoikkeavien aiheiden jatekstin yksityiskohtienymmärtäminen voi ollapuutteellista.

198

TaitotasoB1

Selviytyminen arkielämässä


B1.2

Sujuvaperuskieli-taito

* Ymmärtääselväpiirteistä asiatietoa,joka liittyy tuttuihin jamelko yleisiin aiheisiinjonkin verran vaativissayhteyksissä (epäsuoratiedustelu,työkeskustelut,ennakoitavissa olevatpuhelinviestit).

* Ymmärtää pääkohdatja tärkeimmätyksityiskohdatympärillään käytävästälaajemmastamuodollisesta jaepämuodollisestakeskustelusta.

* Ymmärtäminenedellyttää yleiskieltä taimelko tuttua aksenttiasekä satunnaisia toistojaja uudelleenmuotoiluja.Nopea syntyperäistenvälinen keskustelu javieraiden aiheidentuntemattomatyksityiskohdat tuottavatvaikeuksia.

*Osaa kertoa tavallisista,konkreeteista aiheistakuvaillen, eritellen javertaillen ja selostaa myösmuita aiheita, kutenelokuvia, kirjoja taimusiikkia. Osaa viestiävarmasti useimmissatavallisissa tilanteissa.Kielellinen ilmaisu ei ehkäole kovin tarkkaa.*Osaa ilmaista itseäänsuhteellisen vaivattomasti.Vaikka taukoja ja katkoksiaesiintyy, puhe jatkuu javiesti välittyy.

*Ääntäminen on hyvinymmärrettävää, vaikkaintonaatio ja painotus eivätole aivan kohdekielenmukaisia.*Osaa käyttää kohtalaisenlaajaa sanastoa ja tavallisiaidiomeja. Käyttää myösmonenlaisia rakenteita jamutkikkaitakin lauseita.

* Kielioppivirheitä esiintyyjonkin verran, mutta nehaittaavat harvoinlaajempaakaan viestintää.

* Pystyy lukemaanmuutaman kappaleenpituisia tekstejämonenlaisista aiheista(lehtiartikkelit, esitteet,käyttöohjeet,yksinkertainenkaunokirjallisuus) jaselviää myös jonkinverran päättelyävaativista teksteistäkäytännönläheisissä jaitselleen tärkeissätilanteissa.

* Pystyy etsimään jayhdistelemään tietojauseammasta muutamansivun pituisesta tekstistäsuorittaakseen jonkintehtävän.

* Pitkien tekstien jotkinyksityiskohdat ja sävytsaattavat jäädäepäselviksi.

199

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa


B2.1

Itsenäisenkielitaidonperustaso

* Ymmärtää asiallisestija kielellisestikompleksisen puheenpääajatukset, kun sekäsittelee konkreettejatai abstrakteja aiheita.Pystyy seuraamaanyleisesti kiinnostavaayksityiskohtaistakerrontaa (uutiset,haastattelut, elokuvat,luennot).* Ymmärtää puheenpääkohdat, puhujantarkoituksen, asenteita,muodollisuusastetta jatyyliä. Pystyyseuraamaan laajaapuhetta jamonimutkaistaargumentointia, jospuheen kulku on selvästimerkitty erilaisinjäsentimin (sidesanat,rytmitys). Pystyytiivistämään taiilmaisemaankuulemastaanavainkohdat ja tärkeätyksityiskohdat.

* Ymmärtää suurenosan ympärilläänkäytävästäkeskustelusta, mutta voikokea vaikeaksiymmärtää useammansyntyperäisen välistäkeskustelua, jos nämäeivät mitenkään helpotasanottavaansa.

*Osaa esittää selkeitä,täsmällisiä kuvauksiamonista kokemuspiiriinsäliittyvistä asioista, kertoatuntemuksista sekä tuodaesiin tapahtumien jakokemustenhenkilökohtaisenmerkityksen. Pystyyosallistumaan aktiivisestiuseimpiin käytännöllisiin jasosiaalisiin tilanteisiin sekämelko muodollisiinkeskusteluihin. Pystyysäännölliseenvuorovaikutukseensyntyperäisten kanssavaikuttamatta tahattomastihuvittavalta tai ärsyttävältä.Kielellinen ilmaisu ei ainaole täysin tyylikästä.

*Pystyy tuottamaanpuhejaksoja melko tasaiseentahtiin, ja puheessa on vainharvoin pitempiä taukoja.

*Ääntäminen ja intonaatioovat selkeitä ja luontevia.

*Osaa käyttäämonipuolisesti kielenrakenteita ja laajahkoasanastoa mukaan lukienidiomaattinen jakäsitteellinen sanasto.Osoittaa kasvavaa taitoareagoida sopivasti tilanteenasettamiinmuotovaatimuksiin.

* Kieliopin hallinta onmelko hyvää, eivätkäsatunnaiset virheet yleensähaittaa ymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaanitsenäisesti muutamansivun pituisia tekstejä(lehtiartikkeleita,novelleja, viihde- jatietokirjallisuutta,raportteja jayksityiskohtaisia ohjeita)oman alan tai yleisistäaiheista. Tekstit voivatkäsitellä abstrakteja,käsitteellisiä taiammatillisia aiheita, janiissä on tosiasioita,asenteita ja mielipiteitä.

*Pystyy tunnistamaankirjoittajan ja tekstintarkoituksen,paikantamaan useita eriyksityiskohtia pitkästätekstistä. Pystyy nopeastitunnistamaan tekstinsisällön ja uusien tietojenkäyttöarvonpäättääkseen,kannattaako tekstiintutustua tarkemmin.

* Vaikeuksia tuottavatvain pitkien tekstienidiomit jakulttuuriviittaukset.

200

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullunymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

B2.2

Toimivaitsenäinenkielitaito

* Ymmärtää elävää taitallennettua, selkeästijäsentynyttäyleiskielistä puhettakaikissa sosiaalisenelämän, koulutuksen jatyöelämän tilanteissa(myös muodollinenkeskustelu jasyntyperäisten välinenvilkas keskustelu).* Pystyy yhdistämäänvaativia tehtäviä vartenkompleksista jayksityiskohtaista tietoakuulemistaan laajoistakeskusteluista taiesityksistä. Osaapäätellä ääneenlausumattomiaasenteita jasosiokulttuurisiaviitteitä sekä arvioidakriittisestikuulemaansa.* Ymmärtää vieraitapuhujia jakielimuotoja.Huomattavataustamelu, kielellinenhuumori jaharvinaisemmatidiomit jakulttuuriviittauksetsaattavat yhä tuottaavaikeuksia.

*Osaa pitää valmistellunesityksen monenlaisistayleisistäkin aiheista. Pystyytehokkaaseen sosiaaliseenvuorovaikutukseensyntyperäisten kanssa. Osaakeskustella ja neuvotellamonista asioista, esittää jakommentoida vaativiaajatuskulkuja ja kytkeäsanottavansa toistenpuheenvuoroihin. Osaailmaista itseään varmasti,selkeästi ja kohteliaastitilanteen vaatimalla tavalla.Esitys voi olla kaavamaista,ja puhuja turvautuu toisinaankiertoilmauksiin.

*Osaa viestiä spontaanisti,usein hyvinkin sujuvasti javaivattomasti satunnaisistaepäröinneistä huolimatta.

*Ääntäminen ja intonaatioovat hyvin selkeitä jaluontevia.* Hallitsee laajasti kielellisetkeinot ilmaista konkreettejaja käsitteellisiä, tuttuja jatuntemattomia aiheitavarmasti, selkeästi jatilanteen vaatimaamuodollisuusastettanoudattaen. Kielelliset syytrajoittavat ilmaisua erittäinharvoin.* Kieliopin hallinta onhyvää. Usein puhuja korjaavirheensä itse, eivätkävirheet haittaaymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaanitsenäisesti usean sivunpituisia, eri tarkoituksiinlaadittuja kompleksisiatekstejä (päivälehtiä,novelleja,kaunokirjallisuutta).Jotkin näistä voivat ollavain osittain tuttuja taituntemattomia, muttahenkilön itsensä kannaltamerkityksellisiä.

* Pystyy tunnistamaankirjoittajanasennoitumisen ja tekstintarkoituksen. Pystyypaikantamaan jayhdistämään useitakäsitteellisiä tietojamonimutkaisistateksteistä. Ymmärtääriittävästi tiivistääkseenpääkohdat taiilmaistakseen ne toisinsanoin.

* Vaikeuksia tuottavatvain pitkien tekstienharvinaisemmat idiomitja kulttuuriviittaukset.

201Taitotasot C1-C2

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullunymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

C1.1

Taitavankielitaidonperustaso

*Ymmärtääsuhteellisenvaivattomastipitempääkin puhettatai esitystä (elokuvia,luentoja,keskusteluja,väittelyjä) erilaisistatutuista ja yleisistäaiheista myös silloin,kun puhe ei oleselkeästi jäsenneltyäja sisältääidiomaattisiailmauksia jarekisterinvaihdoksia.

*Ymmärtää hyvinerilaisiaäänitemateriaalejayksityiskohtaisesti japuhujien välisiäsuhteita jatarkoituksiatunnistaen.

*Vieras aksentti taihyvin murteellinenpuhekieli tuottavatvaikeuksia.

*Osaa pitää pitkähkön,valmistellun muodollisenkinesityksen. Pystyy ottamaanaktiivisesti osaamonimutkaisiin käsitteellisiäja yksityiskohtia sisältäviintilanteisiin ja johtaarutiiniluonteisia kokouksia japienryhmiä. Osaa käyttääkieltä monenlaiseensosiaaliseenvuorovaikutukseen.Tyylilajien ja kielimuotojenvaihtelu tuottaa vaikeuksia.

*Osaa viestiä sujuvasti,spontaanisti ja lähesvaivattomasti.*Osaa vaihdella intonaatiotaja sijoittaa lausepainot oikeinilmaistakseen kaikkeinhienoimpiakinmerkitysvivahteita.

*Sanasto ja rakenteisto ovathyvin laajat ja rajoittavatilmaisua erittäin harvoin.Osaa ilmaista itseäänvarmasti, selkeästi jakohteliaasti tilanteenvaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta onhyvää. Satunnaiset virheeteivät hankaloitaymmärtämistä, ja puhujaosaa korjata ne itse.

*Ymmärtääyksityiskohtaisestipitkähköjä, kompleksisiatekstejä eri aloilta.*Pystyy vaihtelemaanlukutapaansa tarpeenmukaan. Osaa lukeakriittisesti ja tyylillisiävivahteita arvioiden sekätunnistaa kirjoittajanasennoitumisen ja tekstinpiilomerkityksiä. Pystyypaikantamaan jayhdistämään useitakäsitteellisiä tietojamonimutkaisistateksteistä, tiivistämäänne ja tekemään niistävaativia johtopäätöksiä.*Vaativimmatyksityiskohdat jaidiomaattisettekstikohdat saattavatvaatia useammanlukukerran taiapuvälineiden käyttöä.

opetussuunnitelma viherlaakson lukio 1 1 …opetussuunnitelma 2005 viherlaakson lukio 2 8.3.2...

Documents