opetussuunnitelmaan perustuva … · web viewkestävän tulevaisuuden rakentaminen kestävän...

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SivistysVarhaiskasvatus ja esiopetus

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA

Lukuvuosi 2016–2017

(Palautetaan 29.9.2016 mennessä aluejohtajalle)

Päiväkoti: Saurion-Mikkolan päiväkoti

Esiopetusyksikkö: Yhtenäiskoulun esiopetus

Esiopetusyksikön yhteistyökoulu: Ylöjärven Yhtenäiskoulu

Käsitelty päiväkodissa (pvm): 04.10.2016

Päiväkodin johtajan allekirjoitus Varhaiskasvatuksen johtajan hyväksyntä

versio numero päivämäärä ja muutoksen tekijä muutos

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN

Työ- ja loma-ajat

Lukuvuosi 2016–2017 (732 tuntia)

Syyslukukausi 15.8. - 22.12.2016 Syysloma (vko 42) 17. - 21.10.2016 Vapaapäivä 05.12.2016

Kevätlukukausi 9.1. - 31.5.2017 Talviloma (vko 9) 27.2.-3.3.2017 Vapaapäivä 26.5.2017

Päivittäinen esiopetusaika (klo) 9-13

Esiopetuksen henkilökunta:

Päiväjärjestys

klo

6.00-7.00 eskari avataan ( joka toinen viikko klo 6, joka toinen viikko klo 7 )

7.45-8.30 aamiainen esiopetuksen tiloissa ( aamiaiskärry haetaan keittiöstä )

9.00 ulkoilu lähipuistossa /

ohjattua toimintaa pienryhmissä

11.15- lounas koulun ruokalassa

12.00 päiväpiiri / kerhot

13.00 luku- ja lepohetki

14.15- välipala koulun ruokalassa

15.00 iltapäivän leikit sisällä tai koulun piha-alueella

17.00 eskari suljetaan

Koulun ulko-ovet avataan sähköisesti klo 7.30 ja suljetaan klo 15.30. Koska esiopetus on

fyysisesti 4.kerroksessa, henkilökunta käy avaamassa 1. kerroksen ulko-oven perheille

( puhelinsoitto vanhemmilta ), jos lapsi tulee ennen klo 7.30 ja sulun jälkeen iltapäivällä ovi

käydään avaamassa.

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

2.1 Suunnittelun periaatteet Pedagoginen suunnittelu Yhtenäiskoulun esiopetuksessa pohjaa valtakunnallisiin

esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ( 2014 ja muutokset 12/2015 ) ja Ylöjärven

kaupungin esiopetussuunnitelmaan ( 2016 ), Ylöjärven kaupungin sivistyslautakunnan ja

varhaiskasvatuksen strategisiin asiakirjoihin, Ylöjärven kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan,

lapsiryhmä- ja lapsikohtaiseen tietoon ja vanhempien osallisuuteen toiminnan suunnittelussa.

Toimintaa suunnitellaan yksilö- ja tiimitasolla sekä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa.

Yhteissuunnittelu tapahtuu iltapalavereissa 1xkk. Yhteisesti koko päiväkodin henkilökunnan

kanssa n. 3xvuodessa. Lastentarhanopettajille on varattu lakisääteistä viikottaista

suunnitteluaikaa työvuorojen mukaan työvuorotaulukkoon merkitsemällä.

2.2 Liikunta toimintakulttuurissa

Aikuiset innostavat ja motivoivat lapsia liikkumaan omalla esimerkillään, mukana liikkumalla ja liikunnan iloa korostamalla. Meillä kehittämiskohteena on ulkoliikunnan lisääminen.

Liikkuminen 2016-2017: * runsas ulkoilu * perusliikuntamuodot ohjatussa sisäliikunnassa * kehontuntemus liikuntaleikkien lomassa * valokuvasuunnistus sekä koulun sisätiloissa että ulkona koulun piha-alueella * geokätköily syksyllä ja keväällä * kävely perusliikuntana mm.matka leikkipuistoon ja takaisin, kirjastoon, harjuun metsäretkelle * metsäretket ( joka toinen perjantai Metsämörri-toiminnan periaatteiden mukaisesti ) * liikuntaleikit päiväpiirissä viikottain * yleisurheilun lajitaidot; juoksu, pallonheitto pituushyppy * lajitaidot; jalkapallo, luistelu ( koulun pihassa kaukalo ja luistelukenttä ), hiihto, sähly ( koulun pihassa sählykaukalo ), uinti ( koulun pihapiirissä uimahalli ) * rentoutuminen, venyttely * aktiivinen osallistuminen eskareiden liikuntatapahtumiin ja turnauksiin (mm. sähly, jalkapallo) * Varpaat vauhtiin- tapahtumaan osallistuminen viikot 38 ja 39 * Vekaravuoren valloitus- tapahtuma keväällä 2017

Meillä ulkoilut pyritään usein aloittamaan yhteisellä alkuleikillä. Ulkoilemme sekä lähileikkipuistossa että koulun pihassa ja/tai koulun kentällä. Tavoitteena on, että kaikki liikkuvat hivenen hengästyen ja lapset saavat ”työkalupakkiin” leikkimalleja välitunneille. Olemme tehneet laminoidut loppuleikkikortit, jotka kulkevat mukana ulkoiluissa. Liikumme Urheilutalon monitoimisalissa 1xvk aina tiistaisin puolen ryhmän kokoonpanolla. Koulun piha jo sinällään mahdollistaa päivittäisen omaehtoisen liikkumisen; kiipeilyn,

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


jalkapallon, sählyn, mäenlaskun, luistelun ym.

2.3 Leikki ja toiminnallisuus opetuksessa

Päivittäin esiopetuksessa on aikaa myös leikille. Leikki on lapsen tapa oppia ja hahmottaa maailmaa. Leikki on keskeinen oppimisen ja toiminnan menetelmä esiopetuksessa. Olemme varanneet lasten vapaalle leikille aikaa joka päivä ja joka keskiviikko kokonainen päivä, kun on oman lelun ja leikin päivä. Sosiaaliset taidot ja kavereiden kanssa toimiminen ovat oleellinen osa kouluvalmiutta ja korostamme vanhemmille myös leikin tärkeyttä. Eteistilassa on käsitekartta aiheesta, tänään olemme vain leikkineet. Kartasta selviää, mitä kaikkia leikkiin sisältyy.

Aikuisen tehtävänä on syventää ja tukea jokaisen lapsen oppimista. Esiopetuksen pedagogiikkaan kuuluu olennaisella tavalla työskenteleminen konkreettisten tilanteiden ja materiaalien parissa. Aikuisen tehtävänä on myös huolehtia, että ohjattu toiminta on lasten näköistä, leikillistä, toiminnallista, taiteellista ja tapahtuu innostavassa ilmapiirissä. Ohjattu pienryhmätoiminta on toimintamme ydintä. Pienryhmätyöskentelyssä aikuiset ja lapset rakentavat yhdessä ymmärrystä maailmasta.

Pienryhmätoiminnan tavoitteena ja ainutlaatuisena mahdollisuutena on se, että aikuinen pääsee lähelle lasten ajattelua ja käsityksiä. Näiden kuuleminen ja dokumentointi on osa esiopetusta. Myös lasten lähiohjaaminen yksilöllisten taitojen ja haasteiden näkökulmasta on mahdollista ja mielekästä pienryhmissä. Näin taataan myös oppimisen rauha ja kiireettömyys.

Tärkeänä tavoitteena on myös se, että lapset harjoittelevat pienryhmissä kouluvalmiuden kannalta olennaisia työskentelytaitoja eli puheenvuoron pyytämistä, työrauhan antamista, ohjeiden kuuntelemista, tehtävään sitoutumista ja itsearviointia. Työskentelytaidot tehdään lapsille tietoisiksi, jotta he tietävät, mitä heiltä odotetaan pienryhmien kokoontumisissa. Työskentelytaidoille on omat kuvasymbolinsa ja viittomat. Näin lapset oppivat myös itse arvioimaan ryhmätyötaitojaan.

2.4 Laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen esiopetuksessa

Esiopetuksessa eri sisältöalueet ja opeteltavat asiat nivoutuvat yhteen. Esiopetus osana elinikäisen oppimisen polkua tähtää laaja-alaisen osaamisen ja oppimaan oppimisen kehittymiseen. Yksittäisiä tietosisältöjä tärkeämmässä asemassa ovat esiopetuksen vuorovaikutteiset ja osallistavat työtavat ja jokaisen lapsen oppimisen tukeminen. Tärkeässä osassa ovat myös kestävän elämäntavan yhteisvastuulliset käytännöt.

Kaikki toiminta Yhtenäiskoulun esiopetusryhmässä pohjaa laadukkaalle vuorovaikutukselle kasvatusyhteisön eri jäsenten kanssa. Aikuisen tärkeimmät tehtävät ovat lämmin, kannustava ja positiivinen läsnäolo lasten arjessa, lasten äänen kuuleminen, lasten vertaistoiminnan tukeminen, toiminnan havainnoiminen, dokumentointi ja arviointi suunnittelun pohjaksi / eskarin arjen välittämiseksi vanhemmille ja kasvatuskumppanuuden vaaliminen.

Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista kokonaisuuksista. Ryhmässämme käytetään tänä vuonna Ällitälli- esiopetusmateriaalia ( Otava 2016 ).

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


Ohjattu pienryhmätoiminta 2016-2017

Kolme kiinteää pienryhmää* Ällitälli- teeman mukaan etenevät kaksi ryhmää, yksi ryhmä kädentaitojen / motoristen taitojen parissa viikottain

Tunne- ja turvataitoryhmät* kiinteät pienryhmät, missä tunne- ja turvataitojen harjoittelua Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaalia hyödyntäen.

Rakettiryhmät* Matemaattinen ajattelu ja käsitteet, tutkiminen, oivaltaminen ja kokeilu

Tähtikerho* kielelliset valmiudet

R-kerho* R-äänne ja suun motoriikka

Ipadkerho* mediataitojen opettelua

Puuhakerho* käsitöitä, askartelua ja kuvallista ilmaisua lasten mielenkiinnoista lähtien

Kevään pienryhmät muodostetaan arvioimalla lasten taitojen edistymistä ja annettavan tuen tarvetta ja muotoja.

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Tunnetaitojen opetteleminen on mitä olennaisin osa arkipäivän yhdessäoloa ryhmässämme. Aikuinen antaa oman tärkeän esimerkkinsä tunteiden säätelystä ja ystävällisestä käytöksestä. Lapsia ohjataan kuuntelemaan ja havainnoimaan toisiaan ristiriitatilanteissa. Ryhmässämme on käytössä käyttäytymisen liikennevalot tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaamisen opettamisessa. Tunnetaitojen ja itsetunnon kehittymisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi tulee ryhmässämme kohdatuksi vahvuuksien kautta. Myös ihmisten eroavaisuudet tehdään lapsille ymmärrettäviksi. Onnistumiset ja ilon hetket nostetaan esille ja niistä nautitaan yhdessä. kts. kohta 9.2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat; suunnitelma toimenpiteistä koskien kahta painopistealuettamme ( 1.turvallisuus ja 2.tunne- ja turvataidot ).

Monilukutaidoilla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Viestintä- ja teknologiakasvatuksessa opetamme lapsille laitteiden vastuullista ja turvallista käyttöä mutta sehän ei ole vain tietokoneita ja muita teknisiä välineitä, vaan siihen kuuluvat niin viestinnän välineet kuin sisällötkin: tarinat, kuvat, uutiset, mainokset. Monet lelutkin ovat osa mediaa; Pokemon-kortit ym oheistuotteet. Niinpä viestintä- ja teknologiakasvatus kuuluu meille kaikille. Siksi on tärkeää, että pyrimme löytämään oman tapamme mediakasvattajina. Keskeinen tavoite, kriittinen medialukutaitojen oppiminen, on elinikäinen prosessi.

Esiopetuksessa opetellaan laaja-alaisia mediataitoja vähitellen harjoittelemalla. Syvennämme kasvattajina osaamistamme ja tapoja työstää lasten mediakokemuksia. Syksystä viikottain kokoontuu iPadkerho, missä opetellaan laitteen käyttöä ja käsittelyä, kuvaamista, videointia, pelejä ( matematiikka, kirjaimet, lukitaidot, kynänkäyttö ). Tärkeitä taitoja opitaan myös, kun odotetaan

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


omaa peliaikaa ja lopetetaan peliajan loputtua. Esi-ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen hankkeena Ylöjärvellä on 2016 syyslukukaudella tietoja viestintäteknologiataitojen kehittäminen. Henkilökuntamme osallistui Johanna Sommers-Piiroisen koulutuksiin elokuussa.

Tavoitteita:- lapset tulevat tietoisiksi ja saavat kokemuksia arjen teknologiasta- lasten monilukutaidon ja TVT-osaamisen edistäminen esiopetuksessa- kasvattajien mediapedagogisen osaamisen vahvistaminen- tieto- ja viestintäteknologian luonteva käyttö osana esiopetuksen pedagogisia käytäntöjä

Johanna Sommers-Piiroisen ohjauskäynti ryhmässämme on 04.10.2016. Keväällä 2017 järjestämme digimessut, osaamisen ja jakamisen foorumin, missä esiopetustiimit jakavat kokemuksiaan ja käytäntöjään toisille. Kirjaston näyttelytilassa esitellään hankkeen tuotokset 30.01.-11.02.2017.

Yritteliäisyys Näemme yritteliäisyyden / yrittäjyyden omatoimisuuden, yrittämisen, kädentaitojen ja innostamisen lisäämisenä. Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä luomalla lapsia voidaan ohjata luottamaan paremmin omiin kykyihinsä. Tärkeää on positiivisen yritteliäisyyden kehittäminen ja ymmärrys asioiden loppuun viemisen tärkeydestä.

Yrittäjyyskasvatuksessa painottuvat myönteisen minäkuvan vahvistaminen, oma-aloitteisuus, innovatiivisuus, pitkäjänteisyys ja vastuunotto.Yrittäjyyskasvatukseen meillä liittyy mm. sanomalehti- ja elokuvaprojektimme.Sanomalehtiprojektiimme tyhjät sivut saamme Aamulehdeltä. Pienryhmissä sivut täyttyvät mm.lasten tekemistä sarjakuvista, säätiedoituksista, ammattihaastatteluista ( esim.uimahallin kassa, rehtori, huoltomies, keittiön henkilökunta ) ym.lasten kiinnostuksen kohteista. Niin suunnittelu kuin toteutus ovat lasten näköisiä ja kokonaan lasten aikaansaamia. Kun lehti on valmis, perheet saavat kotiin uunituoreen lehden ja muiston kuvineen ja tarinoineen. Elokuvaprojekti etenee myös pienryhmissä elokuvan juonen kehittelyllä. Tästä edetään lasten suunnittelemien hahmojen, elokuvan juonen ja vuorosanojen kautta rekvisiitan valmistamiseen, kuvauksiin (iPad), äänittämiseen ja editointiin. Jokainen lapsi on vuorollaan sekä näyttelijä että kuvaaja. Kun kaikki on valmista, kutsumme elokuviin kummioppilaat ( 5.a lk) ja Mikkolan eskarit. Keväällä pidämme lisäksi elokuvagaalan, missä perheet ja isovanhemmat pääsevät katsomaan elokuvat. Tämä tilaisuus on samalla kevätjuhlamme. Näihin kaikkiin liittyy oheistoiminta, minkä lapset suunnittelevat, valmistelevat ja tekevät käytännön työn ( pääsyliput, popcorn ja mehutarjoilu). Saadut tulot käytämme lasten toivomalla tavalla esim.jätskiretkellä..

2.5 Oppimisympäristöt

Oppimisympäristö vastaa lapsen kehityksellistä tasoa, antaa haasteita kehityksen eteenpäin viemiseksi sekä herättää lasten mielenkiinnon uusien asioiden tutkimiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Ilmapiiri on myönteinen ja ympäristö turvallinen ottaen huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Mikäli lapsen kasvussa ja kehityksessä on tuen tarvetta, tulee tarkastella myös ympäristöä. Jos ympäristöä muokataan, onnistuuko lapsi tilanteissa paremmin?

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


Oppimisympäristömme

* Esikoulun tilat, joita muokataan eri tarpeiden mukaan, tehtävien tekoa, päiväpiiriä, ruokailua, leikkiä ja lepohetkeä varten.

* Lähiympäristöt: leikkipuisto, metsä, urheilutalon monitoimisali, kirjasto

* Lelut, pelit, piirustus- ja askartelutarvikkeet ovat lasten käytössä.

* Ryhmämme on tuettu esiopetusryhmä, mikä tuo mukanaan visuaalisen ja yksilön huomioivan toimintakulttuurin. Ryhmässä on 15 lasta ja 4 aikuista.

* Apuvälineitä on käytössä toiminnan jäsentämiseen ja visuaaliseksi tueksi mm. dokumenttikamera ja videotykki, kuvat ja nopea piirtäminen, sektorikello.

* Koulun tiloissa toimiminen antaa mahdollisuuden tutustua tulevaan koulumaailmaan päivittäin. Tutuksi tulevat fyysinen toimintaympäristö sekä sisällä että ulkona, koulun yhteiset säännöt, koululaiset 1-9 lk ja koulun henkilökunta.

2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu mm. pyrkimys muuttaa yhteiskunnan käyttäytymismalleja ympäristöä kuluttavista ympäristöä säästäviin sekä pyrkimys jakaa vastuuta. Kestävä kehitys ei ole muuttumaton tila vaan luova ja tasapainoon tavoitteleva jatkuva oppimisprosessi.

* Pysyvät ihmissuhteetLapsen siirtyessä Yhtenäiskoulun esiopetukseen, tiedonsiirtopalaverit ovat tärkeässä roolissa. Myös vanhempien ja lasten yhteinen tutustuminen luo turvallisuuden tunnetta. Näin päästään luomaan alkua myös kasvatuskumppanuudelle. Pyritään henkilökunnan pysyvyyteen ja siihen, että sijainen olisi lähes aina sama henkilö. Pyritään myös siihen, että päivystävään päiväkotiin siirtyy omasta ryhmästä tuttu aikuinen. Esiopetuksemme on suljettu koulujen loma-ajat.

* YmpäristöHyödynnämme koulun pihaa opetustilana mm. erilaisen liikunnan kautta ( suunnistus sisällä ja ulkona, luistelu, uiminen…). Opettelemme myös olemaan osana suurta joukkoa koululaisia. Opettelemme rajoihin ilman aitausta, koska koulun pihaa ei ole aidattu. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuussyistä yleensä kaikki aikuiset ulkoilevat lapsiryhmän kanssa aamupäivisin, kun kaikki lapset ovat paikalla.

* SisälläEsiopetuksen kaksi luokkaa on yritetty tehdä mahdollisimman viihtyisiksi. Esillä on paljon kuvia arkeamme jäsentämään ja lasten käsien tuotokset laitamme esille, lapsen niin halutessa. Syyskuussa jokainen valmistaa itselleen kehyksen, mihin työt laitetaan esille eteisen seinälle ja lapsi voi itse päättää, milloin ja mihin ( esim. piirrustus tai hamahelmityö ) esillä olevan työnsä vaihtaa. Siivoamme yhteiset tilat aina perjantaisin lounaan jälkeen. Lapset jakautuvat pienryhmiin ja siivoavat vastuualueensa yhteistuumin. Viikkosiivoukseen kuuluu mm. lakaisu, pölyjen pyyhkiminen, kenkien ja korien järjestäminen, lelujen ja pelien järjestäminen ja tiskaus. Roskaamiseen kiinnitetään huomiota ja lapsia ohjataan näkemään, miten paljon roskaa syntyy.

* Lähiympäristö ja liikenneTutustumme lähiympäristöön joka päivä, koska ulkoilemme usein aamupäivällä ympärillä olevissa

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


leikkipuistoissa. Käymme 2xkk metsäretkellä harjussa ja 1xkk kirjastoretkellä. Uimahallissa käymme uimassa pienryhmissä 6x syyslukukauden ja 6x kevätlukukauden aikana. Tutustumme kävellessämme liikennesääntöihin ja keskustelemme liikenneturvallisuudesta. Teemme retkiä Tampereelle 2-3xlukuvuodessa. Poliisin ja palokunnan edustajat käyvät kevätlukukauden aikana vierailulla kertomassa liikenne- ja paloturvallisuudesta.

* Toimijana- sammutamme tarpeettomat valot- lapsia ohjataan käyttämään vettä säästeliäästi ja arvostavasti - kannustetaan ennakkoluulottomuuteen ruuan maistelussa ja kiinnittämään huomiota ruokailun melutasoon, vältetään ruuhka-aikoja koulun ruokalassa ja huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet- opetellaan jätteiden lajittelua; mikä on biojäte ja mihin se kuuluu, paperit kerätään paperikeräyslaatikkoon, maitopurkit ja patterit viedään yhdessä kierrätykseen- vieraillaan 3-4 x lukuvuoden aikana hyötyjätteen keräyspisteessä ja keskustellaan kierrätyksestä- vältetään kertakäyttöastioita, lapsilla on mm. kotoa tuodut omat juomapullot veden juomiseen.- lähetetään sisäinen posti käytetyissä kuorissa- hyödynnetään kirjastoa- eskarikirjoja ei päällystetä- otamme mielellämme vastaan perheiltä tulevia lahjoituksia; paperia, leluja ym.- ryhmään on nimetty kestävän kehityksen vastuuhenkilö

2.7 Esiopetusyksikön omat kehittämiskohteet

* Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishankkeita 2016 ovat tunne- ja vuorovaikutussuhteet ( 9.2 ), matemaattinen alue ( 2.4 ) ja tietoja viestintäteknologia ( 2.4 ). Meidän toimintatavoistamme näillä osa-alueilla on kerrottu tässä lukuvuosisuunnitelmassa.

* Ulkoliikunnan lisääminen on koko talon yhteinen kehittämiskohde ja siitä löytyy osio kohdassa 2.2.

* Kaupungin hyvinvointiryhmä on asettanut tavoitteen ravitsemusryhmälle järjestää kouluilla/esiopetuksessa ravitsemukseen liittyvä kampanja. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esille kouluruokailun merkitys ja ottaa huomioon opetussuunnitelmassa ravitsemukseen liittyvät asiat. Teemaa toteutamme ryhmässämme kokoontumalla pienryhmissä miettimään eri ruoka-aineiden alkuperää, uusien ravitsemussuositusten mukaista lautasmallia, pöytätapoja ja terveellisen ruoan merkitystä kasvulle ja kehitykselle. Mietimme myös maistamisen merkitystä ja makutottumusten muuttumista. Teemme pohdinnoistamme käsitekartan kuvatuella eteisen seinälle, mistä vanhemmat voivat katsoa käsitellyt asiat yhdessä lasten kanssa. Koulun ruokalassa on kuva lautasmallista.

3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA

3.1 Lapsen osallisuus esiopetuksessa

Lasten osallisuus tarkoittaa meillä sitä, että lapset eivät vain osallistu johonkin aikuisten valmiiksi suunniteltuun ohjelmaan, vaan he ovat itse vaikuttamassa toiminnan sisältöihin ja toteutukseen. Lähtökohtana ovat lasten omat kokemukset, tarpeet ja ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet ja kysymykset. Lapsia kannustetaan itse tutkimaan ja pohtimaan asioita sekä etsimään ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Osallisuus on lapsille erityisesti osallisuutta

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


leikkiin. Osallisuus on myös kasvamista huomaamaan oma kyvykkyys ja vaikuttamisen mahdollisuus.

Toimintatapamme:- pysähdymme kuuntelemaan lasta- lasten ajatukset ja kiinnostukset näkyvät pedagogiikassa- pedagogiikka on leikillistä ja kokemuksellista, lasten näköistä- lapset kuvaavat ympäristöään- lapset pääsevät vaikuttamaan arjen valintoihin- selkeät rajat ja sopimukset yhdessä olemiseen

3.2 Huoltajien osallisuus esiopetuksessa

Perheille järjestetään tutustumispäivät elokuussa ennen toimintakauden alkua. Tutustumispäivät ja kellonaika ilmoitetaan kirjallisesti samassa kirjeessä, missä ilmoitetaan lapsen tuleva esiopetuspaikka. Näin perheet saavat mahdollisuuden käydä tutustumassa tilaan, henkilökuntaan ja mahdollisesti lapsen uusiin eskarikavereihin ja heidän perheisiinsä. Jo tässä vaiheessa henkilökunta kuulee vanhempien toiveita lapsen esiopetuksen suhteen.

Arjen alkaessa vanhempien osallisuus:* päivittäiset keskustelut* esiopetuksen kasvatuskeskustelut ja oppimisen tuen suunnittelun moniammatilliset palaverit -> kasvatuskeskusteluissa keskustellaan kiireettömästi vanhempia askarruttavia asioita.* vanhempainillat* Metsämörritoiminnan ( esim. geokätkö; perheet käyvät etsimässä kätkön lapsen piirtämän kartan avulla eskarin metsäretkipaikasta ja metsäretkille tehdään kotoa eväät lapset omaan reppuun ) .* tunne- ja turvataidot ja vanhempia osallistavat toimintamuodot ( erilaiset kotitehtävät )* joulujuhla koulun mediateekissa ( isovanhemmat ja kummit ovat myös tervetulleita )* kuullaan vanhempien mahdollisia toiveita koskien kevään luokkajakoja ja esiopetuksesta toimitetaan toiveet Yhtenäiskoulun rehtorille / vastaavalle erityisopettajalle.* kevätjuhla mediateekissa ( elokuvagaala )

3.3 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaJokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien

kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. Tämä tarkoittaa sitä, että esiopetuskeskusteluissa

tähdätään yhteistyöhön, jossa tavoitteet asetetaan yhteisen pohdinnan tuloksena kaikkien

osapuolten näkemykset kuunnellen.

Lapsia haastatellaan heidän kokemuksistaan eskarilaisina ja keskustelut liitetään osaksi

suunnitelmaa. Kirjataan ylös lasten käsitykset siitä, mitä he haluaisivat oppia. Lapsen arkea

tuodaan esille myös kuvien ja lapsen töiden kautta. Lapsi voi olla mukana keskustelussa

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


kertomassa haastattelustaan mahdollisuuksien mukaan ja niin halutessaan.

Syksyllä laadittua oppimissuunnitelmaa arvioidaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa

viimeistään maalis-huhtikuussa.

- lasten ja huoltajien osallisuus suunnitelman laadinnassa

- laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt

3.4. tiedottaminen- dokumenttikansio eteisen pöydällä ( tapettikirja )

- suljettu blogi

- päivittäiset keskustelut aamuin illoin

- puhelut ja tekstiviestit

- päikky

- kirjalliset kuukausi- ja ym. tiedotteet

- dokumentaatioseinä ( kuvat, lasten kertomukset ja teokset, käsitekartat.. )

- valokuvat

4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT

* lähipäiväkodit; Mikkolan esiopetusryhmä ja Saurion päiväkoti.

- yhteisiä tempauksia ja tapahtumia

- vierailuja kevätkaudella erilaisten projektien merkeissä

* Neuvola- ja sosiaalipalvelut

- vastuuterveydenhoitaja Sirkka Salo

- Yhtenäiskoulun terveydenhoitaja Katriina Uusi-Illikainen

* TAYS

- lapsikohtaiset yhteistyömuodot

* koulukuraattorin palvelut

* Perhekeskuksen palvelut

- koulupsykologi

- toimintaterapia

- puheterapia

* Ylöjärven kirjasto Leija

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


- kirjastovierailut säännöllisesti 1 x kk

- kirjastossa järjestettävät tilaisuudet

* Seurakunnan järjestämät tilaisuudet ja yhteistyö katsomuskasvatuksen

suunnittelussa

- kirkkoon tutustuminen 07.10.2016

- joulukirkko

- Lempiäniemen kevätretki

* Aluepelastuslaitos

- Palokunta

->opetuskäynti, Tulikettu-koulutus

- Poliisi

-> opetuskäynti

5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ

5.1 Yhteistyön suunnittelun ja toteutuksen kuvaaminen

Yhteistyö Yhtenäiskoulun kanssa on luonnollinen ja jokapäiväinen osa eskarimme elämää.

Koulu fyysisenä tilana, säännöt, toimintatavat ja koulun henkilökunta tulee tutuksi niin lapsille

kuin osittain myös vanhemmille. .

Syksyllä 2016 tapahtumia * esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelupalaveri 21.09.2016, missä suunnitellaan

yhteistyön muodot ja henkilöt.

* ekaluokat käyvät pienissä ryhmissä leikkimässä eskarissa mahdollisuuksien mukaan

1. käynti 09/16

* eskarin kummiluokka on tänä vuonna 5. luokka. Ensimmäinen yhteistyöpäivä on 28.09.2016

ja jatkossa tapaamme yhteisen tekemisen merkeissä kerran kuukaudessa.

* yhteiset leikit koulun pihassa ja tapaamisia mm. lounaan ja välipalan aikaan koulun

ruokalassa

Keväällä 2017 * yhteistyö tiivistyy yhteistyöluokan kanssa

- vierailuja luokissa puolin ja toisin

- yhteisiä tempauksia ja toimintahetkiä niin eskarissa /luokissa kuin koulun pihapiirissä

- yhteisiä retkiä

* tammikuussa mahdolliset vanhemmille räätälöidyt tutustumiset pienluokiin

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


* kouluuntutustumispäivä 05/16 ja vanhempien info ( rehtori Satu Sepänniitty-Valkama )

* tiedonsiirtolomakkeet käydään läpi vanhempien kanssa kevään kasvatuskeskusteluissa

ja vanhemmat allekirjoittavat lomakkeen. Eskariopettajat vastaavat tiedon siirtämisestä

kouluun.

* tehostetun ja erityisen tuen piirin kuuluvien lasten oppimissuunnitelmien arvioinnit

* vanhemmille tiedotetaan siirtymäkäytänteistä ( vuosikello, tiedotteet , blogi )

Vastuu- ja yhteistyöhenkilöt Marjo Rahikka ja Heini Pihko

Rehtori Satu Sepänniitty-Valkama

Erityisopettajat

Koulun terveydenhoitaja

6. ARVIOINTI

Esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan vuosittain arvioidaan esiopetuksen

toimintakäytännöt, opetus, kasvatus sekä oppimisympäristö. Arvioinnissa painottuu

aina lapsen vahvuudet, edistyminen ja osaaminen. Aikuisen palaute lapselle on

merkityksellistä, sillä lapsi rakentaa kuvaa itsestään muilta saadun palautteen pohjalta.

Se, miten lasta kohdellaan, miten merkitykselliseksi hän kokee itsensä muiden

silmissä, ohjaa lapsen kuvaa itsestään. Arvioinnin avulla voidaan myös tunnistaa

lapsen tuen tarpeet arjen tilanteissa.

Arviointi ryhmässämme:

* arvioinnin jatkuva luonne ja vaikutus käytäntöön

* arvioinnin moniäänisyys ( lapset, vanhemmat, ryhmän kasvattajat )

* lasten ja vanhempien tietoisuus mielipiteidensä arvokkuudesta

* jatkuva havainnointiin, dokumentointiin ja saatuun palautteeseen perustuva tutkiva

työote

Kokonaispedagogiikan ja pienryhmien toiminnan suunnittelemiseksi ja arvioimiseksi

ryhmässämme ovat käytössä arviointimenetelminä:

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


* eskarin arki-materiaali

* Arjen tuki-lomake

* KPT

* Makeko 1

* Lukimato

* Boehm- käsitetesti

Vanhempien osallisuus arvioinnissa:

* kasvatuskeskustelut ( esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinta / arviointi ) ja

tehostetun- / erityisen tuen suunnitelmien palaverit

* asiakastyytyväisyyskyselyt

Lasten osuus toiminnan arvioimisessa toteutetaan sekä arkipäivän luonnollisessa

keskustelutilanteessa että muilla tiedonhankinnan menetelmillä. Lasten haastattelulla

on oma tärkeä tehtävänsä, jotta kaikki lapset tulisivat kuulluksi. Tavoitteena on, että

lapset kasvaisivat vähitellen itsearviointiin ja arvioimaan omaa osallistumistaan ja

toimintaansa osana ryhmää ( arjen tilanteiden arviointi esim.: ” miten tämä meni

omasta mielestäsi?”. Aikuiset tukevat ja rohkaisevat lapsia, ja kannustamisen kautta

lapset kasvavat huomaamaan oman edistymisensä ja nauttimaan oppimisesta.

Tiimin itsearvioinnin välineenä käytetään erityisesti esiopetuksen

lukuvuosisuunnitelmaa, jota vasten toimintaa ja saatua palautetta peilataan tiimin

kuukausipalavereissa.

7. PEDAGOGINEN TUKI

Henkilökunnalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu työhömme, eskarin arkeen ja arjen jokaiseen tilanteeseen päivän aikana. Tuki rakennetaan yhteistyössä ja hyvässä vuorovaikutuksessa huoltajien, henkilökunnan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Hyvä ja laadukas esiopetus tukee monipuolisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Yleinen tuki muodostuu monipuolisesta kasvatusympäristöstä ja arjen rakenteesta, hyvästä perushoidosta sekä henkilökunnan ammatillisuudesta. Kun lapsella on tuen tarvetta,

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


kasvatushenkilöstö kiinnittää huomiota tapaansa toimia ja ohjata lasta. Samalla arvioidaan kasvatus ja oppimistilanteissa käytettäviä menetelmiä ja muokataan oppimisympäristöä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi.

Yleinen tuki ryhmässämme:* esiopetuksen oppimissuunnitelmien laadinta* yhteistyö kotiin* veo Jonna Järvisen pienryhmät ja konsultaatiokäynnit* pienryhmätoiminta* lähiohjaus ja ryhmäavustajan palvelut* S2- opetus ( kokonaisuus osana kaikkea toimintaa / tähtikerho / konsultaatio,S2 ohjaaja Helena Hieturi )* strukturoitu arki - säännöllinen päiväjärjestys ja samaan aikaan toistuvat tapahtumat - ennakointi - lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää levottomuutta - struktuuri sisältää ajan, paikan, ihmisten ja toiminnan säännöllisyyden, pysyvyyden ja jäsentyneisyyden - suunnitellaan huolellisesti etukäteen - määrä vaihtelee lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan* arkea strukturoivat välineet ( kuvat, nopea piirtäminen, sektorikello, tiimalasi, videotykki ja dokumenttikamera )* puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio ( liikennevalot )* opetuksen eriyttäminen* lasten itsearviointi ja palkitsemisjärjestelmät* oppimisympäristömuutokset* arjen tuen lomakkeet* oppilashuolto

Tehostettu tuki on yksilöllisempää ja tavoitteeltaan eriytyneempää. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan päivittäisessä arjessa. Tehostettuun tukeen liittyy tiivis seuranta ja arvio tuen riittävyydestä. Varmistetaan, että lapsi voi olla oman vertaisryhmän täysipainoinen jäsen ja hän saa tukea myönteiselle minäkuvalleen. Tehostettu tuki ryhmässämme:* pedagogisen arvion tekee lastentarhanopettaja, jonka pohjalta laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen, vanhempien, veo:n ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa* katso yleinen tuki ryhmässämme

Sen lisäksi:

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


* tarkka arjen struktuuri ja muutosten ennakointi* yhteistyö mahdollisten kuntouttavien tahojen kanssa* yksilöllisten erityistarpeiden huomioiminen arjen pedagogiikassa

Kun tarvitaan kasvun ja oppimisen tukea kokonaisvaltaisesti, säännöllisesti tai kehityksen osa-alueittain eriytetysti, puhutaan erityisestä tuesta. Arjessa ovat käytössä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen menetelmät. Erityisen tuen toteutumiseen liittyy tiivis ja riittävän pitkäkestoinen seuranta ja arvio tuen toteutumisesta.

Erityinen tuki ryhmässämme:* pedagoginen selvitys on tehty tai sen tekee veo. Lisäksi tarvitaan erityistyöntekijän lausunto. Tämän pohjalta laaditaan HOJKS yhteistyössä vanhempien, henkilökunnan ja mahdollisten kuntouttavien tahojen kanssa* katso sekä yleinen tuki että tehostettu tuki ryhmässämme

Sen lisäksi:* opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen* pienennetty ryhmä* monialainen yhteistyö* erilaiset yksilölliset tukijärjestelyt* materiaaleihin ja välineisiin liittyvät tekijät* esiopetukseen liittyvät henkilökohtaiset erityistarpeet

8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA

Tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa. Perusopetuslain osalta velvoite koskee esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta, lisäopetusta, aikuisten perusopetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kaikkien näiden koulutusmuotojen opetussuunnitelmien perusteet korostavat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä.

Tasa-arvon edistämiseksi kaikissa perusopetusta järjestävissä kouluissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma on perusteltua laatia myös niille esiopetusryhmille, jotka eivät toimi kouluissa.

Tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Tasa-arvon tavoite ja lähtökohta on kaikissa ikäryhmissä sama. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja sekä taitoja.

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


Tasa-arvon toteutuminen esiopetuksessamme tällä hetkellä:

Käytössämme on Tunne- ja turvataitoja lapsille -materiaali, jonka kautta käsittelemme erilaisia aiheita. Pidämme säännöllisesti tunnetaito ryhmiä, joissa yhtenä pääaiheena on tasa-arvoisuus. Lasten kanssa keskustellaan siitä, että me jokainen olemme erilaisia ja toisia tulee arvostaa ja kunnioittaa sellaisina kuin he ovat. Tunnetaidoissa harjoitellaan myös kaveritaitoja, toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Lasten kanssa myös keskustellaan paljon ja tasa-arvoisuutta edistävän keskustelun aiheet tulevat lapsilta. Aikuiset tarttuvat näihin keskusteluihin ja yhdessä mietitään esimerkiksi miksi joku leikki tai väri kuuluisi vain tytöille tai pojille, miksi se ei muka sopisi kaikille? Lapsia kannustetaan leikkimään yhdessä sukupuolesta riippumatta.

Kaikki lapset saavat osallistua monipuolisesti ryhmän toimintaan. Kerhoissa lapset ovat jaettu tarpeidensa mukaan niin, että kaikki lapset eivät ole kaikissa kerhoissa, mutta kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan. Toteutamme esikoulussa myös työkasvatusta, johon kaikki osallistuvat tasapuolisesti. Esimerkiksi oma pöytäpaikka pyyhitään aamupalan jälkeen, perjantaisin esiopetuksen tiloja järjestellään yhdessä ja jokainen huolehtii omat tavaransa järjestykseen. Osallistumme esimerkiksi sähly- ja jalkapallo-otteluihin joissa periaatteena on, että kaikki pelaa. Ketään ei toiminnan ulkopuolelle taitojen tai sukupuolen perusteella.

Lasten mielipiteet huomioidaan monella tapaa. Mielipiteitä nousee esille arjen keskusteluissa. Lapset pääsevät päättämään arjen asioista. Äänestämällä valitsemme esimerkiksi ulkoilemmeko puistossa vai koulun pihassa, menemmekö portaita vai hissillä ja valitsemme jokeripäivän toiminnan. Järjestämme lasten kokouksia, joissa pienryhmissä jokainen lapsi pääsee kertomaan ajatuksiaan ja osallistumaan esimerkiksi sääntöjen laadintaan. Esiopetuksen säännöt ovat lasten yhdessä tekemiä ja lapset tekevät itse niistä valokuvia muistin tueksi. (kts. osallisuus s. )

Myös aikuiset kohtelevat kaikkia lapsia samalla tavoin arvostavasti. Kaikessa viestinnässä pyritään toimimaan myönteisesti ja kannustavasti sekä välttämään turhia kieltoja. Kasvatuskumppanuus on tärkeässä roolissa tasa-arvoisen kasvatuksen toteutuksessa, Perheiden erilaisuutta ja arvoja kunnioitetaan ja huomioidaan heidän erilaiset tarpeensa. Myös lapsen etävanhemman toiveet otetaan huomioon. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi perheille tarjotaan tukea heidän tarpeidensa mukaan, huomioiden kuitenkin aina ensisijaisesti lapsen etu. Arjen keskusteluissa ja kasvatuskeskusteluissa perheiden toiveet ja tarpeet tulevat esille.

Esikoulumme tasa-arvon edistäminen:

Pidämme yllä edellä mainittuja toimintatapoja. Esikoulun henkilöstö tietoisesti miettii omaa toimintaansa ja onko se tasa-arvoista ja saako kaikki lapset yhtä paljon huomioita osakseen. Pyrimme välttämään arjen tilanteissa, tokaisuissa ja eleissä sukupuolittavia elementtejä, kuten puhumasta parijonossa tyttö-poika pareista. Lapsia puhutellaan etunimillä tai pienryhmien itse keksimillä nimillä.

Olemme myös suunnitelleet kyselyä lapsille (esimerkiksi yhtenä lastenkokouksen aiheena), jossa kartoitetaan miten lapset kokevat tasa-arvon toteutumisen esiopetuksessa.

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


Lapsilta kysellään muun muassa saavatko he puheenvuoron tarpeeksi usein ja kokevatko he, että heitä kohdellaan samalla tapaa kuin muita lapsia.

Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. (Esiopetuksen perusteet 2014).

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisenalkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnänkohteeksi joutuneen oikeussuojaa syrjintätilanteissa.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Yhdenvertaisuuden edistäminen esiopetuksessamme tällä hetkellä:

Lasten osallisuutta huomioidaan monella tapaa (lastenkokous, äänestykset arjen tilanteissa jne.). Jokaiselle lapselle tarjotaan samanlaiset mahdollisuudet saada mielipiteensä sanotuksi. Myös hiljaisempia ja arempia lapsia huomioidaan ja heidän mielipiteilleen annetaan tilaa. Toimimme pitkin päivää erilaisissa pienryhmissä suuremman ryhmän lisäksi jolloin lasten kuuleminen mahdollistuu eri tavalla. Jokainen lapsi huomioidaan yksilölisesti päivän aikana.

Esiopetuksen säännöistä pidetään kiinni, kuitenkin erilaiset tavat toimia niiden puitteissa nähdään rikkautena. Lapset nähdään yksilöinä ja heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan arvostetaan. Lapsia opetetaan hyväksymään erilaisuutta. Jos syrjintää esiintyy, siihen puututaan heti esimerkiksi keskustelemalla lasten kanssa tai lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tunnetaito ryhmissä yksilöllisyyttä ja erilaisuuden sietämistä käsitellään eri tavoin ja sen nähdään ennaltaehkäisevän syrjimistä.

Lapsen yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia tuetaan tarjoamalla lapselle hänen tarvitsemaansa tukea. Lasten opetus suunnitellaan ja toteutetaan hänen ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti. Esiopetuksessa leikki ja muut lapselle ominaiset tavat

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


työskennellä ja oppia ovat toiminnan keskiössä. Toimimme moniammatillisessa työyhteisössä, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja lasten mahdolliset terapeutit ovat osa arkea. Pienryhmät mahdollistavat lapselle enemmän tukea oppimistehtäviin. Lasten yksilölliset tavat oppia ja heidän taitotasonsa huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Lapsille on myös tarpeen mukaan tarjolla kerhomuotoista toimintaa oppimisen tueksi (esimerkiksi: r-kerho, tähtikerho, tunne- ja vuorovaikutuskerho).

Etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan, uskonnoltaan, vakaumukseltaan tai arvomaailmaltaan erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta huomioidaan avoimesti keskustelemalla perheiden kanssa. Perheiden tapoja toimia kunnioitetaan ja perheiltä voidaan kysyä lisätietoa esimerkiksi heidän juhlapäivistään. Lapsilta nousee erilaisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi uskontoon tai ihmisen biologiaan. Lapsia kannustetaan kysymään, pohtimaan ja ihmettelemään erilaisia asioita ja ilmiöitä. Tiedostamme, että eri kulttuureissa asioita käsitellään eri tavoin ja vanhempien näkemystä ja toiveita erilaisten asioiden käsittelyyn kysytään. Huomioimme kuitenkin myös suomalaisen kulttuuriperinteen ja miten Suomessa suhtaudutaan ja toimitaan eri asioiden suhteen. Vanhemmat pidetään tietoisena siitä, minkälaisia keskusteluaiheita esikoulussa on noussut esiin, jolloin aiheesta keskustelua voidaan jatkaa kotona korostaen kodin näkemyksiä aiheesta.

Toimenpiteet, joilla edistetään yhdenvertaisuutta esiopetuksessamme:

Yhdenvertaisuutta esiopetuksessamme edistetään suvaitsevalla arvomaailmalla ja avoimella keskustelulla perheiden ja lasten kanssa. Käytettävä kirjallisuus ja media pyritään valitsemaan niin, että se ei vahvista stereotyyppisiä rooleja eri ryhmiä kohtaan.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sovittujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arviointi päiväkodissa

Koulussa (esiopetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu sovittujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arviointi. Arviointi on luontevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vuosittain.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on onnistunut, koska se on osa arkea. Kehitämme uusia tapoja ja tartumme hyviin ideoihin joiden avulla voimme entisestään lisätä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.

9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Kussakin yksikössä laaditaan oppilashuoltosuunnitelma osana lukuvuosisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, oppilashuollon toimijoiden,


9.1 Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

ammattinimike nimilääkäri Merja Hietanen ( lähetteellä )terveydenhoitaja Sirkka Salo / Katriina Uusi-Illikainen ( Yhtenäiskoulu )psykologi Marjo Huovinen kuraattori Ulrika Rautanen perheneuvolan psykologi

Vappu Viitanen

9.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Laajennettu oppilashuoltoryhmä ( LAOHR ) kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Laajennettuun oppilashuoltoryhmän kokoukseen kutsutaan syksyllä kaksi oppilaskunnan edustajaa, vanhempainyhdistyksen edustaja, kaupungin nuorisotoimen edustaja, teknisen toimen edustaja, koulualueella sijaitsevien päiväkotien esimiehet ja esiopettajat tarpeen mukaan. Mukana on edellisten lisäksi myös lääkäri, lastensuojelun edustaja ja ehkäisevän perhetyön edustaja.Yhteyshenkilö ja koolle kutsuja on Yhtenäiskoulun rehtori Satu Sepänniitty-Valkama.

Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä puheenjohtajana toimii päiväkodin johtaja Anu Mantere (v.2016 loppuun vt. Tiina Kivimäki) ja esiopetuksen henkilökuntaa sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muut asianosaiset. Näitä kokoontumisia ovat mm. talon yhteiset palaverit. Myös huoltajat voivat toimia aloitteen tekijöinä. He voivat olla mukana

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Kussakin yksikössä laaditaan oppilashuoltosuunnitelma osana lukuvuosisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, oppilashuollon toimijoiden,

Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tehtävät:

o Esiopetusympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet

o Esiopetuksen järjestäminen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevina toimina

o Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ryhmien toiminnan edistäminen

o Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet

o Oppimisen etenemistä edistävät toimet o Terveellisiä elintapoja ja vireyttä lisäävät

toimet

o Lasten osallisuutta lisäävät toimeto Huoltajien osallisuutta lisäävät toimeto Pedagogiset menetelmät ja oppilashuollon

yhteys esiopetuksen toteuttamiseeno Yhteistoiminta esiopetuksen ulkopuolisten

tahojen kanssao Riskien ennakointi ja vaaratilanteisiin

varautumineno Yksittäistä lasta koskevan monialaisen

oppilashuoltotyön sekä oppilashuoltopalveluiden tarpeen, toteutumisen ja toimintatavan seuranta, arviointi ja kehittäminen

Yhteisöllisen oppilashuollon kokouksiin osallistuvat lastentarhanopettajien, lähihoitajien, koulukuraattorien, koulupsykologien ja terveydenhuollon edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kokouksissa on toteuduttava monialainen työskentely.Asian käsittelyyn voi tarpeen mukaan osallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijoiden tai yhteistyötahojen edustajat.


suunnittelemassa oppilashuollollisia toimenpiteitä, niiden toteutumista ja arviointia.Oppilashuollosta tiedotetaan vanhempia lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmapalavereissa. Tarvittaessa oppilashuollon asioista tiedotetaan ja niitä arvioidaan myös päivittäisissä tapaamisissa, blogissa tai kirjallisilla tiedotteilla.

Käytännön sopimukset:Yhteisöllisessä oppilashuollossa päiväkodin johtaja- kutsuu ryhmät koolle ja nimeää osallistujat- toimii puheenjohtajana tai nimeää puheenjohtajan- kerää asialistan esille nousseista asioista- arkistoi muistiot- vastaa sovituista toimenpiteistä ja aikatauluista- vastaa tiedotuksesta- toimii yhteyshenkilönä laajennettuun oppilashuoltoryhmään- perehdyttää uuden henkilöstön- vastaa Ylöjärven kaupungin yhteisten teemojen käsittelystä

Yhtenäiskoulun esiopetuksessa henkilökunnan yhteiset palaverit on käytännössä järjestetty iltapalavereina kerran kuukaudessa. Näissä palavereissa arvioidaan ja kehitetään esiopetuksen toimintaa, etsitään/sovitaan yhteisiä toimintatapoja ja käydään pedagogisia keskusteluja. Paikalla on esiopetuksen henkilökunta, tarvittaessa paikalla on myös päiväkodinjohtaja.

Painopistealueet ovat ryhmässämme turvallisuus ja kaveritaidot. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, johon kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ympäristö edistää työrauhaa. Yhteisissä iltapalavereissa pyrimme suunnittelemaan ja jatkuvasti kehittämään oppimisympäristöämme ja fyysisiä tilojamme turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Tärkeää ovat myös kasvattajien yhdenmukaiset ja johdonmukaiset työskentelytavat. Työrauha ja toisen kunnioittaminen terminä on käytössä jokapäiväisessä toiminnassamme.

Jokainen tarvitsee ystäviä ja kavereita sekä tunteen joukkoon kuulumisesta. Kaikilla on oma tärkeä paikka kaveriverkossa eikä ketään saa jättää sen ulkopuolelle. Jokaisen kanssa ei tarvitse olla ystävä, mutta kaikkien kanssa on tultava ryhmässä toimeen. Kaverisuhteiden solmimiseksi ja niiden ylläpitämiseksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja, joiden harjoittelemiseen vertaisryhmä tarjoaa turvallisen paikan. Kaverisuhteissa tarvitaan molemminpuolista kunnioitusta, omien toiveiden selkeää ilmaisemista, toisen kuulemista, toisen asemaan asettumista sekä taitoa ratkoa ristiriitoja. Tunne- ja turvataitoryhmämme kokoontuvat joka toinen viikko torstaisin kiinteissä pienryhmissä ( ryhmässä 4-6 lasta ja aikuinen ). Kokoontumisten runko ja materiaali tulee Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaalista Tunne- ja turvataitoja lapsille ( THL, 2015 ). Aihekokonaisuuksia ovat * minä olen arvokas ja ainutlaatuinen - tutustuminen ja ryhmäytyminen - tunne oma arvosi

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023


- minusta tuntuu - oikeus olla turvassa - kohti hyvää elämää

* olemme hyviä kavereita - ystävyys, kaveruus ja yhdessöolo - mutkia matkassa

* kyllä minä pärjään - lupa rajoihin ja turvaan - lapsi on kosketuksissa monien kanssa - minä selviydyn- turvallisesti eteenpäin

Lastenkokouksia on 7 lukuvuoden aikana ja teemme jokaisesta kokouksesta eteisen seinälle kuvin tuetun käsitekartan.Aihealueet ovat- yhteiset säännöt, laadittu 08.09.2016- terveellinen ruoka, ruoan alkuperä, lautasmalli, 26.09.2016- miksi uni ja lepo ovat tärkeä asia 10/16- miksi liikunta on tärkeää 11/16- mitä tarkoittaa turvallisuus 02/ 17- millainen on hyvä kaveri 03/17- tunnelmat eskarin päättyessä ja mitä ajattelen koulusta 05/17

Poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttuminen

Lasten poissaoloja seurataan Päikky-ohjelman kautta. Olemme pyytäneet vanhempia ilmoittamaan syyn lapsen poissaololle. Jos poissaoloja on paljon, henkilökunta keskustelee asiasta vanhempien kanssa, miksi olisi hyvä osallistua säännöllisesti esiopetukseen. Tilanteen jatkuessa päiväkodin johtaja keskustelee perheen kanssa asiasta.

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Yhtenäiskoulun turvallisuussuunnitelma päivitetty 09/2106

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Perusopetuslain 35 § muutos korostaa esiopetukseen osallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys on tärkeää esiopetuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että opettaja, huoltajat ja esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä osallistumisesta. Lasten osallistumista seurataan esiopetuksen yksiköissä. Huoltajat ilmoittavat sairauspoissaoloista sekä pyytävät lupaa muista syistä johtuviin poissaoloihin. 1-5 päivän poissaoloista


9.3 Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

PÄIVITETTY: 08/2016

9.4 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

PÄIVITETTY: 09/2016

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Perusopetuslain 35 § muutos korostaa esiopetukseen osallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys on tärkeää esiopetuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että opettaja, huoltajat ja esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä osallistumisesta. Lasten osallistumista seurataan esiopetuksen yksiköissä. Huoltajat ilmoittavat sairauspoissaoloista sekä pyytävät lupaa muista syistä johtuviin poissaoloihin. 1-5 päivän poissaoloista

Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta,

yhteistyö huoltajien kanssa,

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden

ehkäisy, niihin varautuminen ja


9.5Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Tiedonsiirtopalaverit järjestetään päiväkodissa esiopetusta edeltävänä keväänä, kun esiopetuspäätökset ovat valmiit. Huoltajat ovat tästä tietoisia ja mahdollisuuksien mukaan he ovat mukana tiedonsiirtopalavereissa. Heidän

suostumuksellaan lapsen tiedot siirtyvät esiopetukseen. Jos lapsella on esim.erityisruokavalio, tästä vanhemmat ovat suoraan yhteydessä Yhtenäiskoulun emäntään. Esiopetus saa mahdollisista terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksista kopiot. Tarvittaessa koulutuksen saanut ( Lupa lääkehoidon suorittamiseen varhaiskasvatuksessa ) lähihoitaja laatii lapselle lääkehoitosuunnitelman yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan perehdytetään koko henkilökunta.Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 09/16.

Kun huoli herää esikoululaisen hyvinvoinnista ( esim. sosiaaliset- / vuorovaikutussuhteet, kiusaaminen, lievät kriisit ) otetaan yhteys koulukuraattoriin. Konsultointi on mahdollista joko nimettömänä tai nimellä, jolloin tarvitaan konsultointiin huoltajan lupa. Koulukuraattori arvioi tuen tarpeen ja tapauskohtaisesti koolle kutsutaan monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä huoltajien kanssa. Asiantuntijaryhmän kokoontumisesta kirjataan tieto oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuoltokertomus säilytetään lukitussa kaapissa annettujen ohjeiden mukaisesti.Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vanhempien suostumuksella.

Esioppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä pulmissa tilanne arvioidaan yksilökohtaisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa tehdään esiopetuksesta lähete koulupsykologille kouluvalmiuteen liittyviin tutkimuksiin.

Mahdollisiin toimintaterapian ja puheterapian kartotuksiin esiopetuksesta tehdään lähete veon konsultoinnin jälkeen

Yhteistyöhenkilöt:Koulukuraattori Ulrika Rautanen Koulupsykologi Marjo HuovinenKouluterveydenhoitaja Katriina Uusi-IllikainenPerhekeskus / puheterapia Toimintaterapeutti Kati TiainenVeo Jonna JärvinenYhtenäiskoulun emäntä Mervi Tilli

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta,

yhteistyö huoltajien kanssa,

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja


9.6 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa

Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on johdatella lapset ryhmämuotoisen oppimisen maailmaan, vahvistaa ja tukea heidän oppimisen edellytyksiään ja antaa kokemus hyvinvoivaan yhteisöön kuulumisesta ja siinä vaikuttamisesta. Meille tärkeitä asioita Yhtenäiskoulun esiopetuksessa ovat lämmin yhteisöllisyys, hyvä ja laadukas vuorovaikutus yhteisön kaikkien jäsenten kesken, oppimisen ilo ja leikin tärkeä asema sekä ohjatuissa pedagogisissa tilanteissa että lasten arjen elämässä eskarissa.

Näemme ihmisen kielellisenä, yhteisöllisenä, tuntevana ja ajattelevana olentona, joka oppii ja rakentaa käsityksiään maailmasta jokapäiväisessä elämässä yhdessä toisten ihmisten kanssa. Yhdessä tekemisestä, arjen kokemusten jakamisesta ja yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyy vahvoja osallisuuden kokemuksia.

Yksittäisiä tietosisältöjä tärkeämmässä asemassa ovat esiopetuksen vuorovaikutteiset ja osallistavat työtavat ja jokaisen lapsen oppimisen tukeminen.

Kaikki toiminta pohjaa Yhtenäiskoulun esiopetuksessa laadukkaalle vuorovaikutukselle kasvatusyhteisön eri jäsenten kanssa. Aikuisen tärkeimmät tehtävät ovat lämmin, kannustava ja positiivinen läsnäolo lapsen arjessa, lasten äänen kuuleminen, lasten vertaistoiminnan tukeminen, toiminnan havainnoiminen, dokumentoiminen ja arviointi suunnittelun pohjaksi ja eskarin arjen välittämiseksi vanhemmille sekä kasvatuskumppanuuden vaaliminen.

9.7 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Päiväkodin johtaja Anu Mantere ja v.2016 loppuun vt. johtaja Tiina Kivimäki vastaa oppilashuoltosuunnitelman toteutumisesta ja toteutumisen arvioinnista.

PVH.005/18.5.2011 20.5.2023

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

Oppilashuollon yhteistyö lasten ja huoltajien kanssa sisältää mm. tiedottamisen, kohtaamisen ja aidon vuorovaikutuksen. Lasten ja huoltajien osallisuus toteutuu esiopetuksen arjessa ja kaikessa toiminnassa.

opetussuunnitelmaan perustuva … · web viewkestävän tulevaisuuden rakentaminen kestävän...

Documents