HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 1.8.2016 PAIKALLISETSISÄLTÖKOHDAT

ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Opetussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen

Hämeenkyrön kunnan esiopetukselle on laadittu kuntakohtainen esiopetussuunnitelma. Sitä täydennetäänkoulukohtaisilla lisäyksillä, jotka kuvataan vuosittain koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Hämeenkyrönesiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma on suomenkielinen ja opetusta annetaan suomen kielellä.

Paikallisen esi-ja perusopetussuunnitelman laatimista varten Sivistyslautakunta perusti (10.4.2014, §31)opetussuunnitelmaprosessin etenemistä ja ohjausta varten johtoryhmän ja nimesi siihen sivistysjohtajan,rehtorit ja johtavan erityisopettajan (tarvittaessa). Samalla lautakunta valtuutti OPS-johtoryhmän nimeämäänns. OPS-ohjausryhmän. Johtoryhmä nimesi koulukohtaisten esitysten perusteella ohjausryhmän sekä kaikkitiimit ja aineryhmät, vaikuttaa siihen. Heidän näkemyksiään on kerätty kyselyillä sekä kokousten ja VESO-koulutusten jotka työstivät paikallisia opetussuunnitelmia.

Opetussuunnitelmatyö on Hämeenkyrössä julkista ja avointa. Opetussuunnitelma on laadittu siten, ettäkaikki opettajat ovat voineet vaikuttaa siihen. Heidän näkemyksiään on kerätty kyselyillä sekä kokousten jaVESO-koulutusten yhteydessä. Oppilaiden näkemyksiä on kerätty koulukohtaisesti, huoltajat ovat saaneetvaikuttaa sähköisten kyselyiden sekä OPS-teemallisten vanhempainiltojen kautta. Sivistyslautakunnanjäsenet ovat osallistuneet arvokeskusteluun sekä sähköiseen kyselyyn. Myös kuntalaisilla on ollutmahdollisuus vaikuttaa Hämeenkyrön kunnan kotisivuilla järjestetyn kyselyn kautta.

Hämeenkyrön kunnan Sivistystoimi ja opettajat ovat tehneet aktiivisesti yhteistyötä Ikaalisten ja Parkanonkanssa opetussuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi yhteistyötä on tehty Elämänlaatupalvelujen (liikuntapalvelut,nuorisopalvelut, kirjastopalvelut, kansalaisopisto sekä kulttuuri- ja museopalvelut) kanssa. Sähköisenkyselyn kautta haastettiin myös järjestöt ja muut tahot vaikuttamaan paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Hämeenkyrön esiopetuksessa tasa-arvolain sekä yhdenvertaisuuslain mukaiset suunnitelmat laaditaanyhdessä perusopetuksen kanssa.

Paikallista esiopetussuunnitelmaa voidaan myöhemmin täydentää muilla opetuksen järjestäjän tekemillä,erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevilla yhteistyösuunnitelmilla tai päivittää niitä. Seuraavatkeskeiset paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävät perusopetuksen opetussuunnitelmaa:

- perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma (LIITE 1)

- koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma, jolla on yhteinen kuntakohtainen runko (LIITE 2)

- koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (LIITE 3)

- Hämeenkyrön lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma (LIITE 4)

- Hämeenkyrön kunnan esi- ja perusopetuksen koululaiskuljetuksia koskevat periaatteet (LIITE 5)

- tasa-arvosuunnitelma (1.1.2017 alkaen, LIITE 6)

- kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma (LIITE 7)

- kulttuurikasvatuksen suunnitelma (LIITE 8)

- TVT-suunnitelma (LIITE 9)

Edellä mainittuja ohjelmia ja suunnitelmia arvioidaan ja niitä kehitetään säännöllisesti.

Hämeenkyrön esiopetuksen paikallisen opetussuunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys on sama kuinvaltakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden. Paikallinen esiopetussuunnitelma julkaistaan eOPS-

alustalla, joka on osa Opetushallituksen toteuttamaa ePerusteet-palvelua. Palvelu mahdollistaapaikallistenkin perusteiden joustavan uudistamisen sekä tukee perusteiden laatimista, toimeenpanoa jaseurantaa.

Hämeenkyrön perusopetuksen paikallinen esiopetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen esiteltiinSivistyslautakunnalle 18.5.2016. Sivistyslautakunta hyväksyi paikallisen opetussuunnitelman XX.X.2016.

Esiopetussuunnitelman paikallinen seuranta, arviointi ja kehittäminen

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan, kehitetään ja arvioidaan Sivistyslautakunnan suorittamanlukuvuosittaisen arvioinnin avulla. Arvioinnin tarkoitus on koulujen toiminnan ja oppimisen edellytystenparantaminen.

Koulut laativat lukuvuosiarvioinnin. Lukuvuosiarvioinnissa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelmien jalukuvuosisuunnitelman toteutumista menneen lukuvuoden osalta. Vuosittain määritellyt arviointikohteet janiiden arviointiyhteenveto saatetaan tiedoksi Sivistyslautakunnalle.

Perheiden tyytyväisyyttä kysellään säännöllisesti.

Paikallisia Opetussuunnitelmia kehitetään arvioinnin pohjalta. Paikallisen esi- ja perusopetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman päivittämistyötä ohjaavat sivistysjohtaja ja rehtorit. Sivistyslautakunta vahvistaatarvittavat muutokset. Esi- ja perusopetuksen opetustyötä tekeviä kannustetaan vuosittaiseen yhteistyöhön.Seutuyhteistyötä kehitetään.

Laajempi paikallisten opetussuunnitelmien toteutuminen, arviointi ja kehittäminen tapahtuu OPS-ohjausryhmän toimesta tarkoituksenmukaisten ajanjaksojen mukaan. Ohjausryhmä jatkaa työskentelyäohjaamalla, seuraamalla ja arvioimalla opetussuunnitelmien toteuttamista. Ohjausryhmä päivittäätarvittaessa lukuvuosisuunnitelman opetussuunnitelmallista osuutta ja paikallisia esi- japerusopetussuunnitelmia. Ohjausryhmän ja mahdollisten muiden ryhmien kokoonpanon ja tehtävät päättääsivistysjohtaja lukuvuosittain.

Opetussuunnitelmien käyttöönottoa ja kehittämistä opetuksen järjestäjä tukee henkilöstöntäydennyskoulutuksella.

Paikalliset erityispiirteet ja esiopetuksen erilaiset järjestämisen tavat

Hämeenkyrössä voidaan käyttää vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua sekä koko koulun, luokan taiyksittäisen oppilaan osalta. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan portaittain etenevää työtä ja kuvataankäyttöön otettavien kokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt.

Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedotus

Hämeenkyrön kunnan paikallinen esiopetussuunnitelma ja siihen mahdolliset tehdyt muutokset ovatluettavissa kunnan verkkosivuilla, esiopetusyksiköissä sekä e-perusteissa verkossa (eOPS, Opintopolku).

Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva esiopetus

Ei paikallista tekstiä.------------------------------------------------------------------------------------------------------

ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Hämeenkyrön kunnassa esiopetuspaikat päättää Sivistyslautakunta. Esiopetus toimii Sivistyspalvelujenalaisuudessa lähikoulujen yhteydessä ja esiopetuksen järjestämisestä vastaa lähikoulujen rehtorit. Esiopetuson siis osa lähikoulua fyysisestä sijainnista huolimatta.

Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua

Elinikäinen oppija on syntynyt Hämeenkyröön! Tavoitteena on hämeenkyröläisyydestään ylpeä ihminen.Esioppilaan ympärille muodostavat tiiviin verkoston varhaiskasvatus, sivistyspalvelut sekäelämänlaatupalvelut. Elinikäisen oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa japerusopetuksessa.

Arvoperusta

Hämeenkyrön esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen esiopetuksenarvoperustaan. Hämeenkyrössä esiopetuksen tavoitteena on iloinen oppija, joka toimii vuorovaikutuksessatoisten kanssa. Oppimisympäristöt tukevat monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä sekä oppimisen taitojenharjaantumista. Lapsi saa monipuolista, myönteistä ja realistista palautetta. Oppimaan oppimisen taitojenkehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Oppimiskäsitys

Esiopetussuunnitelman paikalliset perusteet on laadittu yllä esitetyn valtakunnallisen perustekstinoppimiskäsityksen mukaisesti.

Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa

Esiopetussuunnitelman paikalliset perusteet noudattavat yllä esitetyn valtakunnallisen perustekstin laaja-alaisen osaamisen tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta.

Laaja-alainen osaaminen -juliste (LIITE 10)

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Hämeenkyröläinen esioppilas saa laadukasta esiopetusta riippumatta siitä, missä päin kuntaa asuu.Esiopetuksesta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta. Laadukasta esiopetusta toteutetaanyhdessä vanhempien ja kunnan muiden toimijoiden kanssa.

Esiopetus yhdessä lähikoulun kanssa suunnittelee ja arvioi toimintaansa lukuvuosittain työsuunnitelmissaan.Arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteisiin, esi- ja perusopetuksen laatukriteereihin sekäHämeenkyrön kunnan esi- ja perusopetuksen strategisiin tavoitteisiin.

Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Sivistyslautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikat. Lautakunta päättää myös esiopetusta koskevanarvioinnin sisällöt ja toimintatavat. Lapsilta, vanhemmilta ja työyhteisöltä saatu palaute on tärkeäämietittäessä oppimisympäristöjen kehittämistä.

Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Esiopetuksessa olevan lapsen vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan esiopetuksen toimintaantavallisessa arjessa. Yhteistyömuotoja ovat esim. vanhempainillat, vanhempainvartit, yhteiset juhlat jatapahtumat, Wilma-viestintä ja päivittäiset kohtaamiset.

Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen

Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Esiopetukseen tutustuminen tapahtuukeväällä samaan aikaa kaikissa yksiköissä. Varhaiskasvatuksesta kutsutaan esiluokanopettaja jatarvittaessa esi-ja alkuopetuksen erityisopettaja siirtopalaveriin. Kutsujana toimii lähettävä taho.

Nivelvaihe esikoulu-1.lk

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksenhenkilöstön kesken. Tavoitteena on joustava ja luonteva siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen.Yhteistyö on suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Esikoululaiset osallistuvat koulun arkeen, juhlaan ja erilaisiin yhteisiin projekteihin. Vuosikelloon(koulukohtainen) kirjataan esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyömuodot. Suunnittelussa voidaan hyödyntäävinkkipankkia (LIITE 11). Koulukohtaisesti päätetään henkilö, joka vastaa siitä, että vuosikello päivitetäänjoka syksy. Vanhempia tiedotetaan esikoulu-1.lk nivelvaiheen yhteistyömuodoista.

Esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja kirjaa esioppilaiden vahvuuksia ja tuen tarpeita esiopetusvuodenaikana. Nivelvaiheessa turvataan lapselle riittävä tuki. Laaja-alainen erityisopettaja kutsuu siirtopalaverinkoolle. Jos tuleva ensimmäisen luokan opettaja on tiedossa, hänet kutsutaan myös siirtopalaveriin.Tiedonsiirrosta vastaa lähettävä taho.

Kevään siirtopalaverissa esiopettaja, luokanopettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja/tai esi- ja alkuopetuksenerityisopettaja käyvät läpi lapsista tehtyjä havaintoja sekä kuntakohtaisesti sovitut arvioinnit. Tarvittaessapidetään vielä erikseen oppilaskohtaisia nivelvaiheen siirtopalavereja, joissa huoltajat ovat mukana. Mukaanvoidaan kutsua myös koulupsykologi, mikäli oppilaalle on tehty arvio kouluvalmiuksista.

ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET

Monipuoliset työtavat

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetussuunnitelman periaatteita.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Hämeenkyrön kunnan Sivistyslautakunta asettaa joka lukuvuosi esi- ja perusopetukseen arviointikohteet,joita arvioidaan lukuvuoden aikana. Palaute arvioinnista on pohjana toiminnan suunnittelussa jakehittämisessä.

Esiopetuksen toimintaa arvioidaan myös lapsilta ja vanhemmilta saadun suullisen ja kirjallisen palautteenpohjalta. Henkilökunta tiedostaa myös omaan työhönsä liittyvän itsearvioinnin tärkeyden.

Esiopetuksessa annetaan osallistumistodistus lukuvuoden päätteeksi.

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetussuunnitelman mukaisiatavoitteita ja oppimiskokonaisuuksia.

Ilmaisun monet muodot

ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksiaympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevatitseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvynja itsesäätelytaitojen kehittymistä.

Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekäsuullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihintutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä. Eriilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuuristamonimuotoisuutta ja iloita siitä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteetEsiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin,että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvastasuunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset,havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistäerilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyyoppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisiamateriaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudunkulttuuritarjontaa.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteetEsiopetuksen musiikillinen toiminta on monipuolista ja moniaistista, ja sentavoitteena on vahvistaa lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsille tarjotaankokemuksia heidän omista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton jaoman musiikin luomisen avulla. Heidän kanssaan opetellaan lauluja ja tutustutaan erimusiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lastenkanssaan havainnoidaan äänen tasoa, kestoa, voimaa ja sointivärejä musiikillisessatoiminnassa. Opetus tarjoaa lapsille kokemuksia musiikin tekemisestä yhdessä.

Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä.Lapsia innostetaan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovien että

pehmeiden materiaalien käyttöä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoitaja perustaitoja. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia käsitöitämielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa. Lapsetsuunnittelevat ja valmistavat opettajan ohjauksessa myös pitempikestoisen käsityön.Työskentelyssä voidaan hyödyntää paikallisia tai lapsiryhmän taustoihin liittyviäkäsityöperinteitä

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistätekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Opeteltava asia suunnitellaanlasten kokemusmaailmasta ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Lapsia rohkaistaankokeilemaan erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvantekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla jamediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensakuvien lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun jaluonnon ympäristön kohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaankuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksiväreihin, muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiintunteisiin.

Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitustenja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä jakeholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nouseviatai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin.Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavatkokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista.Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta jatanssia.

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin joka lukuvuosi.

Kielen rikas maailma

ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lastenajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavatmaailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystäkokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden jamuodon havaitsemista.

Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamistakohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestientulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyväämonilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista.

Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan jasen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseenja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteetEsiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidänkiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien,loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- jakirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla.

Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida,tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi

esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuinesiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, ettäheidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistätuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana.

Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumistaerilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekäeläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Sanojenmerkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissäkeskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioidakuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaanesimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä.

Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämäauttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen jaerilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voimuuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua japuhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, ettäpuheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin.

Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksialeikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- javiestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisestitunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensaja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaantutkimaan ja lukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekäkertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemastaan tai lukemastaan.

Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristentaitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsiaohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliäyhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä jalähiympäristössä puhuttuja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden jaoman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsiaautetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinenrikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiälauluja, leikkejä ja viittomia.

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin joka lukuvuosi.

Kielen rikas maailma harjoitellaan kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa kerrotaan ja keskustellaan ja eläydytään sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään kysellään, päätellään ja arvioidaan kuultua tehdään tarinoita esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä tutkitaan, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi tutkitaan kirjoitettua ja puhuttua kieltä

ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin leikillistä kirjoittamista ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen tunnistetaan ja tuotetaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojen ja mielenkiinnon mukaisesti käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta tutkitaan ja luetaan erilaisia tekstejä kerrotaan ja ilmaistaan eri tavoin kuultua tai luettua tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa (erityisesti

tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä)

Minä ja meidän yhteisömme

ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomustenlisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lastenvalmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historiallisesta jayhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisiaasioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojenpohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lastenvuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin yhdessäkokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojenkehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Opetuksessa toimitaanyhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteetTavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaaheidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaanmahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisenkohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niinomaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekäniihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylleannetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavatmenetelmät.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteetLasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisestanäkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapojahyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisiatapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttäälähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemustaomasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä,kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavistalähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan jakokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuuttapohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:nyleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmänsääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomiasopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis-ja vaikuttamiskokemukseen.

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lastenarkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataantunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaanrakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toistenkunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikeanja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen

antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaanhyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässäläsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muidenkatsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiintapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsiaymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisiakatsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaistenelämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensaymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessahyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin joka lukuvuosi.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:

Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt -tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lastenkokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekäteknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot,kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina jaoppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lastenmonilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostustamatematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustuaarjen teknologiaan. Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimallaympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikanoppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmeneväänmatematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason jaavaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteena on tarjotaoivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille.

Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistätuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsiaohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omiaratkaisuja.

Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimäänniihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämäänhavaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemään päätelmiä jakeksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessa harjoitellaandokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aistejakäyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien.

Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjentilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämään itse

ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä on paljonmahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaasäännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsiakannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn jaratkaisujen etsimiseen.

Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaanhavainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihintaitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännön esimerkkejäkeksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisenkehittämiseen.

Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan jakokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä,ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelunvahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun.Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämäänniitä.

Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaanajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksivuorokaudenaikoja havainnoimalla.

Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- javiestintäteknologiaa.

Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia jatutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekähavaintovälineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniä kokeita. Havainnoista keskustellaanja havaintotietoa harjoitellaan luokittelemaan. Samalla opetellaan luontoon liittyvien käsitteidenkäyttöä ja päätelmien tekemistä sekä pohditaan syy-seuraus suhteita. Lasten luonnontuntemustahyödynnetään opetuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan tiedon hankintaa hakemalla yhdessä tietoajoistakin lapsia kiinnostavista asioista. Opetuksessa luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalletutustumalla luonnonsuojeluun. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä.

Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niidenominaisuuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia on ihmisen luovantoiminnan aikaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamallaitse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaaleja hyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaantekemiään ratkaisuja. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksiesimerkiksi lasten omia leikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin joka lukuvuosi.

Tutkin ja toimin

Matematiikka matemaattisia taitoja kehitetään toiminnallisesti, havainnollisesti ja yhdessä toimien matematiikkaa mallinnetaan ja kielellistetään luokitellaan, vertaillaan, asettaan järjestykseen asioita ja esineitä sekä etsitään ja tuotetaan

säännönmukaisuuksia lukukäsitteen kehittymistä tuetaan havainnoidaan lukumääriä, harjoitellaan lukumäärän pysyvyyttä lukumääriä liitetään lukusanaan ja numeromerkkeihin taitojensa mukaan lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta (enemmän, vähemmän, yksi enemmän, yksi

vähemmän jne.)

kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen (lukujonon luettelemineneteen- ja taaksepäin, keskeltä aloittaen)tason ja tilan hahmottamista

2- ja 3-ulotteisuus sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen geometrisen ajattelun vahvistaminen järjestämällä mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja

muovailuun tutustutaan muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä mittaaminen keholla ja eri välineillä. ajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- ja

viestintäteknologiaa.

Ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia tutkitaan ja tutustutaan kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havaintovälineiden avulla havainnoista keskustellaan ja havaintotietoa harjoitellaan luokittelemaan opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä ja päätelmien tekemistä pohditaan syy-seuraus suhteita luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumalla luonnonsuojeluun lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia ja

toimivuutta tutustutaan teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja

ratkaisuja eri materiaaleja hyödyntäen.

Kasvan ja kehityn

ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN PERUSTETEKSTI:Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laaja-alaistaosaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joidenpohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytäänliikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänäon luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lastenterveysosaamista ja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-,kulutus- ja puhtaustottumuksia.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteetLapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin jaterveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle.Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristentaitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsiaohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lastenvalmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekäesiopetuksen oppimisympäristöissä.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteetEsiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa.Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidänkehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osiasuhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksihuolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekäsisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajallaerilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eriympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaanpysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja

edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla.Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti erivälineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaansorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toimintaantaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lastenhyvinvointia ja toimintakykyä.

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaanliittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssamahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurinlisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemustahyödyntäen.

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisenkuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnatkulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnilleja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisenmahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistäihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toistenhuomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lastenkanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttäpäivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaansiihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun jakoskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin jaesiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita.Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apuasekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisenapua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan.Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- javiestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUKSEN PAIKALLINEN OSUUS:Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin joka lukuvuosi.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden tavoitteita.Tavoitteiden tarkennuksia tehdään esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmiin tarvittaessa.------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI SEKÄ OPPILASHUOLTO

Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteita.

Yleinen tuki

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisen esiopetuksen perusteita.

Tehostettu tuki

HÄMEENKYRÖN ESIOPETUSSUUNNITELMAN PAIKALLINEN OSUUS:

Pedagoginen arvio

Lapsen esiopettaja on pedagogisen arvion laatimisessa aloitteen tekijä. Arviointia laatiessaan, opettajantulee pyytää vähintään kahden muun lasta tuntevan ammatti-ihmisen (esim. lasta opettava toinen opettaja,erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi) näkemys lapsen tilanteesta. Tämä voi tapahtua myöspuhelimitse tai sähköisesti. Yhteydenotto koulupsykologiin voidaan tehdä huoltajan kanssa WILMAstalöytyvällä lomakkeella. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Arviossakuvataan lapsen oppimisen kokonaistilannetta. Siihen kirjataan lapsen yleisessä tuessa saamat tukitoimet janiiden riittävyys sekä arvio tulevista tukitoimista. Oppilashuoltotyössä päätetään pedagogisen arvionpohjalta, riittääkö yleinen tuki vai siirrytäänkö tehostettuun tukeen.

Esiopettaja vastaa oppimissuunnitelman laadinnasta pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelma onväline tuen konkretisoimiseen, arviointiin ja seurantaan. Oppimissuunnitelma tehdään moniammatillisestiyhteistyössä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppimissuunnitelma laaditaan määräajaksi ja sentavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa ja käsitystä itsestä oppijana. Tehostetun tuen aikana on lapsellelaadittava oppimissuunnitelma pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä kodinja lapsen kanssa. Lapsen opetuksesta vastaava esiopettaja laatii suunnitelman konsultoiden tarvittaviaasiantuntijoita esim. erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, puheterapeutti, rehtori.Oppimissuunnitelmaan kirjataan tavoitteet, suunnitellut tukitoimet ja vastuut sekä seuranta-arvioinninpäivämäärä. Oppilashuoltotyön tuki on osana arviointia. Tiedottamisesta ja yhteistyöstä huoltajien kanssavastaa lapsen opetuksesta päävastuussa oleva esiopettaja.

Tehostetun tuen tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti huoltajan ja lapsenkanssa. Oppilashuoltotyön tuella arvioidaan myös tuen riittävyyttä sekä jatkotoimia sovitun määräajanjälkeen. Oppimissuunnitelman voimassaoloaikana (yleensä lukuvuosi) edistymisen arviointi tehdäännäkyväksi lapsen kanssa esim. keskustellen, mitä on jo opittu ja mitkä ovat tulevat tavoitteet. Huoltajankanssa arviointi tehdään vähintään lukuvuoden päättyessä. Näistä arvioinneista tehdään merkintä WILMA -lomakkeeseen ja oppimisen ja koulunkäynnin tuen koontilomakkeeseen. Oppimissuunnitelmaa muutetaantarvittaessa.

Lapsen tuki voi jatkua joko yleisen tuen piirissä, uuden määräajan tehostetussa tuessa tai lapsi siirtyyerityiseen tukeen, jolloin laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagogisen arvioinnin ja oppimissuunnitelmanarkistoinnista kouluilla vastaa rehtori tai rehtorin valtuuttama henkilö.

Erityinen tuki

Pedagoginen selvitys ja siirtyminen erityiseen tukeen

Erityistä tukea annetaan lapsen, jonka kasvu, kehitys ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteuduriittävästi muilla tukitoimilla. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pedagogisen selvityksen tekemistä. Siitätulee käydä ilmi, miksi tehostettu tuki ei ole riittävää ja mitä uusia tukitoimia arvioidaan tarvittavan.

Selvitys laaditaan moniammatillisesti. Se sisältää lapsen ja opettajan arvion oppimisen etenemisestä sekä joannetusta tehostetusta tuesta. Oppilashuoltotyössä arvioidaan myös lapsen kokonaistilannetta. Rehtoritekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä pedagogisen selvityksen sekä johtavan

erityisopettajan arvion pohjalta. Lapselle, joka siirtyy erityiseen tukeen, tulee laatia henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetynoppivelvollisuuden piirissä. Esiopetuksessa päätös on voimassa esiopetusvuoden. Aina, kun erityiseentukeen tehdään muutoksia, laaditaan uusi pedagoginen selvitys sekä tehdään uusi erityisen tuen päätös.Mikäli erityisen tuen tarpeen arvioidaan päättyneen, tehdään päätös tuen lopettamisesta ja lapsi siirtyysaamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Erityiseen tukeen liittyvien lomakkeidenarkistoinnista vastaa rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinnasta vastaa lapsenesiopettaja. Lapsen, huoltajan ja esiopettajan lisäksi mukana voi olla erityisopettaja tai muuta oppilashuollonhenkilökuntaa tai lapsen kuntouttajia. Läsnäolijoiden vastuualueet määräytyvät opetusjärjestelyjen mukaan.HOJKSissa kuvataan lapselle suunnitellut yksilölliset pedagogiset ratkaisut..

Suunnitelman voimassaoloaikana (yleensä lukuvuosi) edistymisen arviointi tehdään näkyväksi lapsenkanssa kaksi kertaa lukuvuodessa esim. keskustellen, mitä on jo opittu ja mitkä ovat tulevat tavoitteet.Huoltajan kanssa arviointi tehdään vähintään lukuvuoden päättyessä. Näistä arvioinneista tehdään merkintäWILMA -lomakkeeseen ja oppimisen ja koulunkäynnin tuen koontilomakkeeseen. HOJKSia muutetaantarvittaessa.

Pidennetty oppivelvollisuus

Hämeenkyrössä lapsi pyritään siirtämään pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin jo varhaiskasvatuksessaennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetus toimii sivistystoimen alaisuudessa ja esioppilaita koskevatperusopetuksen lakimuutokset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään kunnan toimintakaavionmukaisesti suoraan mahdollisen pedagogisen selvityksen, lisälausuntojen, oppilashuollon ja johtavanerityisopettajan arvion perusteella. Pidennetty oppivelvollisuus vaatii psykologin tai lääketieteellisenlausunnon. Esiopetus voidaan järjestää joko luontaisesti määräytyvässä ryhmässä tai esiopetuksenpienryhmässä. Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)yhdessä huoltajan sekä tarvittavien oppilashuollon henkilöiden kanssa. HOJKSin laadinnasta vastaaesiopetusryhmän opettaja.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien tunnistaminen, lapsenavun tarpeen arviointi kuntakohtaisella seurantasuunnitelmalla. Laaja-alainen erityisopettaja konsultoiopetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä, tukee lasta oppimista sekä syrjäytymisen ehkäisemistä.

Konsultointi pitää sisällään esimerkiksi:

tuen tarpeen arviointia

ryhmässä työskentelyn tukemista (esim. strukturoinnin keinoja, ryhmän hallintaa, materiaalivalintoja,vinkkipankin hyödyntämistä)

pedagogisten asiakirjojen laatimisen ja päivittämisen ohjaamista

tukipalveluiden asiantuntijuutta

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

konsultointi

testaukset

lyhytaikainen erityisopetuksen tarve esim. lievä luki-vaikeus

Kokonaisvastuu yleisen tuen aikana on lapsen esiopettajalla.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

konsultointi

lapsen yksilöllisten tarpeiden selvittäminen tarvittaessa

oppimissuunnitelmassa määritellään osa-aikaisen erityisopetuksen tarve ja toteuttaminen jokaisenlapsen kohdalla yksilöllisesti

Kokonaisvastuu tehostetun tuen aikana on esiopettajalla, joka vastaa pedagogisen arvion jaoppimissuunnitelman laadinnasta.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarve ja tavoitteet määritellään yksilöllisesti HOJKS-asiakirjassa.

Oppilashuolto

Yhteisölliset oppilashuoltoryhmä

Hämeenkyrön kunnan oppilashuollon ohjausryhmän kokoonpanon päättää sivistyslautakunta. Ohjausryhmänkokoonpano on monialainen. Ryhmä on osin yhtenevä Hyvinvointiohjelman työryhmän kanssa. Tällävarmistetaan yhteys suunnitelmien välillä. Ryhmä vastaa tästä kuntakohtaisesta suunnitelmasta sekäseurannasta ja arvioinnista. Tätä suunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisissasuunnitelmissa. Hämeenkyrön kunnassa esiopetuksen yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä muodostetaanyhdessä sijaintikoulun kanssa. Yksikkökohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa koulun rehtori.

Hämeenkyrön kunnassa esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto järjestetään yhdessä sijaintikoulun kanssa.Yhteisöllinen oppilashuolto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Rehtori vastaa ryhmän kokoonkutsumisesta ja aikataulusta

Esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä on sama kuin sijaintikoulun oppilashuoltoryhmä.Oppilashuoltoryhmä suunnittelee, kehittää ja arvioi tekijöitä, jotka vaikuttavat esiopetusyhteisöön jaympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa esim.kouluruokailu, poliisi, pelastuslaitos, ympäristöviranomaiset.

sijaintikoulun kanssa yhteisen yksikkökohtaisenoppilashuoltoryhmän kokoonpano on:

o terveydenhoitajao koulupsykologio kuraattorio rehtorio perusopetuksen ja esiopetuksen edustajao tarvittaessa muita yhteistyötahoja

oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen japerusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksensiirtymävaiheissa:

o lähettävä taho on vastuussa tiedonsiirtämisestä vastaanottavalle taholle

o vanhempien luvalla tehostetun tuen ja erityisentuen lasten palavereissa esiopetuksen edustus

o esiopetukseen ja kouluun tutustumineno esiopetuksen edustajan konsultaatio

tarvittaessa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten

hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisenoppilashuollon kehittämisessä

o elämänlaatupalveluto kolmas sektorio seurakuntao ym. hyvinvointia edistävät tahot

tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminenja hoitoonohjaus

o yhteisten sääntöjen laatiminenesiopetusryhmässä

o koulun säännöto kouluterveydenhoitajao ensiapukoulutus

esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuuttakoskevat ohjeet,

o aikuinen vastaanottaa lapset aamulla ja saattaataksiin iltapäivällä

o yhteistyö taksipalveluiden kanssa suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta,

kiusaamiselta ja häirinnältäo sijaintikoulun suunnitelma

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- javaaratilanteissa.

o sijaintikoulun suunnitelma mukaisesti

Hämeenkyrön kunnan esiopetuksessa lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältälaaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten välisetvuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Esiopetuksessa on käytössä. Vuorovaikutussuhteiden tukemisessakäytössä on

esim. Askeleittain-tuokiotesim. Kiva- kouluaikuisen läsnäolovarhainen puuttuminen ja asioista keskustelukoulun vanhempainyhdistykset

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- jayksilötasolla tapahtuu

o yhteistyössä vanhempien kanssao keskustelut Kiva-tiimin keskeno keskustelu luokassao keskustelut asianosaisten kanssao yhteistyötahot kuten poliisio esim. sijaintikoulun oppilaskunta

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet jajälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteenaolevan osalta toteutuu seuraavasti

o keskusteluo tavoitteeto seuranta ja arviointi

yhteistyö huoltajien kanssao lapsen oma opettaja on yhteydessä

vanhempiin varhaisessa vaiheessa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,

o rehtori tai oma opettaja on yhteydessätarvittaessa viranomaisiin

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminenhenkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä

o vanhempainiltao tiedote koteihino uusien työntekijöiden perehdyttäminen

(perehdyttämiskansio) suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

o kevätlukukaudella

Äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan sijaintikoulun suunnitelmien mukaisesti.

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Lapsen esiopettaja tai oppilashuollon palvelujen työntekijä kokoaa asiantuntijaryhmän. Kokoonpanomietitään tapauskohtaisesti. Esiopetuksessa asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö on esiopettaja.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekäsairaalaopetuksen yhteydessä,

o yhteys tarvittaessa lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion

tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa,o yhteistyö vanhempien kanssa sekä lasta

hoitavien tahojen kanssao yhteistyö kouluruokailun kanssao yhteistyö neuvolan ja kouluterveydenhoitajan

kanssa esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen

elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe-ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- jamielenterveysongelmat,

o yhteistyö vanhempien kanssao tarvittaessa kuraattori- ja / tai psykologipalveluto tarvittaessa yhteys lastensuojeluun

asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksenhankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavatyksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä,

o esiopettaja tai oppilashuollon palveluidenedustaja kokoaa asiantuntijaryhmän yhdessävanhempien / huoltajien kanssa

o esiopettaja hankkii vanhemmilta / huoltajiltakirjallisen suostumuksen ryhmänkokoonpanosta

oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytyso tapaamisessa sovittu vastuuhenkilö laatii

oppilashuoltokertomukseno kertomus säilytetään koulun oppilasarkistossa

yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen jayhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola,lastensuojelu ja erikoissairaanhoito.

o esiopettaja on tarvittaessa vanhempien luvallayhteydessä esiopetuksen ulkopuolistenpalveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssalasta koskevissa asioissa.

Kuraattori ja koulupsykologi

Hämeenkyrön kunnassa on yksi koulupsykologi ja yksi kuraattori. Alakouluja on Hämeenkyrössä kuusi jayläkouluja on yksi. Lukio sijaitsee yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa. Oppilaita esi- japerusopetuksen piirissä on noin 1350 ja lukiossa 146. Psykologi ja kuraattori kiertävät kaikilla kouluillatarpeen mukaan ja ovat mukana koulujen yhteisöllisissä oppilashuoltotyöryhmissä.

Kuraattorin työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta erilaisissa ongelmatilanteissa ja edistää oppilaansosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Kuraattorin työ koostuu oppilastapaamisista, luokkien kanssatyöskentelystä, yhteistyöstä perheiden kanssa sekä opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä.Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaiden, perheiden, opettajien, koulun terveydenhoitajan, koulupsykologinsekä muiden hallintokuntien ja viranomaisten kanssa. Kuraattori toimii myös asiantuntijana erilaisissaverkostoissa. Hämeenkyrössä kuraattorin työalueeseen kuuluvat alakoulut, yläkoulu sekä lukio. Työnpainopisteenä ovat viides – yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.

Koulupsykologin työhön Hämeenkyrössä kuuluu oppimisedellytysten arviointi ja oppilasryhmienpulmatilanteisiin puuttuminen. Psykologilta saa keskusteluapua lievissä tunne-elämän vaikeuksissa jaelämän kriisitilanteissa. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltotyöhön oppilaan hyväksi sekä tukeevanhempia koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Koulupsykologi on mukana koulujen kriisityönsuunnittelussa ja toteuttamisessa sekä ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa työssä.

Terveydenhoitaja

Hämeenkyrön kunnassa on seitsemän terveydenhoitajaa. Alakouluja on kuusi ja yläkouluja yksi+ lukio sekäkaksi ammattioppilaitosta. Esiopetuksen piirissä n.130 oppilasta. Terveydenhoitaja tekee määräaikaisettarkastukset sekä laajat terveystarkastukset yhdessä lääkärin kanssa 1;5; 8 luokkalaisille. Terveydenhoitajantyön tavoitteena on tukea nuoren hyvinvointia, huolien kuulemista, psyykkisen tilan seuraamista ja arviointiasekä omahoitoon kannustamista. Yhteistyötä tehdään tiiviisti, oppilaiden perheiden, opettajien, kuraattorin,psykologin, perheneuvonnan ja sosiaalitoimen kanssa. Työmuotona vastaanotot neuvoloissa, kouluilla sekätarvittaessa perheen kotona.

Perusturvapalvelut

Hämeenkyrön sosiaalipalveluissa työskentelee lasten ja perheiden asioiden asiantuntijoina sosiaalijohtaja,johtava sosiaalityöntekijä, neljä sosiaalityöntekijää, perhetyön ohjaaja ja perhetyöntekijä ja päihdetyönohjaaja. Erityisesti kahden lapsiperheiden sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijöiden työ kohdentuu lapsiin januoriin. Lisäksi perheneuvonnassa työskentelee kaksi psykologia, puheterapeutti ja lastenpsykiatri. Oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus konsultoida juuri kyseisen asiankannalta tärkeää yksittäistä asiantuntijaa. Hämeenkyrön sosiaalipalveluissa erityisesti yllä mainitut henkilötsaattavat olla edellä mainittuja asiantuntijoita, joita on tarpeen konsultoida. Lain 19 §:n mukaan yksittäistäopiskelijaa koskevan asian käsittelyyn voi opiskelijan/huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisellasuostumuksella osallistua opiskeluhuollon yhteistyötahoja. Edellä mainitut sosiaalipalveluiden työntekijätvoivat kutsuttaessa tarvittaessa osallistua yksilökohtaisen opiskeluhuoltoasian käsittelyyn. Tämä edellyttääaina tapauskohtaisesti yksilöidyn kirjallisen suostumuksen.