oppimisen psykologia - courses...•uuteen suuntautuminen ja etsiminen on biologinen perustarve...

www.helsinki.fi/yliopisto

Oppimisen psykologia

Nina Sajaniemi


• Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen

• Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys

etenevät toisiinsa kietoutuen

• Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla

vaikuttavia mekanismeja

• Lähestymiskulmat:

• Sosiaalinen vuorovaikutus

• Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus

• Sisäiset prosessit – aivot, keho, biologia

Kehitys on prosessi – ilmiönä

ihmiset ja oppiminen

9.10.2017 2


• Kehityksen raamit

• Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä

luontoon

• Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution

historiassa

• Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon

muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla

• Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden

että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa

Ihmiset ovat osa luontoa

9.10.2017 3


• Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole

ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa

• Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole

ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa

• Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti

• Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin

apinoiden

• Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten

Biolologia, evoluutio ja

ihmisyyden ymmärtäminen

9.10.2017 4


• Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista

muista kädellisistä anteliaisuudessa

• Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan

jakaminen, vieraanvaraisuus

• Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat

arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista

• Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä

kyvyssä ilmaista tarpeitaan

• Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset

• Jaetun tietoisen mahdollisuus

Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä

9.10.2017 5


Lähtökohtana kiinnostus söpöön

pieneen

09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 6


MARTIN LUTHER KING:

”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja

veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä

typeryksinä”

Onko ihmisluonne vinoutunut

9.10.2017 7


• Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia,

myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin

selviämiselle

• Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia

• Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu

millään muulla lajilla

• Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen

jakaminen

• Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien

jakaminen

Valmius ottaa toiset huomioon

9.10.2017 8


• Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja

estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk…)

• Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä

• Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten

hänet napataan uudestaan mukaan

• Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää

pahantahtoisuutta

Hyväntahtoisuus on totta

9.10.2017 9


• Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa – ellei saa

tukea

• Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua

• Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla

• Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei

oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan

• Yhteisöön kuulumattomuus – raivo kohdistuu koko

yhteiskuntaan

Apua tarvitaan aina

9.10.2017 10


• Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan

determinististä

• Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet

• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä

• Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin

järjestelmä

• Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa

pahaa

• Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa – kehityksen

korjausliikkeet

Kehityksen lainalaisuudet

9.10.2017 11


Elinikäinen oppiminen

• Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä

• Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden

• Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta

ylöspäin

• Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa

• Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa

• Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus


• Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan:

• Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen

perusteella

• Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja

kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille

alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa

tietoa

• Aivojen poimuttuminen kestää vuosia

• Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari

Aivot – kasvukeskus

9.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 13


Aivot ohjaavat sopeutumista – ihmisellä ylivertaiset ja

joustavat mahdollisuudet

• Aivoissa on noin 100 miljardia

hermosolua

• Jokainen voi muodostaa noin

10 000 erilaista kytkentää

• Yhteenlaskettuna näistä

muodostuvien “ratojen” pituus

on 3,5 miljoonaa km

• Rajaton mahdollisuus erilasia

kytkentöjen mahdollisuuskia

14

http://images.google.com/imgres?imgurl=http://blog.wired.com/photos/uncategorized/2007/03/15/brain.jpg&imgrefurl=http://blog.wired.com/defense/2007/03/index.html&h=332&w=364&sz=121&hl=fi&start=18&um=1&usg=__3iyzeayoGrK0Vzv2x4GFwjUZfBs=&tbnid=fBmajDDnX5uI6M:&tbnh=110&tbnw=121&prev=/images?q=brain&um=1&hl=fi&rls=com.microsoft:fi&sa=N

http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.osterwaldersart.com/bilder/medizin-wissenschaft/neuronen-m-synapse.jpg&imgrefurl=http://armonia-haosului.blogspot.com/2008/01/brain-chemistry-theory.html&h=300&w=424&sz=33&hl=fi&start=11&um=1&usg=__IbQ5US5Cu3Xb7dZt3D6LmZEVjN4=&tbnid=N2dXflmaiiSypM:&tbnh=89&tbnw=126&prev=/images?q=synapse&um=1&hl=fi&rls=com.microsoft:fi&sa=G


• Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus,

turva –turvattomuus

• Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen

aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen

koetaan ensisijaisesti palkitsevana

• Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla

nisäkkäillä

• Vapauttaa dopamiinia

Kokevat aivot: aivorunko

(matelija-aivot)

9.10.2017 15


• Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen

jälkeen

• Yli 200 miljoonaa vuotta sitten – nisäkkäiden

ilmaantuminen

• Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus

• Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota

• Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen,

tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä,

muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen

Tuntevat aivot – limbiset

rakenteet

9.10.2017 16


• Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin

vastuussa oppimisesta ja muistamisesta

• Mantelitumake

• Tunnemuistin ja merkityksen varasto

• Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä

• Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto

• Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä

• Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta

Tuntevat aivot

9.10.2017 17


• Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat

toisiinsa

• Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi,

reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen,

kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat

• Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä

koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi,

kehon viestien käsitteleminen,

Etuotsalohkot - aivojen

komentokeskus

9.10.2017


/ Esityksen nimi 18


• Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä

• Näkö, kuulo, tunto, haju, maku

• Tieto kehosta ja sen tiloista

• Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä

• Tieto sosiaalisesta ympärisöstä

• Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen

• Tieto vaarasta ja turvasta

• Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä

Aistit kytkevät aivot itseen ja

ympäristöön

9.10.2017


/ Esityksen nimi 19


• Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin

hermosoluihin

• Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti

selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa

• Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen,

• Vrt. tieverkoston tehostuminen – suorat ja selkeät tiet,

matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan

Hermosolu - tiedon käsittelyn

yksikkö

9.10.2017


/ Esityksen nimi 20


HERMOSOLU

Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

www.helsinki.fi/yliopistoCopyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Synapsi – tämän tarinan tähti

• Synapsi on neuronin viestejä

lähettävä ja vastaanottava

piste

• Informaatio kulkee

aksonipäätteestä alkavan

synapsin yli

• presynaptinen eli synapsia

edeltävä solu

• Tieto vastaanotetaan

seuraavan solun dendriitin

ulokkeessa

• postsynaptinen eli synapsin

jälkeinen solu


Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

SÄÄTÖJOUKOT

• Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA

ehkäisee

• Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen

• Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön

• Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita

• Peptidit (opiaatit)

• Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja

noradrenaliini)

‒ kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa

• Asetyylikoliini

‒ muisti, hermolihasliitos


• Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään

• Viestinnän valtatiet

• Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat

• Käyttämätön polku nurmettuu

• Harjoittelu, toistaminen – integratiivinen toiminta

• Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä

• Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä

Aivotoiminta on käytöstä

riippuvaista

9.10.2017


/ Esityksen nimi 24


• Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa

• Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti

• Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava

paljon

• Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa

ja kaaosta

• Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille

Vaikeuksien kautta voittoon

9.10.2017


/ Esityksen nimi 25


• Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen

kuluttaa energiaa

• Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta

• Aivojen osuus on “vain” noin 2 % koko kehon painosta

• Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää

aivot

• Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten

energiaa – väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen

ja ajattelemisen

•

Aivojen energiatarve

9.10.2017


/ Esityksen nimi 26


• Hyvän nukkumisen välttämättömyys

• Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa

tasapainotilan

• Unen puute saa aivot sekaisin

• Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys

• Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät

uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää

• Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen

alueelle – muistitoiminnat tehostuvat

Tarvitaan suojarakenteita

9.10.2017


/ Esityksen nimi 27


Vuorovaikutus on

suojarakenteista suurin

9.10.2017 28


• Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana

hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on

valtava (100 miljardia hermosolua – 15 000

yhteyspistettä)

• Yhteydet hitaita ja mutkaisia – kuluttavat paljon

energiaa

• Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille

nopeuttaa tiedonsiirtoa

• Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa

Vauvan aivoissa eksytään

9.10.2017


/ Esityksen nimi 29


• Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan

• Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden

samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on

lähtökohtana terveelle oppimiselle

• Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä

piilossa

• Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa

kulkevat käsi kädessä

Nuorten aivoissa tempoillaan

9.10.2017


/ Esityksen nimi 30


• Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista

• Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin

osa muutoksista ajoittuu ikävuosille 15-30

• Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti

murrosikää lähestytäessä

• Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee

hermoverkkojen monimutkaistumista

• Epäjärjestys lisääntyy – ennakoimaton käytös

Aivot muuttuvat läpi elämän

9.10.2017


/ Esityksen nimi 31


• Toiminta tehotonta – uuden järjestyksen löytyminen

kestää aikansa

• Harmaan aineen huippu 10 – 12 vuoden iässä –

tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla

• Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla –

käyttöriippuvaisuus

• Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin

lisääntyminen tehostavat viestää

• Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö

lisääntyy pikku hiljaa

Tarkkaan verkostoituneet

hermosolut

9.10.2017


/ Esityksen nimi 32


• Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen

kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät

• Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen

• Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen

• Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa

• Palkitsevuuden tarve kasvaa – dopamiinijano

• Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat

Komentokeskuksen suuret

muutokset

9.10.2017


/ Esityksen nimi 33


• Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä

tuottaa hyvää oloa

• Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin

tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta

• Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen

aktiivisesti

• Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan

muulloin elämässä

• Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko –

myönteisen lopputuloksen harja

Elämä on yhtä riskiä

9.10.2017


/ Esityksen nimi 34


• Sekasorto kasvojen tunnistamisessa

• Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen

alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet

lisääntyvät

• Suuri epäjärjestys noin 11 – 13 vuoden iässä

• Kasvoalueen toiminta hidastuu

• Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu

• Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa

viestivinä

Muutoksia muuallakin

9.10.2017


/ Esityksen nimi 35


• Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan

mielen ja terveen oppimisen vahistumislle

• Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan

oikein

• Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta

• Nuorten aivot tarvitsevat suojelua

• Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat

aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen

hermosolujen karsiutumiseen

Mahdollisuus moneen hyvään

9.10.2017


/ Esityksen nimi 36


• Merkityksettömät ärsykkeet eivät muuta eivätkä

suuntaa liikettä – ei tapahdu mitään

• Uuteen suuntautuminen ja etsiminen on biologinen

perustarve – turva, suoja

• Liike kohti mahdollista myönteistä äärimmäisen

palkitsevaa

• Basaaligangliot (ventraalinen striatum) – dopamiini

• Liike pois kielteisestä – vaaran väistäminen ja

turvan paikantaminen on palkitsevaa

Kehitys ja oppiminen on liikettä

9.10.2017


/ Esityksen nimi 37


Esimerkki ameebasta

• Ameba on taatusti mieletön ja

aivoton olento

• Taito liikkua kohti makeaa ja

pois happamesta

• Tavoitteena sopeuttaa sisäisen

ympäristön tila ulkopuoliseen

ärsykeympäristöön

38

http://www.troy.k12.ny.us/thsbiology/images/ameba.jpg


• Huomion suuntaaminen emotionaalisesti

merkittävään ärsykkeeseen )(+/-)

• Suuntautuminen uutuuteen

• Mantelitumake hälyttää: toiminnan syttyminen

• Yhteydet aivorunkoon – ”low road”

• Yhteydet etuotsalohkoon - ”high road” – tilanteen

kognitiivinen ja emotionaalinen tulkinta

Liikkeen alkaminen

9.10.2017 39


• Poikkeava toiminta depressioissa, post-

traumaatisissa stressireaktioissa, suremisessa

• Toistuva yliaktiivisuus, volyymin kasvu

• Herkistyminen vaaran merkeille

• Ylivalppaus, murehtiminen

• Mantelitumake ”kesyyntyy” hyvässä

vuorovaikutuksessa

Väsyvä mantelitumake

9.10.2017 40


• Mantelitumake hälyttää

• Hypotalamus – aivolisäke – lisämunuaisakseli aktivoituu

(HPA)

• Adrenaliinia vapautuu verenkiertoon ja sympaattinen

hermosto aktivoituu

• Hypotalamus erittää kortikotropiinia vapauttavaa

hormonia (CRF) – aivolisäke aktivoituu välittämään

kortisolin eritystä vapauttavaa hormonia (ACTH)

• ACTH:n seurauksena kostisolia vapautuu

lisämunuaisten kuorilta – glukoosia vapautuu elimistöön

Stressivaste valpastuttaa

9.10.2017 41


Stressivaste ja oppiminen

• Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin

• Hippokampuksessa paljon kortisolitunnistimia

• Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit)

• Reagoivat pienelle määrälle kortisolia

• Perustaso, mahdollistaa aktiivisen toiminnan

• Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit)

• Reagoivat kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana


• Kontekstulaisointi

• Tilanteen emotionaalinen ja kognitiivinen valenssi

• Tilanteen tarkka, kokonaisvaltainen tulkinta

• Hippokamuksen alueilla solutuhoa pitkäaikaisessa

stressissä ja masennuksessa

Hippokampus

9.10.2017 43


• Elimistö säätelee stressireaktioita voidakseen

reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla uusiin

tilanteisiin

• Säätelyä tarvitaan tarpeettomaksi pitkittyvien

reaktioiden rauhoittamiseksi

• Aivot voivat käyttää tarjolla olevaa energiaa jatkuvasti

saapuvan tiedon järjestelyyn ja luokitteluun

• Onnistunut säätely vaimentaa mantelitumakkeen

toimintaa (sopivasti lisääntynyt GABA – herkkyys)

Säädellyt stressireaktiot ovat

hyvästä

9.10.2017 44


• Hermosolujen välinen yhteinen aktiivisuus lisääntyy

• Hermosolujen aineenvaihdunta ja valkuaisainetuotanto

kiintyvät – uusien yhteyksien muodostumiselle hyvä

perusta

• Pitkittyessään tila kääntyy itseään vastaan

• Aktiivisuus kuluttaa paljon energiaa – aivot väsyvät –

otsalohko herpaantuu – ei oppimista

• Myös mantelitumake väsyy – ei jaksa reagoida –

mikään ei tunnu miltään – ei oppimista

Stressiaktivoituminen virkistää

aivoja

9.10.2017 45


• Testosteroni – ja estrogeenitason muutukset

vaikuttavat stressijärjestelmän eli SAM ja HPA

akselin toimintaan

• Hälytyskeskus (amygdala) syttyy helpommin

• Taipumus reaktiivusuuteen voimistuu

• Ilmenee pojilla voimakkaampana – amygdalassa on

paljon testosteronimerkkiä tunnistimia

• Testostronikuohu – taistele tai pakene

Nuorten stressiherkät aivot

9.10.2017


/ Esityksen nimi 46


• Estrogeenitason moninkertaistuminen vaikuttaa hermosolujen

väliseen viestintään hippokampuksen alueilla

• Hippokampuksen herkistyminen tukee muistitoimintoja ja uusien

asioiden oppimista

• Saattaa liittyä tyttöjen ja poikien erilaiseen

koulumenestykseen

• Tytöillä hippokampus saattaa ylikuormittua nopeammin

• Haavoittuvuus

Tasan ei käy onnen lahjat

9.10.2017


/ Esityksen nimi 47


• Nuorten aivoissa stressihormoni kortisolin

perusmäärä on suurempi kuin lapsilla tai aikuislla

• Vaikuttaa viestintää vaimentavan GABAn toimintaan

•

• GABAN määrä hippokampuksen alueella lisääntyy

murrosiässä etenkin työillä

• Kohonnut kortisolitaso lisää edelleen GABA

aktiivusuutta – hippokamuksen toiminta vaimenee

• Vaimentuminen haittaa stressin säätelyjärjsestelmän

toimtaa, muistia ja oppimista

Haavoittuvat aivot

9.10.2017


/ Esityksen nimi 48


• Lisääntynyt stressiherkkyys ja reaktiivuuden

voimistuminen ovat hämmentäviä

• Sisäisen tilan ja ulkopuolisen maailman suhde muuttuu

• Ei valmiita toimintamalleja, jotka auttavat tekemään

tulevaisuuteen suuntaavia hyviä valintoja

• Nuoret ovat erityisen haavoittuvia kuormittavissa

ympäristöissä

• Mielenterveyshäiriöiden määrä kaksinkertaistuu

verrattuna lapsuuteen

Tilttaavat aivot

9.10.2017


/ Esityksen nimi 49


• Biologian hallinnassa avainasemassa ovat

• Vahvistuva kyky pysyä yhteydessä muihin ihmisiin

• Kehittyvät ajattelemisen ja tarkkaavaisuuden

kohdistamisen taidot

• Sisäinen säätelyjärjestelmä mahdollistaa väistää

vaaraa taistelemalla, pakenemalla tai jähmettymällä

• Sosiaalisen liittymisen järjestelmä jarruttaa biologisia

hälytysreaktioita

Ihminen oppii hallitsemaan omaa

biologiaansa

9.10.2017 50


• Keskeisessä asemassa kiertäjähermo, vagushermo -

tärkein parasympaattinen hermo

• Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä

(lisko leikkii kuollutta)

• Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus

(dorsaalinen vagus)

• Nisäkkäillä lisäksi taistele tai pakene järjestelmä

• Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin – Sympaattinen

vallitsevuus

Taistele, pakene, jähmety - tai

pysy yhteydessä

9.10.2017 51


• Ihmisille on kehittynyt myös sosiaalisen yhteyden

hermosto

• Ventraalinen vagus - aktivaatio – vagaalinen jarru

• Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota

• Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen

aktivaation tilassa

• Ventraalinen vagus – aktivaatio voimistuu vain

sosiaalisessa kanssakäymisessä

Sosiaalisen liittymisen hermosto

9.10.2017 52


• Aivohermoista vagus - hermo säätelee erityisesti

kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa

• Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön

ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät

sosiaaliselle yhteydelle

• Neuroseptiivisen aistijärjestelmän avulla skannataan

turvan ja vaaran merkkejä kehon ja erityisesti

kasvojen alueiden liikkeistä

• Ilmeikkyys on ensisijaista ympäristön signaloitumisessa

Sosiaalisen yhteyden hermosto

9.10.2017 53


• Oppiminen lähtee kiinnostuksesta

• Kun kiinnostuu, niin valpastuu ja stressireaktiot

aktivoituvat

• Kiinnostusta on pystyttävä ylläpitämään ilman taistele –

pakene – jähmety reaktiota

• Palkitsevien kokemusten oikea-aikaisuus

• Virtauksen – ahdistuksen – kiihtymyksen rajamailla

toimiminen

Oppiminen edellyttää säätelyä

9.10.2017 54


• Pitkästyneet aivot eivät ole valppaat

• Hippokampus ei aktivoidu – aivojen etuotsalohkot eivät

saa tarpeeksi virtaa

• Pitkästyneissä aivoissa tarkkaavaisuus harhailee ja mieli

vaeltaa

• Mieli kiinnittyy joko ahdistaviin ajatuksiin tai välittömän

palkitsevuuden toimintaan

• Nuorten aivot erityisen huonot kestämään pitkästymistä

• liittyy dopamiinireseptorien lisääntymiseen

Pitkästyminen on pahasta

9.10.2017 55


• Etuotsalohkon alueet eivät enää säätele muualta

tulevaa informaatiovirtaa

• Joustavuus, harkintakyky, oivalluskyky, moraalinen

arviointikyky jne. katoavat

• Aivojen alemmat osat kaappaavat vallan

• Etuotsalohkon otteen pettäminen aiheuttaa särön

myös kommunikaatioon

• Yhteyden häviäminen

• Neuraalisen integraation pettäminen on este ”samalla

aaltopituudella” olemiselle

Etuotsalohkon ”irtoaminen

verkosta”

9.10.2017


/ Esityksen nimi 56


• Toiminta muuttuu jäsentymättömäksi – integraatio

pettää

• Etuotsalohkon keskiosat lopettavat aivojen alemmista

osista virtaavan informaation tasapainottamisen ja

koordinoinnin – inhibitio katkeaa

• Reaktiot nopeita ja suoria, ”alatien” kautta kulkevia

• Ihmisten vastuulla on oppia (ja opettaa) mieltä

toimimaan tavalla, joka muuttaa aivorakenteita

Etuotsalohkon ”irtoaminen”

9.10.2017


/ Esityksen nimi 57


Aivot kädessä

9.10.2017 58


KASVATUS MUOVAA BIOLOGISIA

OMINAISUUKSIA



Temperamentti



Tunnista temperamentti

• Temperamentti on minuuden biologinen pohja – vai onko?

• Orkidea vai voikukka – introvertti vai ekstrovertti – erikoisherkkä vai teflonjyrä – ylivilkas vai arkajalka

• Tärkeä tunnisaa yksilöllliset ominaisuudet

• Realistisen minäkuvan muodostaminen

• Leimaamisen vaarallisuus – yksilölliset piirteet eivät ole pahoja tai hyviä

• Kaikkien piirteiden kanssa on opitta tulemaan toimeen siinä sosio-kulttuurisessa ympäristössä missä elää



Mikä on temperamentti

• Temperamentti ennustaa tulevaisuutta yhtä paljon kuin kognitiiviset taidot tai sosioekonominen tausta (mm. Roberts et al., 2007; Caspi, 2005; Moffitt et al. 2015)

• Temperamenilla on merkitystä

• Yhteys koulumenestykseen (Keltikangas ym. )



Erilaisia lähestymistapoja

• Käyttäytymistyylit (Thomas & Chess 1963 )

• Yhdeksän dimensiota (aktiiviuus, rytmisyys, mukautuvaisuus, lähestyminen, ärsykekynnys, reaktioiden voimakkuus, mielialan laatu, häiriytyvyys, sitkeys)

• Helppo, vaikea, hitaasti lämpiävä temperamentti

• Emotionaalisuus ja itsesäätely (Goldsmith & Campos 1982, Rothbart, 1981)

• Psykobiologinen malli (Rothbart & Goldsmith 2003)

• Rakenteelliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä

• Emootionaalinen reaktiivisuus ja aktiivisuus – riippuvuus psykobiologisesta herkkyydestä



Temperamentti

• Runsaasti tutkimustietoa seitsemän vuosikymmenen ajalta

• Ei konsesnsusta temperamenttipiirteiden luonteesta tai määrästä

• Ei konsesnsusta piirteiden pysyvyydestä tai ikäspesifisyydestä

• Paljon erilaisia menetelmiä ja paljon erilaisia määritelmiä

• Kyselylomakkeet – käyttäytymisen arviointi

• Vain vähän tutkimusta eri piirteiden välisestä interaktiosta

• Vain vähän integratiivista tutkimusta



yksimielisyys

9.10.2017


/ Esityksen nimi 65


• Ympäristöllä ja temperamentilla on yhteisvaikutus minuuden (persoonallisuuden) kehitykseen

• Temperamenttipiirteet ovat “rakennuspalikoita” (Chicetti 1990)

• Kehityksellisyys – “goodness of fit”

• Temperamentin ydin on pysyvä reagointitapa (Rothbart 2012)

• Muovautuvaisuus

VUOROVAIKUTUS

• intersubjektiivisesti jaetuista tunnepitoisista tapahtumista rakentuu sisäisiä (intrapsyykkisiä) taitoja (Vygotsky)

• Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain


Temperamentti ja kehitys

09/10/2017 67Presentation Name / Firstname Lastname

Piirteiden mukautuminen,

Arvot, asteneet, päämäärät,

roolit

Emotionaalinen reaktiivisuus,

riippumatomuus ajasta ja

paikasta

Elämänerrallinen

muisti

McAdams & Pals (2006):

persoonallisuuden eri tasot

9.10.2017 68


/ Esityksen nimi

Tarkkaavaisuus Tunnollisuus Tunnollisuus

Havaintoherkkys Herkkyys Avoimuus

Pelokkuus Emotionaalisuus Neurootisuus

Ärtyvyys Käsiteltävyys Mukautuvuus

Vauvat & taaperot

Ekstroverttius

“Littte Six” ( > 2,5 v.) Big Five

Aktiivisuus Aktiivisuus

Myönteisyys Sosiaalisuus

PIIRRERAKENTEEN

MUUTTUMINEN


Temperamenttipiirteet ovat melko

pysyviä


Roberts, B.W. & Delvecchio, W.F. (2000).


AKTIIVUSUUDESSA MUUTOKSIA

9.10.2017


/ Esityksen nimi 70

De Haan ym. (2017)

9.10.2017 71


/ Esityksen nimi

UJOUDESSA MUUTOKSIA

De Haan ym.

(2017)

9.10.2017 72


/ Esityksen nimi

EMOTIOAALISUUDESSA

MUUTOKSIA

De Haan ym.

(2017)


HOIVAVASTEESSA MUUTOKSIA

9.10.2017


/ Esityksen nimi 73

De Haan ym. (2017


JOUSTOVASTEESSA

MUUTOKSIA

9.10.2017


/ Esityksen nimi 74

De Haan ym.

(2017)


HERKKYYDESSÄ MUUTOKSIA

9.10.2017


/ Esityksen nimi 75

De Haan ym. (2017)

.


Temperamentti

• Yksilölliset, kognitiivisen

kehityksen taustalla

olevat piirteet

• Ytimessä emootioiden

säätely

Emotionaalinen kehitys

• Yksilölliset, kognitiivisen

kehityksen taustalla

olevat piirteet

• Ytimessä emootioden

säätely

TEMERAMENTTI JA

EMOTIONAALINEN KEHITYS

9.10.2017


/ Esityksen nimi 76


Temperamentti

• Yksilölliset, kognitiivisenkehityksen taustalla olevatpiirteet

• Ytimessä emootioidensäätely

• NÄKÖKULMA YKSILÖLLISISSÄ PIIRTEISSÄ

• Iästä riippumattomat, pysyvät piirteet, jotka ovatajasta ja paikastariippumattomia

Emotionaalinen kehitys

• Yksilölliset, kognitiivisenkehityksen taustallaolevat piirteet

• Ytimessä emootiodensäätely

• NÄKÖKULMA NORMATIIVISESSA KEHITYSESSÄ

• Ikäkaudelle tyypillisetpiirteet, jaksottainenkehitys

TEMERAMENTTI JA


9.10.2017


/ Esityksen nimi 77


Kala: Jatkuva kehitys

9.10.2017


/ Esityksen nimi 78


Perhonen: Jaksottainen kehitys

9.10.2017


/ Esityksen nimi 79

9.10.2017 80


/ Esityksen nimi

Ihmisellä on kaksi kehityslinjaa


Erikseen vai yhdessä?

• Joustovaste Emotionaalinen säätely

• Tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa Vaatii saada tehdä mielensä mukaan

• Pitää huomiosta, vastustaa periaatteita Kaipaa huomiota ja kokeilee rajojaan

• Kuuntelee järkipuhetta On avoin vastakkaisille mielipiteille

• Vastustaa aukoriteetteja Noudattaa sääntöjä vain pakosta

• Vahva tahto Sanoo “ei” osoittaakseen tahtoaan

Vähäisen joustovasteen temperamentti vai

emotionaalisen säätelyn vaikeus?

9.10.2017


/ Esityksen nimi 81

Emotionaalinen

kehitys Temperamentti


Temperamentin arvionti

• Peruskysymys:

Minkälainen ihminen on

• Näkökulma piirteiden

yleistettävyydessä yli

vuorovaikutustilanteiden

• Likert – asteikolliset

väittämät

• Dimensionaalisuus

Emotionaalisen kehityksen

arviointi

• Peruskysymys: Mitä

ihminen tekee

• Näkökulma

vuorovaikutuksellisissa

prosesseissa

• Luokittelevat kyllä – ei

väittämät

TEMERAMENTTI JA


9.10.2017


/ Esityksen nimi 82


SAMASSA PAKETISSA KUITENKIN

9.10.2017


/ Esityksen nimi 83

Temperamentti JA emotionaalinen kehitys

- Näkökulmien yhdistäminen (laadullinen ja

määrällinen kehitys, kehitysvaiheet, yksilöllisyys)

- Täydentävät toisiaan, holisinen näkemys


Sääteleminen



Itsesäätely

• Itsesäätelyn tarkoitus on ehkäistä välittömien, reaktiivisten toimintaimpulssien herättämä taistele – pakene – jähmety käyttäytyminen kaikissa sosiaalisissa ja kognitiivisissa tilanteissa

• Tilaa harkinnalle, mielen malttamiselle ja ennakoinnille

• Epäjohdonmukaiset ja ennakoimattomat vuorovaikutussuhteet johtavat puutteellisin itsesäätelyn taitoihin ja pysyykisiin traumoihin

• Korjaavat kokemukset, kaikkien ihmisten tärkeys kaikissa ikävaiheissa

• Itsesäätely tai sen puute on yhteydessä kaikkeen toimintaan kaikissa tilanteissa



• Viivästetty mielihyvä – harmin sietäminen ja

palkitsevan kokemuksen odottaminen on vaikeaa

• Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä

• Oppimisvaikeuksien kasautumiselle

• Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle

• Lihavuudelle, syömishäiriöille

• Masennukselle

Säätelemisessä tarvitaan

tahdonvoimaa (self-control)

9.10.2017


/ Esityksen nimi 86


• Nyky-ympäristössä on paljon palkitsevuutta

• Palkitsevuus koukuttaa

• Ympäristön johdonmukaisuus (turva) auttaa

mielihyvän viivästämisessä

• Epävarmuus tulevasta?

• Väsymys, uupumus

Viivästetty mielihyvä

9.10.2017


/ Esityksen nimi 87


Itsesäätely ennustaa

9.10.2017 88


• Syntymäkohortti: 1000 lasta

• Itsesäätelyn taidot 3, 5, 7, 9 ja 11 vuoden iässä

selittivät terveyseroja ja elämänhallintaa aikuisiässä

(32 vuotta)

• Itsesäätelyn ennustevoima oli suurempi kuin

älykkyyden tai muiden taustatekijöiden

The Dunedin Study

9.10.2017 89


Tahdonvoima on opittu taito

• Tahdonvoima on opittu taito, joka liittyy keskushermoston kehitykseen ja jota tarvitsee harjoitella

• Tahdonvoimassa tarvitaan otsalohkon aktiivisuutta

• Otsalohkon neurobiologinen kehitys on hidasta

• Lapsuudessa ja nuoruudessa yhteydet otsalohkoon ovat vasta vavistumassa – ne ovat hauraita ja vaimenevat herkästi

• Tunnesäätelyn taidot ovat keskeisessä asemassa

9.10.2017


/ Esityksen nimi 90


• Korkean psykososiaalisen riskin ympäristössä 80 %

lapsista kokee vanhempien laiminlyöntiä, kaltoin

kohtelemista ja hoivatta jättämistä

• Lapset eivät saa lohtua tarvittaessa

• Seurauksena jäsentymätön kiintymyssuhde –

itsesäätelyn vaikeus

• Keskiluokkaisessa, matalan riskin ympäristössä

15 % lapsista kokee vastaava

• Jäsentymätön kiintymyssuhde

•

Varhaisten kokemusten voima

9.10.2017 91


Varhaisten kokemusten voima

• Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin

tai sen puutteeseen

• Henkinen tai fyysinen pahoinpitely

• Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus

• Emotionaalinen laiminlyönti

• Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa:

• Depressiot ja ahdistushäiriöt

• Päihteiden väärinkäyttö

• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

9.10.2017 92


Miksi varhaiset kokemukset

vaikuttavat:

• Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin

hermostollisessa ja hormonaalisessa

stressivasteessa

• Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa

seuraavissa

• Depressiot ja ahdistushäiriöt

• Päihteiden väärinkäyttö

• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

9.10.2017 93


Säätely yksin ja yhdessä

94

SÄÄTELY AIKUISEN TUELLASTRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIRTA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA

SOPIVA

VIREYSTILA


Säätely yksin ja yhdessä

95

TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN

TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT

SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA

OMA SÄÄTELY TOIMII

LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE

STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIRTA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA

SOPIVA

VIREYSTILA


Rotista…

• Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa

• Paljon hoivaa ja huolenpitoa –kestävämpi ja sopeutuvampi rotta –mukautuvampi stressireaktio

96


Poikkeava stressivaste

• Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on

taustalla ainakin seuraavissa:

• Tarkkaavaisuushäiriöt

• Käytöshäiriöt

• Ahdistushäiriöt

• Masennus

• Kasvuhäiriöt

9.10.2017 97


Jatkolukemista

• Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-royal society of

london series b biological sciences(2004): 1367-1378.

• Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp. 30–39

• Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard University Press 2009

• Moffitt, T. E., Arseneault, L., Belsky, D., Dickson, N., Hancox, R. J., Harrington, H., ... & Sears, M. R. (2011). A

gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. Proceedings of the National Academy of

Sciences, 108(7), 2693-2698.

• Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and

cognition 14.1 (2005): 30-80.

• Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009

• Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003

• Sajaniemi N, Mäkelä J: Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen

psykologian voima PS kustannus 2014

• Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, Basam 2012. Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam

2014; The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012

• Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985

• Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998

• Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant’s response to entrapment between

contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17, 1 – 13.

• Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while

Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social

psychology of inclusion and exclusion. , (pp. 27-46). New York, NY, US: Psychology Press

oppimisen psykologia - courses...•uuteen suuntautuminen ja etsiminen on biologinen perustarve...

Documents