www.helsinki.fi/yliopisto

Oppimisen psykologia

Nina Sajaniemi

www.helsinki.fi/yliopisto

• Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen

• Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys

etenevät toisiinsa kietoutuen

• Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla

vaikuttavia mekanismeja

• Lähestymiskulmat:

• Sosiaalinen vuorovaikutus

• Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus

• Sisäiset prosessit – aivot, keho, biologia

Kehitys on prosessi – ilmiönä

ihmiset ja oppiminen

2.10.2017 2

www.helsinki.fi/yliopisto

• Kehityksen raamit

• Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä

luontoon

• Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution

historiassa

• Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon

muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla

• Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden

että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa

Ihmiset ovat osa luontoa

2.10.2017 3

www.helsinki.fi/yliopisto

• Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole

ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa

• Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole

ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa

• Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti

• Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin

apinoiden

• Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten

Biolologia, evoluutio ja

ihmisyyden ymmärtäminen

2.10.2017 4

www.helsinki.fi/yliopisto

• Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista

muista kädellisistä anteliaisuudessa

• Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan

jakaminen, vieraanvaraisuus

• Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat

arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista

• Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä

kyvyssä ilmaista tarpeitaan

• Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset

• Jaetun tietoisen mahdollisuus

Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä

2.10.2017 5

www.helsinki.fi/yliopisto

Lähtökohtana kiinnostus söpöön

pieneen

02/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 6

www.helsinki.fi/yliopisto

MARTIN LUTHER KING:

”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja

veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä

typeryksinä”

Onko ihmisluonne vinoutunut

2.10.2017 7

www.helsinki.fi/yliopisto

• Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia,

myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin

selviämiselle

• Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia

• Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu

millään muulla lajilla

• Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen

jakaminen

• Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien

jakaminen

Valmius ottaa toiset huomioon

2.10.2017 8

www.helsinki.fi/yliopisto

• Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja

estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk…)

• Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä

• Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten

hänet napataan uudestaan mukaan

• Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää

pahantahtoisuutta

Hyväntahtoisuus on totta

2.10.2017 9

www.helsinki.fi/yliopisto

• Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa – ellei saa

tukea

• Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua

• Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla

• Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei

oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan

• Yhteisöön kuulumattomuus – raivo kohdistuu koko

yhteiskuntaan

Apua tarvitaan aina

2.10.2017 10

www.helsinki.fi/yliopisto

• Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan

determinististä

• Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet

• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä

• Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin

järjestelmä

• Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa

pahaa

• Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa – kehityksen

korjausliikkeet

Kehityksen lainalaisuudet

2.10.2017 11

www.helsinki.fi/yliopisto

Elinikäinen oppiminen

• Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä

• Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden

• Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta

ylöspäin

• Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa

• Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa

• Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus

www.helsinki.fi/yliopisto

• Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan:

• Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen

perusteella

• Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja

kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille

alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa

tietoa

• Aivojen poimuttuminen kestää vuosia

• Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari

Aivot – kasvukeskus

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 13

www.helsinki.fi/yliopisto

Aivot ohjaavat sopeutumista – ihmisellä ylivertaiset ja

joustavat mahdollisuudet

• Aivoissa on noin 100 miljardia

hermosolua

• Jokainen voi muodostaa noin

10 000 erilaista kytkentää

• Yhteenlaskettuna näistä

muodostuvien “ratojen” pituus

on 3,5 miljoonaa km

• Rajaton mahdollisuus erilasia

kytkentöjen mahdollisuuskia

14

www.helsinki.fi/yliopisto

• Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus,

turva –turvattomuus

• Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen

aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen

koetaan ensisijaisesti palkitsevana

• Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla

nisäkkäillä

• Vapauttaa dopamiinia

Kokevat aivot: aivorunko

(matelija-aivot)

2.10.2017 15

www.helsinki.fi/yliopisto

• Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen

jälkeen

• Yli 200 miljoonaa vuotta sitten – nisäkkäiden

ilmaantuminen

• Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus

• Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota

• Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen,

tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä,

muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen

Tuntevat aivot – limbiset

rakenteet

2.10.2017 16

www.helsinki.fi/yliopisto

• Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin

vastuussa oppimisesta ja muistamisesta

• Mantelitumake

• Tunnemuistin ja merkityksen varasto

• Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä

• Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto

• Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä

• Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta

Tuntevat aivot

2.10.2017 17

www.helsinki.fi/yliopisto

• Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat

toisiinsa

• Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi,

reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen,

kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat

• Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä

koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi,

kehon viestien käsitteleminen,

Etuotsalohkot - aivojen

komentokeskus

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 18

www.helsinki.fi/yliopisto

• Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä

• Näkö, kuulo, tunto, haju, maku

• Tieto kehosta ja sen tiloista

• Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä

• Tieto sosiaalisesta ympärisöstä

• Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen

• Tieto vaarasta ja turvasta

• Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä

Aistit kytkevät aivot itseen ja

ympäristöön

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 19

www.helsinki.fi/yliopisto

• Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin

hermosoluihin

• Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti

selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa

• Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen,

• Vrt. tieverkoston tehostuminen – suorat ja selkeät tiet,

matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan

Hermosolu - tiedon käsittelyn

yksikkö

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 20

www.helsinki.fi/yliopisto

HERMOSOLU

Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

www.helsinki.fi/yliopistoCopyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Synapsi – tämän tarinan tähti

• Synapsi on neuronin viestejä

lähettävä ja vastaanottava

piste

• Informaatio kulkee

aksonipäätteestä alkavan

synapsin yli

• presynaptinen eli synapsia

edeltävä solu

• Tieto vastaanotetaan

seuraavan solun dendriitin

ulokkeessa

• postsynaptinen eli synapsin

jälkeinen solu

www.helsinki.fi/yliopisto

Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

SÄÄTÖJOUKOT

• Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA

ehkäisee

• Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen

• Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön

• Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita

• Peptidit (opiaatit)

• Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja

noradrenaliini)

‒ kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa

• Asetyylikoliini

‒ muisti, hermolihasliitos

www.helsinki.fi/yliopisto

• Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään

• Viestinnän valtatiet

• Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat

• Käyttämätön polku nurmettuu

• Harjoittelu, toistaminen – integratiivinen toiminta

• Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä

• Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä

Aivotoiminta on käytöstä

riippuvaista

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 24

www.helsinki.fi/yliopisto

• Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa

• Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti

• Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava

paljon

• Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa

ja kaaosta

• Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille

Vaikeuksien kautta voittoon

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 25

www.helsinki.fi/yliopisto

• Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen

kuluttaa energiaa

• Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta

• Aivojen osuus on “vain” noin 2 % koko kehon painosta

• Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää

aivot

• Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten

energiaa – väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen

ja ajattelemisen

•

Aivojen energiatarve

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 26

www.helsinki.fi/yliopisto

• Hyvän nukkumisen välttämättömyys

• Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa

tasapainotilan

• Unen puute saa aivot sekaisin

• Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys

• Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät

uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää

• Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen

alueelle – muistitoiminnat tehostuvat

Tarvitaan suojarakenteita

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 27

www.helsinki.fi/yliopisto

Vuorovaikutus on

suojarakenteista suurin

2.10.2017 28

www.helsinki.fi/yliopisto

• Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana

hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on

valtava (100 miljardia hermosolua – 15 000

yhteyspistettä)

• Yhteydet hitaita ja mutkaisia – kuluttavat paljon

energiaa

• Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille

nopeuttaa tiedonsiirtoa

• Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa

Vauvan aivoissa eksytään

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 29

www.helsinki.fi/yliopisto

• Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan

• Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden

samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on

lähtökohtana terveelle oppimiselle

• Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä

piilossa

• Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa

kulkevat käsi kädessä

Nuorten aivoissa tempoillaan

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 30

www.helsinki.fi/yliopisto

• Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista

• Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin

osa muutoksista ajoittuu ikävuosille 15-30

• Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti

murrosikää lähestytäessä

• Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee

hermoverkkojen monimutkaistumista

• Epäjärjestys lisääntyy – ennakoimaton käytös

Aivot muuttuvat läpi elämän

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 31

www.helsinki.fi/yliopisto

• Toiminta tehotonta – uuden järjestyksen löytyminen

kestää aikansa

• Harmaan aineen huippu 10 – 12 vuoden iässä –

tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla

• Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla –

käyttöriippuvaisuus

• Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin

lisääntyminen tehostavat viestää

• Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö

lisääntyy pikku hiljaa

Tarkkaan verkostoituneet

hermosolut

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 32

www.helsinki.fi/yliopisto

• Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen

kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät

• Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen

• Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen

• Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa

• Palkitsevuuden tarve kasvaa – dopamiinijano

• Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat

Komentokeskuksen suuret

muutokset

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 33

www.helsinki.fi/yliopisto

• Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä

tuottaa hyvää oloa

• Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin

tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta

• Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen

aktiivisesti

• Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan

muulloin elämässä

• Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko –

myönteisen lopputuloksen harja

Elämä on yhtä riskiä

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 34

www.helsinki.fi/yliopisto

• Sekasorto kasvojen tunnistamisessa

• Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen

alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet

lisääntyvät

• Suuri epäjärjestys noin 11 – 13 vuoden iässä

• Kasvoalueen toiminta hidastuu

• Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu

• Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa

viestivinä

Muutoksia muuallakin

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 35

www.helsinki.fi/yliopisto

• Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan

mielen ja terveen oppimisen vahistumislle

• Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan

oikein

• Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta

• Nuorten aivot tarvitsevat suojelua

• Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat

aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen

hermosolujen karsiutumiseen

Mahdollisuus moneen hyvään

2.10.2017

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 36