oppimista tukeva arviointi ja ops2016 - jyväskylä 4.12.2015
TRANSCRIPT
OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI.
OPS2016-Jyväskylä 4.12.2015-Aki Luostarinen & Iida-Maria PeltomaaOPS-hautomotOtavan Opisto
bit.ly/arviointi_jkl
Totta vai tavoitetta?
KÄYKÄÄ LÄPI OPS-POIMINNAT:
MITKÄ OVAT KOULUNNE KOHDALLA JO TOTTA, MITKÄ VIELÄ ENEMMÄN TAVOITTEEN TASOLLA?
PERUSTELKAA VASTAUKSENNE.
Esi-ops 2014 ja arviointi
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa.
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä.
POPS 2014, 48
OPS2014 ja arviointi
Oppilaita ja heidan suorituksiaan ei verrata toisiinsa eika arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilokohtaisiin ominaisuuksiin.
Oppilaita ohjataan seka itsenaisesti etta ryhmana tarkastelemaan edistymistaan ja tyonsa tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessa keskustellen sovittu tyota aloitettaessa.
POPS 2014, 48 & 49
Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa (Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/
Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?
LOPPUU
● vain kokeisiin perustuvaa arviointia, pelkkä koe ei riitä● tavoitteena vähemmän eroja koulujen päättöarvioinneissa
● katsomusaineita ei erotella todistuksessa● työskentelytaitoja ei arvioida todistuksessa erikseen ● ei erillistä päätöstä vuosiluokan kertaamisesta● ei huomioida motivaatiota, kiinnostusta tai innostusta ● yrittäminen ei enää vaikuta arviointiin (paitsi liikunnassa)
VÄHEMMÄN
Martti Hellström
ENEMMÄN● mahdollisuuksia oppilaalle antaa näyttö itselle sopivalla tavalla● oppilaan kielitaito huomioon ● selkeämmät tavoitteet● huomiota jatkuvaan palautteeseen● huomiota päättöarvioinnin vertailtavuuteen● itsearviointi ja vertaisarviointia● huomiota siihen, että arviointi on osa oppimista
Martti Hellström
UUTTA● todistuksessa oppiaineen arvosanassa huomioon myös monialaiset
oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot● päättöarviointi alkaa aineissa, joiden opetus päättyy jo 7.-8. lk● ohjaustilaisuus nivelkohdissa (laajaa palautetta)
Vuosiluokkaistaminen ja arviointi
Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.
Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden määrittelyä tarvitaan.
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?
Vuosiluokkaistaminen ja arviointi
Myös oppilaan itsearviointi rakentuu sen varaan, että oppilas tiedostaa tavoitteet, suunnittelee niiden pohjalta työtään ja pohtii oman oppimisensa etenemistä ja työskentelyään suhteessa tavoitteisiin.
Oppimisen arvioinnissa korostuu entistäkin enemmän arvioinnin monipuolisuus sekä sen kannustava ja oppimista tukeva tehtävä. Miten tämä näkyy oppiaineen arvioinnin kuvauksessa?
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?
Numeerinen ja sanallinen arviointi
Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa.
Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
POPS 2014, s. 51
Arviointikeskustelussa katse tulevassa
Oppilaan mennyt työskentely ja suoritukset läsnä, mutta katse on vahvasti tulevaisuudessa.
Tavoitteena on luoda keskustelun osallistujille oppilaan oppimista tukevaa yhteistä tulevaisuushorisonttia.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_
oppilaan_arviointi/arviointikeskustelu_opettajan_oppilaan_ja_huoltajan_kohtaamisena
Oppilaan aktiviisuus arviointikeskustelussa
Oppilaan puheakteja on havaittu olevan erittäin vähän verrattuna aikuisten puheenvuoroihin. Lisäksi oppilaiden vähäiset puheenvuorot sijoittuivat enimmäkseen myöntymisen kategoriaan.
(Andonov 2007, 166).
Oppilaan asiat ovat keskustelun keskiössä ja siksi hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään pitää kuulla.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/arvi
ointikeskustelu_opettajan_oppilaan_ja_huoltajan_kohtaamisena
Arviointikeskustelu ja itsearviointi
Oppilaan keskusteluaktiivisuus tehostuu huomattavasti, jos hän vastaa joihinkin kysymyksiin etukäteen. Tällä tavalla myös itsearviointi ja arviointikeskustelu on yhdistettävissä kokemukseksi, joka jäsentää oppilaan ajattelua ja antaa usein sekä huoltajalle että opettajalle uusia näkökulmia oppilaan ajatteluun.
Itsearviointi tukee oppilaan kognitiivista ajattelua, lisää hänen vastuullisuuttaan omasta oppimisestaan ja vahvistaa oppilaan tunnetta oman oppimisensa
asiantuntijuudesta.
(Shepard 2002, 249)
Liikennevalot
Pohtikaa, millaiset liikennevalot ohjaavat teidät kohti uutta arviointia: listatkaa kunkin valon kohdalle tekoja, toimintatapoja, ajattelu-/asennepiirteitä yms., jotka tulee
LOPETTAA
SÄILYTTÄÄ JA KEHITTÄÄ
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
LOPETTAA
- yksin puurtaminen- pelkkä kokeisiin ohjautuva arviointi → asennemuutos!- muutosvastaisuus- ajan puutteesta “nalkuttaminen”- numeroarviointi → tilalle tasot- vuosiluokkaistaminen- tarvitaan uusi perusopetuslaki → mahdollistaisi uudistuksen aidosti (toiveajattelua(ko)?- jakson päätteeksi koe, joka ei vaikuta jatkon suunnitteluun tai sisältöihin- oppikirjakeskeisyydestä pois → kohti ilmiölähtöisyyttä
SÄILYTTÄÄ JA KEHITTÄÄ
- itse- ja vertaisarviointi- erilaisia arviointitapoja, monipuoliset näytöt- opintojen aikainen arviointi: painottaminen loppuarviointiin verrattuna- oppimateriaalien katsominen OPS:n kautta- kokeilukulttuuri- jatkuvan arvioinnin kehittäminen- arvioinnin näkyminen ja säilyminen sähköisessä muodossa- tavoitteen asettaminen näkyväksi- arviointitietoa hyödynnetään tulevan suunnittelussa- arviontitilanne järjestetään oppilaiden tarpeen mukaan (esim. lisäaikaa, kieliapua)- arviointitapojen ja -välineiden monipuolistaminen
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
- ryhmätyötaitojen avaaminen ja kriteerien näkyväksi tekeminen- kokonaistyöaika?- vertaisarvioinnin menetelmät- laaja-alaisen osaamisen arviointia- arviointia monipuolisemmin- huoltajat mukaan kasvatustavoitteiden määrittelyyn
@opshautomot#opshautomot
#lops2016
Oppimisen tulevaisuus
-ryhmä
ANNA PALAUTETTA:http://bit.ly/hautomopalaute
Aki Luostarinen Iida-Maria [email protected]
050 311 7255
akiluosaki.luostarinen
050 360 3773
IidaPeltomaaIida-Maria Peltomaa
Aki Luostarinen