otaniemen maisemavisioita, kokoelma syksyn studioista 2014

Otaniemen maisemavisioitaKooste syksyn 2014 studiokursseistaMaisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma

Esipuhe

Otaniemen kampusalueella puhaltavat muutoksen tuulet. Alue on parhaillaan suuren mielenkiinnon koh-teena ja käynnissä on useita kehityshankkeita ja –suunnitelmia. Alueelle kaavaillaan lisää rakentamista, lisää asukkaita, lisää työpaikkoja sekä palveluita. Ta-voitteena on luoda edellytykset menestyvälle huippu-yliopistolle, josta valmistuu tulevaisuuden osaajia, ja jossa kehitetään maailmaa mullistavia innovaatioita. Ensimmäiset merkit muutoksesta ovat näkyvissä jo nyt metron rakennustyömaiden muodossa.

Aikanaan Alvar Aalto loi kampukselle tunnistettavan ilmeen punatiilisine rakennuksineen. Muuttuva maail-ma ja elämäntavat kuitenkin vaativat uudenlaisia rat-kaisuja. Nyt haluttiin antaa puheenvuoro kampuksen todellisille asiantuntijoille, asukkaille ja käyttäjille - siis opiskelijoille.

Syksyllä 2014 järjestettiin kaksi suunnittelukurssia, joilla Aalto-yliopiston maisterivaiheen maisema-ark-kitehtiopiskelijat pääsivät visioimaan Otaniemen tu-levaisuutta. Erityisympäristöjen suunnittelu -kurssilla pääteemana olivat oppimisen ympäristöt. Kaupunki-biotooppien hoito ja kunnostus -kurssilla tarkasteltiin puolestaan luontoalueiden tilaa.

Tämän julkaisun tarkoituksena on jakaa tietoa opiske-lijoiden omista kehitysideoista kampuksensa suhteen, sekä tehdä näkyväksi sitä, mitä Aalto-yliopiston sei-nien sisällä tapahtuu. Maisema-arkkitehtuurin tulevat ammattilaiset toivottavat inspiroivia lukuhetkiä!

Toimitusryhmä

Anni-Mari Anttola & Niilo Tenkanen

Erityisympäristöjen suunnittelu, sivut 4-17

Kurssin aikana opiskelijat tutkivat Otaniemeä monesta eri näkökulmasta, kuulivat asiantuntioiden esityksiä, tutustuivat käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteisiin ja etsivät tietoa yliopistokampuksista ympäri maail-maa. Kurssin alussa kerättiin tietoa alueen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista, minkä jäl-keen kukin valitsi itseään kiinnostavan suunnitelukoh-teen ja aihepiirin. Suunnitelmissa keskityttiin ulkotilo-jen kehittämiseen. Lopputuloksena on monimuotoinen joukko ideoita siitä, miten yhteistä kampusta voitaisiin kehittää elävämmäksi, innostavammaksi ja oppimisen kannalta inspiroivammaksi ympäristöksi.

Kaupunkibiotooppien kunnostus ja hoito, sivut 18-33

Kurssin tavoitteena oli tutustua kaupunkiluonnon eli-nolosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin ja soveltaa näitä tietoja viheralueiden hoidon suunnittelussa. Kurssilla opiskelijat viettivät aikaa Viikissä, Meilahdessa ja Ota-niemessä kuunnellen asiantuntijoiden luentoja, laatien tutkielmia ja tutustuen kaupunkiluonnon erityispiir-teisiin maastossa. Kukin opiskelija valitsi Otaniemen alueelta kohteen, jonka kasvustojen kartoituksen poh-jalta laadittiin hoitosuunnitelma. Suunnitelmissa otet-tiin kantaa muun muassa kasvillisuuden kulumiseen virkistyskäytössä, haitallisiin vieraslajeihin, arvokkai-den elinympäristöjen säilyttämiseen ja luontoon koh-distuviin muutospaineisiin. Kurssilla löydettiin useita käytännönläheisiä keinoja parantaa Otaniemen vihe-ralueita sekä virkistyskäytön, että luonnon monimuo-toisuuden kannalta.

4

VESILABORATORIO: VEDEN MATKAAnni-Mari Anttola, Ella Kautto ja Elli Perämäki

Suunnittelimme kampuksen keskeisille viheralueille eri-laisista vesielinympäristöistä inspiroituneen virkistys-reitin, jonka teemoina ovat ulkotilojen käytettävyyden parantaminen, hulevesien käsittely sekä kaupunkiluon-non monimuotoisuuden lisääminen. Reitti kulkee Alvar Aallon puistosta Ossilammen kautta merenrantaan seu-raten veden matkaa erilaisten biotooppien halki.

Halusimme tarkastella hydrologian palauttamista luon-taisemmaksi käsittelemällä hulevedet maan pinnalla putkiin johtamisen sijaan. Suunnitelman tavoitteena on tuoda vesi positiivisena elementtinä käyttäjien lähetty-ville ja hyödyntää vettä viihtyisien oleskelupaikkojen ja monimuotoisen kaupunkimaiseman luomisessa.

Suunnitelma koostuu kuudesta osa-alueesta, joista jo-kaisessa veden rooli, tilallisuus ja tunnelma on erilainen. Veden matka alkaa Alvarin aukion reunalta höyryävänä alkulähteenä, josta se virtaa uomaa pitkin avoimelle ja selkeälinjaiselle tulvaniitylle. Niittyä seuraa suojaisa metsä, jonka lähteistä pulppuaa kirkasta vettä. Ossin-lammen ympäristö on rakennettu miellyttäväksi oleske-lu- ja kohtaamispaikaksi kasvillisuuden ja rakennettu-jen elementtien avulla. Lammen jälkeen veden matkaa maan alla symboloi rakennettu aukio, “kannas”, jonka kasvillisuusuomat ohjaavat kulkijan Otakaaren yli tul-vametsään. Tulvametsässä vesi purkautuu kosken lailla uomaan ja luo tulviessaan tumman peilipinnan met-sään. Lopulta vesi päätyy valoisaan ja avoimeen viivy-tysaltaaseen, josta se purkautuu mereen.

Näkymä tulvametsästä

Osa-aluesuunnitelma: tulvametsä

Osa-aluesuunnitelma: kannas

Näkymä tulvaniityltä

5

TULVAMETSÄ

MERI

KANNAS

OSSINLAMPI

LÄHTEIKKÖ

TULVANIITTY

ALKULÄHDE

SUUNNITELMAN ELEMENTIT

YLEISSUUNNITELMA

KASVILLISUUS

VESI

PUISET LAITURITASOT BETONILAATAT

8

Löytöretki Väreeltä Dipoliin

Reittisuunnitelma Otaniemen Kampukselle

Tekijät: Terhikki Vaarala, Elina Lindholm, Tuuli Salo-vuori

Työssä on kokemuksellisuutta ja palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen suunniteltu parannuksia yhdelle Otaniemen pääreiteistä ARTS:in uuden pää-rakennuksen ja Dipolin välille.

Reitti jakautuu teemallisesti kolmeen erilaiseen osaan ja oppimisen ympäristöön. Väreen ja metron läheisyydessä ulkotilojen ratkaisut tukevat paikasta toiseen siirtymistä, liiketoimintoja ja nopeaa tiedon-saantia esimerkiksi opasteiden muodossa. Pääkir-jaston ulkotilat on käsitelty hienovaraisesti vanhaa kunnioittaen. Kirjaston edustalle on muodostettu rauhallisia oppimisen paikkoja ja kulkua on pyritty helpottamaan liikennejärjestelyjä parantamalla ja valaistusta lisäämällä. Matkan varrelle sijoittuva vanha Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus saa kaipaamaansa virkistystä muodostuessaan Aallon opiskelijoiden yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Ostariin on luotu työtiloja opiskelijoille ja suuri terassi sen edustalla luo alueelle kaivattua oleskelutilaa mah-dollistaen erilaisten ulkoilmatapahtumien järjestä-misen. Suuret istuskeluportaat johdattavat kulkijan juhlallisesti Alvarin aukiolta kohti Dipolia.

9

TARVE OPASTEELLE

KIRJASTON YHTEYDESSÄ EI OLESKELUPAIK-

KOJA

OTANIEMENTIE ON TYLSÄ ASFAL-

TTIBAANA

LIIKENNEJÄR-JESTELYT KEH-

NOT KIRJASTON EDUSTALLA

AUKIOLLA HUONO

VALAISTUS

PARKKIPAIKKA HALLITSEE

DIPOLIN EDUSTAA

HUONOT KEVY-ENLIIKENTEEN JÄRJESTELYT

OTAKAARELLAOSTARIN ETEEN ENEMMÄN

IHMISIÄ, VÄHEM-MÄN AUTOJA

MITEN KULKU OHJATAAN

PÄÄOVELLE JA MUUALLE OTA-

NIEMEEN?

RAITIOLIIKENTEEN JA JALANKULUN YHDISTÄMINEN?

VALTAVA AUKIO, JONNE EI OLE

SUUNNITTEILLA MITÄÄN

Kokemusanalyysi

Yleissuunnitelma

10

AskeleetTuulikki Peltomäki ja Eeva Henriksson

Otaniemi on meren ympäröimä, mutta hyvin harvoin kampuksella vierailevat ihmiset kokevat meren läsnä-olon työpäivänsä aikana. Halusimme kehittää Eeva Henrikssonin kanssa Dipolin ja Otarannan välistä reit-tiä ja tuoda rannan puistoon urheiluvälineitä, joiden avulla liikuntaa voi harrastaa täysin spontaanisti kes-kellä työpäivää raikkaan merimaiseman äärellä. Oma osuuteni työstä keskittyy Dipolin ja rannan väliseen reittiin ja Eevan työ rantapuistoon.

Liikuntavälineet sijoitetaan pääosin rantaan sekä ripo-tellen Dipolin ja rannan välille. Rannan uudessa lasi-sessa kahvilarakennuksessa voi opiskella suojassa aivan meren äärellä ja betonisilla mereen laskeutuvil-la portailla. Kahvilarakennus hohtaa pimeällä lyhtynä meren rannassa maamerkkinä. Reittiveneiden pysäkki siirtyy kahvilan laituriin.

Kasvillisuusteema rakentuu metsän sukkession vai-heista, jotka voidaan kokea pioneerilajeista lahoavaan puuhun kuljettaessa rannan ja Dipolin välillä. Tämä on opettavainen ulkoilmanäyttely kaikille maiseman muu-toksista kiinnostuneille. Sukkessio ja liikunta-alueiden muotokieli kietoutuu yhteen askeliksi, jotka yhdistävät Dipolin ja Otarannan toisiinsa. Askelten reunoilla on tilaa oleskelulle ja niiden väliin jäävä pääreitti toimii ”shared space”-periaatteella.

Näkymä Dipolilta rantaan

Konsepti

Tarkennuspohja rannasta

Näkymä rannasta

12

Tarkennossuunnitelma Otaniemen sisääntuloportista

Vapaa-ajan ja kulttuurin keskuksen tapahtuma-aukio.

Otaniementien sisääntuloportin Aukio-arboretumin oleskelutasku.

KAMPUKSEN SISÄÄNTULOMAISEMAOtaniemeen avataan lähitulevaisuudessa metroasema, joka synnyttää aivan uudenlaisen sisääntulomaiseman kampukselle. Silti Otaniemen nykyinen sisääntulomaisema tulee jatkossakin olemaan tärkeässä roolissa kampukselle saavuttaessa. Avattava metroasema tuo paljon positiivista Otaniemeen, mutta samalla se aiheuttaa myös uhkia alueelle. Työn lähtökohtana on, että Otaniemeen toteutetaan sinne suunnitellut uudet rakennushankkeet ja nykyinen ostoskeskus autioituu metron yhteyteen avattavien kaupallisten palveluiden takia.

Otaniementien ja Karhusaarentien risteykseen sijoittuu koko Otaniemen sisääntuloportti. Saapumista alleviivaa voimakas kiveysaihe, joka kulkee alueen läpi. Otaniementie jatkuu sulkeutuneessa maisematilassa ja huipentuu Kampuksen sisääntuloaukiolle, josta ensimmäiset näkymät kampukselle avautuvat. Ostoskeskus toimii uutena vapaa-ajan ja kulttuurin keitaana. Sen edessä on kampusta aktivoiva tapahtumatori. Dipolin edustan autopaikat siirretään luolamiehentien myötäisesti, jolloin Dipolin metsäinen ympäristö korostuu. Otaniementien reunaan sijoittuu digitaalinen näyttelytila. Sisääntuloalueelle jäävästä ja sinne istutettavasta puustosta rakennetaan kampuksen arboretum eli puulajipuisto, joka koostuu kolmesta osasta: Aukio-arboretumista, Puisto-arboretumista ja Katupuu-arboretumista.

Detalj-leikkaus arboretum-saarekkeen liittymisestä kiveyspintaan.

Inka Norros

13

IDEASUUNNITELMAPienennös 1:1000 plaanista

Säilyvä puusto

Istutettava puusto

P

14

Puutarha Sähkötalon katolleKati Efraimsson

Suunnittelukohde sijaitsee Sähkötalossa, Otaniemes-sä, Lévonin puiston laidalla. Puistossa sijaitsee lampi ja 2014 perustetut viljelypalstat. Viime vuosina puistossa on syntynyt uudenlaista aktiviteettia, kuten pallopelejä. Lammen ympäristöä on luontevaa kehittää edelleen, sil-lä sen läheisyydessä on monia Aalto-yliopiston laitok-sia.

Sähkötalon katolle on luontevaa suunnitella toimintaa, sillä se on alunperinkin suunniteltu käyttöön ja sinne on helppo kulku. Katolta on hyvät näkymät ympäristöön. Korkeimmalla katolla on VTT:n mittaustoimintaa.

Sähkötalo on myös siksi luonteva paikka kattopuutar-halle, koska siellä on kehitetty LED-valoja ja muita tek-nologioita kasvien viljelyyn. Myös LUMA-keskus sijait-see Sähkötalossa.

Otaniemeen soveltuu hyvin kaupunkiviljely. Viljelyllä on myös pitkät perinteet, sillä Otaniemessä on sijainnut kaksi kartanoa. Uudempaa kaupunkiviljelyä edustavat Lévonin-puiston palstat.

Kattopuutarhasuunnitelmassa korkein katto on yhä va-rattu VTT:n mittauksille. Eteläjulkisivussa olevaa suurta liukuovea korostetaan värein. Katolla on kasvihuone ja viljelyyn soveltuvia terasseja. Kasvihuone on polykar-bonaattikennolevyä. Kasvihuoneen yhteydessä toimii kahvila. Terassit reunustetaan lasikaitein. Värikäs katos johdattelee sisäänkäynnille. Puiston pohjoisreunaa ra-jaa pergola ja penkki, jotka johdattelevat kattopuutarhan sisäänkäynnille.

16

KohdakkainInka Lappalainen, Ana Torres Goméz, Lilja Palmgren

Kohdakkain on maisema-arkkitehtoninen suunnitelma Otaniemen keskuksen kehittämisestä. Suunnitelma on uusi puistoaukio kohta rakennettavan taiteiden korkea-koulun päärakennuksen ympäristöön. Metroaseman, raide-Jokerin ja uuden päärakennuksen myötä alueesta tulee olennainen osa Otaniemen keskusta.

Aluetta käsiteltiin oppimisen näkökulmasta. Konsepti on luoda kohtaamisia. Uudella puistoaukealla ovat koh-dakkain eri alojen opiskelijat ja asiantuntijat, historia ja tulevaisuus, symbolisesti jopa Aalto-yliopiston muo-dostaneet korkeakoulut. Saadaksemme vuorovaikutus-ta eri alojen välillä tarvitsemme tiloja, jossa tapahtuu kohtaamista; suunniteltua ja suunnittelematonta. Kai-kista luontevimmin tämä tapahtuu ulkotilassa.

Konseptia voi kutsua myös risteämiseksi. Alue on tällä-kin hetkellä risteys, tosin negatiivisessa merkityksessä, sillä sitä dominoivat toimimattomat liikenneratkaisut. Suunnitelmassa läpikulku on ohjattu kulkemaan mie-lenkiintoisten alueiden läpi, joissa voi nähdä muiden opiskelijoiden kädenjäljen, oppia yliopiston historiasta ja tavata tuttuja. Julkinen tila vaihettuu luontevasti rau-hallisiksi, yksityisiksi sopiksi, joissa voi keskittyä työn-tekoon ja opiskeluun joko yksin tai ryhmässä. Julkisen tilan muuttumista yksityisemmäksi viestitään erikoko-isilla betonilaatoilla. Näin on luotu tila, jossa tavataan, rauhoitutaan, pidetään hauskaa – ollaan kohdakkain.

17

[Academic use only] [Academic use only]

suun

nitte

lual

ueen

raja

suun

nitte

lual

ueen

raja

suunnittelualueen raja

terassi

portaat ja luiska

saatto-liikenne

nurmi- rinne

ajoväylä rajattu pollarein

valubetonilaatta

valubetonilaatta nurmisaumoilla

pyöräsäilytys

tapaamis-kumpu

lasitettu terassi

graafinen betoniAalto-kiveys

Aalto-kiveys

metroasema

raitiovaunu-pysäkki

ARTS-päärakennus

mediaseinänäyteikkuna näyttelytilaan

graffiti-seinä

nurmi

nurmikiveys

soppeja

soppeja

soppeja

Kandirakennus

nurmi ja betonilaattoja

sora

sora

betonilaatta nurmisaumoilla

pyörä-säilytys

terassinurmi

oleskelu-portaat

puupinta

pensas

pensas

pensas

pensas

pensas

nurmi

sora

perennoja

perennoja

asfalttipyörätieasfaltti

pyörätieasfaltti

pyörätieasfaltti

pyörätieasfaltti

asfaltti

sora

asfaltti

asfalttipensas

sora

katos

säilyvä tammi

T-talo

YLEISSUUNNITELMA 50 m

P

uusi rakennus

uusi rakennus

raide-Jokeri

18

Otaniemen vanhin metsänreunaIna Rosberg

Työ on kaupunkimetsän hoitosuunnitelma. Kohdemet-sikkö sijaitsee Otaniemessä keskeisellä paikalla Alvarin aukion ja Ossinlammen puiston reunalla. Se muodos-taa selkeän maisemallisen rajan yliopistorakennusten ja Servinniemen asuinalueen välille. Metsikössä arvok-kainta on sen historiallinen ulottuvuus: Alvarin aukion puoleinen metsänreuna sijaitsee samassa kohdassa kuin Otaniemen kartanon aikoina. Se on samaa ikäluok-kaa Otaniemen kartanoajoilta periytyvien lehmuskujan-teiden kanssa ja kantaa yhtä lailla mukanaan viitteitä Otaniemen historiasta.

Hoitosuunnitelman tavoite on, että metsä olisi ilmeel-tään mahdollisimman luonnonmukainen ja tarjoaisi metsän tunnun kokemuksen keskellä huippuyliopiston kampusta. Pitkän aikaulottuvuuden ansiosta metsi-kössä on säilynyt suomalainen havumetsäbiotooppi. Nykyään metsikköä kuitenkin uhkaavat kuluminen, bio-toopin muuttuminen reunavaikutuksen seurauksena ja jopa rakennusmaaksi ottaminen osana Otaniemen tule-vaisuuden suunnitelmia. Hoitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää metsikössä sulkeutunut havumetsän raken-ne ja tunnelma. Pääasiallisena hoitokeinona on uusien havupuuntaimien istutus metsän reunoille, jotta valo ja tuuli eivät pääse muuttamaan metsän kasvuoloja. Met-sikköä myös kehitetään monimuotoisemmaksi lisää-mällä maapuiden määrää.

20

BIOTOOPPIEN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA - ALVARINRANTA 7

Koivu valtapuuna

Harva koivikko / yksittäispuita

Koivun seassa tervaleppää, pihlajaa, haapaa, poppelia.

Mänty valtapuuna

Tammen ja vaahteran taimia

Heinittynyt aluskasvillisuus

Ruovikko

Hiekkakenttä

Nykyiset biotoopit, karkeampi jaottelu.

11

2

3

4

Biotoopit on tässä työssä jaoteltu karkeampiin ryhmiin selkeyden vuoksi. Näitä ryhmiä on neljä, ja ne on eroteltu toisistaan pääpuula-jin, avoimuuden sekä sijainnin mukaan.

Biotooppi 1 on kaksiosainen, koivuvaltainen lehtimetsä, joka on osittain puoliavoin.

Biotooppi 2 on heinittynyt, avoin alue, jolla on yksittäisiä koivuja.

Biotooppi 3 sisältää koillisreunan metsäalueen, jossa on sekä män-tyvaltaista sekametsää että koivuvaltaiset reunat.

Biotooppi 4 on rannan ruovikko.


Koivu valtapuuna



Mänty valtapuuna



Ruovikko

Hiekkakenttä


11

2

3

4







Koivu valtapuuna



Mänty valtapuuna



Ruovikko

Hiekkakenttä


11

2

3

4







Koivu valtapuuna



Mänty valtapuuna



Ruovikko

Hiekkakenttä


11

2

3

4







Lännessä olevaa koivuvaltaista metsää hoidetaan vähemmällä inten-siteetillä, ja sen rannanpuoleista vyöhykettä kehitetään tervaleppäkor-pena. Tavoitteena on monilajinen ja -kerroksinen tuore lehtimetsä, joka vaihettuu rantaa kohti vehmaaksi tervaleppäkorveksi.

Rannan ruovikko jätetään pääasiassa nykyiselleen reunustamaan ran-taraittia.

Merenrantaniityksi, jalopuulehdoksi ja tervaleppäkorveksi kunnostet-tavat biotoopit lisäävät alueen lajiston monimuotoisuutta sekä vahvis-tavat näin Natura 2000 -alueen reunavyöhykettä. Kyseiset luontotyypit ovat arvokkaita elinympäristöjä monelle lajille, ja ne ovat myös luonnon arvokohteita. Luontaisesti syntyneet jalopuulehdot sekä ranta-alueen tervaleppäkorvet ja merenrantaniityt ovat lisäksi luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Osin ihmistyön tuloksena kehitty-nyt jalopuulehto ei tätä kriteeriä täytä, mutta on kuitenkin arvokas ja monimuotoinen elinympäristö sekä maisemallinen erikoisuus. Lajiston kehittämisen lisäksi lahopuun jättäminen maastoon sekä keloina ja lehtipuupökkelöinä että maapuina lisää huomattavasti alueen biodi-versiteettiä.

Lähimaisemassa kohdealueen sisäiset piirteet vahvistuvat kehittämällä biotooppeja niille ominaiseen suuntaan. Sekä puoliavoimia että sul-keutuneita eri-ikäisiä metsiköitä ja avoimia alueita kehitetään hoidolla luomaan monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta maisemaan. Kohdealu-eella suositaan kotoperäistä, kasvupaikkaan luontaisesti sopivaa lajis-toa. Kunnostustoimenpiteillä pyritään lisäksi estämään haitallisten vie-raslajien leviäminen alueelle.

Tilallisuus, tavoitetila vuonna 2035.

Sulkeutunut tila Avoin tila NäkymälinjaSulkeutunut, matalakasvusto





























Biotooppien kunnostus- ja hoi-tosuunnitelma: AlvarinrantaElli Perämäki

Kohdealue sijaitsee Otaniemen pohjoisrannalla. Hoitamat-toman oloisella alueella kasvaa osaksi harvaa, pusikoi-tuvaa metsikköä ja osa on heinittynyttä, aukeaa aluetta. Alvarinrannassa on myös virkistystoimintaa: rantaraitti ja kaksi pelikenttää. Suunnittelualue on rantaviivalta alka-van Natura 2000 -luonnonsuojelualueen reunavyöhykettä. Alvarinrantaan on ehdotettu asuntoja kehnoista raken-nusolosuhteista ja epäedullisesta sijainnista huolimatta. Työssäni alueen suunnittelu perustuu sen säilyttämiseen Natura-alueen reunavyöhykkeen viheralueena, jolla on bio-diversiteetin lisäksi maisemallisia ja virkistyksellisiä arvo-ja.

Suunnitelman yleisiä tavoitteita ovat kohdealueen biodi-versiteetin ja käyttöarvon lisääminen, eriluonteisten aluei-den selkeyttäminen maisemarakennetta korostamalla ja reunoja vahvistamalla, avoimen tilan kehittäminen ja me-rinäkymien säilyttäminen. Virkistystoiminnan tukemiseksi rakennetaan uusia puistokäytäviä, ja tienvarren puustoa kehitetään monikerroksisemmaksi liikenteen haittavaiku-tuksen vähentämiseksi.

Alueen keskiosa kunnostetaan avoimeksi merenrantanii-tyksi. Tiiviin tervaleppälehdon ja selänteen mäntyvaltaisen metsän väliin jäävä niitty näkymineen Laajalahdelle rytmit-tää rantaviivalla kulkevaa reittiä. Eteläpuolen metsiköstä muokataan jalopuulehto, joka soveltuu paikkaan paremmin maaperän ja maisemallisten tekijöiden puolesta. Meren-rantaniityksi, jalopuulehdoksi ja tervaleppäkorveksi kun-nostettavat biotoopit sekä lahopuun jättäminen maastoon lisäävät lajiston monimuotoisuutta sekä vahvistavat näin Natura 2000 -alueen reunavyöhykettä.

21


Kuviokohtaiset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Koivuvaltainen lehtimetsä, esimerkin-omaiset yksittäispuut

Jalopuulehdoksi muutettava koivuvaltainen metsä

Merenrantaniityksi kunnostettava alue

Kunnostettava männikkö

Kunnostettava tervaleppäkorpi

Säilytettävä rantaruovikko

Poistettava lehtipuusto (2015)

Lehtipuilla syrjäytettävä männikkö (2015-2035)

Männyllä syrjäytettävä lehtipuusto (2015-2035)

Rakennettava kivituhka-pintainen puistokäytävä, leveys 1 m

Leikkaus A: Nykytila.

Leikkaus A: Tavoitetila vuonna 2035.

Kohdealue on jaettu kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä varten kuu-teen kuvioon biotooppien inventoinnin perusteella.

Kuvio 1: Jalopuulehdoksi muutettava koivuvaltainen metsä

Kuviot 2a ja 2b: Kunnostettava koivuvaltainen lehtimetsä

Kuvio 3: Merenrantaniityksi kunnostettava alue

Kuvio 4: Kunnostettava männikkö

Kuvio 5: Kunnostettava tervaleppäkorpi

Kuvio 6: Säilytettävä rantaruovikko

Toimenpiteet kuvioittain.

2a

2b

1

3

4

5

6

A

A

B

B























2a

2b

1

3

4

5

6

A

A

B

B























2a

2b

1

3

4

5

6

A

A

B

B























2a

2b

1

3

4

5

6

A

A

B

B























2a

2b

1

3

4

5

6

A

A

B

B

Kohdealue on jaettu kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä varten kuuteen kuvioon biotooppien inventoinnin perusteella.







22

Rantametsän ja niityn biotoop-pien hoitosuunnitelmaAnni-Mari Anttola

Luonnonhoidon suunnitelman kohdealueena on Säh-kömiehenpolun ja Otakaaren rajaama osin puoliavoin ja osin metsitsäinen biotooppi. Keskeisenä tavoittee-na on lisätä luonnon monimuotoisuutta toimenpiteillä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristölle. Hoidolla pyritään lajiston monipuolistami-seen sekä puuston kerroksellisempaan ja iältään vaih-televampaan rakenteeseen, mikä luo vaihtelua myös virkistyskäytön näkökulmasta. Monilajinen puusto ja lahoavat puuyksilöt tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä hyönteisille ja hajottajaeliöille, jotka mahdollistavat ra-vinteiden kierron ja ylläpitävät siten ravintoverkkoja aina lintuihin ja nisäkkäisiin asti. Häiriöiden minimointi ran-tametsiköissä ehkäisee ravinteiden ja muun veden mu-kana valuvan aineksen huuhtoutumista merenlahteen, ja siten vähentää rehevöitymisen ja saastumisen riskiä. Kuljetuksia ja metsänpohjaan kohdistuvia häiriöitä väl-tetään hyödyntämällä ensisijaisesti itsestään syntynyt-tä taimimateriaalia ja metsikön luontaista kehitystä. Ke-hitystä ohjataan ja vahvistetaan kevyillä harvennuksilla sekä jättämällä yksittäisiä kaadettuja puita lahoamaan maastoon.

24

MAARINRANTA

Maarinrannasta alkaa Laajalahden luonnon-suojelualue, joka perustettiin vuonna 1979. Laajalahden lintuvesi on Natura 2000 -aluetta ja Ramsaraluetta. Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoituksena on ollut rehevän merenlahden ja sen lähialueen suojelu sekä luontoharrastus. Ensisijainen tavoite on linnus-tollisen arvon säilyttäminen.

Maarinrannan biotooppien hoitossuunnitel-massa kunnioitettiin luonnonsuojelualueen hoidon tavoitteita. Jokaiselle biotoopille määriteltiin omat hoitotoimenpiteet, joiden tavoitteena on ollut alueen luontoarvojen säilyttäminen. Biotoopit jaettiin seuraavasti:1. Koivikko2. Ruovikko3. Polku ja koivikko4. Rantakosteikko ja koivupökkelöt5. Sekametsä

Nykyinen ulkoilureitti kulkee maavallin päällä ja reitti sekä sen reunoilla kasvavat koivut ovat huonokuntoisia. Alueelle ehdotettiin uutta rantareittiä puisena siltarakenteena, joka jättäisi luonnolliselle rantakasvillisuudelle tilaa. Jos alueelle rakennetaan tulevaisu-udessa asuinrakennuksia, niinkuin Otaniemen Kokokuvassa on kaavailtu, tulee uusi rantar-eitti ajankohtaiseksi.

Maarinranta Hoitosuunnitelma1:2000

M A R - E 1 0 0 5 K a u p u n k i b i o t o p p i e n k u n n o s t u s j a h o i t o - V e e r a S a n a k s e n a h o 4 3 2 8 1 4 - S y k s y 2 0 1 4 3

1. Koivikko- Vaarallisten koivujen poisto- Lahopuut jätetään maahan- Aluskasvuston (mm. pihlajan) raivaus ja poiskuljetus

2. Ruovikko- Ei vaadi välittömiä toimenpiteitä- Tulevaisuudessa ruovikon poisto tarpeen vaatiessa

3. Polku ja koivikko- Maavallin poisto ja maa- sekä puuaineksen poiskuljetus- Uusi ulkoilureitti: puusilta

4. Rantakosteikko ja koivupökkelöt- Kosteikosta yhteys Laajalahteen- Hoidetaan tulevaisuudessa koivuvaltaisena

5. Sekametsä- Pensaikon raivaus- Kuuset ja hyväkuntoiset lehtipuut säilytetään

Uusi ulkoilureitti- Rakennetaan kevytrakenteinen puusilta

Vaikutusalue - Yhteyden palauttaminen Laajalahteen

Alueraja

Laajalahti

Otaniemen lintutorni

1. 2.

3.

4.

5.

Merkkien selitykset

20 40 60 80 100 m

1969

MAARINRANNAN HOITOSUUNNITELMA

Veera Sanaksenaho

25

MAR-E 1005 Kaupunkibiotooppien kunnostus ja hoitoVeera Sanaksenaho 432814Syksy 2014

Maarinranta

Leikkauskuva A-A 1:1000

Laajalahti

MAARINRANNAN TULEVAISUUDEN KEHITYS

26

RuderaattiNiilo Tenkanen

Ruderaatti eli urbaani joutomaa on yksi ihmisen ai-kaansaamista biotoopeista. Ruderaatille on ominaista se, että se on syntynyt häiriintyneelle (ei-luonnolliselle) maaperälle. Kuitenkin ihmisten luomille maaperillekin leviää luonnonkasveja sillä kasveja ei kiinnosta kuka maaperän on luonut.

Ruderaatista tekee erityisen kiinnostavan elinympäris-tön se, että ruderaateilla esiintyy lukuisia harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Suomessa tähän syynä on esimer-kiksi se, että monet lajit ovat harvinaisuneet teollisen karjanhoidon myötä. Kotieläimet hävisivät laitumilta ja kedoilta, minkä seurauksena eläimistä riippuvaiset kasvit ja hyönteiset harvinaistuivat. Ruderaatti tarjoaa ympäristön, jonka kasvupaikkaolosuhteet voivat vasta-ta esimerkiksi kuivaa ketoa. Suomessa ruderaatilla voi asustaa valtava määrä uhanalaisia lajeja.

Ruderaattien ongelma on, että ne voivat näyttää joi-denkin silmään karuilta ja epäsiisteiltä. Ne eivät vastaa kaikkien käsitystä arvokkaasta luonnosta. Siksi pyrin kohottamaan erään varsin vaatimattoman ruderaatin arvoa muistuttaakseni sen potentiaalisesta arvosta. Kohdevalo on kaupunkikuvassa vakiintunut arvokkaan arkkitehtuurin esilletuoja. Tällä kertaa valo kuitenkin an-taa kunnitoituksensa vähäisemmille olennoille.

27

P

Kevyen liikenteen reitti, joka on suunniteltu rakennettavaksi tulevaisuudessa.

Hiekkakehää kiertää kivituhkainen reitti. Sen ympäri voi kävellä ja vaikka meditoida.

Tälle osalle ei tehdä mitään muuta kuin poistetaan pujoja ja puiden taimia sekä tarvittaessa kylvetään uhanalaisten ja vaarantuneiden ruderaattilajien siemeniä

Kierrätetyistä tiilistä rakennetaan n. 40 - 50 cm korkea kehä, joka täytetään hiekalla. Kustannusten säästämiseksi pohjalla voidaan käyttää ylijäämamaata tontilta, kunhan hiekkaa on vähintään 20 cm kerros päällä

12 valaisinta kiertää kehää ja ne osottavat kehästä ulospäin kohti karun kaunista ruderaattia.

A

A’

28

Rakennuksen etupihan nurmikon ja tien väliin jäävä metsäkaistale, jossa runsaasti erilaisia puulajeja.

Kostean alueen biotooppi, jossa pääpuulajina tervaleppä.

Sekametsä, jossa mänty, leppä, koivu ja kuusi päälajeina. Paikoittain voimakkaasti pusikoitunut.

Puistomainen alue, jossa nurmikolle istutettuja puuryhmiä tai yksittäisiä puita.

SUOJAMETSÄ

RANTALEPIKKÖ

SEKAMETSÄ

PUISTOBIOTOOPPI

SISÄÄNTULOMAISEMA -BIOTOOPPIEN KUNNOSTUS-JA HOITOSUUNNITELMA

Työssä kartoitetaan suunnittelualueen olemassa olevat biotoopit, jonka jälkeen tarkastellaan tarkemmin kunkin biotoopin sisäisiä ominaisuuksia ja poikkeavaisuuksia. Tarkastelualueelle asetetaan visio ja tilallisuustavoite. Työn lopuksi jokaiselle osa-alueelle laaditaan kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Työ on voimakkaasti kytköksissä Eritysympäristöjen suunnittelu -studioon, minkä takia siinä määritellään tulevaisuuden hankkeiden rakentumisen vaiheet ja tutkitaan perusteellisesti biotooppien muuntautumista rakentamisen edetessä aina tavoitteelliseen tilaan. Sisääntulomaiseman säilytettävä ja istutettava puusto muodostaa kampuksen arboretumin. Biotooppien ohella säilyvillä metsäalueilla tutkitaan polkujen sijoittumista, jolloin biotooppeihin ja metsänpohjaan ei kohdistu voimakasta kulutusta.

Suunnitelman lähtökohtana on toteuttaa alueelle visuaalisesti miellyttävä sisääntulomaisema, joka on myös ekologinen ja biodiversiteetiltään monimuotoinen. Sisääntuloalueen sulkeutunut maisematila korostaa kampukselle avautuvia näkymiä ja näin alleviivaa kampukselle saapumista.

Vasemmalla Puisto-arboretum, oikealla Katupuu-arboretum

Otaniementien tavoitetteelinen tilallisuus

Suunnittelualueen olemassa olevien puisto- ja metsäbiotooppien kartoitus

Vihreällä säilyvät muokattavat biotoopit, Oranssilla tuhoutuvat metsäbiotoopit,Sinisellä uusiutuva/istutettava biotooppi

Inka Norros

29

PERIAATELEIKKAUS F-F’SEKAMETSÄ 20 VUODEN KULUTTUA, ARBORETUM-PUISTO, 1:375

Lehmus TuomiHeinä Vesakko Koivu Mänty Nokkonen Kuusi NurmikkoKilpikaarnamänty

PERIAATELEIKKAUS F-F’OLEMASSA OLEVA SEKAMETSÄ, 1:375

Arboretum -alueella pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon olevaa hyväkuntoista puustoa ja tukemaan näiden yksilöiden kasvua antamalla niille riittävästi tilaa kasvaa kauniiksi yksilöiksi.

Katupuu -arboretumiin pyritään istuttamaan samoja lajeja kuin rinnakkaisessa puisto -arboretumissa on.

Otaniementien levennys, Jokeri- raidelinja, pyöräkaistat ja pysäkkialue

Arboretum polku

Pensaskasvillisuuden istuttaminen asukkaiden yksityisyyssuojaksi. Esim pihasyreeni.

Otaniementie

Otaniementie

30

Servinniemen eteläosan metsän kunnostus- ja hoitosuunnitelmaSaara Oilinki

Otaniemen Servinniemen metsä on pääosin varttunutta, melko tasaikäistä puustoa. Metsällä on maisemallisia, kulttuurihistoriallisia, ekologisia ja sosiaalisia arvoja.

Metsän kunnostus- ja hoitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää metsän arvot myös tulevaisuudessa. Toimen-piteillä taataan metsän uudistuminen, jotta alue säilyy puustoisena. Maisemapuille annetaan lisää kasvutilaa. Metsän ilmettä selkeytetään erilaisin kunnostus- ja hoi-totoimenpitein maisemarakenteeseen ja alueen henkeen sopivaksi.

Asuinrakennuksiin rajautuvaa metsää avarretaan män-tyjä suosien. Muuta puustoa ja pensaikkoa poistetaan ja mäntyjen uusiutuminen taataan istutuksin. Keskiosan metsää kehitetään kuusi- ja sekapuuvaltaisena, jotta se kestää tulevan uudisakentamisen vaikutukset ja toi-mii liito-oravien ja lepakoiden elinympäristönä. Rannan metsä säilytetään suureksi osaksi luonnontilaisena nä-kemäaukkojen avaamista lukuun ottamatta. Puustoa poistetaan mm. mäntyjen elintilan lisäämiseksi.

Esimerkkikuva puuston harvennuksesta ja taimien istutuksesta.

Servinniemen eteläosan sijoittuminen maisemassa.

Alueella on nykyisin pääasissa vain lehtipuiden taimia.

31

Metsäisten alueiden kunnostuksen ja hoidon kuviojako tavoiteltava tila.

Periaateleikkaus tavoitetilasta: Rannan lehtipuusto vaihettuu yläosan männiköihin. PR

OD

UC

ED B

Y A

N A

UTO

DES

K E

DU

CA

TIO

NA

L PR

OD

UC

T

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PRO

DU

CED

BY A

N A

UTO

DESK

EDU

CA

TION

AL PR

OD

UC

T

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

0 20 40 60m

1213

14A

15

16

17

18

14B

14C

uusi rakennus

uusi rakennus

3

4

5

6

12

7

9

11

10

8

Meren näkyvyyttä lisätään erityisesti rantasaunalle johtav-alta tieltä, jolloin Jämeräntaipaleeltakin voi havainnoida veden.

Rinteen yläosassa suositaan mäntyä ja raivataan puusto/ve-saikko melko avoimek-si, jotta rakennusten muodostama tilan-tuntu välittyy näky-mät sallivan puuston lävitse.

Jämeräntaival 7 liitetään osaksi mäntyvyöhykettä. Alueella säilytetään myös muuta puustoa, ranta-saunan takana lehtipuus-to merkitsee saunan paikkaa.

Rannassa le-htipuustovyöhyke, jossa harkitut näkemäaukot.

Näyttävät yksit-täis- ja maisema-puut pyritään säilyttämään.

Uudisrakentamisen luona keskitytään metsän valmen-tamiseen, samalla metsän rakenne monipuolistuu.

Eteläosan lehtipuus-tossa suositaan jalopuita, mikä korostaa liittymistä rakennettuihin vi-heralueisiin Otaran-nan suunnalla.

Kuusikko muo-dostaa rajaavan aiheen vanhan ja uuden rakenta-

misen välille.

32

Maarinrannan purometsikön hoitosuunnitelmaAino Karilas

Maarinrannan purometsikkö sijaitsee Otaniemen luotei-sosassa, Otaniementien ja Maarinrannantien risteyksen pohjoispuolella. Alueella on purouoma, lajistoltaan vaihte-leva metsikkö ja ulkoilureitti. Metsikkö toimii tärkeänä näky-män päätteenä ja näkösuojana. Se on portti merenlahdelle ja Natura-alueen puskurivyöhyke. Etenkin metsikön länsi-osan haavikko on monimuotoisuuden kannalta arvokas ja liito-oravalle sopiva elinympäristö.

Hoitosuunnitelman tavoitteena on monimuotoinen kaupun-kimetsä, jossa on selkeästi luonteeltaan erilaisia kuvioita. Tarkoituksena on, että erilaisten alueiden havainnointi olisi mahdollista puistokäytävältä käsin. Purouomaa muokataan vaihtelevammaksi ja luonnonmukaisemmaksi, tavoitteena elinympäristöjen rikastaminen. Purouomaa voidaan myös hyödyntää hulevesien hallinnassa. Reunavyöhykkeiden kehittäminen auttaa metsikköä sopeutumaan sen länsi- ja itäpuolelle tulevalle uudelle rakentamiselle.

Metsäkuvioiden luonnetta selkeytetään kevyillä harvennuk-silla ja tiettyjen lajien suosimisella kuviokohtaisesti. Reuna-vyöhykkeitä kehitetään uusien istutusten avulla. Ojamainen purouoma muotoillaan luonnonmukaisemmaksi. Tarkoituk-sena on muodostaa vaihteleva kosteikkouoma.

Tulevaisuudessa Otaniemeen esitettyä uutta rakentamista olisi hyvä muokata niin että Maarinrannan purometsä säilyi-si nykyisen kokoisena. Muuten koko puistokäytävän itäpuo-linen alue jää uuden rakentamisen alle. Arvokas haavikko ja purouoma olisi silloinkin mahdollista säilyttää.

33

Hagalund

Hakalehto

10K

1.0

1.0

0.8

0.6

2.3

1.6

5.3

0.6

0.6

1.4

1.4

0.6

27

117

85

116115112

109

119

120

121

144

145

1.5

2.1

1.5

0.6

26

8

9

ULKO

ILUR

EITT

I

ULKOILUREITTI

SEKAMETSÄ KOIVU-PAJUHarvennuksissa suositaankoivja ja pajuja.Korkeilla kohdilla kasvavienhavupuiden taimien ympäristöraivataan.

SEKAMETSÄ HAAPA-KUUSIHarvennuksissa suositaanhaapaa ja kuusta.Kuusien latvuksiin kasvavatlehtipuut poistetaan.

TERVALEPPÄLUHTARisuista alikasvosta harvennetaantervaleppää suosien.Keskiosa jätetään harventamatta.

KEHITETTÄVÄ REUNAVYÖHYKE

KEHI

TETT

ÄVÄ

REUN

AVYÖ

HYKE

KEHITETTÄVÄ REUNAVYÖHYKE HAAVIKKOVaaralliset lahopuutkaadetaan reitin varresta,rungot jätetään lahoamaan.

RANTANIITTYLaajennetaan.Hoidetaan niittämällä

PURO

UOMA

Muok

ataa

n lu

onno

nmuk

aisem

mak

si ja

vaih

telev

amm

aksi

0 5 10m 20m

N

otaniemen maisemavisioita, kokoelma syksyn studioista 2014

Documents