Sisarukset Riikka, 29, ja Sen-ni Soldatkin, 27, ovat ehdol-la ensi kertaa JHL:n vaaleissa.Vaikka ammatit ovat erilaiset, on siskosten päähuoli on yh-teinen: vakinaisten työpaikko-jen saaminen nuorille.

Riikka on jäsenenä Kajaanin yhdistys JHL 276:ssa ja Senni on puolestaan Paltamon työ-voimatalon varaluottamus-mies, Paltamon JHL 686:n hal-lituksessa ja taloudenhoitaja. Hän kuuluu myös nuoriso-jaosto Kaimaaniin.

Riikka Soldatkin työskente-lee palveluvastavana Kajaanin Mamsellin Lounatuulen keitti-öllä, josta lähtee päivittäin rei-lut 3000 annosta kouluille ja päiväkoteihin.

– Suoritin vuonna 2000 ho-telli-, ravintola- ja suurtalous-alan perustutkinnon, josta jat-koin matkailualalle ja sitten vuonna 2007 aikuiskoulutuk-seen suurtalouskokiksi.

Koulun jälkeen Mamsellin palvelupäällikkö Minna Ha-verinen tarjosi oppisopimusta Lounatuuleen. Riikka otti pai-kan, suoritti dieettikokin eri-koisammattitutkinnon ja sai vakinaisen työn.

– Vakituinen työpaikka on lottovoitto. Joka paikassa ha-lutaan työkokemusta, mut-ta miten sitä saa jos mihinkään ei pääse kokemusta kerryttä-mään, Riikka kertoo.

Kuntatyönantajaan sisaruk-set ovat tyytyväisiä. Riikan mielestä työehtosopimusta noudatetaan tarkemmin kuin yksityisellä, jossa on isoja eroja yritysten välillä.

– Kunta on varmempi. Kun hommansa hoitaa, niin tiedos-sa on kapea, mutta pitkä lei-pä. Kunnan tulee säilyttää pe-ruspalvelut omana työnä ja hankkia vain niitä tukevia li-

”Liitto näkyviin kouluihin ja facebookiin”

Ensikertalaisten sisarustenykkösasia on vakinainen työ

Riikka Soldatkin työskentelee palveluvastaavana ja dieettikokkina Lehtikankaan koulun yhteydessä toimivassa Lounatuulessa

Sanni Soldatkin on nyt töissä Paltamon työvoimatalolla.

säpalveluja yksityisiltä, Senni Soldatkin linjaa.

Kaikki ei ole palkkatyötäSennin pätkätyötilanne on tut-tu monelle nuorelle. Matkaan mahtuu opiskelua, työpa-jaa, aktivointikurssia ja muu-ta kouluttautumista. Vuonna 2009 Senni pääsi työvoima-talolle töihin, työskenteli kun-nassa kansalaisopiston toimis-tossa ja oli nuorisotiedottajana, taideaineiden opettajan apuna askarteluryhmissä sekä kesä-teatterilla ohjaus- ja lavastus-töissä. Nyt Senni on työvoi-matalolla toimistotyöntekijänä infopisteessä.

– Lähdin nyt ehdokkaak-si ensimmäistä kertaa ja motii-vina on halu vaikuttaa. Teen osa-aikatöitä 4,75 h/päivä, mutta haluaisin kokopäivätöi-tä kuten suurin osa työkave-reistani, hän perustelee osallis-tumista JHL:n vaaleihin.

– Opiskeluaikana olin lii-tossa opiskelijajäsenenä, mut-ta kun töitä ei löytynyt, en voinut liittyä jäseneksi. Vas-ta Työvoimatalo-lle tultuani pys-tyin liittymään ammattiliittoon. Kaikki sitä edel-tävät ”työpaik-kani” eivät olleet palkkatyötä, Sen-ni huomauttaa.

Riikalle ja Sen-nille ammattiliit-toon liittyminen oli luonnollista. Tietoa sai kotoa, kun äiti Päivi on JHL:n aktiivi ja myös ehdokkaa-na. Liiton pitäi-si heidän mieles-

tään näkyä kouluissa paljon enemmän ja olla aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

– Itse tarvitsin työelämää aloittaessani liiton tukea. Sitä tulee äkkiä huijatuksi, jos ei ole mitään hajua siitä, kuinka työelämässä tulisi toimia, Riik-ka muistelee.

– Esitteet eivät riitä. Pitäi-si käydä itse kertomassa mitä etua liitoista on tai nuoret ajat-televat, että liiton maksuille on parempaakin käyttöä.

Sennin työmaalla Työvoima-talossa on yli 200 työllistettyä työntekijää.

– Työvoimatalo voi tuntua tiettyyn ammattiin kouluttau-tuneelta ”pakkotyöpaikalta” kun ei pääse tekemään oman alansa töitä. Itse olen kokenut toiminnan hyvänä, vaikka tu-lotasomme olisi parempi, jos olisin kotona, kun on makset-tava päivähoitomaksut ja on työssä kulkemisen kuluja.

- Olen löytänyt talolla koko ajan tekemistä. Aika ei kulu joutilaana, Senni sanoo.

aki Räisänen

Kuntarakenteen muutokset ja pe-ruspalvelukuntayhtymien perus-tamiset vaikuttavat myös JHL:n yhdistysrakenteeseen, jota pitäi-si katsoa riittävän pitkälle tulevai-suudessa vastaamaan enemmän työnantaja- tai kuntakohtaisia yhdistyksiä. Liikkeellä on olta-va ajoissa ja meidän on toimitta-va rakennemuutoksessa heti, kun kuntarakenne tai peruspalvelu-

kuntayhtymien suunnitelmat ovat saaneet poliittisen hyväksyn-nän. Näin olemme valmiina edunvalvontatyöhön heti, kun uusi kunta tai kuntayhtymä aloittaa toiminnan.

Työsuojelun näkökulmasta nykyinen muutosvauhti ja epävar-muus ovat lisänneet pahoinvointia työelämässä. Töihin ei ole mukava lähteä ja sairauspoissaolot kasvavat epävarmuuden ai-kana ja lisäävät työnantajien kustannuksia. Siksi myös työsuoje-lun haasteet ovat muuttuneet. Ennen työllistivät suojavälineet, työvaatteet ja työolosuhteet, mutta nykypäivänä työntekijän jak-saminen ja työpaikkakiusaus ovat arkipäivää. Näiden asioiden hoitaminen on pitkä ja kallis prosessi.

Yhdistysten on vastattava kuntarakenteen muutokseen

Vesa Huittinentsv, puheenjohtaja JHL 024

Julkisten palveluidenpuolestapuhujia tarvitaan

Kun ihminen on työssään yksin, on vaikuttaminen omaan työsuh-teeseen vaikeaa. Kun takana on suuren ammattiliiton vaikutta-vuus, vahvuus ja tuki, voi turvau-tua joukkueen voimaan ja tehdä työtänsä turvallisin mielin.

Kunnat ovat alkaneet yhtiöit-tää ja ulkoistaa toimintojaan. Ta-louden ja toiminnan tasapainotta-misessa näkyvät tahtotilat, joihin työntekijät eivät voi yhtyä.

SAK:n valtuustossa olen huo-mannut, kuinka työntekijöiden asema on ammattialoista riip-pumatta vaikeutunut. Yhteis-

työ JHL:n puitteissa valtakunnan tasolla on antanut näkemystä, mitä muualla maassa tapahtuu ja kuinka asioihin vaikutetaan. Valtakunnallisen vuorovaikutuksen kautta saamme yhteisen nä-kemyksen siitä, miten voimme työntekijöiden puolesta muutos-tilanteessa toimia.

Uusi Oulu aloittaa vuodenvaihteessa. Valmistelutyöt aloi-tettiin jo 2010 ja muutosvaiheen edunvalvontatyö on ollut haastavaa. Yhdistymishallituksessa olen ajanut henkilöstön näkemyksiä ja kannanottoja tuleviin ratkaisuihin. Näkemys or-ganisaatiosta on avautunut, mutta paljon on vielä väännettävää. Suurimmat haasteet ovat edessä. Jäsentemme ääni kuuluu eikä kukaan voi ohittaa sen tahtoa.

Karita alanko-Ojala, OuluOulun kunta-alan yhteis-järjestö JHL ry:n plm / pj SaK:n valtuuston jäsen, Oulun yhdistymishallituksen henkilöstön edustaja

OULUN

VAALIPIIRI

Ehdokkaat91–140

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan edustajiston vaalit

Vasemmiston ja sitoutumattomien ehdokkaat Oulun vaalipiirissä

JHL:n edustajistovaalit ovat käsillä. Jäsenistö valitsee uuden edustajiston käyttämään ylintä päätösvaltaa ammattiliitossamme. Ehdokkaita on kerätty vaaliliit-tojen toimesta ja on todettu, että nyt olisi nuorempi-en aika ottaa ohjat käsiin liiton hallituksessa ja edus-tajistossakin.

Yleisesti ottaen nuoret eivät kuitenkaan ole olleet kovin aktiivisia osallistumaan yhteisten asioiden hoi-tamiseen. On syytä pohtia, miksi? Onko vanhemmat sukupolvet pitäneet ohjaksia liian tiukasti käsissään, vai pitääkö nykyinen kiireinen, kuluttava elämänryt-mi nuoret pois ay-toiminnasta?

Yksi asia on kuitenkin täysin varma. Työelämän muutokset jatkuvat joka tapauksessa eikä ammattiyhdistysliikkeen tarve katoa. Meidän pitää olla aktiivisempia, nopeampia reagoimaan ja tiedottamaan asioista heti, jotta jokainen jäsen tietää missä mennään. Se vaatii luottamusmiesten ja työ-suojeluvaltuutettujen tietojen ja taitojen kehittämistä. Työmaalla meidän on osatta-va paremmin, tiedettävä enemmän kuin isännät. Yhdistysten toiminta pitää järjes-tää paremmin, tiivistää sopimusaloittain ja liiton koulutuspalvelujen pitää seurata aikaa ja tarpeita herkeämättä.

Jokaisen JHL:n jäsenen pitää kokea, että oma liitto on tarpeellinen ja välttämätön apu. Siksi liiton henkilöstön osaamiseen pitää panostaa lisää ja kohdistaa resurssit oikein. Aktiivinen ja nopea jäsenen tukeminen, auttaminen arjen keskellä ovat rat-kaisevaa koko liiton toiminnan uskottavuudelle.

Työ jatkuu ja siihen tarvitaan aktiivisia päättäjiä liiton hallintoon ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon muiden puolesta.

Luottamushenkilön tehtävä ei ole ruusuilla tanssimista vaan arkista aherrusta. Sa-malla se on myös palkitsevaa. Suomen suurimman ammattiliiton edustajistoon ei jouduta, sinne päästään näköalapaikalle vaikuttamaan. Tärkeintä ja vähintä mitä jokainen JHL:n jäsen voi vaaleissa tehdä, on äänestää omaa ehdokastaan.Yhteiset asiamme paranevat vain vaikuttamalla. Aloita se äänestämällä JHL:n edustajisto-vaaleissa.

Tarve ei ole kadonnut

Jouko KorhonenalueluottamusmiesJHL:n hallituksen jäsen

Edustajistovaalien alla on tärkeä muistaa, ettei työelämä olisi nykyisenlainen ilman ammattiyhdistyksiä ja työväen liikettä. Aktiivisella määrätietoisella toiminnalla liik-keet ovat saavuttaneet ne etuudet, joita nykyiset työntekijät pitävät itsestäänselvyyk-sinä: viisipäiväistä työviikkoa, vuosi- ja sairaslomaa, vanhempainvapaata, lounas-taukoa. Nämä etuudet eivät ole tulleet helposti, niiden saamiseksi on neuvoteltu, soviteltu ja myös taisteltu.

Luottamusmiesjärjestelmä on ammattiyhdistysliikkeen tukiranka, jossa tiivistyy koko liikkeen toiminta. Luottamusmiehillä on valtava määrä osaamista ja tietotaitoa, joita ilman ammattiliitolla ei olisi toimivaa yhteyttä työpaikkojen arkeen. Edustajis-toon on hyvä saada paljon eri alojen osaajia, heidän kauttaan saadaan kentän ääni kuuluviin mahdollisimman laajasti.

Äänestämällä oman ammattiliiton vaaleissa pääset vaikuttamaan ammattiyhdis-tysliikkeen todellisiin linjanvetoihin. Suomalainen työelämä ja ammattiyhdistysliike

ovat yhä enemmän globaalin talouden tii-viissä puristuksessa. Se, mihin suuntaan lähitulevaisuudessa mennään, on jäsenten päätettävissä.

Minkä ikäisenä pääsemme eläkkeelle? Mistä kertyvät tulevaisuuden eläkkeet? Jatkuuko kolmikannan eli työntekijöiden, työnantajien ja maan hallituksen yhteis-työ? Näihin suuriin linjoihin pääset vai-kuttamaan äänestämällä oman edustaja-si mukaan.

Edustajistovaalit ovat lähempänä taval-lisen työssäkäyvän kansalaisen arkielä-mää kuin mitkään muut vaalit. Työpaikal-la vietämme suurimman osan aktiivisesta ajastamme. Näissä vaaleissa sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työpäivääsi. Käytä tämä mahdolli-suus: äänestä!

Martti Korhonenkansanedustaja

Kirjoittaja on toiminut Oulun kaupungin työntekijöiden ammattiosasto 24:n pääluottamusmiehenä, liittovaltuuston jäsenenä sekä alue- ja kuntaministerinä.

omaan työpäivääsi!VaiKuta

ALANKO-OJALA KARITAOulun kunta-alan yhteis-järjestö JHL ry:n plm / pjSAK:n valtuuston jäsen, Oulun yhdistymishallituk-sen henkilöstön edustajayhdistys 024 Oulukunta

91ALHO PÄIVIkoulunkäyntiavustaja / plmyhdistys 652 Kalajokikunta

92ANTINOJA JANNEkirvesmiesyhdistys 024 Oulukunta

93

HUHTAMÄKI BIRGITTAkoulunkäynninohjaaja / pjyhdistys 055 Raahekunta / sitoutumaton

101HUITTINEN VESAnäyttämömestari / pjyhdistys 024 Ouluyksityinen

102HUOTARI TEIJApuuseppä-artesaani /tuntiopettajayhdistys 686 Paltamokunta / OVTES

103

KORHONEN TOMMIpäätoiminen luottamusmiesyhdistys 024 Oulukunta

111LAUNONEN EINIkokkiyhdistys 379 Oulukunta

112LEPINOJA MARKUSlähihoitaja / plmyhdistys 669 Haukipudaskunta

113

PORKKA ARJAperhepäivähoitaja / lmyhdistys 531 Liminkakunta

121RINTAMÄKI ANITAsiivooja / lm, tsvyhdistys 719 Muhoskunta

122SALOW RAIMOpääluottamusmiesyhdistys 1112 Ouluyksityinen / VR Track

123

SÄILYNOJA EIJAsosiaalipalvelujen palveluesimiesyhdistys 024 Oulukunta

131TERVONEN PAAVOtyönjohtajayhdistys 1121 Sotkamoyksityinen / VR Track

132TOLONEN RITVApääkirjanpitäjäyhdistys 080 Paltamokunta

133

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan edustajiston vaalit

Vasemmiston ja sitoutumattomien ehdokkaat Oulun vaalipiirissä

ESKELINEN JYRKIuimavalvojayhdistys 642 Kajaaniyksityinen / urheiluopisto

94

HUOVINEN MARTTIautonkuljettajayhdistys 705 Hyrynsalmikunta

104

LEPPÄNEN VOITTOvahtimestari,yhd. hallituksen jäsenyhdistys 379 Oulukunta

114

SEPPÄNEN MERJA-LIISApalvelusihteeriyhdistys 666 Suomussalmikunta

124

TURTINEN MAIREpuhdistuspalvelu-työntekijäyhdistys 351 Iikunta

134

FORSS-PAPPILA MAIJAperhepäivähoitaja / varapjyhdistys 693 Pyhäjärvikunta / sitoutumaton

95

HÄLLSTRÖM KARIinsinööri / lmyhdistys 686 Paltamoyksityinen / työvoimatalo

105

MANKINEN PASIkiinteistönhoitaja / pjyhdistys 781 Kajaanivaltio

115

SEPPÄNEN SISKOlähihoitaja / plmyhdistys 080 Kajaanikunta

125

WASSHOLM VÄINÖmaatalouslomittaja / plmyhdistys 693 Reisjärvikunta

135

HANHELA JORMAvanhempi sähköasentaja /vpj, taloudenhoitajayhdistys 102 Oulukunta

96

KAIKKONEN MAARITtoimistosihteeriyhdistys 024 Ouluyksityinen

106

MIKKONEN MARIAterveydenhoitajaopiskelijayhdistys 686 Paltamokunta

116

SIPI JARItyötönyhdistys 652 Himankakunta

126

VEHMAS KIRSTIperhepäivähoitaja /sihteeriyhdistys 770 Sievikunta

136

HANHELA LAHJApalveluesimies,yhdistyksen vpjyhdistys 024 Oulukunta

97

KALLIORINNE RISTOkansanedustajayhdistys 379 Ouluyksityinen

107

PAAMANEN LEAkunnossapitotyöntekijäyhdistys 024 Oulukunta

117

SOLDATKIN PAULAprojektipäällikköyhdistys 751 Puolankayksityinen

127

VIHAVAINEN MARITAlaitoshuoltaja / varaplmyhdistys 680 Kempelekunta

137

HAUTAMÄKI TIMOvaihdekorjaaja / pjyhdistys 1112 Ouluyksityinen/VR Track

98

KARPPINEN SIRKKApäiväkotityöntekijäyhdistys 276 Kajaanikunta

108

PELIMANNI KATJAlastenohjaaja,jäsenasiainhoitajayhdistys 276 Kajaanikirkko

118

SOLDATKIN PÄIVIsivistystoimen osasto-sihteeri / plm, pjyhdistys 686 Paltamokunta

128

VÄISÄNEN MARJAkoulutyöntekijä / lmyhdistys 276 Kajaanikunta

138

HEIKKILÄ PAULAkartanpiirtäjä / tsvyhdistys 055 Raahekunta

99

KAVERI SELMAlaitosapulainen /tsv, lm, sihteeriyhdistys 477 Yli-Iikunta

109

PELKONEN SISKOlastenhoitaja / plmyhdistys 276 Kajaanikunta

119

SOLDATKIN RIIKKAkokkiyhdistys 276 Kajaanikunta

129

VÄYRYNEN PENTTIpuistotyöntekijä / plm, tsvyhdistys 276 Kajaanikunta

139

HOLOPAINEN TOIVOliikuntapaikkahoitajayhdistys 379 Oulukunta

100

KORHONEN JOUKOalueluottamusmies, tsvyhdistys 609 Sotkamoyksityinen / Destia

110

PIIROINEN ERKKItyötönyhdistys 655 Kuhmokunta

120

SOLDATKIN SENNItoimistotyöntekijä /vpj, vlmyhdistys 686 Paltamoyksityinen/Työvoimatalo

130

YLI-PARKAS HELI-LEENAperhepäivähoitaja /sihteeri, nuorisovastaavayhdistys 652 Kalajokikunta

140

Kainuun aluehallintokokeilu päättyy vuoden loppuun men-nessä. Kokeilun jatkaminen oli-si edellyttänyt kaikkien osallis-tuneiden kuntien yksimielistä myönteistä päätöstä jatkami-sesta. Kun kokeilu käynnistyi, kaikkien Kainuun kuntien sosi-aali- ja terveyspalvelut, toisen asteen koulutus ja osia hallin-topalveluista siirrettiin maa-kuntayhtymän tuotettavaksi. Samoin kuntayhtymään siirtyi erikoissairaanhoito ja Kainuun

liiton toiminta. Kuntien ja Kai-nuun liiton henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen.

Siirtoprosessi oli työläs ja aikaa vievä. Sen aikana käy-tiin useita neuvotteluja kun-ta-alan henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välillä. Henkilös-tön siirtymisen ehtojen lisäk-si sovittiin mm. edunvalvonta-, työsuojelu- ja yhteistoiminta-organisaatioiden rakenteesta ja toiminnasta. JHL:n edusta-jat neuvottelutyöryhmiin valit-tiin Kainuun alueryhmän ko-kouksissa.

Kokeilun päättyessä Kai-nuun kuntien on selvitettävä ja toteutettava mahdollinen yh-teinen maakunnallinen palve-lujen tuotanto-organisaatio. Vaihtoehtona voi olla myös joi-denkin kuntien yhteinen tuo-tantotapa tai se, että jokainen kunta järjestää itse maakun-tayhtymältä siirtyvät palvelut. Erikoissairaanhoito muodostaa

myös oman ongelmansa tähän vyyhtiin.

Olipa tuleva tuotantotapa mikä tahansa, sen valmiste-luun kuuluu henkilöstön siir-tymisen ehdoista sopiminen sekä edunvalvonta- ja yhteis-toimintajärjestelmien luominen uusiin organisaatioihin. Pa-himmillaan tämä tarkoittaa lu-kemattomia neuvotteluja yksit-täisten kuntien kesken. JHL:n osalta neuvottelemassa olisi-vat paikalliset yhdistykset. Mi-käli palvelut järjestetään use-an kunnan yhteistyönä, vasta toimintansa aloittaneen JHL:n Kainuun seuturyhmän tuli-si olla se elin, jonka edustajat yhdessä liiton aluetoimiston kanssa toimisivat valmistelus-sa jäsenistömme edustajina.

Kaikkinensa alkaneesta vuo-desta on tulossa mielenkiintoi-nen ja haasteellinen kainuulais-ten JHL- yhdistysten kannalta.

Kaikki hyötyvät ay-toiminnasta

Näin lauloi Tapio Rautavaa-ra aikoinaan levyllä ja tehtiin-pä aiheesta elokuvakin, joka kuvaa rautatieläisten työar-kea ratapihoilla, tasoristeyk-sillä ja itse radalla. Oululaiset raide-ammattilaiset, maan 600 raiderakentajan pääluottamus-mies Raimo Salow ja Oulun raideammattilaisten yhdistyk-sen puheenjohtaja Timo Hau-tamäki kertovat, että edelleen työn tarkoitus on sama, mutta tekniikka on elokuvan ajoista huimasti kehittynyt ja työ mo-nipuolistunut. Niin ovat myös työntekijöiden ammattitaito-vaatimukset.

– Nykyään työtä tehdään laajemmalla alueella. Mennään sinne, missä on tarvetta radan korjaukseen, huoltotöihin ja turvajärjestelyiden parantami-seen, Timo Hautamäki kertoo. – Työtovereitani ovat hitsarit, konemiehet ja muut ratatyöläi-

set, vaihdekorjaajana työsken-televä Timo kertoo työstään.

JHL:n julkisen sektorin jouk-koliikennepuoli vahvistuu, kun Raimon ja Timon entinen ammattiliitto, Rautatieläisten liitto yhdistyi vuoden vaihtees-sa maan suurimpaan ammatti-liittoon.

– Liittyminen vahvistaa jul-kisten liikennetyöntekijöiden neuvotteluasemaa, sillä jatkos-sa toimimme yhdessä Helsin-gin raitiovaunujen ja metron kuljettajien kanssa yhteisessä Raideammattilaisten yhteistyö-järjestössä, hallituksen jäsene-nä toimiva Raimo Salow näkee.

Raimo on haastattelua edel-tävät päivät neuvotellut tiiviis-ti Helsingissä raiderakentajien työehdoista. Nykyinen työn-antaja on ajanut heikennyksiä erityisesti työntekijöiden mat-koihin liittyviin etuihin, kuten esimerkiksi päivärahaetuuk-

siin. Vaikka työ on haastavaa, Raimon ja Timon asenteessa näkyy vahva ammatti-identi-teetti.

Ratainvestointien määrä huolestuttaaRaidetyön ammattilaisten tai-toihin luotetaan, sillä työnan-taja voitti kilpailutuksessa hil-jattain Kokkola-Oulu välisen radan kunnossapidon seuraa-vaksi viisivuotiskaudeksi.

Ratarahoituksen vähäisyys huolettaa Raimo Salowia, sillä hänen mukaansa tämä saattaa jopa vaarantaa Pohjanmaan ra-dan kaksoisratahankkeen ete-nemistä. Pääluottamusmies kertoo olleensa asian tiimoil-ta yhteydessä liikenneministe-ri Merja Kyllöseen, joka tukee hanketta täysin rinnoin.

Suomalaisten raideammat-tilaisten ammattitaito ei jää

vain maan rajojen sisälle. Hei-tä työskentelee myös Ruotsissa ja Virossa.

Monet ovat kuulleet, että Pohjois-Ruotsissa Kiirunaa siir-retään uuteen paikkaan pois rautamalmia sisältävältä vuo-ren rinteeltä. Harva kuitenkin tietää, että Raimon ja Timon työtoverit rakentavat siirtoon tarvittavaa tunnelirataverkos-toa kaupungissa.

– Työtämme arvostetaan laa-

jasti, mutta se näkyy niukasti palkoissa, kuten viime työehto-neuvottelutkin vahvistavat.

– Me jatkamme työtä jäsenis-tön etujen ajamiseksi, kaveruk-set toteavat. – Kaikkien raidea-mmattilaisten pitää osallistua uuden liittomme eli JHL:n edustajiston vaaleihin ja jokai-nen jäsen voi äänellään vaikut-taa laajentuneen liiton valin-toihin.

taisto tammela

Kainuun haasteet Armeija marssii vatsallaan

Raideammattilaiset vahvistavat JHL:n edunvalvontaa

“Täältä topparoikka tulee!”

Raideammattilaisten oululaiset keulakuvat, pääluottamusmies Raimo Salow (vas.) ja osaston puheenjohtaja Timo Hautamäki ovat huolis-saan ratarahoituksen riittävyydestä.

Pentti Väyrynenpääluottamusmies/tsvJHL 276

Tuottavuusohjelman myller-ryksessä Puolustusvoimatkin ovat saaneet säästötavoitteen-sa ja joutuneet tarkastelemaan toimintojaan. Lähtökohtana on ollut tukitoimintojen ulkoista-minen ja keskittyminen ydin-toimintaan eli varusmieskoulu-tukseen.

Valtiovarainministeriön esi-tyksestä hallitus päätti esittää eduskunnalle Puolustusvoimi-en ruokahuollon yhtiöittämi-sestä. Päätös tehtiin eduskun-nan siunauksella. Uusi yhtiö aloitti toimintansa vuoden-vaihteessa nimellä Leijona Ca-tering Oy. Yhtiö on päättä-nyt järjestäytyä työnantajaliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRaan, jonka jäsenenä se voi noudattaa halvempaa työeh-tosopimusta. JHL on vaikutta-nut siihen, että siirtyvien hen-kilöiden palkkaus ei heti laske, vaan siirtymäajan palkkaus määräytyy nykyisten palkka-ussopimusten mukaan. Tässä tilanteessa tämä estää täyden katastrofin syntymisen. Uu-den työntekijän asema on huo-nompi, palkkaus ja muut työ-suhteen ehdot määräytyvät halvemman työehtosopimuk-sen mukaan. Yhtiön vetovoima työnantajana ei varmasti tule olemaan kovin haluttu, johtuen matalasta palkkatasosta.

”Armeija marssii vatsallaan”

on vanha sanonta, mutta se pi-tänee edelleen hyvin paikkan-sa. Eikö varusmiesten ruoka-huolto ole ydintoimintaa jos mikä?

Muonituskeskukset ovat huolehtineet varusmiesten ruokahuollosta niin kasar-miolosuhteissa kuin maas-toharjoituksissakin. Kustan-nustehokkaasti toimineesta ruokahuollosta on tullut tärkeä ja saumaton osa koulutustoi-mintaa, jonka varaan on ollut turvallista nojautua.

Nyt perustettu yhtiö ei sääs-tä yhteiskunnan varoja, vaan kasvattaa menoja vuositasol-la 15,5 miljoonaa euroa. Uuden yhtiön palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työehtoja huo-nonnetaan ja palkkoja laske-taan jopa 30 prosenttia. Näistä työntekijöistä 89 prosenttia on naisia. Uuden osakeyhtiön ta-voitteena on tietenkin tuottaa voittoa omistajalleen. Se teh-dään räikeästi alistamalla nais-valtaista työpaikkaa, joka on tunnollisesti tehnyt työtään kii-reen keskellä vähäisestä henki-löstömäärästä riippumatta.

Tulevaisuudessa, kun osa-keyhtiön myyminen tulee ajan-kohtaiseksi, tuleva omistaja voi olla monikansallinen yh-tiö, jonka päätäntävalta ei ole edes Suomessa, vaan jossa-kin muualla. Miten siinä tilan-teessa toimittaisiin, kun ruo-kahuolto ei olisi suomalaisissa käsissä, vaan siitä päätettäisiin muualla?

Ruokahuollon sujuvuus on keskeinen osa puolustusvoi-mien toimintaa. Ruokahuollon pettäessä Suomen puolustus-kyky joutuu koetukselle. Ruo-kahuolto on yhtä tärkeää kuin aseet ja ammukset.

Miesten kenttäkelpoisuus kärsii, jos ruokahuolto ei toi-mi saumattomasti. Kuinka käy Suomen puolustuksen?

Pasi Mankinenpj/alueluottamusmiesKainuun varuskuntien henkilökunta JHL 781

Työelämään tullessaan ihmi-nen hakee turvaa työkavereista ja liittyy ammattiliittoon – niin ainakin toivon käyvän.

Itse muutin nuorena maal-ta kaupunkiin. Tätini oli sii-vooja ja opasti hakemaan kun-nalta töitä. Kiinnostuin ensin ammattiosaston kerhoista ja virkistystoiminnasta ja vähitel-len sain myös luottamustehtä-viä – nyt olen JHL:n edustajis-

ton jäsen.Liiton ja aluetoimiston an-

tama koulutus on ensiarvois-ta. Se vahvistaa tietoja ja taitoja ja tutustuttaa ihmisiin ympä-ri Suomen.

Kun uusi työntekijä tulee työpaikalle, on tärkeää pu-hua ay-toiminnasta ja antaa lii-ton lehti Motiivi luettavaksi. On tärkeää kertoa mitä tu-kea yksittäinen jäsen saa lii-tolta ja mitä eri sopimukset ja edunvalvonta sisältävät. Työs-säoppijoille tulisi kertoa mitä liittomme tarjoaa opiskelijajä-senille. Koulutiedottaminen ei yksin riitä.

Paikallinen yhdistystoimin-ta kiinnittää jäsenen yhtei-seen liittoon. Tuttujen ihmis-ten kanssa ammattiosastossa on luontevaa toimia. Yhdistyk-sissä pitää antaa nuorillekin vastuullisia paikkoja ja kuun-

nella heitä toiminnan suunnit-telussa.

Ammattitaito ja sen päivitys on elintärkeätä. Yhteen hiileen puhaltamalla työt tulevat hy-vin tehdyksi. On meidän kaik-kien etu, että työmme säilyvät kunnan työnä, koska kunta tu-kee työntekijää paremmin kuin yksityinen ja palvelee kuntalai-sia tasapuolisesti.

Kiinnostava työ pitää ihmi-sen vireänä. Työn arvostus läh-tee myös meistä itsestämme. Ajatelkaamme vaikka sitä, mi-ten hieno asia maksuton kou-luruokailu on!

JHL:n edustajistossa pystyy vaikuttamaan koko liiton ken-tässä. On tärkeää, että asiat ete-nevät ruohonjuuritasolta valta-kunnalliseen päätöksentekoon asti liittäen jäsenet ja liiton yh-teen.

Lahja HanhelaJHL 024 varapuheenjohtaja,JHL-edustajiston jäsen.