oulun kauppakamarilehti sinikka salo: monituottajamalli avaa uusia mahdollisuuksia 32-33 palvelualan...

KauppakamarilehtiOu

lun

3 •2010

Onko Oulu yhä mobiiliteknologian keskus?

Markkinointi ontaistelua tunnettuudesta

Monituottajamalli avaa uusia mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle

Tiiviillä yhteistyöllämatkailijamäärät kasvuun

Koko ko t i Top i a®

eko si rahoitusta?

Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, 90100 Oulu

Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi

Puh. 0204 6011, www.fi nnvera.fi

Kehittämisen aika on nyt

Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun,kansainvälistymiseen ja vientiin.

Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille.

GA

T o p i h o i t a a k a i k e n – i d e a s t a a s e n n u k s e e n .

Te r v e t u l o a u u s i t u i l l e n e t t i s i v u i l l e m m e : t o p i - k e i t t i o t . f i

TYYLIÄ JA TEKNIIKKAA

k e i t t i ö / k y l p y h u o n e / k o d i n h o i t o / l i u k u o v e t / s ä i l y t y s

O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i 3

KauppakamariSitoutumaton elinkeinoelämän

äänenkannattaja Pohjois-Suomessa

JULKAISIJAOulun Kauppakamari

www.oulu.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJAJaakko Okkonen

VASTAAVA TOIMITTAJAArmi Lahdenkauppi

TOIMITUSNEUVOSTOKari Ahokas

Marianne Hirn

Harri Kynnös

Armi Lahdenkauppi

Timo Mehtälä

Alpo Ohtamaa

Sisko Sammallahti

Satu Turunen

OSOITTEENMUUTOKSETOulun Kauppakamari/Anne Palosaari,

[email protected],

puh. 010 821 8802

TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSETOulun Viestintätaito Oy

Ojakatu 2, 90100 Oulu

Puh. (08) 3120 313

Fax (08) 3120 413

GSM 0400 683 257

[email protected]

PAINOJoutsen Median Painotalo

JAKELUYrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä

ISSN 1458-6002

3 / 2 0 1 0

Pääkirjoitus 5

Oulun yliopisto on ajan hermolla tulevista kehitysaalloista 6-7

Opiskelu Oulussa kiinnostaa 8-9

Perustaidot jalostuvat käytännön työssä 10-11

Mainostoimisto Statiivi 30 vuotta 14-15

Rajaville on Suomen johtavia betonielementtien valmistajia 12-13

Finpro – suomalaisen menestyksen asialla 18

Pohjoisen koulutuslaitosten syksyn koulutustarjontaa 20-27

FCG – Hyvän elämän tekijät 29

Esittelyssä Mainostoimisto Ajatus Oy 30-31

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo:

Monituottajamalli avaa uusia mahdollisuuksia 32-33

Palvelualan yrittäjien mietteitä hyvästä asiakaspalvelusta 34-38

Oulusta Pohjolan pääkaupunki 40-41

Oulun kauppakamarin luottamushenkilöt kokoontuivat Eloriiheen 42-43

Kansikuva: iStockphoto

4 O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i

Luvassa vetovoimaa ja houkuttelevuutta28.6.2010 oli seudullemme historiallinen päivä. Viisi Oulun seudun kuntaa vahvisti tuolloin

muutoksen seudun kuntakentässä päättämällä kuntaliitoksesta.Vuonna 2013 aloittava uusi Ou-

lu on entistä merkittävämpi toimija valtakunnan pohjoisen osan pääkaupunkina. Seudun veto-

voiman voi ennakoida kasvavan. Myös yritysten sijaintipaikkana seutu on entistä houkuttele-

vampi. Pääkaupunkiseutu ja Tampere ovat vielä Oulua väkirikkaampia, mutta Oulu tulee ole-

maan kolmanneksi suurin. Uutta Oulua ja paljon sitä isompaa aluetta on vakuuttavampi mark-

kinoida ja myydä. 200 000 asukkaan kaupunki on hieno asia, se voi parhaimmillaan innostaa

suunnittelijoita, taiteilijoita, kulttuurielämän monipuolisia toimijoita ja yrittäjiä avaamaan

uusia ovia ja saamaan aikaan merkittävä kehitysaskel koko Pohjois-Suomen hyväksi.

Tekeillä olevalle Oulun brändille kuntien ennakkoluuloton ratkaisu antaa lisäpontta ja myös

selkeästi uutta energiaa.

Oulu voi nyt tilaisuuden tullessa aloittaa talouden tasapainottamisen ja katsoa kuntaa sen pe-

rustehtävän näkökulmasta. Palvelujen järjestäminen ei tarkoita niiden tuottamisen pakkoa.

Kunnalle on määritelty peruspalvelujen järjestämisvastuu, ei niiden tuottamista. Monet erilai-

set tutkimukset osoittavat, että palvelujen tuottamisessa yksityiset yritykset pystyvät tehok-

kaampaan ja veromaksajien kannalta edullisempaan toimintaan. Eikä laadusta tarvitse tinkiä.

Asiakkaan valinnan mahdollisuuksia on lisättävä myös julkisella sektorilla.

Kun kaupunki kasvaa, kaupunkikuvan kehittäminen muodostuu entistä vaativammaksi. Nyt

ydinkeskustan kehittämistä on taas muutaman vuoden tauon jälkeen pohdittu. Otteen on pak-

ko muuttua ja lukko on saatava auki - iso kaupunki tarvitsee arvoisensa ytimen.

Nuorten osuus väestöstä on etenkin Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi suurempi kuin maassa kes-

kimäärin. Tämä on aiheellista muistaa kaikessa toiminnassa. Se on loistava mahdollisuus sa-

malla kun se haastaa päättäjiä. Pitää osata kuunnella nuorten näkemyksiä ja pystyä luopumaan

omista fiksaantuneista asenteista ja ”näin on aina tehty” ajattelumallista.

Tässä lehdessä puhutaan muun muassa koulutusasioista. Kun koulutuksessa nousee esille uusia

ajatuksia ja ideoita, niitä ei saisi tyrmätä. Samalla kun Oulu kasvaa pitää nuorten huomioimi-

seen kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alueen hyvinvoinnin kehittämisessä nuorten tulee

nousta enemmän esille.

Oulun kauppakamari esittää parhaat onnittelut Uuden Oulun päättäjille ja toivottaa samalla

käytännön neuvottelijoille sitkeyttä ja pitkäjännitteisyyttä parin lähivuoden työhön. Oulun

kauppakamari esittää onnittelut myös Oulun yliopistolle, kun sen CIE-keskus onnistui rakenta-

maan globaalisti ainutlaatuisen uuden teknologian kehittämisyhteistyön Nokian ja Intelin kans-

sa. ”Oulu tuli takaisin” otsikoi Kauppalehti 25.8.2010.

Oulussa 25.8.2010

Jaakko Okkonen

Toimitusjohtaja

Oulun kauppakamari



mioitava kuten myös Oulun yliopiston lähiympä-ristö ja Pohjois-Suomen erityistarpeet.

Aalto ei ole kilpailija vaan kumppaniStrategian mukaan Oulun yliopisto edistää eritoimijoiden yhteistyötä ja kehittää yhteistyöra-kenteitaan sopimuspohjaisesti strategiseen kump-panuusmalliin perustuen tiiviissä yhteistyössäelinkeinoelämän, VTT:n, muiden tutkimuslaitosten,Oulun kaupungin ja Oulun seudun ammattikor-keakoulun kanssa. Tätä ns. Oulun mallia on mat-kittu maailmalla. Viime aikoina on kysytty pärjää-kö Oulun yliopisto Aalto-yliopistolle ja onko elin-keinoelämällä halua ja kykyä lähteä mukaan yh-teistyöhön syrjäisissä maakunnissa sijaitsevienyliopistojen ja muiden organisaatioiden kanssa,kun kaikki tarpeellinen on Kehä 3:n sisäpuolella? Söderlund ei näe asiaa näin. Hän ei katso Aaltoapääasiallisesti kilpailijaksi, vaan yhteistyökump-paniksi.- Oulun yliopiston ja Aallon profiilit poikkeavatmyös toisistaan. Yliopistomme on laajapohjainentiedeyliopisto kun taas Aalto on teknis-taloudelli-sesti suuntautunut. Molemmille riittää tilaa jayritykset tiedostavat sen. Repivä kilpailu on peri-aatteessa uhkatekijä, mutta oletan, että se onyleisesti tiedossa ja kaikki haluavat välttää sen.Yliopistot ovat uuden yliopistolain myötä aiempaaenemmän itse vastuussa menestymisensä edelly-tyksistä. Ulkopuolinen rahoitus lisääntyy, muttayliopistojen rahoitus tulee jatkossakin pääosinjulkisista lähteistä. Kovin rajuja muutoksia ei Sö-derlundin mukaan ole odotettavissa, vaikka ra-hoitus onkin jatkossa vahvemmin sidottuna tulok-sellisuuteen. Rahat on suunnattava vahvuus-alueisiin siten, että halu ja todellisuus kohtaavat.

Panostukset vahvuusalueisiinKuten keväällä valmistuneessa uudessa strate-giassakin todetaan, Oulun yliopisto ei menesty

Oulun yliopiston uuden stra-

tegian mukaan painoaloja

ovat biotieteet ja terveys, in-

formaatioteknologia, kulttuu-

rinen identiteetti ja vuorovai-

kutus, ympäristö, luonnonva-

rat ja materiaalit siihen sisäl-

tyvinä kehittämisaloina teräs-

tutkimus, kaivos- ja vuoriala.

Eivätkö informaatioteknologia ja langaton vies-tintä olekaan enää ykkösiä kuten ne olivat edel-lisessä strategiassa? Nojaako Oulu jatkossa pe-rusteollisuuteen ja luonnonvaroihin?Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja, tut-kimusprofessori Hans Söderlund vakuuttaa, ettäIT on edelleen painoalana eivätkä painoalat olestrategiassa lueteltuna arvojärjestyksessä.- Yliopiston tehtävänä on kulkea kehityksen kär-jessä. Se mikä oli huippututkimusta 10 vuottasitten, on nyt IT-alan normaalia tuotekehitystä,VTT:ssä nanobioteknologiatutkijana työskentele-vä Söderlund vakuuttaa.Hän korostaa, että yliopiston tulee aavistaa seu-raavat kehitysaallot. Esimerkkeinä Oulussa näistäovat muun muassa painetun elektroniikan tutki-muskeskus ja internetin tutkimuskeskus CIE.- Yliopiston tehtävänä on olla laajasti mukanayhteiskunnan kehityksessä eikä se saa jättää esi-merkiksi humanistisia tieteitä heikkoon asemaan.Toisaalta yhteiskunnan megatrendit, esimerkkinäluonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, on huo-

Oulun yliopiston hallituksen puheen-

johtaja, tutkimusprofessori Hans

Söderlund korostaa, että yliopiston

tulee aavistaa seuraavat kehitysaal-

lot ja kulkea kehityksen kärjessä.

Eikö Oulu enää olek


tutkimuksessa niin hyvin kuin sen rooli ja asemayliopistokentässä edellyttäisivät. Suomen Akate-mialta saadun rahoituksen suhteen Oulun yli-opiston tilanne kohentui vuonna 2009, muttamm. huippuyksikköjen ja kansainvälisten julkai-sujen lukumäärässä Oulun yliopisto jää useidenkeskeisten kilpailijoiden taakse. Mistä menesty-mättömyys johtuu ja millä lääkkeillä tilannekorjaantuu?Söderlund muistuttaa, että Suomen tieteen ta-son arvioinnin mukaan koko yliopistokenttä onlievässä laadun laskutrendissä.Oulun suhteellinen menestymättömyys esimer-kiksi huippuyksikkövalinnoissa voi olla hyvinpienestä kiinni äärimmäisen tiukassa kilpailussaeikä se sinänsä ole kovin vakavaa.- Se on kuitenkin signaali ja ryhdymme töihinpanostamalla vahvuusalueisiin.- Panostettaessa liian ohuesti liian moneen asi-aan ei saada riittävästi painoarvoa mihinkään,Söderlund varoittaa.

Onko Oulu liian syrjässä?Strategiassa painotetaan ulkomaisten huipputut-kijoiden saamista Ouluun, mutta onko Oulu liian

syrjässä? Eikö pikemminkin pitäisi panostaa yli-opiston omiin kasvatteihin?- Olisi kyllä hyvin naivia uskoa, että Oulun yli-opisto voi kilpailla Harvardin kanssa rekrytointi-kilpailussa. Tästä huolimatta Ouluun kuten Suo-men muihinkin yliopistoihin on onnistuttu rekry-toimaan kansainvälisiä ykkösketjun tutkijoita.Luonnollisesti meidän pitää panostaa siihen, ettäomat kasvatit viihtyvät ja haluavat jäädä, muttaheidänkin kannalta on hyvä liikkua maailmalla jatyöskennellä muuallakin.- Jatkossa etsimme henkilöitä, joiden profiili so-pii tehtävään ja valittuun strategiaan. Ulkoa tar-vitaan kyllä uutta verta, jotta yliopistoille niinvälttämätön jatkuva uudistuminen todella toteutuu.

Panostusta tutkimuslähtöisiin yrityksiinStrategisen linjauksen mukaan yliopisto edistäätutkimusprojektien toteutusta, tutkimustulostenhyödyntämistä ja tutkimuslähtöisten yritysten pe-rustamista. Perus- ja soveltavan tutkimuksenvuorovaikutusta edistetään siten, että niistä koi-tuu lisäarvoa yhteiskunnalle, talouselämälle ja

yliopistoyhteisölle.Söderlund sanoo historian osoittavan, että Ouluon poikkeuksellisen hyvä esimerkki tutkimusläh-töisten yritysten perustamisessa.- Aikaisemmista onnistumisista huolimatta yliopis-ton spin-out -yritysten kehittäminen on Suomes-sa vaikeaa ja moni elinkelpoinen idea jää toteut-tamatta. Suurin ongelma on alkupääoman löytä-minen, riskisijoittajien voimavarat ovat Suomessamelko pienet ja kansainväliset sijoittajat haluavatyleensä sijoituskohteensa näköetäisyydelle.Yrittäjyyteen liittyvä tutkimus ja yrittäjyyttä tu-kevien opetuspakettien tarjoaminen on yliopistonperustehtävien mukaista.Oulussa toimii mm. Ahtisaari-instituutti MAIGBE.Söderlund rohkaisee Oulun seudun elinkeinoelä-mää luottamaan omaan yliopistoonsa ja myösosallistumaan sen rahoitukseen.- Katsokaa lähihistoriaan. Oulun seudun kehitysteknologiakeskukseksi ja Oulun yliopiston kehi-tyshistoria kulkevat käsi kädessä. Yliopiston tehtävä on varmistaa, että näin on tulevaisuu-dessakin.

Teksti: Osmo Knuutinen

aan mobiil iteknologian keskus?


Liiketalous ja ensihoito suosituimmat

Oulun seutu opiskelupaikkana kiinnostaaOulun seudun ammattikor-

keakouluun (OAMK) haki

5374 opiskelijaa, mikä

merkitsee absoluuttisesti

noin kymmenen prosentin

lisäystä edellisvuoteen ver-

rattuna. Ensisijaisesti am-

mattikorkeakouluun hake-

neita oli noin 300 viime-

vuotista enemmän. Hyväk-

syttyjen määrä oli 1370,

mikä on sama kuin viime

vuonna.

Liiketalouden koulutusohjelma oli suosituin. Sii-hen haki 1200 nuorta kun hyväksyttyjä oli 160.Suhteellisesti suosituin oli kuitenkin ensihoidonkoulutusohjelma, johon hakeneista neljästoistaosa valittiin. Muita opiskelupaikkoihin nähdensuosittuja olivat fysioterapian ja viestinnän kou-lutusohjelmat.Vähiten suosittuja olivat kone- ja tuotantotek-niikka Raahessa sekä tietojenkäsittely ja tieto-tekniikan ja musiikin koulutusohjelmat, joihinjärjestettiin täydennyshaku. Raaheen haettiintänä kesänä viimeistä kertaa. Ammattikorkea-kouluun haki Suomessa 71 000 nuorta, missäon lisäystä noin 6000.

Ensihoito kiinnosti OSAO:ssaOulun seudun ammattiopiston (OSAO) vetovoi-ma opiskelupaikkana pysyy vahvana. Yhtä aloi-tuspaikkaa tavoitteli kevään 2010 yhteishaussakeskimäärin yli kaksi ensisijaista hakijaa.Suosituimpia aloja olivat ensihoito, audiovi-suaalinen viestintä, kauneudenhoito-, hius-,tekstiili- ja vaatetus- sekä turvallisuusala.OSAO:ssa alkaa tänä syksynä uutena koulutuk-sena kiinteistöpalvelujen perustutkinto, johonhaettiin maaliskuussa ensimmäisen kerran. Uusitutkinto sai heti hyvän alun 1,94 vetovoimalla,jolla tarkoitetaan hakijoiden ja valittujen suh-detta. Kauneudenhoitoalalla alkavassa uudessakosmetiikkaneuvojan koulutuksessa vetovoimaoli 7,69.Hakijamäärät nousivat suhteellisesti enitenedellisvuoteen verrattuna ensihoidon, audiovi-suaalisen viestinnän, turvallisuusalan, lääkealanja maatalousalan tutkinnoissa.Talouden taantuma näkyy edelleen mm. metsä-koneenkuljetuksen koulutusohjelmassa. Vähitenensisijaisia hakijoita oli metsäkoneenkuljetuk-sen, prosessiteollisuuden, hevostalouden, suun-nitteluassistentin ja laboratorioalan koulutuksiin.

1 0 O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i

”Uimaan ei opi rannalla”

Perustaidot jalostuvat käytännön tKolmeen pohjoissuomalaiseen yritykseen tehdynkyselyn perusteella näyttäisi siltä, että elinkeino-elämä ei lähtisi tekemään suurta perusremonttiakorkeakouluihin eikä ammatilliseen peruskoulu-tukseen. Niiden on vain pysyttävä ajan hermolla,vastattava muuntuviin tarpeisiin ja huolehdittavakoulutuksen tasosta.Taidot ja osaaminen hioutuvat timanteiksi vas-ta työelämässä. Sievin Jalkineen toimitusjohtajaMarkku Jokinen tiivistää: ”Uimaan ei opi rannalla”.

Yhteiskunta ei kouluta kengäntekijöitä- Kenkäteollisuuteen koulutusta yhteiskunnanjärjestämänä on Suomessa aina ollut kovin niu-kasti tarjolla. Nyttemmin ala on Suomessa su-pistunut ja alan koulutus yhteiskunnan toimestaon käytännössä kokonaan loppunut, toimitus-johtaja Markku Jokinen muistuttaa.Sievin Jalkine on Pohjois-Euroopan johtava tur-va- ja ammattijalkineiden valmistaja. Tuotanto-laitokset sijaitsevat Sievissä, Oulaisissa ja La-pualla. Sievin lisäksi yhtiöllä on myyntikonttoritseitsemässä Euroopan maassa. Konserni työllis-tää noin 550 henkilöä. Liikevaihdosta noin puo-let tulee viennistä.Toimitusjohtaja Jokinen korostaa, että kansain-välistyminen opitaan hyvin monesti käytännös-sä, mihin koulujen antamat perusvalmiudet ovatperusedellytys. Työelämän kautta saatu kokemus

kasvattaa hankittua perusosaamista. Myös vaih-to-oppilaana tai ulkomailla työharjoittelussa taityöskenneltäessä voidaan nostaa osaamistahuomattavasti.Jokisen mukaan toimihenkilöpuolelle löytyy pe-rusosaamista eri opintolinjoilta ja yleensä haki-joita on runsaasti.

Venäjän kielen taitajista pulaaMyynti- ja markkinointikoordinaattori Tarja Mou-rujärvi Rukakeskuksesta kertoo, että Koillismaal-la matkailualalla kahden kielen ja kulttuurin, ve-näjän ja suomen, taitajista on pulaa. Vain toisenhyvä hallinta ei riitä.- Ulkomaisten turistien määrä on kasvussa jaerityisiä kohdemaita meillä ovat Venäjä, Hollantija Englanti. Englannin taito ei ole niin yleistävenäläisten turistien keskuudessa kuin muualtatulleiden ja vaikka venäläisturistit englantiaosaisivatkin, he haluavat tulla palvelluksi omal-la äidinkielellään.Mourujärvi korostaa, että venäjän ja suomenkielen ja kulttuurin taitajia eivät tarvitsisi vainRuka Kuusamossa, vaan myös monet muut yri-tykset, jotka toimivat matkailun, kaupan ja ul-komaankaupan aloilla. Kahden kulttuurin jakielen koulutuksen lisääminen olisi Mourujärvenmukaan tervetullutta koko Pohjois-Suomelle.Rukalle on investoitu voimakkaasti viime vuosi-na erityisesti ulkomaisten matkailijoiden mää-

Digipolis on nykyaikainen kehitysympäristö yrityksellesi.

Keskeiseltä paikalta saat kaikki kokous- ja toimitilapalvelut sekä muut yrityspalvelut tarpeisiisi räätälöityinä.

www.digipolis.fi

-Yhteiskunnan tarjoamaa jalkinealan

koulutusta ei enää ole, pahoittelee

toimitusjohtaja Markku Jokinen.

O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i 1 1

yössärän lisäämiseksi. Rukakeskus Oy vastaa Rukanhiihtokeskuksen rinnepalveluista sekä hiihtämi-seen liittyvistä oheispalveluista. Tytäryhtiöitäovat Pyhätunturi Oy, joka vastaa Pyhän hiihto-keskuksen rinnepalveluista ja oheistoiminnoistasekä TuottoOmistus Oy, joka vastaa tuotto-omis-tus-huoneistojen vuokrauksesta ja huollosta Ru-kalla ja Pyhällä.

Uudet mahdollisuudet kyettävähyödyntämäänTietoliikenteen ohjelmistopalveluja Oulussa jaRaahessa tuottavan Rescomi Oy:n toimitusjoh-taja Raimo Seikkala katsoo, että ohjelmistoalanammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tuotta-vat alalle riittävän perusosaamisen omaavaatyövoimaa.- Olisi kuitenkin tärkeää, että myös jatkossakoulutukseen hakeutuisi alalle soveltuvia lah-jakkaita nuoria, joita yritykset sitten voivatedelleen kouluttaa omia tarpeita vastaaviksi.Seikkala korostaa nuorten omaa asennetta sekähalua ja kykyä sitoutua yrityksen tarjoamiinhaasteisiin.- Tämä ala on globaalia ja Suomen työvoima-kustannukset ovat Kiinaan verrattuna kalliita.Pienenä maana emme voi ottaa haltuun kaikkiaohjelmistoalankaan koulutusvaihtoehtoja, vaanmeidän tulee keskittyä aloille, joilla uskommepärjäävämme.Oulun kauppakamarin varapuheenjohtaja Seik-

kala laajentaisi koulutuskeskustelua ajankoh-taisiin ja tulevina vuosina näköpiirissä oleviinpullonkauloihin. Kaivosteollisuus, energia-ala jasiinä erityisesti ydinenergia, logistiikka, raken-taminen ja hoiva-ala ovat koulutusaloja, joihinon suunnattava voima-varoja sekä peruskoulu-tuksen että muuntokoulutuksen avulla.- Yksittäisiä yrityksiä ajatellen myös täsmä- ja

täydennyskoulutus ovat ketteriä työkaluja osaa-misen pullonkaulojen selvittämiseen, Seikkalasanoo.-Ydinvoimalaitoksen rakentaminen kestää useitavuosia ja tänä aikana Pohjois-Suomeen tuleesyntymään ydintekniikan osaajia, mikä avaa jat-kossa mahdollisuudet jopa uuden vientialan syn-tymiseen tänne pohjoiseen. Tätä mahdollisuuttaei saa jättää käyttämättä, Seikkala korostaa.

Til intarkastukset | Yri tysjär jes te lyt | Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsul toint i

Ojakatu 290100 OuluPuh. 0207 550051Fax 0207 550059Email:[email protected]

Teknologiakylä86600 HaapavesiPuh. 0207 550050Fax 0207 550019Email:[email protected]

KHT Kaarina Rousu-Karppinen

HTM Timo Paakinaho

HTM Sirpa Rahko-Piippo

KTM Matti Tapaninen


Rakennusalan yritykset, oppilaitokset ja tutki-muslaitokset tekevät nyt entistä tiiviimpää yh-teistyötä osaamisen tason nostamiseksi. Oulunkauppakamarin rakennusalan valiokunta sai ke-säkuussa valmiiksi alan tutkimus- ja koulutus-strategian yhdessä alan koulutus- ja tutki-musorganisaatioiden kanssa.Rakennusalan koulutus- ja tutkimusstrategiantärkein viesti on, että alan toimijat nostavatosaamistaan. Yritykset, oppilaitokset ja tutki-muslaitokset käynnistävät uuden vuosikelloonperustuvan toimintamallin säännöllisine koontu-misineen, ja alan tutkimuksesta ja koulutukses-

ta ja yritysyhteistyömahdollisuuksista viestite-tään tehokkaasti alan yrityksille. Kokoonkutsu-misvastuu on kauppakamarin rakennusalan va-liokunnalla ja koulutus- ja tutkimuspuolen val-mistelevissa kokouksissa professori Mikko Ma-laskalla. Strategiatyössä mukana olleiden taho-jen lisäksi kokoontumisiin kutsutaan asiantunti-joina mukaan mm. rakennus- ja kiinteistöalanjärjestöjen, julkisen sektorin ja koulutus- ja tut-kimuspuolen edustajia. Uusi toimintamalli poh-jautuu siihen ideaan, että käytännössä rakenta-mishankkeissa on mukana eri ammattiryhmienedustajia, joten vastaavan käytännön omaksumi-

Osaamisen tasoa nostetaan entistä tiiviimmällä yhteistyöllä

nen koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelussaja toteutuksessa tuottavat varmuudella uusia jainnovatiivisia ratkaisuja osaamisen lisäämiseksi.Rakennusalan koulutus- ja tutkimusstrategianvisio on sama kuin aiemmin valmistuneessa Ou-lun rakennuspoliittisessa ohjelmassa; ”Oulunseudulla on käyttäjälähtöinen, energiatehok-kaasti toimiva, kilpailukykyinen ja tuottava ra-kennus- ja kiinteistöala”. Vision teemat otetaannäkökulmiksi uudessa toimintamallissa.Visio pyritään saavuttamaan strategisten tavoit-teiden kautta, joiksi on määritelty mm. keski-näinen informaatio ja toiminnan yhteensovitta-minen, kurssien suunnittelu, tiimiyhteistyö jaT&K-hankeyhteistyö. Tavoitteiden asetannassaovat tärkeässä roolissa alan yritykset ja muutalan osaamista tarvitsevat tahot.Oulun kaupunki hyväksyi kesällä 2009 raken-nuspoliittisen ohjelmansa, joka sai alkunsa Ou-lun kauppakamarin rakennusalan valiokunnanesityksestä. Rakennuspoliittisen ohjelman idea-na oli koota ja osittain päivittääkin lukuisat ra-kentamisen suunnitteluun ja yleensä rakentami-seen liittyvät linjaukset, selvitykset ja hankkeetyksiin kansiin. Tavoitteena oli saada selkeä ko-konaiskuva kaupungin kehittämisestä rakenta-misen näkökulmasta ja mitä rakennusalan tuleeottaa huomioon omassa työssään. Monia ohjel-massa esitettyjä tavoitteita varten asetettiinolemassa oleville työryhmille jatkoselvittelyteh-täviä. Työryhmistä useimmat liittyivät kaupunginomiin prosesseihin ja niiden osalta oli myös ai-kataulut sovittu.Rakennuspoliittisessa ohjelmassa selvitettiinmyös alan koulutuksen ja tutkimuksen tilannet-ta ja niiden syvällisempää tarkastelua vartenvastuu osoitettiin Oulun kauppakamarin raken-nusalan valiokunnan tehtäväksi vuoden 2009 ja2010 aikana. Strategiatyöhön ovat osallistuneetvaliokunnassa mukana olevien yritysten lisäksiOulun yliopiston (Arkkitehtuurin osasto, Kone-tekniikan osaston Rakennesuunnittelu ja raken-tamisteknologian suuntautumisvaihtoehto, Tuo-tantotalouden osasto ja Ympäristö- ja prosessi-teknologian osasto), Oulun seudun ammattikor-keakoulun, Oulun ammattiopiston, Oulun Ai-kuiskoulutuskeskuksen ja VTT:n edustajat. Yh-teishenki työskentelyssä on ollut loistava. Nyttyö on valmistunut ja sen tulokset on luovutettuOulun kaupunginjohdolle.


- Mainonnan perusasiat ovat edelleen samat kuinennenkin: vaikka aika ja mediat muuttuvat, mai-nostajilla on tarve saada nimensä ja tuotteensatunnetuksi, sanoo vuodesta 1979 saakka mainon-taa ja markkinointia tehnyt toimitusjohtaja AskoMännistö.Kilpailu tuotteiden ja merkkien tunnettuudesta onkiristynyt samalla kun mediakenttä ja mahdolli-suudet vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin ovatlaajentuneet. Perinteiset mediat ovat pitäneet hy-vin puolensa, kun kuluttajat ovat tottuneet saa-maan niistä vaikutteensa myös kulutukseen. Uusimedia on kuitenkin muuttanut merkittävästi ku-luttajien tapoja hankkia tietoja tuotteista ja pal-veluista. Myös internetin nettikauppa kasvaa voi-makkaasti. Siitä huolimatta tuotteiden ja palvelu-jen tunnettuus korreloi voimakkaasti valintoja, jo-

-On ollut mielenkiintoista olla rakentamassa usei-ta menestyviä ja alallaan johtavia brändejä, toi-mitusjohtaja sanoo.

Markkinointi on pitkäjänteistä työtäAsko Männistö korostaa pitkäjänteistä, asiakkaankanssa yhteisesti sovitusta strategiasta lähteväämarkkinointia.- On tärkeää, että sovitulta linjalta ei poukkoilla,vaan luodaan johdonmukaisia prosesseja, jotkatuovat asiakkaalle tunnettuutta, lisäarvoa ja hy-viä tuloksia.Hyviä esimerkkejä Männistö voisi luetella useita.Ne ovat merkkejä, joiden linjat markkinoinnissaovat pysyneet selkeinä useita vuosia ja tuoneethyviä tuloksia.- Varsinkin silloin, kun toimitaan kansainvälisellätasolla, uudet joka käänteessä muuttuvat temput

ten mainostajien tarve vaikuttaa tunnettuuteenon edelleen keskeinen osa mainontaa.-Pitkä kokemus mainosalalla antaa hyvän näkö-kulman arvioida erilaisten mainosmuotojen vai-kuttavuutta ja tehoa. Usein hyviin tuloksiin pääs-tään erilaisten mainosmuotojen ”orkesterilla”,jossa jokaisella elementillä on oma roolinsa, AskoMännistö toteaa.-Minulle työ mainosalalla oli kutsumus jo alunperin ja opiskelu varmisti lopullisesti päätöksensuuntautua mainosalalle. Kun tuohon aikaan eiollut paljoa mainosalan työpaikkoja, ratkaisinasian perustamalla oman yrityksen. Yritys sai hetimerkittäviä asiakkuuksia ja toiminta lähti hyvinliikkeelle, muistelee Männistö eikä ole paljoa ka-tunut yrittäjäksi ryhtymistään. Haasteita ja myösmenestystä on riittänyt ja toiminta on laajentunutvaltakunnalliseksi ja monen asiakkaan kohdallamyös kansainväliseksi.

saattavat merkittävästi vaikeuttaa markkinointiaja jopa rikkoa sen mitä on jo saatu aikaan. Mo-nilla aloilla pidetään tärkeänä, että linja pitää.Erityisen tärkeää se on business to businessmarkkinoinnissa.Männistö muistuttaa, että markkinointi ja mainon-ta pitää nähdä osana yrityksen toimintaketjua.- Sellainen vanha sanonta kuin että hyvä tuotemyy itse itsensä ei päde. Tunnettuus ja tuttuus eisynny itsestään.

Uusmedia osaksi markkinointimixiaMainostoimisto Statiivi tunnetaan korkeatasoise-na ja aikaansa seuraavana, valtakunnallisella japohjoismaisella tasolla toimivana mainostoimis-tona. Koska kilpailu alalla on kovaa ja uudetmediat tuovat myös uusia haasteita, yrittäjän jahenkilöstön osaamiseen on myös panostettava.

Mainostoimisto Statiivi Oy 30 vuotta

Markkinointi on taistelua tunnettuudesta

-Pitkä kokemus alalla antaa hyvän

näkökulman arvioida erilaisten mai-

nosmuotojen vaikuttavuutta ja te-

hoa, toimitusjohtaja Asko Männistö

(vas.) sanoo. Kuvassa Männistö ja

AD Antti Vaartamo arvioivat Maito-

kolmion kermaviilituotteiden pak-

kauksia ja mainontaa.

Es

itte

ly

Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen. Valitse kaukonäköinen kumppani, jonka avulla to-teutat yrityksesi pankki- ja vakuutusratkaisut pitkälle tulevaisuuteen. Ota yhteyttä, niin rakennetaan yhdessä yrityksellesi toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Oulussa saat kaikki palvelut saman katon alta osoitteesta: Isokatu 14 A, 5. ja 6. kerros. Tervetuloa!

Samoissa tiloissa Oulun OP:n Yrityskonttorin kanssa toimivat Pohjola Vakuutus Oy, Pohjola Pankki Oyj/pankki-, rahoitusyhtiö- ja auto-liikepalvelut, OP-Henkivakuutus, A-Vakuutus ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Miksi tehdä asioita puolella teholla?


Asko Männistö opiskelee itse parhaillaan uusmedian mahdollisuuksia yli-opistotasoisessa koulutusohjelmassa.- On tärkeää olla mukana kehityksessä ja tietää missä mennään.Uuden median tulo osaksi markkinointimixiä on Männistön mukaan tosiasia.- Monet asiakkaat vielä vähättelevät sitä, koska se ei ole niin näkyvä osamarkkinointia. Monella alalla uuden median rooli on kuitenkin erittäin tär-keä. Esimerkiksi kysynnän ohjauksessa netti on iso asia ja sen kanssa teh-dään nykyään kovasti töitä. Monet toimeksiannot myös perustuvat uusme-dian käyttöön.Männistön mukaan internetin hakuprosesseilla on nykyään mahdollisuusmurtautua esiin jopa tuntemattomuudesta.- Googlen hakurobotin kautta voi päästä hyviin tuloksiin siitä huolimatta,että tunnettuus on vielä heikko. On erikoisia esimerkkejä siitä, miten mark-kinointi sen avulla voi toimia tehokkaasti.Uutena asiana nousee Männistön mukaan myös sosiaalisen median rooli.Muun muassa Facebookissa on satoja miljoonia ihmisiä ja suomalaisiakin jo1,5 miljoonaa on rekisteröitynyt siihen.- Siellä, missä ihmisiä on paljon läsnä, tehdään myös myynnin edistämistä,mainontaa ja markkinointia, hän sanoo.30 vuoden ikään ehtinyt Mainostoimisto Statiivi työllistää yhdeksän mai-nonnan ja markkinoinnin ammattilaista. Yrityksen tiloissa on äskettäin aloit-tanut toimintansa viestintätoimisto Viestintäloikka Oy, jonka yhtenä osak-kaana myös Statiivi on.


Betonin uusi tuleminenTänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Rajaville on kokenut vuosien varrellamonenlaisia vaiheita. Viimeisimpiä haasteita ovat olleet laskusuhdanteestaselviäminen juuri suurten investointien ja vuonna 2007 tapahtuneen yri-tysjärjestelyn jälkeen. Nyt tulevaisuus näyttää toimitusjohtaja Ilkka Kan-kaan mukaan taas valoisammalta, kun sekä teollisuus- että asuntoraken-taminen ovat kasvussa. Samalla myös kiinnostus betonirakentamiseen onkasvamassa.-Betonin vahvuuksia erityisesti asuntorakentamisessa ovat hyvä ääneneris-tys, kosteudensietokyky ja paloturvallisuus. Nykybetonissa hyvää on myössen pitkäikäisyys ilman huollon tarvetta. Lisäksi betonin lämmönvarausky-ky tekee siitä energiatehokkaan, Ilkka Kangas sanoo.

Betonin monet muodotRakennusten betonijulkisivujen suunnittelu ja niiden kehittäminen ovatRajavillen vahvuuksia. Tuoreimpia esimerkkejä tästä ovat 2000-luvullavalmistuneet Oulun yliopiston päärakennus ja elokuvakeskus Finnkinon jahotelli Scandicin rakennuskompleksi, jonka julkisivuelementit ja runkoele-mentit ovat Rajavilleltä.Yritys hallitsee monipuolisesti betonielementtien- ja rakenteiden suunnit-telun ja valmistuksen ontelolaatoista raskaimpiin runkorakenteisiin.-Vain harva toimittaja koko maassa pystyy tekemään esimerkiksi teol-lisuusrakentamiseen sopivia betonipalkkeja niin suurella jännevälillä kuin

Betoni ja sen uudet muodot on löydetty uudes-

taan. Tämä näkyy erityisesti julkisten rakennus-

ten julkisivuissa, joiden pintaa elävöitetään

graafisilla kuvilla tai pinnoilla. Oululainen Raja-

ville on yksi maan johtavista vaativien betoniele-

menttien valmistajista, joka hallitsee niin runko-

jen, rakenteiden kuin julkisivujenkin tekemisen.

Es

itte

ly


me teemme, Kangas sanoo.Rajavillellä hallitaan myös betonirakentamisen uudet tuulet, kuten graafi-sen betonin tekeminen. Siinä betoniin ikään kuin painetaan haluttu kuvatai kuvio, mikä tuo rakennusten julkisivurakentamiseen aivan uusia ulottu-vuuksia. Oulussa menetelmää on käytetty OYS:in päivähoitokirurgian ra-kennuksessa.

Näkyvästi oululainenRajavillen toiminta-alueena on Pohjois-Skandinavia. Yrityksen juuret ovatvahvasti Oulussa. Viime vuoteen asti Alppilassa toimineen yrityksen perustiVille Rajakaltio vuonna 1950. Aikaisemmin armeijan huoltoupseerina toi-minutta miestä kutsuttiin Raja-Villeksi, josta tuli myös yrityksen nimi.Lukuisiin Oulun nykyisen keskustan rakennuksiin betonielementit toimitta-nut Rajaville muutti vuonna 2009 uusiin tiloihin Oulun Korvenkylään.Siellä sijaitsee runkotehdas, laatta- ja seinätehdas on Haukiputaalla. Parivuotta sitten valmistuneiden investointien jälkeen Rajaville pystyy kilpai-lemaan niin laadulla kuin kapasiteetilläkin koko maan laajuisesti.-Aiemmin suurin kappale oli 40 tonnia, nyt pystymme tuottamaan puoletsuurempia eli 80 tonnin painoisia betonielementtejä. Uusien tilojen myötäsaimme tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen lisäksi päivitettyämyös ympäristöasiat, työturvallisuuden ja siisteyden ajan tasalle, IlkkaKangas iloitsee.Noin 130 henkeä työllistävän Rajavillen omistus siirtyi 1980-luvulla ra-kennusalan isoille konserneille, kunnes yritys vuonna 2007 tehtyjen yritys-järjestelyjen myötä oululaistui jälleen. Yhtiön suurin omistaja on yhä senaiemmin omistanut Parma, mutta nyt omistajia ovat myös Ruskon Betoni,Betset ja YBT.

ONKO YRITYKSESISÄHKÖN HANKINTAOSAAVISSA KÄSISSÄ?

Oikea-aikaisella sähkön hankinnalla vaikutat yrityksen

liiketoiminnan tulokseen. Oulun Sähkönmyynti tarjoaa

kattavat ratkaisut yrityksesi sähkön hankintakustannusten

ja markkinariskien minimoimiseksi.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme osoitteessa

sähkösalkku.fi ja ota yhteyttä salkunhoitajiimme!

www.sähkösalkku.fi


Koulutettu pärjää kilpailussa!

Tutustu alueemme oppilaitosten koulutustarjontaan seuraavilla sivuilla!

Kuva: iStockphoto


TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle!

TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. • tähtää ammattitaidon kehittämiseen• työnantajan maksuosuus 20 – 75 prosenttia• voidaan toteuttaa myös lomautusaikana

MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä!

MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytä-mään uuden ammatin tai työpaikan:

• tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen • työnantajan maksuosuus 20 prosenttia

Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös jul-kisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoaantaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, [email protected], puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö JoukoSarkkinen, [email protected], puh. 044 436 8026

Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi.

Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muu-toksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edel-lyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päi-vittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voikantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamallaheitä kouluttautumaan.Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yri-tysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutuksetjärjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnit-telemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailut-taa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnan-taja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuu-teen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko.

Yrittäjä – ota askel eteenpäin!


��

��

�� !��

"�� #��$��%��&��

��'�'��( �� )*��!��(��

��&��'��&��

!�� )*��!��(�� '� �� &''��+��,��&''��

��&&��-��.-/�0�12��!��!��-��231��3�

�(&��4��5�� !

www.tjkoulu.fi

TOIMITUS-

JOHTAJA-KOULU ALKAA!Toimitusjohtajakoulussa opiskeleminen on oman yrityksen kehittämistä ja johtajana kasvamista. Yrityspäättäjät antoivat toistamiseen parhaan arvosa-nan Tj-koululle Oulun seudun kouluttajia vertailevassa Taloustutkimuksessa.

Tulevia aloituksia Oulun seudulla:Marraskuu 2010 Toimitusjohtajaohjelma/Yjeat, OuluJoulukuu 2010 Toimitusjohtajaohjelma/Yjeat, Raahe ja HaapavesiTammikuu 2011 Yrittäjävalmennus/YAT, OuluHuhtikuu 2011 BtoB myynninvalmennus, Oulu

Ota yhteyttä, jutellaan lisää yrityksesi tilanteesta!Hannu Peltomäki p. 040 830 8288 [email protected]


Kehitä ja syvennä liiketoiminta- ja johtamisosaamistasi !

Esimerkkejä syksyn ajankohtaisista koulutuksista:- Liiketoiminnan suunnittelun perustyökalut, 21.9.2010- Henkilökohtaisten esimiestaitojen kehittämisseminaari, 5. - 7.10.2010- Vuorovaikutteinen markkinointi ja tehokas myynti, 5. - 6.10.2010- Esiintyminen ja neuvottelutaito, 7. - 8.10.2010- Oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen, 8.10.2010- Käytännön taloustieto, 12.-13.10.2010- Projektihallinta - käytännön projektivalmennus, 14. - 15.10.2010- Strategic Management of Technology, 31.10. - 5.11.2010, Cambridge, UK

Syksyllä alkavat pitkät kehittämisohjelmat:- Keskijohdon koulutusohjelma, alkaa 16.9.2010- Business Management Programme, BMP, alkaa 27.9.2010- Esimiesvalmennus - Johtamisen haasteet, alkaa 28.9.2010

Tutustu ohjelmiin ja ilmoittaudu www.pohto.fi

Lisätietoja yhteyshenkilöiltä:Arja Aula-Matila, puh. 010 843 4519, [email protected] Kiviharju, puh. 010 843 4515, [email protected]

Oulu - Tampere - Vantaa

www.pohto.fi

Toimialoittaisiin liikkeenjohdon kehittämisohjelmiin voivat hakea elokuusta 2010 alkaen seuraavien toimialojen yritykset:• kuljetusala• ICT-ala• ohjelmistopalveluala• metalliala• palveluala• mekaanisen puunjalostuksen ala

Liikkeenjohdon kehittämisohjelmien tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kustannustietoisuutta, auttaa havaitsemaan ennakoivasti keskeisiä muutostarpeita ja määritellä niiden vaatimia toimenpiteitä. Kehittämisohjelmiin voi osallistua yrityksiä Pohjois-PohjanmaanELY-keskuksen toimialueelta.

Tarkemmat tiedot kurssien sisällöstä, ilmoittautumisesta ja osanottomaksusta ELY-keskuksen sivuilta:www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ➛ Oikopolut palveluihin ➛ Asiantuntijapalvelut ja liikkeenjohdon valmennus yrityksille

Kehittämisohjelmien rahoitukseen osallistuvat Osaamisesta kasvua - Pohjois-Pohjanmaalla, Osaamisella uusia yrityksiä ja tehoa yri-tystoimintaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ProtekTuki ESR-hankkeet.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestää syyskaudella 2010toimialoittaisia liikkeenjohdon koulutuksia


Luodaan yhdessä tulevaisuutta!

www.ulapland.fi

Pohjoisen puolesta - maailmaa varten

Lapin yliopisto vaikuttaa laajasti pohjoisessa asuvien ihmisten, perheiden ja yhdyskuntien hyvinvointiin ja elämisen edellytyksiin. Yliopistolla työsken-telee noin 650 henkilöä, perusopiskelijoita on noin 5000 ja aikuisopiskeli-joita liki 7000.

Lapin yliopisto on käynnistänyt uuden yliopistolain edellyttämän varainhankintakampan-jan, jonka tavoitteena on taata yliopiston kehitys ja kilpailukyky.

Saavuttaaksemme tavoitteen ja taataksemme Lapin yliopiston jatkuvan kehittymisen ve-toamme tukeenne. Kun saamme kokoon lahjoituksena miljoona euroa vuoden 2010 lop-puun mennessä, valtio 2,5-kertaistaa keräystuoton.

Rahaston tuella yliopisto vahvistaa opetus- ja tutkimustyötään, lisää Lapin vetovoimaa sekä edistää yritysten toimintaedellytyksiä.

Luodaan yhdessä Lapin tulevaisuus. Tee lahjoitus tilille Nordea 173830-1496.

Tarkemmat ohjeet lahjoituksen tekemisestä ja verovähennysoikeudestawww.ulapland.fi/varainhankinta

Keräyslupa:

POHADno/2010/1228.


Tule vahvistamaan osaamistasi!

Ketunpolku 1 | 87101 Kajaani | p. (08) 61 651 www.kao.fi

TAMMIKUUSSA 2011 ALKAVAT KOULUTUKSET KAJAANISSA

Liiketalouden perustutkinto, talous ja toimistopalvelut

• Koulutus toimii erinomaisena pohjakoulutuksena henkilöille, jotka haluavat työskennellä erilaisissa toimisto- ja taloushallinnon tehtä-vissä.• Osaamisalan suorittanut sijoittuu esimerkiksi seuraavanlaisiin ta-loushallinnon ja toimistopalvelun työtehtäviin: kirjanpitäjä, reskont-ranhoitaja, laskuttaja, palkanlaskija, palkka-assistentti, toimistoassis-tentti, toimistosihteeri, käyttäjätukihenkilö, rahoitus- ja vakuutusalan toimihenkilö. • Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Voit osallistua myös työn ohessa.• Haku: 8.12.2010 mennessä. Koulutus alkaa 11.1. Lisätiedot: Arja Mankinen, p. 044 797 0857, [email protected]

Taloushallinnon ammattitutkinto

Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka työssään toimivat organisaa-tioiden kirjanpito- ja tilinpäätöksen laatimistehtävissä.Haku: 30.11.2010 mennessä. Koulutus alkaa 13.1. Lisätiedot: Tarja Huovinen, p. 044 592 9701, [email protected]

Myynnin ammattitutkinto, kuluttajamyynnin osaamisala

● Sopii myyntitehtävissä toimiville● Hanki nykyaikaisen kaupankäynnin tekniikoiden hallinta ja taloudel-lisen toiminnan periaatteiden ymmärtäminen.• Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena.• Koulutus alkaa 17.1. Lisätiedot: Miia Moilanen, p. 044 797 0400, [email protected]

Hakeminen: www.kao.fi > Aikuisopisto > Alkavat koulutukset > ko. koulutuksen kohta

Lue lisää

TULOSSA SYKSYLLÄ 2011

Yrittäjän ammattitutkintoSinulle, joka olet yrittäjyyden alkutaipaleella, suunnittelemassa yrittä-jäksi ryhtymistä tai uudistamassa liiketoimintaasi. Yrittäjän ammatti-tutkinto rakentuu oman yrityksen tai uuden liikeidean kehittämiselle.Lisätiedot: Tarja Huovinen, p. 044 592 9701.

Liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelu ja myyntiTutkinnon suorittanut sijoittuu esim. myyjän, somistajan, palveluneu-vojan, osastovastaavan, tuote-edustajan tai markkinointiassistentin tehtäviin. Lisätiedot: Auli Eronen, p. 044 797 0889.

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto Henkilöille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään esim. valtion virastoissa, kunnallisissa organisaatioissa tai säätiöissä asian-hallinnan, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tehtävissä.Lisätiedot: Tiina Suoranta, p. 044 294 4518.

Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET)Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena, tiedustelut paikkakuntasi oppisopimustoimistosta. Lisätiedot: koulutussuunnittelija Virpi Anttonen, p. 044 797 0859.


Aivojumppaa ammattilaisilleSyksyn kuumin treeniuutuus:

Moduuliopiskelulla pysyviä tuloksia jo kuukaudessa!Tarvitsipa tiimisi yhden tehotreenin tai pidemmän kunto-ohjelman,

moduuliopiskelulla voit koota haluamasi kokonaisuuden – ja pääset tavoitteisiin vuorenvarmasti.

Viesti myyvästi, 1,5 kkOn aika kuorruttaa asiakassuhde hyvilläviestintätaidoilla – unohtamatta erilaisia

käyttäytymistyylejä.

Reskontra ja sähköinentaloushallinto, 3 kk

Tarvitsetko syventävää täsmätietoa laskutus- ja maksutavoista? Haluatko hyödyntää reskontrista

saatavaa tietoa monipuolisesti? Ilmoittaudu!

Tehtävänä esimies, 4–5 kkTämä koulutus on juuri sinulle, joka haluatonnistua esimiehenä – sekä yrityksen että

työntekijän näkökulmasta.

Lue lisää: markinst.fi

Tunnistettava muutos.


KOULUTUS-JA TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2010

Oulun kauppakamar in oh je lmasta löydät laadukkaat , a jankohta iset ja h inno i l taan k i lpa i lukyky iset

koulutust i la isuudet yr i tyse lämän er i osa-a lue i l ta . Syksyn 2010 koulutuska lenter i in tu tustumal la vo i t

po imia i t se l les i ja ja ko l lego i l les i parha i ten sove l tuvat t i la isuudet .

Lisätietoja: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected]., www.oulu.chamber.fi, www.chamber.fi

w w w . o u l u . c h a m b e r . f i

w w w . c h a m b e r . f i

1.9. Kauppakamarilounas: Suomen talouden näkymät syksyllä 2010, Oulu

7.9. Kauppakamari Café: Dokumentin hallinta -työn tuottavuuden tehostamista käytännössä, Oulu

15.9. Kauppakamari Forum, Helsinki21.9. IT2010-sopimusehdot, Oulu22.9. Sosiaalinen media yrityksen työkaluna, Oulu28.9. Asiakkuuksien johtaminen, Oulu5.10. Budjetoinnin perusteet, Oulu7.10. Verkkokaupan perusteet, Oulu

14.10. Kirjanpidon ajankohtaispäivä, Oulu19.10. Alv-päivä, Oulu

9.11. Kauppakamarin vientipäivä, Oulu 11.11. Tuloksellinen ja tavoitteellinen sihteeri-/assistentti-

työ, Oulu16.11. Tilinpäätös- ja veropäivä, Oulu17.11. Pörssi-ilta, Oulu18.11. Alv-päivä, Ylivieska24.11. Tilinpäätös käytännönläheisesti, Oulu30.11. Työnantajan korvaamat matkat - palkkaa vai vero-

vapaata tuloa? 2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Kuusamo2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Ylivieska8.12. Kauppakamarin syyskokous, Oulu

14.12. Ennakonperintä 2011, Ylivieska15.12. Ennakonperintä 2011, Oulu

Veroseminaari, Kajaani (ajankohta tarkentuu)

Kuntakamari22.9. Hoidon tarpeen arviointi, Oulu

10.11. Vaikuttava kuntaviestintä, Oulu17.11. TÄKY-perusteet, Oulu

SOS IAAL INEN MED IA YR I TYKSEN TYÖKALUNAMiten hyödyntää sosiaalisen median työkaluja käytännössä?

Oulussa 22.9.2010 klo 9-16asiantuntijoina toimitusjohtaja Helena Auramo ja viestintä- jayhteisömanageri Kaisa Simola, Zipipop Oy

H Y V Ä K S Y T T Y H A L L I T U K S E N J Ä S E N ( H H J )Kehitä ja aktivoi hallitustyöskentelyäsi!

Oulussa 27.9., 6.10., 20.10., 22.11.Kalajoella 30.9., 11.10., 18.10., 23.11.

A LV- P Ä I V Ä TMiten varautua tuleviin muutoksiin?

Oulussa 19.10.2010 klo 9-16asiantuntijana partner, country leader Petri Salomaa,Deloitte & Touche

Ylivieskassa 18.11.2010 klo 9-16asiantuntijana alv-asiantuntija Maritta Virtanen, Ernst & Young Oy

T I L I N P Ä Ä T Ö S - J A V E R O P Ä I V Ä TVerotus muuttuu-pysytkö mukana?

Oulussa 16.11.2010 klo 9-16asiantuntijoina varatoimitusjohtaja, OTT Pauli K. Mattila ja osastopäällikkö, KTT Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

Kuusamossa 2.12.2010 klo 9-16osastopäällikkö, KTT Tomi Viitala, Keskuskauppakamari ja KHT Pirjo Kytösalmi, Ernst & Young Oy

Ylivieskassa 2.12.2010 klo 9-16varatoimitusjohtaja OTT Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari jaKHT Milla Karjalainen, Ernst & Young Oy

Muutokset mahdollisia

Alkavaa oppisopimuskoulutusta Oulun seudulla

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

Oulun seudun ammattiopisto tarjoaa oppisopimuskoulutusta kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutus edellyttää työsuhdetta ammattialaa vastaavassa työpaikassa koulutuksen ajaksi tai yrittäjänä toimimista, koulutustavoitteen mukaisia työtehtäviä ja työnantajan sitoutumista ohjausjärjestelyihin.

Tekniikka ja liikenne:

Ajoneuvoasentaja, automaalari,autokorinkorjaaja tai varaosamyyjä,autoalan perustutkintoLisätietoja Kari Granlund, 010 27 23761.

Autoalan työnjohdonerikoisammattitutkintoLisätietoja Kari Granlund, 010 27 23761.

AutofixariLisätietoja Kari Granlund, 010 27 23761.

Autonkuljettaja,linja-autonkuljettaja tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja,logistiikan perustutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Kiinteistönhoitaja, kiinteistö-palvelujen perustutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Kunnossapidon ammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Kylmäasentajan ammattitutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Lattianpäällystäjän ammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Lattiamestarin erikoisammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Levyseppähitsaaja, koneenasentajatai koneistaja, kone- ja metallialanperustutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Maalarin ammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Maalarimestarin erikoisammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Maarakentaja tai maarakennus-koneenkuljettaja, rakennusalan perustutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Putkiasentaja tai ilmanvaihtoasentaja,talotekniikan perustutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Rakennuspeltisepän ammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Rakennustuotannon ammattitutkinto

Lisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Sähköasentaja tai automaatioasentaja,sähkö- ja automaatiotekniikanperustutkinto

toimivilleLisätietoja Kari Granlund, 010 27 23761.

Talonrakentaja, rakennusalan perustutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Talonrakennusalan ammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Tekniikan erikoisammattitutkintoLisätietoja Pekka Kolivuori, 010 27 23667.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Turvallisuusvalvoja, turvallisuusalan perustutkintoLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto

esimiestehtävissä toimivilleLisätietoja Jari Ruutikainen, 010 27 23143.

Varaosamyyjän ammattitutkintoLisätietoja Kari Granlund, 010 27 23761.

Vesihuoltoalan ammattitutkintoLisätietoja Juha Aliranta, 010 27 22038.

Koulutusten aloitus joustavasti. Kysy lisätietoja!

Valittavanasi ovat englanti, venäjä, ranska ja

Lisätietoja kielikoulutuksesta:

ja Sinikka Nevala, 010 27 22841.


Lekatie 490150 Oulu

(08) 5370 011www.joutsenmedianpainotalo.fi

Väriä maailmaan


Es

itte

ly

FCG Finnish Consulting Group on Suomen suu-

rimpia monialaisia konsulttiyrityksiä. Palveluis-

samme yhdistyy monipuolinen osaaminen infra-,

ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelusta, moni-

alaisesta koulutuksesta, julkisten palvelujen

kehittämisestä sekä johdon konsultoinnista.

FCG:n historia ulottuu vuoteen 1949, jolloin perustettiin Maaseudun Kes-kusrakennustoimisto, sittemmin Suunnittelukeskus Oy. Vuosien varrella ni-met ovat vaihtuneet ja mukaan on tullut lisää yrityksiä, mm. Efeko Oy jaMentorIt Oy. Näistä yhtiöistä ja niiden tytär- ja osakkuusyhtiöistä muodos-tettiin vuonna 2005 FCG –konserni. Viisi vuotta myöhemmin kotimaan yh-tiöt sulautuivat emoyhtiöönsä. Nykyään kotimaassa toimii ainoastaan yksiFCG –yhtiö, jolla on aluetoimipaikat kotimaassa 15 paikkakunnalla. Kan-sainvälinen tytäryhtiöverkostomme on myös laaja.FCG:n toimintaa sen koko olemassaolon ajan kuvastaa vahva suuntautu-minen tulevaisuuteen. Olemme varhaisista vaiheistamme alkaen olleet tii-viisti mukana yhteiskunnan rakennemuutoksissa ja uudenlaisten toiminta-mallien kehittämisessä sekä paikallisesti kotimaassa että kansainvälisesti.

FCG:n koulutuspalvelutFCG on johtava kuntahallinnon koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoavayhtiö Suomessa. Erityinen vahvuutemme on kunta-alan osaaminen ja sen

pohjalta nouseva, asiakkaidemme tarpeet ymmärtävä ja niihin vastaava osaa-misemme.FCG järjestää vuosittain noin 900 koulutustapahtumaa, joissa käy noin 40.000osallistujaa. Suunnittelemme ja toteutamme myös organisaatiokohtaista tilaus-koulutusta. FCG on valittu useampana vuonna yhdeksi laadukkaimmista, am-mattitaitoisimmista, luotettavimmista ja asiakaslähtöisimmistä koulutusorgani-saatioista. Koulutuksissamme painottuu tiedon ohella myös hyvän hengenluominen.Suuri osa erityisesti uuden tiedon analysointiin tähtäävästä koulutuksesta onlähiopetusta. Tällöin koulutuksen tavoitteena on analysoida uusinta, muuttu-nutta tietoa koulutettavien oman toimialan muutosten tai uudistusten näkökul-masta. Tavoitteista ja opiskelijoista riippuen menetelminä käytetään sekäasiantuntija-alustuksia että harjoituksia ja työpajatyöskentelyä.Tällä hetkellä tarjolla on 20 erilaista verkkokoulutusohjelmaa. Aiheiltaan verk-kokurssit jakautuvat valmistelijan ja esittelijän tehtäviin, päätöksentekoon,viestintään, palkka- ja palvelussuhdeasioihin, talouden ohjaukseen ja hankin-tamenettelyyn. FCG:n kaikissa aluetoimipisteissä on videoneuvotteluyhteydet.Yhteyksien avulla joihinkin valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin voi osallistuaaluetoimipisteissä.Kansainvälinen taloudellinen taantuma koskettaa meitä kaikkia – tavalla taitoisella. Samanaikainen ikäjohtaminen on haaste koko yhteiskunnallemme.Säästöpaineiden alla kamppailevat yhtälailla kunnat kuin yrityksetkin. Ne, jotkakykenevät uudistamaan toimintatapojaan ja sopeuttamaan talouttaan sekä var-mistamaan työvoimansa ajantasaisen osaamisen ja työkyvyn ovat niitä, jotkanoususuhdanteen alkaessa ovat menestyjien joukossa – kykeneväthän ne palve-lemaan kansalaisia parhaiten. FCG on mukana rakentamassa parempaa elämääja edistämässä vuorovaikutusta kuntien päättäjien ja yrittäjien kesken, jottapalveluntarjoajien ja kuntien tarpeet löytäisivät toisensa entistä paremmin.

FCG – Hyvän elämän tekijät


Kaupankäynnillä Torvela tarkoittaa markkinoin-nin kokonaisratkaisua. Sitä, että mainonta pys-tytään aidosti kohdentamaan halutulle asiakas-ryhmälle ja että markkinointi tukee kokonais-valtaisesti asiakkaan liiketoimintaa. Tähän tar-vitaan Torvelan mukaan asiakkaan ja mainostoi-miston luottamuksellista kumppanuutta.-Jotta pystymme tekemään oikeasti tuloksellis-ta, asiakkaan myyntiä tukevaa mainontaa, täy-

Tuloksellisesta mainonnasta 95

prosenttia on kaupankäyntiä ja

viisi prosenttia luovaa ratkai-

sua, sanoo pohjoissuomalaisen,

Rovaniemeltä, Oulusta ja Kajaa-

nista käsin toimivan Mainostoi-

misto Ajatus Oy:n toimitusjoh-

taja, KTM Taina Torvela.

Mainonta on kaupankäyntiä

Es

itte

ly

parhaiten erittäin tarkasti kohdennettu viesti,mikä vaatii asiakkaiden tuntemista ja vahvaaasiakaslähtöisyyttä.

Asiakastieto sähköisen mainonnan ydin-Moni haluaa sähköistä mainontaa sen edulli-suuden takia ja joutuu liian usein pettymään,kun se ei toimikaan. Ongelmana on usein se,että sähköiseen muotoon laitetaan vain aiem-min muualla ollut massasisältö, jota ei ole koh-dennettu oikein.Digitaalisen markkinoinnin täytyy Torvelan mu-kaan aina olla järkevä osa kokonaisuutta. Sevaatii myös sisällön suunnittelua yksilöllisem-mäksi välineen mukaan ja tarkkaa aikataulutus-ta. Haaste ei ole teknologiassa vaan asiakastie-don hallinnassa.-Jokainen yritys kyllä tuntee asiakkaansa, jatietoa kannattaa kerätä. Kun asiakastiedon val-jastaa oikein markkinoinnin käyttöön, kohden-tuu viesti juuri niille asiakkaille, jotka ovat ha-lukkaimpia ostamaan.Mainostoimisto Ajatus kehittää digitaalisia pal-velujaan jatkuvasti. Yrityksen viimeisimpiä tuot-teita alueella on sen merkittävälle asiakasryh-

tyy meidän tietää kaikki oleellinen asiakkaanliiketoiminnasta, kilpailukyvystä ja tavoitteista,hän sanoo.

Kohdennettu viesti toimiiKoko maan laajuisesti toimivan, runsaat 20henkilöä työllistävän Ajatuksen palvelu perus-tuu juuri markkinoinnin kokonaisvaltaiseen rat-kaisuun. Tämä tarkoittaa käytännössä syvällistäperehtymistä asiakkaan liiketoimintaan, markki-noinnin koko ratkaisua, luovaa ideointia ja lo-pulta toteuttamista.-Oleellista ei ole viestin levittäminen vaan vies-tin kohdentaminen oikein ja se, mitä tapahtuuviestin levittämisen jälkeen. Tulosta tulee kui-tenkin vasta, kun tiedetään, kenelle ja mitä ha-lutaan kertoa. Ja huolehditaan myös siitä, mitätapahtuu viestin levittämisen jälkeen, Taina Tor-vela korostaa.Kohderyhmän tuntemus ja asiakastiedon merki-tys ovat viime vuosina korostuneet entisestään,kun mainonta on siirtynyt sähköiseen muotoon.Sähköisissä kanavissa toimii Torvelan mukaan

Taina Torvela perusti Ajatus Oy:n

Rovaniemelle noin 10 vuotta sitten.

Tulokselliset myynninedistämisrat-

kaisut syntyvät aina tiimissä. Asiak-

kaan viestintäkonseptia jalostamas-

sa vasemmalta Juri Kovaljeff, Päivi

Kilpimaa, Taina Torvela, Kalle Wal-

lin, Pia Aarnio ja Hanne Asplund.


mälle, matkailu- ja elämyspalveluasiakkaille, kohdennettu Matkakumppa-ni-tuote. Se on sähköisen markkinoinnin palvelukokonaisuus, joka auttaaelämyspalvelujen tuottajaa kommunikoimaan asiakkailleen myyntiä lisää-västi ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen.

Markkinoinnista rahantekovälineToimitusjohtaja Torvela muistuttaa, että markkinointi pitäisi nähdä rahan-tekovälineenä. Se ei ole esimerkiksi tuotannosta tai jakelusta irrallaanoleva toiminto vaan osa kokonaisuutta. Resurssejakin löytyy, kun hankkiihyvän kumppanin.-Kumppanille on lisäksi annettava mahdollisuus onnistua eli kerrottavakaikki kilpailukykyyn, taloudellisiin resursseihin ja tulevaisuuteen liittyvätasiat, jotka vaikuttavat markkinointipanostuksiin. Kumppani kannattaa ot-taa mukaan myös tuote- ja palvelukehitykseen, Torvela sanoo ja jatkaa,että Ajatuksen onnistuneimmat asiakastyöt ovat tulleet siitä, kun tuotettaja palvelua ollaan oltu konseptoimassa yhdessä alusta asti.

Pohjoisessakin osataanSuomalaisia ja erityisesti pohjoissuomalaisia on moitittu huonosta markki-noinnin osaamisesta. Torvela näkee pohjoissuomalaisissa yrityksissä posi-tiivista kehitystä markkinoinnin ja mainonnan osaamisessa. Yrityksissä onjo tietotaitoa esimerkiksi kokonaisvaltaisesta mainonnan palvelujen osta-misesta.-Kehottaisin yrityksiä hyödyntämään lisää nimenomaan meidän pohjois-suomalaisten palvelutarjoajien osaamista. Osaamisemme on vähintään sa-maa tasoa ja paikallistuntemus parempaa kuin esimerkiksi helsinkiläisillämainostoimistoilla. Lisäksi olemme aina edullisempi ja kustannustehok-kaampi vaihtoehto, Torvela sanoo.

Täällä pohjoisessa osataan myös!


Monituottajamalli avaa

Uusia mahdollisuuksiayksityiselle palvelutuotannolleUusi Oulu on siirtymässä palvelutuotannossa ns. monituottajamalliin, jossakaupungin oman tuotannon lisäksi on runsaasti myös yritysten ja yhteisöjenpalvelutuotantoa. Samaan malliin ollaan siirtymässä suurista kaupungeistamyös mm. Tampereella.Nykyinen Oulun kaupunki on parhaillaan linjaamassa palvelujen järjestämi-sen ja tuottamistapojen periaatteita. Päätöksiä tehtäneen jo alkusyksystä.Periaatteena on, että Oulun kaupunki järjestää palvelut kuntalain ja kaupun-kistrategian mukaisesti.Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salon mukaan virkamiesjohto esittää päät-täjille, että omaa tuotantoa on aloilla, joilla sen säilyttäminen nähdään stra-tegisesti tärkeänä. Näitä ovat mm. hinta- ja tuotekehityksen hallinta, osaa-misen turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen.

Kilpailuttaminen tukee elinkeinopolitiikkaaSalo korostaa, että yksityisten palveluiden määrä ja sijoittuminen palveluver-kossa määräytyisi hankintamenettelyn ja siinä asetettujen kriteereiden kautta.- Palvelun kilpailuttamistilanteessa on olennaista arvioida, onko riittävää tar-jontaa ja toimivia markkinoita palvelun tuottamisen varmistamiseksi. Kilpailut-taminen voi olla perusteltua, jos se edistää markkinoiden kehittymistä ja tukeekaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteita, Salo linjaa omaa kantaansa.Kesäkuussa 2010 Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kun-nanvaltuustot tekivät merkittävän päätöksen uuden Oulun kaupungin syn-nyttämiseksi vuoden 2013 alusta. Salo viittaa yhdistymissopimukseen, jossakuntarakenteen muutoksen katsotaan tarjoavan runsaasti mahdollisuuksiakehittää ja uudistaa palvelurakennetta, palveluprosesseja ja yksittäisiäpalveluja.Salo alleviivaa yhdistyssopimuksessakin todettua periaatetta, jonka mukaanasiakaskeskeisyyden tulee olla palvelujen lähtökohtana. Kaupungin omiapalveluja kootaan mahdollisimman saumattomiin ja hyvin toimiviin palvelu-ketjuihin.

Monituottajamalli lisää yhteistyötäViiden kunnan yhdistymissopimuksessa palvelutuotannon yhdeksi tavoitteeksion linjattu kehittää palveluita nimenomaan monituottajamallin suuntaan.Apulaiskaupunginjohtajan mukaan tämä lisää kaupungin tarvetta kiinteäänyhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.Elokuussa valittava yhdistymishallitus alkaa valmistella uuden Oulun toimin-taperiaatteita. Niihin kuuluvat mm. tarkemmat linjaukset palvelujen omantuotannon ja ostopalvelujen suhteesta.Sinikka Salo kertoo, että tällä hetkellä Oulun kaupungissa oman tuotannonja ostopalvelujen suhde vaihtelee suuresti palvelualueittain. Kaupungin käyt-tämissä tukipalveluissa, joita ovat esimerkiksi ateria- ja puhtauspalvelut,omavaraisuusaste on korkea.Sosiaali- ja terveystoimen ydinpalveluissa oman tuotannon osuus puolestaanvaihtelee palveluittain tapauskohtaisesti 0-100 prosentin välillä. Euromää-räisesti sosiaali- ja terveystoimen ydinpalvelujen ulkoisten ostojen osuus onnoin kymmenesosa kokonaismenoista. Tämä merkitsee sitä, että palvelujenyksityistämiseen on periaatteessa hyvin tilaa. Kehitys riippuu kuitenkin tule-vista linjauksista.

Palvelutarjonnan laatu korostuuHankintamenettelyjen tavoitteena on Salon mukaan oltava julkisten varojentehokas käyttö. Sitä edistää markkinoilla olevan kilpailun hyödyntäminen,julkisuus ja avoimuus sekä markkinoiden toiminnan edistäminen.- Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Lainsää-däntöosaamisen lisäksi menestyksekäs hankintaprosessi edellyttää sekä osta-jan että myyjän monipuolista ammattitaitoa ja osaamista. Hyvä yhteistyö jaavoin vuorovaikutus hälventävät mahdollisia virheellisiä käsityksiä puolin ja toisin.Salon mukaan on kuntalaisten etu, että palveluiden järjestämisessä otetaanennakkoluulottomasti huomioon kaikki saatavilla olevat palvelujen tuottajat.Siten palvelut voidaan järjestää kaupungin strategian mukaisesti laadukkaas-ti ja kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaimmalla tavalla.

Teksti: Osmo Knuutinen

Kuva: Oulun kaupunki

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salon mukaan palvelui-

den kilpailuttaminen on perusteltua, jos se edistää mark-

kinoiden kehittymistä ja tukee kaupungin elinkeinopolitii-

kan tavoitteita.


Oulun Lihakauppa Oy:n yrittäjällä Kari Lappalaisella on myyntityö verissä.Hän tiesi jo nuorena apupoikana toimiessaan, että myy vielä jotain. Tie on vienytmonen mutkan kautta siihen, että nykyisin hän luotsaa taidolla ja tunteella omaalihakauppaansa.- Meilläkin palvelu koostuu asiakkaalle sopivien ratkaisujen etsimisestä. Myyjäntäytyy tietää paljon tuotteista ja niiden käyttötarkoituksista. Usein asiakkaalletäytyy osata kertoa, miten mikäkin lihanosa valmistetaan ja mitä sen kanssa onhyvä tarjota.Lappalainen kertoo, että heillä kokeneemmat pyrkivät opettamaan uudempiatyöntekijöitä lihojen saloihin. Vaikka heidän liikkeessään hyväntuulisuus huokuuheti ovesta sisään tullessa ja toinen mestari Kari Pirnes saattaa jopa laulaa lui-

kauttaa serenadin tulijalle, niin huonoja päiviä voi sattua jokaiselle. Sitä eikuitenkaan päästetä näkymään asiakkaalle asti.- Silloin pitää jo kotona mennä peilin ääreen ja jutella itselleen mukavia niinkauan, että suupielet osoittavat oikeaan suuntaan. Asiakas on kuitenkin ku-ningas ja pitää muistaa mitä varten työtä tehdään. Hyvän asiakaspalvelijannäkee usein jo kaukaa ja nimenomaan niistä suupielistä, hän toteaa.

Pa l ve lun kasvo t ova t moPalvelu on hyvin laaja kä-

site: kaikki yritykset ovat

jollakin tapaa palvelun

kanssa tekemisissä.

Asiakas voi olla kuluttaja,

toinen yritys tai monen toi-

mijan rypäs, jossa pitäisi

osata luovia niin, että

kaikki ovat tyytyväisiä.

Kaupan alalla on oltava hy-

vä myyjä ja rakennusalalla

luotettava rakentaja…

Kaikki tunnistavat huonon

asiakaspalvelun, mutta hy-

västä palvelusta ei välttä-

mättä kerro muu kuin kas-

sakoneen kilinä. Oulun

seudun yrittäjillä on mo-

nenlaisia näkemyksiä pal-

velukulttuurista.

Kari Pirnes ja Anu Kiviharju tietävät mitä lihasta voi valmis-

taa. Lihamestari opastaa nuorempia työntekijöitä ammatin

saloihin, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan mahdolli-

simman hyvin.


Kukkakauppa Kanerva Ky:n yrittäjä Sari Kuosmanen kertoo, että heidänalallaan käsintehty tuote syntyy aina palvelun kautta. Asiakaspalvelu pitääkinosata yhdistää kädentaitoihin, jotta laatu ja ammattitaito pysyvät ja asiakassaa sellaisen tuotteen kuin alun perin toivoikin. Myös epävarmaa asiakastaon osattava auttaa, mutta pitää samalla varoa esittämästä liikaa kysymyksiä.Asiakas voi nimittäin hämmentyä turhaksi uteluksi kokemastaan palvelusta.- Kaikkein tärkeintä on osata kuunnella asiakasta. Kärsivällisyys on hyve,vaikka asiakas ei osaisikaan päättää eri kukkien välillä ja myyjä haluaisi ti-lanteen jo ratkeavan.Myös kesken sidontatöiden asiakaspalveluun joutuminen voi kiireen keskelläolla tekijälle ärsyttävä tilanne. Se ei kuitenkaan saa näkyä asiakkaalle.- Jos näin käy, asiakas on luultavasti menetetty. Asiakaspalvelija ei itse vält-tämättä edes näe, että omassa käytöksessä on jotain vikaa. Tästä olemmepyrkineet pääsemään eroon siten, että sesonkiaikana asiakaspalvelu- ja si-dontatyöt jaotellaan.Kuosmasen mielestä myös alan oppilaitoksissa pitäisi painottaa asiakaspalve-lun merkitystä paljon nykyistä paremmin. Valmiudet työelämään olisi hyvä ol-la nykyistä korkeammalla tasolla jo harjoitteluun haettaessa.- Opiskelija on iso riski kaltaisellemme palveluyritykselle, jossa sosiaalisettaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Suurin osa nuorista ei tiedä työelämän peli-säännöistä tai käyttäytymisvaatimuksista tarpeeksi eikä asiakas tiedä, ettähäntä ei palvele vakituinen työntekijä. Tämä voi olla yritykselle vahingollista.Kuosmanen on kuitenkin törmännyt jopa viisitoistakesäisiin palvelun ammat-tilaisiin.- Asenne ratkaisee. Monet nuoret voivat olla todella hyviä ottamaan kontak-tia ihmisiin ja vaikka he eivät olisikaan ammattilaisia, niin he osaavat viedätilanteen sujuvasti eteenpäin vakituiselle työntekijälle.

n i na i se t Kiitos

työn tekijälle!Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän

kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää!

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Kukkakauppa Kanervassa yrittäjä Sari Kuosmanen pyrkii ja-

kamaan töitä niin, että asiakaspalvelussa oleva voi keskittyä

täysin asiakkaan tarpeisiin.


Nuorten Ystävät ry toimii valtakunnallisena sosiaali- ja terveysalan erityispalveluiden tuottajana täy-dentäen julkisen sektorin hyvinvointipalveluja. Aluejohtaja Sanni Niskala kertoo, että heidän alallaanasiakaspalvelua tehdään kuntien, sijoitettujen lasten, heidän vanhempiensa ja lähipiirin sekä aikuistenasiakkaiden kanssa.- Korostamme koko ajan itsellemme ja työtovereillemme sitä, että asiakasta täytyy kohdella hyvin, olipahän sitten maksava kunta-asiakas tai lapsi. Emme ole tietoisesti tehostaneet asiakaspalvelua, mutta nyky-ajan odotukset palvelusta sosiaalialalla ovat johtaneet tehostamaan ja parantamaan palvelua luonnostaan.Lastensuojelun ja vammaispalvelujen alalle hakeutuva joutuu työssään monien haasteiden eteen.- Sosiaalialalla työskentely on työtä parhaimmasta päästä. Työssä ollaan koko ajan tekemisissä asiakkaidenkanssa. Se on myös työn haaste ja vaatii työntekijää pitämään itsestään huolta, jotta jaksaa tehdä työtään.Hyviä työntekijöitä löytyy Niskalan mukaan luonnostaan, mutta heitäkin joutuu perehdyttämään asiakas-palveluun. On oltava myös selvillä koko organisaation palveluista.- Myös nuorten on aloitettava jostakin. Heillä on koulutusta ja innokkuutta ja siitä on hyvä lähteä eteenpäin.Sijaishuollon erityisyksikkö Toukolan vastaava ohjaaja Mauri Hiltunen kertoo, että esimerkiksi perheen jahänen välillä monesta konfliktitilanteesta selvitään sillä, että huolissaan ja surullisena soittavaa asiakastatodella kuunnellaan.- Se antaa pohjaa tehdä paremmin yhteistyötä jatkossa. Sama pätee myös esimerkiksi nuoreen, jolla ontodellinen tarve tulla kuulluksi.

Teksti ja kuvat: Janica Karasti

Muhoksella Pohjola-kodissa suunnitellaan mukavaa yllätystä huostaan otetuille nuorille. He pääsevät Mauri Hiltusen, Kari Hon-

kasen ja Jani Ukkolan kanssa Kärppäotteluun. Myös perhekodissa asiakaspalveluun on kiinnitettävä huomiota, mikä voi olla eri-

tyisen haasteellista.


LapTi-Invest Oy:n toimitusjohtaja Jussi Karjula haastaa kaikki pohtimaanpalvelukäyttäytymistään.Erilaisia toimitilaratkaisuja ja asuntorakentamista tarjoavassa LapTi-yri-tysryhmässä palvelu on kaiken alku ja juuri.Jussi Karjula korostaa, että tarjottaessa hoiva-alan yritysasiakkaille, kun-nille ja kaupungeille ratkaisuja, on kaikista tärkeintä kuunnella asiakasta.- Myymme ja vuokraamme heille räätälöityjä toimitiloja. Tässä työssä ontärkeää tietää, mitä asiakas haluaa ja miten se toteutetaan, jotta tarpeettäytetään ja asiakas on tyytyväinen. Palveluprosessin pitää toimia alustaloppuun, hän toteaa.Karjulan mielestä kaikki liiketoiminta voidaan määrittää palvelun piiriin.- Jos palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja asenne eivät ole kunnossa, ei voipärjätä.Hyvien työntekijöiden löytyminen on ollut taloustilanteen takia LapTi-ryh-mälle mahdollisuuksien aikaa.- Meillä on ollut käsittämättömän myönteinen tilanne, toiminnalle on ollutkysyntää ja olemme voineet palkata uusia työntekijöitä. Ja kun muut lo-mauttavat tai irtisanovat väkeä, on hyviä työntekijöitä paljon tarjolla. Siitäjoukosta on helppo valita hyviä ihmisiä töihin.Aiemmin Karjula toimi Kantaperuna Oy:n toimitusjohtajana seitsemänvuotta. Siihen kokemukseen pohjaten hän kehuu nuorten palveluasennettatöihin tullessa.- Nuorilla on tervettä nöyryyttä ja asiakaslähtöistä asennetta. Toimialandetaljit pitää tietysti aina opetella, jotta osataan palvella asiakasta.- Kun osaajalla on elämäniloinen ja myönteinen asenne, viestii hän ulos-päinkin positiivisuutta ja se on mukaansatempaava voima, joka välittyymyös vastapuolelle. Valtaosa viestinnästämme on kehonkieltä ja kokokroppa välittää ajatuksiamme.Huonoa asiakaspalvelijaa Karjula ei lähde määrittämään.-Negatiivista viestiä välittävä ihminen ei välttämättä ole huomannut omiatoimintatapojaan. Uskon kuitenkin, että kaikilla asiakaspalvelussa työs-kentelevillä ihmisillä on halu jättää itsestään myönteinen jälki ja palvellaasiakasta.Karjulan mielestä Oulun seudulla hyvän palvelun merkitys tiedostetaan.- Harvoin täällä kuitenkaan ylipalvellaan niin, että tuntisi itsensä erityi-

seksi ja asiakkaana sataprosenttisesti hyvin kohdelluksi. Sellainenhan saa mo-nesti ostamaan enemmän kuin alun perin ajattelikaan. Kun joku ottaa sydä-menasiaksi esimerkiksi vaateongelmasi, huomaat äkkiä ostaneesi koko vaate-kaapin uusiksi.Bisnesmaailmassa Karjula kertoo törmänneensä myös huonoon palveluun.- Ylimielinen asenne ja vastapuolen aliarviointi välittyvät kyllä läpi. Yleensäkuitenkin liike-elämässä toimivat ihmiset ovat koulunsa käyneet.Lopuksi Karjula haluaisi haastaa ihmisiä pohtimaan omaa palvelukäyttäyty-mistään.- Tuotteet ja palvelut ovat usein samanlaisia kuin kilpailijalla. Siksi olisi tär-keää pyrkiä erottumaan ihmisinä. Silloin kauppaa syntyy ja sinut muistetaan.

Kiiminkiin tänä syksynä uudet päiväkodit avanneet yrittäjät

Nina Tapio (vas.) ja Sirpa Turves-Mankila ovat tyytyväisiä

LapTi-Hoivatilojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja asiakas-

palveluun.

Toimitusjohtaja Jussi Karjula

Kaikki liiketoiminta on asiakaspalvelua


Team SimiSami Oy on ohjelmatoimisto, joka tuottaa asiakkailleen paljon moni-puolisempaa ohjelmapalvelua kuin mihin yleensä on totuttu. Asiakas voi toki tilatayksittäisen artistin, mutta tämän yrityksen kautta hän saa vaikka kokonaisen ta-pahtuman valmiiksi tuotettuna, mittatilaustyönä.- Meillä asiakaspalvelu merkitsee asiakkaan toiveiden kuuntelemista. Asiakastapalvellaan niin suunnitteluvaiheessa, toteutuksessa kuin loppusiivouksessakin. Ka-tu-uskottavuus tulee luotettavuudesta. Toteutammehan ihmisten tärkeitä etappeja,olivatpa ne sitten yritysjuhlat tai häät. Silloin mikään ei saa mennä pieleen, kiteyt-tää yrittäjä Sami Alasimi.- Ja jos sitten jotain meneekin pieleen vaikkapa yllättävien sääilmiöiden takia, am-mattitaito punnitaan siinä, osaako ohjelmatoimisto hoitaa kaiken vastoinkäymistenjälkeenkin kotiin.Asiakaspalvelu on myös tilannetajua. Alasimi toivoo sitä myös työntekijöiltään.- Täytyy olla myös kanttia kyseenalaistaa asiakkaan toiveet ja varmistaa se, ettäasiakas tuli kunnolla ymmärretyksi.Artistien kanssa Sami Alasimi haluaa tehdä raamit, mutta antaa heille myös va-pauden suunnitella ja olla omia persooniaan.- Silti olemme tiukkoja tietyissä asioissa kuten siinä, että aikuisten virvoitusjuomateivät kuulu työpaikalle. Tilaaja luottaa minuun ja minun yritykseni kärsii, jos artisti

ei esimerkiksi saavu paikalle.Hyvää asiakaspalvelijaa Alasimi kuvaa:- Hän on monipuolinen ja valmis joustamaan omissa tehtävissään, vaikka seei juuri omaan työnkuvaan kuuluisikaan. Tätä pitäisi opettaa myös kouluissaenemmän. Asiakaspalvelija, joka ehtii kiireessä auttamaan asiakasta, vaikkase ei omaan tehtäväkenttään kuuluisikaan, huomataan.Parasta palautetta Alasimille on ollut se, että vieraat ovat tunteneet itsensäalusta loppuun tervetulleiksi. Esimerkiksi Club Backstagella illan isäntä taiemäntä on heti vastassa vieraita ja on heidän mukanaan koko illan.Harjoittelijoille Alasimillä on kullanarvoinen vinkki.- Ottakaa selvää harjoittelupaikoistanne, ja tehkää töitä oma-aloitteisesti.Miettikää tehtäviä etukäteen, jotta voitte olla mahdollisimman tehokkaasti jaitsenäisesti hyödyksi harjoitteluun mennessänne.Myös oppilaitoksissa Alasimin mielestä pitäisi valmistautua harjoitteluun pa-remmin.- Saan paljon soittoja, joissa kysytään, voisivatko rakennuspuolen opiskelijam-me tulla harjoitteluun, kun meillä ei ole alaa vastaavaa paikkaa ja harjoittelualkaa jo ensi viikolla. Valmistautua pitäisi jo lukukauden alussa ja opettaa op-pilaita harjoittelupaikan tehtäviin.

Sami Alasimin mielestä ohjelmapalveluyrittäjän tärkein asiakaspalveluominaisuus on kuunnella ja ymmärtää asiakkaan toiveet.

Tällä hetkellä mies puuhaa yrittäjille järjestettäviä teemabileitä junttihengessä.

- On tärkeää, että juontaja ja henkilökunta ei vain pukeudu teeman mukaan vaan ottaa roolin ja on täysillä hengessä mukana.

Ohjelmatoimisto jättää hyvän jälkimaun


Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

Saat Plussa-etuja lähes 3000 ostopaikasta.

Tarjoamme rahanarvoisia jäsenetuja ja hyvää verkostoitumiskanavaa yrityselämään

• 25-30 % alennus koulutustapahtumista • maksuton lakiasioiden neuvonta • jäsentiedotteet ja lehdet •• ilmaiset tilaisuudet vuosittain, esim. Suhdanneseminaari • edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä yritysten toimintaympäristön

parantamiseksi • kauppakamarikansiot ja kirjat jäsenhintaan • kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto •

Kun teet päätöksen liittyä NYT kauppakamariin, jäsenmaksusi kattaa myös tulevan vuoden! Kysy lisää, 045 636 4450 Pasi Holopainen

Liity nytOulun kauppakamarin jäseneksi!


Kaisu Laurila-Seluska innostuu, kun häneltä kysytään, mitkä ne mahdolli-suudet seudun matkailussa meren lisäksi sitten oikein ovat: -Monimuotoisuus, jossa yhdistyvät kaupungin ostosmahdollisuudet, viihtyisäja toimiva torialue, kaunis ympäristö puistoineen ja saarineen sekä joki- jamerimaisema. Ja onhan meillä Pohjolan beach, Nallikari. Lisäksi Oulun ja lä-hiseudun monipuoliset tapahtumat ja perinnekohteet vetävät väkeä muualta.-Eikä sovi unohtaa, että alle 200 kilometrin etäisyydellä on tarjolla loistavatympärivuotiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Kun matkailija siirtyy Ou-lusta esimerkiksi Syötteelle, hän putkahtaa aivan erilaiseen elämysmaail-maan. Tulemme panostamaan Oulun seudun markkinoimiseen porttina poh-joiseen teemalla Artic Gateway.Laurila-Seluska on sitä mieltä, että myös seudullemme leimalliset neljävuodenaikaa tulisi paremmin hyödyntää. Tavoitteeksi pitääkin ottaa se, ettämatkailija haluaa kokea jokaisen vuodenajan Oulussa.

Huvipuistolle paikkansaOulun Matkailu Oy:n selkeä visio on luoda alueesta Pohjolan pääkaupunki,joka mielletään merkittävänä ja kiinnostavana paikkana sekä kotimaassa et-tä kansainvälisesti. Tämä vaatii jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja uusienvetonaulojen luomista.-Uskon, että turistivirtoja kasvattaisi esimerkiksi paljon viime aikoina kes-kustelua herättänyt ympärivuotinen huvipuisto. Minusta sille on jopa selkeätilaus. Huvipuisto olisi vetonaula, joka nostaisi Oulun alueen kiinnostavuuttaerityisesti lapsiperheiden kohteena.Siihen, mistä päin Suomea tai maailmaa löytyy eniten matkailijapotentiaaliajuuri Ouluun, ei uusi toimitusjohtaja vielä osaa sanoa.-Tämäkin selvitetään, kunhan pääsemme asioissa hieman pidemmälle. Jonyt on tiedossa, että Oulun kesätapahtumat tuovat joka vuosi yleisöä kaik-kialta Suomesta. Nyt tarvitaan konsteja, jotta nämä kävijät saadaan viipy-mään alueella pidempään. Suorien lentojen kohdekaupungit ovat ilmanmuuta tärkeä kohderyhmä, samoin Pohjois-Kalotti. Näiden ja lisäksi laajem-min Euroopan ja etäisempien kohderyhmien tunnistaminen on oleellinen osakansainvälistymisstrategiatyötä.

Bongaa Kaisu tanssilavalta!Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtajan perheeseen kuuluu aviomies ja kolmelasta, 19- ja 13-vuotiaat pojat ja 7-vuotias tytär. Kaisu Laurila-Seluska ontyöskennellyt ja asunut perheineen 90-luvun puolivälissä Ranskassa, Parii-sissa ja 2000-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, Atlantassa. Hänen omatmieltymyksensä matkailua ajatellen liittyvät juuri Ranskaan.-Versailles on koettava aina vain uudelleen. Sen historiasta, omaleimaisuu-desta ja tunnelmasta en saa koskaan tarpeekseni, sanoo Laurila-Seluska,jonka intohimoinen harrastus on tanssiminen.-Oulun seudun tanssilavat ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Perheen

kesken nautimme mökkeilystä, luonnon läheisyydestä ja Koitelinkosken kohinasta.

Teksti ja kuva: Armi Lahdenkauppi

-Näen Oulun mahdollisuudet kehittyä Pohjolan pääkaupungiksi, jonne tullaanviettämään vapaa-aikaa, ostoksille, kokemaan kulttuurielämyksiä ja paikkana,jonne halutaan tulla aina uudelleen. Vapaa-ajan matkailun lisäksi Oulussa on jonyt kokemusta sekä puitteet ja valmiudet järjestää kongresseja, mutta tälläkinosa-alueella on vara kasvaa, sanoo Oulun Matkailu Oy:n tuore toimitusjohtajaKaisu Laurila-Seluska.Laurila-Seluska tulee matkailuyhtiön keulaan Nokiasta, jossa hän ehti toimia yli20 vuotta eri tehtävissä verkko- ja matkapuhelinpuolella.-Olen koko urani työskennellyt kansainvälisessä bisneksessä myynti-, markki-nointi- ja tuotehallintatehtävissä. Tämän lisäksi,1980-90-lukujen taitteessa, toi-min neljä vuotta Suomen Ulkomaankauppaliitossa (nykyinen Finpro) Pohjois-Pohjanmaan vientiasiamiehenä. Tässä tehtävässä autoin alueemme pk-yrityksiäheidän kansainvälistymishankkeissaan.-Nyt edessäni on aivan uusi, erilainen ja todella mielenkiintoinen pelikenttä.Syntyperäisenä kiiminkiläisenä ja Oulun seutukuntalaisena olen erittäin innostu-nut ja motivoitunut tekemään työtä alueen kehittämiseksi matkailullisesti. Haas-tetta ja tekemistä riittää, siitä olen varma, naurahtaa syyskuun alussa toimitus-johtajan tehtävät aloittanut Laurila-Seluska.

Toimijat puhaltavat yhteen hiileenToimitusjohtaja korostaa, että Oulun Matkailu Oy perustettiin nimenomaan hoi-tamaan alueen yhteismarkkinointia ja kirkastamaan Oulun ja sen lähialueidenbrändiä ja vetovoimaisuutta. Mukana olevat toimijat näkevät aidosti yhteismark-kinoinnin mahdollisuudet ja edut, ilmapiiri on hyvin positiivinen ja yhdessä teke-misen meiningin aistii.-Vankkaa yhteistyötä tarvitaankin uusien, ainutlaatuisten palvelukokonaisuuksienrakentamisessa, toimitusjohtaja sanoo ja haluaa korostaa yhtä tärkeää asiaa:-Matkailu tuo työtä ja toimeentuloa tuhansille alueemme ihmisille jo nyt ja tule-vina vuosina yhä useammille. Siksi matkailun merkitys tärkeänä elinkeinona pi-täisi ymmärtää nykyistä paremmin myös silloin, kun uusille investoinneille tarvi-taan rahoitusta.

Tekemistä riittääUuden toimitusjohtajan ei tarvitse aloittaa ihan tyhjältä pöydältä, sillä Pohjo-lan Mylly on luonut Oulun Matkailu Oy:lle vuoden 2010 toimintasuunnitelman,joka sisältää hyvin monimuotoisen markkinointikampanjan uusine visuaalisineilmeineen.-Ykköstehtäväni on lähteä toteuttamaan tätä toimintasuunnitelmaa. Toinen hetikonkretiaa vaativa asia on yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Lisäk-si laadimme toimintasuunnitelmaa vuodelle 2011 ja työn alla on myös kansain-välistymisstrategian valmistelu.

Matkailuvaltit käyttöön!Matkailullisesti Oululla on Kaisu Laurila-Seluskan mukaan sellaista, mitä esimer-kiksi monilla sisämaan kaupungeilla ei ole. Yhtenä hän nostaa heti merellisyyden.-Meren tarjoamat mahdollisuudet pitää hyödyntää paremmin. Lisäksi se, ettäolemme liikenteen solmukohdassa useiden kulkuneuvovaihtojen kannalta on tär-keä etu moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.

Toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska:

Yhteistyötä ja tekoja – matkailijamäärät kasvuun!


”Ympärivuotiselle huvipuistolle on mielestäni

selkeä tilaus. Se nostaisi Oulun alueen

kiinnostavuutta etenkin lapsi-perheiden kohteena.”


Oulun kauppakamari järjesti ensimmäistä kertaa luottamushenkilöilleenEloriihen, jossa vaihdettiin kuulumisia ja miteltiin Oulu-Safareitten jär-jestämissä, leikkimielisissä kilpailuissa.Kesäiltaa vietettiin Pohtossa 12. elokuuta. Kauppakamarin puheenjohta-ja Pentti Ilmasti korosti tervetuliaispuheessaan valiokuntaväen työnmerkitystä.-Jokainen valiokunta on valinnut omat tärkeät painoalueet, joihin halu-taan vaikuttaa ja joiden eteen tehdään töitä. Tämä työ on myös toteutu-

nut hyvin. Silti meidän kaikkien on syytä entistä enemmän pohtia, miten kauppakamarin roo-lia voidaan edelleen kehittää alueen toimintaedellytysten parantamiseksi. On tärkeää olla mu-kana juuri niissä agendoissa, jotka edesauttavat alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.Liikennevaliokunnan puheenjohtajana toimivan Aila Postareff-Jurvelinin mielestä Elojuhla on-nistui erinomaisesti.-Parasta oli verkostoituminen ja rento meininki. Tapahtuma eittämättä lisää yhteistyötä yli va-liokuntarajojen. Kuin piste iin päälle olisi ollut jokin yhteinen teema, josta pöytäkunnissa olisiillan mittaan voitu keskustella. Se olisi lisännyt tapahtuman syvyyttä, Postareff-Jurvelin sanooja kertoo, että liikennevaliokunta on viime aikoina pureutunut kolmeen tärkeään teemaan. Näi-tä ovat logistiikan ja liikenteen kärkihankkeiden edistäminen, logistiikan koulutus ja tutkimussekä edunvalvonta.Jouni Vainionpään mukaan parasta Eloriihessä oli tavata kasvokkain valiokuntaväkeä, joidennimet tähän asti oli lukenut vain vuosikertomuksista.-Valiokuntien työ on osittain päällekkäistä ja siksi toimiva yhteistyö edellyttää, että luot-tamushenkilöt tuntevat toisensa, totesi Vainionpää, joka toimii laki- ja verovaliokunnan pu-heenjohtajana. Valiokunta on viime aikoina panostanut vastikään perustetun verofooruminkäynnistämiseen.Palveluvaliokunnassa toimiva Tomi Lantto piti rentoa joukkuepeliä hyvänä keksintönä, se antoiaikaa myös jutustelulle toisten luottamushenkilöiden kanssa.-On erittäin tärkeää, että kokoonnutaan yhteen myös vapaammissa merkeissä. Kokouksissa eiole aikaa tutustua toisiin saati sitten oppia heiltä jotain. Nyt oli aikaa molemmille, iloitsiLantto. Viime aikoina palveluvaliokunta on Lanton mukaan pyrkinyt vaikuttamaan siihen, ettäkunnalliset palvelut saadaan kilpailun piiriin niin, että niistä saadaan liiketoimintaa yrityksille,säästöjä kunnille ja monipuolisempaa palvelutarjontaa kuntalaisille.

Luottamushenkilöt kokoontuivatEloriiheen

Kauppakamarin luottamushenkilöt komennettiin ensimmäiseksi riviin.

Kauppakamarin puheenjohtaja Pentti Ilmasti

saappaanheittovuorossa.

Kisalajien välillä hiottiin strategiat kuntoon.


Jani Outinen Oulu-Safareilta

piti huolen siitä, ettei kisassa

fuskata.

Elokarkeloissa valiokuntien jäsenet kisailivat muun muassa lakanalentiksessä.

Tiukka keskittyminen on kaiken a ja o, kuvas-

sa Jouni Vainionpää.

Kelassa askeleiden on kuljettava samaan

tahtiin.

Aila Postareff-Jurvelin son-

nustautumassa kisa-asuun.

Johtaja Juha Willberg keilankulje-

tusvuorossa.


POHJOIS-SUOMEN TILINTARKASTUS OYHallituskatu 11 A, 90100 OuluPuh. 08-880 9580, Fax 08-880 9501

J o v u o d e s t a 1 9 8 5 a l k a e n

AGN International

Pertti Haapala, HTM 0500-584 965Anne Karppinen-Salonpää, HTM 880 9511Seppo Marttila, HTM 040-557 3026Jari Nurkkala, KHT 040-540 6154Jaakko Reiniharju, HTM 0500-582 306Taisto Riski, KHT 040-844 8001Simo Salonen, KHT 040-558 2480Timo Salonen, KHT 040-742 5975Kari Salonpää, HTM 880 9512

[email protected]

• Tilintarkastus• Yritysjärjestelyt• Erityistilintarkastukset• Verokonsultointi• ATK-projektien tarkastus• Yrityskaupat

ITSENÄINEN– POHJOISSUOMALAINEN

Pertti Haapala, HTM 0500-584 965Anne Karppinen-Salonpää, HTM 880 9511Kirsi Kontro, HTM 050-668 51Jari Nurkkala, KHT 040-540 6154Janne Pesonen, HTM 050-405 2515Jaakko Reiniharju, HTM 0500-582 306Simo Salonen, KHT 040-558 2480Timo Salonen, KHT 040-742 5975Kari Salonpää, HTM 880 9512

O u l u n k a u p p a k a m a r i n u u s i a j ä s e n i ä

OULU

LAPTI INVEST OY, OULUHoiva- ja palveluasumisen toimitilaratkaisuihin erikoistunut yritys.

LVI-INSINÖÖRITOIMISTO MÄKELÄ OY, OULUSuunnittelee LVIA-järjestelmiä sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä ja kartoituksia.

OULUN CITY-TILIT KY, OULUKirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu

OULUN KESKUS APTEEKKI, OULUErikoiskauppa/Apteekki

PM-RUUKKI OY, OULUMuu muualla luokittelemattomien tuotteiden valmistus

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY, OULURakentaminen

SISUSTUSARKKITHEDIT GULLSTEN-INKINEN OULU OY, OULUSuunnittelu- ja rakennuskonsultointi

TIEDEKESKUS TIETOMAA, OULUMatkailu

TWINSPARK CONSULTING OY, OULULiikkeenjohdon koulutus, liiketoimintamuutostenhallinnointi ja suunnittelu

WASIMO LTD, OULUElektronisten osien valmistus

KAJAANI

SOTKAMON YRITYSPALVEUT OY, SOTKAMOKirjanpito/palkanlaskenta, taloushallintopalvelut

SUOMUSSALMEN KUNTA, SUOMUSSALMIKuntapalvelut

RAAHE

RAAHEN PALVELUKOTI, RAAHEAsumispalvelut

SIIKA-PYHÄJOKIALUEEN LIITTO, RUUKKI

KOILLISMAA

JALAVAN KAUPPA, TAIVALKOSKIPäivittäistavaratoimintaa

��

��

��

��


Osinkojen muuttuva verotusVerotuksen kehittämistyöryhmä jätti väliraporttinsa kesäkuussa.Siinä esitetään osakeyhtiöiden yhteisöverokantaa laskettavaksi 26prosentista 22 prosenttiin. Pääomaverokantaa esitetään nostetta-vaksi 28 prosentista 30 prosenttiin. Julkisesti noteeratusta yhtiös-tä saatavat osingot esitetään verotettaviksi kokonaan pääomatu-loina, kun nyt niistä maksetaan käytännössä veroa 19,6 prosent-tia verovapaan osuuden huomioon ottamisen jälkeen.Esityksen tavoitteena on muun ohella saada osakeyhtiöiden vero-tus kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, kannustaa sijoitusten teke-mistä ja yritysten sijoittumista Suomeen, vähentää verotuksenvaikutusta yhtiöiden investointikohteiden valinnassa ja saadapalkkatulojen ja osinkotulojen verotus lähemmäs toisiaan. Näinvähennetään halukkuutta muuttaa työstä saatavaa tuloa pääoma-tuloiksi osingonjaon kautta. Palkkatulojen verotusta ei kiristettäi-si. Verotusta suunnattaisiin maltillisesti kulutuksen verottamiseen,koska jostain varat kansalaisten ikääntymisestä aiheutuvien me-nojen maksamiseen on kerättävä. Arvonlisäverotus kiristyisi aluksikahdella prosenttiyksiköllä.Esityksestä on saatettu vetää se johtopäätös, että osakkaat eivätsaisi enää verovapaita osinkoja. Niitä he eivät ole saaneet tähän-kään mennessä, kun verotusta tarkastellaan sekä yhtiön ettäosakkaan näkökulmasta. Varsinkin pk-yrityksissä tämä on oikeatarkastelunäkökulma. Osakeyhtiö on pääsääntöisesti maksanutveron (nyt 26 %) siitä voitosta, josta osinkoja jaetaan. Vainäärimmäisen poikkeuksellisesti osakeyhtiö voi saada verovapaa-ta tuloa.Yksityisten osakeyhtiöiden verotusta työryhmä tarkasteli neljäneri kansainvälisesti käytössä olevan mallin pohjalta. Työryhmäpäätyi esittämään mallia, jossa ns. normaalituottoa vastaavastaosasta 35 % olisi osakkaalle veronalaista pääomatuloa, loput ve-rovapaata ja kaikki normaalituoton ylittävät osingot veronalaistapääomatuloa. Ansiotulo-osuutta ei laskettaisi. Normaalituottomääräytyisi yhtiön nettovarallisuuden ja vuosittain vahvistettavankeskipitkän valtionlainakoron perusteella.Jos korko olisi 5 prosenttia, normaalituottokorko olisi 3,9 pro-

senttia (1-0,22) x 5 % = 3,9,%). Jos osakaskohtainen nettovaralli-suus olisi 100 000 euroa, normaalituotto olisi 3 900 euroa. Siitä 35prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja loput 65 prosenttia vero-vapaata. Jos osinkoa jaettaisiin 10 000 euroa, normaalituottoa vas-taava määrä olisi 3 900 euroa, josta veronalaista olisi 1 365 euroa,ja loput verovapaata. Normaalituoton ylittävä määrä 6 100 euroa olisikokonaan veronalaista. Veroa menisi noin 2 240 euroa. Voimassa ole-vien säännösten perusteella kokonaan verovapaata tässä esimerkissäolisi 9 000 euroa ja 1 000 eurosta verovapaata olisi 300 euroa. Lo-pusta menisi veroa ansiotulojen veroprosentin mukaan.Esimerkin perusteella ei voi kuitenkaan vetää yksiselitteistä johtopää-töstä siitä, että verotus kiristyy kaikissa tapauksissa – voi se lieventyä-kin. Osingon normaalituotto-osan veroaste on noin 30 prosenttia (yh-tiön maksama vero otettu huomioon) ja sen ylittävän osingon 45,4prosenttia (yhtiön vero otettu huomioon). Ansiotulona verotettavaosingon ja yhtiön nyt suuremman veroprosentin vuoksi verotus voi nytolla kireämpää kuin jatkossa, ja lienee niin, että jatkossa verotus pää-sääntöisesti kiristyy jonkin verran. Erityisesti 90 000 euron verova-pautta koskevasta säännöksestä luopuminen kiristää useiden tällaisiaosinkoja saavien osakkaiden verotusta.Se, kiristyisikö vai lievenisikö verotus nykyisestä, on laskettava kunkinosakkaan kohdalla erikseen. Vasta tämän laskelman jälkeen kannattaamiettiä toimenpiteitä yhtiön varojen jakamisessa. Nyt verovapaata on9 prosentin vastaava tuotto osakaskohtaisesta nettovarallisuudestaenintään 90 000 euroon saakka. Tämä verovapaa osuus kannattaakuitenkin jakaa osinkona ja vasta laskelman lopputuloksesta riippuenmiettiä mahdollisia muita toimenpiteitä, esimerkiksi lisäosingonjakoa,omien osakkeiden hankkimista tai kiinteistöjen siirtämistä yhtiöstä.Työryhmän toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, jolloin saata-neen loppuraportti. Loppuraportti sisältänee myös muita ehdotuksiamm. kiinteistöverotuksesta.

Pirjo Vaarala

Veroasiantuntija, yritysverotus

Ernst & Young Oy, Oulu


– LIFE AND BUSINESS IN THE OULU PROVINCE 2011–2013

Laajast i a lueemme el inkeinoelämää esitte levä, ympäri maai lmaa jaettava FIND-katalogi i lmestyy

jä l leen tammikuussa 2011.

Oulun kauppakamarin julkaisema FIND on ollut menes-

tys – yrityksiltä tullut palaute on äärimmäisen innos-

tavaa - FIND on arvostettu alueemme parhaimmaksi

kansainväliseksi julkaisuksi!

FIND kertoo maailmalle positiivisella tavalla laajas-

ti koko Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kai-

nuun mahdollisuuksista, osaamisesta, infrastruk-

tuurista ja palveluista. Tämän tasokkaan julkai-

sun avulla levitämme tietoa yrityksistämme ja

seutumme mahdollisuuksista, houkuttelemme

maailmalla toimivia yrityksiä käyttämään yri-

tystemme tuotteita ja palveluja sekä sijoitta-

maan ja sijoittumaan alueelle.

L I F E A N D B U S I N E S S I N O U L U P R O V I N C E I N F I N L A N D

2 0 0 8 - 2 0 1 0

FIND

Varaa ajoissa paikkasi FINDiin– alueemme käyntikorttiin maailmalla!

Armi Lahdenkauppi, 0400 683 257, [email protected]


Kilpailukykymme kaipaa maaotteluhenkeäSuomi tunnetaan yhteiskunnan

hyvästä toimivuudesta, koulutuk-

sesta, rehellisyydestä ja teknolo-

gisesta osaamisesta. Mutta uusin

arvio näyttää Suomen menettävän

ilmaa siipiensä alta, vahvuuksis-

taan huolimatta: Suomi on ro-

mahtanut kokonaista 10 sijaa pu-

doten sijalle 19 sveitsiläisen

IMD-laitoksen (Institute for Man-

agement Development) uusimmas-

sa kilpailukykyarviossa.

Kävimme tosin vuonna 2007 jo sijalla 17,mutta olimme sitä ennen pitkään lähellä kär-keä, vuosina 1997–2005. Lohtua tuo sekin,että Suomi on ollut maailman ykkönenWEF:in (World Economic Forum) vastaavassatutkimuksessa, ollen sijalla 6 vuonna2009–2010. Ruotsi on nyt IMD:n kuutonen,Norja sijalla 9 ja Tanska sijalla 13. Pohjolanmusta lammas, Islanti on sijalla 30. MikäSuomen pudotuksen selittää? Innovaatioiden merkityksestä kilpailukyvyl-lemme on puhuttu jo pitkään ja hartaasti.

Mutta, moniko jaksoi uskoa vielä muutamavuosi sitten, että Suomi ajautuisi vahvaltakilpailukykyuralta kohti taantumista. Monikyllä tiesi silloin, että Suomen kilpailukykyäuhkaisi tuudittautuminen saavutettuun vau-rauteen ja hyvän olon tunteeseen. Myös setiedettiin, että edistys riippuisi vastaisuu-dessakin innovaatiokeskeisen kehityksen jat-kumisesta.IMD arvioi, että Suomen nykyisiä haasteitaovat mm. työaikojen lyhyys ja yksikkökustan-nusten kohoaminen, mikä tietää vaatimustatyön tuottavuuden parantamiseksi. IMD pu-huu teollisuuden yksikkötyökustannuksista,joiden laskentaperusteet ovat pohjiaan myö-ten muuttuneet. Parempi olisi käyttää ar-viointiin Euroopan alueen kansantalouksienkustannuskilpailukykytilastoja (Eurostat), jot-ka tosin nekin osoittavat Suomen kansanta-louden huikeaa pudotusta vuodesta 2007 al-kaen. Suomalaisen Työn Liiton uusin tutkimuspaljastaa, että suomalaiset kokevat olevansatyössään puurtajia, jotka tekevät työnsä sin-nikkäästi loppuun asti (Taloustutkimus Oy,huhtikuu 2010).Vikaa ei siis ole ainakaanasenteissa – ehkä pikemmin työn organi-soimisessa.Liiton tutkimus antaa heikkoja signaaleja ny-kyistä positiivisemmasta tulevaisuudesta.Nuoret, 15–19-vuotiaat, ovat vahvasti (82 %)sitä mieltä, että työssä käynti vahvistaaomaa terveyttä ja ehkä juuri siksi he unel-moivat pitkästä työurasta. Työn tervehdyttä-vään vaikutukseen uskoi 60 prosenttia kai-kista vastaajista. Kuusi kymmenestä 15–19-vuotiaasta sanoo myös olevansa valmis sopi-vassa määrin tekemään töitä vanhuuseläk-

keellä. Tästä ikäryhmästä 71 prosenttia pitääparhaana työmotivaation lähteenä työilma-piiriä.IMD antaa Suomelle pisteitä kansainvälisistäsijoituksista. Tämä johtuu kuitenkin vainmuutamasta ylikansallisesta yritysjärjestelys-tä. Tätä taustaa vasten on kiintoisaa todeta,kuten Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksessakävi ilmi, että suomalaiset arvostavat laajastikotimaista omistajuutta, sillä 92 prosenttiavastaajista pitää erittäin tärkeänä Suomentulevaisuudelle yritysten omistuksen ja hal-linnan säilymistä suomalaisissa käsissä.Vaikka IMD esitteleekin ulkomaankaupanvaihtosuhteen Suomen kansantalouden haas-teena, on muistettava, että kotimaisten ja ul-komaisten tuotteiden hintasuhde on kehitty-nyt pitkällä aikavälillä kotimaisten tuotteideneduksi omilla markkinoillamme. Näin eten-kin, jos vertailuvuotena pidetään vuotta1990 – aikaa ennen Suomen devalvaatiotaja markan kellutusta. Kotimaisten brändienkilpailukyvystä puhuu myös se, että Talous-tutkimus Oy:n tekemässä mittauksessa Suo-men 30 arvostetuimman brändin joukkoonmahtuu vain kädellinen ulkomaisia tuote-merkkejä. Näin ei olekaan ihme, että kulu-tuksen tuontiaste on viime vuosina alentunutsuomalaisen työn suureksi helpotukseksi.Suomi pärjää taatusti tulevissa kilpailukyky-mittauksissa, kunhan se huolehtii innovaa-tioista, työn tehokkuudesta ja työmotivaa-tiosta. Näihin kilpailukykytekijöihin voimmekukin itse vaikuttaa.

Sami Tuurna

tutkimuspäällikkö

Suomalaisen Työn Liitto

Apua.Huoltoa.Ylläpitoa.

Tutustu palveluumme netissä

www.ppopakki.fi.fifififi

Toimivat tietoliikenneyhteydet, ohjelmisto-

jen ja tietokoneiden käyttövarmuus sekä

tietojen varmistus ovat tehokkaan liiketoi-

minnan perusta. PPO Helppo on yrityksille

ja yhteisöille suunnattu huoltopalvelu, joka

tarjoaa nopean ja kokonaisvaltaisen avun

mahdollisiin viestintä- ja tietoliikenneon-

gelmiin. PPO Helppo on kattava tuki- ja

huoltopaketti, johon kuuluu ohjelmistojen

asennuksien ja päivityksien lisäksi myös

varalaitepalvelu

PPO Helppo-huoltopalvelu

Kari Arola p. 044 729 1322Kim Sundqvist p. 043 820 2002Sami Vääräniemi p. 043 820 2003

Matti Niemelä p. 0400 398 701Mikko Poikela p. 040 765 1065Teemu Vikstedt p. 040 545 8445

sta

tiiv

i.fi

M3 Itella Oyj

oulun kauppakamarilehti sinikka salo: monituottajamalli avaa uusia mahdollisuuksia 32-33 palvelualan...

Documents