Salam3–

2014

Irto

nu

me

ro 4

.20

€

Sivu 35

Radikalisoituminen ruotuun

Kristityt Irakissa s. 6

2

Salam

18

Husu ja vuoden mediateko

Naiset liikkuvat

Nuttuja keskosille

ToimiTus

Vastaava päätoimittajaMadjid Bahmanpour

Paula Kemell, Laura Al-Hello, Jenni Issukka, Arttu Puukko, Haider Al-Hello, Kirsi Kokoi, Fahim Hasan.

salam@resalat.fi

Resalat Islamilainen Yhdyskunta(Suomen Ähl-e Beit)puh. (09) 671 881, gsm 040 504 2581Kaunispääntie 5, 00970 Helsinki

Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan artikkeleita ja kirjoituksia.

www.resalat.fi www.salam.fi myös FacebookissaISSN 1797-2159

36

20

10 Palestiina 26 Synti

Tässä numerossa mm:

4 Mefa-festival

12 Kansainvälinen Quds-päivä

13 Tutustu islamiin

25 Katsahdus Koraaniin

29 Nuoret

33 Veljeys velvoittaa

34 Mandealaisuus

38 Rukousajat Helsingissä

3

Pääkirjoitu

sEi ole epäilystäkään, etteikö media vaikut-taisi meidän näkökulmiimme ja päätök-sien tekoon sekä elämän tärkeissä että vä-hemmän tärkeissä asioissa. Ei voida olet-taa, että jokainen yksilö lukisi rivien välis-tä ja omaisi historiallisen ja kokonaisvaltai-sen kuvan nykypäivän tapahtumista. Yksi suurimmista haasteista, mitä ihmiset jou-

tuvat kohtaamaan massamedian - TV, internet, pelit, so-siaalinen media, painokset yms. - kanssa, on suuri tieto-määrä, jota massamedia meille syöttää. Tällä tavoin tari-nan oikea tarkoitus hukkuu tietomäärän sekaan ja sitä on vaikea hahmottaa.

On viisasta sanoa, että media vaikuttaa vähintään ihmisen muistiin sekä arvostelukykyyn vääristelemällä tapahtumien historiaa. Täten voidaan todeta, että ta-valliset ihmiset ovat ehdollistettuja omaamaan lyhyen muistin, jotta media voisi pommittaa ihmisiä suurilla tietomäärillä ja propagandalla.

Viime aikoina jotkut amerikkalaiset poliitikot ovat yrit-täneet osoittaa syyttävällä sormella tiettyjä maita Lä-hi-idän ongelmista ISIS:n sijaan. Yhdysvaltain president-ti sen sijaan ehdotti täysin päinvastaista sanomalla, että ongelma on nimenomaan ISIS. Muslimiälykköjen, -op-pineiden ja massan mielipide ei kallistu kummallek-kaan puolelle. Lähi-idän ongelmalla on historiallisia juu-ria suurvaltojen osallistumisesta tämän epävakaan, mo-nikulttuurisen sekä moniuskonnollisen alueen asioihin.

Kukaan täysjärkinen ei voi kieltää sitä tosiasiaa, et-tä ISIS on syöpä eikä edusta millään tavalla islamia tai muslimeita.

Kelataan muutama vuosi taaksepäin ja tutkitaan, oliko ISIS:iä olemassa ennen kuin länsimaiset sekä tietyt paikal-liset vallanpitäjät alkoivat aseistamaan joukkoja ja vastus-tamaan vallassa olevia hallituksia? Kyse ei ole siitä olivat-ko vallassa olleet hallitukset demokraattisia vai ei, vaan enemmänkin siitä, onko oikeutettua aseistaa terroriste-ja, jotta näistä kyseisistä hallituksista päästäisiin eroon.

Oliko ISIS:iä olemassa 5 vuotta sitten? Eiköhän kaikki oikeasti tiedä, mistä ja miten ISIS sai aseensa ja rahoi-tuksensa, kun he aloittivat toimintansa.

Matkustetaan takaisin 1920- ja 1940-luvuille, jolloin tä-män päivän miehitetyssä Palestiinassa ei ollut siionisti-hallitusta. Eikö vastustus miehitystä vastaan ole jokaisen kansalaisen kansainvälinen, moraalinen ja demokraatti-nen oikeus? Toisaalta, minkä kansainvälisen, demokraat-tisen tai moraalisen standardin mukaan viattomien si-viilien, naisten ja lapsien tappaminen on oikeutettua?

Sumu, minkä massamedia sekä niin sanotut ”vapaan maailman politiikot” ovat luoneet selkeiden rikkomusten ylle on niin voimakas, että tällaista ei ole koskaan aiemmin historiassa tapahtunut, siltä osin, että miehittäjät vaativat turvaa ja vastustajajoukot leimataan terroristeiksi!

Kaksinaismoraali, jota länsimaalaiset vallat käyttävät tuli vielä selkeämmäksi Ukrainan kriisin jälkeen. Län-simaat olivat heti valmiita asettamaan pakotteita Ve-näjälle sekä ukrainalaisille separatisteille. Sillä aikaa pa-kotteiden sijaan siionistihallinto on saanut länneltä il-maisen kyydin ja vielä kaiken lisäksi taloudellista se-kä sotilaallista tukea viattomien palestiinalaissiivilien tappamista varten vain, koska nämä vaativat oikeut-ta omaan valtioon edes johonkin pieneen kolkkaan si-tä maata, joka kerran kuului heille. Nämä kaksinaismo-ralistit valitettavasti tuottavat pettymyksen monille ih-misille muslimimaissa ja -yhteiskunnissa.

Ongelmat islamilaisessa Lähi-idässä johtuvat län-simaiden sekaantumisen pitkästä historiasta alueen asioihin. Olipa kyse sitten hallitusten säilyttämisestä tai kaatamisesta väärin keinoin. Ne, jotka ovat luoneet ISIS:n kaltaisia ryhmiä ovat osaltaan vastuussa niiden te-kemistä julmuuksista.

Vielä valitettavampaa on kuitenkin se, että musli-miyhteisöt menettävät nuoriaan näille ääriryhmille. Kuinka väärässä ovatkaan he, jotka värväävät muslimi-nuoria näihin ääriryhmiin käyttämällä hyväkseen nuo-rien turhautumisen tunnetta Lähi-idän epäoikeuden-mukaisuuksista. Suomessa muslimit saavat nauttia us-konharjoittamisen vapaudesta ja hyvinvointivaltion vauraudesta. Valitettavasti nämä ääriryhmät väärin-käyttävät ja rikkovat näitä oikeuksia.

Lainsäätäjien ja muslimiyhteisön ei pitäisi astua tähän massamedian asettamaan ansaan. ISIS on terroristiryh-mä eikä islamilainen kalifaatti, kuten he itse väittävät ja kuten länsimaalainen media yrittää epäilyttävästi vihja-ta uutisissaan. On tärkeää ottaa huomioon, että turhien kohteliaisuuksien aika on päättynyt. Jokaisen, erityises-ti Suomen muslimiyhteisöjen johtajien, pitäisi ryhtyä va-kaviin toimenpiteisiin ja ottaa kantaa ISIS:n kaltaisia ryh-miä vastaan, jotta voitaisiin välttää musliminuorten jou-tumista ääriryhmien ansoihin. Helsingin poliisin ennal-taehkäisevän yksikön järjestämä viranomaisten ja mus-limiyhteisöjen keskustelutilaisuus on erittäin tärkeä ensi-askel yhteistyön tiivistämi-seksi ja väkivaltaisen radi-kalisoitumisen ennaltaeh-käisemisessä.

Toivotaan, että myös suomalainen media al-kaa toimittamaan uutisia asianmukaisella historial-lisella tiedolla ja tutkivalla journalismilla sen sijaan, et-tä turvautuu suuriin uutis-yhtiöihin, sensaationtavoit-teluun ja propagandaan. n

Allahin Armeliaan Armahtajan Nimeen

Madjid Bahmanpour

4

Ku

lttu

uri

Hiekkaa, sotaa ja kameleita. Nämä ovat ensimmäisiä ajatuksia, jot-ka juolahtavat mieleen Lähi-idäs-tä. Valtamedian yksipuolinen uu-tisointi on jättänyt monelle Lä-hi-Idän täysin tuntemattomaksi ja etäiseksi. Mitä siellä oikeasti tapah-tuu? Ovatko kaikki vallankumouk-

sien huumassa, aseet kädessä ja naiset alistettuina?Joka kerta kun matkustan toiseen kotimaahani

Iraniin, minulta kysytään “Eikö se ole vaarallista?” Ky-symys on tuntunut minusta aina absurdilta, sillä en koskaan ole tuntenut oloani uhatuksi siellä. Vuosi-kausia olen haudutellut tätä kysymystä mielessäni ja loppujen lopuksi se oli varmasti suurin syy, mik-si halusin perustaa festivaalin, joka juhlii Lähi-Idän kulttuuria. En syytä ystäviäni, jotka olettivat matko-jani vaaralliseksi, sillä jos minunkin tietoni pohjautui-sivat vain uutiskuviin, olisivat ajatukseni Lähi-Idästä aivan toisenlaiset.

Onko Lähi-Idässä konflikteja? Tottakai, mutta siel-lä on myös niin paljon muutakin tarjottavaa. Jos me-

dia kertoisi ulkomaalaisille vain ratikan juopoista ja naapurin perheväkivallasta, eivät hekään tietäisi, et-tä Suomi on aivan jotain muuta!

Tyyniä järviä, loputtomia metsiä, siistejä katuja ja trendikkäitä tapahtumia. Se on Helsinki, jonka mi-nä tunnen.

Vihreitä vuoria, lumilautailua, suuria kaupunkeja ja loputtomia bazaarin kujia. Se on Iran, jonka mi-nä tunnen.

Vastauksena yksipuolisille uutiskuville syntyi siis MEFA –festival, jonka tarkoituksena on tarjota erilai-sia tarinoita modernista Lähi-idästä. Se on mahdol-lisuus kurkistaa Lähi-idän arkeen ja kulttuuriin elo-kuvien, musiikin, ruoan ja taiteen kautta. Hiekka jää tomuksi ja kamelit karkaavat kaukaloon. Lähi-itä on aivan jotain muuta.

Leffanäytöksiä nyt myös Resalatin moskeijalla! Tu-le tutustumaan moskeijan tiloihin, nauttimaan elo-kuvista ja keskustelemaan imaamin kanssa islamista. Ohjelmaa on koko päivän ja kaikki ovat tervetulleita!

Aika: 12.10.2014 alkaen kello 13:00Paikka: Kaunispääntie 5 00970 Helsinki. n

MEFA -festival – Ensimmäinen Lähi-idän elokuva- ja kulttuurifestivaali Helsingissä!

Sara Bahmanpour

5

Ensimmäinen Lähi-idän elokuva- ja kulttuurifestivaali

Helsingissä 9-12 lokakuuta 2014http://www.mefahelsinki.com Lisätietoja: sara.bahmanpour@ mefahelsinki.com +358 (0)40 566 9279. n

5

6

Kun puhutaan Irakista, suurimmalle osalle tulee mieleen ensimmäisenä sen suuri muslimiväes-tö. Suurin osa Irakin vä-estöstä ovat kyllä musli-meja, mutta monia mui-takin vähemmistöjä löy-

tyy. Irakin kristittyjä käsiteltiin Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin seminaaris-sa, jonne oli kutsuttu pastori Muayad Namrood. Mukana olivat myös pasto-ri Esko Matikainen ja kirkon lehden toi-mittaja Ester Talje sekä monia suomalai-sia ja irakilaisia kristittyjä. Koko seminaa-rin kuvasi Irakin virallinen televisiokana-va Al Iraqiya.

Seminaarin alussa Abu Aala kertoi kuinka Koraanissa puhutaan Neitsyt Mariasta ja hänen pyhyydestään. Hä-nelle onkin omistettu kokonainen suu-

ra Koraanissa. Al-Imraanin suurassa py-hästä Mariasta sanotaan näin:

Ja katso, enkelit sanoivat: ”Maria, Ju-mala on totisesti valinnut, puhdistanut ja pyhittänyt sinut; Hän on korottanut sinut koko luomakunnan naisten yli.” 3:42

Neitsyt Maria on yksi niistä monis-ta asioista, jotka yhdistävät muslime-ja ja kristittyjä. Irakissa heitä yhdistää myös sama kotimaa. Kristittyjä on asu-nut Irakin alueella jo hyvin pitkään. Sa-notaan, että kristityt tulivat Irakiin noin 100 jKr. Historian tutkijat sanovat, että yksi Jeesuksen opetuslapsista, Tuomas, lähti itään ja Irakiin levittämään kristin-uskon sanomaa. Toinen näkemys asias-ta on, että 70 sanansaattajaa lähtivät yh-dessä levittämään Jeesuksen sanaa. Oli asian laita kumpi tahansa, kristityillä on Irakin alueella pitkä ja vahva historia; jo yli 1900 vuotta vanha. Siitä huolimatta

kristittyjä on vainottu heidän omassa kotimaassaan jo pitkään.

Sanansaattajien virtaaminen Irakiin ei suinkaan ole loppunut koskaan. Hei-tä on mennyt sinne eri maista ja eri us-kontokunnista. Irak ei ole vain täynnä moskeijoita. Sieltä löytyy myös monia kirkkoja: ortodoksisia ja katolisia kirkko-ja, jotka ovat muun muassa armenialai-sia, roomalaisia ja latinalaisia sekä pro-testanttisia kirkkoja. Islamia ja kristinus-koa yhdistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi, että on olemassa vain yksi Jumala, py-hä kirja on Jumalan sana, Jeesus palaa jonakin päivänä ja molemmat uskovat tuomiopäivään. Merkittävin ero on Ju-malan palvomisessa. Irakissa onkin mo-nia moskeijoita, jotka ovat aikoinaan ol-leet kirkkoja. Tämä kertoo siitä, miten muslimit ja kristityt ovat eläneet alueel-la jo hyvin pitkään yhdessä.

Kristityt IrakissaH. Al-Hello/Hajar Mahdavi

Pastori Muayad NaMrood oN tyytyväiNeN kristityN väheMMistöN aseMaaN irakissa. oikealla abu aala.

7

Koko seminaarin voi katsoa suomeksi käännettynä linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=kZfYanwdcgw.

Seminaarissa pastori Muayad Namrood aloitti puheenvuoronsa luke-malla evankeliumista jakeen:Jeesus sa-noi: Olette kuulleet jonkun sanovan sil-mä silmästä ja hammas hampaasta. Mi-nä kuitenkin sanon teille, älkää vastusta-ko pahaa. Olette kuulleet jonkun sanovan: Rakastakaa lähemmäisiänne ja vihatkaa vihollisianne. Minä kuitenkin sanon: Ra-kastakaa vihollisianne, tehkää hyvää tei-tä kiroaville henkilöille ja siunatkaa teitä inhoavia ihmisiä. Aamen.

Namrood iloitsi Suomen irakilaisen kulttuurifoorumi järjestämästä tapah-tumasta ja sen tarjoamasta ainutlaatui-sesta tilaisuudesta tuoda irakilaiset sa-man pöydän ääreen.

– Tämä kutsu todistaa, että vaikeuk-sista huolimatta irakilaiset ovat yhtä kan-saa. En voi koskaan unohtaa omaa lap-suuttani Irakissa. Silloin isäni työpaikalla

enemmistö oli muslimeja ja me rakas-timme toisiamme. Silloin asuimme mus-limialueilla. Jos kotona oli puutetta jos-takin, pystyimme käydä musliminaapu-riemme ovella pyytämässä lisää. Olem-me yksi kansa, mutta valitettavasti nyt tarvitsemme seminaarin kertoaksem-me ihanasta ja upeasta menneisyydes-tämme. Olemme yksi kansa kaikkine sa-teenkaren värineen: shiiat, sunnat, kato-liset, ortodoksit, juutalaiset, mandealai-set ja kaikki muut vähemmistöt. Vähem-mistö on hieman huono sanavalinta, sil-lä Irakissa kaikki ovat irakilaisia, eikä kan-salainen ole omassa maassaan vähem-mistö. Kirkossa rukoilemme Irakin puo-lesta, kaikki uskon suuntaukset ja lahkot.

Namrood korkostaa, kuinka tärkeää muistaa, että vaikka tietyssä valtios-sa tietty uskonto on enemmistön har-joittama, se ei tarkoita sitä, etteikö siellä

ole muitakin vähemmistöjä, jotka ovat yhtälailla maan kansalaisia kuin kaikki muutkin.

– Irakissa kristityt eivät ole ulkopuo-lisia. He ovat kantaväestö. He ovat asu-neet siellä yhtä kauan kuin kaikki muut-kin. Siitä huolimatta kristityt kohtaavat ja ovat aina kohdanneet suurta vainoa omassa kotimaassaan.

Muayad Namrood uskoo vahvasti, että kristityt eivät ole lähdössä Irakis-ta minnekään. Kaikesta vainoamisesta huolimatta he eivät jätä kotimaataan, vaan rakastavat kaikkia siellä asuvia omi-na veljinään.

Niitä uskovista sekä juutalaisista, kristi-tyistä ja saabilaisista jotka uskovat Juma-laan ja viimeiseen päivään ja tekevät hy-viä töitä, odottaa palkka heidän Herransa luona. Ei heidän tarvitse pelätä, eivätkä he joudu suremaan. Koraani 2:62 n

arabiaNkieliNeN raaMattu.

8

3-Star Raja TradersMannerheimintie 63, 00250 Helsinki Tiedustelut: Altaf Raja 0400 476 640

Itämaisten ruokienmaahantuonti,tukku -ja vähittäismyynti

MausteetRiisitPavutRuokaöljyt Ravintoloille, grilleille ja suurkeittiöille syväpaistoöljyä 15 l astia

• ei savua eikä pala• riittoisa• kestää korkeita kuumuuksia• sopii myös salaattikastikkeisiin ja ruoalaittoon• ilmainen kuljetus• rapsiöljyä

9

Konferenssi tarkastelee naisten lii-kuntaa ja urheilua niin tutkimuk-sen, politiikan kuin käytännön toiminnan näkökulmasta. Kon-

ferenssin suojelijana oli presidentti Tarja Halonen, joka avajaispuheessaan koros-ti tasa-arvon edistämisen tarvetta myös urheilussa. Naiset, nuoret ja köyhät pitäi-si huomioida myös liikunnassa. Viestis-sään konferenssin järjestäjille presidentti Halonen sanoi: ’Liikunnan ja urheilun kie-li on kansainvälinen. Sen sanaton viesti koskettaa, herättää tunteita ja yhdistää. Sen maailmasta kumpuaa inspiroivia ih-misiä ja ilmiöitä, jotka toimivat roolimal-leina ja esimerkkeinä nuorille ja lapsille. Liikunnalla ja urheilulla on voima kertoa tarinoita, jotka jäävät mieliin ja sydämiin.

Liikunta on kirjattuna Yhdistynei-den kansakuntien ihmisoikeusjulistuk-seen: se on oikeus, joka kuuluu jokaisel-le, riippumatta uskonnosta, kansallisuu-desta tai sukupuolesta. Jokaisella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus osallis-tua liikuntaan ja urheiluun sen kaikilla eri osa-alueilla ja tasoilla. Suomessa suku-puolten välinen tasa-arvo on yhteiskun-tamme yksi perusarvoista ja sen edistä-minen on ollut kiinteä osa liikuntapoli-tiikkaa jo vuosikymmenten ajan. Monis-sa kansainvälisissä vertailuissa olemme tasa-arvon edelläkävijöitä, näin on myös liikuntakulttuurissa.

Tasa-arvon edistäminen ei kuiten-kaan ole tullut tiensä päähän, ei Suo-

messa, eikä maailmalla. Tyttöjen ja nais-ten osallistumista liikuntaan eri rooleis-sa, tehtävissä ja tasoilla sekä sukupuolen välisen tasa-arvon edistäminen maail-manlaajuisesti on tarpeen nyt ja tule-vaisuudessa.’

Kansainvälisen Olympiakomitean pu-heenjohtaja Thomas Bach iloitsi siitä, kuinka uusien lajien, kuten naisten nyrk-keilyn ja mäkihypyn, ottaminen olym-piaohjelmaan on lisännyt naisten mah-dollisuuksiin tavoitella urheilumaailman arvostetuimpia palkintoja.

EU:n liikunnasta vastaava komissaa-ri Androulla Vassiliou oli huolissaan sii-tä, että vaikka naisilla tulisi olla mahdol-lisuudet samaan kuin miehillä, silti tytöt ja naiset eri puolilla maailmaa törmää-vät esteisiin liikuntaan osallistumisessa. 

Uskontojen välinen aamunavausHelsingin seurakuntayhtymä koordinoi maailmankonferenssin yhteyteen uskon-tojen välisen aamunavauksen. Esiintyji-nä oli kahdentoista eri uskontokunnan ja elämänkatsomuksen edustajia, jotka esittivät runoja, musiikkiaesityksiä ja ru-kouksia. Tapahtuman nuorimpia osallis-tujia olivat Helsingissä toimivan iranilai-sen Arya-koulun oppilaat, jotka lauloivat persian kielellä.

YK:n ihmisoikeusjulistuksessa liikunta on oikeus, joka kuuluu jokaiselle riippu-matta uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolesta. ”Uskontojen edustajien

välisen vuoropuhelun tärkeänä tehtävä-nä tulee olla ihmisoikeuksia edistävien uskonnollisten tulkintojen vahvistami-nen ja ihmisoikeuksien puolesta toimi-minen yhdessä”, näkee uskontodialogi-toimija Heidi Rautionmaa. n

Naisten liikunnan ja urheilunhuipputapahtuma

Paula Kemell

IWG - International Working Group on Women and SportIWG on kansainvälinen naisliikuntaver-kosto, jonka toiminta tähtää naisten roolin ja aseman vahvistamiseen sekä edistämiseen urheilussa maailmanlaa-juisesti. Verkosto toimii naisten urhei-lun kehittämisen ja voimaannuttami-sen edelläkävijänä sekä aktiivisena toi-meenpanijana kansainvälisellä tasolla.IWG:n arvoja ovat yhteistyö, erilaisuu-den hyväksyminen sekä julkisuusperi-aate. Toiminnan perimmäisenä tavoit-teena on kehittää urheilu- ja liikunta-kulttuuria kestävästi sellaiseksi, että naisten on mahdollista osallistua sii-hen laaja-alaisesti aina ruohonjuurita-solta päätöksentekoasteelle saakka.

HistoriaIWG perustettiin vuonna 1994 Bright-onissa ensimmäisen naisten ja urhei-lun maailmankonferenssin yhteydes-sä. Konferenssin tuloksena oli Brighto-nin julistus (Brighton Declaration), jon-ka tavoitteena on edistää liikuntakult-tuuria, joka mahdollistaa ja arvostaa naisten täyttä osallistumista liikuntaan tasa-arvon hengessä; kaikilla liikunnan osa-alueilla ja tasoilla. 

IWG on perustettu, jotta kaikilla ty-töillä ja naisilla olisi tasa-arvoinen mah-dollisuus osallistua liikuntaan ja urhei-luun. Näin ollen IWG:n toiveena oli li-sätä naisten määrää liikunnan ja urhei-lun kaikilla eri sektoreilla ja tasoilla. Tar-koituksena on edelleen myös huoleh-tia siitä, että naisten tiedot, kokemuk-set ja arvot edistävät sekä tukevat lii-kunnan ja urheilun kehitystä.

Kesäkuussa Helsingin Finlandia-talolla järjestettiin kuudes naisten liikunnan ja urheilun maailmankonferenssi eli IWG-maailmankonferenssi, jonka teemana oli ”Lead the Change - Be the Change”. Konferenssiin osallistui yli 800 osanottajaa sadasta eri maasta ja oli näin ollen suurin Suomessa järjestettävä urheilun seminaaritapahtuma vuosiin.

3-Star Raja TradersMannerheimintie 63, 00250 Helsinki

10

“Kehotan teitä muslimeja ympäri maailmaa pyhittä-mään pyhän Ramadan-kuukauden viimeisen per-jantain Quds-päiväksi ja julistamaan kansainvälis-tä muslimien solidaarista tukea laillisen Palestiinan muslimien oikeuksille. Pyydän kaikkia muslimeja maailmassa ja muslimimaiden hallituksia liittymään yhteen ja katkaisemaan tämän vallananastajan (Pa-lestiinan miehittäjän) ja sen kannattajien kädet. Ke-hoitan kaikkia muslimeja valitsemaan pyhän Rama-danin kuukauden viimeisen perjantaipäivän Al Quds -päiväksi. Päivä, joka on itsemääritelty ajankohta ja voi olla palestiinalaisten kohtalon määrittelijä tämän seremonian esittämisen kautta ja näyttää muslimien lojaalisuuden ja tuen muslimien laillisille oikeuksille Palestiinassa.” Ayatollah Ruhollah Khomeini 7.8.1979.

Näin ollen elokuun 7. päivänä 1979 aloitti ajatol-lah Ruhollah Khomeini kansainvälisen Al Quds -päi-vän palestiinaisten tueksi sen miehittäjävaltiota vas-taan. Ajatollah julisti myös Jerusalemin vapautuksen jokaisen muslimin vastuuksi.

Mikä on Al Quds?Nimi Al Quds tulee Jerusalemin arabiankielisestä ni-mestä. Palestiinan ongelmaa ei ole vieläkään ratkais-tu, joten tänäkin päivänä Quds-päivän idea elää ja monet muslimit osallistuvat marsseihin ja tilaisuuk-siin Ramadanin viimeisenä perjantaina. Tapahtuma on erittäin merkittävä ja oiva tilaisuus niin muslimeil-le kuin ei-muslimeille kasvattaa tietoisuuttaan Pales-tiinan miehityksestä ja avaamaan silmänsä sekä sy-dämensä palestiinalaisten kärsimyksille ja heitä koh-danneelle vääryydelle. Maailman toiseksi suurin kan-sainvälinen järjestö heti YK:n jälkeen, Islamilaisen yh-teistyön järjestö (OIC), on hyväksynyt Al Quds -päivän ja ottaa siihen osaa järjestämällä erilaisia tapahtumia.

Nykyään Al Quds -päivää ei vietetä enää vain arabi-maissa vaan palestiinalaisten kokemat vääryydet, me-netykset ja heidän sortamisensa on tiedostettu ym-päri maailmaa. Päivän vietto mielenosoituksineen ja puheineen on levinnyt maailmanlaajuiseksi.

Palestiinan historiastaPalestiina on ollut aikaisemmin vapaa maa, jossa on ollut asutusta jo 8000 vuotta ennen ajanlaskun al-kua. 1880-luvun alussa Palestiinan alueella asui noin 450 000 ihmistä, joista juutalaisia oli 13 000–20 000. Se oli maa, jossa niin muslimit kuin juutalaiset elivät sovussa. Kaikki muuttui, kun 1897 Baselin siionistisen valtion muodostamiseen tähtäävä Theodor Herzlin maailmankongressi loi otollisen ilmapiirin juutalais-ten keskuudessa oman juutalaisvaltion perustami-seen. Iso-Britania innostui tästä ajatuksesta ja ehdot-ti Ugandaa juutalaisvaltion perustamispaikaksi. Eh-dotus hylättiin ja Palestiinan alue todettiin ainoak-si mahdolliseksi alueeksi juutalaisvaltiolle. Balfourin asiakirjasta selviää, kuinka Levanten 1917 kokouksen jälkeen britit antoivat tukea juutalaisten pyrkimyksel-le luoda oma valtionsa Palestiinan alueelle.

Ensimmäisessä maailmansodassa Palestiinas-ta muodostettiin brittiläinen mandaattialue, joka sai Kansainliiton hyväksynnän. 1921 Jewish Agen-cy aloitti toimintansa virallisesti ja alkoi tukea kai-kin tavoin Israelin valtion muodostamista. 1922 juu-talaisia oli alueella arvioiden mukaan 80 000, jois-ta suurin osa oli muuttanut Venäjältä, joko laillises-ti tai laittomasti.

Massamuuttojen myötä alueelle tuli myös väki-valtaisuutta. Väkivaltaisuudet yltyivät 1929 niin suu-riksi, että brittihallinto määräsi Hope-Simpsonin ko-mission tutkimaan syyt väkivaltaisuuteen. Johtopää-töksenä oli, että sionististen aatteiden innottamien juutalaisten laiton maahanmuutto oli muuttumas-sa akuutiksi ongelmaksi, sillä maa-alueiden ja kiin-teistöjen ostajat aiheuttivat yhä enemmän yhteen-ottoja; usein brutaalia menetelmiä käyttäen. Britti-läiset laittoivat useita aseellisia juutalaisia järjestöjä terroristilistalle. Nämä järjestöt jatkoivat toimintaan-sa maanalaisina aina sionistisen valtion perustami-seen asti. Brittihallinto myös huomasi massamuuton epäkohtien kasvun ja otti varovaisesti kantaa arabi-väestön puolesta, joka kärsi sionistien terrorista. Esi-merkiksi niin kutsutussa White Paperissa vuonna 1939 esitellään sionistien intoa oman valtion perustami-seen. Israel perusti itse valtionsa vuonna 1948 ja tä-mä vuosi tunnetaan myös Palestiinan exoduksena. Tällöin 700 000 palestiinalaista joko pakeni tai hei-dät ajettiin pois kodeistaan, sillä sionistit valloittivat yli 26% YK:n valtuuttamasta palestiinalaisten maasta.

PalestiinaArttu Puukko

11

Jordan valloitti nykyään tunnetun Länsi-rannan ja Egypti Gazan. 1949 aselevon aikana arabiliiton ja Israelin välillä piiret-tiin uudet rajat, jota kutsutaan vihreäk-si linjaksi. Tässä rajanvedossa Israelilla ei ole Gazan kaistan Golania eikä Länsiran-taa. Kesäkuussa kuuden päivän sodassa vuonna 1967 Israel valloitti loputkin pa-lestiinalaisten mandaatilla olevista alues-ta Jordanialta ja Egyptiltä ja aloitti siirto-kuntien tekemisen.

Palestiinan valtio Suurin osa maailman maista tunnustaa 15. marraskuuta 1988 perustetun Palestiinan valtion. Israel valloitti myös Jerusalemin kaupungin itäosan, jonka se julisti Israe-lin pääkaupungiksi. Useat maat eivät kui-tenkaan hyväksy Israelin vaatimusta ja ju-listusta, jonka mukaan koko Jerusalem on Israelin pääkaupunki. Jerusalem on kol-men uskonnon pyhä kaupunki. Niin mus-limeille, kristityille kuin myös juutalaisille. Yksikään valtio ei myöskään ole tunnus-tanut Jerusalemia Israelin pääkaupungik-si, eikä millään maalla ole lähetystöä siel-

lä. Jerusalemissa sijaitsee Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija, joka on uskomuksen mukaan rakennettu toisena moskeijana heti Mekan jälkeen. Al-Aqsan moskeija on muslimielle kolmanneksi tärkein moskeija Mekan ja Medinan jälkeen.

Kansainvälisten määräysten rikkominenIsrael on rakentanut “turva-aidan“, joka on heidän mukaansa tarkoitus torjua pa-lestiinalaisterroristien iskut juutalaissiirto-kuntia ja kaupunkeja vastaan. Nämä ai-dat eivät noudata yhä tänä päivänä voi-massaolevaa vuoden 1949 aselepolin-jaa, sillä se menee Länsirannan puolel-le. Turva-aita-hanke onkin tuomittu laa-jasti ja esimerkiksi YK:n alainen kansain-välinen tuomioistuin antoi vuonna 2004 määräyksen, jonka mukaan turva-aidan rakentaminen palestiinalaispuolelle on kansainvälisen lain vastaista.

Tätä päätöstä Israel ei ole hyväksy-nyt vaan jatkaa rakentamista ja siirto-kuntien perustamista. Asutukset ovat Israelin armeijan suojaamia ja siellä on

Israelin lainkäyttö voimassa. Kansainvä-lisen rikostuomioistuimen Rooman pe-russäännön 8. artiklan toisen momen-tin b-kohdan VIII alakohta määrittelee tämäntapaisen toiminnan sotarikoksek-si. Tässäkään asiassa Israel ei tunnusta Kansainvälisen rikostuomioistuimen toi-mivaltaa. n

• Palestiinan kansallisneuvosto, maanpaossa oleva palestiinalais-ten parlamentti, julisti 15. marras-kuuta 1988 Palestiinan valtion pe-rustetuksi kokoontuessaan Al-gerissa.

• Palestiinan itsenäisyyden on tun-nustanut 114 valtiota.

• Maan pääkaupunki on Ramalla-hissa ja pinta-alaa maalla on 6 236 km2.

12

Kansainvälinen Quds-päi-vä on edesmenneen Iranin islamilaisen val-lankumouksen johta-jan  Ruhollah Khomei-nin  käynnistämä liike. Khomeini määräsi mus-

limien paastokuukauden, Ramada-nin, viimeisen perjantain Quds-päiväksi. Quds-päivän tarkoitus on hänen sano-jensa mukaisesti kasvattaa tietoisuutta Palestiinan tilanteesta.

Tänä päivänä kaikkien tulisi osallistu-malla mielenilmauksiin tai pitämällä pu-heita ponnistella Palestiinan konfliktin globaalin tietoisuuden levittämisesksi. Quds on Jerusalemin kaupungin ara-biankielinen nimi. 

YK:n jälkeen maailman toiseksi suurin kansainvälinen järjestö, Islamilaisen yh-teistyön järjestö (Organization of Islamic Cooperation – OIC) on virallistanut tä-män tapahtuman kaikkien 57 jäsenmaan hyväksynnällä. Monissa muslimienem-mistöisissä maissa vietetään Quds-päi-vää näyttävillä tapahtumilla. Kuitenkin Palestiinan konflikti ei ole enää ainoas-taan muslimien tiedostama vääryys, sillä palestiinalaisten sortaminen on saavut-tanut myös muiden tietoisuuden. Ny-

kyään kansainvälistä Quds-päivää viete-tään ympäri maailmaa, myös länsimaissa.

Quds-päivän vietto Suomessa Suomessa Resalat Islamilainen Yhdys-kunta järjesti Helsingin Mellunmäessä si-jaitsevassa Fatemeh Zahran islamilaises-sa kulttuurikeskuksessa Suomen ensim-mäisen Quds-päivä-seminaarin.

Paikalla oli muun muassa diplomaat-tikuntaa islamilaisista maista, Al Iraqiya -TV-kanavan toimittajia, mediapersoo-na Abdirahim ”Husu” Hussein, toimit-taja Heidi Rautionmaa, Suomen Islam -seurakunnan imaami Ramil Belyaevil, ICAHD Finlandin Bruno Jäntti, sekä ro-vasti Pentti Miettinen Helsingin seura-kuntayhtymästä. Palestiinan suurlähetti-läs Al-Wazir oli estynyt saapumasta sai-rauden vuoksi, mutta lähetti terveisensä. 

Verkkomedia palkittiin Palestiinan kriisin tiedottamisesta Seminaarissa kuultiin puheita Palestii-nasta ja yleisesti sodasta, oikeudenmu-kaisuudesta, terrorismista, sorrosta ja ak-

tivismista. Seminaarin päätteeksi palkit-tiin kunniakirjalla Suomen aktiivisimpia Palestiinan puolestapuhujia.

Palestiinan puolesta tehdystä työs-tä kunniakirjat ja palkinnot saivat  Bruno Jäntti, valtio-opin opiskelija, ICAHD (The Israeli Committee Against House Demo-litions) -järjestön Suomen osaston perus-taja ja puheenjohtaja sekä konfliktiaihei-siin erikoistunut journalisti sekä Verkko-median toimittaja Hossein Bahman-pour ja päätoimittaja Janus Putkonen. Päätoimittaja  Janus Putkonen palkittiin tilaisuudessa poissaolevana hänen työs-kennellessään ja asuessaan ulkomailla. Suomen aktiivisimmaksi Palestiinan puo-lustajaksi valittiin Bruno Jäntti. n

Kansainvälistä Quds-päivää vietettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Quds-päivää vietettiin seminaarin muodossa ja tapahtumaan osallistui Palestiinaa tukevia henkilöitä, jotka eri tavoin kasvattavat tietoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa Palestiinan kriisistä

Hossein Bahmanpour

Kansainvälinen Quds-päivä

Katso video Resalatin imaa-mi Abbas Bahmanpourin puhees-ta:  https://www.youtube.com/wat-ch?v=LDltuVSQ7hM

Katso video aktivisti Bruno Jäntin puheesta:  https://www.youtube.com/watch?v=FLDaUeK7GSM

bruNo JäNtti PalkittiiN PalestiiNaN Puoles-ta tehdystä työstä.

lasteN PalestiiNa aiheiseN PiirustuskilPailuN Parhaat työt olivat esillä Quds-PäiväN taPahtu-Massa.

13

Abbas Bahmanpour

Tu

tust

u is

lam

iin

Olemme tähän asti puhunneet siitä, kuinka Jumala loi ihmisen tarkoituksellisesti. Kertoakseen meille tästä tar-koitusperästään Hän valitsi aina ensimmäisestä ihmisestä lähtien profeettoja omasta keskuudestamme, jotta he kertoisivat meille Hänen olemassaolostaan ja kehottaisivat meitä uskomaan Häneen, Tuonpuoleiseen ja olemaan hyviä ihmisiä tekemällä hyvää ja luomalla oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Usko ja hyvät teot ovat siis kaksi tär-keintä asiaa, mitä Hän toivoo meiltä. Tosiaan nämä kaksi asiaa ovat jatkuvasti Koraanissa esillä niinä kahtena teki-jänä, joiden kautta ihminen voi päästä Paratiisiin:

”Totisesti Jumala antaa niiden, jotka uskovat ja tekevät hyvää, käydä sisälle paratiisiin, jonka alla virtaavat joet...” (47:12)Toisin sanoen islamissa pelkällä uskolla ei pääse Paratiisiin, vaan todellinen uskovainen osoittaa myös uskonsa

tekojensa kautta. On helppo sanoa uskovansa, mutta se pitää todistaa (itselleen) myös tekojen kautta. Onhan se niin, että jos on oikeasti uskovainen niin haluaa myös noudattaa uskoaan. Uskoa on verrattu talon sisällä ole-vaan valoon. Tämä valo ei ainoastaan valaise taloa, vaan on sen ulkopuolella olevillekin näkyvissä jokaisesta ik-kunasta ja oven raosta. Tietenkin joissain rajoitetuissa erityistapauksissa ihminen ei voi noudattaa kaikkia uskon-sa vaatimia asioita, jos esimerkiksi hänen henkensä olisi uhattuna. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan kumoa sääntöä, vaan päinvastoin vahvistavat sitä, sillä ilman ulkoisia rajoitteita uskovainen toimii uskonsa mukaisesti.

Kuvitellaan tilannetta, jossa loppukokeiden koittaessa opettaja kysyy koepäivänä oppilailta, ovatko he opis-kelleet hyvin koetta varten ja tietävätkö tarvittavan materiaalin. Jotkut oppilaista vastaavat osaavansa ja tietä-vänsä, jolloin opettaja sanookin, ettei näiden henkilöiden tarvitsekaan osallistua kokeeseen, vaan he saavat täy-den arvosanan heti. Olisiko tämä oikein toimittu? Oikeudenmukaisuus vaatii, että kaikkien tulee osallistua kokee-seen ja todistaa itselleen ja muille osaavansa vaaditun materiaalin. Tämän takia Jumala kertoo meille Koraanissa:

”Luulevatko ihmiset, että heidät sanottuaan »Me uskomme» jätetään koettelematta?” (29:2)Eli todellinen usko näkyy teoissa ja kuinka ihminen kohtaa elämän erilaiset pienet ja suuret haasteet. Tämä

koe ja koettelemus on juuri se syy, miksi Jumala on luonnut meidät: katsoakseen, ketkä ovat todellisesti hyviä ihmisiä ja ketkä eivät.

” Hän, joka loi elämän ja kuoleman koetellakseen, kuka teistä on paras teoissa...” (67:2)Voimme kysyä, miksi on niin tärkeää tietää, ketkä ovat hyviä ihmisiä ja ketkä eivät? Miksi pitää niin sanotus-

ti erotella jyvät akanoista? Miksi hyvien ihmisten pitää todistaa hyvyytensä ja miksi meitä kaikkia koetellaan täl-lä tavalla? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin vastaamme tarkemmin Tutustu islamiin- sarjan osiossa ”Paratiisi ja Helvetti” ja ”Elämän tarkoitus”. Kuitenkin voimme nyt lyhyesti mainita, että syy tähän on juuri meidän tuon-puoleisen määränpään selvittäminen, joka on tämän elämän tarkoitus. Kuten sanottu, tämä elämä on koe, jos-sa selviää ihmisen todellinen luonne.

”Jotta Jumala voisi erottaa pahan hyvästä ja asettaa pahat päällekkäin; koota sen kaikki kasaan ja heittää Helvettiin. Nämä ovat kadotukseen tuomittuja.” (8:37)

Tässä elämässä selvitetään siis, mihin ryhmään jokainen ihminen kuuluu.

Usko

14

Mitä usko on?Usko löytyy sydämestä.

”… näiden sydämiin on kirjattu usko…” (58:22)Sydän ei tässä tarkoita tietenkään kehomme verenkierrosta vaastuussa olevaa lihasta vaan ihmisen sisintä: mei-

dän sisintä olemusta, meidän todellista ydintämme ja se, mitä me todellisuudessa olemme. Ilman, että ryhdym-me filosofiseen keskusteluun identiteetistä, voimme sanoa sydämen olevan se todellinen ”minä” ja se, mitä me pohjimmiltaan olemme. Etenkin se järkevä osa meistä, mikä pohtii, miettii ja varsinkin löytää yhteyden Jumalaan. Ihmisen sydän on pohjimmiltaan hyvä ja se janoaa uskoa ja totuutta.

”… mutta Jumala on tehnyt uskosta teille rakkaan ja kaunistanut sen sydämissänne…” (49:7)Oikein käytettynä tämä sydän pohtii todellisuutta, hakeutuu totuuteen, uskoon ja hyvyyteen. Katsoessaan maa-

ilmaa ja sen ihmeitä, pohtiessaan elämän tosiasioita tällainen sydän näkee pinnan alla piilevän todellisuuden ja ymmärtää elämän merkittävyyden.

”Totisesti tässä on muistutus sille, jolla on sydän ja joka käyttää kuuloaan ja näkee.” (50:37)Totuus on hyvää ja puhdasta. Näin ollen puhdas ja hyvä sydän auttaa ihmistä löytämään totuuden. Tämä us-

kon ja totuuden löytäminen vaatii, että sitä etsivä ihminen etsii sitä puhtailla tarkoituksilla, eikä ole omien halu-jensa ja himojensa sokaisema. Jumala kertoo Koraanissa, kuinka Hän valitsee, ketkä löytävät tämän johdatuksen:

15

Tu

tust

u is

lam

iin

”… ja Jumala johtaa harhaan kenet haluaa ja johdattaa kenet haluaa, Hän on Mahtava, Viisas.” (24:46)Tietenkään mikään ei tapahdu ilman Jumalan tahtoa (se miten vapaa tahto on mahdollista tämän kanssa on

oma varsin pitkä keskustelunsa). Kuitenkaan Jumalan johdatus, joko harhaan tai oikealle tielle, ei ole mielivaltais-ta. Siksi jakeen lopussa Jumala muistuttaa meitä olevansa Mahtava ja Viisas. Ensinnäkin mahtinsa takia Hän kyke-nee johdattamaan ihmisiä, ja kuten sanoimme: mitään ei tapahdu vastoin tai ilman Hänen tahtoaan. Kuitenkin Hän kertoo myös olevansa Viisas. Toisin sanoen Jumalan -ylistetty olkoon Hän- teot eivät ole mielivaltaisista. Hän johdattaa oikealle tielle ja uskoon ne, jotka ansaitsevat sen.

”Ne jotka taistelevat asiamme puolesta, heidät johdatamme teillemme; sillä totisesti, Jumala on niiden kanssa, jotka hy-vää tekevät.” (29:69)

Jumala johdattaa luokseen henkilön, joka kamppailee haluja, syntiä ja vääryyttä vastaan Jumalan tiellä sekä tahtoo ja tekee hyvää. Ihminen saa johdatuksen, jos hän sitä vilpittömästi haluaa:

”Ja, jotka seuraavat johdatusta, Jumala lisää heidän johdatustaan ja antaa heille varjeluksensa.” (47:17)Voimme täten sanoa Jumalan johdatuksen tulevan henkilölle, joka sen on ansainnut. Myös tämän vastakohta

pitää paikkaansa, sillä Jumala johdattaa harhaan ne, jotka ovat sen ansainneet.

”…näin Jumala johdattaa harhaan ken on tuhlaava ja epäilevä.” (40:34)

”… näin Jumala sinetöi jokaisen pöyhkeän sortajan sydämen.” (40:35)Pahat teot ja halut johtavat kauemmaksi Jumalasta, sillä Jumala on totuus ja oikeus täydellisimmillään. Siispä

hyvän haluaminen ja tekeminen täyttää sydämen Jumalan valolla ja vie ihmisen johdatusta ja totuutta kohti. Kun taas ihminen, ken on paatunut synteihin ja saastuttanut sydämensä väärydellä ja sokaissut sen himoillaan, ei ky-kene näkemään totuutta.

”Totisesti ei! Vaan heidän sydämensä ovat ruostuneet heidän tekojensa takia.” (83:14)Pahat teot ovat kuin ruoste, joka hiljalleen turmelee sydämen ja estää sitä suorittamasta oikein tehtäväänsä:

nähdä ja ymmärtää totuuden.Kuten alussa totesimme, usko ja teot kulkevat käsi kädessä. Jos teemme hyviä tekoja, löydämme johdatuksen

ja totuuden; ja jos uskomme, teemme hyviä tekoja. Jos taas teemme pahoja tekoja, nämä loppujen lopuksi sokai-sevat sydämen ja estävät meitä näkemästä totuutta. Nämä vaikutukset saattavat yksittäisinä olla pieniä ja huo-maamattomia, mutta kuten ruoste, joka hiljatellen ja huomaamattomasti ajan myötä kerääntyy, ne pilaavat sydä-men. Ainoa tapa poistaa tämä ruoste on istighfar eli tekojen katuminen ja toimintatapojen muuttaminen, mutta siitä puhummekin toisessa osiossa. n

16

Ter

veys

Liikunta on yksi tehokkaimmista kei-noista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Se voi ehkäistä tai jo-pa hoitaa erilaisia oireita tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vai-kuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimis-tön toimintoihin.

Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan hyvää suoritusky-kyä, kestävyyttä ja lihasvoimaa. Terveyskunnon kan-

nalta tärkeitä asioita ovat esimerkiksi matala veren-paine ja veren ko-

lesteroli, ihan-nepaino, tu-ki- ja liikun-taelimistön terveys ja

nivelten liik-kuvuus. Silloin,

kun liikunnan avul-la tavoitellaan parempaa fyysistä kuntoa, on kyse

kuntoliikunnasta. Kun en-

sisijaisena tavoitteena on terveyskunto, puhutaan ter-veysliikunnasta.

Kuntoliikunta ja urheilu, mutta myös harrastuk-siin tai työhön liittyvä ripeä liikkuminen sekä kodin ja kesämökin ruumiilliset työt ovat useimmiten hy-vää terveysliikuntaa. Ehtona on, että liikunta toistuu riittävän usein ja pitkään ja että sen aiheuttama eli-mistön kuormitus on vähintään kohtalainen, mutta ei liiallinen. Hyvin kevyt liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan ehtoja.

Liikunnan terveysvaikutukset

Erilaisella liikunnalla on kymmeniä suotuisia vaiku-tuksia elimistön eri toimintoihin. Liikkuminen paran-taa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohon-nutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia ja pie-nentää liikapainoa. Se ehkäisee myös sydän- ja ve-risuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Liikunnan on todet-tu myös parantavan tasapainoa, vähentävän kaatu-mistapaturmia sekä edistävän toimintakykyä ja itse-

Liikunnalla hyvää oloaLaura Al-Hello

17

näistä selviytymistä. Kohtuullisesti kuor-mittava liikunta tehostaa elimistön puo-lustusreaktioita ja näyttää estävän virus-tauteja.

Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henki-seen hyvinvointiin. Liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväaikaiseen väsymykseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin pa-remmin kuin vähän liikkuvat. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta.

Eri liikuntamuodoilla on hieman eri-laisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Kestävyyslajit (kävely, hölkkä, hiihto, uin-ti ja pyöräily) kuluttavat energiaa, alen-tavat verenpainetta ja veren kolestero-lia ja parantavat sokerinsietoa. Voima- ja kuntosaliharjoittelu vahvistaa erityises-ti luustoa ja tehostaa sokeriaineenvaih-duntaa. Voimistelu, pallopelit ja aerobic vahvistavat luustoa ja parantavat tasa-painoa. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja useimpien liikuntamuotojen

avulla on helppo saavuttaa riittävä ter-veyskunto. Tärkeintä on valita sellainen liikuntamuoto, josta itse pitää.

Kuten kaikkiin tehokkaisiin lääkkei-siin, voi myös liikuntaan liittyä haitto-ja, ”sivuvaikutuksia”. Liikuntatapaturmat ovat suurin tapaturmaluokka Suomes-sa. Liian rasittava liikunta voi vaurioittaa kudoksia ja aiheuttaa viikkoja tai kuu-kausia kestävän ylikuormitusoireiston ja joskus, onneksi hyvin harvoin, jopa äk-kikuoleman. Siksi liikunnan kuormitta-vuutta tulee lisätä asteittain ja ”ylian-nostusta” välttäen.

Islamin kanta

Islamin kokonaisvaltainen lähestymista-pa elämään ja siten myös terveyteen tar-joaa meille mahdollisuuden pysyä vah-voina ja terveinä. Muslimien velvollisuu-tena on huolehtia hengellisestä, henki-sestä sekä fyysisestä terveydestään. Kos-ka kunnioitamme Allahin luomistyötä, emme saa käyttää väärin tai laiminlyö-dä kehoamme, vaan meidän tulee yllä-pitää mahdollisimman parasta terveyttä, jonka edellytyksenä väistämättä on jon-kin asteinen liikunta, oli se sitten kunto-liikuntaa tai jokapäiväistä arkiliikuntaa. Is-lamissa painotetaan myös yksinkertaista ruokavaliota yhdistettynä sopivaan mää-rään liikuntaa.

Muslimien velvoitteiden täyttämi-nen edellyttää hyvää terveyttä ja fyysis-tä kuntoa. Päivittäin toistuvat rukoukset ovat jo sinänsä liikuntamuoto. Rukouk-sen säädetyssä liikkeissä kaikki lihakset ja nivelet saavat liikettä ja keskittyminen rukouksessa lievittää henkistä stressiä. Hyvä terveys on myös tarpeen, jos ai-koo paastota Ramadan-kuukauden tai suorittaa pyhiinvaelluksen Mekkaan. Py-hiinvaellus on vaikea tehtävä, jonka aika-na fyysistä kestävyyttä koetellaan mo-nen päivän ajan.

Liikunta ja kuntoilu ovat tärkeä osa muslimin elämää, mutta se ei saa tapah-tua uskonnollisten velvoitteiden kustan-nuksella. Islamin mukaan jokainen asia on tehtävä maltillisesti. Muslimin tulee välttää ylensyömistä, ylenpalttista nuk-kumista ja niin myös liikuntaa, joka me-nee liiallisuuksiin. Kuntoilu tai urheilu, joka ottaa elämästäsi yliotteen on vas-toin islamin oppeja, jotka neuvovat nou-dattamaan keskitietä ja tasapainoista lä-hestymistapaa elämässä. Islam rohkai-see kaikkeen, mikä edistää sekä virkistää mieltä tai elvyttää kehoa, kunhan se ei johda syntiin, aiheuta vahinkoa, vaikeut-ta tai viivästytä uskonnollisia velvolli-suuksia.Tosiuskovainen tunnustaa ihmis-kehon ihmeen ja on kiitollinen Luojal-leen. Tämä kiitollisuus näkyy oman ke-hon hoitamisena ja huomioimisena. n

Säännöllinen liikunta• Vähentää ylimääräisen rasvan

määrää kehossa• Alentaa verenpainetta,

vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin

• Vahvistaa luita ja lihaksia• Parantaa ryhtiä ja kuntoa• Edistää ruoansulatusta ja

vähentää ummetusta• Kohottaa mielialaa ja

rentouttaa• Parantaa kehontuntemusta ja

tasapainoa• Parantaa unenlaatua• Lisää fyysistä ja psyykkistä

jaksamista• Hidastaa toimintakyvyn

heikkenemistä• Voi parantaa lievän ja

kohtalaisen masennuksen sekä ahdistuneisuuden oireita.

18

Ter

veys

Keskusteltaessa musliminaisten lii-kuntamahdollisuuksia herää kysy-mys, kuinka musliminainen voi har-rastaa liikuntaa peittävässä vaate-tuksessaan. Toisaalta onko musli-minaisen soveliasta harrastaa lii-kuntaa julkisesti miesten läsnäol-lessa ja millä edellytyksillä? Entä pi-

täisikö musliminaisten harrastaa liikuntaa pelkästään suljetuissa paikoissa, jotka ovat ainoastaan naisille?

Nykyään on olemassa monia pelkästään naisil-le suunnattuja kuntosaleja. Usein henkilökuntaan kuuluu kuitenkin miestyöntekijöitä ja siksi kuntosa-liharjoittelukin vaatii musliminaisilta tietynlaista pu-keutumista.

Hijab - islamilaisen pukeutumisen kriteerit Islamin mukaan musliminaisen tulisi pukeutua ei-mahram-miesten edessä peittävästi, jotta heidät tunnistettaisiin uskoviksi ja siveiksi musliminaisiksi, ei-kä heitä häirittäisi. Musliminaisen tulisi peittää kaik-ki muut ruumiinosansa paitsi kasvonsa ja kätensä. Kasvojen peittäminen ei ole pakollista. Sen lisäksi, että vaatetuksen pitäisi peittää tietyt ruumiinosat,

sopivalle vaatetukselle on muita lisävaatimuksia, ku-ten esimerkiksi se, että vaatteiden pitäisi olla riittä-vän löysiä, eikä kangas saa olla läpinäkyvää. Musli-minaisen tulisi myös käyttäytyä hillitysti ja asiallises-ti, jotta pukeutuminen ja käytös olisivat tasapainos-sa toistensa kanssa.

Musliminaisten fyysiset aktiviteetitPohdittaessa musliminaisten julkisia fyysisiä aktivi-teetteja, törmäämme usein eri kulttuurien toisistaan poikkeaviin käsityksiin siitä, millainen käytös missä-kin tilanteessa on soveliasta, ja missä kulkee hillityn raja. Islamissa on tietyt yleiset säännöt ja periaatteet, mutta eri kulttuureissa ja eri yksilöiden henkilökoh-taisissa ajatuksissa niitä tulkitaan eri tavoin. Mielipi-de-eroja löytyy muun muassa siinä, millaiset värit, kuosit ja materiaalit tulkitaan huomiota herättäviksi. Voivatko esimerkiksi housut olla sopiva vaate mus-liminaiselle ja peittävätkö ne naisen muotoja riittä-västi?

Monet urheilulajit vaativat erityistä fyysistä pon-nistelua. Kaikkia lajeja voi harrastaa hillityin liikkein puhumattakaan siitä, että niitä voisi harrastaa tur-vallisesti missä tahansa vaatteissa.

Musliminaisten uintimahdollisuudetVälillä julkisuudessa käydään kiivasta keskustelua sii-tä, pitäisikö musliminaisille ja -tytöille järjestää uima-halleihin erillisiä uimavuoroja. Se, että musliminai-set voivat uida uimahalleissa tavallisissa uimapuvuis-sa, edellyttää pelkästään naishenkilökuntaa ja -asi-akkaita.

Suurin osa Suomen uimahalleista ei hyväksy bur-kinin, eli erityisesti musliminaisille suunnitellun peit-tävän uimapuvun käyttöä. Burkinikieltoa perustel-laan mm. hygieniasyillä.

Mikä on burkini?Burkini (tai burqini riippuen kirjoitusasusta) on tietyn tyyppinen uimapuku, jonka libanonilais-australialai-nen Aheda Zanetti on suunnitellut Ahiida-nimises-sä yrityksessään vuonna 2003. Burqini on rekisteröi-ty tuotemerkki, jonka nimi on muodostettu sanois-ta burqa ja bikini. Se peittää koko ruumiin paitsi kas-

Jenni Issukka

Liikuntaa hijabissa

iraNiN NaisteN leNtoPalloN MaaJoukkue.

19

vot, kädet ja jalkaterät. Burkiniin kuuluu uimapukukankaasta valmistetut leggin-gs-tyyppiset housut ja pitkähihainen tu-nikapaita, johon on ommeltu kiinteästi huppu, joka peittää hiukset.

Ahiidan lisäksi jotkut muutkin yrityk-set valmistavat eri mallisia musliminais-ten uimapukuja. Yleisesti ottaen burki-nit ovat melko vartalonmyötäisiä käy-tännöllisistä ja turvallisuussyistä. Siksi sii-tä käydään keskustelua, täyttääkö burki-ni islamin asettamat peittävyyskriteerit. Koska burkini ei peitä jalkoja, vaatii se li-säksi ainakin erilliset uimasukat tai -ken-gät, joita urheilukaupat myyvät.

Burkinin yleisyysBurkini on kohtalaisen uusi keksintö isla-milaisessa muotimaailmassa ja vaatii to-tuttelua sekä muslimeilta että ei-musli-meilta. Burkini ei ole vielä kovin yleinen näky julkisilla uimarannoilla esimerkik-si Suomessa, vaikka monet musliminai-set ovat kiinnostuneita sellaisen hank-kimisesta. Suurin osa uimaan haluavis-ta musliminaisista suosii kuitenkin edel-leen rauhallisempia ja yksityisiä rantoja tai erillisiä naisten uimahallivuoroja. n

Mahram on henkilö, jonka kanssa ei

saa avioitua kutem esimerkiksi isä, veli, poika, eno, setä. Näiden ja tietenkin aviomiehensä edessä naisen ei tarvitse käyttää hijabia. Hijab on islamilainen pukeutumiskoodi.

burkiNi oN islaMilaiseN MuodiN oMa uiMa-asu.

iraNilaisia Naisia hiJab ei raJoita urheileMasta.

20

Abdirahman ’Husu’ Hussein on 35-vuo-tias Somaliasta vuon-na 1994 maan sisällis-sotaa pakoon tullut monitoimimies. Toi-mittajan työn lisäk-si Husu on Helsingin

kaupungin varavaltuutettu, kansalaisak-tivisti ja kohta valmis kansalaisjärjestön ja nuorisotyön ohjaaja, yhteisöpedago-gi. Ennenkaikkea Husu on myös avio-mies ja neljän lapsen isä.

– Tullessani tänne tietoni Suomes-ta rajoittui siihen, että tiesin Helsingin olevan maan pääkaupunki ja että tääl-lä sataa lunta. Kukaan ei tosin ollut ker-tonut, että lumi on kylmää! Husu muis-telee.

Opiskeluaikana Husu oli pitänyt blo-gia ja oli sen kautta saanut useita yh-teydenottoja ja kysymyksiä maahan-muuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä asioista, joten kun koulun mediakasva-tustunnilla piti keksiä projekti, hänelle syntyi idea ohjelmasta, jossa usein esi-tettyihin kysymyksiin voitaisiin vastata kerralla useammalle. Opettaja houkut-teli opintopisteiden avulla Husua ke-hittämään projektia ja kun se valmistui, Husu lähti toteuttamaan projekti-ideaa lähiradion kautta. Itseään tosikkona pi-tävä Husu otti mukaan Alin, jotta oh-jelmaan saataisiin mukaan rentoutta ja huumoria.

Lähiradiosta ohjelman kuullut tut-tu toimittaja esitteli pojat tuottaja Kari Tervolle ja näin he päätyivät Yle Puhee-seen, jossa ovat niittäneet mainetta te-

rävinä ja hauskoina itseironiaa ja vaikeita asioita käsittelevänä kaksikkona.

Asenteisiin vaikuttaminenIdeat ohjelmien aiheisiin syntyvät nok-kelilta ja sanavalmiilta miehiltä itseltään. He nostavat rohkeasti kissan pöydälle ja osaavat nauraa myös itselleen. Suorapu-heinen kaksikko tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja ilmiöitä maahanmuutta-jien näkökulmasta viikottaisessa Yle Pu-heen ohjelmassa.

– Ohjelmalla haluan kantasuomalais-ten huomaavan, että Suomi on muut-tunut: täällä on uusia tuoksuja, kieliä ja käyttäytymismalleja. Suomi on kasva-nut ja on mukana maailman menossa. Meidän ei tarvitse olla me ja te vastak-kainasettelussa, vaan samaa yhtenäistä kansaa, Husu innostuu.

Ali ja Husu -ohjelma kerää radion ää-reen yli 100  000 kuulijaa. Sitä kuunte-lee miehet, naiset, nuoret ja vanhat jo-ka puolella Suomea. Ohjelma on muut-tanut monen suomalaisen käsityksen maahanmuuttajista. Myös Husu itse ko-kee oman ajattelunsa suomalaisuudes-ta muuttuneen.

– Opin koko ajan uusia asioita Suo-mesta. Ennakkkoluulot ovat molemmin-puolisia. Maahanmuuttajien stereoty-pioiden mukaan suomalaiset ovat juop-poja, vaimonhakkaajia ja itsemurhien yk-kösiä. Tällaiset uutiset herättävät tunteita ja ennakkoluuloja. Olen oppinut, että tä-mä ei pidä paikkaansa, Husu tunnustaa.

Husu on myös havahtunut siihen, kuinka täällä valitetaan paljon ja kuiten-kin asiat ovat hyvin, kuten demokratia. Hän murehtii sitä, kuinka tuotteiden ja

palvelujen tärkeys korostuu ihmisyyden kustannuksella. Energinen Husu haluaa vaikuttaa asioihin ja asenteisiin sekä oh-jelman että politiikan kautta.

– Sydäntäni lähellä on tulevaisuuden kuva siitä, miten meidän jälkeläiset, jot-ka ovat syntyneet ja kasvaneet suoma-laisuuteen voisivat tuntea olevansa yl-peitä suomalaisuudestaan, eikä heille olisi epäselvää keitä he ovat. Ihminen voi olla mitä uskontoa tahansa - kristitty,

Paula Kemell

Husu ja vuoden mediatekoLyhyessä ajassa suureen suosioon noussut YLE Puheen Ali ja Husu -ohjelma nostattaa tunteita tarttumalla arkoihin asioihin rohkeasti. Mutta millainen on ohjelman ideoinnut itseään tosikoksi kutsuva Husu?

husu rakastaa suoMea! tässä keskustaN kesätaPahtuMassa turussa.

21

buddhalainen, muslimi - sillä se on hä-nen oma valintansa, mutta kansalliselta identiteetiltään he kaikki ovat suomalai-sia. He kaikki kuuluvat tänne ja ovat osa tätä yhteiskunta, puolustavat tätä maa-ta tarvittaessa ja pitävät siitä huolta, Husu sanoo ja jatkaa, – esimerkiksi me muslimit olemme suomalaisia muslime-ja, kuulumme tänne, emmekä ole mis-sään nimessä väärässä maassa tai epä-uskovaisten maassa. Tätä haluan vies-tittää, sillä en halua, että esimerkiksi mi-nun lapseni olisivat taakka tälle yhteis-

kunnalle, vaan sen sijaan hyvä resurssi ja tuottava kansalainen.

Median uusi ääniHusu ja Ali ovat tuoneet medialle toi-senlaisen äänen. Monet toimittajat ovat lähestyneet heitä ja kysyneet maahan-muuttajiin, islamilaiseen kulttuuriin ja erilaisiin tapoihin liittyviä asioita. Myös jotkut poliitikot ovat ilmaisseet halunsa osallistua heidän ohjelmaansa korjatak-seen aikaisempia rasistisia lausuntojaan. Näin ollen Husu ja Ali tavallaan jarrutte-levat yliampuvia kommentteja ja pakot-

tavat toimittajat tutkimaan tarkemmin aiheittensa faktapohjaa.

Ohjelman formaatin mukaan Husu ja Ali ottavat kantaa käsiteltävään asiaan eri näkökulmista, toinen puolesta ja toi-nen vastaan, jotta he eivät toisi esille vain yhden ryhmän ääntä.

Tulevaisuuden toiveet ja visiotHusu tuntee kokevansa itsensä enem-män suomalaiseksi kuin jotkut suomalai-set, koska tämä maa on antanut hänelle

22

ja hänen perheellen niin paljon. – En halua, että koskaan unohtaisin

kiittää niitä ystävällisiä ihmisiä, joita olen kohdannut: opettajia, jotka ovat kan-nustaneet ja veronmaksajia, jotka ovat mahdollistaneeet hyvinvoinnin. Ihmi-sen pitäisi osata kiittää. Meidän Pro-feetalta on perimätieto, jossa hän sa-noo:’Hän, joka kiittää toista ihmistä, kiit-tää Jumalaa.’

Iloisen ja huumorintajuisen Husun sy-dän sykkii luottamusta ja toivoa tulevai-suuteen. Martin Luther Kingin tapaan hä-nelläkin on unelma: unelma siitä, että 20 vuoden päästä suomalaiset ovat päässeet ohi erilaisuudesta, eivätkä näe sitä uhkana tai taakkana, vaan resurssina. Poliitikkona hän näkee Suomelle paljon uusia mahdol-lisuuksia maailmalla ja ihmettelee, kuinka ulkomaankauppa edelleen nojautuu ras-kaasti Venäjään, kun suomalaista osaamis-ta voisi markkinoida Afrikkaan ja Aasiaan ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja.

– Tosiasia kuitenkin on, että luokka-erot kasvavat koko ajan ja jos tämä tren-di jatkuu uusilla tulijoilla tulee olla vaikeaa löytää paikkansa yhteiskunnassa. Hyvin-vointia ajetaan systemaattisesti alas sil-miemme edessä. Suomen asemaa neut-raalina rauhanrakentajana on alettu ky-seenalaistamaan ja sen sijaan sitä pyri-tään väkisinkin leimaamaan Nato-myön-teiseksi ja Venäjä-vastaiseksi. Nykyiset poliittiset linjat ajavat Suomea kohti kon-fliktia, keskustalainen Husu politisoi.

Hän kiinnostui politiikasta vuonna 2003, kun maahamme valittiin ensim-mäinen naispääministeri, joka kuitenkin joutui armottoman ajojahdin kohteek-

si. Husu otti selvää kotimaan poliittisis-ta puolueista, mutta puoluevalintansa hän teki luettuaan Santeri Alkion kirjan alkiolaisuudesta. Husu löysi kirjasta it-sensä ja uskoi, että Alkio olisi nähnyt hä-net hyödyllisenä, kannustanut ja anta-nut hänelle mahdollisuuden, jos he oli-sivat tavanneet. Vuonna 2007 Husu va-littiin Keskustapuolueen Helsingin pii-rin nuorisojärjestön puheenjohtajaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun po-liittisen puolueen nuorisojärjestön pu-heenjohtajuus annettiin maahanmuut-tajataustaiselle nuorelle.

Husu kokee pystyvänsä vaikutta-maan niin puolueessa kuin kansalaisjär-jestön kautta. Hän on mukana Keskus-tan maahanmuuttoasiakirjan laatimises-sa, joka linjaa puolueen kantaa maahan-muuttoon.

Vuoden asenteellisin mediateko -palkintoEtnisten suhteiden neuvottelukunta myönsi Vuoden asenteellisin mediateko 2014 -palkinnon Yle Puheen tuottamal-le Ali ja Husu -ohjelmalle. Neuvottelu-kunta myönsi tunnustuksen ohjelmalle, koska se käsittelee räväkästi ja huumo-rin keinoin ennakkoluuloja koskien etni-siä, kulttuurisia ja uskonnollisia vähem-mistöjä.

– Tällainen ministeriötason tunnus-tus työmme tärkeydelle lämmittää sy-däntä. Tunnustus on tärkeää, sillä se ker-too että työmme on huomattu ja sitä arvostetaan, Husu iloitsee.

Neuvottelukunta toteaa palkinnon myöntämisen perusteeksi ohjelman

ajankohtaisuuden sekä tavan tuoda esiin monikulttuurisen Suomen monia kasvoja ja näkemyksiä. Palkinnolla halu-taankin kannustaa mediaa uutisointiin, joka ei käsittele maahanmuuttajia yh-tenä ryhmänä, vaan suhtautuu ihmisiin yksilöinä riippumatta näiden iästä, syn-nyinmaasta, uskonnosta tai ammatista.

Neuvottelukunnan puheenjohta-jan Päivi Nerg toteaa, että ohjelma tuo tehokkaasti esille ennakkoluuloja maa-hanmuuttajia sekä muslimeja kohtaan.

– Husu ja Ali ovat viihdyttävillä kes-kusteluilla tehneet tutuksi kuuntelijoil-leen, millaista maahanmuuttajataus-taisena ja muslimitaustaisena on elää Suomessa: huumorin ja esimerkkien kautta he ovat kertoneet kohtaamis-taan ennakkoluuloista. Huumorin avul-la on kyetty avaamaan myös keskuste-lua rasismista: sen näkyvistä muodoista, kuten avoimesta vihapuheesta sekä ra-kenteellisesta syrjinnästä, joka monesti jää piiloon, toteaa puheenjohtaja Päi-vi Nerg.

Alin ja Husun ohjelma on käsitellyt suomalaisuutta, mutta lipsunut usein myös teemoihin, jotka koskettavat kaikkia Suomessa asuvia - niin maahan-muuttaneita kuin syntysuomalaisia.

– Ohjelma paljastaa sen, että syntys-uomalaisia ja maahanmuuttajia yhdis-täviä asioita on paljon enemmän kuin meitä erottavia asioita. Ohjelmissa kes-kustellaan syrjinnän lisäksi myös van-hemmuudesta, uuden lastensairaalan tarpeesta, elämän kiireestä, veroraho-jen käytöstä sekä miesten ja naisten ta-sa-arvosta, Nerg toteaa. n

husu keskustalaiNeN helsiNgiN kauPuNgiN

varavaltuutettu

23

Mediateko-palkinto ottaa kantaa sananvapauden ja vihapuheen väli-seen rajanvetoon. Se myös muistut-taa hyvien ja huonojen asenteiden siirtymisestä perinteisestä mediasta sosiaalisessa mediassa käytävään kes-kusteluun. Tunnustuksen avulla neu-vottelukunta haluaa edistää kaikkien suomalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Palkinto myönnetään vuosittain valtakunnallisessa Etnisten suhteiden foorumissa. n

Etnisten suhteiden neuvottelukun-ta (ETNO) on valtioneuvoston aset-tama laajapohjainen asiantuntijaelin. Etnon tarkoituksena on kehittää vuo-rovaikutusta sekä avustaa ministeriöi-tä etnisesti yhdenvertaisen ja moni-muotoisen yhteiskunnan kehittämi-sessä.

Etnisten suhteiden neuvottelu-kunta koostuu valtakunnallisesta neuvottelukunnasta ja seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta eri puolella Suomea.

Väestöryhmien väliset hyvät etni-set suhteet ovat tärkeitä ihmisoikeuk-sia kunnioittavassa yhteiskunnassa ja edellytys yhteiskunnan vakaudelle. Hyvät etniset suhteet myös edistä-vät maahanmuuttajien kotoutumis-ta ja yhteiskunnallista yhteenkuulu-vuuden tunnetta.

Myönteinen vuorovaikutus kan-taväestön kanssa parantaa osaltaan maahanmuuttajien kotoutumismah-dollisuuksia ja -motivaatiota, edes-auttaa kielen oppimista ja ympäröi-vän yhteiskunnan arvoihin tutustu-mista. Verkostot kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin toimivat usein myös epävirallisina kanavina työllistymisessä. Rasismin ja syrjinnän kokemuksilla puolestaan voi olla pit-käaikaisiakin negatiivisia vaikutuksia paitsi yksilön hyvinvointiin myös ko-toutumiseen. Vuorovaikutusta kehit-tämällä voidaan myös pyrkiä ennal-taehkäisemään väestöryhmien välis-ten näkemyserojen kehittymistä kon-flikteiksi.

Resalat Islamilainen Yhdyskunta on alueellisen neuvottelukunnan jä-sen kuluvalla kaudella. n

Huivi – uskonnollinen velvollisuus Jumalalta vai kulttuurillinen säädös?

Kysymys, jota ihmiset usein kysyvät on, onko huivin käyttäminen määrätty naisille Koraanissa vai onko se pelkästään kulttuurillista.

Lukiessamme Koraania näemme, että huivin ky-symystä valaistaan noin kymmenessä jakeessa. Si-tä ei ole esitetty suorana käskynä Jumalalta, vaan pikemminkin islam muistuttaa meitä siitä, että hui-vin käyttö on aina ollut olemassa ja samalla täyden-tää tapaa, jolla sitä voi parhaiten käyttää.

Huivista jakeessa 24:31

Jakeessa 24:31 löydämme seuraavan: ”... ja vetää hui-vinsa peittääksen rintansa...” Arabiankielinen sana, joka on käännetty huiviksi on khimar, viittaa kankaa-seen jolla pää peitetään. Pystyäkseen todistamaan, että khimar tarkoittaa huivia, tulee ensin ymmärtää sanan arabiankielinen merkitys. Kun katsotaan ara-biankielistä sanakirjaa, esimerkiksi al-Munjidia, mer-kityksen pystyy helposti ymmärtämään. Al-Munjid, joka on yksi arabiankielen tunnetuimpia sanakirjo-ja, kääntää sanan seuraavanlaisesti: ”jotain, millä nai-nen peittää päänsä”. Sana khimar viittaa siis kankaa-seen, joka peittää pään.

Mitä ”vetää huivinsa peittääkseen rintansa” siis tar-koittaa?

Koraanin tulkitsijoiden mukaan ennen islamin saa-pumista medinalaiset naiset sitoivat huivinsa niin, että huivin kaksi päätyä aseteltiin korvien taakse ja huivi sitten sidottiin niskan taakse. Tämä jätti korvat, kaulan sekä rinnan paljaaksi. Sanomalla, että naisten tulisi ”vetää huivinsa peittääkseen rintansa” Juma-la käski naisia päästämään huivin kaksi päätyä va-paaksi siten, että korvat, kaula ja rintakin peittyisi. Sa-nan khimar tarkoitus ja konteksti kyseisessä jakees-sa selvästi puhuu siitä, että huivi tulisi sitoa niin, et-tä se peittää pään, korvat, kaulan ja rinnan. On vää-rin tulkita, että sanaa khimar käytettään Koraanissa niin, että naisten tulisi peittää pelkästään rinta, eikä päätä ollenkaan. n

Rokyah Ghandanfari

24

Hyvää Eid-juhlaa

25

Abbas Bahmanpour

”Kun taas ihminen, hänen Herransa koeteltuaan häntä, antamalla hänelle kunniaa ja siunauksia, hän sanoo: Her-rani pitää minua kunniassa. Kun taas Hänen koetellessaan häntä niukentamalla hänen elantoaan, silloin hän sa-noo: Herrani on halveksinut minua.” (89:15-16)

Ihminen luontaisesti rakastaa maailman antimia ja haluaa niitä alati enemmän. Tästä johtuen moni ihmi-nen saattaa väärin luulla rikkauden ja maallisen vaurauden olevan merkki Jumalan suosiosta ja köyhyyden olevan merkki Jumalan halveksinnasta. Kuitenkin Jumala kertoo meille Koraanissa niin suuren kuin pienen-kin elannon ja köyhyyden olevan koettelemuksia Häneltä. Joskus Jumala koettelee ihmistä antamalla hänel-le paljon maailman rikkauksista, katsoakseen kuinka hän käyttäytyy tässä asemassa. Toisaalta Jumala saattaa koetella ihmistä antamalla hänelle vähemmän.

On hyvä huomioida se, että Jumalan puhuessa elannon niukentamisesta, Hän ei sano ottaneensa mitään pois rikkaalta ihmiseltä, vaan vain niukentavansa hänen elantoaan, sillä kaikki elanto, oli se vähäistä tai suurta tulee Jumalalta. Ihmiset virheellisesti luulevat olevansa jotenkin oikeutettu suurempaan määrään. Aivan ku-ten isä, joka alkaa antamaan joka kuukausi pojalleen rahaa auttakseen häntä. Ensin poika saattaakin olla kii-tollinen, mutta jonkin ajan päästä hän voikin unohtaa kiitollisuuden ja alkaa pitämään tätä isän avokätisyyt-tä itsestäänselvyytenä. Sitten, jos isä päättääkin lopettaa tämän avokätisyyden todistaakseen pojalleen tär-keän elämänopetuksen, poika pillastuu isälleen ja vaatii rahaa. Hän ei enää käsitäkkään kaiken isän antaman avustuksen olleen tämän anteliaisuutta. Joidenkin ihmisten asenteet Jumalaa kohtaan ovatkin kuten tämä hemmoteltu lapsi, joka vaatii aina vain enemmän.

Toinen tärkeä huomio näistä jakeista on pitää mielessä ainainen kiitollisuus. Meidän tulee aina olla kiitol-lisia Jumalalle, antoi Hän meille vähän tai paljon, sillä ne ovat kaikki siunauksia Häneltä. Jos osoitamme kii-tollisuuden, antaa Hän meille enemmän (Koraani 14:7). Jos käyttäydymme kuten hemmoteltu lapsi, olemme epäonnistuneet Jumalan kokeessa.

Imam Sadiq (a) kertoo perimätiedon mukaan Profeetta Muhammedia (s) koskien:”Kun Jumalan Lähettiläälle (s) tapahtui jotain, mistä hän ilahtui, hän tapasi sanoa: Ylistys olkoon Jumalalle tästä siunauksesta (alhamdulillaahi ’alaa haadhihin ni’ma). Jos tapahtui jotain sellaista mistä hän ei pitänyt, hän sanoi: Ylistys olkoon Jumalalle kaikkissa tilanteissa (alhamdulillaahi ’alaa kulli haal).”

Meidän tulisi siis seurata Profeetan (s) esimerkkiä ja olla alati kiitollisia Jumalalle. n

Katsah

dus K

oraaniin

Kiitos- aina on aihetta olla kiitollinen

26

Jokainen teko, joka poikkeaa Allahin sään-nöistä, luokitellaan islamissa synniksi. Vaikka synti olisi pieni, islamin näkökul-masta se on suuri, koska syntiä tehdessä Allahin sääntöjä rikotaan. Profeetta Mu-hammed (s) on sanonut: ’Älä mieti synnin suuruutta, vaan mieti enemmän, kenen sääntöä olet rikkonut.’

Synnille on erilaisia nimiä riippuen teosta ja pa-huuden asteesta, kuten esimerkiksi jariireh eli syylli-syys ja jinajeh eli törkeä rikos, pahan tekeminen. Ji-najeh on yksi erittäin vakavista rikoksista ja yleen-sä sitä seuraava rangaistuskin on vakava. Zilleh tar-koittaa munausta, mokaa tai tahdittomuutta. Gaf-fe puolestaan möhläystä, erehdystä, lipsahdusta ja harha-askelta. Atharah on virhe tai jotain, mitä lip-sauttaa tai päästää suustaan. Koraanissa sekä Pro-feetta Muhammedin ja Ahlulbeitin perimätiedois-sa eli haditheissa on käynyt selvästi ilmi, mitä synti on ja synnin eri luokat.

Syntien jaottelu

Islamin oppineiden mukaan synnit on jaoteltu kah-teen osaan, suuriin ja pieniin synteihin. Jaottelu on tullut alun perin Koraanin termeistä ja kertomuksista Profeetasta sekä Imaameista. Koraanissa on monis-sa paikoissa mainittu syntien luokat ja erilaisuudet. Naisten suuran jae 31 mainitsee: Jos kartatte raskaita syntejä, jotka ehdottomasti kielletään teiltä, niin Me pyyhimme pois teidän pahat tekonne ja johdatam-me teidät kunniaportista Paratiisiin. Saman suuran

jakeessa 48 sanotaan: Totisesti Allah ei anna anteek-si, että palvellaan jotakuta Hänen vertaisenaan. Hän saattaa antaa anteeksi kenelle tahtoo, kaiken muun paitsi tämän, sillä se, joka asettaa Jumalalle vertaisia, tekee kauhean synnin.

Muualla Koraanissa mainitaan syntisten tilantees-ta tuomiopäivänä ja syntien eri luokista. Luolan suu-ran jakeessa 49: Ja sitten otetaan esille kirja, ja sinä näet syntisten pelkäävän sitä, mitä se sisältää. Ja he sanovat: Voi meitä, millainen kirja tämä onkaan! Sii-nä ei ole unohdettu pientä eikä suurta, vaan kaikki on siihen merkitty. Ja silmiensä edessä he näkevät kaiken, mitä ovat tehneet. Herrasi ei tee vääryyttä kenellekään. Tähden suuran jakeessa 32 sanotaan: Niille, jotka karttavat suuria syntejä ja rikkomuksia, joskaan eivät pienempiä hairauksia, niille on totisesti Herrasi anteeksianto avara. Hän tiesi parhaanne, kun Hän loi teidät maan tomusta ja kun lepäsitte äitin-ne kohdussa. Älkää siis julistako omaa puhtauttan-ne. Hän tuntee parhaiten sen, joka pelkää Jumalaa. Neuvonpidon suuran jakeessa 37: Niille, jotka kartta-vat pahoja syntejä ja riettautta ja vihastuessaan an-tavat anteeksi. Näistä Pyhistä Koraanin jakeista huo-mataan, että synnit jakautuvat kahteen luokkaan, joita kutsutaan suuriksi ja pieniksi synneiksi.

Ahlulbeitista (s) kerrotaan monta hadithia, jotka valaisevat meille, että synnit jaetaan suuriksi ja pie-niksi synneiksi. Kirjassa Usuul Alkaafi on 24 hadithia sisältävä kappale, jossa puhutaan suurista synneis-tä. Kappaleen ensimmäisessä ja toisessa hadithissa luokitellaan suuriksi synneiksi ne, joista Allah rankai-see panemalla ihmisen suureen tuleen (jahimiin). Haditheissa on kerrottu, että syntejä on niin pieniä kuin suuria ja useita lajeja. Yleisesti ottaen synti on Allahin säännöistä poikkeamista. Näin ollen jokai-nen synti on suuri ja raskas,mutta synnit luokitel-laan suuriksi ja pieneksi niiden vaikutuksen perus-teella. Joidenkin syntien sivuvaikutukset ovat suu-rempia kuin toisten, joten myös tämän perusteella synnit luokitellaan suuriksi ja pieniksi.

Tunnetko suuret synnit?

Suurista synneistä mainitaan seitsemännen imaa-min Musa Alkadhimin (s) hadithissä: Eräs islamin op-pinut, Amru bin Ubeid, meni tapaamaan imaamia. Amru tervehti imaamia ja luki Koraanista jakeen: ’...niille, jotka karttavat suuria syntejä ja rikkomuksia.’ Sen sanottuaan Amru vaikeni.

Imaami kysyi: Miksi menit hiljaiseksi.Amru bin Ubeid: Haluaisin tuntea suuret syn-

nit Allahin kirjasta.

H. Al-Hello

Suuret ja pienet synnit

27

Suuret ja pienet synnitImaami vastasi: Kyllä vaan Amru!

Kuuntele: Synneistä suurin on se, että pi-dät muita jumalia Allahin vertaisena: Ko-raanissa häneltä, joka pitää muita juma-lia Allahille vertaisena kielletään paratiisi.

Muita suureja syntejä imaamin mu-kaan ovat:

Menettää toivo Allahin armoon. ’Poi-kani, lähtekää etsimään Joosefia ja hänen veljeään, älkääkä epäilkö Jumalan armoa. Totisesti, eivät ketkään muut kuin uskotto-mat menetä luottamustaan Jumalan ar-moon.’ (Joosefin suura, jae 87)

Tuntea olevansa turvassa Allahin suunnitelmista. ’Ja ovatko he sitten tur-vassa Jumalan suunnitelmilta? Eihän ku-kaan kuvittele olevansa turvassa Jumalan aikeilta paitsi perikatoon kulkevat ihmiset.’ (Rajamuurin suura, jae 99)

Vanhempien epäkunnioittaminen ja vahingoittaminen. ’Hän on luonut minut hyväksi äitiäni kohtaan, eikä Hän ole teh-nyt minua kapinalliseksi, onnettomaksi.’ (Marian suura, jae 32)

Ihmishengen riistäminen. ’Mutta sen palkka, joka tahallisesti surmaa uskovai-sen, on iankaikkisesta oleva Helvetti, sillä Jumala on vihastunut häneen, kironnut hänet ja valmistanut hänelle pelottavan rangaistuksen’. (Naisten suura, jae 93)

Puhtaan, synnittömän ja syyttömän naisen syyttäminen hauraudesta. ’Nii-tä, jotka syyttävät vapaasti käyttäytyviä, mutta siveitä ja uskovia naisia, kohtaa to-tisesti kirous tässä maailmassa ja tulevas-sa, ja heille langetetaan ankara rangais-tus.’ (Valon suura, jae 23)

Orvon rahan syöminen, jolla tarkoite-taan orpojen huijaamista ja heidän ra-hojensa ottamista. ’Ne, jotka vääryydel-lä nielevät orpojen omaisuuden, nielevät totisesti vain tulta vatsaansa, ja he tulevat Helvetin tulessa palamaan.’ (Naisten suu-ra, jae 10)

Pakeneminen taistelukentältä. ’Sil-lä se, joka sinä päivänä kääntää heille sel-känsä, paitsi sotaliikkeen yhteydessä tai yh-tyessään omiensa ryhmään, vetää totises-ti päällensä Jumalan vihan; hänen olinpai-kakseen tulee helvetti, ja kurjaa on joutua sinne.’ (Sotasaaliin suura, jae 16)

Koronkiskonta. ’Mutta ne, jotka ahneh-

tivat voittoa koronkiskomisesta, kokevat samanlaisen ylösnousemuksen kuin hän, jonka saatana on villinnyt tartunnallaan. Tämä sen tähden, että he sanovat: »Kaup-pavoittohan on samaa kuin koronkisko-minen.» Mutta Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt koronkiskomisen. Sille, joka saa ojennuksen Herraltaan ja luopuu pahees-ta, suodaan anteeksi se, mikä jo on men-nyttä, ja hänen asiansa ovat Jumalan kä-sissä. Mutta ne, jotka taas entiseen ryhty-vät, ovat Tulen omia, ja he pysyvät siinä iankaikkisesti.’ (Lehmän suura, jae 275)

Taikominen ja noituus. ’Ja he noudat-tavat sitä, mitä saatanat vääristelivät Salo-mon hallituksen aikana. Kuitenkaan ei Sa-lomo ollut uskoton, vaan saatanat olivat luopioita sekä opettivat ihmisille noituut-ta ja sellaista, mikä oli ilmaistu molemmil-

le Baabelin enkeleille Haarutille ja Maa-rutille. Nämä kaksi eivät sentään opetta-neet ketään sanomatta: »Me olemme teil-le vain kiusaukseksi; älkää siis epäilkö (Ju-malan johdatusta).» Noilta kahdelta he oppivat sellaista, jolla he kylvävät eripu-raisuutta miehen ja hänen vaimonsa vä-lille; mutta eivät he vahingoita silläkään ketään Jumalan sallimatta. Kuitenkin he oppivat sellaista, joka vahingoittaa heitä eikä hyödytä. Totta kai he tietävät, että sil-lä, joka hankkii loitsuja, ei totisesti ole mi-tään (hyvää) osaa kuolemanjälkeisessä elämässä. Mistä surkeasta hinnasta myy-vätkään he sielunsa; jospa he vain tietäisi-vät sen’! (Lehmän suura, jae 102)

Haureuden harrastaminen eli zina.’ Armahtajan palvelijoita ovat myös ne, jotka eivät tuhlaa eivätkä ole itaria, vaan

28

kulkevat keskitietä. Samoin ne, jotka eivät rukoile muita jumalia kuin Jumalaa, eivätkä syyttömästi ketään ta-pa, minkä Jumala on kieltänyt, eivätkä antaudu min-käänlaiseen haureuteen. Ken näin tekee, hän on saava synnin palkan. Kaksinkertainen on hänen rangaistuk-sensa oleva ylösnousemuksen päivänä, ja häpeäänsä hän saa ainaiseksi jäädä. Mutta ken tekee katumuk-sen ja uskoo ja suorittaa hyviä tekoja, hänen pahat tekonsa Jumala on vaihtava hyviksi, sillä Jumala on anteeksiantavainen, armollinen.’ Ymmärryksen suu-ra, jakeet 67-70).

Vääristeleminen, valehteleminen. ’Katso, heidän joukossaan on sellaisia, jotka puhuessaan vääristelevät Pyhää kirjaa, jotta te luulisitte Pyhän kirjan sanoiksi sel-laistakin, mikä siihen ei sisälly; he sanovat: Se tulee Ju-malalta, vaikka se ei tule Jumalalta, ja vedoten Juma-laan he valehtelevat vastoin parempaa tietoaan.’ (Im-ranin perheen suura, jae 77)

Pettäminen sotasaaliin jakamisessa. ’Eikä Profee-tan sovi kavaltaa mitään, sillä sen, joka kavaltaa, on Ylösnousemuksen päivänä tuotava julki, mitä hän on kavaltanut. Silloin on jokainen sielu saapa täyden an-sionsa mukaan, eikä ketään väärin tuomita.’ (Imranin perheen suura, jae 160)

Almujen kieltäminen. ’Sinä päivänä, jolloin nämä aineet hehkuvat helvetin tulessa ja niillä heidän ot-saansa, kylkiinsä ja selkäänsä painetaan polttomerk-ki: Tämän te olette hankkineet itsellenne. Maistakaa

nyt, mitä olette koonneet!’ (Katumuksen suura, jae 35)Todistaminen väärin ja todisteen piilottaminen.’

Mutta jos olette matkoilla ettekä voi löytää kirjuria, voitte vastaanottaa pantteja. Ja jos toinen teistä uskoo toiselle jotakin, silloin myös se, jolle on uskottu, täyttä-köön sen, johon on sitoutunut, ja pelätköön hän Ju-malaa, Herraansa. Älkää salatko todistusta! Jos joku salaa sen, on hänen sydämensä totisesti turmeltunut. Jumala tietää mitä te teette.’ (Lehmän suura, jae 283)

Alkoholin nauttiminen, koska Allah on kieltänyt sen nauttimista, kuten Hän myös kielsi kivijumalien palvonnan. ’Te, jotka uskotte! Päihdyttävät juomat ja uhkapelit ja (uhripalvelus) pystytettyjen kivien edessä sekä nuolilla arpominen ovat pelkkää riettautta, pa-holaisen aikaansaamaa; karttakaa kaikkea tätä, jotta olisitte onnelliset.’ (Pöydän suura, jae 90)

Profeetta Muhammed (s) on sanonut rukouksen tai muun pakollisen jumalanpalvelusteon tekemät-tä jättämisestä näin: ’He, jotka jättävät rukouksen ta-hallisesti tekemättä, eivät saa Allahin siunautta eikä profeettakaan siunaa heitä. Niille on kirous ja huono olinpaikka.’

Kun Imaami (s) pääsi tähän pisteeseen kertomuk-sessaan , Amru oli alkanut itkemään kovasti ja kivu-liaasti surusta ja jätti Imaamin (s) sanoen: ’Se, joka luulee olevansa oikeassa, eikä kysy teidän mielipidet-tänne kaikissa asioissa on väärin käyttäytynyt.’ n

29

”Eikö teille tule nestehukka, kun ette saa juoda?””Tekeekö mieli maistaa tätä? Kukaan ei näe, jos syöt nyt.””Eikö tuo ole epäterveellistä?””Ahmitko sitten yöllä tosi paljon?”

Kysymyksiä, joita jokainen paastoava muslimi varmasti kuulee ei-muslimeil-ta ramadanin aikana. Ramadan on py-hä kuukausi, jolloin Jumala on mää-rännyt jokaisen muslimin velvollisuu-deksi paastota joka päivä kuukauden ajan. Suuhun ei saa laittaa mitään: ei saa syödä tai juoda auringonnoususta

auringonlaskuun. Paastoaminen ei ole terveydelle hai-tallista, sillä Jumala ei antaisi ihmisiä vahingoittavaa vel-vollisuutta missään nimessä. Suomessa päivät alkavat kuitenkin olla aika pitkiä kesän aikana, mikä hankaloit-taa tilannetta hieman.

Tänä vuonna 29.6. oli ramadanin ensimmäinen päi-vä. Söimme yhdessä perheen kanssa yöllä ja menim-me aamurukouksen jälkeen nukkumaan. Ramadan oli virallisesti alkanut. Ensimmäinen päivä oli kaikista vai-kein. Iltayhdeksään asti kaikki oli hyvin, mutta sen jäl-

keen nälkä oli suuri. Minuutit tuntuivat pidemmiltä kuin koskaan aikaisemmin. Lopulta iftar (paaston rikkomi-nen) koitti ja söimme vatsamme täyteen seuraavaa päi-vää varten.

Toisesta päivästä lähtien paastoaminen helpottui. Päivä päivältä se oli helpompaa. Haasteita tuli kuitenkin vastaan jatkuvasti. Olen nuori tyttö, joka muutti Suo-meen lapsena, eli minulla on paljon suomalaisia ystä-viä. Ajanvietto heidän kanssaan oli enimmäkseen sitä, että he kyselivät kysymyksiä paastosta ja sen jälkeen he söivät edessäni jotakin. Silloin huomasin, miten Jumala auttaa paastoavia: vatsani kurni nälästä, mutta silti mi-nun ei tehnyt lainkaan mieli syödä.

Koko kesäkuun Suomen sää oli kurja. Muslimien ”on-neksi” heinäkuussa alkoivat kovat helteet, mikä tietys-ti tarkoitti hikoilemista ja janoisuutta. Pakko myöntää, että välillä pitkän ulkoilun jälkeen minua jopa heikotti hieman ja teki mieli juoda kaverin juomapullo tyhjäksi, mutta silti aina löysin kärsivällisyyttä ja pidin paastoni.

Mitä yritän sanoa on, että ramadan ei rajoitanut elä-määni mitenkään. Koko heinäkuun elin kuin kuka ta-hansa muu nuori. Kävin kesätöissä, shoppailin, näin ka-vereita ja pelasimme ulkona lentopalloa tai jalkapalloa.

Juuri se, että en istunut toi-mettomana kotona, auttoi minua selviämään pitkis-tä paastopäivistä. Kun oli koko aika jotain tekemistä, ei ajatellut nälkää tai janoi-suutta. Iltaisin tulin sen ver-ran ajoissa kotiin, että eh-din lukea Koraania ja lukea pyyntörukouksia (dua) en-nen kuin menin auttamaan äitiä keittiöön ruuan kanssa.

Kuukausi meni silmänrä-päyksessä ja pian koittikin ramadanin päätösjuhla Eid al-Fitr, joka oli tänä vuonna 29.7. Päivä alkoi eid-rukouk-sella moskeijalla ja sen jäl-keen vietimme sitä yhdes-sä perheeni kanssa. Oli kai-ken kaikkiaan upea kuukau-si. Alhamdulillah. n

Nu

oretHajar Mahdavi

Ramadan 2014 - paastoa keskikesällä 29.6.- 29.7.2014

30

Pai

kat

& r

aken

nu

kset

Yksi maailman sulkeutuneimmista ja arvoituksellisimmista maista lie-nee Pohjois-Korea. Maa, jota hallit-see vielä kommunismi, vaikka kaik-ki viittaukset kommunismiin poiste-tiinkin maan perustuslaista vuon-na 2009. Maa, joka on suurimmaksi osaksi jokien halkomaa vuoristoa tai

ylänköä ja jonka kansanrunoudessa valkoisella hai-karalla on tärkeä symboli.

Maan virallinen nimi on Korean demokraattinen kansantasavalta ja epävirallisesti Pohjois-Korea. Se sijaitsee Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjois-osassa. Maan pinta-ala on 120 540 km2 ja sen naa-pureihin kuulu etelässä oleva Etelä-Korea. Koreat ovat tälläkin hetkellä virallisesti sotatilassa, sillä rau-hansopimusta ei ole koskaan allekirjoitettu maiden johtajien kanssa 50-luvulla käydyn Korean sodan jälkeen. Tämä näkyy myös nykypäivänä, kun maat uhittelevat toisiaan. Pohjoisessa ovat rauhallisem-mat naapurit Kiina ja maan tärkein kauppakump-pani Venäjä.

Historiaa Miten maa jakaantui ajan saatossa eteläiseksi ja poh-joiseksi ja niistä tuli toistensa verivihollisia?

Koreoiden niemimaa jakaantui ensimmäiseen vuosisataan asti kolmeen valtioon, jotka olivat Go-guryeoonm, Baekjeen ja Sillaan. Sillan valtio lopulta yhdisti Korean yhdeksi valtioksi vuonna 668.

1231-1300 -luvun alkupuolelle asti Mongolia mie-hitti Korean, jota hallitsi Choseon-dynastia. Vuosina 1592 ja 1597 Japani hyökkäsi maahan. Hyökkäyksistä huolimatta Korea pysyi Choseon-dynastian hallin-nassa. Choseon-dynastia eristäytyikin valtansa lop-pupuolella hyvin radikaalisti ympäröivästä maail-masta saaden liikanimen “erakkokuningaskunta”. Tämän dynastian aikakausi oli myös Korean pisin yhtäjaksoinen itsenäisyyden kausi vuodesta 1392 ai-na vuoteen 1910 asti.

Vuonna 1910 Japani hyökkäsi Korean kuningas-kuntaan ja miehitti sitä aina vuoteen 1945 asti. Toi-sessa maailmansodassa kokemansa tappion vuok-si Japani veti joukkonsa pois Koreasta, jolloin so-

Arttu Puukko

Pohjois-Korea

PohJoi-koreaN arMeiJaN Massiiviset Marssit ovat vaikuttava Näky.

31

dan voittajiin kuuluneet Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat maan kahteen osaan 38. leveyspiirin kohdalta. Miehi-tysvyöhykkeistä pohjoinen osa jäi Neu-vostoliiton hallintaan ja eteläinen Yh-dysvaltojen.

Maiden jakaminen sodan jälkeen9. syyskuuta 1948 Neuvostoliiton mie-hittämälle vyöhykkeelle perustettiin Ko-rean demokraattinen kansantasavalta ja Korean työväenpuolueen pääsihteeristä Kim II-Sungista tuli maan ensimmäinen valtionpäämies. Kim Il-Sung julistikin ensi-töikseen Pohjois-Korean sosialistiseksi val-tioksi ja Pohjois-Korean koko niemimaan viralliseksi hallitukseksi, jonka tavoite oli Korean yhdistäminen. Kim Il-Sung kan-sallisti ulkomaiset yritykset, jotka olivat jääneet japanilaisten miehityksen jäljiltä ja liitti eri puolueet yhtenäiseksi Korean työväenpuolueeksi. Hän myös aloitti ta-lousohjelman, joka koostui suurimmaksi osaksi raskaan teollisuuden, maaseudun kollektivisoinnin ja armeijan asevaruste-lun ympärille Josef Stalinin Neuvostolii-ton tuen ja kannatuksen avulla.

Koreoiden sotaKoreoiden yhdistämisen takia 25. kesä-kuuta 1950 Korean kansanarmeija ylit-

ti 38. leveyspiirillä olevan Koreoiden välisen rajan tullen näin Etelä-Korean puolelle ja kukisti sen heikosti varustel-lun armeijan lyhyessä ajassa. Etelä-Ko-rean tueksi tuli kuitenkin pian Yhdisty-neet kansakunnat Yhdysvaltain johdol-la. Vaikka Neuvostoliitolla (nyk. Venäjä) on YK:ssa veto-oikeus, oli päätös mah-dollinen, sillä Neuvostoliitto boikotoi YK:n kokouksia.

YK:n liittouma sai Korean kansan-armeijan vetäytymään etelästä pois ja he myös tunkeutuivat Pohjois-Ko-reaan miehittäen sen pääkaupungin Pjongjangin. Vuoden 1950 marraskuus-sa Kiinan kansantasavalta otti osaa Ko-reoiden sotaan liittymällä Pohjois-Ko-rean puolelle ja lähettämällä sinne sa-tojatuhansia “vapaaehtoisia” ajamaan liittoumaa pois Pohjois-Koreasta takai-sin Etelä-Korean puolelle. Aselepo Ko-reoiden välillä saatiin kolmen vuoden taistelujen jälkeen 27. heinäkuuta 1953, mutta virallista rauhansopimusta ei kos-kaan maiden välillä allekirjoitettu. Rau-haa kesti 56 vuotta kunnes 27.toukokuu-ta 2009 Pohjois-Korea ilmoitti mitätöi-neensä aselevon Etelä-Korean kanssa.

Maan jälleenrakentaminen sodan jälkeenKorean sodan jälkeen alkoi talouden kes-kittäminen, luokkarajojen häivyttämi-

nen ja keskittyminen raskaan teollisuu-den edistämiseen. Samoin alkoi Kim Il-Sungin henkilökultin luominen, jolla vahvistettiin autoritaarista diktatuuria. Kimin kuvia levitettiin kaikkialle ja kan-salaiset alkoivat käyttää hänen kuvallan-sa koristettuja rintamerkkejä ja kouluissa opetettiin Kim Il-Sungin elämäntarinaa ja opetuksia. Maa otti myös käyttöön-sä juche-aatteen, joka määritteli maan tärkeimmäksi tavoitteeksi omavaraisuu-den. Media nosti jucha-aatteen leninis-min yläpuolelle ja Kim Il-Sungia alettiin kutsua “suureksi johtajaksi”.

Kim Il-Sung alkoi myös keskittää val-taa puolueen sisälllä hänelle uskollisille ja läheisille henkilöille. 1950-luvulta aina

PääkauPuNki PJoNgJaNgissa asuu NoiN kaksi MilJooNaa ihMistä.

kiM JoNg-uN oN ollut vallassa vuodes-ta 2011.

32

1960-luvun alkuun tehtiinkin eri puoluei-den ryhmittymiin “puhdistamisia “, joissa syrjäytettiin puolueen johtohahmot saa-den Kimin vastustajat nujerettua.

Kim sai maan talouden nousemaan ja sen tuotanto oli samalla tasolla 1956 kuin se oli ennen sotaa. Tämänkin jäl-keen tuotanto vielä kaksinkertaistui kuudessa tai seitsemässä vuodessa. Mutta taantuma alkoi 1970-luvun lo-pulla, kun maataloustuotanto heikkeni ja puolustusmenot olivat suuret. Myös kulutustavaroista oli puutetta. Syynä tähän oli Neuvostoliiton ja Kiinan kiis-tat. Pohjois-Korean johto koitti tasapai-noitella näiden kahden välillä. Kun Sta-lin kuoli oli Neuvostoliitossa suojasään aikainen aika, mikä taas vaikeutti Kim Il-Sungin asemaa ja maa kääntyikin en-tisten vihollisten puoleen. Pohjois-Ko-rea alkoi tuoda OECD-maista tavaraa lai-nalla, mutta ei pystynyt maksamaan tä-tä lainaa takaisin kovan koron takia, jol-loin myös kauppa tyrehtyi.

Valtiomuoto1972 Pohjois-Korea otti uuden perustus-lain käyttöön, jossa pääministeri Kim Il-Sung julistettiin presidentiksi. Tämä joh-ti siihen, että henkilökultti Kimin ympä-rillä vahvistui ja myös hänen perhettään aletttiin ihannoida. Pohjois-Korea hyväk-syttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäse-neksi vuonna 1991.

Virallisesti Pohjois-Korealla on ’yhte-näispuoluejärjestelmä’, mutta silti Ko-rean työväenpuolueella on todellinen

valta. Muita puolueita on olemassa, mutta ne eivät vastusta hallitsijapuolu-etta. Maan korkein virka on pääministe-ri, todellisesti vallassa on Kim Jong-Un, joka on Korean työväenpuolueen pää-sihteeri ja kansallisen turvallisuuden ko-mission puheenjohtaja.

Hallinnon korkein elin on Korkein kan-sanneuvosto, johon kuuluu 687 jäsentä, jotka valitaan viisivuotistehtävään kan-sanvaalilla. Tavallisesti kansanneuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa muuta-maksi päiväksi vahvistamaan puolueen päätökset. Kansanneuvoston ollessa tau-olla sen tehtäviä hoitaa kansanneuvos-ton valitsema puhemiehistö, eli pysyvä komitea. Neuvoston tehtävänä on myös hallituksen tai valtion hallinnon neuvos-ton puheenjohtajan valitseminen.

Matkustaminen Pohjois-Koreaan mielivien matkusta-jien pitää muistaa, että sinne voi mat-kustaa vain oppaan seurassa ja matkai-lua on rajoitettu vain tiettyihin paikkoi-hin. Pääkaupungista poistumiseen tarvi-taan erillinen lupa. Hotelleissa puhutaan englannin lisäksi ainakin venäjää, kiinaa, ranskaa, japania ja espanjaa. Pohjois-Ko-rean valuutta on won. Ulkomaalaiset ei-vät kuitenkaan saa käyttää paikallista va-luuttaa. Pjongjangissa on erityisiä kaup-poja, jotka ovat tarkoitettu vain turisteil-le. Niissä myydään muun muassa virvoi-tusjuomia, perunalastuja, pieniä välipa-loja ja matkamuistoja. Pohjois-Koreassa on varsin rajoitetut ostosmahdollisuu-det ja matkapaketteihin sisältyy yleen-

sä täysihoito, joten tarvittaessa maassa pärjää hyvin pienellä summalla rahaa. Pohjois-Korea on ulkomaalaiselle tur-vallinen maa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon paikalliset tavat välttyäkseen mahdollisilta ikävyyksiltä. Tärkeintä on muistaa kunnioitus maan johtajia koh-taan. Jos turisti kuitenkin tekee jotain sy-västi loukkaavaa, ei hän itse joudu vaike-uksiin, mutta hänen oppaansa voi saada erittäin ankaran rangaistuksen.

Turisteille myydään vallankumous-pos-timerkkejä, jotka poikkeavat paikallisten ihmisten käyttämistä merkeistä. Ennen postikortin tai kirjeen lähettämistä kan-nattaa miettiä tarkkaan mitä kirjoitaa, koska se todennäköisesti luetaan uudel-leen ennen varsinaista lähetystä. Suo-men kielen käyttö ei tässä asiassa auta, sillä korttia ei lähetetä ennen kuin joku on sen virallisesti hyväksynyt. Vieraskieli-nen kortti kiertää tarkastajilla, kunnes jo-ku tunnistaa kielen, ja yllättäen kyllä: suo-mea lukeva, sellainen löytyy.

Muslimit Pohjois-KoreassaIslam ei ole uusi Koreassa. Korean tilasto-jen mukaan muslimit tulivat Korean Go-ryeon kuningaskuntaan vuonna 1024. Ai-na 1500-luvulle asti muslimit tekivät Go-ryeon kuningaskunnan kanssa kauppaa. Tämä johti siihen, että useampi muslimi Keski-Aasiasta ja Lähi-Idästä jäi ja perus-ti perheen Koreaan.

Sejongin hallintokaudella vuonna 1427 Korean muslimit menettivät erityi-sasemansa ja heidät määrättiin luopu-maan rituaaleistaan ja päähineistään ja sulkemaan moskeijansa. Islam voimis-tui uudestaan 1900-luvulla, kun maa-han tuli turkkilaisia YK-sotilaita Korean sodan jälkeen ja myöhemmin, kun Ko-rean kauppa arabimaiden kanssa li-sääntyi. Tänä päivänä Koreassa on noin 30 000 muslimia.

Goryeon valtakunnan pääkaupun-gissa Gaesoengissa oli moskeija, jon-ka nimi oli Ye-Kung eli seremoniahalli. Nykyään useita moskeijoita löytyy aina-kin Etelä-Koreasta. Seoulissa on Seoulin keskusmoskeija, joka rakennettiin vuon-na 1976. Myös Busan, Anyang, Gwang-ju, Jeonju, Daegu ja Kaesong -nimisis-sä kaupungeissa on moskeijat.

Pohjois-Korea on ateistinen maa, mutta perinteisesti pohjoiskorealaiset ovat buddhalaisia ja konfutsealaisia. Maassa on myös pieni kristitty vähem-mistö. Maan perustuslaki takaa täyden uskonnonvapauden, mutta käytännös-sä uskonnollisten yhteisöjen toiminta on tiukan valvonnan alaista. nPeriNteistä PohJois-korealaista ruokaa syödääN Puikoilla.

33

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja ta-savertaisina arvoltaan ja oikeuksil-taan. Heille on annettu  järki ja oma-tunto, ja heidän on toimittava toi-siaan kohtaan veljeyden hengessä.” YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 1948

Veljeys on yksi tärkeimmistä käsitteis-tä islamissa. Koraanissa uskovia sano-taan veljiksi. Muslimit uskovat samaan Jumalaan, Kirjaan ja profeettaan ja pon-nistelevat päästääkseen samaan tavoit-teeseen. Tämä tekee heistä veljiä, ja vel-jistä pidetään huolta. Tämä johtaakin meidät ajankohtaisempaan aiheeseen: Palestiinaan. Islamilaisia valtioita on mo-nia ja Palestiina on yksi niistä. Tällä het-kellä siellä kärsivät siviilit: ihmisillä ei ole kattoa pään päällä, kouluja ja sairaaloita tuhotaan ja uhrien kasvavaa lukumäärää ei enää pystytä edes laskemaan. Mitä te-kevät palestiinalaisten veljet, eli muut muslimit maailmassa?

”Uskovaiset, miksi te vain puhutte, mutta ette tee? Jumala inhoaa suures-ti sitä, että te vain puhutte, mutta ette tee. Jumala rakastaa niitä, jotka taistele-vat Hänen tiellään vierekkäin, aivan kuin he olisivat vankka muuri.” Koraani 61:2-4

Palestiinalla on suuri hätä. Kuolon-uhrien määrä lisääntyy jatkuvasti ja nii-den joukossa on jopa kehitysvammaisia. Loukkaantuneita on yli 4 000. Loukkaan-tuneet eivät voi enää luottaa siihen, että sairaalasta saisi apua, sillä ne alkavat ol-la täynnä ja niitä tuhotaan armotta. Ruu-miita on siellä täällä, eikä apua näy. Nor-jalainen lääkäri Erik Fosse on itse silmin-näkijänä Gazassa. 30 % sairaaloiden po-tilaista ovat lapsia. Sairaaloista ovat lääk-keet ja vuodepaikat loppuneet. Sairaa-loissa ei ole mitään. Potilaat ja palestii-nalaissankarit kärsivät Gazassa äänettö-mästi.

Vuonna 1979 Iranin vallankumouk-sen uskonnollisen ja poliittisen johta-

jan ajatollah Khomeinin aloitteesta Ra-madanin viimeisenä perjantaina viete-tään maailmalla kansainvälistä Quds –päivää. Se on päivä, jolloin muslimit se-kä muut vapaamieliset osoittavat näyt-tävästi mieltään ympäri maailmaa osoit-taakseen solidaarisuutta Palestiinalle ja tuomitsevat sionistisen miehityksen. Se on päivä, jolloin näytetään, ettei islami-laisia valtioita voi noin vain syrjäyttää. Se on päivä, jolloin veli haluaa äänensä tu-levan kuuluviin veljensä puolesta. Se on yhtenäisyyden ja ihmisyyden päivä. Tä-nä vuonna Quds-päivä oli 25. heinäkuu-ta. Rukoilkaamme siis jokainen viatto-mien ja kärsivien palestiinalaisten puo-lesta ei vain pyhänä Ramadanin kuukau-tena vaan kunnes palestiinalaisten kär-simys loppuu. Jumala kuulee jokaisen pyynnön. Jumala on armelias.

He, jotka eivät sano mitään kun toisia sorretaan, ovat itse syyllisiä sortamiseen. – Imaam Hussein (rh) n

Hajar Mahdavi

Veljeys velvoittaa

34

Usk

onel

ämä

Suomen Irakilainen kulttuurifooru-mi (SURFO) järjesti Resalat Islamilai-sen Yhdyskunnan tiloissa seminaarin mandealaisuudesta. Luennoitsijana oli Turusta kotoisin oleva mandealai-nen Mohammed Fayadh. Seminaa-rissa käytiin läpi mandealaisten histo-ria, kielet, pyhä kirja ja rituaalit.

Kanza Rabba eli Jumalan aarre on mandealais-ten pyhä kirja, joka sisältää mandealaisten rituaa-lit ja opin. Kinza Rabbasta käy ilmi, että mandealai-suudessa on paljon samankaltaisuutta juutalaisuu-teen nähden, mutta ei kristinuskoon.

’Juutalaisten uskonto on vanhempi kuin mandea-laisuus ja koska Johannes Kastaja on meidänkin pro-feetta, niin mandealaisuus puolestaan on vanhem-pi uskonto kuin kristinusko. Mandealiaisuuden opia lähinnä oleva uskonto on islam. Kaikki mitä liittyy esimerkiksi sallittuun ja kiellettyyn on näissä uskon-noissa samanlaista. Opeista tärkein on se, että Ju-mala on yksi. Mandealaisuuden rituaaleihin kuulu-vat rukous, paasto ja almut, jotka ovat hyvin saman-laisia muslimeilla.’ Fayadh kertoo.

Mandealaisuus (mandeaksi mandaiuta) on kat-tonimitys mandealaisten (klassiseksi mandeak-si mandaiia, uusmandeaksi Mandeyānā) eli Mandā d-Heyyin (manda ”-hiia, ”elämän tieto”) seuraajien uskonnolle. Mandealaisuus on yksijumalainen us-konto, jonka voidaan katsoa kuuluvan persialaiseen gnostilaisuuteen manikealaisuuden ohella.

Mandealaisuus ei ole levinnyt Lähi-Idän ulkopuo-lella vaan sitä harjoitetaan pääasiassa eteläisessä Ira-

kissa ja Iranin Khuzestanin provinssissa sekä Euroo-passa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa asuvien maahanmuuttajien keskuudessa. Fayadhin mukaan mandealaiset ovat alunperin arabialaisia ja heillä on vahva sukulaisuussuhde Kinanaan ja Nazariin. Liput erottavat eri heimot toisistaan ja suurin osa man-dealaisista liputtaa Kinanan lippua. Esimerkiksi pro-feetta Muhammadin heimo Quraish sekä Modha-rin heimo ovat lähtöisin Kinanasta.

”Mandealaiset seuraavat profeetta Aabrahamin jalanjälkiä. Aabraham lähti kotikaupungistaan Uris-ta ja meni Koillis-Irakiin Eufratiin. Mandealaisille on hyvin tärkeää olla lähellä jokia, sillä rukouksiimme kuuluu veteen upottaminen (kaste), joka puhdistaa ihmisen. Myös avioituminen ja juhlat alkavat joes-ta.” Fayadh tarkentaa.

***Mandealaisten lukumäärää ei tiedetä, mutta us-konnon harjoittajien lukumäärän arvioidaan olevan 50 000 - 70 000. Mandealaiset ovat pysyneet eril-lään muista ja harjoittaneet uskontoaan yksityisyy-dessä. Tiedot uskonnosta ovat tulleet lähinnä sitä tutkineilta ulkopuolisilta tutkijoilta ja orientalisteilta kuten J. Heinrich Petermann, Nicholas Siouffi ja E. S. Drower.

Mandealaisuuden todellisuuskäsitys on jyrkän kaksijakoinen, eli se jakaantuu valon ja pimeyden maailmaan. Mandealaisuuden luomistarut muistut-tavat hyvin paljon setiläisyydestä tunnettua klassi-sen gnostilaisuuden luomismyyttiä. Mandealaisuu-dessa demiurgin nimi on Ptahil. n

H. Al-Hello

Mandealaisuus

35

Ajan

kohtaista

Maailma on pienentynyt tie-donkulun nopeutuessa, jo-ten kriisipesäkkeiden ja poliit-tisten voimanäytösten tapah-tumat löytävät hetkessä tien-sä kaukaisimpiinkin paikkoi-hin. Suomen pieni, hajanai-nen muslimivähemmistö on

saanut osansa Syyrian konfliktin ympärillä pyörivästä systemaattisesta propagandasta ja rekrytoinnista.Sen seurauksena jo nelisenkymmentä suomalaisnuorta on lähtenyt maailmalle osallistuakseen aseellisiin konflik-teihin. Mukana on niin kantasuomalaisia kuin uussuo-malaisia.

Helsingin poliisi järjesti yhdessä Helsingin kaupungin kanssa muslimeille ja viranomaisille keskustelutilaisuu-den, jonka tarkoituksena oli väkivaltaisen radikalisoitu-misen ehkäiseminen.

Tämä oli ensimmäinen tämänkaltainen tilaisuus ja se antoi oivan mahdollisuuden muslimiyhteisöille keskus-tella ongelmista ja tutustua viranomaisten toimintaan yhteistyön kehittämiseksi.

Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toimintalinjan päällikkö Jani Taponen kehotti aktiiviseen keskuste-luun ja toivoi tapahtuman johtavan tiiviimpään yhteis-työhön muslimiyhteisöjen ja viranomaisten välillä, jot-

ta ongelmatilanteita voitaisiin estää ja ratkoa yhdessä.Suojelupoliisin ylietsivä, Ilkka Savolainen, oli huolis-

saan riskihenkilöiden määrän huomattavasta kasvusta viimeisen kymmenen vuoden aikana ja myönsi viran-omaisten tarvitsevan yhteistyötä islamilaisten järjestö-jen kanssa voidakseen ymmärtää ongelmat.

– Yhteistyön tarve on ilmeinen ja molemminpuoli-nen. Terrorismista kärsivät molemmat osapuolet. Luot-tamuksella ja vakiintuneilla toimintatavoilla voimme yh-dessä auttaa nuoria, Savolainen vakuutti.

Muslimiyhteisöllä oli selvästi huoli niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa ja tuntevat elävänsä toisen luokan kansalaisina. Ope-tusviraston oppilaspäällikkö Vesa Nevalainen vakuut-ti koulujen puuttuvan kiusaamiseen ja nöyryyttämi-seen. Mutta muslimiyhteisön tulisi myös ryhdistäytyä, sillä liian usein esimerkiksi islamin opettajat eivät pitäy-dy opetussuunnitelman mukaisessa yleisislamin ope-tuksessa, vaan opetuksesta tulee tunnustuksellista ja eri suuntausta tunnustavat leimataan vääräuskoiseksi. Tähän myös Nevalainen lupasi puuttua, jos opetusvi-raston tietoon tulee tällaisia tapauksia.

Tilaisuus oli lämminhenkinen avaus yhteistyölle ja luottamuksen kasvulle. Nähtäväksi jää, millaisia konk-reettisia toimia tämän keskustelutilaisuuden pohjalle voidaan rakentaa. n

Paula Kemell

Radikalisoituminen

ruotuun!

keskustelutilaisuudeN PaNeeliissa istuivat MusliMieN sekä helsiNgiN PoliisiN Ja kauPuNgiN edustaJia. vaseMMalta abbas bahMaN-Pour, JaNi taPoNeN, abdirazak zugulle, ilkka savolaiNeN (suoJeluPoliisi), tuula salMivaara-PesoNeN (kouluterveydeNhuolto),-toMMi laitio (Nuorisotyö) Ja vesa NevalaiNeN (kouluvirasto).

36

Tänä päivänä lapsikuollei-suus on Suomessa maa-ilman alhaisinta. Vielä 1930-luvun loppupuo-lella lähes joka kymme-nes syntynyt lapsi kuoli alle 1-vuotiaana. He me-nehtyivät yleensä synty-

mävammoihin, kehitysvirheisiin tai syn-nynnäiseen heikkouteen. Myös keuhko-kuumeeseen, tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia. Nykyisin alle vuo-den iässä kuolee vain muutama promil-le syntyneistä, ja yleisin alle 1-vuotiaiden kuolemansyy on synnynnäiset epämuo-dostumat.

Vuosittain Suomessa syntyy lähes 3 400 keskoslasta, mikä on noin 6% syn-tyneistä lapsista.

Keskonen on ennen 37. raskausviik-koa tai alle 2500 g painavana syntynyt lapsi. Pikkukeskoset painavat syntyes-sään alle 1500 g ja hyvin pienet kesko-set alle 1000 g.

Ensimmäiset ratkaisevat minuutitMitä ennenaikaisempana vauva syntyy, sitä epäkypsemmät ovat hänen elintoi-mintonsa. Kaikista tärkeintä on tasainen hapensaanti. Koska keskosen keuhkot ei-vät yleensä ole vielä kehittyneet riittä-vän vahvoiksi, vauvalle annetaan hengi-tysavustusta. Myös keskosen lämmön-

säätelykyky on olematon, koska ohuen ihon alla ei ole juurikaan rasvaa. Läm-mönhukkaa estetään laittamalla lap-si ensin kaulaa myöten muovipussiin ja laittamalla päähän myssy. Sitten vauva siirretään niin pian kuin mahdollista kes-koskaappiin, jossa on tasainen, kohtu-mainen 36 asteen lämpötila. Vain siten vauva voi käyttää kaiken ravinnon kas-vuun eikä lämmitykseen.

Kaikki lapset eivät ole kuitenkaan samalla viivalla syntyessään eikä heil-lä näin ollen ole samanlaisia selviyty-mismahdollisuuksia. Hälyttävin erotta-va tekijä on, että keskosen selviytymi-nen riippuu synnyinpaikasta. Matalan tulotason maissa yli 90 prosenttia hy-vin ennenaikaisista keskosista (synny-tys ennen 28 raskausviikkoa tai yli kol-me kuukautta ennen laskettua aikaa) kuolee muutaman päivän ikäisenä, kun osuus korkean tulotason maissa on al-le 10 prosenttia. Pienipainoiset keskoset tarvitsevat alkuvaiheessa vaativaa teho-hoitoa, jonka laatu vaikuttaa merkittä-västi kuolleisuuteen ja myöhempään kehitykseen.

Etiopian keskosvauvatKeskossyntymät ovat maailmanlaajui-nen ongelma. Yli 60% keskosista syntyy Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolises-sa Afrikassa. Etiopiassa syntyy joka vuosi noin 3 miljoonaa lasta, joista 10% syntyy ennenaikaisesti tai hyvin pienikokoisena. Vastasyntyneiden kuolleisuus on 42% al-le viisivuotiaiden kuolemista. Keskoset ovat hyvin haavoittuvaisia ja heidän ris-kinsä menehtyä tai vammautua on suu-ri juuri syntymän jälkeen. Ennenaikainen synnytys on myös Etiopiassa suurin syy vastasyntyneiden lasten kuolleisuuteen

Nuttu-projekti alkaaKun Afrikan vanhimmassa itsenäises-sä maassa, Etiopiassa, sijaitsevan Airan

sairaalan synnytysosaston henkilökun-ta mietti keinoja pitää pienet keskoset lämpöisinä, he kääntyivät kylmästä Poh-jolasta tulleen Suomen Ev. Lut. Kansan-lähetyksen lähetystyöntekijän diakonis-sa Pirkko Tuppuraisen puoleen. Tuppu-rainen teki neulomisohjeet ja näin syn-tyi nuttu.

Ensimmäinen nuttupaketti saapui Etiopialaiseen sairaalaan syyskuussa 2008 ja tästä käynnistyi nyt jo viisi vuot-ta kestänyt projekti.

Syksyllä 2009 projektiin tuli mukaan Etiopian suurin sairaala, yliopistollinen keskussairaala Black Lion. Sen synnytys-osaston johtaja, tohtori Mahlet Yigeremu arveli, että nutun saaminen voisi tuoda äitejä synnyttämään sairaaloihin koulu-tetun henkilökunnan avustuksella, mikä oli muun muassa YK:n Millenium-tavoite. Vain 8 % etiopialaisista naisista synnyt-tää sairaalassa. Vuosittain Etiopiassa syn-tyy noin 2.9 miljoonaa vauvaa. Suomalai-nen äitiyspakkaus luotiin aikoinaan ensin hyväntekeväisyyspakkauksena köyhille perheille ja vuonna 1939 sen tarkoituk-sena oli innostaa suomalaiset äidit neu-voloihin turvallisen raskausajan takaami-seksi, joten Tohtori Mahletin ajatus oli ai-van sama.

Suomalaiset naiset innostuivat nutuis-ta, mutta postikulut olivat korkeat ja Etio-pian määräämät tullit jarruttivat projektia. Nutut liitettiin Suomen valtion rahoitta-maan kehityshankkeeseen ja nuttupro-jekti sai verovapauden 30.000 nutulle.

Kuka nuttuja kutoo?Suomalaiset ovat innostuneet nut-tuprojektista ja mukana on yli 700 eri-laista kansalaisjärjestöä, seurakuntaa, koululuokkaa, työpaikkaa ja lukuisia yk-sityisiä neulojia. Nuttuprojekti on levin-nyt myös Suomen rajojen yli ja nuttuja on kudottu 14 eri maassa ja toimitettu noin 25 eri sairaalaan eri puolilla maail-

Nuttu pelastaa keskosia

Paula Kemell

37

maa. Suomalainen WHO:ssa työskennel-lyt lääkäri Heli Bathija aloitti suomalais-ten innoittamana samanlaisen projektin Sveitsistä Afganistaniin, jossa Afganista-nin terveysministeri on käynyt pukemas-sa nuttuja pienten vauveleiden päälle. WHO:n nutut pääsivät 65 finalistin jouk-koon Seattlessa 600 ehdotuksen joukos-ta äitien ja vastasyntyneitten terveyden parantamiseksi Bill Gates säätiön järjes-tämässä kilpailussa vuonna 2011.

Tähän mennessä nuttuja on neulot-tu noin 90.000, kangasnuttuja on om-meltu noin 2300. Projektin tavoitteena on 100.000 nuttua ensi vuoden aikana. Tavoite onkin ylittänyt alkuperäisen 50 nutun tavoitteen moninkertaisesti.

’Neulojat ovat laittaneet nuttuihin neuloessaan paljon rukousta, siunaus-ta ja lämpimiä ajatuksia. Kiitos jokaisel-le projektissa viimeisen viiden vuoden aikana olleelle. Projekti jatkuu ainakin vuoden 2014 loppuun.’ projektin äiti, Pirkko Tuppurainen kertoo. n

Näin teet nutun:Seuraavassa vihje kaikille niille, jotka pitävät kutomisesta:• Ohje on Nalle-langalle, mutta muutakin lankaa voi käyttää. Novitan

Tennessee-puuvillalanka sopii myös oikein hyvin. Lankaa yhteen nuttuun menee noin 100 g.

• Luodaan 70 silmukkaa.• Kudotaan kaksi oikein kaksi nurin yhteensä 22 cm.• Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oi-

kein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yht. 3 cm• Kolmen sentin jälkeen päätetään keskimmäiset 22 silmukkaa ja ku-

dotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin kolme senttiä etukappaletta + kolme senttiä takakappaletta.

• Seuraavalla kerroksella 24 silmukkaa oikein ja sen jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 silmukkaa oikein.

• Seuraavilla kerroksilla 24 silmukkaa aina oikein, 22 silmukkaa kaksi oi-kein kaksi nurin ja 24 silmukkaa aina oikein, yhteensä 3 cm.

• Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neulee-seen, jota tehdään taas 22 cm.

• Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa on nelikulmainen pääaukko kes-kellä.

• Viimeiseksi ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot. n

38

Helsingin Rukousajat koko vuodelle

Resalat  islamilanien  Yhdyskunta  Suomen  Ähl-­‐beit  Kaunispääntie  5  00970  Helsinki  

www.resalat.fi  

Marraskuu

Pvm Fajr A-nousu Zohr A-lasku Maghrem 01/11 05:28 07:42 12:04 16:25 16:51 02/11 05:30 07:44 12:04 16:23 16:49 03/11 05:33 07:47 12:04 16:20 16:46 04/11 05:35 07:49 12:04 16:18 16:44 05/11 05:37 07:52 12:04 16:15 16:42 06/11 05:39 07:55 12:04 16:13 16:39 07/11 05:41 07:57 12:04 16:10 16:37 08/11 05:43 08:00 12:04 16:08 16:35 09/11 05:45 08:02 12:04 16:05 16:33 10/11 05:47 08:05 12:04 16:03 16:30 11/11 05:49 08:07 12:04 16:01 16:28 12/11 05:51 08:10 12:04 15:58 16:26 13/11 05:53 08:12 12:05 15:56 16:24 14/11 05:55 08:15 12:05 15:54 16:22 15/11 05:57 08:17 12:05 15:52 16:20 16/11 05:59 08:20 12:05 15:50 16:18 17/11 06:01 08:22 12:05 15:48 16:16 18/11 06:03 08:25 12:06 15:46 16:15 19/11 06:05 08:27 12:06 15:44 16:13 20/11 06:06 08:30 12:06 15:42 16:11 21/11 06:08 08:32 12:06 15:40 16:09 22/11 06:10 08:35 12:07 15:38 16:08 23/11 06:12 08:37 12:07 15:36 16:06 24/11 06:13 08:39 12:07 15:34 16:05 25/11 06:15 08:41 12:07 15:33 16:03 26/11 06:17 08:44 12:08 15:31 16:02 27/11 06:18 08:46 12:08 15:30 16:01 28/11 06:20 08:48 12:08 15:28 15:59 29/11 06:22 08:50 12:09 15:27 15:58 30/11 06:23 08:52 12:09 15:25 15:57 01/12 06:25 08:54 12:09 15:24 15:56

Helsingin Rukousajat koko vuodelle

Resalat  islamilanien  Yhdyskunta  Suomen  Ähl-­‐beit  Kaunispääntie  5  00970  Helsinki  

www.resalat.fi  

Lokakuu

Pvm Fajr A-Nousu Zohr A-lasku Maghreb 1 05:12 07:24 13:10 18:55 19:18 2 05:15 07:26 13:10 18:52 19:15 3 05:18 07:29 13:09 18:49 19:12 4 05:20 07:31 13:09 18:46 19:09 5 05:23 07:34 13:09 18:43 19:06 6 05:26 07:36 13:08 18:40 19:03 7 05:28 07:38 13:08 18:37 19:00 8 05:31 07:41 13:08 18:34 18:57 9 05:33 07:43 13:08 18:31 18:54

10 05:36 07:46 13:07 18:28 18:51 11 05:39 07:48 13:07 18:25 18:49 12 05:41 07:51 13:07 18:22 18:46 13 05:44 07:53 13:07 18:19 18:43 14 05:46 07:56 13:06 18:16 18:40 15 05:48 07:58 13:06 18:13 18:37 16 05:51 08:00 13:06 18:10 18:34 17 05:53 08:03 13:06 18:07 18:31 18 05:56 08:05 13:05 18:04 18:29 19 05:58 08:08 13:05 18:01 18:26 20 06:00 08:10 13:05 17:59 18:23 21 06:03 08:13 13:05 17:56 18:20 22 06:05 08:15 13:05 17:53 18:18 23 06:07 08:18 13:05 17:50 18:15 24 06:10 08:21 13:04 17:47 18:12 25 06:12 08:23 13:04 17:45 18:10 26 06:14 08:26 13:04 17:42 18:07 27 06:17 08:28 13:04 17:39 18:04 28 06:19 08:31 13:04 17:36 18:02 29 06:21 08:33 13:04 17:34 17:59 30 05:23 07:36 12:04 16:31 16:57 31 05:25 07:38 12:04 16:28 16:54

39

Helsingin Rukousajat koko vuodelle

Resalat  islamilanien  Yhdyskunta  Suomen  Ähl-­‐beit  Kaunispääntie  5  00970  Helsinki  

www.resalat.fi  

Marraskuu

Pvm Fajr A-nousu Zohr A-lasku Maghrem 01/11 05:28 07:42 12:04 16:25 16:51 02/11 05:30 07:44 12:04 16:23 16:49 03/11 05:33 07:47 12:04 16:20 16:46 04/11 05:35 07:49 12:04 16:18 16:44 05/11 05:37 07:52 12:04 16:15 16:42 06/11 05:39 07:55 12:04 16:13 16:39 07/11 05:41 07:57 12:04 16:10 16:37 08/11 05:43 08:00 12:04 16:08 16:35 09/11 05:45 08:02 12:04 16:05 16:33 10/11 05:47 08:05 12:04 16:03 16:30 11/11 05:49 08:07 12:04 16:01 16:28 12/11 05:51 08:10 12:04 15:58 16:26 13/11 05:53 08:12 12:05 15:56 16:24 14/11 05:55 08:15 12:05 15:54 16:22 15/11 05:57 08:17 12:05 15:52 16:20 16/11 05:59 08:20 12:05 15:50 16:18 17/11 06:01 08:22 12:05 15:48 16:16 18/11 06:03 08:25 12:06 15:46 16:15 19/11 06:05 08:27 12:06 15:44 16:13 20/11 06:06 08:30 12:06 15:42 16:11 21/11 06:08 08:32 12:06 15:40 16:09 22/11 06:10 08:35 12:07 15:38 16:08 23/11 06:12 08:37 12:07 15:36 16:06 24/11 06:13 08:39 12:07 15:34 16:05 25/11 06:15 08:41 12:07 15:33 16:03 26/11 06:17 08:44 12:08 15:31 16:02 27/11 06:18 08:46 12:08 15:30 16:01 28/11 06:20 08:48 12:08 15:28 15:59 29/11 06:22 08:50 12:09 15:27 15:58 30/11 06:23 08:52 12:09 15:25 15:57 01/12 06:25 08:54 12:09 15:24 15:56

Helsingin Rukousajat koko vuodelle

Resalat  islamilanien  Yhdyskunta  Suomen  Ähl-­‐beit  Kaunispääntie  5  00970  Helsinki  

www.resalat.fi  

Joulukuu

Pvm Fajr A-nousu Zohr A-lasku Maghreb 01/12 06:19 08:57 12:09 15:21 15:56 02/12 06:20 08:59 12:10 15:20 15:55 03/12 06:22 09:01 12:10 15:19 15:54 04/12 06:23 09:03 12:11 15:18 15:53 05/12 06:24 09:05 12:11 15:17 15:52 06/12 06:26 09:07 12:11 15:16 15:52 07/12 06:27 09:08 12:12 15:15 15:51 08/12 06:28 09:10 12:12 15:14 15:50 09/12 06:29 09:12 12:13 15:14 15:50 10/12 06:30 09:13 12:13 15:13 15:50 11/12 06:31 09:14 12:14 15:13 15:49 12/12 06:32 09:16 12:14 15:12 15:49 13/12 06:33 09:17 12:15 15:12 15:49 14/12 06:34 09:18 12:15 15:12 15:49 15/12 06:35 09:19 12:16 15:12 15:49 16/12 06:36 09:20 12:16 15:12 15:49 17/12 06:37 09:21 12:17 15:12 15:49 18/12 06:37 09:22 12:17 15:12 15:49 19/12 06:38 09:23 12:18 15:12 15:49 20/12 06:39 09:23 12:18 15:13 15:50 21/12 06:39 09:24 12:19 15:13 15:50 22/12 06:40 09:25 12:19 15:14 15:51 23/12 06:40 09:25 12:20 15:14 15:51 24/12 06:40 09:25 12:20 15:15 15:52 25/12 06:41 09:25 12:21 15:16 15:53 26/12 06:41 09:25 12:21 15:17 15:54 27/12 06:41 09:25 12:22 15:18 15:55 28/12 06:41 09:25 12:22 15:19 15:56 29/12 06:41 09:25 12:23 15:20 15:57 30/12 06:41 09:25 12:23 15:21 15:58 31/12 06:41 09:24 12:23 15:23 15:59

40