paimion kaupunki huso-pöylän tuulivoimapuiston ......21.5.2014 paimion kaupunki huso-pöylän...

21.5.2014

PAIMION KAUPUNKIHuso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava21.5.2014

Turun hallinto-oikeuden päätös 2.6.2015, 15/0134/1

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 14.11.2016, taltionumero 4797, diaarinumerot 2119/1/15 ja 2136/1/15

Voimaantulopäivä 21.11.2016

Paimion kaupunkiHuso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava

21.5.20141

Pöyry Finland Oy


21.5.20142

Sisältö

1 TIIVISTELMÄ 5

2 JOHDANTO 6

2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus 72.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7

3 LÄHTÖTIEDOT 8

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 83.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus 83.3 Maankäytön suunnittelutilanne 93.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 93.3.2 Maakuntakaava 103.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 113.3.4 Rakennusjärjestys 113.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 113.3.6 VTT ja Finavia/Trafi 123.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet 123.4 Maisema ja luonnonympäristö 133.5 Kallioperä ja maaperä 143.6 Pinta- ja pohjavedet 153.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 153.8 Kasvillisuus 153.9 Merkittävät luontokohteet 163.10 Eläimistö 183.11 Muinaisjäännökset 253.12 Rakennettu ympäristö 263.13 Väestö ja työpaikat 273.14 Palvelut 273.15 Yhdyskuntatekninen huolto 283.16 Liikenne ja tiestö 283.17 Maanomistus 283.18 Pohjakartta 283.19 Osalliset ja vuorovaikutus 28

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 29

4.1 Suunnittelun yleistavoitteet 294.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 294.3 Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavoitusprosessin aikana 29

5 OSAYLEISKAAVALUONNOS 30

5.1 Luonnosvaiheen kuuleminen 30

6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 31

6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminen 316.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset osayleiskaavaan 336.3 Päivitetyt selvitykset 33


21.5.20143

7 OSAYLEISKAAVA 33

7.1 Kaavan rakenne 337.2 Aluevaraukset 347.3 Muut merkinnät 347.4 Suojelu 357.5 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 357.6 Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan 37

8 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 37

8.1 Yleistä 378.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 388.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 448.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 448.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä

liikenteeseen 478.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 48

9 SEURANTAOHJELMA 51

9.1 Muuttolinnusto 519.2 Pesimälinnusto 529.3 Alueen eläimistö 529.4 Melu 539.5 Varjon vilkunta 539.6 Maisema 539.7 Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö 549.8 Seurannan toteuttaminen 54

10 TOTEUTTAMINEN 55

10.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat 5510.2 Jatkosuunnittelu 55

11 SUUNNITTELUVAIHEET 55

Liitteet1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2.7.2012, päivitetty 16.1.2013, 20.11.20132. Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnosvaihe (Paimion

kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, 16.1.20133. Luontoselvitykset:

- Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012 / AhlmanKonsultointi ja suunnittelu

- Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoselvitys 2012 /Ahlman Konsultointi & suunnittelu

- Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012/ Ahlman Konsultointi & suunnittelu

- Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen metsojen soidinpaikkaselvitys2013 / Ahlman Group Oy (raportteja 2/2013)

- Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmal-linnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012, päivitetty 17.10.2013

- Salon kaupunki ja Paimion kaupunki - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavanluontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat 7.11.2012, päivitetty 30.10.2013


21.5.20144

4. Paimio ja Salo - Huso-Pöylä tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinven-tointi 2013 / Mikroliitti Oy

5. Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, (Paimion kaupunki, Salonkaupunki) / Pöyry Finland Oy, päivitys 13.11.2013

6. CPC Finland Oy - Huso-Pöylä Tuulivoimahankkeen meluselvitys, 20.11.2013 / Pöyry FinlandOy

7. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet,20.11.2013

8. Muistio metson soidinpaikan kartoituksesta, 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus9. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet,

21.5.201410. CPC Finland Oy - Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaava 21.5.2014 – Meluselvitys / Pöyry

Finland Oy11. CPC Finland Oy – Varjostusselvitys, Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaava 21.5.2014 /

Pöyry Finland Oy, EBG Hydropower & Renewable Energy12. Maisemaselvitys – Sijoitussuunnitelman muutokset maisema-arviointeihin ja havainnekuviin /

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014

Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto:

- Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2012


21.5.20145

1 TIIVISTELMÄOsayleiskaava-alue

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Paimion ja Salon kaupun-kien rajamaastoon Huson ja Pöylän kylien läheisyyteen. Suunnittelualueelta on luo-teessa sijaitsevaan Paimion keskustaan matkaa noin 10 km, idässä sijaitsevaan Salonkeskustaan noin 16 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km.

Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä. Paimion puolelle sijoit-tuva osayleiskaava-alue on kooltaan noin 3,0 km2 ja Salon puoleinen osayleiskaava-alue puolestaan noin 1,1 km2.

LähtökohdatClean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy) suunnittelee tuulivoimapuistonrakentamista Paimion ja Salon rajamaastossa sijaitsevien Huson ja Pöylän kylien alu-eelle. Tuulivoimapuiston sijainti ja voimaloiden paikat on esitetty alla olevassa kuvassa.Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista,kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.

TavoitteetOsayleiskaavojen tavoitteena oli alkujaan mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajui-sen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Osayleis-kaavaprosessin viimeistelyvaiheessa voimaloiden lopulliseksi määräksi päätettiin kah-deksan ja näistä kuusi sijoittuu Paimion kaupungin alueelle ja kaksi eteläisintä Salonkaupungin alueelle. Kaavoitusprosessi käsittää molempien kaupunkien alueelle koh-dentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että Paimion kaupunki ja Salonkaupunki hoitavat kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset it-senäisesti.

Tämä kaavaselostus koskee Paimion kaupungin puoleista osayleiskaava-aluetta.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja tuuli-voimaloiden paikat Huso-Pöylän alueella.


21.5.20146

Osayleiskaavan sisältöPaimion kaupungin alueelle sijoittuva Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavalaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimaraken-taminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §).

Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, onsen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alu-eella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ym-päristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 7.

2 JOHDANTO”Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjau-tuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena onnostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiinvuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu koko-naisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia.

Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijätsekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- jamerialueet sekä Lapin tunturit.

Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muu-hunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti pe-rustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossamääritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminenedellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan säh-könsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvitta-vat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle.

Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tulivoimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaauseammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa ra-kennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan pe-rusteella.

Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön omi-naisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puo-lustusvoimien alueet.”

(Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristömi-nisteriö, Helsinki 2012).

Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteenaolevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinensuunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan so-peutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia te-kijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa-


21.5.20147

kuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävänkehityksen periaatteen toteutuminen.

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy.Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Paimion kaupungin kes-keisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työnkeskeiset vaiheet on käsitelty Paimion ympäristölautakunnassa, kaupunginhallitukses-sa ja –valtuustossa. Paimion kaupungilta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kaupun-ginjohtaja Jari Jussinmäki, tekninen johtaja Markku Kylén ja kaavoitusinsinööri JuhaSuominen. Hankevastaavan edustajana suunnittelutyöhön on osallistunut CPC FinlandOy:n toimitusjohtaja Erik Trast.

Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnit-telutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laa-dinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehtiMARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myösFM, biologi Soile Turkulainen ja FM, biologi Ismo Yli-Tuomi. Linnusto- ja lepakkosel-vitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Pöy-ry Finland Oy:stä melumallinnuksista on vastannut johtava asiantuntija Carlo di Napolija varjostusselvityksen laadinnasta vilkunta-asiantuntija Iida Sointu.

Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle et-tä Paimion ja Salon kaupungeille. Kaavakartan ja –selostuksen lisäksi on suunnittelu-alueelta laadittu luontoselvityksiä (alueen kasvillisuus, eläimet, pesimälinnusto sekämetson soidinreviirikartoitus, kevätmuuton seuranta ja törmäysriskimallinnus), maise-maselvitys ja arkeologinen inventointi. Ehdotusvaiheessa selvityksiä on päivitetty tarvit-tavin osin ja kaava-aineiston liitteisiin on sisällytetty myös melumallinnus, joka on laa-dittu noudattaen VTT:n laatimaa tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeis-tusta. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa onhuomioitu myös Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymätuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava.

Osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä 2014 Huso-Pöylän tuulivoimapuistonosayleiskaavan lopullinen maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät kaava-asiakirjat päivi-tettyine selvityksineen on viimeistelty kahdeksan tuulivoimalaa mahdollistavalle sijoitus-suunnitelmalle. Voimaloista kuusi sijoittuu Paimion kaupungin alueelle ja kaksi eteläi-sintä Salon kaupungin alueelle.

2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutusMaankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan:

”Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäy-tön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voi-daan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alu-eet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muunmaankäytön perustaksi.

Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.”

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja raken-nuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminenVuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62§:ssä seuraavaa:


21.5.20148

”Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdolli-sista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajillaja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavastivaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään(osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vai-kutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.”

Kaavoitusprosessi käynnistyi alkuvuodesta 2012 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Paimi-on kaupunginhallitus käsitteli hanketta kokouksessaan huhtikuulla 2012 ja kuulutti kaa-vahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Paimionkaupungintalolle ja kaupungin www-sivuille helmikuulla 2013. OAS on ollut nähtävilläkoko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa kir-jallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaa-van valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä.

Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 1.3 – 2.4.2013 välisen ajan, jolloin osalli-silla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiintarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa kevättalvella 2013 järjestettiin myösyleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus kuulla hankkeesta jaalueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Kaava-ehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen. Lo-kakuussa 2013 ehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin toinen tuulivoimakaavoi-tusta käsittelevä esittely- ja keskustelutilaisuus Paimion kaupungintalolla. Kaavaehdo-tus oli julkisesti nähtävillä 20.12.2013 – 19.1.2014 välisen ajan. Lopullinen kaavanmaankäyttöratkaisu on viimeistelty ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatettu Pai-mion kaupungin hyväksymiskäsittelyyn alkukesästä 2014.

3 LÄHTÖTIEDOT

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajausSuunnittelualue, jonka kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä, sijoittuu Paimionja Salon kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän alueille. Suunnittelualueelta onluoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan matkaa noin 10 km, idässä sijaitsevaanSalon keskustaan noin 16 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km.Suunnittelualue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110. Pai-miossa sijaitseva Huson kylä sijoittuu suunnitellun tuulivoimapuiston länsipuolelle jaSalossa sijaitseva Pöylän kylä puolestaan alueen kaakkoispuolelle.

3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvausSuunnittelualueelle laaditut osayleiskaavat Paimion ja Salon kaupunkien alueille mah-dollistavat kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoi-mapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista,tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista kuusisijoittuu Paimion kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle ja kaksi puolestaan Sa-lon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle.


21.5.20149

Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoima-puiston kokonaisteho olisi noin 24 MW. Suunnittelun edetessä ja alueelta saatujen tuu-limittaustulosten perusteella voimaloiden napakorkeutta on voitu nostaa 20 metrillä,koska alueella voimassa olleita lentoestekorkeuksia on Liikenteen turvallisuusvirastoTraFin toimesta lievennetty. Tuulivoimaloiden napakorkeus voi olla noin 137-141 metriäja roottorin läpimitta 112-129 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enin-tään 200 metriä. Tuulivoimaloiden malli ja perustustekniikka tulevat tarkentumaan vii-meistään rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettäväksi sähkö-verkkoon alueen kautta kulkevan voimalinjan kautta.

Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Fin-land Oy.

3.3 Maankäytön suunnittelutilanne

3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueiden-käyttötavoitteiden tehtävänä on:

- varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakunti-en ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

- auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnitteluntavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

- toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissäalueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta jayhtenäisyyttä

- edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa- luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteut-tamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion vi-ranomaisten toiminnassa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

1. toimiva aluerakenne

Kuva 2. Periaatekuva lieriötornirakenteisestatuulivoimalasta (esimerkkinä malli Nordex).


21.5.201410

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoit-teet.

3.3.2 MaakuntakaavaHuso-Pöylän alueelle kaavailtu tuulivoimapuisto sijoittuu kolmen eri maakuntakaavanalueelle. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava,jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 23.8.2004. Kaavassa suunnittelualue on mer-kitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alueen halki kulkee suurjännitelinja.Länsipuolella alue sivuaa kaavaan merkittyä kahta suojelualuetta (S), jotka koostuvatluontokohteista tai -alueista. Eteläisempi suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 200 metäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja pohjoisempi noin 500 m etäisyydellä.Pohjoispuolelle noin 1 km etäisyydelle voimaloista on kaavaan merkitty kulttuuriympä-ristön tai maiseman kannalta tärkeä alue.

Alueen itäosassa on voimassa ympäristöministeriön 12.11.2008 vahvistama Salon seu-dun maakuntakaava. Siinä suunnittelualue on edeltävän kaavan tavoin merkitty maa- jametsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus.

Suunnittelualueen eteläpuolella Sauvon kunnan alueella on voimassa ympäristöminis-teriön maaliskuussa 2013 vahvistama Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien,Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava.

Kuva 3. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lounaispaikka 2012). Osa-yleiskaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Alueen pohjoisosassa onvoimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (Ympäristöministeriö vahvistanut 23.8.2004), itä-osassa Salon seudun maakuntakaava (YM vahvistanut 12.11.2008) ja eteläpuolella Loimaan seudun,Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava (YM vahvistanut 20.3.2013).


21.5.201411

Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen liitto toteuttivat vuosina 2010–2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen, jossa kartoitettiin maakunnan alueelta parhaiten tuulivoi-matuotantoon soveltuvat alueet. Huso-Pöylän alue luokiteltiin selvityksessä Varsinais-Suomen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden joukkoon (Varsinais-Suo-men liitto 2011).

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä vaihemaakuntakaa-vassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakunta-kaavan taustaselvityksenä toimii Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais-Suomenliitto 2012). Huso-Pöylän alue on sisällytetty mukaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaan.Tuulivoimavaihemaakuntakaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.

3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavatSuunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.

3.3.4 RakennusjärjestysPaimion kaupungissa on voimassa kaupunginvaltuuston 16.6.2011 (§ 53) hyväksymäja tarkistettu rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 1.7.2012.

3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvityksetTuulivoimapuiston hankevastaava CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry ManagementConsulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Huso-Pöylän tuulivoimapuiston toteuttamisesta Paimion ja Salon kaupunkien alueella. Aineis-to on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutustenarviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Huso-Pöylän hankkeessa. ELY-keskus on25.6.2012 antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimahankkeen toteuttaminenei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vai-kutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyäei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen.

YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen sääde-tään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuinkohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain

Kuva 4. Ote Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymästä tuulivoimavaihemaakuntakaavasta,johon on merkitty mukaan Huso-Pöylän alue tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena.


21.5.201412

mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitystenkattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvityssekä tarvittavat luontoselvitykset (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja linnustosel-vitykset sekä linnuston kevätmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavaa kos-kevat lähtötiedot suunnittelualueen luonnosta ja maisemasta on koottu kaavaselostuk-seen YVA-hankearviointiraportista sekä laadituista maisema- ja luontoselvityksistä.Luonnosvaiheen jälkeen alueelta on laadittu metsojen soidinpaikkaselvitys ja muinais-jäännösinventointi. Kaikkia selvityksiä on tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty vastaa-maan ehdotusvaiheessa esitettävää kaavaratkaisua. Ehdotusvaiheessa mukaan onliitetty myös melumallinnusraportti.

Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on kaikki selvitykset tarkistettu vastaamaankaavan lopullista maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa kahdeksallevoimalalle. Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä.

3.3.6 VTT ja Finavia/TrafiTuulivoimahankkeiden vaikutukset lentoliikenteelle ja valvontasensoreihin (tutkiin) tuleeselvittää ennen kuin hankkeiden toteuttaminen käynnistetään. Samassa yhteydessäpuolustusvoimat arvioivat hankkeiden vaikutukset myös muihin toimintoihinsa.

CPC Finland Oy on toimittanut Puolustusvoimilta pyydettävää lausuntoa varten tiedotHuso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoituksesta asianosaisille tahoille. Energiateollisuusry on myöntänyt CPC Finland Oy:n Huso-Pöylän hankkeelle lisenssin, joka oikeuttaaVTT:n laatimaan tutkaselvitykseen. Lisenssi hankkeelle on haettu heinäkuussa 2012 jaVTT on suorittanut tutkaselvityksen puolustusvoimille kesällä 2013.

CPC Finland Oy sai joulukuussa 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta lentoes-teluvan Huso-Pöylän tuulivoimaloille. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi määriteltiin lu-vassa 180 metriä. Sittemmin lentoesteitä koskevia korkeusrajoituksia on vielä lieven-netty, mikä mahdollistaa Huso-Pöylän voimaloiden kokonaiskorkeuden nostamisennoin 200 metriin.

3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeetNoin 30 kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen, Kemiönsaarelle, sijoittuu Varsinais-Suomen Energia Oy:n suunnittelema Nordanå–Lövböle tuulivoimapuisto. HankkeenYVA-selostus on valmistunut lokakuussa 2012 ja kaavaluonnos on ollut nähtävilläloppuvuodesta 2012. Tuulivoimapuiston on suunniteltu käsittävän 20–34 tuulivoimalaa,joiden yksikköteho on 3–3,6 MW. Tämän lisäksi Kemiönsaarella on käynnissä myösGräsbölen (ehdotus ollut nähtävillä syksyllä 2013), Stusnäsin (kuulutettu vireille alku-vuodesta 2012), Olofsgårdin (kuulutettu vireille keväällä 2013) ja Misskärrin (luonnosollut nähtävillä loppuvuodesta 2012) ja Påvälsbyn tuulivoimapuistohankkeet.

Tuuliwatti Oy:n suunnittelema Näsen kartanon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelualu-eesta noin 30 kilometriä kaakkoon. Hanke käsittää 7 tuulivoimalaa, joiden teho on 3–5MW. Osayleiskaava on hyväksytty Salon kaupunginvaltuustossa 7.10.2013 mutta siitäon valitettu Turun hallinto-oikeuteen.

Pohjoisessa vireillä olevia hankkeita ovat Pöytyän Santinkulman ja Marttilan/Koski TL:nVerhonkulman tuulivoimapuistohankkeet.

Salossa Märynummen pohjoispuolelle on rakenteilla kolme teholtaan 5 MW:n tuulivoi-malaa suunnittelutarveratkaisuilla. Valtatien 110 varrella lähellä Huso-Pöylän aluetta ontoiminnassa yksi rakennusluvalla toteutettu tuulivoimala. Muita pienempiä tuulivoima-rakentamisen kohteita (1-3 voimalaa) ovat Sauvon Krooka ja Timari.


21.5.201413

Olemassa olevia tuulivoimaloita sijaitsee Kemiönsaaren lounaispuolella (3 voimalaa)sekä Hangossa (4 voimalaa).

3.4 Maisema ja luonnonympäristöSuunnittelualue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tämän tarkemmassaosa-aluejaossa Lounaiseen viljelyseutuun. Lounaismaalle on tyypillistä korkeussuhtei-den vaihtelevuus ja kallioperän suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden rytmittävämaisema. Alue on muinaista merenpohjaa, jonne kerrostuneet savikot on raivattu tar-koin viljelykäyttöön. Maisemarakenteen rungon muodostavat kallioperän suuria murros-linjoja seurailevat polveilevat jokilaaksot, joiden varrelle sijoittuvat viljelymaisemat javauraat maatilat. Pysyvä peltoviljely ja karjatalous alkoivat seudulla jo esihistoriallisellarautakaudella ja keskiajalla, minkä vuoksi maisemakuva on hyvin kehittynyttä ja vakiin-tunutta. Keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita ja muita vanhasta kulttuuri-Suomesta kertoviarakennetun kulttuuriympäristön kohteita on runsaasti.

Kuva 5. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueelle 30 km:n säteellä sijaitsevat tuulivoimahankkeet,joilla on kaavoitusprosessi käynnissä (tilanne 05/2014).


21.5.201414

Seudun topografia on vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat melko suuria. Suun-nittelualueen lähistöllä selänteiden ja kalliomäkien laet kohoavat suunnilleen 75 metriämerenpinnan yläpuolelle, kun viereisten laaksopainanteiden perustaso on korkotasolla20-25 mmpy. Pohjoisilla selännealueilla moottoritien pohjoispuolella korkeimmat mäetkohoavat 100-110 mmpy. Suunnittelualueella korkein kalliomäkialue on alueen länsi-osaan sijoittuva Pyhässuonkallio, jonka laki on noin 75 m merenpinnan tasoa ja noin 15m viereistä Pyhässuota korkeammalla.

Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät val-takunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, joidenläntisimmät osat sijoittuvat lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta.Alue on edustavaa Lounaisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa, jota laajat peltoaukeat,vauraat maatilat ja vanhat kartanot puistoineen luonnehtivat. Paimionjokilaakson mai-sema-alue ulottuu Paimionlahdelta pohjoiseen Tarvasjoen kirkonkylään saakka ja seedustaa lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaa kartanoineen ja ryhmä-kylineen. Maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 7 km etäisyydellä kaava-alueesta.

Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 2,5 km etäisyydellä kulkee Suuri Rantatie, jokaon luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suuri Rantatie on yk-si Suomen tärkeimmistä historiallisista maantieyhteyksistä, joka rakennettiin keskiajallayhdistämään Turkua ja Viipuria (RKY 2009).

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut arvokohteet on käsiteltytarkemmin kaavan liiteaineistoon kuuluvassa luonnosvaiheen maisemaselvityksessä(liite 2) ja sen päivityksessä (liite 5).

3.5 Kallioperä ja maaperäKallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat graniitti ja granodioriitti. Alue on topografi-altaan vaihtelevaa maastoa, jolle ovat ominaisia kallioiset mäet ja niiden väleihin sijoit-tuvat soistuneet notkelmat.

Vallitseva maalaji alueella, erityisesti pohjoisosassa, on moreeni. Paikoitellen alueellaon myös pienialaisia soistumia, joissa maalaji on turvetta, jonka alla on savea.

Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu noin 80 hehtaarin laajuinen Kalkkimäki–Muu-rassuonmäen kallioalue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Heikkilä &Husa 1995) ja osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelukohteena. Kallioalue onetenkin luontoarvoiltaan merkittävä ja sen arvoluokka on korkea (2, erittäin arvokas).Kallioalue koostuu pienistä jyrkänteistä, selänteistä ja niiden välisistä suonotkelmista jasiihen sisältyy Varkaankellarinmäen lehto.

Kuvat 6 ja 7. Näkymä osayleiskaava-alueen eteläosassa sijaitsevilta kallioalueilta (vasemmanpuoleinenkuva) ja näkymä Korkiamäenniitun pohjoispuoliselle kalliorinteelle (oikeanpuoleinen valokuva)(Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012).


21.5.201415

3.6 Pinta- ja pohjavedetSuunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita (OIVA-palvelu 2012). Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitseenoin 7 kilometrin päässä suunnittelualueesta.

Alueella ei myöskään ole järviä, lampia tai jokia. Virtavesiuomista luonnontilaisin onMyllytyryn puro, joka sijaitsee alueen eteläosassa. Puro saa alkunsa Paimion puolellasijaitsevilta kosteikkoalueilta ja se virtaa itään Salon puolelle Ketunniitunojaan. Myösmuut alueen pintavedet virtaavat pääosin itään Ketunniitunojaan ja edelleen Vainion-jokeen tai etelään suoraan Vainionjokeen. Länsireunalta vesien virtaussuunta on poh-joiseen Isoniitunojan kautta Poutajokeen.

3.7 Ilmasto ja ilmanlaatuVarsinais-Suomen maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen jasuurelta osin sen sisällä olevaan ns. tammivyöhykkeeseen Rannikkovyöhykkeellä pai-kallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Alueelle ovat tyypillisiä pitkätja suhteellisen lämpimät kesät ja lyhyet, lauhat talvet. Meren läheisyyden ja sen läm-mittävän vaikutuksen vuoksi syksy on usein pitkä ja sateinen – vastaavasti kevät ja al-kukesä on kuivaa ja viileää meren ollessa vielä kylmä (Suomen maakuntien ilmasto /Ilmatieteen laitos, raportteja 2009:8).

Vallitseva tuulensuunta suunnittelualueella on lounaasta koilliseen. Tuulennopeus 100metrin korkeudella on noin 6,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikonsuuntaan. (Suomen tuuliatlas 2012). Ilmanlaatu alueella on hyvä, koska lähistöllä eisijaitse paikallisilmastoa kuormittavia teollisuus- tai tuotantolaitoksia.

3.8 KasvillisuusSuunnittelualue on nykyisellään pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen ym-päristössä avautuu laajoja peltoaukeita. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaavarten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä ja kesällä 2012.

Kuva 8. Huso-Pöylän alueella peltoaukeat ja metsäsaarekkeet vuorottelevatmaisemassa (Kuva: Pöyry Finland Oy, 2012).


21.5.201416

Alue edustaa hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Hemiboreaalinen vyöhyke onpohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen vaihet-tumisaluetta, joka Suomessa ulottuu vain maan lounaisimpaan osaan. Suovyöhyke-jaossa selvitysalue on Suomen eteläisintä vyöhykettä, kilpikeitaiden eli konsentristenkermikeitaiden aluetta (alajako laakiokeitaat). Maastokartoitusten perusteella suunnit-telualue on kasvillisuudeltaan pääosin melko karua ja reheviä metsä- ja suokasvilli-suustyyppejä esiintyy vain hyvin pienialaisesti. Rehevimmät metsäkuviot ovat kuusival-taisia tuoreen ja lehtomaisten kankaan kangasmetsiä ja valoisia männikkörinteitä, joi-den aluskasvillisuudessa on paikoitellen kuivan lehdon piirteitä. Kallioiden lakialueetovat kalliomännikköä ja painanteet pääosin ojitettuja suoalueita. Eteläosassa on kuiten-kin pienialaisia vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisia räme- ja korpipainanteita. Puustoon pääosin nuorta tai varttuvaa, tuoreita hakkuualueita on muutamia ja eteläosassapuustoa on äskettäin harvennettu.

Luontoselvityksen perusteella suunnittelualue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavan-omaista kallioista metsämaastoa, jossa on ojitettuja suojuotteja ja jonka metsät ovat ta-lousmetsinä hoidettuja. Laajin Paimion puolelle sijoittuva kalliomäkialue Pyhässuon-kallio on puustoltaan nuorta ja laajimman suoalueen Pyhässuon luonnontila on muut-tunut ojituksen seurauksena.

Mahdollisia metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Salon puolellaeteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva re-hevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaisetnorot ovat vesilailla (2 luku 11 §) suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaa-rantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksestamyöntää poikkeuksen kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suoje-lutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Myös purouoman luonnontilan muuttaminenvaati luvan (3 luku 2 §). Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsä- ja vesilain vaatimuk-sia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Mo-lemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin ettäsuunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisestiluonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 §)suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa(Raunio ym. 2008) alueella todetuista suotyypeistä saniaiskorpi on arvioitu Etelä- Suo-messa erittäin uhanalaiseksi (EN), mustikkakorpi ja korpiräme vaarantuneiksi (VU) jatupasvillaräme ja isovarpuräme silmälläpidettäviksi (NT). Kangasmaiden latvapuro onvaarantunut (VU) luontotyyppi. Vaikka alue sijoittuu hemiboreealiselle kasvillisuusvyö-hykkeelle, todettiin siellä tuoretta ja kosteaa lehtoa vain pienialaisesti pienvesien ym-päristössä, eteläosassa sijaitsevan kalliojyrkänteen alapuolella sekä muutamin paikoinrinteissä kuivan lehdon piirteitä. Useimmat lehtotyypit on arvioitu uhanalaisiksi. (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2012).

3.9 Merkittävät luontokohteetValtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan suunnittelualueella ei oleNatura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suo-jeluohjelmiin kuuluvia alueita.

Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee muutamia arvokkaita kallioalu-eita sekä yksi yksityisen maalle perustettu luonnonsuojelualue. Kohteet on esitettyoheisessa kartassa.


21.5.201417

Paimion puolelle sijoittuva Varkaankellarinmäen lehto käsittää kaksi suojelualuetta, jot-ka sijaitsevat lähimmillään noin 400 metrin päässä suunnittelualueen rajasta. Alue kuu-luu lehtojensuojeluohjelmaan ja sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Alueella on kalliojyrkän-teitä ja kalkkivaikutteisia lehtoalueita. (OIVA 2012, Varsinais-Suomen liitto 2002).

Suunnittelualueesta noin kolme kilometriä lounaaseen sijaitsee pieni, yksityisten maallaoleva luonnonsuojelualue Kalliometsä. Toinen yksityisten maalla oleva suojelualue,Härjänmäen luonnonsuojelualue, sijaitsee alueesta noin viisi kilometriä itään.

Lähimmät Natura-alueet ovat Paimionlahti (FI0200036, aluetyyppi SCI) noin 10 kmsuunnittelualueelta länteen sekä osin päällekkäiset Viurilanlahti (FI0200027, aluetyyppiSPA) ja Vasaikko (FI0200125, aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta kaak-

Kuva 9. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lähistöllä sijaitsevat yksityistenmaalle perustetut luonnonsuojelualueet, Natura 2000 –alueet, luonnonsuojelualueet, luonnon-suojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet.


21.5.201418

koon. Paimionlahti kuluu kansainvälisesti tärkeisiin IBA-lintualueisiin ja Suomen tär-keisiin FINIBA-lintualueisiin, joihin kuuluu myös Viurilanlahti.

3.10 EläimistöSuunnittelualueen eläimistössä esiintynee pääasiassa metsälajeja ja vähäisemmässämäärin viljelysmaiden ja kulttuuriympäristöjen lajeja.

YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakkoja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suo-men ELY-keskukselta. ELY-keskuksen uhanalaisrekisterissä ei ollut havaintoja lepa-koista suunnittelualueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Sen sijaan liito-oravasta alueella on tehty havaintoja. Uhanalaiset päiväpetolinnut (olemassa olevat pe-sintätiedot) ja merikotkien pesäpaikat on selvitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksestaja Lounais-Suomen Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen tietokannassa ei ollut havain-toja petolinnuista suunnittelualueella ja ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan me-rikotkan pesiä ei löytynyt 10 kilometrin säteellä suunnittelualueesta.

Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueelta tehtiinpäivitykset alueen lepakkoja ja liito-oravia koskevasta tilanteesta.

Lepakot

Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012, joka koostui sekä le-pakkoselvityksestä että lepakkopotentiaalin kartoituksesta. Selvitysaineiston avulla voi-daan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perus-teella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin.

Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvienyksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luon-nonsuojelulain (49 §) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47§:n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi jase on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Eu-roopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita mai-ta huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten onpyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita.Huso-Pöylän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta joh-tuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00–4.00 välisenä aikana kiertämällä aluemahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 36 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin 10.–11.6, 11.–12.6., 24.–25.7., 26.–28.7., 26.–27.8. ja 27.–28.8. Lisäksi lepakkopotentiaaliaarvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 12.9.


21.5.201419

Tarkastellulta alueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita 11 eri paikasta, joista perätikuusi melko suppealta alueelta aivan eteläosasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havait-tiin neljässä paikassa, joista kolme oli eteläosassa. Kahden tai useamman yksilön kes-kittymiä ei havaittu kuuden yön aikana lainkaan. Siippojen vähäinen esiintyminen ha-vaintoaineistossa selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkanja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen.

Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventoin-tien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudes-saan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen.

Kuva 10. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston tarkastelualueella tehdyt lepakkohavainnot(Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi &suunnittelu 2012).


21.5.201420

Salon kaupungin puolelle sijoittuva tarkastelualueen eteläosa on kuitenkin selvästi mer-kittävä lepakoiden esiintymisalue. Huso-Pöylän osayleiskaava Salon puolella ei ulotutälle alueelle, koska osayleiskaava-aluetta pienennettiin ehdotusvaiheessa.

Lepakkopotentiaalin arvioinnissa eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikka arvioitiinpotentiaaliltaan korkeaksi. Toisesta potentiaaliltaan korkeaksi arvioidusta tuulivoimalanrakennuspaikasta on kaavan viimeistelyvaiheessa luovuttu. Muut arvioitiin joko tavan-omaisiksi tai heikoksi.

Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevatmuutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy enitenrannikolle. Rannikon läheisyydestä johtuen alueen läpi saattaa muuttaa jonkin verranlepakoita, mutta se ei ole todennäköisesti merkittävän muuttoreitin varrella (Huso-Pöy-län tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi& suunnittelu 2012).

Liito-orava

Luontoselvitystä varten tehtiin kolme maastokäyntiä (17.4., 24.4 ja 7.6.2012), joistahuhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tar-veharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alueella on tehty liito-oravahavaintoja,joten tarkempi selvitys nähtiin tarpeelliseksi. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteenIV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminenon kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa(Rassi ym.) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-oravakartoituksessaetsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvienkookkaiden kuusten ja haapojen alta ”Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnitte-lussa” -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Lisäksi pyrittiin löytämäänliito-oravan pesäpaikat ja mahdolliset lajin käyttämät liikkumisyhteydet. Myös jokaisensuunnitellun tuulivoimalan lähialue tarkistettiin liito-oravalle soveltuvana mahdollisenaelinpiirinä.

Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät,joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat.Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alu-eella. Elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen.Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elintavoistajohtuen on mahdollista, että reviirit voivat olla ajoittain tyhjillään.

Suunnittelualuetta lähimmät tiedossa olevat liito-oravahavainnot ovat Varkaankellarin-mäen lehdon alueelta ja valtatien 110 pohjoispuolelta. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltu-via metsiä on suunnittelualueella lähinnä vain pohjoisosassa Paimion puolella Kukolanmäen reunaosissa ja Salon puolella eteläosassa Korkiamäenniityn peltoalueen ym-päristössä. Keväällä 2012 liito-oravia havaittiin Kukolan mäen alueella kahdessa pai-kassa:

· Kukolan länsiosassa liito-oravan papanahavaintojen perusteella kohteessa oliasuttu liito-oravaesiintymä keväällä 2012. Kolopuuta ja sen lähipuita voidaanpitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kohde ei sijoitu minkäänvoimalapaikan läheisyyteen.

· Kukolan itäosan papanahavaintojen perusteella liito-oravat ovat liikkuneet koh-teen alueella ja metsän rakenteen perusteella se soveltuu liito-oravan elinpiirik-si. Keväällä 2012 esiintymä ei ollut asuttu. Papanapuut sijoittuvat suunnittelu-alueen reunaan noin 200 metrin päähän voimalapaikasta 1 eikä voimalan ra-kentaminen vaikuta liito-oravien elinmahdollisuuksiin alueella. Tienvarsimetsäulottuu etelässä metsätiehen asti, mikä tulee ottaa huomioon, jos metsätietäkäytetään tuulivoimapuiston liikenteessä.


21.5.201421

Linnusto

Huso-Pöylän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä keväänja kesän 2012 aikana. Linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiinlintujen kevätmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen lin-nustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myö-hemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niinmuuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineistonavulla on myös laadittu törmäysmallinnus.

Pesimälinnusto

Pesimälinnusto selvitettiin alueelta tekemällä viisi sovellettua kartoituslaskentaa, neljälinjalaskentaa sekä pistelaskennat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien mukaan.Lepakkoselvityksen laatimisen yhteydessä suoritettiin myös yölaulajalaskenta (las-kentojen menetelmäkuvaukset on esitetty osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluvassapesimälinnustoa koskevassa selvityksessä ”Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleis-kaava-alueen pesimälinnustoselvitys 2012” / Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012).

Tulosten valossa suunnittelualueella ja sen lähistöllä pesi 110,72 paria neliökilometriäkohden. Lukema on alhainen, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden.Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Met-sämaiden perustiheys on yleensä 100–200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohotajopa 400–600 pariin per neliökilometri.

Suunnittelualueen runsaimpia lajeja olivat peippo (noin 25 paria / km2), pajulintu (17) japunarinta (7). Nämä kolme lajia muodostavat 49 prosenttia kokonaisparimäärästä.Peruslajeja olivat myös mustarastas, keltasirkku, hippiäinen, harmaasieppo ja metsä-kirvinen. Punarinnan pesimätiheys oli poikkeuksellisen suuri, mikä kuvastaa toisaaltahyvin suunnittelualueen metsien nuorta ikää. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavain-toja yhteensä 37 lajista.

Kuva 11. Liito-oravaesiintymät Ku-kolan alueella. Papanahavainnot onmerkitty kuvaan pinkillä tähdellä jatodennäköinen pesäpuukolohaapa si-nisellä vinoneliöllä. Pisteet 1-3 ovatkaavan luonnosvaiheen suunniteltujatuulivoimalapaikkoja. Pisteen 3 osoit-taman tuulivoimalan sijainti on luon-nosvaiheen jälkeen muuttunut ja vii-meistelyvaiheessa poistunut.(Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osa-yleiskaavan luontoselvitys: kasvilli-suus ja liito-oravat / Pöyry Finland Oy2012).


21.5.201422

Päätelmät pesimälinnustoselvityksestä:

Paimion–Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hy-vin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepak-koinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuusuunnittelualueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- jahavumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita.

Aluerajauksen sisällä on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymääPaimion puoleisella osayleiskaava-alueella: keskiosassa ja pohjoisosassa (pesimälin-nustoselvityksen reviirikartat 1–2, kaavaselostuksen liite 3). Merkittävää lajistoa on kui-tenkin varsin vähän. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Suunnittelualueen kokoonsuhteutettuna lajimäärä on melko korkea.

Kokonaisuudessaan suunnittelualueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviäreviirikeskittymiä ole lainkaan (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueenpesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu).

Lintujen kevätmuuton seuranta

Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kevätmuuttoa ha-vainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilö-työtuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä nä-kyvyys suunnittelualueen ylle. Koska lähialueet ovat peltojen ja kalliometsien mosaiik-kia, osoittautui parhaaksi paikaksi Sauvon Koskissa sijaitseva tarkkailupiste, josta näkihyvin alueen läpi muuttavaa linnustoa. Eniten katveeseen jäi alueen luoteis- ja poh-joisosa.

Toinen havaintopiste – eli kontrollipiste – valittiin oletettavasti paremman muuttoreitinvarrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Salon Halikonlahti, jossa havain-topaikkana oli Viurilanlahden kupeessa oleva Timalitorni. Sauvon ja Salon havainto-paikkojen välinen etäisyys oli noin 15 kilometriä (huom: havaintopisteiden välimatkaakoskeva etäisyysvirhe on korjattu kaavan viimeistelyvaiheessa – havaintopisteiden vä-limatkalla ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta muuttolintuselvityksen sisältöön tai las-kelmiin, koska tulokset on saatu kyseisistä havaintopisteistä). Halikonlahti sijaitsee tuu-livoimapuistoon nähden idässä.

Kuva 12. Kevättarkkailun havaintopisteet. Sauvon koski on merkitty punaisella ja Salon Halikonlahtisinisellä pallolla (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu).


21.5.201423

Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiinsuunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havain-not liikehtivistä linnuista – eli lennoista – kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolo-makkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekäkellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaaaikaväliä 7–8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköidenkorkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0–38 metriä, toinen 38–100 met-riä, kolmas 100–150 ja neljäs yli 150 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennotolivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli150 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä sekoettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Sauvon lomak-keille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualu-een ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaanitään tai länteen lentävät linnut.

Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä koke-muksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti kor-keuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla.

Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muutonalusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästäsaatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielämonin paikoin erittäin runsaasti maassa. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotka-muutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta onjäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havain-nointiin panostettu lainkaan, sillä aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten ha-vaintojaksojen aikana melko vähäistä.

Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 27 815 lentoa, joista vain 27 pro-senttia havaittiin Sauvossa. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Salon Halikon-lahdella, laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samojalintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Sauvon kokonaislentomäärästä vainnoin 23 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 1 707 yksilöä.

Sauvossa lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli selvästi vä-hemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli – parhaasta mahdollisesta sijain-nista huolimatta – melko niukasti. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuuli-voimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus olihyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti mata-lalla – selvästi riskikorkeuden alapuolella.

Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuunlähestyessä muuttavien lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy etenkin Ha-likonlahden aineistossa, jossa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaisetlentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Halikon-lahdella.

Päätelmät kevätmuuton seurannasta:

Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (23.3.–24.4.), saatiin sen aikanaisojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ol-lut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vainkahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Halikonlahdenkontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja – yhteensä noin 20 400 yksilöstä.Naurulokkeja merkittiin selvästi eniten (7 600 yksilöä), mutta myös harmaalokkeja (3650 yks.) kirjattiin runsaasti. Lokit muodostivat peräti 56 prosenttia Halikonlahden len-noista.


21.5.201424

Kookkaita lintuja – kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja – havaittiin seitsemän havain-nointipäivän aikana varsin pieniä määriä kummallakin paikalla. Halikonlahdella niitänähtiin muiden lajien tavoin enemmän kuin Sauvossa, jonka lentomäärät olivat hyvinpieniä. Riskilentojen määrä oli useiden lajien osalta suorastaan mitätön: laulujoutsen19 yksilöä, metsähanhi 8 yks., tundrahanhi 5 yks., merihanhi 16 yks., kanadanhanhi 27yks., merimetso 22 yks., hiirihaukka 15 yks. ja kurki 5 yks. Vaikka havainnointipäiviä olivain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Huson–Pöylän tuulivoimapuistoalue eisijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä – päinvastoin. Jopa Halikonlahden muuttaja-määrät ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Satakunnan sisämaakohteisiin.

Sauvossa lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 7 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näinollen keskimäärin noin 175, mikä on erittäin pieni päämuuttoaikaan keväällä. Kohde-alueen vähäinen lentomäärä selittynee pitkälti sillä, että rannikkolinja on hyvin rikkonai-nen, jolloin lukuisten lajien muutto leviää laajalle rintamalle (Huso-Pöylän tuulivoima-puiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi& suunnittelu).

Linnustoselvityksen törmäysmallinnus (päivitetty 17.10.2013)

Linnuston kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla on laadittu mallinnus tuuli-voimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Törmäys-mallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat sepelkyyhky, töyhtö-hyyppä ja laulujoutsen. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketuttörmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Kurki, kuten myösjoutsen, hanhet ja petolinnut, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osinmuuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin kurjen, metsähanhen,laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toimin-nan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuk-sista johtuvia populaatiotason muutoksia

Kevätmuutonseurannan havainnointi ja törmäysriskin laskenta tehtiin oletuksella, ettävoimalayksiköiden kokonaiskorkeus olisi 150 metriä ja napakorkeus 94 metriä. Toteu-tussuunnitelma muuttui kaavahankkeen aikana, niin että voimaloiden kokonaiskorkeuskasvoi 205 metriin ja napakorkeus 140 metriin.

Muuton havainnoinnissa muuttavien lintujen lentokorkeus kirjattiin ylös neliportaisellaasteikolla: ensimmäinen luokka 0–38 metriä, toinen 38–100 metriä, kolmas 100–150metriä ja neljäs yli 150 metriä. Riskikorkeuksia olivat toinen ja kolmas luokka. Josvoimaloiden korkeus kasvaa 200 metriin ja napakorkeus 140 metriin, alle 80 metrin jää-vä osa toisesta luokasta putoaa riskikorkeudesta pois ja väli 150-200 metriä tuleesiihen mukaan. Seurantaraportin mukaan seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukastilentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella (54 kpl). Osa niistä tulee jatkossa riskinpiiriin, mutta todennäköisesti alaosassa riskilennot vähenevät enemmän, sillä riski-lentoja todettiin 1707 kpl ja alilentoja 5642 kpl. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu pie-nentäisi siten riskiä. Koska muuttomäärät olivat pieniä, jää voimaloiden korkeudenmuutoksen vaikutus törmäysriskiin kuitenkin vähäiseksi (Huso-Pöylän tuulivoimapuis-ton osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy2.10.2012, päivitetty 17.10.2013).

Metsojen soidinpaikkaselvitys 2013

Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin keväällä 2013 metsojen soidin-paikkaselvitys, jotta voitiin arvioida hankkeen vaikutuksia paikalliseen metsokantaan.

Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin (www.metsoparlamentti.fi) viral-lisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikkisoidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden sijoitusalueet. Maastotyöt tehtiinlumiseen aikaan jälkien löytämiseksi 31.3., 2.4. ja 8.4. noin klo 6–13 välisenä aikanahyvällä säällä.


21.5.201425

Maastoinventointien aikana hankealueelta löydettiin Paimion puoleiselta osayleiskaa-va-alueelta yksi metsojen soidinpaikka, josta löydettiin merkittävä määrä kävelyjälkiä,siivenvetojälkiä ja tallautuneita soidinpainanteita. Ydinalueen koillispuolella havaittiinmyös suuri määrä siivenvetojälkiä sekä kävelyjälkiä. Lisäksi läheltä löydettiin kävely-jälkiä kolmelta eri alueelta. Kaksi hakomismäntyä merkittiin karttaan Pyhässuon poh-joisosasta. Maastotöitä ei kohdistettu kiivaimpaan soidinaikaan huhtikuun jälkipuolis-kolle, mutta soidinalue pystyttiin silti rajaamaan karttapohjalle varmuudella lukuisten jäl-kien perusteella.

Päätelmät metsojen soidinreviirikartoituksesta:

Löydetty soidinalue sijoittui samalle paikalle, johon kaavaluonnosvaiheessa oli osoitettuPaimion puolelle kolmanneksi pohjoisin tuulivoimalan rakennuspaikka. Ehdotusvai-heessa voimalan sijainti muutettiin riittävän suojaetäisyyden päähän soidinpaikasta.

Metsoparlamentin ohjeistuksen mukaan seuraava soidinpaikka voi sijaita lähimmilläännoin kahden kilometrin etäisyydellä löydettyyn paikkaan nähden eikä alueelta löydettymuita soidinpaikkoja (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen metsojensoidinpaikkaselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 2/2013).

Uusintakartoitus, maaliskuu 2014

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnan aikana saatiin paikallisiltametsästäjiltä yhteydenotto, jonka mukaan Salon kaupungin puoleisella alueella sijaitse-vien voimaloiden läheisyydessä on metson soidinpaikka. Tällaista soidinpaikkaa ei alu-eella tehdyssä metsoselvityksessä vuonna 2013 kuitenkaan havaittu. Asian selvittä-miseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus suoritti maastokäynnin kohteelle 28.3.2014.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueella elää todennäköisesti vain yksi, enintäänkaksi metsokukkoa. Alueella on aiemmin saattanut olla enemmän yksilöitä, mutta enääsiellä ei ole merkittävää ryhmäsoidinta. Muutaman metsoyksilön esiintyminen alueellaei siten aiheuta muutoksia eteläisimpien voimaloiden sijainteihin (Metson soidinpaikankartoitus Huso-Pöylän tuulivoimapuiston alueella, 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus).

Kaikki luonto- ja linnustoselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä.

3.11 MuinaisjäännöksetHuso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualueella tehtiin muinaisjäännösinventointisyyskuussa 2013. Inventoinnin pääpaino kohdistui alueille, joille suunnitellaan rakenta-mista, eli voimalapaikoille ja maakaapeli- ja huoltotielinjoille.

Inventoinnissa Salon kaupungin osayleiskaava-alueelta löydettiin kaksi ennestään tun-tematonta kiinteää muinaisjäännöstä;

sm 1 - Myllytyry historiallisen ajan myllynpaikkasm 2 - Myllytyry, tervahauta

Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin alueen rajoilla sijaitsevat kaksi edelleen käytössäolevaa kuntien välistä rajamerkkiä. Toinen (nro 4) niistä on vanhalla Sauvon, Paimionja Halikon välisellä rajalla (nykyään Sauvo, Paimio, Salo), toinen (nro 3) vanhalla Pai-mion ja Halikon rajalla (nykyään Paimio ja Salo).

sm 3 - rajamerkkism 4 - rajamerkki

Rajamerkit ovat muodoltaan ja rakenteeltaan ns. ”isojaon aikaisia” ja siten karkeanaarviona mahdollisesti peräisin 1700-luvun lopulta.

Muinaisjäännökset on merkitty osayleiskaavakarttaan edellä esitetyllä kohdenumeroin-nilla.


21.5.201426

Muinaisjäännösinventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä.

Syksyllä 2013 tehdyn inventoinnin yhteydessä löydettiin suunnittelualueen länsipuoleltapronssikautinen röykkiökohde, Paimio Haltinoja. Muut tiedossa olevat muinaisjäännök-set sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle osayleiskaava-alueesta(Pöylän muinaislinna, Yöntilän vanha kylätontti ja kaksi pronssikautista hautaröykkiötä).

3.12 Rakennettu ympäristöAsutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman haja-naisesti ympäröivien peltoalueiden reunoille. Karttatarkastelun mukaan lähimmät yk-sittäiset loma- tai vakituiset asumukset sijoittuvat noin 1 kilometrin etäisyydelle suunni-telluista tuulivoimaloista.

Lähimmät suuremmat asutuskeskittymät sijaitsevat useampien kilometrien etäisyydelläalueesta: Sauvo sijaitsee noin 7 km päässä alueesta lounaaseen, Paimio noin 10 kmpäässä alueesta luoteeseen. Itäpuolella sijaitsevaan Halikkoon on matkaa noin 12 km.Oheisessa kuvassa on esitetty asutus ja loma-asutus sekä muut toiminnot suunnitte-lualueen ympäristössä.

Huson kylä sijaitsee Paimion puoleisen osayleiskaava-alueen länsipuolella. Kylä onosin kallioselänteiden rajaama, pienialainen maisemakokonaisuus, joka liittyy Kurjenky-län ja Poutajoen kautta Sauvonjoen vesistöalueeseen ja siihen liittyviin savilaaksoihin.Kylän rakennukset sijaitsevat tiiviinä ryhmänä viljelysalueiden keskellä.

Osayleiskaava-alueen läheisyyteen Paimion puolelle ja valtatien 110 eteläpuolelle si-joittuu myös Kurjen kylä. Kylä rajautuu metsäisten kallioselänteiden rajaaman viljelyalu-

Kuva 13. Asutus ja loma-asutus sekä muut toiminnot suunnitellun Huso-Pöylän tuulivoimapuistonympäristössä. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty rasteilla. Rakennusten sijaintia kuvaavien sym-bolien kokoa on liioiteltu.


21.5.201427

een laidalle. Etelän suuntaan kylältä aukeaa Poutajoen pääuoma, jonka ympärillämaasto on tasaisempaa ympäristöönsä verrattuna.

Salon puoleisen osayleiskaava-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Pöylän kylä, joka onsyntynyt 1500-luvulla. Kylän koillispuolella sijaitseva linnavuori on asutettu pysyvästiviimeistään rautakauden alussa. Pöylän linnavuoren silhuetti on edelleen merkittäväosa Pöylän kylän maisemakuvaa. Pöylän kylä ja linnavuori sijoittuvat murroslaaksojenristeyskohtaan, jossa eri ilmansuuntiin jatkuvat avoimet peltotilat kohtaavat.

Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännösten lisäksi muita kulttuuriympäristön arvo-kohteita. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristökohteet sijoittuvatsuunnittelualueesta noin 2-3 kilometrin päähän. Nämä kohteet on käsitelty tarkemminmaisemaselvityksessä.

3.13 Väestö ja työpaikatSuunnittelualueella ei ole asutusta eikä työpaikkatoimintoja. Lähimmät asutuskeskitty-mät sijaitseva Huson, Pöylän ja Kurjen kyläalueilla.

Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pelto- ja metsäalueet ovat suurelta osin maa-ja metsätalouskäytössä.

3.14 PalvelutSuunnittelualueelle ei sijoitu palvelutoimintoja.

Kuva 14. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueiden kulttuuriympäristön arvokohteet (Maisemaselvitys– Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy,päivitys 13.11.2013).


21.5.201428

3.15 Yhdyskuntatekninen huoltoSuunnittelualueella ei ole olemassa olevia vesi- tai viemäröintiverkostoja. Alueen halkikulkevat kaakko-luodesuuntaiset 400 kV / 110 kV voimalinjat.

3.16 Liikenne ja tiestöSuunnittelualueen eteläpuolella kulkee Sauvontie (1812), jonka keskimääräinen vuoro-kausiliikenne alueen kohdalla on noin 107 ajoneuvoa vuorokaudessa ja alueesta itäännoin 214 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sauvontiestä lähtee suunnittelualueen kohdallaKetuntie alueen itäpuolitse pohjoiseen kohti valtatietä 110, joka kulkee alueen pohjois-puolella. Valtatien 110 keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2 823 ajoneuvoa vuoro-kaudessa. (Liikennevirasto 2012).

Suunnittelualueen läpi kulkee valtatie 110:ltä erkaantuva tie, joka kulkee alueen sisälläkohti lounasta/etelää.

3.17 MaanomistusSuunniteltujen tuulivoimayksiköiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. CPCFinland Oy on tehnyt maanvuokraussopimuksen alueella niiden maanomistajien kans-sa, joiden omistamille maa-alueille on tarkoitus sijoittaa tuulivoimala.

3.18 PohjakarttaOsayleiskaavan laadintaa varten on tilattu pohjakartta-aineisto ja tiedot kiinteistörajois-ta Maanmittauslaitokselta.

3.19 Osalliset ja vuorovaikutusMaankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osal-listumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalli-set, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestäerityisesti tulee tiedottaa.

Tämän osayleiskaavan osallisiksi on katsottu mm. seuraavat tahot:

1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat

2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset:§ Salon kaupunki, Sauvon kunta§ Paimion kaupungin ympäristölautakunta§ Varsinais-Suomen ELY-keskus

· (Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-alue)

§ Varsinais-Suomen liitto§ Varsinais-Suomen maakuntamuseo§ Varsinais-Suomen pelastuslaitos§ Puolustusvoimat

· Pääesikunta· Ilmavoimien esikunta· Merivoimien esikunta· LSSLE – Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta

§ Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi§ Finavia§ Fortum


21.5.201429

§ Fingrid Oyj§ Digita§ MTK – Varsinais-Suomi§ Metsähallitus

3. Muut osalliset§ lähialueiden maanomistajat ja asukkaat§ kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset§ aluetta käyttävät tahot§ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä (Paimio)§ Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry

Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävänMRL 62 §:n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne ”…joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaahuomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussakäsitellään.”

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET

4.1 Suunnittelun yleistavoitteetOsayleiskaavasuunnittelun tavoitteena on ollut laatia oikeusvaikutteiset tuulivoimaosa-yleiskaavat Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastossa sijaitsevalle Huso-Pöylänalueelle. Kummankin kaupungin alueelle on laadittu omat osayleiskaavat, jotka ohjaa-vat hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistavat sen toteuttamisen.Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimara-kentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §).

Paimion kaupunki ja hankevastaava CPC Finland Oy kävivät tarvittavat neuvottelutvuonna 2012 tuulivoimapuiston sijoittamisesta Paimion kaupungin alueelle. Kaupunkiallekirjoitti CPC Finland Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen alkusyksystä 2012. Hanke-vastaava on käynyt neuvottelut myös alueen maanomistajien kanssa ja vuokrasopi-mukset tuulivoimaloille tarvittavista alueista on tehty. Paimion kaupunki on todennut, et-tä hankevastaavalla on hyvät resurssit hankkeen toteuttamiseksi.

4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyöKaavoituksen alkuvaiheessa järjestettiin lakisääteinen viranomaisneuvottelu niiden vi-ranomaisten kanssa, joiden toimialaa tuulivoimapuiston suunnittelu koskee. Neuvottelupidettiin 27.11.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Turussa. Neuvottelun tarkoi-tuksena oli arvioida osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitävaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Luonnos- ja ehdotus-vaiheessa kaavasta pyydettiin viranomaislausunnot. Ehdotusvaiheen kuulemisen jäl-keen pidettiin vielä viranomaisneuvottelu 25.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskukses-sa. Neuvottelussa käytiin läpi kaavaprosessin vaiheet sekä neuvoteltiin viranomaistenkanssa tärkeimmistä kaavan lopullisessa maankäyttöratkaisussa huomioon otettavistaasioista.

4.3 Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavoitusprosessin aikanaAlkuperäisen tavoitteen mukaan Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualueelle olitarkoitus sijoittaa yhdeksän tuulivoimalaa mutta kaavoitusprosessin viimeistelyvaihees-sa yksi voimaloista päätettiin jättää suunnitelmasta pois. Kahdeksalle voimalalle laa-ditussa sijoitussuunnitelmassa kuusi voimalaa sijoittuu Paimion kaupungin puoleiselleosayleiskaava-alueelle ja kaksi Salon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle.


21.5.201430

Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho onyhteensä noin 24 MW.

Kaavaratkaisulla osoitetaan myös sähkönsiirtoa varten ohjeellinen sähköliityntä alueenkautta kulkevaan 400 kV / 110 kV voimalinjaan sekä tarvittavat tieyhteydet tuuli-voimaloiden rakentamista ja huoltotoimenpiteitä varten. Tuulivoimalat sijoitetaan kaava-ratkaisulla alueelle siten, että mahdolliset häiriötekijät tuulivoimapuiston lähialueisiinnähden voidaan ennakoida tai minimoida mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaihees-sa.

Alueella on suoritettu tuulimittauksia kesästä 2012 lähtien. Noin vuoden pituisen mit-tausjakson jälkeen on voitu laatia tarkka energiatuotantoanalyysi 120 metrin korkeu-desta. Huso-Pöylän alueen vaihtelevasta metsäisestä mäkimaastosta ja peltoalueistajohtuen tuulisuus oli 100 metrin ja 120 metrin korkeudella suhteellisen vähäistä, mutta140 metrissä jopa hieman odotettua voimakkaampaa. Mittaustulokset osoittivat, ettävertikaalinen tuuliprofiili alueella on voimakas.

Keväällä 2013 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ilmoitti lentoesteiden korkeusrajoi-tusten lievennyksestä koskien mm. Turun lentokentän ulkoalueita. Tämä yhdessä saa-tujen tuulimittaustulosten kanssa mahdollisti voimaloiden napakorkeuden nostamisen140 metriin. Napakorkeuden nostamisella on suora vaikutus tuulivoimapuiston taloudel-liseen kannattavuuteen.

Ennen lopullista päätöstä napakorkeuden nostamisesta selvitettiin kaavoitusta ohjaavil-ta viranomaistahoilta, onko korkeuden muutoksella erityisiä vaikutuksia kaavaproses-siin. Napakorkeuden nostaminen todettiin mahdolliseksi sillä edellytyksellä, että jo laa-ditut selvitykset päivitetään vastaamaan muutosta ja kaavaehdotuksen laadinnassakiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin muutoksen osalta.

Muutamien voimaloiden sijaintipaikkoihin on vielä tehty pieniä tarkistuksia ehdotusvai-heen jälkeen mutta muutokset ovat vähäisiä. Suunnittelualueen halki kulkevaan johto-alueen läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden sijaintia on vielä tarkistettu, jotta voima-loiden ja johtoalueen väliin on saatu riittävä suojaetäisyys. Toiseksi eteläisin voimala,joka sijoittui luonnos- ja ehdotusvaiheessa kaupunkien rajalle, on siirretty kokonaisuu-dessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Myllytyryn kallioalueen läheisyydessä sijait-sevaa eteläisintä voimalaa on siirretty kauemmaksi mahdollisista metsälakikohteista(luo-2 –alueet). Uusi sijaintipaikka on myös teknistaloudellisesti helpompi toteuttaa.Suunnittelualueen eteläosassa voimaloille osoitetun ohjeellisen tien sijainti on linjattuvoimaloiden pohjoispuolelle.

5 OSAYLEISKAAVALUONNOSSuunnittelualue oli luonnosvaiheessa kooltaan noin 4,6 neliökilometriä, josta Paimionpuolelle sijoittuva osayleiskaava-alue oli kooltaan noin 3,0 km2. Alue on kaavaluon-noksessa osoitettu kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonneon mahdollista rakentaa yhdeksän tuulivoimalaa – seitsemän Paimion puoleiselle alu-eelle ja kaksi Salon puoleiselle alueelle. Kaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloidenkokonaiskorkeus oli enintään 180 metriä.

5.1 Luonnosvaiheen kuuleminenPaimion ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnoksen kokouksessaan 7.2.2013 jakaupunginhallitus 20.2.2012 (§75). Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 1.3 – 2.4.2013väliseksi ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja www-sivuille.

Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Paimion kau-pungintalolla, jossa oli mahdollista tutustua tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnos-vaiheen kaava-aineistoon ja siihen liittyviin selvityksiin. Paikalla olivat Salon ja Paimion


21.5.201431

kaupungin kaavoittajat, kaavaa laativan konsultin edustajat sekä hankevastaava CPCFinland Oy:n edustaja esittelemässä aineistoja ja vastaamassa kysymyksiin. Tilai-suudessa kävi illan aikana arviolta 70-80 hankkeesta kiinnostunutta henkilöä.

Kaavaluonnoksesta saatiin 12 lausuntoa. Lausuntonsa kaavasta antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Sauvon kunta, Varsinais-Suomen maa-kuntamuseo, Finavia, Pääesikunta, Merivoimien esikunta, Liikenteen turvallisuusvirastoTraFi, Ilmatieteen laitos, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Datame Oy ja Paimio-seura.

Mielipiteitä Paimion kaupungille jätettiin 27 kappaletta sekä lisäksi kaksi useammanhenkilön allekirjoittamaa adressia, joissa vastustettiin tuulivoimahanketta. Paikallistenyhteisöjen edustajina mielipiteen kaavaluonnoksesta jätti Ursa ry.

Luonnosvaiheessa eniten esille nousseita aiheita mielipiteissä olivat tuulivoimapuistonaiheuttamat maisemavaikutukset ja asumisviihtyisyyteen liittyvät tekijät, kuten voima-loista aiheutuvat melu- ja varjon vilkuntavaikutukset. Lisäksi annettuun palautteeseensisältyi kritiikkiä hankkeen tiedottamisesta ja siitä, että hankkeen toteutus on voitukäynnistää ilman ympäristövaikutusten arviointiprosessia.

Lausuntoihin ja mielipiteeseen on annettu kaavanlaatijan vastineet. Luonnosvaiheenpalautteen yhteenveto vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä.

Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa syksyllä 2013 järjestettiin Paimion kaupunginta-lolla toinen yleisötilaisuus, jossa pääpaino oli tuulivoimahankkeisiin ja kaavoitukseenliittyvissä asiantuntija-esityksissä. Paikalla oli Varsinais-Suomen maakuntaliiton ja ELY-keskuksen tuulivoiman ja maankäytön asiantuntijoita, Paimion ja Salon kaavoituksestavastaavat viranhaltijat sekä Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laativankonsultin edustajia. Illan esityksiin kuului myös paikallisten asukkaiden puolesta esitettypuheenvuoro tuulivoimaloiden aiheuttamista meluongelmista sekä VTT:n tutkijan esitystuulivoimaloista muodostuvan melun syntymekanismeista ja siihen vaikuttavista teki-jöistä.

6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUSSuunnittelualueen pinta-ala osayleiskaavan ehdotusvaiheessa oli noin 4,1 km2. Paimi-on puoleisen kaava-alueen pinta-ala oli edelleen sama noin 3,1 km2 kuin kaavan luon-nosvaiheessa, sen sijaan Salon puoleista kaava-aluetta oli jonkin verran pienennetty.Ehdotusvaiheen maankäyttöratkaisu sisälsi edelleen yhdeksän tuulivoimalaa, joista Paimion puolella kolmanneksi pohjoisimman voimalan paikkaa oli jonkin verran muutettuluonnosvaiheeseen verrattuna johtuen voimalan alkuperäiseltä paikalta kartoitetustametson soidinreviirialueesta. Kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimaloiden kokonais-korkeus oli enintään 205 metriä.

6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminenKaavan ehdotusvaiheen asiakirjat olivat Paimion ympäristölautakunnan käsittelyssä26.11.2013 (§ 112) ja kaupunginhallituksessa 4.12.2013 (§ 464). Kaupunki asetti ehdo-tusvaiheen kaava-aineistot julkisesti nähtäville 20.12.2013 – 19.1.2014 väliseksi ajaksikaupungin ilmoitustaululle sekä www-sivuille.

Paimion kaupunki vastaanotti kaavaehdotuksesta 14 lausuntoa ja siitä jätettiin 27 muis-tutusta.

Lausuntonsa kaavaehdotuksesta antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Salon kaupunki, Sauvon kunta,Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Puolustusvoimat (pääesikunta – Logistiikkaosasto,Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE) ja Merivoimien Esikunta), Liikenteen tur-


21.5.201432

vallisuusvirasto TraFi, Fingrid Oyj, Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistys Lounametsä jaPaimio-seura.

Muistutuksista kaksi oli useamman henkilön allekirjoittamaa adressia ja loput yksittäis-ten osallisten allekirjoittamia muistutuksia. Osa muistutuksista oli toimitettu tiedoksimyös Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Paikallisista yhteisöistä muistutuksen jättiTurun Ursa ry.

Ehdotusvaiheen muistutuksissa pääaiheita olivat edelleen hankkeesta aiheutuvat mai-semavaikutukset ja tuulivoimapuiston lähialueen asumisviihtyisyyteen vaikuttavat melu-ja välkevaikutukset. Erityisesti kritiikkiä esitettiin melu- ja välkemallinnuksista sekämallinnusten esitystapojen erilaisuudesta kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Myöskaavoituksen taustaselvityksiä pidettiin edelleen puutteellisina.

YVA-menettelyn soveltamien Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeeseen

Samanaikaisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana Varsinais-Suomen ELY-keskuskäsitteli uudelleen pyynnön YVA-menettelyn soveltamisesta CPC Finland Oy:n hank-keeseen Huso-Pöylän puolesta ry:n 8.12.2013 jättämän vaatimuksen pohjalta. Vaati-musta perusteltiin mm. tuulivoimaloiden napakorkeuksien nostolla kahdessa eri vai-heessa ensin 94 metristä 120 metriin ja syksyllä 2013 vielä 141 metriin, selvitystenpuutteellisuudella ja virheellisillä melu- ja välkemallinnuksilla.

Saatuaan tarvittavat lausunnot Paimion ja Salon kaupungeilta sekä hankevastaavaltaVarsinais-Suomen ELY-keskus antoi 4.2.2014 ratkaisun, että hankkeeseen ei ole tar-peen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arvi-ointimenettelyä. ELY-keskus katsoi, että tuulivoimaloiden korkeuden muutos yksinäänei muuta hankkeen ominaisuuksia ja haitallisten ympäristövaikutusten merkittävyyttäsiten, että YVA-menettely olisi tarpeen. Muutos vaikuttaa lähinnä maisemavaikutustensuuruuteen. Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena ja ottaen huomioonsen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laa-juudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rin-nastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten oletarpeen soveltaa hankkeeseen. Päätös koskee vain yhdeksää tuulivoimalaa. Mikäli alu-eelle suunnitellaan lisää tuulivoimaloita, tulee ympäristövaikutusten arviointimenettelyntarve tarkastella uudelleen. Muihin Huso-Pöylän puolesta ry:n esittämiin perusteluihinviitaten voidaan todeta, että tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen ominaisuudet jasijainti huomioiden. Yli 35 dB:n vyöhykkeeltä ei kartalta puutu kuin yksi loma-asuntoverrattuna rakennus- ja huoneistorekisteriin. Neuvottelut maanomistajien kanssa eivätsisälly YVA-menettelyyn tai sitä koskevaan harkintaan. Kaavan luonnos- ja ehdotus-vaiheissa on järjestetty yleisötilaisuudet ja osallisilla on ollut nähtävilläoloaikoina mah-dollista antaa palautetta kaavan valmistelua varten.

YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen sää-detään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksia siinä laajuudessa kuinkohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö ja rakennuslainmukaisen yleiskaavoituksen yhteydessä on tehty jo runsaasti kattavia selvityksiä, joitatulee vielä täydentää tarvittaessa. Maisemavaikutukset pystytään arvioimaan kaavoi-tuksen yhteydessä jolloin tulee kiinnittää huomiota erityisesti eteläisimmän tuulivoi-malan maisemavaikutuksiin. Myös voimaloiden sijoittumista suhteessa lepakoiden ruo-kailualueisiin, metson soitimiin ja muihin arvokkaisiin luontokohteisiin sekä melu- javarjostusvaikutusten osalta voidaan tarkentaa kaavoituksen yhteydessä. Selvitysten tu-lokset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittelun, tiestön ja sähköverkoston jat-kosuunnittelussa.

Osa Paimion ja Salon kaupungeille osoitetuista ehdotusvaiheen muistutuksista toimitet-tiin tiedoksi myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.


21.5.201433

6.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset osayleiskaavaanEhdotusvaiheesta saadun palautteen ja käydyn viranomaisneuvottelun jälkeen Paimionkaupungin aluetta koskevaan Huso-Pöylän osayleiskaavaan on tehty seuraavat muu-tokset:

- kolmanneksi pohjoisin voimala on poistettu kokonaan viimeistellystä osayleis-kaavan maankäyttöratkaisusta melu- ja välkevaikutusten lieventämiseksi

- suunnittelualueen halki kulkevan johtoalueen läheisyydessä sijaitsevien voima-loiden sijaintia on tarkistettu, jotta voimaloiden ja johtoalueen väliin on saatu riit-tävä suojaetäisyys (1,5x tuulivoimalan maksimikorkeus)

- kaupunkien rajalle sijoitettu toiseksi eteläisin tuulivoimala on siirretty kokonai-suudessaan Salon puoleiselle osayleiskaava-alueelle

- kaavamääräyksiin on tehty seuraavat muutokset:

o M-1 –määräyksestä on poistettu kohta (vn 993/92), jotta kaavamääräyskestäisi aikaa säädösten muuttuessa. Meluntorjunnan osalta määräystäon lisäksi tarkennettu seuraavasti: Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitetta-vaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomi-oon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melu-tason ohjearvot ja ympäristöministeriön suositusohjearvot eivät ylity.

o tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on määritelty 200 metriin perustuenmelu- ja varjon vilkuntamallinnuksissa käytettyyn voimalatyyppiin

o yleismääräyksissä puolustusvoimien hyväksyntää koskeva kohta on muu-tettu muotoon: Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen raken-nusluvan myöntämistä. Maininta on lisätty myös tv-alueita koskevaankaavamääräykseen.

o yleismääräyksiin on lisätty määräykset, että tuulivoimalat on purettava nii-den käyttöajan päätyttyä kohtuullisessa ajassa rakennusvalvonnan oh-jeistuksen mukaisesti ja rakennuspaikka ympäristöineen tulee maise-moida.

Viimeistelyvaiheen vaihtoehdoista ja muutoksista on keskusteltu 25.3.2014 pidetyssäviranomaisneuvottelussa. Muutokset eivät edellytä osayleiskaavaehdotuksen asetta-mista uudelleen nähtäville.

6.3 Päivitetyt selvityksetMelumallinnus sekä varjon vilkuntaa koskevat mallinnukset ja maisemaselvityksen vai-kutusarviointi ja havainnekuvat on päivitetty vastaamaan 21.5.2014 päivättyä osayleis-kaavan maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa.

Lisäselvityksenä Salon puoleiselle kaava-alueelle tehtiin maaliskuussa 2014 tarkistus-kartoitus mahdollisesta metson soidinreviiristä. Kartoitus tehtiin Varsinais-SuomenELY-keskuksen toimesta. Alueella elää todennäköisesti yksi tai enintään kaksi uk-kometsoa mutta varsinaista soidinreviiriä alueelta ei löytynyt. Kartoituksen lopputulos eiaiheuttanut muutoksi

paimion kaupunki huso-pöylän tuulivoimapuiston ......21.5.2014 paimion kaupunki huso-pöylän...

Documents