Yritystilastot

Täyttöohje

6.2.2014

1(22)

Palvelujen ulkomaankaupan vuositiedustelu

Palvelujen ulkomaankaupan vuositiedustelu

Palvelujen ulkomaankaupan vuositiedustelu on lakisääteinen perustuen tilastolakiin (280/2004). Tilaston tuotta-

misesta säädetään Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (184/2005), jota on muutettu Komission ase-

tuksessa (555/2012). Palvelujen ulkomaankaupan tietoja käytetään maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon

laadinnassa sekä palvelujen ulkomaankaupan vuositilaston tuottamisessa.

Tiedustelun palauttaminen

Tiedusteluun tulee vastata 14.3. mennessä. Tiedusteluun vastataan sähköisesti. Sähköisen lomakkeen interne-

tosoite on http://tilastokeskus.fi/keruu/paul/. Käyttäjätunnuksenne ja salasananne löytyvät teille postitse lähetetyn

saatekirjeen oikeasta yläkulmasta.

Tiedustelu täytetään saatekirjeen yläkulmassa mainitun yrityksen osalta. Tiedot ilmoitetaan yhden euron tark-

kuudella. Muut valuutat muunnetaan euroiksi sen päivän kurssin mukaan, jolloin kyseinen liiketoimi on tapahtu-

nut. Tiedot annetaan arvonlisäverottomina. Jos tiedustelussa kysyttäviä tietoja (esimerkiksi palvelu- tai maajaot-

telu) ei ole mahdollista saada kirjanpidostanne, voi tiedot arvioida.

Lisätietoja tiedustelusta antavat::

Leena Kalliomäki 09 1734 2780

Aija Tiainen 09 1734 3674

globalisaatio.tilastot@tilastokeskus.fi

Frågor på svenska besvaras av Pertti Tanner tel. 09 1734 2468.

Yleistä tiedustelun täyttämisestä

Palvelujen ulkomaankaupan tiedot täytetään palveluittain. Palveluita ovat muut tuotteet kuin aineelliset hyödyk-

keet. Matkailu ja vakuutuspalvelut eivät kuulu tähän tiedusteluun, ja kuljetuspalveluista tässä ilmoitetaan ainoas-

taan tiekuljetuksesta maksetut rahtimaksut (332B).

Palvelujen ulkomaankauppa toteutuu kun Suomessa sijaitseva ja ulkomailla sijaitseva talousyksikkö käyvät

kauppaa palveluilla. Palvelujen viennissä Suomessa sijaitseva talousyksikkö saa maksun tarjoamastaan palvelus-

ta suoraan ulkomailla sijaitsevalta talousyksiköltä (mukaan luettuna saman konsernin ulkomailla sijaitsevat yri-

tykset) ja palvelujen tuonnissa Suomessa sijaitseva talousyksikkö maksaa hankkimansa palvelun suoraan ulko-

mailla sijaitsevalle talousyksikölle. Palvelun ei tarvitse siirtyä rajan ylitse, ne voidaan tuottaa joko kotimaassa tai

ulkomailla.

Suomessa sijaitseviksi määritellään talousyksiköt, joiden taloudellinen toiminta keskittyy pysyvästi Suomeen, ja

joilla on Suomessa jokin paikka, josta käsin toimintaa harjoitetaan (esimerkiksi toimipaikka tai tuotantolaitos).

Toiminnan katsotaan olevan pysyvää, jos sitä harjoitetaan vähintään vuoden ajan. Muut talousyksiköt määritel-

lään ulkomailla sijaitseviksi (myös suomalaisen yrityksen ulkomailla sijaitsevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet). Poh-

joismainen Investointipankki (NIB), Euroopan unionin toimielimet ja muut kansainväliset järjestöt ovat ulko-

mailla sijaitsevia. Ulkoministeriön tai kansainvälisellä rahoituksella toteutetut kehitysyhteistyöhankkeet ilmoite-

taan edunsaajamaan (hankkeen kohdemaan) mukaan.

Tiedustelu kattaa viestintäpalvelut, rakentamispalvelut, rahoituspalvelut, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, rojaltit

ja lisenssimaksut, muut liike-elämän palvelut ja henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut. Palveluiden

määritelmät kerrotaan seuraavassa luvussa. Palvelut ilmoitetaan maittain. Maana ilmoitetaan liiketoimen vasta-

puolen sijaintimaa.

Tiedustelu täytetään saatekirjeen vasemmassa yläkulmassa mainitun yrityksen osalta. Tiedot ilmoitetaan yhden

euron tarkkuudella. Muut valuutat muunnetaan euroiksi sen päivän kurssin mukaan, jolloin kyseinen liiketoimi

2(22)

on tapahtunut. Tiedot annetaan arvonlisäverottomina. Jos tiedustelussa kysyttäviä tietoja (esimerkiksi palvelu- tai

maajaottelu) ei ole mahdollista saada kirjanpidosta, tulee tiedot arvioida.

Palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa ei ilmoiteta tavaroiden ulkomaankauppaa, palkkoja, voittoja ja tappioi-

ta, osinkoja tai korkoja. Poikkeuksena on rakentamispalvelujen vienti, jonka yhteydessä ilmoitetaan myös mate-

riaalimenot ja palkkamenot ulkomailla.

Lomakkeen täyttöohje

Perustiedot

Yhteyshenkilön kaikki tiedot on annettava tarkasti tietojen tarkistamisen helpottamiseksi. Lisätietokenttään anne-

taan kyselyyn olennaisesti liittyvät asiat, jotka eivät ilmene suoraan lomakkeelle annetuista vastauksista. Myös

lomakkeen täyttäjän tiedot voidaan ilmoittaa, jos lomakkeen täyttäjä on eri henkilö kuin yrityksen yhteyshenkilö.

Palvelujen vienti ulkomaille ja tuonti ulkomailta

Jos yrityksestänne on vastattu vuoden 2012 vuositiedusteluun, vastauksenne on näkyvissä sarakkeen ”edellinen

vuosi” -alla. Sarake on tyhjä jos palveluerään ei ole edellisellä kerralla ilmoitettu tietoja. Esitäytettyä riviä ei

tarvitse poistaa lomakkeelta jos kyseiselle maakoodille ei ole vuotta 2013 koskevia tietoja. Jos esitäytetty rivi

poistetaan, sen tiedot poistuvat lomakkeelta pysyvästi. ”Lisää maa” -painikkeella maavalikosta valitun maan

viereen avautuu samalla arvokentät, johon euromäärä kirjoitetaan. Tiedot ovat tallentuneet tietokantaan ”Tallen-

na” -painikkeen painamisen jälkeen. Tallennuksen jälkeen saatte ilmoituksen ”Tiedot tallennettu onnistuneesti”.

Tietokantaan tallentuneet tiedot näkyvät lomakkeella tallennuksen jälkeen tai välilehdelle siirryttäessä.

Osalta tiedonantajia ei kysytä maajakaumaa, jolloin tiedot syötetään palveluerän nimen oikealla puolella olevaan

tekstikenttään. Tiedot tallennetaan painamalla ”Tallenna” -painiketta. Kaikki annetut tiedot tallentuvat suoraan

tietokantaamme.

Lomakkeen lähettäminen

Kaikki kohdat täytettyänne painakaa vielä lopuksi ”Tallenna” -painiketta. Kaikki annetut tiedot tulevat suoraan

tietokantaamme. Lomakkeelta voi kirjautua oikean yläkulman tai lopetussivun ”Kirjaudu ulos” -painikkeista.

Tietojen korjaaminen

Tietoja voidaan korjata tai muuttaa jälkikäteen korvaamalla lomakkeella näkyvät luvut tai poistamalla ne. Korja-

uksen jälkeen tiedot tallennetaan ”Tallenna” -painikkeella.

3(22)

Globaali tuotanto ja kauppa

Välityskauppa (2100 ja 2200)

Välityskauppa määritellään tapahtumana, jossa Suomeen sijoittautunut talo-

usyksikkö ostaa (2100) tavaran ulkomaille sijoittautuneelta talousyksiköltä

ja myy (2200) tavaran sen jälkeen toiselle ulkomaille sijoittautuneelle talo-

usyksikölle (tavaran HS-koodi ei muutu) ilman että tavara käy välillä Suo-

messa. Välityskauppaa esiintyy liiketoimissa, joissa tavaran ei tarvitse fyysi-

sesti olla omistajan hallussa.

Välityskauppajärjestelyjä käytetään tukku- ja vähittäiskaupassa. Niitä saate-

taan käyttää myös hyödykekaupassa sekä kansainvälisten valmistusprosessi-

en hallinnassa ja rahoituksessa. Yritys voi esimerkiksi antaa tavaran ko-

koonpanon toimeksi yhdelle tai useammalle alihankkijalle, jolloin yritys os-

taa ja myy tavaran ilman että se kävisi omistajan sijoittautumismaassa. Jos

tavaran fyysinen muoto muuttuu muiden yksiköiden tuottamien valmistus-

palveluiden tuloksena sinä aikana, kun se on yrityksen omistuksessa, tava-

raan liittyvät liiketoimet luokitellaan valmistuspalveluiksi (luokka). Jos tava-

roiden fyysinen muoto ei muutu, tämä merkitään kyselyssä välityskaupaksi,

josta ilmoitetaan tukkukaupan marginaali. Jos myyjä organisoi kansainväli-

sen valmistusprosessin, myyntihinta saattaa sisältää myös esimerkiksi suun-

nittelun, hallinnon, patenttien ja tietotaidon, markkinoinnin ja rahoituksen

osuudet. Etenkin korkean teknologian tuotteessa nämä aineettomat panokset

saattavat olla mittavia suhteessa materiaalien ja kokoonpanon arvoon.

Välityskauppa ilmoitetaan seuraavasti:

– Kauppiaiden ostama tavara ilmoitetaan tavarana ja negatiivisena vienti-

nä kauppiaan sijoittautumismaalle (2100);

– Tavaran myynti merkitään välityskaupassa myydyksi tavaraksi positii-

visena vientinä myyjän maalle (2200);

– Välityskaupassa ilmoitettavina arvoina käytetään osapuolten sopimia

kauppahintoja, ei fob-hintoja.

Ostaja ei aina voi varmuudella tietää, myydäänkö tavarat saman maan asuk-

kaille vai jonnekin muualle. Tällöin myyntisuunnitelmia voidaan käyttää oh-

jeellisena perusteena, ja lukuja voidaan tarkistaa, jos suunnitelmat eivät to-

teudu.

Kun suomalainen kauppias myy tavarat edelleen suomalaiselle, välityskau-

pan määritelmä ei täyty. Jos tavaran ostanut suomalainen talousyksikkö

myöhemmin myy tavarat edelleen muun maan asukkaalle, ei myöskään tämä

täytä välityskaupan kriteerejä riippumatta siitä, tuodaanko tavarat kauppiaan

sijoittautumismaahan. (Vaikka tämä tapaus muistuttaakin läheisesti välitys-

kauppaa, se ei täytä yllä annettua määritelmää. Lisäksi olisi epäkäytännöllis-

tä, jos ensimmäisen kauppiaan tulisi ilmoittaa hankinnat välityskauppana,

koska hän ei välttämättä tiedä, tuoko seuraava kauppias tavarat maahan vai

ei.)

Ei-monetaarisen kullan välityskauppa ei kuulu tämän kyselyn piiriin.

4(22)

Esimerkki 1: Tavaran tilaa muuttamattomia tuotannollisia palveluja si-

sältävä välityskauppa

1. Suomen asukas hankkii kirjoja maan B asukkaalta 10 rahayksikön ar-

vosta.

2. Suomen asukas lähetyttää kirjat maahan C (kirjat eivät käy Suomessa),

missä maan C asukas pakkaa ne laatikoihin ja laskuttaa tästä maan A

asukkaalta 3 yksikköä.

3. Tämän jälkeen Suomen asukas myy kirjat maan D asukkaalle hintaan

20 rahayksikköä.

Koska tavarat ovat alkuperäisessä kunnossaan, niitä käsitellään välityskaup-

pana:

Tyyppi Maa Palveluerä Arvo

Vienti B Välityskauppa ostot (2100) 10

Vienti D Välityskauppa myynnit (2200) 20

Tuonti C Tuotannolliset palvelut (1300) 3

Tuotannolliset palvelut (1300, 130A ja 130B)

Kohtaan sisältyy jalostus, kokoonpano, pakkausmerkintä, pakkaaminen ja

niin edelleen, sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tava-

roita. Esimerkkejä ovat öljynjalostus, maakaasun nesteytys, vaatteiden ja

elektroniikan kokoonpano, kokoonpano (lukuun ottamatta esivalmisteisten

rakenteiden kokoonpanoa, joka sisältyy rakentamiseen), pakkausmerkinnät

ja pakkaaminen (lukuun ottamatta kuljetukseen liittyviä, jotka sisältyvät kul-

jetuspalveluihin).

Valmistuksen suorittaa muu kuin tavaran omistaja, jolle tavaran omistaja

maksaa palkkion. Tavaroiden omistaja ei vaihdu, joten käsittelijän ja omista-

jan välillä ei kirjata yleiseen kauppatavaraan liittyvää liiketointa. Tähän

erään merkitään vain käsittelijän laskuttama palkkio, joka tosin saattaa sisäl-

tää käsittelijän ostamien materiaalien kustannukset.

Kansainvälisessä kaupassa työn tekijä ja tavaroiden omistaja voivat olla si-

joittautuneet eri maihin. Nämä palvelut ilmoitetaan riippumatta siitä, ovatko

tavarat olleet aiemmin fyysisesti omistajan hallinnassa tai tulevatko ne myö-

hemmin omistajan hallintaan.

Tuotannollisiin palveluihin liittyvien tavaroiden ja palvelujen ilmoittaminen

Omistajan hankkimat materiaalit (eli käsiteltävät tavarat) voivat olla peräisin

omistajan sijoittautumismaasta, käsittelijän sijoittautumismaasta tai kolman-

nesta maasta. Ne ilmoitetaan seuraavasti:

– Kun tavarat hankitaan omistajan sijoittautumismaasta, kyseessä ei ole

ulkomaankaupan liiketoimi.

– Kun tavarat hankitaan käsittelijän sijoittautumismaasta tai kol-

mannesta maasta, käsiteltävien tavaroiden omistaja ilmoittaa tä-

män yleisen kauppatavaran tuontina. (130A)

5(22)

Valmiin tavaran myynti (eli tavaran myynti käsittelyn jälkeen) ilmoitetaan

seuraavasti:

– Kun tavarat myydään omistajan sijoittautumismaassa, kyseessä ei ole

ulkomaankauppa.

– Kun tavarat myydään käsittelijän sijoittautumismaassa tai kol-

mannessa maassa, käsiteltävien tavaroiden omistaja ilmoittaa tä-

män yleisen kauppatavaran vientinä. (130B)

Palveluihin liittyvän tavaran liikkeiden ilmoittaminen

Tuotannollisiin palveluihin liittyvien tavaroiden bruttoarvo voidaan selvittää

ulkomailla käsiteltyyn tavaraan kohdistuvien valmistuspalveluiden asiakkai-

den (omistajan) osalta seuraavasti:

– Ulkomailla käsiteltäväksi ulkomailta ostettu tavara (ks. yllä 130A);

– Ulkomailla käsittelyn jälkeen ulkomaille myyty tavara (ks. yllä 130B).

Käsiteltävän tavaran liikkeistä saattaa aiheutua kuljetuskustannuksia. Näiden

kustannusten ilmoitustapa riippuu seuraavista tekijöistä:

Jos tavarat kuuluvat yleiseen kauppatavaraan, sovelletaan fob-arvon määrit-

tämisen yleisperiaatteita, jolloin kuljetuskustannukset asiakkaan rajalle asti

katsotaan viejän ja kuljetuskustannukset rajan jälkeen tuojan maksettaviksi.

Yleiseen kauppatavaraan kuulumattomien tavaroiden (kuten omistajan käsit-

telijälle toimittamat materiaalit, joiden omistuksessa ei tapahdu muutoksia)

kuljetuskustannukset ilmoitetaan osapuolten välisen sopimuksen mukaan, eli

kulun maksajaksi sovitun osapuolen maksaman summan mukaan.

Tuotannollisten palvelujen ilmoittaminen

Tuotannollisista palveluista laskutettujen palkkioiden arvo ei välttämättä ole

sama kuin käsiteltäväksi lähetetyn tavaran ja käsitellyn tavaran arvon erotus.

Oletetaan, että suomalainen valmistaja omistaa tavaraa 1000 rahayksikön

arvosta. Tavara lähetetään Ruotsiin käsiteltäväksi, eikä sen omistuksessa ei

tapahdu muutoksia. Käsittelyn jälkeen tavaran arvo on 1300 yksikköä. 300

yksikön erotukseen sisältyy käsittelijän veloittama 120 yksikön käsittely-

maksu, 80 yksikön hallussapitovoitto ja 100 yksikön yleiskustannukset. Toi-

sen omistamiin fyysisiin panoksiin liittyvien valmistuspalveluiden arvo on

120 yksikköä, ei 300, ja se edustaa palvelujen vientiä Ruotsista ja palvelujen

tuontia Suomeen. Jos yleis- ja muut kustannukset käsittävät liiketoimia

Suomen ja Suomen ulkopuolelle sijoittautuneiden yksiköiden välillä, ne

merkitään asianmukaisiin kohtiin. Oletetaan vielä, että tavaraa ei palauteta

Suomeen, vaan se myydään Norjaan. Tämä ei vaikuta palveluiden ilmoitta-

miseen Suomen ja Ruotsin välillä, ja siinäkin tapauksessa ilmoitetaan samat

toisen omistamiin fyysisiin panoksiin liittyvät valmistuspalvelun erät. Erilli-

nen liiketoimi Norjan kanssa ilmoitetaan tavaran vienniksi Suomesta.

6(22)

Esimerkki 2: Tuotannolliset palvelut, joiden tuloksena tavaran tila

muuttuu 1. Suomalainen yritys hankkii öljyä maan B asukkaalta 10 rahayksikön

arvosta.

2. Öljy lähetetään maahan C ilman, että se käy Suomessa, maan C asukas

jalostaa sen ja laskuttaa tästä 15 yksikön kustannukset; öljy on edelleen

Suomen asukkaan omistuksessa.

3. Jalostuksen jälkeen öljy myydään maan D asukkaalle 30 yksiköllä.

Koska tavarat eivät ole alkuperäisessä kunnossa, ne ilmoitetaan tuotannolli-

sina palveluina:

Tyyppi Maa Palvelu Arvo

Vienti B Ulkomailla käsiteltäväksi ulkomailta

ostettu tavara (130A)

10

Vienti D Ulkomailla käsittelyn jälkeen ulko-

maille myyty tavara (130B)

30

Tuonti C Tuotannolliset palvelut (1300) 15

7(22)

Liike-elämän palvelut

Rahtimaksut kuljetuspalvelusta (332B vain tuonti)

Rahtipalvelut (332B) sisältävät tavaran maantiekuljetukset. Ne voidaan ja-

kaa kolmeen tyyppiin. Ensimmäiset kaksi tyyppiä esiintyvät tapauksissa,

joissa tavara on arvotettu fob-arvoon viejän maan tullirajalla. Kolmas tyyppi

liittyy tapauksiin, joissa tavaran omistus ei muutu. Nämä kolme tyyppiä on

kuvattu tarkemmin alempana. Palvelumaksu voidaan laskuttaa erikseen tai

se voi sisältyä hintaan.

Kaikki rahtikulut viejän maan tullirajalle saakka ilmoitetaan viejän kuluina.

Kaikki rahtikulut viejän maan tullirajalta eteenpäin ilmoitetaan tuojan kului-

na. Käytännössä se, katsotaanko kulut rahtipalveluiden vienniksi vai tuon-

niksi, riippuu rahdinkuljettajan sijoittautumismaasta.

Rahtipalveluiden ensimmäinen tyyppi liittyy Suomen vienti- ja tuontitava-

roiden kansainvälisiin kuljetuksiin. Kohtaan sisältyvät ulkomaisten rahdin-

kuljettajien palvelut, jotka koskevat Suomen tuontitavaroita ennen niiden

saapumista viejän maan tullirajalle.

Toisen rahtipalvelutyypin tuottajia ovat Suomen ulkopuolelle sijoittautuneet

toimijat, ja palvelu kohdistuu Suomen vientitavaroihin maan tullirajan sisä-

puolella.

Kolmas tyyppi koskee rahtipalveluita tapauksissa, joissa tavaran omistaja ei

vaihdu. Näihin sisältyvät seuraavat:

– Kabotaasi maan läpi.

– Tavaroiden kuljetus kolmansien maiden välillä (kauttakulkukauppa).

– Rannikkokuljetukset tai muut maan sisäiset kuljetukset.

– Tavaran kuljetus sijoittautumismaan ulkopuolisiin yksiköihin tai yksi-

köistä (kuten hallituksen yksiköt), kun palvelut tuottaa maan ulkopuo-

lelle sijoittautunut rahdinkuljettaja.

– Tavara, joka lähetetään varastoon tai käsiteltäviksi, ja siirtolaisten hen-

kilökohtaiset tavarat.

Kun rahtikulujen todelliset maksujärjestelyt eroavat toimituksen fob-

ehdoista, on käytettävä uudelleenreititystä. Rahtipalvelun uudelleenreititys

voi merkitä sitä, että tosiasiallisesti kahden maan asukkaan välillä tapahtu-

vaa liiketointa käsitellään asukkaan ja maahan sijoittautumattoman yksikön

välisenä ja päinvastoin. Rahtipalveluiden tuottamisaika saattaa erota ajasta,

jona tavaran omistus muuttuu: esim. ulkomaille lähetetty tavara, joka myy-

dään eri tilikaudella kuin sillä, jonka kuluessa tavara ylitti viejän tullirajan.

Periaatteessa rahtipalvelut tulisi ilmoittaa ajanjaksolle, jolla ne tuotettiin,

mutta ne kirjataan tuojalle ajanjaksolla, jona tavara ostettiin. Käytännössä

kuitenkin rahtipalveluiden koostetun kirjaamisen ja yksittäisten rahtikulje-

tusten tietojen puuttumisen vuoksi ajankohdan muokkaaminen tämän kysy-

myksen selvittämiseksi ei välttämättä ole kannattavaa, olennaista tai asiaan-

kuuluvaa, esim. jos tuoja maksaa palvelusta ajanjaksolla, jona se tuotettiin.

Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut (2000)

Kohta (2000) käsittää huolto- ja korjaustyöt, jotka maahan sijoittautuneet

yksiköt suorittavat maan ulkopuolelle sijoittautuneiden yksiköiden omista-

8(22)

mille tavaroille (ja päinvastoin). Korjaukset voidaan suorittaa korjaajan ti-

loissa tai muualla. Kohtaan sisältyvät laivojen, lentokoneiden ja muiden lii-

kennevälineiden huolto- ja korjauspalvelut. Liikennevälineiden puhdistus ei

kuulu tämän kyselyn piiriin. Rakennusalan korjaukset ja huolto sisältyvät

rakentamiseen (5100 ja 5200). Tietokoneiden huolto ja korjaukset sisältyvät

tietotekniikkapalveluihin (9220).

Huollon ja korjausten arvoksi ilmoitetaan suoritetun korjaustyön arvo, ei ta-

varoiden bruttoarvoa ennen ja jälkeen korjausten. Huollon ja korjausten arvo

kattaa hintaan sisältyvät, korjaajan mahdollisesti toimittamat osat tai materi-

aalit (osat ja materiaalit, joista laskutetaan erikseen, eivät sisälly palveluihin

eivätkä tähän kyselyyn). Luokkaan sisältyvät sekä vähäiset korjaukset, jotka

tehdään tavaran pitämiseksi toimintakunnossa, että mittavat korjaukset, jotka

parantavat tavaran toimivuutta tai kapasiteettia tai pidentävät sen käyttöikää.

Kyselyssä ei erotella katsooko asiakas korjaukset välituotekäytöksi vai pää-

omanmuodostukseksi.

Posti- ja kuriiripalvelut (3400)

Posti- ja kuriiripalvelut (3400) sisältävät kirjeiden, sanomalehtien, aikakaus-

lehtien, esitteiden, muiden painotuotteiden ja pakettien noutamisen, kulje-

tuksen ja perille toimittamisen. Se sisältää myös postitoimipaikkojen asia-

kaspalvelut, kuten postimerkkien myynnin, poste restante -palvelut, sähke-

palvelut jne. ja postilokeroiden vuokrapalvelut.

Postipalveluiden tuottaja on usein mutta ei välttämättä kansallinen postivi-

ranomainen. Kohtaan eivät sisälly postihallinnon yksiköiden tuottamat ra-

hoituspalvelut, kuten postisiirrot, pankki- ja talletustilipalvelut (ilmoitetaan

rahoituspalveluissa (7100)), postin valmistelupalvelut (ilmoitetaan kohdassa

muualla luokittelemattomat liike-elämän palvelut (A352)) ja postiviestintä-

järjestelmiin liittyvät palvelut (sisältyvät viestintäpalveluihin (9100)). Posti-

palveluita koskevat kansainväliset sopimukset ja eri maiden toimijoiden vä-

liset palvelut tulisi kirjata bruttoperusteella. Kotimaisten toimijoiden ulko-

maalaisille tuottamat postipalvelut (tai päinvastoin) näiden oleskellessa ko-

timaansa ulkopuolella eivät sisälly tähän kyselyyn. Sähkepalveluiden tuot-

taminen sisältyy viestintäpalveluihin (9100); sähkepalveluiden myynti posti-

toimipaikan asiakaspalvelussa kuitenkin kuuluu postipalveluihin.

Kuriiripalveluihin kuuluvat kaikenlaiset kuriiripalvelut, kuten lähetysten

toimittaminen tiettyyn aikaan, pikalähetykset ja ovelta ovelle -toimitukset.

Kohtaan eivät sisälly lentokuljetusyritysten kuljettama posti (ei sisälly kyse-

lyyn), tavaran varastoiminen (ei sisälly kyselyyn) eivätkä postin valmistelu-

palvelut (ilmoitetaan kohdassa muualla luokittelemattomat liike-elämän pal-

velut (A352)).

Kauppatavaran vientiin ja tuontiin liittyvien posti- ja kuriiripalveluiden il-

moittamisperiaatteet ovat samat kuin maantiekuljetusten (332B).

Rakentaminen ja projektitoimitukset (5100, 510A, 510B ja 5200)

Rakentaminen sisältää kiinteistöjen muodossa olevan käyttöomaisuuden

luomisen, hallinnan, korjausrakentamisen tai laajentamisen, maa- ja vesira-

kennustyyppisen maanparannuksen ja muut rakenteet kuten tiet, sillat ja pa-

dot. Siihen sisältyy myös rakentamiseen liittyvät asennus- ja kokoonpano-

9(22)

työt, rakennuspaikan valmistelutyöt, yleinen rakentaminen sekä erityispalve-

lut kuten maalaus, putkityöt ja purkaminen.

Projektitoimitukset voivat sisältää koneiden sekä tuotantolaitteistojen ja teol-

lisuuslaitosten kokonaistoimituksia mukaan lukien koneiden asentaminen ja

kokoaminen sekä niihin liittyvät muut rakennustyöt.

Rakentaminen ja projektitoimitukset (5100 ja 5200) ilmoitetaan bruttoarvoi-

sina eli sisältäen kaikki työhön kuuluneet tavarat ja palvelut, muut tuotanto-

kulut ja toimintaylijäämän, joka kerääntyy palvelua tuottavan yrityksen

omistajille.

Molemmat rakentamisen osa-alueet sisältävät yrityksen työntekijöiden ra-

kennushankkeisiin ja asennuksiin käyttämän työpanoksen yrityksen sijoit-

tautumismaan ulkopuolella sijaitsevissa kohteissa.

Rakentaminen voi myös tapahtua tuotannollisten palvelujen (1300) tapaan,

jolloin asiakas toimittaa tavaraa ja palveluja urakoitsijalle panoksina raken-

nushankkeeseen. Tällöin panokset eivät vaihda omistajaa. Tuotannollisten

palvelujen tavoin näitä eriä ei ilmoiteta tavaran fyysisten liikkeiden vaan

omistussuhteiden muutosten perusteella.

Olemassa oleviin rakennuksiin liittyvät liiketoimet sisältyvät rakentamiseen

samoin kuin uusiin rakennuksiin liittyvät. Rakentamisessa voi esiintyä kan-

sainvälisiä liiketoimia, kun suurlähetystölle, konsulaatille, sotilastukikohdal-

le tai kansainväliselle järjestölle kuuluva rakennus myydään sen talouden

asukkaalle, jossa rakennus fyysisesti sijaitsee, tai ostetaan tällaiselta asuk-

kaalta. Rakentamiseen kuuluvat liiketoimet voivat myös liittyä rakennuksiin

alueella, jonka omistus siirtyy maalta toiselle. Maa-alueen osuus omistajuu-

den vaihdoksessa ei sisälly rakentamiseen.

Korjaustyöt lähetystöissä, sotilastukikohdissa jne., jotka ovat niitä hallussaan

pitävien hallitusten omistuksessa, eivät sisälly tähän kyselyyn.

Rakentaminen ulkomailla ja projektitoimitukset ulkomaille (5100)

Rakentaminen ulkomailla (5100) käsittää rakentamisen, jota Suomessa si-

jaitsevat yritykset suorittavat ulkomailla sijaitseville talousyksiköille sekä

rakentamista varten ostetut tavarat ja palvelut.

Rakentamista varten hankitut tavarat ja palvelut jaetaan kahteen luokkaan:

1. Tavaroiden vienti Suomesta (510A)

2. Ulkomailla maksetut palkat sekä muut kulut ulkomailla (510B)

Rakentamisen suorittavan yrityksen sijoittautumismaastaan hankkimat tava-

rat ja palvelut eivät sisälly tähän kohtaan, koska ne ovat saman maan asuk-

kaiden välisiä liiketoimia.

Siinä erityistapauksessa, että rakennusliike ostaa tavaroita ja palveluja koti-

maastaan, nämä erät ovat osa rakentamisen arvoa.

Rakentaminen Suomessa ja projektitoimitukset ulkomailta (5200)

Kohta (5200) sisältää rakennustyöt, joita maan ulkopuolelle sijoittautuneet

rakennusliikkeet suorittavat kyseisen maan asukkaille.

10(22)

Rahoituspalvelut (7100)

Rahoituspalvelut (7100) käsittävät rahoituksen välittämiseen ja rahoitusta

tukeviin toimintoihin liittyvät palvelut lukuun ottamatta henkivakuutusyhti-

öiden ja eläkerahastojen palveluja. Kohta käsittää palvelut, joiden tuottajia

ovat yleensä pankit ja muut rahoitusta välittävät ja avustavat toimijat (rahoi-

tuksen välittäjät keräävät varoja lainanantajilta ja muuntavat tai uudelleen-

paketoivat ne (erääntymisaika, määrät, riski jne.) vastaamaan lainanottajien

tarpeita. Rahoituksen välittäjä ei ainoastaan toimi muiden rahoituslaitosten

edustajana vaan ottaa itse riskin hankkimalla rahoitusomaisuutta ja ottamalla

velkaa omaan laskuunsa.). Kohtaan sisältyvät palvelut, joita tuotetaan rahoi-

tusvälineisiin liittyvien liiketoimien yhteydessä, sekä muut palvelut, jotka

liittyvät rahoitustoimintaan, kuten talletusten ottaminen ja lainaaminen,

remburssit, luottokorttipalvelut, rahoitusleasingtoimintaan liittyvät komissiot

ja palkkiot, factoring-toiminta, vakuutusten merkintä ja maksujen selvitys.

Se käsittää myös rahoitusneuvontapalvelut, rahoitusomaisuuden tai jalome-

tallien säilytyspalvelut, salkunhoitopalvelut, valvontapalvelut, oheispalvelut,

likviditeetin tarjontapalvelut, riskien jakamispalvelut, jotka eivät liity vakuu-

tuksiin, fuusio- ja yritysostopalvelut, luottoluokituspalvelut, pörssipalvelut ja

rahastopalvelut.

Rahoituspalveluihin liittyvät maksut voidaan suorittaa joko eksplisiittisinä

palvelumaksuina, osto- ja myyntitoimien marginaaleina tai salkunhoitajan

omaisuustuloista pidättäminä hoitokuluina.

Eksplisiittiset palvelumaksut

Eksplisiittisiä maksuja peritään monista rahoituspalveluista, eikä niitä tarvit-

se laskea tai arvioida erikseen. Talletus- ja lainanantopalveluihin liittyviin

eksplisiittisiin maksuihin sisältyvät hakemuksen jättömaksut ja sitoutumis-

maksut, varhaiseen/myöhäiseen takaisinmaksuun liittyvät maksut/sakot ja ti-

limaksut. Eksplisiittisiin maksuihin kuuluu myös joukko muita erilaisista ra-

hoituspalveluista perittäviä komissioita ja palkkioita. Viivästyneen takaisin-

maksun johdosta korotettua korkoprosenttia ei luokitella eksplisiittiseksi

maksuksi.

Osto- ja myyntiliiketoimien marginaalit

Välittäjät tai rahoitusvälineiden markkinatakaajat voivat laskuttaa palvelu-

maksun kokonaan tai osittain osto- ja myyntihintojen välisenä marginaalina.

Välittäjiä tai markkinatakaajia erottaa muuntyyppisistä kauppiaista osto- ja

myyntihinnan ero, joka osoittaa, että he palvelevat markkinoita ikään kuin

likviditeetin ja varastojen tukkukauppiaina.

Valuuttaa, osakkeita, obligaatioita, vekseleitä, johdannaisia ja muita rahoi-

tusvälineitä myydään ja ostetaan usein tällä tavoin. Arvopaperista maksetta-

va hinta voi esimerkiksi sisältää välityspalkkion sekä maksut kansainvälisis-

tä valuutan siirroista. Vaikka näiden palveluiden kirjaaminen on vaikeaa, ar-

viot tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa kohdassa rahoituspalvelut.

Näissä tapauksissa viitehinnan ja välittäjän ostohinnan erotus ostohetkellä

edustaa myyjän palvelumaksua ja viitehinnan ja välittäjän myyntihinnan ero-

tus ostohetkellä edustaa ostajan palvelumaksua.

Viitehinta on yleensä osto- ja myyntihintojen välinen keskihinta, mutta eräil-

lä välittäjillä saattaa olla omat sisäiset hintansa, joiden pohjalta myynti- ja

11(22)

ostohinnat määritellään. Viitehinnasta poiketen varsinainen maksettu tai saa-

tu hinta sisältää maksun rahoituspalvelusta. Välittäjän toiminnastaan saama

hallussapitovoitto tai -tappio vähennetään palvelun hinnasta osto- tai myyn-

tihetken viitehinnan perusteella. Palvelumaksun suuruus voidaan myös sel-

vittää käyttämällä välittäjän keskimääräistä marginaalia prosenttiosuutena,

jota sovelletaan välittäjien kautta tehtyjen kauppojen arvoon.

Tuloista vähennettävät salkunhoitokulut

Eräiden yksiköiden ainoa tai pääasiallinen tarkoitus on hoitaa rahoitusomai-

suutta omistajien puolesta. Esimerkiksi eräät sijoitusrahastot, hallintayhtiöt

ja muut rahastot on perustettu tätä varten. Näille yrityksille aiheutuu omai-

suuden hoidosta hallinnollisia kuluja, kuten rahaston hoitajien, omaisuuden

hoitajien, pankkien, kirjanpitäjien, asianajajien tai yritysten oman henkilös-

tön palveluista suoritettavia maksuja. Kulut voidaan laskuttaa eksplisiittisesti

palkkioina tai implisiittisesti, jolloin ne maksetaan saadusta pääomakorvauk-

sesta tai yrityksen omaisuudesta.

Implisiittisesti maksetut kulut tulisi tunnistaa maksuiksi, jotka peritään omis-

tajille tuotetuista palveluista. Esimerkiksi hedgerahasto voi jakaa osan rahas-

ton nettotuloista yksikölle, joka hoitaa rahastoa, ja tämä tulisi ilmoittaa pal-

velumaksuna. Vaihtoehtoisesti implisiittiset salkunhallintapalveluiden mak-

sut voidaan määrittää omakustannushinnoilla.

Sijoittajalle maksettavan sijoitustulon nettoarvo voidaan myös korottaa brut-

toarvoonsa, josta kuluja ei ole vähennetty. Jos näistä palveluista suoritettavat

maksut jäisivät ilmoittamatta, aiheutuneet kulut johtaisivat negatiiviseen

toimintaylijäämään varoja hoitaville yrityksille. Tällä tavoin ilmoitettuna ky-

seisten yritysten toimintaylijäämä on nolla.

Yhteenvetona rahoituspalveluihin sisältyvät:

– Komissiot ja maksut, jotka liittyvät rahoitustransaktioihin, kuten rem-

bursseihin, pankkitunnusteisiin, puiteluottoihin ja vastaaviin rahoitusvä-

lineisiin

– Rahoitusleasing

– Rahan siirto

– Factoring-rahoitus

– Futuurit

– Johdannaissopimusten järjestelyt

– Vakuutusten merkintä, liikkeellelasku, arvopapereiden välitys ja lunas-

tus, joihin sisältyvät komissiot arvopapereihin liittyvistä pääomatuotois-

ta

– Maksujen selvitys

– Rahoitusneuvontapalvelut

– Rahoitusomaisuuden tai jalometallien säilytyspalvelu

– Salkunhoitopalvelut

– Fuusio- ja yritysostopalvelut

– Yritysrahoitukseen ja riskipääomaan liittyvät palvelut

– Luottokortteihin ja muuhun luotontakaamiseen liittyvät palvelut

– Valuutanvaihto

– Rahoitusmarkkinoiden säätely ja hallinto

– Luottoluokitus

– IMF:n resurssien hankintaan liittyvät palvelumaksut

– Maksut käyttämättömistä luotoista IMF:n valmiusluotto- tai laajenne-

tuissa luottojärjestelyissä

12(22)

Rahoituspalveluihin eivät sisälly:

– Talletusten, lainojen, rahoitusleasingin ja velkapapereiden korot (sijoi-

tustuloja, eivät sisälly tähän kyselyyn)

– Osingot

– Henki- ja eläkevakuutusten välityspalvelut

– Muut vakuutuspalvelut

– Pankkien tarjoamat neuvontapalvelut, jotka eivät liity rahoitukseen (ku-

ten johdon neuvontapalvelut, jotka sisältyvät kohtaan yritysten ja liike-

johdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (A213)

– Arvopapereiden ja johdannaisten yksikön omaan laskuun tapahtuvaan

hankintaan ja myyntiin liittyvät voitot ja tappiot

Rojaltit ja lisenssimaksut (8100, 8200, 8300, 8410 ja 8420)

Rojaltit ja lisenssimaksut sisältävät:

– maksut omistusoikeuksien, esim. patenttien, tavaramerkkien, tekijänoi-

keuksien, teollisten menetelmien ja mallien, liikesalaisuuksien ja fran-

chising-lisenssien käytöstä. Nämä oikeudet saattavat perustua tutkimus-

ja kehitystyöhön tai markkinointiin; sekä

– maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat jäljentämään ja/tai jakelemaan al-

kuperäisteosten tai prototyyppien muodossa olevaa aineetonta pääomaa,

kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja

äänitallenteiden tekijänoikeuksista sekä niihin liittyvistä oikeuksista, ku-

ten oikeuksista elävien esitysten tallenteisiin ja televisio-

/kaapelitelevisio-/satelliittilähetyksiin.

Kirjojen, nauhoitteiden, elokuvien, ohjelmien, levyjen jne. tuottaminen on

kaksivaiheinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe on alkuperäiskappaleen

tuottaminen ja toinen jäljenteiden tuottaminen alkuperäisestä ja niiden käyt-

tö. Ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyy itse alkuperäisteos, jonka juridi-

nen tai tosiasiallinen omistajuus voidaan osoittaa tekijänoikeuksien, patentin

tai liikesalaisuuden nojalla. Omaisuuden omistaja voi käyttää sitä suoraan

jäljenteiden tuottamiseen, jolloin ostaja saa käyttöoikeuden jäljenteeseen.

Vaihtoehtoisesti omistaja voi myöntää muille tuottajille lisenssin jäljentää ja

jaella sisältöä.

Lisenssin haltijan suorittamasta maksusta voidaan käyttää eri termejä, kuten

palkkio, komissio tai rojalti. Tähän kohtaan sisältyvät tilapäiset käyttöoikeu-

det, kun taas patenttien, tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin liittyvien tekijän-

oikeuksien sekä teollisten menetelmien ja mallien suora myynti kuuluu

luokkaan tutkimus- ja kehittämispalvelut (ks. Taulukko 1). Myös määräai-

kaiset oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja audiovisuaalisiin alkuperäisteok-

siin ilmoitetaan eri tavalla kuin suora myynti.

Toisin kuin ohjelmistojen (ja audiovisuaalisten teosten ja niihin liittyvien

tuotteiden jne.) jäljenteiden tapauksessa, tutkimus- ja kehittämispalvelui-

den jäljenteisiin liittyvät maksut tulisi ilmoittaa tässä luokassa, ei koh-

dassa tutkimus- ja kehittämispalvelut.

Aineettoman pääoman käyttöä koskevien maksujen ilmoittaminen tapahtuu

lisenssisopimuksen sisällön mukaisesti. Jos oikeudet aineettoman pääoman

käyttöön myydään kertamaksulla ja peruuttamattomalla sopimuksella eikä

käyttöluvan antajalla ole muita velvoitteita, koko summa merkitään myyn-

niksi. Muussa tapauksessa maksut kohdistetaan sopimuksen voimassaolo-

ajalle. Käytännössä maksut kannattanee ilmoittaa vasta kun ne on maksettu.

13(22)

Franchise-maksuihin, tavaramerkkituloihin, tuotenimien käyttöä koskeviin

maksuihin jne. sisältyy omaisuustuloa (eli muun kuin rahallisen omaisuuden,

jota ei ole tuotettu, antaminen toisen yksikön käyttöön) sekä palveluja (kuten

aktiiviset teknisen tuen, tuotetutkimus-, markkinointi- ja laadunvalvontapro-

sessit). Periaatteessa olisi toivottavaa, että nämä eroteltaisiin omaisuustuloi-

hin ja palveluihin. Tämä ei ehkä kuitenkaan onnistu käytännössä, jolloin

merkitsemistapana on luokitella koko summa aineettoman pääoman käyttö-

maksuiksi.

– Franchise- ja tavaramerkkien lisensiointimaksut (8100) sisältävät

kaikki maksut ja palkkiot, jotka liittyvät tavaramerkkeihin ja franchise-

sopimuksiin.

– Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit (8200) si-

sältävät maksut ja palkkiot tutkimus- ja kehittämistyöstä syntyvien

omistusoikeuksien käytöstä.

– Tietokoneohjelmien jäljentämiseen ja jakeluun liittyvät lisenssit

(8300) sisältävät maksut tuotettujen alkuperäisohjelmistojen valtuute-

tusta jäljentämisestä ja/tai jakelusta (lisenssisopimuksin). Jakelua ei täs-

sä merkityksessä määritellä tukku- tai vähittäiskaupaksi. Henkilön tai

yrityksen yksityiseen käyttöönsä ostaman ohjelmistopaketin kopion

myynti ei kuulu jakelulisenssin piiriin. Ohjelmiston myynti yksityiseen

tai henkilökohtaiseen käyttöön kuuluu tietotekniikkapalveluihin. Oh-

jelmat, jotka myydään fyysisellä tallennusvälineellä ja joihin sisältyy

pysyvä käyttöoikeus, luokitellaan tavaroiksi.

– Audiovisuaalisten tuotteiden jäljennys- ja/tai jakelulisenssi (8410)

sisältää tuotettujen audiovisuaalisten alkuperäisteosten tai prototyyppien

valtuutetusta jäljentämisestä ja/tai jakelusta suoritettavat maksut ja

palkkiot (esim. elokuvateokset, äänitteet). Kohtaan sisältyvät myös oi-

keudet elävistä esityksistä tehtyjen tallenteiden sekä radio-, televisio-,

kaapelitelevisio- ja satelliittilähetysten jäljentämiseen ja/tai jakeluun.

Siihen kuuluvat myös urheilutapahtumien edelleenlähetysoikeudet. Kat-

so audiovisuaalisia teoksia koskevaa lisätietoa alaluokasta audiovisuaa-

liset palvelut.

– Muiden tuotteiden jäljentämis- ja/tai jakelulisenssi (8420) sisältää

maksut ja palkkiot kirjailijoiden, taiteilijoiden, kuvanveistäjien jne. al-

kuperäisteosten valtuutetusta jäljentämisestä ja/tai jakelusta lisenssiso-

pimuksin (esim. käännösoikeudet), pois lukien audiovisuaalisiin teok-

siin liittyvät tuotteet.

14(22)

Taulukko 1: Aineettoman pääoman ilmoittaminen

Aineettoman pääoman käyttö

Aineettoman pääoman myynti

tai hankinta

Käyttölisenssi Jäljentämis- ja/tai jakeluli-

senssi

Franchise-sopimukset ja tavaramerkit Rojaltit ja lisenssimaksut EI KUULU KYSE-

LYYN

Tutkimus- ja kehittämistyön tulokset Rojaltit ja lisenssimaksut T&K-palvelut

Ohjelmistotuotteet; audiovisuaaliset ja niihin liittyvät tuot-teet

(a) Kaikentyyppiset räätälöidyt tuotteet

Tietotekniikka-palvelut

TAI Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät tuot-

teet Rojaltit ja li-senssimaksut

Tietotekniikka-palvelut

TAI Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät tuot-

teet

(b) Räätälöimättömät tuotteet, jotka ladataan tai muutoin toimitetaan elektronisesti

(c) Räätälöimättömät tuotteet, jotka toimite-taan fyysisellä tallen-nusvälineellä ja joihin liittyy määräaikainen lisenssimaksu (d) Räätälöimättömät tuotteet, jotka toimite-taan fyysisellä tallen-nusvälineellä (tavara) ja joihin liittyy pysyvä käyttöoikeus

EI KUULU KYSELYYN

Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut

Tietotekniikka- ja televiestintäpalvelujen luokittelu perustuu palvelun luon-

teeseen, ei sen toimitustapaan. Esimerkiksi liike-elämän palveluiden, kuten

kirjanpitopalveluiden, tarjoaminen sisältyy asianmukaiseen liike-elämän

palveluiden alaluokkaan, vaikka palvelut toimitetaan kokonaisuudessaan tie-

tokoneiden tai Internetin välityksellä. Televiestintäpalveluihin tulisi kirjata

vain lähetyskulut. Ladattu sisältö kirjataan asianosaisiin palveluluokkiin.

Televiestintäpalvelut (9100)

Televiestintäpalvelut (9100) käsittävät äänen, kuvan, datan tai muun tiedon

lähettämisen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radioitse, kaapelitelevisiossa,

radio- ja televisiosatelliitin välityksellä, sähköpostina, faksipalveluna jne.,

15(22)

mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut.

Ne eivät sisällä välitetyn tiedon arvoa. Kohtaan sisältyvät myös matkapuhe-

linpalvelut, Internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, mu-

kaan luettuna Internet-yhteyden tarjonta. Kohtaan ei sisälly puhelinverkko-

laitteiden asennuspalvelut (sisältyvät rakentamiseen (5100 ja 5200)) eikä tie-

tokantapalvelut (sisältyvät tietopalveluihin (9320)).

Tietotekniikkapalvelut (9211, 9212 ja 9220)

Tietotekniikkapalveluihin kuuluvat laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät

palvelut sekä tietojenkäsittelypalvelut. Taulukossa 1 on esitetty erilaisten

ohjelmistotuotteiden sekä näihin liittyvien aineettoman pääoman käyttömak-

sujen luokittelu.

Tietokoneohjelmistoihin (9211 ja 9212) kuuluvat:

– Räätälöityjen ohjelmistojen myynti (riippumatta toimitustavasta) ja nii-

hin liittyvät käyttölisenssit.

– Räätälöityjen ohjelmistojen kehittäminen, tuottaminen, toimittaminen ja

dokumentaatio mukaan lukien käyttöjärjestelmät, jotka tehdään tilauk-

sesta tietyille käyttäjille.

– Räätälöimättömät (massatuotetut) ohjelmistot, jotka ladataan tai toimite-

taan muuten elektronisesti ja joita koskee määräaikainen tai kertaluon-

teinen lisenssimaksu.

– Käyttölisenssit räätälöimättömään (massatuotettuun) ohjelmistoon, joka

toimitetaan tallennusvälineellä, kuten levyllä tai CD:llä, ja jota koskee

määräaikainen käyttölisenssi. – Ohjelmistojärjestelmien ja sovellusten alkuperäiskappaleiden ja omis-

tusoikeuksien myynti ja osto.

Räätälöimättömät ohjelmistot, jotka toimitetaan tallennusvälineillä ja joiden

lisenssi sisältää pysyvän käyttöoikeuden, eivät sisälly palveluihin eivätkä tä-

hän kyselyyn.

Ohjelmistoihin kuuluvat yleiset liiketoiminnan tuottavuutta parantavat oh-

jelmat, tietokonepelien ohjelmat ja muut sovellukset.

Muihin tietotekniikkapalveluihin (9220) sisältyy:

– laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, joihin si-

sältyy tietojenkäsittelyn alihankintapalvelun hallinnointi

– laitteistojen ja ohjelmistojen asennukset, mihin sisältyy keskustietoko-

neiden ja tietokonekeskusten asennukset

– tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus

– tietojen pelastuspalvelut, atk-resurssien hallinnointiin liittyvä neuvonta

ja tuki

– käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi

(mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu) ja oh-

jelmistoihin liittyvä tekninen konsultointi

– järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin liittyvä

koulutus

– tietojenkäsittely- ja isännöintipalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja

käsittely osituskäyttönä

– www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen Internetistä verk-

kosivuja varten), sovellusten tarjoaminen käyttöön, asiakkaiden sovel-

lusten isännöinti ja laitteistotilojen hallinnointi.

16(22)

Tietokonepalveluihin eivät sisälly tietokonekurssit, joita ei ole suunniteltu

tietylle käyttäjälle (sisältyy koulutuspalveluihin (B220)) ja tietokoneen lea-

singvuokraus ilman käyttäjää (sisältyy käyttöleasingpalveluihin (A330)).

Luokkaan eivät myöskään kuulu ohjelmiston jäljentämistä ja/tai jakelua

koskevat lisenssimaksut, jotka kuuluvat rojalteihin ja lisenssimaksuihin

(8100, 8200, 8300, 8410 ja 8420).

Tietopalvelut (9310 ja 9320)

Tietopalvelut jaetaan uutistoimistopalveluihin ja muihin tietopalveluihin:

– Uutistoimistopalveluihin (9310) sisältyy uutisten, valokuvien ja artik-

kelien toimittaminen tiedostusvälineille.

– Muihin tietopalveluihin (9320) kuuluvat tietokantapalvelut, kuten tie-

tokannan suunnittelu, tiedon varastointi ja tiedon ja tietokantojen levit-

täminen (mukaan lukien hakemistot ja postituslistat) sekä verkossa että

magneettisen, optisen tai painetun median välityksellä ja internethaku-

portaalit (hakukonepalvelut, jotka etsivät Internet-osoitteita asiasanaha-

kuja tekeville asiakkaille). Luokkaan kuuluvat myös sanoma- ja aika-

kauslehtien suorat yksittäiset tilaukset postitse, sähköisesti tai muilla

keinoin; muut online-sisällön tuottamispalvelut sekä kirjasto- ja arkisto-

palvelut. (Sanomalehtien ja aikakauslehtien joukkotilaukset kuuluvat

yleiseen kauppatavaraan).

Ladattava sisältö, joka ei ole ohjelmisto tai audiovisuaalinen teos tai siihen

liittyvä tuote, kuuluu tietopalveluihin.

Muut liike-elämän palvelut

Tutkimus- ja kehittämispalvelut

Tutkimus- ja kehittämispalvelut sisältävät palvelut, jotka liittyvät perustut-

kimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kokeelliseen uusien tuotteiden ja

prosessien kehittämiseen sekä luonnontieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja hu-

manistisiin tieteisiin liittyvän tutkimuksen, jonka tekijä on markkina- tai

markkinaton tuottaja. Luokan määritelmä sisältää muun testauksen ja tuote-

kehityksen, joka saattaa johtaa patentteihin.

Räätälöidyt ja räätälöimättömät tutkimus- ja kehittämispalvelut (A1A0)

Kohta sisältää (räätälöityjen) tutkimus- ja kehittämispalveluiden (A1A0) tar-

joamisen tilauksesta sekä räätälöimättömät tutkimus- ja kehittämispalvelut.

Se ei sisällä omistusoikeuksien myyntiä eikä jäljentämis- ja käyttölisenssien

myyntiä, jotka ilmoitetaan kohtaan tutkimus- ja kehittämistyön tulosten

käyttölisenssit.

Tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvien omistusoikeuksien myynti (A1B1, A1B2, A1B3 ja A1B4)

Tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvien omistusoikeuksien myyntiin

kuuluvat omistusoikeuksien myynti ja seuraavat:

– Patentit (A1B1)

– Tutkimukseen ja kehitykseen perustuvat tekijänoikeudet (A1B2)

– Teollisten menetelmien ja mallien myynti (mukaan lukien liikesalai-

suudet) (A1B3)

– Muut (A1B4)

17(22)

Tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvien omistusoikeuksien käytöstä

maksettavat summat sisältyvät kohtaan muualla luokittelemattomat rojaltit ja

lisenssimaksut. Jäljentämislisensseistä ja omistusoikeuksien myynnistä saa-

tujen maksujen erottelu voi olla käytännössä vaikeaa, koska eräissä tapauk-

sissa jäljentämislisenssi vastaa omistusoikeuksien myyntiä.

Luokkaan eivät kuulu tekniset tutkimukset ja konsultointi; ne sisältyvät

luokkaan ammatilliset ja liikkeenjohdon konsultointipalvelut (A213).

Muut tutkimus- ja kehittämispalvelut (A120)

Muut tutkimus- ja kehittämispalvelut (A120) sisältää testauksen ja muut tuo-

te- tai menetelmäkehitystoiminnot.

Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalvelut

Kohta sisältää kaksi eri luokkaa: Lakiasiain palvelut, laskentatoimi, liikkeen-

johdon konsultointi ja PR-palvelut sekä mainonta, markkinatutkimus ja mie-

lipideselvitykset.

Palvelut, joita emoyhtiö tai muu etuyhteydessä oleva yritys tarjoaa sivuliik-

keen, tytäryhtiön tai osakkuusyhtiön liikejohdolle, sisältyvät liike-elämän

palveluihin, usein luokkaan ammatilliset ja liikejohdon konsultointipalvelut.

Osakkuusyhtiön maksamat korvaukset lisäpalveluista, kuten kuljetus-, han-

kinta-, myynti- ja markkinointi- tai atk-palveluista, ilmoitetaan asiaankuulu-

vissa alaluokissa. Hallinnointipalkkiot sisältyvät muihin liike-elämän palve-

luihin.

Lakiasiainpalvelut (A211)

Kohta kattaa lainopillisen neuvonnan ja asiamiespalvelut kaikissa oikeus-,

tuomioistuin- ja sovitteluprosesseissa, oikeudellisten asiakirjojen ja instru-

menttien laatimispalvelut, sertifiointia koskevan konsultoinnin, uskotun

miehen palvelut ja pesänselvityspalvelut.

Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut (A212)

Kohta kattaa liiketapahtumien kirjaamisen yritysten ja muiden puolesta, kir-

janpidon ja tilinpäätösten tarkastamispalvelut, yritysten verosuunnittelun ja

-neuvonnan sekä veroilmoitusten laadinnan.

Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (A213)

Tämä kohta kattaa yrityksille tarjotut neuvonta-, ohjaus- ja käyttötukipalve-

lut yrityspolitiikan ja strategian kehittämiseksi sekä organisaation kokonais-

suunnittelun, -kehittämisen ja -valvonnan. Tähän kuuluvat johdon valvontaa,

markkinahallintaa, henkilöresursseja, tuotannonhallintaa ja projektijohtoa

koskeva konsultointi sekä palvelut, jotka liittyvät asiakaskuvan sekä yleisö-

ja instituutiosuhteiden parantamiseen.

Mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset (A221 ja A222)

Kohta sisältää mainonta-, markkinatutkimus- ja mielipideselvityspalvelut

(A221 ja A222) maahan sijoittautuneen ja sijoittautumattoman toimijan vä-

lillä. Tämä kohta kattaa mainostoimistojen toteuttaman mainonnan suunnit-

telun, luomisen ja markkinoinnin, median valinnan (mukaan luettuna mai-

nostilan osto ja myynti), messujen tarjoamat näyttelypalvelut, tuotteiden ul-

18(22)

komaisen myynninedistämisen, markkinatutkimuksen, telemarkkinoinnin ja

erilaiset mielipideselvitykset.

Tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut

Tähän kohtaan sisältyy viisi alaluokkaa: arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja

muut tekniset palvelut; jätteiden käsittely ja puhdistustyöt, maatalouden ja

kaivostoiminnan palvelut; käyttöleasingpalvelut; kaupankäynnin palvelut; ja

muualla luokittelemattomat muut liike-elämän palvelut.

Arkkitehtipalvelut (A311)

Arkkitehtipalveluihin (A311) sisältyvät rakennusten suunnitteluun liittyvät

liiketoimet.

Insinööripalvelut (A312)

Insinööripalvelut (A312) sisältävät koneiden, materiaalien, laitteiden, raken-

teiden, prosessien ja järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja hyödyntämi-

sen. Tämäntyyppisiin palveluihin kuuluvat teknisiin hankkeisiin liittyvien

suunnitelmien ja tutkimusten toimittaminen. Kaivostoiminnan insinööripal-

velut eivät kuulu tähän luokkaan, vaan kaivostoimintaan sekä öljyn- ja kaa-

sunporaukseen liittyviin palveluihin.

Tieteelliset ja muut tekniset palvelut (A313)

Kohtaan (A313) sisältyvät maanmittaus; kartanpiirtäminen; tuotetestaus ja -

sertifiointi sekä tekniset tarkastuspalvelut.

Jätteiden käsittely- ja puhdistuspalvelut (A321)

Kohtaan (A321) sisältyvät radioaktiivisen ja muun jätteen käsittely; pilaan-

tuneen maaperän puhdistus; saasteiden puhdistaminen mukaan lukien öljy-

vuodot; kaivospaikkojen entistys sekä dekontaminaatio- ja saniteettipalvelut.

Kohtaan sisältyvät myös kaikki muut palvelut, jotka liittyvät ympäristön

puhdistamiseen tai entistämiseen. Jos hallitus myöntää ei-kaupattavan pääs-

töluvan ja tarjoaa tämän ohessa laaja-alaisia palveluita maahan sijoittautu-

mattomalle toimijalle, maksu kirjataan palveluihin tuotetun palvelun tyypin

mukaan (useimmissa tapauksissa muualla luokittelemattomat julkishallinnon

palvelut). Muunlaiset päästöluvat eivät kuulu palveluihin.

Maa- ja metsätalouteen sekä kalastukseen liittyvät palvelut (A322)

Tämä kohta (A322) käsittää maatalouteen liittyvät palvelut, kuten maatalo-

uskoneiden tarjonta käyttäjineen, sadonkorjuu, sadon käsittely, tuholaistor-

junta, lemmikkihotellit, eläinlääkäripalvelut ja eläinten hoito- ja jalostuspal-

velut. Luokkaan kuuluvat myös metsästys-, ansastus-, metsätalous-, hakkuu-

ja kalastuspalvelut sekä eläinlääkäripalvelut.

Kaivostoimintaan sekä öljyn- ja kaasunporaukseen liittyvät palvelut (A323)

Tähän kohtaan (A323) sisältyvät kaivostoiminnan palvelut, joita suoritetaan

kaasu- ja öljykentillä, mukaan luettuna porauspalvelut, poratornin pystytys-,

korjaus- ja purkamispalvelut sekä öljy- ja kaasulähteiden vuoraaminen se-

mentillä. Luokkaan kuuluvat myös mineraalien etsinnälle ja tutkimiselle

ominaiset palvelut sekä kaivosinsinööritoiminta ja maaperätutkimus.

19(22)

Käyttöleasingpalvelut (A330)

Käyttöleasingpalvelussa (A330) tuotettu omaisuus annetaan vuokralle sopi-

muksella, jonka kautta vuokralainen saa omaisuuden käyttönsä mutta jossa

omistuksen riskit ja hyödyt eivät siirry kokonaisuudessaan vuokralaiselle.

Palvelut sisältävät laivojen, lentokoneiden ja kuljetusvälineiden, kuten rauta-

tievaunujen, konttien ja lauttojen leasing- ja charter-tyyppisen vuokrauksen

ilman miehistöä koti- ja ulkomaisille toimijoille. Kohtaan merkitään myös

muuntyyppisiin laitteisiin liittyvän käyttöleasingpalvelun maksut, milloin

toiminta täyttää seuraavat ehdot:

– Vuokranantajalla on yleensä varastossa omaisuutta, jota käyttäjät voivat

vuokrata tarvittaessa tai lyhyellä varoitusajalla;

– omaisuus voidaan vuokrata vaihtelevanpituisiksi jaksoiksi, ja vuokraaja

voi uusia vuokrasopimuksen jakson lopussa;

– vuokranantaja on usein vastuussa omaisuuden huollosta ja korjauksista

osana vuokraajalle tarjottavaa palvelua.

Kohta sisältää asuntojen ja muiden rakennuksen käyttövuokrauksen. Jos ob-

jektiivisia perusteita maksun jakamiseksi maasta ja rakennuksista maksetta-

vaan vuokraan ei voida osoittaa, koko summaa käsitellään rakennuksen

vuokrana, kun rakennuksen arvon uskotaan ylittävän tontin arvon. Jos tontin

arvo ylittää rakennuksen arvon, summaa ei merkitä käyttöleasingpalveluihin.

Pelkän maa-alueen ja muiden luonnonvarojen vuokraaminen ei myöskään

kuulu tähän luokkaan.

Käyttöleasingpalvelut eivät sisällä rakennusten vuokraamista kansainvälisil-

le organisaatioille, suurlähetystöille jne. Televiestintälinjojen tai -

kapasiteetin leasingvuokraus sisältyy viestintäpalveluihin (9100). Laivojen

ja lentokoneiden vuokraus miehistöineen ja asuntojen (majoitus) ja ajoneu-

vojen vuokraus ulkomaalaisille näiden oleskellessa muualla kuin sijoittau-

tumismaissaan ei myöskään kuulu tähän kyselyyn.

Käyttöleasingvuokraus tulee erottaa rahoitusleasingistä. Rahoitusleasingissa

suurin osa omistuksen riskeistä ja hyödyistä kuuluu vuokraajalle. Taloudelli-

sessa omistuksessa tapahtuu muutos, vaikka juridinen omistusoikeus säilyy

omistajalla. Rahoitusleasing sisältyy rahoituspalveluihin (7100).

Kaupankäyntiin liittyvät palvelut (A340)

Kaupankäyntiin liittyvät palvelut (A340) käsittävät tavara- ja palvelukaupan

komissiot, jotka maksetaan tuotteiden kauppiaille, hyödykkeen välittäjille,

dealereille, huutokaupanpitäjille ja komissiomyyjille. Nämä palvelut sisäl-

tävät esimerkiksi huutokaupanpitäjän palkkion tai välittäjän komission lai-

vojen, lentokoneiden ja muiden hyödykkeiden myynnistä. Jos myyjä omistaa

myytävät hyödykkeet, myyjän marginaalia ei yleensä erotella tavaroiden ar-

vosta.

Tavaran fob-hintaan sisältymätön marginaali merkitään kaupankäyntiin liit-

tyviin palveluihin.

Kohtaan eivät sisälly franchise-maksut (sisältyvät muualla luokittelematto-

miin rojalteihin ja lisenssimaksuihin (8100, 8200, 8300, 8410 ja 8420)); ra-

hoitusvälineiden välitys (kuuluu rahoituspalveluihin (7100)) sekä kuljetuk-

siin liittyvät maksut, kuten huolitsijan komissiot (eivät sisälly kyselyyn).

20(22)

Muualla luokittelemattomat muut liike-elämän palvelut (A351 ja A352)

Kohtaan (A352) sisältyvät:

– Veden, höyryn, kaasun ja öljytuotteiden jakelupalvelut, jos nämä voi-

daan erotella siirtopalveluista

– Ilmanvaihtopalvelut

– Turvallisuus- ja etsiväpalvelut

– Käännös- ja tulkkauspalvelut

– Valokuvauspalvelut

– Rakennusten siivous

– Yritysten kiinteistöpalvelut

– Kohtaan sisältyy myös sähkönjakelu. Sähkönsiirto ei sisälly kyselyyn.

– Muut liike-elämän palvelut, joita ei voida luokitella mihinkään edellä

luetelluista palveluista.

Kohtaan (A351) sisältyy:

– Henkilöstön etsintä, sijoittaminen ja tarjonta (kyseisten henkilöiden

tuottamat palvelut kirjataan asianmukaiseen palveluluokkaan)

Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut

Tämä kohta käsittää audiovisuaalisen alan (elokuvat, musiikki, radio, televi-

sio) sekä esittäviin taiteisiin liittyvät palvelut. Audiovisuaaliset ja niihin liit-

tyvät palvelut voidaan jakaa audiovisuaalisiin ja taiteisiin liittyviin palvelui-

hin (esittävät taiteet ja muut elävien viihdetapahtumien esittämis- ja mainos-

tuspalvelut sekä esiintyvien ja muiden artistien palvelut).

Audiovisuaaliset palvelut (B111 ja B112)

Kohta (B111 ja B112) käsittää palvelut, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon

(filmille, videonauhalle, levylle tai elektronisesti välitettäväksi), radio- ja te-

levisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänittei-

siin. Kohta ei sisällä esittäviä taiteita ja muita elävien viihdetapahtumien

esittämis- ja mainostuspalveluita (konserttien ja näytelmien tapaisia eläviä

esityksiä); nämä kuuluvat taiteisiin liittyviin palveluihin. Elävien esitysten

tallentaminen sisältyy kuitenkin audiovisuaalisiin palveluihin, ja tallenteet

ilmoitetaan samoin kuin muut audiovisuaaliset tuotteet. Kohtaan sisältyvät

myös vuokratulot ja –maksut audiovisuaalisista ja niihin liittyvistä tuotteista

sekä palkkiot salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapeli- ja sa-

telliittipalvelujen) katseluoikeuksista.

Massatuotetut audiovisuaaliset tuotteet (elokuvat, musiikki mukaan lukien

elävien esitysten tallenteet), jotka myydään tai ostetaan suoraan tai pysyvään

käyttöön, kuuluvat audiovisuaalisiin palveluihin, jos ne ladataan verkosta

(eli toimitetaan elektronisesti). Levyllä toimitetut tuotteet eivät kuitenkaan

sisälly tähän kyselyyn. Kun vastaavat tuotteet hankitaan käyttölisenssillä (li-

senssillä, joka ei sisällä pysyvää käyttöä), ne kirjataan audiovisuaalisiin pal-

veluihin samoin kuin muun audio- ja visuaaliseen mediaan liittyvän online-

sisällön käyttö. Audiovisuaalisten tuotteiden jäljentämis- ja/tai jakelumaksut

tai -lisenssit eivät kuuluu audiovisuaalisiin palveluihin vaan rojalteihin ja li-

senssimaksuihin (8100, 8200, 8300, 8410 ja 8420).

21(22)

Kohtaan sisältyy myös radio- ja tv-lähetysten alkuperäiskappaleiden, äänit-

teiden, elokuvien, videonauhoitteiden ja televisio- ja radio-ohjelmien alku-

peräiskappaleiden jne. tapaisen viihteen omistusoikeuksien osto ja myynti,

kun juridinen tai tosiasiallinen omistusoikeus voidaan osoittaa tekijänoike-

uksien nojalla. Taulukko 1 sisältää yhteenvedon audiovisuaalisiin palvelui-

hin liittyvän aineettoman pääoman ja muuntyyppisen aineettoman pääoman

merkitsemisestä.

Taiteisiin liittyvät palvelut (B120)

Taiteisiin liittyvät palvelut (B120) sisältävät ulkomaalaisten artistien (näytte-

lijöiden, muusikkojen, tanssijoiden jne.), kirjailijoiden, säveltäjien ja kuvan-

veistäjien Suomessa tarjoamat palvelut ja päinvastoin. Se sisältää myös riip-

pumattomien mallien sekä näyttämö-, puku- ja valaistussuunnittelijoiden

palvelut. Palvelut ilmoitetaan tässä kohdassa, jos artisti ei ole maksun suorit-

tajayksikön työntekijä (jolloin kyseessä olisi työntekijälle maksettava palk-

kio). Kohtaan sisältyvät myös esittävien taiteiden ja muiden elävien viihde-

tapahtumien esittämis- ja mainostuspalvelut. Tapahtumien nauhoittaminen

sen sijaan sisältyy audiovisuaalisiin palveluihin.

Artisteihin liittyvät massatuotteet (esim. kirjat) sekä niihin liittyvät kirjallis-

ten tai muiden taiteellisten alkuperäiskappaleiden omistusoikeuksien osto ja

myynti (lukuun ottamatta audiovisuaaliseen luokkaan kuuluvia) merkitään

yllä kuvatulla tavalla samoin kuin audiovisuaalisten tuotteiden kohdalla.

Yksinoikeuksien myyntiin liittyvät liiketoimet (esim. kustantajan yksinoike-

us julkaista kirjailijan kirjallisia teoksia) eivät kuulu palveluihin.

Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Koulutuspalvelut (B220)

Kohta (B220) käsittää kaikkiin koulutuksen tasoihin liittyvät palvelut toimi-

tustavasta riippumatta, kuten kirjekurssit ja television, satelliitin tai Interne-

tin välityksellä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätalou-

dessa tarjoamat palvelut. Kohta ei sisällä palvelun tarjoajan alueella oleske-

leville ulkomaalaisille tarjottuja koulutuspalveluita (eivät sisälly kyselyyn).

Terveyspalvelut (B210)

Kohta (B210) käsittää sairaaloiden, lääkäreiden, hoitajien, lääkäreitä ja hoi-

tajia avustavien henkilöiden sekä muiden vastaavien tarjoamat yleiset ja eri-

koistuneet ihmisten terveyteen liittyvät palvelut sekä laboratorio- ja vastaa-

vat palvelut joko etäpalveluna (telelääketiede, etädiagnoosit) tai paikalla

suoritettuna. Siihen sisältyvät diagnostiset kuvantamispalvelut sekä far-

maseuttiset, röntgen- ja kuntoutuspalvelut. Kohta ei sisällä palveluntuottajan

alueella oleskeleville ulkomaalaisille tuotettuja palveluita (eivät sisälly kyse-

lyyn) eikä eläinlääkärin palveluita (kuuluvat maatalouteen, metsätalouteen ja

kalastukseen liittyviin palveluihin(A322)).

Perinne- ja virkistyspalvelut (B230)

Kohtaan (B230) sisältyvät palvelut, jotka liittyvät museoihin ja muuhun

kulttuuri-, urheilu-, uhkapeli- ja virkistystoimintaan lukuun ottamatta niitä,

joiden ostajina ovat asuinmaansa ulkopuolella oleskelevat henkilöt (eivät

22(22)

kuulu kyselyyn). Uhkapelistä suoritettavat maksut, joihin kuuluvat arpajais-

liput ja vedonlyönnin panokset, sisältävät kaksi alaluokkaa:

– arpajaisten tai uhkapelin järjestäjäorganisaation saama palvelumaksu

(maksu saattaa myös sisältää uhkapeliveron); ja

– siirtomaksu voittajille maksettavista summista ja eräissä tapauksissa hy-

väntekeväisyysjärjestöille maksettavista summista.

Ulkomaalaisten tuottamien ja ulkomaalaisille tuotettujen arpajais-, uhkapeli-

ja vedonlyöntipalveluiden arvo arvioidaan ulkomaalaisten panostaman

summan perusteella, joka kerrotaan palvelujen yleisellä suhteella kyseisen

uhkapelitoimijan peleihin tai uhkapelityyppiin panostetusta kokonaismääräs-

tä.

Muut henkilökohtaiset palvelut (B240)

Kohtaan (B240) sisältyvät sosiaaliset palvelut, liike-elämän järjestöjen jä-

senmaksut, kotipalvelut jne.