No: 1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta 27.2.2014

PARIVARTIO

Siniset elämysten puhaltajat

Johnny Holmén

s. 10

Markku Laine johtaa MPK:ta valoisaan tulevaisuuteen

s. 3

Komentaja Sami Iso-Laurin odotukset korkealla

s. 4

Viljo Karhu on poissa

s. 9

Sotilaan taitoradalla naiset oppivat toimimaan paineen alla

s. 12

Kun Mannerheim- linja murtui

s. 14

Juhani Jokinen suunnistaa ympäri maailmaa

s. 18

2 PARIVARTIO 2014

PARIVARTIORykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti vsres@co.inet.fi

PäätoimittajaErkki Lehmus040 160 8001vsres@co.inet.fi

ToimitusneuvostoMarko Mikkonen Kari NummilaTapio PeltomäkiSeppo PosioVeikko Valtonen

PankkiTurun Seudun OsuuspankkiPääkonttori571004-280137

Jäsenistömme on ostokykyistä jauseita ammattialoja edustavaa.Lehden painos 5700 kplSeuraava numero ilmestyy 24.4.2014Aineisto toimitukseen 4.4.2014

ToimituspäällikköTeemu P. Peltolaparivartio@gmail.com

JulkaisijaVarsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ryVarsinais-Suomen Reserviläispiiri ry

Hengenravintoa

Kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta

SivunvalmistusSalon Seudun Sanomat OyPainopaikkaSalon Lehtitehdas 2014

Alokasaika takanaVuosi päätoimittajana on takanapäin.

Voidaan siis sanoa, että päätoimittajan ”alo-kasaika” on suoritettu. Tässä kohtaa lienee hyvä katsahtaa muutamia vuoden 2013 pääkirjoituksia.

Vuoden ensimmäisessä numerossa toin esille puolustusvoimien järjestämien ker-tausharjoituksien ja vapaaehtoisten harjoi-tusten vähäisen määrän. Painotin vastuuta ylläpitää sotilastaitoja ja – kuntoa. Hyvät mahdollisuudet tähän antaa Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksen monipuolinen kurssitarjonta. Edelleen on mahdollisuus tilata juuri sellaisia kursseja ja koulutuksia, joita yhdistykset ja yksittäiset jäsenet tar-vitsevat suorituskykymme säilyttämiseen puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.

Piirien yhteinen koulutustoimikunta on vuoden mittaan tehnyt hyvää työtä ja yh-teistoiminta Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kanssa on päässyt hyvään vauhtiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna 2015 koulutetaan 18000 reservi-läistä kertausharjoituksissa. Nähtäväksi jää, kuinka pieni siivu kohdentuu Varsinais-Suomen reserviläisille.

Kesäkuun lehdessä pohdiskelin nuorten miesten ja naisten rekrytointia maanpuolus-tustoimintaan ja siihen liittyvää viestintää. Edelleenkin voi todeta, että yhdistysten Internet-sivustot eivät ole ajan tasalla, tai ne eivät ole kiinnostavia, lisäksi informatiivi-suus puuttuu. Facebook ei ole saavuttanut toivottua näkyvyyttä piirin eikä yhdistyksi-en tiedottamisessa. Nuorten toimikunta on tämän vuoden alusta aloittanut työn asian

kehittämiseksi. Suunnitelmissa on muun muassa ”Facebook-alustan” luominen yh-distyksien käyttöön.

Lokakuun lehdessä oli suunnittelusemi-naarin ohjeita. Seminaari pidettiin marras-kuun toisena päivänä. Mukana oli runsas parikymmentä eri yhdistyksien jäsentä. Ra-kentavien keskustelujen tuloksena sovittiin suuntaviivat tulevaisuuden kehitystyöhön. Piirien yhteinen työvaliokunta on jatkanut asioiden kehittelyä. Toimikunnille on saatu toimintaohjeet. Hallintomallin uudistami-nen on myös saatu käyntiin. Hallinnon muutoksien vaatimat sääntö- yms. kor-jaamiset on tarkoitus saada tehtyä tämän vuoden aikana, jolloin voimme käynnistää vuoden 2015 toimet mahdollisimman ke-vyellä ja toimivalla hallinnolla.

Vuosisuunnittelun aikataulu jalkautetaan tämän vuoden aikana. Näin mahdolliste-taan mm. se, että olemme samassa suunnit-telurytmissä kuin puolustusvoimat ja maan-puolustuskoulutusyhdistys. Myös piirien esittely dvd:n suunnittelu ja toteuttaminen ovat käynnissä. Reserviläispiirin puheen-johtajan vetämä työryhmä on työskennellyt alkuvuoden. Työskentelyssä tärkeä rooli on nuorten toimikunnalla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, esittely dvd:n ensi-ilta on tämän vuoden syksyllä.

Niin ikään lokakuun lehdessä käsittelin yleistä asevelvollisuutta. Edelleen on totta se, ettei asiasta ole julkisuudessa riittävästi oikeaa tietoa, vaan oletuksia tai virheelli-sesti kokonaisuudesta irrotettuja tiedonmu-rusia. Viime vuoden syyskuussa käynnis-tetty kansalaisaloite ”Ohi On – kampanja”

-sivustolla esitetään asevelvollisuuden lak-kauttamista Suomessa. Silloin kuukauden ajan käynnissä olleeseen aloitteeseen oli tullut noin 4800 kannattavaa ilmoitusta. Nyt puolen vuoden jälkeen kannatusil-moituksia on 6814 kappaletta. Keräys on käynnissä vielä viikon ajan. Jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, tarvitaan kannatusilmoituksia 50.000 kappaletta. Joten aika ja matka taitaa loppua.

Lopuksi takaisin nykyhetkeen ja sen tuomiin haasteisiin. Talvi ei ole ollut tänä vuonna kovinkaan suosiollinen talven kil-pailuja ajatellen. Vain yhdet piirien mes-taruuskilpailut on saatu pidettyä ja nekin suoritettiin juosten. Kaikki muut tapahtu-mat on jouduttu siirtämään eteenpäin. Ja näyttä siltä, ettei säätila jatkossakaan näytä muuttuvan yhtään talvisemmaksi.

Tämä on erityisen harmittavaa, koska olimme saaneet järjestettäväksi piirin alu-eelle kahdet Reserviläisurheiluliiton mes-taruuskilpailut; Loimaalla järjestettävä pis-tooliampumahiihtokilpailu ja Alastarolla pidettävä talvikilpailu. Toivottavasti talvi kuitenkin vielä tulee ennen kuin aloitamme kevään ja kesän kilpailukaudet.

Toivotan toimeliasta ja tuloksellista alka-nutta vuotta kaikille!

Erkki Lehmus, päätoimittaja

Viime aikoina yleisessä keskustelussa on usein ollut esillä koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen. Kiusaamisella on monet kasvot. Koulussa oppilaat voivat kiusata toisiaan tai he kiusaavat opettajaa tai opettajan väitetään kiusaavan oppilaita. Työpaikoilla työntekijät saattavat kiusata toisiaan tai he kiusaavat esimiestä tai esimies kiusaa alaisiaan. Työ-elämässä tapaukset joissa kiusaaja on esimies ja kiusattu alainen ovat saanet viime aikoina varsin paljon julkisuutta. Armeijassakaan ei ilmiö ole vieras: kun aikoinaan suoritin asevelvollisuutta, vanhemmat ja korkeammassa asemassa olevat kiusasivat (=simputtivat) nuorempia ja alemmassa asemassa olevia.

Kiusaaminen on aina ongelmallista. Sekä kiusaaja että kiusattu ovat itsensä kanssa vaikeuksissa. Kiusaaja on vai-keuksissa omien aggressioittensa kanssa, kiusattu ei ole onnistunut kehittämään itselleen toimivia puolustusmekanis-meja. Molemmat ovat omalla tavallaan heikkoja. Tämä pätee mielestäni niin koulussa kuin työpaikoillakin, kaikkialla. Organisaatio, jossa kiusaamista esiintyy voi huonosti.

Sanotaan, että kiusaamiseen pitää puuttua, ja sen suhteen on oltava nollatoleranssi. Molemmat osapuolet tarvitsevat apua. Kiusaaja ei osaa olla vuorovaikutuksessa toisen ihmi-sen kanssa aikuisella tasolla, hän alistaa, mitätöi ja loukkaa toisia, hänen sosiaalinen kompetenssinsa on heikko. Kiusattu puolestaan ei osaa puolustaa itseään. Hän tarvitsee tuekseen toisen, joka on vahva.

Mielestäni meidän tulisi aina kiiruhtaa ensimmäiseksi heikomman tueksi. Mieleen tulee raamatun kertomus lau-piaasta samarialaisesta. Tarinan kiusaajat olivat ne, jotka ryöstivät ja pahoinpitelivät erään miehen puolikuoliaaksi. Kiusatun/ryöstetyn ohitse kulkee pappi ja sitten leeviläinen, mutta kumpikaan ei pysähdy auttamaan. Sitten tulee sama-rialainen, jota sen ajan juutalaiset kiusasivat ja halveksivat. Tämä samarialainen sen sijaan pysähtyy ja auttaa. Toisaalta tässä tulee myös ilmi se, että läheskään kaikki kiusatut ja halveksitut eivät ole heikkoja. Laupias samarialainen oli vahvempi kuin ohitse kulkeneet arvostetut henkilöt pappi ja leeviläinen. (Lk 10;30 ).

Mikä olisi hyvä strategia siinä tapauksessa, että joutuisin kiusaamisen kohteeksi? Olen monta kertaa miettinyt sitä Raamatun kohtaa, jossa Jeesus kehotti meitä rakastamaan vi-hollisiamme. (Mt 5:44) . Vihollisen rakastaminen voi mieles-täni tarkoittaa sitä, että hillitsen itseni enkä lähde kostamaan. Vihamiehen rakastamisella voidaan tarkoittaa myös sitä, että ymmärrän häntä. Vaikka minun käsitykseni ja arvoni olisivat aivan erilaiset kuin vihamiehelläni, minä kestän häntä ihan hyvin siinä tapauksessa, että pystyn ymmärtämään häntä. Tä-mä sisältää mahdollisuuden, että vihaamisen ja kiusaamisen kierre katkeaa ja aggressio sulaa pois.

Roomalaiskirjeessä meitä neuvotaan: Olkoon rakkauten-ne vilpitöntä (vilpittömyys parhaimmillaan tarkoittaa, että suhtaudun toiseen ihmiseen niin että ajattelen myös hänen parastaan enkä vain omaa etuani). Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä (tämän kehotuksen voi tulkita; pyrkikää pois itsekeskeisyydestä ja tavoitelkaa yhteistä hyvää). Älkää pitäkö itseänne muita parempana (älkää ajatelko, että minä olen oikeassa ja toiset ovat väärässä). Asettukaa vähäosaisten rinnalle (on hyvä mennä sen kaikista heikoimman avuksi). Älkää ottako oikeutta käsiinne (minusta tässä keskeistä on,että emme ryhdy tuomitsemaan, tuomiovalta kuuluu Ju-malalle ja oikeuslaitokselle). Älä anna pahan voittaa itseäsi vaan voita sinä paha hyvällä.

Mielestäni nämä ovat hyviä neuvoja ihmisten väliselle vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Raamattu on hyvä konsultti.

Pertti Järvinen

Ensi vuoden alusta lähtien puolustusvoimat on uudessa asennossa ja sodan ajan joukko-jen vahvuus pienenee noin kolmanneksella. Tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on noin 100 000 reserviläistä ilman sodan ajan sijoitusta, ensi vuonna vielä enemmän. Uu-dessa asennossa olevan reserviläisarmeijan varusmiespalveluksen jälkeinen koulutus tulee perustumaan kertausharjoituksille, jotka tullevat palautumaan ensi vuonna puolustusvoimien säästökuuria edeltävälle tasolle, sekä yhä enemmän vapaaehtoiselle kouluttautumiselle.

Puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppönen esitteli helmikuun alussa MPKL:n turvallisuuspoliittisessa se-minaarissa ajatuksia reservin ja vapaaehtoi-sen maanpuolustuksen kehittämiseksi vuo-desta 2015 eteenpäin. Suunnitelmissa on vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaal-lisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuk-sia palvelevan koulutuksen kohdentaminen erityisesti paikallisjoukoille. Tämä tarkoitta-nee siis MPK:lta tietylle joukolle tilattavia vapaaehtoisia kertausharjoituksia ja MPK:n kursseja. Tarkoituksena on myös laajen-taa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä esimerkiksi puolustusvoimien oppimisympäristön, PVMOODLE:n avulla.

Kertausharjoitusmäärien niin sanotulle normaalille tasolle palautumisesta huoli-matta KH-päiviä ei riittäne paikallisjoukoille kuin rippeitä, jos niitäkään. Jos haluttaisiin, että kaikille SA-joukkoihin kuuluville tulisi

kertausharjoituskäsky edes kerran viidessä vuodessa, kertausharjoitusmäärien tulisi olla ainakin kaksinkertaiset suunniteltuun tasoon verrattuna.

Valitettavasti me aktiiviset reserviläiset voimme vain uneksia tällaisista kertaushar-joitusmääristä. Vapaaehtoisten kertaushar-joitusten ja MPK-kurssien osallistumispro-sentit ovat aivan toista luokkaa kuin kovien kertausharjoitusten, jopa vain noin 10-20 prosenttia kutsutuista. Tällaisilla osallistu-misprosenteilla on vaikea ylläpitää joukon suorituskykyä, parantamisesta puhumatta-kaan.

Vapaaehtoisen kouluttautumisen merki-tyksen kasvaessa niiden henkilöiden löytä-minen, jotka oikeasti ovat valmiita käyttä-mään omaa aikaansa itsensä ja joukkonsa koulutukseen ja kehittämiseen, sekä eri-tyisesti näiden henkilöiden sijoittaminen sodan ajan joukkoihin tulee olemaan uuden reservin koulutuksen perusajatuksen onnis-tumisen kulmakivi. Suuressa sijoittamat-tomassa reservissä on varmasti henkilöitä, jotka tulisivat koulutukseen, jos vain saisi-vat henkilökohtaisen kutsun. Tämä joukko pitäisi jotenkin tunnistaa ja sijoittaa niiden nykyisten joukkojen 80 prosentin tilalle, jot-ka eivät tällä hetkellä näytä olevan valmiita vapaaehtoiseen kouluttautumiseen.

Etelä-Suomen sotilasläänin toteuttama pi-lottihanke alueen reserviläisille suunnatusta kyselystä on yksi hyvä askel tällä tiellä. Toi-vottavasti se tulisi käyttöön koko Suomessa

mahdollisimman nopeasti ja mieluiten siten, että kysely lähetettäisiin kaikille reserviläi-sille tai ainakin siten, että sitä markkinoitai-siin laajemmalti. Pilottihankkeen kyselyhän on vain ”löydettävissä” Etelä-Suomen soti-lasläänin nettisivuilla.

Mitä tuleva SA-joukkojen pienentäminen tarkoittaa tavallisen, varsinaissuomalaisen reserviläisen kannalta? Muutos ei koskettane lainkaan operatiivisiin joukkoihin sijoitettuja alle 30-vuotiaita reserviläisiä, mutta uskon, että hyvin monen yli 30-vuotiaan alueellisiin tai paikallisjoukkoihin sijoitetun reserviläi-sen SA-sijoitus ”on liipaisimella”. Jos olet yli 30-vuotias, SA-sijoitus on sinulle jostain syystä tärkeää, tunnet olevasi sijoituskel-poinen ja olet valmis myös vapaaehtoiseen koulutukseen tulevaisuudessa, kannattaa olla

yhteydessä aluetoimistoon tänä vuonna, ettei käy niin, että kenttäkelpoisen ja maanpuolustustahtoa uhkuvan reserviläisen si-joitus lakaistaan tulevassa SA-joukkojen remontissa maton alle.

Anssi HeikkiläVarsinais-Suomen Reservi-upseeripiirin puheen-johtaja

Vapaaehtoisuutta odotetaan

3PARIVARTIO 2014

Erkki Lehmus Tuula Rahkonen

Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin ja Varsinais-Suomen koulutus- ja tu-kiyksikön päällikön tehtävässä aloitti vuoden alussa Markku Laine. Laineen edelliset tehtävät ovat valmentaneet häntä hyvin uuteen monipuoliseen teh-täväkenttään. Viimeiset neljä vuotta Laine on toiminut Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön koulutuspääl-likkönä, vastuualueenaan sotilaskou-lutus. Tätä ennen takana ovat moni-puoliset tehtävät puolustusvoimissa, mistä hän jäi reserviin Porin prikaatin huoltopäällikön tehtävästä. Laineen sotilasarvo on everstiluutnantti.

Päällikön tehtävät oli helppo aloit-taa. Piiri sekä koulutus- ja tukiyksikkö ovat hyvässä ”iskussa”. Koulutus, ta-lous, organisaatiot ja yhteistyökump-panien tuki ovat kunnossa. Erityisesti pääyhteistyökumppanin puolustusvoi-mien kanssa asiat sujuvat moitteetto-masti. Tekijöissä paistaa tahto tehdä asioita maanpuolustuksen ja yhteis-kunnan kokonaisturvallisuuden eteen sekä kaikki tekevät asioita hyvässä hengessä ja yhteistuumin, kertoo Lai-ne.

Lähitulevaisuuden Laine näkee erit-täin valoisana. Henkilöstö ja toimijat ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita. Tunnusluvut ovat korkealla ja sovitulla tasolla. Muutamia muutoksia on kui-tenkin näköpiirissä. Puolustusvoimien muutokset tulevat vaikuttamaan vuo-den 2015 alusta toimintaa. Varsinais-Suomen aluetoimisto muuttuu Lou-nais-Suomen aluetoimistoksi, mikä on osa Porin prikaatia. Aluetoimiston aluevastuu on jatkossa Varsinais-Suo-men ja Satakunnan maakunnat. Tämä varmasti mahdollistaa entistä parem-man ja tiiviimmän yhteistyön piirin koulutus- ja tukiyksiköiden välillä.

Tavoitteena tulee olemaan mm. osaamisen kehittäminen, tarkoituk-senmukaisemmat koulutus- ja harjoi-tuskokonaisuudet sekä tehokkaampi resurssien hyödyntäminen. Yhteistoi-minta reserviläisyhdistysten, kiltojen ja piirin välisessä työssä tulee tehos-tumaan. Nämä asiat parantavat maan-puolustustahtoa ja halua osallistua yh-dessä maanpuolustuksen tukemiseen.

Parannettavaa tulee olemaan seutu-kuntien, paikallispäälliköiden ja alu-eellisten yhteistyötahojen toiminnassa. Erityisesti varautumisen ja turvallisuu-den sektorilla näiden asioiden kehit-täminen on tarpeellista, Laine toteaa.

Kouluttajia tarvitaan yhä

Kaiken kaikkiaan toiminnan pääsuun-taviivoja ei ole tarpeellista muuttaa tai korjata. Puolustusvoimissa tapahtuvat muutokset rakenteissa saattaa tuoda haasteita, erityisesti rahoituksen osal-ta. Myös Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen rahoitus voi tuoda erityisiä haasteita, varsinkin jos jatkossa ra-hoituskehykset tulevat pienenemään. Laine kuitenkin uskoo, että maamme päättäjät tekevät oikeansuuntaisia pää-töksiä kokonaisturvallisuuden tason säilyttämiseksi vähintään nykyisellä tasolla.

Puolustusvoimien sodan ajan jouk-koihin sijoitettavien reserviläisten määrä pienenee vuoden 2015 alusta merkittävästi. Varsinais-Suomen kou-lutus- ja tukiyksikölle tulee kuitenkin

MPK:n uuden piiripäällikkö Markku Laineen joukot ovat valmiiksi hyvässä iskussa

Valoisaan ja turvalliseen tulevaisuuteen

kouluttamistehtäviä riittävästi. Sotilas-koulutusosaston kouluttajien työtaak-ka ei varmaankaan tule vähenemään. Olisi erityisen tärkeää saada joukkoon uusia kouluttajia. Tässä kohtaa voitai-siinkin heittää nykyisille kouluttajille haaste: jokainen hankkikoon yhden uuden kyvykkään ja halukkaan koulut-tajan sotilaskoulutusosastoon.

Osallistumalla yksittäisten taisteli-joiden tai joukkojen kouluttamiseen, voidaan kokeneiden reserviläisten taito, halu ja kyky siirtää nuorem-mille. Hyvien kokemusten jakaminen kaveripiirissä on luonnollisesti myös tärkeä rekrytoinnin keino. Osin näi-tä kouluttajia voidaan tietysti käyttää myös varautumisen ja turvallisuuden sektorin koulutustapahtumissa.

Sodan ajan joukkojen reserviläisten määrän laskeminen voi aiheuttaa myös

positiivisen haasteen. Ilman sodan ajan sijoitusta jäävät reserviläiset voivat haluta kuitenkin ylläpitää sotilastai-tojaan ja -kykyjään. Tämä voitaisiin toteuttaa puolustusvoimien antamalla tuella sotilaallisia valmiuksia paranta-villa kursseilla.

Viestintää on kehitettävä

Koulutus- ja tukiyksiköllä on varastoi-tuna harjoituksissa tarvittavaa kalustoa ja materiaalia Raasin alueen varastois-sa. Olisi kuitenkin tarkoituksenmu-kaista saada varastoiduksi muutamia nimikkeitä lisää esim. kypärät, huolto- ja tukiryhmän perävaunu sekä lähira-diot. Näin vähennettäisiin materiaalin jatkuvaa siirtämistä harjoituksiin ja takaisin puolustusvoimien varastoihin, toteaa Laine.

Piirin sekä koulutus- ja tukiyksi-köiden toiminnan jatkuvuus vaatii myös viestinnän kehittymistä. Ole-massa olevien piiritason tiedottajan ja tiedotuskanavien, internet, facebook, kuukausitiedotteet jne., vaativat rin-nalleen seutukuntien vastaavat toimet ja henkilöt. Tässä on jo otettu ensim-mäiset askeleet.

Laine toivoo yhteistoiminnan reser-viläisjärjestöjen, maanpuolustuskilto-jen ja -yhdistysten välillä kulkevan yhä enemmän yhdessä tekemisen suun-taan. Voimavarojen ja taitojen yhdis-täminen tuo aivan varmasti paremman tuloksen kuin se, että kaikki tekevät asiat yksinään.

Laine toivottaa kaikille toimijoille ja lukijoille antoisaa vuotta 2015. Lo-puksi päällikön motto: ”Jos ei tehdä kunnolla, ei tehdä ollenkaan!”

• Syntymäaika: 19.2.1956 • Sotilasarvo: Everstiluutnantti

Työkokemus

• 01/2014 -> MPK, Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri, Turku Piiripäällikkö

• 9/2009 - 12/2013 MPK, Varsinais-Suomen KOTU- yksikkö, Turku Koulutuspäällikkö

• 7/2004 - 12/2008 Porin prikaati, Säkylä Osastopäällikkö (huoltopäällikkö)

• 1/2003 - 12/2003 Vammalan asevarikko, Vammala Varikon päällikkö

• 9/2000 - 12/2002 Turun ja Porin sotilasläänin esikunta, Turku Osastopäällikkö (huoltopäällikkö)

• 7/1998 - 8/2000 Läntisen maan-puolustusalueen esikunta, Hämeenlinna Osastoesiupseeri

• 1/1993 - 6/1998 Turun ja Porin sotilasläänin esikunta, Turku Osastoupseerin ja osastoesiupseerin tehtävät

• 1/1992 - 12/1992 Lounais-Suomen sotilasläänin esikunta, Turku Toimistopäällikkö

• 8/1988 - 5/1990 2. Erillinen autokomppania, Turku Yksikön päällikkö

• 5/1986 - 9/1987 Porin prikaati, Säkylä Yksikön päällikkö

• 9/1981 - 8/1985 Porin prikaati, Säkylä Opetusupseerin tehtävät

Koulutus

• 5/1975 Ylioppilastutkinto Nummen Yhteiskoulu

• 8/1981 Upseerin tutkinto, maavoimat, jalkaväki, kurssi 65

• 5/1986 Kapteenikurssi, maavoimat, jalkaväki

• 12/1990 Huoltoupseerikurssi, kuljetuslinja, nro 46

• 10/1991 Huollon esiupseerikurssi, nro 29

Harrastukset

Kesäisin erävaellus ja melonta. Talvisin hiihto kuuluu lähes päivit-täisiin toimintoihin. Valokuvaus on ollut rakas harrastus nuoruudesta saakka.

Markku Laine

Erkki Lehmus

Markku Laineen mielestä parannettavaa on etenkin seutukuntien, paikallispäälliköiden ja alueellisten yhteistyötahojen toiminnassa.

4 PARIVARTIO 2014

Pinssillä asevelvollisuuden puolesta

Reserviläisliitto on käynnistä-nyt kampanjan yleisen asevelvol-lisuuden puolesta. Kampanjassa armeijan käyneitä suomalaisia kannustetaan ilmaisemaan tu-kensa asevelvollisuudelle käyt-tämällä Velvollisuus suoritettu -pinssejä. Varusmieskokardia mukaileva pinssi kertoo myös varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta.

Reserviläisliiton jäsenet voivat ostaa pinssinsä jäsenmaksunsa suorittamisen yhteydessä mak-samalla vähintään kymmenen euroa ylimääräistä. Muut voivat hankkia rintamerkkinsä liiton nettikaupasta 12 euron hinnalla.

Kampanja on osaltaan Re-serviläisliiton vastaus Ohi on -kansalaisaloitteelle. Liiton ta-voitteena on myydä enemmän Velvollisuus suoritettu -pinssejä kuin kansalaisaloitteella on alle-kirjoittajia. Myynnistä kertyvillä varoilla rahoitetaan Reserviläis-liiton työtä yleisen asevelvolli-suuden tulevaisuuden turvaami-seksi.

Kristian Isberg miinalaivueen komentajaksi

Komentaja Kristian Isberg on määrätty 4. Miinalaivueen ko-mentajaksi Saaristomeren meri-puolustusalueelle 1. maaliskuuta 2014 alkaen. Hän palvelee tällä hetkellä sektorijohtajana ma-teriaaliosastolla Merivoimien esikunnassa. Laivueeseen on si-joitettu uudet Katanpää-luokan miinanetsintäalukset, joiden hankinnassa Isberg oli projekti-päällikkönä.

Naton sotalaivat taas Turkuun

Merivoimat johtaa monikan-sallisen Northern Coasts -har-joituksen (NOCO) 29.8.–12.9. 2014. Harjoitus järjestetään toistamiseen Suomessa; edelli-sen kerran se pidettiin Suomessa syyskuussa 2010. Yleisölle har-joitus näkyy elokuun viimeisenä viikonloppuna Turussa etenkin Forum Marinumin läheisyydes-sä, kun kymmenet koti- ja ulko-maiset sota-alukset purjehtivat Aurajokeen ennen siirtymistä harjoitusalueille.

Kuten edelliselläkin kerralla, harjoitustilanteena on kuvitteel-linen kriisinhallintaoperaatio, jossa toimitaan merellä ja ran-nikolla. Merellisiä operaatioita tuetaan ilma- ja erikoisjoukko-operaatioilla. Harjoitustapahtu-mat ulottuvat laajasti Suomen lähivesille Pohjois-Itämerellä. Harjoitukseen osallistuu noin 50 alusta, ilma-aluksia ja noin 3 000 henkilöä.

Erkki Lehmus Tuula Rahkonen

Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikön tehtävässä aloitti vuoden alussa komentaja Sami Iso-Lauri. Hä-nen odotuksensa uudesta tehtävästä ovat erittäin korkealla. Iso-Laurin edelliset tehtävät ovat valmentaneet häntä aluetoimiston päällikön moni-puoliseen tehtäväkenttään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on ol-lut operatiivisen alan suunnitteluteh-tävissä Pääesikunnassa sekä toiminut joukkoyksikön komentajana saaden monipuolista kokemusta varusmies-ten ja reserviläisten kouluttamisesta sekä yhteistoiminnan järjestämisestä yhteiskunnan eri tahojen kanssa.

Viimeisessä tehtävässä ennen alue-toimiston päällikkyyttä hän osallistui Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektin käynnistämiseen sekä puolustusvoimauudistuksen suunnit-teluun Pääesikunnan henkilöstöosas-tolla. Samalla hän pääsi seuraamaan läheltä reservin koulutuksen ja vapaa-ehtoisen maanpuolustustyön puolus-tusvoimallista kehittämistä.

Aluetoimiston päällikön tehtävää Iso-Lauri pitää erittäin tärkeänä ja haasteellisena. Tehtävä sisältää muun muassa lakiin perustuvien asevelvol-lisuusasioiden hoitamisen kutsun-tojen järjestämisestä reserviläisten asevelvollisuusasioihin, yhteistoi-mintaa eri viranomaistahojen kanssa, maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja kehittämistä. ”Arvostan haasteellista tehtävää ja palaan mielellään Turkuun synnyinseuduilleni”, hän toteaa.

Resursseja hyödynnettävä tehokkaammin

Aluetoimiston henkilöstö on osaa-vaa ja työhönsä motivoitunutta. Vuo-den 2015 alusta Varsinais-Suomen aluetoimiston rungolle muodostetaan Lounais-Suomen aluetoimisto. Lou-nais-Suomen aluetoimisto on osa Po-rin prikaatia. Alueellisesti uusi alue-toimisto käsittää Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat sekä asevel-vollisuusasioissa myös Ahvenanmaan maakunnan. Henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Toimintatapoja on kehitet-tävä ja tehtävien prioriteetit joudutaan tarkoin punnitsemaan tavoitteiden ja hyvän tuloksen saavuttamiseksi.

Aluetoimisto jää toimimaan ny-kyisiin tiloihinsa. Käytössä oleviin tiloihin tehdään pieniä tarkistuksia, mutta asiakaspalvelun toimipiste säi-lyy nykyisissä tiloissa. Taloudelliset resurssit mahdollistavat tällä hetkellä asetettujen tulostavoitteiden saavut-tamisen. Ensi vuoden toiminnan ja resurssien suunnittelu on jo käynnis-tynyt Porin prikaatin kanssa.

Vuonna 2015 kertausharjoitusten määrä on tarkoitus puolustusvoimal-lisella tasolla palauttaa vuoden 2012 tasolle. Tämän hetken suunnitteluvai-heessa aluetoimistolle kohdennettavi-en kertausharjoitettavien henkilömää-rä kaksinkertaistuu vuodesta 2014, mutta määrän haluttaisiin olevan merkittävästi suurempi.

Toiminta-alueen kasvaminen ai-heuttanee joitain tarkistuksia myös vapaaehtoisen maanpuolustuskentän taholla. Lounais-Suomen maanpuo-

Komentaja Sami Iso-Lauri otti aluetoimiston johtoonsa

Odotukset korkealla

Varusmiespalvelus;Porin Prikaati 1986 -1987- vänrikki

Va-vänrikki;Porin Prikaati 1988

Kadettikoulu (kurssi 75) 1988-1991- luutnantti 1991

Opetusupseeri, linnakkeen varapäällikkö ja päällikkö; Hangon Rannikkopatteristo (Russarö) 1991 - 1998- yliluutnantti 1992, kapteeni 1996, kapteeniluutnantti 1998

Oppilasupseeri;Maanpuolustuskorkeakoulu Esiupseerikurssi ja yleisesikunta-upseerikurssi (merisotalinja) 1998-2000- komentajakapteeni 2000

Osastoesiupseeri;Suomenlahden Meripuolustusalue 2000-2003Merivoimien Esikunta 2003-2005Pääesikunta Operatiivinen osasto ja suunnitteluosasto 2006-2010- komentaja 2009

Pataljoonan komentaja;Suomenlahden Meripuolustusalue, Porkkalan Rannikkopataljoona 2010-2011

Osastoesiupseeri;Pääesikunta henkilöstöosasto 2012-2013

Aluetoimiston päällikkö;Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta, Varsinais-Suomen aluetoimisto 2014-

Sami Iso-Lauri

lustuspiirin Satakunnan ja Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksiköiden yhteistoimintaa tullaan merkittävästi lisäämään ja keskittämään. Tavoittee-na on osaamisen kehittäminen, tar-koituksenmukaisemmat koulutus- ja harjoituskokonaisuudet sekä tehok-kaampi resurssien hyödyntäminen. Myös reserviläisyhdistysten, kiltojen ja aluetoimiston välisessä yhteistyös-sä on tehostettava toimintoja, jotka parantavat maanpuolustustahtoa ja halua osallistua maanpuolustuksen tukemiseen.

”Yhdessä tekemisessä on voimaa”

Aluetoimiston päällikön päällim-mäisenä huolena ovat edelleen vä-häiset kertausharjoitukset ja tämän vaikuttavuus reserviin. Aluetoimiston päällikön terveisinä edellä mainittu korostaa entisestään vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän merkitystä. Toinen tärkeä asia päällikön mielestä on pyrkimys koulutuksen tavoitteel-lisuuteen. Jokainen harjoitus tulee perustua tarpeeseen, harjoituksilla on oltava selkeät opetustavoitteet, har-joitusten tehokkuus ja laatu on var-mistettava arviointijärjestelmällä ja palautteen merkitystä tulee korostaa niin kouluttajien kuin koulutettavien-kin osalta.

Harjoitusten suunnittelu ja valmis-telu korostuu, kouluttajakoulutuk-

sella varmistetaan laadukkaat kou-lutustapahtumat ja saatujen palaut-teiden perusteella kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Käsitykseni mukaan olemme Varsinais-Suomessa erittäin pitkällä tässä kokonaisuudessa, Iso-Lauri korostaa. Kolmantena seikkana aluetoimiston päällikkö kannustaa re-serviläisiä hankkiutumaan koulutta-jatehtäviin esimerkiksi maanpuolus-tuspiirin koulutus- ja tukiyksiköiden kouluttajaosastoihin. Näihin tehtäviin on selkeä tarve - erityisesti nuorien kouluttajien toivottaisiin osallistuvan enemmän.

Joukkomäärän pienentyessä kou-luttajaosastot antavat mielekkään mahdollisuuden jatkaa keskeisen tärkeää maanpuolustustyötä ja reser-viläisen sotilasuraa erityisesti tilan-teissa, joissa oma sijoitus sodan ajan joukossa purkautuu.

Osallistumalla yksittäisten taisteli-joiden tai joukkojen kouluttamiseen, voidaan kokeneiden reserviläisten taito, halu ja kyky siirtää nuoremmil-le. Hyvien kokemusten jakaminen kaveripiirissä on luonnollisesti myös tärkeä rekrytoinnin keino.

Iso-Lauri painottaa yhdessä te-kemistä ja toimintaan sitoutumista. ”Yhdessä tekemisessä on voimaa” hän jatkaa. Hän haluaa kiittää kaikkia Varsinaissuomalaisia reserviläisiä hy-vin tehdystä työstä ja korkeasta maan-puolustustahdosta. Tämä jatkukoon. Päällikkö on työssä mukana.

Puolustusvoimat

Komentaja Sami Iso-Lauri palasi mielellään synnyinseuduilleen Turkuun.

5PARIVARTIO 2014

”LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA”

Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa?

Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm.kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja.

Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella,Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa.

Hyvin varustellut Laatuasunnotsijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessäjokaisessa asunnossa oma saunaomatoimiremontteja tuetaanmahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassasisäinen asunnon vaihto mahdollistasopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuodenmääräaikaista sitoutumista

Soita ja kysy lisää!

Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 TurkuPuh. (02) 275 1500, Avoinna ma–pe klo 8.00–16.00www.suomenlaatuasunnot.fi

”LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA”

Kun tarvitsetmonipuolista palvelua!

| Paino- ja tulostuspalvelut

| Asiakasviestinnän palvelut

| Suurkuvapalvelut

| Teknisen alan palvelut

| Tallenne- ja arkistopalvelut

| Käännöspalvelut

Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, turku@multiprint.fi www.multiprint.fi

AUTOKAUPAN BONUSPAIKATRAISIOSSA JA TURUSSA

LAAKKONEN RAISIO

puh. 010 214 7800www.laakkonen.fi

LAAKKONEN TURKUHelsinginkatu 22puh. 010 214 7900www.laakkonen.fi

Valmiina puolustusvoimauudistukseenVuosi 2014 on nykymuotoisen julkisoikeudellisen Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksen seitsemäs toimintavuosi. Ku-luvan vuoden koulutus tullaan toteuttamaan Lounais-Suomen maanpuolustuspiirissä van-haan tuttuun tapaan, jossa Satakunnan aluetoimisto tilaa sotilaallisia kursseja Satakun-nan koulutus- ja tukiyksiköltä. Vastaavasti Varsinais-Suomen aluetoimisto tilaa sotilaallisia kursseja Varsinais-Suomen kou-lutus- ja tukiyksiköltä. Tämän vuoden sotilaallisten kurssien lukumäärä noudattelee edel-listen vuosien tasoa. Useana edellisenä vuotena näitä soti-laallisia kursseja on järjestetty Satakunnassa keskimäärin 15 ja Varsinais-Suomessa 20 kurssia.

Ensi vuonna puolustusvoi-mat on uudessa asennossa or-ganisaatiouudistuksen tullessa voimaan vuoden 2015 alussa.

Tällä hetkellä puolustusvoimien aluetoimistot ovat sotilasläänien johdossa. Uudistuksessa soti-lasläänit ja osa aluetoimistoja lakkautetaan. Jatkossa aluetoi-mistot kuuluvat joukko-osasto-jen alaisuuteen.

Porin prikaati saa johdetta-vakseen kaksi aluetoimistoa, Lounais-Suomen aluetoimiston Turussa ja Pohjanmaan aluetoi-miston Vaasassa.

Superviikonloppuihin panostettavaVuoden 2015 koulutustapahtu-mien suunnittelu on jo käynnis-tynyt. Olemme pitäneet ensim-mäisen suunnittelukokouksen tulevan Lounais-Suomen alue-toimiston henkilöstön kanssa, jossa Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan koulutus- ja tukiyksiköt saivat ensimmäiset perusteet suunnittelutyölle. Suunnitel-

missa on, että koulutus- ja tu-kiyksiköiden kouluttajia, joilla on puolustusvoimien myöntä-mä oikeus toimia kouluttajana, tullaan käyttämään paikallispa-taljoonan joukkojen koulutta-misessa.

Ensi vuonna puolustus-voimien tilaamilla kursseilla painopisteenä on joukkojen perustaminen ja kohteensuo-jaus. Sotilaallisten kurssien päätapahtuma niin Satakun-nan kuin Varsinais-Suomenkin osalta on syyskuussa järjestet-tävä perustamis- ja kohteen-suojausharjoitus. Tämä vuoden ”pääharjoitus” pitää sisällään useita kursseja, jotka jakautuvat maanpuolustuspiirin kummalle-kin koulutus- ja tukiyksikölle. Ennen ”pääharjoitusta” tullaan koulutus- ja tukiyksiköiden kouluttajille järjestämään kaksi kouluttajakoulutuskurssia, en-simmäinen kesäkuussa ja toinen

elokuussa.Puolustusvoimien tukemat

sotilaallisia valmiuksia palve-levat kurssit tullaan keskittä-mään korkeintaan kolmeen vuosittaiseen harjoitukseen, jotka sijoittuvat talvi-, kevät- ja syyskaudelle. Nämä harjoituk-set tulevat sisältämään useita kursseja, jakautuen myös maan-puolustuspiirin kummallekin koulutus- ja tukiyksikölle.

Kurssien keskittäminen ”superviikonloppuihin” on kannatettava asia, sillä tämä mahdollistaa järkevän keskite-tyn resurssien käytön. Järjes-telmä antaa myös erinomaisen mahdollisuuden reserviläisille kehittyä johtamaan suurta har-joitusta. Toivottavasti kurssien keskittäminen myös mahdol-listaa kaikkein aktiivisimmille kouluttajillemme edes muuta-man vapaan viikonlopun vuo-dessa.

Nyt kaikkien MPK:n koulu-tusohjelman jatkotason suoritta-neiden ja reservin koulutuksesta kiinnostuneiden henkilöiden kannattaa harkita osallistuvan-sa Kajaanissa 15. – 16.11.2014 järjestettävälle MPK:n valta-kunnalliselle harjoituksenjoh-tajan kurssille nro 4.

Euroopan turvallisin alueTässä vaiheessa on hyvä tuoda esille myös Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin päätapah-tuma vuonna 2015, joka on kesäkuussa Turussa pidettävä Kesäyön marssi.

Kehittäessämme ja suunnitel-lessamme reservin koulutusta emme tietenkään unohda kai-kille kansalaisille suunnattua varautumis- ja turvallisuus-koulutusta. Vuoden 2015 va-rautumis- ja turvallisuuskou-

lutuksen kurssien suunnittelu toteutetaan totuttuun tapaan yhteistyökumppaneittemme ja jäsenjärjestöjemme kanssa kevään kuluessa toukokuuhun mennessä.

Tavoitteena on lisätä naisille suunnattua koulutustarjontaa kysynnän perusteella. Nuorten koulutus on tarkoitus toteuttaa nuorten koulutuksen kehittä-missuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne nuoret, jot-ka valmistautuvat suorittamaan lähiaikoina varusmiespalveluk-sensa.

Koulutuksemme kehittämi-sellä haemme entistä vahvem-pia tukipilareita maanpuolus-tuspiirimme visiolle. Visiomme on edelleen: Lounais-Suomi Euroopan turvallisin alue 2020.

Markku Lainepiiripäällikkö

Mietteitä MPK:sta

Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laihoasianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari

Brahenkatu 9 A 9, 20100 TurkuPuh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106

e-mail: aatsto@lindell.inet.fiwww.asianajotoimistolindell.fi

•  MUOTONAUHAT•  MUOTTITUOTTEET

•  SILIKONILETKUT•  NESTESILIKONITUOTTEET (SLR)

SILIKONITUOTTEET

HEXAMER OYPakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621

6 PARIVARTIO 2014

Jaarle Wilska materiaali- laitoksen johtoon

Merivoimien materiaalilai-toksen johto vaihtui. Kommo-dori Heikki Rauhala jää reser-viin maaliskuun alusta ja hänen seuraajakseen on nimitetty in-sinöörikommodori Jaarle Wils-ka. Hän on aiemmin toiminut laitoksen teknillisenä päällik-könä. Myös esikuntapäällikkö vaihtui vuoden vaihteessa, kun komentaja Pentti Niskasen jäi reserviin. Uutena esikuntapääl-likkönä aloitti komentaja Jussi Koskinen merivoimien esikun-nasta. Merivoimien materiaali-laitoksen esikunta sijaitsee Tu-run Artukaisissa ja sen yksiköt Pansiossa, Kemiönsaaressa ja Upinniemessä.

Pirjo Rajakangas MNL:n piirin johtoon

Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n Varsinais-Suomen piirin uutena puheenjohtajana vuoden 2014 alusta aloitti Pirjo Raja-kangas. Hän on toiminut piirin varapuheenjohtajana viisi vuot-ta ja Salon Seudun Maanpuolus-tusnaiset ry:n puheenjohtajana 2008-2012. Piirin puheenjoh-tajuuden jättänyt Tarja Sulo toi-mi tehtävässä 2009-2013. Hän aloitti piirihallituksen jäsenenä vuonna 1997 ja jättää nyt tehtä-vän pitkän aktiivisen toiminnan jälkeen. Sulo jatkaa edelleen Uudenkaupungin Maanpuolus-tusnaiset ry:n hallituksessa.

Liittojen yhtenäinen jäsen- rekisteri avautui

Suomen Reserviupseerilii-ton, Reserviläisliiton ja Maan-puolustuskiltojen liiton yhtei-nen jäsenrekisteri on avattu 15.2. yhdistysten ja kerhojen puheenjohtajille. Yhdistysten puheenjohtajat ovat saaneet sähköpostilla ohjeen salasanan noutamiseen. Käyttäjätunnuk-sena on oma sähköpostiosoite. Tunnukset ovat henkilökoh-taisia ja oikeuttavat vain oman yhdistyksen jäsentietojen käyt-töön. Piirien puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille tunnukset toimitetaan myöhemmin.

Uusi rekisteri toimii osoit-teessa www.maanpuolustus-rekisteri.fi. Yhdistys tai piiri voi halutessaan antaa käyttö-oikeuksia myös muille luotta-mushenkilöilleen. Näitä kos-kevat pyynnöt tulee toimittaa suoraan jäsenrekisteriin osoit-teella jasenasiat@maanpuolus-tusrekisteri.fi. Pyynnön tulee tulla sellaiselta henkilöltä, jon-ka luottamushenkilöasemasta on asianomaisen yhdistyksen tai piirin osalta merkintä jäsen-rekisterissä, esimerkiksi yh-distyksen puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Tunnusten saaminen kestää muutaman päivän.

Teemu P. Peltola

Turun Reserviupseerit ry. on jä-senmäärällä mitattuna Suomen kol-men suurimman reserviupseeriyh-distyksen joukossa. Jäseniä on tällä hetkellä karvan verran alle 900. Se ei silti tarkoita, että aktiivijäseniä olisi kolmirivissä pilvin pimein. Pi-kemminkin päinvastoin. Suuri kau-punki tarjoaa aktiiviselle ihmiselle rajattomasti eri tapoja viettää yhä rajallisemmaksi käyvää vapaa-aikaa. Reserviläistoiminta on yksi harrastus muiden joukossa.

Yhdistyksen hallitus sai karun he-rätyksen tilanteen jo keväällä 2011, kun Reserviupseeriliitto järjesti 80-vuotisen toimintansa kunniaksi johtamispäivän ympäri maata. Yh-distyksille tarjottiin valmiit toimin-tapäivän materiaalit rastikortteineen. Järjestelypuolen laskettiin vaativan noin parinkymmenen henkilön työ-panoksen, mikä työllistäisi pitkälti yhdistyksen hallituksen. Suunnittelu polkaistiin hyvissä ajoin käyntiin ja jäsenistölle lähetettiin sähköpostitse useita tiedotteita tapahtumasta.

Viimeisenkin määräpäivän um-peuduttua yhdistyksen hallitus jou-tui toteamaan, että johtamispäivää ei voida Turussa järjestää. Noin 900 reservinupseerin joukosta mukaan ilmoittautui yksi osallistuja.

Tapaus ei jäänyt ainoaksi laatuaan. Jopa yhdistyksen perinteiset itsenäi-syyspäivän juhlat jouduttiin kerran perumaan liian vähäisen osallistuja-määrän takia. Hallituksessa alettiin viime vuoden keväällä toden teolla miettiä, onko yhdistyksen järjestämä toiminta ylipäätään sellaista, mitä jä-senistö haluaa. Ja miksi yhdistykseen ylipäätään kuulutaan.

Hallitus päätti teettää jäsenkyse-lyn, ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa. Google Driven maksutto-milla ja helppokäyttöisillä työkaluilla rakennettuun nettikyselyyn vastasi lopulta peräti 183 jäsentä, eli noin viidennes jäsenistöstä.

Aktiiveja vain 15 prosenttia

Ensimmäiseksi haluttiin selvittää, miksi yhdistykseen ylipäätään kuu-lutaan. Kolmesta vaihtoehdosta piti valita yksi. 83 prosenttia vastaajista ilmoitti tärkeimmäksi jäsenyytensä syyksi maanpuolustusaatteen tuke-misen ja RUL:n jäsenyyden. 13 pro-senttia piti yhdistyksen järjestämää mielekästä toimintaa tärkeimpänä syynä maksaa jäsenmaksu. Vain nel-jälle prosentille oli tärkeintä Reser-viläisen ja Parivartion kolahtaminen postiluukuista.

– Tulokset antoivat selkeän vasta-uksen siihen, miksi emme ole saaneet jäsenistöä osallistumaan tätä parem-min erilaisiin uusiinkin tapahtumiin, kiteyttää Turun Reserviupseerien pu-heenjohtaja, yliluutnantti Juha-Pekka Voipio.

Hän korostaa olevansa tyytyväinen kyselyn korkeahkoon vastausprosent-tiin.

– Uskon, että tulokset antavat mel-ko realistisen kuvan jäsenistömme mielipiteistä ja toiveista toiminnan kehittämisen osalta, hän sanoo.

Turun Reserviupseerien jäsenkyselyn tulokset eivät yllättäneet RUL:n puheenjohtajaa

Maanpuolustusaate suurin motiivi

Peräti 83 prosenttia vastaajista piti maanpuolustusaatetta suurimpana syynä kuulua Turun Reservi-upseereihin.

Esitelmät, vierailut ja juhlat haukkasivat yhdessä yli puolet mielekkäimmän toiminnan piirakasta.

Reserviupseeriliiton puheenjohta-ja, kapteeni Mikko Halkilahti pitää kyselyn tuloksia omaa vuosien aikana muotoutunutta käsitystään vastaavi-na.

– Noin 15 prosenttia liiton jäsen-kunnasta osallistuu aktiivisesti toi-mintaan ja toiset 15 prosenttia vain silloin tällöin. Loput 70 prosenttia maksavat jäsenmaksunsa vuosittain ja haluavat tukea toimintaa vain aat-teellisella tasolla, Halkilahti toteaa.

Hän korostaa, että kaikki jäsenet ovat liitolle yhtä tärkeitä ja kaikkia tarvitaan reserviupseeriaatteen yllä-pitämisessä.

– Sääntöjenkin mukaan RUL toi-mii reserviupseereiden aatteellisena sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä, puheenjohtaja muistuttaa.

Maastossa hikoilu kiinnostaa harvaa

Kyselyllä haluttiin myös selvittää, millaista toimintaa jäsenistö haluaa. Toiminta oli jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, josta vastaaja sai valita kolme mieluisinta. Enemmistön pii-rakasta haukkasivat kolme toistaan lähellä olevaa, fyysisesti kevyempää toimintamuotoa: maanpuolustukselli-set esitelmät (19 %), vierailut (24 %) ja juhlat (10 %).

Rata-ammunta (12 %) ja SRA (10 %) lohkaisivat piirakasta reilun viidesosan. Maastoliikunta, kuten

yhdistysten ja liittojen järjestämät kilpailut, kiinnostavat vain kymmentä prosenttia jäsenistöstä.

– Yhdistyksen hallituksen on her-källä korvalla kuunneltava jäsenis-tön toiveita ja lähdettävä kehittämään toimintaa siitä, mikä on jäsenistölle mieluisinta. Vain siten tarjonta kohtaa kysynnän, Voipio summaa.

– Jäsenkyselyn seurauksena jat-kamme isänmaallisten juhlien jär-jestämistä sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä vierailuja. Lisäksi lähdemme kehittä-mään esitelmätilaisuuksien konsep-tointia. Nuorten osalta pyrimme yhä aktiivisemmin tarjoamaan mahdolli-suuksia verkostoitua samanhenkisten toimijoiden ja vanhojen RUK-kave-reiden kanssa.

Liiton puheenjohtaja Halkilahti näkee, että toiminnan jakautuminen suhteellisen tasaisesti eri siivuihin kertoo siitä, että yhdistysten toimin-nan tulee olla mahdollisimman mo-nipuolista.

– Tulee kuitenkin muistaa, että aktiivisten jäsenten osuus on viiti-sentoista prosenttia. Siten isoissakin yhdistyksissä osallistujamäärä eri ak-tiviteetteihin on varsin rajallinen, pie-nistä yhdistyksistä puhumattakaan, Halkilahti muistuttaa.

– Ammunnan kokonaissiivu on ky-selyssä 22 prosenttia. Tästä johtuen se kuuluu ehdottomasti toimintaan, jota jäsenkunta haluaa eniten, hän näkee.

Ei eväitä sotilaalliseen koulutukseen

Kyselyssä oli mahdollisuus antaa hallitukselle vapaamuotoista palau-tetta. Sitä tulikin runsaasti ja laidasta laitaan. Moni vastaajista ihmetteli, miksi yhdistys ei järjestä jäsenistöl-leen sotilaallista johtamiskoulutusta maasto-olosuhteissa. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen vakiintunut rooli reserviläisjärjestöjen yhteisenä koulu-tusorganisaationa on osalle jäsenistös-tä yhä täysin tuntematon asia.

Yksittäisillä yhdistyksillä ei ole edes mahdollisuutta järjestää sotilaallista koulutusta, ellei sillä ole tarvittavaa osaamista ja etenkin materiaalia omas-ta takaa.

– MPK on jäsenjärjestöjensä kou-lutusorganisaatio ja noin kolmasosa kouluttajista tulee RUL:sta. Vaikka sotilaallinen koulutustoiminta toteute-taan nykyisin MPK:ssa, se ei ole pois RUL:n toiminnasta. Jäsenkuntamme on aktiivisesti mukana MPK:n toi-minnassa ja toivottavasti alueellisella tasolla myös päätöksenteossa. Tätä ainakin meidän tulee vaatia, Halkilahti sanoo.

– Verkostojen rakentaminen on eh-dottomasti sitä, mikä meidän pitää ottaa paremmin hyötykäyttöön. Jäsen-kuntamme koostuu monenlaisista eri alojen ammattilaisista. Jäsenistölle tar-jottava verkostopohja antaisi varmasti lisäarvoa jäsenyydelle, hän muistuttaa.

4 %

13 %

83 %

Miksi kuulut Turun Reserviupseereihin?

12 %

10 %

8 %

19 % 24 %

10 %

12 %

5 %

Mikä on mielekkäintä toimintaa (valitse kolme)?

7PARIVARTIO 2014

Turuntie 8

Puh. 727 660024100 Salo fax 727 6611sähköposti: tuomo.erkkola@

salonhmlkeskus.inet.fi

Oletko tyytyväinen pankkiisi?Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin.Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voitarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmänkuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymäänkonttorissamme.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

ALASTARON OSUUSPANKKILOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKIMELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKIMETSÄMAAN OSUUSPANKKINIINIJOEN OSUUSPANKKI

Ajankohtaista aluetoimistosta

Suunnittelusta toteutukseenVastaanotin Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikön tehtä-vät vuoden vaihteessa edeltä-jältäni, everstiluutnantti Jukka Nikkarilta. Parivartion päätoi-mittaja Erkki Lehmus haastat-teli minua myös tähän samaan lehteen, mutta rohkenen siitä huolimatta kirjoittaa tässä en-simmäisiä tuntojani.

Luottamukseni puolustus-voimien henkilöstösuunnitte-luprosessiin sekä kehityskes-kustelujen vaikuttavuuteen vahvistui tämän tehtävään määräyksen myötä. Taisi olla jo vuonna 2008, jolloin kysyin Maavoimien Esikunnan henki-löstöosastolta ohjausta miten toimia päästäkseen aluetoi-miston päälliköksi. Vastaus oli selkeä; tuo tahtosi esiin vuosit-taisissa kehityskeskusteluissa esimiehesi kanssa. Näin toi-min johdonmukaisesti ja noin

viiden vuoden ”prosessin” jälkeen tehtävän avautuminen ja irrotettavuuteni osuivat koh-dilleen - järjestelmä toimii.

Hienon tehtävän lisäksi avautui upea tilaisuus pala-ta takaisin Turkuun noin 22 Suomenlahden puolella vie-tetyn palvelusvuoden jälkeen. Aloitin palvelukseni vuonna 1986 Porin Prikaatissa ja puo-lustusvoimauudistuksen myötä ympyrä sulkeutuu ensi vuoden vaihteessa, jolloin Varsinais-Suomen aluetoimisto ”siirtyy” Lounais-Suomen aluetoimisto-na Porin Prikaatin hallinnolli-seen alaisuuteen.

Ennen tehtävien vaihtoa pääsin perehtymään aluetoi-miston tehtäviin, henkilöstöön sekä Turun kutsuntoihin Jukka Nikkarin ohjauksessa. Ensim-mäisestä perehtymiskäynnistä mieleen jäi aluetoimiston hen-

kilöstön vahva ammattitaito se-kä sitoutuneisuus. Mielikuva on vahvistunut ensimmäisen kuukauden aikana - tällä hen-kilöstöllä tehtävät hoidetaan erittäin mallikkaasti.

Reservin yhteishenki on koettava itseJoulukuussa pääsin tapaamaan myös yksikköjemme avainre-serviläisiä, MPK:n Lounais-Suomen uuden piiripäällikön sekä Varsinais-Suomen koulu-tus- ja tukiyksikön uuden kou-lutuspäällikön vuoden 2015 koulutus- ja harjoitustoimin-nan suunnittelutilaisuudessa. Täytyy myöntää, että luotta-mukseni ja arvostukseni täällä Varsinais-Suomessa tehtyyn reservin koulutukseen sekä maanpuolustustahtoon kas-voivat merkittävästi. Reservin

keskeisiä perusarvoja kuten ammattitaito, sitoutuneisuus sekä yhteishenki ei voida kir-joituksilla taikka keskusteluilla välittää - ne tulee itse kokea.

Tunnen suurta ylpeyttä pääs-tessäni mukaan tähän jouk-koon, joskin samalla ymmärrän sitä valtavaa ja pitkäjänteistä työtä, jota on tehty yhdessä reserviläisten kanssa tähän päästäkseen. Paikan lunasta-minen tällaiseen yhteisöön ei ole itsestään selvyys - sitoudun osaltani tekemään parhaani, jotta edellytykset nousujohtei-seen reservin koulutukseen ja maanpuolustushengen ylläpi-tämiseen säilyvät.

Kirjoitushetkellä takana-ni on ensimmäinen kuukausi aluetoimistossa. Työpöydällä ovat olleet perehtymisen lisäksi mm tavoitteiden tarkentamis-ta, puolustusvoimauudistuksen

toimeenpanon suunnittelua, alueellinen maanpuolustus-kurssi yhdessä aluehallinto-viraston kanssa, operatiivista suunnittelua sekä yhteistoimin-taosapuoliin ja sidosryhmiin tutustumista. Tehtävää on riit-tävästi ja olen varma, että vauh-ti tulee kiihtymään eteenpäin mentäessä - olemmehan siir-tyneet toimintavuoden osalta suunnittelusta toteutukseen ja vuoden 2015 toiminnan sekä resurssien suunnittelu on käyn-nissä.

Loppuvuoden osalta voin todeta, että aluetoimiston mo-niulotteisen tehtäväkentän ru-tiinien lisäksi tulevan vuoden-vaihteen muutokset haastavat meitä positiivisesti. Menesty-minen edellyttää aluetoimiston palkatun henkilöstön, reservi-läisten, yhteistoimintaosa-puolien ja sidosryhmien sekä

muiden viranomaisten kanssa yhdessä tekemistä ja samaan ”hiileen puhaltamista” - tähän meillä on Varsinais-Suomessa kaikki edellytykset! Palaan seuraavissa lehdissä puolus-tusvoimauudistuksen suunnit-telutilanteeseen aluetoimiston osalta.

Lopuksi haluan antaa kiitok-set tervetulleeksi kokemastani vastaanotosta ja perehdyttämi-sestäni. Samalla lähetän ter-veisiä meiltä reserviin vuoden vaihteessa siirtyneille eversti-luutnantti Jukka Nikkarille se-kä komentajakapteeni Hannu Heinoselle - kiitokset hyvin tehdystä työstä Varsinais-Suo-men aluetoimistossa ja kiireisiä päiviä reserviin!

Sami Iso-Laurikomentaja

Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö

Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa.

Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi,Virtasen 4 Öljyn Laatumaali* !

MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEENVIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI

Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500

Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi

VIRTASENmaalitehdasTESTIVOITTAJALAATUA*

*Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011

Hotelli AquariusKullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI

P. (02) 8413 123myynti@hotelliaquarius.fiwww.hotelliaquarius.fi

Hae hohtoa päivääsi!Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla!

KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)• kolmen ruokalajin illallisen Castellossa • hinta 32 € / hlö

KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)• iltapala Castellossa• hinta 22,50 €

KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)• sauna ja poreallas • kevyt ruokailu ravintolassa • hinta alk. 33 € / hlö

Tutustumismatka Utin Jääkäri- rykmenttiin

Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit järjestä-vät tutustumisretken Utin Jääkärirykmenttiin Kouvolan Uttiin perjantaina 9.5.2014.

Matkaan lähdetään Heikkilän kasarmilta noin kello seitsemän. Matka taittuu linja-autolla reittiä Turku - Salo – Lohja – Hyvinkää – Lahti – Kouvola. Matkalta on mahdollisuus päästä kyytiin erikseen sopimalla.

Perillä ohjelma on joukko-osaston esittely, kalustoesittely, sotilaslounas ja toimintanäytös. Toimintanäytös kestää noin tunnin ja antaa kat-tavan kuvan Utin Jääkärirykmentin tehtävistä ja koulutuksesta.

Paluumatkalle lähdetään noin kello 15 ja takaisin Turussa ollaan kello 19 aikaan.

Matkan hinta on 20 e

Ilmoittautumiset viimeistään 7.4. kuluessa toiminnanjohtajalle (vsres@co.inet.fi tai 040-160 8001).

Puolustusvoimat

2/2014 ilmestyy: 24.4.2014

PARIVARTIO 20148 Kentän kuulumisia

Jouko Fossi

Eri maanpuolustusjärjestöt jär-jestivät perinteiseen tapaan tam-misunnuntain juhlatilaisuuksi-aan. Kaikki eivät varmaan enää nykyään tiedä, minkä vuoksi sellaista vietetään. Tammikuun 28. päivän vastaisena yönähän aloitettiin venäläisten sota-joukkojen aseista riisuminen Etelä-Pohjanmaalla ylipääl-likkö Mannerheimin käskystä, vaikka presidentti Svinhufvud oli yrittänyt estää sen käynnissä olevien neuvottelujen vuoksi. Lapuan ja Laihian miehiä ei kuitenkaan voitu enää pidätellä. Näin saatiin aloite käsiin.

Mitä enemmän olen lapu-alaista suku- ja kylähistoriaa tutkinut sitä selvemmin on tullut esiin, että Lapuan suojeluskun-talaisissa oli silloin melkoinen määrä sukulaisiani. Ei kuiten-kaan aivan lähisukulaisia. Mutta löytäessäni isä-Matti Laurilan -”Lapuan lumiauran” -kanssa yhteiset esivanhemmat, voin todeta, että sukumme vaikutti ratkaisevasti tapahtumien kul-kuun keväällä 1918. On toki muissakin suvuissa samanlaisia vaikuttajia.

Tammikuun 25. päivää 1918 pidetään myös Suomen armei-jan syntymäpäivänä. Marsalkka Mannerheimin kuolinpäivä on 28.1.1951. Hämärästi sen vielä muistan vanhempien reaktioista. Olin viisivuotias tuolloin. Tam-misunnuntain eli tammikuun viimeisen sunnuntain tienoilla on siis monta Suomen itsenäi-syyden alun merkkitapahtumaa.

Vapaussodan muistoa kunnioitettiin TurussaJouko Fossi

Laivaston soittokunta tahditti tammisunnuntain juhlaa. Laulusta vastasi mieskuoro Laulun ystävät.

Turun reserviupseerien puheenjohtaja, yliluutnantti Juha-Pekka Voipio (oik.) keskusteli ajankohtaisista maanpuo-lustuksellisista kysymyksistä RUL:n puheenjohtajan, kapteeni Mikko Halkilahden kanssa.

Seppeleiden laskua ja puheita

Olin itse 26.1. Raision sotave-teraanien nais- ja tukijaostojen järjestämässä kahvitilaisuu-dessa kirkonmenojen jälkeen seurakuntatalossa puhumassa aiheesta ”Turun komppania Sa-takunnan rintaman taisteluissa keväällä 1918”.

Dosentti, VTT Mikko Uo-la puhui täydelle Hamburger Börsin Jugend-salin yleisölle kerraten lähes koko itsenäisyy-temme ajan sotahistorian. Tästä

on toisaalla kerrottu Parivartio-lehdessämme. Eri maanpuolus-tusjärjestöt laskivat seppeleet vapaussotamme muistomer-keille.

Iltajuhlassa Turun Suomalai-sella Pohjalla laivaston soitto-kunnan esittämien alkutahtien jälkeen Turun Reserviupseerien puheenjohtaja ylil Juha-Pekka Voipio kertasi tammikuun 27. päivän 1918 illan tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla ja toi julki ilonsa kuinka hän nuoremman sukupolven edustajana on pääs-syt mukaan juhlistamaan tätä

historiallista päivää. ”Älköön vapaa Suomi koskaan unohta-ko itsenäisyytensä juuria”, hän painotti.

Mannerheimia ei uskallettu arvostellaYleisesikuntaeverstiluutnantti Tuomo Hirvonen piti vaikut-tavan juhlapuheen marsalkka Mannerheimista arvostellen jyrkästi Mannerheimin musta-maalausta harrastavia tahoja, mm. homopuheita, Murha-Kustaa-nimittelyä, musta Man-

nerheim -elokuvaa, Juhani Suomen ”Viimeistä korttia”, jossa hän määrittelee Manner-heimin sotilastaidot ja -kyvyt melko kevyiksi. Ei Manner-heim ollut ainoa, joka pelkäsi Neuvostoliittoa. Jo heinäkuussa 1935 hän välitti puolustusneu-vostolle tilannekuvan Suomen mahdollisuuksista puolustautua ja ennusti Euroopan ajautuvan uuteen sotaan. Hänen arvionsa oli, että Suomi kestäisi viikon. Häntä ärsytti myös heimoaate.

Mannerheim ei läpäissyt So-takorkeakoulun pääsykokeita, ei osannut käyttää Päämajan asiantuntemusta (talvisodassa Päämaja antoi käskyjä suoraan pataljoonalle!) eikä järjestänyt Päämajassa isomman porukan sotaneuvotteluja. Mannerhei-

min puutteet tunnettiin, mutta julkisesti häntä ei uskallettu ar-vostella. Ministeri Väinö Tanner suositteli Mannerheimin sulke-mista mielisairaalaan! Tanner ei saanut häntä puhumaan radiossa sodan raskaista rauhanehdoista, vaan Tannerin oli itse pidettävä puhe. Kuitenkin Mannerheim oli ainoa, johon kansa vielä luotti, totesi Tuomo Hirvonen.

Juhlavierailla oli myös mah-dollisuus vapaaseen sanaan. Tilaisuutta käyttivät hyväkseen ltn Jali Raita, kommodori Ti-mo Hirvonen, Tuomiokirkon 1. kappalainen, ltn Jani Kairavuo sekä RUL:n uusi puheenjohtaja kapteeni Mikko Halkilahti, joka kiitti puheenvuoron käyttäneitä ja Turun Reserviupseereita juh-lien järjestelyistä.

Tuula Rahkonen

Tammisunnuntaina 26. tam-mikuuta juhlittiin näyttävästi vapaussodan muistoa Turussa. Juhlallisuudet alkoivat juma-lanpalveluksella Tuomiokir-kossa sekä seppeleenlaskulla vapaussodan muistopatsaalle Vapaussoturien sankarihaudalla Unikankareella Tuomiokirkon vieressä. Vapaussodan Varsi-nais-Suomen perinneyhdistys ry järjesti päiväjuhlan Hotelli Hamburger Börsissä ja Turun Reserviupseerit ry iltajuhlan Ravintola Suomalaisella Poh-jalla. Iltajuhlan tunnelmista on juttua muualla lehdessä.

Börsin Jugend-sali oli jälleen ääriään myöten täynnä juhlavä-keä, kun vapaussodan vaalijat ja isänmaan ystävät kokoontuivat jälleen yhteen. Ohjelmassa oli puheiden lisäksi musiikkiesi-tyksiä. Puhallinmusiikkia esitti Laivaston soittokunta ja kuoro-laulua Laulavat mestarit.

Tervetuliaispuheessaan Va-paussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen puheen-johtaja majuri (res.) Timo Mä-ki totesi, että nykyään varsin yleisesti ajatellaan, että Suomi oli tammikuussa 1918 Leninin

itsenäiseksi tunnustama maa, jossa syttyi sisällissota punais-ten ja valkoisten välillä ja kum-mankin osapuolen tarkoitus oli voiton jälkeen säilyttää maan itsenäisyys. Miten oikea täl-lainen näkemys on, taitaa olla enemmän tunteen kuin järjen asia.

Vapaus ja demokratia ovat paljon käytettyjä sanoja, joiden sisältö saattaa tilanteesta riip-puen vaihdella. Mäen mieles-tä ”vapaussota” kuvaa kevään 1918 tapahtumia osuvasti, kos-ka ilman sitä venäläiset olisivat pysyneet Suomessa itsenäisyys-julistuksestamme huolimatta.

Puolustusvoimien syntymäpäiväJuhlapuheessaan dosentti Mik-ko Uola totesi, että kansallisen historiamme vaalimisen kan-nalta on suurenmoinen asia, että me suomalaiset muistelemme vuoden 1918 tammisunnuntai-ta vielä 96 vuotta tuolloisten tapahtumien jälkeen. Perinteitä vaalimalla voimme osaltamme pitää huolta siitä, että etteivät tärkeät asiat poistu kansakun-tamme muistista. Tammisun-nuntai kuuluu tällaisten tärkeit-

Miksi tammisunnuntaita vietetään?Tuula Rahkonen

Dosentti Mikko Uolan esitelmää olivat myös kuuntelemassa Pentti Seppälä (vas.), kommodori Timo Hirvonen ja aluetoimiston tuore päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri.

ten asioiden joukkoon. Tammikuussa 96 vuotta sitten

alkaneet tapahtumat ratkaisivat hyvin pitkälti sen, millaisessa maassa sen jälkeiset sukupolvet ovat saaneet elää. Vuoden 1918 tammisunnuntaita voidaan pitää vapaussotamme alkamispäivä-nä ja maassa puhjenneen kapi-

nan alkamishetkenä. Juhlapuheessa Uola kertoi

Suomen itsenäistymisen vai-heista ja kohtalon hetkistä. Lisäksi hän totesi tammisun-nuntain olleen kehityksen kul-minaatio, kun miehityssotaväen aseista riisumien alkoi saman-aikaisesti kotimaisen kapinan

kanssa. Suomen armeija oli saa-nut alkunsa, kun yhteiskunnan suojelemiseksi perustetut suoje-luskunnat oli julistettu hallituk-sen joukoiksi 25. tammikuuta. ”Eilen oli Suomen puolustus-voimien syntymäpäivä, mitä tuskin monikaan havahtui huo-maamaan”, Uola toteaa.

Kansakunta ei saa menettää muistiaan

Vapaussodan alkamista ja päättymistä muisteltiin sotaa seuranneina parina vuosikym-menenä kautta maan. Muisto-juhlat pitivät tärkeät tapahtumat kansakunnan muistissa, kunnes toinen maailmansota oli vähällä aiheuttaa suomalaisille muistin-menetyksen, Uola jatkoi.

Lopuksi Uola totesi, että tammisunnuntain sanoma pi-tää sisällään tärkeää historial-lista tietoa, joka on olennainen osa suomalaisen kansakunnan muistia. Siksi onkin hänen mie-lestään toivottavaa, ettei kan-sakunta menetä muistiaan niin kuin oli välillä vaarassa käydä. Tammisunnuntai on myös yksi niitä merkkipaaluja, jotka it-senäisyyspäivän, talvisodan ja jatkosodankin muistopäivien ohella toivottavasti antaa uskoa siihen, että Suomi on ansain-nut paikkansa Euroopassa ja maailmassa ja on tämän paikan monin uhrauksin lunastanut.

Tilaisuuden päätteeksi lau-lettiin yhteisesti ”Kuullos pyhä vala” Laivaston soittokunnan säestyksellä.

Jouko Fossi

PARIVARTIO 2014 9

Jouko Fossi

Turun Reserviupseerien kun-toiluosaston ”huru-ukkojen” syyskauden päättäjäiset vie-tettiin 19.12. Upseerikerhon Linna-salissa. Isossa salissa samaan aikaan vietetyn Up-seerikerhon joulujuhlan äänet tekivät juhlastammekin joulu-juhlan.

Aluksi lauloimme seisten Vala-laulun. Sen jälkeen pe-rinnetoimikunnan puheenjoh-taja lääkltn Aarre Auranen loi katsauksen itsenäisyyspäivä-nä sankarihaudoille 37.ker-ran sytytettyjen kynttilöiden alkuhistoriaan, jonka keskei-siä henkilöitä olivat sotavete-raaniupseerit Jouko Rautala, Ilmo Impivaara ja Jali Lyy-vaara. Enää yksi veteraani, Klaus Heinonen, oli joukos-samme mukana. Viimeiseen iltahuutoon oli vuoden aikana kutsuttu sotaveteraani ltn Leo Varjonen, joka oli kuntoilu-osaston jäsenenä 25 vuotta muutettuaan Porista Turkuun. Vietimme hänen muistokseen hiljaisen hetken.

Kuntoilu-upseeri, kapt Ka-lervo U. Kukkula osoitti kii-toksensa vetäjillemme Juhani

Lehdolle ja Osmo Kuosalle sekä ovipäivystäjille. Puhees-saan hän kosketteli myös Ab-rahamin vaiheita kristinuskon historiassa todeten, että viime kädessä on tänäkin päivänä Lähi-idän tapahtumissa kyse hänen lastensa perinnön jaosta.

Neljä uutta jäsentä

Huomionosoitusten ja kiitos-ten jälkeen kuulimme evl Matti Poutasen värikkään ja mielen-kiintoisen esityksen kokemuk-sistaan kansainvälisissä YK:n rauhanturvaajan, sotilastark-kailijan ja vaalitarkkailijan teh-tävissä. Matkan varrella olivat tulleet tutuiksi Siinai, Kairo, Damaskos, Golan, USA, Etelä-Libanon ja Kosovon Albania. Olipa uralla ollut projektitehtä-vä Turku Science Parkissakin. Työtovereina oli ollut tulevia puolustusvoimien komentajia.

Ohjelman välinumeroina ka-jautimme yhdessä perinteiset Sillanpään marssilaulun, Vilp-pulan urhojen muistoksi sekä Me käymme joulun viettohon – laulut.

Varainhankinnan perinteise-nä ohjelmanumerona oli arva-jaiset eli piti arvata lasipur-

”Huru-ukkojen” juhlaa Turun UpseerikerhollaJouko Fossi

Turun reserviupseerien kunto-osaston kausi päätettiin perinteisissä merkeissä Turun Upseerikerholla.

Kaarinan-Piikkiön reserviläi-set ry:n perustajajäsen vaatturi Viljo Olavi Karhu nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvut-tamana Tyksissä 4.11.2013. Viljo oli syntynyt 4.9.1929 Jo-hanneksessa. Sieltä hän joutui lähtemään perheensä muka-na evakkoon 1939 ollessaan 10-vuotias ja toisen kerran 1944 vain 14-vuotiaana.

Uusi kotipaikka löytyi Piikkiöstä. Vaatturin ammatin Viljo oppi isänsä liikkeessä toimien myöhemmin suurien vaatetusliikkeiden palveluk-sessa Heinolassa ja Turussa.

Harrastuksia Viljolla oli runsaasti. Hän oli mukana urheilutoiminnassa sekä kil-pailijana että ohjaajana. Nuo-risoseuratoiminnassa mm. kansantanhut kuuluivat Hänen ohjelmaansa. Puutarhanhoito, kirjallisuus ja lukeminen oli-vat tärkeitä. Erityisesti histo-ria kiinnosti. Viljolla oli kyky lukea nopeasti ns. ” valokuva-muistin” tapaan. Kiinnostus historiaan ilmeni myös siinä, että ensimmäisellä omal-la palkkarahallaan Hän osti ”Jokamiehen maailmanhisto-ria”- nimisen 1448 sivuisen teoksen.

Varusmiespalveluksen Vil-jo suoritti JR 6:ssa Turussa 1.7.1949-15.4.1950. Aliupsee-rikoulun jälkeen Viljoa esitet-tiin ylimääräiselle ru-kurssille, mutta valtion huonon rahati-lanteen johdosta ikäluokka ko-

tiutettiin ilmoitettua aiemmin ja kurssi peruuntui.

Vuoden 1956 marraskuus-sa haettiin lehti-ilmoituksella nuoria miehiä palvelukseen YK:n rauhanturvajoukkoihin. Viljo laittoi heti paperit vetä-mään ja onnistui. Niin Viljos-ta tuli Piikkiön ensimmäinen sinibaretti ja Nobel-rauhan-palkinnon saaja. Hän palveli kersanttina YKSP 1-2:ssa Su-ezilla 12.12.1956-6.12.1957.

Vuonna 1965 Viljo oli pe-rustamassa Kaarinan ja Piikki-ön reservin aliupseeri -yhdis-tystä, jonka nykyinen nimi on nyt Kaarinan-Piikkiön reservi-läiset ry. Viljo on yhdistyksen kunniajäsen.

Viljo kertoo aloittamissaan muistelmissa: Yhdistyksen perustaminen viivästyi, sillä 1959 tai 1960 sitä varten oltiin koolla ja keskustelemassa yli kymmenen hengen voimalla Andelmaan kartanossa. Uutta yhdistystä ei kuitenkaan us-kallettu perustaa, poliittiset syyt estivät sen. Vuonna 1965 Tuorlan maatalouskoulun eräs opettajista,Mäki nimeltään, kutsui Kaarinan ja Piikkiön reservin aliupseereita koolle Tuorlan kartanoon ehdottaen, että perustakaa Kaarinan ja Piikkiön yhteinen res. au-yh-distys. Mäki itse oli res. kap-teeni ja kuului Kaarinan res.upseereihin.

Koolla oli parisenkymmentä henkeä ja yhdistys perustettiin.

Puheenjohtajaksi valittiin Nii-lo Kuusanniemi Kaarinasta. Sitten ei ollutkaan halukkai-ta perustamisasiakirjan alle-kirjoittajia, pelkäsivät ehkä mahdollista poliittista painos-tusta. Asia ratkesi, kun kaksi karjalaissyntyistä henkilöä, reservin kersantit Niilo Kuu-sanniemi ja Viljo Karhu, al-lekirjoittivat asiakirjan, joka lähetettiin Helsinkiin rekiste-röintiä varten. Niin alkoi tä-mä toiminta ja jatkuu hyvässä vauhdissa kertoo Viljo kesken jääneissä muistelmissaan.

Enosta kotoisin olevan vaimonsa Irman Viljo tapasi Turun Samppalinnan kesäte-atterin näytöksessä. Perheen silmäterä, tytär Anne Johanna, syntyi 1968.

Sairauden myötä Viljon askel lyheni ja osallistumiset tapahtumiin vähenivät ja lop-puivat, kuten kävelylenkitkin, valoisa luonne ja myöntei-nen elämänasenne kuitenkin säilyi. Monet runomittaiset muistelmat saatiin kuulla Vil-jon lausumina, kun Hän vielä jaksoi osallistua. Eräässä leh-tihaastattelussa Viljo kertoo tuntemuksistaan YK-palve-luksesta:” minä lähdin vähän maailmaa katsomaan ja kyllä sitä nähtiinkin. Egypti on tut-kittu, kairot ja aleksandriat ja pyramidit ja museot on nähty.”

Useilla huomionosoituksilla palkittua Viljoa jäivät kaipaa-maan Irma-vaimo, Johanna-

Muistokirjoitus

kissa olevien suklaasydämien määrä. Kentucky Gentleman -lasiesineen voitti maj Hannu

Oivanen. Kalervo esitti myös tuoreet valokuvat aamupäivällä olleesta aliluutnanttien ylentä-

mistilaisuudesta.Illan kohokohtana nautimme

Upseerikerhon valmistaman

maittavan ja runsaan joulua-terian.

tytär perheineen, sukulaiset ja ystävät. Siunaustilaisuudessa Piikkiön kirkossa viimeiset tervehdykset Viljolle jättivät

myös edustajat Kaarinan-Piikkiön reserviläisistä, Yh-distyneiden Kansakuntien Suomen Komppanian Perin-

nekillasta ja Varsinais-Suo-men Sinibareteista.

Mauno Suominen

Viljo Olavi Karhu (4.9.1929– 4.11.2013)

Kentän kuulumisia

PARIVARTIO 201410

Erkki LehmusTuula Rahkonen

Laivaston soittokunta on Suomen puolustusvoimien yksi virallisista sotilassoittokunnista ja merivoimien edustusorkesteri. Laivaston soitto-kunnan kotipaikkakunta on Turku ja sen kotijoukko-osasto oli vuoden 2013 loppuun asti Saaristomeren meripuolustusalue. Tämän vuoden alusta soittokunta kuuluu Merivoi-mien esikunnan kokoonpanoon. Soit-tokunnan aikaisempi nimi oli Turun Varuskuntasoittokunta. Muun muassa Georg Malmstén on palvellut Laivas-ton soittokunnassa.

Laivaston soittokunta siirtyi vii-me vuoden lopulla samoihin tiloi-hin kuin Turun konservatorio Turun Linnankadulle Pansiossa tilapäisissä tiloissa vietettyjen yli kolmen vuosi-kymmenen jälkeen. Uudet tilat ovat soittokunnan kapellimestarin musiik-kikomentajakapteeni Timo Kotilaisen mielestä sopivat ammatillisen musii-kin tekemiseen. Samalla soittokunta sai uuden erinomaisen ”kotisalin” Sigyn – salin. Salissa on konsertti-yleisölle 320 paikkaa.

Timo Kotilainen kertoo, että soit-tokunnan hallinnollinen ohjaus tulee

Merivoiminen esikunnasta ja ydin-toiminnan eli musiikin tekemisen ohjaus Pääesikunnan sotilasmusiik-ki – toimialalta. Kotilaisen mukaan taloudellinen resurssi on riittävä ja tuki ydintoimintaan mahdollistavat hyvän tuloksen. Kapellimestarina hän johtaa Laivaston soittokunnan soittotoiminnan.

Entistä enemmän tien päällä

Tämän vuoden alussa soittokuntien lukumäärän vähenemiseen liittyen Laivaston soittokunnan kokoonpa-noon lisättiin lakkautetuista soitto-kunnista (Panssari-, Satakunnan-, Pohjanmaan – ja Savon sotilassoitto-kunnat) noin 15 uutta ammattitaitois-ta ja työhönsä hyvin motivoitunutta soittajaa. Tämä mahdollistaa entistä ammatillisemman musiikin tekemi-sen. Täyden kokoonpanon lisäksi soittokunnalla on kolme ”vakinaista” kokoonpanoa; vaskikvintetti, puupu-hallinkvintetti ja vaskiseitsikko.

Lakkautettujen soittokuntien myö-tä kokoonpanojen kasvamisen varjo-puolena voidaan pitää soittotoiminta-alueen laajenemista. Alueeseen kuu-luu jatkossa Varsinais-Suomi, Sata-

kunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Lisäksi esiintymisiä on tietenkin muuallakin Suomessa ja myös maailmalla. Hyvä puoli tässä lienee hyvän ja ammattitaitoisen Lai-vaston soittokunnan musiikin, erityi-sesti meriaiheisen ja uuden musiikin kuuluminen laajemmalla alueella. Huonona puolena on varmasti lisään-tyvä tien päällä oleminen. Ensim-mäisen toimintavuoden yhtenä isona haasteena Kotilainen mainitsee edellä mainituista seikoista johtuen olevan harjoittelun ja juhlan, eli konserttien ja esiintymisten yhteensovittaminen.

Kotilaisen mukaan soittoalueen eli puolustusvoimien joukkojen ja maanpuolustusjärjestöjen tapahtumat ovat toiminnan tärkeä osa. Soitto-kunnalla on vuosittain kymmenkunta omaa suurempaa konserttia. Lisäk-si on yhteiskonsertteja mm. Turun filharmonisen orkesterin ja useiden tunnettujen kuorojen kanssa. Yksi vakiintuneista esiintymispaikoista on Suomen Turun joulurauhan julis-tustilaisuus jouluaattona.

Isompi kokoonpano, enemmän mahdollisuuksia

Kotilainen näkee tulevaisuuden näkymät valoisina. Positiivinen ke-hittyminen henkilöstön, tilojen ja konserttitoiminnan osalta vahvistaa laivaston soittokunnan roolia puo-lustushaara – soittokuntana muiden soittokuntien joukossa. Suurempi ko-koonpano mahdollistaa ”omavarai-sen” ja ammattimaisen konsertti- ja esiintymistoiminnan, hän lisää. Näin saadaan luotua yleisölle suuremmat mahdollisuudet sotilassoiton ja tie-tysti muunkin musiikin kuuntelemi-seen.

Laivaston soittokunta on myön-teistä muutoksista innostunut uu-distumaan ja lisäämään omaa tun-nettuuttaan. Kotilainen kertoo Lai-vaston soittokunnan moton olevan ”Puhallamme elämyksiä”. Tervetuloa kuuntelemaan Laivaston soittokuntaa konserttisaleihin ja kirkkoihin länti-sen Suomen alueella!

Laivaston soittokunnalla on kunniakas historiaElämysten puhaltajat

Johnny Holmén

Timo Kotilaisen (kesk.) joukkojen aseina ovat sotilaalliset sävelet.

Laivaston soittokunnalla on tulevan kevään ohjelmistossa:

• Kirkkokonsertti Turun Mika-elinkirkossa 6.3. kello 19 alk. Teemalla ”Nooan arkki” soitto-kuntaa johtaa puolustusvoimi-en ylikapellimestari Elias Seppä-lä ja uruissa Markku Hietaharju.

• Toinen lähiajan tapahtuma on Sigyn – salissa 4.4. kello 19 alk. Teemana ”Nuori puhal-lus” konserttia johtaa Timo Ko-tilainen ja solisteina ovat Turun konservatorion ja Turun taide-akatemian soittajat.

PARIVARTIO 2014 11

Bonustapankkiasioinnista.

Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus

KOTIKENTTÄETUTurusta suoraan:

Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille

Toimivat ja nopeat matkustaja- ja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle

Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle

Turun alueen johtavastasisustustarvikeliikkeestä:

ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OYSatakunnantie 164, Turku

Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi

maalit

tapetit

lattianpäällysteet

keraamiset laatat

liimat

työkalut ja tarvikkeet

Arvostelijalta

Tavoitteena henkiin jääminenEversti Pekka Visuri tunnetaan etevä-nä turvallisuuspolitiikan ja sotahisto-rian tutkijana. Hänen monet teoksensa ovat selkeyttäneet käsityksiä viimeis-ten sotien kulusta sekä kriisiaikojen päätöksenteosta niin siviilihallinnon kuin sotilasjohdonkin osalta. Visurin tuorein kirja on viime syksynä Do-cendon kustantama Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat.

Kirja keskittyy Suomen johdon ratkaisuihin jatkosodan käännekoh-dissa eli vuosiin 1943 ja 1944. Tosin ensimmäiset sata sivua uhrataan ope-raatio Barbarossan alun käsittelyyn ja Suomen ajautumiseen jatkosotaan Saksan aseveljenä.

Johdanto-osa on aiheellinen, sillä se selvittää kansamme tunteet tal-visodan uhrina. Yksikään hallitus ei silloin olisi voinut kieltäytyä Karjalan takaisin valtauksesta. Suomi odot-ti hyvitystä kärsitystä vääryydestä. Kelkkansa kääntänyt natsi-Saksa lu-pasi, että menetykset saadaan takaisin korkojen kera. Suomen hallituksella ei ollut valinnan varaa Neuvostoliiton uhan alla.

Tekijä sanoo käyttäneensä hyväk-seen alan tutkimuskirjallisuutta. Luki-ja joutuu pettymyksekseen toteamaan, ettei ainakaan tuoreinta tutkimusta ole noteerattu. Visurin mielestä syksyn 1939 neuvottelut Kremlissä kosket-tivat vain muutamia itäisen Suomen-lahden saaria, joista hallituksemme piti kynsin hampain kiinni. Hän antaa ymmärtää, että erimielisyydet Stalinin kanssa olisi ratkaistu ja talvisota väl-tetty, jos Suomi olisi vain luopunut

itselleen merkityksettömistä alueista.

Talvisota ei ollut väistettävissäKirjoittaja sivuuttaa Petroskoin yli-opiston historian professori Juri Ki-linin lukuisat artikkelit, joissa tämä venäläinen tiedemies todistaa neu-vottelut pelkäksi näytelmäksi. Niillä haluttiin voittaa aikaa joukkojen kes-kittämiselle Suomen valloittamisek-si. ”Stalinin tavoitteena oli palauttaa keisarillisen Venäjän rajat, eikä maal-lanne olisi ollut mitään mahdollisuutta välttää talvisota”, sanoi myös Juri Derjabin syksyllä 1991. Neuvostolii-ton viimeinen ja Venäjän federaation ensimmäinen Suomen suurlähettiläs paljasti asian tulojuhlassaan hotel-li Tornissa. Viittaaminen Paasikiven tai Tannerin muistelmiin kyseiseltä ajankohdalta pitäisi jo unohtaa, kun autenttista tietoakin on olemassa.

Visuri korostaa kovasti Leningradin turvallisuuden tärkeyttä. Mainitussa haastattelussa, joka radioitiin suora-na useille paikallisradioille, Derjabin ihmetteli, miten helposti ulkopuolinen maailma uskoi Stalinin bluffin, että Leningradin turvallisuus vaati valta-kunnan rajan siirtämistä. Derjabinin mukaan Euroopassa on monta mil-joonakaupunkia lähes kiinni naapu-rimaan rajassa. Hän otti esimerkin 15 miljoonan asukkaan Istanbulista, jonka läpi lipuivat toisen supervallan ydinasealukset ilman, että Turkki olisi vaatinut turvavyöhykettä suurimman kaupunkinsa suojaksi.

Derjabinin haastattelun kuulivat sil-loin monet valtamedian toimittajat, mutta esimerkiksi YLE, Hesari ja STT vaikenivat koko asiasta. Suomalainen historian tulkinta oli kasvattanut kan-salaisemme ajattelemaan, että meidän tehtävänä oli estää alueemme käyttö hyökkäykseen suurta itänaapuria vas-taan. Visuri näyttää ankkuroituneen tuohon samaan kuviteltuun ajatus-maailmaan, jota lukijan on vaikea hyväksyä. Eihän Suomen hallituksista yksikään harkinnut hyökkäystä Neu-vostoliittoon maailmansotien välissä. Vasta Moskovan rauhan jälkeen 1940 ajatus ryöstetyn maakunnan takaisin valtaamiseksi tuli ajankohtaiseksi.

Päämajan toimia olisi tutkittavaKysymyksiä herättävistä lähtökohdis-ta huolimatta Pekka Visuri johdattaa lukijan loistavalla tavalla jännittäviin tilanteisiin, joissa tasavaltamme johto joutui tasapainoilemaan voimistuvan liittokunnan ja heikkenevän Saksan puristuksessa. Erillisrauhan solmimi-nen houkutteli hallitusta, mutta sen poliittiset ja sotilaalliset seuraukset pelottivat. Presidentti Ryti kuvitteli mielessään, että Yhdysvallat tukisi Suomea lopullisessa rauhankonfe-renssissa tietämättä, että Roosevelt hyväksyi vain ehdottoman antautu-misen. Sotapropaganda oli puolestaan pitänyt huolen siitä, että uutispimen-nossa elänyt kansa katsoi sodan voi-tetuksi.

Samat harhakäsitykset näyttävät

vallinneet myös päämajassa. Kirjoit-taja kysyy aiheellisesti, miksei Lenin-gradin saarron murtuminen aiheutta-nut uudenlaista tilanteen arviointia Mikkelissä. Puolustuksen painopiste olisi tuolloin pitänyt kiireenvilkkaa siirtää Karjalan kannakselle. Mutta ylipäällikkö piti kiinni Itä-Karjalasta, ja suorastaan loukkaantui, kun presi-dentti ja hallituksen edustajat huo-mauttivat hänelle siitä.

Suurhyökkäyksen alkaminen kesä-kuussa 1944 tuli täytenä yllätyksenä niin Mikkelin päämajalle kuin neljän-nen armeijakunnan esikunnallekin. Visurin kirja vahvistaa, että sotilas-johtomme valmistautui rauhan tuloon pikemminkin kuin sodan jatkumi-seen. Suurimmat virheet päämajan

tiedustelukatsauksissa kirjoittajan mielestä olivat, että niissä esitettiin totena vihollisen todennäköinen toi-minta puntaroimatta vaihtoehtoja.

Kun hyökkäys yllätti ja Viipuri me-netettiin, oli Mannerheimilta myö-häistä vaatia enää kirjallisia selityk-siä tiedustelupäällikkö Paasoselta tai eversti Kempiltä. Syyllinen olisi löy-tynyt lähempää. Vanha marski näyt-tää menettäneen tarkkaavaisuutensa keväällä 1944, eikä hänen johtamansa päämaja pystynyt seuraamaan yleisti-lanteen kehitystä. Lukijan on helppo yhtyä Visurin aloitteeseen, että lopul-takin ryhdyttäisiin tutkimaan pääma-jan toimintaa talvi- ja jatkosodassa.

Tuomo Hirvonen

tai sairauden yllättäessä

apu on lähellä

Tapaturman

*Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min.

Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11.

Ajanvaraus puhelimitse ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–20 030 6000* tai terveystalo.com Läntinen Rantakatu 7

20100 TURKUpuh. 020 787 7160

www.pwc.fi

Yrittäjien tukena jo 60 vuotta

PARIVARTIO 201412 Maanpuolustuskoulutus

Juha Niinikoski

Kouluttajakoulutus 1 -harjoitus järjestettiin 31.1–2.2. Raasin harjoitusalueella reservin ko-mentajakapteenin Kimmo Il-jinin johdolla. Harjoitukseen osallistui 47 reserviläistä, joi-den tehtävänä oli henkilökun-nan avustamana suunnitella tarkasti kuluvan vuoden kaikki Varsinais-Suomen aluetoimis-ton MPK:lta tilaamat harjoituk-set. Harjoituksessa tavoitteena oli saada kaikista koulutetta-vista aiheista koulutuskortit ja harjoitussuunnitelmat luonn-osasteelle. Seuraavassa kou-luttajakoulutusharjoituksessa koulutusaiheet harjoitellaan ja harjoitussuunnitelmiin sekä koulutuskortteihin tehdään ha-vaintojen mukaan tarvittavat korjaukset.

Kouluttajakoulutusharjoi-tuksien isona ideana on val-

Avainkouluttajat avasivat kurssivuoden Raasissa

Reserviläiskouluttaja kokeilemassa Kasi-simulaattorijärjestelmään kuuluvaa kevyttä kertasinkoa.

Juha Niinikoski mentaa kouluttajat tehtäviinsä eikä joukkojen eteen tarvitse mennä valmistautumattoma-na. Reserviläisten mielestä yhteiset kouluttajakoulutus-harjoitukset ovat tarpeellisia ja parasta niissä on vastausten saaminen heti ja asioiden so-piminen muiden kouluttajien kanssa kasvokkain. Muutoin ollaan sähköpostisanomien varassa.

Harjoitus aloitettiin perjan-taina klo 10 PorPr:n varastoilla materiaalin kuittauksilla ja va-rastohenkilöstön antamilla tar-vittavilla koulutuksilla. Materi-aalia oli noutamassa yhteensä kahdeksan reserviläistä, joista kaksi oli muita ”kokeneempia”. He olivat myös palauttamassa materiaalia harjoituksen jälkei-senä maanantaina ja ilman hei-dän aktiivista panosta muiden harjoitusjoukkojen toiminta muodostuu haasteellisemmak-

si. ”Normaalin” henkilön töistä poissaolo arkipäivänä materi-aalin noutojen ja palautusten vuoksi ei ole yksinkertaista.

Muu harjoituksen henki-löstö saapui Raasiin klo 18 mennessä. Ensimmäinen ilta käytettiin perusteiden antami-seen ja materiaalin jakamiseen. Lauantaina aamusta aloitettiin suunnitelmien ja korttien laa-timinen sekä tarvittavat maas-tontiedustelut, sunnuntaina työtä jatkettiin.

Mielestäni harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Sitä edesauttoi motivoituneet, oppimishaluiset ja ammatti-taitoiset KOTU-kouluttajat ja -koulutettavat. Useat eri ikä-ryhmät tuovat harjoituksiin omia näkemyksiään; nuoret tuovat intoa ja yritystä ja van-hemmat kokemusta.

On hienoa tehdä työtä yhdes-sä reserviläisten kanssa.

Elina Pohto

Näin uuden vuoden alussa on hyvä pysähtyä hetkeksi ja katsoa takaisin viime vuoteen ja minun kohdallani varmasti yhteen kiinnostavimmista har-joituksista: sotilaan taitorata Raasissa. Kokonainen viikon-loppu täynnä uuden oppimista ja vanhan kertaamista.

Aikataulu oli tiukka ja teh-tävää oli paljon. Perjantaina majoittumisen ja rastivalmiste-lujen jälkeen pääsi levolle vasta jälkeen puolenyön ja aamulla olikin aikainen herätys sekä VS-Maakin vastaanotto. Aamulla alkoikin heti tositoimet ja ”pu-naista” nappia oli painettu, ryh-mien tehtävänä oli suojata eri alueet Raasissa.

Ensimmäiseksi tuleekin esikuntaan soitto paikalliselta asukkaalta, joka ilmoittaa sa-lametsästäjistä. Ryhmä saa-puu paikalle ja yllättää sala-metsästäjät nuotiolta. He ovat kielitaidottomia, eikä verbaa-linen kommunikointi onnistu. Toinen pelokas salametsästäjä tekee mitä käsketään ja toinen onkin sitten astetta hankalam-pi, henkilötarkastusta tehtäessä piilossa ollut käsiase laukeaa ja ryhmänjohtaja loukkaantuu.

Kiusana turistit ja juorutoimittajaTiedustelu, ryhmittyminen ja eristäminen, kiinniotto, henki-lötarkastus, hätäensiapu ja vara-johtajan tuleminen ryhmänjoh-tajaksi... Nämä taidot arvioitiin tässä rastissa tehtävän jälkeen ja palaute oli suoraa, mutta kan-nustavaa.

Harjoitus ei suinkaan ole ohi, sillä hetken päästä tullee jouk-

Sotilaan taitorata opetti toimimaan väsyneenä paineen alla

Elina Pohto

Taisteluensiapu oli vain yksi tärkeä osa koulutuksen antia.

kueenjohtajalta käsky mennä selvittämän huoltopiste, josta on kuulunut voimakas räjähdys ja sekava hätäviesti. Paikalle tultaessa näkyi jo kauaksi ison räjähdyksen jälkiä, sekavia haa-voittuneita ja kuolleita sotilaita. Tilanne oli edelleen päällä, sillä alueella räjähteli edelleen...

”Mitä tehdään ja opitaan?”, kysyy kouluttaja.

Tilannearvio, eristäminen ja suojaus, hätäensiapu, ilmoitus ja lisäavun tilaaminen... Näi-

tä taitoja arvioitiin ja erityisen hankalaksi muodostui oman henkikullan suojaus räjähtele-vällä huoltoalueella. Tässä pa-lautteessa ja arvioinnissa näkyi selkeä kouluttamisen tarve tu-levaisuudessa. Ensiapua kyllä osattiin antaa, mutta TCCC:n (taisteluensiavun) osa-alueet olivat unohduksissa ja ylimää-räisiltä miestappiolta ei olisi vältytty jos tilanne olisi ollut todellinen.

Päivä oli jo pitkällä ja aurinko

oli laskenut mailleen, kun ryh-mä lähetetään vahvennukseksi kulunvalvontapaikalle, joka on ruuhkautunut. Tehtävä ei ole helppo, sillä ulkomaalainen pa-riskunta on jäänyt autoon, eikä suostu yhteistyöhön, samalla kuntalehden juorutoimittaja ja utelias naapuri utelee ryhmältä syytä mökkitien sulkemiselle ja puolustusvoimien paikallaolol-le. Tilanne riistäytyy käsistä ul-komaalaisen pariskunnan hen-kilötarkastuksessa, kun piilotet-

tua käsiasetta ei löytynytkään.Jälleen kuuluu kouluttajan

tiukka ääni: Mitä tehdään ja opitaan?

Tilanteen haltuunotto ja sen selvittäminen. Tarvittaessa po-liisin kutsuminen paikalle, ajo-neuvon tarkastaminen ja hen-kilötarkastuksen suorittaminen sekä voimankäyttö eri tilanteis-sa. Tihkusade, pimeys ja väsy-mys sekä Hepreaa keskenään puhuva pariskunta ei taaskaan tehnyt rastista helppoa. Palaute

oli ankaraa, mutta toivottavasti kuitenkin innostavaa.

Yöllä ei nukuta

Yö ei ollut viikonloppuna nuk-kumista varten, vaan ryhmällä oli edessä vastatähystystehtä-vä. Tien reunalla oli tehty ha-vainto oudosta joukkiosta, näin ollen ryhmällä oli taas tehtävä edessään. Ryhmä hajaantuu partioiksi tähystämään ja sel-vittämään mitä ja millä asialla tuo joukko alueella on. Vie-raat olivat leiriytyneet alueel-le ja tehtävänä olikin selvittää huomaamattomasti mitä tämä epämääräinen porukka alueella tekee ja raportoida tapahtumis-ta eteenpäin ja tapahtumiahan riitti, siitä piti maalimiesosasto huolta koko pitkän ja pimeän yön. Pimeätoimintakaluston käyttöä, ryhmän jakaantumista ja kokoontumista tiedustelun jälkeen sekä raakatiedon vält-tämistä.

Aamun valjettua komentopai-kalta tulee käsky ottaa kiinni tuo epämääräinen joukko, jo-ka on perustanut leiripaikkoja alueellemme. Kuinka ollakaan kiinniotto ei sujunut aivan suun-nitellusti ja osa elämäntapain-tiaaneista pääsi karkaamaan maaston suojaan. Tämä johti-kin siihen, että joukkue pääsi harjoittelemaan usean henkilön kiinniotonlisäksi alueen hara-vointia ryhmänä. Lopulta kar-kurit saatiin kiinni ja tilanne päätökseen.

Lopulta tulikin taas se hetki, jolloin oli kotiin lähdön aika. Väsyneinä, mutta taas useita kokemuksia rikkaampana väki lähti koteihinsa ja Raasi hilje-ni taas odottamaan seuraavaa harjoitusta.

PARIVARTIO 2014 13

Aseet ja ammunta

Jaana Westerholm

Syksyllä 2013 nimitettiin Loi-maan seudun paikallispäälli-köksi Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi. Kesäniemi on 46–vuotias ja asuu perheensä kanssa Kaarinan Kuusistossa. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi alakouluikäistä lasta sekä per-heen yhteinen lemmikki, Tans-kan-Ruotsin pihakoira Alpo.

Koulutukseltaan Kesäniemi on yhteiskuntatieteiden mais-teri, pääaineena valtio-oppi. Työhistoriaa on kertynyt yh-distyksestä, säätiöstä, valtiolta ja viimeiset noin kymmenen vuotta hän on toiminut kunta-sektorilla. Viimeiset kuusi vuot-ta Kesäniemi on työskennellyt kunnanjohtajan virassa, tällä hetkellä työpaikkana Koski Tl.

Vapaa-aikaansa Kesäniemi

viettää liikunnan parissa, puu-tarhapuuhissa, koiran kanssa harrastaen, kalastaen tai lukien. Partiotoiminta on myös lähellä Kesäniemen sydäntä, partiossa onkin tullut toimittua jo yli 35 vuotta.

Luonteenpiirteikseen uusi paikallispäällikkö listaa huu-morintajun, ”jämptiyden”, so-siaalisuuden sekä rehellisyyden.

Jari Kesäniemestä Loimaan seudun paikallispäällikkö

Koski TL:n kunnanjohtaja Jari Kesäniemi on myös innokas partiolainen.

Jari Kesäniemen arkisto

Maanpuolustuskoulutus

Jaana Westerholm

Paimiolainen Jukka Virtanen, 47, res. kapteeni on nimet-ty vuoden 2014 alusta alkaen Turun itäisen alueen paikallis-päälliköksi. Virtanen on kou-lutukseltaan insinööri, IWE ja työskentelee liiketoimintajohta-jana Inspecta Tarkastus Oy:ssä.

Virtanen suoritti asevelvol-lisuuden vuosina 1986–87. PorPr:n KrhK/viesti kautta RUK:n viestikomppaniaan, josta kokelasajaksi Hämeen Rykmenttiin Esikuntakomp-paniaan. Sieltä paluu PorPr:iin ”kesävänskäksi” PstK:aan. So-tilasura oli Virtasella lähellä, mutta päätyi kuitenkin ”siviili-puolelle”. Maanpuolustustyötä Virtanen on kuitenkin tehnyt varusmiesajoista lähtien laajalla sektorilla. Toiminut aktiivisena paikallisessa RU-yhdistyksessä niin jäsenenä kuin puheenjoh-tajana, ollut piirihallituksessa, toiminut Paimio-Sauvon pai-kallisosaston päällikkönä, ollut mukana MPK:n toiminnassa niin koulutettavana, koulutta-jana sekä kurssien johtajana. Toki sodanajan sijoituskin ollut varusmiesajoista lähtien.

Virtanen valittiin vuonna 2009 MPK:n Varsinais-Suomen piirin vuoden kouluttajaksi.

Jukka Virtanen itäisen Turun paikallispäälliköksi

Jukka Virtanen palkittiin vuonna 2009 piirin parhaana kouluttajana.

Jukka Virtasen arkisto

ARMY ERÄ TURVA LAHJA

Reserviläisten oma myymälä

I s ä n m a a n p u o l e s t a

Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki, 09-40562014

inttistore.f i

PARIVARTIO 201414

Seppo Posio

Talvisodan 74. päivä, sun-nuntai 11.2.1940, valkeni Kan-naksella usvaisena. Pakkasta oli 20 astetta ja ilma kirkastui aamupäivän aikana. Kello 8.40 vihollistykistö aloitti tuliryö-pyn, jossa ei yksittäistä lauka-usta erottanut. Tätä oli jatkunut helmikuun alusta alkaneesta suurhyökkäyksestä saakka. Ilmavoimamme olivat helmi-kuun alussa ottaneet kuvan 7 km:n korkeudesta, joista näkyi muutaman kilometrin syvyydel-lä Summan pääpuolustuslinjan edessä yli sata vihollispatteria. Pattereita ei ollut edes yritetty naamioida. Rintamavastuus-sa Summan Lähteen lohkolla meillä oli tuolloin eversti Paalun 3. divisioona. Tykistön ryöppyä kesti neljä tuntia.

Vähän ennen puoltapäivää alkoi vihollisen tykkituli siirtyä etulinjojemme taakse; tämä en-teili vihollisen jalkaväen hyök-käystä. Se tulikin 50 000 soti-laan ja kymmenien panssarien sekä lentokoneiden tukemana. Suomalaissotilaat tuhosivat ka-sapanoksin, Rajamäen viinateh-taan valmistamin polttopulloin ja vähillä panssarintorjuntaty-keillään 72 hyökkäysvaunua. Vihollissotilaita kaatui niin, että sotilaidemme oli vaikeaa erottaa vainajien suojassa vaanivia vi-hollisen tarkka-ampujia.

Lähteentien varressa sijait-seva Mannerheim-linjan Pop-pius -linnake (Lä4), joka oli 17.–22.12 suurhyökkäyksessä pahoin vaurioitunut, menetettiin kello 13. Tästä venäläisjoukot murtautuivat läpi aina tukilin-jalle (noin 1 km) saakka. Sinne ne etenivät panssarivaunuillaan vetäen mukanaan jalkaväkeä kuljettavia rekiä. Tosin siellä vihollisjalkaväki totteli suoma-laista nikkeliä.

”Panssarit palasivat takaisin täydentämään kranaattivarasto-jaan ja toivat mukanaan uuden vihollisjalkaväen aallon.”, muis-teli Teuvo Lehtinen, tukilinjalla silloin ollut Vaalan rykmentin (JR13) Nousiaisten - Mietoisten komppanian sotilas.

Kaksi metriä syvä ja viisi metriä leveä tukilinjan kaivan-to (panssarieste) oli tykkitulesta vaurioitunut ja vihollisvaunut siihen tullessaan ampuivat sii-hen kranaatteja kuopan reuno-jen tasaamiseksi. Kerrotaan, että tällainen kaivanto olisi ollut Lähteellä eräiltä kohdin vihollis-vainajia täynnä. Vastahyökkäyk-seen lähdettiin, mutta se tyrehtyi. Muualla Summassa vihollisen hyökkäykset torjuttiin.

Urheita sotilaita hamaan kuolemaan

Vastahyökkäykseen lähti myös juuri rintamavastuusta lepoon päässyt jääkärieverstie-versti Polttilan rykmentti (JR 14), jonka viestijoukkue oli pääosin lietolaissotilaita. Polt-tilan pataljoonat menestyivät ja

”Me peityimme savuun ja multaan vain muistaen Jumalaa.”

Kun Mannerheim-linja murtuiSA-kuva

Tähystäjä Summan etumaastossa 14. joulukuuta 1939.

SA-kuva

Kasapanoksen heittäjän potero.

Viholliselta vallattiin Summassakin vaunuja talvisodan ensimmäisistä päivistä lähtien. Tankki ja sen valtaajia 1. joulukuuta 1939.

SA-kuvasaavuttivat osan tavoitteistaan. Miestensä pitämä komentaja haavoittui kuolettavasti 13.2. illalla. Vihollisen eteneminen onnistuu entistä syvemmäl-le. Sotilaat olivat urheita ja he täyttivät käskyn aina kuolemaan saakka.

”Älkää minusta välittäkö, suojatkaa itsenne”, huusi evers-ti Polttila läheisilleen haavoi-tuttuaan, kertoi lietolaissotilas taannoin.

”Kranaatinheittimen miehet kaatuivat kaikki vihollistulessa. Tämän näki sulutteita ja miinoit-teita viimeistelemässä ollut pio-neerijoukkueenjohtaja ja alkoi yksinään latoa kranaatteja vielä toimivaan heittimeen, kunnes sai surmansa.”, muisteli lietolaisso-tilas muutama vuosi sitten.

”Karskimmankin sotilaan huulilla oli rukous.”, kertoi sil-loinen viestiryhmän johtaja.

”Piti lähteä viestiä viemään, vaikka kranaatteja Summassa tuli kuusi sekunnissa korsun edustalle.”, sanoi jääkärikap-teeni Viljo Laakson (JR13) lä-hettiupseeri ja adjutantti Liedon Reserviupseerit ry:n 40-vuotis-juhlassa 13.3.2005 juhlapuhuja-na ollut Gunnar Laatio.

Ylipäällikkö antaa 15.2. lu-van irrottautua pääpuolustus-linjasta ja siirtyä väliasemaan. Sotaa jatkui vielä kuukauden ja rauha solmittiin 12.3.1940, sotatoimet loppuivat 13.3. Vii-puri oli joukkojemme hallussa, mutta vihollinen oli noussut jo maihin Säkkijärvellä ja katkais-sut Viipuri-Hamina maantien.

“Oli ilta Summassa silloin – taas hyökkäys torjuttiin ja jylhinä, taisteluinnoinyhä jäimme me asemiin.

Taas ampui tykistö tultaan,taas vapisi ilma ja maa.Me peityimme savuun ja multaan vain muistaen Jumalaa.”

(Katkelma runosta Summan ilta, jonka on kirjoittanut Eino Koivisto, Miljoona-linnakkeen

eteen viedyn konekivääripe-säkkeen, ”Sormen”, sotilas.)

Lähteet:Gustav Mannerheim:

Muistelmat IIHarald Öhquist:

Vinterkriget ur min synvinkelEki Oksanen: Summan miehet

Ari Raunio – Juri Kilin: Talvisodan taisteluja

Sotilaiden kertomukset

PARIVARTIO 2014 15

Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta.K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

SERTIFIOITU YRITYS

SERTIFIOITUYRITYS

WWW.LEHTITEHDAS.COM

Tämäkin lehti onpainettu Salossa

Lounais-Suomen

OSUUSPANKKIPAIMIO

www.osuuspankki.fi

Asiantuntijalta

Merivoimien uudistettu taistelutapa rannikkopuolustuksen juurillaRannikkopuolustuksesta operatiivi-sella ja taktisella tasolla vastannut rannikkotykistöaselaji lakkautettiin 1995. Rannikkojoukot liitettiin me-rivoimiin ja rannikkotykistöjärjestel-mien asteittainen alasajo aloitettiin. Muodostui uudet merivoimat. Johto puhui mieluummin rannikkotykistön, aselajin ja sen tykistöjärjestelmien lakkauttamisesta. Rannikon ja saa-riston operatiivisten vastuualueiden sanottiin olevan maavoimien menneen ajan hapatusta. Äärimmäinen näke-mys oli, että rannikkomme puolustus olisi laivasto-operaatioiden vastuulla. Merivoimien päätehtäväksi määri-tettiin meriliikenteen suojaaminen. Meripuolustuksen näkökulmasta eu-roatlanttisen yhteisvastuun merkitystä Itämeren sotilaspolitiikassa ei haluttu nähdä minkäänlaisena optiona, vaikka 90-luvun puolivälissä alkanut jäse-nyys EU:ssa ja rauhankumppanuus Naton kanssa sitoivat meitä vähitellen tiiviimmin läntiseen yhteisöön ja yh-teistyöhön Itämerellä.

Kylmän sodan aikana ja erityisesti sen loppuvuosikymmeninä meripuo-lustuksemme, laivasto (josta oli vähi-tellen alettu käyttää nimeä Merivoi-mat), rannikkotykistö ja merivartiostot operoivat päivittäisessä yhteistyössä rannikoidemme valvomiseksi, alue-loukkausten torjumiseksi - tarvittaessa aina sodanajan torjuntatehtäviä myö-ten. Valvonnan suorituskykyjä olivat vesikuuntelu ja meri- ja ilmavalvonta, jota voitiin vahventaa reservistä me-ri- ja myöhemmin rannikkovalvon-tayksiköillä. Verkostoa täydensivät merivartioyksiköiden vartioasemat ja liikkuvat yksiköt.

Merivartioston, tullin ja poliisin yhteistyö näkyi veneilykauden aika-na merellisessä kuvassa. Merivartio-

yksiköitä oli mahdollista vahventaa jo perusvalmiutta tehostettaessa re-serviläisillä. Ilmavoimat tuki meri-puolustusta meri- ja ilmavalvonnassa valvontatiedoilla ja tunnistuslennoilla sekä torjumalla mahdolliset ilmatilan loukkaukset merialueiden ilmatilassa.

Rannikolla operatiivinen vastuu aina aluevesirajalta lähtien oli soti-laslääneillä ja niiden alaisilla rannik-kotykistön yhtymillä, rannikkoalu-eilla. Valvonnan kättä pidempää oli rannikkotykistö. Kiinteä linnakever-kosto kattoi kaikki tärkeimmät sisään-tuloväylät ampuma-alojen leikatessa pääosin toisiaan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Liikkuvalla rannik-kotykistöllä vahvennettiin tarvitta-essa painopistesuuntia tai katettiin katvealueita. Viestityksellä annettuja kehotuksia voitiin tehostaa rannik-kotykistön tai alueella satunnaisesti operoivan laivatykistön varoitus- tai torjuntatulella.

Laivasto ja merivartiosto valvoi-vat aluemerta ja operoivat alueme-reemme liittyen kansainväliselläkin merialueella. Meripuolustuksella oli rannikkotykistön kunnioitettavaa, kattavaa epäsuoraa ja suoraa tykistön suorituskykyä. Laivastojoukkojen lai-vatykistö ja sodan jälkeisinä vuosina vaatimaton torpedoase vahvensivat rannikkopuolustusta Ahvenanmaata myöten, jonka puolustuksesta vasta-si sotilaslääni rannikonpuolustuksen alajohtoportaineen.

Valmiutta kohotettaessa puolueet-tomuuden suojaamisvaiheessa val-vontaa tehostettiin suojamiinoitteilla, joista tiedotettaisiin miinavaarallisina alueina. Aluemereltä alkaen mahdol-liset hyökkäykset rannikollemme tai saaristoon torjuttiin laivaston- ja rannikkotykistön ohjustulella ja suo-

jamiinoitteita tehostettiin torjuntamii-noitteilla. Rannikkotykistö kykeni tor-juntaan tärkeimmillä suunnilla alue-vesirajalta lähtien laivaston rinnalla.

Satamien ja uhanalaisten maihin-nousualueiden puolustuksesta vastasi rannikkotykistö (-aselaji) sotilasläänin johdossa. Väylätorjunnasta vastasi-vat linnakkeiden monipuolinen epä-suora- ja suorasuuntaustuli suojaten näin myös väylä- ja rantamiinoitteet. Kevyet rannikko-ohjuspartiot muo-dostivat tärkeimmillä suunnilla yllät-tävän sivustauhan maihin pyrkivälle. Rannikkojääkärit valmistautuivat vas-tahyökkäyksiin saaristovyöhykkeellä. Torjuntapataljoonat ja -komppaniat vastasivat pidettävien rannikon koh-teiden puolustamisesta. Rannikko-puolustuksen tehtävä oli torjua tai viime kädessä rajoittaa maihinnousut mahdollistaen näin maavoimien vasta-hyökkäykset hyökkääjän lyömiseksi. Sivusuunnilla rannikkovalvonta- ja meritulenjohtoasemat, valvontavene-joukkueet ja logistiikkaa hoitava lii-kenne täydensivät meritilannekuvaa.

Maalinosoituskyky saaristossa oli monipuolista ja rannikkotykistön tulenkäytön kaapeli-, linkki- ja ra-dioyhteydet mahdollistivat joustavat tulenjohto- ja mittauskombinaatiot. Kiinteän ja liikkuvan rannikkoty-kistön leipälaji oli jatkuva liikku-van maalin mittauskyky ja maalin käsittely pistemaalina. Tähystetyssä ammunnassa pienin sivusuunnan kor-jaus oli kaksi piirua. Manuaalisissa ammuntamenetelmissä tulen oikea etäisyys haettiin mittari- ja leikkaus-menetelmissä porrastusmenetelmillä. Automaattisten laskentajärjestelmien ja tutkan tultua käyttöön korjattiin tuli suoraan maaliin. Tutkatulenjohdos-sa korjaukset olivat karkeampia kuin

tähystetyssä ammunnassa ja vaikutus-ammunnassa luotettiin hajontakuvion ja pyyhkäisyalan peittävän maalin. Kaikissa tapauksissa rannikkotykistön tähystetty tuli alusmaaleja vastaan oli ylivoimaisesti tarkinta ja näin myös tehokkainta.

Rannikkotykistö tuki tarvittaessa maavoimien taistelua kenttätykistön rinnalla ampuen maa-ammuntamene-telmin (yhdensuuntaisella viuhkalla) torjuntoja maalihehtaarille tai esteitä kolmelle maalihehtaarille. Kenttäty-kistö saattoi tukea rannikkojoukkoja ampumalla maihinnousu-urille esteitä tai liikemaalimenetelmin portaittain iskuja maalin reittiä seuraten.

Rannikon taistelutilaa muokattiin. Passiivista suojaa parannettiin liikku-vuudella ja linnoitteilla, suunniteltiin alusupotteita kapeikkoihin, kehiteltiin valelaitteisiin lämpölähteitä. Suojasa-vuja kehiteltiin infrapuna- tai tutkasä-teilyä läpäisemättömiksi.

Laivastojoukot olivat yhteistyötaho sotilasläänin alaisten rannikon yhty-mien, rannikkoalueiden kanssa. Joh-tosuhteet rannikolla säilyivät kaikissa valmiustiloissa entisinä. Merikouk-kauksen tai maihinnousun ratkaisu-taisteluihin voitiin painopistesuunnan rannikkoalueelle alistaa tarvittaessa maavoimien yhtymä ja muita tuki-joukkoja. Rannikko- ja laivastojouk-kojen yhteisoperointi ei harjoituksissa ollut pääsääntö eikä tässä suhteessa kehitys ole suinkaan parantunut puo-lustusvoimauudistuksen myötä, kun muodostettiin erilliset rannikko- ja laivastojoukko-osastot. Merivoimien komentajan ja esikunnan suorempi operatiivinen johto antaa yhteistyöl-le uusia mahdollisuuksia. Toisaalta laivastojoukot voisivat keskittyä me-riliikenteen suojaamiseen erityisesti

sotaa alempiasteisissa, harmaan vai-heen kriiseissä tai asymmetrisissä tilanteissa.

Tänään puhutaan verkottuneesta tulenkäytöstä, jolloin tulenkäytön johtoportaat voivat aina valita edulli-simman asejärjestelmän maalin tyy-pin mukaan. Tilannetietoisuuteen ja johtamisjärjestelmään on panostettu 2000-luvulta lähtien voimakkaasti. Synteettiset, integroidut maalitiedot ovat kaikkien tarvitsijoiden saatavilla. Merivalvonta, pintatiedustelun katta-vuus ja maalinosoituskyky saariston alueella ei ole kuitenkaan entistä luok-kaa. Epäsuoraa tulta edustavat vielä 2020-luvulle käytössä olevat 130 mm tornitykit, joiden välitön romuttami-nen onneksi estettiin. Niiden jälkeen rannikolla ja saaristossa ei olisi ollut enää minkäänlaista merkittävää meri-ammuntoihin kykenevää tykistöllistä suorituskykyä. Uusiakaan ei ole varaa hankkia.

Kylmän sodan aikana strategista luokkaa oleva meripuolustusjärjestel-mä oli rannikoidemme suoja ja myös merkittävä ennaltaehkäisevä kynnys meren suunnalta tulevalle maavoi-mien sivustauhalle. Sen jälkeen ran-nikkopuolustusjärjestelmä on kokenut kovia rannikkotykistöaselajin alasajon ja rannikkopuolustusjärjestelmän leikkausten ja romuttamisen jälkeen. Menetyksen arvo on vain korostunut taloustaantuman myötä, kun rannik-kojoukkojen kehittämisessä on ollut yli kymmenen vuoden suvantovaihe. Merivoimien uudistetun taistelutavan tahtotila osoittaa huolen rannikkopuo-lustuksen nykyisestä tilasta.

Seppo Ruohoneneverstiluutnantti evp

Kunniamerkit• ompelupalvelu,• nauhojenkiinnittäminenjauusiminen

ArvosepätPirkko Mäki-Rekola0400-476871

Humalistonkatu7a20100TURKUinfo@kultaseppaturku.fiwww.kultaseppaturku.fi

K o r u m y y n t i

Kultainen Norsu

Kunniamerkit• ompelupalvelu,• nauhojenkiinnittäminenjauusiminen

ArvosepätPirkko Mäki-Rekola0400-476871

Humalistonkatu7a20100TURKUinfo@kultaseppaturku.fiwww.kultaseppaturku.fi

K o r u m y y n t i

Kultainen NorsuKunniamerkit• ompelupalvelu,• nauhojenkiinnittäminenjauusiminen

ArvosepätPirkko Mäki-Rekola0400-476871

Humalistonkatu7a20100TURKUinfo@kultaseppaturku.fiwww.kultaseppaturku.fi

K o r u m y y n t i

Kultainen Norsu

Kunniamerkit• ompelupalvelu,• nauhojenkiinnittäminenjauusiminen

ArvosepätPirkko Mäki-Rekola0400-476871

Humalistonkatu7a20100TURKUinfo@kultaseppaturku.fiwww.kultaseppaturku.fi

K o r u m y y n t i

Kultainen Norsu

PARIVARTIO 201416

Kokoukset ja kilpailut

Halikon reserviläiset ry

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUSpidetään 17.3.2014 Vaskion Op Kerhotiloissa kello 19.00.

Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Kahvitarjoilu

Johtokunta kokoontuu kello 17.30

Tervetuloa! Johtokunta

Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ryPiikkiön-Kaarinan Reservinupseerit ry

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET Torstaina 20.3.2014 klo 18.00 Tuorlan Majatalossa.

Kokouksissa käsitellään kevätkokouksille sääntöjen määräämät asiat.

Aluksi yhteinen kahvitus ja mielenkiintoinen esitelmä alan huippuammattilaiselta.

Tervetuloa! Hallitukset

Loimaan Reserviupseerit ry Loimaan Seudun Reserviläiset ry

KEVÄTKOKOUSLoimaalla Ankkuripaikassa torstaina 3. huhtikuuta klo 18

Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo 17.30.

Naantalin Reserviupseerit ryNaantalin Reservinaliupseerit ry

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSETPidetään keskiviikkona 5.3.2014 klo 18.00 alkaen

Naantalin keskusvarikolla (Rautakatu 7).

Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Alkuun yhteinen osuus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry

Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUSpidetään keskiviikkona 12.3.2014 klo 18 alk. Heikkilän

sotilaskodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.

Kokouksessa palkitaan vuonna 2013 menestyneet yhdistyk-set ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Reserviläisliiton puheen-johtaja Mikko Savola kertoo liiton ajankohtaisista asioista.

Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alk.

Piirihallitus

Salon Seudun Reserviupseerit ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTVUOSIKOKOUSpidetään 13.3.2014 klo 17.30 Salon lukion isossa auditoriossa (Kaherinkatu 2, Salo).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa! Hallitus

Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien

AMPUMAJUOKSUN VIESTIMESTARUUSKILPAILUT

Salossa, Halikon Vaskiolla, ti 13.5.2014, klo 18.00 (osoite Kavalontie 71, Salo)

Opastus tieltä Aura-Salo 224 Vaskion taajamasta 1 km Auran suuntaan.

Kohdistus klo 16.45 – 17.30. Avaus klo 17.45. Lähtö klo 18.00.Sarjat ja matkat: • H (ei ikärajoitusta) osuuspituudet 3-4 km• H 150 (kilpailijoiden ikä vähintään 35 vuotta)

osuuspituudet 3 km• H180 (kilpailijoiden ikä vähintään 50 vuotta)

osuuspituudet 3 km• Viestijoukkueessa on kolme kilpailijaa. Yhdistyksillä voi

olla kilpailussa useita joukkueita. • Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin.

Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 28.4. mennessä sähköpostilla tapio.turunen@salo.fi.

Tiedustelut Erkki Laine, p. 050 413 5720 / 02-736 0409

Tekninen asiantuntija Mauri Hanhisalo, p. 040 074 8572.

Kilpailunjohtaja Kari Mahlberg, p. 040 548 9780.

Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava.

Osallistumismaksu 20 € / joukkue, maksetaan ilmoittau-tumisen yhteydessä Salon Seudun Reserviupseerit ry tilille Lounaismaan Osuuspankki FI10 5410 0210 0126 99

Tervetuloa Salon Halikkoon, Vaskiolle! Salon Seudun Reserviupseerit ry, Salon Reserviläiset ry

Raision reserviläiset ry:n ja Raision reserviupseerit ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSETpidetään tiistaina 18.3.2014 klo 18.00 alkaen

Raision kaupungintalolla (Nallinkatu 2, RAISIO). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Raision reserviläiset ry Raision reserviupseerit ry

Turun Reserviupseerit ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 19.3.2014 klo 18.00 alkaen Heikkilän

sotilaskodin yläkerrassa (Rykmentintie 15, 20810 Turku). Asialistalla sääntömääräiset kevätkokousasiat.

Ilmoittautumiset kevätkokoukseen 16.3.2014 klo 18 mennessä osoitteella jp.voipio@gmail.com tai 0400 534 421.

Tervetuloa! Hallitus

RESUL:N PISTOOLIAMPUMAHIIHTO JA -SPRINTTIVIESTIMESTARUUSKILPAILUT

lauantaina 15.03.2014 Loimaalla

Seuraavana päivänä 16.3. järjestetään RESUL:n talvikilpailu Alastarossa.

KILPAILUKESKUS Kertunmäen hiihtomaja. Oripääntie 32410 NIINIJOKI

Kilpailusarjat: D, D50; H, H35, H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70, Viesti: H/D, H80, H100, H120

Ilmoittautuminen 31.02.2014 mennessä Marko Silvandermarko.silvander@domus.fi Vanha Hämeentie 108, 32200 LOIMAA Ilmoittautumisessa ilmoitettava nimi, sarja, yhdistys, piiri ja sotilasarvo. Kilpailu on samalla V-S piirin mestaruuskilpailu. Ilmoittautumisessa mainittava myös osallistuminen tähän.

Osallistumismaksu 30 €/kilpailija, viesti 35 €/joukkueMaksu: Loimaan Reserviupseerien tilille FI17 5239 0040 0248 63 31.02.2014 mennessä

Opastus: 9 tieltä Mellilästä ja Loimaan rampilta ja Loimaa-Oripää tieltä.

Kilpailujen aikataulu kohdistus klo 9.00 - 09.30 avajaiset klo 9.45 ensimmäinen startti klo 10.00. Sprinttiviestin startti 1h viimeisen maaliin tulijan jälkeen

Majoitus: Loimaan Seurahuone puh. 02 76 365 100Muista majoitusvaihtoehdoista infoaa varajohtaja.

XXXII WIHTORIN SyRJÄHyPPy 21.–22.3.2014

Wihtori Jotos on saavuttanut 32 vuoden iän. Siitä huolimatta jaksaa edelleen keksiä uusia kujeita.

32. pienoisjotos, Wihtorin Syrjähyppy, järjestetään perinteisesti Heikinpirtin maastossa Loimaan kaupungin Niinijoen kylässä. Jotos alkaa pe 21.3. klo 18.30, jolloin ensimmäinen partio lähtee lilikkeelle. Tehtävät suunniteltu 4 henkisille partioille, myös 3-5 hengen partiot voivat osallistua – partiot vapaasti muodostettavissa ja kuljettava matka on n. 8 km. Varustaudu olosuhteisiin sopivalla vaatetuksella, riittävillä valonlähteillä ja henkilökohtaisilla EA-tarvikkeilla.

Osanottomaksu 40 € / partio maksetaan Loimaan Seudun Reserviläisten tilille Liedon SP 430916-255770.Jälki-ilmoittautumiset 50 € / partio. Pankkisiirrolla maksaneiden on esitettävä kuitti ennen lähtöä. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä. Lisätietoja www.mpk.fi

Partiokohtaiset ilmoittautumiset suoraan s-postilla marko.mikkonen@vallox.com (partion nimi, osanottajat sekä partionjohtajan yhteystieto).

Lisätietoja Marko Mikkonen p. 050 569 6909 tai Marko Silvander p. 040 583 9349.

Tervetuloa jotostelemaan!

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUSpidetään keskiviikkona 12.3.2014 klo 18 alk. Heikkilän sotilas-

kodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokouk-selle määräämät asiat sekä kunniajäseneksi kutsuminen.

Kokouksessa palkitaan vuonna 2013 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Reserviupseeriliiton puheenjoh-

taja Mikko Halkilahti kertoo liiton ajankohtaisista asioista.

Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alk.

Piirihallitus

Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien

RUUTIASEKILPAILUTPistooli- ja pienoiskiväärilajeissa pidetään Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla 5.4.–6.4.2014

KILPAILUOHJELMA

Lauantai 5.4.2014 – pienoispistooli 30 + 30 ls – pika-ammunta 3 x 20 ls

Sunnuntai 6.4.2014 – pienoiskivääri 60 ls

Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa

Sarjat ja joukkueet Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä.Henkilökohtainen kilpailu on yhteinen upseereille ja reser-viläisille sarjoissa: E, H20, D20, H, D, H50, D50, H60, H70, H75. Joukkuekilpailu käydään 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan tulos.

Ilmoittautumiset Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään 23.3.2014 osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, 20240 Turku tai email: hptuomin@gmail.com

Osallistumismaksut Henkilökohtaisessa kilpailussa 17 e / ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansli-assa ennakkoilmoittautumisen mukaisesti.

Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeä-mälle yhteyshenkilölle. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun reservialiupseerit-Reserviläiset ry

Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 28.4. mennessä sähköpostilla tapio.turunen@salo.fi.

Tiedustelut Erkki Laine, p. 050 413 5720 / 02-736 0409

Tekninen asiantuntija Mauri Hanhisalo, p. 040 074 8572.

Kilpailunjohtaja Kari Mahlberg, p. 040 548 9780.

Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava.

Osallistumismaksu 15 € / osallistuja, maksetaan ilmoittautumisen yhteydes-sä Salon Seudun Reserviupseerit ry tilille Lounaismaan Osuuspankki FI10 5410 0210 0126 99

Tervetuloa Salon Halikkoon, Vaskiolle! Salon Seudun Reserviupseerit ry, Salon Reserviläiset ry

Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien

AMPUMAJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT

Salossa, Halikon Vaskiolla, ti 6.5.2014, klo 18.00 (osoite Kavalontie 71, Salo)

Opastus tieltä Aura-Salo 224 Vaskion taajamasta 1 km Auran suuntaan.

Kohdistus klo 16.45 - 17.30. Avaus klo 17.45. Lähtö klo 18.00.Sarjat ja matkat: • H/H45, D/D45 matka 4-5 km• H50-H80, D50-D70 (5 ikävuoden välein) matka 3-4 km

jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->

17PARIVARTIO 2014

Kokoukset ja kilpailut

Salon Seudun Reserviupseerit ry:n koululutustoimikunta järjestää keväällä 2014 seuraavat

ESITELMÄTILAISUUDET: Torstaina 13.2.2014 klo 19.00

RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläisyyden

tulevaisuus Suomessa

Torstaina 13.3.2014 klo 19.00 Tietokirjailija, filosofian tohtori ja Suomen ja Pohjoismaiden

historian dosentti Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen - suurtaistelun ihmisten historia

Torstaina 24.4.2014 klo 19.00 Tietokirjailija, poliisi ja oikeustieteen maisteri Mikko Porvali:

Hyökkäyksen edellä - Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941.

Esitelmätilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia ja ne pide-tään Salon lukion isossa auditoriossa, Kaherinkatu 2, Salo.

Tervetuloa esitelmätilaisuuksiin!

MATKA JÄÄKÄRISEMINAARIIN 5.–6.4.2014Tänä vuonna tulee 100 vuotta ensimmäisen maailman-sodan alkamisesta ja jääkäriliikkeen syntymisestä sekä

70 vuotta jatkosodan päättymisestä.

Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ja Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistyksen Varsinais- Suomen Osasto järjestävät matkan 5.– 6.4. Jääkäri-seminaariin Kauhavan Kortesjärvelle. Menomatkalla tutustumme Loimaan alueen tapahtumiin keväällä 1918 ja paluumatkalla mahdollisesti Merikarvian suunnan 1918 taistelupaikkoihin sekä Seinäjoen tapahtumiin päämaja-aikana 1918 ja katsomme Seinäjoen kaupunginteatterissa kehutun ”Mannerheim ja kettujen sota” – näytelmän.

6.4. jatkamme matkaa Kortesjärvelle, jossa seminaarissa aiheina suomalaisten jääkäreiden sotilaskoulutuksen sisältö sekä yhteenveto jääkäreiden haastatteluaineistosta. Ilmainen tutustumismahdollisuus myös Jääkärimuseoon.

Lähtö on 5.4. kello 9.00 Heikkilän kasarmin P-alueelta (ennen porttia) ja paluu samaan paikkaan 6.4. n. klo 21. Pienet muutokset ovat vielä mahdollisia. Tarkempi ohjelma lähetetään sitovasti ilmoittautuneille myöhemmin.

Matkan hinta noin 170 € / henkillö (laskutetaan, eräpäivä 15.3.) sis. bussimatkat, hotellimajoituksen aamiaisineen, kaksi lounasta, yhteisen illallisen ennen näytöstä, näytelmän väliaikatarjoiluineen, seminaarin lounaineen ja kahvineen sekä paluumatkalla kahvin ja sämpylän.

Sitovat ilm. tarkkojen varausten tekemistä varten yhteystie-toineen matkanjohtajalle Jouko Fossille, p. 0500-321820 tai mieluummin s-postitse jouko.fossi@pp1.inet.fi viim. 28.2.40 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan.

RESUL:N AMPUMAHIIHDON JA AMPUMA-HIIHTOVIESTIN MESTARUUSKILPAILUT

Oulussa 22.3.2014

Pohjois-Pohjanmaan Res.piirit yhdessä OHS:n ampumahiih-tojaoston kanssa järjestävät kilpailut Sankivaaran ampuma-hiihtosdationilla 22.3.2014 klo 11 alkaen.

Kilpailujen johtaja: Timo Ronkainen Kilpailujen TA: Pekka Kotikumpu OHS

KILPAILUAIKATAULU klo 8.30- kilpailukanslia avautuu klo 10-10.45 kohdistusammunnat klo 9.50 kilpailujen avajaiset klo 11.00 ensimmäinen lähtö, henkilökohtainen kilpailu

SARJAT ja MATKAT: D/D50: 5 km, H/H35: 10 km, H40-H50: 8 km, H55-H80: 5 km Osanottomaksut: 30 € / kilpailija

PARISPRINTIVIESTI: Viesti alkaa henkilökohtaisen kilpailun päätyttyä n. 1.5 h kuluttua. Kaikissa sarjoissa ja osuuksilla hiihtomatka 1+1+1km.SARJAT: D/H, H80, H100, H120, H80-H120 sar-joissa kilpailijoiden yhteisikä tulee ylittää ikärajan. Kilpailijoiden tulee olla yli 35v. Osanottomaksu: 35 €/joukkue

ILMOITTAUTUMISET JA OSANOTTOMAKSUT: Ilmoittautumiset piireittäin: Kilpailijan nimi, sarja, sotilasarvo, piiri. Osoitteeseen: te.ronkainen@gmail.com pe 7.3.-14 klo 16 mennessä.

Osanottomaksut samanaikaisesti tilille: Pohjois-Pohjanmaan Res.piiri FI09 363630-10156545

Jälki-ilmoittautumiset: Torstaihin 20.03-14 klo 16 asti, jolloin maksut ovat: henkilökohtainen kilpailu: 45 €, viesti 50 €. (Kuitti maksusta tulee esittää kilpailupaikalla.) Jälki-ilmoittautumismaksut samalle tilille.

Vakuutukset: Jokaisella kilpailijalla tulee olla sääntöjen mukainen ampujan vakuutus. Vakuutuksen voimassa olo tar-kistetaan ennen kilpailua.

Kilpailussa noudatetaan RESUL:n kilpailusääntöjä. Lisäksi soveltuvin osin ampumahiihtoliiton sääntöjä.

Ajo-ohje: VT 20:ltä > maantietä 8300 n. 10 km, missä opastus kilpailukeskukseen. Mikonmäentietä, ajomatka n. 2 km. Kilpailukeskuksessa puffetti, myytävänä virvokkeita, kahvia, makkaraa. (käteismaksu)

Majoitukset: Oulun hotelleista. Tiedustelut: Timo Ronkainen puh +358 400 495 267, e-mail: te.ronkainen@gmail.com

Tervetuloa Ouluun kevät hangille!

Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri, Reserviläispiiri Oulun Hiihtoseura

RESERVILÄISTEN SM-PILKKI lauantaina 5.4.2014 Ukkohallassa

Hyrynsalmen reserviläiset järjestävät reserviläisten SM-pilkkikilpailut Ukkohallan Syväjärvellä.

Kilpailukeskus on Ukkohallan matkailukeskuksessa: osoite on Ukkohallantie 22 89400 Hyrynsalmi.

Opastus VT 5:ltä etelästä ja pohjoisesta tuleville. Oulun suunnasta tuleville opastus MT 891:ltä.

Kilpailuaika: klo 10-14 (siirtymät 15 min + 30 min)

Sarjat: Henkilökohtainen: Naiset, Naiset 55, Miehet, Miehet 55 ja Miehet 65 Joukkueet: Naiset , Miehet ja joukkueessa kolme kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen (Huom! Joukkueen muodosta-vat yhdistykset).

Mikäli halukkuutta on, niin sunnuntaina 6.4. on mahdollisuus ns. sprinttipilkkiin.

Ilmoittautumiset: Terho Pellille sähköpostilla: terho.pelli@viesti.net kirjallisena osoite: Koskitie 4 as 2 89400 Hyrynsalmi 30.3. mennessä

Osallistumismaksu: • Henkilökohtainen kilpailu 15 € ,joka sisältää kalaveden-

omistajanlupamaksun, saunamaailman ja palkinnot.• Joukkuekilpailu 30€ /joukkue

Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 30.3.2014 Hyrynsalmen Reserviläiset ry:n tilille FI83 1226 3006 1009 45 Viesti Respilkki 2014 ja kuitti mukaan kilpailupaikalle.

Syväjärvessä on ahventa, haukea ja särkeä sekä istutettua kirjolohta.

Ukkohallan matkailukeskuksessa on samana päivänä Hallan Akan-hiihtotapahtuma ja rinteet ja muut aktiviteetit ovat käy-tössä. Kilpailuun liittyvät tiedustelut kilpailunjohtaja Terho Pelli p. 040 526 9872

Tervetuloa keväiseen Kainuuseen! Hyrynsalmen reserviläisjärjestöt

RESUL:N TALVIKILPAILUAlastarolla Loimaalla 16.3.2014

Kilpailu on samalla Varsinais-Suomen piirien mestaruuskilpailu.

Kilpailukeskus: Virttaan Eräveikkojen maja Opastus: Loimaa-Virttaa tie 213 ja kantatie 41 risteyksestä Säkylän suuntaan n.2km josta oikealle opastus.

Sarjat: H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 ja H85 sekä D ja D50

Ilmoittautumiset: piireittäin Talvikilpailu 3.3.2014 mennessä s-postilla: lassi.vatka@suomi24.fi puh. 044-7440151

Asepunnitus ja ampumavakuutuksen tarkastus klo 9.30-10 Kilpailun avaus ja lipunnosto klo 10.15 Ensimmäinen lähtö klo 11.01

Osallistumismaksu: 30 €/kilpailija, maksettava 3.3. mennessä Alastaron reservi-läisten tilille FI 31 5005 0950 0838 69, viitteeksi piirin nimi.

Hiihtotapa perinteinen.

Lisätiedot: Heikki Pelli, p. 040-843 0601Kalevi Suvila, p. 040-505 5930, kilpailun johtaja Pentti Saario, p. 02-763 1554, TA

Tervetuloa! Alastaron reservinupseerit ja Alastaron reserviläiset

NAMMO LAPUA GAMESAmpumasuunnistuksen Suomen ja Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, maailmancupin 3. ja 4. osakilpailu 9.–10.5.2014 Seinäjoella.

Ylistaron Kilpa-Veljet ja Seinäjoen Hiihtoseura jär-jestävät avoimetampumasuunnistuksen Suomen ja Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut ja Maailman Cupin 3. ja 4. osakilpailut Seinäjoella Jouppilanvuoren ampumahiih-tostadionilla.

OHJELMA Perjantai9.5. Henkilökohtainen kilpailusprinttimatkoilla.Lähtö minuutin välein, suunnistuslenkki, ammunta makuulta 5ls, mahdolliset sakkokierrokset, suunnistus, ammuntapys-tystä 5ls(alle 16v makuulta), mahdolliset sakkokierrokset ja juoksu maaliin. Sarjat: H14 -H70, D14 -D70 (Varusmiehet kilpailevat sarjois-sa H/D 20 ja H/D 21 ja näistä tuloksista yhdistetään varus-miesten tulokset). H/D14 sarjat saavat ampua tuelta. Kohdistukset klo 16.00. Ensimmäinen lähtö klo 18.00.

Lauantaina 10.5. Henkilökohtainen normaalimatka massalähtönä. Lähdöt porrastettuna sarjoittain yhteislähtöinä, suunnistus, ammunta makuulta 10 ls, mahdolliset sakkokierrokset, suun-nistus, ammunta pystystä 10 ls (alle 16v makuulta), mahdolli-set sakkokierrokset ja suunnistus ja juoksu maaliin. Sarjat: H14 -H70, D14 -D70 (Varusmiehet kilpailevat sar-joissa H/D 20 ja H/D 21 ja näistä tuloksista yhdistetään varusmiesten tulokset). H/D14 sarjat saavat ampua tuelta.Kohdistukset klo 9. Ensimmäinen lähtö klo 11.

Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset www.ykv.fi/suunnistus-> ilmoittautumisten suorasyöttö-pohjaan. Ilmoittautumisten on oltava perillä perjantaina 2.5.2014 klo 24. lmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava sarja, syntymävuosi, Emit-numero, vuokra-emit tarve (5 e).

Osanottomaksut Pikamatka 18 e/ kilpailija; Normaalimatkan kilpailu 20 e/ kilpailija. Maksetaan ilmoittautumisten yhteydessä: YKV:n suunnistusjaoston tilille FI 9555 3204 4001 2173.

Opastus Opastus Jouppilanvuoren ampumahiihtoradalle Seinäjoen keskustasta Suupohjantieltä sekä Huhtalantieltä.

Kilpailijoilta vaaditaan voimassaoleva ampumaturvava-kuutus. Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n voimassaolevia sääntöjä.(sarjassa H55 ja ylöspäin hiihtomatka,sekä D ja D50 sarjoissa 7,5 km).

Tekninen asiantuntija Teknisenä asiantuntijana toimii Ahti Isosomppi

Lisätiedot: Kilpailujen johtaja Marko Silvander p. 040-583 9349 Kilpailujen varajoht. Tom Säilä p. 045-127 5127 Kilpailujen sihteeri Jukka Salonen p. 044-773 3455

Tervetuloa! Loimaan Reserviupseerit ry. ja Loimaan Seudun Reserviläiset ry.

Kilpailukeskuksen osoite on Jouppilanvuorentie 85

Majoitus www.cumulus.fi 3km kilpailukeskukseen www.sokoshotels.fi 3km kilpailukeskukseen

Tiedotus YKV:n kotisivut: www.ykv.fi/suunnistus

jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->

JOHTAMISEN TEEMASEMINAARIVapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamisen koulutusohjelman valtakunnallisena erikoistason kurssina on kerran vuodessa järjestettävä johtamisen teemaseminaari.

Järjestyksessään kolmas johtamisen teemaseminaari järjestetään tänä vuonna lauantaina 22.3. Lahden Hennalassa klo 9.00 - 16.00 Hennalankatu 259 Lahti ja seminaarin aiheena on tänä vuonna mentorointi. Aihetta käsitellään ensin asiantuntija-alustuksilla ja sen jälkeen open space -työskentelytekniikalla. Seminaarin osanottajilta odotetaan aktiivista kiinnostusta johtamiskoulutukseen, paikkojen tullessa täyteen annetaan etuoikeus osallistu-miseen MPK:n johtamiskoulutuskurssien läpikäyneille henkilöille/kouluttajille.

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä MPK:n koulutus-kalenterin kautta: www.mpk.fi. Kurssin numero on 0900 14 12030.

Kurssin järjestäjänä toimii MPK:n Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksikkö.

jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->

Kurssin sisällöstä vastaa RUL:n koulutustoimikunta.

Lisätietoja: kurssinjohtaja: Marko Honkanen, marko_m_honkanen@hotmail.com ja Päijät-Hämeen KOTU-yksikön päällikkö Aarne Kumpulainen 050 462 0735, aarne.kumpulainen@mpk.fi

18 PARIVARTIO 2014 Maastourheilu

Juhani Jokinen

Aktiivisotilasurani jälkeen on ollut aikaa katsella maailmaa oman isänmaan rajojen ulko-puolella. Tätä kirjoittaessani olen käynyt 70 eri maassa ja suunnistanut 59 maassa. Suun-nistusmatkoilla minulla on ollut mahdollisuus nähdä asioita vä-hän eri tavalla kuin turistimat-koilla. Olen nähnyt ko. maan maastoja, kasvillisuuksia ja eläi-miä, ihmisistä puhumattakaan. Tietenkin olen nähnyt paljon sellaisia “takapihoja”, joita turistit eivät näe. Olen myös katsellut asioita sotilaan silmin.

Suunnistaessa ei koskaan tule miettineeksi mahdollisia vaaratekijöitä. Joskus jälkeen-päin tulee näitä vähän mietit-tyä. Maastoissa on joskus ollut hirvittäviä jyrkänteitä, syviä kaivosonkaloita, kuumia läh-teitä, pettäviä soita, myrkyllisiä käärmeitä, karhuja eli kaikkea mitä luonnossa eri mantereilta voi löytyä. Tosin yksi manner on vielä korkkaamatta eli Ete-lä-Amerikka, mutta jos terve-ys sallii ja elossa ollaan, se on vuorossa 2014 syksyllä. Silloin pidetään Brasiliassa veteraani-en suunnistuksen MM-kilpailut. Ne ovatkin sitten veteraanisuun-nistuksen 26. MM-kilpailut ja olen tähän asti osallistunut nii-hin kaikkiin.

Maailman tarkimmin vartioidulla rajallaPohjois-Korea oli maana mie-lenkiintoinen ja eristäytynyt mutta turvallinen. Siellä käy-tiin vain sellaisissa paikoissa, joita he halusivat meille näyttää, muualle ei ollut asiaa. Tavalli-siin kansalaisiin oli lähes mah-dotonta saada mitään kontaktia. He yrittivät huomaamattomasti vartioida että emme pääsisi te-kemisiin paikallisten ihmisten kanssa. Se tuntui usein aika koomiselta.

Eräänkin muistomerkin ym-pärillä oli kymmenkunta miestä ja naista, jotka olivat lukevinaan kirjaa seisaaltaan, eipä ollut vai-kea arvata heidän tehtäväänsä. Jos olit liian kauan WC:ssä, jo tuli kaveri perässä tarkistamaan, onko kaikki hyvin. Aukiolla, josta televisio näyttää heidän sotilasparaatejaan, oli alustaan (katuun) maalattu valkoisia ympyröitä, jotka osoittivat so-tilaan paikan. Yksikkönumero oli kirjattu rivin päähän. Näin saadaan rivit suoriksi, ei tarvitse ojennella.

Pääsimme näkemään ra-jan Pohjois-Korean suunnasta Etelä-Koreaan. Tästä suunnas-ta turistit harvemmin pääsevät katselemaan rajalinjaa. Keskel-lä rajalinjaa olivat siniset para-kit. Toiseen parakkiin pääsivät Etelä-Korean puolen turistit ja toiseen Pohjois-Korean turis-tit. Pohjois-Korean rajalinjal-la näin ainakin kymmenkunta aseistettua, tiukkailmeistä ja asennossa seisovaa rajasotilasta. Etelä-Korean puolella näin pari

Juhani Jokinen osallistuu syksyllä 26:nnen kerran veteraanien MM-suunnistukseen

Rasteja ympäri maailmaaJuhani Jokisen arkisto

Juhani Jokinen sai afrikkalaiskylässä rokkitähden vastaanoton.

Almatyssa on jylhät suunnistusmaastot.

naureskelevaa amerikkalaissoti-lasta kävelevän velton oloisesti samanlaisissa tehtävissä.

Silloin aikanaan rauhanneu-votteluissa oli ainakin yksi hu-vittava seikka, amerikkalaiset kun ovat vähän pidempiä kuin korealaiset. Korealaisille tehtiin korkeampijalkaiset jakkarat, jot-ta he olivat neuvottelupöydässä samalla tasolla. Minäkin lyhy-enä miehenä pääsin kerrankin kokeilemaan kunnon jakkaralla istumista.

Olen aikanaan päässyt käy-mään muissakin tämän aatteen maissa eli entisessä Itä-Saksassa ja Neuvostoliitossa useamman kerran. Kuubakin tuli nähtyä vuonna 2004.

Rajamuodollisuudet eri maissa vaihtelevat tosi paljon, sujuvasta ylityksestä 5-6 tun-nin odotteluun ja tarkastuksiin. Lämpöäkin on ollut 30 astetta, mikä on kypsyttänyt mukavas-ti. Tadzhikistanin ja Kirgisian rajoilla ovat rajatarkastukset tainneet kestää pisimpään.

Sotilaat eri maissa

Olen huomannut että sotilaat eri maissa ovat hyvin usein esim. suunnistuksen MM-kilpailujen järjestelytehtävissä. Niinhän Suomessakin Puolustusvoimat on tukemassa mm. Jukolan- viestin järjestelyissä. Ruotsissa 10-Mila ja 25-Manna suunnis-tusta.

USA:n MM-suunnistukset olivat Minnesotassa, jotka käytiin pääosin sotilasalueella. Suunnistusmaastoissa eri mais-sa törmää historiallisiin maas-toihin, missä on käyty sotia. Venäjän Lembolovassa 1995 MM-suunnistukset käytiin asemasodan rajalla, siellä oli nähtävissä taisteluhautoja ja ruostuneita piikkilankaesteitä. Mukana oli turkulainen veteraa-

nisuunnistaja, joka oli ollut siel-lä asemasodan aikana. Hän esit-teli meille paikkoja. Itävallassa 2006 suunnistettiin 1. maail-mansodan aikaisessa maastossa, jossa oli kallioihin louhittuja taisteluhautoja ja muita sotilas-kohteita, joissa oli käyty kovia taisteluja. Läheisessä muisto-rakennuksessa oli tuhansittain kuolleiden sotilaiden nimiä.

Maaliskuussa 2011 ollessani suunnistusmatkalla Tunisiassa panssaroidut ajoneuvot, piikki-lankaesteet ja sotilaat vartioivat hallintorakennuksia ja katujen risteyksiä. Viime vuoden elo-kuun MM-kisoissa Italiassa 2300 metrin korkeudella alppi-maastossa huomasin räjäytetyn toisen maailmansodan aikaisen bunkkerin. Suunnistuskarttaan tämä oli merkitty louhoksen merkillä.

Korkealta näkee kauas

Suunnistuksessakin pätee se, et-tä ylempää näkee kauemmaksi. Olen noudattanut tätä ohjetta myös maailmalla liikkuessani käymällä eri maiden erilaisissa torneissa. Muutamia torneja, jotka muistan: Toronto (553 m),

Berliini (365 m), Tokio (333), Auckland (328), Tallinna (314 m), Sydney (305 m), Kairo ja tietenkin Eiffel-torni Pariisissa (301 m). Matkan varrella voi aina ihailla nähtävyyksiä esim. Niagaran putoukset (Kanada/USA) ja Viktorian putoukset (Sambia/Zimbabwe). Ikimuis-toinen on myös kävely Kiinan muurilla.

Korkein paikka, mihin olen jalan kiivennyt, on Teneriffalla sijaitseva Teiden tulivuori (3718 m). Silloin totesin, että en pysty siitä korkeammalle nousemaan-kaan sillä vuoristotauti antoi jo esimakua.

Maan allakin on tullut käytyä, Australian Bendigossa pääsin tutustumaan kultakaivokseen. En muista kuinka syvällä käy-tiin, mutta kuitenkin paljon syvemmällä kuin mitä Olki-luodon jäteluolat ovat. Olen suunnistanutkin kaivostunne-leissa Moldovassa otsalampun valossa. Vanha kaivostunneli on nykyisin viinivarastona, jossa oli viinitynnyreitä ja tankkeja, joiden seassa suunnistimme.

Harvinaista on, että suunnis-tajia ryöstetään suunnistuskil-pailun aikana. Näin tapahtui

Suunnistajien piknik pohjoiskorealaiseen tapaan.

kuitenkin Kiinan Hainanin saa-rella. Ryöstön kohteeksi jou-tuivat suunnistajanaiset, tampe-relainen lääkäri ja latvialainen nainen. Moottoripyörärosvot repivät naisten kaulakorut vä-kivalloin. Rastilla ollut paikal-linen miesopas puukotettiin samalla kun vietiin kamera, hän joutui sairaalahoitoon. Me miespuoliset suunnistajat emme kohdanneet näitä ryöstäjiä.

Paikallinen poliisi lupasi että talo talolta etsitään ryöstäjät ja heitä rangaistaan. Miten asia mahtoi selvitä, sitä emme tie-dä. Paikalliset järjestäjät kor-vasivat ryöstetyt kaulaketjut. Korvaus oli kyllä kunnollinen, mutta omien korujen tunnear-voa ei tietenkään voi korvata. Kyllä meitä muitakin yritettiin lepytellä kaikenmoisilla pikku-lahjoilla. Onhan Hainanin saari kuuluisa turistipaikka. Kävihän Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin siellä Kiinan mat-kallaan. Eivät tainneet Saulia ja Jenniä ryöstää.

Rasteja ympäri maailmaaKohteina ovat jääneet mieleen Australian Tasmania, Uuden- Seelannin saari (Rarotonga) kaukana Tyynellä valtamerellä, Afrikan kierros: Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Sambia, Namibia, niitäkin olen päässyt näkemään. Botswana, Swazimaa, Lesotho

ja Mosambik, jouluaaton suun-nistus Honolulussa. Amerikan mustien karhujen näkeminen suunnistuskisan aikana. Ja eh-kä mieleenpainuvin lienee oma suunnistuksen maailmanmesta-ruus Kanadassa vuonna 2005.

Silkkitiellä olen ollut kaksi kertaa. Ensimmäinen matka vuonna 2012 suuntautui Uz-bekistaniin, Tadzikistaniin ja Kazahstaniin. Toinen kerta tänä vuonna Armeniaan, Georgiaan ja Abhasiaan. Suunnistusmat-koilla olen kiertänyt vähän sa-moja paikkoja kuin näyttelijä Ville Haapasalo. Sillä erotuk-sella että Ville kävi paikallisissa häissä ja minä suunnistamassa.

Kazahstanissa suunnistimme Almatyssä (entinen Alma-Ata). Siellä on se kuuluisa pikaluis-telurata, jossa on luisteltu kaik-kiaan 170 maailmanennätystä. Tänä vuonna tuli myös tutus-tuttua Sotsin tulevien talvi-olympialaisten kisapaikkoihin. Siellä oli meneillään mahtavat rakennustyöt. Meille kerrottiin, että siellä oli 70 000 rakennus-työmiestä töissä. Suojakypäriä en huomannut.

En ole hetkeäkään katunut niitä menetettyjä markkoja ja euroja sillä olisin jäänyt pait-si monista hienoista hetkistä, tapahtumista ja kokemuksista. Reissun jälkeen kotiin on kui-tenkin aina mukava palata.

Kirjoittaja on kapteeni evp.

Juhani Jokisen arkisto

Juhani Jokisen arkisto

19PARIVARTIO 2014

Ampumahiihdon (juosten) mestaruus-kilpailut Oripäässä 25.1.D 50: 1. Satu Salokannel Hali-kon reserviläiset 31.29 (3+1+2)

H21: 1. Juha-Pekka Nie-minen Alastaron reserviläiset 30.02 (2+4+0)

H35: 1. Markku Pulliainen Alastaron reserviläiset 35.42 (4+4+43)

H40: 1. Antti Seppälä Alasta-ron reserviläiset 25.51 (0+2+0). 2. Timo Ojala Alastaron reser-viläiset 34.59 (5+3+4)

H45: 1. Jarmo Heikkinen Loimaan reservinupseerit 23.26 (0+2+1). 2. Petri Tattinen Alastaron reserviläiset 23.59 (0+2+0). 3. Seppo Kauppi-nen Oripään reservialiupseerit 26.57 (3+1+3). 4. Mika Tat-tinen Alastaron reserviläiset 30.09 (4+0+3)

H60: 1. Jouko Kylä-Utsu-ri Loimaan reserviupseerit 26.35 (0+2+0). 2. Reijo Ste-

nius Oripään reservialiupseerit 26.43 (1+3+0). 3. Esko Mä-kiniemi Alastaron reserviläiset 29.02 (2+2+1). 4. Tuomo Kuo-pio Kyrön seudun reserviup-seerit 31.52 (2+0+3). 5. Tapio Vuolle Alastaron reserviläiset 36.36 (1+3+4)

H65: 1. Heikki Rantanen Alastaron reserviläiset 28.00 (0+5+0). 2. Erkki Kallio Alas-taron reserviupseerit 36.23 (1+4+1). 3. Paavo Nevalainen Naantalin reservin aliupseerit 44.15 (4+4+3)

H70: 1. Kalevi Vähäkylä Halikon reserviläiset 31.36 (1+1+4)

JoukkuetuloksetH – H45: 1. Alastaron reser-

viläiset I (Petri Tattinen, Antti Seppälä ja Juha-Pekka Nie-minen) 1.19.52. 2. Alastaron reserviläiset II (Mika Tattinen, Timo Ojala ja Markku Pulliai-nen) 1.40.50

H50 –: 1. Alastaron reservi-

läiset (Heikki Rantanen, Esko Mäkiniemi ja Tapio Vuolle) 1.33.38

Varsinais-Suomen Reserviläispiirien Ilma-asemestaruuskilpailut Turussa 1.2.

Tulokset: Ilmakivääri 40 ls. E 1) kers Erno Lähteenmäki HalRes 336.

H: 1) alik Tomi Huuhka Hal-Res 387. 2) vänr Harri Jääske-läinen SaSeRU 373. 3) kapt Jussi Hurri KySeRU 275

H50: sotmast Kari Nevala PaSeRes 378. 2) alik Ilkka Ra-tamo HalRes 374. 3) kaptitn Tapio Kulmala SaSeRu 373. 4) kers Pekka Nummelin My-SeRes 364

H60: 1) vääp Markku Haklin HalRes 378. 2) ylik Jorma Röp-pänen MySeRes 375. 3) alik Heikki Ranne PaSeRes 373. 4) alik Matti Rinnola MySe-

Res 365. 5) ylil Seppo Ahokas SaSeRU 362. 6) maj Uolevi Piispanen SaSeRU 336. 7) kapt Tuomo Kuopio KySeRU 323. 8) kapt Markku Tammi KySe-RU 238

H70: 1) sotmest Raimo No-vari PaSeRes 359. 2) maj Esko Kuusela SaSeRU 338

H70: 1) kers Veli Korjus Tur-Rau 340 (4x). 2) ylil Jussi Ruo-honen SaSeRu 340 (3x). 3) alik Tapio Virtanen Lai Rau 336. 4) kers Olli Silanto PaSeRes 288

H80: 1) ylil Mauri Ihattula VaSURU 322

Joukkueet Upseerit 1) Sa-lon Seudun Reserviupseerit I (Jääskeläinen, Kulmala ja Aho-kas) 1108. 2) Salon Seudun Reserviupseerit II ( Ruohonen, Kuusela ja Piispanen ) 1014. 3) Kyrön Seudun Reserviupseerit ( Tammi, Kuopio ja Hurri) 836

Reserviläiset 1) Halikon Reserviläiset (Huuhka, Haklin ja Ratamo) 1139. 2) Paimion Seudun Reserviläiset (Nevala,

Ranne ja Novari) 1110. 3) My-nämäen Seudun Reserviläiset (Röppänen, Rinnola ja Num-melin) 1104

Ilmapistooli 40 ls: D 1) Eli-na Silver TurRau 373

H: 1) alik Janne Lassila My-ReRes 371 (8x). 2) vänr Tuo-mas Helenius SaSeRU 371 (5x). 3) ltn Antti Mäkirinta SaSeRU 370. 4) alik Ari Pelto-nen NoSeRes 320. 5) kapt Jussi Hurri KySeRU 317. 6) tkm Jari Vilkman TuRau

H50: 1) evl Jukka Nikkari TuRU 369. 2) alik Jouni Rapo TurRau 363. 3) stm Jarkko Vilja TurRau 346. 4) sotmest Kari Nevala PaSeRes 337. 5) alik Pekka Tuominen TurRau 302

H60: 1) kapt Markku Tammi KuSeRU 351. 2) stm Pekka Kähkönen TurRau 338. 3) kapt uhani Virolainen KoRU 334. 4) kapt Tuomo Kuopio KySeRU 331. 5) stm Jukka Lindberg NaRau 330. 6) alik Martti Mar-telius MySeRes 323. 7) kapt

Lassi Tuominen KoRU 320. 8) stm Ismo Arvonen UudRes 317. 9) kers Esko Tähtinen Lait Rau 310. 10) ylik Oiva Niemi-nen SaSeRes 304

H70: 1) kers Kurt Wallden TurRau 355. 2) ylik Aulis Kur-ronen NaRau 351. 3) maj Erkki Mauno TurRU 339. 4) ylil Mat-ti Arvela TuRU 335. 5) stm Kari Nyrhinen TurRau 334. 6) ylil Kari Niinivuo KoRU 324

H75: 1) alik Sakari Uola Lai-Rau 286

Joukkueet Upseerit 1) Tu-run Reserviupseerit (Nikkari, Mauno ja Arvela) 1043. 2) Kyrön Seudun Reserviupsee-rit (Tammi, Kuopio ja Hurri) 999 3) Kosken Reserviupseerit (Virolainen, Niinivuo ja Tuo-minen) 978

Reserviläiset 1) Turun Re-servialiupseerit I (Silver, Rapo ja Wallden ) 1090. 2) Turun Reservialiupseerit II (Vilja, Kähkönen ja Nyrhinen) 1018.

Tulostaulu

Yhdistää maailman kotiin.www.sspnet.fi

Turun Tilipalvelut Oy

Itäinen Pitkäkatu 3420700 Turku

puh: 02-2342109gsm: 050-5574110

e-mail: toimisto@turuntilipalvelut.fi

V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RyV-S RESERVILÄISPIIRI Ry

ToiminnanjohtajaErkki Lehmus040 160 8001vsres@co.inet.fi

TOIMISTORykmentintie 15, 20810 TURKUJuhani Pulkkinen 040 410 2394sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi

KOTISIVUTwww.rul.fi/varsinais-suomiwww.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi

RUL:n TOIMISTO Puh. 09-4056 2050

Res:n TOIMISTO Puh. 09-4056 2040

RESERVILÄISURHEILULIITTOPuh. 09-4056 2060Osoite kaikilla:Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki

Heikki Pelli

Alastaron Reserviläisten ja Up-seerien järjestämät piirien am-pumahiihdot jouduttiin huonon ja olemattoman lumen puutteen johdosta suorittamaan juosten. Alastarolaiset ovat jo useampa-na vuonna järjestäneet kilpailuja Oripään Kangastuvan maastos-sa, mikä sopii erinomaisesti niin maaston kuin huoltotilojen osalta Reserviläiskilpailujen pi-topaikaksi.

Lauantaina 25.1 henkilö-kohtainen kilpailu suoritettiin

neljänä (4) n. 1 km lenkkinä ja ammuttiin 3 kertaa, eli makuu-pysty-makuu.

Nopeinta vauhtia piti juoksu-lenkillä Oripään Seppo Kauppi-nen ja tarkimmat ampujat olivat Loimaan Jouko Kylä-Utsuri, Alastaron Petri Tattinen ja Ant-ti Seppälä, kaikilla pystystä 2 sakkominuuttia. Loppuajoissa parhaat tulokset saavutti Loi-maan Jarmo Heikkinen. Piirin ampumahiihtoviestit suoritetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana hiihtäen, arki-iltana maaliskuussa.

Piirin ampumahiihdot kisattiin juosten OripäässäHeikki Pelli

Innokkaita ampumahiihtäjiä valmiina juoksuun.

MUUTOKSET JÄSEN-

TIETOIHINJäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentie-toja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella

Maanpuolustusyhtiö MPy Oy

Jäsenrekisteri

Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI

sähköposti: toimisto@ maanpuolustusyhtio.fi

Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen internet-kotisivuilla.

yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet- kotisivujen välityksellä.

Maastourheilu

20 PARIVARTIO 2014

MAALISKUU

98 VUOTTA24.3. kapteeniNiiloOjala Turku

95 VUOTTA11.3. vääpeliReinoLaiho Laitila

94 VUOTTA24.3. kapteeniJaakkoSäteri Ilmarinen

93 VUOTTA24.3. yliluutnanttiBengtForss Parainen

90 VUOTTA28.3. yliluutnanttiKaukoNiemelä Turku

85 VUOTTA3.3. kapteeniPerttiHokkanen Piispanristi5.3. yliluutnanttiPenttiPerksalo Halikkoas22.3. kapteeniPekkaVuorinen Turku

75 VUOTTA21.3. luutnanttiIlkkaVälimäki Raisio24.3. alikersanttiIlkkaHelenius Vaskio29.3. vänrikkiJarkkoViljaranta Raisio30.3. alikersanttiJormaJalava Pyhämaa

70 VUOTTA1.3. kapteeniTimoHeikkilä Mynämäki5.3. majuriIlkkaKaarlonen Perniöas6.3. ylikersanttiOlliPaavola Laitila13.3. kersanttiRaimoKortesalo Naantali20.3. luutnanttiKaarleHemminki Turku25.3. kapteeniSimoLystilä Salo29.3. majuriPekkaRinne Hajala

60 VUOTTA3.3. majuriLarsRantanen Turku7.3. luutnanttiVesaHansen Kalanti8.3. yliluutnanttiJyrkiKoivunen Turku24.3. alikersanttiIsmoMäntysalo Laitila26.3. kapteeniluutnanttiHannuHedman Paimio50 VUOTTA2.3. alikersanttiReimaJääskeläinen Mynämäki4.3. vänrikkiHarriSuonio Salo6.3. tykkimiesHarriSilvan Raisio13.3. luutnanttiMikaSuominen Masku16.3. vääpeliJyrkiNurmi Oripää17.3. kapteeniluutnanttiVeli-PekkaNurmiHelsinki18.3. kersanttiRaineKuusisto Turku25.3. kersanttiKimmoHeinonen Espoo27.3. vänrikkiMikaPennanen Sauvo28.3. ylivääpeliJariMäättänen Turku29.3. alikersanttiJarmoLeimu Niinijoki

HUHTIKUU

97 VUOTTA8.4. luutnanttiVäinöNurmi Turku

96 VUOTTA27.4. kapteeniSimoKorte Tarvasjoki

94 VUOTTA30.4. yliluutnanttiPekkaKivipuro Turku

91 VUOTTA11.4. luutnanttiAapoToivanen Turku

90 VUOTTA30.4. yliluutnanttiNiiloHaukilahti Turku

85 VUOTTA8.4. luutnanttiAarreAuranen Turku9.4. yliluutnanttiOssiPohjavirta Turku

80 VUOTTA2.4. aliluutnanttiJuhaniSollberger Halikko14.4. kapteeniEeroHanhijärvi Piikkiö

75 VUOTTA3.4. luutnanttiRistoBrummer Turku5.4. alikersanttiTapaniTuuppa Kumila13.4. yliluutnanttiJaakkoMetsola Ylönkylä21.4. luutnanttiReijoRistolainen Turku23.4. everstiHeikkiLuostarinen Turku

70 VUOTTA5.4. kapteeniSakariSeppälä Mynämäki12.4. luutnanttiTaunoMäkelä Mynämäki13.4. kersanttiJormaSaarikko Uusikaupunki21.4. kapteeniPenttiAhti Mynämäki28.4. kersanttiKaleviKatajainen Piikkiö

60 VUOTTA2.4. kersanttiJukkaKoivula Tampere6.4. luutnanttiPekkaHäkli Rusko10.4. alikersanttiYrjöSaustila Muurla18.4. pursimiesIlkkaSundqvist Turku

Merkkipäivät

uusi volvo V40sinulle suunniteltu

www.keskusautohalli.fi

Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120

www.turunsanomat.fi

Pienistä iloista suuriin uutisiin

Logistiikkapalveluja Turun satamassa

Varastokatu 1, FI-20200 Turku info@turkusteve.com +358 (0)207 529 777

TurkuSteve

Puhelin 010 2700 00info@lindorff.fiwww.lindorff.fi

Parhaat ratkaisutkokonaisvaltaiseenasiakassaatavien hallintaan

Puhelin 010 2700 00info@lindorff.fiwww.lindorff.fi

Parhaat ratkaisutkokonaisvaltaiseenasiakassaatavien hallintaan

Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen,

sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella.

www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900

Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

Lauantaibrunssi 11.00-14.30, 9,50 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.

Lounas arkisin 10.30-13.30. Salaattipöytä, kolme lämminruokavaihtoehtoa, vain 6,20 €.

Juhlapalvelustamme

herkut kotiin

ja työpaikalle

.

Tilausravintolamme odottaa juhlijoita.

Juhlasali ja kolme kabinettia, ei tilavuokraa.

www.turunupseerikerho.fi

Turun Upseerikerho Kaivokatu 12 20520 TURKU 02-2511122, 0400-487167 Turun.upseerikerho@turunupseerikerho.fi

20.4. vääpeliMarkkuHaklin Vaskio20.4. sotamiesRistoMäkilä Mynämäki24.4. vänrikkiPerttiKokkinen Pertteli26.4. luutnanttiHåkanNordström Turku30.4. luutnanttiJackHenriksson Parainen

50 VUOTTA4.4. yliluutnanttiKariEhrnrooth Halikko5.4. alikersanttiVäinöValonen Nousiainen8.4. yliluutnanttiPekkaMäättä Turku9.4. luutnanttiVeijoMatinaho Salo10.4. korpraaliJaakkoLaaksonen Turku10.4. yliluutnanttiReijoSalokannel Vaskio14.4. alikersanttiTapaniTuohimaa Oripää18.4. luutnanttiTeppoHaapaniemi Turku19.4. ylikersanttiJariGrönroos Laitila21.4. vääpeliJanneValaskari Salo27.4. vänrikkiAnttiJärvinen Turku