TEEMANA vATsA-vAivAT

Pauli Hanhiniemi

En jännitä VATSALLANI

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 4/2013 16. vuosikerta

Tiesitkö tämän maHa­Haavasta?

Ota avuksi Probiootit

5 faktaa saPPikivistä

❯PääkirjoiTus ❯Tässä lEhdEssä

❯AjANkohTAisTA

Tiesitkö tämän mahahaavasta? ........................................................ 3Gallup ................................................................................................. 3Pauli Hanhiniemi – sama jätkä edelleen ........................................... 4Tuoteuutiset ...................................................................................... 7Vain tarkka ruokavalio tehoaa keliakiaan .......................................... 8Vatsa vaivaa lemmikkiä................................................................... 10Uutisia eläinmaailmasta ................................................................. 11Paikallissivut ................................................................................... 12Närästääkö? ................................................................................... 14

Kysy apteekkarilta .......................................................................... 15Kirjoja terveydeksi .......................................................................... 16Probiootit taistelevat pahoja mikro beja vastaan .......................... 18Miten probiootit tehoavat? ........................................................... 185 kysymystä: Sappikivet ................................................................. 19Näin hoidat vatsavaivoja .............................................................. 20Apteekin hyllyltä: Lääkemuistuttaja ............................................. 22Apteekkien yhteystiedot .............................................................. 23Ristikko .......................................................................................... 23

4/2013

KooNNUT Pirkko soiNiNEN KUVAT drEAMsTiME

lähetä palautetta!voiT lähETTää palautetta

omaPlus-lehdestä osoitteeseen toimisto@omaplus.fi. Samaan osoitteeseen voit laittaa myös

juttuideoita ja toiveita. Kiitos!

Yli PuolET iäkkäisTä suomalaisista ei tiedä, että eteisvärinän voi tunnistaa itse tunnustelemalla pulssiaan. Tervey-denhuollon ammattilaiset luottavat verenpainemittareiden lukemiin, vaik-ka niiden avulla ei voi tunnistaa luotet-tavasti sykkeen epäsäännöllisyyttä ja siihen liittyvää eteisvärinää. Tämä kävi ilmi TNS Gallupin tutkimuksesta, joka on osa Aivoliiton ja Sydänliiton Tunne pulssisi -kampanjaa.

Tunne pulssisi kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elä-mä -hankkeisiin. Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, joka voi pahimmillaan johtaa aivoinfarktiin. Eteisvärinän voi tunnistaa tun-nustelemalla pulssiaan säännöllisesti, ja kaikkien yli 60-vuotiaiden olisi hyvä tunnustella pulssiaan päivittäin. ■

TYrNi ja MusTikkA tekevät hyvää

EkG ennustaa sYdäNPEräisEN äkkikuolEMANTuhANsiA suoMAlAisiA kuolEE vuosittain äkilliseen sydänpy-sähdykseen, ja monella äkkikuolema on sydänsairauden ensimmäi-nen oire. Lääketieteen lisensiaatti Aapo Aron väitöstutkimus osoit-ti, että tavallista sydänfilmiä eli EKG:tä voidaan käyttää sydänperäi-sen äkkikuoleman riskin arvioimiseen. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sydämen kammioiden aktivoitumista ja supistumista kuvaavan QRS-kompleksin levenemi-nen EKG:ssä ennustaa selvästi suu-rentunutta sydänpysähdyksen riskiä myös terveiltä vaikuttavien ihmisten keskuudessa. Väitös-tutkimuksen tulokset autta-vat hoitavaa lääkäriä jatkossa paremmin erottamaan hen-kilöt, joiden EKG:ssä nähtävät muutokset ovat hyvänlaatui-sia niistä, joiden äkkikuoleman riski on kohonnut. ■ LäHDE ouluN

YlioPisTo

sääNNölliNEN ruokAilu vähentää lihomisen vaaraasääNNölliNEN viidEN ATEriAN rytmi arkipäivisin suojaa sekä tyttöjä että poikia ylipainolta ja lihavuudelta ja poikia myös vyötärö-lihavuudelta. Tämän osoitti terveystieteiden maisteri Anne jääs-

keläisen väitöstutkimus. Vertailuluokkana oli ateriarytmi, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, mukaan lukien äidin raskausajan terveys ja nuo-ren muut elintavat. Säännöllinen ateriointi tasoitti eroa painoin-

deksissä myös lihomiselle perinnöllisesti enemmän ja vähemmän alttiiden nuorten välillä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että altis-tavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan elintavoilla, esimerkiksi säännöllisellä ateriarytmillä, vähentää. ■ LäHDE iTä-suoMEN YlioPisTo

TYrNiN jA MusTikAN sydän- ja verisuoniterveyttä tukeva vaiku-tus on suurempi niillä, joiden rasva-arvot ovat jo riskirajan tuntu-massa kuin täysin terveillä. Marjat parantavat kokonaisterveyttä jo arkipäivään sopivilla annoksilla: 100 mustikkagrammalla tai 20 gram-malla kuivattua tyrniä. Asia paljastui Turun, oulun ja Itä-Suomen yli-opistojen suuressa yhteistutkimuksessa.

Kolmivuotinen tutkimushanke oli erityinen marjatutkimus, jos-sa koehenkilöinä oli sydän- ja verisuoniterveydeltään riskirajaa lä-

hestyviä henkilöitä. Marjajakson aikana havaittiin selviä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautiriskiin ja diabetekseen liittyvissä veren see-rumin rasvoissa ja rasvaliukoisissa yhdisteissä sekä lipoproteiineissa. Tyrniöljyjakson aikana kokonais-, IDL, ja LDL-kolesterolin, apolipo-proteiini B:n sekä useiden LDL:n ja IDL:n faktorit laskivat. Lievästi yli-painoisten naisten kohdalla molemmat marjat vaikuttivat myös me-tabolisen oireyhtymän tekijöihin. ■ LäHDE TuruN YlioPisTo

ETEis väriNäN voi tunnistaa itse

vANhusPAlvElujA apteekeistavANhusPAlvElulAiN ENsiMMäiNEN osuus astui voimaan 1.7.2013. Laki painottaa kotihoidon merkitystä. Kuntien koti-hoito tekee arvokasta työtään jatkuvassa resurssiahdingossa. Lain valmisteluvaiheessa keskustelua käytiin myös laitoshoidon henkilöstömitoituksista, mutta niitä ei lain lopulliseen versioon kirjattu. Ikäihmiset ovat yksilöitä laitoksissakin, joten heidän hen-kilökohtaisen hoidontarpeensa lakimääräinen normittaminen olisikin ollut hankalaa.

Sähköinen lääkemääräys on apteekeissa ja julkisessa tervey-denhuollossa jo tovin. Nyt 1.4.2014 alkaen myös yksityisen ter-veydenhuollon reseptit muuttuvat vähitellen sähköisiksi. Asiak-kaan ja apteekin kannalta sähköinen resepti on ollut selkeästi parannus. Nyt ajantasainen lääkeluettelo löytyy yhdestä paikasta ja lääkityksen hallitseminen on helpottunut. Sähköistä reseptiä ei voi kadottaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi itsekin näitä tie-toja käydä tarkistamassa kanta.fi -palvelun kautta pankkitunnuk-silla tunnistautuen. Tulevaisuudessa Kansallisen terveysarkistoon (KanTa) tallentuu myös muita potilastietoja tietoturvallisesti.

Apteekeissa tapaamme kotona asuvia ikäihmisiä ja heidän omaisiaan säännöllisesti, aina kun jonkin purkin pohja häämöt-tää. Sähköisen reseptin avulla voimme lähettää uusimispyyntö-jä säännöllisesti käytettävistä lääkkeistä lääkärille, joka tarvitta-essa ottaa yhteyttä suoraan asiakkaaseen. Terkkarin tiskillä ei siis tarvitse käydä turhaan jonottamassa. Apteekeista löytyy myös paljon muuta apua ikäihmisen kotona asumisen tueksi. Aptee-kit tarjoavat esimerkiksi koneellista annosjakelupalvelua ja muita lääkkeenottamista helpottavia apuvälineitä sekä -palveluita.

Tule oma PLUS apteekkiin, meillä palvellaan!

Tatu johansson, päätoimittaja, proviisorioma PLUS Apteekkipalvelut oytatu.johansson@omaplus.fi

sErvicE för åldriNGAr på apotekendEN försTA dElEN av den sk. Åldringsservicelagen trädde i kraft den 1.7.2013. Lagen betonar vikten av hemtjänsten. Den kommunala hemtjänsten gör ett värdefullt arbete med en kon-stant brist på resurser. Vid beredningen av lagen fördes också diskussioner om anstaltvårdens personalresurser, men inget om detta skrevs in i lagen. En gammal människa är en självständig individ också då hon vårdas på anstalt. Det vore mycket svårt att skapa normer i lagen för vårdbehovet.

Det elektroniska recepet har redan blivit rutin på apoteken och vid den offentliga hälsovården. Fr.o.m. den 1.4.2014 börjar den privata sjukvården också småningom ta e-receptet I bruk. För kunderna och apoteken har det elektroniska receptet inne-burit en klar förbättring. En uppdaterad läkemedelslista finns nu på ett och samma ställe och uppföljningen av medicinering-en har blivit lättare. Det går inte att tappa bort det elektronis-ka receptet. Kunden själv eller någon anhörig kan kontrollera uppgifterna på servicen kanta.fi, genom att identifiera sig med hjälp av de egna bankkoderna. I framtiden kommer också andra personuppgifter att lagras på ett tryggt sätt, inom ramen för det nationella hälsoarkivet (KanTa).

På apoteken träffar vi seniorer, som bor hemma och de-ras anhöriga, regelbundet då någon medicin börjar ta slut. E-receptet gör det möjligt att skicka meddelande till läkaren om regelbunden medicinering, som borde förnyas. Läkaren kan se-dan kontakta patienten direkt. På så sätt kan vi undvika onödigt köande på hälsovårdscentralen. Apoteken kan också erbjuda mycket annat som stöder äldre människor att bo hemma. Vi er-bjuder t.ex. dosdispensering och olika hjälpmedel och tjänster för att underlätta medicineringen.

Välkommen till Ditt PLUS apotek, vår service är avsedd just för dej!

Tatu johansson, chefredaktör, provisoroma PLUS Apteekkipalvelut oytatu.johansson@omaplus.fi

2 oma PLUS 4/2013

Miten huolehdit TErvEYdEsTäsi?

Haastateltavamme huolehtivat hyvinvoinnistaan syömällä terveellisesti ja liikkumalla paljon. Myös riittävä uni ja päihteiden välttäminen tuovat hyvää oloa.

MArikki, TurkuLiikun paljon ja pyrin myös lepäämään riittävästi. Harrastan juok-sua ja käyn kuntosalilla säännöllisesti. Yritän nukkua mahdolli-simman paljon. Riittämätön uni näkyy heti yleiskunnossa. ■

sANNA, TurkuSyön säännöllisesti ja pääasiassa kasvisruokaa. Lisäksi harrastan paljon liikuntaa: lenkkeilen, uin ja käyn jumpissa. Uusin alueval-taus on showtanssi. Käytän päihteitä vain kohtuudella. ■

MAijA, EsPooSyön monipuolisesti kasviksia ja kalaa. Kalasta saan arvokkaita ome-ga3-öljyjä. Liikun paljon, käyn kerran viikossa kuntosalilla ja vesijuok-semassa. Käyn myös säännöllisesti lääkärintarkastuksissa. ■

MAuri, TurkuHarrastan säännöllisesti liikuntaa, kesällä pyöräilen ja talvisin lenk-keilen. Pyrin myös syömään terveellisesti ja monipuolisesti, joka päivä myös salaatteja. Yritän pitää vuorokausirytmin tasaisena. ■

PAsi, hElsiNkiLiikun paljon, 3–5 kertaa viikossa. Käyn kuntosalilla, lenkillä ja har-rastan joukkuelajeja. Toki koetan myös syödä monipuolisesti. Kunnon aamupala pitää vireessä ja hyvällä tuulella. ■

❯GAlluP❯TiEsiTkö TäMäN?TEKSTI jA KUVAT Pirkko soiNiNENTEKSTI MAijA rAuhA KUVA drEAMsTiME ASIANTUNTIjA Erikoislääkäri jAri koskENPATo, hYks jA lääkärikEskus AAvA

1kuN YlävATsA oN kiPEä, sE oN TodENNäköisEsTi MAhAhAAvA.TAruA. Ylävatsan vaivoista vain noin 20 % osoittautuu ma-

ha- tai pohjukaissuolihaavaksi. Todennäköisemmin kyseessä on är-tyvä suoli. Paksusuoli nimittäin ulottaa lonkeronsa yllättävän ylös, ja etenkin työpäivän aikana paljon istuvilla ihmisillä paksusuolen vaivat ovat varsin yleisiä.

2MAhAhAAvA johTuu sTrEssisTä.TAruA. Mahahaavan aiheuttajia ovat helikobakteeri ja runsas kipulääkkeiden käyttö. Tyypillinen mahahaavapotilas ei ole

kiireinen ja stressaantunut myyntimies, vaan vanhus, jolle on teh-ty vaikkapa lonkkaleikkaus ja jolle on sen jälkeen annettu kipulääk-keitä, mutta vatsan suojaaminen lääkkeillä on jäänyt toteuttamatta.

3hElikoBAkTEErisTA oN TulossA hArviNAiNEN.ToTTA. Helikobakteerin yleisyys liittyy huonoon hygieniaan ja tiheään asumiseen. Se saadaan jo lapsena, ilmeisesti van-

hemmilta tai isovanhemmilta, mutta sen tarttumistapaa ei tunne-ta. Tällä hetkellä alle 10-vuotiaista suomalaista vain 2–4 prosentilla on tartunta, ja 70-vuotiaista helikobakteeri on yli puolella. Useim-mille bakteeri ei aiheuta oireita.

4kAhviN juoMiNEN PAhENTAA MAhAhAAvAATAruA. Kofeiinin tiedetään lisäävän paksusuolen supistelua. Kun suolessa alkaa möyriä ja ilmavaivat lisääntyvät, olo voi ol-

la tukala, mutta kyseessä ei todennäköisesti ole mahahaava.

5MAhAhAAvAAN voi kuollA.ToTTA. Mahahaava voi olla hengenvaarallinen. Jos ulostees-sa tai oksennuksessa on verta, on syytä hakeutua muutamas-

MAhAhAAVA vai ei?Monet mahahaavaa eli ulkustautia koskevat uskomukset ovat vanhentuneet, kun tutkimustieto on lisääntynyt, hoitomenetelmät kehittyneet ja tauti tullut harvinaisemmaksi. Uskotko sinä näihin väittämiin?

sa päivässä tutkimuksiin. Vuotava mahahaava pystytään usein paik-kaamaan tähystystoimenpiteessä, mutta joskus verenvuoto on niin raju, että potilas menehtyy.

6kiPulääkkEiTä PiTää välTTää viiMEisEEN AsTi.TAruA. Tulehduskipulääkkeet voivat ärsyttää vatsaa, mut-ta niitäkin voi käyttää melko huoletta (ellei ole niille allergi-

nen), kun käyttää samalla vatsaa suojaavaa lääkettä. Sen ei tarvit-se aina olla reseptilääke, vaan myös apteekista ilman reseptiä saata-vat happoa alentavat lääkkeet auttavat suojaamaan mahalaukkua.

7MAhAhAAvA TiETää TiukkAA ruokAvAlioTA.TAruA. Takavuosina mahahaavapotilaille tosiaan annettiin tarkkoja ruokavalio-ohjeita ja pitkä sairausloma. Nykyisin

häädetään helikobakteeri antibioottien ja happosalpaajan yhdistel-mällä. Häätöhoito kestää viikon, ja yleensä potilas on parissa päi-vässä oireeton.

8MAhAhAAvA uusiuTuu hErkäsTi.osiTTAiN TAruA. Ennen kuin mahahaavan ja helikobaktee-rin yhteys tunnettiin, mahahaava uusiutui helposti. Jos heli-

kobakteeria ei häädetä tai kipulääkkeiden käyttö on runsasta, tau-ti uusii melko varmasti.

9MiTä kiPEäMPi vATsA, siTä vAkAvAMPi vAivA.TAruA jA ToTTA. Vakaviin sairauksiin kuuluvat ruuansulatus-kanavan syövät ovat usein pitkään oireettomia, mutta vaarat-

tomat toiminnalliset vaivat voivat aiheuttaa kovaakin kipua. Jos kui-tenkin vatsan alueella on todella voimakasta äkillistä kipua, on men-tävä lääkäriin. Kyseessä voi olla esimerkiksi umpilisäketulehdus, sap-pivaivat, kohdunulkoinen raskaus, suolitukos tai jopa sydäninfarkti. ■

p Helikobakteeri voi aiheuttaa mahan limakalvon tulehduksen tai maha- tai pohjukaissuolihaavan. Se lisää myös

todennäköisyyttä sairastua mahasyöpään. Bakteeri osataan kuitenkin häätää tehokkaalla lääkehoidolla.

oma PLUS 4/2013 3

LäHDE ThlLäHDE Thl

Pauli hanhiniemi

– SAMA jäTkä EdELLEEN

SUoMEN TERVEYDENHUoLTo-MENojEN SUHDE BRUTToKANSAN-TUoTTEESEEN oLI VUoNNA 2011 9%

VUoNNA 2010 TERVEYDEN-HUoLLoN MENoT oLIVAT SUoMESSA ASUKASTA KoHDEN 3165€

4 oma PLUS 4/2013

LäHDE Thl LäHDE kElA

kolmannen naisen laulu-solisti on aamulla kuun-nellut ensimmäistä ker-taa kokonaisuudessaan läpi yhtyeen uusimman

levyn. Kuunnellut niin, että bii-sit ovat oikeassa järjestyksessä, ja kaikki on valmiina.

– Toimii ihan hyvin. Se ete-nee hyvin ja tunnelma kehittyy. Joka biisi on perusteltu, Hanhi-niemi tiivistää.

ME ollAAN NEYhtyeen Me ollaan ne -albumi il-mestyy lokakuussa, muutaman viikon kuluttua haastattelus-ta. Edellisestä Sydänääniä-levys-tä on neljä vuotta. 1980-luvul-la perustettu yhtye oli pitkään jäissä, mutta palasi yleisön eteen 2009. Nyt vuorossa on kiertue tai Hanhiniemen sanoin tiiviste-tysti keikkoja. Julkisuutta Han-hiniemelle ja koko bändille tulee myös lokakuussa alkaneesta Vain elämää -sarjasta.

– Nuorena jo levyttäminen oli hienoa. Oltiin innoissaan sii-tä, että jotain tapahtuu. Nyt le-vyttäminen ei sinällään ole eri-koista, koska musiikki on tär-keintä. Tuntuu siltä, että mu-siikki puhuttelee jopa enemmän kuin ennen.

Syyskuussa ennakkona il-mestynyt Me ollaan ne -single on saanut Hanhiniemen mukaan hyvän vastaanoton, vaikka toi-set ovatkin kaivanneet rouhe-vampaa kuultavaa. Yhtye on kui-tenkin tunnettu soljuvista ja let-keistä lauluista, juuri niistä, joita soitetaan radiossa.

– Ei autoradiosta kuule mei-dän karheampaa ja rokkaavam-paa syrjää. Ne biisit ovat levyil-lä. Levyiltä kuulee meistä yhden kantin enemmän.

Musiikki vAlTAA MiElENViime vuosina Hanhiniemi on tehnyt teatteriproduktioita muun muassa Tampereen Työ-väen Teatterille, Musiikkiteatteri Palatsille ja Jyväskylän kaupun-ginteatterille. Kun Kolmas nai-

TEKSTI johANNA PElTo-TiMPEri KUVAT jANNE viiNANEN

Tampereen Kauppahallissa on mukavan lämpöistä, kun sinne pujahtaa syksyn viimasta. Muusikko Pauli hanhiniemi valitsee mausteisen makkarakeiton, ja alkaa tarinoida pitkästä kesästä, uudesta levystä ja laulujen tekemisestä.

nen oli reilun vuosikymmenen ajan tauolla, oli Hanhiniemel-lä Perunateatteri-yhtye. Nykyi-sin hän on mukana myös kan-sanmusiikkia soittavassa Heh-kumossa ja tekee duo-keikkaa kontrabasisti ville rauhalan

kanssa. – Olen nelisen vuotta teh-

nyt töitä, jotka ovat sitoneet mi-nua enemmän Tampereelle. Toi-saalta olen ollut paljon ulkomail-la esiintymässä Ville Rauhalan kanssa.

Ulkomailla syntyivät myös monet uuden levyt kappaleet. Ajellessaan Espanjassa ja Rans-kassa Hanhiniemi kuunteli sä-vellyksiä ja kehitti sanoja. Välil-lä auto piti pysäyttää ja kirjoittaa ajatukset. Vaikka biisit on teh-ty erilaisessa ympäristössä, ei se kuulu niissä. Vieras maisema ja vain itselle varattu aika auttoi-vat keskittymään.

– Kun olin yksin matkalla, musiikki sai vallata mielen. Ei ollut arjen häiriötekijöitä ja kes-keytyksiä. Biisit syntyvät muu-toinkin yllättävissä paikoissa. Tein esimerkiksi Anna-Liisa-näy-telmään ehkä sen rankimman biisin lentokoneessa. Kuulokkeet korvissa voi sulkeutua ympäris-töltä ja olla vain hetkessä, eikä ajatella muuta.

sAMAT säväriT EdEllEENVanheneeko rokkari, tuleeko vuosikymmenistä lisää kaiku-pohjaa biiseihin tai esiintymi-seen? Hanhiniemi toteaa kaik-kien ihmisten elävän loppujen lopuksi aika samalla tavalla, sa-maa kaarta piirtäen. Hänen ar-keaan oli haastatteluhetkellä esi-

t Pauli Hanhiniemi käy

säännöllisesti Tampereen

Kauppahallissa sopalla,

piikki on avoinna

Tampereen Rokanystävät

ry:n ruokalassa.

MIES jA LAjI oVAT LöYTäNEET ToISENSA.

VUoNNA 2012 ALKoI

KUNTIEN TERVEYDEN- jA VANHUSTENHUoLLoN

PALVELUMENoT oLIVAT 2 097 EUrOA ASUKASTA KoHTI VUoNNA 2011.

336600SAIRAUS PäIVäRAHAKAUTTA.

oma PLUS 4/2013 5

❯PikATEsTi

MiTEN AsuTMonimuotoisesti, koska olen paljon liikkeellä: hotelleissa, kotosalla, kavereiden luona.

MiEliPuuhAsijutustelu.

PAhEEsiTupakka. olen on-off-tupakoitsija, ja toivon, että saisin taas off-vaihteen päälle.

olETko AAMu- vAi ilTAihMiNENIlta. Harvoin herään edes ennen yhdeksää.

PArAs PAikkA MAAilMAssASyli.

PArAs PAikkA koToNAKeittiö. Koti kiteytyy keittiössä. Niin on ollut aina.

MiTEN hElliT vATsAAsiSyömällä vähemmän.

MillAisEN BiisiN hAluAisiT viElä TEhdäSellaisen, josta löytää sykkeen. Etsin nyt sykettä, ja aina se mitä etsii, kiehtoo.

AhdisTAAko TAlvEN PiMEYsKyllä se vie voimia, muttei nyt ihan ahdista. onneksi pimeä aika on lyhyempi kuin luullaankaan. Kyllä sen kestää.

odoTATko jouluAEn yleensäkään nauti odottelusta, vaan itse asiasta. Nautin siis vasta joulusta, en sen valmistelusta.

TULEVA ESIINTYMINEN TUNTUU LEVoTToMUUTENA, joKA jATKUU LAVALLE ASTI.

merkiksi tyttären ajokorttiasi-oista huolehtiminen.

– Tietysti kokemus tuo var-muutta, mutta lisää se epävar-muuttakin. Se on ihan hyvä. Jos kaikki olisi varmuudella elämis-tä, ei olisi haasteita, eikä niissä onnistumisen tuomaa iloa.

– En kiistä, etten olisi van-hetessa muuttunut, mutta oi-keastaan hämmentävän vähän. Se johtuu siitä, että olen synty-nyt tietyllä lailla vanhana. Ei-hän ihmisen ajatukset muutu. Nyt voin kuitenkin saada ne ulos viimeistellymmässä muodossa, tuntemuksiaan osaa paremmin ilmentää.

Hanhiniemi on vakuuttunut, ettei eroa paljoakaan siitä ihmi-sestä, mikä oli parikymppisenä.

– Sama jätkä olen edelleen. Samoja säväreitä saan kuin sil-loinkin. Ehkä sitä kuitenkin oli aikoinaan uhmakkaampi.

kuN osAA vAlvoAHanhiniemi kertoo elämän ja vuorokausirytmin muokkaan-tuneen liikkuvaksi. Kun osaa val-voa ja nukkua, homma toimii. Se on rutinoitumista, kun osaa ot-taa itsestään irti sen, mitä tarvi-taan, silloin kun tarvitaan.

– Jaksaminen pohjautuu mo-tivaatioon. Saa tehdä sitä, mis-tä pitää. Siitä nauttii. Täytyy sa-noa, että nyt mies ja laji ovat löy-täneet toisensa.

TErvEYs MiElEssäKeikkaelämä antaa, jos kuluttaa-kin. Hanhiniemi kertoo tajun-neensa, että terveydestäkin pi-täisi huolehtia. Toistaiseksi ajatus on muuttunut teoiksi syödessä.

– Otan vähemmän ruokaa ja syön entistäkin enemmän vih-reää. Siis enemmän. Olen aina tykännyt salaateista.

– Mutta ei ruuassakaan voi kaikesta nautinnosta luopua. Mitä teemme elämällä, jos em-me voi nauttia siitä. Ainakin vä-lillä, toteaa Hanhiniemi ja paljas-taa, että krapulapäivän kebab-annos syödään kaikilla herkuilla.

Keikkareissuilla syödään hy-vin, ehkä liiankin paljon, ja lihaa säästämättä.

– Laulajan tulisi olla tarkka ruokailurytmistä. Olisi hyvä olla vähintään kolme, mielellään neljä tuntia syömättä ennen keikkaa. Vaikka todellisuudessa syömme vasta roudauksen jälkeen eli ilta-painotteisesti. Pitää laskea niin, että pystyy laulamaan, mutta on tarpeeksi energiaa.

– Jännitän esiintymistä, mut-ta se ei tunnu vatsassa. Jännitys menee enemmän jalkoihin ja kä-siin, housunpuntit tutisevat, nau-rahtaa Hanhiniemi.

Tuleva esiintyminen tuntuu levottomuutena, joka jatkuu la-valle asti. Levottomuus iskee ko-ko porukkaan.

– Jännitän itse asiassa tosi paljon, enkä haluakaan esiintyä

yksin. Sitä ajattelee, ettei ole tar-peeksi hyvä.

vAiN EläMääVain elämää -sarjan mainonta lisäsi julkisuudessa näkymistä jo ennakkoon. Uusi levykin on saanut enemmän palstatilaa, ja nimi on noussut iltapäivälehtien etusivulle vuosien tauon jälkeen.

– En tiennyt sarjasta oikeas-taan mitään, mutta lähdin mu-kaan, koska kyseessä oli musiik-kiohjelma. Ohjelma alkaa pian televisiosta, joten se on katso-jille ajankohtainen, mutta itsel-le toukokuussa kuvattu asia on jo tavallaan ohi. Mutta täytyy myöntää, että ihmisiä on ikävä.

Hanhiniemi ei tuntenut lä-hemmin ennestään muita sarjan muusikkoja Anna Abreuta, lau-

ra Närheä, jukka Poikaa, juha

Tapiota, Maarit hurmerintaa ja ilkka Alankoa, mutta reilun vii-kon kuvausjakson aikana oli ai-kaa tutustua, työtoveruus muut-tui kaveruudeksi.

– Itsensä paljastaa laulaes-saan, laulaminen on niin intii-miä. Tietysti jännitin sitä, miten esitän toisten kappaleita. Ja oli hienoa kuulla, miten toiset esitti-vät omia biisejäni. Se kosketti. ■

p Jännitän esiintymistä, mutta en vatsallani. Esiintyminen on aina sitä vaikeampaa, mitä vähemmän on yleisöä, kertoo Pauli

Hanhiniemi. Laulaminen on hänen mielestään paljastavaa. Siksi hän ei mielellään esiinnykään yksin.

p Kolmas nainen keikkailee tiiviisti kevääseen asti. Uusin

levy, Me ollaan ne, ilmestyi lokakuussa. – Onneksi saan

lauluissani kerrottua asiat julki. Muutoin olisin läheisilleni

vielä paatoksellisempi, naurahtaa Hanhiniemi.

6 oma PLUS 4/2013

❯TuoTEuuTisETKooNNUT hANNA hEikkilä jA Pirkko soiNiNEN KUVAT vAlMisTAjAT/MArkkiNoijAT

kiinteyttää 55+-ihoAuusi luMENE lAB syväkorjaava Age reversing -tuotesarja on kehitetty naisille (55+), joiden iholla on jo näkyviä ikääntymisen merkkejä. 3D VoLUME LIPoFILLING™ -teknologian ja suomalaisen tunturimustikan avulla Age Reversing -tuotteet lisäävät kasvojen täyteläisyyttä, kiinteyttävät veltostunutta ihoa ja madaltavat sy-viäkin ryppyjä. Uuteen sarjaan kuuluu päivävoide, yövoide, see-rumi ja silmänympärysvoide. Kaikki Lumene LAB -tuotteet kehi-tetään ja valmistetaan Suomessa. ■

Markkinoija: lumene oy

Tuuheutta hiuksillEvichYN dErcos NEoGENic on hiuksia uudistava hoitotuote. Se so-pii kaikille naisille ja miehille, joilla on ohenevat hiukset tai hiustenläh-töä. Tuote sisältää Stemoxydineä, joka simuloi optimaalista ympäristöä hiuksen kantasoluille. Hiustupet voidaan herättää lepotilasta. Hiuksista tulee paksummat ja kasvuvaiheessa olevien hiusten määrä lisääntyy. Hypoallergeeninen. Sarjaan kuuluu myös hiuksia tuuheuttava volyy-mishampoo ohuille hiuksille. ■

Pakkaus: 28 x 6 ml ampulli Markkinoija: l´oréal

ikääNTYMisTä vastaanEucEriN oN kEhiTTäNYT tehokkaan ikääntyvän ihon hoitosarjan, joka auttaa palauttamaan ihon täyteläisyyttä muotoil-len samalla kasvonpiirteitä. volume-filler-tuotteissa on kolme aktiivista aineosaa: magnolian kaarnauute, oligopeptidit ja hyaluronihappo. Lisäksi tuotteissa on auringon aiheuttamaa ennenaikaista ikääntymistä ehkäisevä UVA-suoja ja suojakerroin 15. Sarjaan kuuluvat päivävoide eri ihotyypeille, yövoide ja silmänympärysvoide. ■

Markkinoija: Beiersdorf oy

TäsMähoiToA epäpuhtaalle iholleEucEriN dErMoPurifYEr -sarjan uutuustuote on tehokkaasti epäpuhtauksia vähentävä dermoPurifyer Active concentrate -hoitotiiviste. Erittäin nopeas-ti imeytyvä koostumus sisältää tehokasta maitohappoa, joka avaa ja puhdistaa ihohuokoset. Lisäksi seerumin sisältämä decandiol vähentää haitallisten baktee-rien muodostumista. ■

Pakkaus: 30 ml Markkinoija: Beiersdorf oy

seis EPäPuhTAuksillEsEBAMEdiN MATTifYiNG crEAM -mattavoide hillitsee rasvoittuvan ihon kiil-toa ja vähentää talinmuodostusta. Hevoskastanja vähentää ärsytystä ja rauhoittaa ihoa, aloe vera ja hyaluronihappo kosteuttavat. pH 5,5 vahvistaa ihon luonnollis-ta suojaa ja siten ehkäisee finnejä ja mustapäitä aiheuttavien bakteerien kasvua. Gentle scrub -kuorintavoide taas syväpuhdistaa ihohuokoset ja vähentää sekä ehkäisee epäpuhtauksia. ■

Pakkaus: Mattavoide 50 ml ja kuorintavoide 150 ml Markkinoija: orion

MiNisuN kAlsiuM -tuotesarja uudistuiuudET MiNisuN kAlsiuM + d3 -tuotteet maistuvat hyviltä ja niissä on sopiva määrä kalsiumia ja D-vitamiinia suomalaisten tarpeisiin. Käyttäjä voi valita lem-peän marjaisan tai miedon sitruksen maun tai vaihtoehtoisesti helposti nieltävän Minisun Kalsium + D3 -tuotteen. Kaikki tuotteet sisältävät runsaasti kalsiumia (500 mg) ja D3-vitamiinia.

Markkinoija: verman

uusi ANTi-AGEiNG seerumi AvèNE séréNAGE sEruM on saapunut Suomeen. Seerumi kiinteyttää, kosteuttaa ja ravitsee ihoasi. Tuote sisältää hyaluronihappo-fragmentteja (HAF), jotka imeytyvät sy-välle ihoon tasoittaen ryppyjä ja juonteita sekä hidastaen ikääntymisen merkkejä. Lisäksi se sitoo kosteutta ihoon ja parantaa ihon kimmoisuutta. Hyaluronihappo-fragmentit toimivat perinteistä hyalurinohappoa paremmin. Tuote tehostaa myös ihon lipidisyn-teesiä parantaen ihon kosteustasapainoa.

Pakkaus: 30 ml pumppupullo Markkinoija: oriola

Liukeneva tabletti Liuokset kaksi vahvuutta Nieltävä tabletti Liuos annospussissa

Limainen yskä? Ota Bisolvon®

Liuokset pulloissa ja tabletit yli 6-vuotiaille. Liuos annospusseissa yli 14-vuotiaille. Liukeneva tabletti yli 12-vuotiaille. Vaikuttava aine bromiheksiini. Varmista tuotteen sopivuus apteekista ja tutustu pakkausselosteeseen. Markkinoija Boehringer Ingelheim Finland Ky.

Annos valmis otettavaksi missä

vain oletkin

Uusilääkemuoto

Liuos annospussissa

Annos valmis Annos valmis Annos valmis otettavaksi missä

Liuos annospussissaannospussissaannospussissa

Kuivat ja väsyneet silmät voivat aiheutua pääte-työskentelystä, lukemisesta, piilolinssien käytöstä tai kuivasta sisäilmasta. Oireisiin on kuitenkin olemassa nopea ja pitkävaikutteinen ratkaisu: Annostele edistyksellistä Systane® Ultraa silmiisi tarpeen mukaan ja silmäsi voivat paremmin.

Systane® Ultra -silmätipat on saatavilla apteekeista kautta maan sekä tietyistä optikkoliikkeistä. www.systane.fi

VÄSYVÄTKÖ SILMÄSI KESKELLÄ

PÄIVÄÄ?

K I R K A S K A T S E

FI SY

S 0

53 09

13

oma PLUS 4/2013 7

pKeliaakikko saa oireita vehnän, ohran ja rukiin sisältämästä valkuaisaineesta, gluteenista.

Elinikäisen sairauden ainut hoitomuoto on tiukka gluteeniton ruokavalio.

pMinna Halve Keliakia-

liitosta muistuttaa, että

keliakiaa sairastavat

saavat Kelan maksamaa

ruokavaliokorvausta. Siksi

ruokavalio kannattaa

aloittaa vasta lääkärin

tekemien tutkimusten

jälkeen.

Vatsan turvotusta, ilma-vaivoja ja ripulia?

Nämä, varsin mo-nia ihmisiä piinaavat vaivat, voivat joskus

olla merkki keliakiasta.Keliakia on elinikäinen sai-

raus, jossa vehnän, ohran ja ru-kiin sisältämä valkuaisaine, glu-

Vain tarkka ruokavalio TEhOAA kELIAkIAANTEKSTI johANNA sAvolAiNEN KUVAT kEliAkiAliiTTo jA drEAMsTiME

keliakia on koko elimistön sairaus, vaikka aiheuttaakin usein vatsavaivoja.

teeni, aiheuttaa ohutsuolen li-makalvolle tulehduksen ja suoli-nukan vaurion. Suolinukka ma-daltuu tai häviää kokonaan, jol-loin ravintoaineiden imeytymi-nen häiriintyy.

– Keliakiaan liittyvät oireet ovat tosin hyvin yksilöllisiä. Ke-liakia voi olla myös vähäoirei-nen tai oireeton. Nykyisin kelia-kia diagnosoidaan yhä useam-min muiden kuin suolisto-oirei-den vuoksi: esimerkiksi anemi-an, osteoporoosin, väsymyksen, suun limakalvoilla olevien afto-jen, erilaisten keskushermosto- ja niveloireiden perusteella, lu-ettelee Keliakialiitto ry:n Ete-lä-Suomen aluevastaava Min-

na halve.

kEliAkiA Ei olE AllErGiA Yksi keliakian ilmenemismuoto on ihokeliakia, joka on voimak-kaasti kutiseva ja pienirakkulai-nen ihottuma. Samoin jopa ma-sennus ja lapsettomuus voivat olla keliakian oireita.

Lapsille keliakia aiheuttaa tyypillisesti vatsavaivoja, nivel-kivupuja, anemiaa, väsymystä, kasvun hidastumista ja viiväs-tyttää puberteettia.

Keliakia ei ole allergia. Sitä ei siis tule sekoittaa esimerkiksi vil-ja-allergiaan, joka tarkoittaa yli-herkkyyttä vehnälle, rukiille, oh-ralle ja kauralle. Vilja-allergiaa esiintyy harvoin aikuisilla.

– Aiemmin keliakiaa pidet-tiinkin lasten suolistosairaute-na. Nykyisin tiedetään, että ke-liakia on koko elimistön ja kai-kenikäisten sairaus, ja useimmi-ten se todetaankin aikuisiällä, Halve sanoo.

Keliakia ja ihokeliakia ovat pe-rinnöllisiä sairauksia. Jos kelia-kiaa esiintyy lähisuvussa, sairas-tumisriski on 10–15 prosenttia.

Kun keliakia todetaan, tuli-si muilta lähisukulaisilta tutkia verinäytteellä keliakian vasta-ai-neet. Tutkimustulos tosin ker-too vain sen hetkisen tilanteen, se ei poissulje mahdollisuutta sairastua tulevaisuudessa.

Yli 100 000 sAirAsTAA Keliakian tarkkaa syntymeka-nismia ei vielä tunneta, mutta ainakin jotkut sairaudet, kuten 1-tyypin diabetes, Sjögrenin ja Downin oireyhtymät, Addisonin tauti sekä selektiivinen lgA-puu-tos, altistavat keliakialle.

Keliakiasta on puhuttu vii-me aikoina paljon, ja joskus tun-tuukin siltä, että sairaus olisi li-sääntynyt.

Halveen mukaan tämä joh-tuu lähinnä siitä, että keliakian tunnettuus on viime vuosina li-sääntynyt.

– Terveydenhuollossa osataan nykyään hyvin herkästi tutkia ke-liakian mahdollisuutta. Toisaal-ta, on myös tutkittu, että kelia-kia sairautena olisi viime aikoina tosiaan lisääntynyt, samaan ta-paan kuin muutkin autoimmuu-nisairaudet. Syytä tähän ei vielä täysin tiedetä.

Suomessa keliakiaa esiintyy noin kahdella prosentilla väes-töstä, eli yli 100 000 suomalai-sella. Diagnosoituja keliaakikko-ja on Kelan tilastojen mukaan kuitenkin vain 33 350.

Tämä on harmillista, sillä jos keliakiaa sairastaa tietämättään, tai keliakiaa ei hoideta asianmu-kaisesti, altistaa se monille lisä-sairauksille.

Hoitamattomaan keliaki-aan liittyy monia pitkäaikaisia haittavaikutuksia, kuten osteo-poroosia, lapsettomuutta, mak-san toimintahäiriöitä, anemiaa

ja puutostiloja. Pahimmassa ta-pauksessa hoitamaton keliakia altistaa suoliston pahanlaatui-sille kasvaimille.

TArkkA ruokAvAlio Keliakian ainoa hoitomuoto on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ihokeliakiassa ihot-tuman hoitoon voidaan hoidon alussa tarvita lisäksi lääkehoitoa.

– Ruokavalion avulla suo-linukkavaurio korjaantuu vä-hitellen, ihokeliaakikon ihot-tuma paranee ja ravintoainei-den imeytyminen palautuu nor-maaliksi. Gluteeniton ruokava-lio vaatii kuitenkin suurta tark-kuutta, sillä suolen limakalvo vaurioituu uudelleen pienes-täkin gluteenimäärästä, Halve painottaa.

Ruokavaliohoidon saa aloit-taa vasta sitten, kun lääkäri on varmistanut diagnoosin ohut-suolesta otetun koepalan perus-teella. Jos ruokavalio aloitetaan ilman tutkimuksia, on keliaki-an toteaminen jälkikäteen erit-täin hankalaa.

Tämä on tärkeää jo siksi, että keliakiaa sairastavat saa-vat Kelan maksamaa ruokava-

liokorvausta, jonka saamisek-si tulee keliakian olla lääkärin toteama.

– Ruokavalion aloitukseen tarvitaan avuksi ravitsemuste-rapeutin ohjausta. Lähetteen te-rapeutille saa hoitavalta lääkäril-tä, Halve neuvoo.

kEhiTTEillä rokoTE Keliakiaan ei siis tällä hetkellä ole olemassa lääkehoitoa. Maa-ilmalla sairauteen etsitään kui-tenkin kiivaasti vaihtoehtoisia hoitomuotoja.

Syyskuussa 2012 Keliakialiit-to ja Tampereen yliopiston ke-liakiatutkimusryhmä isännöi-vät nelipäiväistä Better Life for Coeliacs -tapahtumaa Helsingis-sä. Paikalle kokoontui keliakia-tutkijoita 40 eri maasta.

– Tapahtuman aikana kuul-tiin meneillään olevista tutki-muksista ympäri maailman. Tällä hetkellä meneillään on esimerkiksi keliakian rokote-tutkimus. Kehitteillä on myös entsyymivalmiste, jolla glutee-ni voitaisiin pilkkoa. Ihan lähiai-koina näistä ei kuitenkaan saa-da vielä apua keliakian hoitoon, Halve pahoittelee. ■

8 oma PLUS 4/2013

Naso-ratiopharm on nenän tukkoisuuden lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettu säilytysaineeton nenäsumute. Vaikuttava aine on ksylometatsoliini. Vahvempi vahvuus on tarkoitettu aikuisille ja miedompi 2-10 –vuotiaille lapsille. Käyttö raskauden ja imetyksen aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Teksti perustuu 4.3.2011 päivättyyn valmiste-yhteenvetoon. Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot: www.laakeohje.fi , info@ratiopharm.fi . C89

Anna ilman kulkea.Naso-ratiopharm avaa tukkoisen nenän.

Nopeasti tehoava

Säilöntäaineeton

Edullinen

Lapsille oma vahvuus

oma PLUS 4/2013 9

kuopiolaisen pieneläin-klinikka Tuhatjalan vastaava eläinlääkä-ri katja hakkarainen kertoo, että lemmikit

oireilevat vatsavaivojaan pitkälti samalla tavalla kuin ihmisetkin. Tavallisimmat oireet kissoilla ja koirilla ovat oksentelu, ripuloin-ti ja ummetus.

– Kissojen ja koirien vatsa-vaivat ovat yleisiä. Vatsan oirei-lu voi johtua sairaudesta, myrky-tyksestä tai vaikkapa tongitusta roskiksesta tai syödystä villasu-kasta. Toki lemmikkienkin jou-kossa on luonnostaan herkkä-vatsaisia yksilöitä.

– Vatsavaivat saattavat ol-la kuitenkin myös oire jostakin taustalla olevasta sairaudesta tai sen tekijästä, joten lemmikki on syytä tarkastuttaa eläinlääkäril-

VATSA VAIVAA lemmikkiä

TEKSTI johANNA PElTo-TiMPEri KUVAT TuhATjAlkA jA drEAMsTiME

Lemmikkien vatsavaivat ovat yleisiä ja syyt moninaisia. oikea ruokavalio antaa hyvän pohjan ruuansulatuselimistön toiminnalle. Vatsaoireet saattavat viestiä myös taustalla olevasta sairaudesta, joten ripuliin ja oksenteluun tulee aina suhtautua vakavasti.

lä. Taustalla voi siis olla esimer-kiksi krooninen imeytymishäi-riö tai sisäelinperäinen sairaus, kertoo Hakkarainen.

Lemmikkijyrsijöillä vatsavai-vat aiheutuvat yleensä ruokin-nasta. Jyrsijöiden ruuansulatus on erilainen kuin kissojen ja koi-rien, joten jyrsijöiden oikeanlai-nen ruokavalio on erittäin tär-keä osa niiden hyvinvointia.

ärhäkäT oirEETEläinlääkäriin on hyvä lähteä, jos oksentelu ja ripulointi on poik-keuksellisen rajua ja äkillistä.

– Kuume, verinen uloste tai yleisvoinnin heikkeneminen vaa-tivat aina välitöntä hoitoa klini-kalla. Toisaalta on hyvä tarkis-taa lemmikin tilanne myös silloin, jos lievemmät vatsaoireet kestä-vät useita päiviä, korostaa Hak-karainen.

Hänen mielestään lemmikki-en omistajat osaavat suhtautua riittävällä vakavuudella eläinten vatsaoireisiin ja päivystykseen hakeudutaan tarvittaessa. Hak-karainen muistuttaa, ettei tur-hia eläinlääkärikäyntejä ole. Jos tilanne huolestuttaa omistajaa, kannattaa eläinlääkäriin olla yh-teydessä.

Klinikalla akuutista vaivas-ta kärsivälle lemmikille tehdään yleistutkimus ja tarkastetaan mahdollinen nesteytyksen tarve. Tarvittaessa tulehdukseen aloi-tetaan antibioottikuuri tai muut vaadittavat lääkitykset. Oksen-telua voidaan taltuttaa pahoin-voinnin estolääkkeillä sekä ma-hansuojalääkkeillä. Ravintolisät ja ruokavalion tarkastus kuulu-vat olennaisina osina hoitoon.

– Pitkittyneessä oireilussa

pyritään selvittämään mahdol-liset taustasyyt, jotta ei hoidet-taisi pelkää oiretta vaan myös sen aiheuttajaa.

NEsTE TärkEääAina ripulin tai oksentelun ta-kia ei tarvitse hakeutua lääkä-riin, vaan eläintä voi hoitaa ko-tona ja tarkkailla tilannetta, jos eläimen yleisvointi on normaali, ja se syö ja juo normaalisti. On tärkeää huolehtia oksentelevan ja ripuloivan lemmikin nesteen saannista. Tässä voi käyttää hy-väksi apteekeista ja eläinlääkä-riasemilta saatavia elektrolyyt-tijuomia ja ravintolisiä.

– Nykytiedon mukaan ei enää suositella paastoamista, vaan ruoka kannattaa antaa pieninä annoksina mieluummin useita kertoja päivässä. Ruuan tulee olla hyvin sulavaa ja vat-saystävällistä.

lAAdukAsTA ruokAAHakkarainen korostaa, että laa-dukas ja tasapainoinen ravinto on tärkeä osa lemmikin hyvin-vointia. On siis hyvä tiedostaa lemmikin lajikohtaiset ja yksilöl-liset ravitsemukselliset tarpeet. Tarjolla on monipuolisesti eri-tyisruokavalioihin ja tiettyihin

Miksi kissa syö ruohoA?kissAT sAAvAT karvoja ruuansulatuselimistöönsä pestes-sään turkkiaan. Karvoista saattaa muodostua karvapalloja, jotka aiheuttavat oksentelua kissan yrittäessä päästä niistä eroon. Karvapallot saattavat aiheuttaa myös ummetusta.

Kissat syövätkin mielellään ruohoa, joka auttaa niin kar-vapallojen oksentamisessa kuin ulostamisessakin. Ulostettu karvapallo muistuttaa ulostetta, koska se on tiivis ja kiertei-nen karvapötkö. Ruohon sisältämät entsyymit ja kuidut su-lattavat ja kuljettavat karvoja kissan ruuansulatuselimistössä ja helpottavat kissan oloa.

Myös kissanmallas auttaa karvapallojen sulattamisessa. ■

p Eläinlääkäri Katja

Hakkarainen kertoo,

että on tärkeää selvittää

pitkittyneen vatsaoireilun

mahdolliset taustasyyt,

jotta ei hoidettaisi pelkkää

oiretta vaan myös sen

aiheuttajaa.

VATSAVAIVAT SAATTAVAT oLLA oIRE joSTAKIN TAUSTALLA oLEVASTA SAIRAUDESTA.

ikäkausiin liittyviä valmisteita.– Lähtökohtaisesti lemmi-

kin vatsavaivat eivät lisäänny iän myötä, mutta ravitsemuk-selliset tarpeet ovat eri ikäkau-sina erilaisia. Tämä tulee siis ot-taa huomioon myös ikääntyvien lemmikkien ruokinnassa.

sääNNölliNEN MAdoTusToisinaan vatsavaivojen syynä ovat sisäloiset, vaikka Suomessa lemmikkien omistajat madotta-vat eläimet melko säännöllisesti.

– Tyypillisin kissojen ja koi-rien pennuilla esiintyvä loinen on suolinkainen, ja pennut saa-vat tartunnan jo emältään. Ul-komailta tuoduilla lemmikeillä voi olla harvinaisempiakin loisia, muistuttaa Hakkarainen.

Ohjeet pentujen madotuk-seen saadaan jo kasvattajilta. Li-säksi loishäätö on hyvä tehdä en-nen rokotuskäyntejä.

– Madotus on yksilökohtais-ta, aikuiselle koiralle riittää pa-ri kertaa vuodessa, kun taas ul-koileville kissoille se on hyvä teh-dä tiheämmin. Ulkomailla mat-kustavat lemmikit tulee madot-taa maahantuontisäädösten mu-kaisesti. Myös ulkoilevat kanit ja marsut olisi hyvä tarvittaessa ma-dottaa, sanoo Hakkarainen. ■

p Kissoilla ja koirilla on melko usein eriasteisia vatsavaivoja. Tyypillisimmät oireet ovat oksentelu, ripulointi ja ummetus.

10 oma PLUS 4/2013

❯uuTisiA EläiNMAAilMAsTAKooNNUT johANNA PElTo-TiMPEri KUVAT drEAMsTiME

kENNElliiTollA yli 150 000 jäsentäsuoMEN kENNElliiToN jäsenmäärä on ylittänyt 150 000 henkilön määrän. Liitolla ei ole ollut 124-vuotisen historiansa aikana yhtä paljon jäseniä. jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suomen Kennelliitto on jäsenmäärältään ja väkilukuun suhteutettuna yksi maailman suurimmista koi-rajärjestöistä. Suomessa on myös väkilukuun suhteutettuna eniten rekisteröityjä koiria, noin 500 000. Kennelliitto rekisteröi vuosittain noin 50 000 koiraa.

Kennelliitolla on myös lähes 2 000 jäsenyhdistystä. Yhdistykset ja henkilöjäsenet muodostavat yh-dessä harrastajakunnan, jossa on lähes puoli miljoonaa jäsentä. ■ www.kennelliitto.fi

kissANoMisTAjAN oPAs netissäsuoMEN kissAliiTTo ry:n Kissanomistajan opas on luettavissa netissä osoitteessa www.kissaliitto.fi. oppaan eläinlääkinnälliset asiantuntijat ovat ELT riitta Aho, ELT Tarja kylmä ja ELL kirsi juuti. Kaikki rekisteröidyt rotukissat saavat kyseisen oppaan, mutta sen voi lukea nyt myös netissä. opas toimii apu-na pennun muuttaessa uuteen kotiin. Rotukissayhdistykset ovat Suomen Kissaliitto ry:n jäseniä. Rotu-kissayhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa kissoista kiinnostunut. ■ www.kissaliitto.fi

koirAN virTsAN-kArkAiluuN löytyy apuakoiriEN virTsANPidäTYskYvYTTöMYYs on yleinen vaiva, jos-ta voivat kärsivät niin urokset kuin nartutkin. Riskialttiita ovat ste-riloidut nartut. Keski- ja suurikokoiset koirat kärsivät virtsan karkai-lusta pienikokoisia yleisemmin. Myös koiran ylipaino lisää virtsankar-kailua. Hyvä lihaskunto tukee koiran virtsanpidätyskykyä. Tiputtelun huomaa esimerkiksi siitä, että koira virtsaa huomaamattaan alleen nukkuessaan. Eläinlääkärin tekemissä tutkimuksissa voidaan sulkea pois monet virtsanpidätyskyvyttömyyteen johtavat sairaudet ja viat, ku-ten sokeritauti, virtsatietulehdus tai virtsakivitauti. jos syytä ei löydy, aloitetaan koiralle elinikäinen lääki-tys, jolla vahvistetaan virtsaputkea sulkevien lihasten toimintaa. ■ www.vetcare.fi

hAuTAus TAi TuhkAus ensisijallaEliNTArvikETurvAllisuusvirAsTo EvirAN ohjeen mukaan kuolleet lemmikit tulee hävittää en-sisijaisesti joko hautaamalla tai tuhkaamalla. Hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Lisäksi on otettava huomioon ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädäntö. Eviran mukaan kuolleena löytyneestä lemmikkieläimestä voi olla yhteydessä paikalliseen löytöeläinkotiin ja tiedustella mahdollisuutta toimittaa eläin sinne. Eläimen omistaja voidaan mahdollisesti selvittää tunnistemerkin-töjen tai katoamisilmoitusten perusteella. Mikäli kuollutta lemmikkiä ei ole mahdollista viedä löytöeläin-kotiin, sen voi haudata tai viedä hyväksytylle kaatopaikalle. jos muita keinoja ei ole, kuolleen eläimen voi toimittaa sekajätekeräilyn mukana kaatopaikalle.

Mikäli lemmikin omistaja haluaa selvittää kuolinsyyn, voi itsestään kuolleen tai lopetetun eläimen lä-hettää joko suoraan tai hoitavan eläinlääkärin kautta Eviraan tutkittavaksi. Tutkittavia eläinlajeja ovat koi-rat, kissat, jyrsijät, kanit, lemmikkilinnut, liskot, käärmeet, kilpikonnat ja sammakot. ■ www.evira.fi

Tarkkana joulukukkiEN kanssavAikkA joulu oN herkuttelun aikaa, on hyvä muistaa, etteivät ihmisten jouluherkut sovi lemmikeille. Herkut ja joulukukat voivat olla jopa myrkyllisiä lemmikeille. Esimerkiksi suklaata ja xylitolia ei saa antaa, ja rasvaiset jouluherkut on hyvä myös jättää eläimiltä väliin. joulukukat on hyvä pitää niin, etteivät eläi-met ulotu niihin. Myrkyllisiä ovat esimerkiksi atsalea, joulutähti ja -ruusu, hyasintti, amaryllis ja tulppaa-ni. Kukan pureskelu tai syöminen voi ärsyttää vatsaa ja limakalvoja. Vatsaoireiden lisäksi esiintyy ruoka-haluttomuutta ja heikkoutta. oireiden voimakkuus riippuu lemmikin koosta ja siitä, mitä kukkaa ja kuin-ka paljon se on syönyt. ■

korvAT puhtaiksiYli 16 ProsENTTiA koirista ja 6,5 prosenttia kissoista sairastaa korvatulehduksen elämänsä aikana. Tulehduksen aiheuttajia ja altis-tavia tekijöitä on paljon. Tulehtunut korva on kipeä, ja eläin raviste-lee päätään ja raapii korvaansa, siitä voi tulla eritettä ja korva haisee. Korvatulehduksen hoidosta vastaa eläinlääkäri. Tervettä korvaa ei tarvitse puhdistaa, mutta tulehtuneen korvan puhdistaminen on tärkeää jo lääkitsemisen kannalta. Puhdistaminen myös vähentää korvatulehduksen uusimisriskiä. Apteekeista saatavilla korvapuhdis-teilla voidaan heikentää bakteerien ja hiivojen elinolosuhteita sekä lisääntymistä. Puhdiste on tarkoitettu säännölliseen käyttöön ja se sopii myös ihon puhdistamiseen. ■ www.vetcare.fi

lEMMikkiMEssuT 23.–24.11. helsingissälEMMikkiMEssuT järjEsTETääN Helsingin Messukeskuksessa jo kahdeksatta kertaa. Mukana on taas koiria, kissoja, lintuja, marsuja, kaneja, terraarioeläimiä, rottia, hiiriä ja akvaariokaloja. Messut järjes-tetään osana ELMA Helsingin Maaseutumessut-, Metsä-, Kädentaito-, outletExpo- ja Lemmikkimessut tapahtumakokonaisuutta. Vuosi sitten messuihin tutustui yli 56 500 vierasta. Kaikkiin tapahtumiin pää-see samalla lipulla. ■

Decubal Clinic Cream perusvoide 250 g• Kuivan ihon päivittäiseen hoitoon koko vartalolle

• Pitkävaikutteinen kosteutus

• Muista kätevä pumppupullo 475 g!

www.actavis.fi www.decubal.fi www.facebook.com/decubal

10/2013

Rasva-pitoisuus

38%

Ei hajusteitaEi parabeenejaEi väriaineita

OmaPlus_DecubalCC_125x176_9-13.indd 1 10/1/13 11:58 AM

- kivun poistoa lämmöllä

Tarjous voimassa Joulukuun ajan.

Luonnollinen kivunlievitys ilman lääkeaineita

HOITAA KIVUN SYYTÄ - EI VAIN OIREITA

• Lämpötyynyt lihas- ja nivelkipuihin

• Tehokas kivunlievitys koko päivän ajaksi

• Kliinisesti dokumentoitu teho

ThermaCare lämpötyynyt

tarjoushintaan

9 ,- pkt

ThermaCare lämpötyynyt selälle 2 kpl ThermaCare lämpötyynyt

niskalle, hartioille jaranteille 3 kpl

OmaPlus_ThermaCare_125x176_6/13.indd 1 9/25/13 1:47 PM

oma PLUS 4/2013 11

refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistu-vasti takaisin ruoka-torveen, mikä aiheut-taa närästystä ja joskus

muitakin oireita. Monet meistä kärsivät silloin tällöin närästyk-sestä, mutta refluksitaudista pu-hutaan, kun takaisinvirtaus hait-taa elämää ja aiheuttaa mahdol-lisesti lisäsairauksia, kuten ruo-katorven alaosan tulehduksen.

NäräSTääkö?

Refluksitauti johtuu yleen-sä ruokatorven alaosassa ole-van sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Sen seuraukse-na mahalaukun hapanta sisäl-töä pääsee ruokatorven puolel-le, mikä tuntuu närästyksenä. Sulkijalihaksen toimintaa hei-kentävät rasvainen ruoka, tu-pakointi ja ylipaino. Tauti on hyvin yleinen.

– Reilun kymmenen vuoden takaisen suomalaisen tutkimuk-sen mukaan aikuisväestöstä yh-deksän prosenttia oli kärsinyt närästyksestä viimeisen vuoro-kauden aikana ja peräti 15 pro-senttia viimeisen viikon aikana, kertoo gastroenterologian eri-koislääkäri Petri Pesonen Ter-veystalo Kampista.

MiTä oirEiTA?– Tyypillisin refluksitaudin oi-re on polttava tunne rintalas-tan takana tai ylävatsalla. Jos-kus potilaat kuvaavat, että polte on kipua. Kipu voi olla kovaakin ja sen erottaminen esimerkik-si sydänkohtauksesta on joskus

oireen perusteella mahdotonta, toteaa Pesonen.

Potilaat kärsivät närästykses-tä yleensä eniten ruokailun jäl-keen ja makuuasennossa. Toi-nen oire on regurgitaatio eli kar-vaan mahansisällön nousu suu-hun. Siihen ei liity pahoinvointia eikä oksennusta.

– Muita oireita on useita: ää-niongelmat, kurkkukipu, kieliki-pu, halitoosi eli pahanhajuinen hengitys, hampaiden kiillevau-riot, astman oireiden pahenemi-nen ja nielemisvaikeudet, selven-tää Pesonen.

Refluksitauti on myös tyypil-lisesti psykosomaattinen sairaus.

– Oireet johtuvat vatsahapon joutumisesta ruokatorven her-källe pinnalle. Täten taudin vai-keuteen vaikuttaa refluksin mää-rä ja koostumus. Stressi ja kiire lisäävät vatsahapon määrää ja si-ten pahentavat refluksia.

Kiireen myötä syöminen muuttuu usein epäsäännölli-seksi ja epäterveelliseksi. Jo se itsessään lisää oireita.

– Masennuksen ei sinällään

TEKSTI Pirkko soiNiNEN KUVAT drEAMsTiME

jos sinua närästää usein, kärsit toden-näköisesti refluksitaudista. Hoitona on stressin hallinta ja happoa vähentävät lääkkeet.

refluksitaudin iTsEhoiTo•Laihduta,ylipainoonsuurinyksittäinenriskitekijä.•Lopetatupakointi.•Vältämausteisiajarasvaisiaruokia,alkoholia,

kahvia, suklaata ja esimerkiksi sitrushedelmiä.•Äläsyökerrallaisojamääriäruokaa,vaanpieniä

annoksia ja usein.•Vältäiltasyömistä.•Vältäkiristäviävaatteita.Ostavaikkahenkselit.•Nostasängynpääpuoli10–15senttimetriäylemmäksi.

tiedetä pahentavan tautia, mut-ta toki silloin seurataan herkem-min omaa vointia ja pienetkin oireet tuntuvat pahoilta, Peso-nen toteaa.

MilloiN lääkäriiN?Pesonen kehottaa käymään lää-kärissä ainakin kerran, jotta voi-daan varmistua diagnoosista.

– Ennen lääkäriin menoa on hyvä tarkkailla oireita ja kirjoit-taa vaikka paperille niiden yhte-ys syömiseen ja nielemiseen. Sa-moin tulee kirjata mitä lääkkei-tä ja milloin on ottanut.

Lääkäriin on mentävä ehdot-tomasti, jos on hälytysoireita, eli verioksentelua, laihtumista, huono yleisvointi tai nielemis-vaikeuksia.

– Jos närästysoire on sel-vä, lääkäri voi aloittaa lääkityk-sen ilman lisätutkimuksia. Jos oireet eivät helpota, tehdään muita tutkimuksia. Perustutki-mus on mahalaukun tähystys eli gastroskopia.

– Yleensä määrään ensin happoa vähentävää lääkettä pa-riksi viikoksi isolla annoksella. Tämän jälkeen tehdään vuoro-kauden pituinen pH-mittaus. Sii-nä hapon määrää mahassa ei si-nällään mitata, vaan sen nou-sua ruokatorveen. Joskus käy-tetään ruokatorven impedans-simittausta.

MiTEN hoidETAAN?– Elintavoilla on refluksitaudin hoidossa erittäin paljon merki-

tystä: ylipaino on suurin yksit-täinen asia, johon potilas voi sel-keästi vaikuttaa. Toinen on ruo-kavalio. Tavallisimmin oireita ai-heuttavat alkoholi, suklaa, maus-teiset ja rasvaiset ruuat ja jotkin vihannekset.

Pesonen korostaa muutenkin itsehoidon merkitystä refluksi-taudin hoidossa. Hyviä hoitotu-loksia voidaan saada rytmittä-mällä ateriointia siten, että syö-dään suurien kerta-annosten si-jasta pieniä annoksia ja usein. Iltasyömistä kannattaa välttää. Helpotusta voi saada myös nos-tamalla sängyn pääpuolen 10 –15 senttimetriä ylemmäksi.

Liikuntaa kannattaa harras-taa, mutta jotkut hyppivät lii-kuntamuodot, kuten aerobic ja juoksu, voivat myös pahentaa oireita.

– Lääkityksenä käytetään an-tasidoja, jotka neutraloivat hap-

poja sekä ranitidiinia ja protoni-pumpun salpaajia, jotka estävät hapon muodostuksen.

Jos lääkkeetkään eivät auta, voidaan päätyä leikkaukseen.

– Yleensä teemme niin sano-tun fundoplikaation tähystys-leikkauksena ja nukutuksessa. Leikkauksessa vatsalaukun ylä-osa kierretään ruokatorven ala-osan ympäri. Näin muodostuu eräänlainen mansetti, joka estää tehokkaasti ylösnousua.

Toimenpide kestää tunnista kahteen ja potilaalle määrätään 2–4 viikon sairausloma.

– Viime aikoina ei ole tullut merkittäviä uusia hoitoja. Eri-laisia leikkausmetodeja on esi-tetty, muttei niistä yksikään ole jäänyt pysyvään käyttöön. Lää-kehoito on hyvä ja useimmille sopiva. Lääkkeetön hoito ja var-sinkin laihdutus ovat avainase-massa, neuvoo Pesonen. ■p Refluksitaudissa itse-

hoidolla on suuri merkitys,

toteaa gastroenterologian

erikoislääkäri Petri Pesonen.

14 oma PLUS 4/2013

❯kYsY APTEEkkArilTAVoIT LäHETTää KYSYMYKSIä oSoITTEESEEN ToiMisTo@oMAPlus.fi TAI NETTISIVUILLAMME www.oMAPlus.fi

1MiNullA oN NYT TäMMöiNEN uusi E-rEsEPTi. MiTEN MiNuN Tulisi ToiMiA APTEEkissA lääkETTä hAkiEssA? oNko sähköiNEN rEsEPTi jATkuvAsTi voiMAssA vAi uusiuTuuko sE AuToMAATTisEsTi, koskA rEsEPTi oN

sähköisENä TiETokoNEEllA?Kun haet lääkettä e-Reseptillä, tarvitset Kela-kortin mukaasi apteekkiin. Samoin tulee toimia, jos toinen henkilö asioi puolestasi apteekissa. Sähköiset reseptisi löytyvät apteekin järjestelmän kautta valtakun-nallisesta Reseptikeskuksesta, jonne ne on tallennettu, kun lääkäri on laatinut reseptin. Reseptisi eivät uusiudu automaattisesti, vaan sinun tulee tehdä uusimispyyntö joko terveyskeskuksessa, sairaalassa tai apteekin kautta. Sähköinen lääkemääräys on voimassa vuoden ajan tai niin kauan kunnes reseptissä oleva lääkemäärä on ostettu loppuun.

Voit itse tarkastella reseptejäsi ja niiden tilannetta verkossa kirjautumalla pankkitunnuksillasi osoit-teessa www.kanta.fi kohdasta ”Kirjaudu omien tietojen katseluun”. ■

2olEN sAirAsTANuT fluNssAA jo PAri viikkoA. kuuMETTA Ei olE, MuTTA kovA Yskä vAivAA. YskäNlääkkEEsTä Ei olE olluT APuA. MiNullA oN lisäksi AsTMA, johoN MiNullA oN lääkiTYs. voiNko jATkAA YskäNlääkkEEN

käYTTöä vAi PiTäisikö MiNuN hAkEuTuA lääkäriiN?Astma on sairaus, jossa voit itse vaikuttaa paljon omaan hoitotasapainoosi. Flunssan alkaessa olo muut-tuu yleensä tukkoiseksi, PEF-arvot huononevat ja henkeä saattaa ahdistaa. Silloin hoitavan lääkkeen annosta kannattaa nostaa lääkärin ohjeen mukaisesti, jotta tulehdus pysyy kurissa. jos et ole saanut ohjetta lääkäriltä, niin se kannattaa selvittää. Voit ottaa annoksen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ennen hoitavan lääkkeen ottamista, jotta hoitava lääke pääsee paremmin perille keuhkoihin.

Astmaatikolla on tavallaan lääkkeet jo omasta takaa ja siksi tarvitaan harvoin erikseen yskänlääket-tä. Astmaatikolle yskänlääkkeeksi riittää yleensä avaava lääke, silloin kun yskä on kuivaa, hakkaavaa tai ahdistavaa. Limaiseen yskään ei tulisi ottaa kodeiinia tai dekstrometorfaania sisältävää yskää hillitsevää yskänlääkettä, koska liman poistuminen keuhkoista vähenee. joskus limaketjuja pilkkova yskänlääke on paikallaan helpottamaan liman poistumista hengitysteistä. Apteekissa neuvotaan sopiva valmiste.

Mikäli yskä jatkuu, ja näistä konsteista huolimatta sinulle tulee muita oireita, kuten raskasta hengen-ahdistusta, kuumetta tai voimakasta limaisuutta, kannattaa käydä lääkärissä tarkistuttamassa tilanne. ■

3MiNuA NäräsTää AikA AjoiN. Mikä AihEuTTAA NäräsTYsTä?Närästystä aiheuttavat tai pahentavat ainakin alkoholi, tupakka ja tietyt ruoka-aineet. Rasvaiset, savustetut, paistetut ja käristetyt ruuat lisäävät närästystä. Myös suklaata ja voimakkaasti maus-

tettuja ruokia kannattaa välttää. Samoin hiilihappopitoiset juomat ja happamat mehut voivat aiheuttaa ongelmia. Pitäisi myös muistaa syödä säännöllisesti ja kohtuullisia annoksia. Ylipaino lisää myös oireita, joten liikakiloista kannattaa hankkiutua eroon. on ihan hyvä kokeilla apteekeista saatavia reseptivapaita närästyslääkkeitä, jotka auttavat ajoittaiseen närästykseen. jos tilasi pahenee, käy lääkärissä. ■

4MiNullA oN couPErosA-iho, jokA PuNoiTTAA vArsiNkiN PoskissA jA NENäNPiElissä. MiTEN ihoA Tulisi hoiTAA?Couperosaa pahentavat tiettävästi lämpötilojen vaihtelut, sauna, aurinko, tupakka, alkoholi ja

jotkut ruoka-aineet. Vältä ainakin kuumia juomia ja voimakkaita mausteita, kuten pippureita, chiliä ja currya. Ihonhoitotuotteiden tulisi olla hellävaraisia, suojaavia ja kosteuttavia. Apteekin henkilökunta osaa suositella sinulle sopivaa ihonhoitosarjaa. Kannattaa myös muistaa, että iho pitäisi talvella suojata erityisen hyvin ja käyttää sen takia päivittäin suojaavaa hoito- ja meikkivoidetta. ■

Kuopion ToriApteekin apteekkari ulla-riitta savolainen vastaa tällä kertaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.

*) Kuivan ihon Eucerin HYALURON-Filler -päivävoiteen ostajalle nyt kaupan päällehoitotiivisteampulli (5 ml). Tarjous voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää.

HYALURON-Filler -tuotteetkosteuttavat ihoa tehokkaastija täyttävät ryppyjä sisältäpäin – ilman pistoksia!

NYT APTEEKISSA!

Suositun HYALURON-Filler -päivävoiteen ostajalle*

viikonampullikuuriKAUPAN PÄÄLLE!

Edun arvon. 6 euroa.

Puhdasta elinvoimaa Islannista.Lysi-kalaöljytuotteet.

UUTUUS!

Mukana

D-vitamiiniOmega-3 saa ihmisen voimaan paremmin.Lysi-tuotteet tehdään vahvasta ja puhtaasta kalaöljystä. Islantilainen Lysi on maailman suurin kalaöljyjen valmistaja, joka on sitoutunut korkeaan laatuun ja kestävään kalastukseen.

www.lysi.fi

Markkinoija: Oriola Oy

oma PLUS 4/2013 15

❯kirjojA TErvEYdEksiKooNNUT MaiJa RaUHa KUVAT KUSTanTaJaT

irti MAsENNuksEsTAYksi TEhokkAiMMisTA ja eniten tutkituista masennuksen hoito-tavoista on kognitiivinen käyttäytymisterapia. jan-henry stenberg, salla saiho, satu Pihlaja, helena service, Matti holi ja Grigori jof-

fe ovat suunnitelleet siihen perustuvan itsehoito-ohjelman, joka esi-tellään kirjassa Irti masennuksesta (Duodecim). ohjelman avulla voi hoitaa lievää masennusta. Harjoitukset ja tehtävät kehittävät sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyä, neuvovat pohtimaan omaa elämää, auttavat rentoutumaan ja opastavat terveellisissä elämäntavoissa. ■

PANiikki hallintaanirTi PANiikisTA -kirjan (Duodecim) on tehnyt sama työryhmä kuin Irti masennuksesta -oppaan. Se sisältää itsehoito-ohjelman, jonka avul-la pyritään tunnistamaan paniikkioireita tuottavia ajatuksia ja toiminta-tapoja sekä oppimaan niistä pois. Tilalle tuodaan uusia, rakentavampia tapoja kokea. Toimintamallien muuttaminen vaatii aikaa ja paneutumis-ta, missä harjoitukset toimivat hyvänä apuna. Itsehoito-ohjelmat eivät korvaa psykoterapiaa, jota tarvitaan, kun kyseessä ovat lievää vakavam-mat ongelmat. Kirjoissa on myös luotettavaa tietoa masennuksesta ja paniikkihäiriöstä. ■

Tunne MENNEisYYTEsiTuNNElukoisTA AiEMMiN kirjoittanut terapeutti ja mindfulness-kou-luttaja kimmo Takanen palaa uutuudessaan Päästä irti, Vapaudu läsnä-oloon (Kirjapaja) siihen, miten lukot käytännössä aukaistaan. Kun oppii tuntemaan menneisyytensä, voi päästää siitä irti ja edetä kohti vastuul-lista aikuisuutta. Koukuttavaksikin mainitussa kirjassa on myös harjoituk-sia ja esimerkkejä. ■

Energiaa ja iloa liikuNNAsTAhYviNvoiNTiA voi lähTEä rakentamaan myös kehon kunto edellä. Teräsmieskisaan valmentautuva toimittaja ja uutisankkuri Baba lybeck kertoo kirjassaan Habaa! (otava), millä käytännön rat-kaisuilla aktiivinen liikuntaharrastus on mahdollista tuoda osaksi kii-reisen nykynaisen elämää. Tietoa on niin varusteista, lajeista kuin ruokailun järjestämisestäkin. Lybeck sanoo, että kun liikuntaan suh-tautuu kuten hampaiden pesuun, aikaa löytyy kyllä. Palkinnoksi tu-lee energinen, iloinen ja voimakas olo. ■

fiTNEss-ruokAA joka lautaselleliikuNNAN ohEllA ruoka on hyvinvoinnin olennainen kompo-nentti. hanna skyttä tuo kirjassaan FuelFood, Syö kroppasi kiin-teäksi (Tammi) fitness-harrastajien ruokaopit kaikkien ulottuville. FuelFood-ruokavalion mukaisesti hän suosii tiettyjä ruoka-ainei-ta, kuten manteleita ja pähkinöitä, tummanvihreitä vihanneksia, bataattia ja täysjyväriisiä, kauraa, papuja, marjoja ja kookosöljyä. Proteiinijauheet ja superfoodit kuuluvat hänen mielestään jokai-selle. Lähestymistapa on uusi ja kiinnostava, eikä ravintoaineti-heän ruuan nauttimisesta varmasti haittaakaan ole. ”Hyvää nälkää ei kannata hukata huonolaatuiseen ruokaan”, Skyttä sanoo. ■

iTsEhoidollA parempi mieli

Vaikka masennus tai paniikkihäiriö haittaa arkielämää lievänäkin, kaikki eivät hae vaivaan apua. Terapiaa ei riitä jokaiselle. osittain näitä ongelmia paikkaamaan on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty palvelusivusto www.mielenterveystalo.fi ja lievien mielenterveysongelmien hoito-ohjelma, johon liittyvät kirjat ovat juuri ilmestyneet.

Markkinoija: Oriola Oy, Espoo

Luonnollista energiaa ubikinonista

Q-Statin® auttaa palauttamaan energisyyttä sekä vireyttä.

Elimistö tarvitsee ubikinoniaUbikinoni (koentsyymi Q10) on elimistölle välttämätön yhdiste, jota tarvitaan solujen energiantuotannolle ja normaalille toiminnalle. Ubikinonilla on myös tärkeä antioksidanttinen vaikutus. Se suojaa soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaikutuksilta auttaen ehkäisemään merkittäviä ku-dosvaurioita ja solujen ennenaikaista vanhenemista.

Q-Statin® 120 mg PlatinumQ-Statin® Platinum auttaa nostamaan elimistön ubikinonipitoisuutta. Päivä-annos 1 kapseli sisältää 120 mg ubikinonia sekä 12 mg sen vaikutusta tehostavaa E-vitamiinia. Pakkauskoko 90 kapselia.

16 oma PLUS 4/2013

Aurinkoiset Minisun-tuotteet Oma PLUS -apteekista.

UUSI Minisun Multivitamin Pure on appelsiinin makuinen monivitamiini, joka sisältää 15 vitamiinia ja hivenai-netta. Hyvänmakuinen purutabletti sisältää erityisesti vastustuskyvylle tärkeitä B, C ja D-vitamiineja.

Tutkittu Minisun D-vitamiini on nyt saatavana myös vahvana 100 mikrogramman tablettina. Se sopii käytettäväksi päivittäin tai kuurina, erityisesti kun kehon D-vitamiinitaso on alhainen.

Virkeyttä syksyyn!

UUSI Minisun Super Defence on oikea super pakkaus vastustusky-kyyn. Se sisältää 250 milligrammaa C-vitamiinia ja 25 mikrogrammaa D3-vitamiinia, sinkkiä ja auringon-hattu-uutetta.

UUTUUDET MINISUN

D-vitamiinin ja kalsiumin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon sekä osteoporoosin hoidon tueksi iäkkäille henkilöille. Ei lapsille tai nuorille. Vain apteekista. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. www.calcichew.fi *) Verrattuna Calcichew® D3 Forte -valmisteeseen

TARKISTAKALSIUMIN SAANTISIkalsiumlaskuri.fi

175/

13 O

08.2

013

0211_Leiras_CalciChew_OmaPlus_125x176_RGB.indd 1 15.10.2013 15.49

oma PLUS 4/2013 17

Probiooteiksi sanotaan eläviä mikrobivalmis-teita, joiden on osoitet-tu edistävän terveyttä riittävässä määrin an-

nosteltuna (WHO 2002).Suomalaisen probioottitutki-

muksen uranuurtaja on ollut pro-fessori Erika isolauri. Hän työs-kentelee Turun yliopistossa las-tentautiopin professorina ja yli-lääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikassa.

Isolauri käynnisti maitohap-pobakteerien merkitystä lasten allergioiden ennaltaehkäisyssä selvittävän NAMI-tutkimusoh-jelman Tyksissä ja Turun yliopis-tossa vuonna 1997. Ohjelma on tuottanut merkittävää tietoa ra-vitsemuksen ja maitohappobak-teerien merkityksestä pikkulas-ten elimistön suojatekijänä. Tut-kimukset jatkuvat edelleen täs-mällisten hoitosuositusten ra-kentamiseksi.

ProBiooTEillA oN suoTuisiA vAikuTuksiAMonen suoliston alueen ongel-man taustalla on häiriö suolis-ton mikrobistossa. Probiootti-tutkimukset ovatkin lähteneet siitä olettamuksesta, että suoli-kanavan mikrobiston muutta-minen paremmaksi vaikuttaisi myös ihmisen hyvinvointiin.

Probiootit parantavat ruuan-sulatuskanavan mikrobikanto-jen koostumusta. Ne suojaavat suolen pintaa haitallisten bak-teerien hyökkäyksiltä asettumal-la niiden tielle ja tuottamalla yh-

PrObIOOTIT TAISTELEVAT pahoja mikro­beja vastaan

TEKSTI Pirkko soiNiNEN KUVAT ErikA isolAuri jA drEAMsTiME

Voisimmeko probioottien avulla torjua länsimaisia elintapasairauksia? Näin uskovat jo monet tutkijat.

disteitä, jotka häätävät haitallisia bakteereita.

Toisia probiootteja on tut-kittu enemmän kuin toisia. Tut-kituimmat probiootit ovat mai-tohappobakteereita ja bifidobak-teereita.

Jo nyt on lisäksi todistettu, et-tä suoliston mikrobiston koostu-muksen virheet vaikuttavat ris-kiimme sairastua diabetekseen, allergioihin ja lihavuuteen sekä metabolisiin sairauksiin.

vArhAisillA TEkijöillä suuri MErkiTYsJokaisella meistä on oma geneet-tinen taustamme, joka vaikuttaa puolustusvasteisiin. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksioikoisen suo-ra, vaan sekä äidin ravitsemuk-sella raskauden aikana että mik-robialtistuksella synnytyksen ai-kana on merkitystä.

– Mitä terveellisemmin äi-ti raskauden aikana syö, sitä pa-rempi. Äidin ylipaino esimerkik-si muuttaa sikiön mikrobeja si-ten, että lapsella on jo syntyes-sään suurempi ylipainoriski, to-teaa Isolauri.

Probioottiset bakteerit eivät kuole mahalaukussa tai suolis-tossa. Ne elävät ainakin jonkin aikaa suoliston eri osissa. Ihmi-sen suoliston mikrobisto kehit-tyy varhaislapsuudessa. Suurin osa siitä tulee rintamaidon kaut-ta, eikä bakteerikanta useinkaan merkittävästi muutu enää kah-den ikävuoden jälkeen.

Toisaalta puolustusvastei-siin vaikuttaa hyvinkin suoraan synnytystapa. Alatiesynnytys on aina lapselle parempi vaihtoeh-to, sillä siinä lapsi altistuu äidin mikrobeille.

– Sektiolla syntyneillä lapsilla on huomattavasti suurempi ris-ki sairastua esimerkiksi astmaan tai diabetekseen, toteaa Isolauri.

Ulkomailla on tehty tutki-muksia, joissa esimerkiksi sai-rastuvuus diabetekseen on jopa 20 prosenttia suurempi sektion kokeneilla lapsilla.

odoTTAvAT äidiT AvAiNAsEMAssA– Mielestäni kaikki odottavat äi-dit voivat käyttää probiootteja li-

säravinteena, osana terveellistä ruokavaliota. Näin he pystyvät tutkitusti vahvistamaan synty-mättömän lapsensa hyviä mik-robeja, sanoo Isolauri.

Probiooteilla voidaan ehkäis-tä pikkulasten allergiaa. Suoja jatkuu pitkälle lapsuudessa, aina kouluikään asti. Raskausaikana sekä puoli vuotta synnytyksen jälkeen annetut maitohappobak-teerit vähensivät lasten allergioi-ta 50 prosenttia.

– Suomalaiset äidit ovat hy-vin valveutuneita ja uskon, et-tä he syövät probiootteja jo nyt odotusaikana, vaikkei mitään vi-rallista suositusta olekaan ole-massa.

Probiootteja voi ja kannattaa toki ottaa muidenkin kuin odot-tavien äitien. Esimerkiksi mat-kojen ja antibioottikuurien yh-teydessä sekä laihduttaessa pro-biooteista on hyötyä. Tutkimuk-sissa on todettu, että probioot-tivalmisteilla voi estää Clostri-dium difficile -bakteerien aiheut-tamia ripuleita silloin, kun anti-biootit häiritsevät suoliston bak-teeritasapainoa.

TArjollA PAljoN ProBiooTTiTuoTTEiTASuomessa probiootteja on tut-kittu jo yli kaksikymmentä vuot-ta.

– Suomalaiset ovat siinä on-nellisessa asemassa, että meillä on markkinoilla tutkittuja ja hy-välaatuisia probiootteja sekä ter-veysvaikutteisia elintarvikkeita. Niitä on turvallista nauttia, Iso-lauri sanoo.

Elintarvikkeiden probiootit ovat tavallisesti joko bifidus- tai laktobasillussukuisia mikrobe-ja. Näitä on luonnostaan hapan-maitotuotteissa ja esimerkiksi hapankaalissa, mutta valmis-teet eivät ole probiootteja. Pro-biootteja voidaan lisätä moniin elintarvikkeisiin, kuten maitoon, piimään, jugurtteihin, juustoi-hin, mehuihin ja marjakeittoi-hin. Probiootti siis tarkoittaa, et-tä valmisteen hyöty on tieteelli-sesti todettu.

Apteekeista taas voi ostaa probiootteja kapseleina, tablet-teina, jauheina ja tippoina. ■

Miten ProBiooTiT tehoavat?1. riPuliEhkäisevät lasten virusripulia ja antibioottiripulia. Antibiootit heikentävät suoliston hyvää baktee-rikantaa ja probiootit korjaavat tätä tilannetta. jotkut probiootit vähentävät riskiä sairastua turis-tiripuliin.

2. AllErGiAT jA ATooPPiNEN ihoTTuMAProbiootit ehkäisevät selvästi atooppista ihottumaa jopa puolella niistä lapsista, joiden vanhem-milla on atooppista ihottumaa. Parhaan hyödyn saavuttamiseksi äidin tulee nauttia probiootteja jo ennen lapsen syntymää.

3. krooNisET suolisTosAirAudETVoivat vaikuttaa myönteisesti kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien, esimerkiksi pak-susuolentulehduksen, hoidossa. Myös ärtyvän suolen oireyhtymässä niiden on osoitettu vähen-tävän jonkin verran oireita.

4. fluNssAVoivat mahdollisesti ehkäistä lasten flunssaa ja lyhentää siihen liittyvää kuumeilua, nuhaa ja yskä-oireita.

5. korvATulEhdusParhaillaan tutkitaan, voisivatko probiootit esimerkiksi yhdessä ksylitolin kanssa ehkäistä pienten lasten korvatulehduksia. Eräistä probioteista on jo näyttöä tässä suhteessa.

6. lihAvuusSuolistomikrobistolla voi olla lihavuutta edistävä rooli ja toisaalta mikrobisto voi vaikeuttaa laih-duttamista, toisenlainen mikrobisto taas liittyy laihtumiseen. Kokeelliset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että painon muutosten yhteydessä mikrobisto muuttuu ja muuttunut mikrobisto taas voi muuttaa painoa. äidin ylipaino esimerkiksi muuttaa sikiön mikrobistoa siten, että vauval-la voi olla jo syntyessään suurempi ylipainoriski. Probiooteilla voidaan mikrobistoa muuttaa pai-nonhallintaa edistävään muotoon.

7. PAksu- jA PEräsuolEN sYöPäProbiootit saattavat olla hyväksi, sillä ne sitovat elimistöstä tiettyjä myrkkyjä ja vaikuttavat tietty-jen entsyymien toimintaan. ■

p Professori Erika

isolauri on suomalaisen

probioottitutkimuksen

voimahahmo. p Probiootteja lisätään nykyään moniin maitotuotteisiin. niitä voi ostaa myös apteekeista

muun muassa kapseleina ja tippoina.

SUoMESSA oN MARKKINoILLA TUTKITTUjA jA HYVäLAATUISIA PRoBIooTTEjA SEKä TERVEYSVAIKUTTEISIA ELINTARVIKKEITA.

18 oma PLUS 4/2013

❯5 kYsYMYsTä: sAPPikivETTEKSTI johANNA PElTo-TiMPEri KUVAT ilAri Airo jA drEAMsTiME

vAsTAAjANA GAsTroENTEroloGisEN kirurGiAN Erikoislääkäri ilAri Airo

Sappikivet vaivaavat monia suomalaisia ja meillä tehdään paljon sappikivileikkauksia. Sappikivikohtaus tulee yleensä ruokailun jälkeen, jolloin kova kipu tuntuu ylävatsan oikealla puolella.

1MiTä sAPPikivET ovAT, MiTEN NE diAGNosoidAAN?Sappikiviksi kutsutaan sappirakkoon ja joskus myös sappitiehyeen kertyviä kivimäisiä muodostel-mia. Kivimuodostelmat syntyvät sapen aineosista, kuten sappinesteestä, -suoloista ja koleste-

rolista. Sappikivitaudissa sappirakon kaulaan tai -tiehyeen kulkeutunut kivi estää sappirakon tyhjenty-misen ja aiheuttaa sappikohtauksen. Kun kivet vaurioittavat sappirakon tai tiehyen herkkää sisäpintaa, voivat sappinesteessä olevat bakteerit aiheuttaa lisätautina sappitulehduksen. Kivien määrä ei vaikuta siihen, kuinka kovia kipuja ne aiheuttavat. Kivet eivät tiettävästi liukene itsestään.

Sappikivet diagnosoidaan ultraäänitutkimuksella ja laboratoriotesteillä. Sappitiehyessä olevan kiven havaitseminen saattaa vaatia magneettitutkimuksen tai sappitiehyen varjoainekuvauksen. ■

2MillAisiA oirEiTA NiihiN liiTTYY?jos oikea ylävatsa tai kylkikaaren alaosa on ruokailun jälkeen kipeä, on syytä epäillä sappikiviä. Sappikivikohtaus voi olla hyvin kivulias. Toisaalta yli puolella kivipotilaista ei esiinny lainkaan oi-

reita. Kipu voi kestää minuutin tai tunteja, mutta se menee yleensä itsestään ohi. Sappikivet saattavat aiheuttaa myös pahoinvointia ja lämmönnousua. jos tauti etenee sappitulehdukseksi, potilas on kor-keakuumeinen ja tarvitsee usein sairaalahoitoa. jos tiehytkivet tukkivat tiehyen, oireita ovat lisäksi ihon ja silmien keltaisuus. Tällöin hoitoon on hakeuduttava välittömästi. Sappikivet voivat aiheuttaa myös haimatulehduksen. ■

3kuiNkA YlEisiä NE ovAT?Sappikivet ovat hyvin yleisiä ja Suomessa tehdään paljon sappikivileikkauksia. Noin 35 prosentilla naisista ja 25 prosentilla miehistä on 75 ikävuoteen mennessä ollut sappikiviä. Suomessa arvioi-

daan olevan yli 300 000 sappikivipotilasta. Sappikiviriski kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Sappikivet ovat yli-painoisilla hieman yleisimpiä kuin normaalipainoisilla. Sappikivien perinnöllisyyttä on vaikea todistaa. ■

4MiTEN sAPPikiviä hoidETAAN?Sappikivitautia hoidetaan pääosin tähystysleikkauksella, jossa poistetaan koko sappirakko ja sen mukana sappikivet. joissain tapauksissa perinteinen avoleikkaus on välttämätön. Poikkeusta-

pauksissa kiviä voidaan yrittää liuottaa myös lääkkeillä. oireettomia sappikivipotilaita ei tarvitse hoitaa, mutta toisinaan sappikivet saatetaan poistaa muun leikkauksen yhteydessä. Suurimmalla osalla leikkaus poistaa pysyvästi sairauden. Kiviä on erityyppisiä ja joillekin voi kiviä myöhemmin muodostua sappitie-hyeen. ■

5voiko NiiTä joTENkiN ENNAlTAEhkäisTä?Sappikiviä esiintyy enemmän ylipainoisilla, joten ylipainon välttäminen vähentää sairastumis-riskiä. Nopea painonpudotus lisää riskiä sairastua sappikivitautiin, koska nopea laihduttaminen

nostaa sappinesteen kolesterolipitoisuutta. Kaikenlainen liikunta edistää terveyttä ja voi näin vähentää myös sappikivien syntymistä. Mitään varsinaista sappikivien ehkäisyyn olevaa ruokavaliota ei ole. Useim-miten sappikohtaus liittyy määrätynlaisen ravinnon syöntiin, esimerkiksi rasvaisten ja käristettyjen ruo-kien tai kaalin, paprikan ja omenan syömiseen. ■

HUOLEHDISydämestä ja aivojentoiminnasta E-EPAa ja E-DHAta sisältävälläpuhtaalla Omega-3:lla,Tri TolosenCardiOmegalla!

AIKAA EI SAA

TAKAISIN.Itsestä ja toisistavälittäminen on myös terveydestä huolehtimista.

Tri Tolosen CardiOmega – parasta huolenpitoaLisätietoa: www.midsona.fi

oma PLUS 4/2013 19

NäIN hOIdAT

vatsavaivojaTEKSTI MAijA rAuhA KUVAT hENNA AAlToNEN jA drEAMsTiME

Hankalakin vatsavaiva voi olla lääkärin näkökulmasta melko viaton. Toisaalta vaarallinen ruuansulatuskanavan sairaus voi olla lähes oireeton. Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri jari koskenpato kertoo, mistä yleisimmissä vatsavaivoissa on kysymys ja milloin on syytä lähteä lääkäriin.

t Vatsa voi olla tosi kipeä,

vaikka mitään tiettyä syytä

ei löydetä. Toiminnallisten

vatsavaivojen hoidossa

lähdetään liikkeelle tasa-

painoisesta ruokavaliosta

ja liikunnan lisäämisestä.

20 oma PLUS 4/2013

jokaisella on kokemus-ta ilmavaivoista, um-metuksesta ja ripulista, mutta ruuansulatuseli-mistön eli maha-suoli-

kanavan vaivoja on monia mui-takin. Ne ulottuvat nielemison-gelmista ja refluksitaudista ma-hahaavan ja imeytymishäiriöi-den kautta tulehduksellisiin suo-listosairauksiin, kasvainsairauk-siin ja peräaukon vaivoihin asti. Monet niistä ovat yleistymäs-sä, mutta muutamat ovat vä-hentyneet.

– Mahahaava ja mahalaukun syöpä ovat vähentyneet selvästi, koska helikobakteerista on tul-lut harvinaisempi ja se osataan häätää lääkehoidolla. Sen sijaan kaikki vaivat, joilla on yhteyttä lihavoitumiseen, kuten refluk-sitauti, palleatyrä ja rasvamak-sa, ovat yleistyneet. Myös dia-betekseen liittyviä vatsavaivoja on entistä enemmän, kertoo LT, erikoislääkäri Koskenpato, joka toimii HYKS:n gastroenterolo-gian klinikalla ja on myös Lääkä-rikeskus Aavan vastaava gastro-enterologi.

Toiminnallisiksi sanotaan sellaisia vatsavaivoja, joille ei löydetä erityistä syytä. Niiden ajatellaan usein liittyvän istu-matyöhön ja kiireiseen elämän-rytmiin sekä stressiin ja tavalli-sesta poikkeavaan ruokavalioon. Myös nämä vaivat ovat yleisty-neet. Samoin on käynyt ruoka-torven allergiselle tulehdukselle sekä suoliston tulehdustaudeille, kuten haavaiselle paksusuolen-tulehdukselle ja Crohnin taudil-le. Näiden yleistyminen on jos-kus yhdistetty väestön kohon-neeseen hygienian tasoon.

Huolestuttavinta Koskenpa-don mielestä on kuitenkin suo-listosyöpien, erityisesti paksu-suolen syövän lisääntyminen. Suoliston syövät ovat jo ylei-sempi kuolinsyy Suomessa kuin rintasyöpä tai eturauhassyöpä. EU:n alueella paksusuolen syö-pä on yleisin syöpäsairaus.

– Suosittelen jokaiselle käy-mistä paksusuolen tähystykses-sä noin 60-vuotiaana tai aiem-min, jos lähisukulaisilla on todet-tu paksusuolen syöpää. Jos tuol-loin havaitaan syövän esiasteita, ne voidaan useimmiten poistaa saman tien. Jos näitä polyyppe-ja tai adenoomia ei löydetä, pak-

susuolen syöpää ei todennäköi-sesti todeta myöhemminkään, koska se kehittyy hyvin hitaas-ti. Ongelmana on, että nämä po-lyypit eivät yleensä aiheuta mi-tään vaivoja, kuten ei alkuvai-heen syöpäkään.

APTEEkkiiN vAi lääkäriiN?Moniin lieviin vatsavaivoihin löytyy apu apteekista.

– Apteekissa käynti riittää usein esimerkiksi silloin, kun mahan hapot nousevat ruo-katorveen. Tilanne on helpos-ti tunnistettava. Refluksitaudin hoidoksi saa apteekista happo-lääkettä ilman reseptiä. Jos vai-va toistuu useammin kuin pa-ri kertaa vuodessa, on hyvä va-rata aika lääkäriin, Koskenpa-to neuvoo.

Myös ummetukseen löytyy apu apteekista. Monen suoli jä-mähtää esimerkiksi matkailles-sa useiksi päiviksi pitkän len-tokoneessa istumisen tai muu-ten vain olinpaikan vaihdoksen takia. Ummetuslääkkeen avulla ulostusrytmi palautetaan nor-maaliksi.

Ummetuslääkkeitä on kar-keasti kolmea tyyppiä: kuituval-misteita, suolen supistelua ai-kaansaavia ja vettä sitovia mak-rogolivalmisteita. Kaikki nämä sopivat Koskenpadon mukaan hyvin tilapäisen ummetuksen hoitoon. Suolen supisteluun vai-kuttavia lääkkeitä ei pitäisi käyt-tää jatkuvasti.

Matkailijan lääkelaukkuun kuuluu tietenkin myös ripuli-lääke, jolla ripulointi pystytään rauhoittamaan esimerkiksi len-tomatkan ajaksi. Osmosalin tai vastaavan avulla estetään elimis-tön kuivuminen, kun nestehuk-ka on suuri oksentelun tai ripu-loinnin aikana.

Antibiootti- tai särkylää-kekuurin yhteydessä on syytä suojata vatsa maitohappoval-misteella, joita apteekissa on yleensä tarjolla hyvä valikoima.

Jos kuitenkin esimerkiksi ri-puli jatkuu pitkään, on hyvä va-rata aika lääkäriin. Veri ulos-teessa on myöskin hälyttävä oi-re. Jos vatsan alueen kipu on erittäin kovaa, on aina hakeu-duttava nopeasti hoitoon. Ko-va kipu ja kova kuume viestit-tävät, että on kiire.

TurvoTTAA jA PöMPöTTää?Yleisimpiä vatsavaivoja ovat röyhtäily, ilmavaivat ja turvo-tus. Kun ylävatsa pyöristyy ruo-kailun jälkeen pinkeäksi pallok-si, mieleen voi tulla, että vika olisi mahalaukussa ja hoitona olisi happolääke. Yleensä ongel-ma liittyy kuitenkin paksusuo-len toimintaan ja menee itses-tään ohi.

– Pömpötys johtuu useimmi-ten siitä, että bakteeritoiminnan tuloksena syntynyt kaasu on ju-mittunut paksusuolen mutkiin. Suoli ulottuu varsin ylös maha-laukun ja pallean eteen. Jos asiaa aletaan tutkia lääkärin vastaan-otolla, otetaan huomioon muun muassa laktoosi-intoleranssin ja imeytymishäiriön mahdollisuus sekä ruokailutottumukset. Jos mitään erityistä ei löydy, päädy-tään usein toteamaan, että ky-seessä ovat toiminnalliset vat-savaivat eli ärtyneen suolen oi-reyhtymä, Koskenpato kertoo.

Kyse voi olla vakavastakin sairaudesta, mutta esimerkik-si syöpää ei epäillä ensimmäise-nä. Jos vaiva on itsepintainen ja häiritsee potilasta vahvasti, voi-daan tehdä tähystystutkimus. Viimeistään sen ja koepalojen oton jälkeen vakavat sairaudet voidaan varmuudella poissulkea.

Probioottien, kuten maito-happovalmisteiden ja maitohap-pobakteereja sisältävien maito-tuotteiden, käyttö sekä ruoka-valioneuvonta riittävät usein lie-vähköjen vatsavaivojen hoidoksi.

hoiToNA fodMAP-ruokAvAlioÄrtyvään suoleen liittyy yleensä turvotusta ja ilmavaivoja sekä ripulia ja ummetusta vuorotel-len. Tyypillistä on, että vessaan pitää päästä lähes suoraan ruo-kapöydästä, mikä voi tehdä elä-mästä hankalaa. Vatsakivut saat-tavat olla ajoittain kovatkin, sil-lä oireyhtymään liittyy herkisty-minen suolistoperäisille kivuil-le. Suolen pinta ei tunne kipua, mutta esimerkiksi suolikaasun paine on kivuliasta.

– Oireyhtymän syistä on esi-tetty paljon arveluja. Potilaiden suoliston entsyymit saattavat ol-la erilaiset kuin muilla. Bakteeri-kanta suolessa vaihtelee meillä kaikilla. Suoliston anatomiakin

voi vaikuttaa asiaan. Yhden teo-rian mukaan viljatuotteiden glu-teeni ärsyttää paksusuolta, vaik-kei keliakiaa löytyisikään, Kos-kenpato luettelee.

Ravitsemusterapeutit ovat kehittäneet ärtyvän suolen oi-reyhtymään ruokavaliohoito-ja. Koskenpato tuo esiin FOD-MAP-ruokavalion, jota on Suo-messa tehnyt tunnetuksi mui-den muassa ravitsemusterapeut-ti reijo laatikainen. Siinä välte-tään hiilihydraatteja, jotka sopi-vat erityisen hyvin paksusuolen bakteerien käymisruuaksi. Näitä ovat muiden muassa vehnä, ruis, ohra, pavut, sipulit, sienet sekä osa kaaleista ja hedelmistä. Väl-tettävien listalla ovat myös mo-net jugurtit, tuorejuustot, mys-lit, proteiinipatukat ja kevyttuot-teet sekä ksylitolipurukumi, kah-vi ja hiilihapotetut juomat.

Huonosti imeytyvät hiilihyd-raatit korvataan FODMAP-ruo-kavaliossa muun muassa kau-ralla, speltillä, kvinoalla, peru-nalla, riisillä, banaanilla, sitrus-hedelmillä, kiivillä, ananaksella ja marjoilla. Lisätietoa ruokava-liosta löytyy netistä hakusanal-la fodmap.

äkillisEEN riPuliiN NEsTEhoiToAÄkillinen ripuli johtuu useimmi-ten tartuntataudista, jolloin sen aiheuttaja on bakteeri, virus tai muu mikrobi, jonka potilas on saanut ruuan tai juoman muka-na. Tyypillinen ruokamyrkytys eli turistiripuli alkaa rajusti ja kestää noin 12 tuntia. Sen aihe-uttaa useimmiten stafylokokki, joka on vielä kuolleenakin niin myrkyllinen bakteeri, että suoli reagoi siihen voimakkaasti.

– Nestehoito on ripulissa hy-vin tärkeää. Ripulipotilas ei voi juoda liikaa. Kannattaa ottaa pieniä huikkia usein. Aikuinen voi olla pari päivää syömättä il-man isompia ongelmia, mutta elimistö tarvitsee suoloja, joten pelkkä vesi ei ole parasta juota-vaa. Kivennäisvesi ja apteekista saatava ripulijuoma ovat suosi-teltavampia. Jos potilaan paino laskee 5 prosenttia vuorokau-dessa, hän on juonut liian vähän.

Lääkärissä kannattaa käydä, jos ripuli kestää yli kolme päi-vää, oireet ovat hyvin voimak-kaat ja ripuliin liittyy kuumetta.

Joskus nestehukka on niin vaka-va, että ripuli vaatii sairaalahoi-toa. Antibioottikuurikin saattaa olla tarpeen.

Jos ripuli kestää pitkään, lää-käri pyrkii selvittämään, onko kyse esimerkiksi keliakiasta, al-lergiasta tai tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Joskus ripu-lin syyksi paljastuu kilpirauha-sen vajaatoiminta. Tutkimusme-netelmiä ovat esimerkiksi uloste-viljelyt ja aineenvaihduntaan liit-tyvät kokeet sekä tähystystut-kimuksessa otettavat näytteet.

NäiN uMMETusTA TuTkiTAANKun ummetuspotilas tulee eri-koislääkärin vastaanotolle, tämä tutkii ensin, onko kyseessä suo-len hitauteen liittyvä ummetus vai onko vika siinä, että uloste ei pääse suolesta ulos. Yleensä en-sin tehdään paksusuolen tähys-tys, jolla varmistetaan, ettei suol-ta tuki kasvain.

Jos kasvainta ei löydy, voi-daan tehdä esimerkiksi niin sa-nottu paksusuolen transit-tut-kimus, jossa potilas nielee 10–20 pientä, röntgenissä näkyvää helmeä. Muutaman päivän ku-luttua otetaan röntgenkuva. Jos potilaalla on hidas suoli, helmet ovat tasaisesti suolistossa siel-lä täällä. Jos suolessa on tukos, helmet ovat ryhmittyneet sen luo. Jos helmiä ei näy ollenkaan,

ruuan läpimeno suolistossa on normaali. Tämä on melko ylei-nen tulos.

– Ummetusta voi aiheuttaa liian vähäinen liikunta ja ruoka-valion epätasapaino eli se, että ravinnossa on liian vähän kui-tua. Kuitu voi kuitenkin myös tuottaa ongelmia. Jos syö kuitu-pitoisen aamupalan ja istuu sen jälkeen työpisteessään tunteja yhteen menoon, ei ole ihme, jos maha turpoaa ja alkaa mouruta, Koskenpato sanoo.

Runsas aamupala ei hänen mielestään sovikaan kaikille. Hän ehdottaa, että istumatyö-tä tekevä voisi kokeilla välime-rellisen tyyppistä ruokailuryt-miä, jossa aamupala on niukka ja ruokailu painottuu iltaan. Jos-kus vatsavaivoihin auttaa jopa perinteistä hieman ”epäterveel-lisempi” ruokavalio.

Ummetuksesta kärsivä on usein kokeillut jo monenlais-ta lääkärin vastaanotolle tulles-saan. Lääkärin kanssa käydään läpi niin ruokailurytmi kuin elintavat ja lääkkeiden käyttö-kin. Äärimmäisessä tapaukses-sa voidaan joutua turvautumaan leikkaushoitoon, jos suolen ra-kenne on täysin poikkeava.

– Naisilla on pidempi ja mut-kaisempi paksusuoli kuin mie-hillä, joten heillä on myös enem-män suoliston toiminnallisia vai-voja, Koskenpato toteaa. ■

hälYTYs! vArAA AikA lääkäriiN, jos hAvAiTsET joNkiN TAi usEAMPiA NäisTä:

1. Verta ulosteessa. Voi olla merkki tulehduksesta, limakal-von rikkoutumisesta tai kasvaimesta.

2. jatkuva ripuli. jos ripuli jatkuu yli kolme viikkoa, voidaan epäillä esimerkiksi kroonista tulehdusta, aineenvaihdunta-sairautta, imeytymishäiriötä tai allergiaa.

3. Nielemisvaikeudet. Lääkäri tarkistaa, onko ruokatorvessa tulehdus, motoriikkahäiriö tai kasvain.

4. Laihtuminen. Voi olla imeytymishäiriön, tulehduksen tai syövän merkki.

5. Kuumeilu. Kertoo tulehduksesta tai yleissairaudesta.6. jatkuvasti pahenevat oireet. jos vatsakipu vain yltyy, on

sen syy parasta selvittää.7. Vaikea ummetus. Lääkäri epäilee suolitukosta tai häiriötä

suolen motoriikassa.

ISTUMATYöTä TEKEVäN KANNATTAISI KoKEILLA VäLIMERELLISTä RUoKAILURYTMIä, joSSA AAMUPALA oN NIUKKA.

t Jari Koskenpato on huolissaan erityisesti suolistosyöpien

lisääntymisestä. Hän suositteleekin paksusuolen tähystystä

kaikille yli 60-vuotiaille.

oma PLUS 4/2013 21

❯APTEEkiN hYllYlTäTEKSTI JOHanna SaVOLainEn KUVA Oy MEdifOn aB

World Health Orga-nizationin (WHO) tietojen mukaan jopa puolet lääk-keiden käyttäjistä

ei noudata lääkkeidenotto-ohjei-ta. Tämä on harmillista, sillä ku-ten kaikki tietävät, vain otettu lääke auttaa.

Ongelmaan on kuitenkin ole-massa myös ratkaisu: APTEE-KIN Lääkemuistuttaja on Suo-messa suunniteltu ja valmistet-tu elektroninen laite, joka muis-tuttaa käyttäjäänsä lääkkeiden ottamisesta.

– Lääkemuistuttaja on help-pokäyttöinen ja varmatoiminen muistuttaja, joka hälyttää sekä punaisella valolla että piippaus-äänella aina, kun on aika ottaa lääkeannos. Laite on kooltaan pieni, joten se voidaan kiinnittää esimerkiksi rintataskuun, vyötä-rölle, avainlenkkiin tai suoraan

LAITE MUISTUTTAA lääkkeen ottajaa Lääkkeen ottaminen unohtuu helposti arjen

kiireiden keskellä. Näin etenkin, jos lääkkeen ottajalla on muistisairaus.

lääkepakkaukseen, kertoo Oy Medifon Ab:n toimitusjohtaja Mika flink.

Lääkemuistuttajassa on vain yksi nappi, jota painamalla lääk-keenotto kuitataan. Lääkärit ja hoitajat voivat hyödyntää lait-teen rekisteröimää kuittaustie-toa myöhemmin lääkehoidon seurannassa.

hElPPo ohjElMoidALääkemuistuttajan hälytysajat asennetaan tietokoneella.

– Toiminta on hyvin ohjat-tu ja vie käyttäjältä vain muuta-man minuutin. Hälytysajat voi asettaa joko potilas itse, tai sit-ten ajat asetetaan potilaan hoi-to-ohjeen mukaan apteekissa, Flink selittää.

Mikäli hoidossa tapahtuu muutoksia, voi potilas tuoda laitteen apteekkiin uudelleen ohjelmoitavaksi tai ohjelmoida

uudet ajat itse. Myös lääkkeen-oton kuittaustiedot voi tarkis-taa joko apteekissa tai kotona tietokoneella.

Lääkemuistuttaja on Flinkin mukaan tarkoitettu hyvin laajal-le potilasjoukolle.

– Muistisairaat ja vanhukset ovat tietysti yksi ryhmä, mut-ta työikäisetkin lääkkeenkäyt-täjät unohtavat usein ottaa lää-keannoksensa. Myös kouluikäi-set potilaat hyötyvät muistutta-jasta, sillä lapsille tällaisten asioi-den mielessä pitäminen voi olla vaikeaa. Jokainen meistä voi var-masti muistella viimeistä kuu-riaan: miten helppoa lääkkeen ottaminen juuri oikeaan aikaan oli?

APTEEKIN Lääkemuistutta-ja on ollut markkinoilla tämän vuoden alusta lähtien. Lääke-muistuttajan voi hankkia kai-kista OmaPlus-apteekeista. ■

APTEEKISTA.

Tarjous koskee vain Calsorin D3 500 mg + 20 mikrog -valmistetta.Tarjous voimassa niin kauan kuin tuotetta on saatavilla. Rajoitettu erä!

calsorin.fi

Orion onsuomalainenavainlippuyritys.

Kampanjapakkauksessa +30 tablettiakaupan päälle!

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

500mg + D3 20mikrog

22 oma PLUS 4/2013

❯risTikko 4/2013

Forssa, KeskusapteekkiTimo HeinonenKartanonkatu 11, 30100 Forssap. (03) 422 2835

Hangon apteekki Heikki PeuraNycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312

Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekkiAnita OksanenVanhaistentie 1, 00420 Helsinkip. (09) 566 0080*Malminkartanon sivuapteekkiMalminkartanonaukio 4, 00410 Helsinki, p. (09) 566 2193

Helsinki, Munkki apteekkiVeikko TudermanRaumantie 1 A(Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinkip. (09) 565 6010

Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Hämeenlinna, Tiiriön apteekkiRitva OrtamalaWartiamäentie 2 (Prismakeskus)13130 Hämeenlinnap. (03) 674 2321

Ikaalisten apteekkiTimo Pentti Vanha Tampereentie 15–1739500 Ikaalinen p. (03) 458 9992

kusTANTAjA oma PLUS Apteekkipalvelut oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fiPääToiMiTTAjA Tatu johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fiToiMiTus jA TAiTTo oS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fiPAiNoPAikkA Suomen Lehtiyhtymä oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kplPaikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

vANhEMMAN koNsTAAPEliN valvovan silmän alla on lehden 3/2013 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: kErTTu korTElAiNEN, hANko

Vastaukset voi lähettää 20.12.2013 men nessä osoit teeseen: oma PLUS Apteekkipalvelut oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään oma PLUS -apteekkiin. Ristikon voi täyttää myös nettisivuillamme www.oMAPlus.fi

oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahja-kortti oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa leh-dessä.

nimi __________________________________________________________

osoite ________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

puh. __________________________________________________________

Ristikon 3/2013 ratkaisu:

Imatrankosken apteekki Anja-Riitta MartinsénHelsingintie 9, 55100 Imatrap. (05) 541 1770

Karjaan apteekki Silja KyllönenKauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 018

Kotka, Karhuvuoren apteekkiTaruraitti 2, 48350 Kotkap. (05) 223 1900*Metsolan apteekkiKiuruntie 49–51, 48220 Kotkap. (05) 223 1930

Kouvolan 10. Inkeroisten ApteekkiMerja WiioPäätie 22, 46900 Inkeroinenp. (05) 317 1554

Kuopio 3. ToriapteekkiUlla-Riitta SavolainenHaapaniemenkatu 24–2670110 Kuopiop. (017) 287 6601

Kuusankosken YkkösapteekkiRaili Hyyryläinen Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoskip. (05) 742 9200

Lahti, Renkomäen apteekki Johanna PennanenPasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus)15700 Lahtip. 020 789 3570

Lempäälä 3., Apteekki IdeaparkHanna-Maija Syrjänen Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempääläp. 029 090 8030

Lieksan Pietari apteekkiVirpi Heikkinen Pielisentie 30, 81700 Lieksap. (013) 521 003

Naantalin apteekkiHenrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantalip. (02) 431 2720*Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Orimattilan apteekkiSinikka LankinenErkontie 12, 16300 Orimattilap. (03) 887 430

Oulaisten apteekkiKalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477

Porvoon Vanha apteekki Robert JärnströmNäsin koulukatu 2, 06100 Porvoop. (019) 689 4400*Gammelbackan sivuapteekkiSuolaketie 2, 06400 Porvoop. (019) 575 3990*Pornaisten sivuapteekkiLatiskantie 1, 07170 Pornainenp. (019) 664 7247

Salon Vanha apteekkiTimo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400*Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480

Tampere, Ensimmäinen apteekki Riitta JunnilaHämeenkatu 21, 33200 Tampere p. (03) 253 7700

Tampere, Kaukajärven apteekki Markku KnuutilaKeskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500

Tampere, Lielahden apteekki Kyösti LaitinenPossijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800

Tervolan apteekkiPetri KiviluomaKeskustie 94, 95300 Tervolap. (016) 435 003

Turun Keskus-ApteekkiMinna JaansonHumalistonkatu 10, 20100 Turkup. (02) 880 0860*Littoisten apteekkiUusi Littoistentie 48 20660 Littoinenp. (02) 246 1291

Turku, Linnan ApteekkiMarkku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400*Patterinhaan ApteekkiKanslerintie 10, 20200 Turkup. (02) 275 0810

Vantaan Tikkurilan apteekkiTarja SaesmaaKielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540

Varkauden Vanha ApteekkiKirsi PuurunenRelanderinkatu 30, 78200 Varkausp. (017) 266 4700*Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740

Ylihärmän apteekkiLeena UlvinenJärventie 1, 62375 Ylihärmäp. (06) 482 3100

uusiTuT NETTisivuT: www.omaplus.fi

oma PLUS 4/2013 23