PAUSE2 / 2 0 1 2

Laurea SID student magazine

3

PääkirjoitusTeksti: Toni Hildén, päätoimittaja

Luin vuoden alussa tutkimuksesta, jossa todettiin suklaan vähentävän stressiä. Tutkimuksen mukaan 40 grammaa tummaa suklaata päivässä lievittää stressi-hormoneja, muun muassa endorfiineja vapauttamalla. Suurena suklaan ystävänä päivittäinen pieni suklaa-annos ei kuulosta lainkaan hassummalta ajatukselta, jos sillä kerran pystyy vielä lieventämään stressiäkin. Stressi on taatusti suurimmalle osalle opiskelijoista vä-lillä jopa liiankin tuttu tunnetila. Otimme selvää muuta-milta koulumme opiskelijoilta, minkälaiset asiat aiheut-tavat heissä stressiä, ja minkälaisin keinoin he pyrkivät puolestaan purkamaan sitä.

Syy miksi nostin stressin esille löytyy lehtemme tä-mänkertaisesta teemasta: hyvinvoinnista. Masennus, koulukiusaaminen, syrjintä, yleinen jaksaminen ja fyy-sinen hyvinvointi ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat nykyään jatkuvasti pinnalla mediassa opiskelijoiden ja nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa. Saimme lisää tietoa aiheesta koulumme terveydenhoitajalta. Marja-Liisa Ristolainen esittää näkemyksiä esimerkiksi siihen, miksi niin monet nuoret voivat nykypäivänä huonosti, ja minkälaista apua heille on koulun kautta tarjolla. Tiesittekö esimerkiksi sitä, että Laureassa toimii myös psykologi opiskelijoiden tukena?

Soppaa ja sielenhoitoa – tuo tuttu ja turvallinen ruo-kapalstamme käsittelee myös hyvinvointia ravitse-muksen näkökulmasta. Joonas antaa artikkelissaan hyviä perusvinkkejä terveelliseen ruokavalioon, joiden pohjalta jokaisen on helppo lähteä muokkaamaan ja rakentamaan omaa hyvinvointia edistävää ruokavaliota itselleen. Onpa joukkoon mahtunut jälleen myös pari herkullista reseptiä!

Muuta lehdessämme tapahtuvaa

Kaikille meille opiskelijoille työnhaku tulee ajankoh-taiseksi aiheeksi viimeistään työharjoittelupaikkoja etsiessä, monille jo paljon aiemmin. Mitä meiltä sitten oikein odotetaan rekrytointiprosessissa ja millaisiin asi-oihin kannattaa panostaa? Oletteko koskaan pohtineet, että pelkkä CV kertoo teistä ja teidän taidoistanne itse

asiassa loppupeleissä aivan liian vähän? Susanna Ran-tanen on. Susanna on uudenlaisen työnhakupalvelun, Heebon, toimitusjohtaja. Heebo pyrkii eroon perintei-sestä CV:n ympärille rakentuvasta rekrytointiprosessis-ta, ja keskittyy sen sijaan saamaan työnhakijoista esil-le heidän kokonaispotentiaalin. Susannalta saa myös loistavia vinkkejä siihen, miten työnhakuun kannattaa omalta osaltaan panostaa.

Esitän teille vielä yhden kysymyksen: tiesittekö, että jos ette ilmoittaudu seuraavalle lukukaudelle läsnä olevaksi, teidät katsotaan koulusta eronneeksi? Niinpä niin, eipä tainnut kovin moni sitä tietää. Opinto-oikeu-den palautus ei muuten ole kovin halpa ja vaivaton prosessi. Suosittelen kaikkia lukemaan opintotoimis-tomme työstä kertovan artikkelin ajatuksen kanssa, ja samalla voitte myös kirjata ylös syksyn opintojaksoille ja syyslukukaudelle ilmoittautumisen ajankohdan, niin säästätte sekä itseänne, että opintotoimiston työnte-kijöitä monelta päänvaivalta. Tämän saarnan jälkeen haluan jälleen kerran toivottaa teille kaikille nautinnol-lisia lukuhetkiä ja munarikasta pääsiäistä! Vaan kumpi tuli ensin, muna vai kana?

4

Sisällys 6

12

PAUSE 2/2012Laurea SID student magazine

Päätoimittaja Toni Hildén

ToimittajatMari AroJannika JärviInka KatajaElina Ohra-ahoJoonas TattariHanna Rantanen

Kansikuva Otso NuotioMallina Tiina

Valokuvaaja Otso Nuotio Graafinen suunnittelija Heli Koivulahti

Julkaisu3 kertaa lukukaudessa 6 kertaa lukuvuodessa

Seuraava numero ilmestyy16.5.2012

JulkaisijaLaurea SID LeppävaaraArto Saloranta, arto.saloranta@laurea.fi

PainopaikkaKirjapaino Markprint Oy, Lahti

Yhteydenotto ja palautepause.magazine@laurea.fi

3 Pääkirjoitus

6 Heebo & Susanna Rantanen

11 Tiesitkö...

12 Helsinginkadun Appro

14 Tapahtumat

18 Opintotoimiston naiset

20 Stressi - ikuinen päänvaiva

22 Hyvinvoinnin edelläkävijä

24 Soppaa ja sielunhoitoa

28 Stress - constant nuisance

30 Tekijät

Heebo & Susanna Rantanen Teksti: Jannika Järvi, Toni Hildén / Kuvat: Otso Nuotio

8 9

Kävimme haastattelemassa yrityksen perustajaa ja toimitusjohtajaa Susanna Rantasta, jolla on vuosi-kymmenen kokemus erilaisten ihmisten rekrytoinnista. Susanna on Kaarinasta kotoisin ja hän on muuttanut pääkaupunkiseudulle vuonna 2004. Hän on yhden lapsen äiti ja pyörittää yritystä yhdessä aviomiehensä Leo Rantasen kanssa. Suurin osa Susannan vapaa-ajasta kuluu työn ja perheen parissa, mutta muuna aikana hän harrastaa verkostoitumista, bloggaamista, lukemista ja maalaamista. Yrittäjänä Susannaa moti-voi mahdollisuudet ja vapaus tehdä mitä ikinä haluaa niin, että ei tarvitse olla kenellekään tilivelvollinen. Hän unelmoi, että omalla työllään voisi tulevaisuudessa saa-vuttaa jotakin ja, että Heebosta saisi perheelle hyvän toimeentulon. Kun kysyimme, mikä on stressaavinta työssä, niin Susanna vastasi yrittämisen tuoman epä-varmuuden, sillä rahan saaminen vaatii paljon työtä ja perheen talous on kiinni yrityksessä. Esikuvista pu-huttaessa Susanna kertoo arvostavansa paljon yrittä-jiä, koska hän tietää kuinka rankka työ heillä on. Hän ihailee myös ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja joilla on suuri maailmanmuuttamishalu ja polte rinnas-sa. HR-puolelta hänellä ei ole juurikaan esikuvia, koska hän haluaa muuttaa vanhoillista HR:ää uudenlaiseksi.

Koulutus ja työhistoria

Susanna lähti lukion jälkeen Englantiin opiskelemaan markkinointia ja viestintää suorittaen koko tutkinnon. Tämän jälkeen muutti Suomeen ja työskenteli muu-taman vuoden markkinointikoordinaattorina. Vuonna 2002 Susanna ajautui vahingossa HR-alalle, kun hän siirtyi työskentelemään jenkkiläiseen Call Center-yritykseen. Firma sai Nokian alihankkijakseen ja ryhtyi perustamaan toimipistettä Turkuun. Tämä ripeä toimin-ta vaati uusien työntekijöiden palkkaamista ja van-hojen työntekijöiden siirtämistä Suomeen eri puolilta maailmaa. Suuren asiakkuuden tulo tarkoitti Susannal-le töitä rekrytoinnin parissa, jolloin tuli tutuksi uuden kulttuurin ja toimintaperusteiden luominen. Susan-na työskenteli kyseisessä yrityksessä vuoteen 2005, kunnes hän halusi lopettaa Turun ja Helsingin välillä reissaamisen ja asettua Helsinkiin. Jo tähän aikaan

Susanna oli pohtinut yrittäjäksi ryhtymistä, mutta pää-tyi kuitenkin yritykseen nimeltä Management Events vastaamaan koko konsernin HR:stä. Tämä kokemus sai Susannan ymmärtämään HR:ään panostamisen merki-tyksen. ”Se oli mulle mieletön HR-kokemus, kun siellä pääsi oikeasti, aidosti näkemään , kuinka merkityksel-listä se on kun satsaa siihen työpaikan rakentamiseen. Ei pelkästään semmoisen monen yrityksen väheksymän työhyvinvointinäkökulman kautta vaan, että kuinka suuri merkitys sillä on oikeasti yrityksen liiketoimintaan ja tulokseen ja tuottavuuteen, ja että siellä on tosi hyvä jengi koossa ja niistä pidetään hyvää huolta ja niillä on fiilis, että ne on aidosti mukana rakentamassa sitä yritystä.”.

Vuonna 2009 Susanna jäi äitiyslomalle ja päätti aloittaa jo pitkään mielessä muhineen Heebon kehittämisen. Kehittäjätyyppisenä ja paljon rakentaneena ihmisenä Susannan oli vaikea tyytyä vain ylläpitämään asioita ja tämän takia hän päätti ryhtyä yrittäjäksi. Äitiysloma salli tarpeeksi aikaa tehdä kunnollisen pohjatyön, joka sisälsi markkinatutkimusta, kumppaneiden hakemista ja rahoituksen tutkimista. Äitiysloman päätyttyä Su-sannasta tuli virallisesti yrittäjä ja Heebo pääsi konsep-tointiin ja kehitysvauhtiin vuoden 2010 aikana. Heebon valmistumiseen tarvittiin vuosi, jonka aikana Susanna lähti viemään hyvien työpaikkojen teemaan kuuluvaa konsultointipuolta eteenpäin.

Päiväkodin aukioloaikojen sisällä

Kysyimme Susannalta, onko hän kokenut vaikeaksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen. Hän kokee, että hänen työnsä on osa myös hänen yksityiselämää ja niiden kahden välille on vaikea vetää selvää ra-jaa, varsinkin koska hänen miehensäkin työskentelee yrityksessä. Alussa hyvin suuri osa ajasta kului ideoin-tiin sekä konseptointiin. Nykyään eniten aikaa menee myyntityöhön ja asiakastoimeksiantojen hoitamiseen.

Tyypillistä työpäivää kuvaillessa Susanna totesi, että sähköpostia tulee paljon, jopa liian paljon. Niinkin paljon, että välillä Susanna olisi tyytyväinen, jos voisi

Rekrypalvelu Heebo on uuden sukupolven HR-yritys, joka on perustettu helmikuussa 2010. Sen ta-kana toimiva yritys HR Kakspistenolla Oy on uudenlainen HR-yritys, joka auttaa asiakkaita tunnista-maan suurimmat kilpailuvalttinsa. Heebon liikeideana on auttaa asiantuntijat ja hyvät työpaikat koh-taamaan toisensa laadukkaasti. Tässä tukena on sekä työnhakijan että työnantajan kilpailuvalttien tunnistaminen sekä keskittyminen hakijan kokonaispotentiaaliin työhistorian sijaan. Potentiaalien etsimisen lisäksi yritys tarjoaa konsultointipalveluita työnantajakuvan kehittämiseen ja markkinoimi-seen, joka sisältää HR:n ja esimiestyön kehittämisen sekä sisäisen viestinnän.

lopettaa koko sähköpostin käytön. Tyypilliseen työpäi-vään kuuluu muun muassa myyntiä, toimeksiantojen hoitamista, markkinoimista, mutta loppujen lopuksi päivässä ei kuitenkaan ole omalla tavallaan mitään muuta tyypillistä kuin se, että sitä ohjaa päiväkodin au-kioloajat. Sitten kun lapsi on haettu päiväkodista, Su-sanna saattaa viettää iltaansa muun muassa tarjouksia kirjoitellen, tiedonhakua suorittaen tai asiakas-caseihin materiaaleja tehden.

Susannalla ei tällä hetkellä ole alaisia, mutta hänellä kuitenkin kokemusta esimiehenä toimimisesta, joten halusimme tietää, miten hän kuvailisi itseään esimiehe-nä. Hän näkee itsensä paljon vapautta antavana ja pyr-kii antamaan alaisilleen vain suuret linjat ja tavoitteet, joiden sisällä heillä olisi mahdollisimman paljon vapaut-ta toteuttaa itseään. Ongelmatilanteissa Susanna pyrkii aina sparraamaan alaisiaan, jotta he pääsevät asiassa eteenpäin. Hän toivoo, että mahdolliset alaiset viihty-vät työssään ja heille mahdollistetaan puitteet, joiden sisällä työskennellessä heillä on hyvä olla. Susanna pyrkii ohjaamaan alaisiaan auttavan ja kannustavan palautteen avulla.

Susanna kokee olevansa tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen. Hän kuvailee itseään optimistina ja posi-tiivisena henkilönä. Tavoitteita ja unelmia hänellä kyllä riittää Heeboa ajatellen. ”Olen niin nopea liikkeissäni, että esimerkiksi Heebon suhteen haluaisin, että olisim-me jo paljon pidemmällä, joten kamppailen sen suh-teen, mikä on realistista ja mikä epärealistista.” Hän on siis oppinut ymmärtämään ja hyväksymään sen, että joidenkin asioiden saavuttaminen vie paljon aikaa, eikä kaikkea voi saada kerralla. Susanna on todella kiitollinen siitä, että pystyy tällä hetkellä toteuttamaan unelmaansa ja samalla takaamaan toimeentulonsa Heebon avulla.

Heebo - matkalla kohti rekrytointia ilman CV:tä

Miten Heebo sitten toimii työnhakijan näkökulmasta? Susanna kertoo, että työnhakuprosessi on hakijan näkökulmasta normaalia raskaampi, ja vieläpä ihan tarkoituksella. Kun työnhakija on täyttänyt perustie-dot itsestään profiiliinsa, hänen täytyy miettiä, mitä kaikkea hän osaa ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. Osaamisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, mitä kautta osaaminen on syntynyt. Susanna myöntää inhoavansa CV:itä. ”Olkoon se sitten vaikka viimeinen tehtäväni tässä maailmassa ennen kuin kuolen, että saan muutkin inhoamaan niitä.” Susanna toteaa, että meidät on opetettu kirjoittamaan CV sillä tavalla, että mietimme vain minkälainen työhistoriamme on, mistä olemme saaneet palkkaa. ”Jos ajattelemme vaikka teidänkaltaisianne nuoria, joilla ei vielä välttämättä ole paljon työkokemusta, niin CV:hän jää varsin suppeaksi ja sillä on vaikea erottua. Siellä ei myöskään koskaan kerrota tarpeeksi asioista, joita olen oppinut, mitä olen saavuttanut, mitä rakastan tehdä ja mihin käytän aikaani. Kaikki nämä asiat kertovat siitä, minkälainen kyseinen tyyppi on, mikä häntä motivoi ja missä asi-oissa hän voisi oikeasti menestyä.” Susannan mieles-tä työhakuprosessissa pitäisi katsoa eteenpäin eikä taaksepäin. ”Jos joku heppu on myynyt tietokoneita 20 vuotta, ei se tarkoita sitä, että hän haluaisi tehdä sitä vielä seuraavat 20 vuotta.” Tietenkin kaikenlainen ko-kemus luo pohjaa ja valmiuksia, minkä takia Heebossa on tärkeää, että työnhakija pohtisi työhistoriansa pe-rusteella sitä, minkälaista osaamista hän on kerryttänyt työpaikoiltaan. Tätä kautta hän oppii paremmin ym-märtämään ja määrittämään taitojaan. CV ei ole pakol-linen Heebossa. Useimmiten rekrytointeihin liittyen sitä pyydetään asiakkaan toiveesta. Mutta pakollinen liite se ei Heebossa ole, ellei rekrytoiva yritys sitä nimen-

Susanna tykkää:ihmisistä Ei tykkää:vuohenjuustosta

Pelkää:käärmeitä ja kaikkea pahaa, mitä ikinä voisikaan tapahtua lapselle

Jos olisi eläin: Gepardi, koska se on mukautuvainen, sulautuvainen ja nopealiikkeinen, kuten yrittäjänkin tulee olla.

10 11

omaan halua. Susanna toivoisi joskus tulevaisuudessa löytävänsä kultaisen keskitien, jossa CV:tä ei tarvitsisi enää ollenkaan, mutta silti pystyttäisiin niputtamaan yhteen työnhakijan kaikki osaamisen ja kartoittamaan kokonaispotentiaali.

Hakuprosessissa on myös työpersoonan itsearviointi-testi. Sen avulla hakija pystyy syvemmin kertomaan hänelle luontaisista ja ominaisista tavoista tehdä asioita. Menetelmä vastaa paljon sitä vaihetta, joka on normaalisti rekrytointiprosessin loppuvaiheessa. Hee-bossa se on kuitenkin tuotu jo alkuvaiheeseen, koska Susannan mielestä työnhakijan kokonaisuus on paljon tärkeämpi käsitellä jo heti alkuvaiheessa. Työnhaku on kallis prosessi niin työnantajalle kuin työnhakijal-lekin. Hakijan kannattaa huolella panostaa profiiliinsa ja Susanna kertookin, että sen tekemiseen voi mennä helposti pari tuntia, jos sen tekee ajatuksen kanssa. Susanna painottaa sitä, että kannattaa hakea vain niitä paikkoja, joista on aidosti kiinnostunut. Se kyllä sitten myös näkyy siinä hakemuksessa. En rupea haastattele-maan tyyppejä, joista näkee selvästi, että he yrittävät mennä sieltä, missä aita on matalin.” Joistakin hakijois-ta näkee, että he vain yrittävät kokeilla pääsevätkö he sisään. Työnhakuprosessilla pyritään erottamaan jyvät akanoista.”

Työnhakijat ovat antaneet paljon palautetta Heebosta. Palaute on ollut paikoin hyvin spontaaniakin, ja ihmiset ovat saattaneet soittaa suoraan Susannalle ja kiittäneet palvelusta ja kehuneet sen toimintaa. Palaute on ollut suurimmaksi osaksi erittäin positiivista, mutta tieten-kin mukaan mahtuu myös negatiivisia kokemuksia. Susanna kertoo näiden olevan usein henkilöitä, jotka ovat kokeneet Heebon rekrytointiprosessin aivan liian pitkäksi ja hankalaksi. Susanna painottaa jälleen, että asiakasyritykset eivät taatusti ole kiinnostuneet henki-löistä, jotka yrittävät mennä siitä mistä aita on matalin. Jos joku kokee prosessin liian raskaaksi, niin silloin hän todennäköisesti on vääränlainen henkilö hakemaansa työpaikkaan.

Kysyimme Susannalta, onko Heebolla tällä hetkellä pal-jon työntekijöitä, jotka eivät välttämättä työllisty kovin nopeasti. Hän kertoi, että profiileja on tuhansia kappa-leita, joten on selvää, että kaikki eivät saa töitä heti. Asiakasyritykset voivat kuitenkin suoraan itsekin selata näitä anonyymejä profiileja, ja etsiä niiden joukosta heille sopivia henkilöitä. Mitä enemmän palvelussa on työnhakijoita, niin sitä enemmän yritykset kiinnostuvat palvelusta. Kun Heebolle tulee uusi toimeksianto, niin Susanna käy läpi jo palvelussa mukana olevia profii-

leja, ja lähettää siellä oleville henkilöille rekryvinkin uudesta toimeksiannosta, jos näyttää siltä, että henkilö on työhön sopiva. Halusimme tietää onko Heebolla ollut vaikeuksia saada asiakasyrityksiä lähtemään mukaan heidän toimintaan-sa. Susanna kertoo, että asiakasyrityksiä Heebolla on jo mukana kymmeniä kappaleita, ja moni on ostanut palveluita jo useamman kerran. Aluksi Heebossa käy-tettiin paljon aikaa siihen, että pystyttiin määrittele-mään, minkälaisille yrityksille heidän kannattaa ylipää-tään lähteä myymään palvelua. ”Onhan se selvää, että jos joku pikkufirman pikkutyttö tulee selittämään siitä, kuinka tämä aikoo muuttaa koko rekrytointimaailman ideologian, niin kyllähän sen vastaanottajan täytyy olla jossain määrin tavallista avoimempi.” Susanna ko-kee, että maailma on ollut jo pidemmän aikaa valmis sille, että rekrytointiin liittyvät asiat tehdään toisella tavalla. Yritysten joukosta on vain pitänyt löytää ne yritykset, jotka ovat valmiita ottamaan tämän aske-leen. Kun muutama yritys oli saatu mukaan, niin oli huomattavasti helpompaa saada seuraavat yritykset kiinnostuneeksi, koska Susannalla oli näyttöä heidän toiminnastaan. Hän kertookin, että asiakasyrityksiltä saadut palautteet ovat olleet äärimmäisen positiivisia. Susannan ei ole enää useampaan kuukauteen tarvinnut etsiä oma-aloitteisesti yrityksiä, koska kalenteri on jo täynnä tapaamisia.

Terveiset lukijoille:

Miettikää missä olette hyviä ja mitä annettavaa teillä on ja myykää sitä. Miettikää työnhakua myyntiprosessina. Ei kannata lähteä käyttämään aikaansa joka paikkaan. Ja kun löydätte sopivan avoimen työpaikan ja teette CV:tä niin miettikää, että miksi kyseinen yritys haluaisi tavata juuri sinut. Kun pääsee työhaastatteluun kannattaa olla tilanteen herra, proaktiivinen ja miettiä, että näitä taitoja haluan myydä. Pyri jättämään hyvä vaikutelma ja muista, että sinua arvioidaan työn-hakuprosessin jokaisessa kohdassa. Tilannetaju-asi ja käyttäytymistäsi arvioidaan hakemuksen lähettämisestä vastaanottovirkailijaan saakka ja jokaisessa kohdassa voit mokata.

Tiesitkö...

että Espoon kaupungin uimahallin yhte-ydessä olevilla kuntosaleilla pääset 5 euron kertamaksulla uimaan, sekä sa-lille.

Katso lisätietoja www.espoo.fi

13

Helsinginkadun appro – Vuoden paras opiskelijatapahtumaTeksti: Mari Aro / Kuvat: Simo Leppänen

Haalarikansaa vilisee ristiin rastiin Kalliossa – mitä täällä tapahtuu? On erilaisin teemoin pukeutuneita ryhmiä. Joka puolelta kuuluu erilaisia murteita. Yhtäkkiä eteen pölähtää punaiseen pelipaitaan pukeutunutta hen-kilökuntaa: - Mikä meininki? Jep, Kalliossa keväisin järjestettävä Helsinginkadun appro on taas pyörähtänyt käyntiin.

Helsinginkadun approa pyörittää Bileinsinöörit, joka on perustettu vuonna 2005. Vuoden 2012 approsta vastaava Juhis kertoo, että idea oman appron järjestämiseen lähti opiskelijaristeily Goomilla, kun kaveriporukalla oli kokemuksena taustalla jo useita, muissa kaupungissa järjestet-tyjä baarikierroksia. – Yhtä poikkitieteellistä baarikierrosta ei Hel-singissä ollut, vain ainejärjestöjen ja koulujen, lähinnä omille opiskelijoille suunnattuja pienempiä tapahtumia. Tavoitteena oli järjestää laadukas jatkuva poikkitieteellinen tapahtuma. Ja tavoitteessa onnistuttiin. Ensimmäisenä vuonna oli noin 500 lippua myynnissä, nykyään tapah-tuma on jo kaksipäiväinen, ja aktiivisia bilettäjiä mahtuu mukaan 5000. Kahdeksassa vuodessa tapahtuma on siis kasvanut kymmenkertaiseksi! - Kallion baarit ja loppubilepaikka asettavat tällä hetkellä rajat, Juho, toinen haastateltavista bilein-sinööreistä summaa.

Yhdessäkään approssa ei ole jäänyt lippuja myy-mättä. Pahimmillaan liput on myyty kahdeksassa minuutissa. Ryntäys myös kaatoi Bileinsinöörien lipunmyynnin, mistä viisastuneena tapahtuma päätettiin siis järjestää kahtena päivänä, jotta mahdollisimman moni halukas bilettäjä pääsee mukaan. Lisäksi Bileinsinöörit halusivat mahdollis-taa Hukkaputkeen, toiseen opiskelijatapahtumaan, osallistumisen, sillä harmittavan usein appro ja Hukkaputki ovat osuneet samalle päivälle.

14 15

Vuoden 2009 syksyllä Bileinsinöörit järjestivät en-simmäistä kertaa Helsinginkadun appron pikkuveljen, Sivuaineappron. Sen alkuperäinen tarkoitus oli olla hieman rennompi ja pienempi tapahtuma. Tähän men-nessä se on järjestetty kolmesti, eikä niitäkään lippuja ole jäänyt myymättä.

Mutta mikä ihme se appro nyt sitten on?

Appro on Kalliossa Helsinginkadun baareissa järjestet-tävä baarikierros. Tarkoituksena on kiertää suoritus-kortin kanssa baareja, ja juoda jokaisessa yksi juoma. Juoma voi olla alkoholillinen tai alkoholiton, kaikista saa merkinnän. Suoritustasosta riippuen, riittävän monen juoman juotuaan bilettäjä voi siirtyä loppubilepaikkaan, missä suorituskorttia hyväksikäyttämällä voi lunastaa itselleen suoritustasoaan vastaavan haalarimerkin.

Suoritustasot tulee suorittaa järjestyksessä. Alemmas-ta suorituksesta on esitettävä todisteena haalareissa kiinni oleva alempi suoritusmerkki. Vaikka kerättyjen juomasuoritusten, eli baarista kerättyjen leimojen, määrä riittäisikin ylempään merkkiin, sitä ei voi saada ennen edellisten tason suorittamista. Käytännössä siis yhden tason pystyy suorittamaan yhtenä päivänä, eli jos sinulla on lippu molemmille päivälle, voit yrittää suorittaa ylempää tasoa seuraavana päivänä.

Osa baareista on välillä toivonut suoritusrajojen alen-tamista. Palaute on lähinnä tullut loppupään baareista, joihin ehtiessä approkansa saattaa olla jo melkoisessa tuiterissa. Juhis kuitenkin toteaa pilke silmäkulmassa, että vaikka suoritustasot tuntuvat korkeilta, ei aina tarvitse mennä niin sanotusti ”tappiin asti”.

- Eihän oikeassa elämässäkään kaikista tule tohtoreita.Monesti on käynyt niin, että syystä tai toisesta suori-tusmerkki on jäänyt hakematta. Tapahtuman jälkeen tuleekin tasaisesti kyselyä siitä, onko merkkiä mahdol-lista saada jälkikäteen. Vastaus on kyllä, joko postitse, tai vappuna Ullanlinnan mäeltä.

Ongelmia tapahtumassa ei koskaan ole ollut, vaan osa baareista jopa odottaa jokavuotista tapahtumaa. Poliiseille menee ilmoitus tapahtuman ajankohdasta, mutta se ei heitä tunnu erityisesti kiinnostavan. Toimit-tajan huomio: en ole koskaan nähnyt yhtään tappelua Approssa. Porukka tuntuu olevan hyvällä ja samankal-taisella asenteella ja fiiliksellä mukana, eikä kukaan nahistele. Päinvastoin, pakka menee sekaisin ja poruk-ka liikkuu porukasta toiseen!

Suoritustasot

Approbatur

Cumlaude Approbatur

Laudatur

Tohtori

Miehet

10

12

14

16

Naiset

8

10

12

14

Käytännön järjestelyt

- Hae suorituskortti ja ranneke lähtöpaikalta. Keräät suoritusleimoja baareista korttiin, jota vastaan saat loppubileistä haalarimerkin. - Huomaathan, että liput ovat henkilökohtaisia. Ne saa noudettua lähtöpaikalta maksukuittia sekä henkilöllisyystodistusta vastaan. - Varaa käteistä rahaa asioinnin helpottamisek-si ja nopeuttamiseksi- Suorittamiselle on aikarajaraja (kuten oike-aan tutkintoonkin), katso siis mihin lähtöön ostat lipun- Lähdöt on porrastettu sekä lippujen jakami-sen että baarien mahdollisimman tehokkaan sisäänoton takia- Pidä hauskaa!

Taustatoimet loppuhuipennuksen takana

Harvoin tulee ajatelleeksi kuinka paljon vastaavanlaiset pippalot vaativat järjestelyä. PAUSE otti selvää minkä verran Bileinsinöörit pistävät omaa aikaansa tähän, ja mitä tapahtumajärjestäminen käytännössä vaatii.

Valmistelut aloitetaan syys- lokakuussa, ja kiirepiikki kulminoituu tammi- ja helmikuuhun. Kaikkien tapah-tumaan osallistuvien baarien kanssa sovitaan syksyllä alustavasti osallistumisesta, ja keväällä jokaisessa käydään paikanpäällä sopimassa sitova osallistuminen, sekä siihen liittyvät speksit. Juhis kertoo, että järjes-telyihin saa kulutettua runsaasti aikaa,varsinaisina appropäivinä emme selviäisi omalla porukalla, jolloin apunamme on toiminnastamme kiinnostuneita koejä-seniä. - Tämä on vähän kuin harrastus, järjestely ei tunnu työltä. Ihmiset tekevät asioita, joita pitää mieluisina. Ei minustakaan tunnu siltä, että menisin työpäivän jälkeen tekemään töitä appron parissa. Yhdistyksellä ei ole yhtään palkallista työntekijää, mut-ta järjestelyistä vastaavat henkilöt palkitaan. Silti on selvää, ettei kukaan tee töitä rahan takia; palkinnot tu-levat aivan muualta. Koko järjestelyporukalla suoritam-me heti Approa seuraavalla viikolla työntekijäappron samoissa Kallion baareissa ja ei pidä unohtaa Appron legendaarisia jatkoja tai kaatoja!

Sinustako Bileinsinööri?

Bileinsinöörit pyrkivät uusiutumaan jatkuvasti, ja uutta verta kaivataan porukkaan. Lisäksi he haluavat var-mistua siitä, että uusi sukupolvi haluaa järjestää yhtä laadukasta tapahtumaa samanlaisella innolla, kuin mitä alkuperäinen, nyt jo laajentunut porukka tekee. Kysyt-täessä minkälaisia ihmisiä halutaan, vastaus kuuluu: mielellään tapahtumajärjestämiskokemusta, ryyppytai-toja (lähinnä kokemusta approista), luotettavuutta ja sosiaalisia taitoja. Samanhenkisyys on myös tärkeää, asian tiimoilta kuitenkin tehdään paljon töitä yhdessä.

Bileinsinöörien toiminta ei kuitenkaan rajoitu vain ap-pron järjestämiseen.- Järjestämme välillä omalla porukalla jopa ulkomaan-matkoja, Juhis kertoo.Lisäksi porukka osallistuu myös erilaisiin mölkky- ja kyykkäturnauksiin, sekä järjestää muuta omaa toimin-taa.

Koska valitut pääsevät koeajalle, niin sanottuja ”vääriä rekrytointeja” ei pääse tapahtumaan. Koeajalla näkee kuinka henkilö istuu porukkaan. Yleensä huomataan puolin ja toisin jos kemiat eivät kohtaa, ja keskustelua jatkosta käydään avoimesti, ja molempia osapuolia kuunnellen. Juhis ja Juho myöntävätkin, että vanhaan porukkaan saattaa joskus olla vaikeaa päästä sisään.- Kenelläkään ei kuitenkaan ole jäänyt pahaa makua suuhun.

Helsinginkadun appron ei pahemmin tarvitse enää mainostaa tapahtumaa, vaan suurin osa etenkin kon-kareista seurailee itsenäisesti RY:n nettisivuja. Lisäksi hyödynnetään maailman tehokkainta mainontatapaa, eli puskaradiota. Moni tulee kokeilemaan uteliaisuu-desta nimenomaan kavereilta kuuleman perusteella. Ja ilmeisesti kyseisiä konkareita, jotka ovat olleet mukana joka vuosi alusta asti, roikkuu mukana. Heidät onkin palkittu erillisellä ruusuke-haalarimerkillä.

Appro ei ole suunnattu pelkästään opiskelijoille, vaan myös jo työssäkäyvät ovat tervetulleita. Esimerkiksi bi-leinsinööri - Juhon äiti on ollut mukana eräänä vuonna, ja ilmeisen hauskaa oli! Toimittaja itse aloitti approssa käymisen monta vuotta ennen opiskeluiden aloittamis-ta. Loppujenlopuksi tapahtuma on niin hauska, että siellä tulee käytyä edelleen, vaikka kaikki suoritusmer-kit on suoritettu. Vain kaksi approa on jäänyt välistä, ja nekin hyvästä syystä.

Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Bileinsinöörien toimintaan tai järjestämään Approa, voit laittaa vapaa-muotoisen sähköpostin osoitteeseen appro@bileinsi-noorit.fi.

Bileinsinöörit ry

Perustettu vuonna 2005 poikkitieteellisen ka-veriporukan toimestaTällä hetkellä 17 henkilöä mukana2005 järjestettiin ensimmäinen appro2009 alettiin järjestää sivuaineapproa2011 appro laajennettiin kaksipäiväiseksi

Lisätietoa www.helsinginkadunappro.net

16 17

19.5.• Ravintolapäivä @ Helsinki

Tänä keväänä Helsinginkadun appro järjestetään 18. – 19.4, mutta liput on valitettavasti loppuunmyyty.

Irtolippuja voi yrittää löytää Helsingin-kadun Appron facebook – sivustolta! Myös erilaiset ainejärjestöt myyvät nii-tä vielä. Lipun hinta on 10 euroa, mikä sisältää osallistumisen, haalarimerkin, loppubileet sekä loppubileiden narikan!

Tapahtumat 02.04.-02.06.2012

Teksti: Jannika Järvi

2.-5.4.• Edustajiston täytevaalien sähköinenennakkoäänestys

6.-9.4. • Pääsiäinen

11.4.• LAUREAMKO goes Rap! @ Onnela

13.-15.4.• Opiskelijaretriitti @ Bergvik

16.4.•Simple Plan (Can) @ The Circus

21.4.• Linnänmäen avajaiset @ Linnanmäki

18.-19.4.• Helsinginkadun Appro 2012 @ Kallio-loppuunmyyty!

27.4.• Notkea Rotta levyjulkkarit @ Tavastia

27.-29.4.• Model Expo & OutletExpo @ Hartwall Areena

30.4.• Vappu

5.5.• Rähinä Live 2012 @ The Circus

• Helsinki City Run -puolimaraton @ Olympiastadion

14.4.• Whiteout 2012 @ Kaapelitehdas

4.5.• Jääkiekon MM 2012 @ Hartwall Areena

• Arttu Wiskari @ Presidentti Club

24.4.-• Puhdistus @ Kansallisooppera

25.-26.5.• Rentofest 2012 @ Hakunilan Urheilupuisto

25.-26.5.• Kouluratsastuksen SM-kilpailut @ Laakson ratsastusstadion

26.-27.5.• Maailma kylässä -festivaali @ Kaisaniemen puisto

27.5.• Naisten kymppi @ Olympiastadion

2.6.• Lakkiaisbileet @ Vanha Ylioppilastalo

18 19

Opintotoimistolta apuja ja neuvojaTeksti: Elina Ohra-aho / Kuva: Otso Nuotio

Leppävaaran Laurean opintotoimistolla kaikki ovat varmasti vierailleet jossain vaiheessa opin-tojaan. Siellä selvitellään monenlaisia asioita päivittäin viiden opintosihteerin voimin, ja me kävimme tapaamassa heistä kahta.

Tuulia Laaksonen ja Maija Hintsala ovat molemmat olleet Laureassa töissä jo pitkään, Tuulia 9 vuotta ja Maija 13 vuotta. Heidän toimenkuvansa opintotoimis-tolla on hyvin laaja, ja Maija toteaakin hymyillen heidän tekevän ihan kaikkea muuta, paitsi he eivät opeta.- Tuo on kyllä hyvä määritelmä. Meidän työhön kuu-luu isoja kokonaisuuksia, on opintososiaalisia asioita, kesäopintoja, nuorten koulutusta, aikuiskoulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä erikoistu-misopintoja, lisää Tuulia.Opintosihteerien työ on kuitenkin melko jaksotettua, ja esimerkiksi viime aikoina he ovat työskennelleet val-mistumiseen liittyvien käytänteiden kanssa.

Maija kertoo jo pelkästään opintosihteerien normaaliin työpäivään sisältyvän paljon erilaisia asioita. - On sähköposteihin vastaamista, puhelinpalvelua ja asiakaspalvelua tiskillä. Autamme siis opiskelijoita ja henkilökuntaa, tämä on tällaista perusohjeistusta. Myös opiskelutodistuksia ja opintosuoritusotteita käy-

dään hakemassa paljon, ja lisäksi toimistolla tehdään ns. selvitystyötä, eli esimerkiksi selvitetään puuttuvia arviointeja.

Maija kertoo, että opintojensa alussa opiskelijat tulevat oikeastaan pelkästään hakemaan HSL:n alennuslippu-ja, sekä hoitamaan Kelaan liittyviä asioita.Tuulia toteaa tähän, että mitä pidemmälle opinnot ete-nevät, sitä enemmän rohkeus kysyä neuvoa kasvaa, ja opiskelijat käyvät yhä useammin toimistolla tiedustele-massa moninaisia asioita.- Alussa ehkä tuutoropettajat ovat opiskelijoiden apuna, joten ei ehkä ole niin suurta tarvettakaan tulla toimistolle. Eikä välttämättä edes osata tulla sinne ky-symään neuvoa, Maija miettii.

Ilmoittautumisen haasteet

Lukuvuodelle ja opintojaksoille ilmoittautumisen ollessa taas pian käsillä, halutaan opintotoimistolla muistut-taa sen tärkeydestä. Jos opiskelija ei ilmoittaudu läsnä olevaksi, hänet merkataan eronneeksi. Tästä taas seu-raa se, että silloin joutuu hakemaan opinto-oikeuden palautusta, eli täyttämään tarvittavan lomakkeen ja maksamaan hakemuksen käsittelymaksun, joka on 35

Ilmoittautuminen lukuvuodelle 14.5.- 12.8.2012

Ilmoittautuminen opintojaksoille 21.5.-3.6.2012

Ilmoittaudu ensin lukuvuodelle, sitten vasta opintojaksoille!!

€, ja sen lisäksi kaikki Laurean tunnukset täytyy akti-voida uudelleen.- Olisi hirveän tärkeää ilmoittautua aikataulun puitteis-sa lukuvuodelle, sillä siten säästyttäisiin kaikelta tältä ylimääräiseltä vaivalta. Eniten siinä tulee lisätyötä opis-kelijalle itselleen. On hirveän hankalaa, kun tunnukset eivät toimi, eikä pääse Optimaan, ei sähköpostiin eikä mihinkään. Ja valitettavasti tällaisia tapauksia on pal-jon, Tuulia kertoo. Hän toivookin, että jos opiskelijalla on ongelmia il-moittautumisessa eikä tiedä miten toimia, hän ottaisi opintotoimistoon yhteyttä jo ilmoittautumisaikana ja tarttuisi näihin ongelmiin. Sitten ei tarvitsisi enää kesän aikana hoitaa näitä asioita.

Myös vaihtoon tai harjoitteluun mentäessä on tärkeää ilmoittaa itsensä läsnä olevaksi, sillä sekin on opiskelu-aikaa. Monelle tämä tuottaa epäselvyyksiä ja ongelmia. Maija lisää, että ehdottomasti kannattaa ensin ilmoit-tautua lukuvuodelle, ja sitten vasta opintojaksoille. Välillä käy niinkin, että on ilmoittauduttu ainoastaan opintojaksoille, ja sitten kesken kaiken huomataan, että opiskelija onkin merkattu eronneeksi. Ja tästä seu-raa taas lisää työtä.- Lisäksi meillä on useita valmistumishalukkaita, jotka on merkattu eronneeksi, kun ei ole ilmoittauduttu läsnä olevaksi, toteaa Tuulia.

Haasteita & iloa

Ilmoittautumisen lisäksi työstä löytyy totta kai muitakin haasteita, ja Maija toteaa kahden eri tietojärjestelmän välillä tasapainottelun tuovan omat lisähaasteensa.- Winhan ja SoleOPSin kanssa taiteilu on vähän haasta-vaa, sillä ne eivät ihan täydellisesti keskustele keske-nään.Tuulia yhtyy tähän, ja sanoo pilke silmäkulmassaan opiskelijoiden olevan työssään haastavin asia, mutta toteaa samalla heidän kanssaan työskentelyn olevan myös antoisinta.- Ihan totta, opiskelijat ovat parasta tässä työssä, lisää Maijakin.- Sekin on ihanaa, kun huomaa opintojen etenevän siinä tahdissa, kuin pitääkin, ja kun opiskelijat valmis-tuvat hyvin arvosanoin.Tuulian mielestä myös opiskelijoiden ilo valmistumises-ta lämmittää aina mieltä.

- Ja antoisaa on tietenkin myös se, että yksikään työ-päivä ei ole samanlainen.

Terveiset lukijoille

Maija ja Tuulia haluavat kertoa lukijoille toivovansa, että opiskelijat tulisivat rohkeasti kysymään neuvoa opintotoimistolta, sillä vaikka he itse eivät osaisikaan auttaa, he varmasti osaavat kertoa henkilön, joka osaa.Toinen mainittava asia on se, että välitetään kaverista, eikä jätetä ketään jätetä yksin. - Etenkin ryhmäopiskelussa tämä on tärkeä asia! Täytyy myös muistaa, että vain sinä itse voit vaikuttaa elämääsi ja opiskeluusi, Tuulia muistuttaa.- Vaikka kyllä täällä Laureassa toisista pidetäänkin to-della hyvää huolta, toteaa Maija lopuksi.

Lukuvuodelle ilmoittautuminen

tapahtuu SoleOPSissa olevan

lukuvuosi-ilmoittautuminen

linkin kautta WinhaWillessä.

Opintojaksoille ilmoittautumi-

nen tapahtuu SoleOPSissa!

Leppävaaran opintojaksotar-

jonta löytyy Intrasta.

Maija tykkää:AurinkoKevään tuloGolf

Ei tykkää:Loska

Tuulia tykkää:MyönteisyysHyvä terveysRiittävä lepoGolf

Ei tykkää:Kielteinen elämänasen-neEpärehellisyys

20 21

Stressi - ainainen päänvaivaTeksti: Hanna Rantanen / Kuvitus: iStockphoto

Väsyttääkö? Onko voimat vähissä? Tuntuuko, että koko ajan pitäisi olla jossain? Käytkö yli-kierroksilla? Aiheuttaako koulun ja työn kanssa painottelu ylimääräistä painetta? Stressaatko koulutehtävien kanssa? Oletko liian kiltti, etkä osaa sanoa Ei?

Stressi on yleistä - jokainen meistä stressaa. Toisilla stressiä esiintyy useammin kuin toisilla, mutta yllät-tävää kyllä stressi auttaa lyhyt kestoisena jaksamaan ja hoitamaan tehtävät tarmolla. Yleisiä syitä stressille ovat vaativat tehtävät, monet yhtäaikaiset tehtävät ja tehtävän antajien liian suuret odotukset. Pitkään jatku-essaan stressi saa aikaan haitallisia vaikutuksia ku-ten: väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja muistivaikeuksia. Pitkään jatkunut stressi aiheuttaa myös suurentuneen riskin sairastua masennukseen.

Koska jokaisella stressin oireet ovat erilaiset on jokai-sen opittava tunnistamaan omat stressin oireensa. On myös tärkeää muistaa, että vaikkemme pysty täysin estämään stressiä voimme silti oppia hallitsemaan sitä. Voimme joko puuttua itse stressin aiheuttajaan tai yrittää hallita stressin aiheuttamia tunteita. Jokaisella meistä on omat tapansa selviytyä, lieventää tai purkaa stressiä. Jos siis tuntuu, että kaikki omat stressinpur-kukeinot on kokeiltu - lue miten muut purkavat stres-siänsä ja kokeile itse, jos vaikka heidän tapansa voisi olla myös sinulle hyvä tapa.

1. Mikä aiheuttaa stressiä koulussa? 2. Käytkö töissä koulun ohella? Aiheuttaako se stressiä?3. Miten purat stressiä?

Manoj Nepali, 24v.1-vuosi Facility Management

1. Opetustapa on joskus sen verran epäjärjestelmällis-tä, että on epäselvää mitä pitäisi tehdä. Joskus teh-tävienannoissakin on epäselvyyksiä, mikä aiheuttaa stressiä.2. Työskentelen koulun ohella, mutta pystyn vaikutta-maan työaikatauluuni, jos tarvitsen lisää aikaa koululle.3. Vietän aikaa ystävien kanssa. Käyn myös ulkona juhlimassa, koska se on hyvä tapa saada kouluasiat pois mielestä.- Juuso Ruotoistenmäki, 26v. 3-vuosi Palveluiden tuottaminen ja johtaminen

1.Monet päällekkäiset tehtävät aiheuttavat stressiä, kun ei pysty sulkemaan yhtä tehtävää tehdessä mui-ta asioita pois mielestä. Myös elämän muut stressiä aiheuttavat asiat heijastuvat keskittymisvaikeuksina koulutöiden tekemisessä. 2. En käy tällä hetkellä töissä, mutta töitten ja harjoit-telupaikan hakeminen stressaa.Vedän kunnon treenin kuntosalilla. Puhun ihmisten kanssa.3. En tee väkisin töitä eteenpäin, vaan pidän hieman taukoa ja jatkan hetken kuluttua uudelleen.Punaviini toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Hanna Pulkkanen, 24v. 4-vuosi Palveluiden tuottaminen ja johtaminen

1. Tehtävät, deadlinet ja varsinkin rästit.2. Käyn töissä, mutta se ei niinkään aiheuta stressiä, sillä saan sovittua työajat. Välillä tosin voi koulun ja työn yhteensovittaminen stressata.3. Itkupotkuraivarit, liikunta ja kavereiden kanssa ulko-na käyminen.

Anna Savilampi, 22v.2-vuosi Palveluiden tuottaminen ja johtaminen

1. Keskeneräiset työt ja se, että monia töitä pitää teh-dä yhtäaikaa.2. Minulla on kaksi työtä koulun ohella. Itse työ ei niin-kään aiheuta stressiä, koska pystyn karsimaan töitä, jos tarvitsen enemmän aikaa koulutehtäviä varten. Koulun ja töiden yhdistäminen ei stressaa, koska olen erittäin järjestelmällinen.3. Teen asioille heti jotain. Teen koulutehtäviä eteen-päin, niin tulee parempi mieli.Hevoset ja ratsastus ovat minulle keino tyhjentää mieli kaikesta muusta. Puran stressiä myös spinningissä, kuntosalilla ja viettämällä aikaa niin poikaystävän, ys-tävien kuin perheen kanssa.

Carlos Munoz Moreno, 22v.4-vuosi Liiketalous ja ekonomia, vaihto-opiskelija Espanjasta

1. Tilastotieteen kurssit ja henkilöstöjohtamisen kurssi.2. En työskentele koulun ohella.3. Kaikista tärkeinpänä katson jalkapalloa ystävien kanssa. Tämän lisäksi tapaan ystäviä baarissa, liikun ja katson tv-sarjoja.

Juuso Nousiainen, 21v.2-vuosi Turvallisuusala

1. Päällekaatuvat kouluhommat kun ei jaksa tehdä hommia ajoissa, mutta harvemmin näistäkään pahem-min stressaan.2. En käy töissä koulun ohella.3. Unohdan kouluhommat huomiselle ja avaan olusen. Tämän lisäksi kuuntelen hyvää musiikkia.

”OPI SANOMAAN EI!”

22 23

Hyvinvoinnin edelläkävijäTeksti: Elina Ohra-aho

Leppävaaran Laureassa opiskeluhyvinvoinnista pidetään hyvää huolta, sillä meillä löytyy omasta takaa psykologia, erityisopettajaa ja terveyden-hoitajaa. Me kävimme jututtamassa terveyden-hoitaja Marja-Liisa Ristolaista, ja kyselimme, mitä kaikkea terveydenhoitajan tehtäviin oikein kuuluu, ja osaisiko hän kertoa, miksi nuoret eivät nykyään voi hyvin.

Kuka: Marja-Liisa RistolainenMistä: RiihimäeltäKoulutus: TerveydenhoitajaMitä tekee: Toimii Laureassa terveydenhoitajana

Marja-Liisa Ristolainen on toiminut Laurean terveyden-hoitajana kohta 10 vuotta, ja vaikuttaa edelleen kaikin puolin tyytyväiseltä työhönsä. Koulutukseltaan Marja-Liisa on terveydenhoitaja, ja erikoistumisopintona hän on suorittanut seksuaalineuvonnan. Ennen Laureaan tuloaan hän oli n. 20 vuotta Espoon kaupungilla lasten-neuvolassa sekä äitiysneuvolassa, kunnes siihen kylläs-tyttyään haki Laureaan töihin, ja on mitä ilmeisemmin edelleen iloinen ratkaisustaan.

Marja-Liisan toimenkuvaan kuuluu hyvin paljon kaiken-laista.- Opiskeluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää työtä, joten päätavoitteenani on siis ennaltaehkäistä. Teen uusille opiskelijoille terveystarkastuksia tarpeen ja harkinnan mukaan, mittaan verenpainetta, annan roko-tuksia, ja teen myös rokotussuunnitelmia vaihtoon tai muuten vaan matkalle lähteville. Ihan kaikkea normaa-lia, mitä kuuluu terveyden- ja sairaanhoitajien työhön, Marja-Liisa kertoo.Lisäksi päivittäin hän laittaa lähetteitä sukupuolitau-titesteihin, mittaa kuumetta ja katsoo kurkkuihin ja korviin sekä kirjoittaa sairaslomaa flunssan takia. Joka päivä hän myös vastaa opiskelijoiden sähköposteihin.- Koska Laureassa opiskelee nimenomaan nuoria aikui-

sia, jotka aloittelevat omaa elämäänsä, on tämä minun työni vähän sellaista itsehoidon opastusta. Eli neuvon, mitä tehdä ja minne mennä missäkin tilanteessa.Erityisen mielekästä Marja-Liisalle on kaikki ehkäisyyn liittyvä, ja terveydenhoitajahan voi nykyään aloittaa perusterveelle nuorelle ehkäisyn.Marja-Liisalla on avovastaanotto on joka päivä, eli hä-nen luokseen voi mennä ilman ajanvarausta.

Koska Laureassa on toimii nykyään myös psykologi, ei terveydenhoitaja enää päivittäin kohtaa esimerkiksi masentuneita tai esiintymistä jännittäviä opiskelijoita. Kuitenkin myös tällaisiin ongelmiin saa keskusteluapua Marja-Liisalta.

Miksi nuoret voivat huonosti?

Marja-Liisan mielestä syyt nuorten pahoinvointiin ja masentuneisuuteen löytyvät usein jo varhaisemmas-ta nuoruudesta ja lapsuudesta. Marja-Liisa toteaa, että vaikka nuori olisi jo aikaisemmin saanut apua ongelmiinsa, niin silloin, kun aloittelee omaa elämää ja muuttaa pois vanhempien luota omaan kotiin, voi olla, että ne vanhat asiat ja ongelmat tulevat taas pintaan. Siinä vaiheessa ei enää ole vanhoja hoitoja ja tai kontakteja apuna, ja on tärkeää hakea silloin apua uudelleen.

Lisäksi nuorten elämä on Marja-Liisan mielestä nyky-ään hyvin vaativaa.- Jo pelkästään koulu vaatii todella paljon työtä. Opin-totuet ja muut eivät enää riitä siihen elämänlaatuun, johon kotona on tottunut, ja sitten on pakko käydä töissä. Ei monetkaan jaksa sellaisia hirvittäviä työmää-riä tehdä opiskelun ohella. Ei ole mikään ihme, jos on paha olla eikä jaksa mitään.Useilla myös lapsuuden olosuhteet vaikuttavat nykyi-seen hyvinvointiin, ja vaikka olisi pitkään sinnitellyt ja

yrittänyt kestää, jossain vaiheessa ei enää jaksa ja on pakko hakea apua.

Neuvoksi omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen Marja-Liisa toteaa, että kannattaa ihan elämän perusasioista lähteä liikkeelle.- Täytyy tietenkin nukkua riittävästi, liikkua ja syödä oikein. Nämä on sellaisia asioita, joihin voi itse helposti vaikuttaa, ja näistä perusasioista se oma hyvinvointi lähtee.Myös kaverit ovat Marja-Liisan mukaan suuri voima-vara, ja jos ei ole ketään muuta, kenen kanssa puhua ongelmistaan ja murheistaan, kannattaa ehdottomasti jutella kavereille. Usein huomaa, ettei todellakaan ole yksin asiansa kanssa, vaan monet käyvät läpi samo-ja juttuja. Ja voi huomata myös, että eihän tässä nyt mitään suurta hätää ollutkaan. - Laureassahan on myös psykologi ja erityisopettaja, joiden kanssa voi mennä juttelemaan. Kannattaa ajois-sa ja rohkeasti lähteä hakemaan apua.

Terveydenhoitajan ei tarvitse pärjätä yksin

Vaikka Marja-Liisa voikin terveydenhoitajana auttaa monissa asioissa, välillä tulee sellaistakin, jossa hän ei pysty auttamaan. Onnekseen hänellä on laaja verkosto, johon tällaisissa tilanteissa turvautua. Laurean psykolo-gin on tietenkin yksi heistä, ja yhteistyössä toimii myös Laureassa kaksi kertaa kuukaudessa käyvä lääkäri.- Onhan minulla tietyt paikat mielessä, jonne voin opis-kelijat ohjata vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi Nuoriso-poliklinikka. Jos en itse tiedä tai keksi mitään paikkaa, niin sitten Googletan tai soitan työkaverille ja kysyn neuvoa. Enhän minä yksin pärjäisi varmaan ollenkaan, Marja-Liisa naurahtaa.

Vaikka Marja-Liisasta on todella hienoa ja mukavaa, että Espoolla riittää resursseja opiskelijoiden tervey-

denhoitoon, ja Laureasta löytyy lähes kaikki tarvittava, on tilojen vähyys ehkä pienoinen ongelma. - Minua harmittaa kovasti, että opiskelijoilla ei esimer-kiksi enää ole lepohuonetta, sillä siitä tehtiin toisen terveydenhoitajan työhuone. Lepohuone olisi todella kätevä, sillä sinne voi mennä, jos on pää kipeä tai muuten vain paha mieli. On harmillista, että Espoo an-taa resursseja hoitaa opiskelijoita, mutta sitten meillä ei taas oikein täällä riitä tila, toteaa Marja-Liisa lopuksi.

Tykkää:LapsenlapsiMeriAuringonpaisteSiitä, että läheltä löytyy psykologiTyö Laureassa

Ei tykkää:HämähäkitKäärmeetHernesoppa

Terveydenhoitaja on tavattavissa huoneessa 132ma-to klo 8-15, pe klo 8-13.

Avovastaanotto joka päivä klo 12-13.

Ajan voit varata myös sähköpostilla, marja-liisa.ristolainen@espoo.fi tai numerosta 050 3472 690.!

24 25

Soppaa ja sielunhoitoaTeksti: Joonas Tattari / Kuvat: futureimagebank

Jokainen meistä varmasti haluaa olla terve ja voida hyvin. Henkistä ja fyysistä hyvinvointia voi edistää viisailla valinnoilla ja hyvillä elämänta-voilla.

Moni meistä on varmasti joskus ajatellut, että pitäisi syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän, mutta esimerkiksi lenkille lähteminen ensimmäi-sen kerran tauon jälkeen on jotenkin yllättävän vaikeaa. Itselleni ainakin se on jostain syystä todella hankalaa. Välillä toki iskee mieletön tree-nivietti ja salille päätyy kuin vahingossa, mutta valitettavasti se on todella harvinaista.

Usein monella meistä varmastikin mielessä pyö-rii ajatus siitä, että tänään se alkaa, terveellinen elämä, kunnolla syöminen ja kuntoilu. Kuiten-kin pitkän päivän jälkeen itsensä helposti löytää makaamasta kotisohvaltaan tuijottamassa tele-visiosta tv-sarjoja, istumassa tietokoneen äärellä päivittämässä facebookia tai muuten vaan dataa-massa. Samalla syöden pizzaa, joka tuli haettua kotimatkalla läheisestä pizzeriasta, kun töissä

tai koulussa ei ehtinyt syödä. Herkullista, NIIN taivaallisen herkullista pizza syödessä tajuaa, et-tei sitä taaskaan tullut mentyä salille tai lenkille. Hetken harmiteltuaan kuitenkin tulee pizza syötyä loppuun ja ajateltua, ”No mä syön sit huomenna vaan salaattia ja menen sit salille/lenkille/ui-maan”. Kuulostaa ainakin minusta liian tutulta.

Kesä lähestyy

Kesä on kovaa vauhtia lähestymässä, lumet al-kavat sulaa ja aurinko paistaa. Kesää kohti men-nessä moni haluaakin päästä ns. kesäkuntoon. Niin huvittavalta tai oudolta kuin se kuulostaakin, joka kevät moni aloittaa jonkinlaisen kuntokuurin ja treenaamisen, jotta saisi karistettua talvella kerääntyneen vararenkaan ja vartalon sekä lihak-set sellaiseen kuntoon, että niitä kehtaa esitellä sitten kun kesä ja rantakelit alkavat. Kovalla tree-naamisella toki kropan saa ulkoisesti paremman näköiseksi, mutta pitää myös muistaa oikeanlai-nen, monipuolinen ruokavalio, jotta elimistö saa

kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Monella on se mielikuva, että jos syö vähemmän niin laih-tuu. Totta osittain, mutta se ei kovin terveellistä ole, sillä väärällä tavalla toimimalla myös lihakset lähtevät. Oikeanlainen syöminen onkin erittäin tärkeää, jotta elimistö toimisi oikealla tavalla. Suomalaiset syövät melko paljon hiilihydraatteja, jotka ovatkin tärkeitä kasvamiseen ja kehittymi-seen sekä aineenvaihduntaan ja hermoston sekä elinten toimintaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan syö riittävästi proteiinia, eli valkuaisaineita jotka ovat välttämättömiä elintoiminnoille.

Tärkeitä vinkkejä terveelliseen elämään

Ihmisen kehon ja hyvinvoinnin kannalta on eri-tyisen tärkeää syödä. Älä siis jätä aterioita väliin, edes kiireisinä päivinä. Aina ei välttämättä tarvit-se syödä lämmintä ruokaa. Kevyeksi lounaaksi sopii hyvin vaikka salaatti tai esimerkiksi täytet-ty leipä tai sämpylä sekä hedelmät. Laita leivän päälle margariinia, reilusti salaattia ja kasviksia tai vaikka muutama pala juustoa, kalkkunaleik-kelettä tai jotain muuta lihaa, kalaa tai kananmu-naa. Ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria syntyy yhdistelemällä eri ruoka-aineita. Jos syöt pääruoaksi vaikka vain salaatin, muista lisätä siihen myös proteiininlähde. Hyviä proteiinin läh-teitä ovat muun muassa raejuusto, erilaiset kalat, broileri ja papu.

Hyvä ja terveellinen ruoka on monipuolista, maukasta ja ravintoainetiheää. Aterioiden tulisi sisältää täysjyväviljavalmisteita, marjoja, hedel-miä ja kasviksia sekä perunaa, maitovalmisteita ja kohtuullisesti lihaa, kalaa ja kananmunia sekä sopivasti rasvoja.

Lautasmallin noudattaminen

Monelle sana lautasmalli on tuttu, mutta kuinka moni edellä mainittua mallia kuitenkaan noudat-taa? Lautasmalli auttaa hyvän aterian koostami-sessa. Puolet lautasesta tulisi täyttää kasviksilla, neljäsosan tulisi koostua perunasta, riisistä tai pastasta ja loppu neljäsosa liha-, kala- tai prote-iinipitoisesta kasvisruuasta. Ateria on lisäksi hyvä

täydentää esimerkiksi ruis- tai täysjyväleivällä ja leipärasvalla sekä maidolla, piimällä tai vedel-lä. Jos haluat täydentää ateriaa jälkiruoalla, voit nauttia esimerkiksi marjoja tai hedelmiä. Marjois-sa ja hedelmissä on paljon mineraaleja, kuituja ja vitamiineja, joten sekä marjoja että hedelmiä onkin hyvä syödä suhteellisen paljon. Jopa 500g päivässä. Marjat ja hedelmät sopivatkin loistavas-ti vaikkapa välipalaksi.

Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannal-ta suositeltavaa, vaikka ihanteellista aterioiden lukumäärää ja ajankohtaa ei voida perustellusti määritellä. Joidenkin ravitsemusterapeuttien ja lääkäreiden suositusten mukaan tulisi päivittäin nauttia vähintään kaksi lämmintä ruokaa ja muu-tama välipala, kun taas joidenkin muiden lääkäri-en ja terapeuttien mukaan ihmisen tulisi ruokailla joka kolmas tunti.

Hyvä ruokavalio voi koostua muutamasta run-saammasta, kylmästä tai lämpimästä ateriasta tai useasta pienemmästä, välipalatyyppisestä ateri-asta tai niiden yhdistelmästä. Terveyttä ajatellen ruoan ravitsemuksellinen laatu on tärkeämpää kuin aterioimisen välinen aika. Säännöllisellä ateriarytmillä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen yhtä monta ateriaa ja suurin piirtein samoihin aikoihin. Syömällä terveellisesti jaksat paremmin ja nukutkin hyvin.

Oikeanlaisen syömisen lisäksi tärkeää on liikkumi-nen. Sen ei tarvitse olla päivittäinen kuntosalilla käynti tai muu maksimaalinen urheilusuoritus, tärkeintä on liikkua edes hieman. Esimerkiksi kerrostalossa asuvat voivat hissin käytön sijasta käyttää portaita ja autolla kauppaan menon sijas-ta kävellä sinne. Kauppakasseja kantamalla saa huomaamattaan kohtalaisen treenin käsivarsille ja jalatkin saavat osansa kävellessä. Tällainen hyötyliikunta ylläpitää peruskuntoa.

26 27

Sienitäytteiset paprikat 4:lle

1 litra sieniä (esimerkiksi kanttarelleja tai herkkusieniä)1-2 kpl sipulia2-3 dl kasvislientä2 dl ruokakermaa3 rkl vehnäjauhoja50 g sulatejuustoaripaus suolaa ja valkopippuria4 isoa paprikaa1 dl juustoraastetta

Täyte:Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna sipulit. Kypsennä sieniä ja sipuleita kattilassa kunnes sienistä on kaikki neste haihtunut. Lisää joukkoon kasvisliemi. Sekoita ruokakerma ja vehnäjauhot tasaiseksi suurukseksi ja lisää kokoajan häm-mentäen kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää joukkoon sulatejuusto ja sekoita kunnes se on kokonaan sulanut. Mausta kastike suolalla ja pippurilla.

Poista paprikoista kanta ja siemenet. Sekoita juustoraaste sienimuhennoksen joukkoon ja täytä paprikat. Laita paprikat uunivuokaan ja kypsennä uunissa 175 astetta noin 25- 30 minuuttia.

Raikas kanasalaatti 4:lle

400g (4 kpl) Pintamaustettua kananrintafileetä 1 kpl Jääsalaattiruukku1 kpl Kurkku1 rasia kirsikkatomaatteja1 pss (100g) Cashewpähkinöitä½ Cantaloupe meloni

Paista kananrintafileet pannulla. Anna jäähtyä ja viipaloi pituussuunnassa haluamasi kokoisik-si paloiksi. Pese ja kuivaa jääsalaatti ja revi se pieneksi. Pese kurkku ja kirsikkatomaatit. Leik-kaa kirsikkatomaatit halki ja kurkku haluamallasi tavalla, esimerkiksi kuutioiksi. Poista cantaloupe melonista siemenet ja leikkaa se viipaleiksi.

Sekoita salaatti, kurkku sekä tomaatit keskenään ja laita sekoitus lautasille. Laita cantaloupe melo-nin viipale lautasen reunalle. Lisää kananfileepa-lat salaatin päälle ja ripottele joukkoon cashew-pähkinät. Halutessasi voit maustaa salaatin vielä vaikka sitruunavinegretillä.

Red bell peppers filled with mushrooms for 4

1 liter of mushrooms (chanterelles or champignons)1-2 onions2-3 dl vegetable stock3 tbs. wheat flour2dl cream50 g cream cheese (Philadelphia / Cremé Bon-jour) salt and white pepper4 big red bell peppers1 dl grated cheese Clean and chop the mushrooms. Mince the onions. Cook the mushrooms and onions in a kettle until all the liquid from the mushrooms has evaporated. Add the vegetable stock. Mix the cream and wheat flour to a flat thickening agent and pour it in to the kettle while constantly stirring. Heat it up and let it simmer for couple of minutes. Add the cream cheese and stir it until the cheese has completely melted. Add salt and pepper to taste.

Remove the stems and seeds from the bell pep-pers. Mix the grated cheese with the mushroom mixture and fill the bell peppers. Place the bell peppers in a casserole dish and bake them in preheated 175 degrees C (celcius) oven for 25-30 minutes.

Fresh chicken salad for 4

400 g (4 pieces) chicken breast fillets1 pot of iceberg lettuce1 cucumber1 box of cherry tomatoes1 bag (100g) of cashew nuts½ Cantaloupe

Fry the chicken breasts on a frying pan. Let them cool off for a while and then chop them to smal-ler pieces based on your preference. Wash the lettuce and rip it into small pieces. Also wash the cucumber and the cherry tomatoes. You can slice the tomatoes in half and the cucumber to small cubes. Remove seeds from the cantaloupe and cut it to slices. Mix the salad, cucumber and tomatoes together and put them on a plate. Place the cantaloupe slice on the edge of the plate. Add the chicken on top of the salad and sprinkle the cashew nuts to the mixture. If you want, you can spice up the salad by adding lemon vinaigrette.

28 29

Feeling tired? Are your powers low? Do you feel like you need to be everywhere all the time? Are you going into an overdrive? Is balancing school and work causing pressure on you? Do you have stress caused by school work? Are you too kind and cannot say No?

Stress is common – every one of us stresses. Others stress more than others, but all the same surprisingly short-term stress helps us to cope and carry out duties vigorously. Common reasons for stress are: too difficult tasks, many simulta-neous tasks and too high expectations from the task giver. A continuous stress causes adverse ef-fects such as: tiredness, concentration problems, irritation, anxiety and memory problems. Long-term stress also causes an increased risk to come down with depression.

Since every one of us have different stress signs it is important for everyone to recognize their own stress signs. It is also important to remem-ber that even though we cannot fully prevent stress occurring, we can learn how to control the stress. We can either intervene with the actual source of the stress or try to control the emotions that stress causes. Every one of us has different ways to cope with, reduce or relieve stress. If you feel like that your own ways to deal with stress are all tried out – read how others relieve their stress and try by yourself if their way could become your way.

1. What causes stress at school?2. Do you work alongside school? Does it cause stress?3. How to relieve stress, what is your way?

Manoj Nepali, 24 years 1-year Facility Management

1. Way of teaching can sometimes be unorgani-zed and makes it unclear what should be done. Sometimes there is also unclarity with the expla-nations of assignments and that causes stress.2. I do work alongside school but I am able to influence my work schedule if I need more time for school.3. I hang out with friends. I also go to parties as there I can really get rid of the school things from my mind.

Juuso Ruotoistenmäki, 26 years3-year Service Management

1. Many things that need to be done at the same time and when you cannot shut down things from your mind to focus on one thing. Also other things in my life that cause stress effect as concentrati-on problems when doing school works.2. I do not work at the moment but the fact that I’m looking for a job and work placement causes me stress.3. I go to gym to do a proper workout. Talking with people. I do not try to force things forward but instead I take a break and continue after a while. Red wine works in any situation.

Hanna Pulkkanen, 24 years 4-year Service Management

1. Tasks, deadlines and especially undone works2. I do work alongside school but the actual wor-king doesn’t cause any stress as I can choose my

Stress - constant nuisanceText: Hanna Rantanen / Illustration: iStockphoto

working times. Sometimes combining school and work can cause stress. 3. Sports and hanging out with friends

Anna Savilampi, 22 years2-year Service Management

1. Undone works and that there are many diffe-rent tasks to do at the same time.2. I have two workplaces alongside school. The work itself does not cause stress as I can weed out work if I need more time to do my school work. Combining school and work does not cause stress because I’m really organized.3. I do something to the things right away. As I do the school works forward I feel better.Horses and riding is a good way for me to clear my mind out of everything else. I also relieve my stress by going to a spinning class, gym or spen-ding time with my boyfriend, friends and family.

Carlos Munoz Moreno, 22 years4- year Business management and economics, Ex-change student from Spain

1. Statistic courses, personnel management.2. I don’t work alongside school.3. The most importantly watching football with friends. In addition to this I meet with friends in bar, play sports and watch tv-series.

Juuso Nousiainen, 21 years2-year Security Management

1. School works that are falling over when you do not do things early enough, but quite rarely I stress that much about those things.2. I don’t work alongside school.3. I move the school work to the next day and open a beer. On top of this I listen to good music.

”LEARN TO SAY NO!”

30

Tekijät

ToniPäätoimittaja

Inkatoimittaja

Elinatoimittaja

Maritoimittaja

Joonastoimittaja

Jannikatoimittaja

Hannatoimittaja

Otsovalokuvaaja

Heligraafinen suunnittelija

PAU

SE